Reilu viikko sitten istuin junassa matkalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reilu viikko sitten istuin junassa matkalla"

Transkriptio

1 Metsän hiljaiset Metsätyön rakennemurrosten kolme sukupolvea Katja Tervo Joensuun yliopisto, sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan oppiaineryhmä Lectio Praecursoria ; Metsän hiljaiset. Metsätyön rakennemurrosten kolme sukupolvea. Julkaisu: Katja Tervo: Metsän hiljaiset. Metsätyön rakennemurrosten kolme sukupolvea. Suomalaisen Kirjallisuuden Toimituksia 1177, Tiede. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Reilu viikko sitten istuin junassa matkalla Pariisista idylliseen Annecyn kaupunkiin, joka sijaitsee Ranskan Alpeilla. Ajatuksissani mietin sitä, mitä lektiossani kertoisin. Junamatkalla kiinnitin huomiota ohikiitäviin maisemiin, jotka pysyivät samana koko matkan ajan, tuon reilun viidensadan kilometrin matkalla. Junan ikkunasta avautui jatkuvasti peltomaisemia silmän kantamattomiin. Jos olisin matkustanut saman matkan Suomessa, esimerkiksi Helsingistä Lieksaan, niin maisema olisi ollut kovin erilainen. Olisin nähnyt peltojen sijasta paljon enemmän metsää etenkin kun juna tavoittaisi itäisen Suomen. Nämä näkemäni havainnot tukevat sitä tosiasiaa, että Suomen maa-pintalasta on noin 72 prosenttia metsää, kun vastaavasti Ranskan metsä-pintalan osuus on vain noin 28 prosenttia. Tilastokeskuksen luokituksen mukaan tarkasteltuna, kun Suomen metsäalan osuus suhteutetaan koko maapinta-alaan, on Suomi koko maailmassa kymmenenneksi metsäisin maa. Euroopan maiden joukossa Suomi on metsäisimpänä maana jättäen jopa naapurimaamme Ruotsin kakkossijalle. Lisäksi, jos tarkastelemme Suomen ja Ranskan välistä eroa maatalousmaana, erot ovat merkittäviä. Kun suhteutamme viljelyalan osuuden koko maapinta-alaan, niin sijoitumme viljelyalan seitsemän prosentin osuudellamme maailman valtioiden joukossa vasta sijalle 148. Junamatkalla näkemäni laajat pelto-alat selittyvät sillä, että Ranska puolestaan sijoittuu reilun 35 prosentin viljelyalan osuudellaan sijalle 28. Kuvaamani luvut ovat Tilastokeskukselta vuodelta Näiden tilastonumeroiden tarkastelu muistuttaa meille siitä, että metsä ja metsätalous ovat olleet suomalaisille merkittäviä elannonantajia sukupolvesta toiseen, joskin viime vuosikymmeninä metsätalouden merkitys työllistäjänä on vähentynyt. Tutkimuksessa Metsän hiljaiset. Metsätyön rakennemurrosten kolme sukupolvea olen tarkastellut metsätyön muutosta viime vuosikymmeninä kolmen eri metsäammattilaissukupolven näkökulmasta. Ensimmäinen sukupolvi työskenteli metsässä miesvoimin, kun seuraa- Maaseudun uusi aika 2/

2 valle sukupolvelle metsätyön koneellistuminen oli merkittävä kokemus. Kolmannen sukupolven keskeisiksi kokemuksiksi nousivat tietoteknologia, luonnonsuojelu, markkinat ja siihen keskeisesti liittyvinä kokemuksina kiire ja kilpailu. Koneellistumisen kokeneen sukupolven kertomus kuvasi yhteiskunnan siirtymistä maatalousyhteiskunnasta teolliseen, jossa koneet korvasivat monet aikaisemmat käsityönä tehdyt metsätyöt. Myöhemmin tietoteknologiset uudistukset tulivat työhön mukaan ja viimeisimpänä tarkastelussa onkin jälkiteollinen yhteiskunta, jolle leimallista ovat jo edellä mainitsemani markkinat ja tieto. Tutkimuksessa keskitytään ja 1990-lukujen taitteen murrokseen, jolloin metsätyö koneellistui ja myöhemmin voimakkaasti informaatioteknologian kehityksen seurauksena teknistyi. Tutkimuksen taustalla on ollut käsite metsätalouden sosiaalisesta kestävyydestä, joka viittaa ennen kaikkea ihmisen henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin huomioon ottamisesta metsiin liittyvissä asioissa. (Hytönen 2001: ) Sosiaalinen kestävyys voi merkitä esimerkiksi ihmisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia, metsien monikäyttöä, työtä tai virkistäytymismahdollisuuksia. Tässä työssä sosiaalista kestävyyttä on tarkasteltu metsätyön kautta ja se liittyy kysymyksiin ihmisten kyvyistä ja mahdollisuuksista hallita elämäänsä yhteiskunnallisissa muutoksissa. Sosiaalinen kestävyys on osa laajempaa kestävyyden määritelmää, joka usein paikannetaan Brundtlandin komission raporttiin Our Common future, (Yhteinen tulevaisuutemme) jossa kestävä kehitys määriteltiin kehitykseksi, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. (WCED 1987: 43). Brundtlandin raportissa tavoiteltu kestävyys on sellaista, joka toteutuu nykyisten, mutta myös tulevien sukupolvien kohdalla. Kestävyyden määritelmään liittyy siis vahvasti ajatus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Tässä tutkimuksessa metsätyön sosiaalisen kestävyyttä tarkastellaan eri sukupolvien kokemusten kautta. Ensinnäkin tutkimuksessa tarkastellaan sukupolvia yhteiskunnan sukupolvina. Tämä sukupolvimääritelmä on Karl Mannheimin (1952) esittämä. Mannheimin sukupolvi käsitteen määrittelyllä tarkoitetaan sitä, että sukupolven syntymiselle keskeistä on ihmisten samankaltainen sijainti yhteiskunnan historiallisessa prosessissa ja sama yhteisesti jaettu kokemus. Esimerkiksi metsäammattilaiset, jotka jakavat yhteisen yhteiskunnallisen kokemuksen tietoteknologian tulosta metsätyöhön, voidaan tyypitellä metsätyön tietoteknologian murroksen kokeneeksi sukupolveksi. Yhteiskunnallisen sukupolven tunnistaminen on mahdollista avainkokemuksen avulla. Työn muutoksen kokemuksena on tietoteknologian tulo työhön. Tämän lisäksi kerronta sukupolvitietoisuudesta eli metsäammattilaisten oma tietoisuus omaan sukupolveen kuulumisesta ovat yhteiskunnallisen sukupolven tunnusmerkkejä. Yksilölliset kokemukset saavat kertomuksissa me-muodon, eli kokemus on tapahtunut laajemmin kuin kertojalle itselleen. Kuten eräs haastateltu kuvaa tietokoneiden tuloa metsätyöhön Meikäläisen sukupolvelle, niin se oli aika iso muutos. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan yhteiskunnallisten sukupolvien lisäksi myös perinteisintä sukupolven muotoa eli perheen sukupolvia. Tällöin sukupolvi ymmärretään perinteisesti sukulaisuuden jatkumona isovanhempien, vanhempien ja lasten välillä. Perhesukupolvinen tarkastelu on myös perusteltua, sillä yhteiskunnallista sukupolvea suppeammassa perhesukupolven merkityksessä muutos ja jatkuvuus tulevat esille konkreettisemmin. Sukupolvinen tarkastelu tuo esille hyvin muutoksen ja jatkuvuuden sekä sosiaalisen uusintamisen sukupolvien ketjussa. Metsätalouden sosiaalista kestävyyttä on tutkittu ensisijaisesti metsätieteen alalla. Perinteisesti kestävän kehityksen käsitettä on tarkasteltu taloudellisen kasvun ja ympäristökysymysten yhteensovittamisen yhteydessä. Kestävyyden kysymyksiä puolestaan tarkastellaankin usein metsäluontoon ja metsän suojeluun liittyvien teemojen ympärillä. Joku kuu- 60 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

3 lijoista voikin miettiä, miten metsään ja metsätyöhön liittyvät yhteiskuntatieteiden tutkimuksen alaan. Sosiologi Tarmo Koskinen (2000: 35) on huomauttanut, ettei sosiaalitieteiden ongelmana voi olla metsä, vaan yhteiskunta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin tarkastella kestävän kehityksen osa-alueista sosiaalista kestävyyttä, joka edustaa kestävyyden sosiaalista puolta. Tällöin tutkimuksen tarkoituksena on tuoda ihmisen omat kokemukset mukaan sosiaalisesta kestävyydestä käytävään keskusteluun. Väitöskirjatutkimukseni kuuluu yhteiskuntapolitiikan tieteen alaan. Joensuun yliopistossa yhteiskuntapolitiikan oppiaine on määritelty seuraavasti: Yhteiskuntapolitiikka on yhteiskuntatieteellinen tieteenala ja oppiaine, jolle keskeistä on se, miten kansalaiset voivat hallita ympäristön kannalta kestävällä tavalla omia olosuhteitaan. Yhteiskuntapolitiikan keskeiset haasteet nousevat kansalaisille tärkeistä kysymyksistä: miten yhteiskunnassa sovitetaan yhteen hyvinvointi, kilpailukyky ja oikeudenmukaisuus. Tästä määritelmästä käsin voimme ymmärtää, miksi metsätyö ja metsätyöntekijät ovat olleet tämän yhteiskuntapoliittisen tutkimuksen kohteena. Tutkimuksessa yhdistyy yhteiskunnan, yksilöiden ja metsän välinen tutkimus: kuinka metsäammattilaisten hyvinvointi on mahdollista toteutua yhteiskunnallisissa muutoksissa ja toisaalta sivutaan myös sitä kuinka julkisen vallan harjoittama yhteiskuntapolitiikka vaikuttaa yhteiskuntaan ja sen toimijoihin. Tutkimuksessa ollaan siis kiinnostuneita siitä, miten metsäammattilaiset ovat kokeneet metsätyössä tapahtuneet muutokset ja kuinka he ovat niihin sopeutuneet. Tähän kysymykseen vastauksia on lähdetty etsimään metsäammattilaisten omien kokemusten ja kertomusten kautta. Tutkimusalueena on ollut Pohjois- Karjalassa Lieksan alue, josta on tarkasteltu kaiken kaikkiaan 54 metsäammattilaisen kokemuksia metsätyön muutoksista eri aikoina. Tutkimuksen metodologiset ratkaisut pohjautuvat elämäkertatutkimukseen. Elämäkerta tarkoittaa sitä, että tutkittavat kertovat oman elämänkertomuksensa. Elämäkerta voi olla joko kirjoittamalla tai haastattelemalla tuotettu. Tämän tutkimuksen kertomukset ovat kerätty haastattelun avulla, jolloin haastattelija on pyytänyt haastateltavaa kertomaan elämästään, erityisesti työn näkökulmasta. Elämäkerta on yksilön kertomus omista elämäntapahtumista ja kokemuksistaan. Elämäkerran ei siis nimestään huolimatta tarvitse kattaa koko elämänkulun tapahtumia. (Bertaux 1981: 8.) Elämäntarina rakentuukin pikemminkin yksilön elämänkulun merkityksellisimmistä kokemuksista. Palaan hetkeksi alussa esittämääni lyhyeen kertomukseen junamatkastani. Elämäkertaa voi mielestäni luonnehtia hyvin matka-metaforan avulla. Matkalla oleva henkilö on aina tulossa jostakin oman historian, menneisyytensä ja kokemustensa kanssa ja on matkalla johonkin. Elämäkertaa kertoessaan yksilö on kertomishetkellä nykyisyydessä, josta käsin hän muistelee menneitä tapahtumia, mutta on samalla suuntautunut jo tulevaisuuteen. Tutkimusaineistona kertomuksiin liittyy aina yksilön subjektiivisuus, sillä kertomukset ovat aina yksilön itsensä valitsemia. Kertomuksen muodostumiseen vaikuttavat esimerkiksi sellaiset tekijät kuten yksilön oma muisti, paikka missä kertomus kerrotaan, kenelle kertomus kerrotaan tai miksi kertomus kerrotaan. Jotkut kertomukset jäävät kertomatta ja joitain asioita korostetaan enemmän kerronnassa. Kertomukset ovat eräs mahdollinen aineisto ja menetelmällinen ratkaisu yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa kuvata ja ymmärtää yhteiskunnallisia muutoksia yksilöllisten kokemusten kautta. Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, kuinka sosiaalinen kestävyys toteutuu metsätyön muutoksissa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka metsäammattilaisten työhyvinvointi on ajan saatossa parantunut, tarvitaan edelleen huomion kiinnittämistä metsäammattilaisten työhyvinvointiin. Vaikka hyvinvointi on lisääntynyt, on metsätyössä havaittavissa edelleen epäkohtia, jotka antavat viitteitä sosiaalisesti kestämättömästä kehityksestä. Tästä esimerkkinä ovat erityisesti metsäkoneyrittäjät ja -ko- Maaseudun uusi aika 2/

4 neenkuljettajat, joiden työssä sosiaalinen kestävyys ei välttämättä toteudu. Heidän työssään näkyy esimerkiksi työtahdin kiristymistä, kiirettä, kilpailua ja epävarmuutta. Erityisesti pienet metsäkoneyritykset ovat sosiaalisen kestävyyden kannalta tarkasteltuna ongelmallisia. Pienissä yrityksissä yrityksen vastuu henkilöityy ja vastuun kantajaksi jää usein yrittäjä yksinään julkistettiin metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän väliraportti, jossa pohdittiin metsäsektorin ja metsäteollisuuden pitkän tähtäimen toimintaedellytysten parantamista sekä kotimaisen puun saatavuuden lisäämisen parantamisen mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa. Raportin laatimisen taustalla ovat viimeaikaiset kehityskulut ja erityisesti Venäjän puutullien voimaatulo. Raportissa kiinnitetään yhtenä osa-alueena huomiota myös työvoiman riittävyyden varmistamiseen liittyviin toimenpiteisiin. Työvoiman osalta raportissa ollaan huolissaan ammattitaitoisen työvoiman riittävyydestä ja etenkin metsäkoneyrittäjien ja puutavara-autonkuljettajien tarvetta korostetaan. Raportissa huomioidaan, että kaksi vuotta valmistumisen jälkeen metsäkoneenkuljettajista on työllistyneenä alalla enää prosenttia. Selvityksestä käy ilmi, että syynä tähän ovat palkkauksen huono taso, pätkätyöt ja vaikeat työolot. Raportissa on yllättävää, että näiden mainittujen ongelmien parantamiseksi esitetään keskittymistä erityisesti metsäteknologian kehittämiseen. Ratkaisulla voidaan nostaa työn tuottavuutta ja vähentää lisätyövoiman palkkaamisen tarvetta. Raportissa tarjotaan siis riittävän työvoiman tarpeen tyydyttämiseksi ratkaisua lyhyiden intensiivikurssien tai täydennyskoulutuskurssien tarjoamisen muodossa. Nämä ratkaisut ovat kuitenkin reagoimista lyhyellä aikavälillä, eivätkä pitkällä aikavälillä ole kestäviä. Raportissa esitetty ajatus siitä, että mikäli työntekijöitä ei hakkuille riitä, niin kouluttamalla pikaisesti uutta tekijäjoukkoa ja lisäämällä koneenkorjauskalustoa, ongelmat poistuvat. Tällaiset ratkaisut eivät kuitenkaan auta kuitenkaan metsäkoneyrittäjän työn varsinaisiin ongelmakohtiin. Tutkimuksessani tuli esille, että metsäkoneyrittäjien- ja koneenkuljettajien työssä pysyvyyteen ja työssä jaksamiseen liittyvät ongelmat liittyvät ennen kaikkea työn huonoon palkkaukseen ja huonoon arvostukseen. Tulevaisuuden kannalta tarvittaisiin myös toimia, jotka vaikuttaisivat myös kestävästi pitkällä aikavälilläkin. Parhaillaan metsäteollisuuden katseet ovat kuitenkin tiukasti nykyhetkessä ja sen ensisijaisena huolenaiheena on puun riittävyys. Viime sunnuntaina ( ) kaikki jotka lukivat päivän lehden, pystyivät tuskin välttymään näkemästä MTK:n ja Metsäteollisuuden kampanjamainosta, joka on suunnattu metsänomistajille. Näin näyttävästi mainostilaa kampanja sai muun muassa Helsingin Sanomissa ja Karjalaisessa. Nämä ilmoitukset julkaistaankin kaiken kaikkiaan 24 sanomalehdessä ympäri maata. Kampanjan tavoite on saada suomalainen puu metsästä markkinoille: Saamme viitteitä sanoman sisällöstä, aikaa ei ole paljon, sillä kello on jo viittä vaille kaksitoista. Ilmoituksessa lukee: Nyt tarvitaan suomalaista puuta. Puukauppasi pitää Suomen pyörät pyörimässä. Lisääntyvät hakkuut merkitsevät työtä myös metsäammattilaisille ja työllisyyden kohdalla sosiaalisen kestävyys määrällisesti kasvavaa. Asialla on kuitenkin kääntöpuolensa. Kauppalehti uutisoi taannoin lisääntyvän puukaupan seurauksista: kotimaisen puunkorjuuseen joudutaan kouluttamaan lisävauhtia uusia metsäkoneenkuljettajia. Heitä houkutellaan työhön mm. lupaamalla, että työssä pääsee hyville ansioille. Samassa yhteydessä on kuitenkin unohdettu mainita minkä verran työtunteja hyville ansioille pääseminen vaatii. Pikaisen laskutoimituksen avulla saamme selville, että mikäli nuori metsäkoneenkuljettaja on valmis noin 70-tunnin työviikkoon, niin hän voi saavuttaa kohtuullisen korvauksen tehdystä työstä. Mahdolliset lisähakkuut tuovat lisää työtä, mutta puun myyntikampanjan sivussa olisi hyvä kiinnittää huomiota myös jo aikaisemmin 62 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

5 kuvaamiini, metsätyöntekijöiden hyvinvointiin keskeisesti liittyviin seikkoihin, kuten työolojen, työehtojen, ja sopimusten tasa-arvoisempiin neuvotteluratkaisuihin. Palkkauksen ja yhteiskunnallisen arvostuksen kysymyksiä ei voi myöskään sivuuttaa. Metsätyössä tapahtuneet muutokset ja niistä kumpuavat työn epäkohdat eivät kohdistu vain koneenkuljettajiin ja yrittäjiin, vaan myös muissa metsäammateissa toimiviin. Myös metsätoimihenkilöiden puheissa ilmenee työn muutoksien kielteisinä seurauksina esimerkiksi työtahdin kiristyminen. Metsätoimihenkilöiden sukupolvisessa tarkastelussa työn kerronnassa voidaan havaita lisäksi selvä laadullinen muutos. Aikaisemmin työssä nähtiin olevan metsäromantiikkaa, jolle tyypillistä oli kiireettömyys ja hyvä henki. Nyt puheissa korostettiin kuitenkin kiireen lisääntymistä, tehokkuusvaatimuksia, ja tulostavoitteita. Metsätyössä kuin monessa muussakin haetaan kilpailukykyistä ja tehokasta työntekijää, joka vastaa tulostavoitteisiin tehokkaalla tavalla. Vuonna 1972 ilmestyneessä metsätyöntekijöitä käsittelevässä tutkimuksessa teoksessa nimeltä Suomalainen metsätyömies kirjoitettiin metsätyömiehen oloista seuraavaa: Seuraavat metsätyömiespolvet työskentelevät jo usein monitoimikoneiden ohjaamoista käsin: heidän ongelmiaan emme vielä tiedä. Tässä muuttumisvaiheessa on paikallaan kuvin ja tekstein luoda katsaus meidän nykytilanteeseemme ja siihen johtaneeseen kehitykseen ja pohtia, onko kansallinen häpeä hoidettu, ja jos ei, mitä olisi tehtävissä. Suomalainen metsätyömies on joutunut odottamaan; nyt toivoisi, että vallan kahvasta pitelevien velvollisuudentunto heräisi mitä pikemmin hoitamaan hänen asiaansa. (Heikinheimo ym. 1972: alkusanat.) Käsillä oleva tutkimus antaa osaltaan vastauksia Lauri Heikinheimonkin miettimään kertomukseen metsäammattilaissukupolvesta, joka työskentelee metsässä koneen ohjaimista käsin. Tutkimukseni otsikoksi muodostunut Metsän hiljaiset näyttää edelleenkin yllättävän osuvalta, kun tarkastelemme parhaillaan käytävää yhteiskunnallista keskustelua metsätyöstä ja sen tulevaisuudesta. Palataan lopuksi alussa esittämääni pieneen kertomukseen tutkijan junamatkasta Ranskassa, missä tulee esille piirre liikkuvuudesta, kansainvälistymisestä. Tottuneesti puhumme globalisaatiosta. Pari sukupolvea taaksepäin ihmisten liikkuvuus oli vähäisempää, mutta nykyään yksittäisten ihmisten liikkuminen paikasta toiseen on aikaisempaa helpompaa. Oikeastaan meidän ei edes tarvitse konkreettisesti liikkua paikasta toiseen, sillä verkottuneessa maailmassa voimme olla monessa tilassa yhtä aikaa, ainakin henkisesti. Ihmiset ja tavarat liikkuvat, mutta etenkin talous. Suomen metsätalous on joutunut kohtaamaan myös kansainvälistymisen ja se koskettaa metsätalouttamme ja metsäteollisuutta ehkä juuri nyt voimakkaammin kuin koskaan. Tämä vaikuttaa merkittävästi metsätyöhön ja sen tekijöihin. Metsätyötä ei voi enää tarkastella ainoastaan paikallisesta merkityksestä käsin, vaan joudumme kiinnittämään huomiomme yhä laajemmalle. Metsän toimintatila laajenee ja muuttuu jatkuvasti. Metsätyön paikallisiin olosuhteisiin vaikuttavat yhä enenevässä määrin kansainvälisen markkinatalouden määrittelyt. Tällöin yksittäisen metsätyöntekijän kertomus metsätyön muutoksissa jää helposti kuulematta. Uskon, että myös pienten alueiden kysymysten tarkastelua tarvitaan jatkossakin, mikäli haluamme säilyttää kykymme visioon kestävästä yhteiskunnasta, jossa myös sosiaalinen kestävyys on mahdollista. LÄHTEET Bertaux, Daniel 1981: Introduction. Teoksessa Bertaux, Daniel (toim.) Biography and Society. The Life History Approach in the Social Sciences. Sage Studies in International Sociology 23. Sage, Beverly Hills, California Heikinheimo, Lauri Heikinheimo, Matti Lehtinen, Martti Reunala, Aarne 1972: Suomalainen Maaseudun uusi aika 2/

6 metsätyömies. WSOY, Porvoo. Hytönen, Marjatta 2001: Metsätalouden sosiaalisen kestävyyden käsite Suomessa ja maailmalla. Teoksessa Kangas, Jyrki & Kokko, Ari (toim.) Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800. Kannuksen tutkimusasema, Koskinen, Tarmo 2001: Suomi metsäsektoriyhteiskuntana. Helsinki. Mannheim, Karl 1952: The Problem of Generations. Teoksessa Mannheim, Karl Essays of the Sosiology of Knowledge. Routledge, London WCED 1987: Our Common Future. The World Commission on Environment and Development. Oxford University Press, Oxford & New York. 64 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

KIRJA-ARVIO: METSÄAMMATTILAISTEN SUKUPOLVET

KIRJA-ARVIO: METSÄAMMATTILAISTEN SUKUPOLVET ELORE (ISSN 1456-3010), vol. 15 2/2008. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/2_08/kau2_08.pdf] KIRJA-ARVIO: METSÄAMMATTILAISTEN SUKUPOLVET Tervo, Katja 2008:

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen U 53/2016 vp - valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Matti Kahra / MMM

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Tulevaisuusseminaari Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus kansallisen metsäohjelman toteutukseen Tieteiden talo Arvioinnin tavoitteet

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti 1 Tarkista opetussuunnitelmien sisällöt sekä opintojaksokuvaukset WebOodista. Muutoksia yleisissä tenteissä Yhteiskuntatieteiden laitoksen ja historia- ja maantieteiden laitoksen yleiset tentit yhdistyvät

Lisätiedot

Haastattelut menetelmänä ja aineistona

Haastattelut menetelmänä ja aineistona Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Muutospolkuja tulevaisuuteen

Muutospolkuja tulevaisuuteen Muutospolkuja tulevaisuuteen Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastonkestävä kaupunki 13.2.2013 1 Sisältö Millaisessa maailmassa toimimme?

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala.

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala. PSYKOLOGINEN PÄÄOMA ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, 11.10.2016 Ilona Rauhala psykologiaa johtajille @IlonaRauhala ilonarauhala.fi Materiaalin Copyright 2016 Ilona Rauhala Oy. Kaikki

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa - reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa Reggio Emiliapedagogiikan juurilla Projektityöskentely Vekkulissa Reggio Emilia, Italia, 1940-luku Loris Malaguzzi Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Jarmo Rusanen 1 Terveysmaantiede Geography of health and wellbeing Sairaudet Ympäristö Terveyskäyttäytyminen

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Rahan henki Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä 14.11.2015 Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Kirkon tehtävä Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 1.11.2016 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Kiinteistötalous aihekuvaukset

Kiinteistötalous aihekuvaukset Kiinteistötalous aihekuvaukset Nro. Ohjaaja Kandityön otsikko Työn kuvaus 1001 Saija Toivonen Rakennusten purkaminen Työssä selvitetään kirjallisuustutkimuksen avulla rakennusten purkamista, sen syitä

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus. Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus

Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus. Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus Biotalous on talouden seuraava aalto BKT Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Ref. Kestävää kasvua

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa Mirja Rantala, Teppo Hujala ja Mikko Kurttila Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Vantaa Sisällys 1.

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Miksi tämä tuntuu niin vanhanaikaiselta? Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä?

Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä? Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä? Kestävä kaupunki malli elinkaarijohtamiseen ERA17-vuosipäivä: Tulevaisuuden kaupunki viisaampaa asumista ja kestävämpää liikkumista

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Harri Hänninen Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Esityksen

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Auditointiryhmän asettaminen

Auditointiryhmän asettaminen Auditointiryhmän asettaminen Metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2006 päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä. Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt Kaupunginjohtaja Timo Louna,

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Ohjelma Tutustuminen Kestävä kehitys eli Keke Keke-toiminnan hyötyjä Toiminnan aloittaminen Vinkkejä motivointiin

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot