1!1: Helsinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1!1:41. 00170 Helsinki"

Transkriptio

1

2

3

4 lnto-pamfletit tarkastelevat maailmaa eri kulmista, arkailematta, mutta puheet perustellen. Ärhäkät puheenvuorot avaavat uusia näkymiä, keskustelevat poliittisista vaihtoehdoista ja luovat suuntaa konkreettisille toimille. Puheenvuorokirjat tallaavat ranskalaisen Le Monde diplomatique -pokkarisarjan avaamaa polkua, rohkeina ja asenteella. Alkuteos Back in the USSR. Kirja on ilmestynyt Seagull Booksin What was communism -sarjassa. Sarjaa toimittaa Tariq Ali. Boris Kagarlitsky Tuotanto: into Into Kustannus Oy Hämeentie 48, Helsinki www. i ntokustannus. fi Kustantaja: 1!1:41 Like Kustannus Köydenpunojankatu Helsinki Kannen kuva: Karstein Volle Paino: Otavan Kirjapaino, Keuruu 2010 ISBN: E-kirja:

5 Sisällys Esipuhe suomenkielisen laitokseen. Esipuhe Johtavan luokan synty. Talous rapautuu. Venäjän elpyminen Byrokraatit vastaan oligarkit. Ohjattu demokratia. Uhkia vakaudelle. Murhan vienti. Uusi presidentti. Georgian sota Mitä seuraavaksi?

6

7 ESIPUHE SUOMENKIELISEEN LAITOKSEEN leismaailmallinen talouskriisi saavutti Venäjän rajat alkusyksyllä Sen olisi luullut V muuttavan radikaalisti poliittista ja yhteiskunnallista tilannetta ja voimasuhteita ja kyseenalaistavan vallitsevat ideologiset normit. Tarkastellessamme tilannetta kesällä 2010 joudumme kuitenkin tekemään päinvastaisen johtopäätöksen - olennaisia muutoksia ei ole tapahtunut. Hallitseva eliitti on säilyttänyt asemansa eivätkä sen poliittinen ja taloudellinen linja tai edes puhetapa ole olennaisesti muuttuneet. Kansalaisyhteiskunta puolestaan on edelleen samanlaisessa halvaustilassa, jollaisessa se on ollut Vladimir Putinin koko presidenttikauden ajan. Oletettuaan naiivisti, että kriisi automaattisesti romahduttaa valtakoneiston tuen, liberaali oppositio on nyt surkeassa tilassa ja järjestää toistuvasti kampanjoita, jotka eivät herätä ihmisissä sympatiaa vaan kasvavaa ärtymystä. Vasemmistointellektuellit keskittyvät edelleen abstrakteihin väittelyihin, muodikkaiden ranskalaisfilosofien tutkiskeluun ja hysteerisiin kiistelyihin kirjafestivaaleilla ja taidenäyttelyissä 5

8 ajautuen ajoittain jopa tappeluihin (siinä he eivät ole sen taitavampia kuin teoretisoinnissakaan). Vasemmistoradikaalit laahustavat oikeistoliberaalien kintereillä ja yrittävät organisoida kannattajiaan muiden järjestämiin mielenosoituksiin sellaisten tunnusten ja päämäärien puolesta, jotka ovat täydellisessä ristiriidassa heidän omiensa kanssa. Tällainen näkymä on eräiden kannalta suotuisa ja toisten mielestä murheellinen, mutta se ei ole seurausta venäläisten erityispiirteistä. Tietyssä mielessä se on vain groteski versio yleismaailmallisista kehityskuluista. Niistä tärkein on se, että hallitsevat piirit ovat joksikin aikaa onnistuneet yhdessä jäädyttämään kriisin useimmissa maissa. Valtavat yli 15 vuoden aikana kootut resurssit on nyt suunnattu hillitsemään kriisiä ja samaan aikaan estämään muutoksia, jotka johtaisivat kriisin päättymiseen ja voittamiseen. He kaikki ovat lujasti vakuuttuneita, että kun reikiä parsitaan ja suuryhtiöiden velkoja taataan tilinpäätöksiä väärentämällä tai järjestämällä propagandakampanjoita "myönteisistä muutoksista': he onnistuvat kestämään kriisin loppumiseen asti - loppu tulee jossakin vaiheessa itsestään. Sitten kaikki taas asettuu aloilleen ja sujuu entiseen tapaan. He erehtyvät. Kriisi jatkuu, kunnes sen synnyttäneet tekijät on poistettu. Uusliberalististen eliittien politiikka tähtää siihen, ettei kriisi muuttaisi yhteiskuntaa, ettei tapahtuisi muutoksia, jotka johtaisivat kriisin voittamiseen. Kriisinvastainen politiikka onkin kriisin ylläpitämisen, uusintamisen ja pitkittämisen politiikkaa. Vakautumista on tapahtunut, mutta menetykset ja ponnistukset ovat valtavia ja itse kriisi on vakautunut. Laman tilalla on nyt 6

9 pitkä taantuma, joka jatkuu niin kauan kuin varat riittävät moiseen vakauttamiseen. Kun rahat loppuvat, kriisi alkaa väistämättä uudelleen huomattavasti pahemmassa muodossa. Toisin kuin saksalaisella mustekala Paulilla, joka aina yhtä varmasti ennustaa jalkapallo-otteluiden lopputulokset, minulla ei ole mystistä ennalta näkemisen lahjaa. Ei mustekalakaan luultavasti tajua muusta kuin jalkapallosta. Tuskin se saavuttaisi yhtä loistavia tuloksia, jos siltä kysyttäisiin kriisin toisen aallon alkua tai maata, josta se alkaa. Varmaa on ainoastaan, että edessä on väistämättä lisää dramaattisia tapahtumia, joiden jyrkkyys ja mittasuhteet vertautuvat suoraan niiden tämän hetken ponnistusten kanssa, joilla vakautta keinotekoisesti pitkitetään. Venäläisen eliitin onneksi se ei ole yksin. Samaa peliä pelaavat kaikkien johtavien maiden valtapiirit Sen ponnistelu tähtää samaan kuin Yhdysvaltojen, Saksan ja Kiinan hallitusten toimet, näkemykset, menetelmät ja toimintatavat ovat samat. Juuri siksi sen toimet kriisin taltuttamiseksi johtavat päältä katsoen paljon parempiin tuloksiin, kuin Kremlin johtajilta olisi voinut odottaa, jos he olisivat joutuneet tilanteeseen yksin. Venäläinen eliitti on yleismaailmallisen kehityksen panttivanki ja törmää väistämättä epämiellyttäviin yllätyksiin heti, kun tilanne riistäytyy eliitin kontrollista. Ainoa lohtu on, ettei hallitsijamme sen tapahtuessa taaskaan ole yksin pulassa. Kriisin tasoittuminen aiheutti Venäjän byrokraattien keskuudessa euforian, ja he alkoivat laatia loistavia suunnitelmia. Suunnitelmille on ominaista vakaumus, että ongelmat voidaan ratkaista teke- 7

10 mättä niille mitään ja että tilannetta maassamme voidaan radikaalisti parantaa tekemättä mitään muutoksia. Tämä ei todista uskosta elämän luonnonvoimaiseen etenemiseen. Ei suinkaan. Venäläiset byrokraatit ovat toimeliaita ja taipuvaisia mitä erilaisimpiin aloitteisiin. Niiden taustalla ei kuitenkaan ole mitään kehitysstrategiaa eikä edes perustietoja ratkaisua vaativista ongelmista. Kovakailoisen konservatismin ja kiihkeän toimintainnon yhdistelmä saa ilmaisunsa Kremlin modernisaatiohankkeessa. Virkamiehet ovat ruvenneet puhumaan innovaatioista ja uudesta teknologiasta. Mitä he innovaatioilla ymmärtävät ja mihin innovaatioita tarvitaan, on puhujille itselleen täydellinen arvoitus. Kaunis sana on kuitenkin keksitty lännessä ja siihen täytyy siksi suhtautua mahdollisimman vakavasti. Keväällä 2010 Volgogradissa rakennettiin tanssiva silta. Mahdollisimman sopimattomalla hetkellä silta alkaa heilua ja tien päällyste nousta ja laskea aaltoina. Paikalla olleiden kertomusten mukaan näky on henkeäsalpaava. Silta rakennettiin tietenkin käyttäen apuna uusinta teknologiaa ja se oli useita kertoja kalliimpi kuin tavalliset perinteisin menetelmin rakennetut sillat. Volgogradin virkamiehet ovat pyytäneet tienkäyttäjiltä anteeksi ja luvanneet etsiä syypäät (huonolla menestyksellä, kuten tavallista). Jos he olisivat olleet nokkelampia, he olisivat anteeksipyynnön sijaan julistaneet sillan innovaatioksi. Eihän missään muualla maailmassa ole tanssivaa siltaa mutta meillä on. Sillä ei tietenkään ole erityisen mukava ajaa, mutta se on pikku juttu. Ja onhan vieressä vanha silta ilman innovaatioita, halukkaat pääsevät sitä pitkin Volgan yli. 8

11 Innovaatiotalouden mahdollisuudet ovat rajattomat. Silitysrautaan voidaan yhdistää radio ja teepannuun kannettava tietokone. Hyvin järjestetyn markkinoinnin avulla tuotteita saattaa saada jopa myydyksi jonkin verran, ja jos on hieman onnea, saa katetuksi teknologian kehittelyn vaatimat kulut. Yhteiskunnallista hyötyä sellaisesta keksinnöstä ei ole lainkaan. Innovaatiohankkeiden logiikka perustuu tavallisesti markkinoihin, ei hyödyllisyyteen. Viime mainitun kannalta keskeistä ei ole teknologian uutuus vaan sen kyky ratkaista jokin konkreettinen, yleisesti tunnettu ja ymmärrettävä ongelma. Kuitenkin juuri tästä syystä kuluneiden vuosien innovaatiopolitiikka on osoittautunut erittäin konservatiiviseksi: kehitetään vain yhä uusia tapoja käyttää kauan sitten keksittyjä ja tunnettuja tieteellisiä ja teknisiä ideoita. Samanaikaisesti yhteiskunnallisen hyödyn tavoittelu tuottaa usein odottamattomana sivutuotteenaan heuristisia keksintöjä, jotka muuttavat talouden ja maailman luonnetta. Kaikki kaupallisen innovaatiotalouden perusideat on internetistä kannettavaan puhelimeen asti kehitetty alun perin julkisella sektorilla joidenkin tiettyjen konkreettisten tehtävien hoitamiseksi, eikä tällöin yleensä edes ole noussut esille kysymys keksintöjen taloudellisesta käytöstä. Jotta kaikki olisi hallinnassa, Kremlissä päätettiin sijoittaa kaikki innovaatiot yhteen ainoaan kaupunkiin, Skolkovoon. Skolkovolle myönnetään rahaa, maan parhaat propagandistit ylistävät sitä, ja tutkijoita painostetaan lähtemään vakiintuneilla paikoiltaan, hylkäämään työyhteisönsä, luopumaan aloitetuista tutkimuksista ja muuttamaan uuteen ihmekaupunkiin, jossa heille on luvassa mukavat 9

12 omakotitalot ja suuret palkat. Skolkovo-konseptin perustana on kaupallisen konservatismin ja byrokraattisen aloitteellisuuden yhdistelmä, joka saattaa johtaa ei vain investoitujen rahojen hukkaamiseen vaan myös olla seiväs, joka seivästää vallanpitäjämme venäläisen tieteen arkkuun. USA:n piilaakso kehkeytyi määrätyssä mielessä suunnittelematta aikana, jolloin internetiä ei vielä ollut olemassa. Silloin hallituksen tilauksia toteuttavat sotateollisen sektorin yritykset joutuivat keskittämään huomattavat ihmisresurssit yhteen paikkaan helpottaakseen tieteellisen työn ohjausta ja kontrollia. Logiikka oli sama kuin jättiläismäisten tehtaiden rakentamisessa ja niillä ylpeiltiin niin USA:ssa kuin Neuvostoliitossa. Neuvostoliitossa muuten rakennettiin samalla periaatteella tiedekaupunkeja ja akateemikkojen taajamia. Piilaaksolle oli neuvostoliittolainen vastine nimeltä Zelenograd. Tosin yksi sen tuollaisista asukkaista ilmoitti minulle 80-luvun alussa varsin ylpeänä, että he tekevät "maailman suurimpia mikropiirejä': Nyky Venäjällä ei kyetä tekemään edes sellaisia. Viime vuosisadan 70-luvun yhdysvaltalaisen piilaakson vastineen rakentaminen 40 vuotta myöhemmin tämänhetkiselle Venäjälle on sama, kuin jos nykyaikaisen valtion rajojen vartioimiseksi rakennettaisiin kopio Kiinan muurista ja perusteltaisiin moiset kulut viittaamalla muinaisen Kiinan keisarikunnan mahtiin. Venäjällä Skolkovo-hanke olisi huvittava anakronismi, henkisen jälkeenjääneisyyden aineellinen ilmentymä, ellei sitä toteutettaisi sisulla ja tarmolla, joka on ominainen Venäjän byrokraateille vain sellaisina hetkinä, joina he aikovat tuhota jota- 10

13 kin yhteiskunnalle arvokasta. Tässä tapauksessa kyseessä ovat yliopistojen ja alakohtaisten tutkimuslaitosten tieteellisen työn rippeet etenkin syrjäisemmillä alueilla. Viime vuosien uudistuksista huolimatta maassa on vielä tallella joitakin tieteellisen asiantuntemuksen pisteitä, pääasiassa valtion rahoilla miten kuten selviytyvien tieteellisten laitosten muodossa. Kremlin uusien aloitteiden mukaan kaikki täytyy uhrata tai jopa tietoisesti ja suunnitelmallisesti tuhota, jotta kaikki ihmiset ja varat saadaan keskitetyksi yhteen pikkuruiseen kaupunkiin hallinnon tarkkailun alaisiksi ja joidenkin yksityisten ulkomaisten ja venäläisten suuryritysten hallintaan. Maamme virkamiehet kohtelevat uusinta teknologiaa jokseenkin samoin kuin marakatti käsipuhelinta. Jopa vähemmän nokkela apina voi oppia painelemaan nappeja, ja jos se on onnekas, se saattaa lähettää maailmalle jonkin signaalin. Ainoa, mihin se ei kykene, on järkevän viestin lähettäminen oikeaan osoitteeseen. Virkamiesten laita on samoin. He kykenevät tietenkin käyttämään teknologioita, mutteivät kykene saamaan niistä hyötyä, ainakaan yhteiskunnalle. Ongelma ei ole virkaeliitin älyllinen kehittymättömyys, heidän joukossaan on hyvin tervejärkisiä ja osaavia ihmisiä, vaan sosiaalinen kehittymättömyys yhteiskunnassa, jonka perusteita heidän on määrä suojata ja säilyttää. Venäjän modernisaation perusidea on tuottaa innovaatioiden ja uusien teknologioiden avulla dynamiikkaa jäykkään, konservatiiviseen ja jälkeenjääneeseen rakenteeseen, jollainen tämänhetkinen valtiomme on. Mutta vain valtioko? Vielä poliittisten laitosten muuttumattomuuttakin 11

14 innokkaammin hallitsevat piirit puolustavat yhteiskuntajärjestystä, tapoja ja kulttuuriarvoja, jotka vetävät meitä viimeistä edelliselle vuosisadalle tai jopa keskiaikaan. Eliitin uskonnollinen pimitys, yhteiskunnallinen vastuuttomuus, bisnes, joka elää muinaisten Adam Smithin ajan liberaalien oppien mukaan- tämä kaikki estää yhteiskunnan kehitykselle suotuisien olojen muodostumista. Näiden esteiden poistaminen merkitsisi kuitenkin vallanpitäjille itsensä kyseenalaistamista. Tai ainakin ratkaisuja, jotka saattavat valtiokoneiston hajaannuksen partaalle. Juuri siksi meille tarjotaan ihanteena iänikuista perinteistä patriarkaalista yhteiskuntaa mutta äärimmilleen kyllästettynä innovaatioilla ja uusilla teknologioilla. Voiko sellainen yhdistelmä käytännössä toteutua? Valitettavasti vastataus on usein myönteinen: sellaisen yhteiskunnan voi luoda. Se ei kuitenkaan kykene kehittymään olipa käytettyjä teknologioita ja tuhlattuja öljydollareita kuinka paljon tahansa, ennemminkin se taantuu ja kasaa sisälleen yhä dramaattisempia ristiriitoja. Kaikki innovaa iot jäävät mielettömiksi ja groteskeiksi, ja uusimpien teknologioiden käyttö pysyy tehottomana. Edistykseen oikeasti pyrkivien on pakko ennemmin tai myöhemmin tehdä johtopäätös, että ennen kaikkea uudistamista kaipaa yhteiskunta, eivät teknologiat. Jotta tämä banaali totuus selviäisi kaikille, tarvitaan taas globaalien mullistusten aalto, kriisin paluu. Jostakin syystä minusta tuntuu, ettei sitä tarvitse odottaa kovin kauan. 12

15 ESIPUHE Entisen Neuvostoliiton kulttuurisessa tilanteessa on se erikoinen piirre, että Venäjä ja muut entiset neuvostotasavallat mieltävät itsensä edelleen nimenomaan entisiksi neuvostotasavalloiksi, vaikka vanhan valtion hajoamisesta on kulunut jo lähes kaksikymmentä vuotta. Kymmenen vuotta tsaarin kaatumisen jälkeen kenellekään ei olisi juolahtanut mieleen viitata tsaarinajan perintöön maan sen hetkisten tapahtumien selittämiseksi. Jos vanhaan valtaan viitattiin mitenkään, tarkoituksena oli osoittaa eroa menneeseen. Entisessä Neuvostoliitossa asiat ovat toisin. Luonnollisesti ero neuvostomenneisyyden ja kapitalistisen nykyhetken välillä on silmiinpistävä. Tämä tekeekin entistä kiinnostavammaksi kysymyksen, miksi uudet eliitit viittaavat vanhoihin aikoihin oikeuttaakseen asemansa. Miksi ilmeisen kaupallisissa mainoksissa kerrotaan, että tarjottu tuote on täsmälleen samanlainen kuin neuvostoaikoina? Miksi Moskovan hallinto järjestää vuodesta toiseen näyttäviä voitonpäivän juhlia, jotka väistämättä tuovat mieleen neuvostaajan seremoniat? 13

16 Nykyvallan oikeuttaminen jatkuvuudella ei kuitenkaan merkitse sitä, että Venäjän eliitti suhtautuisi myönteisesti kommunismiin. Vaikka Neuvostoliiton kunnian ylistys onkin eliitin repertuaarin olennainen osa, tuon ajan elämän kauheuksia kertaava propaganda on sitä myös. Valtio kustantaa näyttäviä budjetteja tv-ohjelmille ja elokuville, jotka kuvaavat omistautuneesti stalinistista sortoa ja bolsevikkeja vastaan taistelleiden valkokaartilaisten sankarillisia tekoja. Voidaan hyvin sanoa, että venäläinen propagandakone on skitsofreeninen. Todellinen kysymys kuitenkin kuuluu: Miksi näin on? Välittömästi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tilanne oli toinen. Uusi valtio määritteli itsensä "uudeksi Venäjäksi': jolla oli mielestään hyvin vähän tekemistä vanhan valtakunnan kanssa. Kesäkuun 12. päivä julistettiin Venäjän itsenäisyyspäiväksi - ikään kuin maa olisi ollut jonkin ulkovallan miehittämä vuoteen 1991 asti, jolloin vielä Neuvostoliittoon kuuluneen Venäjän tasavallan parlamentti äänesti itsenäisyysjulistuksesta. Tämä yleinen lomapäivä on jäänyt voimaan, mutta virallisessa propagandassa sitä ei ole enää kehdattu kutsua "itsenäisyyspäiväksi': Sen sijaan siitä on tullut pelkkä "Venäjä-päivä': Eikä käytännöllisesti katsoen kukaan ole pohtinut, miksi juuri tämä päivämäärä valittiin. 14

17 Johtavan luokan synty

18

19 oskovan ja muiden suurten kaupunkien M nouseva taloudellinen eliitti opittiin pian tuntemaan "uusina venäläisinä': Heidän oudoista tavoistaan ja ylenmääräisen kalliista elämäotavastaan syntyi heti kasapäin vitsejä. Yhdessä niistä kaksi tällaista "uutta venäläistä" nokittelee keskenään. "Ostin tämän solmion tuhannella dollarilla': sanoo toinen. "Mokasit!" toteaa toinen. "Kulman takana on kauppa, jossa samasta solmiosta saa maksaa kaksi kertaa enemmän:' Jotkut uusrikkaista näyttivät ilmestyneen kuin tyhjästä, eikä heidän taustojaan tunnettu yleisesti. Tätäkin useammilla oli kyseenalainen rikollinen tausta. Merkittävä osa uudelleen jaetusta vauraudesta ei kuitenkaan kuulunut näille tulokkaille, vaan vanhasta neuvostobyrokratiasta, nomenklatuurasta, nousseelle eliitille. Itse asiassa yksityistäminen ei Venäjällä tarkoittanut muuta kuin omaisuuden jakoa jo kauan ennen uudistusten alkamista vaikuttaneiden Neuvostoliiton byrokraattiryhmien kesken luvun liberaalien toteuttamien uudistusten strategiana oli 17

20 luovuttaa kansallisomaisuutta käytännössä ilmaiseksi ja tuhota entisen suurvallan taloudellinen potentiaali. On syytä muistaa, että Neuvostoliitto ei ollut suurvalta vain poliittisesti, vaan myös taloudellisesti. Toki neuvostotalous oli jotakuinkin niin tehoton kuin talous vain voi olla, mutta kaikesta huolimatta se oli maailman toiseksi suurin talous. Juuri ennen markkinauudistusten alkua jotkut taloustieteilijät laskivat, ettei Venäjällä ollut tarpeeksi yksityistä pääomaa valtionomaisuuden ostamiseen. Väestön varat riittivät lunastamaan yksityisiin käsiin vain yhden prosentin yksityistettäväksi suunnitellusta omaisuudesta. Laskelman paikkansapitävyys riippuu tietysti siitä, miten valtionomaisuuden arvo määritellään. Tätä nykyä nanoteknologian kehitykseen investoivan yrityksen johtajana toimiva, "Venäjän yksityistämisen isänä" tunnetuksi tullut Anatoli TSubais toisteli, että hintojen tarkka laskeminen oli markkinoiden puuttuessa mahdotonta. Siitä voi toki olla montaa mieltä, puuttuivatko Neuvostoliitosta markkinat todella täysin. Kuitenkin maailmanmarkkinat olivat ainakin varmasti olemassa. Niitä seuraamalla uudistajat olisivat voineet saada vihjeitä valtion varallisuuden arvosta. Ja vaikka kenelläkään ei olisi ollut käsitystä siitä, paljonko yksityistettävistä tehtaista olisi kuulunut maksaa, ainakin hyödykkeiden hinnasta uudistajilla olisi voinut olla käsitys. Jos tehdas myytiin hintaan, joka oli esimerkiksi viisi prosenttia tehtaan varastossa olevien tuotteiden arvosta, asiasta voidaan vetää tiettyjä johtopäätöksiä. Usein yksityistämisen jälkeen uudet omistajat yksinkertaisesti myivät varastoidut tavarat ja sulkivat tehtaan. Tämä takasi 18

21 heille prosentin voitot. Jopa yksityistetyn tehtaan myyminen romumetalliksi tuotti uusille yrittäjille valtavat omaisuudet. Käytännössä useimmat neuvostoyritykset yksityistettiin alle prosentilla niiden markkina-arvosta. Toisin sanoen 1980-luvun lopun taloustieteilijät olivat turhankin optimistisia. Kun hallitus otti vuoden 1993 vallankaappauksen jälkeen parlamenttirakennuksen hallintaansa, valtioneuvosto päätti suojata edustuslaitosta rakentamalla aidan. Aidan rakentaminen maksoi enemmän kuin mitä valtio sai tuottoja yksityistäessään valtaosan omaisuudestaan. Vain kolme venäläistä yritystä myytiin aidan rakennuskustannukset ylittävällä hinnalla. Ironista kyllä, tällä prosessilla oli kaikessa järjettömyydessään oma logiikkansa. Jos myyminen on mahdotonta, koska kukaan ei osta, omaisuuden voi yhtä hyvin antaa pois. Ulkomaiset yritykset olisivat tietysti olleet valmiita maksamaan enemmän kuin tulevat venäläiset omistajat, mutta ulkomaalaiset olivat haluttomia maksamaan liikaa. He olivat iskeneet silmänsä samaan kermaan, jonka kotimainen eliitti aikoi kuoria itselleen. Niinpä kun rahan hankkiminen valtiolle ei tullut kyseeseen, prosessin ainoaksi tarkoitukseksi jäi omaisuuden jakaminen ystäville, kumppaneille ja liittolaisille. Uuden kapitalistisen eliitin ytimen muodostivat siis samat ihmiset, jotka olivat jo vallassa "kommunistisen" hallinnon viimeisinä vuosina. Kahdella kolmasosalla 1990-luvulla syntyneen kapitalistiluokan jäsenistä oli puoluetausta. Jotkut tulivat vanhan Neuvostoliiton salaisesta poliisista KGB:stä. Toki joukossa oli väistämättä myös jonkin verran uusia tulokkaita. Jotkut uusista omistajista olivat 19

22 aluksi vain omaisuudenhoitajia. He saivat mahdollisuuden hallinnaida puoluejohtajien ja virkamiesten rahaa ja omaisuutta, kun nämä eivät syystä tai toisesta kyenneet tekemään sitä avoimesti. Eivätkä omaisuudenhoitajat luonnollisestikaan unohtaneet itseään. Useimmat haalivat projektiensa myötä resursseja, joiden avulla kykenivät luomaan omat omaisuutensa. Tämä oli useiden kuuluisten oligarkkien tarina. Jo 1990-luvun puoliväliin mennessä koko maailma oli oppinut monien muiden muassa nimet Vladimir Gusinski, Boris Berezovski, Mihail Hodorkovski ja Roman Abramovits. Kun poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne Venäjällä alkoi tasaantua, uudet tulokkaat alkoivat menettää vaikutusvaltaansa. Ne heistä, jotka eivät ymmärtäneet aikansa olevan ohi, menettivät paitsi poliittista ja taloudellista valtaa myös suuren osan omaisuudestaan. Myöhemmin läntiset asiantuntijat valittelivat kovaan ääneen Venäjän korruptiota. Outoa kyllä, he tekivät niin ex post facto, kun prosessi oli ohi ja uudet omistussuhteet vakiintuneet. Kun uutiset Venäjän korruptiosta ja kähminnästä kantautuivat 1990-luvun alussa läntisten tarkkailijoiden korviin, toimittajat ja asiantuntijat tyrmäsivät huolenaiheet suoralta kädeltä "kommunistien propagandana". Toki tarinat tulivat heille tutuiksi - monet heistä asuivatkin Moskovassa. Myöhemmin, 1990-luvun lopussa, he olivat valmiita siteeraamaan samoja lähteitä, joille he olivat vain muutamaa vuotta aikaisemmin irvailleet. Korruptiolla oli kuitenkin välttämätön yksityistämisprosessia ohjaava rooli. Vallinneissa olosuhteissa korruptio tuotti ainoan toimivan pää- 20

23 töksenteon kriteeristön. Toisin sanoen: kun yksityistäminen kerran haluttiin toteuttaa, oli syytä olla valittamatta, kun prosessin huomattiin olevan korruptoitunut ja vaikeasti erotettavissa rosvouksesta ja kähminnästä. Yksityistämisprosessia seurasi vääjäämättä tuotannon massiivinen romahdus. Bruttokansantuotteen ja teollisen kapasiteetin tuohoisen menetyksen suuruudesta väitellään edelleen. Venäläisten tilastojen laatimisen tavan huomioiden kaikkia lukuja ei voida pitää täysin luotettavina. Varovaisimmatkin arviot viittaavat noin 40 prosentin laskuun tuotannossa ja 50 prosentin laskuun elintasossa. Osa tehtaista suljettiin, koska ne eivät pystyneet kilpailemaan liberalisoiduilla markkinoilla. Osa yrityksistä oli heikosti johdettuja ja uusien omistajiensa raunioittamia. Lisäksi osa kärsi Neuvostoliiton hajoamisesta; alihankkijat ja asiakkaat sijaitsivat usein eri neuvostotasavalloissa, ja nyt neuvostotasavalloista oli tullut itsenäisiä valtioita. Uusilla valtioilla oli omat valuuttansa, omat taloudelliset sääntönsä ja keskenään erilaiset yksityistämisohjelmat. Yritykset kärsivät, kun kumppaniyhtiöt sulkivat ovensa, muuttivat tuotantosuunnitelmiaan tai suuntautuivat eri markkinoille. Aiemmin samalla valuutalla vaihdettujen hyödykkeiden kauppaan tarvittiin yhtäkkiä useita eri valuuttoja tai Yhdysvaltain dollareita. Jo yksin Venäjän ruplan arvon lasku aiheutti aikamoisen määrän konkursseja. 21

24

25 Talous rapautuu

26

27 euvostoliiton omistamista lukuisista yrityk N sistä vain raaka-aineita tuottavat yritykset ovat menestyneet kohtuullisen hyvin. Ironista kyllä, ne jopa hyötyivät tuotannon vähenemisestä muilla talouden aloilla. Teollisuuden romahtaessa öljyn, kaasun ja metallien kotimainen kysyntä väistämättä väheni, minkä ansiosta raaka-ainealan yrityksillä oli enemmän myytävää kovia valuuttoja tarjoaville maailmanmarkkinoille. Kuten ennustettavissa oli, tuotannon romahdusta seurasi sosiaalinen romahdus. Vuoteen 1992 tultaessa yhteiskunnallinen tilanne oli kärjistynyt niin dramaattisesti, että jopa useimmille uudistuksille vihreää valoa näyttänyt parlamentti joutui reagoimaan. Edustajien oli pakko vastata äänestäjiensä paineeseen, joten he ryhtyivät arvostelemaan presidentti Boris Jeltsiniä ja hänen "nuorten uudistajien" ryhmäänsä. Totta puhuen kritiikki oli hyvin maltillista. Parlamentaarikot eivät menneet vaatimuksissaan pidemmälle kuin suurin osa asiantuntijoista, monet markkinamyönteiset asiantuntijat mukaan lukien. Parlamentti ei vaatinut uudistusten hylkää- 25

28 mistä vaan "korjaamista': Monet teollisuusjohtajat myötäilivät parlamenttia yrityksessä pelastaa se, mitä Neuvostoliiton teollisesta perustasta oli jäljellä. Jeltsinin ja hänen päättäväisten uudistajien joukkonsa vastaus oli nopea ja yksinkertainen. Kaikkia presidentin arvostelijoita syytettiin kommunistisun ja fasistisiin salaliittoihin osallistumisesta. Vuonna 1993 parlamentti hajotettiin ja perustuslaki kumottiin. Kaikkien läntisten demokratioiden johtajat hurrasivat tälle vallankaappaukselle, kuten myös Moskovassa kaksi viikkoa jatkuneen vastarinnan väkivaltaiselle tukahduttamiselle. Tankkien ympäröimästä ja poltetusta parlamentista tuli vuonna 1993 perustetun uuden autoritaarisen valtion symboli. Läntiset kommentaattorit huomasivat autoritaarisuuden kehkeytymisen vasta kymmenen vuotta myöhemmin, kun Jeltsinin seuraaja Vladimir Putin käytti valtaansa joidenkin oligarkkien aseman heikentämiseen ja Yhdysvaltojen Irakin-politiikan kritisoimiseen. Toisin kuin Jeltsin, Putin ei järjestänyt vallankaappausta. Hän vain käytti niitä ennennäkemättömiä valtaoikeuksia, jotka Jeltsinin laatima perustuslaki presidentille takasi. Putin myös tukahdutti brutaalisti edeltäjänsä valtakaudella alkaneen kapinan TsetSeniassa, mutta Tsetsenian pääkaupungin Groznyin pommitti takaisin keskiajalle Jeltsin. Kahden presidentin välinen ero ei ollut siinä, että toinen olisi ollut toista brutaalimpi, vaan siinä, että jälkimmäinen käytti väkivaltaa edellistä tehokkaammin. Vuoden 1993 kriisillä oli myös vähemmän merkille pantuja, mutta yhtä lailla tärkeitä seurauksia. Jeltsinin tiimi oli nimittäin saanut opetuksen ja ryhtyi korjaamaan joitakin uudistusten muotoja. 26

29 Ensinnäkin heti poliittisen opposition tukahdutettuaan Jeltsinin tiimi teki sopimuksen teollisuuslaitosten toimitusjohtajien kanssa. Johtajat otettiin osaksi yksityistämisprosessia, ja osa teollisesta valtionomaisuudesta saatiin pelastettua tuholta. Pelastettu omaisuus muodosti myöhemmin Venäjän teollisen elpymisen perustan. Lisäksi hallitus alkoi luoda uudelleen joitakin turvaverkkoja uudistuksista kärsiville ihmisille. Monenlaiset kansalaisryhmät alkoivat saada valtiollisia etuuksia. Näihin ryhmiin kuuluivat surkeista eläkkeistä kärsivät vanhukset, nälkäpalkalla sinnittelevät opettajat, kaikenlaisista sairauksista kärsivät Tsernobylin onnettomuusaluetta raivanneet työläiset sekä armeijan upseerit, joilla ei ollut matalien palkkojen ja moraalin yleisen rappeutumisen vuoksi minkäänlaista motivaatiota maansa palvelemiseen. Kaikki mainitut kansalaisryhmät saivat nyt lukuisia tukia ja etuisuuksia, kuten ilmaisia bussimatkoja ja reiluja alennuksia asuntojensa vuokrista luvun lopulle tultaessa näytti siltä, että pahin olisi ohi. Jeltsin oli valittu uudelleen kommunistina esiintyvän nationalistin Gennadi Zjuganovin heittämästä haasteesta huolimatta. Monet pitivät presidentinvaaleja vilpillisinä, mutta kun toinen osapuoli hyväksyi tappionsa eikä esittänyt ääntenlaskussa olleen epäselvyyksiä, voidaan huoletta olettaa, että voitto oli aito. Rupla vaikutti vakaalta, ja Moskovaan ja muihin merkittäviin kaupunkeihin oli syntymässä uutta keskiluokkaa. Kulutuskulttuuri oli saamassa jalansijaa, ja sen myötä ihmiset oppivat uusia arvo- ja kannustinjärjestelmiä. Noin 80 prosenttia väestöstä pysyi köyhänä, mutta 20 prosenttia oli varsin tyy- 27

30 tyväinen asioiden tilaan. Demokratian kriteereillä mitattuna 20 prosenttia ei ole paljon, mutta autoritaariselle hallitukselle se on tarpeeksi vakauden takaamiseksi. Ainoa ongelma, jota Jeltsinin tiimi vaikutti kykenemättömältä ratkaisemaan, oli Venäjän teollisuuden saaminen uuteen nousuun. Taloudellisen kasvun odotettiin elpyvän vuonna 1996, mutta näin ei käynyt. Eikä käynyt vuosina 1997 tai Yksi syy tähän oli hallituksen talouspolitiikka, jota ylistivät paitsi globaalit instituutiot, kuten IMF ja Maailmanpankki, myös kotikutoinen keskiluokka, joka pääsi nauttimaan halvoista tuontitavaroista. Toisin sanoen Venäjän rupla oli karkeasti yliarvostettu. Pitääkseen inflaation pienenä ja valuuttakurssin vakaana hallitus leikkasi menojaan ja pyrki painamaan niin vähän rahaa kuin mahdollista. Toveri Stalin tapasi sanoa: "Ihminen merkitsee ongelmaa. Ei ihmistä, ei ongelmaa: Venäjän liberaalit taloustieteilijät noudattivat samaa logiikkaa: "Raha merkitsee inflaatiota. Ei rahaa, ei ongelmaa: Haluttomuus painaa rahaa johti tilanteeseen, jossa sekä julkisen että yksityisen sektorin työntekijät eivät saaneet paikkojaan kuukausiin. Samaan aikaan valtio menetti verotuloja, kun köyhtyneen väestön ja taantuvan teollisuuden maksukyky heikkeni. Tämä pakotti valtion ottamaan lainaa. Valtionvelka kasvoi päivästä päivään. Kaiken tämän lisäksi Thaimaan bahtin romahduksesta vuonna 1997 sai alkunsa globaali talouskriisi, joka oli nyt räjähtämässä käsiin. Kun myös öljyn maailmanmarkkinahinta laski, Kremlin taloudellinen pelitila katosi. Elokuussa 1998 Venäjän hallitus ilmoitti kotimaisten velkojensa maksamatta jättämisestä. Ilmoi- 28

31 tusta seurasi välittömästi valuutan arvon romahdus. Syyskuussa Moscow Times raportoi Venäjän ruplan olevan nopeimmin arvoaan menettävä valuutta maailmassa - mikä oli melkoinen uutinen, kun otetaan huomioon maailmantalouden tuolloinen synkkä tila. Elokuun 16. päivänä yhden dollarin sai kuudella ruplalla, syyskuun alussa kahdellatoista. Seuraavana vuonna vaihtokurssi vakiintui noin kolmeenkymmeneen ruplaan dollaria kohti. Valuutan vanavedessä romahtivat monet pankit. Jopa korkeimmilla virkamiehillä oli vaikeuksia palkkojensa nostamisessa tileiltä, kun kaatuvat pankit lakkauttivat luottokorttien toiminnan. Kreml joutui paniikkiin, ja yritysjohtajien usko oli koetuksella. Tämä oli kuitenkin Venäjän uuden taloudellisen nousun lähtöhetki. Kun tuonti romahti, kotimaiset yritykset alkoivat elpyä. Halpa rupla muutti vaikeuksissa olevat yritykset kilpailukykyisiksi sekä koti- että maailmanmarkkinoilla. Työpaikkoja syntyi. Uuden keynesiläisen pääministerin Jevgeni Primakovin johtama hallitus alkoi investoida teollisuuteen ja palkkarästien maksamiseen. Primakovin hallitus painoi rahaa, ja inflaatio väheni! Tämä ainutlaatuinen tilanne oli mahdollinen, koska hinnat olivat olleet ennen romahdusta liian korkeita. Kun talouteen tuli taas rahaa, hinnat alkoivat asettua lähemmäksi todellisen kysynnän määräämää tasoa. Pian teollisuuden elpymisen jälkeen Venäjälle kantautui lisää hyviä uutisia: öljyn maailmanmarkkinahinnat alkoivat nousta. Kriisin aikana öljyn maailmanmarkkinahinta oli ollut noin dollaria barrelilta. Hinta lähestulkoon kaksinkertaistui 29

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen Georgi Alafuzoff: Venäjä vallankumouksen tai isojen muutosten edessä...venäjä on historiallisessa käännekohdassa, joka murtaa nykyisen korruptioon

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Suora lähetys Moskovasta: VENÄJÄ TÄNÄÄN JA HUOMENNA. Marja Manninen Yle Uutiset, Moskova

Suora lähetys Moskovasta: VENÄJÄ TÄNÄÄN JA HUOMENNA. Marja Manninen Yle Uutiset, Moskova Suora lähetys Moskovasta: VENÄJÄ TÄNÄÄN JA HUOMENNA Marja Manninen Yle Uutiset, Moskova Katsaus taaksepäin Neuvostoliiton romahdus 1991 Taloudellinen, poliittinen ja sosiaalinen kaaos Demokratian nousu

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Voidaanko kansanvallan rapauttaminen pysäyttää? SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Kansanvallan rapauttaminen edennyt pitkälle

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa?

Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa? SUOMALAISET MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 Koulutustutkimusfoorumin seminaari 17.11.2011 Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa? Arto Mustajoki Suomen Akatemia, HY arto.mustajoki@helsinki.fi

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja.

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja. AQUA ROMANA Vesi oli elintärkeä ja keskeinen edellytys Rooman imperiumin kehitykselle. Vedensaannin turvaamiseksi taitavimmat rakennusmestarit rakensivat valtavan pitkiä akvedukteja, joita pidetään antiikin

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Öljyn hinnan lasku on Venäjälle liikaa. Sanna Kurronen Lokakuu 2014

Öljyn hinnan lasku on Venäjälle liikaa. Sanna Kurronen Lokakuu 2014 Öljyn hinnan lasku on Venäjälle liikaa Sanna Kurronen Lokakuu 2014 Onko Putinin onni kääntynyt? Rahoitussektorin kautta pakotteet purevat Talouskasvua ei ole Rupla kärsii nyt Venäjän heikkoudesta ja öljyn

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa Talouskriisin seuranta Pietarissa TALOUSTUTKIMUS OY Kari Niklander Kari Niklander Tutkimusjohtaja 16.3.2010 CATI OMNIBUS Markkinatutkimus auttaa ymmärtämään paremmin venäläisen kuluttajan käyttäytymistä

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN HISTORIA

YRITTÄJYYDEN HISTORIA YRITTÄJYYDEN HISTORIA Kuka on yrittäjä? Mitä on yrittäjyys? Mikä on yrittäjäuran polku? (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) Entrepreneur = yrittäjä Entrepreneur on ranskaa ja tarkoittaa: toimija,

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 Summary in Finnish OECD Tiede, tekniikka ja teollisuus: Katsaus 2006 Suomenkielinen tiivistelmä YHTEENVETO Paremmat näkymät tieteelle, tekniikalle ja

Lisätiedot

Rinna Kullaa. rk331@columbia.edu

Rinna Kullaa. rk331@columbia.edu Rinna Kullaa rk331@columbia.edu 1919 Jugoslavian Kommunistinen Puolue perustetaan. Sotienvälinen aika niin Länsi Euroopassa kuin Balkanillakin jatkuvien kriisien aika Pariisin rauhan neuvottelut Ajatuksia

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2011. 19. heinäkuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2011. 19. heinäkuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2011 19. heinäkuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2011: Ennätyksellisen korkea tilausvirta ja vakaa liikevoiton kasvu Q2/2011 Q2/2010 Historiallinen muutos

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Esitys talousopettajille Tampereella 8.9.2011 Generation uro Students Award on kolmekierroksinen joukkuekilpailu. Kilpailun tavoite on tutustuttaa opiskelijat

Lisätiedot

Joensuun asuntokupla?

Joensuun asuntokupla? Joensuun asuntokupla? Author : paul Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna sanoi Yle Uutisissa 16.1.: "Asuntokupla voi olla totta Helsingin sinkuilla ja dinkuilla*." Lyhyesti hänen mielestään

Lisätiedot