Reilu viikko sitten istuin junassa matkalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reilu viikko sitten istuin junassa matkalla"

Transkriptio

1 Metsän hiljaiset Metsätyön rakennemurrosten kolme sukupolvea Katja Tervo Joensuun yliopisto, sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan oppiaineryhmä Lectio Praecursoria ; Metsän hiljaiset. Metsätyön rakennemurrosten kolme sukupolvea. Julkaisu: Katja Tervo: Metsän hiljaiset. Metsätyön rakennemurrosten kolme sukupolvea. Suomalaisen Kirjallisuuden Toimituksia 1177, Tiede. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Reilu viikko sitten istuin junassa matkalla Pariisista idylliseen Annecyn kaupunkiin, joka sijaitsee Ranskan Alpeilla. Ajatuksissani mietin sitä, mitä lektiossani kertoisin. Junamatkalla kiinnitin huomiota ohikiitäviin maisemiin, jotka pysyivät samana koko matkan ajan, tuon reilun viidensadan kilometrin matkalla. Junan ikkunasta avautui jatkuvasti peltomaisemia silmän kantamattomiin. Jos olisin matkustanut saman matkan Suomessa, esimerkiksi Helsingistä Lieksaan, niin maisema olisi ollut kovin erilainen. Olisin nähnyt peltojen sijasta paljon enemmän metsää etenkin kun juna tavoittaisi itäisen Suomen. Nämä näkemäni havainnot tukevat sitä tosiasiaa, että Suomen maa-pintalasta on noin 72 prosenttia metsää, kun vastaavasti Ranskan metsä-pintalan osuus on vain noin 28 prosenttia. Tilastokeskuksen luokituksen mukaan tarkasteltuna, kun Suomen metsäalan osuus suhteutetaan koko maapinta-alaan, on Suomi koko maailmassa kymmenenneksi metsäisin maa. Euroopan maiden joukossa Suomi on metsäisimpänä maana jättäen jopa naapurimaamme Ruotsin kakkossijalle. Lisäksi, jos tarkastelemme Suomen ja Ranskan välistä eroa maatalousmaana, erot ovat merkittäviä. Kun suhteutamme viljelyalan osuuden koko maapinta-alaan, niin sijoitumme viljelyalan seitsemän prosentin osuudellamme maailman valtioiden joukossa vasta sijalle 148. Junamatkalla näkemäni laajat pelto-alat selittyvät sillä, että Ranska puolestaan sijoittuu reilun 35 prosentin viljelyalan osuudellaan sijalle 28. Kuvaamani luvut ovat Tilastokeskukselta vuodelta Näiden tilastonumeroiden tarkastelu muistuttaa meille siitä, että metsä ja metsätalous ovat olleet suomalaisille merkittäviä elannonantajia sukupolvesta toiseen, joskin viime vuosikymmeninä metsätalouden merkitys työllistäjänä on vähentynyt. Tutkimuksessa Metsän hiljaiset. Metsätyön rakennemurrosten kolme sukupolvea olen tarkastellut metsätyön muutosta viime vuosikymmeninä kolmen eri metsäammattilaissukupolven näkökulmasta. Ensimmäinen sukupolvi työskenteli metsässä miesvoimin, kun seuraa- Maaseudun uusi aika 2/

2 valle sukupolvelle metsätyön koneellistuminen oli merkittävä kokemus. Kolmannen sukupolven keskeisiksi kokemuksiksi nousivat tietoteknologia, luonnonsuojelu, markkinat ja siihen keskeisesti liittyvinä kokemuksina kiire ja kilpailu. Koneellistumisen kokeneen sukupolven kertomus kuvasi yhteiskunnan siirtymistä maatalousyhteiskunnasta teolliseen, jossa koneet korvasivat monet aikaisemmat käsityönä tehdyt metsätyöt. Myöhemmin tietoteknologiset uudistukset tulivat työhön mukaan ja viimeisimpänä tarkastelussa onkin jälkiteollinen yhteiskunta, jolle leimallista ovat jo edellä mainitsemani markkinat ja tieto. Tutkimuksessa keskitytään ja 1990-lukujen taitteen murrokseen, jolloin metsätyö koneellistui ja myöhemmin voimakkaasti informaatioteknologian kehityksen seurauksena teknistyi. Tutkimuksen taustalla on ollut käsite metsätalouden sosiaalisesta kestävyydestä, joka viittaa ennen kaikkea ihmisen henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin huomioon ottamisesta metsiin liittyvissä asioissa. (Hytönen 2001: ) Sosiaalinen kestävyys voi merkitä esimerkiksi ihmisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia, metsien monikäyttöä, työtä tai virkistäytymismahdollisuuksia. Tässä työssä sosiaalista kestävyyttä on tarkasteltu metsätyön kautta ja se liittyy kysymyksiin ihmisten kyvyistä ja mahdollisuuksista hallita elämäänsä yhteiskunnallisissa muutoksissa. Sosiaalinen kestävyys on osa laajempaa kestävyyden määritelmää, joka usein paikannetaan Brundtlandin komission raporttiin Our Common future, (Yhteinen tulevaisuutemme) jossa kestävä kehitys määriteltiin kehitykseksi, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. (WCED 1987: 43). Brundtlandin raportissa tavoiteltu kestävyys on sellaista, joka toteutuu nykyisten, mutta myös tulevien sukupolvien kohdalla. Kestävyyden määritelmään liittyy siis vahvasti ajatus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Tässä tutkimuksessa metsätyön sosiaalisen kestävyyttä tarkastellaan eri sukupolvien kokemusten kautta. Ensinnäkin tutkimuksessa tarkastellaan sukupolvia yhteiskunnan sukupolvina. Tämä sukupolvimääritelmä on Karl Mannheimin (1952) esittämä. Mannheimin sukupolvi käsitteen määrittelyllä tarkoitetaan sitä, että sukupolven syntymiselle keskeistä on ihmisten samankaltainen sijainti yhteiskunnan historiallisessa prosessissa ja sama yhteisesti jaettu kokemus. Esimerkiksi metsäammattilaiset, jotka jakavat yhteisen yhteiskunnallisen kokemuksen tietoteknologian tulosta metsätyöhön, voidaan tyypitellä metsätyön tietoteknologian murroksen kokeneeksi sukupolveksi. Yhteiskunnallisen sukupolven tunnistaminen on mahdollista avainkokemuksen avulla. Työn muutoksen kokemuksena on tietoteknologian tulo työhön. Tämän lisäksi kerronta sukupolvitietoisuudesta eli metsäammattilaisten oma tietoisuus omaan sukupolveen kuulumisesta ovat yhteiskunnallisen sukupolven tunnusmerkkejä. Yksilölliset kokemukset saavat kertomuksissa me-muodon, eli kokemus on tapahtunut laajemmin kuin kertojalle itselleen. Kuten eräs haastateltu kuvaa tietokoneiden tuloa metsätyöhön Meikäläisen sukupolvelle, niin se oli aika iso muutos. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan yhteiskunnallisten sukupolvien lisäksi myös perinteisintä sukupolven muotoa eli perheen sukupolvia. Tällöin sukupolvi ymmärretään perinteisesti sukulaisuuden jatkumona isovanhempien, vanhempien ja lasten välillä. Perhesukupolvinen tarkastelu on myös perusteltua, sillä yhteiskunnallista sukupolvea suppeammassa perhesukupolven merkityksessä muutos ja jatkuvuus tulevat esille konkreettisemmin. Sukupolvinen tarkastelu tuo esille hyvin muutoksen ja jatkuvuuden sekä sosiaalisen uusintamisen sukupolvien ketjussa. Metsätalouden sosiaalista kestävyyttä on tutkittu ensisijaisesti metsätieteen alalla. Perinteisesti kestävän kehityksen käsitettä on tarkasteltu taloudellisen kasvun ja ympäristökysymysten yhteensovittamisen yhteydessä. Kestävyyden kysymyksiä puolestaan tarkastellaankin usein metsäluontoon ja metsän suojeluun liittyvien teemojen ympärillä. Joku kuu- 60 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

3 lijoista voikin miettiä, miten metsään ja metsätyöhön liittyvät yhteiskuntatieteiden tutkimuksen alaan. Sosiologi Tarmo Koskinen (2000: 35) on huomauttanut, ettei sosiaalitieteiden ongelmana voi olla metsä, vaan yhteiskunta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin tarkastella kestävän kehityksen osa-alueista sosiaalista kestävyyttä, joka edustaa kestävyyden sosiaalista puolta. Tällöin tutkimuksen tarkoituksena on tuoda ihmisen omat kokemukset mukaan sosiaalisesta kestävyydestä käytävään keskusteluun. Väitöskirjatutkimukseni kuuluu yhteiskuntapolitiikan tieteen alaan. Joensuun yliopistossa yhteiskuntapolitiikan oppiaine on määritelty seuraavasti: Yhteiskuntapolitiikka on yhteiskuntatieteellinen tieteenala ja oppiaine, jolle keskeistä on se, miten kansalaiset voivat hallita ympäristön kannalta kestävällä tavalla omia olosuhteitaan. Yhteiskuntapolitiikan keskeiset haasteet nousevat kansalaisille tärkeistä kysymyksistä: miten yhteiskunnassa sovitetaan yhteen hyvinvointi, kilpailukyky ja oikeudenmukaisuus. Tästä määritelmästä käsin voimme ymmärtää, miksi metsätyö ja metsätyöntekijät ovat olleet tämän yhteiskuntapoliittisen tutkimuksen kohteena. Tutkimuksessa yhdistyy yhteiskunnan, yksilöiden ja metsän välinen tutkimus: kuinka metsäammattilaisten hyvinvointi on mahdollista toteutua yhteiskunnallisissa muutoksissa ja toisaalta sivutaan myös sitä kuinka julkisen vallan harjoittama yhteiskuntapolitiikka vaikuttaa yhteiskuntaan ja sen toimijoihin. Tutkimuksessa ollaan siis kiinnostuneita siitä, miten metsäammattilaiset ovat kokeneet metsätyössä tapahtuneet muutokset ja kuinka he ovat niihin sopeutuneet. Tähän kysymykseen vastauksia on lähdetty etsimään metsäammattilaisten omien kokemusten ja kertomusten kautta. Tutkimusalueena on ollut Pohjois- Karjalassa Lieksan alue, josta on tarkasteltu kaiken kaikkiaan 54 metsäammattilaisen kokemuksia metsätyön muutoksista eri aikoina. Tutkimuksen metodologiset ratkaisut pohjautuvat elämäkertatutkimukseen. Elämäkerta tarkoittaa sitä, että tutkittavat kertovat oman elämänkertomuksensa. Elämäkerta voi olla joko kirjoittamalla tai haastattelemalla tuotettu. Tämän tutkimuksen kertomukset ovat kerätty haastattelun avulla, jolloin haastattelija on pyytänyt haastateltavaa kertomaan elämästään, erityisesti työn näkökulmasta. Elämäkerta on yksilön kertomus omista elämäntapahtumista ja kokemuksistaan. Elämäkerran ei siis nimestään huolimatta tarvitse kattaa koko elämänkulun tapahtumia. (Bertaux 1981: 8.) Elämäntarina rakentuukin pikemminkin yksilön elämänkulun merkityksellisimmistä kokemuksista. Palaan hetkeksi alussa esittämääni lyhyeen kertomukseen junamatkastani. Elämäkertaa voi mielestäni luonnehtia hyvin matka-metaforan avulla. Matkalla oleva henkilö on aina tulossa jostakin oman historian, menneisyytensä ja kokemustensa kanssa ja on matkalla johonkin. Elämäkertaa kertoessaan yksilö on kertomishetkellä nykyisyydessä, josta käsin hän muistelee menneitä tapahtumia, mutta on samalla suuntautunut jo tulevaisuuteen. Tutkimusaineistona kertomuksiin liittyy aina yksilön subjektiivisuus, sillä kertomukset ovat aina yksilön itsensä valitsemia. Kertomuksen muodostumiseen vaikuttavat esimerkiksi sellaiset tekijät kuten yksilön oma muisti, paikka missä kertomus kerrotaan, kenelle kertomus kerrotaan tai miksi kertomus kerrotaan. Jotkut kertomukset jäävät kertomatta ja joitain asioita korostetaan enemmän kerronnassa. Kertomukset ovat eräs mahdollinen aineisto ja menetelmällinen ratkaisu yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa kuvata ja ymmärtää yhteiskunnallisia muutoksia yksilöllisten kokemusten kautta. Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, kuinka sosiaalinen kestävyys toteutuu metsätyön muutoksissa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka metsäammattilaisten työhyvinvointi on ajan saatossa parantunut, tarvitaan edelleen huomion kiinnittämistä metsäammattilaisten työhyvinvointiin. Vaikka hyvinvointi on lisääntynyt, on metsätyössä havaittavissa edelleen epäkohtia, jotka antavat viitteitä sosiaalisesti kestämättömästä kehityksestä. Tästä esimerkkinä ovat erityisesti metsäkoneyrittäjät ja -ko- Maaseudun uusi aika 2/

4 neenkuljettajat, joiden työssä sosiaalinen kestävyys ei välttämättä toteudu. Heidän työssään näkyy esimerkiksi työtahdin kiristymistä, kiirettä, kilpailua ja epävarmuutta. Erityisesti pienet metsäkoneyritykset ovat sosiaalisen kestävyyden kannalta tarkasteltuna ongelmallisia. Pienissä yrityksissä yrityksen vastuu henkilöityy ja vastuun kantajaksi jää usein yrittäjä yksinään julkistettiin metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän väliraportti, jossa pohdittiin metsäsektorin ja metsäteollisuuden pitkän tähtäimen toimintaedellytysten parantamista sekä kotimaisen puun saatavuuden lisäämisen parantamisen mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa. Raportin laatimisen taustalla ovat viimeaikaiset kehityskulut ja erityisesti Venäjän puutullien voimaatulo. Raportissa kiinnitetään yhtenä osa-alueena huomiota myös työvoiman riittävyyden varmistamiseen liittyviin toimenpiteisiin. Työvoiman osalta raportissa ollaan huolissaan ammattitaitoisen työvoiman riittävyydestä ja etenkin metsäkoneyrittäjien ja puutavara-autonkuljettajien tarvetta korostetaan. Raportissa huomioidaan, että kaksi vuotta valmistumisen jälkeen metsäkoneenkuljettajista on työllistyneenä alalla enää prosenttia. Selvityksestä käy ilmi, että syynä tähän ovat palkkauksen huono taso, pätkätyöt ja vaikeat työolot. Raportissa on yllättävää, että näiden mainittujen ongelmien parantamiseksi esitetään keskittymistä erityisesti metsäteknologian kehittämiseen. Ratkaisulla voidaan nostaa työn tuottavuutta ja vähentää lisätyövoiman palkkaamisen tarvetta. Raportissa tarjotaan siis riittävän työvoiman tarpeen tyydyttämiseksi ratkaisua lyhyiden intensiivikurssien tai täydennyskoulutuskurssien tarjoamisen muodossa. Nämä ratkaisut ovat kuitenkin reagoimista lyhyellä aikavälillä, eivätkä pitkällä aikavälillä ole kestäviä. Raportissa esitetty ajatus siitä, että mikäli työntekijöitä ei hakkuille riitä, niin kouluttamalla pikaisesti uutta tekijäjoukkoa ja lisäämällä koneenkorjauskalustoa, ongelmat poistuvat. Tällaiset ratkaisut eivät kuitenkaan auta kuitenkaan metsäkoneyrittäjän työn varsinaisiin ongelmakohtiin. Tutkimuksessani tuli esille, että metsäkoneyrittäjien- ja koneenkuljettajien työssä pysyvyyteen ja työssä jaksamiseen liittyvät ongelmat liittyvät ennen kaikkea työn huonoon palkkaukseen ja huonoon arvostukseen. Tulevaisuuden kannalta tarvittaisiin myös toimia, jotka vaikuttaisivat myös kestävästi pitkällä aikavälilläkin. Parhaillaan metsäteollisuuden katseet ovat kuitenkin tiukasti nykyhetkessä ja sen ensisijaisena huolenaiheena on puun riittävyys. Viime sunnuntaina ( ) kaikki jotka lukivat päivän lehden, pystyivät tuskin välttymään näkemästä MTK:n ja Metsäteollisuuden kampanjamainosta, joka on suunnattu metsänomistajille. Näin näyttävästi mainostilaa kampanja sai muun muassa Helsingin Sanomissa ja Karjalaisessa. Nämä ilmoitukset julkaistaankin kaiken kaikkiaan 24 sanomalehdessä ympäri maata. Kampanjan tavoite on saada suomalainen puu metsästä markkinoille: Saamme viitteitä sanoman sisällöstä, aikaa ei ole paljon, sillä kello on jo viittä vaille kaksitoista. Ilmoituksessa lukee: Nyt tarvitaan suomalaista puuta. Puukauppasi pitää Suomen pyörät pyörimässä. Lisääntyvät hakkuut merkitsevät työtä myös metsäammattilaisille ja työllisyyden kohdalla sosiaalisen kestävyys määrällisesti kasvavaa. Asialla on kuitenkin kääntöpuolensa. Kauppalehti uutisoi taannoin lisääntyvän puukaupan seurauksista: kotimaisen puunkorjuuseen joudutaan kouluttamaan lisävauhtia uusia metsäkoneenkuljettajia. Heitä houkutellaan työhön mm. lupaamalla, että työssä pääsee hyville ansioille. Samassa yhteydessä on kuitenkin unohdettu mainita minkä verran työtunteja hyville ansioille pääseminen vaatii. Pikaisen laskutoimituksen avulla saamme selville, että mikäli nuori metsäkoneenkuljettaja on valmis noin 70-tunnin työviikkoon, niin hän voi saavuttaa kohtuullisen korvauksen tehdystä työstä. Mahdolliset lisähakkuut tuovat lisää työtä, mutta puun myyntikampanjan sivussa olisi hyvä kiinnittää huomiota myös jo aikaisemmin 62 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

5 kuvaamiini, metsätyöntekijöiden hyvinvointiin keskeisesti liittyviin seikkoihin, kuten työolojen, työehtojen, ja sopimusten tasa-arvoisempiin neuvotteluratkaisuihin. Palkkauksen ja yhteiskunnallisen arvostuksen kysymyksiä ei voi myöskään sivuuttaa. Metsätyössä tapahtuneet muutokset ja niistä kumpuavat työn epäkohdat eivät kohdistu vain koneenkuljettajiin ja yrittäjiin, vaan myös muissa metsäammateissa toimiviin. Myös metsätoimihenkilöiden puheissa ilmenee työn muutoksien kielteisinä seurauksina esimerkiksi työtahdin kiristyminen. Metsätoimihenkilöiden sukupolvisessa tarkastelussa työn kerronnassa voidaan havaita lisäksi selvä laadullinen muutos. Aikaisemmin työssä nähtiin olevan metsäromantiikkaa, jolle tyypillistä oli kiireettömyys ja hyvä henki. Nyt puheissa korostettiin kuitenkin kiireen lisääntymistä, tehokkuusvaatimuksia, ja tulostavoitteita. Metsätyössä kuin monessa muussakin haetaan kilpailukykyistä ja tehokasta työntekijää, joka vastaa tulostavoitteisiin tehokkaalla tavalla. Vuonna 1972 ilmestyneessä metsätyöntekijöitä käsittelevässä tutkimuksessa teoksessa nimeltä Suomalainen metsätyömies kirjoitettiin metsätyömiehen oloista seuraavaa: Seuraavat metsätyömiespolvet työskentelevät jo usein monitoimikoneiden ohjaamoista käsin: heidän ongelmiaan emme vielä tiedä. Tässä muuttumisvaiheessa on paikallaan kuvin ja tekstein luoda katsaus meidän nykytilanteeseemme ja siihen johtaneeseen kehitykseen ja pohtia, onko kansallinen häpeä hoidettu, ja jos ei, mitä olisi tehtävissä. Suomalainen metsätyömies on joutunut odottamaan; nyt toivoisi, että vallan kahvasta pitelevien velvollisuudentunto heräisi mitä pikemmin hoitamaan hänen asiaansa. (Heikinheimo ym. 1972: alkusanat.) Käsillä oleva tutkimus antaa osaltaan vastauksia Lauri Heikinheimonkin miettimään kertomukseen metsäammattilaissukupolvesta, joka työskentelee metsässä koneen ohjaimista käsin. Tutkimukseni otsikoksi muodostunut Metsän hiljaiset näyttää edelleenkin yllättävän osuvalta, kun tarkastelemme parhaillaan käytävää yhteiskunnallista keskustelua metsätyöstä ja sen tulevaisuudesta. Palataan lopuksi alussa esittämääni pieneen kertomukseen tutkijan junamatkasta Ranskassa, missä tulee esille piirre liikkuvuudesta, kansainvälistymisestä. Tottuneesti puhumme globalisaatiosta. Pari sukupolvea taaksepäin ihmisten liikkuvuus oli vähäisempää, mutta nykyään yksittäisten ihmisten liikkuminen paikasta toiseen on aikaisempaa helpompaa. Oikeastaan meidän ei edes tarvitse konkreettisesti liikkua paikasta toiseen, sillä verkottuneessa maailmassa voimme olla monessa tilassa yhtä aikaa, ainakin henkisesti. Ihmiset ja tavarat liikkuvat, mutta etenkin talous. Suomen metsätalous on joutunut kohtaamaan myös kansainvälistymisen ja se koskettaa metsätalouttamme ja metsäteollisuutta ehkä juuri nyt voimakkaammin kuin koskaan. Tämä vaikuttaa merkittävästi metsätyöhön ja sen tekijöihin. Metsätyötä ei voi enää tarkastella ainoastaan paikallisesta merkityksestä käsin, vaan joudumme kiinnittämään huomiomme yhä laajemmalle. Metsän toimintatila laajenee ja muuttuu jatkuvasti. Metsätyön paikallisiin olosuhteisiin vaikuttavat yhä enenevässä määrin kansainvälisen markkinatalouden määrittelyt. Tällöin yksittäisen metsätyöntekijän kertomus metsätyön muutoksissa jää helposti kuulematta. Uskon, että myös pienten alueiden kysymysten tarkastelua tarvitaan jatkossakin, mikäli haluamme säilyttää kykymme visioon kestävästä yhteiskunnasta, jossa myös sosiaalinen kestävyys on mahdollista. LÄHTEET Bertaux, Daniel 1981: Introduction. Teoksessa Bertaux, Daniel (toim.) Biography and Society. The Life History Approach in the Social Sciences. Sage Studies in International Sociology 23. Sage, Beverly Hills, California Heikinheimo, Lauri Heikinheimo, Matti Lehtinen, Martti Reunala, Aarne 1972: Suomalainen Maaseudun uusi aika 2/

6 metsätyömies. WSOY, Porvoo. Hytönen, Marjatta 2001: Metsätalouden sosiaalisen kestävyyden käsite Suomessa ja maailmalla. Teoksessa Kangas, Jyrki & Kokko, Ari (toim.) Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800. Kannuksen tutkimusasema, Koskinen, Tarmo 2001: Suomi metsäsektoriyhteiskuntana. Helsinki. Mannheim, Karl 1952: The Problem of Generations. Teoksessa Mannheim, Karl Essays of the Sosiology of Knowledge. Routledge, London WCED 1987: Our Common Future. The World Commission on Environment and Development. Oxford University Press, Oxford & New York. 64 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

KIRJA-ARVIO: METSÄAMMATTILAISTEN SUKUPOLVET

KIRJA-ARVIO: METSÄAMMATTILAISTEN SUKUPOLVET ELORE (ISSN 1456-3010), vol. 15 2/2008. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/2_08/kau2_08.pdf] KIRJA-ARVIO: METSÄAMMATTILAISTEN SUKUPOLVET Tervo, Katja 2008:

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ I METSÄSUHDE KOHTEEN JA SUHTEEN NÄKÖKULMASTA Metsäsuhde on yksilön,

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Muutospolkuja tulevaisuuteen

Muutospolkuja tulevaisuuteen Muutospolkuja tulevaisuuteen Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastonkestävä kaupunki 13.2.2013 1 Sisältö Millaisessa maailmassa toimimme?

Lisätiedot

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Esimerkkinä metsäsertifiointimerkit 18.1.2011 Vihreät hankinnat haltuun -seminaari Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen U 53/2016 vp - valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Matti Kahra / MMM

Lisätiedot

Yksinäisyys ja elämänkulku Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä

Yksinäisyys ja elämänkulku Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä Yksinäisyys ja elämänkulku Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä Elisa Tiilikainen Tutkimuskohteena yksinäisyys 2 Subjektiivinen kokemus Perinteisesti määritelty yksilön subjektiiviseksi

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Tulevaisuusseminaari Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus kansallisen metsäohjelman toteutukseen Tieteiden talo Arvioinnin tavoitteet

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa?

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa? Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa? Seminaari Metsä yhteiskunnassa suhde murroksessa? 6.11.2007 Tavoite Esityksen tavoite on tarkastella metsien käyttöä, sen perusteluita

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti 1 Tarkista opetussuunnitelmien sisällöt sekä opintojaksokuvaukset WebOodista. Muutoksia yleisissä tenteissä Yhteiskuntatieteiden laitoksen ja historia- ja maantieteiden laitoksen yleiset tentit yhdistyvät

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Haastattelut menetelmänä ja aineistona

Haastattelut menetelmänä ja aineistona Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Merja Lähdesmäki. Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä. Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki

Merja Lähdesmäki. Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä. Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki Merja Lähdesmäki Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki 25.04.2013 1 Tutkimuksen tausta Yhä kasvava kiinnostus yritysten yhteiskuntavastuuta

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Rahan henki Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä 14.11.2015 Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Kirkon tehtävä Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta

Lisätiedot

Esi4elyssä Yhteiskunnallinen yritys ja vaikutusten mittaaminen - Tulostähti

Esi4elyssä Yhteiskunnallinen yritys ja vaikutusten mittaaminen - Tulostähti Yhteiskunnallisen yrityksen iltapäivä Pirkanmaan lii4o 26.8.2014 Social Business InternaAonal Oy Anne Bland Esi4elyssä Yhteiskunnallinen yritys ja vaikutusten mittaaminen - Tulostähti Määritelmästä edelleen

Lisätiedot

Kiinteistötalous aihekuvaukset

Kiinteistötalous aihekuvaukset Kiinteistötalous aihekuvaukset Nro. Ohjaaja Kandityön otsikko Työn kuvaus 1001 Saija Toivonen Rakennusten purkaminen Työssä selvitetään kirjallisuustutkimuksen avulla rakennusten purkamista, sen syitä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa Mirja Rantala, Teppo Hujala ja Mikko Kurttila Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Vantaa Sisällys 1.

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA Venäjän-kaupan huippuseminaari Lahdessa 3.10.2013 Markinvest Oy, Karjalankatu 35A 15150 LAHTI 03 752 1810 www.markinvest.fi Tehdään oikeita asioita oikein. Asiakkaistamme

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Yhdistyspäivä

Yhdistyspäivä Yhdistyspäivä 7.4.2017 Esiintyminen Joissa ihmiset puhuvat toistensa kanssa ovat esiintymistilanteita (Pelias1992). Suppeammin vain teatteri-ilmaisu tai esteettisen tekstin esittäminen Tavallisimpia esiintymisiä

Lisätiedot