Miten tukea oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä fyysisen oppimisympäristön avulla?

Transkriptio

1 Miten tukea oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä fyysisen oppimisympäristön avulla? Seuraava ohjeistus on osuus esitteestä: FYYSISEN OPPIMISYMPÄRISTÖN JÄRJESTÄMINEN OPPILAAN OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKENA Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen hanke Salon kaupungin esi- ja perusopetus

2 Oppilaiden osallistaminen fyysisten oppimisympäristöjen suunnittelussa Oppilaat saattavat kokea saman oppimisympäristön hyvin eri tavoin. Tapa, jolla oppimisympäristö koetaan, riippuu siitä, millainen suhde ihmisellä on ympäristöön, ja mikä hänen oma roolinsa siinä on. Oppilas saattaa kokea oppimisympäristön pelkästään ulkopuolisena fyysisenä tilana. Tällöin oppilas tuntee olevansa ympäristön ulkopuolella. Hyvän oppimisympäristön tulisi toimia kaksisuuntaisesti. Oppilaan kokiessa ympäristön mielekkääksi, hän myös vaikuttaa itse ympäristöönsä. Oppilaan oma toiminta kehittää myös vastuuta yhteisestä ympäristöstä. Hyvä oppimisympäristö edistää viihtymistä ja turvallisuudentunnetta, luo oppilaalle oppimisedellytyksiä. Jokainen koululainen tarvitsee koulussa viihtyäkseen oman paikan ja säilytystilaa koulutarvikkeilleen. Saattaa olla oppilaalle myös hyvin tärkeää, että oman esineen, esimerkiksi oman kuvan, avulla luodaan tietoisuutta siitä, että juuri minä olen täällä tärkeä oppilas. Oppilaiden kanssa voidaan valmistaa pulpettiin myös oma maskotti ( voimaeläin ), josta oppilas saa energiaa ja voimaa opiskeluun. Tuttu maskotti pulpetin päällä saattaa auttaa nuorimpia oppilaita jaksamaan tehtävien teossa silloin, kun oppilaan vireystila on alhainen. Voimaeläin saattaa myös auttaa kuunteluun keskittymisessä, jos sitä saa luvalla äänettömästi näprätä samalla kun kuuntelee opettajan ohjeita. Osa oppilaista tarvitsee keskittymisensä tueksi jotain tekemistä käsilleen. Esimerkiksi osa Aspergerin oireyhtymän piirteitä omaavista oppilaista hyötyy siitä, että luokan / koulun säännöt ovat oppilaan lähettyvillä, helposti saatavilla ja jatkuvasti näkyvillä. Säännöt on hyvä laatia oppilaan kanssa yhteistyössä niin, että oppilas itse tekee kirjallisen tuotoksen. Oppilaan kanssa voidaan yhdessä miettiä, minkälainen sääntötaulu auttaa häntä parhaiten sääntöjen muistamisessa. Oppilaiden osallistaminen oppimisympäristön suunnitteluun ja siitä huolehtimiseen saattaa myötävaikuttaa oppilaan sitoutumiseen koulunkäyntiin. Oppilaat voivat olla mukana pohtimassa luokkatilan (tai muiden koulun tilojen) järjestämistä. Oppilaat voivat esimerkiksi piirtää kuvan unelmaluokastaan. Kuvien avulla voidaan keskustella siitä, mitä vaatimuksia oppimisympäristölle asetetaan oppimisen näkökulmasta. Yhdessä käydään keskustelua siitä, miten omassa luokassa voidaan oppilaiden ajatuksia ottaa huomioon. Voidaanko istumajärjestystä pohtia yhdessä oppilaiden kanssa? Saavatko oppilaat asetella kuvataidetyöt tai askartelut näyttelyksi luokkaan? Voiko oppilaat ideoida lisätehtävänurkkauksen, johon pääsee esim. tunnin lopussa kun omat tehtävät ovat valmiina. Mitä tehtäviä, oppimispelejä tai kirjoja nurkassa voisi olla? Voisiko nurkassa olla mahdollisuus kuunnella kuulokkeilla äänikirjoja? Oppilaat voivat miettiä ruokailutilan tai koulukirjaston viihtyisyyttä. Sopisiko koulukirjastoon oma maskotti? Piirretäänkö se vai valmistetaanko esimerkiksi käsityötunnilla? Voisivatko oppilaat laatia ruokailutilaan hyvistä ruokatavoista muistuttavia julisteita? Oppilaat voivat olla mukana myös ideoimassa viihtyisämpää koulua siisteyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Oppilaskunta tai koko koulu voi yhdessä miettiä, miten koulun viihtyisyyttä voidaan kehittää sekä koulun sisällä että piha-alueella.

3 ADHD oppilaan fyysinen oppimisympäristö Oleellisin keino, jolla ADHD - oppilaan (tai kenen tahansa tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen tukea tarvitsevan oppilaan) oppimista voidaan helpottaa, on oppimisympäristön muokkaaminen. Tekemällä järjestelyjä tai erilaisia strategioita ADHD - oppilasta varten ei tietenkään voida poistaa oppilaan ADHD-oiteita. Kuitenkin näillä toimenpiteillä on mahdollista parantaa oppilaan oppimistuloksia ja helpottaa oppimista. Useissa erilaisissa oppaissa on esitelty erilaisia ohjeita siitä, miten oppimisympäristö tulisi järjestää (mm. Aro, T. & Närhi, V. 2003, Kerola, K. 2001, Michelsson 2001, Ekebom ym. 2000, Selikowitz 2004). Oppimisympäristön tulisi olla mielenkiintoinen, muttei liian täynnä erilaisia ärsykkeitä. Tavaroilla tulisi olla omat paikkansa ja luokan istumajärjestys tulisi miettiä huolellisesti. Myös siihen tulisi kiinnittää huomiota, kuka ADHD - oppilaan vieressä istuu. Lapselle voisi olla hyväksi, jos hänen vieressään istuisi ns. hyvä roolimalli. Hyvällä roolimallilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että vieraskaverilla itsellään ei ole puutteita tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä. Luokkaan voidaan järjestää erillinen tila, jota voidaan kutsua esimerkiksi toimistoksi. Tilan tulee olla sellainen, jossa on helppo keskittyä. Tilassa ei tulisi olla mitään ylimääräisiä ärsykkeitä, eikä näköyhteyttä joka suuntaan. Tämä tila voi olla kaikkien käytettävissä, oppilas työskentelee siellä silloin, kun kaipaa erityistä rauhaa. Mikäli oppilas ärsyyntyy helposti ulkopuolisista ärsykkeistä, olisi oppimisympäristö hyvä järjestää mahdollisimman rauhalliseksi. Jos oppilaat työskentelevät saman pöydän ääressä, voidaan jokaiselle rajata oma alue, esimerkiksi teipin tai muiden merkkien avulla. Luokassa tulisi säilyttää hyvä, selkeä järjestys. Tavaroiden ja kirjojen paikat voi merkitä erikseen, jotta järjestys on helppo säilyttää. Luokassa vallitsevaa esineiden fyysistä järjestystä ei saa vaihdella liian usein. Myös opettajan paikan on hyvä olla pysyvä. Luokan ovi olisi hyvä pitää suljettuna, jotta oppilaat eivät häiriintyisi ylimääräisestä melusta. Opettaja voi luokassa tehdä erilaisia järjestelyjä ADHD - oppilasta varten. ADHD - oppilaan oppimisympäristön suunnittelusta ja toteutuksesta ei voida antaa mitään yleispäteviä ohjeita, jotka voisi suoraan soveltaa kaikille ADHD - oppilaille. Strategiat ja ympäristön muokkaus tietyllä tavalla saattaa toimia yhdellä ADHD - oppilaalla, mutta ei välttämättä toisella. Opettajan tulisikin poimia erilaisista ohjeista ja suosituksista ne, jotka sopivat hänen oppilaalleen. Oppimisympäristön järjestämiseksi voi kokeilla mm. seuraavia keinoja: Ylimääräiset tavarat tulisi poistaa luokasta. Oppilaan tulisi istua luokan edessä tai keskellä. Jos näillä em. alueilla on luokassa kovin vilkasta, tulee oppilas sijoittaa muuhun paikkaan. Oppilaalla tulisi tarpeen mukaan olla oma työskentelypöytä.

4 ADHD - oppilaan luokaksi sopii perinteinen luokkamalli eli ns. suljettu luokkahuone. Ylimääräistä ääntä synnyttävät häiriötekijät tulisi poistaa. Oppilas voi myös seisoa työskentelyn ajan. Oppilaan pöytä voidaan peittää kirkkaanvärisellä paperilla, jotta oppilas saadaan kiinnittämään huomio työskentelyyn. Oppilaan oma työtila on hyvä määritellä tarkasti, mikäli samassa tilassa työskentelee ryhmä oppilaita. Oppilasta ei sijoiteta oven, ikkunan tai muun helposti häiritsevän asian tai esineen viereen.

5 IDEOITA OPPIMISYMPÄRISTÖN JÄRJESTÄMISEEN Oppimisympäristön järjestämiseksi voidaan tehdä monenlaisia toimenpiteitä riippuen siitä, minkälaista tukea oppilas tarvitsee. Tässä yhteydessä esitellään konkreettisia ideoita luokkatilan järjestämiseksi siten, että se tukisi mahdollisimman hyvin oppilaan oppimista. Kuva erityisluokasta, jossa käytetään työskentelyyn pulpetti- ja lattiapaikkoja. Motorisesti levoton oppilas: Oppilaan syliin voidaan asettaa painava tyyny (esim. jyvä- tai hiekkatäytteinen), joka rauhoittaa oppilasta ylläpitämään hyvää työskentelyasentoa. Oppilas voi käyttää tuolillaan tyynyä, joka antaa mahdollisuuden liikkumiseen työskentelyn aikana. Oppilaan pulpetin / työpöydän / tuolin jalkoihin voidaan sitoa kuminauha, jota potkimalla oppilas saa jaloilleen luvallista liikettä. Oppilaalle sovitaan luokkahuoneeseen / käytävälle reitti, jonka hän saa kulkea sovitusti tunnin aikana, reitti merkitään tarvittaessa esim. värillisellä teipillä.

6 Oppilas saattaa hyötyä jumppapallon käyttämisestä tavallisen tuolin sijaan, näin oppilas saa luvallista liikettä työskentelynsä aikana. Erilaisten työskentelypaikkojen käyttö, paikkaa vaihdetaan esim. kaksi kertaa oppitunnin aikana (pulpettipaikka, lattiatyöskentely). Ajanottovälineitä Jyvätäytteinen tyyny Istuintyyny Tarkkaavaisuuden ja keskittymisen ylläpito työskentelyn aikana: Oppilaan pulpetilla ei pidetä ylimääräisiä tavaroita. Oppilaan pulpetilla on vain yksi kynä ja pyyhekumi tai muut välttämättömät välineet. Tarvittaessa oppilaan kynä ja pyyhekumi voidaan kiinnittää langalla pulpettiin, jotta niiden jatkuva lattialle putoaminen ei keskeytä työskentelyä. Oppilaan tuntityöskentely voidaan visualisoida kuvakorteilla oppilaan pulpetille tai muuten oppilaan lähietäisyydelle. Oppilaalle merkitään selkeästi (esim. punaiselle kynällä ympyröiden) tehtävät, jotka hänen tulee tehdä. Oppilaan istumapaikka luokassa kannattaa miettiä huolellisesti. Hyötyisikö oppilas omasta toimistosta eli sermein erotetusta rauhallisesta työskentelytilasta?

7 Oppilaan huomion voi kiinnittää haluttuun asiaan myös valaistuksen avulla, taskulamppua voi käyttää eräänlaisena osoittimena. Omat toimistot itsenäiseen työskentelyyn Toiminnanohjauksen tukeminen: Oppilaan työpöydälle voidaan asettaa kuvakorteilla / sanallisilla ohjeilla ohjeet työskentelyyn. Oppilaan pöydälle voidaan asettaa tehtävämäärää vastaava määrä numerokortteja, oppilas kääntää aina tehtävän tehtyään yhden kortin. Näin oppilas näkee itse työskentelynsä edistymisen. Työskentelyyn käytettävää aikaa voidaan visualisoida oppilaalle erilaisten ajanottovälineiden avulla. Käytetään erilaisia värikoodeja oppiaineissa ja tehtävissä Tehtävälistojen käyttö Omat toimistot

8 Strukturointi: Päiväjärjestys, tunnin kulku yms. voidaan kuvata kovakorteilla taululle tai luokan seinälle. Kuvakortein voidaan havainnollistaa esim. kuvataidetyön tarvikkeet. Luokan lattiassa voi olla väripallot kuvaamassa jonopaikkoja. Opettaja asettaa taululla olevan ison repun kuvan päälle niiden kirjojen kuvat, joiden pitäisi olla läksykirjoina repussa. Vaatenaulakolla kuvallinen ohje siitä, miten vaatteet laitetaan naulakkoon. Pulpetissa pohjapaperi, johon piirretty tavaroiden ääriviivat oikeille paikoille, jotta järjestys pulpetissa säilyisi. Päiväjärjestyksiä luokan taululla

9 Jonopaikat luokan lattiassa Käyttäytymisen kontrollointi: Opettajan pöydällä on kaksi läpinäkyvää purkkia, joista toinen on täynnä marmorikuulia, helmiä tms. Tavoitepurkki on merkitty sopivalla tavalla, esim. hymynaamoin. Purkkeja voidaan käyttää haluttuun teemaan koko luokalla, esim. ystävälliseen käytökseen. Aina kun opettaja havaitsee (tai kuulee muilta aikuisilta) sovitun mukaista käytöstä, siirtää hän sovitun määrän kuulia purkkiin. Oppilaat voivat jatkuvasti seurata purkin täyttymistä ja tavoitella palkintoa, joka täyttymisestä ansaitaan (esim. leikkitunti). Jokaisella oppilaalla on pulpetin sisäkannessa oma viikkotavoite, johon erityisesti keskittyä ko. viikolla. Tavoitelapun ympärille kerätään onnistuneista päivistä tarroja. Erilaiset kuvataulut (opettajan laatimat tai oppilaiden kanssa tehdyt) luokan seinällä, joissa on ohjeita esimerkiksi välituntikäyttäytymistä varten. Oppilaan pulpetissa pidettävät tunnekortit, joista voi nostaa tarvittavan tunnekortin halutessaan pulpetin päälle.

10 Joskus voi olla tarpeen oppilaan päästää ylimääräisiä höyryjä pihalle. Tätä tarkoitus varten voi johonkin luokkaan / muuhun tilaan asentaa nyrkkeilysäkin. Jäävuori: Laminoidulle kartongille tehty piirretty jäävuori, jota käytetään oppilaan aggression syiden selvittämiseen. Oppilas / opettaja kirjoittaa kalvotussilla jäävuoren huipulle oppilaan kiukun aiheen. Yhdessä pyritään löytämään myös ne seikat, jotka sijaitsevat meren pinnan alapuolella ja kirjataan myös ne. Näihin kirjattuihin syihin pyritään löytämään ratkaisut. Kun tilanne on laantunut / korjaantunut, jäävuori pyyhitään puhtaaksi. Oppilaan sermiin / pulpettiin kiinnitettävä kalenterilomake, johon merkitään koulupäivän sujuminen ja läksyt. Käyttäytymistä voidaan arvioida tunneittain tai koko päivän osalta Oppilaiden viikkotavoitteita

11 Purkki täynnä, palkinnon aika! Ennakointi: Osa oppilaista hyötyy siitä, että voivat ennakoida tunnin / muun tilanteen kulun etukäteen. Ennakointi ja toistuvuus auttavat oppilasta keskittymään, tämän vuoksi tunnin toistuva rakenne esim. musiikissa helpottaa usein oppilaan tunnilla olemista. Tunnin kulun voi kuvata taululle teksti- tai kuvakorteilla. Korteissa voi olla tunnin kulku: esim. alkulaulu, uuden asian opettelu, harjoitus, yhteissoitto, loppulaulu. Tunnin aluksi opettaja kertoo tunnin kulun korttien avulla ja kertoo mitä tällä ko. oppitunnilla tehdään. Tarvittaessa kuvia voi poistaa sitä mukaa kun tunti etenee. Oppituntia jännittävä oppilas saattaa hyötyä myös esim. liikunnantunteja varten tehdystä tarinasta. Tarina on oppilaan pulpetissa ja se luetaan aina ennen tarvittavaa

12 oppituntia. Tarina saattaa sisältää tunnin kulun kuvauksen, käyttäytymisohjeita, rohkaisua tai muuta tarpeelliseksi katsottua ohjeistusta. Sosiaalisia taitoja vielä harjoittelevaa oppilasta varten samankaltainen tarina voidaan tehdä välitunteja varten. Välitunteja ennen voidaan katsoa kuvataulua luokan ovessa, jossa on sallitut ja kielletyt välituntitekemiset kuvattu kuvakorteilla.

13 ESIMERKKEJÄ SALON KOULUJEN OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ LieKe luokat Marian koulussa on kolme lievästi kehitysvammaisille (LieKe) tarkoitettua opetusryhmää. Opetusryhmillä on käytössä kolme erilaista luokkatilaa, joissa jokaisessa on otettu huomioon oppilaiden tarvitsema tuki. Oppimisympäristöä on järjestetty oppilaiden tarvitseman tuen mukaisesti. Luokan seinällä on koulupäivien sisältöä kuvaava päiväjärjestys, jonka avulla koulupäivän ohjelma käydään oppilaiden kanssa läpi. Koulupäivän aikana kuvakortteja poistetaan sitä mukaan kun päivä etenee.

14 , Luokan taululla, seinillä ja käytävän vaatenaulakoilla on erilaisia kuvallisia ohjeita oppilaan toiminnanohjauksen tukena. Kuvakortteja on mahdollista tehdä symbolikirjoitusohjelmalla tai kuvia voi hakea Papunetin verkkosivuilta osoitteesta (kuvapankki, kuvatyökalu). Sivuilta löytyy paljon kuvia eri tilanteisiin ja mm. kuvitettuja lauluja.

15 Liikennevalot luokan seinällä ovat opettajan käyttämä työväline. Liikennevaloilla voi osoittaa oppilaalle esimerkiksi sen, että äänenkäyttö on liian voimakasta työskentelyn aikana. Liikennevaloja voi käyttää myös ohjaamaan oppilaan käyttäytymistä ja itsehillintää. Liikennevalomallin avulla voi opettaa oppilaalle myös itsehillintää. Konkreettista mallia voi käyttää apuna, kun oppilaan kanssa pohditaan, mitä tehdä kun tunne on punaisena oppilaan raivostuessa. Millä keinoin oppilas saa rauhoitettua itsensä niin, että punaiset tunteet vaihtuvat keltaisiksi ja toiminta rauhoittuu vihreän tasolle. Pikkupalloja (tai muita soveltuvia esineitä kuten pieniä hernepusseja) voi käyttää mm. apuna esimerkiksi kuunteluun keskittymisessä.

16 Montessoriluokat Tupurin koulussa toimii kaksi montessoriluokkaa, ja luokka. Luokkia opettavat luokanopettajat, joilla on lisäksi koulutusta montessoripedagogiikasta. Montessoripedagogiikkaan voi tutustua vierailemalla Tupurin koulussa tai hakemalla tietoa kirjallisuudesta, esimerkiksi teoksesta: Auta minua tekemään itse Montessorimenetelmän sovelluksia. Montessoriluokkien fyysinen oppimisympäristö on hieman tavallisista luokista poikkeava. Montessoripedagogiikka tarjoaa hyviä ideoita myös muiden luokkien oppimisympäristöjen järjestämiseen. Montessoriluokan oppimisympäristön tulee olla kasvattava, rauhallinen ja omaan itsenäisyyteen ja innostukseen kasvattava ympäristö. Luokassa olevat montessorivälineet ovat konkreettisia, usein itsekorjaavia ja ne opettavat yleensä yhtä asiakokonaisuutta. Montessorimenetelmään kuuluu, että lapsi on aktiivinen havainnoitsija ja toimija, joka oppii kokeilemalla ja tekemällä. Oppimisympäristössä korostuvat kokemukset, elämykset, havainnot sekä oivaltamisen ja onnistumisen ilo. Montessoriluokan etuosassa on suuri matto aamupiirejä varten. Aamupiirissä käsitellään päiväjärjestys ja muut ajankohtaiset asiat. Kukin oppilaista on vuorollaan aamupiirin puheenjohtaja, jolle on varattuna oma puheenjohtajan tuoli maton reunalla. Montessoriluokan reunoilla on hyllyt, joissa on paljon opetusmateriaaleja. Osa materiaaleista on valmiita montessorimateriaaleja ja osan opettajat ovat valmistaneet itse. Materiaalit ovat hyllyillä helposti oppilaiden saatavilla ja tukevat näin oppilaiden itseohjautuvaa oppimista.

17

18 Montessoriluokassa on mattorullat ja istuintyynyt oppilaiden lattiatöitä varten. Oppilaat voivat työskennellä maton päällä esimerkiksi matematiikan tunnin aikana. Lattialle levitetyn maton päälle on helppo levittää matematiikan tehtävissä tarvittavat konkreettiset välineet. Työtehtävät ovat matolla ja oppilas istuu tyynyllä. Matto on oppilaan oma reviiri, eivätkä muut saa siitä kulkea tai muuten häiritä työskentelyä.

19 Montessoriluokassa on oppilailla erilaisia työtehtäviä. Työtehtävät ovat luokan seinällä erivärisissä korteissa. Työtehtävävuorossa olevan oppilaan nimi on liitetty työtehtäväkorttiin pyykkipojalla. Kuvista ilmenevien työtehtävien lisäksi montessoriluokassa työtehtäviä on mattomaakareille, eteisetsiville ja viikkojärjestäjille.

20 Luokassa on saatavilla kuulosuojaimia. Oppilas voi hakea kuulosuojaimet, jos hän tarvitsee rauhaa omaan työskentelyyn. Yhdysluokassa kuulosuojaimet saattavat helpottaa keskittymistä omiin tehtäviin, jos opettaja opettaa muille eri asiaa.