Reilu viikko sitten istuin junassa matkalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reilu viikko sitten istuin junassa matkalla"

Transkriptio

1 Metsän hiljaiset Metsätyön rakennemurrosten kolme sukupolvea Katja Tervo Joensuun yliopisto, sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan oppiaineryhmä Lectio Praecursoria ; Metsän hiljaiset. Metsätyön rakennemurrosten kolme sukupolvea. Julkaisu: Katja Tervo: Metsän hiljaiset. Metsätyön rakennemurrosten kolme sukupolvea. Suomalaisen Kirjallisuuden Toimituksia 1177, Tiede. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Reilu viikko sitten istuin junassa matkalla Pariisista idylliseen Annecyn kaupunkiin, joka sijaitsee Ranskan Alpeilla. Ajatuksissani mietin sitä, mitä lektiossani kertoisin. Junamatkalla kiinnitin huomiota ohikiitäviin maisemiin, jotka pysyivät samana koko matkan ajan, tuon reilun viidensadan kilometrin matkalla. Junan ikkunasta avautui jatkuvasti peltomaisemia silmän kantamattomiin. Jos olisin matkustanut saman matkan Suomessa, esimerkiksi Helsingistä Lieksaan, niin maisema olisi ollut kovin erilainen. Olisin nähnyt peltojen sijasta paljon enemmän metsää etenkin kun juna tavoittaisi itäisen Suomen. Nämä näkemäni havainnot tukevat sitä tosiasiaa, että Suomen maa-pintalasta on noin 72 prosenttia metsää, kun vastaavasti Ranskan metsä-pintalan osuus on vain noin 28 prosenttia. Tilastokeskuksen luokituksen mukaan tarkasteltuna, kun Suomen metsäalan osuus suhteutetaan koko maapinta-alaan, on Suomi koko maailmassa kymmenenneksi metsäisin maa. Euroopan maiden joukossa Suomi on metsäisimpänä maana jättäen jopa naapurimaamme Ruotsin kakkossijalle. Lisäksi, jos tarkastelemme Suomen ja Ranskan välistä eroa maatalousmaana, erot ovat merkittäviä. Kun suhteutamme viljelyalan osuuden koko maapinta-alaan, niin sijoitumme viljelyalan seitsemän prosentin osuudellamme maailman valtioiden joukossa vasta sijalle 148. Junamatkalla näkemäni laajat pelto-alat selittyvät sillä, että Ranska puolestaan sijoittuu reilun 35 prosentin viljelyalan osuudellaan sijalle 28. Kuvaamani luvut ovat Tilastokeskukselta vuodelta Näiden tilastonumeroiden tarkastelu muistuttaa meille siitä, että metsä ja metsätalous ovat olleet suomalaisille merkittäviä elannonantajia sukupolvesta toiseen, joskin viime vuosikymmeninä metsätalouden merkitys työllistäjänä on vähentynyt. Tutkimuksessa Metsän hiljaiset. Metsätyön rakennemurrosten kolme sukupolvea olen tarkastellut metsätyön muutosta viime vuosikymmeninä kolmen eri metsäammattilaissukupolven näkökulmasta. Ensimmäinen sukupolvi työskenteli metsässä miesvoimin, kun seuraa- Maaseudun uusi aika 2/

2 valle sukupolvelle metsätyön koneellistuminen oli merkittävä kokemus. Kolmannen sukupolven keskeisiksi kokemuksiksi nousivat tietoteknologia, luonnonsuojelu, markkinat ja siihen keskeisesti liittyvinä kokemuksina kiire ja kilpailu. Koneellistumisen kokeneen sukupolven kertomus kuvasi yhteiskunnan siirtymistä maatalousyhteiskunnasta teolliseen, jossa koneet korvasivat monet aikaisemmat käsityönä tehdyt metsätyöt. Myöhemmin tietoteknologiset uudistukset tulivat työhön mukaan ja viimeisimpänä tarkastelussa onkin jälkiteollinen yhteiskunta, jolle leimallista ovat jo edellä mainitsemani markkinat ja tieto. Tutkimuksessa keskitytään ja 1990-lukujen taitteen murrokseen, jolloin metsätyö koneellistui ja myöhemmin voimakkaasti informaatioteknologian kehityksen seurauksena teknistyi. Tutkimuksen taustalla on ollut käsite metsätalouden sosiaalisesta kestävyydestä, joka viittaa ennen kaikkea ihmisen henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin huomioon ottamisesta metsiin liittyvissä asioissa. (Hytönen 2001: ) Sosiaalinen kestävyys voi merkitä esimerkiksi ihmisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia, metsien monikäyttöä, työtä tai virkistäytymismahdollisuuksia. Tässä työssä sosiaalista kestävyyttä on tarkasteltu metsätyön kautta ja se liittyy kysymyksiin ihmisten kyvyistä ja mahdollisuuksista hallita elämäänsä yhteiskunnallisissa muutoksissa. Sosiaalinen kestävyys on osa laajempaa kestävyyden määritelmää, joka usein paikannetaan Brundtlandin komission raporttiin Our Common future, (Yhteinen tulevaisuutemme) jossa kestävä kehitys määriteltiin kehitykseksi, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. (WCED 1987: 43). Brundtlandin raportissa tavoiteltu kestävyys on sellaista, joka toteutuu nykyisten, mutta myös tulevien sukupolvien kohdalla. Kestävyyden määritelmään liittyy siis vahvasti ajatus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Tässä tutkimuksessa metsätyön sosiaalisen kestävyyttä tarkastellaan eri sukupolvien kokemusten kautta. Ensinnäkin tutkimuksessa tarkastellaan sukupolvia yhteiskunnan sukupolvina. Tämä sukupolvimääritelmä on Karl Mannheimin (1952) esittämä. Mannheimin sukupolvi käsitteen määrittelyllä tarkoitetaan sitä, että sukupolven syntymiselle keskeistä on ihmisten samankaltainen sijainti yhteiskunnan historiallisessa prosessissa ja sama yhteisesti jaettu kokemus. Esimerkiksi metsäammattilaiset, jotka jakavat yhteisen yhteiskunnallisen kokemuksen tietoteknologian tulosta metsätyöhön, voidaan tyypitellä metsätyön tietoteknologian murroksen kokeneeksi sukupolveksi. Yhteiskunnallisen sukupolven tunnistaminen on mahdollista avainkokemuksen avulla. Työn muutoksen kokemuksena on tietoteknologian tulo työhön. Tämän lisäksi kerronta sukupolvitietoisuudesta eli metsäammattilaisten oma tietoisuus omaan sukupolveen kuulumisesta ovat yhteiskunnallisen sukupolven tunnusmerkkejä. Yksilölliset kokemukset saavat kertomuksissa me-muodon, eli kokemus on tapahtunut laajemmin kuin kertojalle itselleen. Kuten eräs haastateltu kuvaa tietokoneiden tuloa metsätyöhön Meikäläisen sukupolvelle, niin se oli aika iso muutos. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan yhteiskunnallisten sukupolvien lisäksi myös perinteisintä sukupolven muotoa eli perheen sukupolvia. Tällöin sukupolvi ymmärretään perinteisesti sukulaisuuden jatkumona isovanhempien, vanhempien ja lasten välillä. Perhesukupolvinen tarkastelu on myös perusteltua, sillä yhteiskunnallista sukupolvea suppeammassa perhesukupolven merkityksessä muutos ja jatkuvuus tulevat esille konkreettisemmin. Sukupolvinen tarkastelu tuo esille hyvin muutoksen ja jatkuvuuden sekä sosiaalisen uusintamisen sukupolvien ketjussa. Metsätalouden sosiaalista kestävyyttä on tutkittu ensisijaisesti metsätieteen alalla. Perinteisesti kestävän kehityksen käsitettä on tarkasteltu taloudellisen kasvun ja ympäristökysymysten yhteensovittamisen yhteydessä. Kestävyyden kysymyksiä puolestaan tarkastellaankin usein metsäluontoon ja metsän suojeluun liittyvien teemojen ympärillä. Joku kuu- 60 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

3 lijoista voikin miettiä, miten metsään ja metsätyöhön liittyvät yhteiskuntatieteiden tutkimuksen alaan. Sosiologi Tarmo Koskinen (2000: 35) on huomauttanut, ettei sosiaalitieteiden ongelmana voi olla metsä, vaan yhteiskunta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin tarkastella kestävän kehityksen osa-alueista sosiaalista kestävyyttä, joka edustaa kestävyyden sosiaalista puolta. Tällöin tutkimuksen tarkoituksena on tuoda ihmisen omat kokemukset mukaan sosiaalisesta kestävyydestä käytävään keskusteluun. Väitöskirjatutkimukseni kuuluu yhteiskuntapolitiikan tieteen alaan. Joensuun yliopistossa yhteiskuntapolitiikan oppiaine on määritelty seuraavasti: Yhteiskuntapolitiikka on yhteiskuntatieteellinen tieteenala ja oppiaine, jolle keskeistä on se, miten kansalaiset voivat hallita ympäristön kannalta kestävällä tavalla omia olosuhteitaan. Yhteiskuntapolitiikan keskeiset haasteet nousevat kansalaisille tärkeistä kysymyksistä: miten yhteiskunnassa sovitetaan yhteen hyvinvointi, kilpailukyky ja oikeudenmukaisuus. Tästä määritelmästä käsin voimme ymmärtää, miksi metsätyö ja metsätyöntekijät ovat olleet tämän yhteiskuntapoliittisen tutkimuksen kohteena. Tutkimuksessa yhdistyy yhteiskunnan, yksilöiden ja metsän välinen tutkimus: kuinka metsäammattilaisten hyvinvointi on mahdollista toteutua yhteiskunnallisissa muutoksissa ja toisaalta sivutaan myös sitä kuinka julkisen vallan harjoittama yhteiskuntapolitiikka vaikuttaa yhteiskuntaan ja sen toimijoihin. Tutkimuksessa ollaan siis kiinnostuneita siitä, miten metsäammattilaiset ovat kokeneet metsätyössä tapahtuneet muutokset ja kuinka he ovat niihin sopeutuneet. Tähän kysymykseen vastauksia on lähdetty etsimään metsäammattilaisten omien kokemusten ja kertomusten kautta. Tutkimusalueena on ollut Pohjois- Karjalassa Lieksan alue, josta on tarkasteltu kaiken kaikkiaan 54 metsäammattilaisen kokemuksia metsätyön muutoksista eri aikoina. Tutkimuksen metodologiset ratkaisut pohjautuvat elämäkertatutkimukseen. Elämäkerta tarkoittaa sitä, että tutkittavat kertovat oman elämänkertomuksensa. Elämäkerta voi olla joko kirjoittamalla tai haastattelemalla tuotettu. Tämän tutkimuksen kertomukset ovat kerätty haastattelun avulla, jolloin haastattelija on pyytänyt haastateltavaa kertomaan elämästään, erityisesti työn näkökulmasta. Elämäkerta on yksilön kertomus omista elämäntapahtumista ja kokemuksistaan. Elämäkerran ei siis nimestään huolimatta tarvitse kattaa koko elämänkulun tapahtumia. (Bertaux 1981: 8.) Elämäntarina rakentuukin pikemminkin yksilön elämänkulun merkityksellisimmistä kokemuksista. Palaan hetkeksi alussa esittämääni lyhyeen kertomukseen junamatkastani. Elämäkertaa voi mielestäni luonnehtia hyvin matka-metaforan avulla. Matkalla oleva henkilö on aina tulossa jostakin oman historian, menneisyytensä ja kokemustensa kanssa ja on matkalla johonkin. Elämäkertaa kertoessaan yksilö on kertomishetkellä nykyisyydessä, josta käsin hän muistelee menneitä tapahtumia, mutta on samalla suuntautunut jo tulevaisuuteen. Tutkimusaineistona kertomuksiin liittyy aina yksilön subjektiivisuus, sillä kertomukset ovat aina yksilön itsensä valitsemia. Kertomuksen muodostumiseen vaikuttavat esimerkiksi sellaiset tekijät kuten yksilön oma muisti, paikka missä kertomus kerrotaan, kenelle kertomus kerrotaan tai miksi kertomus kerrotaan. Jotkut kertomukset jäävät kertomatta ja joitain asioita korostetaan enemmän kerronnassa. Kertomukset ovat eräs mahdollinen aineisto ja menetelmällinen ratkaisu yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa kuvata ja ymmärtää yhteiskunnallisia muutoksia yksilöllisten kokemusten kautta. Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, kuinka sosiaalinen kestävyys toteutuu metsätyön muutoksissa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka metsäammattilaisten työhyvinvointi on ajan saatossa parantunut, tarvitaan edelleen huomion kiinnittämistä metsäammattilaisten työhyvinvointiin. Vaikka hyvinvointi on lisääntynyt, on metsätyössä havaittavissa edelleen epäkohtia, jotka antavat viitteitä sosiaalisesti kestämättömästä kehityksestä. Tästä esimerkkinä ovat erityisesti metsäkoneyrittäjät ja -ko- Maaseudun uusi aika 2/

4 neenkuljettajat, joiden työssä sosiaalinen kestävyys ei välttämättä toteudu. Heidän työssään näkyy esimerkiksi työtahdin kiristymistä, kiirettä, kilpailua ja epävarmuutta. Erityisesti pienet metsäkoneyritykset ovat sosiaalisen kestävyyden kannalta tarkasteltuna ongelmallisia. Pienissä yrityksissä yrityksen vastuu henkilöityy ja vastuun kantajaksi jää usein yrittäjä yksinään julkistettiin metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän väliraportti, jossa pohdittiin metsäsektorin ja metsäteollisuuden pitkän tähtäimen toimintaedellytysten parantamista sekä kotimaisen puun saatavuuden lisäämisen parantamisen mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa. Raportin laatimisen taustalla ovat viimeaikaiset kehityskulut ja erityisesti Venäjän puutullien voimaatulo. Raportissa kiinnitetään yhtenä osa-alueena huomiota myös työvoiman riittävyyden varmistamiseen liittyviin toimenpiteisiin. Työvoiman osalta raportissa ollaan huolissaan ammattitaitoisen työvoiman riittävyydestä ja etenkin metsäkoneyrittäjien ja puutavara-autonkuljettajien tarvetta korostetaan. Raportissa huomioidaan, että kaksi vuotta valmistumisen jälkeen metsäkoneenkuljettajista on työllistyneenä alalla enää prosenttia. Selvityksestä käy ilmi, että syynä tähän ovat palkkauksen huono taso, pätkätyöt ja vaikeat työolot. Raportissa on yllättävää, että näiden mainittujen ongelmien parantamiseksi esitetään keskittymistä erityisesti metsäteknologian kehittämiseen. Ratkaisulla voidaan nostaa työn tuottavuutta ja vähentää lisätyövoiman palkkaamisen tarvetta. Raportissa tarjotaan siis riittävän työvoiman tarpeen tyydyttämiseksi ratkaisua lyhyiden intensiivikurssien tai täydennyskoulutuskurssien tarjoamisen muodossa. Nämä ratkaisut ovat kuitenkin reagoimista lyhyellä aikavälillä, eivätkä pitkällä aikavälillä ole kestäviä. Raportissa esitetty ajatus siitä, että mikäli työntekijöitä ei hakkuille riitä, niin kouluttamalla pikaisesti uutta tekijäjoukkoa ja lisäämällä koneenkorjauskalustoa, ongelmat poistuvat. Tällaiset ratkaisut eivät kuitenkaan auta kuitenkaan metsäkoneyrittäjän työn varsinaisiin ongelmakohtiin. Tutkimuksessani tuli esille, että metsäkoneyrittäjien- ja koneenkuljettajien työssä pysyvyyteen ja työssä jaksamiseen liittyvät ongelmat liittyvät ennen kaikkea työn huonoon palkkaukseen ja huonoon arvostukseen. Tulevaisuuden kannalta tarvittaisiin myös toimia, jotka vaikuttaisivat myös kestävästi pitkällä aikavälilläkin. Parhaillaan metsäteollisuuden katseet ovat kuitenkin tiukasti nykyhetkessä ja sen ensisijaisena huolenaiheena on puun riittävyys. Viime sunnuntaina ( ) kaikki jotka lukivat päivän lehden, pystyivät tuskin välttymään näkemästä MTK:n ja Metsäteollisuuden kampanjamainosta, joka on suunnattu metsänomistajille. Näin näyttävästi mainostilaa kampanja sai muun muassa Helsingin Sanomissa ja Karjalaisessa. Nämä ilmoitukset julkaistaankin kaiken kaikkiaan 24 sanomalehdessä ympäri maata. Kampanjan tavoite on saada suomalainen puu metsästä markkinoille: Saamme viitteitä sanoman sisällöstä, aikaa ei ole paljon, sillä kello on jo viittä vaille kaksitoista. Ilmoituksessa lukee: Nyt tarvitaan suomalaista puuta. Puukauppasi pitää Suomen pyörät pyörimässä. Lisääntyvät hakkuut merkitsevät työtä myös metsäammattilaisille ja työllisyyden kohdalla sosiaalisen kestävyys määrällisesti kasvavaa. Asialla on kuitenkin kääntöpuolensa. Kauppalehti uutisoi taannoin lisääntyvän puukaupan seurauksista: kotimaisen puunkorjuuseen joudutaan kouluttamaan lisävauhtia uusia metsäkoneenkuljettajia. Heitä houkutellaan työhön mm. lupaamalla, että työssä pääsee hyville ansioille. Samassa yhteydessä on kuitenkin unohdettu mainita minkä verran työtunteja hyville ansioille pääseminen vaatii. Pikaisen laskutoimituksen avulla saamme selville, että mikäli nuori metsäkoneenkuljettaja on valmis noin 70-tunnin työviikkoon, niin hän voi saavuttaa kohtuullisen korvauksen tehdystä työstä. Mahdolliset lisähakkuut tuovat lisää työtä, mutta puun myyntikampanjan sivussa olisi hyvä kiinnittää huomiota myös jo aikaisemmin 62 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

5 kuvaamiini, metsätyöntekijöiden hyvinvointiin keskeisesti liittyviin seikkoihin, kuten työolojen, työehtojen, ja sopimusten tasa-arvoisempiin neuvotteluratkaisuihin. Palkkauksen ja yhteiskunnallisen arvostuksen kysymyksiä ei voi myöskään sivuuttaa. Metsätyössä tapahtuneet muutokset ja niistä kumpuavat työn epäkohdat eivät kohdistu vain koneenkuljettajiin ja yrittäjiin, vaan myös muissa metsäammateissa toimiviin. Myös metsätoimihenkilöiden puheissa ilmenee työn muutoksien kielteisinä seurauksina esimerkiksi työtahdin kiristyminen. Metsätoimihenkilöiden sukupolvisessa tarkastelussa työn kerronnassa voidaan havaita lisäksi selvä laadullinen muutos. Aikaisemmin työssä nähtiin olevan metsäromantiikkaa, jolle tyypillistä oli kiireettömyys ja hyvä henki. Nyt puheissa korostettiin kuitenkin kiireen lisääntymistä, tehokkuusvaatimuksia, ja tulostavoitteita. Metsätyössä kuin monessa muussakin haetaan kilpailukykyistä ja tehokasta työntekijää, joka vastaa tulostavoitteisiin tehokkaalla tavalla. Vuonna 1972 ilmestyneessä metsätyöntekijöitä käsittelevässä tutkimuksessa teoksessa nimeltä Suomalainen metsätyömies kirjoitettiin metsätyömiehen oloista seuraavaa: Seuraavat metsätyömiespolvet työskentelevät jo usein monitoimikoneiden ohjaamoista käsin: heidän ongelmiaan emme vielä tiedä. Tässä muuttumisvaiheessa on paikallaan kuvin ja tekstein luoda katsaus meidän nykytilanteeseemme ja siihen johtaneeseen kehitykseen ja pohtia, onko kansallinen häpeä hoidettu, ja jos ei, mitä olisi tehtävissä. Suomalainen metsätyömies on joutunut odottamaan; nyt toivoisi, että vallan kahvasta pitelevien velvollisuudentunto heräisi mitä pikemmin hoitamaan hänen asiaansa. (Heikinheimo ym. 1972: alkusanat.) Käsillä oleva tutkimus antaa osaltaan vastauksia Lauri Heikinheimonkin miettimään kertomukseen metsäammattilaissukupolvesta, joka työskentelee metsässä koneen ohjaimista käsin. Tutkimukseni otsikoksi muodostunut Metsän hiljaiset näyttää edelleenkin yllättävän osuvalta, kun tarkastelemme parhaillaan käytävää yhteiskunnallista keskustelua metsätyöstä ja sen tulevaisuudesta. Palataan lopuksi alussa esittämääni pieneen kertomukseen tutkijan junamatkasta Ranskassa, missä tulee esille piirre liikkuvuudesta, kansainvälistymisestä. Tottuneesti puhumme globalisaatiosta. Pari sukupolvea taaksepäin ihmisten liikkuvuus oli vähäisempää, mutta nykyään yksittäisten ihmisten liikkuminen paikasta toiseen on aikaisempaa helpompaa. Oikeastaan meidän ei edes tarvitse konkreettisesti liikkua paikasta toiseen, sillä verkottuneessa maailmassa voimme olla monessa tilassa yhtä aikaa, ainakin henkisesti. Ihmiset ja tavarat liikkuvat, mutta etenkin talous. Suomen metsätalous on joutunut kohtaamaan myös kansainvälistymisen ja se koskettaa metsätalouttamme ja metsäteollisuutta ehkä juuri nyt voimakkaammin kuin koskaan. Tämä vaikuttaa merkittävästi metsätyöhön ja sen tekijöihin. Metsätyötä ei voi enää tarkastella ainoastaan paikallisesta merkityksestä käsin, vaan joudumme kiinnittämään huomiomme yhä laajemmalle. Metsän toimintatila laajenee ja muuttuu jatkuvasti. Metsätyön paikallisiin olosuhteisiin vaikuttavat yhä enenevässä määrin kansainvälisen markkinatalouden määrittelyt. Tällöin yksittäisen metsätyöntekijän kertomus metsätyön muutoksissa jää helposti kuulematta. Uskon, että myös pienten alueiden kysymysten tarkastelua tarvitaan jatkossakin, mikäli haluamme säilyttää kykymme visioon kestävästä yhteiskunnasta, jossa myös sosiaalinen kestävyys on mahdollista. LÄHTEET Bertaux, Daniel 1981: Introduction. Teoksessa Bertaux, Daniel (toim.) Biography and Society. The Life History Approach in the Social Sciences. Sage Studies in International Sociology 23. Sage, Beverly Hills, California Heikinheimo, Lauri Heikinheimo, Matti Lehtinen, Martti Reunala, Aarne 1972: Suomalainen Maaseudun uusi aika 2/

6 metsätyömies. WSOY, Porvoo. Hytönen, Marjatta 2001: Metsätalouden sosiaalisen kestävyyden käsite Suomessa ja maailmalla. Teoksessa Kangas, Jyrki & Kokko, Ari (toim.) Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800. Kannuksen tutkimusasema, Koskinen, Tarmo 2001: Suomi metsäsektoriyhteiskuntana. Helsinki. Mannheim, Karl 1952: The Problem of Generations. Teoksessa Mannheim, Karl Essays of the Sosiology of Knowledge. Routledge, London WCED 1987: Our Common Future. The World Commission on Environment and Development. Oxford University Press, Oxford & New York. 64 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Esimerkkinä metsäsertifiointimerkit 18.1.2011 Vihreät hankinnat haltuun -seminaari Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa?

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa? Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa? Seminaari Metsä yhteiskunnassa suhde murroksessa? 6.11.2007 Tavoite Esityksen tavoite on tarkastella metsien käyttöä, sen perusteluita

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Sujuvuus yli yritysrajojen 1 Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja arjessa,

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Case Sininen Meteoriitti Oy Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Technopolis Business Breakfast 12.4.2013 Jarmo Kuusinen Yksikön johtaja Sininen Meteoriitti Oy Verkkopalveluiden ja tietotyön

Lisätiedot

Strategioista ja suunnitelmista konkreettisiin toimenpiteisiin ja vaikuttavuuteen. Sallan kunta

Strategioista ja suunnitelmista konkreettisiin toimenpiteisiin ja vaikuttavuuteen. Sallan kunta Strategioista ja suunnitelmista konkreettisiin toimenpiteisiin ja vaikuttavuuteen 1 Salla eräämaapitäjä rajanylityspaikalla varustettuna Maa- ja vesipinta-ala on 5878 km², josta maata 98,6 ja sisävettä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Jarmo Rusanen 1 Terveysmaantiede Geography of health and wellbeing Sairaudet Ympäristö Terveyskäyttäytyminen

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Esi4elyssä Yhteiskunnallinen yritys ja vaikutusten mittaaminen - Tulostähti

Esi4elyssä Yhteiskunnallinen yritys ja vaikutusten mittaaminen - Tulostähti Yhteiskunnallisen yrityksen iltapäivä Pirkanmaan lii4o 26.8.2014 Social Business InternaAonal Oy Anne Bland Esi4elyssä Yhteiskunnallinen yritys ja vaikutusten mittaaminen - Tulostähti Määritelmästä edelleen

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA Venäjän-kaupan huippuseminaari Lahdessa 3.10.2013 Markinvest Oy, Karjalankatu 35A 15150 LAHTI 03 752 1810 www.markinvest.fi Tehdään oikeita asioita oikein. Asiakkaistamme

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus. Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus

Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus. Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus Biotalous on talouden seuraava aalto BKT Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Ref. Kestävää kasvua

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot