Yks, kaks toimimaan! -materiaalin johdanto ja yleinen osio

Transkriptio

1 Yks, kaks timimaan! -materiaalin jhdant ja yleinen si Tämä n Kehittämiskeskus Opinkirjn tuttaman Yks, kaks timimaan! -materiaalin PDF-kirjastn tiedst. Linkki sähköiseen materiaaliin ja kaikki tukiaineistt sitteessa Sisällysluettel Materiaalin taustaa Keltainen alue 1. Yks, kaks timimaan! 2. Käyttöhjeet 3. Vahvistetaan sallisuutta! Oma-alitteisuus n timijuuden kivijalka Kriittisyys n yhteiskunnallisen ajattelun kulmakivi Vastuuntuntisuus n kestävän nykyisyyden ja tulevaisuuden perusta Pedaggisia työkaluja Sininen alue 4. Työtapja 5. Verkstista vimaa helppja yhteistyön tapja 6. Askeleita arviintiin Tehtäväpaketit Vihreä alue 7. Yhteiskunnalliset teemat peruskulun lukilla Kaikki tehtävät: YHTEINEN HYVINVOINTI * Minäkuva - Mikä n tärkeää -tehtäväpaketti - Arjen aktiivisuutta -tehtäväpaketti * Ryhmässä timiminen - Pp-up-työpajat -tehtäväpaketti - Yhteiset säännöt -tehtäväpaketti * Ihmisikeudet - Lasten ikeudet tutuiksi -tehtäväpaketti - Yhdenvertaisuus tehtäväpaketti - Tasa-arv-tehtäväpaketti VAIKUTTAMINEN * Timijuus - Järjestöt tutuiksi -tehtäväpaketti - Miten vaikuttaa -tehtäväpaketti - Vaikutetaan yhdessä -tehtäväpaketti * Päätöksentek - Oppilaskunta-tehtäväpaketti - Ktikunnan ja kunnantaln timinta -tehtäväpaketti - Julkiset palvelut ktikunnassa -tehtäväpaketti KESTÄVÄ TULEVAISUUS * Työelämä - Työ tutuksi -tehtäväpaketti

2 - Lähiympäristön yrittäjyys -tehtäväpaketti - Uudet yritysideat -tehtäväpaketti * Kuluttaminen - Ruka ja kuluttaminen -tehtäväpaketti - Mainkset-tehtäväpaketti - Miten vähällä selviää -tehtäväpaketti * Ympäristö - Tutkitaan lähiympäristöä -tehtäväpaketti - Lunnnsujelu-tehtäväpaketti - Eliön arv -tehtäväpaketti 1. Yks, kaks timimaan! Vaikuttamisen ja sallistumisen kulttuuri ei synny hetkessä: siihen n kasvettava ja se n kettava saksi maa elämää. Lasten n saatava kkemuksia vaikuttamisesta ja aikuisten n tehtävä tästä vaikuttamisesta aita. Aikuisten n myös näytettävä esimerkkiä ja tisaalta lutettava lasten saamiseen. Yks, kaks timimaan! -materiaalin avulla haluamme antaa työkaluja pettajille lasten vaikuttamisen ja sallisuuden lisäämiseksi. Haluamme, että materiaalista tulee mnikäyttöinen ja ajassa muuttuva. Tätä ei lisi vitu tehdä ilman kentällä timivien pettajien arvkasta kmmentintia ja testausapua KIITOS! Työryhmä ja kirjittajat: Tiina Rytkölä, Tiina Karhuvirta, Merike Kesler, Marj Kenttälä, Riikka Kuusist- Kajander, Najat Ouakrim-Sivi Timitus: Merike Kesler Kuvitus ja visuaalinen tteutus: Marja Suurnen ja Ilve Creative Oy Tekninen suunnittelu ja tteutus: Esa Heiskanen, Applari Oy ja Tania Tumisal, Opinkirj Tuttaja: Kehittämiskeskus Opinkirj 2014 Materiaalin PDF-kirjastn sijainti 2. Käyttöhjeet Tämä n valmis maksutn materiaalipaketti pääasiassa peruskulun lukkien pettajille. Materiaalin tavitteena n tukea yhteiskunnallisten teemjen käsittelyä. Siinä n valmiita kknaisuuksia, jissa n humiitu lapsilähtöisyys ja innstavat työtavat. Materiaalissa n tereettisia alustuksia ja knkreettisia tehtäviä. Kk materiaali ja lisäaineistt löytävät myös perinteisessä mudssa PDF-kirjaststa Tehtävät n kttu tehtäväpaketteihin, jtka kstuvat klmesta erillisestä tehtävästä. Tehtäväpaketin vi surittaa askel kerrallaan tai valita vain tietyt itseään kiinnstavat tehtävät: Askel I: man lukan tehtävä Askel II: kuluyhteisössä tteutettava tehtävä Askel III: kulun ulkpulisten kumppaneiden kanssa tteutettava tehtävä Lisätietja materiaalista Merike Kesler merike.kesler[at]pinkirj.fi tai pinkirj[at]pinkirj.fi

3 Materiaalin palautelmake sivulla YKS, KAKS TOIMIMAAN! PÄHKINÄNKUORESSA * Antaa tieta yhteiskunnallisista teemista ja siitä, miksi niitä n tärkeää pettaa peruskulun lukilla. * Tuttaa ideita jatkuvaan kannustavaan arviintiin, yhteispettajuuteen, eri asiantuntijuuden ja kulun ulkpulisten yhteistyökumppaneiden hyödyntämiseen. * Spii saksi eri ppiaineiden ja aihekknaisuuksien pettamista. * Ottaa humin uudet peruspetuksen petussuunnitelman perusteet siinä n ideita uuteen yhteiskuntapin ppiaineeseen ja eheyttäviin ppimiskknaisuuksiin. Materiaali tukee hyvin myös 2016 käyttöön tulevan petussuunnitelman laaja-alaisen saamisen tarpeita, erityisesti mnilukutaidn, työelämätaitjen ja yrittäjyyden sekä sallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisen tavitteita. VISUAALINEN MAAILMA Maailmassa liikutaan plkuja pitkin. Plut n jaettu värien mukaan kulkemaan keltaisella, sinisellä ja vihreällä alueella. Keltaiselle alueelle n kttu tieta materiaalin taustasta ja tukimateriaalia. Sinisen alueen plku antaa lisätieta pedaggista työkaluista. Vihreälle alueelle n kttu kaikki tehtävät. Susiteltavaa n, että lukija tutustuu ensin kk materiaaliin ja näkee, miten se timii teknisesti. Jkaisen kuvaruudun alalaidassa n plku, jsta näkee missä lukija kullinkin n. Kuvaruuduissa levat linkit timivat parhaiten, kun esitys ei le kk näytöllä. Samin sillin n helpp hakea itseään kiinnstava kuvaruutu vetämällä hiirellä ympyränmutista sitinta. Klikkaamalla näytön ikeassa laidassa levaa taln kuvaa pääset aina yleisnäkymään ja siitä vit valita haluamaasi khdan ja klikata sitä. 3. Vahvistetaan sallisuutta Tämän petusmateriaalin avulla pettajat ja pettajaksi piskelevat vivat virittäytyä yhteiskunnallisten teemjen äärelle. Tavite n, että tereettiset alustukset ja tehtäväkknaisuudet antavat rhkeutta ja innstusta teemjen käsittelyyn ppilasryhmien kanssa ppiaineesta riippumatta. Maksutn materiaali sveltuu parhaiten lukkalaisten pettajille ja sitä vi käyttää eri ppiaineissa ja aihekknaisuuksissa. Se n tehty nykyisten peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden (POPS 2004) tavitteiden mukaan ja siinä n humiitu myös j tulevia petussuunnitelmia hjaava tuntijakpäätös sekä eri vaiheissa julkitulleet lunnstekstit. MATERIAALIN TAVOITTEET Materiaalipaketin tavitteena n antaa työkaluja pääasiassa peruskulun lukkalaisten yhteiskunnalliseen kasvatukseen. Tavitteena n vahvistaa lasten sallisuutta maan elämään sekä tarjta tukea kulu- ja lähiympäristössä tapahtuvaan petukseen. Lähtökhdaksi n valittu lapsen ma kkemusmaailma. Materiaalin sisällöt tulevat lapsen khtaamasta ja eletystä arjesta.

4 MATERIAALIN YDINKÄSITTEET Materiaalin ydinkäsitteitä vat yhteinen hyvinvinti, vaikuttaminen ja kestävä tulevaisuus. Nämä käsitteet pitävät sisällään demkratian, yhteisöllisyyden, timijuuden ja vastuullisuuden. Kansalaisuus ja sen käsite n materiaalin kivijalka: se timii sallisuuden lähtökhtana ja mttrina myös lapselle. Tulevaisuuden kansalaisen tarvitsemia laaja-alaisia yhteiskunnallisia taitja muun muassa ma-alitteisuutta, kriittisyyttä ja vastuuntuntisuutta harjitellaan tämän materiaalin knkreettisten tehtävien avulla. Yhteistiminnalliset työtavat, mnipuliset timintaympäristöt sekä kulun sisältä että ulkpulelta löytyvien kumppaneiden hyödyntäminen elävöittävät ja syventävät taitjen pettelua. Arviinti n saanut materiaalissa keskeisen rlin, kska se liittyy aina suunnitelmalliseen timintaan. MATERIAALIN TEHTÄVÄT Tehtäväpaketteihin kttujen tehtävien avulla ppilaita kannustetaan havainnimaan, phtimaan ja tutkimaan yhteiskunnallisia asiita masta arjesta nusevien kysymysten kautta. Materiaaliin n valittu jkaista lasta kskettavia aiheita minäkuvan rakentumista, ryhmässä timimista, ihmisikeuksien käsittelyä, sallistumista ja vaikuttamista, kuluttamista, työelämään tutustumista ja ympäristöstä hulehtimista. OMA-ALOITTEISUUS ON TOIMIJUUDEN KIVIJALKA Materiaalissa rhkaistaan lapsia yhteiskunnalliseen sallisuuteen. Tavitteena n tutustuttaa ppilaita erilaisiin sallistumisen mutihin ja tapihin sekä harjitella näitä erilaisissa ryhmissä. Samalla ppilaalle herää ymmärrys itsestään erilaisten yhteisöjen jäsenenä. Hän saa valmiuksia mien vahvuuksien löytämiseen ja niiden hyödyntämiseen, rakentavaan vurvaikutukseen sekä rhkeutta vaikuttaa itselleen ja yhteisesti tärkeäksi kettuihin asiihin. KRIITTISYYS ON YHTEISKUNNALLISEN AJATTELUN KULMAKIVI Materiaalissa herätellään lapsia yhteiskunnalliseen ajatteluun. Tavitteena n luda ppilaalle perusteita havainnida erilaisia näkökulmia, päätöksiä ja eri lähteiden tuttamaa tieta. Kriittisyyttä harjitellaan erilaisissa arjen tilanteissa ja eri lähteitä sekä mediita hyödyntäen. Samalla ppilas tutustuu yhteiskunnalliseen päätöksentekn ja saa valmiuksia ymmärtää niiden perustuvan erilaisille arville ja vaihtehdille, jtka vivat muuttua ihmisten ja tilanteiden muuttuessa. Hän saa valmiuksia mien perusteltujen mielipiteiden esittämiseen, lähdekriittisyyteen ja medialukutaitn.

5 VASTUUNTUNTOISUUS ON KESTÄVÄN NYKYISYYDEN JA TULEVAISUUDEN PERUSTA Materiaalissa hjataan lapsia yhteiskunnalliseen vastuullisuuteen. Tavitteena n, että ppilas pääsee harjittelemaan eettisiä arviintitaitjaan arjen erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Oppilasta hjataan kestävään tulevaisuusajatteluun. Hänelle syntyy itsestään kuva aktiivisena timijana. Oma timinta vaikuttaa man itsensä lisäksi laajemmin muihin ihmisiin ja esim. ympäristöön. YKS, KAKS ARVIOIMAAN - ARVIOINTIPALAUTTEEN PERIAATTEET MATERIAALISSA Materiaalissa esitellään ja annetaan erilaisia työkaluja tehtäväpakettien askeleiden arviintipalautteen antamiseksi. Materiaalissa käytetään arviintipalaute-käsitettä siksi, että ppilaalla ja pettajalla n mahdllisuus reflektida jk sana tehtäväpakettien tekemistä tai sen jälkeen sitä, mitä askeleiden aikana pittiin ja ivallettiin. Kyse n ennen kaikkea siitä, että ppilas saa palautetta masta saamisestaan ja edistymisestään pettajan lisäksi myös tisilta ppilailta. Lisäksi ppilas ppii arviimaan maa timintaansa, edistymistään ja ppimaansa itsearviinnin avulla. Jkaisessa sissa ehdtetut erilaiset arviintitavat liittyvät paitsi työskentelyyn, myös kknaisuudessa asetettuihin tiet-, tait- ja asennetavitteisiin. Materiaalia varten laadittu arviintipalaute ei sinänsä liity minkään yksittäisen ppiaineen tavitteiden arviimiseen. Jkainen materiaalia käyttävä pettaja vi kuitenkin niin halutessaan katsa, eri ppiaineiden petussuunnitelmista niiden ppiaineiden tavitteita ja hyvän saamisen kriteereitä, jihin materiaalikknaisuuden yhteiskunnalliset aiheet liittyvät. Näitä ppiaineita vat esimerkiksi yhteiskuntappi, histria, terveystiet, elämänkatsmustiet, usknt, ympäristö ja ppilaanhjaus. Tehtäväpakettien yhteydessä käytetään erilaisia arviintitapja, jita jkainen pettaja vi sveltaa ja täydentää kknaisuuksille asetettujen tavitteiden suuntaisesti. Tavitteena n, että arviintipalautetta kerätään ja annetaan mahdllisimman mnipulisesti Tämän materiaalin avulla: * Kehitetään ppilaan itsearviintitaitja. * Tuetaan pettajan mnipulisia arviintitaitja. * Ludaan sekä pettajalle että ppilaalle mahdllisuus antaa ja saada mnipulista palautetta aiheiden käsittelystä. Pedaggisia työkaluja Sininen alue 4. Työtapja Työtapasissa n kuvattu tarkemmin muutamia tehtävien yhteydessä svellettuja työtapja ja menetelmiä. Humiitava n, että kuvauksia n mukattu ja kehitetty tähän materiaaliin spiviksi.

6 GALLERIAKÄVELY Galleriakävely n iva tapa arviida tutksia. Sitä vi käyttää myös väliarviinnissa ja sillin tarkituksena n saada kehittämisideita. Galleriakävely viittaa musen tai taidenäyttelyyn; siispä työtavan aikana pyritään samanlaiseen ympäristöön. Tutkset asetetaan näkyviin seinille tai pöydille siten, että lapset vivat rauhassa tutustua jkaiseen työhön. Jkainen tutustuu tutksiin yksin. Töistä ei puhuta kavereiden kanssa eikä niitä arvstella ääneen. Jkainen lapsi antaa jkaisesta tutksesta palautetta. Js tutksia n paljn, arviidaan vain muutama itse valittu tuts. Palautteen pituudella ei le väliä, mutta susitaan lyhyitä arviita, jllin niitä n helpmpaa kta. Opettaja kert, millaista palautetta lapselta dtetaan (esim. Mikä n llut kaunista työssä?, Kerr yksi asia, jka puuttuu työstä tai Kerr yksi asia, jssa tekijä n mielestäsi nnistunut erityisesti ). Palautteet vi kirjittaa paperille (jkaiselle työlle ma paperi) tai esim. pst-it lapuille (yksi arvi/yksi tuts). Kunkin työn tekijä/tekijät kkavat saamansa arvit ja tekevät niistä tarvittavia jhtpäätöksiä. PROJEKTI Prjektilla n selkeä alitus, keskivaihe ja lpetus. Prjektityölle n minaista, että se n tehty ismmassa tai pienemmässä ryhmässä, se n tteutettu tietyssä määräajassa ja sillä halutaan edistää yhteisön hyvinvintia. Prjektityö vi lla myös sa ismpaa hanketta tai sillä vi lla ulkpulinen tilaaja. Prjektityössä krstuvat erityisesti aikataulutus ja työnjak. Prjektityön vaiheet: * Suunnittelu: asetetaan tavitteet, suunnitellaan aikataulu ja työnjak, työn tteutus ja mahdllinen raprtinti. * Valmistelu: haetaan tausta- ja yhteystietja ja tehdään tärkeimmät materiaalihankinnat. * Tteutus: tteutetaan prjekti suunnitelmien mukaan. Tässä täytyy muistaa myös työn tallennus: videinti, valkuvaus, päiväkirja, haastattelu tms. jnka avulla prjekti raprtidaan. * Raprtinti: Raprtissa kerrtaan, mitä tehtiin ja saavutettiink asetetut tavitteet. Prjektin vaiheita vi sveltaa myös teemapäivän tai tapahtuman järjestämiseen. OPPIMISKAHVILA JA YHTEISTOIMINNALLINEN OPPIMINEN Oppimiskahvila Oppilaat jakautuvat n. 6 henkilön ryhmiin. Jkaiselle pöytäryhmälle jaetaan is paperiarkki tai kartnki. Jkaiseen pöytäryhmään valitaan kirjuri, jka ei liiku muun ryhmän mukana, vaan n kk työskentelyn ajan samassa pöytäryhmässä.

7 Kukin ryhmä saa kysymyksen/ngelman, jsta heidän n tarkitus puhua. Kysymys vidaan sijittaa/kirjittaa isn arkin keskelle ja kirjuri tekee sen ympärille muistiinpanja. Keskustelua käydään n. 5 min, jnka jälkeen ryhmän jäsenet (paitsi kirjuri) siirtyvät tiseen ryhmään keskustelemaan tisesta aiheesta. Ryhmän jäsenten saavuttua uuteen pöytään kirjuri kert lyhyesti, mistä kysymyksestä keskustellaan ja pyytää uutta ryhmää alittamaan keskustelun samasta aiheesta. Siirtymien määrä riippuu ryhmien määrästä ja ppitunnin keststa. Tunnin lpusta n hyvä varata aikaa kirjureille tulsten esittelyyn: mikä li keskusteltava kysymys ja mitä ratkaisuja/asiita tähän n tullut. Yhteistiminnallinen ppiminen Oppilaat työskentelevät pienryhmissä ja jkainen piskelija sallistuu kahden pienryhmän työhön: tinen n ma ktiryhmä ja tinen tutkimusryhmä. Aluksi ktiryhmän jkainen jäsen sallistuu jhnkin tutkimusryhmään, jssa selvitetään jtakin asiaa ja massa ktiryhmässä kukin jäsen pettaa ppimansa muille ktiryhmän jäsenille. JULISTEET JA KOLLAASIT Juliste/psteri Julisteen/psterin vi tehdä paperille tai sähköisesti. Mitä ismpi paperi n käytössä, sitä näyttävämpi ja hienmpi julisteesta tulee. Tässä esittelymudssa krstuu visuaalisuus. Timiva juliste/psteri n lginen ja järjestetty hyvin, siinä n käytetty värejä ja se n hukutteleva, teksti n helpsti luettavissa myös pienen välimatkan takaa; se n suunniteltu siten, että siinä n tilaa sanille ja kuville eikä siinä ei le kirjitusvirheitä. Myös siisteys n tärkeää: ei repsttavia kulmia, kuvat ja tekstit vat surassa linjassa. Sähköisesti julisteen vi tehdä esim. Pwer Pint -hjelmalla. Juliste tehdään yhdelle dialle (eli asetuksissa valitaan tyhjä dia, ei alitusdiaa tms.). Micrsft Officessa: avataan ppt - esitys -> valitaan Rakenne -> Sivun asetukset -> Muuta krkeus ja leveys (sen mukaan miten is julisteesta halutaan esim. A3 tai A0). Lisäksi vidaan valita nk juliste vaaka- tai pystysuuntainen. Juliste vidaan tulstaa itse tai viedä tulstettavaksi kirjapainn. Sen vi myös tallentaa ja tarkastella sitä sähköisesti. Ist julisteet vi tulstaa myös A4-kkisina ja kta yhteen. Kuvia ja tekstiä vidaan liittää diaan lumalla tekstilaatikita. Kllaasi Kllaasi rakennetaan sanista, kuvista ja erilaisista materiaaleista paperille, kartngille tai muulle alustalle riippuen mitä kullinkin n käytössä. Kllaasin vi tehdä yksin, pareissa tai ryhmissä. Kllaasin avulla esitetään ajatuksia ja/tai mielipiteitä jstain aiheesta (sanasta, teemasta, ngelmasta tms.). Kllaasia täydennetään suullisesti, jllin tekijän ajatukset kllaasissa tulevat parhaiten esille. Sähköiseen esittelyyn vi käyttää myös Prezi ( ja Keynte ( hjelmia.

8 AIVORIIHI JA KARTAT Aivriihi Aivriihessä tutetaan mahdllisimman paljn aiheeseen liittyviä ajatuksia ja ideita. Eniten menetelmää käytetään pienryhmissä, mutta se spii myös parityöskentelyyn tai kk lukan työskentelyyn, jllin pettaja timii kirjurina. Seuraavassa vaiheessa aluksi tutetut ideat ja ajatukset arviidaan valitaan aiheeseen suraan liittyvät ja hylätään epäleelliset tai ei tarkitukseen spimattmat. Seuraavaksi seultaan tteutuskelpisin/-mmat. Käsitekartta, ajatuskartta, miellekartta Käsitekartassa käsitteet (asiista kertvat lauseet) n kuvattu karttamutisesti: asiasanjen välissä n nulet, jille n kirjitettu verbit. Nulen suunta näyttää lukemisen suunnan. Oppilaat vidaan hjeistaa esim. Kerr mitä tiedät plitiikasta? Ajatuskartta n vapaamutisempi kuin käsitekartta. Siinä ktaan jhnkin asiaan liittyviä ajatukset karttamutn. Sanjen ei tarvitse mudstaa lauseita. Oppilaat vidaan hjeistaa esim. Kerr mitä ajatuksia sana plitiikka sinussa herättää? Miellekartta n vieläkin vapaamutisempi. Miellekarttaan vi kirjittaa kaikenlaisia mieleen tulevia asiita, eikä niiden tarvitse lla asiayhteydessä käsiteltävään asiaan. Oppilaat vidaan hjeistaa esim. Kerr mitä sinulle tulee mieleen sanasta plitiikka? Lisätietja: VÄITTELY Oikea väittely vi lla peruskulun lukkalaisille vielä suuri haaste, mutta pienimutisempana sitä vi harjitella hyvin. Aina ei myöskään tarvitse löytyä vittajaa vaan tärkeintä n tuda esille eriäviä ja perusteltuja mielipiteitä. Väittely n yhteistiminnallinen työtapa, jssa krstuvat lginen ja ratinaalinen ajattelu. Väittelyn avulla vidaan kehittää puhe- ja viestintätaitja, ngelmanratkaisua, lgista ajattelua ja erilaisten jhtpäätösten tekemistä. Pienimutisessa väittelyssä tarvitaan väittelijöiden lisäksi puheenjhtaja (jakaa puheenvurja) ja yleisö (vi kmmentida teemaa). Väittelyssä n vastakkain vähintään kaksi mielipidettä. Väittelijät perustelevat eri tavin (tsiasiihin njautuen) man kantansa paremmuutta. Väittelijät jk esittävät vastaväitteitä ja niiden perusteluita tistensa kannanttja vastaan tai pyydetään yleisöä kmmentimaan eri kantja. Väittelijät eivät pyri vaikuttamaan tistensa asenteisiin, vaan klmannen sapulen asenteeseen. Väittely ei le kiistelyä ja kinaamista. Lisätietja:

9 HAASTATTELU JA KYSELY Haastattelu Menetelmä spii käytettäväksi sillin, kun halutaan saada vastauksia ppilaita kiinnstaviin ja ajankhtaisiin kysymyksiin. Haastattelukysymykset vi laatia pettaja, pettaja ja ppilaat yhdessä, ppilaat itse tai haastattelu vi lla spntaani eli kysymykset syntyvät haastattelun aikana. Haastattelun etukäteisvalmisteluihin kuuluu mm. haastateltavaan ja hänen alueeseensa tutustumista. Haastattelusta svitaan etukäteen ja mietitään myös miten ja missä se julkaistaan. On pyydettävä julkaisulupa ja hyvän tavan mukaan julkaistava materiaali lähetetään haastattelevalle vielä nähtäväksi ennen julkaisua. Gallupit ja kyselyt Mielipidekysely eli gallup n yleensä pienimutisempi ja siinä kysytään yleensä mielipidettä yhteen tai kahteen asiaan. Kyselyjen tekeminen n vaativa ja siksi näitä n hyvä harjitella. Kyselyjen avulla saadaan ajankhtaista tieta kiinnstaviin kysymyksiin. Kyselyihin ja gallupeihin sallistutaan yleensä annyymisti ja tulkset esitetään prsenteissa. Kyselyt vi rakentaa niin, että kysymyksiin n annettu vastausvaihtehtja, jista vastaaja valitsee spivimman tai vastaus kirjitetaan min sanin. Vaikka kyselyissä ei kysytä vastaajan nimeä, silti jitakin taustatietja n hyvä kysyä, kuten ikää, sukupulta, asuinpaikkaa tms. KUVA-ASSOSIAATIOT Kuvia ja valkuvia vi käyttää mnipulisesti petuksen elävöittämiseen ja kuvat n myös iva tapa herätellä mielikuvitusta. Kaukaiset ajatusmallit -menetelmä Menetelmässä käytetään kuvia/valkuvia ideinnin apuna. Tehtävä nnistuu parhaiten pienryhmissä tai parityönä. Tarvitaan kehitettäviä khteita (kuvina tai sanina) ja kuvia, jtka timivat kaukaisina ajatusmalleina (vivat lla valkuvia tai muita kuvia, jtka vat mahdllisimman erilaisia kuin kehiteltävät khteet). Edetään seuraavasti: - jkainen ryhmä saa yhden kehitettävän khteen (esim. uusi leikki välitunnille) - jkainen ryhmä saa lisäksi kuvan, jka timii kaukaisena ajatusmallina (esim. valkuva punaisesta ruususta) - ktaan kaukaisen ajatusmallin kuvasta viisi minaisuutta (esim. punainen, piikikäs, kaunis, vihreä, kallis) - keksitään minaisuuksien perusteella viisi hullunhauskaa svellusta (punainen peli, piikikäs peli, kaunis peli, vihreä peli, kallis peli) - kehitetään yksi mahdllinen ja timiva ratkaisu (välituntipeli, jssa jukkueet mudstetaan värien perusteella; jukkueiden n kerättävä tippuneita lehtiä tai neulasia, pikkukiviä tms. kumpi jukkue saa ensin sata täyteen) - esitellään ratkaisut Lisätietja:

10 DRAAMA Draaman avulla vidaan mallintaa ikeita tai kuvitteellisia tilanteita: haastatteluja, tisen khtaamista, khteliaisuuden taitja tms. Tisen hahmn rliin eläytyminen auttaa ymmärtämään rlihahma tai tisaalta vidaan havaita väärinkäsityksiä ja -ymmärryksiä. Asian kertminen rlissa vi lla jillekin helpmpaa kuin mana itsenä jnkun mielipiteen tai asian sanminen. Opettajan tehtäviin kuuluu hjata draaman kulkua ja lpettaa draama esim. palautekyselyn avulla, jtta ppilaat pääsevät pis esittämästään rlista. SARJAKUVA JA SEINÄSARJAKUVA Sarjakuva n susittu tapa ilmaista asiita lyhyesti ja napakasti. Sarjakuva etenee nimensä mukaisesti sarjassa eli esityksessä n alku, keskisa ja lppuhuipentuma. Sarjakuvassa yhdistetään kuvaa ja tekstiä, mutta se vi lla myös pelkkää kuvaa tai tekstiä. Sarjakuvassa käytetään myös hyväksi mielikuvia. Seinäsarjakuvan tek Seinäsarjakuva n perinteisen sarjakuvan ismpi versi, jka esitellään julisteena. Sarjakuva tutetaan yhteistyönä siten, että tutetaan sarjakuvalle yhteinen tarinan käsikirjitus jstakin annetusta tai itse kehittämästä teemasta. Usein seinäsarjakuva tutetaan valmisphjille. Sarjakuvista vi kta näyttelyn tai niitä vi käyttää viestintävälineenä ppilaskunnan hallitukselle, kulun rehtrille, jhtkunnalle, vanhempainyhdistykselle jne. Lisätietja 5. Verkstista vimaa helppja yhteistyön tapja Materiaalin tavitteena n antaa pettajalle helpsti tteutettavia ideita erilaisen asiantuntijuuden hyödyntämiseen. Jkaisessa tehtäväpaketissa n tehtävät, jissa innstetaan yhteistyöhön kulun sisältä ja ulkpulelta löytyvien yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavitteena n: - hjata tehtävien avulla ppilasta näkemään itsensä jäsenenä ja timijana erilaisissa lähiyhteisöissä, kuten kulussa, harrastusjärjestöissä ja kunnassa - saada tukea yhteispettajuuteen sekä tarjta tietja ja taitja verkstyhteistyöhön - kannustaa timimaan lukkahuneen ulkpulella, niin kulussa kuin lähiympäristössä Yhteistyön perustana n avimuus, luttamus ja kunniitus. Aina täytyy muistaa, että erityisesti kulun ulkpulisilla tahilla ei le samanlaista pedaggista saamista kuin pettajilla. Siksi n varmistettava, että ppilaat saavat sallistua maa ikätasa vastaavan timintaan hjeistamalla yhteistyökumppanit hyvin. Viestinnän selkeys ja riittävyys n varmistettava. Yhteistyö tehdään lähes aina vapaaehtisvimin, jten sapulia kunniittava käytös takaa hyvän mielen. Tavallista n, että ennen vierailua viestitellään paljn, mutta vierailun jälkeen yhteistyötaha ei enää muisteta. Yhteistyökumppani ilahtuu suuresti, js hänelle lähetetään vielä kiitsviesti ja kerrtaan, mitä hienja asiita ppilaat vat nstaneet esille vierailun jälkeen lukassa. Samalla vidaan spia mahdllisesta jatkyhteisyöstä. Verkstja käsittelevän tekstin pidempi versi (pdf) lähdeluettelineen n luettavissa

11 YHTEISTYÖKUMPPANIT KOULUN SISÄLLÄ Opetushenkilökunta Oppilaskunta ja sen hallitus Keittäjät ja siistijät Hultajat ja vanhemmat Rehtri Muu henkilökunta KOULUN ULKOPUOLISIA YHTEISTYÖKUMPPANEITA Lähikauppa Järjestöt, seurat ja yhdistykset Paikallinen työelämä, yritykset ja julkinen sektri Kirjast, muse ym. Muut ppilaitkset, päiväkdit ym. YHTEISOPETTAJUUS Opettajien ja ppiaineiden väliseen yhteistyöhön kiinnitetään entistä enemmän humita. Itsenäinen työ ja ma lukka ppimisympäristönä eivät kuitenkaan aina susi petustyön jakamista tisen kllegan tai kllegjen kanssa. Yhteispettajuus vaatii luttamuksen rakentamista. Omien kkemusten jakaminen, kllegalta ppiminen, kllegan arviiminen ja itse arviiduksi tuleminen vat jkaiselle pettajalle arvkkaita asiita. Opettaja suunnittelee paljn ja tämän työn vi tehdä yhdessä. Erityisen tärkeäksi kllegan kanssa yhteistyö nusee, kun kkeillaan uusia asiita. Luttamus, mien ajatusten jakaminen, käytänteiden kyseenalaistaminen ja situtuminen yhteisiin asiihin vahvistuvat yhteistyössä. Tiiviin yhteistyön synnyttyä myös ppilaat saavat kkemuksen yhteistyöstä ja ppivat arvstamaan asiantuntijavurvaikutusta. Esimerkkejä käytännön yhteistyöstä: yhteinen suunnittelu, suunnitelmien jakaminen, suunnitelmien vaihtaminen ja palautteen antaminen tisen suunnitelmista, vurtellen apupettajana timiminen tisen lukassa, arviinnin jakaminen kuitenkin aina jakamattman vastuun muistaminen. 6. Askeleita arviintiin Yhteiskunnalliset teemat, kuten ihmisikeudet tai hyvinvinti, käsittävät tietjen lisäksi myös erilaisia taitja, timintaa ja asenteita, jita vidaan arviida. Sitä, kuinka ppilas n ppinut hallitsemaan ja sveltamaan yhteiskunnallisten teemjen käsittelemiä tietja, taitja ja asenteita n hyvä lähestyä tavitteiden kautta. Arviitavat tavitteet vidaan jakaa esim. seuraavalla tavalla: Yhteisössä timimisen taitjen maksuminen: arviinti ja palautteen antaminen khdistuu siihen, miten ppilas n maksunut yhteisössä timimisen periaatteita ja taitja ja saak hän sveltaa niitä timiessaan lähiyhteisöjensä jäsenenä. Yhteiskunnallisten tietjen ja taitjen hankkiminen ja niiden sveltaminen: arviidaan ja annetaan palautetta suhteessa siihen, saak ppilas mudstaa perusteltuja mielipiteitään, esittää niitä muille ja käydä muiden kanssa rakentavasti keskustelua, vaikka tisten mielipiteet lisivat erilaisia.

12 Yhteiskunnallisten arvjen, ilmiöiden ja intressien ymmärtäminen: arviidaan esim. sitä, ymmärtääkö ppilas, että yhteiskunnalliseen tietn liittyy erilaisia arvja, ja yhteiskunnallinen tiet mudstuu ihmisten erilaisista arvista, näkökulmista ja intresseistä. Arvt ja asenteet: palautteen antaminen khdistuu siihen, miten ppilas kykenee arviimaan eettisesti erilaisia inhimillisiä, yhteiskunnallisia ja taludellisia kysymyksiä. Teksti tarkastelee arviintia peruspetuksen näkökulmista. Tekstin pidempi ja tereettisempi versi (pdf) lähdeluettelineen n luettavissa ARVIOINNIN MONIPUOLISUUS Oppilaan arviinnilla n kaksi keskeistä tehtävää: 1) Antaa ppilaalle palautetta hänen ppimisestaan ja saamisestaan sekä 2) kannustaa ja hjata ppilasta, auttaa ppilasta asettamaan itselleen uusia tavitteita sekä kehittämään ppilaan itsearviintitaitja. Mnipulisen arviinnin avulla pyritään ppilaille antamaan mnia mahdllisuuksia ja erilaisia tapja sittaa saamistaan. Se, mitä harjitellaan tai petellaan määrittää, mikä arviintitapa tuntuu kullinkin luntevimmalta. Esimerkkejä erilaisista arviintitavista: yksilöllisesti pienryhmissä kirjallisesti suullisesti prtfliilla timinnallisesti ARVIOINNIN TAVOITTEET Oppilaan arviinnissa pyritään erttamaan tisistaan saamisen ja edistymisen arviinti, jista annettava arviintipalaute n erilainen. Osaamista arviidaan numerlla tai kirjaimella ja edistymistä arviidaan usein sanallisella palautteella. Tässä materiaalissa arviintipalautteen tehtävänä n antaa palautetta ppilaalle siitä, kuinka hän n suriutunut suhteessa yhdessä asetettuihin tavitteisiin. Arviinti ja siihen kuuluva palautteen antaminen eivät le mikään tekninen suritus, vaan se n kiinteästi yhteydessä ppimiskäsitykseen, petussuunnitelmiin sekä kulujen timintaympäristöön. Arviinnin tulee aina kiinnittyä asetettuihin tavitteisiin. Arviinnilla ja palautteen antamisella vaikutetaan esimerkiksi seuraavien tavitteiden asettamiseen ja tapihin ppia. Opettajan lisi hyvä phtia ppilaiden kanssa sitä, Miksi arviintipalautetta annetaan? Mitä arviintipalautteessa n arviitu? Miten arviintipalautetta annetaan? Mihin tarkitukseen arviintipalautetta käytetään?

13 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT Arviinti ja palautteen antaminen vat mukana kaikissa ppimisen ja pettamisen vaiheissa. Arviintipalautteen avulla pyritään tukemaan ppilasta, edistämään hänen ppimistaan ja kannustamaan häntä niissä asiissa, jtka vaativat vielä harjittelua. Arviintipalautteen tulisi kuvata realistisesti, mutta kannustavasti ppilaan saavuttamia tietja, taitja ja edistymistä. Arviinnilla muun muassa: tdetaan mtividaan hjataan ennustetaan Opintjen aikaisella arviinnilla pyritään: tukemaan ppilaan ppimisprsessia kannustamaan ja mtivimaan ppilasta antamaan pettajalle ja hultajille palautetta siitä, miten ppilas n eri tietja ja taitja maksunut Tehtäväpaketit Vihreä alue 7. Yhteiskunnalliset teemat peruskulun lukilla Yks, kaks timimaan! - materiaalissa Yhteiskunnalliset asiat kskettavat ppilaita, mnet kunnassa tehdyt päätökset vaikuttavat suraan lapsiin ja nuriin. On siis tärkeää antaa lapsille heidän kannaltaan relevantteja tietja yhteiskunnasta. Tiednsaanti pelkästään ei riitä. Yhteiskunnallisten asiiden taustalla vat aina myös arvt ja asenteet. Arvkeskustelukaan ei riitä, sillä yhteiskunnalliset asiat vaativat myös timintaa. Ilman taitja ei vi timia. Kulut vat mitä ivallisempia paikkja sallistumisen harjitteluun. Lapset ja nuret tarvitsevat innstavia esimerkkejä. Yhteiskunnalliset asiat saatetaan mieltää alakululaiselle vaikeiksi ja vieraiksi. Kuitenkin esim. kuntalain mukaan lapsia ja nuria n kuunneltava heitä kskevassa päätöksentessa. Nurisvaltuustjen ja ppilaskuntien timintaa n vahvistettu. Yhtä kaikki, yhteiskuntaan sallistuminen vaatii tietjen lisäksi taitja ja ikeaa asennetta. Alakulussa yhteiskunnallisten asiiden käsittely tulisi suunnata taitihin ja timintaan. Aiheet sidtaan saksi lapsen arkea, hänen kkemusmaailmaa ja lähiympäristöä. Teksti tarkastelee yhteiskunnallisia teemja vain tiivistetysti. Tekstin pidempi ja tereettisempi versi (pdf) lähdeluettelineen n luettavissa YHTEISKUNNALLISTEN TEEMOJEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tereettisina lähtökhtina yhteiskunnallisten teemjen käsittelyyn timivat yhteiskuntatieteet, kansalaiskasvatuksen erilaiset suuntaukset (mm. sallisuus- ja demkratiakasvatus) ja yhteiskuntatiedn ppiaineen didaktiikka.

14 Nämä kaikki njaavat kansalaisuuden määrittelyyn ja siihen liittyvään tematiikkaan. Lähtökhtana vidaan pitää kansalaisuuden laaja-alaista näkemystä: kansalaisuus tteutuu timintana yhteiskunnassa. Kansalaiskasvatus, mutta myös yhteiskuntatieteet ja yhteiskuntatiedllinen kasvatus vat yksilön (kansalaisen) yhteiskunnallisiin timintavalmiuksiin keskittyvää timintaa, jka pitää sisällään yhteiskunnan kaikki tast: pliittisen, ssiaalisen ja taludellisen. MATERIAALIN RAJAUKSET Tässä materiaalissa yhteiskunnallisia teemja lähestytään tereettisissa lähtökhdissa lueteltujen tasjen kautta. Näiden tasjen peratinalisinnissa peruskulun lukille n tehty valintja, jtta lapsilähtöisyys säilyisi. Rajauksia n seuraavasti: keskitytään mikrtasn, ppilaan lähiympäristöön ja paikalliseen ulttuvuuteen. Makr- ja glbaalitas rajautuvat pis. keskitytään ikeisiin yhteiskunnallisiin teemihin, kuten sallistumiseen ja vaikuttamiseen lähiyhteisössä, kuluttamiseen ja työntekn. Keskiössä vat päämäärätietinen yhdessä timiminen. Kkemus aidsta vaikuttamismahdllisuudesta syntyy, kun ymmärretään miksi tehdään, ja pyritään ikeasti saavuttamaan jtakin. TEHTÄVÄPAKETTIEN RAKENNE Materiaalissa kaikki tehtävät n kttu 22 tehtäväpakettiin, jtka avaavat valittuja yhteiskunnallisia teemja. Teemat vat: yhteinen hyvinvinti vaikuttaminen kestävä tulevaisuus Tehtävissä vi edetä teeman sisällä järjestyksessä askel kerrallaan tai valita vain yhden askeleen, kska kaikki tehtävät vat myös erillisiä itsenäisiä kknaisuuksia. - Askel I: man lukan tehtävä - Askel II: kuluyhteisössä tteutettava tehtävä - Askel III: kulun ulkpulisten kumppaneiden kanssa tteutettava tehtävä Kaikissa tehtäväpaketeissa n ehdtettu valmiiksi, mihin ppiaineisiin tai aihekknaisuuksiin ne spivat. Tehtävissä n selkeästi määritelty tavitteet ja annettu ideita arviintiin. Vaikka tehtäväpaketit vat valmiita kknaisuuksia, pettaja vi yhdistellä tai sveltaa niitä parhaaksi katsmallaan tavalla.