VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN KANNATTAA- KOKEMUKSIA JA TULOKSIA. Rovaniemi Merja-Maaria Turunen

Transkriptio

1 VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN KANNATTAA- KOKEMUKSIA JA TULOKSIA Rovaniemi Merja-Maaria Turunen

2 VAVU-Helsinki Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen lastenneuvolatyössä Hankkeen tavoitteena on toteuttaa Helsingin terveysviraston varhaisen puuttumisen strategiaa kouluttamalla neuvoloiden terveydenhoitajat tunnistamaan ne perheet, joissa on lapsen kehitystä vaarantavia psykososiaalisia riskitekijöitä, ja joissa varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen on tarpeen. Tavoitteena on auttaa vanhempia luomaan hyvä vuorovaikutus vauvan kanssa, vahvistaa vanhempien itsetuntoa ja omia ongelmanratkaisutaitoja. Teoria Harjoitus Työnohjaus Käytäntö Hanketta varten on luotu koulutusohjelma, joka perustuu aiempiin kansainvälisiin projekteihin sekä Stakesin Varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen projektiin ( ). Koulutusohjelma lisää teoreettista tietoa ja ohjelman aikana tehdään harjoituksia, joilla kehitetään vuorovaikutustaitoja tavalla, jonka koulutetut terveydenhoitajat voivat siirtää asiakasperheisiinsä. Koulutuksen keskeisen osan muodostaa työmenetelmää tukeva kaksivuotinen työnohjaus. Menetelmä on sovellettavissa myös vanhempien tukemiseen päivähoidossa. Projektin päämääränä on estää lasten syrjäytymiskehitys ja tukea terveydenhoitajien työtä lasten ja perheiden mielenterveyden edistämiseksi, mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi ja tukea ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Lisäksi projekti tukee terveydenhoitajien työssä jaksamista.

3 Ihmisen elämänkaari tuo mieleen perhosen, lapsuudessa tapahtuu muodonmuutoksia, ne kaikki näkymättömät ihmeet. On pakko selvitä niin hyvin kuin pystyy, sen varassa mitä ihmeistä jäi Claes Andersson

4 Lapsen kehitykseen vaikuttaminen ympäristön mahdollistamat kokemukset geneettiset tekijät varhainen vuorovaikutus

5 AIVOT OVAT ORGANISMI JOKA OPPII KOKO ELINAJAN Aivot kehittävät uusia yhteyksiä ja ehkä neuroneja koko elinajan Neuronien väliset yhteydet määräävät kuinka mielen sisäiset prosessit syntyvät Sekä hyvät että huonot kokemukset muovaavat neuraalisia yhteyksiä, eli kokemukset muovaavat mieltä Vuorovaikutussuhteet vaikuttavat suuresti prefrontaalisen aivokuoren kehittymiseen

6 TUNTEIDEN JAKAMINEN JA SÄÄTELY Sekä vauva että vanhempi pyrkivät soinnuttamaan tunnetilansa toisen tunnetilaan Tunteiden yhteen soinnuttamisen kautta vanhemmat asenteet, toiveet, fantasiat, pelot ja kiellot siirtyvät lapselle Tunnetiloja, joita ei ole koskaan soinnutetty yhteen, ei synny vauvalle

7 Sisäiset mallit syntyvät varhaiset vuorovaikutushetket tallentuvat muistiin episodisena muistijälkenä, sellaisena kuin yksilö on ne subjektiivisesti kokenut samankaltaiset toistuvat vuorovaikutustilanteet ja niistä muodostuvat episodiset muistijäljet synnyttävät vähitellen yleisen muistikuvan vuorovaikutustilanteista, sisäisen representaation (Stern 1994) vuorovaikutustapahtuman havainnot, käsitykset, sensomotoriset toiminnot, tunteet ja ulkoiset tapahtumat muodostavat yhdessä olon malli: vauvan kokemus tällaiselta tuntuu olla äidin kanssa

8 VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN NEUROFYSIOLOGIA samankaltaisena toistuva vuorovaikutustilanne synnyttää samantyyppisen neuronaalisen aktivaation toistumisen, joka johtaa pysyvämpiin neuronaalisiin vasteisiin, synapsiyhteyksiin ja assosiaatioratoihin aivojen rakenne ja toiminta muuttuu

9 ÄIDIN STRESSI RASKAUDEN AIKANA ELÄINKOKEISSA 1. ALENTAA JÄLKELÄISEN KYKYÄ KÄSITELLÄ RASITTAVIA TILANTEITA JA TUTKIA UUSIA TILANTEITA PELOT LISÄÄNTYVÄT LISÄÄVÄT SOSIAALISEN VETÄYTYMISEN RISKIÄ

10 ÄIDIN STRESSI RASKAUDEN AIKANA 2. VAIKUTTAA KOGNITIIVISIIN TOIMINTOIHIN VAIKUTTAA NEUROLOGISEEN KEHITYKSEEN VAIKUTUKSET PITKÄ-AIKAISIA JA VIITTAAVAT RASKAUDEN AIKAISEEN AIVOJEN OHJELMOITUMISEEN

11 ÄIDIN STRESSI RASKAUDEN AIKANA 3. STRESSIHORMONIEN ERITTYMINEN VAIKUTTAA SUORAAN AIVOJEN KEHITYKSEEN AIVOJEN VÄLITTÄJÄAINEET REAGOIVAT STRESSIIN VÄLITTYVÄT JOKO VERENKIERRON TAI IMMUUNISYSTEEMIN KAUTTA

12 ÄIDIN STRESSI RASKAUDEN AIKANA 4. VOI LISÄTÄ RASKAUSKOMPLIKAATIOIDEN MÄÄRÄÄ RASKAUSKOMPLIKAATIOT TAI SIKIÖN RISKIT VOIVAT SYNNYTTÄÄ ÄIDISSÄ KIELTEISIÄ TUNTEITA JA MIELIKUVIA VAIKUTTAEN KUVAAN VAUVASTA JA RASKAUDESTA ÄIDIN KIELTEISET TUNTEET VOIVAT JOHTAA KIELTEISEEN TAI VÄÄRISTYNEESEEN KUVAAN LAPSESTA JA VAIKEUTTAA SITEN HYVÄÄ VARHAISTA VUOROVAIKUTUSSUHDETTA

13 ÄIDIN STRESSIN VAIKUTUKSET JOS MASENTUNEELLA ÄIDILLÄ ON KIELTEISIÄ TUNTEITA LASTA KOHTAAN RASKAUDEN AIKANA NÄMÄ KIELTEISET TUNTEET USEIN JATKUVAT SYNTYMÄN JÄLKEENKIN RASKAUTEEN JOKA ON SUORAAN YHTEYDESSÄ RASKAUTEEN JA ÄITIYTEEN VAIKUTTAA ENEMMÄN KUIN MUU STRESSI

14 KIINTYMYSSUHDE ENNEN SYNTYMÄÄ VAIKUTTAA SYNNYTYKSEN JÄLKEISEEN ÄIDIN JA VAUVAN VUOROVAIKUTUKSEEN VAIKUTTAA TUNTEISIIN LASTA KOHTAAN VAIKUTTAA IMETYSSUUNNITELMIIN MYÖHEMPIINN SYÖTTÄMISKÄYTÄNTÖIHIN ÄIDIN HERKKYYTEEN LAPSEN ANTAMILLE VIHJEILLE SYNNYTYKSEN JÄLKEISEN YHDESSÄOLONN LAATUUN

15 KIINTYMYSSUHDE SYNTYY ENSIMMÄISEN VUODEN AIKANA JA ON SUOJAAVA JATKUVUUS, SUORA KONTAKTI TÄSSÄ JA NYT OVAT TÄRKEITÄ TÄRKEÄÄ ON RAKENTAA SISÄISIÄ MALLEJA MILLAISTA ON OLLA TOISEN IHMISEN KANSSA: RAKENNETAAN YHDESSÄ

16 SISÄISET MALLIT RASKAUDEN AIKANA SYNTYY MIELIKUVA LAPSESTA SYNTYY MIELIKUVA ITSESTÄ ÄITINÄ SYNTYY MIELIKUVA ISÄSTÄ

17 MUUTOKSEN VAIHE OMAN IDENTITEETIN MUUTTUMINEN JOUTUU LUOPUMAAN VAPAUDESTA UUSI VASTUU JA SUHTAUTUMINEN UUSI KOLMIOSUHDE: ÄITI-ISÄ-LAPSI UUDENLAISET AJALLISET HAASTEET TOISET NAISET TULEVAT TÄRKEIKSI AGGRESSION JA KILPAILUN TEEMAT VÄHÄNEVÄT

18 VAUVA VANHEMPIEN MIELESSÄ TIETOISUUS VAUVASTA AJATUKSENA, MIELIKUVANA TIETOISUUS LAPSEN LÄSNÄOLOSTA TIETOISUUS LAPSELLE TYYPILLISTÄ KÄYTTÄYTYMISISTÄ TIETOISUUS LAPSEN VUOROVAIKUTUSKYVYISTÄ

19 SÄÄTELY HUOMION SÄÄTELY FYYSISEN HYVINVOINNIN TILAN SÄÄTELY SUOJELU YLISTIMULAATIOTA VASTAAN LOHDUTTAMAINEN HUOMION JA VETÄYTYMISEN RYTMIN LÖYTÄMINEN

20 KIINTYMYSSUHDE TURVALLINEN KIINTYMYSSUHDE EDISTÄÄ HYVÄÄ KEHITYSTÄ LAPSELLA SEKÄ SOSIAALISTEN TAITOJEN ALUEELLA ETTÄ SYMBOLIEN YMMÄRTÄMISEN OSALTA JA SEKÄ ELÄYTYMISKYVYN ETTÄ ÄLYLLISEN KEHITYKSEN ALUEELLA

21 HYVÄ KIINTYMYSSUHDE VANHEMMAN KYKY POHTIA JA TUNNISTAA LAPSEN AFFEKTIIVISIA KOKEMUKSIA ENNUSTAA ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖN KESKEISIÄ HAASTEITA ON TUKEA VANHEMPIEN REFLEKTIIVISTÄ KYVYKKYYTTÄ TUNTEIDEN SÄÄTELY PEILAAMISEN KAUTTA ON LAPSEN REFLEKTIIVISEN KYVYN PERUSTA

22 KIINTYMYSSUHDE TÄRKEÄ ON SE PERUSTA, JOLTA POHJALTA LAPSELLE KEHITYY KYKY HAVAITA JA YMMÄRTÄÄ SISÄISIÄ TILOJA ITSESSÄÄN JA TOISISSA KAKSI OSAA: 1. KOKEA JA TULKITA OIKEIN TOISEN TUNTEITA JA AIKOMUKSIA JA 2. ENNUSTAA TOISEN TUNTEITA JA AIKOMUKSIA AUTOMAATTINEN JA TIEDOSTAMATON PROSESSI JOLLA TULKITSEMME INHIMILLISTÄ KÄYTTÄYTYMISTÄ, VOIMME LUKEA TOISEN MOTIIVEJA JA PYRKIMYKSIÄ, JOLLOIN IHMISTEN KÄYTTÄYTYMINEN NÄYTTÄYTYY MERKITYKSELLISENÄ JA ENNAKOITAVAN

23 REFLEKTIIVINEN KYKY KUN VANHEMPI PYSTYY REFLEKTOIMAAN OMAA KÄYTTÄYTYMISTÄÄN LAPSI OPPII EROTTAMAAN SISÄISEN ULKOISESTA, TODELLISEN KUVITELLUSTA NÄIN LAPSI OPPII ITSE SÄÄTELEMÄÄN KOKEMUKSIAAN

24 LAPSI OPPII.. SÄÄTELEMÄÄN OMIA TUNNETILOJAAN, IMPULSSEJAAN JA KOKEMUKSIAAN, JOIDEN AVULLA HÄN SÄÄTELEE OMAA KÄYTTÄYTYMISTÄÄÄN, MIKÄ MUODOSTAA MINÄKUVAN JA TURVALLISEN KIINTYMYSSUHTEEN PERUSTAN PERUSTAN

25 KYKY TARKASTELLA OMAA KÄYTTÄYTYMISTÄÄN Tämä on eräs psyykkisen terveyden ja vanhempana toimimisen keskeisiä alueita Työntekijä voi mallittaa havainnoivaa ja pohtivaa käyttäytymistä olemalla aktiivisesti mukana tilanteessa, mutta tunkeutumatta vanhempien alueelle. Vanhemmat samaistuvat tähän ja se helpottaa heitä tarkastelemaan omaa käyttäytymistään ja tunteitaan Vanhemmat oppivat tarkkailemaan ja pohtimaan omaa toimintaansa samalla kun heitä tarkkaillaan ja ymmärretään,ns. kolmas positio

26 VUOROVAIKUTUKSEN KANSSA KANNATTAA TYÖSKENNELLÄ Työskentelemällä syvemmällä kuin vain vanhempien näkyvän käyttäytymisen alueella saavutetaan parempia ja pitkäaikaisempia tuloksia kun työskennellään lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen alueella Vanhemman ongelmien korjaantuminen (esim. masennus), ei automaattisesti muuta lapsen ja vanhemman suhdetta Lapsen ja vanhemman suhde on se, joka muovaa lapsen tulevaisuutta

27 Koulutusohjelma Peruskurssi 8 koulutuspäivää vuorovaikutuksellisia seminaareja, harjoituksia, kotitehtäviä VAVU-kouluttajakoulutuksen saaneet kouluttajat (psykologiterveydenhoitaja -työpari) Työnohjaus kaksivuotinen työnohjaus 2-4 henkilön pienryhmissä (24 kertaa) peruskoulutuksessa opitun menetelmän sisäistäminen ja siirtäminen osaksi omaa työtä VAVU-koulutuksen saanut mielenterveystyöntekijä vastaa työnohjauksesta Jatkotapaaminen 4 kertaa työnohjauksen aikana

28 Koulutusohjelman rakenne Peruskurssi Työnohjaus vuotta Esitehtävä Päätöstilaisuus 2 Välitehtäviä Jatkotapaaminen

29 Tavoitteet Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa terveydenhoitajat: Luomaan vanhempiin arvostava, luottamukseen ja kumppanuuteen pohjaava vuorovaikutus työskentelemään vanhempien kanssa heitä arvostaen ja tukien kohottamaan vanhempien itsetuntoa parantamaan vanhempien ja lasten keskinäistä kanssakäymistä parantamaan lasten hyvinvointia auttamaan vanhempia hoitamaan ongelmiaan tehokkaammin Mukautumaan perheen ja lapsen tarpeisiin sekä näiden keskinäisiin tunteisiin käyttäen tätä asianmukaisesti auttamissuhteessa. Tarkoituksena on kouluttaa terveydenhoitajat minimoimaan omien ehdotustensa ja mielipiteidensä liiallinen vaikutus. Tunnistamaan ne perheet, joiden lapset ovat erityisen alttiita psykososiaalisille ongelmille. Oppimaan milloin ja miten heidän tulee ohjata perheet erikoisavun pariin. Saamaan tietoja lapsen kehityksestä ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemisesta ja taitoja haastatella ja avata ongelmiin ratkaisuvaihtoehtoja sekä luottamusta omiin kykyihinsä tukea perheitä asianmukaisesti ja näin edistää lasten ja perheiden psykososiaalista hyvinvointia.

30 AUDITOINTITYÖRYHMÄ Lasten arviointipoliklinikka Merja-Maaria Turunen, ylilääkäri Katri Tenhunen, psykologi Maija von Fieandt, psykologi

31 KOHDERYHMÄ Kohderyhminä auditoinnissa olivat kaikki Helsingin kaupungin VAVU koulutuksen saaneet terveydenhoitajat niin terveysasemilla kuin koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, terveysasemien ylihoitajat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ylihoitajat sekä VAVU koulutusohjelman työnohjaajat.

32 Kyselylomakkeita lähetettiin neuvolaterveydenhoitajalle, avosairaanhoitoa tekevälle terveydenhoitajalle, kouluterveydenhoitajalle, terveysasemien ylihoitajalle koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ylihoitajalle ja VAVU työnohjaajalle

33 KYSELYYN VASTASI 92 neuvolaterveydenhoitajaa, 4 avosairaanhoitoa tekevää terveydenhoitajaa, 13 kouluterveydenhoitajaa, 8 1 terveysasemien ylihoitajaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ylihoitajaa ja 11 VAVU - työnohjaajaa

34 MENETELMÄT2 Auditoinnissa hyödynnettiin myös Helsingissä koulutettujen terveydenhoitajien heti koulutuksen jälkeen antamaa palautetta VAVU peruskoulutuksesta. Kunkin peruskoulutuksen jälkeen kurssilaiset, joita oli 12 henkilöä ryhmässään, olivat täyttäneet palautelomakkeen kurssia koskien. Lomake koostui sekä monivalinta että avoimista kysymyksistä. Jokaisen koulutusryhmän palautelomakkeiden vastauksista oli koottu erillinen yhteenveto. Yhteenvedoista hyödynnettiin ne kysymykset ja vastaukset, jotka liittyvät läheisesti tämän auditoinnin kysymyksen asetteluun. Poimitut kysymykset kuvasivat terveydenhoitajien kokemuksia VAVU koulutuksen hyödyllisyydestä sekä omien tietojen ja taitojen kehityksestä peruskurssin aikana. Auditoinnissa tutkittiin 18 kurssipalauteyhteenvetoa, jotka sisältävät 216 terveydenhoitajan palautteet.

35 MENETELMÄT Jokaisesta kohderyhmästä valittiin osallistujia haastatteluun täydentämään kyselylomakkeista saatuja tietoja. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoitua menetelmää käyttäen - terveydenhoitajien haastattelussa oli 24 avointa kysymystä, ylihoitajien 15 ja työnohjaajien 15 avointa kysymystä, jotka kysyttiin kaikilta haastateltavilta. Täydentäviä lisäkysymyksiä kysyttiin tarpeen mukaan. Haastattelupohjat on arkistoitu Lasten arviointipoliklinikalle. Yksi haastattelu vei tunnista puoleentoista tuntiin jokaisen kohderyhmän kohdalla. Neuvolaterveydenhoitajista valittiin 16 haastateltavaa, ylihoitajista viisi ja työnohjaajista kahdeksan. Auditointiprojektiin varattu suhteellisen tiukka aikataulu määritteli toteutettujen haastatteluiden lopulliseksi määräksi 29 haastattelua.

36 Miten paljon kurssi lisäsi tietämystäsi tästä alueesta. Terveydenhoitajien vastaukset % henkilömäärä % ,5 hyvin paljon 47,2 33,2 2, paljon melko paljon hyvin vähän ei lainkaan

37 Kuinka paljon kurssi lisäsi taitojasi Terveydenhoitajien vastaukset % h en kilö m äärä % hyvin paljon 43,9 33,7 5, paljon melko hyvin paljon vähän 0 ei lainkaan

38 VÄLITÖN PALAUTE PERUSKURSSIN PÄÄTYTTYÄ Kuten kaavioista näkyy terveydenhoitajista 69,5 % koki VAVU - peruskurssin päättyessä koulutuksen tehneen heidät melko varmoiksi käyttämään oppimaansa. Keskimäärin 27,7 % vastaajista ajatteli peruskoulutuksen tehneen heidät hyvin varmoiksi. Ei kovin varmaksi itsensä koki 2,8 % terveydenhoitajista. Kukaan ei tuntenut itseään epävarmaksi käyttämään oppimaansa, sillä vaihtoehtoa ei lainkaan varmaksi ei valittu.

39 Palaute välittömästi peruskurssin päätyttyä Miten paljon kurssi lisäsi tietämystäsi alueesta % h e n k i l ö m ä ä r ä % ,5 hyvin paljon 47,2 33,2 2, paljon melko paljon hyvin vähän ei lainkaan

40 Paljonko koulutus lisäsi taitojasi. Terveydenhoitajien vastaukset % henkilöm äärä % hyvin paljon 43,9 33,7 5, paljon melko hyvin paljon vähän 0 ei lainkaan

41 Kuinka varmaksi koulutus sinut teki käyttämään oppimaasi % h en kilö m äärä % ,7 hyvin varmaksi 69,5 2, melko varmaksi ei kovin varmaksi ei lainkaan varmaksi

42 Kuinka hyödyllinen koulutus oli jokapäiväiseen työhösi nähden % henkilöm äärä % ,7 35,1 5, hyvin hyödyllinen hyödyllinen melko hyödyllinen ei kovin hyödyllinen ei lainkaan hyödyllinen

43 YHTEENVETO Kahdeksan päivää kestäneen peruskoulutuksen päättyessä, terveydenhoitajat kokivat kurssin lisänneen heidän taitojaan ja tietämystään varhaisesta vuorovaikutuksesta. Lisäksi terveydenhoitajat näkivät kurssin hyödyllisenä jokapäiväiseen työhönsä nähden ja kokivat koulutuksen tehneen heistä suhteellisen varmoja käyttämään oppimaansa.

44 VAVU koulutuksen myötä luottamus omiin kykyihini tukea perhettä asianmukaisesti on kasvanut Täysin eri mieltä 0 % Hiukan eri mieltä 5,4 % Jonkin verran samaa mieltä 25 % Melko paljon samaa mieltä 52,2 % Täysin samaa mieltä 17,4 %

45 Kuinka hyödyllinen kurssi oli jokapäiväiseen työhösi nähden Terveydenhoitajista 59,7 % koki kurssin hyvin hyödylliseksi jokapäiväiseen työhönsä nähden ja 35,1 % arvioi kurssin olevan hyödyllinen työnsä kannalta katsottuna. Melko hyödylliseksi VAVU peruskoulutuksen mielsi 5,2 % vastaajista. Yksikään terveydenhoitajista ei vastannut vaihtoehtoihin ei kovin hyödyllinen tai ei lainkaan hyödyllinen.

46 Kuinka paljon koulutuskokonaisuus on lisännyt valmiuksiasi käsitell sitellä vanhempien kanssa vauvaan, perheeseen ja perheenjäsenten väliseen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia? ,9 27,2 52,2 9, hyvin paljon paljon melko paljon hyvin vähän 0 ei lainkaan Kaavio 5: Neuvolaterveydenhoitajien vastausprosentit yllä olevaan kysymykseen (n = 92)

47 Auditointikyselyn väittämä Uskon, että vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksen havainnointi ja siihen puuttuminen on tehokas tapa tukea vanhemmuutta ja pienten lasten mielenterveyttä Täysin eri mieltä 0 % Hiukan eri mieltä 0 % Jonkin verran samaa mieltä 4,3 % Melko paljon samaa mieltä 25 % Täysin samaa mieltä 70,7 %

48 Kuinka hyvin VAVU-koulutus on auttanut sinua tunnistamaan ne perheet, joiden lapset ovat erityisen alttiita psykososiaalisille ongelmille ,9 27,2 52,2 9, hyvin paljon paljon melko paljon hyvin vähän 0 ei lainkaan Kaavio 7: Neuvolaterveydenhoitajien vastausprosentit yllä olevaan kysymykseen (n = 92).

49 Väittämä: VAVU koulutuksen myötä luottamus omiin kykyihini tukeaperhettä asianmukaisesti on kasvanut Täysin eri mieltä 0 % Hiukan eri mieltä 5,4 Jonkin verran samaa mieltä 25 % Melko paljon samaa mieltä 52,2 % Täysin samaa mieltä 17,4 %

50 Työnohjaus teoriaosuuden jatkona Olin motivoitunut osallistumaan työnohjaukseen nohjaukseen Täysin eri mieltä 1,1 % Hiukan eri mieltä 2,2 % Jonkin verran samaa mieltä 9,9 % Melko paljon samaa mieltä 26,8 % Täysin samaa mieltä 58,2 %

51 VAVU työnohjaus vei paljon aikaani muilta töilt iltä Täysin eri mieltä 10,9 % Hiukan eri mieltä 18,5 % Jonkin verran samaa mieltä 30,4 % Melko paljon samaa mieltä 23,9 % Täysin samaa mieltä 16,3 %

52 Kuinka paljon koet VAVU koulutuksen ja työnohjauksen tukeneen työss ssä jaksamistasi? Sekä neuvola- että kouluterveydenhoitajista suurin osa koki VAVU koulutuksen ja työnohjauksen vaikuttaneen myönteisesti heidän työssä jaksamiseensa. Neuvolaterveydenhoitajista 38 % arvioi koulutuskokonaisuuden tukeneen työssä jaksamista melko paljon, 27,2 % paljon ja 18,5 % hyvin paljon. Vastaajista 15,2 % näki koulutuskokonaisuuden tukeneen heidän työssä jaksamistaan hyvin vähän ja 1,1 % koki, ettei se ollut tukenut työssä jaksamista lainkaan.

53 Vastausesimerkkejä tilanteista, joissa terveydenhoitajat käytt yttävät t VAVU haastattelua/työmenetelm menetelmää Neuvolaterveydenhoitajat Kouluterveydenhoitajat Ensisynnyttäjät Käyttävät kaikilla Yllätysraskaus Lapsella on seurantaa vaativa pulma esim. paino-ongelma Riskitilanteet teiniäiti, päihteiden käyttöä, työttömyyttä, yksinäisyyttä, masennusta, muita tiedossa olevia ongelmia Vanhemman/vanhempien tai lapsen itsensä ilmaisema pulma kaverisuhdeongelmia, nettiriippuvuus Psykososiaaliset ongelmat Vaikea/pitkäaikainen sairaus Vanhemmilla on ongelmia vuorovaikutuksessa lapsen kanssa Oppilaalla on psyykkistä/fyysistä oireilua Terveydenhoitajalla itsellään tunne, että perheellä on pulmia.

54 VAVU-haastatteluiden käyttö Neuvolaterveydenhoitajista: 1,1% arvioi käyttävänsä VAVU haastattelua työssään hyvin paljon. 14,4 % kokee käyttävänsä haastattelua paljon 42,2 % melko paljon 40 % hyvin vähän 2,2 % ei lainkaan Työnohjaajat arvioivat terveydenhoitajien haastattelun käyttöä samansuuntaisesti kuin terveydenhoitajat itsekin. Seitsemästä ylihoitajasta 2 ajatteli terveydenhoitajien käyttävän haastattelua hyvin paljon, 2 mielestä paljon ja 2 mielestä melko paljon. Vain 1 ylihoitaja arveli terveydenhoitajien käyttävän haastattelua hyvin vähän.

55 Kokemuksia VAVU työmenetelm menetelmän tarpeellisuudesta Neuvolaterveydenhoitajista 19,6 % kokee VAVU työmenetelmän hyvin tarpeelliseksi jokapäiväisessä neuvolatyössään. Tarpeelliseksi työmenetelmän kokee 48,9 %. Melko tarpeelliseksi 20,3 % Ei kovin tarpeelliseksi ainoastaan 2,2 % vastaajista.

56 Motivoituneisuus käytt yttää VAVU työmenetelm menetelmää Väittämään olen motivoitunut käyttämään VAVU työmenetelmää neuvolaterveydenhoitajista vastasi 32,2 % täysin samaa mieltä 42,2 % oli melko paljon samaa mieltä 18,9 % oli jonkin verran samaa mieltä Vastaajista 6,7 % oli hiukan eri mieltä

57 Terveydenhoitajat VAVU haastattelun/työmenetelmän käyttö edistää luottamuksellisen asiakassuhteen syntyä. VAVU haastattelun myötä terveydenhoitajat ottavat rohkeammin asioita puheeksi ja tarkentavat tietoja lisä-kysymyksien avulla. Intervention avulla terveydenhoitajat saavat vanhemmat pohtimaan asioitaan, nimeämään ongelmiaanja löytämään niihin ratkaisuja. Joskus jo vanhempien kokemus kuulluksi tulemisesta auttaa heitä jaksamaan arjessa.vavu haastattelun avulla perheeseen ja vastasyntyneeseen vaikuttavien riskitekijöiden arvioiminen on helpompaa. T Terveydenhoitajat kykenevät aikaisempaa paremmin arvioimaan vanhempilapsi vuorovaikutusta ja tukemaan sitä, jos pulmia ilmenee. Koulutuksen tuoman varmuuden ansiosta terveydenhoitajat luottavat omaan intuitioonsa ja havain-toihinsa ja lähtevät järjestämään perheelle apua aikaisempaa rohkeammin ja nopeammin, jos siihen on tarvetta.

58 Työnohjaajat Terveydenhoitajien työtapoihin kuuluu nykyisin enemmän asiakkaan kuuntelemista ja asiakaslähtöisyyttä. VAVU intervention myötä terveydenhoitajilla on nykyisin enemmän rohkeutta ottaa asioita puheeksi ja käsitellä pulmia. Terveydenhoitajat hahmottavat perheen osaksi suurempaa kokonaisuutta, jossa esimerkiksi isovanhemmilla ja elinolosuhteilla on merkitystä. Suojaavien tekijöiden ja riskitekijöiden seuranta on parantunut ja terveydenhoitajat osaavat arvioida, onko seuranta neuvolassa riittävä vai lähetetäänkö asiakkaat jonnekin eteenpäin. VAVU työmenetelmä vaatii auttamisprosessin kokonaisuuden ymmärtämistä ja parhaimmillaanterveydenhoitajat ovat sen hahmottaneet ja saavuttaneet prosessiluonteisen työotteen jokapäiväisessä työssään.

59 TERVEYDENHOITAJAT KUVASIVAT HYÖDYLLISYYTTÄ MM Työmenetelmän käytöllä on pitkäaikaisia seurauksia koko perheelle Toimintamallin avulla voidaan selvitellä ja tutkia perheen ongelmia nopeammin kuin muilla menetelmillä Työmenetelmä auttaa terveydenhoitajia huomioimaan lasta/perhettä osana laajempaa kokonaisuutta Ongelmat, jotka havaitan aikaisessa vaiheessa, on helpompi ratkaista vähällä työllä Terveydenhoitajat voivat ennustaa ja varautua perheen mahdollisiin riskitilanteisiin