Yks, kaks toimimaan! -materiaalin johdanto ja yleinen osio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yks, kaks toimimaan! -materiaalin johdanto ja yleinen osio"

Transkriptio

1 Yks, kaks timimaan! -materiaalin jhdant ja yleinen si Tämä n Kehittämiskeskus Opinkirjn tuttaman Yks, kaks timimaan! -materiaalin PDF-kirjastn tiedst. Linkki sähköiseen materiaaliin ja kaikki tukiaineistt sitteessa Sisällysluettel Materiaalin taustaa Keltainen alue 1. Yks, kaks timimaan! 2. Käyttöhjeet 3. Vahvistetaan sallisuutta! Oma-alitteisuus n timijuuden kivijalka Kriittisyys n yhteiskunnallisen ajattelun kulmakivi Vastuuntuntisuus n kestävän nykyisyyden ja tulevaisuuden perusta Pedaggisia työkaluja Sininen alue 4. Työtapja 5. Verkstista vimaa helppja yhteistyön tapja 6. Askeleita arviintiin Tehtäväpaketit Vihreä alue 7. Yhteiskunnalliset teemat peruskulun lukilla Kaikki tehtävät: YHTEINEN HYVINVOINTI * Minäkuva - Mikä n tärkeää -tehtäväpaketti - Arjen aktiivisuutta -tehtäväpaketti * Ryhmässä timiminen - Pp-up-työpajat -tehtäväpaketti - Yhteiset säännöt -tehtäväpaketti * Ihmisikeudet - Lasten ikeudet tutuiksi -tehtäväpaketti - Yhdenvertaisuus tehtäväpaketti - Tasa-arv-tehtäväpaketti VAIKUTTAMINEN * Timijuus - Järjestöt tutuiksi -tehtäväpaketti - Miten vaikuttaa -tehtäväpaketti - Vaikutetaan yhdessä -tehtäväpaketti * Päätöksentek - Oppilaskunta-tehtäväpaketti - Ktikunnan ja kunnantaln timinta -tehtäväpaketti - Julkiset palvelut ktikunnassa -tehtäväpaketti KESTÄVÄ TULEVAISUUS * Työelämä - Työ tutuksi -tehtäväpaketti

2 - Lähiympäristön yrittäjyys -tehtäväpaketti - Uudet yritysideat -tehtäväpaketti * Kuluttaminen - Ruka ja kuluttaminen -tehtäväpaketti - Mainkset-tehtäväpaketti - Miten vähällä selviää -tehtäväpaketti * Ympäristö - Tutkitaan lähiympäristöä -tehtäväpaketti - Lunnnsujelu-tehtäväpaketti - Eliön arv -tehtäväpaketti 1. Yks, kaks timimaan! Vaikuttamisen ja sallistumisen kulttuuri ei synny hetkessä: siihen n kasvettava ja se n kettava saksi maa elämää. Lasten n saatava kkemuksia vaikuttamisesta ja aikuisten n tehtävä tästä vaikuttamisesta aita. Aikuisten n myös näytettävä esimerkkiä ja tisaalta lutettava lasten saamiseen. Yks, kaks timimaan! -materiaalin avulla haluamme antaa työkaluja pettajille lasten vaikuttamisen ja sallisuuden lisäämiseksi. Haluamme, että materiaalista tulee mnikäyttöinen ja ajassa muuttuva. Tätä ei lisi vitu tehdä ilman kentällä timivien pettajien arvkasta kmmentintia ja testausapua KIITOS! Työryhmä ja kirjittajat: Tiina Rytkölä, Tiina Karhuvirta, Merike Kesler, Marj Kenttälä, Riikka Kuusist- Kajander, Najat Ouakrim-Sivi Timitus: Merike Kesler Kuvitus ja visuaalinen tteutus: Marja Suurnen ja Ilve Creative Oy Tekninen suunnittelu ja tteutus: Esa Heiskanen, Applari Oy ja Tania Tumisal, Opinkirj Tuttaja: Kehittämiskeskus Opinkirj 2014 Materiaalin PDF-kirjastn sijainti 2. Käyttöhjeet Tämä n valmis maksutn materiaalipaketti pääasiassa peruskulun lukkien pettajille. Materiaalin tavitteena n tukea yhteiskunnallisten teemjen käsittelyä. Siinä n valmiita kknaisuuksia, jissa n humiitu lapsilähtöisyys ja innstavat työtavat. Materiaalissa n tereettisia alustuksia ja knkreettisia tehtäviä. Kk materiaali ja lisäaineistt löytävät myös perinteisessä mudssa PDF-kirjaststa Tehtävät n kttu tehtäväpaketteihin, jtka kstuvat klmesta erillisestä tehtävästä. Tehtäväpaketin vi surittaa askel kerrallaan tai valita vain tietyt itseään kiinnstavat tehtävät: Askel I: man lukan tehtävä Askel II: kuluyhteisössä tteutettava tehtävä Askel III: kulun ulkpulisten kumppaneiden kanssa tteutettava tehtävä Lisätietja materiaalista Merike Kesler merike.kesler[at]pinkirj.fi tai pinkirj[at]pinkirj.fi

3 Materiaalin palautelmake sivulla YKS, KAKS TOIMIMAAN! PÄHKINÄNKUORESSA * Antaa tieta yhteiskunnallisista teemista ja siitä, miksi niitä n tärkeää pettaa peruskulun lukilla. * Tuttaa ideita jatkuvaan kannustavaan arviintiin, yhteispettajuuteen, eri asiantuntijuuden ja kulun ulkpulisten yhteistyökumppaneiden hyödyntämiseen. * Spii saksi eri ppiaineiden ja aihekknaisuuksien pettamista. * Ottaa humin uudet peruspetuksen petussuunnitelman perusteet siinä n ideita uuteen yhteiskuntapin ppiaineeseen ja eheyttäviin ppimiskknaisuuksiin. Materiaali tukee hyvin myös 2016 käyttöön tulevan petussuunnitelman laaja-alaisen saamisen tarpeita, erityisesti mnilukutaidn, työelämätaitjen ja yrittäjyyden sekä sallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisen tavitteita. VISUAALINEN MAAILMA Maailmassa liikutaan plkuja pitkin. Plut n jaettu värien mukaan kulkemaan keltaisella, sinisellä ja vihreällä alueella. Keltaiselle alueelle n kttu tieta materiaalin taustasta ja tukimateriaalia. Sinisen alueen plku antaa lisätieta pedaggista työkaluista. Vihreälle alueelle n kttu kaikki tehtävät. Susiteltavaa n, että lukija tutustuu ensin kk materiaaliin ja näkee, miten se timii teknisesti. Jkaisen kuvaruudun alalaidassa n plku, jsta näkee missä lukija kullinkin n. Kuvaruuduissa levat linkit timivat parhaiten, kun esitys ei le kk näytöllä. Samin sillin n helpp hakea itseään kiinnstava kuvaruutu vetämällä hiirellä ympyränmutista sitinta. Klikkaamalla näytön ikeassa laidassa levaa taln kuvaa pääset aina yleisnäkymään ja siitä vit valita haluamaasi khdan ja klikata sitä. 3. Vahvistetaan sallisuutta Tämän petusmateriaalin avulla pettajat ja pettajaksi piskelevat vivat virittäytyä yhteiskunnallisten teemjen äärelle. Tavite n, että tereettiset alustukset ja tehtäväkknaisuudet antavat rhkeutta ja innstusta teemjen käsittelyyn ppilasryhmien kanssa ppiaineesta riippumatta. Maksutn materiaali sveltuu parhaiten lukkalaisten pettajille ja sitä vi käyttää eri ppiaineissa ja aihekknaisuuksissa. Se n tehty nykyisten peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden (POPS 2004) tavitteiden mukaan ja siinä n humiitu myös j tulevia petussuunnitelmia hjaava tuntijakpäätös sekä eri vaiheissa julkitulleet lunnstekstit. MATERIAALIN TAVOITTEET Materiaalipaketin tavitteena n antaa työkaluja pääasiassa peruskulun lukkalaisten yhteiskunnalliseen kasvatukseen. Tavitteena n vahvistaa lasten sallisuutta maan elämään sekä tarjta tukea kulu- ja lähiympäristössä tapahtuvaan petukseen. Lähtökhdaksi n valittu lapsen ma kkemusmaailma. Materiaalin sisällöt tulevat lapsen khtaamasta ja eletystä arjesta.

4 MATERIAALIN YDINKÄSITTEET Materiaalin ydinkäsitteitä vat yhteinen hyvinvinti, vaikuttaminen ja kestävä tulevaisuus. Nämä käsitteet pitävät sisällään demkratian, yhteisöllisyyden, timijuuden ja vastuullisuuden. Kansalaisuus ja sen käsite n materiaalin kivijalka: se timii sallisuuden lähtökhtana ja mttrina myös lapselle. Tulevaisuuden kansalaisen tarvitsemia laaja-alaisia yhteiskunnallisia taitja muun muassa ma-alitteisuutta, kriittisyyttä ja vastuuntuntisuutta harjitellaan tämän materiaalin knkreettisten tehtävien avulla. Yhteistiminnalliset työtavat, mnipuliset timintaympäristöt sekä kulun sisältä että ulkpulelta löytyvien kumppaneiden hyödyntäminen elävöittävät ja syventävät taitjen pettelua. Arviinti n saanut materiaalissa keskeisen rlin, kska se liittyy aina suunnitelmalliseen timintaan. MATERIAALIN TEHTÄVÄT Tehtäväpaketteihin kttujen tehtävien avulla ppilaita kannustetaan havainnimaan, phtimaan ja tutkimaan yhteiskunnallisia asiita masta arjesta nusevien kysymysten kautta. Materiaaliin n valittu jkaista lasta kskettavia aiheita minäkuvan rakentumista, ryhmässä timimista, ihmisikeuksien käsittelyä, sallistumista ja vaikuttamista, kuluttamista, työelämään tutustumista ja ympäristöstä hulehtimista. OMA-ALOITTEISUUS ON TOIMIJUUDEN KIVIJALKA Materiaalissa rhkaistaan lapsia yhteiskunnalliseen sallisuuteen. Tavitteena n tutustuttaa ppilaita erilaisiin sallistumisen mutihin ja tapihin sekä harjitella näitä erilaisissa ryhmissä. Samalla ppilaalle herää ymmärrys itsestään erilaisten yhteisöjen jäsenenä. Hän saa valmiuksia mien vahvuuksien löytämiseen ja niiden hyödyntämiseen, rakentavaan vurvaikutukseen sekä rhkeutta vaikuttaa itselleen ja yhteisesti tärkeäksi kettuihin asiihin. KRIITTISYYS ON YHTEISKUNNALLISEN AJATTELUN KULMAKIVI Materiaalissa herätellään lapsia yhteiskunnalliseen ajatteluun. Tavitteena n luda ppilaalle perusteita havainnida erilaisia näkökulmia, päätöksiä ja eri lähteiden tuttamaa tieta. Kriittisyyttä harjitellaan erilaisissa arjen tilanteissa ja eri lähteitä sekä mediita hyödyntäen. Samalla ppilas tutustuu yhteiskunnalliseen päätöksentekn ja saa valmiuksia ymmärtää niiden perustuvan erilaisille arville ja vaihtehdille, jtka vivat muuttua ihmisten ja tilanteiden muuttuessa. Hän saa valmiuksia mien perusteltujen mielipiteiden esittämiseen, lähdekriittisyyteen ja medialukutaitn.

5 VASTUUNTUNTOISUUS ON KESTÄVÄN NYKYISYYDEN JA TULEVAISUUDEN PERUSTA Materiaalissa hjataan lapsia yhteiskunnalliseen vastuullisuuteen. Tavitteena n, että ppilas pääsee harjittelemaan eettisiä arviintitaitjaan arjen erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Oppilasta hjataan kestävään tulevaisuusajatteluun. Hänelle syntyy itsestään kuva aktiivisena timijana. Oma timinta vaikuttaa man itsensä lisäksi laajemmin muihin ihmisiin ja esim. ympäristöön. YKS, KAKS ARVIOIMAAN - ARVIOINTIPALAUTTEEN PERIAATTEET MATERIAALISSA Materiaalissa esitellään ja annetaan erilaisia työkaluja tehtäväpakettien askeleiden arviintipalautteen antamiseksi. Materiaalissa käytetään arviintipalaute-käsitettä siksi, että ppilaalla ja pettajalla n mahdllisuus reflektida jk sana tehtäväpakettien tekemistä tai sen jälkeen sitä, mitä askeleiden aikana pittiin ja ivallettiin. Kyse n ennen kaikkea siitä, että ppilas saa palautetta masta saamisestaan ja edistymisestään pettajan lisäksi myös tisilta ppilailta. Lisäksi ppilas ppii arviimaan maa timintaansa, edistymistään ja ppimaansa itsearviinnin avulla. Jkaisessa sissa ehdtetut erilaiset arviintitavat liittyvät paitsi työskentelyyn, myös kknaisuudessa asetettuihin tiet-, tait- ja asennetavitteisiin. Materiaalia varten laadittu arviintipalaute ei sinänsä liity minkään yksittäisen ppiaineen tavitteiden arviimiseen. Jkainen materiaalia käyttävä pettaja vi kuitenkin niin halutessaan katsa, eri ppiaineiden petussuunnitelmista niiden ppiaineiden tavitteita ja hyvän saamisen kriteereitä, jihin materiaalikknaisuuden yhteiskunnalliset aiheet liittyvät. Näitä ppiaineita vat esimerkiksi yhteiskuntappi, histria, terveystiet, elämänkatsmustiet, usknt, ympäristö ja ppilaanhjaus. Tehtäväpakettien yhteydessä käytetään erilaisia arviintitapja, jita jkainen pettaja vi sveltaa ja täydentää kknaisuuksille asetettujen tavitteiden suuntaisesti. Tavitteena n, että arviintipalautetta kerätään ja annetaan mahdllisimman mnipulisesti Tämän materiaalin avulla: * Kehitetään ppilaan itsearviintitaitja. * Tuetaan pettajan mnipulisia arviintitaitja. * Ludaan sekä pettajalle että ppilaalle mahdllisuus antaa ja saada mnipulista palautetta aiheiden käsittelystä. Pedaggisia työkaluja Sininen alue 4. Työtapja Työtapasissa n kuvattu tarkemmin muutamia tehtävien yhteydessä svellettuja työtapja ja menetelmiä. Humiitava n, että kuvauksia n mukattu ja kehitetty tähän materiaaliin spiviksi.

6 GALLERIAKÄVELY Galleriakävely n iva tapa arviida tutksia. Sitä vi käyttää myös väliarviinnissa ja sillin tarkituksena n saada kehittämisideita. Galleriakävely viittaa musen tai taidenäyttelyyn; siispä työtavan aikana pyritään samanlaiseen ympäristöön. Tutkset asetetaan näkyviin seinille tai pöydille siten, että lapset vivat rauhassa tutustua jkaiseen työhön. Jkainen tutustuu tutksiin yksin. Töistä ei puhuta kavereiden kanssa eikä niitä arvstella ääneen. Jkainen lapsi antaa jkaisesta tutksesta palautetta. Js tutksia n paljn, arviidaan vain muutama itse valittu tuts. Palautteen pituudella ei le väliä, mutta susitaan lyhyitä arviita, jllin niitä n helpmpaa kta. Opettaja kert, millaista palautetta lapselta dtetaan (esim. Mikä n llut kaunista työssä?, Kerr yksi asia, jka puuttuu työstä tai Kerr yksi asia, jssa tekijä n mielestäsi nnistunut erityisesti ). Palautteet vi kirjittaa paperille (jkaiselle työlle ma paperi) tai esim. pst-it lapuille (yksi arvi/yksi tuts). Kunkin työn tekijä/tekijät kkavat saamansa arvit ja tekevät niistä tarvittavia jhtpäätöksiä. PROJEKTI Prjektilla n selkeä alitus, keskivaihe ja lpetus. Prjektityölle n minaista, että se n tehty ismmassa tai pienemmässä ryhmässä, se n tteutettu tietyssä määräajassa ja sillä halutaan edistää yhteisön hyvinvintia. Prjektityö vi lla myös sa ismpaa hanketta tai sillä vi lla ulkpulinen tilaaja. Prjektityössä krstuvat erityisesti aikataulutus ja työnjak. Prjektityön vaiheet: * Suunnittelu: asetetaan tavitteet, suunnitellaan aikataulu ja työnjak, työn tteutus ja mahdllinen raprtinti. * Valmistelu: haetaan tausta- ja yhteystietja ja tehdään tärkeimmät materiaalihankinnat. * Tteutus: tteutetaan prjekti suunnitelmien mukaan. Tässä täytyy muistaa myös työn tallennus: videinti, valkuvaus, päiväkirja, haastattelu tms. jnka avulla prjekti raprtidaan. * Raprtinti: Raprtissa kerrtaan, mitä tehtiin ja saavutettiink asetetut tavitteet. Prjektin vaiheita vi sveltaa myös teemapäivän tai tapahtuman järjestämiseen. OPPIMISKAHVILA JA YHTEISTOIMINNALLINEN OPPIMINEN Oppimiskahvila Oppilaat jakautuvat n. 6 henkilön ryhmiin. Jkaiselle pöytäryhmälle jaetaan is paperiarkki tai kartnki. Jkaiseen pöytäryhmään valitaan kirjuri, jka ei liiku muun ryhmän mukana, vaan n kk työskentelyn ajan samassa pöytäryhmässä.

7 Kukin ryhmä saa kysymyksen/ngelman, jsta heidän n tarkitus puhua. Kysymys vidaan sijittaa/kirjittaa isn arkin keskelle ja kirjuri tekee sen ympärille muistiinpanja. Keskustelua käydään n. 5 min, jnka jälkeen ryhmän jäsenet (paitsi kirjuri) siirtyvät tiseen ryhmään keskustelemaan tisesta aiheesta. Ryhmän jäsenten saavuttua uuteen pöytään kirjuri kert lyhyesti, mistä kysymyksestä keskustellaan ja pyytää uutta ryhmää alittamaan keskustelun samasta aiheesta. Siirtymien määrä riippuu ryhmien määrästä ja ppitunnin keststa. Tunnin lpusta n hyvä varata aikaa kirjureille tulsten esittelyyn: mikä li keskusteltava kysymys ja mitä ratkaisuja/asiita tähän n tullut. Yhteistiminnallinen ppiminen Oppilaat työskentelevät pienryhmissä ja jkainen piskelija sallistuu kahden pienryhmän työhön: tinen n ma ktiryhmä ja tinen tutkimusryhmä. Aluksi ktiryhmän jkainen jäsen sallistuu jhnkin tutkimusryhmään, jssa selvitetään jtakin asiaa ja massa ktiryhmässä kukin jäsen pettaa ppimansa muille ktiryhmän jäsenille. JULISTEET JA KOLLAASIT Juliste/psteri Julisteen/psterin vi tehdä paperille tai sähköisesti. Mitä ismpi paperi n käytössä, sitä näyttävämpi ja hienmpi julisteesta tulee. Tässä esittelymudssa krstuu visuaalisuus. Timiva juliste/psteri n lginen ja järjestetty hyvin, siinä n käytetty värejä ja se n hukutteleva, teksti n helpsti luettavissa myös pienen välimatkan takaa; se n suunniteltu siten, että siinä n tilaa sanille ja kuville eikä siinä ei le kirjitusvirheitä. Myös siisteys n tärkeää: ei repsttavia kulmia, kuvat ja tekstit vat surassa linjassa. Sähköisesti julisteen vi tehdä esim. Pwer Pint -hjelmalla. Juliste tehdään yhdelle dialle (eli asetuksissa valitaan tyhjä dia, ei alitusdiaa tms.). Micrsft Officessa: avataan ppt - esitys -> valitaan Rakenne -> Sivun asetukset -> Muuta krkeus ja leveys (sen mukaan miten is julisteesta halutaan esim. A3 tai A0). Lisäksi vidaan valita nk juliste vaaka- tai pystysuuntainen. Juliste vidaan tulstaa itse tai viedä tulstettavaksi kirjapainn. Sen vi myös tallentaa ja tarkastella sitä sähköisesti. Ist julisteet vi tulstaa myös A4-kkisina ja kta yhteen. Kuvia ja tekstiä vidaan liittää diaan lumalla tekstilaatikita. Kllaasi Kllaasi rakennetaan sanista, kuvista ja erilaisista materiaaleista paperille, kartngille tai muulle alustalle riippuen mitä kullinkin n käytössä. Kllaasin vi tehdä yksin, pareissa tai ryhmissä. Kllaasin avulla esitetään ajatuksia ja/tai mielipiteitä jstain aiheesta (sanasta, teemasta, ngelmasta tms.). Kllaasia täydennetään suullisesti, jllin tekijän ajatukset kllaasissa tulevat parhaiten esille. Sähköiseen esittelyyn vi käyttää myös Prezi (www.prezi.cm) ja Keynte (www.keynte.cm) hjelmia.

8 AIVORIIHI JA KARTAT Aivriihi Aivriihessä tutetaan mahdllisimman paljn aiheeseen liittyviä ajatuksia ja ideita. Eniten menetelmää käytetään pienryhmissä, mutta se spii myös parityöskentelyyn tai kk lukan työskentelyyn, jllin pettaja timii kirjurina. Seuraavassa vaiheessa aluksi tutetut ideat ja ajatukset arviidaan valitaan aiheeseen suraan liittyvät ja hylätään epäleelliset tai ei tarkitukseen spimattmat. Seuraavaksi seultaan tteutuskelpisin/-mmat. Käsitekartta, ajatuskartta, miellekartta Käsitekartassa käsitteet (asiista kertvat lauseet) n kuvattu karttamutisesti: asiasanjen välissä n nulet, jille n kirjitettu verbit. Nulen suunta näyttää lukemisen suunnan. Oppilaat vidaan hjeistaa esim. Kerr mitä tiedät plitiikasta? Ajatuskartta n vapaamutisempi kuin käsitekartta. Siinä ktaan jhnkin asiaan liittyviä ajatukset karttamutn. Sanjen ei tarvitse mudstaa lauseita. Oppilaat vidaan hjeistaa esim. Kerr mitä ajatuksia sana plitiikka sinussa herättää? Miellekartta n vieläkin vapaamutisempi. Miellekarttaan vi kirjittaa kaikenlaisia mieleen tulevia asiita, eikä niiden tarvitse lla asiayhteydessä käsiteltävään asiaan. Oppilaat vidaan hjeistaa esim. Kerr mitä sinulle tulee mieleen sanasta plitiikka? Lisätietja: VÄITTELY Oikea väittely vi lla peruskulun lukkalaisille vielä suuri haaste, mutta pienimutisempana sitä vi harjitella hyvin. Aina ei myöskään tarvitse löytyä vittajaa vaan tärkeintä n tuda esille eriäviä ja perusteltuja mielipiteitä. Väittely n yhteistiminnallinen työtapa, jssa krstuvat lginen ja ratinaalinen ajattelu. Väittelyn avulla vidaan kehittää puhe- ja viestintätaitja, ngelmanratkaisua, lgista ajattelua ja erilaisten jhtpäätösten tekemistä. Pienimutisessa väittelyssä tarvitaan väittelijöiden lisäksi puheenjhtaja (jakaa puheenvurja) ja yleisö (vi kmmentida teemaa). Väittelyssä n vastakkain vähintään kaksi mielipidettä. Väittelijät perustelevat eri tavin (tsiasiihin njautuen) man kantansa paremmuutta. Väittelijät jk esittävät vastaväitteitä ja niiden perusteluita tistensa kannanttja vastaan tai pyydetään yleisöä kmmentimaan eri kantja. Väittelijät eivät pyri vaikuttamaan tistensa asenteisiin, vaan klmannen sapulen asenteeseen. Väittely ei le kiistelyä ja kinaamista. Lisätietja:

9 HAASTATTELU JA KYSELY Haastattelu Menetelmä spii käytettäväksi sillin, kun halutaan saada vastauksia ppilaita kiinnstaviin ja ajankhtaisiin kysymyksiin. Haastattelukysymykset vi laatia pettaja, pettaja ja ppilaat yhdessä, ppilaat itse tai haastattelu vi lla spntaani eli kysymykset syntyvät haastattelun aikana. Haastattelun etukäteisvalmisteluihin kuuluu mm. haastateltavaan ja hänen alueeseensa tutustumista. Haastattelusta svitaan etukäteen ja mietitään myös miten ja missä se julkaistaan. On pyydettävä julkaisulupa ja hyvän tavan mukaan julkaistava materiaali lähetetään haastattelevalle vielä nähtäväksi ennen julkaisua. Gallupit ja kyselyt Mielipidekysely eli gallup n yleensä pienimutisempi ja siinä kysytään yleensä mielipidettä yhteen tai kahteen asiaan. Kyselyjen tekeminen n vaativa ja siksi näitä n hyvä harjitella. Kyselyjen avulla saadaan ajankhtaista tieta kiinnstaviin kysymyksiin. Kyselyihin ja gallupeihin sallistutaan yleensä annyymisti ja tulkset esitetään prsenteissa. Kyselyt vi rakentaa niin, että kysymyksiin n annettu vastausvaihtehtja, jista vastaaja valitsee spivimman tai vastaus kirjitetaan min sanin. Vaikka kyselyissä ei kysytä vastaajan nimeä, silti jitakin taustatietja n hyvä kysyä, kuten ikää, sukupulta, asuinpaikkaa tms. KUVA-ASSOSIAATIOT Kuvia ja valkuvia vi käyttää mnipulisesti petuksen elävöittämiseen ja kuvat n myös iva tapa herätellä mielikuvitusta. Kaukaiset ajatusmallit -menetelmä Menetelmässä käytetään kuvia/valkuvia ideinnin apuna. Tehtävä nnistuu parhaiten pienryhmissä tai parityönä. Tarvitaan kehitettäviä khteita (kuvina tai sanina) ja kuvia, jtka timivat kaukaisina ajatusmalleina (vivat lla valkuvia tai muita kuvia, jtka vat mahdllisimman erilaisia kuin kehiteltävät khteet). Edetään seuraavasti: - jkainen ryhmä saa yhden kehitettävän khteen (esim. uusi leikki välitunnille) - jkainen ryhmä saa lisäksi kuvan, jka timii kaukaisena ajatusmallina (esim. valkuva punaisesta ruususta) - ktaan kaukaisen ajatusmallin kuvasta viisi minaisuutta (esim. punainen, piikikäs, kaunis, vihreä, kallis) - keksitään minaisuuksien perusteella viisi hullunhauskaa svellusta (punainen peli, piikikäs peli, kaunis peli, vihreä peli, kallis peli) - kehitetään yksi mahdllinen ja timiva ratkaisu (välituntipeli, jssa jukkueet mudstetaan värien perusteella; jukkueiden n kerättävä tippuneita lehtiä tai neulasia, pikkukiviä tms. kumpi jukkue saa ensin sata täyteen) - esitellään ratkaisut Lisätietja:

10 DRAAMA Draaman avulla vidaan mallintaa ikeita tai kuvitteellisia tilanteita: haastatteluja, tisen khtaamista, khteliaisuuden taitja tms. Tisen hahmn rliin eläytyminen auttaa ymmärtämään rlihahma tai tisaalta vidaan havaita väärinkäsityksiä ja -ymmärryksiä. Asian kertminen rlissa vi lla jillekin helpmpaa kuin mana itsenä jnkun mielipiteen tai asian sanminen. Opettajan tehtäviin kuuluu hjata draaman kulkua ja lpettaa draama esim. palautekyselyn avulla, jtta ppilaat pääsevät pis esittämästään rlista. SARJAKUVA JA SEINÄSARJAKUVA Sarjakuva n susittu tapa ilmaista asiita lyhyesti ja napakasti. Sarjakuva etenee nimensä mukaisesti sarjassa eli esityksessä n alku, keskisa ja lppuhuipentuma. Sarjakuvassa yhdistetään kuvaa ja tekstiä, mutta se vi lla myös pelkkää kuvaa tai tekstiä. Sarjakuvassa käytetään myös hyväksi mielikuvia. Seinäsarjakuvan tek Seinäsarjakuva n perinteisen sarjakuvan ismpi versi, jka esitellään julisteena. Sarjakuva tutetaan yhteistyönä siten, että tutetaan sarjakuvalle yhteinen tarinan käsikirjitus jstakin annetusta tai itse kehittämästä teemasta. Usein seinäsarjakuva tutetaan valmisphjille. Sarjakuvista vi kta näyttelyn tai niitä vi käyttää viestintävälineenä ppilaskunnan hallitukselle, kulun rehtrille, jhtkunnalle, vanhempainyhdistykselle jne. Lisätietja 5. Verkstista vimaa helppja yhteistyön tapja Materiaalin tavitteena n antaa pettajalle helpsti tteutettavia ideita erilaisen asiantuntijuuden hyödyntämiseen. Jkaisessa tehtäväpaketissa n tehtävät, jissa innstetaan yhteistyöhön kulun sisältä ja ulkpulelta löytyvien yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavitteena n: - hjata tehtävien avulla ppilasta näkemään itsensä jäsenenä ja timijana erilaisissa lähiyhteisöissä, kuten kulussa, harrastusjärjestöissä ja kunnassa - saada tukea yhteispettajuuteen sekä tarjta tietja ja taitja verkstyhteistyöhön - kannustaa timimaan lukkahuneen ulkpulella, niin kulussa kuin lähiympäristössä Yhteistyön perustana n avimuus, luttamus ja kunniitus. Aina täytyy muistaa, että erityisesti kulun ulkpulisilla tahilla ei le samanlaista pedaggista saamista kuin pettajilla. Siksi n varmistettava, että ppilaat saavat sallistua maa ikätasa vastaavan timintaan hjeistamalla yhteistyökumppanit hyvin. Viestinnän selkeys ja riittävyys n varmistettava. Yhteistyö tehdään lähes aina vapaaehtisvimin, jten sapulia kunniittava käytös takaa hyvän mielen. Tavallista n, että ennen vierailua viestitellään paljn, mutta vierailun jälkeen yhteistyötaha ei enää muisteta. Yhteistyökumppani ilahtuu suuresti, js hänelle lähetetään vielä kiitsviesti ja kerrtaan, mitä hienja asiita ppilaat vat nstaneet esille vierailun jälkeen lukassa. Samalla vidaan spia mahdllisesta jatkyhteisyöstä. Verkstja käsittelevän tekstin pidempi versi (pdf) lähdeluettelineen n luettavissa

11 YHTEISTYÖKUMPPANIT KOULUN SISÄLLÄ Opetushenkilökunta Oppilaskunta ja sen hallitus Keittäjät ja siistijät Hultajat ja vanhemmat Rehtri Muu henkilökunta KOULUN ULKOPUOLISIA YHTEISTYÖKUMPPANEITA Lähikauppa Järjestöt, seurat ja yhdistykset Paikallinen työelämä, yritykset ja julkinen sektri Kirjast, muse ym. Muut ppilaitkset, päiväkdit ym. YHTEISOPETTAJUUS Opettajien ja ppiaineiden väliseen yhteistyöhön kiinnitetään entistä enemmän humita. Itsenäinen työ ja ma lukka ppimisympäristönä eivät kuitenkaan aina susi petustyön jakamista tisen kllegan tai kllegjen kanssa. Yhteispettajuus vaatii luttamuksen rakentamista. Omien kkemusten jakaminen, kllegalta ppiminen, kllegan arviiminen ja itse arviiduksi tuleminen vat jkaiselle pettajalle arvkkaita asiita. Opettaja suunnittelee paljn ja tämän työn vi tehdä yhdessä. Erityisen tärkeäksi kllegan kanssa yhteistyö nusee, kun kkeillaan uusia asiita. Luttamus, mien ajatusten jakaminen, käytänteiden kyseenalaistaminen ja situtuminen yhteisiin asiihin vahvistuvat yhteistyössä. Tiiviin yhteistyön synnyttyä myös ppilaat saavat kkemuksen yhteistyöstä ja ppivat arvstamaan asiantuntijavurvaikutusta. Esimerkkejä käytännön yhteistyöstä: yhteinen suunnittelu, suunnitelmien jakaminen, suunnitelmien vaihtaminen ja palautteen antaminen tisen suunnitelmista, vurtellen apupettajana timiminen tisen lukassa, arviinnin jakaminen kuitenkin aina jakamattman vastuun muistaminen. 6. Askeleita arviintiin Yhteiskunnalliset teemat, kuten ihmisikeudet tai hyvinvinti, käsittävät tietjen lisäksi myös erilaisia taitja, timintaa ja asenteita, jita vidaan arviida. Sitä, kuinka ppilas n ppinut hallitsemaan ja sveltamaan yhteiskunnallisten teemjen käsittelemiä tietja, taitja ja asenteita n hyvä lähestyä tavitteiden kautta. Arviitavat tavitteet vidaan jakaa esim. seuraavalla tavalla: Yhteisössä timimisen taitjen maksuminen: arviinti ja palautteen antaminen khdistuu siihen, miten ppilas n maksunut yhteisössä timimisen periaatteita ja taitja ja saak hän sveltaa niitä timiessaan lähiyhteisöjensä jäsenenä. Yhteiskunnallisten tietjen ja taitjen hankkiminen ja niiden sveltaminen: arviidaan ja annetaan palautetta suhteessa siihen, saak ppilas mudstaa perusteltuja mielipiteitään, esittää niitä muille ja käydä muiden kanssa rakentavasti keskustelua, vaikka tisten mielipiteet lisivat erilaisia.

12 Yhteiskunnallisten arvjen, ilmiöiden ja intressien ymmärtäminen: arviidaan esim. sitä, ymmärtääkö ppilas, että yhteiskunnalliseen tietn liittyy erilaisia arvja, ja yhteiskunnallinen tiet mudstuu ihmisten erilaisista arvista, näkökulmista ja intresseistä. Arvt ja asenteet: palautteen antaminen khdistuu siihen, miten ppilas kykenee arviimaan eettisesti erilaisia inhimillisiä, yhteiskunnallisia ja taludellisia kysymyksiä. Teksti tarkastelee arviintia peruspetuksen näkökulmista. Tekstin pidempi ja tereettisempi versi (pdf) lähdeluettelineen n luettavissa ARVIOINNIN MONIPUOLISUUS Oppilaan arviinnilla n kaksi keskeistä tehtävää: 1) Antaa ppilaalle palautetta hänen ppimisestaan ja saamisestaan sekä 2) kannustaa ja hjata ppilasta, auttaa ppilasta asettamaan itselleen uusia tavitteita sekä kehittämään ppilaan itsearviintitaitja. Mnipulisen arviinnin avulla pyritään ppilaille antamaan mnia mahdllisuuksia ja erilaisia tapja sittaa saamistaan. Se, mitä harjitellaan tai petellaan määrittää, mikä arviintitapa tuntuu kullinkin luntevimmalta. Esimerkkejä erilaisista arviintitavista: yksilöllisesti pienryhmissä kirjallisesti suullisesti prtfliilla timinnallisesti ARVIOINNIN TAVOITTEET Oppilaan arviinnissa pyritään erttamaan tisistaan saamisen ja edistymisen arviinti, jista annettava arviintipalaute n erilainen. Osaamista arviidaan numerlla tai kirjaimella ja edistymistä arviidaan usein sanallisella palautteella. Tässä materiaalissa arviintipalautteen tehtävänä n antaa palautetta ppilaalle siitä, kuinka hän n suriutunut suhteessa yhdessä asetettuihin tavitteisiin. Arviinti ja siihen kuuluva palautteen antaminen eivät le mikään tekninen suritus, vaan se n kiinteästi yhteydessä ppimiskäsitykseen, petussuunnitelmiin sekä kulujen timintaympäristöön. Arviinnin tulee aina kiinnittyä asetettuihin tavitteisiin. Arviinnilla ja palautteen antamisella vaikutetaan esimerkiksi seuraavien tavitteiden asettamiseen ja tapihin ppia. Opettajan lisi hyvä phtia ppilaiden kanssa sitä, Miksi arviintipalautetta annetaan? Mitä arviintipalautteessa n arviitu? Miten arviintipalautetta annetaan? Mihin tarkitukseen arviintipalautetta käytetään?

13 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT Arviinti ja palautteen antaminen vat mukana kaikissa ppimisen ja pettamisen vaiheissa. Arviintipalautteen avulla pyritään tukemaan ppilasta, edistämään hänen ppimistaan ja kannustamaan häntä niissä asiissa, jtka vaativat vielä harjittelua. Arviintipalautteen tulisi kuvata realistisesti, mutta kannustavasti ppilaan saavuttamia tietja, taitja ja edistymistä. Arviinnilla muun muassa: tdetaan mtividaan hjataan ennustetaan Opintjen aikaisella arviinnilla pyritään: tukemaan ppilaan ppimisprsessia kannustamaan ja mtivimaan ppilasta antamaan pettajalle ja hultajille palautetta siitä, miten ppilas n eri tietja ja taitja maksunut Tehtäväpaketit Vihreä alue 7. Yhteiskunnalliset teemat peruskulun lukilla Yks, kaks timimaan! - materiaalissa Yhteiskunnalliset asiat kskettavat ppilaita, mnet kunnassa tehdyt päätökset vaikuttavat suraan lapsiin ja nuriin. On siis tärkeää antaa lapsille heidän kannaltaan relevantteja tietja yhteiskunnasta. Tiednsaanti pelkästään ei riitä. Yhteiskunnallisten asiiden taustalla vat aina myös arvt ja asenteet. Arvkeskustelukaan ei riitä, sillä yhteiskunnalliset asiat vaativat myös timintaa. Ilman taitja ei vi timia. Kulut vat mitä ivallisempia paikkja sallistumisen harjitteluun. Lapset ja nuret tarvitsevat innstavia esimerkkejä. Yhteiskunnalliset asiat saatetaan mieltää alakululaiselle vaikeiksi ja vieraiksi. Kuitenkin esim. kuntalain mukaan lapsia ja nuria n kuunneltava heitä kskevassa päätöksentessa. Nurisvaltuustjen ja ppilaskuntien timintaa n vahvistettu. Yhtä kaikki, yhteiskuntaan sallistuminen vaatii tietjen lisäksi taitja ja ikeaa asennetta. Alakulussa yhteiskunnallisten asiiden käsittely tulisi suunnata taitihin ja timintaan. Aiheet sidtaan saksi lapsen arkea, hänen kkemusmaailmaa ja lähiympäristöä. Teksti tarkastelee yhteiskunnallisia teemja vain tiivistetysti. Tekstin pidempi ja tereettisempi versi (pdf) lähdeluettelineen n luettavissa YHTEISKUNNALLISTEN TEEMOJEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tereettisina lähtökhtina yhteiskunnallisten teemjen käsittelyyn timivat yhteiskuntatieteet, kansalaiskasvatuksen erilaiset suuntaukset (mm. sallisuus- ja demkratiakasvatus) ja yhteiskuntatiedn ppiaineen didaktiikka.

14 Nämä kaikki njaavat kansalaisuuden määrittelyyn ja siihen liittyvään tematiikkaan. Lähtökhtana vidaan pitää kansalaisuuden laaja-alaista näkemystä: kansalaisuus tteutuu timintana yhteiskunnassa. Kansalaiskasvatus, mutta myös yhteiskuntatieteet ja yhteiskuntatiedllinen kasvatus vat yksilön (kansalaisen) yhteiskunnallisiin timintavalmiuksiin keskittyvää timintaa, jka pitää sisällään yhteiskunnan kaikki tast: pliittisen, ssiaalisen ja taludellisen. MATERIAALIN RAJAUKSET Tässä materiaalissa yhteiskunnallisia teemja lähestytään tereettisissa lähtökhdissa lueteltujen tasjen kautta. Näiden tasjen peratinalisinnissa peruskulun lukille n tehty valintja, jtta lapsilähtöisyys säilyisi. Rajauksia n seuraavasti: keskitytään mikrtasn, ppilaan lähiympäristöön ja paikalliseen ulttuvuuteen. Makr- ja glbaalitas rajautuvat pis. keskitytään ikeisiin yhteiskunnallisiin teemihin, kuten sallistumiseen ja vaikuttamiseen lähiyhteisössä, kuluttamiseen ja työntekn. Keskiössä vat päämäärätietinen yhdessä timiminen. Kkemus aidsta vaikuttamismahdllisuudesta syntyy, kun ymmärretään miksi tehdään, ja pyritään ikeasti saavuttamaan jtakin. TEHTÄVÄPAKETTIEN RAKENNE Materiaalissa kaikki tehtävät n kttu 22 tehtäväpakettiin, jtka avaavat valittuja yhteiskunnallisia teemja. Teemat vat: yhteinen hyvinvinti vaikuttaminen kestävä tulevaisuus Tehtävissä vi edetä teeman sisällä järjestyksessä askel kerrallaan tai valita vain yhden askeleen, kska kaikki tehtävät vat myös erillisiä itsenäisiä kknaisuuksia. - Askel I: man lukan tehtävä - Askel II: kuluyhteisössä tteutettava tehtävä - Askel III: kulun ulkpulisten kumppaneiden kanssa tteutettava tehtävä Kaikissa tehtäväpaketeissa n ehdtettu valmiiksi, mihin ppiaineisiin tai aihekknaisuuksiin ne spivat. Tehtävissä n selkeästi määritelty tavitteet ja annettu ideita arviintiin. Vaikka tehtäväpaketit vat valmiita kknaisuuksia, pettaja vi yhdistellä tai sveltaa niitä parhaaksi katsmallaan tavalla.

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

Tehtävä 1. Kestävän muotoilun tehtäväpaketti koululaisille. Tärkeimmät ja turhimmat

Tehtävä 1. Kestävän muotoilun tehtäväpaketti koululaisille. Tärkeimmät ja turhimmat Kestävän mutilun tehtäväpaketti kululaisille Tähän tehtäväpakettiin n kttu 4 erilaista tutteisiin ja mutiluun liittyvää tehtävää. Tehtävien avulla vidaan käydä läpi kestävän kehityksen teemaa tutesuunnittelun

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf qwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf Vallilan ala-asteen petussuunnitelma ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäz

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Päihdeaiheisia pohdintakysymyksiä nuorten kanssa ryhmissä pohdittavaksi ja keskusteltavaksi:

Päihdeaiheisia pohdintakysymyksiä nuorten kanssa ryhmissä pohdittavaksi ja keskusteltavaksi: Kulurauha-hjelma 2005 2006 Päihdeasiaa 7.-9. lukkien ppilaille: Päihdeaiheisia phdintakysymyksiä ryhmissä phdittavaksi ja keskusteltavaksi Kllaasien/figuurien kautta mien mielipiteiden viestintää Kuvatyöskentely

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja

Lisätiedot

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a w w w. k e r h k e s k u s. f i M a r j K e n t t ä l ä K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Kulun kerhkäsikirja Kulun kerhkäsikirja Marj Kenttälä Kulun kerhkäsikirja Kerhkeskus - kulutyön tuki ry Kirjittaja:

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnittelu

Verkkokurssin suunnittelu Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti

Lisätiedot

Tutustumme Kokoomukseen

Tutustumme Kokoomukseen Tutustumme Kkmukseen Opiskelevan pienryhmän aineist Kansallisen Sivistysliitn Opintkeskus KANSIO www.kkmus.fi/kansi/aineistt/tutustumme_kkmukseen Tutustumme Kkmukseen Kkmuksen paikallisyhdistyksiin liittyy

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

Kouluttajan tukimateriaali Välkkäri koulutuksen toteuttamiseksi alakoulussa

Kouluttajan tukimateriaali Välkkäri koulutuksen toteuttamiseksi alakoulussa Kuluttajan tukimateriaali Välkkäri kulutuksen tteuttamiseksi alakulussa Alakulun Välkkäri-kulutuksen yleinen kuluttajan tukimateriaali 8.5.2014 Alakulun Välkkäri-kulutuksen yleinen kuluttajan tukimateriaali

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA

LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA 2014-2015 1 LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OPETUSSUUNNITELMA 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT VANTAANKOSKEN KOULUSSA

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT VANTAANKOSKEN KOULUSSA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT VANTAANKOSKEN KOULUSSA Bilgia ja maantiet Päättöarviinti perustuu valtakunnallisessa petussuunnitelmassa mainittuihin kriteereihin, jissa määritellään hyvän saamisen kriteerit

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 8/2015 18.11.2015 Pis syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: 29.10.2015 kl 9.00 15.00 Paikka: Rauman kaupungintal s. Kanalinranta 3, Rauma Osallistujat: Anu-Elina Halnen, Satakunnan sairaanhitpiiri,

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun

Lisätiedot

KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 1/6

KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 1/6 KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 1/6 Muisti Krkeakulujen piskelun ja petuksen tukipalveluiden ja hallinnn yhteistyöryhmän (KOOTuki) työpajasta ppijan ja pettajan viitearkkitehtuurityön käynnistämiseksi 16.6.2015,

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus.

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. Sisäkrvaistutteen saaneiden lasten kuntutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. ---------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Liikkuva kulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä kulupäiviä Kuvat: Liikkuva kulu / Juni Kalli Liikkuva kulu -hjelmassa n tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista kulupäivän aikana ppilaiden sallisuus

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Flash ActionScript osa 2

Flash ActionScript osa 2 Liiketalus syksy 2012 Flash ActinScript sa 2 Scripti-kieli Skriptikieli n tarkitettu skriptien eli kmentsarjjen tekemiseen. lyhyitä hjeita, siitä kuinka svelluksen tulisi timia Skripteillä autmatisidaan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015 Inkn kunnan Kululaisten aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma 2015 www.inga.fi www.ph.fi www.eftis.fi www. kululaistentimintaverkk.fi Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat...

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

4event on perustettu vuonna 2001 tuomaan hyödyllistä ja innostavaa sisältöä työikäiselle väestölle.

4event on perustettu vuonna 2001 tuomaan hyödyllistä ja innostavaa sisältöä työikäiselle väestölle. 4event Matkapas 4event n perustettu vunna 2001 tumaan hyödyllistä ja innstavaa sisältöä työikäiselle väestölle. Tapaamme vusittain yli 40 000 ihmistä palveluissamme. Jkainen khtaaminen n meille mahdllisuus

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto Nurten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015 Liikkujan plku -verkst Iltapäivän hjelma Kuulumisten vaiht Viestintä aiheen jatka: uudistuneet nurten ja aikuisten harrasteliikunnan

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO. TILASTOT: väestötiedot ja palvelujen käyttötiedot

Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO. TILASTOT: väestötiedot ja palvelujen käyttötiedot 1 Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO TILASTOT: väestötiedt ja palvelujen käyttötiedt 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Aavan lastensujelun tietja 2009-2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lastensujeluilmitukset

Lisätiedot

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA Kusmanen, Vitt & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA 2 Sisältö 1 JULKAISUN IDEASTA... 3 2 OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Ohjaamisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutus Opetussuunnitelma 2012 Lunns Opetussuunnitelma 2012 2012 Tekijät vastuualueineen Hallinthenkilökunta rehtri Sini Luhivuri (luku 2.1) tiedttaja

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

Teemaa käsiteltiin esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien näkökulmasta seuraavasti: laululeikkejä ja lauluja, joissa lasten etunimet tulevat tutuiksi

Teemaa käsiteltiin esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien näkökulmasta seuraavasti: laululeikkejä ja lauluja, joissa lasten etunimet tulevat tutuiksi TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3 Teema: Minä, perhe ja kaverit Päiväkdin timintakausi alitettiin Minä, perhe ja kaverit teemalla; keskeisenä tavitteena lapsiryhmän ryhmäytyminen, yhteisten sääntöjen ja spimusten kertaaminen

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan

Lisätiedot

KANTOKASKEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

KANTOKASKEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KANTOKASKEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYS 1 Arvt ja timinta-ajatus... 3 2 Yleiset kasvatuksen ja petuksen tavitteet... 4 3 Kielihjelma... 5 4 Nudatettava paikallinen tuntijak... 6 5 ppimisympäristön

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3 MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October ICOM CECA & UMAC Annual Cnference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 Octber Matkaraprtti Mari Jalkanen Tampereen musepalvelut, kulttuurikasvatusyksikkö TAITE Osallistuin

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut

Oppijan verkkopalvelut Esa Keränen 7.5.2012 Oppijan verkkpalvelut Tdennetun saamisen rekisteri Esiselvityksen yhteenvet Esityksen rakenne Jhdant Tdennetun saamisen rekisteri Tietsisältöjen rajaukset Tteutusmalli Vaikutukset

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Hoivamaatalous: huipputasolla

Hoivamaatalous: huipputasolla ECVET yksikkö nr 1 Edellytykset: Hiva -maataluden yrittäjä Hivamaatalus: huipputaslla Tavite: Pystyä tekemään päätös hivamaatalusyrityksen perustamisesta ttaen humin maatilan mahdllisuudet sekä hivamaataluteen

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja n tutkintkhtainen sa Kne- ja metallialan perustutkint 2015 Kneistaja Levyseppähitsaaja Oph määräys 50/011/2014 Luksian hallitus 12.6.2015 Sisältö 1 Kne-ja metallialan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä Päivä liitssa päivä järjestettiin 2.10.2014 Val-talssa Helsingin Pasilassa. Päivään sallistui pääkaupunkiseudun urheiluseurjen päätimisia timihenkilöitä sekä yleisurheilukuluhjaaja. Tähän yhteenvetn n

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

VALINNAISAINETARJOTIN

VALINNAISAINETARJOTIN HÄMEENKYRÖN YHTEISKOULU LUKUVUODELLE 2016 2017 VALINNAISAINETARJOTIN 8. lukalle Hyvä 7.lukkalainen! Tämä vihknen esittelee Hämeenkyrön Yhteiskulun valinnaisainetarjnnan 7.lukkalaisille. Valinnaisaineet

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti 1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,

Lisätiedot

Selvitys kolmiportaisen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa

Selvitys kolmiportaisen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa 1 Selvitys klmiprtaisen tuen tteutumisesta varhaiskasvatuksessa Sumenkielinen varhaiskasvatus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 22.10.2014 2 1. Selvityksen taustaa Espn varhais- ja petuslautakunta n

Lisätiedot

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015 Liikkujan plku -verkst Tapaamisen tavitteet kirkastaa yhteistä Urheillen terveyttä seurassa viestiä ja viestintää saada tukea man piltin/hankkeen käytäntöön

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä 29.4.2014 Hyvinvinnin tiettutant apunasi Phjanmaan hyvinvinnin ja tiedlla jhtamisen kehittämisessä Hyvinvintia ja terveyttä kskevan päätöksenten, jhtamisen ja kehittämisen tueksi n Phjanmaalla käynnistetty

Lisätiedot

- opettajan tukimateriaali

- opettajan tukimateriaali + Työkaluja yhteiskunnallisten teemojen opettamiseen - opettajan tukimateriaali 1 2 Opettajan tukimateriaali Kehittämiskeskus Opinkirjo ry 1 2 Yks, kaks toimimaan! työkaluja yhteiskunnallisten teemojen

Lisätiedot

Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014

Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Viestinnän tavite ja perusviesti Hanke ja tavite Kestävät hankinnat -saamisen edistäminen julkisissa rukapalveluissa -hanke edistää kansallisen Rukaketjun timenpidehjelman,

Lisätiedot