Kuntayhtymäkertomus Samkommunsberättelse 2014

Transkriptio

1 Kuntayhtymäkertomus Samkommunsberättelse 2014 Turvallisesti, ammattitaidolla, sinua varten... Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoitoja peruspalvelukuntayhtymä Mellersta Österbottens samkommun för specialsjukvård och grundservice

2 2 Julkaisun tiedot: Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän julkaisu: Kuntayhtymäkertomus 2014 Kansikuva: viestintäsuunnittelija Suvi Melender-Lågland Graafinen suunnittelu ja toteutus: viestintäsuunnittelija Suvi Melender-Lågland Ruotsinkieliset käännökset: Mia Store Kuvat: Kuntayhtymän valokuva-arkisto Paino: Lönnberg Print & Promo Painosmäärä: 350 kpl

3 Sisällysluettelo Katsaus vuoteen En återblick på år Katsaus erikoissairaanhoitoon En återblick på specialsjukvården Hoitotyön kehittäminen... 8 Utvecklandet av vårdarbetet... 9 Jäsenkunnat Medlemskommuner Palvelujen käyttö kunnittain Användning av tjänsterna kommunvis Suoritetavoitteiden toteutuminen - toimenpiteet Suoritetavoitteiden toteutuminen tulosalueittain Erikoissairaanhoidon hoitopäivät ja -jaksot Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ja sairaansijat Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän organisaatio Medisiininen tulosalue Operatiivinen tulosalue Psykiatrian tulosalue Kehitysvammahuollon tulosalue Tutkimus- ja hoitopalveluiden tulosalue Tukipalveluiden tulosalue Tutkimus- ja hoitopalveluiden tulosalue Peruspalveluliikelaitos Jyta - Peruspalvelujohtajan katsaus Perheiden tukemisen tulosalue Kotihoidon ja asumisen tukemisen tulosalue Terveyden ja sairaanhoidon tulosalue Henkilöstövoimavarat...38 Ansiomerkkien saajat...48 Taloustilastot Julkaisut 2014 / Publikationer

4 Katsaus vuoteen 2014 Toimintaympäristön osalta vuotta 2014 on leimannut sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen rakenneuudistuksen ja järjestämislain valmistelu. Pitkän valmistelun jälkeen lakiesitys annettiin eduskunnalle joulukuussa. Aiemmin hyväksyttyä kuntayhtymän toimintaan merkittävästi vaikuttavaa päivystysasetusta muutettiin vuoden aikana tiukemmaksi ja synnytystoimintaa koskevien säännösten voimaantuloa aikaistettiin. Palvelutuotannon ja talouden kannalta vuosi on ollut menestyksellinen. Erikoissairaanhoidon osalta palveluvolyymissä ei kokonaisuutena ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta palvelujen rakenne on muuttunut. Avohoito on lisääntynyt ja osastohoito vähentynyt. Avohoitokäyntien kokonaismäärä oli lähes , hoitopäivien noin ja hoitojaksojen noin Ensihoito on siirtynyt pääosin omaksi toiminnaksi. Omaa toimintaa kehittämällä on ostetun hoidon volyymiä kyetty vähentämään ja toimintakäytäntöjä kehittämällä vastaamaan jäsenkuntien ulkopuolelta tulevaan palvelukysyntään. Merkittävin palvelukysynnän kasvu on tapahtunut synnytyksissä ja vastasyntyneiden hoidossa. Psykiatrian palvelukysynnän kasvuun on varauduttu vuoden aikana. Keskussairaalan peruskorjausohjelma on edennyt laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Peruspalveluissa tehtyä mittavaa ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan rakenteellista muutosohjelmaa, vuodeosasto- ja hoivapaikkojen vähentäminen, on kyetty toteuttamaan siten, että palveluiden saatavuudesta ei ole tarvinnut tinkiä. Hoitoketjujen toimivuutta on kyetty parantamaan koko alueella. Taloudellisesti vuosi on ollut menestyksellinen. Erikoissairaanhoidossa ja kehitysvammahuollossa jäsenkuntien kustannusten kasvu jäi puoleen prosenttiin huolimatta siitä, että ensihoidon voimavaroja lisättiin runsaat kaksi miljoonaa euroa, noin kaksi prosenttia erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksista. Kunnille voitiin palauttaa 3,1 miljoonaa euroa huolimatta valtakunnallisesta ratkaisusta johtuvasta noin kahden miljoonan ylimääräisestä varauksesta. Keskussairaalan osalta toimintatuottojen kokonaismäärä oli palautusten jälkeen ja toimintakulujen Peruspalveluissa jäsenkuntien kustannukset alenivat keskimäärin noin kolme prosenttia. Peruspalvelujen kuntaosuudet olivat yhteensä Kokonaisuudessaan käynnissä olevien toimintaympäristön muutosten ja kuntayhtymän hyvän toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen voi arvioida vahvistavan kuntayhtymässä hyväksytyn päivystävä sairaala strategian toteutumista. Kiitän kuntayhtymän henkilökuntaa, työtovereitani, päättäjiä ja yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä ja alueen ihmisten hyväksi tehdystä työstä. Hannu Pajunpää Toimitusjohtaja 4

5 En återblick på år 2014 När det gäller verksamhetsmiljön har året 2014 präglats av beredningen av social- och hälsovårdens rikstäckande strukturreform och lagen om ordnandet. Efter en lång beredning överlämnades lagförslaget till riksdagen i december. Den tidigare godkända jourförordningen som har stor inverkan på samkommunens verksamhet skärptes under året och ikraftträdandet av bestämmelserna gällande förlossningsverksamheten tidigarelades. Från serviceproduktionens och ekonomins synvinkel har året varit framgångsrikt. För specialsjukvårdens del har det som helhet inte skett stora förändringar gällande servicevolymen, men servicens struktur har förändrats. Öppenvården har ökat och vården på avdelning har minskat. Det totala antalet öppenvårdsbesök var nästan , vårddagarnas antal var cirka och vårdperiodernas antal cirka Förstavården har i huvudsak blivit sjukvårdsdistriktets egen verksamhet. Genom att utveckla den egna verksamheten har man kunnat minska på den köpta vårdens volym och genom att utveckla verksamhetspraxis har man kunnat svara på efterfrågan på service från utanför medlemskommunerna. Den mest betydande ökningen av efterfrågan har skett i fråga om förlossningar och vården av nyfödda. Under året har man förberett sig på ökningen av efterfrågan på psykiatrisk service. Centralsjukhusets totalrenoveringsprogram har framskridit i enlighet med de utarbetade planerna. Det omfattande strukturella förändringsprogrammet som gjorts inom grundservicen gällande vård och omsorg dygnet runt, minskning av vård- och omsorgsplatser, har kunnat genomföras så att man inte har behövt pruta på tillgången till service. Vårdkedjornas funktionalitet har förbättras på hela området. Ekonomiskt har året varit framgångsrikt. Inom specialsjukvården och omsorgen för utvecklingshämmade var ökningen av medlemskommunernas utgifter endast en halv procent trots att förstavårdens resurser ökades med dryga två miljoner euro, cirka två procent av specialsjukvårdens totala kostnader. Man kunde returnera 3,1 miljoner euro till kommunerna trots den extra reserveringen på cirka två miljoner som berodde på ett riksomfattande beslut. För centralsjukhusets del var de totala verksamhetsintäkterna efter returneringarna och verksamhetskostnaderna Inom grundservicen minskade medlemskommunernas kostnader i medeltal med cirka tre procent. Grundservicens kommunandelar var sammanlagt De pågående förändringarna i verksamhetsmiljön samt samkommunens goda resultat i fråga om verksamheten och ekonomin kan i sin helhet sägas stärka förverkligandet av strategin om det jourhavande sjukhuset. Jag tackar samkommunens personal, mina kollegor, beslutsfattarna och samarbetspartners för gott samarbete och för arbetet för områdets invånares väl. Hannu Pajunpää Verkställande direktör 5

6 Katsaus erikoissairaanhoitoon 2014 Sairaalan tärkeimpinä viime vuosien strategian painopisteinä ovat olleet avohoitoisuus ja päivystävän sairaalan aseman säilyttäminen, mikä tarkoittaa asetuksen mukaista yhteispäivystystä. Näiltä osin voidaan todeta onnistuneen hyvin. Avohoitokäynnit lisääntyivät +3,5 %, ja ylittivät ensimmäisen kerran käyntiä. Toimintasuunnitelman mukainen käyntimäärä toteutui 102 %:sti. Päiväkirurgian korkea taso säilyi ja oli 62,7 %. Naisten ja lasten avosairaala suunnitelma tehtiin, ja vuoden 2015 alusta toiminta käynnistyi. Tavoitteena on saada tilaa vaikeimmin sairaille lapsi- ja naispotilaille ja samalla vastata kasvavalle palvelujen kysynnälle jäsenkuntien ulkopuolelta. Synnytystoiminnassa tapahtui merkittävä muutos, kun Malmin sairaalan synnytysosasto suljettiin 1.6. alkaen. Tämän jälkeen noin 90 % Pietarsaaren seudun äideistä valitsi synnytyssairaalaksi Keski- Pohjanmaan keskussairaalan, ja synnytysten määrä oli korkein 30 vuoteen (1521 synnytystä). Psykiatriassa päivystysasetus pakotti arvioimaan Visalan sairaalan toimintaa Ylivieskassa päivystyksen näkökulmasta, ja asiantuntijat Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa ja Visalan sairaalassa laativat suunnitelman, jossa viikonlopun päivystystoiminta Visalan sairaalassa loppuu ja siirtyy keskussairaalan vastuulle alkaen. Hoitopäivät laskivat edelleen (-3,4 %), ja toteutuivat toimintasuunnitelman mukaan 96 %:sti. Ei-jäsenkuntien osuus hoitopäivistä (Kalajokilaakson ja Pietarsaaren seudun kunnat) kasvoi ensi kerran yli 20 %. Sairaalan päivystyksellinen rooli laajemman alueen ainoana erikoissairaanhoitoa tuottavana sairaalana laajeni sekä etelään että pohjoiseen. Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen julkaiseman Perfect-hankkeen mukaan sydäninfarktin sairastaneiden potilaiden hoidon vaikuttavuus oli erinomainen sairaanhoitopiirin alueella. Tutkimuksen mukaan sairaanhoitopiirin potilaiden kuolleisuus oli 3 ja 12 kuukauden seurannan jälkeen maan alhaisin ja kustannuksiltaan hoito edullisimpia. Samansuuntainen tulos vaikuttavuuden osalta saavutettiin myös aivoinfarktin hoidossa, jossa alueemme potilaiden kuolleisuus oli maan alhaisin. Teho-osasto sai valtakunnallisen tunnustuksen (diplomi) johdonmukaisesta toiminnan parantamisesta. Tämän tunnustuksen antoi Suomen Tehohoidon konsortio, jossa on jäseninä Suomen parhaat tehohoidon asiantuntijat. Hoitoketjuja kehitettiin ja niiden saavutettavuutta parannettiin julkaisemalla ne myös Duodecimin Terveysportissa, josta asiantuntijat löytävät ne helposti. Julkaistuja hoitoketjuja Terveysportissa on 22 kpl, mikä on maan keskitasoa. Hoitoon pääsy hoitotakuun näkökulmasta toteutui muutamia erikoisaloja lukuun ottamatta hyvin, ja ongelma-alueilla turvauduttiin ostopalveluihin. Korvattujen potilasvahinkojen määrässä laskusuunta jatkui. Kahdeksan vuoden tarkastelujakson aikana ( ) euromääräinen vakuutusvelka ja korvattavien vahinkojen osuus koko valtakunnassa on laskenut 3,5 %:sta noin 2,0 %:iin, mikä edustaa maan keskitasoa. Voidaankin todeta, että sairaanhoitopiiri eri mittareiden mukaan kykeni tuottamaan vaikuttavaa hoitoa, ja se oli potilasturvallista, avohoitoisuus kasvoi uusien ratkaisujen myötä, sairaalan asema yhtenä valtakunnallisena päivystävänä sairaalana vankistui potilasvirtojen kasvaessa sekä etelästä että pohjoisesta piirin ulkopuolelta, ja sairaala ja sen henkilökunta kykeni reagoimaan kasvaneeseen potilasvirtaan ilman lisätilojen rakentamista tekemällä rakenteellisia muutoksia. Sakari Telimaa Johtajaylilääkäri 6

7 En återblick på specialsjukvården 2014 Sjukhusets viktigaste strategiska tyngdpunkter de senaste åren har varit en inriktning på öppenvården och bevarandet av ställningen som jourhavande sjukhus, vilket innebär en samjour som är i enlighet med förordningen. Till de här delarna kan man konstatera att man lyckats väl. Öppenvårdsbesöken ökade med +3,5 %, och antalet besök överskred för första gången Antalet besök som antecknats i verksamhetsplanen förverkligades till102 %. Dagkirurgins andel hölls på hög nivå och den var 62,7 %. Man utarbetade en plan för hemsjukhuset för barn och mammor och verksamheten startade i början av år Målet är att göra rum för de svårast sjuka barn- och kvinnopatienterna och samtidigt svara på ökad efterfrågan från utanför medlemskommunerna. I förlossningsverksamheten skedde en stor förändring när Malmska sjukhusets förlossningsavdelning stängdes 1.6. Efter det valde cirka 90 % av mammorna i Jakobstadsnejden att föda på MÖCS, och antalet förlossningar var den högsta på 30 år (1521 förlossningar). Inom psykiatrin gjorde jourförordningen att man var tvungen att bedöma Visala sjukhus verksamhet i Ylivieska ur jourens synvinkel, och sakkunniga på MÖCS och Visala sjukhus utarbetade en plan där veckoslutens jourverksamhet på Visala sjukhus upphör och övergår på centralsjukhusets ansvar från och med Vårddagarnas antal minskade fortfarande (-3,4 %), och förverkligades till 96 % enligt verksamhetsplanen. Icke-medlemskommunernas andel av vårddagarna (Kalajokidalen och Jakobstadsnejdens kommuner) överskred för första gången 20 % (20,4 %). Sjukhusets jourhavande roll som ett mer omfattande områdes enda sjukhuset som ordnar specialsjukvård expanderade både mot söder och mot norr. Enligt Perfect-projektet som Institutet för hälsa och välfärd publicerade var verkningsfullheten i vården av patienter som haft hjärtinfarkt utmärkt i sjukvårdsdistriktet. Enligt undersökningen var dödligheten bland patienterna i vårt område efter 3 och 12 månaders uppföljning den lägsta i landet och kostnaderna var bland de lägsta. För verkningsfullhetens del nåddes ett liknande resultat även i vården av hjärninfarktspatienter. I vårt område var dödligheten bland dessa patienter den lägsta i landet. Intensivvårdsavdelningen fick ett riksomfattande erkännande (Diplom) för konsekvent förbättring av verksamheten. Det här erkännandet gavs av Suomen Tehohoidon konsortio vars medlemmar är de bästa experterna inom intensivvården i Finland. Vårdkedjorna utvecklades och deras åtkomlighet förbättrades genom att publicera dem även i Duodecims Terveysportti där sakkunniga hittar dem lätt. I Terveysportti finns 22 publicerade vårdkedjor, vilket hör till medelnivån i landet. Tillgången till vården förverkligades väl ur vårdgarantins synvinkel, frånsett några specialområden. Inom problemområdena förlitade man sig på köpta tjänster. Ersatta patientskador fortsatte att minska. Under perioden har försäkringsskulderna i euro samt de ersatta skadornas andel i hela landet minskat från 3,5 % till cirka 2,0 %, vilket hör till medelnivån i landet. Vi kan alltså konstatera att sjukvårdsdistriktet kunde enligt olika mätare producera verkningsfull vård, och att vården var patientsäker, att öppenvårdens andel växte tack vare nya lösningar, att sjukhusets ställning som ett av de jourhavande sjukhusen i landet blev starkare i och med att patientflödena växte både från söder och från norr utanför distriktet, och att sjukhuset och dess personal kunde reagera på det växande patientflödet genom att göra strukturella ändringar och utan att bygga tilläggsutrymmen. Sakari Telimaa Cheföverläkare 7

8 Hoitotyön kehittäminen 8 Hoitotyön toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman avulla kohdistetaan hoitotyön kehittäminen tukemaan kuntayhtymän strategisia tavoitteita. Vuoden 2014 tavoitteena oli edelleen saada kuntouttava hoitotyö osaksi hoitotyön päivittäistä toimintaa. Yksiköitä on myös kannustettu ottamaan mukaan potilaita hoidon ja hoitotyön kehittämiseen. Psykiatrian tulosalueella on yksiköissä käytetty kokemusasiantuntijapalveluita. Hoitohenkilöstö on osallistunut potilaiden hoitoketjujen ja -prosessien moniammatilliseen kehittämiseen. Lean-mallia on hyödynnetty mm. kirurgisen potilaan ajanvarauskäytäntöjen kehittämisessä. Opiskelijoiden määrä yksiköissä työharjoittelussa on lisääntynyt aloituspaikkojen lisäämisen vuoksi. Opiskelijoilta, ohjaajilta ja opettajilta kerätty palaute vahvisti, että opiskelijaohjauksen laatu on pysynyt laatukäsikirjan mukaisena. Yksiköiden opiskelijakoordinaattorit ja opiskelijoiden ohjaajat ovat tehneet hyvää työtä. Psykiatrian tulosalueella potilaiden hoidon tarve perustuu toimintakyvyn arviointiin ja Mielenterveys RAI:n käyttöä kehitettiin edelleen. Lasten ja nuorten RAI:n pilotointi käynnistyi kevään aikana yhteistyössä THL:n kanssa. Somaattisilla osastoilla käytössä olevan Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmän tavoitteena on ohjata hoitotyön resurssien optimaalista käyttöä. Järjestelmän ensimmäinen auditointi suoritettiin lokakuussa. Palautteessa todettiin, että järjestelmän käytön ylläpito on meillä systemaattista ja hyvin organisoitua. Myös ylläpitoon liittyvä koulutus arvioitiin systemaattiseksi ja hyvin suunnitelluksi. Haasteena on hoitoisuusluokituksen tuottaman tiedon käyttäminen hoitotyön johtamisessa hoitotyön resurssien allokointiin. Hoitotyön päivittäiskirjaamisen selkiyttäminen ja yhtenäistäminen on edelleen ollut tavoitteena ja työn alla. Somaattisten osastojen kirjaamisen sisäinen auditointi suoritettiin viime vuonna ja tänä vuonna oli vuorossa somaattisten poliklinikoiden sisäinen auditointi. Psykiatrian tulosalueella hoitotyön kirjaamisen sisäinen auditointi suoritettiin tänä vuonna toisen kerran. Hoitotyön loppuarviointia on kehitetty huomioimaan earkiston vaatimuksia ja hoitotyön yhteenvedon pohja on valmisteltu yhtenäisen alueellisen hoitotyön kirjaamisen ryhmässä ja on otettu vuodeosastoilla käyttöön. Hoitohenkilökunnan tarpeenmukainen perehdytys on jatkuva tavoite. Yksiköiden omien perehdytysohjelmien päivittämistä on jatkettu. Osastonhoitajien perehdytysohjelma on otettu käyttöön kaikkien uusien osastonhoitajien kohdalla. Sisäisten sijaisten perehdytysohjelma on otettu käyttöön kaikkien uusien somaattisten sissien kohdalla. Myös kesäsijaisille järjestettiin yhteisperehdytystä toukokuussa. Tulosalueille on asetettu tavoitteeksi, ettei tulosalueille osoitettujen vakanssien määrää ja henkilöstöbudjettia ylitetä. Tavoitteena on resurssien oikea kohdentaminen toiminnan ja potilaiden hoidon tarpeen mukaisesti yksiköiden välillä. Sisäisten sijaisten käyttöä on pyritty tehostamaan ulkopuolisten sijaisten käytön vähentämiseksi. Tulosalueilla on toteutettu hoitotyöntekijöiden henkilökiertoa osaamisen kehittämisen ja laajentamisen näkökulmasta. Hoitotyössä on pitkäntähtäimen tavoitteena työnjaon uudistaminen ja uusien toimintamallien rakentaminen vapauttamaan resursseja hoitotyön ydintoimintoihin. Osastolla 9 on ollut menossa kokeilu osastofarmasiasta, minkä tulokset olivat hyviä ja toimintaan perustettiin pysyvä osastofarmaseutin vakanssi joulukuussa. Vuoden 2014 tammikuussa käynnistettiin hoitologistikkokokeilu osastoilla 7, 8/CCU, 9, 10, 12 ja teho-osastolla. Kokeiluun on liittynyt mukana olevien yksiköiden varastotilaukset ja tarvikkeiden paikoilleen asettaminen sekä potilaskuljetukset potilaiden siirtyessä terveyskeskukseen. Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä Hallintoylihoitaja

9 Utvecklandet av vårdarbetet Med hjälp av vårdarbetets verksamhetsoch kvalitetsledningsplan riktas utvecklingen av vårdarbetet så att det stöder samkommunens strategiska mål. År 2014 var målet fortfarande att göra det rehabiliterande vårdarbetet till en del av det dagliga vårdarbetet. Enhet-erna har även uppmuntrats till att ta med patienter i utvecklingen av vården och vårdarbetet. Inom det psykiatriska resultatområdet har man använt erfarenhetsexperter. Vårdpersonalen har deltagit i det mångprofessionella utvecklandet av patienternas vårdkedjor och vårdprocesser. Lean-modellen har utnyttjats bl.a. i utvecklandet av den kirurgiska patientens tidsreserveringspraxis. Antalet studerande som är på arbetspraktik i enheterna har ökat eftersom studieplatserna ökat. Kommentarerna som samlats från studerande, handledare och lärare bekräftade att studerandehandledningens kvalitet har fortfarande varit i enlighet med kvalitetshandboken. Enheternas studerandekoordinatorer och studerandenas handledare har gjort ett gott arbete. På psykiatrins resultatområde baserar sig patienternas vårdbehov på en utvärdering av funktionsförmågan, och utvecklingen av användningen av RAI för mental hälsa fortsatte. Ett pilotprojekt gällande RAI för barn och ungdomar började på våren i samarbete med Institutet för hälsa och välfärd. Målet med vårdtyngdsmätningssystemet Rafaela som används på de somatiska avdelningarna är att styra en optimal användning av vårdarbetets resurser. Systemets första auditering utfördes i oktober. I feedbacken konstaterades att upprätthållandet av systemets användning är systematiskt och välorganiserat hos oss. Även utbildningen ifråga om upprätthållandet bedömdes vara systematiskt och välplanerat. Utmaningen är att i ledningen av vårdarbetet använda den information som vårdtyngdsmätningen producerar till allokeringen av resurser. Målet har fortfarande varit och man har arbetat för att vårdarbetets dagliga dokumentering ska bli tydligare och mer enhetlig. Den interna auditeringen av dokumenteringen på de somatiska avdelningarna utfördes ifjol och i år stod de somatiska poliklinikernas interna auditering i tur. Inom det psykiatriska resultatområdet utfördes den interna auditeringen av vårdarbetets dokumentering för andra gången i år. Vårdarbetets slutbedömning har utvecklats så att den tar i beaktande earkivets krav, och basen för sammanfattningen av vårdarbetet har beretts i gruppen för enhetlig regional dokumentering av vårdarbetet och har tagits i bruk på vårdavdelningarna. Det är ett permanent mål att ordna ändamålsenlig introduktionsutbildning för vårdpersonalen. Arbetet med att uppdatera enheternas egna introduktionsprogram har fortsatt. Avdelningsskötarnas introduktionsprogram har tagits i bruk ifråga om alla nya avdelningsskötare. Introduktionsprogrammet för interna vikarier har tagits i bruk ifråga om alla nya somatiska interna vikarier. Även sommarvikarierna hade en gemensam introduktion i maj. Det har ställts som mål för resultatområdena att antalet vakanser och personalbudgeten som allokerats till dem inte överskrids. Målet är att resurserna riktas på rätt sätt mellan enheterna enligt verksamhetens behov och patienternas vårdbehov. Man har försökt effektivera användningen av interna vikarier för att minska användningen av utomstående vikarier. På resultatområdena har man förverkligat vårdpersonalens arbetsrotation ur det perspektivet att kunnandet utvecklas och vidgas. Det långsiktiga målet i vårdarbetet är att förnya arbetsfördelningen och att konstruera nya verksamhetsmodeller så att resurser befrias till vårdarbetets kärnfunktioner. Avdelning 9 har gjort ett försök med avdelningsfarmaci. Försökets resultat var goda och en permanent avdelningsfarmaceutvakans inrättades i december. I januari 2014 startade ett vårdlogisti-kerförsök på avdelningarna 7, 8/CCU, 9, 10, 12 och intensivvårdsavdelningen. Till försöket har slutit sig de deltagande enheternas lagerbeställningar, uppgiften att ställa tillbehören på plats samt patienttransporter när patienterna flyttas till hälsocentralen Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä Administrativ överskötare 9

10 Jäsenkunnat Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä on sopinut Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien kanssa siitä, että kuntayhtymät huolehtivat erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisesta myös toistensa jäsenkuntien väestölle ilman erillistä maksusitoumusta. Lähtökohtana potilaan ohjaamiselle naapurisairaanhoitopiiriin on, että lähettämiselle on jokin perusteltu syy, kuten palvelujen saatavuus, maantieteellinen saavutettavuus tai jokin muu erityissyy. Erikoissairaanhoidon jäsenkunnat Specialsjukvårdens medlemskommuner Jyta-alueen kuntien peruspalvelut Jyta-områdets kommuners bastjänster Sopimuskunnat Avtalskommuner Medlemskommuner Mellersta Österbottens sjukvårdsdistrikt har tillsammans med Sydösterbottens och Vasa sjukvårdsdistrikt gjort överenskommelse om, att samkommunerna ger specialiserade sjukvårdstjänster åt befolkningen i samkommunernas medlemskommuner utan särskild betalningsförbindelse. Om patient sänds till något grannsjukvårdsdistrikt för vård, bör det föreligga speciell orsak därtill, t.ex. tillgång på tjänster, geografiskt sett närmare för patienten eller annan särskild orsak. 10

11 Palvelujen käyttö kunnittain Användning av tjänsterna kommunvis Jäsen- tai sopimuskunt a As.luku PALVELUJEN KÄYTTÖ KUNNITTAIN Yleissairaanhoito Psykiatria Yleissair.hoito + psykiatria Hpv somaattinen Hpv/ 1000 as. Hoitojaksot somaattinen Hoitojaks./ 1000 as. Avoh.*) käynnit somaattinen Avoh./ 1000 as. Hpv psyk. Hoitojaksot psyk. **)Avoh. käynnit psyk. Hpv yht. Hoitojaksot yht. Avoh.*) käynnit yht. Kehitysvammatyö Keh.pkl käynnit Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Reisjärvi Toholampi Veteli Yhteensä v Alavieska Haapajärvi Kalajoki Nivala Sievi Ylivieska Yhteensä v Luoto Pedersöre Pietarsaari Uusikaarlepyy Yhteensä v Muut Kaikki yht v * )Kuntalaskutuksen perusteena olevat avohoitokäynnit **) Ei sisällä psykiatrista päivätoimintaa 11

12 Suoritetavoitteiden toteutuminen - toimenpiteet * Tilastointitapa muuttunut, joten tavoitelukuja ei saatavilla. 12

13 Suoritetavoitteiden toteutuminen tulosalueittain Suoritetavoitteiden toteutuminen tulosalueittain Tavoite Erotus Tot-% 2014 tavoitteeseen Medisiininen tulosalue Hoitopäivät ,2 % Sairaansijat Avohoitokäynnit (tilastoitavat käynnit) ,2 % Kuntalaskutettavat lisäkäynnit Operatiivinen tulosalue Hoitopäivät ,3 % Sairaansijat Avohoitokäynnit (tilastoitavat käynnit) ,4 % Kuntalaskutettavat lisäkäynnit Psykiatria yhteensä Hoitopäivät ,7 % Sairaansijat Avohoitokäynnit (tilastoitavat käynnit) ,9 % Kuntalaskutettavat lisäkäynnit Kehitysvammahuolto Poliklinikkakäynnit (käynnit/osallistujat) Palveluasuminen ,7 % Lyhytaikainen laitoshoito Kuntalaskutettavat lisäkäynnit

14 Erikoissairaanhoidon hoitopäivät ja -jaksot Hoitopäivät Hoitojaksot

15 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ja sairaansijat Käynnit Viralliset käynnit sisältävät: ensikäynnit, konsultaatiot, päivystyskäynnit, sarjahoidot ja uusintakäynnit Muut käynnit sisältävät: lisäkäynnit, kuntalaskutettavat lisäkäynnit, päiväkirurgia, päiväkirurgia jatkohoidollinen Sairaansijat

16 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja Valtuusto Kunta / Kommun Jäsen / Medlem Varajäsen / Ersättare Halsua/Halso Antti Kujala Tiina Koskela Kannus Eija Ylikangas Aila Kuusisto, Sonja Karppi alk Lauri Perttula Juha Heikkilä Kaustinen/Kaustby Tina Lindskog Terttu Kettu Kai-Eerik Känsälä Kai Ukskoski Kokkola/Karleby Sari Innanen Ari Kemppainen Roy Sabel Esa Mård Mats Brandt Marlén Timonen Pekka Leppälä > Kari Ollikainen Timo Sillanpää alk Tapani Hankaniemi Erkki Hänninen Eeva Peltokorpi Marita Loukiainen Pekka Nokso-Koivisto Janne Jukkola Anneli Eerikäinen Susanna Himanka Erik Lindqvist Raimo Rahnasto Kruunupyy/Kronoby Bertil Björkqvist Inger Wistbacka Berit Haga Tuula Forsander Lestijärvi Jukka-Pekka Tuikka Eino Kangasvieri Perho Esa Kalliokoski Sarita Kirvesmäki Markku Sahipakka Väinö Syrjälä Reisjärvi Teuvo Nyman Katri Parkkila Tapio Paalavuo Helena Kinnunen Toholampi Ila Koivuranta Kosti Tervala Antti Välimäki Annika Ollikainen Veteli/Vetil Riitta Huusko Raimo Haapalehto Leo Saari Vuokko Lahti Tarkastuslautakunta Ruotsinkielen lautakunta Kehitysvammahuollon neuvottelulautakunta Puheenjohtaja/Ordförande: Sari Innanen I varapuheenjohtaja/i viceordförande: Roy Sabel II varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Mats Brandt III varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Pekka Leppälä, Timo Sillanpää alk Pöytäkirjanpitäjä/Protokollförare: Hannu Pikkarainen Valtuusto on toimintavuoden aikana pitänyt neljä kokousta, 26.5., 16.6., ja Kokouksissa käsiteltiin 41 asiaa. Hallitus Jäsen/Medlem Antti Hietaniemi, pj, Perho Pekka Nurmi, vpj, Kokkola Paula Pensaari, Kokkola Olli Joensuu, Kannus Kaija Varila, Kaustinen Jyrki Halonen, Reisjärvi Mauri Lahti, Kokkola Seija Haapalehto, Kokkola Tina Lindskog, Kaustinen Stefan Högnabba, Kruunupyy Jaana M. Kallio, Kokkola Varajäsen/Ersättare Jukka Torppa, Veteli Hannele Winter, Kokkola Christel Viitanen, Kruunupyy Antti Välimäki, Toholampi Taina Simpanen, Halsua Jukka-Pekka Tuikka, Lestijärvi Esa Mård, Kokkola Sirpa Orjala, Kokkola Sonja Kontio, Kaustinen Sixten Dalvik, Kruunupyy Mauri Salo, Kokkola Hallituksen kokouksiin ovat jäsenten lisäksi osallistuneet valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Hallitus on toimintavuoden aikana pitänyt 12 kokousta ja käsitellyt niissä yhteensä 157 asiaa. Esittelijöinä ovat toimineet toimitusjohtaja Hannu Pajunpää, johtajaylilääkäri Sakari Telimaa ja hallintoylihoitaja Pirjo- Liisa Hautala-Jylhä. Pöytäkirjanpitäjänä on toiminut talousjohtaja Minna Korkiakoski. 16

17 peruspalvelukuntayhtymän organisaatio 2014 Keski-Pohjanmaan keskussairaala Peruspalveluliikelaitos Jyta Toimitusjohtaja Hannu Pajunpää Peruspalvelulautakunta Keskushallinto Yksilöjaosto Medisiininen tulosalue ylilääkäri Minna Mörtenhumer Omistajaohjauksen neuvottelukunta Operatiivinen tulosalue ylilääkäri Pirjo Dabnell Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Psykiatrian tulosalue ylilääkäri Matti Kaivosoja Perheiden tukemisen tulosalue palvelujohtaja Pekka Kauppinen Kehitysvammahuollon tulosalue psykologi Päivi Häggblom Tutkimus- ja hoitopalveluiden tulosalue johtajaylilääkäri Sakari Telimaa Tukipalveluiden tulosalue toimitusjohtaja Hannu Pajunpää Kotihoidon ja asumisen tukemisen tulosalue peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen- Nybacka Terveyden ja sairaanhoidon tulosalue tilaajajohtaja Eija Kellokoski-Kari 17

18 Medisiininen tulosalue Minna Mörtenhumer Ylilääkäri, medisiinisen tulosalueen johtaja Asiakasnäkökulma Vastikään valmistuneet EuroHope tulokset (v ) näyttävät K-PKS sydänyksikössä hoidettujen sydäninfarktipotilaiden kuolleisuuden olleen Suomen pienin. Perfect aivoinfarktitutkimuksessa K-PKS:n neurologian klinikan akuutin infarktin liuotushoidon tulokset olivat maan parhaimmistoa. Telestroken kautta mahdollistui virka-ajan ulkopuolella neljä liuotushoitoa. Ensikäynnin hoitotakuu toteutuu pääosin, odotusajan mediaani oli 31 pv. Keuhkosairauksilla ja fysiatrialla 11 % potilaista odotti yli 180 pv, mikä johtuu edelleen näillä erikoisaloilla jatkuvasta erikoislääkäripulasta. Lääkäripula jatkui vaikeana myös neurologialla, jossa hoitotakuun rajaa alettiin hätyytellä. Lähetteiden käsittelyajan mediaani oli 3 pv. Ihotautiklinikan potilaille alettiin ilmoittaa poliklinikka-aika heti lähetekäsittelyn jälkeen. Fysiatrian ja kuntoutuksen tulosyksikkö sai remontin valmistuttua uudet ajanmukaiset tilat. Kesäsulkujen aikaan syntyi vaikeita ruuhkatilanteita vuodeosastoilla. Prosessit ja rakenteet Strategisen johdon antama selkeä linjaus auttoi selvittämään ja selkiyttämään käsityksiä erikoissairaanhoidon substanssin kehittämisestä, sen vastuista ja johtamisesta. Neurologian klinikan lääkärivajauksesta ja mahdollisista äkillisistä suunnittelemattomista poissaoloista selviytyäkseen klinikka teki neurologisten käytäntöjen toimintasuunnitelman kriisitilanteiden varalle. Jatkettiin sydän- ja neuro-osaamiskeskuksien suunnittelua toiminnan tehostamiseksi tavoitteena saada ne hallinnollisesti ja tiloiltaan mahdollisimman kompakteiksi kokonaisuuksiksi. ERCP tutkimukset kotiutettiin OYS:stä. Keuhkoklinikan integroiminen medisiiniseen poliklinikkaan on ollut haasteellista, työ jatkuu. K-PKS:n, Jytan ja Kokkolan terveyskeskuksen yhteinen haavanhoitotyöryhmä kokoontui säännöllisesti, järjesti koulutuksia, napakoitti ja yhtenäisti haavojen hoitoa alueellamme. Alueellinen allergiatyöryhmä valmisti kaksi hoitoketjua ja jalkautti Kansallisen allergiaohjelman mukaista suhtautumista allergioihin. Useita muitakin hoitoketjuja valmistui, ja niiden jalkauttamista jatkettiin. Aivohalvauspotilaiden kuntoutusyhteistyö Kokkolan terveyskeskuksen kuntoutusosaston kanssa vakiintui. K-PKS:n ja Kokkolan terveyskeskuksen apuvälineyksiköille valmistuivat yhteiset tilat, joissa apuvälineiden huolto ja tilojen siivous ovat yhteistä toimintaa. Toistaiseksi kummallakin toimijalla on oma henkilökuntansa, ja heillä erilliset ohjelmistonsa. Päiväsairaalasuunnittelu jatkui mm. tulevien potilasryhmien selvittelyllä. Medisiinisten vuodeosastojen keskimääräinen hoitoaika kasvoi johtuen yksittäisten jatkohoitopaikkaa odottavien potilaiden poikkeuksellisen pitkäkestoisista vuodeosastohoitojaksoista. Henkilöstönäkökulma Neurologiylilääkäri jäi eläkkeelle, ylilääkärinä jatkaa Kirsi Juvila. El Stefan Anderson valittiin sisätautiylilääkäriksi. Osastolle 12 saatiin oma osastonhoitaja, kun kokeilujakso kahden vuodeosaston (osastot 9 ja 12) yhteisestä osastonhoitajasta päättyi. Henkilöstöhallinnointi yhdistetyn osastonhoitajan mallissa sujui hyvin, mutta sekä hoitohenkilökunnan että lääkärien arvioinneissa yhdistetyn osastonhoitajan päivittäisen johtamistyön sujuminen koettiin ongelmalliseksi. Tilanne kuormitti sekä hoitajia että lääkäreitä. 18

19 EuroHope tulokset näyttävät K-PKS sydänyksikössä hoidettujen sydäninfarktipotilaiden kuolleisuuden olleen Suomen pienin Ihoklinikan osastonhoitajatyö siirrettiin neurologian poliklinikan osastonhoitajalle. Keuhkosairauksille osoitettu hoitajaresurssi tullee olemaan riittämätön, kun/jos lääkäriresurssi saadaan virkapohjien mukaisesti täytetyiksi. Toimintaterapeutin määräaikainen toimi vakinaistettiin ( alkaen). Hoitajien osaamiseen ja koulutukseen panostettiin etenkin neurologialla ja ihotaudeilla. Henkilökiertoa jatkettiin osaamisen laajentamiseksi vuodeosastojen välillä ja medisiinisen poliklinikan yksiköiden välillä. Poliklinikoiden erityisosaajia sijaistettiin vuodeosastoilta. Neurologian tulosyksikössä koulutettiin viisi hoitajaa akuutin neurologian erikoistumisopintoihin päivystävän sairaalan strategian mukaisesti. Talousnäkökulma Konsultein ja ostopalveluin paikattiin edelleen lääkärivajausta sisätautien ja keuhkosairauksien, neurologian ja fysiatrian/kuntoutuksen tulosyksiköissä. Laboratoriolle maksettiin palveluista arvioitua enemmän. Vuodeosastoilla hoidetuista potilaista jäsenkuntien ulkopuolelta tuli 15 % samoin kuin edellisenäkin vuonna. Hoitopäivät laskivat 2,8 %. Hoidettujen potilaiden määrä pysyi entisellä tasolla. Avohoidon käyntimäärät nousivat 7,2 %, niistä jäsenkuntien ulkopuolisten potilaiden käyntien suhteellinen määrä pysyi ennallaan noin 13,6 prosentissa. Medisiinisen tulosalueen menokuri piti. Toimintakulut ylittivät budjetoidun 0,6 %. Medisiininen tulosalue teki ylijäämäisen tuloksen. 19

20 Operatiivinen tulosalue Pirjo Dabnell Ylilääkäri, operatiivisen tulosalueen johtaja Asiakasnäkökulma Operatiivisilla aloilla potilaiden hoitoonpääsy on toteutunut hyvin. Hoitotakuu toteutui kaikilla aloilla, jonoja jouduttiin kuitenkin purkamaan kaihileikkauksissa, ortopedialla ja kuulonhuollossa. Tilanne on nyt tasaantunut. Päivystyspotilaiden hoito on muuttunut ensihoidon siirryttyä sairaalan omaksi toiminnaksi. Potilaiden hoito kohteessa on lisääntynyt, ambulanssien saatavuus on kohdistettu tarvelähtöisesti. Ensihoidon laatu ja hoidon kohdentaminen ovat lääketieteellisesti katsoen parantuneet. Kokkolan kaupungin päiväpäivystys on siirtynyt keskussairaalan tiloihin. Synnytysten määrä on lisääntynyt Pietarsaaren synnytysosaston lopettamisen vuoksi, vaikutus näkyy sekä lasten että naisten klinikan käyntien ja hoitopäivien lisääntymisenä. Alueen väestön palveluun on panostettu mm. lisäämällä henkilökuntaa ja vahvistamalla ruotsinkielen osaamista. Varsinkin lasten sairaanhoito on lisääntynyt huomattavasti, vastasyntyneiden tehohoitoa on saatu kotoutettua yliopistosairaalasta keskussairaalaan määrätietoisen kehittämisen ansiosta. Kirurgiassa on edelleen panostettu Fast track- ja Lean -ajatteluun. Hoitoketjuja ja hoidon yhtenäistämistä ollaan parantamassa projektilla, jossa keskusleikkaussalin ja päiväkirurgian toiminnat yhdistetään. Kirurgian palveluita on saatu lähemmäksi potilaita erikoisosaamista vahvistamalla, piirin ulkopuolista hoitoa on pystytty näin vähentämään. Laparoskooppinen kirurgia yleistyy, neurokirurgi on saatu rekrytoitua. Syöpäpotilaita hoidetaan yhä enemmän ja hoitotakuu toteutuu hyvin. Aistiklinikassa kuulonhuoltojono on saatu purettua onnistuneen rekrytoinnin avulla, silmäklinikassa on lääkäripulan takia kaihileikkauksiin jonoa, vaikka leikkauksia on tehty enemmän kuin edellisenä vuonna. Potilastilojen saneeraus on edistynyt suunnitellusti, kirurgian poliklinikka ja fysiatria ja kuntoutus muuttivat uusiin tiloihin, valmistumassa ovat lastenpoliklinikan, syöpätautien ja erikoishammashuollon tilat. Käynnistymässä on myös synnytysosaston huonepaikkojen lisääminen. Prosessit ja rakenteet Toimintaa ohjaa potilaslähtöisyys ja avohoitoisuuden lisääntyminen. Osastohoitojaksojen pituus on pysynyt lyhyenä (alle 4 pv/potilas), hoitojaksojen määrä on edelleen laskussa (-5 %). Ensihoidon tehostuminen ja hoidontarpeen arvion kehittäminen näkyy erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien vähentymisenä samalla kun yleislääketieteen päivystyskäynnit ovat hieman lisääntyneet. Ensihoito on osallistunut aiempaa aktiivisemmin päivystyspotilaan hoidon tarpeen arviointiin ja kohteessa hoitamisen osuus kokonaistehtävämäärästä on ollut hyvä, noin 40 %. Ensihoito on osallistunut myös terveydenhuolloin tukipalvelujen toteuttamiseen. Jatkohoitopaikkojen huono saatavuus Kokkolan alueella on vaikeuttanut potilaiden hoitoonpääsyä varsinkin kirurgisilla vuodeosastoilla. Kirurgisilla osastoilla on toteutettu työkiertoa. Operatiivisella puolella uusina prosesseina vuonna 2014 kehitteillä oli naisten ja lasten avosairaala, kroonisen kivunhoidon moniammatillinen hoitoketju, keskusleikkaussalin ja päiväkirurgian yhdistyminen sekä alueellisen välinehuollon kehittäminen. Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka sekä silmätautien klinikka yhdistyivät yhteiseksi aistiklinikaksi ja klinikoilla on yhteinen osastonhoitaja. Henkilöstönäkökulma Lääkäritilanne on kohtalainen. Aistiklinikan korvalääkäritilanne on parantunut, mutta kaihileikkauksiin on jouduttu ostamaan ulkopuolisia lääkäreitä. Kirurgiassa on jouduttu turvautumaan ostopalveluihin urologiassa ja plastiikkakirurgiassa, neurokirurgiassa on päästy omaan toimintaan. Ortopedien työpanos on edelleen vaihtelevaa, koska virkojen täyttöaste on matala. 20

21 Varsinkin lasten sairaanhoito on lisääntynyt huomattavasti, vastasyntyneiden tehohoitoa on saatu kotoutettua yliopistosairaalasta keskussairaalaan määrätietoisen kehittämisen ansiosta Lastenlääkäritilanne on hyvä, mutta gynekologeja puuttuu, toimintoja on jouduttu uudelleenjärjestelemään. Onkologien työpaine on lisääntyneiden käyntien myötä kasvanut ja suunnitteilla on osa-aikaisen uuden määräaikaisen viran täyttö. Päivystysyksikköön on saatu kaksi akuuttilääketieteen erikoistuvaa lääkäriä. Toiminnan ja resurssien yhteensovittamiseksi on pidetty säännöllisiä moniammatillisia ns. resurssikokouksia. Sulut ja toiminnan supistamiset on tehty yhteistyössä näiden kokoontumisten puitteissa. Hoitohenkilöstön välistä työkiertoa on jatkettu ja laajennettu. Kirurgisten vuodeosastojen välille on kehitetty toimintamalli, jossa henkilöstön yhteiskäyttöä voidaan paremmin hyödyntää. Ensihoidon kaikkiin auki laitettuihin toimiin on saatu hoitajat ja palvelutasopäätöksen mukainen hoidon taso kussakin tukikohdassa on toteutunut. Asiantuntijahoitajavastaanottojen käynnistymistä ja hoitajien täydennyskoulutusta on valmisteltu. käyntiä. YLE-päivystyksen käynnit ovat nousseet 27000:een/v. ESH-käyntien laskun syynä vaikuttaisi olevan SHP:n perusterveydenhuollon toiminnan koheneminen (lääkärirekrytointi onnistunut, hoitolaitosten lääkärikonsultaatioiden etätoiminta, Doctagon). Teho-osastolle myönnettiin lokakuussa Suomen tehohoitokonsortion diplomi johdonmukaisesta tulosparannuksesta. Operatiivisen tulosalueen tase on ylijäämäinen, toimintatuotot ovat lisääntyneet 3,6 % ja toimintamenot pysyneet suunnilleen ennallaan. Avohoidossa piirin ulkopuolinen myynti on lisääntynyt 30 %. Jäsenkuntien käyttö on pysynyt ennallaan. Pietarsaaren seutu on lisännyt myös vuodeosastohoitoa. Piirin ulkopuoliset ostot ovat selkeästi vähentyneet. Talousnäkökulma Henkilöstön palkkamenot ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti. Säästöjä on koetettu saada sulkemalla kirurgisia vuodepaikkoja ja vähentämällä leikkausryhmiä. Taloustilanteen vertaaminen aikaisempiin vuosiin on hankalaa; alueen ensihoito siirtyi operatiivisen tulosalueen budjettiin vuoden alusta. Ensihoidossa siirryttiin 24 tunnin työvuorosuunnitteluun, mikä mahdollistaa resurssien kustannustehokkaan kohdentamisen. Kahden yksityisen ensihoidon tuottajan toiminta jouduttu ottamaan omaksi toiminnaksi. Yksityistä palveluntarjontaa jää ainoastaan Perhoon. Muutokseen liittyen kustannussyistä on 8/5 siirtoautot lakkautettu ja SHP:n yksiköt on muutettu 24/7 - yksiköiksi lukuun ottamatta yhtä 12/7 siirtoyksikköä. Kustannustaso muutoksista huolimatta on arvioitu pysyvän entisellään eli noin 50 euroa/asukas. Erikoissairaanhoidon käynnit ovat olleet vajaan 10 %:n laskussa, vuonna 2014 noin

22 Psykiatrian tulosalue Matti Kaivosoja Ylilääkäri, psykiatrian tulosalueen johtaja Asiakasnäkökulma Potilaiden ja omaisten vaikuttamismahdollisuuksia on määrätietoisesti parannettu. Toimintojen suunnittelussa alueella on hyödynnetty koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osaamista. Psykiatrian yksiköissä yhteensä lähetteissä vähennystä on 4,3 %. Psykiatrian yksiköissä avohoitokäynnit lisääntyivät +5,4 % (käynnit lisääntyivät kaikilla psykiatrian aloilla, mutta eniten nuorisopsykiatriassa). Avohoidon käyntien lisäys oli hieman suurempi muilla kuin jäsenkunnilla, mutta avohoidon käynneistä jäsenkuntien osuus oli edelleen yli 90 %. Erityisesti ruotsinkielisten hoito on lisääntynyt. Päivystyskäynnit lisääntyivät 6,5 %. Psykiatrian osastohoitojaksot vähenivät +5,4 %, mutta olivat kolmen edellisvuoden keskiarvossa. Hoitojaksot lisääntyivät eniten lastenpsykiatriassa ja vähenivät aikuisten psykiatriassa. Sairaalahoitopäivät lisääntyivät tulosalueella +1,5 %, mutta olivat silti selvästi alle kolmen edellisvuoden keskiarvon. Osastohoitopäivistä myytiin muille kuin jäsenkunnille lastenpsykiatrialta 54,4 %, nuorisopsykiatrialta 41,7 % ja aikuispsykiatrialta 13,7 %. Jäsenkuntien käyttämät hoitopäivät vähenivät siten kaikilla erikoisaloilla ja kokonaisuutena psykiatrisilla aloilla 8,5 % edellisvuoteen ja 17 % kolmen edellisvuoden keskiarvosta. Vastaavasti sopimuskuntien käyttö kasvoi liki 60 % ja Pietarsaaren käyttö lähes kaksinkertaistui. Maria-Katariinan talossa hoitopäivät lisääntyivät +8,4 %. Hoitopäivistä lyhytaikaisen hoidon lisäys oli 25,4 % ja asumispalvelussa 0,7 %. Kehityspoliklinikan käynnit lisääntyivät +1,4 %. Myynti jäsenkuntien ulkopuolelle oli 16,1 %. Prosessit ja rakenteet Psykiatrian yksikköjen kehittämistä ohjaa Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategia , joka perustuu kansalliseen Mieli ohjelmaan. Kehitysvammahuollon tulosyksikön palveluiden järjestämistä suuntaa edelleen Valtioneuvoston Kehas-päätökset. Avohoitoa tehostettiin avaamalla seitsemänä päivänä viikossa avoinna oleva Psykiatrian monimuotoinen avohoitoyksikkö korvaamaan osastohoitoa helmikuussa Muutos toteutettiin silloisilla resursseilla muuttamalla 16 -paikkainen Psykiatrian osasto 16 suljetusta osastosta 12 -paikkaiseksi avo-osastoksi. Psykiatrian osasto 15:ltä siirtyi opioidiriippuvaisten potilaiden korvaushoito Päihdekeskus Porttiin. Erikoisalojen yhteistyö syömishäiriöpotilaiden hoidon kehittämiseksi eteni aloitetulla syömishäiriötiimillä. Muutos osoittautui sekä hoidollisesti toimivaksi että kustannusvaikuttavaksi. Toimintaympäristön nopea muuttuminen näyttäytyi integraation, keskittämisen, palvelujen uudelleen ryhmityksen ja säästöjen vaatimuksina, joihin suunnittelulla edelleen vastattiin. Vuoden aikana valmisteltiin muutos, jolla vuoden 2015 alusta osastot 15 ja 16 yhdistyivät yhdeksi osastoksi. Aikuispsykiatrian avohoidon osalta siirtymistä yksiportaiseen avohoitoon valmisteltiin. Lisäksi tulosalueella on päivitetty viisi hoitoketjua. Suuronnettomuustilanteiden alueellisen henkisen ensiavun organisointi on edennyt. Päivystysasetuksen voimaan tuloon valmistautuminen toteutui yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Kallion kuntayhtymän kanssa sekä muiden Visalan sairaalaa käyttävien kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Elokuun kokouksessa Kiurun hallitus sitoutui viranhaltijatasolla laadittuun suunnitelmaan Oulun eteläisen alueen päivystyspsykiatristen potilaitten hoitamisesta Kokkolan keskussairaalassa. Suunnitelman toteutumiseksi aikuispsykiatrialla toteutettiin hanke akuuttipsykiatrisen ja kuntoutuspsykiatrisen hoitoketjujen kehittämiseen. Nuorisopsykiatrian yksikkö on jatkanut tiivistä yhteistyötä sekä Ylivieskaan että Pietarsaareen. Vuoden 2015 alusta Nuoriso-osasto 17:n paikkamäärään nostamista 7:stä 10:een valmisteltiin. Valtakunnallisella mielenterveysviikolla marraskuussa järjestettiin ennaltaehkäisevän mielenterveystyön merkeissä Kokkolassa ja ympäröivässä maakunnassa useita tapahtumia 22

23 Psykiatrian tulosalueella lisättiin vuoden aikana avohoidon monipuolisuutta, vähennettiin sairaalahoitoa erityisesti jäsenkuntien alueen osalta sekä valmistauduttiin päivystysasetuksen voimaantuloon ja valmisteltiin yhteistyötä Visalan sairaalan kanssa. yhteistyössä Kiurun ja lähinnä järjestöjen mielenterveystoimijoiden kanssa. Viikko keräsi runsaasti osanottajia ja sen tapahtumat huomioitiin kiitettävästi maakunnan tiedotusvälineissä. Henkilöstönäkökulma Henkilöstötilanne oli pääosin hyvä. Kuitenkin lääkärien (vakanssien täyttöaste 47,4 %) osalta rekrytointi on edelleen vaativaa, johon liittyen käynnistettiin laaja rekrytointi osana syksyllä käynnistyvää erikoislääkärikoulutusta. Muiden ammattiryhmien osalta toimiin ja virkoihin on ollut hakijoita ja pidemmät sijaisuudet on saatu täytettyä. Lyhytaikaiseen sijaistarpeeseen sisäinen sijaisjärjestelmä on vastannut kohtuullisen hyvin. Hallitus perusti uuden psykologin viran neuropsykologista toimintaa varten. Toimintavuoden ajan Psykiatrian poliklinikan kaksi sairaanhoitajaa työskentelivät Kokkolan terveyskeskuksessa sovelletulla henkilökiertosopimuksella. Tällä parannettiin yhteistyötä ja lisättiin perusterveydenhuollon valmiutta. Psykoterapiakoulutusohjelmaa on toteutettu. Toukokuussa valmistui kaksi erityistason traumapsykoterapeuttia ja joulukuussa kaksi erityistason ratkaisukeskeistä terapeuttia. Täydennyskoulutuksen painopiste yksiköissä on prosessiluonteisissa koulutuksissa. Tulosalueen turvallisuusmallin mukaisesti toteutui XIV Hallittu fyysinen rajoittaminen -peruskoulutusviikko ja tulosalueen HFR -kouluttajakoulutuksen suoritti yksi työntekijä. Vuoden alussa kiinnitettiin erityistä huomioita hoitoisuuden arviointiin, jossa hoitohinta perustuu vaativissakin potilasryhmissä hoidon vaatimaan resurssiin ja vastaa lähisairaanhoitopiirien hinnoitteluun kilpailukykyisesti. Toimintavuoden aikana on Kokkolan kuntalaskutuksen nousua analysoitu. Nousu oli merkittävä omassa toiminnassa, ja sitä osittain kompensoi ostopalvelujen väheneminen. Lisäksi merkittävä osa kuntamaksujen palautuksesta jäsenkunnille on syntynyt psykiatriassa. Siten jäsenkuntien psykiatrisen hoidon muuttaminen avohoitoisemmaksi ja sairaalahoidon myynnin lisääminen muille lähialueiden kunnille on ollut kokonaistaloudellista. Kokkolan osalta kustannusten nousuun on vaikuttanut Psykiatrian monimuotoinen avohoitoyksikkö, joka on nostanut etenkin Kokkolan avohoidon kuluja. Kehitysvammahuollon tulosta on analysoitu ja toimenpiteisiin ryhdyttiin; toiminnalliset muutokset toteutetaan vuoden 2015 alkupuolella. Talousnäkökulma Toimintatuotot psykiatrian yksikköjen osalta ovat 121,9 % ja kehitysvammahuollossa 96,6 % budjetoiduista. Toimintamenot ovat psykiatrialla 103,4 % ja kehitysvammahuollossa 114,3 % budjetoidusta. Henkilöstökulujen toteutuma 91,8 % ja kehitysvammahuollossa 105 %. Hankittavat psykoterapiapalvelut on kilpailutettu vuonna Yhteistyömuodot Seinäjoen osastosulkujen vuorottelussa jatkuu, yhteistyötä Pietarsaaren sairaalan ja Visalan sairaalan kanssa on lisätty. 23

24 Kehitysvammahuollon tu Päivi Häggblom Psykologi, kehitysvammahuollon tulosyksikön johtaja Asiakasnäkökulma Kehityspoliklinikalla kokonaiskäyntimäärä oli 1892 (+4,8 %), joista kuntalaskutettavia käyntejä oli 1218 (-8,6 %). Ensikäyntiasiakkaita oli 23 ja eri asiakkaita vuoden mittaan kävi 347 (+8,1 %). Maria-Katariinan talossa bruttohoitopäiviä (sisältää lähtöpäivän) oli 5541(+8,0 %) ja nettohoitopäiviä 5222 (+8,4 %). Hoitopäivistä lyhytaikaisen hoidon osuus oli nettopäivistä 35,9 % ja bruttopäivistä 39,6 %. Kuormitusprosentti bruttohoitopäivistä laskettuna oli 84,3 % ja nettohoitopäivistä laskettuna oli 79,5 %, kun laskennallisia hoitopaikkoja oli käytössä 18. Kuormitus lisääntyi kesästä alkaen. Pitkäaikaisen palveluasumisen tavoitevuorokausista toteutui 91,7 % ja lyhytaikaisen hoidon vuorokausitavoitteesta 93,9 %. Eri asiakkaita vuoden aikana oli 37. Asumisohjaajien ohjauskäyntejä oli 43. Tähän sisältyy Jyta-alueelle ostettu varhaiskuntoutuksen ohjaus, jonka piirissä ollut 4 lasta vuoden 2014 aikana. Kehityspoliklinikan käynteihin sisältyneitä autisminkirjon palveluohjaajan asiakaskäyntejä oli 27, lisäksi hän toteutti ryhmämuotoista työntekijöiden ohjausta alueella. Neljännen ryhmäkodin käyttöön oton myötä pitkäaikaisia asukkaita pystyttiin sijoittamaan tarkoituksen mukaisempiin ympäristöihin sekä eriyttämään selkeämmin lasten ja aikuisten hoito. Tämä on rauhoittanut ryhmäkotien ilmapiiriä ja toimintaa ja lisännyt asukkaiden viihtyvyyttä, vaikka useampaan ryhmäkotiin hajautettu toiminta on henkilöstön kannalta haasteellisempaa järjestää. Kehityspoliklinikalla analysoitiin loka-marraskuussa 2013 asioineille kohdennettua asiakastyytyväisyyskyselyä, keskiarvo käynnistä kouluarvosana-asteikolla oli 8.9. Maria-Katariinan talon puolella asiakastyytyväisyyskysely on suunniteltu toteutettavaksi v Prosessit ja rakenteet Keskeiset prosesseihin liittyvät tavoitteet kehitysvammahuollon tulosyksikössä liittyivät edelleen alueellisen palvelurakenteen porrastukseen ja toimivuuteen. Valtioneuvoston Kehas-päätökset ovat keskeisiä toiminnan suunnittelua ja kehittämistä ohjaavia periaatepäätöksiä sekä laitosasumisen lakkauttamisen että yksilöllisten asumista tukevien palveluiden järjestämisessä. Kehitysvammatyönjohtaja osallistui valtakunnalliseen Kehas-ohjausryhmään. Alueellisesti kehitysvammaisten asumiseen liittyvät asiat olivat esillä Kehitysvammahuollon neuvottelukunnassa. Kuntien kanssa asumiseen liittyviä asioita mietittiin pääsääntöisesti yksilöpäätösten tasolla erityishuollon johtoryhmissä. Maria-Katariinan talon toimintaa arvioitiin kriittisesti vuoden 2014 toiminta- ja talouslukujen perusteella. Neuvottelukunta linjasi marraskuussa viranhaltijoiden esityksestä tulevaa toimintaa siten, että Maria-Katariinan talossa autistien ryhmäkodin toiminta sekä vaativat lyhytaikaiset palvelut turvataan, muuta perusasumiseen liittyvää toimintaa supistetaan vähitellen. Tähän liittyen henkilöstö tulee vähenemään 2,5 vakanssia. Tarvittaessa toimintavolyymia on mahdollista uudelleen lisätä, mikäli kunnilta tulee selkeä tilaus palvelulle. Pitkäaikaisen asumispalvelun lisäksi Maria-Katariinan talossa järjestettiin vuoden aikana yksilöllisten tarpeiden perusteella hyvin monenlaisia lyhytkestoisia ja määräaikaisia palveluita. Asumisohjaajien käyntejä järjestettiin tarvittaessa avohuollon tukemiseksi sekä jatkettiin kotiin annettavaa varhaiskuntoutuksen ohjauksen antamista Jyta-alueella. Vuoden 2014 aikana ohjauksen piirissä oli 4 lasta. Neuvottelukunnan esityksestä uuteen toiminta- ja laadunhallintasuunnitelmaan kirjattiin kehitysvammahuollon tulosyksilön tavoitteeksi saada alueellisen osaamiskeskuksen asema tulevassa sote-rakenteessa. Kehityspoliklinikalla jatkettiin tutkimus- ja kehittämishankkeen valmistelua perhehoidon lisäämiseksi Keski-Pohjanmaan alueella. Vuoden 24

25 losalue Neljännen ryhmäkodin käyttöön oton myötä pitkäaikaisia asukkaita pystyttiin sijoittamaan tarkoituksen mukaisempiin ympäristöihin sekä eriyttämään selkeämmin lasten ja aikuisten hoito aikana toteutettiin kartoitusvaihe sekä määriteltiin konkreettiset toiminnalliset ja määrälliset tavoitteet vuodelle Hanketta toteuttaa ja koordinoi Kehityspoliklinikan sosiaalityöntekijä osana ammatillista lisensiaatin tutkintoa. Kehitysvammahuollon neuvottelukunta toimii kehittämishankkeen ohjausryhmänä, jota tarvittaessa täydennetään kuntien edustajilla. Palveluketjuista mallinnettiin kehitysvammaisten kriisihoidon palveluketju. Henkilöstönäkökulma Vakanssien (6) täyttöaste/työpanosprosentti Kehityspoliklinikalla vuonna 2014 oli 75,52 %. Maria-Katariinan talossa työpanos oli 109,91 %, siellä vakansseja oli 27, joista neljä rekrytointiyksikön. Sairauspäiviä oli Kehityspoliklinikalla 4,33 pv / työntekijä ja Maria-Katariinan talossa 20,91 pv / työntekijä. Täydennyskoulutukseen osallistumisprosentti oli 100 molemmissa tulosyksiköissä. Kehityspoliklinikan psykologi osallistui pidempään Sovelletun ja kliinisen käyttäytymisanalyysin koulutusohjelmaan ( ), erikoistumisalueena autismi sekä sovellettu käyttäytymisanalyysi, osastonhoitaja valmistui terapiakoulutusohjelmasta (ratkaisukeskeinen terapia). HFR-koulutuksen saavat kaikki pitkäaikaiset työntekijät. Täydennyskoulutusten lisäksi kummassakin tulosyksikössä järjestettiin kehittämispäivät. Lisäksi Maria-Katariinan talossa toteutui työryhmän työnohjaus. Osaamistarpeiden arvioinnissa varauduttiin vuoden 2015 toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman laatimisen yhteydessä uuden itsemääräämisoikeuslain toimeenpanon sekä osaamiskeskukseksi profiloitumisen edellyttämään kouluttautumiseen. Fysioterapiapalvelut tilapäishoidossa oleville toteutettiin ostopalveluna. Ostopalvelu on ollut joustava, tarpeen mukainen tapa toteuttaa jaksoilla olevien fysioterapia ja tätä päätettiin jatkaa myös vuonna Autismikirjon palveluohjaajan palveluita ostettiin edellisen vuoden tapaan Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä, mitä vuoden 2013 alusta on laskutettu käyttö- ja aikaperustaisesti. Kehitysvammatyönjohtajana toimineelle tulosalueen johtaja Matti Kaivosojalle myönnettiin pyynnöstä vapautus kehitysvammatyönjohtajan tehtävistä ja joulukuun hallituksessa uudeksi kehitysvammatyönjohtajaksi alkaen nimettiin ylihoitaja ja tulosaluejohtajan varahenkilö Ulla Aspvik. Talousnäkökulma Kehitysvammahuollon taloudellinen tulos jäi alijäämäiseksi, josta Maria-Katariinan talon osuus oli ja Kehityspoliklinikan Suurin kuluerä kehitysvammahuollossa ovat henkilöstökulut. Toimenpiteisiin talouden vakauttamiseksi on ryhdytty. Kehityspoliklinikan kokonaiskäyntimäärästä 15,6 % myytiin jäsenkuntien ulkopuolelle Maria-Katariinan talon bruttohoitopäivistä jäsenkuntien ulkopuolelle ostettiin 21,1 %. 25

26 Tutkimus- ja hoitopalvelu Sakari Telimaa Johtajaylilääkäri, tutkimus- ja hoitopalvelujen tulosalueen johtaja Asiakasnäkökulma Päivystävän sairaalan roolin mukaan jouduttiin radiologiassa tekemään tietokonetomografiatutkimuksia entistä enemmän lisätöinä, jotta päivystykset ja kiireelliset tutkimukset saatiin tehtyä nopealla aikataululla. Magneettitutkimuksiin ei-kiireellinen jono oli hoitotakuussa 2kk- 3kk. Magneetissa tehtiin lisätöitä kahtena iltana viikossa, ja siitä huolimatta jouduttiin turvautumaan myös ostopalveluihin (noin 600 tutkimusta). Erva-alueella tehdyssä radiologian asiakastyytyväisyystutkimuksessa KPKS:n radiologian klinikka menestyi hyvin. Patologiassa näytteen oton ohjeistus ei ole edennyt, ja siirtyi toimintavuodelle Infektioyksikkö pyrki vastaamaan toimijoiden infektio- ja sairaalahygienian kysymyksiin mahdollisimman nopeasti, mutta vastauksiin saman arkipäivän aikana ei ole aina päästy. Sairaalan hygieniatoimikunta on kokoontunut toimintavuonna kaksi kertaa. Osastotunteja ja muita koulutustilaisuuksia on pidetty 52 kpl ja yksikkö on ollut järjestämässä 6 alueellista koulutuspäivää/iltapäivää. Sairaalan apteekki otti uuden lääkevalikoiman käyttöön OYS-ERVA-alueella toteutun kilpailutuksen jälkeen. Solusalpaajalaboratorion ja onkologisen poliklinikan kanssa käytiin neuvotteluja prosessin hiomisesta ja pyrittiin sujuvampaan ratkaisuun. Osastofarmasia vakinaistui osastolle 9, mutta muualle taloon se ei ole levinnyt. Prosessit ja rakenteet Radiologiassa kokonaistutkimusmäärä laski noin 6 %, mikä johtui natiivitutkimusten vähenemisestä. Vaativat radiologiset tutkimukset lisääntyivät, joista tietokonetomografiakuvaukset +5,6 %. Patologiassa kokonaisnäytemäärä hieman lisääntyi (3 %). Infektioyksikkö on huolehtinut lakisääteisestä sairaalainfektiorekisterin ylläpidosta ja tarvittavien tilastojen tuottamisesta sairaalan johdolle ja THL:lle. Alueellisia hygienia- ja infektioiden torjunnantoimintaohjeita on pyritty päivittämään resurssien rajoissa. Alkuvuonna yksikköä on työllistänyt mm. päiväsairaalaprojekti sekä pandemiavalmiussuunnittelu. Naapurissa Kokkolan terveyskeskuksen vuodeosastolla epidemiatilanne on ollut edelleen haasteellinen ja tämän pohjalta on aloitettu clostridium difficile -infektioiden esiintyvyyden seuraaminen ja riskitekijöiden kartoitus Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Osastofarmasiaa ei ole saatu laajennettua. Lääkelogistiikka on toiminut sujuvasti. Apteekin suunnittelu saatiin päätökseen, ja uuden rakentaminen alkaa vuonna Erva-alueella tehdyssä radiologian asiakastyytyväisyystutkimuksessa KPKS:n radiologian klinikka menestyi hyvin. 26

27 uiden tulosalue Henkilöstönäkökulma Radiologiassa virat ovat täynnä, mutta työpanos laski erilaisten laki- ja vapaaehtoisten vapaiden vuoksi. Röntgenhoitajatilanne oli hyvä. Patologin virat ovat täynnä. Logistiikan kannalta tärkeä uusi osastosihteeri (eläköityminen) saatiin perehdytettyä hyvin. Infektioyksikössä on toiminut 1 infektiolääkäri (työajasta n. 10 % sairaalahygieniaan) ja yksi hygieniahoitaja.toisen sairaanhoitajan työpanoksen käyttö on ollut n. 15 %. Tavoite on viimeistään uuden tuotantoalueen syntyessä vahvistaa infektioyksikön henkilöstöresurssia, koska nykyisellään se on liian pieni. Sairaala-apteekissa ovat toimet täynnä, mutta ylitöitä tulee paljon. Selvityksiä on tehty vastaavan kokoisten apteekkien henkilöstömääristä, ja tulevana toimintavuonna arvioidaan henkilöstömäärän riittävyyttä. Uuden apteekin suunnittelu lisäsi myös työmäärää. Talousnäkökulma Toimintatuotot toteutuivat 97,9 %:sti ja palkat ja palkkiot 97,2 %:sti. Talouden näkökulmasta toiminta sujui talousarviota noudattaen. 27

28 Tutkimus- Tukipalveluiden ja hoitopalvelu tulosalu Hannu Pajunpää Toimitusjohtaja, Tukipalvelujen tulosalueen johtaja Asiakasnäkökulma Kuntayhtymän toiminnan laajentuminen näkyy talous-, henkilöstö- ja hankintatoimiston työmäärissä. Ensihoidon käynnistyminen on lisännyt tehtävien määrä kauttaaltaan. Tietohallinnon tukipalveluiden tarve oli suuri ja tukipyyntöjä seurattiin järjestelmällisesti toiminnan kehittämiseksi. IT-tukipyyntöjen teko intranetsivun kautta paransi osaltaan tukipalvelun tavoitettavuutta. Tekstinkäsittely on purkanut lääkäreiden sanelut 1 3 päivässä (suositus 7 päivän kuluessa). Tekniikan palveluissa on tarkastelujaksolla yhä keskitytty peruskorjausohjelmaan liittyvien tehtävien hoitamiseen. D-siiven saneerauksessa päästiin vuoden loppuun mennessä n. 70 %:n valmiusasteeseen. Häiriöt erilaisina pöly- ja vuotovahinkoina häiritsivät naapuriyksiköiden toimintaa. Peruskorjausohjelmassa on suunniteltu aikataulu saatu kiinni. Osastojen tilaamat yksittäiset palvelut on saatu tehtyä kohtuullisessa ajassa. Ravintokeskuksen palveluissa ei ole tapahtunut oleellisia toimintamuutoksia. Vanhusaterioiden toimittamisesta Kannukseen ei syntynyt sopimusta, mutta Terveydenhoitooppilaitoksen tulevan kesän remontin aikaisesta ruokahuollosta päästiin sopimukseen. Ravintokeskuksessa lounastavien asiakkaiden määrä on lisääntynyt osoituksena osaltaan hyvästä asiakastyytyväisyydestä. Kuntayhtymän ja Kokkolan kaupungin sopima tekniikan yhteistyö saatiin käytännön toteutukseen. Terveyskeskuksen tekninen henkilöstö siirtyi kuntayhtymän palvelukseen vuodenvaihteessa. Kokkolan kaupungin kanssa sovittu terveydenhuollon tarvikehuoltoon liittyvien palvelujen yhdistäminen saatiin toteutettua. Tavarahuollossa saatiin käyttöön uusi asiakasystävällisempi käyttöliittymä. Laitoshuollon palveluissa tehtiin päätökset palvelujen hankinnasta. Palvelujen tuottaminen siirtyi vuodenvaihteessa uudelle urakoitsijalle. Prosessit ja rakenteet Kuntayhtymän kustannuslaskentaa on vahvistettu ja lisätty kohdentamalla olemassa olevia voimavaroja siihen. Tietojärjestelmien päivitykset aiheuttivat vuoden aikana tietohallinnolle lisätöitä. Palvelinkapasiteettia uusittiin suunnitellusti. Jakamokohtaisten verkkokytkimien uusiminen toteutettiin tietoverkon modernisoinnin kolmantena vaiheena ja työ jatkuu vielä vuonna Digi-EKG-projekti eteni käyttöönottoon ja EKG-käyrät saatiin Neagen arkistoon kuten myös Ensihoidon SV210 lomakkeet ja maakunnan silmänpohjakuvat. Potilastietojärjestelmien yhteistä teknistä toteutusta jatkettiin Kokkolan sote-palveluiden kanssa Potilastiedon arkiston käyttöönoton yhteydessä asentamalla järjestelmiä yhteisille palvelimille. Tekniikan yksikön palveluprosessit ovat vakiintuneet ammatillisen yksikköjaon mukaiseksi. Uudelleen suunniteltavista prosesseista tärkein on varallaolon järkevä toteuttaminen. Logistiikassa tärkein uudistettu prosessi oli uuden tilausjärjestelmän käyttöönotto. Sairaala-apulaispalvelujen prosessissa keskityttiin henkilöstön sitouttamiseen uuden palvelusopimuksen mukaiseen yhteistyöhön. Ravintopalveluissa ei tehty prosesseihin vaikuttavia oleellisia muutoksia. Henkilöstönäkökulma Lisääntynyt työmäärä on toimistopalveluissa pystytty hoitamaan tehtäviä uudelleen järjestelemällä olemassa olevalla resursoinnilla. Tietohallinto on käyttänyt projektiluonteisesti työvoimaa (XP-koneiden vaihto Windows 7 koneiksi) sekä sijaistarpeen hoitamisessa. Päivittäisten tukitehtävien suuri määrä rajoitti henkilöstön mahdollisuutta keskittyä toiminnan kehittämiseen. Effica-sovellustukeen saatiin tilapäisesti lisää henkilöstöresursseja yhteistyössä potilastoimiston kanssa. Tulevina vuosina on kiinnitettävä erityistä huomiota uuden henkilöstön rekrytointiin ja perehdyttämiseen. Toimistopalvelujen yksiköstä on mahdollisesti eläköitymässä muutaman vuoden sisällä useita henkilöitä. 28

29 ue uiden tulosalue Kuntayhtymän toiminnan laajentuminen näkyy talous-, henkilöstö- ja hankintatoimiston työmäärissä. Ensihoidon käynnistyminen on lisännyt tehtävien määrä kauttaaltaan. Kehityskeskustelut käytiin lähes 100 %:sti. Effican suoramaksuominaisuus ja kuluttajan elaskut otettiin käyttöön. Ulosotossa on käytetty ulkopuolista perintätoimistoa. Potilastoimisto on ollut mukana tilastojen laatimisessa ja sairaalan suoritekäsikirjan päivityksessä. Kaupungin tavarapalvelujen tuottaminen toi lisää työtä materiaalihuoltoon. Lisäystä henkilöstöön saatiin yhden terveyskeskuksen työntekijän siirryttyä kuntayhtymän palvelukseen. Ravintohuollossa on vakanssimäärä nyt lähellä oikeaa. Tekniikkaan siirtyy vuodenvaihteessa terveyskeskuksen tekninen henkilöstö. Pesulan muutto pois talosta muutti höyryntuotannon helpommaksi ja alkoi keventämään ilta-aikaista työkuormaa. Harkinta, vaatiiko iltavuoro työntekijän jatkossa, on kesken. Tekniikan päivystystä alettiin siirtää yhdelle yhteiselle päivystystiimille. Laitoshuollon palveluissa siivoustyönjohtajan viransijainen päätti työsuhteensa toukokuussa. Vakituinen viranhaltija palasi työhön. Tekniikan henkilöstön piirissä alettiin valmistella nimikeuudistusta.tarkoitus on saada ammattinimikkeet ajan tasalle ja tehtäviä kuvaavammiksi. Talousnäkökulma Menot ovat toteutuneet budjetoidun mukaisesti. Ulkoisten menojen kasvu oli + 1 %. Resursointi on säilynyt edellisvuoden tasolla.tekniikan yksikkö on toteuttanut suunnitellut työt budjetissa. Samoin kulutusseurannassa olevien hyödykkeiden kulutuksessa ei ole poikkeavia nousuja. Sisäilmaan liittyvän oikeusjutun kulut on kirjattu tekniikan palvelujen kirjanpitoon ja ne muodostavat siellä huomattavan erän. Ravintopalveluissa henkilöstökulut ovat budjetissa. Potilasruokailun vähenevä suunta huolestuttaa, mutta lounasruokailun lisääntyminen paikkaa tilannetta. Laitoshuollossa kuukausikustannus on hyvin lähellä kilpailutusta edeltäneessä tasossa. Siivousta on saneerausten vaiheistuksissa ja lukuisista muutoista johtuen jouduttu lisäämään. Vuoden aikana saatiin päätös reilun euron valtionavustuksesta G-siiven saneeraukseen. 29

30 Peruspalveluliike Peruspalveluliikelaitos Jyta Katsaus vuoteen 2013 Peruspalvelujohtajan katsaus Vuosi 2014 oli Peruspalveluliikelaitos Jytan kuudes toimintavuosi. Liikelaitoksen ovat lähtien muodostaneet Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Perho ja Veteli. Peruspalvelut on tuotettu omistajakuntien asukkaille kunkin tarpeiden pohjalta sovittujen strategisten linjausten ja talous- ja toimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Kuudes toimintavuosi oli muutosten vuosi monessa suhteessa. Aikaisempina vuosina päätettyjä muutos- ja kehittämisohjelmia vietiin eteenpäin. Vuoden aikana alkoi jo myös näkyä tuloksia muutostyöstä. Erityisen suuria muutokset ovat olleet ikäihmisten palveluissa, kotihoidon ja palveluasumisen tulosalueella. Omistajakuntien taloudellinen tilanne jatkui tiukkana ja painetta toiminnan kehittämiseen ja taloudellisiin säästöihin oli edelleen varsin paljon. Liikelaitoksessa jatkettiin myös työtä sekä alueen palveluiden yhtenäistämisen ja tasalaatuisuuden parantamiseksi että toiminnan tehostamiseksi. Peruspalvelulautakunnan joulukuussa 2012 hyväksymä ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan ohjelma vuoteen 2020 on ohjannut toiminnan muutoksia kotihoidossa ja palveluasumisessa. Ohjelman tavoitteena on, että Jyta-alueen vanhustenhuollon palvelurakenne muuttuu ympärivuorokautista palveluasumista korostavasta rakenteesta avo- ja kotihoitopainotteiseksi. Vuonna 2013 muutoksia tehtiin erityisesti vuodeosastoilla ja Lestijokilaakson yksiköissä. Vuonna 2014 painopiste oli Halsua-Kaustinen- Veteli -alueen tehostetussa palveluasumisessa. Vuoden aikana suljettiin Vetelin Koivukulman ja Markkulan tehostetun palveluasumisen yksiköt. Vetelin Harjukodin laajennus valmistui puolestaan lo- kakuussa. Paikkamäärä väheni tässä yhteydessä kahdeksalla paikalla. Huhtikuun alussa Jyta osti liiketoiminnan yksityistä Malvakotia Kaustisella pyörittäneeltä yritykseltä ja aloitti Malvakodin muuttamisen tilapäishoidon yksiköksi, joka palvelee erityisesti Kaustisen ja Vetelin aluetta sekä osittain Halsuaa. Liikelaitos jatkoi palveluiden kehittämistä ja painopisteen siirtämistä avopalveluihin. Lautakunnan hyväksymä Mielenterveyskuntoutujien palveluiden kehittämis- ja palvelurakenneohjelma ohjasi työtä. Ohjelman mukaisesti palvelut pyritään mahdollisimman pitkälle järjestämään omassa maakunnassa. Asumispalveluita saatiin vähennettyä ja avopalveluita on tehostettu. Erityisen tärkeää muutosohjelman läpiviemisessä ja palveluiden järjestämisessä on moniammatillinen työ eri toimijoiden kesken (liikelaitos, erikoissairaanhoidon psykiatrian tulosalue, yhdistykset ja yksityiset palvelun tuottajat). Kaste-hankkeista merkittävimpänä aloitti vuonna 2014 SenioriKaste-hanke, jossa kehitetään erityisesti ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluita ja hankkeessa on vahva ennalta ehkäisevä ja ennakoiva näkökulma palveluiden kehittämiseen. Sähköinen hyvinvointikertomus, Terps 2-hanke päättyi ja sen tuloksena kaikissa alueen kunnissa on käytössä sähköinen hyvinvointikertomus ohjaamassa valtuustojen ja muiden päättäjien työtä. Palveluketjutyötä ja prosessien kehittämistä tehtiin myös yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja muiden toimijoiden kanssa tavoitteena saumattomat palveluketjut ja alueen asukkaiden hyvä hoito. Liikelaitos aloitti vuoden aikana yhteistyön lisäämisen Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Erityi- 30

31 laitos Jyta Kuudes toimintavuosi oli muutosten vuosi monessa suhteessa. Aikaisempina vuosina päätettyjä muutos- ja kehittämisohjelmia vietiin eteenpäin. sesti yhteistyötä tehtiin ja laajennettiin kehittämis- ja johtamistyössä. Merkittävin muutos oli yhteinen johtava lääkäri, joka aloitti toukokuussa sekä Kokkolan että Jytan johtavana lääkärinä. Kokemukset ovat olleet hyvät ja keskusteluyhteys ja yhteydenpito johtavien viranhaltijoiden kesken lisääntyi ja sillä oli myönteisiä vaikutuksia. Työntekijöiden hyvinvointiin liittyviin asioihin kiinnitettiin edelleen paljon huomiota ja jatkettiin erityisesti varhaisen tuen toimintatavan kehittämistä. Työterveyshuollossa painopistettä käännettiin enemmän ennaltaehkäisevään työhön. Vuoden aikana ei tehty työhyvinvointikyselyä, koska se on kuntayhtymässä sovittu tehtäväksi joka toinen vuosi. Edellisen vuoden tulosten pohjalta henkilöstön kuormitukseen, työstressin kokemiseen ja esimiehiltä saatavaan tukeen kiinnitettiin huomiota. Henkilöstö osallistui rakennemuutosohjelman läpiviemiseen laittaen oman osaamisensa käyttöön ja osoittaen joustamista ja nopeaa uuden oppimiskykyä. Henkilöstö osallistui monin tavoin myös liikelaitoksen kustannusjahtiin. Henkilökunnan rekrytoinnissa on ollut vuoden aikana ajoittain vaikeuksia sijaistyövoiman saamisessa kaikissa toiminnoissa. Vakituisesti virat ja toimet on saatu muuten hyvin täytettyä pätevillä työntekijöillä, mutta pulaa on ollut erityistyöntekijöistä. Kaiken kaikkiaan tilanne oli kuitenkin kohtuullisen hyvä. Lääkäripalveluissakin pääosin työssä ovat olleet omat virkasuhteessa olevat lääkärit, ostopalveluja käytettiin vain oman toiminnan tueksi. Liikelaitoksen toimitilojen rakentamisen ja korjauksien osalta valmistui Vetelissä Harjukodin korjaus- ja uudisrakennus isoimpana hankkeena. Pieniä ns. tavalliseen tilojen käyttökelpoisina pitämiseen tai muuttuneisiin tarpeisiin vastaavia remontteja toteutettiin useissa toimipisteissä. Kaustisen neuvola ja hammashuoltola jatkoivat koko vuoden väliaikaisissa väistötiloissa. Peruspalvelulautakunta päätti, että Halsua-Kaustinen-Veteli-alueen hammashuoltola remontoidaan Tunkkarille vuodeosastolta vapautuneisiin tiloihin. Kaustisen kunnassa suunniteltiin Pajalan remonttia, jossa yhteydessä myös neuvola saa uudet, korjatut toimitilat. Liikelaitoskunnat ovat aikaisempina vuosina esittäneet vakavan vaatimuksen kustannustason laskemisesta ja siihen liikelaitos pystyi vuonna Kustannusten kasvun hillinnässä onnistuttiin edellisen vuoden tapaan ja edellä selostettujen rakennemuutosohjelmien tulokset alkoivat näkyä. Tiukkaa talouskuria kaikkien menojen osalta on myös edelleen jatkettu sekä kiinnitetty kaikkien huomiota kustannuskehitykseen ja sen hillintään. Liikelaitoskuntien kuntaosuudet laskivat -3,61 %. Tulos oli erityisen hyvä, kun ottaa huomioon, että myös 2013 kuntaosuudet laskivat noin prosentin. Kustannusten nousun pitämiseksi jatkossakin maltillisena pitää hyvään vauhtiin päässeitä palveluiden kehittämisohjelmia jatkaa ja edelleen miettiä, miten alueen kaikkia palveluita voitaisiin käyttää koko alueella joustavasti hyödyksi. Myös ihmisten oman vastuun lisäämistä ja avohoidon palveluiden kehittämistä pitää jatkaa ja pystyä siirtämään resursseja ns. laitospalveluista avohuoltoon. Uusien palveluiden ja toimitilojen rakentamisessa pitää ottaa huomioon kokonaisvaikutukset kunnan tai kuntien kustannuksiin. Tilinpäätös vuodelta 2014 osoittaa liikelaitoksen pysyneen hyvin lautakunnan ja kuntien päättämällä avohoitoisten palveluiden kehittämisen ja taloudellisen tilanteen hallintaan tähtäävällä tiellä. Tarja Oikarinen-Nybacka peruspalvelujohtaja 31

32 Perheiden tukemisen tul Jyta Pekka Kauppinen Palvelujohtaja JYTA Asiakasnäkökulma Asiakasnäkökulmasta katsottuna toimintavuoden tavoitteena olivat palveluiden saatavuus, palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin joustavasti ja määräaikojen puitteissa. Ennalta ehkäisevän työn merkitys on nostettu vahvasti esille ja sitä on pyritty edelleen tehostamaan kaikissa perheiden palveluiden tulosyksiköissä. Varhainen avoin yhteistyö on siitä yhtenä esimerkkinä ja joka on jäänyt elämään käytännön toimintaan Nuppu hankkeesta. Palvelut pystyttiin tuottamaan määräaikojen puitteissa. Palveluista on tiedotettu kuntalaisille ja palveluesitteet sekä palveluiden prosessimallinnukset ovat ajan tasalla. Kesän aikana osa neuvoloiden toimipisteistä oli suljettuna 4-6 viikon ajan. Toiminnat oli keskitettynä Vetelin, Kannuksen ja Toholammin neuvoloihin. Supistetusta toiminnasta huolimatta palvelut saatiin kohtuudella järjestettyä, sillä sekä asiakkaat että työntekijät liikkuivat yli kuntarajojen. Lisäpalvelujen tarvetta on ollut eniten puheterapiapalveluissa. Tämän lisäksi lisäpanostuksen tarvetta on ollut myös Halsua-Kaustinen-Veteli -alueen mielenterveyspalveluissa, mihin on ollut ohjattuna lisä-resurssia. Toimintakeskuksissa on panostettu avotyötoiminnan edelleen kehittämiseen. Avotyötoimintaa on kehitetty mm. Green Care -hankkeen myötä Isokummun lammastilan kanssa. Green Care -toiminnassa luontoa käytetään tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja toimintakyvyn edistämiseksi. Toiminta käynnistyi heinäkuussa 2014 ja toimintaan on ollut ohjattuna yksi kehitysvammainen aikuinen sekä kolme mielenterveyskuntoutujaa. Kaustisen Evankelisen opiston Waude -koulutus jatkui syyslukukauden 2014 ja mukana oli seitsemän aikuisiässä olevaa kehitysvammaista opiskelijaa. Kaustisen Eke-tuotteella on uutena toimintatapana panostettu pienryhmämuotoiseen toimintaan, jossa kohderyhmänä ovat mielenterveyskuntoutujat. Halsuan työtupa muutti uusiin toimintatiloihin (terveysasemalle), jossa toiminta aloitettiin elokuussa. Vammaispalvelulain mukaisissa palveluissa on tapahtunut kustannusten kasvua erityisesti henkilökohtaisen avun ostopalveluissa. Kasvua ovat aiheuttaneet, muuttuneet asiakaskohtaiset tilanteet avuntarpeissa. Kuljetuspalveluiden osalta on tehty kunnittain uudet sopimukset, jotka voimassa 8/2015 asti. Asunnonmuutostöiden osalta oli selkeää kasvua edelliseen vuoteen. Prosessit ja rakenteet Prosessien osalta tavoitteena toimintakaudelle oli varhainen avoin yhteistoimintamalli, kolmannen sektorin rooli toimijana sekä ennalta ehkäisevä työn saaminen osaksi jokapäiväistä toimintaa. Varhaisen puuttumisen tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Tätä toimintatapa on ollut käytössä Jyta alueen neuvoloissa, päivähoidossa ja koulutoimessa lastensuojelun tueksi. Ennalta ehkäisevän työn merkitys on nostettu vahvasti esille ja sitä on pyritty edelleen tehostamaan kaikissa perheiden palveluiden tulosyksiköissä. Tämän työn tueksi Jyta-kunnat osallistuvat Tietoon perustuva sosiaalityö (TIPS) -hankkeeseen, jonka tavoitteena oli luoda Keski-Pohjanmaan kuntiin vahva ajankohtaiseen tietoon perustavan sosiaalityön käytännön toimintamalli, joka hyödyntää ja kehittää alueella olevaa yliopistollista alan osaamista, kansalaisten ja erityisesti sosiaalityön asiakkaiden osallistumista sekä kokonaisuutena edistää olennaisesti alueen asukkaiden hyvinvointia vahvistamalla palvelujen tietopohjaa. Hanke käynnistyi toukokuussa ja sen koordinoijana toimii Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja osatoteuttaja Centria ammattikorkeakoulu. Jyta-alueen perheneuvoloiden sosiaalityöntekijät ovat olleet aktiivisesti mukana kesällä aloitetussa tuomioistuinten perheasiain sovittelutoiminnassa. Tämän lisäksi elokuussa käynnistyi eroneuvoillat yhteistyössä Kokkolan kaupungin ja Kokkolan Ensi- ja turvakodin kanssa. Eroneuvoillat ovat ns. matalan kynnyksen avoimia 32

33 osalue Ennalta ehkäisevän työn merkitys on nostettu vahvasti esille ja sitä on pyritty edelleen tehostamaan kaikissa perheiden palveluiden tulosyksiköissä. tilaisuuksia, jossa asiaan koulutetut työntekijät ja vapaehtoiset vertaistukihenkilöt antavat tietoa ja tukea erosta selviämiseen ja vanhemmuuden kysymyksiin eron jälkeiseen tilanteeseen. Perheiden palveluissa kolmatta sektoria hyödynnetään edelleenkin kunnissa toimivien perhekahviloiden myötä. Yhteistyötä on ollut myös Omaiset mielenterveystyön tukena yhdistyksen kanssa, yhteistyönä järjestettiin mielenterveysviikko syksyllä Kokkolasta käsin toimiva Mieskeskus projekti on osaltaan tuottanut avointa miesryhmätoimintaa Jyta-kuntiin. Toimina oli aktiivista Perhonjokilaakson kunnissa ja ryhmät kokoontuivat säännöllisesti n. kaksi kertaa kuukaudessa. Henkilöstönäkökulma Henkilöstön osalta toimintavuoden tavoitteena on henkilöstön onnistunut rekrytointi ja henkilöstön pysyvyys, osaamisen vahvistaminen sekä hyvinvoiva henkilöstö. Perhonjokilaakson perheneuvolan psykologin paikka on täyttämättä ja psykologin palvelut jouduttiin turvaamaan ostopalveluina. Sopimuksen mukaisesti psykologi oli käytettävissä Perhe- ja sosiaalikeskus Pajalassa yhtenä päivänä viikossa. Suurin vaje muodollisesti pätevistä työntekijöistä oli lastensuojelussa, joka osaltaan kuormitti työntekijöitä. Myös terveydenhoitajien toimen sijaisuuksiin oli aiempaa haasteellisempaa saada päteviä työntekijöitä normaalin hakumenettelyn kautta. Syyskuun alusta toimet saatiin kuitenkin täytettyä. Henkilöstön osaamista on vahvistettu täydennyskoulutuksin sekä yksiköittäin järjestettyjen kehittämispäivien avulla. Kaikille uusille työntekijöille/sijaisille pystyttiin järjestämään vähintään viikon mittainen perehdytys työtehtäviin sekä organisaatiorakenteeseen. Vammaispalveluissa lyhytaikaisiin henkilöstövajeisiin pystyttiin vastaamaan henkilöstöjoustoilla ja työaikajärjestelyillä. Henkilöstön rekrytointi henkilökohtaisen apuun (Vammaispalvelulain mukaiset avustajat) oli koko toimintakauden haasteellista. Ostopalvelujen määrän kasvu vammaispalveluissa johtuu pitkälti siitä, että henkilökohtaisen avun tarve lisääntyi huomattavasti edellisestä toimintakaudesta ja ettei henkilökohtaiseen apuun ollut saatavilla riittävästi työntekijöitä, jotta palvelu olisi voitu toteuttaa omana toimintana. Työkokeilujen kautta ja toimenkuvien sekä työtehtävien muutoksilla pystyttiin välttämään ennenaikaisia eläköitymisiä ja estämään pitkittyneitä sairauspoissaoloja. Henkilöstön täydennyskoulutukset toteutuivat suunnitelman mukaisesti, joko eri projekteiden tai sitten ulkoisen koulutuksen kautta ostopalveluna. Talouden ja toiminnan toteutumista on seurattu kuukausittain saatujen raporttien avulla. Henkilöstö on tietoinen oman yksikkönsä talous- ja toimintasuunnitelmasta. 33

34 Perheiden Kotihoidon tukeminen ja asumisen t Jyta Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalvelujohtaja Hyvinvointia edistävät toiminnot Ikäneuvolat toimivat osaviikkoisesti kaikissa kunnissa ja tarjoavat Terveydenhuoltolain 20 palvelut vanhuuseläkettä saaville. Ikäneuvola tarjoaa hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluita sekä tunnistaa terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvia terveydellisiä ongelmia ja antaa varhaista tukea ja ohjausta. Ikäneuvolat ovat tehneet em. tehtävien lisäksi suunnatut terveystarkastukset 75-vuotiaille. Tarkastuksissa arvioitiin asiakkaiden toimintakykyä ja terveydentilaa, annettiin palveluohjausta sekä neuvontaa ikääntymiseen, terveyteen, sosiaalisiin ongelmiin liittyvissä asioissa. Ikäneuvolat tarjosivat myös matalan kynnyksen palveluita kaikille ikäihmisille. Omaishoito Omaishoidon osalta toiminta jatkui vakiintuneen käytännön mukaisesti. Tuki maksettiin kaikille kriteerit täyttäneille hakijoille. Tuen saajia oli vuoden 2014 lopussa yhteensä noin 230. Peittävyys vaihteli kunnittain 10,7 (Halsua) ja 4,5 % (Veteli) välillä. Omaishoitajien lakisääteisiin vapaat järjestettiin enimmäkseen palveluasumisen yksiköissä ja osa toteutettiin toimeksiantosopimuksin. Ryhmätilaisuuksia omaishoitajille järjestettiin yhteistyössä hankkeiden, yhdistysten ja seurakuntien kanssa. Kotihoito Kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeen arviointi pystyttiin tekemään lain määräämässä ajassa. Kotihoidon vaatimukset lisääntyivät, kun asiakaskunta vaati entistä enemmän hoitoa ja huolenpitoa. Kotihoidon asiakkaana oli 1608 taloutta. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli vuoden lopussa 12,1 % yli 75-vuotiaista (valtakunnallinen tavoite on, että yli 75-vuotiaista saa säännöllistä kotihoitoa %). Kotihoidossa ilta- ja viikonloppuhoidon tarve kasvoi edelleen ja resurssien riittävyyden kanssa oli ongelmia eniten Kannuksessa. Kotihoidossa käytettiin jonkin verran ostopalveluja ruuhkahuippujen tasaamiseen ja erityistarpeisiin vastaamiseksi. Myös palveluseteli oli käytössä, mutta sen käyttöä vaikeutti tuottajien vähäisyys Jyta-alueella. Tukipalvelutoiminnassa järjestettiin edelleen ateria-, pyykki-, asiointi- ja turvapuhelinpalveluita. Kuljetuspalveluissa oltiin mukana kehittämässä yhteistä toimintamallia vammaishuollon ja kuntien muiden toimijoiden kanssa. Kotikuntoutustoiminnan kehittämistä jatkettiin. Kotihoidon omat kuntohoitajat toimivat Kannuksessa, Kaustisella, Halsualla ja Vetelissä. Toholammilla ja Lestijärvellä tehtävä oli yhdistetty yhden kotipalvelun työntekijän työtehtävään. JYTA Palvelukeskuksissa pyritään elämään kodikkaasti ja ihmisten omia toiveita mahdollisuuksien rajoissa toteuttaen. 34

35 ukemisen tulosalue Tehostettu palveluasuminen Vuoden 2014 ajan jatkettiin ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan ohjelman täytäntöönpanoa. Palvelukeskuksissa jouduttiin sopeutumaan suuriin muutoksiin, kun palvelurakenneohjelman mukaisesti palveluasumisen asiakaskunta muuttui entistä hoidettavammaksi. Kuitenkin palvelukeskuksissa pyritään elämään kodikkaasti ja ihmisten omia toiveita mahdollisuuksien rajoissa toteuttaen. Toiminnassa on painotettu kuntouttavaa työotetta. Tehostetun palveluasumisen lyhytaikaishoitoa kehitettiin edelleen ja Kaustisella aloitettiin ko. toiminta Iltaruskon Malvaosastolla. Palveluasumispaikat saatiin pääosin järjestettyä kriteerit täyttäneille asiakkaille yhden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Hoitopäiviä pitkäaikaisessa asumisessa kertyi päivää (1156 päivää vähemmän kuin 2013) ja lyhytaikaishoitopäivä tuli hoitopäivää. Hoitopäivien määrän vaikutti ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan ohjelmaa toteuttaminen. Markkulan ja Koivukulman palvelukeskusten tehostettu palveluasuminen loppui kokonaan vuoden aikana. Vuoden aikana oli Kotipirtissä pitempiaikaisesti ajoittain paikkoja tyhjänä vähentyneen palvelutarpeen takia. Tehostetun palveluasumisen peittävyys lähestyy valtakunnallista tavoitetta ja liikelaitoksen asettamaan 11 %:n tavoitetta. Vuoden 2014 lopussa (poikkileikkaus sen hetken tilanteesta) tehostetun palveluasumisen peittävyys yli 75-vuotiailla oli 12,4 %. Kunnittain hoitopaikkojen tarjonnassa ja käytössä oli eroja. 35

36 Terveyden Perheiden ja tukeminen sairaanhoid Jyta Eija Kellokoski-Kari Tilaajajohtaja JYTA Asiakasnäkökulma Jatkuvan potilaspalautekyselyn kautta saaduissa palautteissa on esitetty kehittämistoimia asiakaspalvelun suhteen. Palautteet on käsitelty yksiköissä ja johtoryhmässä sekä ryhdytty asian vaatimiin toimenpiteisiin. Tehostettu asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin terveyden ja sairaanhoidon tulosyksiköissä 50-51/2014. Palaute yksiköiden palveluista oli pääosin myönteistä. Vuoden 2014 aikana Lestijokilaakson alueen ajanvarauspuhelinkäytäntöjä muutettiin siten että, alueen puhelut ohjataan yhteiseen jonoon eikä niitä vastaanoteta terveysasemakohtaisesti. Tällä pyritään tasaamaan resurssien käyttöä. Sähköisen eomahoito-järjestelmän käyttöä on vakiinnutettu. Tässä vaiheessa se sisältää tekstiviestimuistutuksen asiakkaalle lääkärinvastaanottoajasta ja Marevan-hoidon sähköisen palvelun. Sähköistä omahoitoa on tarkoitus laajentaa. Marraskuussa 2014 otettiin käyttöön valtakunnallinen potilastiedonarkisto (omakanta.fi). Hoidon tarpeen arviointi tapahtui lain mukaan säädetyssä kolmen arkipäivän aikarajassa, arvio tehtiin 99 % tapauksissa välittömästi yhteydenoton yhteydessä ja lopuissakin tilanteissa samana päivänä. Kiireelliselle ensikäynnille lääkärin tai päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle on päässyt yleensä noin kolmen päivän sisällä ja ainakin viimeistään viiden päivän sisällä. Kiireettömissä potilastapauksissa oli vaihtelua terveyskeskuksittain lääkäritilanteesta johtuen. Lestijokilaakson alueella kiireettömiä aikoja on ollut vähemmän tarjolla. Koko alueella kiireettömän lääkäriajan saa kuitenkin 2-4 viikon sisällä. Vastaanottopalvelujen toimintaa supistettiin kesälomien aikana. Kesäajan toiminnan supistaminen ei aiheuttanut asiakkaiden taholta negatiivista palautetta, koska asiasta tiedotettiin ennalta ja mm. reseptien uusiminen ennakoitiin ennen loma-aikaa. Vastaanoton henkilökunta on osallistunut Pohjois-Suomen alueen HyväPotku-hankkeeseen, jossa kehitetään vastaanottojen toimintakäytäntöjä. Suun terveydenhuollon osalta hoitotakuun ylittävät jonot saatiin purettua ja vuoden lopussa oltiin lain sallimissa odotusajoissa kaikkien kuntien osalta. Kuntoutukseen ei ollut pitkiä jonotuksia. Terveyskeskuksen osastohoitoon on päässyt hyvin, potilaita on sijoitettu joustavasti kotikunnasta riippumatta. Osastohoidossa on korostettu kuntouttavaa työotetta. Prosessinäkökulma Hoito- ja hoivapalveluiden koko hoitoketjun kehittäminen on mahdollistanut, että nykyinen vuodeosastojen sairaansijamäärä riitti vastaamaan tarpeeseen. Vuodeosastohoitoa voitiin myydä Kokkolalle. Tunkkarin vuodeosaston pinta-alaa supistettiin syksyn aikana ja toiminta siirrettiin ns. yhden käytävän varrelle. Lautakunta teki päätöksen kesällä, että vuodeosastolta tyhjäksi jääneisiin tiloihin sijoitetaan Halsua- Kaustinen-Veteli-alueen suun terveydenhuollon palvelut. Vastaanottopalveluissa tehty puhelinuudistus on ollut voimassa kaksi vuotta ja tiedottamisen myötä kuntalaiset osasivat paremmin hyödyntää uutta puhelinjärjestelmää ja sen tuomia mahdollisuuksia. Edelleen kuitenkin yhteydensaannissa terveyskeskukseen on ongelmia, koska varsinkin aamulla klo 8-10 aikana henkilökuntaa ei ole kaikissa tilanteissa riittävästi vastaamaan puhelimiin. Terveyskeskuksen osastohoitoon ei ole ollut jonoja. Käyttöaste oli Kannuksessa 88,6 % ja Tunkkarilla 83,62 %. Keskimääräinen hoitoaika Kannuksessa 16,7 päivää ja Tunkkarilla 14,4 päivää. Kannuksen vuodeosaston keskimääräistä hoitoaikaa nostaa pitkäaikaispotilaat, joita Kannuksen vuodeosastolla on keskimäärin noin kaksi potilasta. Kuntoutuksessa asiakasmäärä suhteessa käyntimääriin on lisääntynyt eli asiakaskohtaiset hoitojaksot ovat lyhentyneet ja palvelu tavoittaa aiempaa suuremman osan kuntalaisista. Toimintatapa on siirtynyt varsinaisesta hoidosta ohjaukseen ja neuvontaan. Asiakkaita motivoidaan omaehtoiseen kuntoutumiseen ja heille tehdään kirjalliset kotiohjeet. Halsualla kuntoutuksen tila siirtyi kesällä toiseen käyttöön ja uudet tilat valmistuvat Kan- 36

37 on tulosalue Hoidon tarpeen arviointi tapahtui lain mukaan säädetyssä kolmen arkipäivän aikarajassa, arvio tehtiin 99 % tapauksissa välittömästi yhteydenoton yhteydessä. nelman yhteyteen kevään 2015 aikana. Osaston profiloituminen entistä akuutimmaksi ja potilaiden siirtyminen erikoissairaanhoidosta yhä nopeammin leikkauksen jälkeen vuodeosastolle aiheuttaa haasteita kuntoutukselle. Henkilöstönäkökulma Henkilökunnan riittävyys ja etenkin sijaisten saaminen on ollut välillä ongelmallista. Vakituisissa vakansseissa on pätevät työntekijät. Lääkäripalvelut on järjestetty lähes täysin virkalääkäreiden toimesta. Tunkkarin terveyskeskukseen on ostettu sisätautien erikoislääkärin työpanosta kaksi päivää viikossa. Lestijokilaakson alueen työterveyshuollossa lääkäripalvelut on hoidettu suurelta osin ostopalveluna. Lestijokilaakson lääkäritilanteessa on tapahtunut isoja muutoksia kahden vuoden aikana ja se heijastui toimintaan. Kannuksen tehostetun palveluasumisen yksiköissä aloitti alkuvuodesta Doctagonin etälääkäripalvelu uutena toimintana. Loppuvuonna lähdettiin Lestijokilaaksossa suunnittelemaan lääkärityön uudelleen järjestelyjä mm. päivystystyön osalta. Tunkkarin alueella kaikki käytettävissä olevat lääkärinvirat ovat täynnä. Lisäksi alueen hoivakodeissa toimii Doctagonin etälääkäripalvelu, joka vastaa noin yhden lääkärin työpanosta. Hammaslääkäreiden rekrytointitilanne parani vuoden aikana ja määräaikaisiin virkasuhteisiin saatiin rekrytoitua hammaslääkäreitä. Jyta-alueen kaikki hammaslääkärin virat oli täytettynä vuoden lopussa, lukuun ottamatta Perhon toista virkaa. Hammashoitajista on pulaa alueella, joten varsinkin sijaisuuksia on haasteellista täyttää. Hoitohenkilökunnan suhteen osastoilla on ollut työvuoroissa mitoituksia vastaava henkilökunta. Sijaistarvetta on järjestetty poikkeustapauksissa sisäisin järjestelyin. Sijaisina on toiminut myös opiskelijoita, koulutetun henkilökunnan kanssa. Jytan sissi-järjestelmän kautta on pystytty täyttämään osa sijaisuuksista. Terveyden- ja sairaanhoidon palvelujohtajan tehtävät olivat edelleen jaettuna tilaajajohtajan ja peruspalvelujohtajan kesken. Alueelliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen on osallistuttu. Videokoulutusmahdollisuus on lisännyt henkilökunnan aktiivisuutta ja mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin. Täydennyskoulutuksiin on osallistuttu ammattitaidon kehittämiseksi. Talousnäkökulma Talouden ja suoritteiden toteutumista on seurattu säännöllisesti kuukausiraporttien avulla ja taloutta on käsitelty johtoryhmissä ja muissa palavereissa. Talouteen on pyritty vaikuttamaan myös kehittämällä prosesseja tehokkaammin toimiviksi ja luomalla yhtenäiset toimintamallit. Rakennemuutoksen yhteydessä on tehty erillisiä sekä taloudellisia että toiminnallisia selvityksiä vuodeosastopalveluista ja suun terveydenhuollon palveluista. 37

38 Henkilöstövoimavarat Virat ja toimet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymässä oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 1629 virkaa tai tointa. Erikoissairaanhoidossa ja yhteisissä tukipalveluissa on 1095 virkaa/tointa ja peruspalveluliikelaitos Jytassa virkoja ja toimia oli 534. Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalveluiden vakanssit lisääntyivät 61 ja peruspalveluliikelaitoksen lisääntyivät 23 vakanssia. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2014 viimeisen päivän vakanssimäärät ammattiryhmittäin, erikseen erikoissairaanhoidosta sekä yhteisistä tukipalveluista ja peruspalvelu- liikelaitos Jytasta. Taulukon alimmaisella rivillä on kaikkien vakanssien yhteenlasketut määrät ammattiryhmittäin. Suurin ryhmä vakansseina mitattuna on amk-/opistokoulutetut hoitohenkilöt 707 vakanssia, toiseksi suurin ammattiryhmä on muut hoitohenkilöt 400 vakanssia ja seuraavaksi suurimpana ammattiryhmänä tulevat lääkärit, 163 vakanssia. Peruspalveluliikelaitoksessa suurin ammattiryhmä ovat lähihoitajat ja perushoitajat yhteensä 278 vakanssia, mikä on yli puolet liikelaitoksen kaikista vakansseista. Virkojen ja toimien määrät tulosalueittain Taulukossa osa-aikainen vakanssi esitetty yhtenä täytenä Tutk. ja hoitoa avust. Hallinto-, toimisto- ja talous Tulosalue Lääkärit Hoitohenkilöt (opisto) Hoitohenkilöt (koulu) Tutkimushenkilöt Huoltohenkilöt Ravintohuolto Yhteensä Keskushallinto + jakamaton Medisiininen tulosalue Operatiivinen tulosalue Psykiatria Tutkimus- ja hoitopalvelut Kehitysvammahuolto Tukipalvelut Yhteensä Sissit(=vakin.sijaiset) Reservi(=vakin.sijaiset) Yhteensä ilman Jytaa JYTA peruspalveluliikelaitos Sos.- ja terv.toimen hall Perheiden tukeminen Terveyden- ja sairaanhoito Kotihoito ja asumisen tukeminen Peruspalv.liikelaitos yht KUNTAYHTYMÄ YHT

39 Lääkäreitä 8% Hoitohenkilöitä 69% Muut ammattiryhmät 23% Henkilöstön määrä Kuntayhtymän henkilöstön määrä vuoden 2014 viimeisenä päivänä oli 1957 henkilöä. Henkilöstöä oli 122 enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Erikoissairaanhoidon henkilöstömäärä oli Henkilöstöä oli 66 enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Erikoissairaanhoidossa hoitohenkilöitä (sairaanhoitajat perushoitajat) oli 63 henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Suurin osa maakunnan ensihoidosta siirtyi kuntayhtymän toiminnaksi vuoden 2014 alussa. Lääkäreitä erikoissairaanhoidon palveluksessa oli 123 edellisen vuoden kaltaisesti. Peruspalveluliikelaitoksen henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 694 henkilöä. Näin työntekijöitä oli 56 enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Tässä näkyy myös kuntayhtymän sisällä uudelleenorganisointina tehty laitoshuollon henkilöstön siirtyminen kuntayhtymän tukipalveluista peruspalveluliikelaitos Jytan hoidon prosesseihin. Kuntayhtymän henkilöstön määrä kuukausittain tarkasteltuna vaihteli tammikuun lopun 1824 henkilöstä kesäkuun lopun 2068 henkilöön. Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt Henkilöstö ammattiluokittain % Tutkimushenkilöt 4 % Huolto 4 % Hallinto 5 % Hoitohenkilöt, perustaso 27 % Ravintohuolto 2 % Harjoittelijat (*amanuenssit) 1 % Lääkärit 8 % Hoitohenkilöt, amk/aik. opisto 41 % Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yhteensä Lääkärit Hoitohenkilöt, amk/aik. opisto Hoitohenkilöt, perustaso Tutkimushenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt Huolto Hallinto Ravintohuolto Hoitosopimushenkilöt Harjoittelijat (*amanuenssit) Yhteensä

40 Henkilöstövoimavarat Palvelussuhteen luonne Vuoden 2014 lopussa erikoissairaanhoidon palvelussuhteesta vakituisia eli toistaiseksi voimassa olevia oli 907, mikä on 71,8 % kaikista palvelussuhteista. Määräaikaisissa virka- ja työsuhteissa oli 276 henkilöä eli 21,9 %. Vakituisten palvelussuhteiden määrä lisääntyi edellisen vuoden lopusta 38:lla, mutta suhteellinen osuus 0,8 % -yksikköä pienempi. Peruspalveluliikelaitoksessa toistaiseksi voimassa olevien palvelussuhteiden lukumäärä vuoden lopussa on 461 eli 66,4 % kaikista palvelussuhteista. Vakituisten palvelussuhteiden suhteellinen osuus on 5,2 % -yksikköä pienempi kuin vertailuajankohtana. Koko kuntayhtymän 1957 työntekijästä 1368 henkilöä eli 69,9 % on vakituisessa palvelussuhteessa. Palvelussuhteen luonne Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yhteensä Vakinainen virka-/työsuhde ,8 % ,6 % ,4 % ,6 % ,9 % ,9 % Määräaikainen virka-/työsuhde ,9 % ,1 % ,7 % ,9 % ,6 % ,6 % Avoimen viran-/toimen hoitaja 75 5,9 % 79 6,6 % 22 3,2 % 16 2,5 % 97 5,0 % 95 5,0 % Harjoittelija 5 0,4 % 7 0,6 % 0,0 % 6 0,9 % 5 0,3 % 13 0,3 % Palkkatuella 0,0 % 1 0,1 % 5 0,7 % 0,0 % 5 0,3 % 1 0,3 % Yhteensä % % % % % % 40

41 Vakituisia palvelussuhteita 69,9% Päättyneitä työsuhteita 3,7% Vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen Erikoissairaanhoidon vakinaisen henkilöstön palvelussuhteita päättyi vuoden aikana 41. Peruspalveluliikelaitos Jytassa päättyneitä vakituisia palvelussuhteita oli 20. Kuntayhtymästä vanhuuseläkkeelle siirtyi 30 henkilöä (edellisenä vuonna 22). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli yhteensä 2. Työpaikan vaihdon tai paikkakunnalta poismuuton takia kuntayhtymän jätti 13 henkilöä. Kaikkiaan päättyneitä virka- tai työsuhteita oli 61, mikä on 3,7 % kuntayhtymän vakanssien määrästä. Alla olevassa taulukossa on esitetty vakituisten palvelussuhteiden päättymisen syyt vuosina erikseen sairaalan sekä yhteisten tukipalveluiden ja peruspalveluliikelaitos Jytan osalta. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrän ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla lähivuodet ja nykyisten ennusteiden mukaan eläköitymisen suurimmat vuodet ovat Näinä vuosina arvioitu eläkepoistuma (vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet) on 50 henkilöä/vuosi. Kevan uusimmissa ennusteissa, joissa on arviona mukana myös alkavat työkyvyttömyyseläkkeet, 940 henkilöä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä on vuosittain henkilön välillä. Erikoissairaanhoidossa rekrytoitiin vuoden 2014 aikana 67 henkilöä vakituiseen tai pitkään määräaikaiseen palvelussuhteeseen. Vakinaisten työntekijöiden palvelussuhteiden päättymien syyt v Erikoissairaanhoito Jyta Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Paikkakunnalta muutto Työpaikan vaihto Kuolema Opiskelu Irtisanottu/työ loppunut Siirto toiseen virkaan Muu syy Yhteensä

42 Henkilöstövoimavarat Työterveyshuolto Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän henkilöstön työterveyshuolto toteutetaan erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen osalta pääsääntöisesti ostopalveluna Kokkolan kaupungin liikelaitos Työplussalta. Peruspalveluliikelaitos Jytan henkilöstö saa palvelunsa pääosin Jytan omalta työterveyshuollolta. Työterveyshuollon sopimuksiin kuuluvat lakisääteisen ennalta ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoiset ns. sairaanhoitopalvelut. Työterveyshuoltoa tuottavien yksiköiden kanssa on tehty toimintasuunnitelmat vuosille Suunnitelmat on vuosittain tarkennettu mm. määrittelemällä työpaikkaselvitysten kohteina olevat työyksiköt. Työterveyshuollot ovat tehneet terveystarkastuksia, määräaikaistarkastuksia, työhönsijoitustarkastuksia, ergonomiakäyntejä sekä työyhteisöjen työpaikkaselvityksiä. Pitkittyneiden sairauspoissaolojen katkaisemiseen sekä työkokeilujen järjestämiseen on aktiivisesti panostettu. Lisäksi on järjestetty yli 40 työterveysneuvottelua työkyvyttömyyden vuoksi työstä poissaolleiden työhön paluun tukemiseksi sekä järjestetty lukuisia työkokeiluja. Henkilöstöä on ohjattu erilaisille Kelan rahoittamille yksilöllisille kuntoutusjaksoille kuntoutuslaitoksissa. Tämän lisäksi kuntayhtymän henkilöstölle on järjestetty kuntoutustoimintana kaksi kuntoremonttikurssia. sekä yksi TYK-ryhmäkuntoutuskurssi. Kuntayhtymän henkilöstö on osallistunut myös yhteisiin painonhallintaryhmiin. Jytan henkilöstöä on osallistunut Työfysioterapeutin vetämään selkäryhmään Kannuksessa ja Tunkkarilla. Jytan hoitohenkilökunnan ASLAK-kurssi (10 työntekijää) alkoi Summassaaressa maaliskuussa 2013 ja päättyi marraskuussa Työterveyshuollon toimijat ovat tilastoineet ja luokitelleet kuntayhtymän henkilöstön sairauslomien diagnooseja. Tilastot on laadittu neljännesvuosittain ja toimitettu työyksiköiden vastuuhenkilöille sekä tulosalueiden johdolle tiedoksi. Työterveyshuoltojen henkilökuntaa on ollut asiantuntijoina mukana kuntayhtymän työsuojelujaoksen kokouksissa, TYHY- ja sisäilmatyöryhmissä. 42

43 Työhyvinvointi Parempi työyhteisö -kysely toteutettiin koko kuntayhtymän henkilöstölle vuoden 2013 marras-joulukuun vaihteessa yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Kysely tehtiin kolmannen kerran lähes saman sisältöisenä, joten oma historia on vertailutietona vuosilta 2009 ja Työyhteisökyselyn tulokset saatiin tammikuun 2014 lopussa. Kumpikin organisaatio, erikoissairaanhoito ja yhteiset tukipalvelut sekä Peruspalveluliikelaitos Jyta, saivat oman yhteenvedon ja palautteen. Jytan organisaatiossa vastasi myös Perhon tuotannossa toimivat työntekijät. Erikoissairaanhoidossa ja yhteisissä tukipalveluissa että Peruspalveluliikelaitos Jytassa (ml. Perhon tuotannon henkilöstö) kyselyyn vastasi n. 62 %. Keskussairaalan ParTy -avainluku oli 14,3 (v ,9, v ,9) ja peruspalveluiden liikelaitos Jytan 13,7 (v ,0, v ,8). Työterveyslaitoksen vertailuaineistossa vuosien sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden avainluku oli 14,0 ja Suomen kaikkien organisaatioiden avainlukujen keskiarvo oli 13,9. Peruspalvelujen liikelaitos Jytan vastausprosentti 62 % oli keskimääräistä tasoa ja Jytan avainluku 13,7. Työyhteisöt kävivät helmi-maaliskuussa kyselyn tulokset läpi keskustellen ja laativat kehittämissuunnitelman tavoitteineen, toimenpiteineen ja vastuutuksineen. Kehittämissuunnitelmien toteuttamista seurataan työpaikkakokouksissa. Kevään 2014 tulosalueittaisissa johdon katselmuksissa työhyvinvointi oli yhtenä painopisteenä. Eija-Liisa Heikkilä Henkilöstöjohtaja 43

44 Henkilöstövoimavarat Osaamisen kehittäminen Ammattiryhmä Lääkärit ja hammaslääkärit Sos - ja terveysalan amk:n tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet Sos- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet Yliopistokoulutettu muu sote-henkilöstö (psykologi, sos.työnt., terapeutit ym.) Muu henkilöstö (hallinto-, tuki-, toimistotekninen ja tietohallintohenkilöstö) Osaamisen kehittäminen on jatkuva prosessi, jolla vastataan työelämän muuttuviin ammattitaitovaatimuksiin. Henkilöstön ammatillinen täydennyskoulutus perustuu vuosittain yksikkö- ja organisaatiotasolla laadittaviin henkilöstön kehittymis- ja koulutussuunnitelmiin. Kuluneena vuonna on osaamisen kehittämisessä keskitytty päivystävän sairaalan toimintaan sekä prosessien kehittämistä ja tuloksellisuutta tukeviin koulutuksiin. Täydennyskoulutusta on toteutettu luento-opetuksena, verkkoopintoina, simulaatioharjoituksina, testauksina ja tavoitteellisena työssä oppimisena. Lisäksi henkilökunnan osallistumista ammatillisiin erikoistumisopintoihin, tutkintoon johtaviin koulutuksiin ja ammatilliseen jatkokoulutukseen on tuettu aikaisemman käytännön mukaisesti. Erikoissairaanhoidon osalta täydennyskoulutuksessa on painotettu akuuttihoitoon, potilasohjaukseen ja kuntoutukseen liittyvän osaamisen syventämistä. Vuonna 2014 toteutettiin 50 Täydennyskoulutukseen osallistuneet % osuus henkilöstöryhmästä Shp:t koko maa Kiuru/Esh Täydennyskoulutuspäiviä keskimäärin/koulutettu Shp:t koko maa Kiuru/Esh % 106 % 132 % 6,5 4,7 4,9 80 % 100 % 107 % 3,6 3,6 2,9 63,8 % 96 % 112 % 2,4 2,0 1,5 80 % 106 % 111 % 5,7 4,6 5,2 56,6 % 80 % 66 % 2,6 1,8 2,2 alueellista täydennyskoulutustilaisuutta määrän ollessa hieman edellistä vuotta korkeampi. Koulutuksiin osallistui Kiurun henkilöstön lisäksi työntekijöitä Kallion ja Selänteen kuntayhtymistä sekä Kokkolan, Kalajoen ja Pietarsaaren sosiaali- ja terveystoimesta. Noin puolet koulutuksista toteutui videovälitteisesti OYS-erityisvastuualueen yhteistyökoulutuksina. Sisäisiä, pelkästään omalle henkilökunnalle suunnattuja koulutuksia oli yhteensä 11. Verkkopohjaiset kurssit ovat osaltaan mahdollistaneet joustavan kouluttautumisen ajan ja paikan suhteen. Kiurun henkilöstön käytössä on 8 verkkopohjaista kurssisovellusta. Työntekijöiden toimilupiin ja pätevyyksiin liittyvät osaamisen testaukset ovat toteutuneet valtakunnallisten ohjeistusten mukaisesti. Ensimmäinen johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittanut 16 lähiesimiehen ryhmä valmistui ja vastaavasti 19 työntekijää aloitti koulutuksen syksyn 2014 aikana. Koulutus toteutuu organisaatiokohtaisena sovelluksena tavoitteina johtamisosaamisen syventäminen ja prosessien johtamiseen liittyvien valmiuksien kehittäminen. Koulutus on kokonaisuudessaan oppisopimusrahoitteinen. Oppisopimuksina aloitettiin lisäksi yksittäisiä tutkintotavoitteisia koulutuksia, esimerkiksi kipsimestarin erikoisammattitutkintoon ja dieettikokin erikoisammattitutkintoon valmistavat koulutukset. Erillisinä hankintoina toteutui medisiinisen ja operatiivisen tulosalueen henkilöstölle kohdennettu kuntouttavan hoidon kinestetiikan peruskurssi, mielenterveyden ensiapu2-kurssi sisätautien päivystysyksikön henkilöstölle ja hoitotason ensihoidon erikoistumisopinnot ensihoitokeskuksen sairaanhoitajille. Loppuvuodesta aloitettiin myös päihdetyön ammattitutkintoon val- 44

45 Erikoissairaanhoidon henkilöstön osallistumisprosentti ammatilliseen täydennyskoulutukseen voidaan todeta olevan selvästi yli sairaanhoitopiirien keskiarvon. mistava koulutuskokonaisuus painotuksena kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä. Koulutus on suunniteltu Päihdekeskus Portin, Kiurun ja Kokkolan kaupungin alueellisena yhteistyönä tavoitteena osaamisen syventämisen lisäksi tukea rajapintoja ylittävän päihdehuollon kehittämistä alueella. Kiurun edustajat osallistuivat aktiivisesti röntgenhoitaja- ja bioanalyytikkotutkintoihin johtavien koulutusohjelmien suunnitteluun yhteistyössä OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Tammikuussa 2015 alkavan koulutuksen järjestämisestä vastaa Metropolia AMK. Kokkolan alueelle osoitettiin 7 aloituspaikkaa kumpaankin koulutusohjelmaan. Opiskelijoiden ohjaus jatkui aikaisempien vuosien tapaan. Lääketieteen opiskelijoiden ohjaus toteutui erikoistuvien lääkäreiden pitempikestoisina erikoistumisjaksoina ja lääketieteen kandidaattien osastoharjoitteluina. Ohjattua harjoittelua suorittavien opiskelijoiden (lähihoitaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, röntgenhoitaja ja fysioterapia) määrä kasvoi kuluneen vuoden aikana merkittävästi ollen yhteensä 2227 opintoviikkoa, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 1890 viikkoa. Ammatillisen täydennyskoulutuksen toteutuminen Täydennyskoulutuksen seurantaprosessi tarkennettiin vuoden 2014 alussa voimaan tulleen koulutuskorvausta koskevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Erikoissairaanhoidon henkilöstön osallistuminen ammatilliseen täydennyskoulutukseen on kattavuuden osalta pääosin toteutunut asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Osallistumisprosenttien voidaan todeta olevan selvästi yli sairaanhoitopiirien keskiarvon muiden kuin tukipalvelujen ja toimistohenkilöstön osalta. Yli 100%:n ylittyminen kattavuudessa osoittaa, että myös sijaisena toimineet ovat voineet osallistua täydennyskoulutukseen. Tilastoitujen koulutuspäivien keskimääräinen lukumäärä on hoitohenkilöstön ja muun yliopistokoulutetun henkilöstön osalta maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Kuntayhtymässä ei ole määritelty koulutuksen osallistumisen vähimmäis- tai enimmäismääriä. Täydennyskoulutuksen ammattiryhmäkohtaisessa kohdentamisessa tulee valtakunnallisten suositusten mukaan huomioida peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja työntekijän toimenkuva. Koulutuspäivien ammattiryhmäkohtainen jakautuminen osoittaa resurssien kohdistumisen olevan suosituksen mukaista. Suuri osa alle yhden päivän osallistumisista muodostuu sijaisten tai osatyöaikaa tekevien koulutusosallistumisista. Jatkossa huomiota tulee kuitenkin kiinnittää erityisesti osastonsihteereiden ja toisen asteen tutkinnon suorittaneiden täydennyskoulutukseen osallistumisen lisäämiseen. Maria Isokoski Koulutuspäällikkö Palkkaa saavan Koulutukseen henkilöstön osallistuneet Täydennyskoulutus Jyta vuosi 2014 lkm lkm Koulutuspäivät Ei lainkaan (sis.sijaiset) Koulutuspäivät yht. koulutettu % koulutuksia 6 tuntia keskim/ Osallistuneet tilastoituja koulutuspäivä (sis.sijaiset) koko vuosi lkm Koulutuspäivien lukumäärät 2 koulutuspäivä 12 tuntia lkm 3 koulutuspäivä 18 tuntia lkm Sosiaali- ja terveystoimen hallinto ,9 1,9 79 % Perheiden tukeminen ,7 2,7 81 % Kotihoidon ja asumisen tukeminen ,7 3,2 72 % Terveyden ja sairaanhoito ,6 1,7 86 % Jyta yhteensä kaikki ,9 2,6 77 %

46 Henkilöstövoimavarat Henkilöstön rekrytointi Erikoissairaanhoito Sairaanhoitajasijaisia oli hyvin saatavissa ennen kesälomakautta. Kaikkia kesälomasijaisuuksia ei kuitenkaan täytetty säästötavoitteiden vuoksi. Toiminta sijaisrintamalla sujuikin hyvin aina heinäkuun loppupuolelle, minkä jälkeen sairauspoissaolot ja muut poissaolot lisääntyivät yllättäen ja lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ei enää löytynyt tekijöitä. Puolisuluiksi suunnitellut yksiköt joutuivat ylipaikoille, mikä taasen aiheutti lisähenkilökunnan tarpeen. Pulmaa lisäsi vielä äkilliset sissien siirtotarpeet yksiköihin, joihin ei keskellä kesää saatu muita sijaisia. Sairaanhoitajia on ollut kesän jälkeen toimiin hyvin saatavissa. Äkillisiin sijaisuuksiin ei sairaanhoitajia ole juuri tarjolla. Tilanteista on selvitty sissijärjestelmän ja yksiköiden henkilökunnan joustamisen ansiosta. Lähihoitajia on hyvin tarjolla. Osastonsihteereitä on myös hyvin saatavilla, mutta Effica-osaaminen ei ole riittävällä tasolla. Kesään osastosihteeririntamalla varauduttiin ottamalla ylimääräistä henkilökuntaa, joka sekin osoittautui viime kesänä alimitoitetulta. Osaamisvajeeseen on varauduttu sillä, että osastonsihteereitä on otettu työharjoitteluun sekä työhön valmentautumaan. Lääkäritilanne keskussairaalassa on ollut kohtuullinen. Ortopedien ja psykiatrien vajaus on vaikuttanut vuoden aikana ja mm. ortopedian osaamista on jouduttu hankkimaan kilpailuttamalla palvelujen tuottajia. Psykiatripulaan ei myöskään ole ollut nähtävissä helpotusta. Vuoden aikana tehtiin sopimus psykiatrien hankkimiseksi lääkärirekrytointiyrityksen kanssa. Tämän järjestely ei ole tuonut vielä apua erikoissairaanhoidon lääkäripulaan. Avoterveydenhuollon lääkärien osalta yhteistyö on ollut hedelmällisempää. Peruspalveluliikelaitos Peruspalveluliikelaitoksessa terveyskeskuslääkäri- sekä sairaanhoitajatilanteet ovat parantuneet. Hoidon ja hoivan henkilökunnan kesäloman sijaisuuksiin saatiin suhteellisin hyvin lähihoitajia ja opiskelijoita. Haasteita oli sairaanhoitajien sijaisuuksien sekä lyhyiden äkillisten poissaolojen sijaisten hankinnassa. Yleisesti ottaen yhteiskunnan heikentynyt taloudellinen tilanne on tuonut markkinoille hoitohenkilökuntaa, mikä on helpottanut sijaisten saamista. Seppo Filppula Rekrytointipäällikkö 46

47 Henkilökuntayhdistys Henkilökuntayhdistyksen hallitus on kokoontunut säännöllisesti kuukausittain sekä sääntöjen edellyttämiin kevät- ja syyskokouksiin, lisäksi on pidetty ylimääräinen kokous. Kokousten pöytäkirjat ovat nähtävillä sähköisessä muodossa Kiurunetissä. HKY:n jäseniksi voivat liittyä entisen sairaanhoitopiirin työntekijät sekä Jyta-alueen työntekijät ja kunnallisten liikelaitosten työntekijät. Kuntayhtymä tukee HKY:tä toiminnan mahdollistamiseksi jäsenistönsä parhaaksi. Sääntöjen mukaan sekä keskussairaala että Jyta-alue on valinnut omat edustajansa HKY:n hallitukseen siten, että molemmilla jokilaaksoilla on varsinainen ja varajäsen HKY:n hallituksessa. Henkilökuntayhdistykseen on liittynyt vuoden 2014 aikana uusia jäseniä runsaasti. HKY:n vuosittainen jäsenmaksu on ollut 20 euroa, eikä korotustarvetta vuoden 2014 aikana ole ilmennyt. Jäsenmaksun periminen toteutetaan valtakirjan antamisen jälkeen suoraan palkasta, mutta liikelaitoksen palveluksessa olevat huolehtivat itse vuosittaisen jäsenmaksun maksamisesta. Henkilökuntayhdistyksen tarkoituksena on kehittää vapaa-ajan toimintoja, lisätä yhteishenkeä ja henkilökunnan viihtyvyyttä. HKY:n toiminnan päätoimintamuoto on ylläpitää virkistykseen tarkoitettujen mökkien toimintaa. Mökkien käyttö on vakiintunut edellisvuosien kaltaiseksi ja nyt HKY:llä on mökit omistuksessaan Levillä, Ylläksellä, Rukalla, Vuokatissa ja Kalajoella. Mökkien ylläpidosta ovat huolehtineet hallituksen nimeämät mökki-isännät, jotka ovat harkintansa mukaan esittäneet uudistuksia ja uusia hankintoja mökeille. Mökki-isäntinä ovat toimineet Vuokatissa Mariann Rasmus, Rukalla Sakari Ruisaho, Levillä Markku Kaakko ja Ylläksellä Anne ja Jukka Junka sekä Kalajoella Jan Markus Henkilökuntayhdistys r.y. Virkkala. HKY:n mökeistä on tehty oma mökkiesite, joka on julkaistu myös keskussairaalan internetsivulla. Mökkien varaustilanteen ja saadut vuorot voi tarkistaa Kiurunetin kalentereista. Vuoden 2014 aikana Ylläksen mökille on vaihdettu ulko-ovi lämpötaloudellisuuden parantamiseksi ja uusittu sähköpääkeskus. Levin mökkiin on uusittu kalustusta sekä saunan laiteet. Rukan mökkiin on tehty perusteellinen keittiöremontti ja lattioiden uusiminen. HKY:n hallitus kartoitti olisiko mahdollista vuokrata toinen mökki Kalajoelta jäsenistölle kesäkaudeksi, mutta se todettiin Kalajoen hintatasolla liian kalliiksi. HKY on tukenut harrastusryhmien toimintaa rahallisesti sekä osallistumista SM-tasoisiin kilpailuihin. Vuoden 2014 aikana on tuettu CityRun-tapahtumaan ja Akkain ajoihin osallistumista. HKY on organisoinut oman pyöräilytapahtuman ja on järjestänyt Ensilumen matkan Rukalle. HKY:n muu toimininta on jatkunut edellisvuosien tapaan mm. kulttuuritarjonnan, uimahallilippujen, jumpan ja muun harrastustoiminnan suhteen. HKY:n jäsenet voivat saada alennusta Vesiveijariin, Vetelin, Kannuksen ja FinnSpringin uimahalleihin. Kulttuuritarjontaa tuetaan. HKY järjesti toukokuussa kevätjuhlan Mustakarilla, jossa esiintyi Jarkko Ronkaisen bändi. Kevätjuhla sai suuren suosion. Hallituksen jäsenenä viestintäsuunnittelija Suvi Melender-Lågland on huolehtinut tiedotuksesta mm. Viikkotiedotteessa ja Kiurunet-sivustolla. Sakari Ruisaho Henkilökuntayhdistyksen puheenjohtaja 47

48 Ansiomerkkien saajat Ansiomerkkien saajat vuonna 2014 Kuntayhtymä jakaa työntekijöilleen vuosittain ansiomerkkejä kiitoksena yli 40 vuoden sekä 30, 20 ja 10 vuoden palveluksesta. Vuonna 2014 ansiomerkkejä jaettiin seuraavasti (nimet aakkosjärjestyksessä): 45 vuotta keskusairaalan palvelua Nimi Tehtävänimike Yksikkö Honga Toini Osastonsihteeri Osasto vuotta keskusairaalan palvelua Nimi Tehtävänimike Yksikkö Högnabba Aune Perushoitaja Osasto 10 Laaksonen Tarja Askartelunohjaaja Osasto 1 Leppänen Jarmo Päivystävä sairaanhoitaja Yhteispäivystys Stremberg Helena Asiakaspalvelusihteeri Neuvonta 30 vuotta Kuntaliiton kultainen ansiomerkki, keskussairaala Tehtävänimike Nimi Yksikkö Ala-Tainio Teija Sosiaalityöntekijä Sosiaalityön yksikkö Andtbacka Margita Sairaanhoitaja Kirurginen osasto 10 Björkstrand Eila Apulaisosastonhoitaja Osasto 15 Ervasti Eija Apulaisosastonhoitaja Sairaalan laajennus Eskola Aino Kirjanpitäjä Talous- ja hankintatoimisto Henell Jan Apulaisylilääkäri Medisiininen poliklinikka Hihnala Pirkko Sairaanhoitaja Medisiininen osasto 12 Hongisto Maaret Röntgenhoitaja Röntgen Häggblom Hannele Osastonsihteeri Tekstinkäsittely Jaakkola Pirjo Erikoislääkäri Psykiatrian poliklinikka Kaivosoja Matti Ylilääkäri Lasten psykiatria Kantola Silpa Annikki Kätilö Naisten klinikka Kivelä Marja-Liisa Röntgenhoitaja Röntgen Kiviaho Marketta Ravitsemistyöntekijä Ravintokeskus Kola Helena Kuntoutusohjaaja Psykiatrian poliklinikka Koskela Pentti Lääkintävahtimestari Keskusleikkaussali Känsäkoski Jaana Sairaanhoitaja Medisiininen osasto 8 Laaksonen Tarja Sairaanhoitaja Medisiininen osasto 8 Lähteenmäki Sinikka Osastonhoitaja Keskushallinto Mattila Marja-Leena Kuntoutussuunnittelija Fysiatria Myllymäki Timo Apulaisylilääkäri Röntgen Mäntylä Inkeri Osastonsihteeri Psykiatrian poliklinikka Mörtenhumer Minna Ylilääkäri Ihotautien poliklinikka Nikula Pekka Ylilääkäri Kirurgian poliklinikka Pallaspuro Pirjo Palkkasihteeri Palkkatoimisto Pellinen Pekka Osastonylilääkäri Kirurgian poliklinikka Peltokangas Helena Perushoitaja Medisiininen osasto 12 Peuraharju Veli-Pekka Lääkintävahtimestari Yhteispäivystys Päivärinta Mona Perushoitaja Medisiininen osasto 9 Pöyhtäri Maarit Suurtalouskokki Ravintokeskus Ranta-Ylitalo Mervi Lastenhoitaja Osasto 1 Rytioja Ulla Osastonsihteeri Psykiatrian poliklinikka Saarenpää Tiina Osastonsihteeri Tekstinkäsittely Sillanpää Eija Kaija Anneli Sairaanhoitaja Osasto 12 Strandvall Annette Sairaanhoitaja Keskusleikkaussali ja anestesia Turunen Jarmo Ylilääkäri Röntgen Uusitalo Riitta Sairaanhoitaja Yhteispäivystys Wacklin Eila Mielenterveyshoitaja Nuorisopsykiatrian osasto 48

49 30 vuotta Kuntaliiton kultainen ansiomerkki, Jyta Nimi Tehtävänimike Yksikkö Haukilahti Päivi Perushoitaja Tunkkarin vuodeosasto Heikkinen Raija Vanhustyön osastonhoitaja Kotipirtti Lestijärvi Hietarinne Tuija Lähihoitaja Männistön palvelukeskus Korhonen Pekka Vastuuhammaslääkäri Kannuksen hammashoitola Paavola Sinikka Kodinhoitaja Kotipirtti Lestijärvi Pesola Kaisa Perushoitaja Kotiranta Kannus Pulkkinen Sirpa Sairaanhoitaja Tunkkarin vuodeos. Sillanpää Eivor Hammashoitaja Kaustisen hammashoitola Viitala Teija Sairaanhoitaja Tunkkarin vuodeos. Yli-Korpela Raija Sairaanhoitaja Kannuksen vuodeos. 20 vuotta ansiomerkki, keskussairaala Nimi Tehtävänimike Yksikkö Aro Jaana Mielenterveyshoitaja Psykiatrian osasto 16 Hautakoski Kirsi Osastonhoitaja Medisiininen poliklinikka Isoaho-Harjunpää Jaana Sairaanhoitaja Medisiininen osasto 9 Isosaari Arja Sosiaalityöntekijä Sosiaalityön yksikkö Jukkola Pirjo Sairaanhoitaja Osasto 1 Junnola Sirkka-Liisa Röntgenhoitaja Röntgen-os. Kaivola Ensio Sairaanhoitaja Psykiatrian osasto 15 Kentala Mia Osastonsihteeri Osasto 8 Kerola Kaisa Kätilö Naisten klinikka Kirsilä Kirsi Sairaanhoitaja Medisiininen poliklinikka Kivijärvi Carola Mielenterveyshoitaja Psykiatrian osasto 16 Korhonen Tuija Päivystävä sairaanhoitaja Yhteispäivystys Kotilainen Tia Kuntoutusohjaaja Psykiatrian kurssiyks. Kuoppa Riitta Mielenterveyshoitaja Nuorisopsyk. yksikkö Mild Anett Sairaanhoitaja Lasten psyk. poliklinikka Myllykangas Mikko Mielenterveyshoitaja Psykiatrian osasto 16 Niskala Eero Sairaanhoitaja Psykiatrian osasto 15 Nissilä Jaana Osastonsihteeri Tekstinkäsittely Ontronen Tuija Sairaanhoitaja Osasto 1 Padinki Ritva Osastonhoitaja Medisiininen poliklinikka Paloneva Timo Ylilääkäri Patologian laboratorio Rasmus Mariann Toimistonhoitaja Tekstinkäsittely Rekilä Raija-Leena Osastonhoitaja Nuorisopsyk. yksikkö Saarinen Mika Sairaanhoitaja Nuorisopsykiatrian yksikkö Turpeinen Irene Osastonsihteeri Rekry 10 vuotta ansiomerkki, yhteensä Nimi Tehtävänimike Yksikkö Alho Sanna Sairaanhoitaja Leikkausosasto Hernberg Päivi Röntgenhoitaja Syty/Röntgenos. Hintsala Minna Sairaanhoitaja Kirurgian poliklinikka Känsälä Hanna Sairaanhoitaja Päiväkirurgia Lestelin Anu Asiakaspalvelusihteeri Potilastoimisto Michelaki Korina Erikoislääkäri Patologian os. Molander Marja Sairaanhoitaja Korva-nenä- ja kurkkutaudit Nevanperä Marika Välinehuoltaja Välinehuolto Ojala Sanna Sairaanhoitaja Osasto 10 Parpala Kirsi Sairaanhoitaja Kirurgian ja syöpät.pkl Parviainen Pirkko-Liisa Sairaanhoitaja Rekry Peltoniemi Helena Osastonsihteeri Osasto 1 Pohjola Anne Osastonsihteeri Osasto 8/Sydänvalvonta Saariaho Kaisa Puheterapeutti Puheterapia Saarinen Marina Kätilö Naisten klinikka Sillanpää Pauliina Kätilö Osasto 3 10 vuotta ansiomerkki, yhteensä (jatkuu) Nimi Tehtävänimike Yksikkö Sillanpää Pia Kätilö Rekry Sippola Eija Kätilö Rekry Skytte Annika Röntgenhoitaja Röntgenosasto Storbacka Katja Sairaanhoitaja Osasto 8 Styrman Pauliina Sairaanhoitaja Osasto 8 Varila-Rantanen Ilona Osastonsihteeri Päiväkirurgia Verronen Tea Sairaanhoitaja/va.apul.oh Teho-osasto Virkkala Jan Sairaanhoitaja Osasto 16 49

50 Taloustilastot 2014 Kuntayhtymä ja liikelaitos - Virallinen tuloslaskelma

51 Kuntayhtymä ja liikelaitos - Virallinen rahoituslaskelma

52 Taloustilastot 2014 Kuntayhtymä ja liikelaitos - Virallinen tase

53 Tuloslaskelma K-PKS 53

54 Taloustilastot 2014 Tase - K-PKS Jyta 54