EVA Junior Fellow 2008 Antton Rönnholm. Halukkaiden koalitio I: Helsinki liikkeelle!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EVA Junior Fellow 2008 Antton Rönnholm. Halukkaiden koalitio I: Helsinki liikkeelle!"

Transkriptio

1 EVA Junior Fellow 2008 Antton Rönnholm Halukkaiden koalitio I: Helsinki liikkeelle! Kuluneella vuosikymmenellä Eurooppa on ollut useassa tienristeyksessä: Unionin perustuslakiprosessi joutui sivuraiteelle, mutta löysi tien eteenpäin Lissabonin sopimuksen muodossa. EU:n laajentuminen aina Mustallemerelle asti on sujunut suunnitellusti, mutta sulattelemista riittää vielä pitkäksi aikaa. Pääkaupungeissa ihmetelläänkin nyt miten toimia itsenäisen Kosovon, koko Balkanin tai Turkin jäsenyysneuvottelujen kanssa. Euroopan tie maailman kilpailukykyisimmäksi tietopohjaiseksi taloudeksi vaikuttaa kuoppaiselta, tavoitteet saavutetaan vain jos muu maailma seuraa Yhdysvaltoja taantumaan. Miten vakuuttaa eurooppalaiset yhteistyön eduista kun talous tuntuu tuottavan hyvinvointia entistä harvemmille? Lähi-idän tiekarttojen pettäessä ja epävakauden kanavoituessa maailmanpolitiikan uutisvirtaan monen tekisi mieli sulkea ikkunaluukut ja lukea uutiset vain paikallislehden sivuilta. Tuntuu, että käsitteet me ja he ovat tekemässä voimallista paluuta, vaikka idän symboli onkin vaihtunut sirpistä sapeliksi. Euroopan tienristeykset ja erityisesti niistä Turkki mielessäni törmäsin kahteen ajankohtaiseen teemaan: Vuosi 2008 on EU:n kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi ja myös Mika Waltarin juhlavuosi. Minulle tuli tarve kaivaa esiin Waltarin kirja Yksinäisen miehen juna, osaksi kai koska kirja oli nuoren kandidaatin ensimmäinen ja omatkin opintoni lähestyvät loppuaan. Kirjassa tehdään matka halki maailmansotien välillä hengähtävää ja vielä uuden ja vanhan kynnyksellä tasapainoilevaa Eurooppaa. Matka on Helsingistä aina Istanbuliin, tai kuten Waltari tietoisesti kaupunkia kutsuu, Konstantinopoliin asti. Matkakirja täyttää ensi vuonna jo 80 vuotta, mutta Waltarin tapa havainnoida maanosaamme ja sen ihmisiä tuntuu ajattoman ajankohtaiselta. Waltari oli usean aikalaisensa tavoin etsimässä meidän aikaamme. Samalla kirjan henkilö on ennen kaikkea etsimässä itseään ja kohtaamassa aikuisuuden. Juna on symbolina tulenkantajille tärkeä: Junan liike on hallitsematon, jopa väkivaltaisen voimakas. Se etenee kohti uutta, kohti modernia tuntematonta. Yksilön tehtävänä on tällä matkalla on pohtia suuntaa, sovitella aikatauluja ja reittejä. Ja loppujen lopuksi valinta pelkistyy kysymykseen istuako kyydissä vai ei. Matka halki Euroopan herätti minussa ajatuksen rinnastuksesta junan määrätietoisen liikkeen, risteyksien ja Euroopan yhdentymisen välillä. Liike tuntuu nimittäin menevän tiettyyn suuntaan, ja suunta on tähän asti ollut eteenpäin. Eteenpäin on Euroopan integraation tapauksessa tarkoittanut maantieteellisesti laajemmalle ja poliittisesti syvemmälle. Toki välillä ottaessaan askeleen eteenpäin, on Eurooppa samalla ottanut kaksi taakse: Sodat, kansallistunteen kohina, taloudelliset lamat ja kulkutaudit ovat sulkeneet rajoja ja pitäneet yllä jaottelua meihin ja heihin.

2 Keskinäinen riippuvuus ja ymmärrys on kuitenkin vääjäämättä kasvanut ja kasvaa niin talouden kuin tiedonvälityksen kansainvälistyessä ja kollektiivisen muistin karttuessa. Kansat, alueet ja yksilöt ovat sovittaneet itsensä integraation kehitykseen. On täytynyt päättää istuako kyydissä ja pyrkiäkö vaikuttamaan junan reittivalintaan. Suomen erikoisasema on ollut olla lähellä itää, mutta kuitenkin osa länttä. Päätös astua junaan vuonna 1995 yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa ei ollut kovin dramaattinen, mutta henkisesti tärkeä. Ehkä historia osoittaa päätöksen jopa yhtä merkittäväksi kuin tulon osaksi Venäjää lopuksi valinta pelkistyy kysymykseen istuako kyydissä vai ei. Matka halki Euroopan herätti minussa ajatuksen rinnastuksesta junan määrätietoisen liikkeen, risteyksien ja Euroopan yhdentymisen välillä. Liike tuntuu nimittäin menevän tiettyyn suuntaan, ja suunta on tähän asti ollut eteenpäin. Eteenpäin on Euroopan integraation tapauksessa tarkoittanut maantieteellisesti laajemmalle ja poliittisesti syvemmälle. Toki välillä ottaessaan askeleen eteenpäin, on Eurooppa samalla ottanut kaksi taakse: Sodat, kansallistunteen kohina, taloudelliset lamat ja kulkutaudit ovat sulkeneet rajoja ja pitäneet yllä jaottelua meihin ja heihin. Keskinäinen riippuvuus ja ymmärrys on kuitenkin vääjäämättä kasvanut ja kasvaa niin talouden kuin tiedonvälityksen kansainvälistyessä ja kollektiivisen muistin karttuessa. Kansat, alueet ja yksilöt ovat sovittaneet itsensä integraation kehitykseen. On täytynyt päättää istuako kyydissä ja pyrkiäkö vaikuttamaan junan reittivalintaan. Suomen erikoisasema on ollut olla lähellä itää, mutta kuitenkin osa länttä. Päätös astua junaan vuonna 1995 yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa ei ollut kovin dramaattinen, mutta henkisesti tärkeä. Ehkä historia osoittaa päätöksen jopa yhtä merkittäväksi kuin tulon osaksi Venäjää esipuheeseen: Eurooppalaisesta perimästä on pidettävä kiinni, ainakin jos Turkkia ollaan ottamassa jäseneksi. Tämä tuntuu oudolta, eikö muka arvoistaan voi pitää kiinni ilman viittauksia uskontoon? Mutta sitten mieleen tulevatkin kiista Islam-kriittisten dokumenttien esittämisestä ja poliitikko Pim Fortyunin murha. Miksi ateisti haluaa kristinuskon perustuslakiin? Miksi muukalais kammoisista oikeistodemagogeista erottuva avoimesti homoseksuaali professori keräsi henkilökohtaisesti kohtalokkaan suureksi osoittautuneen suosion Alankomaiden politiikassa? Koska moni hollantilainen tuntee olevansa perääntymässä, aivan kuin vaivalla merestä raivattua alavaa maata oltaisiin taas miehittämässä. Nyt kyseessä eivät ole sotilaat vaan uudet ihmiset, kaikkialta maailmasta. Tuntuu, että välinpitämättömän liberaalia protestantismia oltaisiin korvaamassa islamin suvaitsemattomuudella ja uskonnollisella kiihkolla. Ehkä teologiaa opiskelleelle Waltarille kristinuskon kirjaaminen perussopimukseen olisi ollut luonteva ajatus, mutta tänään se ei sitä enää monelle. Canterburyn arkkipiispa sai Britanniassa aikaan kiihkeän keskustelun

3 ehdottamalla, että muslimien tulisi voida valita ratkotaanko heidän oikeudelliset kiistansa normaalissa vai sharia-tuomioistuimessa. Herää kysymys eikö juuri perääntyminen keskeisistä perusarvoista ja teeskennelty suvaitsevaisuus ole este aidolle kulttuurien ja uskontojen koheesiolle? Eurooppa on hukassa niin laajentumisen kuin syventymisen osalla jos se ei kykene tarjoamaan tasapainoa oman kulttuurillisen perimänsä ja uuden eurooppalaisuuden välillä. Kahta rinnakkaista oikeusjärjestelmää eri uskoisille ja -värisille ei kutsuta eurooppalaiseksi oikeusvaltion perimäksi. Sitä kutsutaan apartheidiksi. Halukkaiden koalitio III: Pariisi Pariisi oli Waltarille tuttu, mutta tuntui kulahtaneelta. Se oli ja on kuitenkin Euroopan sykkivä sydän. Vai onko? Ranska on ollut eurooppalaisen integraation moottori aina Napoleonista Schumanin kautta Mitterandiin. Ranskalaiset ovat kuitenkin kääntymässä sisäänpäin, monesta syystä. Saksaa ei tarvitse enää pelätä, mutta talouden globalisaatio myllertää vuosisataisia rakenteita ja jättää monet mustelmille. EU ja laajentuminen tuntuvat vain kiihdyttävän työpaikkojen pakoa uusiin jäsenmaihin, jotka ovat valinneet mukautua uuden ajan kapitalismin vaateisiin. Kysymys on kai kenen pitäisi muuttua, Ranskan vai maailman sen ympärillä? Vastaus ongelmaan ei ole enää vain yhtä helppo; ensimmäiselle kerta olisi ensimmäinen. Ranskalaiset korostavat arvojen tärkeyttä: Vapaus, Veljeys ja Tasa-arvo! Myös Euroopan yhdentymisen perustana pidetään yhteisiä arvoja; demokratiaa, ihmisoikeuksia, kulttuurista moninaisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Näistä globaalisti jaetuista arvoista kuitenkin vain viimeinen on tilastojen mukaan selkeästi muita eurooppalaisempi. Ranskalaiset kysyvätkin missä on sosiaalinen Eurooppa? Talouden jäykkyys näkyy Ranskassa kasvun hiipumisena ja julkisen talouden paineina. Myös naapurissa Saksassa katsotaan kauhulla uuden Euroopan tasaveroja tai puolalaisen putkimiehen vaikutusta työsopimuksiin ja palkkoihin. Rajan kummankin puolen laajentuminen kerää vähiten suosiota kaikista EU:n jäsenmaista. Perusteltua tai ei, ranskalaisten veljeys-aate ulottuu maantieteellisesti entistä pienemmälle alueelle ja maassa järjestettävät kansanäänestykset voivat nostaa tien pystyyn Unionin tuleville laajentumisille. Maailmantalous ei tarjoa vain eurooppalaisille kylmiä suihkuja, vaan tulvii myös integraatiojunan kiskojen alle syöden hitaasti puolet penkereestä. Halukkaiden koalitio III: Berliini Berliini elää yhtä lailla hetkessä kuin 1920-luvulla, mutta muistuttaa samalla miten paljon maailma muuttuu jo 20 vuodessa. Unionin budjetin alkulähteillä on hyvä miettiä yhteisön politiikan reunaehtoja. Laajentumisen myötä alueelliset erot ovat jatkuvasti kasvaneet ja kilpailukyky, maahanmuutto- sekä ulkopolitiikka ovat oikeutetusti nousseet politiikan keskiöön. Tämä ei näy kuitenkaan taloudenpidon prioriteeteissa: nettomaksajat kierrättävät yhä maatalous- ja aluepolitiikan kautta takaisin omalle maaperälleen valtaosan

4 EU:n budjetista. Onko tämä järkevää, saati mahdollista laajentuneessa Unionissa? Nykytasoilla laskettuna Turkin maataloustuet vastaisivat 12 uuden jäsenmaan liittymiskustannuksia. Matkalla Berliinistä etelään ohittaa Augsburgin ja voi muistaa siltä nimensä saaneen uskonrauhan periaatteen Kenen maa, sen uskonto. Turkin pääministeri Erdoganin puhui hijattain Kölnissä. Hän vetosi Saksassa asuviin turkkilaisiin, jotta he säilyisivät lojaaleina Turkkia kohtaan. Lienee selvää, että Erdogan on monien tavallisten turkkilaisten tavoin turhautunut pitkittyneisiin jäsenyysneuvotteluihin ja loputtomalta tuntuviin vaatimuslistoihin. Toisaalta jäsenyysprosessi on kaksisuuntainen tie. Herää epäilys onko kandidaatti nyt laittanut peruutusvaihteen päälle? Erdoganin käsitys turkkilaisista henkisenä yhteisönä Saksan sisällä on varsin mielenkiintoinen. Käänteisenä Augsburgin periaate on: kenen uskonto, sen maa. Eli jos Berliinin turkkilaisten lojaliteetti on vanhaan kotimaahan, onko Kreuzbergissa valta liitokanslerin sijaan Ankarassa istuvalla pääministerillä? Identiteetit, lojaliteetit ja symbolit ovat Euroopassa yhä arvaamattoman tärkeitä. Vai miksi muuten lippu, laulu tai motto nousivat perustuslaillisen sopimuksen keskeisiksi ongelmiksi? Kun Eurobarometrissa yhä useampi ilmoittaa olevansa kansallisuutensa ohella eurooppalainen, ajatellaan pääkaupungeissa jäsenmaiden autonomian ja uskottavuuden olevan uhattuna. Voiko jo Iso-Britannian Magna Cartassa määritelty periaate Ei verotusta ilman edustusta kääntyä Unionissa talousongelmien myötä päälaelleen: Onko suvereeneilla jäsenmailla tulevaisuudessa edustusta ilman EU:n keräämiä veroja? Halukkaiden koalitio IV: Kosovo Waltarille Itä-Eurooppa oli alakuloinen ja Belgrad oli täynnä tukahdutettua väkivaltaa sekä sotilaita. Arvio on osoittautunut kipeän oikeaksi. Nyt alamme olla lähellä sitä mikä nuorelle kirjailijalle oli perillä. Historia merkitsee Balkanilla kenties vielä enemmän muualla. Alue on uskontojen ja kansallisuuksien alati vaihteleva kollaasi, idän ja lännen pelikenttä. Pysähtyessään Pristinassa on hyvä muistaa, että Kosovo oli osa Ottomaanien valtakuntaa aina vuoteen Waltarin matkan aikoihin se oli juuri tulossa osaksi Jugoslavian kuningaskuntaa ja kommunismin aikana alueella oli huomattava itsehallinto. Todelliset levottomuudet alkoivatkin vasta rautaesiripun romahdettua. Kosovo on nyt itsenäinen. Oliko oikein palkita tulitaukoa aikanaan rikkonut Kosovon vapautusarmeija KLA myöntämällä maalle itsenäisyys? Hyvä kysymys. Mutta samalla voi kysyä mitä muuta oltaisiin enää voitu enää tehdä? EU ja kaikki Kosovon tunnustaneet valtiot ovat kilvan korostaneet ratkaisun ainutkertaisuutta, sen Sui Generis- luonnetta, ja ymmärrettävistä syistä. Mutta ongelma on, että ihmisoikeus- ja sotarikokset eivät ole olleet todellisuutta vain Kosovossa. Tuntuu kutkuttavalta kysyä miksi EU:n mukaan Afrikan mantereella konfliktin jälkeen on soviteltava, annettava anteeksi ja jatkettava elämää samojen aikanaan eurooppalaisten määrittelemine rajojen puitteissa, mutta kotimantereella tämä on liikaa pyydetty? Pääkaupungeissa pelätään, että Kosovosta on tulossa ennakkotapaus: Mitä sanotaan tulevaisuudessa itsenäisyydestä haaveileville Kyproksen turkkilaisille ja Bosnia-Herzegovinan serbeille, entä Baskimaassa,

5 tai vaikka Transsilvanian unkarilaisalueilla? Mitkä ovat lopulta romanien ja kurdien oikeudet laajentuneessa Unionissa? Oliko Kosovo Pandoran lipas uudelle alueiden Euroopalle ja nähdäänkö pitkällä aikavälillä liike takaisin Euroopan keskiaikaisten karttojen mosaiikkiin? Keskiajalla Euroopan eri alueita yhdisti ajatus kuulumisesta kristikuntaan. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa kansallisvaltion sijaan niitä yhdistäisi pelkkä ajatus eurooppalaisuudesta. Halukkaiden koalitio V: Istanbul perillä? Yksinäisen miehen juna on päätepisteessään. Waltari myönsi pettyneensä, ilmeisesti koska oli odottanut saapuvansa Konstantinopoliin, mutta saapuikin Istanbuliin: Olen odottanut jo liian kauan, tämä kaupunki on muodostunut minulle kaiken saavuttamattoman ja vieraan symboliksi. Sitä mitä Waltari oli tullut hakemaan ei enää ollut. Tänään Istanbul kymmenen miljoonan asukkaan metropoli eikä ulkoisesti juuri eroa maailman muista metropoleista. Se sykkii tarmoa ja nuoruutta, mutta pitää kiinni perinteistään. Turkin integroitumisen länteen voidaan sanoa alkaneen tosissaan maan Nato-jäsenyyden myötä vuonna Kymmenen vuotta myöhemmin oli vuorossa assosiaatiosopimus EEC:n ja 1996 tulliliitto EU:n kanssa. Tällä hetkellä Turkki on Unionin sisäisessä poliittisessa pelissä sekä katsomossa että kentällä: Sille esitetään vaatimuksia joihin se jäsenyyshaluistaan huolimatta suhtautuu nuivasti. Maan jäsenyyttä käytetään pelotteena mitä erilaisimmin perustein ja samalla juuri Turkin nuori väestö ja sen potentiaali luoda kasvua koko alueelle kiehtoo vanhenevaa Eurooppaa. Vuonna 1915 turkkilaisnationalistit pidätyttivät merkittävän osan armenialaisesta älymystöstä. Vainoja jatkettiin joukkokarkotuksilla Deir Zorin autiomaahan, nykyisen Syyrian alueelle. Suurin osa autiomaahan määrätyistä - arviot uhrien määrästä liikkuvat paikkeilla - menehtyi ennen päämääränsä saavuttamista ja loput kuolivat aavikon internointileirillä. Armenialaisten kurittaminen epäilemättä palveli Mustafa Kemalin pyrkimystä yhdistää hajanainen Euroopan sairas mies. Perinnöksi Kemal jätti Turkille Turkin, mutta samalla myös yltiönationalistisen ideologian, sekularismin sekä sitä valvomaan tiukan sotilaallisen kurin. EU vaatii Turkkia myöntämään menneisyytensä virheet, mutta samalla sulkee silmänsä omiltaan. Saksalaiset lienee ainoa kansa joka on holokaustin rikoksen takia on todella katsonut itseään peiliin. Euroopan metropolien kolonialismimuseoiden kiillotettu historia ja ilman siirtomaitakin jääneiden maiden kyvyttömyys käsitellä omaa menneisyyttään ovat selkeitä ylikiloja integraation junassa. Vasta kun nämä matkalaukut on tosissaan avattu ja niiden sisältö arvioitu, voidaan ne arkistoida menneisyyteen ja liikkua täyttä höyryä eteenpäin. Armenialaisista ei tarvitse kantaa huolta, kolmella miljoonalla on nykyisellään oma maa ja lähes saman verran asuu USA:ssa ja Euroopassa, mutta tärkeämpi kysymys on mikä on vähemmistöjen asema tämän

6 päivän Turkissa? Kurdiväestö muodostaa maan väestöstä ainakin 15 prosenttia ja tämän vähemmistön oikeudet on valtaväestön toimesta rajattu minimiin. Kykeneekö Turkki hillitsemään kohisten nousevan kansallistunteensa ja koskaan hyväksymään itsenäisen Kurdistanin perustamisen? Suurimmat esteet Turkin jäsenyydelle eivät ole uskonto tai maantiede. Ne ovat sen itsensä lisäksi integraatiojunassa paikkansa varmistaneet maat. Maat, joilla ei vielä ole vastauksia kuin murto-osaan matkamme varrella esitetyistä kysymyksistä. Waltari kuvasi Yksinäisen miehen junassa matkaa Euroopan äärilaidalta toiselle. Hän halusi tuntea ja elää itsessään maitten ja kansojen kipeän yksilöllisyyden Saman tunteen voi kokea Euroopan integraation verkkaan etenevässä junassa; vaunuissa tapaa mantereellisen kansoja ja maita, jotka ovat moninaisuudessaan yhtenäisiä, kuten EU tunnuslauseellaan itsensä määrittelee. Matkallaan Istanbuliin Waltari pääsi perille, muttei tullut onnelliseksi. Integraation junalle Istanbul on kenties vain välipysähdys, mutta historiallisesti sitä merkittävämmässä paikassa. Paikassa, joka yhdistää useampaa uskontoa, itää ja länttä. Myös matkoilla prosesseina on paljon yhteistä. Waltarin matka oli matka aikuisuuteen ja sitä se on myös eurooppalaiselle integraatiolle: "Olen ollut lapsellinen...tarvitsen kovuutta ja oikeaa itseluottamusta. Aikuisella on itseluottamusta, kykyä arvioida omaa toimintaa kriittisesti ja huolehtia muistakin kuin itsestään. Waltarin tapauksessa matkalla hänestä tuli kirjailija, joka kykeni kynällään herättämään eloon kokonaisia sivilisaatiota. Mitä EU:sta tulee, jää nähtäväksi. Waltarin tuotannon viesti on että ihminen ei muutu. Mutta samalla se on, että ihminen on kaikkialla samanlainen. Eli se onko Istanbulin Hagia Sofia ortodoksikirkko, moskeija vai museo on lopuksi merkityksetöntä. Nimensä mukaisesti (pyhä viisaus) se opettaa että eurooppalaisuus ei riipu siitä onko päähineenä fetsi, kipa tai knalli. Käsite Coalition of the willing on varattu joukoille pommikoneissa, mutta todellinen halukkaiden koalitio istuu minusta integraation junassa. Halukkaiden koalitio jakaa käsityksen Euroopan historiallisesta perimästä ja sen tehtävästä maailmassa, sille Eurooppa ei ole maantieteellisesti määriteltävä matka. Todelliselle halukkaiden koalitiolle Eurooppa on erisnimen sijaan adjektiivi, laatusana, joka vastaa kysymykseen millainen. Pikkutarkan kartan sijaan Eurooppa on impressionismi katoamattomista arvoista, kokonaisesta sivilisaatiosta. Todellisen halukkaiden koalition junassa on tilaa jokaiselle joka jakaa sen arvot ja suunnan. EVAn Juniorikumppani Antton Rönnholm voitti Komission nuori journalisti kilpailun vuonna 2008 tällä artikkelilla. Antton Rönnholm tekee parhaillaan virkamiesharjoittelua Euroopan Komission DG TRENin Gas and Electricity-osastolla.

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että uskonnollisiin ryhmiin, muun muassa kristittyihin, kaikkialla maailmassa kohdistuvien hyökkäysten määrä on kasvanut valtavasti viime kuukausien

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Yhdysvallat (Marshall apu 1940 luvulla, tuki hiili

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Kaupunki monikulttuurisena elinympäristönä

Kaupunki monikulttuurisena elinympäristönä Kaupunki monikulttuurisena elinympäristönä Pasi Saukkonen Helsingin Espoon harmoniaviikko Espoo, 2.2.2016 1 Kuten keskiajalla, kaupungit ovat jälleen laboratorioita, joissa testataan, kuinka kansalaisuus,

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA

USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA 2005 2006 TEOLOGINEN TIEDEKUNTA Perusopinnot Ust111 Uskontotieteen perusteet: Elisa

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa 1 2 3 Päiväkirjamerkintä 21.1.2014 Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa aina järkeistää, mutta mikä ohjaa valintoja sen

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Miksi tämä tuntuu niin vanhanaikaiselta? Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. lokakuuta 2016 (OR. en) 11816/16 SPORT 35 FREMP 137 RELEX Ehdotus neuvoston päätelmiksi urheiludiplomatiasta

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. lokakuuta 2016 (OR. en) 11816/16 SPORT 35 FREMP 137 RELEX Ehdotus neuvoston päätelmiksi urheiludiplomatiasta Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. lokakuuta 2016 (OR. en) PUBLIC 12355/16 LIMITE SPORT 45 FREMP 148 RELEX 758 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Ed. asiak. nro: Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5)

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Otos: UE28

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

EU-Turkki pakolaissopimus

EU-Turkki pakolaissopimus EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

Hybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme?

Hybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme? Hybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme? 05.010.2016 Hallintovaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti, Suomen turvallisuusympäristö

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Tervetuloa! Partnerskap Skåne on moottori, joka tuo yhteen Skoonen hyvät voimat toteuttamaan maahantulijoiden vastaanottoa mahdollisimman sisällyttävällä tavalla.

Lisätiedot

BYSANTISTA KAARLE SUUREEN

BYSANTISTA KAARLE SUUREEN BYSANTISTA KAARLE SUUREEN Bysantti Arkkitehtuurin kehitys jatkuu Bysantissa ja vaikuttaa myös läntiseen Eurooppaan (kartta n. 650) Konstantinus siirtyy hallitsemaan Bysantioniin ja muuttaa sen pääkaupungiksi

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015 Venäjä ei nopeasti nouse Sanna Kurronen Maailskuu 2015 Talous on lamassa Talous supistuu selvästi vuonna 2015 ja yhä 2016 Venäjän talous supistuu tänä vuonna noin neljä prosenttia ja edelleen hieman vuonna

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden peruskoulu Kehittämiskouluverkoston Kick Off -seminaari 12.9.2014 klo

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? 1990 Megafoni fi.theanarchistlibrary.org

Lisätiedot

ZA4535. Flash Eurobarometer 188 Consular Protection and Family Law. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4535. Flash Eurobarometer 188 Consular Protection and Family Law. Country Specific Questionnaire Finland ZA4535 Flash Eurobarometer 188 Consular Protection and Family Law Country Specific Questionnaire Finland Flash 188 : Family law & Consular protection D(7599) DG JAI 2006, Draft Questionnaire v2.1 INTRO.

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

PUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia:

PUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. joulukuuta 2014 (OR. en) 16890/14 LIMITE PUBLIC PV/CONS 71 RELEX 1065 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3359. istunto (ULKOASIAT),

Lisätiedot

Kysymys.1 Montako itsenäistä valtioita maailmassa on? (YK:n jäsenvaltioiden määrä vuonna 2015)

Kysymys.1 Montako itsenäistä valtioita maailmassa on? (YK:n jäsenvaltioiden määrä vuonna 2015) Rajat ovat vallan merkkejä TIEDÄ 1. Mitkä ovat itsenäisen valtion tunnusmerkit? 2. Miten Westfalian rauha muutti rajan käsitystä? 3. Mitä valtioiden täysivaltaisuus tarkoittaa? 4. Miten valtiot voidaan

Lisätiedot

EU-lainsäädännön vaikutus Suomen ympäristölainsäädäntöön. Mika Seppälä Korkein hallinto-oikeus

EU-lainsäädännön vaikutus Suomen ympäristölainsäädäntöön. Mika Seppälä Korkein hallinto-oikeus EU-lainsäädännön vaikutus Suomen ympäristölainsäädäntöön Mika Seppälä Korkein hallinto-oikeus 18.12..2015 Näkökulmia aiheeseen (1) Miksi on mahdotonta yksiselitteisesti selittää, mikä vaikutus EU-lainsädäännöllä

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Strateginen ketteryys Suomen julkishallinnon uusi kilpailuetu? Mikko Kosonen

Strateginen ketteryys Suomen julkishallinnon uusi kilpailuetu? Mikko Kosonen ketteryys Suomen julkishallinnon uusi kilpailuetu? Mikko Kosonen Suomi on ollut yksi globalisaation suurista voittajista Edistyksellinen teollisuus- innovaatiopolitiikka (pitkäjänteinen mittava T&K panostus)

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Maahanmuuton psykodynamiikasta. Leo Ray, 2008 (author s permission granted)

Maahanmuuton psykodynamiikasta. Leo Ray, 2008 (author s permission granted) 1 Maahanmuuton psykodynamiikasta Leo Ray, 2008 (author s permission granted) 2 I Identiteetin vastavuoroisuuden psykodynamiikka Tietoinen ja tiedostamaton minuus 3 Libido Self-preservation Attachment Past

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

ZA4729. Flash Eurobarometer 199 (Audio Visual Policy) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4729. Flash Eurobarometer 199 (Audio Visual Policy) Country Specific Questionnaire Finland ZA4729 Flash Eurobarometer 199 (Audio Visual Policy) Country Specific Questionnaire Finland FL-199 Audio Visual Policy D2. Minkä ikäinen olet? [_][_] vuotta vanha [00] [KIELTÄYTYMINEN/EI VASTAUSTA] [END

Lisätiedot

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Miksi hanke? Työkalu Lisäresurssi Sidos- ja kohderyhmien sitouttaminen Organisaation ja henkilöstön

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Lukiodiplomi Arviointi Valtakunnalliset pakolliset kurssit YH1 Yhteiskuntatieto Tavoitteet

YHTEISKUNTAOPPI Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Lukiodiplomi Arviointi Valtakunnalliset pakolliset kurssit YH1 Yhteiskuntatieto Tavoitteet YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Rotary International Piirikonferenssi Helsinki 14.4.2007. Valtiosihteeri Pertti Torstila Ulkoasiainministeriö

Rotary International Piirikonferenssi Helsinki 14.4.2007. Valtiosihteeri Pertti Torstila Ulkoasiainministeriö Rotary International Piirikonferenssi Helsinki 14.4.2007 Valtiosihteeri Pertti Torstila Ulkoasiainministeriö "Euroopan unioni - historiaa vaiko tulevaisuutta?" Arvoisat Rotaryt, 50-vuotias Euroopan unioni

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe 6.6.2016 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Venäjä, Venäjä, Venäjä Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti,

Venäjä, Venäjä, Venäjä Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti, Venäjä, Venäjä, Venäjä 28.09.2016 Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti, Vedenjakaja vuosi 2014 Suomen toimintaympäristö ENNEN Itämeri nähtiin tärkeänä energiaviennin

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Sisältö Politiikkaa 4 Etiikkaa 6 Epistemologiikka 8 2 Kritisoin tässä artikkelissa hierarkioita kolmessa suhteessa: poliittisessa,

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 9.10.2013 2013/2227(BUD) MIETINTÖLUONNOS neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 8/2013 varainhoitovuodeksi 2013, pääluokka

Lisätiedot

Mihin ollaan menossa?

Mihin ollaan menossa? Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.

Lisätiedot