KALAJOEN KAUPUNKI T A S E K I R J A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALAJOEN KAUPUNKI T A S E K I R J A 2 0 1 5"

Transkriptio

1 KALAJOEN KAUPUNKI T A S E K I R J A Kaupunginhallitus Valtuusto

2

3 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaisimmat muutokset kunnan taloudessa ja toiminnassa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisestä valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kaupungin kokonaistulos ja menot Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen Hallintopalvelut Kehittämispalvelut Hyvinvointipalvelut/Perusturvalautakunta Hyvinvointipalvelut/Sivistyslautakunta Tekniset palvelut Tuloslaskelman toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvion toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma

4 2.5. Konsernirahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöstä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöstä koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Laskennallisesti eriytetty liiketoiminta Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma Vesihuoltolaitoksen tase LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA Luettelo kirjanpitokirjoista ja niiden säilytysajoista Tositelajit ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätöksen merkinnät

5 5 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Kaupunginjohtajan katsaus Kalajoki on edelleen yksi Pohjois-Suomen menestyneimmistä kunnista. Rohkeat ajoissa tehdyt päätökset mahdollistavat myönteisen kehityksen jatkumisen. Tulopohjaa vahvistavista asioista mielenkiintoisin oli Kalajoen nousu Suomen suurimmaksi tuulivoimantuotantopaikkakunnaksi. Kalajoki edelleen yksi Pohjois-Suomen menestyjistä Kalajoki on Pohjois-Suomen parhaan työllisyyden kaupunki. Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että samalla Kalajoki-Ylivieska alue on Oulun seudun lisäksi ainoa Pohjois-Pohjanmaan kasvualue. Meilläkin tosin väestö hieman viime vuonna väheni, mitä ainakin osittain selittää se, että matkailukeskuksen alueella valitusprosessi viivästytti tontinmyynnin käynnistymistä Kesärannan kaava-alueella. Aikaisempina vuosina Hiekkasärkkien alue on ollut myös vakituisena asuinalueena Kalajoen voimakkaimmin kasvava kaupunginosa. Pyhäjoella käynnistyneen Fennovoiman suurhankkeen päästessä täydessä laajuudessa käyntiin, on perusteltua odottaa, että Oulun ja Kalajoen seudun kasvualueet laajenevat koko Meripohjolan vyöhykkeelle. Suurhankkeen vaikutukset ovat näkyneet jo nyt kalajokistenkin yritysten työkannassa. Pohjois-Pohjanmaan rannikon hyvää kehitystä täydentää naapurikaupunki Kokkolan myönteinen kehitys. Kalajoella on suhtauduttu myönteisesti tuulivoiman rakentamiseen edellyttäen, että tuulivoiman rakentaminen ei aiheuta haittaa muulle yritystoiminnalle tai asutukselle. Kalajoella on onnistuttu arvioimaan tuulivoimarakentamisen vaikutukset kaavoituksen yhteydessä nopeammin kuin monessa muussa kunnassa. Tämä tarkoittaa, että Kalajoelle investoineet tuulivoimatoimijat ovat myös ehtineet tuulivoimarakentamiseen kannustavan syöttötariffin piiriin. Viimeisimmistä kiinteistöverotiedoista voitiin havaita, että Kalajoki on Suomen suurin tuulivoimantuotantopaikkakunta. Yhdessä Pyhäjoen suurhankkeen kanssa alueellemme on rakentumassa erittäin merkittävä ilmastomuutosta ehkäisevän energiatuotannon keskittymä. Vahvan talouden Kalajoella edellytykset kasvualueeksi Kalajoen kaupungin talous on yksin Pohjois-Suomen vahvimpia. Strategiamme mukaisesti terve kuntatalous mahdollistaa laadukkaiden palvelujen järjestämisen ja tuottamisen. Yksi tasapainossa olevan talouden taustatekijöistä on se, että Kalajoen kaupungin päätöksentekijät ovat osanneet ja uskaltaneet tehdä ajoissa päätöksiä, joilla uudistetaan rakenteita ja varmistetaan laadukas palvelutarjonta. Tuleva SOTE-uudistus tulee rasittamaan mitä todennäköisimmin erittäin rajusti Kalajoen kaupungin taloutta. Tämä johtuu siitä, että Kalajoen kaupunki on tähän asti kyennyt järjestämään hyvätasoiset SOTE-palvelut huomattavasti edullisemmin kuin valtakunnassa keskimäärin. Kalajoen kaupungin päätöksentekijät linjasivat hyvissä ajoin toimenpiteitä, joilla arviolta noin kuuden miljoonan taloudelliseen tasapainottamistarpeeseen reagoidaan. Veroprosentteja tarkistettiin hieman, mutta edelleen Kalajoki on yksi Pohjois-Suomen edullisimmin verottavista kunnista. Edullisella verotuksella on merkitystä myös kuntalaisillemme, vaikka asian

6 6 hahmottaminen tuntuu välillä olevan vaikeaa. Viimeksi veronmaksajain keskusliitto laski, että keskituloisen perheen maksamilla veroilla voi olla jopa yli euron ero korkeimmin verottavan ja edullisimmin verottavan asuinkunnan välillä. Maakuntakeskusten välilläkin ero veroissa oli euroa! Alueeltamme löytyy valitettavasti lukuisia tehottoman palvelutuotannon, heikon talouden ja korkean verotuksen kuntia. Kalajoki tarjoaa kuitenkin edelleen pohjoissuomalaisittain poikkeuksellisen edullisen verotuksen ja hyvien palvelujen yhdistelmän. Rakenteellisia uudistuksia ja muita tuttavuutta parantavia toimenpiteitä SOTE-uudistukseen liittyvään tasapainottamisohjelmaan kuului myös palveluverkon uudistamista. Ruokapalveluissa valmistui uusi keskuskeittiö. Tällä uudistuksella mahdollistetaan aterioiden valmistus Kalajoella aikaisempaakin kilpailukykyisemmin. Uudistus on tärkeä senkin vuoksi, että uusi SOTE-organisaatio tulee mitä todennäköisimmin kilpailuttamaan ruokapalvelun Kalajoella. Opetuspalveluiden uudelleenjärjestelyjä on tehty useassa eri vaiheessa. Päätöksenteossa on huomioitu hyvissä ajoin esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen opiskelussa tapahtuvat merkittävät muutokset. Tavoitteena on ollut varmistaa laadukas ja korkeatasoinen opetus ja vetovoimainen koulutustarjonta niukkenevista resursseista huolimatta. Ratkaisujen tekemistä on vauhdittanut lisäksi se, että useat kaupungin koulurakennuksista ovat olleet peruskorjauksen tarpeessa. Vajaakäytössä oleva kiinteistökanta vaikeuttaa edellytyksiä varmistua siitä, että rakennukset ovat nykyaikaisten tarpeiden mukaisia, toimivia ja terveellisiä. Muutokset opetuspalvelujen järjestämisessä aiheuttavat yleensä kaikissa kunnissa vilkasta keskustelua ja muun ohessa taloudellisia laskelmia kyseenalaistetaan. Kalajoella jo täytäntöön pannut ratkaisut ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi. Oppilaat ovat olleet pääsääntöisesti siirtymävaiheen jälkeen tyytyväisiä ja taloudelliset tavoitteetkin ovat toteutuneet paremmin kuin laskelmissa on varovoisesti arvioitu. Tämän vuoden tilinpäätöksestä voi havaita, että esimerkiksi Raution ja Pahkalan ratkaisujen kustannusvaikutukset ovat vuositasolla noin euroa. Valtuusto päätti joulukuun 2015 valtuustossa opetuspalvelujen palveluverkon viimeisimmästä vaiheesta, jossa linjattiin muun ohessa pitkään vireillä ollut Kalajoen keskustaajaman ratkaisu. Arvovalintana järjestelyissä on ollut hajautettu, koko kaupungin alueen kattava, useiden perusopetusta ja tarvittaessa esiopetusta tarjoavien elinvoimaisten koulujen verkosto. Perusopetuksen tarjonnan rungon muodostavat Kalajoen keskustaajaman, Himangan, Raution ja Tyngän aluekoulut. Uuden keskustaajaman yhtenäiskoulun myötä Kalajoella voidaan järjestää alueen monipuolisin opetustarjonta taloudellisesti järkevällä tavalla. Jatkuvasti kansainvälistyvässä toimintaympäristössä ei voi väheksyä esimerkiksi riittävän kielitarjonnan merkitystä. Viestinnän merkitys korostuu, uudet kotisivut käyttöön Sosiaalisen median kehittyminen haastaa viestinnän erityisesti silloin, kun joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä kuten muuttamaan rakenteita tai puuttumaan saavutettuihin etuihin. Sosiaalisen median kehittymisen myötä viestintä on muuttanut muotoaan. Viestintä on helpompaa, mutta myös virheelliset tiedot ja vailla todellisuuspohjaa oleva mediajuoruilu on lisääntynyt. Kaupunki tarjoaa uusilla kotisivuillaan luotettavan kanavan, jossa kerrotaan kaupungin päättämistä ja vireillä olevista asioista. Samalla edesautetaan tärkeää vuoropuhelua kaupungin palveluista, päätöksistä ja vireillä olevista asioista. Palautteen voi antaa kotisivujen palautekeruun lisäksi uutena toimintona avatun chat-palvelun kautta. Palaute ohjataan asiaa käsittelevälle henkilölle ja asian etenemistä seurataan. Palaute, keskustelu ja kritiikkikin ovat tervetulleita ja auttaa kaupungin toiminnan ja palvelutuotannon kehittämisessä entistä paremmaksi.

7 7 Viestinnän lisääntyessä olisi toivottavaa, että vaikeidenkin asioiden yhteydessä onnistuttaisiin pysymään asiallisella linjalla. Epäasiallinen käytös kertoo useimmiten enemmän esittäjästään kuin asiasta tai kohteesta. Siitä huolimatta on tärkeää, että omalta osaltamme emme hyväksy asiankuulumatonta vihapuhetta lähestyvää toimintaa, vaikka tämä ilmiö näyttää niin valtakunnan kuin paikallistasollakin lisääntyvän. Luonnollisesti ihmisten hätään, ahdistukseen ja tuskaan tulee samalla tarjota ammattilaisten tukea. Kaupungin työntekijä ja viestintä Välttämättömien muutosten tekeminen haastaa myös kuntaorganisaation sisäisen viestinnän. On äärimmäisen tärkeää, että päätöksiä valmisteltaessa asianosaisia kuullaan ja että henkilökunta on muutoksen valmistelussa mukana. Erilaiset näkemykset ja vuoropuhelu jalostavat yleensä lopputulosta ja edesauttavat organisaation kehittymistä. Pystymme varmasti tekemään tämänkin osion vielä piirun verran paremmin. Valtakunnan tasolla on käyty keskustelua kunnan työntekijän sananvapaudesta ja lojaalisuudesta. Kunnan työntekijällä on yleisesti tunnustettu sananvapaus kritisoida kunnan tekemiä päätöksiä. Itse pidän kyllä huomattavasti vaikuttavampana sitä, että työntekijät ilmaisevat mielipiteensä ja antavat panoksensa asian käsittelyyn johdonmukaisesti jo asian valmisteluvaiheessa. Muutoinkin meidän on hyvä pitää yllä kulttuuria, jossa asiat käsitellään oikeassa foorumissa oikeaan aikaan. Avoin eri osapuolia kunnioittava vuoropuhelu oikeassa yhteydessä vaikuttaa positiivisesti myös työilmapiiriin. Sananvapauden nimissä päätösten jälkeen esitetty kritiikki työnantajaa kohtaan ei välttämättä ole laitonta. Kokonaan toinen asia on kuitenkin se, kuinka lojaalisti tällöin työnantajaa kohtaa toimitaan ja kuinka järkevää tai tuloksekasta tämä toiminta on. Kiitos kuluneesta vuodesta Kalajoen kaupunki on maineensa veroinen ja voimme kaikki olla tyytyväisiä siihen, millaista työtä olemme yhdessä tehneet. Erityisen tyytyväinen voi olla siihen kuinka hyvät tulokset eri palvelut ovat saaneet asiakaspalauteseurannassa. Kehitettävää ja mahdollisuuksien parempaan hyödyntämistä meilläkin kuitenkin riittää. Kalajoen asema ja rooli kasvavana hyvien palvelujen kaupunkina eivät ole itsestään selviä, vaan ne on ansaittava ja hankittava. Menestys on monen tekijän summa ja me kaikki vaikutamme omalta osaltamme siihen, millainen maine Kalajoella on ja kuinka vetovoimaiseksi kotikaupunkimme mielletään. Lämmin kiitos asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme, luottamushenkilöille sekä sitoutuneelle, osaavalle ja aikaansaavalle henkilökunnalle kuluneesta vuodesta. Jukka Puoskari Kaupunginjohtaja

8 Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Eduskunta hyväksyi uuden kuntalain ja muut siihen liittyvät lait ja tasavallan presidentti vahvisti lait Kuntalaki (410/2015) tuli voimaan kuitenkin siten, että merkittävää osaa laista sovelletaan vasta lukien, jolloin uusi kuntavaalikausi alkaa. Iso periaatteellinen ja käytännöllinen muutos on kuntavaalien siirtyminen huhtikuulle ja uuden vaalikauden alkaminen kesäkuun alusta. Tämä tarkoittaa nykyisen valtuustokauden jatkumista saakka. Kalajoen kaupungin ylin päättävä elin on kaupungin toiminnasta ja taloudesta vastaava kaupunginvaltuusto. Kalajoen kaupunginvaltuustossa on 35 valtuutettua. Määrä on vielä tämän valtuustokauden osalta sidottu kaupungin asukaslukuun. Kaupunginvaltuuston poliittiset voimasuhteet jakautuvat seuraavasti: Suomen Keskusta r.p. 20, Kansallinen Kokoomus r.p. 4, Vasemmistoliitto r.p. 4, Perussuomalaiset r.p. 1, Ryhmä Aho 1, Pro Kalajoki 2, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p 1, Vihreä Liitto r,p, 1, Suomen Kristillisdemokraatit r.p 1. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2015 toimi Pekka Märsylä (KESK) ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Miika Heikkilä (KESK), toisena varapuheenjohtajana Jouko Arvo (KOK) ja kolmantena varapuheenjohtajana Riitta A. Tilus (KESK). Valtuuston kokoonpano vuonna 2015 on ollut seuraava: Märsylä Pekka maatilayrittäjä KESK pj Heikkilä Miika luokanopettaja KESK I vpj Arvo Jouko luokanopettaja, koulunjohtaja KOK II vpj Tilus Riitta A. kunnanjohtaja, HTM KESK III vpj Aho Erkki Yo-merkonomi Ryhmä Aho Ainali Veli kanttori, eläkeläinen KD Alho Päivi koulunkäyntiavustaja, PLM VASL Alho Sirkka yliopistonopettaja, YTM VASL Halmeenpää Hanna biologian ja maantiedon lehtori VIHR Hietala Väinö kirvesmies, eläkeläinen VASL Hihnala Tarmo tuotantopäällikkö KESK Hänninen Sami opiskelija KESK Jyrinki Jouni toiminnanjohtaja KESK Kaattari Laura lastentarhanopettaja KESK Kinare Eero vapaa kirjoittaja, ex. yrittäjä VASL Murtoniemi Alpo ent. nuorisosihteeri, eläkkeellä KESK Myllylahti Terttu lehtori KESK Myllylä Raili emäntä, sosionomi KESK Mäntymäki Ritva luokanopettaja, koulunjohtaja KESK Nevalainen Tuomas proviisori, yrittäjä KESK Niemelä Kullervo maanviljelijä KESK Niemelä Mari sosionomi PRO K Nivala Juha agrologi, talousneuvoja KESK Ojala Tapani insinööri, tuotantojohtaja KOK Pahkala Eija kuntohoitaja KESK Pernu Lek myyjä PS Prittinen Anu kiinteistövälittäjä KESK Puusaari Alpo maanmittausinsinööri (AMK), FM KESK Rahja Mikko maatalousyrittäjä KESK Rahkola Juha toimitusjohtaja KOK Saari Hanna yrittäjä KOK Suni Timo SDP Tolonen Juhani turkistarhaaja KESK Untinen Jorma kehitysinsinööri PRO K Vuotila Aulis yrittäjä, eläkeläinen KESK.

9 9 Toimintavuonna 2015 kaupunginvaltuusto kokoontui 10 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 108 asiaa. Vuoden 2014 tilinpäätös ja arviointikertomus hyväksyttiin ja vuoden 2016 talousarvio Vuoden aikana järjestettiin 8 valtuuston iltakoulua, joiden teemoina olivat mm. palveluverkon uudistaminen, konsernitilinpäätökseen sisältyvien yhteisöjen vuoden 2014 tilinpäätösten esittelyt, tilinpäätös 2014, Kalajoen matkailun kasvuohjelma , Pyhäjoen ydinvoimalahankeen tilannekatsaus sekä vuoden 2016 talousarvion esittely. Valtuutetut tekivät vuoden aikana 5 valtuustoaloitetta. Kuntalaisaloitteita jätettiin toimintavuonna 2015 yksi. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen tehtävänä on huolehtia Kalajoen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen kokoonpano vuonna 2015 on ollut seuraava: Myllylä Raili emäntä, sosionomi KESK, pj Puusaari Alpo maanmittausinsinööri (AMK), FM KESK, vpj Alho Sirkka yliopistonopettaja, YTM VASL Rahja Mikko Hihnala Tarmo maatalousyrittäjä tuotantopäällikkö Niemelä Kullervo maanviljelijä KESK Pahkala Eija kuntohoitaja KESK Saari Hanna yrittäjä KOK Tuliniemi Juha yrittäjä VASL Untinen Jorma kehitysinsinööri PRO K KESK ( ) KESK ( ) Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on toiminut Raili Myllylä (KESK) ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Alpo Puusaari (KESK). Kaupunginhallituksen esittelijänä on toiminut kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Kaupunginhallitus kokoontui vuonna 2015 aikana 26 kertaa ja käsitteli 297 asiaa. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimi yksi jaosto: henkilöstöjaosto. Henkilöstöjaosto kokoontui vuoden 2015 aikana 5 kertaa. Henkilöstöjaostoon kuuluivat vuonna 2015 seuraavat jäsenet: Myllylä Raili Niemelä Kullervo Kinare Eero Saari Hanna Mikko Rahja Tolonen Juhani pj vpj Kaupunginhallitus on valinnut hoitamaan ja valmistelemaan määrättyä palvelualuetta kaksi toimikuntaa: elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan, jonka tehtävänä on tukea kaupungin kokonaiskehittämistä, hyvää yhdyskuntarakentamista ja kunnan ympäristökuvaa sekä maaseututoimikunnan. Elinkeino- ja maankäyttötoimikuntaan kuuluivat vuonna 2015 seuraavat jäsenet: Puoskari Jukka, pj Märsylä Pekka, vpj Alho Sirkka Jyrinki Jouni Myllylä Raili Niemelä Mari Puusaari Alpo Rahkola Juha

10 Maaseututoimikuntaan kuuluivat vuonna 2015 seuraavat jäsenet: Vuotila Henna, pj Hukka Kauko, vpj Ketola Voitto Kupari Tuomas Pasanen Heidi Suvanto Anja Tuura Oskari 10 Kaupungin muut tilivelvolliset toimielimet ja niiden jäsenet Keskusvaalilautakunta vuonna 2015 Nikupaavo Hanna, pj Suni Lassi, vpj Ikäheimo Ilpo Peltola Eila Väre Pekka Perusturvalautakunta vuonna 2015 Murtoniemi Alpo, pj Valikainen Esko, vpj Alho Päivi Heikkilä Eeva-Liisa Myllylahti Terttu Mäntymäki Ritva Nevalainen Tuomas Peltola Matti Tallila Ismo Sivistyslautakunta vuonna 2015 Nivala Juha, pj Ainali Veli, vpj Alajoki Sari Alho Tiina-Sisko Kaattari Laura Rautakoski Ossi Salmela Eeva Hänninen Sami, Tolonen Juhani, Tuliniemi Jenni Tarkastuslautakunta vuonna 2015 Prittinen Anu, pj Niemelä Mari, vpj Hukka Kauko Karjalainen Reijo Lahti Hannu Nygård Heikki Peltola Eila Vuorinen Heli Tekninen lautakunta vuonna 2015 Tarmo Hihnala, pj Rahja Mikko, pj Meri Säteri, vpj Halmeenpää Hanna, vpj Hihnala Sari Kurikkala Jani Siirilä Aila Suni Timo Tilvis Päivi Yrjänä Juha Vuotila Aulis Ympäristölautakunta vuonna 2015 Oja Heikk. pj Hilli Vuokko, vpj Heikkilä Hannu Hihnala Seppo Isokääntä Minna Pernu Lek Siironen Niko

11 11 Tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat vuonna 2015 Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari Palvelu Hallintopalvelut Kehittämispalvelut Hyvinvointipalvelut Tekniset palvelut Hallintopalvelut Yleishallinto Henkilöstöohjaus ICT -palvelut Talousohjaus Kehittämispalvelut Elinkeinopalvelut Maaseutupalvelut Hyvinvointipalvelut Varhaiskasvatus Opetustoimi Kalajoen Akatemia Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Ympäristöterveydenhuolto Tekniset palvelut Maankäyttöpalvelut Tilapalvelut Ruoka- ja siivouspalvelut Kuntatekniikka Ympäristönohjaus Palveluvastaava Yliparkas Juhani, talousjohtaja Puoskari Jukka, kaupunginjohtaja Mäki-Leppilampi, hyvinvointipalvelujohtaja Raiman Marko, tekninen johtaja Palvelualuevastaavat Juvonen Otso, kaupunginsihteeri Saari-Somero Mari, henkilöstöjohtaja Krank Sami, tietohallintojohtaja Yliparkas Juhani, talousjohtaja Palvelualuevastaavat Himanka Miia, elinkeinojohtaja Pulkkinen Antti, maaseutujohtaja Palvelualuevastaavat Haapala Tuula, varhaiskasvatusjohtaja Siirilä Esa, sivistysjohtaja Ohtamaa Anita, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Rahkola Kirsti, sosiaalijohtaja Hannula-Tukiainen Anna-Liisa, terveyspalvelujohtaja Eronen Inkeri, ympäristöterveydenhuollon johtaja Palvelualuevastaavat Paakki Aleksiina, kaavoituspäällikkö saakka Matkaselkä Ari, maanmittausteknikko, Mäkitalo Rauli, talonrakennuspäällikkö Ketola Terhi-Marika, ruokapalvelupäällikkö Takalo Annukka, yhdyskuntatekniikan insinööri Lehikoinen Jouko, rakennustarkastaja Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Työttömyysaste, % (koko maa) 9,4 8,7 8,2 Ansiotaso /muutos % 1,2 1,4 2,1 Bruttokansantuotteen volyymi /m-% 0,4-0,1-1,2 Julkisyhteisöjen velka BKT:sta 62,8 59,3 55,6 Veroaste, % BKT:sta 44,6 43,9 43,8 Julkinen kulutus 0,4-0,2 0,8 Yksityinen kulutus 1,3 0,5-0,3 Investoinnit -2,2-3,9-7,1 Rahan arvon muutos, % -0,1 1,1 1,5 Korot % Lyhytaikainen 3 kk 0,0 0,2 0,2 10 vuotta 0,7 1,4 1,9 Lähteet: Tilastokeskus, VM, Suomen Kuntaliitto Asukasluku Kalajoella Tavoite vuodelle 2015 oli Avoimet työpaikat Työttömyysaste 10,9 10,7 9,6 Työttömät työnhakijat Alle 25 v työttömät työnhakijat Yli 50 v työttömät työnhakijat Yli vuoden työttömänä olleet Rakennusvalvonnan lupapäätökset

12 12 Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talouden tilanne jatkui vakavana vuonna Bruttokansantuote on supistunut usean vuoden ajan, työttömyys kasvanut ja työttömyysjaksot pidentyneet. Lisäksi väestön ikääntyminen heikentää talouden kasvun edellytyksiä sekä kasvattaa julkisia menoja. Vuonna 2015 bruttokansantuote kuitenkin kääntyi hienoiseen kasvuun (+0,4 %). Tämä antaa positiivisia merkkejä kehityssuunnan kääntymisestä usean negatiivisen vuoden jälkeen, sillä vuoden 2008 syksyllä alkaneen finanssikriisin jälkeen talouskehitys on ollut kokonaisuudessaan negatiivinen (keskimääräinen bkt:n muutos on ollut -0,9 %). Ennusteen mukaan maltillinen kasvu (+1,2 %) jatkuisi vuosina Julkisen talouden alijäämä ylitti EU:n perussopimuksen 3 prosentin viitearvon v. 2014, ja viitearvo ylittyi myös vuonna Sekä edellisen että nykyisen hallituksen päättämät sopeutustoimet kohentavat rahoitusasemaa ja niiden toteutuessa täysimääräisinä ne riittävät pienentämään julkisyhteisöjen alijäämän alle 3 prosentin v Myös julkisyhteisöjen bruttovelka suhteessa BKT:hen jatkoi kasvuaan ja ylitti 60 prosentin rajan. Euroopan komissio arvioi kuitenkin kesäkuussa 2015, että liiallisen alijäämän menettelyn käynnistäminen ei ole perusteltua alijäämä- tai velkakriteerin perusteella. Työmarkkinoiden tilanne pysyi edelleen heikkona. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä oli korkeampi kuin vuotta aiemmin ja rakennetyöttömien määrä ylitti hengen rajan. Työttömyysaste vuonna 2015 oli 9,4 % (v ,7 %). Positiivisia merkkejä vuodelle 2015 näyttivät yksityisen ja julkisen kulutuksen kasvu. Yksityisen kulutuksen myönteistä kehitystä tukee kotitalouksien reaalitulojen kasvu. Korkotaso pysyi edelleen ennätyksellisen alhaisena. Alhaisen korkokehityksen ennustetaan jatkuvan erityisesti lyhyiden korkojen osalta. Kuntatalous Vuoden 2015 alusta julkisen talouden kokonaisohjaus vahvistui. Pääministeri Sipilän hallitus asetti ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa syyskuussa 2015 tavoitteen, että kuntatalouden alijäämä saa vuonna 2019 olla korkeintaan ½ prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Samalla hallitus asetti kuntatalouden menorajoitteen, jolla rajoitetaan valtion toimenpiteistä kuntatalouden toimintamenoihin aiheutuvaa painetta. Hallitusohjelman mukaan hallitus vähentää kuntien kustannuksia 1 miljardilla eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Kustannussäästöä tavoitellaan toimenpideohjelmalla, jossa toimenpiteet jakautuvat seuraavaan 10 teemaan: 1. kuntien tehtävien vähentäminen ja supistaminen, 2. kelpoisuusehtoja ja henkilöstörakennetta koskevien velvoitteiden joustavoittaminen, 3.velvoitteiden vähentäminen ja keventäminen, 4.kuntien toimintavapauden edistäminen ja edellytysten luominen sektorirajat ylittävien palveluprosessien käyttöön ottamiselle, 5. kuntien ohjauksen ja valvonnan keventäminen, 6. vapaakuntakokeilun käynnistäminen ja innovaatioiden edistäminen, 7. Kuntien maksutulojen lisääminen, 8. siirtyminen kohti kustannusvastaavuutta lupa- ja valvontamaksuissa, 9. julkisesti tuettujen henkilökuljetusten uudistaminen ja 10. kuntien tuotantokustannusten mittariston kehittäminen. Vuonna 2015 Suomessa oli 301 kuntaa (v.2014, 304). Keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,84 (nousua 0,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2014). Vuodelle 2015 tuloveroprosenttia nosti 98 kuntaa (vuodelle 2014 jopa 156 kuntaa). Yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,8 prosenttia (tästä tuloverojen kasvu 1,8 %, yhteisöveron kasvussa työmarkkinatuen kompensaatiota 75 milj. ) ja valtionosuudet kasvoivat 0,3 %. Valtionosuuteen tehtiin vuonna 2015 uusia leikkauksia yhteensä 292 miljoonalla eurolla. Ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisvuodesta 1,1 miljardia eli 4 prosenttia. Toimintakatteen heikkenemiseen vaikuttivat erityisesti toimintatuottojen väheneminen. Vuoden 2015 tulokseen vaikuttavat v toteutetut yhtiöittämiset Kuntaliiton tekemän arvion mukaan siten, että ilman yhtiöittämisiä muutos olisi ollut seuraava: Toimintakulujen muutos olisi ollut noin +1 % (nyt -1 %)

13 13 Toimintatuottojen muutos olisi ollut noin -1 % (nyt -11 %) Vuosikate olisi ollut noin 300 milj. euroa parempi (nyt 1,77 mrd., ,2 mrd. ) Tilikauden tulos olisi ollut noin 150 milj. euroa parempi (nyt 0,07 mrd., ,03 mrd. ) Lainakanta olisi ollut arviolta 300 milj. euroa korkeampi (nyt 15,24 mrd., ,68 mrd. ) Investointien taso olisi ollut noin milj. euroa korkeampi Kuntien vuosikate heikkeni arvion mukaan 426 miljoonaa euroa eli 19,4 % viime vuodesta ollen 1,8 miljardia euroa. Yhteensä 11 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi (v ). Vuosikate-ennakkotieto näyttää asukasta kohden 324 euroa, kun vuosikate vuonna 2014 asukasta kohden oli 403 euroa. Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2015 tilikauden tulos on ennakkotietojen mukaan 0,27 miljardia ylijäämäinen. Kun tilinpäätöstiedoista oikaistaan kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisistä aiheutuneet vaikutukset, yhteenlaskettu tulos pysyi lähes edellisvuosien tasolla. Kuntatalouden kokonaiskuva näyttää kohtuulliselta, mutta kuntakohtaiset erot ovat hyvin suuria. Esimerkiksi tilikauden tulos oli arvion mukaan negatiivinen yli 120 kunnassa. Lainamäärän kasvu maltillistui 3,9 %:iin kokonaislainamäärän yltäessä yhteensä 15,2 miljardiin euroon. Lainakanta asukasta kohden on euroa (2 697 euroa/as vuonna 2014). Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla ei ennusteen mukaan olisi yhtään negatiivisen vuosikatteen kuntaa v Maakunnista Keski-Pohjanmaa on velkaantunein, /as ( /as), Pohjois-Pohjanmaalla lainaa oli /as ( /as) Olennaisimmat muutokset kunnan taloudessa ja toiminnassa Keskeiset lainsäädännön muutokset Uusi sosiaalihuoltolaki ja siihen liittyvät muut lainmuutokset tulivat pääosin voimaan Sosiaalihuoltolain sääntelyssä on painotettu asiakasprosessia koskevia säännöksiä liittyen esimerkiksi palvelutarpeen arviointiin ja päätöksentekoon. Laki sisältää myös aiempaan sääntelyyn verrattuna uusia sosiaalipalveluja kuten esimerkiksi lapsen ja vanhemman välisen tapaamisen valvonnan. Laki sisältää myös velvoitteen omatyöntekijän nimeämiseen asiakkaalle. Laissa on myös useampia ilmoitusvelvollisuuksia koskevia säännöksiä, joista keskeisin koskee yhteydenottoa sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Hallitus hyväksyi sote-uudistusta ja itsehallintoalueita koskevat linjaukset ja aluejaon perusteet marraskuun 2015 alkupuolella. Maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehallintoaluetta järjestävät lain perusteella sosiaali- ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita tehtäviä. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, itsehallintoalue ja kunta. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille Uusi kuntalaki (410/2015) tuli voimaan kuitenkin siten, että merkittävää osaa laista sovelletaan vasta lukien, jolloin uusi kuntavaalikausi alkaa. Kuntalain uudistuksen tavoitteena on ollut lain uudistaminen siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Laki on edelleen kunnan hallintoa ja toimintaa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Uudessa kuntalaissa iso periaatteellinen ja käytännöllinen muutos on kuntavaalien siirtyminen huhtikuulle ja uuden vaalikauden alkaminen kesäkuun alusta. Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain muuttamisesta (678/2015) ja laki lähetetyistä työntekijöistä annetun lain muuttamisesta (679/2015) tulivat voimaan Tilaajavastuulain tavoitteena on vähentää harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta aiheutuvia haittavaikutuksia.

14 14 Vuoden 2015 alusta voimaan tuli uusi valtionosuuslainsäädäntö ja valtionosuusjärjestelmä uudistettiin yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä määräytymisperusteita. Valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät myös lisäosat, valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Olennaisimmat muutokset organisaatiossa ja toimintojen järjestämisessä vuonna 2015 Kalajoen Satama Oy aloitti satamaliiketoiminnan harjoittamisen alkaen. Vesihuollon järjestäminen yhdenmukaistettiin ja tehostettiin Himangan osalta Kalajoen muun käytännön mukaiseksi Vesikolmio Oy:n omistukseen jätevedenpuhdistamo, vedenottamot, Vihtarin runkolinja ja runkolinja Uusi-Someron vedenottamolta alavesisäiliölle vastaten jäteveden puhdistamisesta ja vedenottamisesta. Osuuskunta Valkeaveden omistuksessa vesijohtoverkosto ja alavesisäiliö vastaten veden jakelusta Kalajoen kaupungin omistuksessa viemäriverkosto vastaten jäteveden viemäröinnistä. Perusturvapalveluista ja sivistyspalveluista muodostettiin hyvinvointipalvelut. Palvelualueiden sisällä tehtiin muutoksia niin, että perusturvapalveluihin kootaan lasten ja perheiden tukipalvelut, toimisto- ja taloushallintopalvelut sekä työ- ja toimintapalvelut. Näihin palveluihin sijoittuu henkilöstöä, joka työskentelivät joko sivistys- tai perusturvapalveluissa ko. tehtävissä. Varhaiskasvatuspalvelut siirtyvät sivistyspalveluihin ja niistä muodostettiin tiiviimpi toiminnallinen kokonaisuus Syyslukukauden 2015 alusta Pahkalan ja Raution alueiden perusopetuksen järjestämisessä tapahtui muutoksia: Pahkalan alueen oppilaiden koulu on Raumankarin koulu sekä Raution koulun oppilaiden koulu on Typpön ja Kärkisen alueen oppilaiden osalta Tyngän aluekoulu ja Raution koulun muiden oppilaiden osalta Pöllän koulu. Rautiossa sijaitsevasta Pöllän koulusta tulee Raution koulu. Suurimmat investointikohteet Kaupunki hankki uusia maa-alueita 0,65 M :lla (v ,1 M :lla) Osakkeissa ja osuuksissa merkittävimpänä Vesikolmio Oy:n osakepääoman korotus merkitsemällä 158 osaketta (2 584 euroa/kpl) eurolla. Kalliokoti-asumispalveluyksikön rakentaminen Himangalle, 1,2 M, johon ARA:lta avustusta 0,58 M Uuden keskuskeittiön rakentaminen, 1,6 M Kalajoentien parantaminen 1,5 M, rahoitusosuutta 0,76 M, jatkuu vuonna 2016 Lestijoen tulvasuojeluun käytettiin 0,14 M, rahoitusosuutta 0,06 M, jatkuu vuonna 2016 Rahvon teollisuusalueen laajentamiseen käytettiin 0,19 M Hiekkasärkkien LP-alueen rakentamiseen 0,17 M Hiekkasärkkien matkailualueiden rakentamiseen 0,195 M Sadevesien viemäröintiin 0,24 M, rahoitusosuutta 0,04 M Tievalaistukset 0,2 M Liikuntapaikat 0,2 M, rahoitusosuutta 0,02 M Viemäriverkosto 0,2 M

15 15 Yleistä käyttötalouden toteutumasta Yhteenlasketut toimintakulut alittivat 0,8 M ja toimintatuotot ylittivät 0,6 M talousarvion, jolloin toimintakate alittui 1,4 M. Maatalouslomitus on noin 4,5 M kokonaisuus. Ilman maatalouslomitusta toimintakulut alittuivat 0,7 M ja toimintatuotot ylittyivät 0,6 M, jolloin toimintakate alittui 1,3 M. Palkkatuki uudistui alkaen. Uudistuksen jälkeen tukea kohdentamisen painopistettä muutettiin sekä uudistuksen jälkeen palkkatuen määrä ja enimmäiskesto määräytyvät tuella palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella. Käytännössä Kalajoen kaupungin saama palkkatuen määrä vuonna 2015 laski merkittävästi (-0,17 M ). Vastaavasti palkkatukityöllistettyihin käytettiin (-0,13 M ) vähemmän määrärahaa kuin aiemmin, joten palvelutuotantoa kyettiin sopeuttamaan tältä osin. Uutta hankekautta koskevat päätökset saatiin vasta loppupuolella vuotta Määrärahavarauksia uusien hankkeiden käynnistämiseen ei näin ollen juurikaan ehditty käyttämään eikä hankeavustuksia ehditty saada vuoden 2015 aikana. Hankekauden vaikutus näkyy 0,3 M :n vähentävänä vaikutuksena toimintatuotoissa ja noin 0,4 M pienempinä toimintakuluina verrattaessa edelliseen tilinpäätökseen ja talousarvioon. Hallintopalvelut Hallintopalveluiden nettomenot alittuivat noin 0,16 M, erityisesti tuottojen toteuduttua talousarviota parempina. Tuotot toteutuivat n. 0,09 M euroa edellisvuotta paremmin, josta suurin osa tietohallinnon teknologiapalveluiden myynnistä sekä pieni osa talousohjauksen tilitoimistopalvelun myynnin kasvua. Toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen nähden n. 0,35 M, josta suurimpana henkilöstökulut (lisäresurssi ICT-palveluihin, projektitoimiston siirtyminen tietohallinnon alaisuuteen) sekä työterveyshuollon kustannusten kasvu 0,1 M. Kehittäminen Kehittämispalveluiden nettomenot jäivät 0,3 M talousarviota pienemmiksi ja ilman lomitustoimintaa toimintakate jäi 0,14 M talousarvion alle. Lomituspalveluiden toimintakulut pienenivät 0,26 M edellisvuodesta, vastaavasti tuottojen vähentyessä 0,4 M. Määrärahavarauksia uusien hankkeiden käynnistämiseen ei käytetty. Kehittämispalveluiden henkilöstöstä hankehenkilöstöä siirtyi ICT-palveluiden alaiseen projektitoimistoon. Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut aloitti toimintansa Hyvinvointipalveluiden alla toimii kaksi lautakuntaa sivistyslautakunta ja perusturvalautakunta. Varhaiskasvatuspalvelut ovat sivistyslautakunnan alaista toimintaa vuonna Lisäksi perusturvalautakunnan alle on siirretty joukkoliikenne, koulupsykologi, koulukuraattori, nuorten työpajapalvelu, nuorten kesätyöllistäminen ja etsivä nuorisotyö sekä sivistyspalveluiden hallinnosta osa hyvinvointipalveluiden hallintoon. Käyttötalouden toteuman näkökulmasta lautakunnat raportoidaan erikseen, mutta sitovuustasolla tarkastellaan hyvinvointipalveluita yhteensä. Hyvinvointipalveluiden yhteenlaskettu nettomeno alitti talousarvion 0,084 M, menojen ylittäessä talousarvion 0,46 M ja tuottojen ylittäessä 0,55 M. Perusturvalautakunta Perusturvapalveluiden tilipäätöksessä ovat mukana Merijärven kunnan osalta sosiaali- ja terveydenhuolto sekä Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien sekä Raahen kaupungin osalta ympäristöterveydenhuolto, joissa kaikissa Kalajoen kaupunki toimii isäntäkuntana. Perusturvapalveluiden nettomenot ylittyivät 0,14 M. Nettomenojen ylitykseen vaikuttavat merkittävimmin sosiaalipalveluiden määrärahojen ylitys. Sivistyslautakunta Sivistyspalveluissa on mukana varhaiskasvatuspalvelut vuodesta 2015 alkaen. Sivistyspalveluiden nettomeno alittui 0,22 M. Nettomenot ylittyivät keskiasteen koulutuksen osalta 0,02 M ja Kalajoki Akatemian osalta noin 0,08 M. Tuotot toteutuivat talousarvioon nähden paremmin lasten päivähoidon osalta että perusasteiseen koulutukseen saatavien avustusten osalta.

16 16 Tekniset palvelut Teknisten palveluiden (sis. ympäristölautakunta) nettomenot alittuvat 0,9 M, tulojen ylittäessä talousarvion 0,4 M ja menojen jäädessä 0,5 M pienemmiksi. Menojen alittumisessa vaikuttavat mm. lämmitys (talviolosuhteet), henkilöstön saatavuushaasteet ja ruoka- ja siivouspalvelujen uudelleen organisointi. Tilinpäätös 2014 sisältää yhtiöitetyn satamatoiminnan (kehittämispalveluissa) sekä puhdasvesitoiminnan (teknisissä palveluissa). Ne on eliminoitu alla esitetystä palvelukohtaisesta käyttötalouden vertailusta. HALLINTO TA2015 TOT2015 TOT% Alitus/Ylitys- TP2014 MUUT MUUT % TUOTOT , ,89 KULUT , ,53 NETTO , ,97 KEHITTÄMINEN TA2015 TOT2015 TOT% Alitus/Ylitys- TP2014 MUUT MUUT % TUOTOT , ,06 KULUT , ,92 NETTO , ,11 PERUSTURVA TA2015 TOT2015 TOT% Alitus/Ylitys- TP2014 MUUT MUUT % TUOTOT , ,30 KULUT , ,61 NETTO , ,39 SIVISTYS TA2015 TOT2015 TOT% Alitus/Ylitys- TP2014 MUUT MUUT % TUOTOT , ,96 KULUT , ,97 NETTO , ,08 TEKNINEN TA2015 TOT2015 TOT% Alitus/Ylitys- TP2014 MUUT MUUT % TUOTOT , ,11 KULUT , ,23 NETTO , ,27 YHTEENSÄ TA2015 TOT2015 TOT% Alitus/Ylitys- TP2014 MUUT MUUT % TUOTOT , ,73 KULUT , ,58 NETTO , ,21 Ilman maatalouslomitusta KEHITTÄMINEN TA2015 TOT2015 TOT% Alitus/Ylitys- TP2014 MUUT MUUT % TUOTOT , ,01 KULUT , ,78 NETTO , ,56 YHTEENSÄ TA2015 TOT2015 TOT% Alitus/Ylitys- TP2014 MUUT MUUT % TUOTOT , ,50 KULUT , ,96 NETTO , ,97

17 Tuloslaskelmatarkastelu 17 Satama ja puhdas vesi on vähennetty alla tuloslaskelmatarkastelusta tuotto- ja kululajikohtainen toteuman vertailukelpoisuuden mahdollistamiseksi. Muutos TP15-TA15 Muutos % TA 2015 Muutos TP15-TP14 Muutos % TP 2014 TP 2014 TA 2015 TP2015 Toimintatuotot Myyntitulot , ,8 Maksutulot , ,9 Tuet ja avustukset , ,5 Muut tulot , ,3 Toimintatuotot , ,1 Valmistus omaan käyttöön , ,8 Toimintakulut Henkilöstömenot , ,3 Palvelujen ostot , ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,2 Avustukset , ,5 Muut menot , ,0 Toimintakulut , ,6 Toimintakate , ,2 Verotulot , ,9 Valtionosuudet , ,0 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot , ,7 Muut rahoitustulot , ,3 Korkomenot , ,2 Muut rahoitusmenot , ,5 Rahoitustuotot ja -menot , ,2 Vuosikate , ,1 Suunnitelmapoistot , ,9 Satunnaiset erät Tilikauden tulos , ,6 Poistoerojen vähennys (+) , ,4 Tilikauden ylijäämä , ,3 Vuosikate % 7,4 5,3 7,6 Vuosikate verorahoituksesta % 10,0 7,0 10,0 Vuosikate /asukas Toimintatuotot Talousarvioon nähden toimintatuotot toteutuivat 0,6 M paremmin, mutta edelliseen tilinpäätökseen verrattuna toimintatuotot yhteensä jäivät lähes 1,0 M pienemmäksi. Ilman maatalouslomitusta yhteenlasketut toimintatuotot heikkenivät edellisvuodesta noin 0,5 M. Merkittävimmät muutokset verrattaessa vuoden 2014 tilinpäätökseen: - Merijärven erikoissairaanhoidon osuus kasvoi, jolloin Merijärveltä saatava myyntituotot kasvoivat vastaavasti, +0,3 M - Lomituspalvelutuotot vähenivät, -0,4 M - Rakennusvalvonta- ja tarkastusmaksutulot laskivat, -0,2 M (tuulivoimarakentaminen voimakasta vuonna 2014) - Tuet ja avustukset laskivat työllistämistuen ja hankkeisiin ym. saatavien valtion avustusten osalta, -0,6 M - Myyntituotoista on siirretty tukipalveluina tuotettavien aterioiden tuotot maksutuottoihin 0,5 M (ei vaikutusta kokonaisuuteen, mutta näkyy tuottolajien välillä)

18 18 Toimintakulut Toimintakulut jäivät 0,8 M pienemmiksi kuin talousarviossa, mutta kasvoivat edellisvuoteen nähden 0,5 M. Ilman lomitustoimintaa toimintakulut kasvoivat 0,7 M edellisvuodesta. Merkittävimmät muutokset verrattaessa vuoden 2014 tilinpäätökseen: - Henkilöstökuluihin käytettiin 0,7 M vähemmän kuin talousarviossa oli varattu sekä 0,6 M edellisvuotta vähemmän. Henkilöstökulujen toteumassa vaikuttavat monet yksittäiset seikat, joista merkittävimmin perusopetuksen osalta tehdyt sopeuttamisratkaisut (Pahkalan ja Raution koulut sekä tuntikehyspäätökset ja avustajien määrä), maatalouslomitus sekä työllisyystuella työllistettyjen vähäisempi käyttö (palkkatukiuudistus). Lisäksi työnantajan sosiaaliturvamaksu ja tapaturmavakuutusmaksu olivat edellisvuotta pienemmät (vaikutus sekä maksettavan promillen että palkkasumman laskun myötä). - Palvelujen ostot kasvoivat tilinpäätökseen 2014 verrattaessa 1,1 M. Merkittävin vaikutus on erikoissairaanhoidolla, joka kasvoi Kalajoen osalta 0,7 M ja Merijärven osalta 0,3 M. - Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin 0,2 M vähemmän kuin vuonna Suurimmat poikkeavuudet ovat lämmityksessä -0,12 M ja rakennusmateriaalin hankinnassa -0,17 M. - Avustukset toteutuivat lähes 0,3 M edellisvuotta suurempina. Päivähoidon palvelusetelimenojen kirjaustavan muuttaminen avustuksiin kasvattaa kokonaissummaa 0,14 M. Omaishoidon tukeen sekä perustoimeentulotukeen käytettiin molempiin 0,04 M enemmän. Lisäksi työmarkkinatuen kuntaosuus kasvoi 0,07 M. - Muut menot laskivat 0,15 M. Toimintakate Toimintakate toteutui 1,4 M talousarviota pienempänä, mutta 1,3 M euroa edellisvuotta suurempana (2,2 %). Verotulot Yhteenlaskettuja verotuloja kertyi 38,4 M, joka on 0,12 enemmän kuin talousarviossa ja yli 1,7 M enemmän kuin edellisvuonna. Kalajoen kaupunki nosti tuloveroprosenttia 19,5 %:sta 20 %:iin vuoden 2015 alusta, mikä näkyy verotulokertymässä yhteisvaikutuksena maan hallituksen tekemien veroperustemuutosten kanssa. Kunnallisveron tuottoa vähentävät muutokset olivat: - ansiotuloverotuksen progression jyrkentäminen alentamalla verotusta matalimmilla tulotasoilla ja korottamalla ylimmillä tulotasoilla - valtion tuloveroasteikon kolmea alinta tulorajaa korotettiin 1,5 %:lla - perusvähennyksen, työtulovähennyksen, eläketulovähennyksen ja lapsivähennyksen maksimimääriä korotettiin - ns. avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen - KEL- ja TyEL-sidonnaiset indeksikorotukset leikattiin. Kunnallisveron tuottoa lisääviä muutoksia olivat: - työmatkakulujen verovähennysoikeuden omavastuuta korotettiin - asuntolainojen korkovähennysoikeutta rajoitettiin - aiempina päätöksinä opintolainan korkovähennyksen poisto sekä uuden osinkoveromallin vaikutus. Veroperustemuutokset vähensivät Kalajoen kaupungin tuloverokertymää noin 0,2 M :lla. Vastaavasti tuloveroprosentin 0,5 prosenttiyksikön korotus tuotti lähes 0,8 M :a. Kokonaisuudessaan kunnallisveron tuotto oli noin 0,68 M suurempi kuin vuonna Kiinteistöveron osalta maan hallitus korotti sekä yleisen kiinteistöveron että vakituisen asuinrakennusten ala- ja ylärajoja. Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaksi tuli 0,8 % ja ylärajaksi 1,55 %. Vakituisen asuinrakennuksen alarajaksi tuli 0,37 % ja ylärajaksi 0,8 %.

19 19 Samassa säädettiin, että muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä kunnassa erikseen vastaamaan kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia, vaikka se olisi enemmän kuin 0,6 prosenttiyksikköä yli kunnan määräämän vakituisten asuinrakennusten veroprosentin. Kalajoen kaupunki korotti kiinteistöveroprosenttejaan vuodelle 2015 seuraavasti: Muutos Vakituiset asuinrakennukset 0,35 0,40 +0,05 Yleinen kiinteistövero 0,75 0,90 +0,15 Muut asuinrakennukset 0,90 1,00 +0,10 Kiinteistöveroa kertyi 0,47 M edellisvuotta enemmän. Kiinteistöveroprosenttien noston vaikutusta tästä oli 0,38 M ja verotusarvoihin perustuvaa muutosta 0,08 M. Tuulivoimalaitosten osuus kiinteistöveron tuotosta oli euroa. Yhteisöverossa kompensoitiin kuntien kasvavaa rahoitusvastuuta pitkäaikaistyöttömyyden osalta, joka lisäsi yhteisöveron tuottoja. Vähentävinä tekijöinä vaikuttavat edustusmenojen 50 % vähennysoikeuden palautus, osuuskuntien voitonjaon verokohtelua muutos, ns. vakausmaksun (pankkiveron sijaan) käyttöönotto sekä tuotannollisten investointien korotettujen poistojen voimassaoloajan jatkaminen. Vuonna 2015 kuntaryhmän jakoosuudeksi muodostui pitkäaikaistyöttömyyden rahoitusvastuun kasvattamisen jälkeen 36,87 %, kun se edellisvuonna oli 35,56 %. Kalajoen kaupungin jako-osuus näin ollen kasvoi ja selittää osaltaan hyvää yhteisöverototeumaa. Yhteisövero toteutui 0,6 M edellisvuotta parempana. Valtionosuudet Valtionosuus muodostuu kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, verotulojen tasauksesta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudesta. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä sekä verotuloihin perusturva valtionosuuden tasaus uudistuivat alkaen. Peruspalveluiden valtionosuuden määräytymisperusteita yksinkertaistettiin sekä niiden lukumäärää vähennettiin. Merkittävimmät tekijät ovat ikärakenne ja sairastavuus. Näiden rinnalla on 9 muuta määräytymisperustetta. Valtionosuudet vuonna 2015 olivat euroa eli euroa enemmän kuin talousarviossa. Valtionosuudet eivät kokonaismäärältään kasvaneet edellisvuoteen verraten, sillä vuoden 2014 valtionosuustoteuma oli euroa. TP2015 TP2014 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Valtionosuudet yhteensä Järjestelmäuudistuksen myötä valtionosuus jakaantuu vuonna 2015 eri tavalla peruspalvelujen valtionosuuden sekä verotulojen tasauksen välillä. Peruspalvelujen valtionosuutta kertyi n. 1,6 M vähemmän ja verotulojen tasausta 1,2 M enemmän. Asukasta kohden laskettua kunnan laskennallista verotuloa verrataan tasausrajaan. Verotulojen tasauslisää kunta saa 80 % tasausrajan (kuntien keskimääräinen verotulo per asukas) ja kunnan laskennallisen tuloveron erotuksesta (aiemmin 100 %). Tasausvähennystä kunta maksaa 30 % lisättynä luonnollisella logaritmilla silloin, kun sen laskennallinen tulovero on suurempi kuin tasausraja (aiemmin 37 %). Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus on negatiivinen erä, -1,3 M (v ,7 M ). Negatiivinen valtionosuus johtuu siitä, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain euromääräisesti merkittävin osa on lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen suoraan koulutuksen ylläpitäjille maksettava yksikköhintarahoitus. Kuitenkin vain harva peruskunta järjestää toisen asteen ammatillista koulutusta, mutta kaikilla kunnilla on asukasta kohden yhtä suuri omarahoitusosuus siitä huolimatta järjestääkö se itse esim. toisen asteen

20 20 koulutusta. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksesta jäi ammattikorkeakoulujen rahoitus pois vuonna 2015, joten negatiivinen erä oli pienempi kuin aiempina vuosina. Poistot Tilikauden suunnitelman mukaisten poistojen lisäksi Pohjankylän koulun vanha osa on poistettu omaisuuseristä kokonaan. Pohjankylän koulun vanhan osan opetustiloja ei otettu lainkaan käyttöön vuoden 2016 alussa sekä osa luokkatiloista oli pois käytöstä jo lukuvuoden 2015 alkaessa. Tilat on suunniteltu purettavaksi, jolloin kirjanpitolain 5 luvun 13 :n mukainen lisäpoisto arvonalennuksesta on kirjattava. Lisäpoistona on poistettu Pohjankylän koulun vanhan osan suunnitelmapoistojen jälkeinen tase-arvo ,39 euroa. Korkomenot Korkomenot olivat (ed. v ) ja ne alittuivat talousarvioon nähden Koko lainakanta oli vuoden lopussa 32,67 M. Kaupungin lainakannasta 18 M (~55 %) oli kuntatodistusohjelmien puitteissa laskettuja kuntatodistuksia, joiden korko on euribor korkotasoa. Kuntatodistusohjelman ulkopuolisista lainoista 13 M oli vaihtuvakorkoista lainaa. Sijoitukset Kalajoen kaupunki sijoitti v. 1999/2000 yhteensä 8,9 M Revon Sähkö Oy:n osakkeiden myyntituottoja. Sijoituksia hoitavat valtuuston hyväksymien sijoitusperiaatteiden mukaisesti ulkopuoliset omaisuudenhoitajat valtakirjalla. Vuoden 2015 lopussa niiden arvo oli omaisuudenhoitajien raporttien mukaan yhteensä 14,83 M, joka on 0,4 M suurempi kuin edellisen vuoden lopussa (+3,2 %). Vuonna 2007 kaupunki on tulouttanut 1,255 M sijoitustuottoja, jotka käytettiin elinkeinopoliittisiin investointeihin. Kaupungin tuloslaskelmaan ja tulokseen vaikuttaviksi tekijöiksi ovat sijoitusvarojen osalta kirjattu seuraavat erät: Korkotuotot Myyntivoitot Myyntitappiot Arvon alentuminen Arvon korottaminen Omaisuudenhoitajien palkkiot Vaikutus tulokseen Omaisuuden markkina-arvo poikkeaa taseessa olevasta arvosta, koska arvon korottaminen (varovaisuuden periaate) saadaan tehdä vain hankintahintaan saakka. Satunnaiset erät Kalajoen kaupunki luopui Himangan vesihuoltolaitoksen liiketoiminnasta siten, että Vesikolmio Oy vastaa veden toimittamisesta ja jäteveden puhdistamisesta ja Osuuskunta Valkeavesi veden jakelusta. Luovutettavaan toimintaan liittyvistä omaisuuseristä syntyneet myyntivoitot on esitetty satunnaisena tuottona, 0,43 M. Investoinnit Investointien bruttomenot olivat 8,9 M ja nettoinvestoinnit 5,0 M. Investointimenot alittuivat 1,0 M talousarvioon nähden. Rahoitusosuuksia investointeihin saatiin 1,5 M ja käyttöomaisuutta myytiin 2,4 M :lla.

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa. Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste. Alavieskan kunta Tilivuosi 2017 Esitetyt ovat vielä arvioita, tilinpäätöksen laadinta on kesken

Tilinpäätösennuste. Alavieskan kunta Tilivuosi 2017 Esitetyt ovat vielä arvioita, tilinpäätöksen laadinta on kesken Tilinpäätösennuste Alavieskan kunta Tilivuosi 2017 Esitetyt ovat vielä arvioita, tilinpäätöksen laadinta on kesken Asukasluvun kehitys 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Kalajoen Hiekkasärkät Oy Kaupungin edustajat Osoite

Kalajoen Hiekkasärkät Oy Kaupungin edustajat Osoite KALAJOEN KAUPUNGIN EDUSTAJAT ERI YHTEISÖISSÄ 2018 1 Osakeyhtiöissä ja osuuskunnissa kunnan äänivaltaa edustava henkilö on merkitty merkinnällä "äv", mikäli ko. yhteisöön on valittu useampia kunnan edustajia.

Lisätiedot

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset 2019-2023 29.5.2018 1 Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi yhteensä, tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018 Kehys 2019 2020 2021 2022 2023 Tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 )

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 ) Kaupunginhallitus 100 27.03.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016 77/04.047/2017 KH 27.03.2017 100 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu /PL 1 (17) Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu 2018 27.4.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma maaliskuun lopussa,

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNGIN EDUSTAJAT ERI YHTEISÖISSÄ 2015

KALAJOEN KAUPUNGIN EDUSTAJAT ERI YHTEISÖISSÄ 2015 1 KALAJOEN KAUPUNGIN EDUSTAJAT ERI YHTEISÖISSÄ 2015 Osakeyhtiöt Kaupungin edustaja Osoite Vestia Oy Raili Myllylä Kalajoentie 420 PL 66 84101 YLIVIESKA Vestia Oy Kaupunginhallitus evästää kaupungin edustajaa,

Lisätiedot

Yhteenveto vuosien talousarviosta

Yhteenveto vuosien talousarviosta Yhteenveto vuosien 219- talousarviosta Kaupunginhallitus 29.11.218 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.218 Talousarvioesityksen pääkohdat Varaudutaan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän palvelutuotannon

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018

Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018 Kaupunginhallitus 101 28.03.2019 Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018 151/04.047/2019 KH 28.03.2019 101 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNGIN EDUSTAJAT ERI YHTEISÖISSÄ 2014

KALAJOEN KAUPUNGIN EDUSTAJAT ERI YHTEISÖISSÄ 2014 1 KALAJOEN KAUPUNGIN EDUSTAJAT ERI YHTEISÖISSÄ 2014 Osakeyhtiöt Kaupungin edustaja Osoite Vestia Oy Jukka Puoskari Kalajoentie 5 PL 66 851000 KALAJOKI 84101 YLIVIESKA Vestia Oy Kaupunginhallitus evästää

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne

Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne Talousjaosto 21.11.2018 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.2018 Valmistelutilanne Talousarvion valmistelu on edennyt suunnitelman mukaisesti Lähtökohtana

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL 1 (17) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2018 25.10.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa,

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2016 25.10.2016/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa, vertailutietona

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti elokuu Tähän tarvittaessa. Talousjohtaja Anne Arvola

Talouden seurantaraportti elokuu Tähän tarvittaessa. Talousjohtaja Anne Arvola Talouden seurantaraportti elokuu Tähän tarvittaessa 2015 otsikko Talousjohtaja Anne Arvola 1.6.2015 Tuloslaskelmaennuste 19.10.2015 Tuloslaskelma Ei sisällä sisäisiä eriä *TP 2015 (vain todelliset kustannukset)

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

Talouden seuranta. Toukokuu 2014

Talouden seuranta. Toukokuu 2014 Talouden seuranta Toukokuu 2014 Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma - lisäksi %-vertailu edelliseen vuoteen Rullaava 12 kk - sisältää 12 kuukauden toteutuneet eurot Koko kunta:

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammikesäkuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammikesäkuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammikesäkuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 Talousjohtaja Anne Arvola 8.8.2016 *TP ENNUSTE 2016 ULKOISET ERÄT TOT 2012 TOT 2013 TOT 2014 TOT 2015 TA2016 ENNUSTE 2016 Toimintatuotot

Lisätiedot

TALOUSARVION SEURANTA

TALOUSARVION SEURANTA TALOUSARVION SEURANTA 31.8.2018 Tuloslaskelma 1.1. -31.8.2018 Tuloslaskelma ulkoinen TP 2017 1-8/2017 TA 2018 1-8/2018 TA-tot Ylitys/alitus Limingan kunta liikelaitoksin Varsinainen toiminta Toimintatuotot

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNGIN EDUSTAJAT ERI YHTEISÖISSÄ 2016

KALAJOEN KAUPUNGIN EDUSTAJAT ERI YHTEISÖISSÄ 2016 1 KALAJOEN KAUPUNGIN EDUSTAJAT ERI YHTEISÖISSÄ 2016 Osakeyhtiöissä ja osuuskunnissa kunnan äänivaltaa edustava henkilö on merkitty merkinnällä "äv", mikäli ko. yhteisöön on valittu useampia kunnan edustajia.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI Talouden toteumaraportti

SAVONLINNAN KAUPUNKI Talouden toteumaraportti SAVONLINNAN KAUPUNKI Talouden toteumaraportti 31.10.2016 TULOSLASKELMA Talousarvio 2016 Toteuma Tot. % Toteuma Ta + Ta-muutos 31.10.2016 (83,33 % tas.kert) TPE 2016 31.10.2015 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Kiinteistöverotilitys on vaikuttanut n euron verran vuoden 2016 syyskuun tulokseen.

Kiinteistöverotilitys on vaikuttanut n euron verran vuoden 2016 syyskuun tulokseen. PÖYTYÄN KUNTA Talousraportti 9/2016 1 Tuloslaskelma 2016 2015 TOIMINTATUOTOT TA Muutos Ta+muut. Toteuma Tot-% Edv.tot Tot-% Myyntituotot 4 471 050 0 4 471 050 2 750 516 61,52 2 990 447 63,59 Maksutuotot

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 9.5.2018 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 3.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - reformi. Tilannekatsaus 17.2.2016 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen

Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - reformi. Tilannekatsaus 17.2.2016 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - reformi Tilannekatsaus 17.2.2016 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Tehtävien ja velvoitteiden karsimisella laaja poliittinen

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Toiminnan rahavirta TA Toteuma Tot-% Käyttö Tot-%

Toiminnan rahavirta TA Toteuma Tot-% Käyttö Tot-% PÖYTYÄN KUNTA Talousraportti 6/2016 1 Tuloslaskelma 2016 2015 TOIMINTATUOTOT TA Ta+muut. Toteuma Tot-% Edv.tot Tot-% Myyntituotot 4 471 050 4 471 050 1 847 251 41,32 2 037 606 43,33 Maksutuotot 2 713 900

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 22.6.2015 Koko kunta - Toteumavertailu Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

Maakunnan talous ja rahoitus

Maakunnan talous ja rahoitus Maakunnan talous ja rahoitus Maakuntatilaisuus Kajaani 24.4.2018 Mikko Mehtonen, kehityspäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2018 Kuntatalous vahvistui 2017 edelleen,

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 7.6.2019 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2018, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,2 % (-510) -0,3 % (-51) -0,5 %

Lisätiedot