Juliska. Kaunotar ja Hirviö Suurenmoista! Sateenkaaren taa SUOMALAIS-UNKARILAIS-VIROLAINEN KULTTUURILEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juliska. Kaunotar ja Hirviö Suurenmoista! Sateenkaaren taa SUOMALAIS-UNKARILAIS-VIROLAINEN KULTTUURILEHTI 1 2007"

Transkriptio

1 Juliska Kaunotar ja Hirviö Suurenmoista! Sateenkaaren taa SUOMALAIS-UNKARILAIS-VIROLAINEN KULTTUURILEHTI

2 SISÄLLYS Punainen viiva 2 Petöfiläisten viisikymmentä vuotta 3 Käspaikat elämänpuita ja ruusunkukkia Osa II: kirjontaa, pitsiä ja revinnäistä 4 Kajaanin Runoviikko Finland Festivalsin vuoden festivaali 9 Kuhmo soi Kuhmon soittimet on viritetty matkalle 10 Helsingin kaupunginteatteri esittää: Suurenmoista!, Sateenkaaren taa, Kaunotar ja Hirviö 12 Vihan päivät Sallisen Punainen viiva kertomus suomalaisesta sitkeydestä Vilkas yhteiskunnallinen keskustelu maassamme 70-luvulla innosti myös säveltäjä Aulis Sallista. Niinpä hän tarttui Ilmari Kiannon vahvasti kantaaottavaan romaaniin Punainen viiva ja muokkasi siitä oopperalibreton ja myös sävelsi sen. Siitä syntyikin yksi suomalaisen oopperan suurista menestystarinoista, jota kiiteltiin niin Lontoossa, Zürichissä, Pietarissa kuin New Yorkissakin. Ooppera Punainen viiva tuli maaliskuussa myös Suomen Kansallisooppe - ran ohjelmistoon, ja sitä on jo käynyt katsomassa mm. äskettäin valittu Suomen eduskunta. Eikä ihme, sillä liittyyhän se osittain myös Suomen äänioikeustaiteluun. Ooppera onkin vahva kannanotto niiden puolesta, joiden kohtalo ei ole ollut heidän omissa käsissään. Se kertoo torpparista, joka vaimoineen taistelee eloonjäämisestä karuissa olosuhteissa. Hei dän kiusanaan ovat nälkä ja metsässä vaaniva karhu. Perheen lapset menehtyvät sairauksiin, ja itse torppari kaatuu taistelussa karhua vastaan. Esityksen Suomen Kansallisoopperalle on ohjannut Pekka Milonoff. Ohjaaja jatkaa teoksessa aikaisemmin KOM-teatterille ohjaamaansa Pohjantähden tematiikkaa. Sekin kertoo ihmisistä, jotka elävät epävarmuudessa. Mutta yhteisöllisyydessä piilee valtava voima. Kansa tahtoo muutosta ja ottaa vastuun kohtalostaan, sanoo ohjaaja Pekka Milonoff. Sallisen sävelkieli sulauttaa toisiinsa viime vuosisadan tyylisuuntauksia. Puheteatterista se ammentaa elinvoimaisen dramaattisen ilmaisunsa. Musiikki melodisuudessaan heijastelee tätä armotonta selviytymistarinaa ja on harvinaisen voimakasta ja myös koskettavaa. Oopperan maailman kantaesitys oli Teos on nyt eduskunnan juhlavuotena edelleen ajankohtainen kertomus suomalaisten taistelusta parempien elinehtojensa puolesta. Sulo Ikonen Kuva Sakari Viika. Rea Mauranen esittää Kunillan roolin Sallisen oopperassa Punainen viiva. Kannen kuvat: Iso kuva: Kaunotar ja Hirviö, Kari Arffman, kuva Charlotte Estman-Wennström Vasen pikkukuva: Suurenmoista!, Riitta Havukainen ja Jouko Klemettilä, kuva Tapio Vanhatalo Oikea pikkukuva: Sateenkaaren taa, Petja Lähde, Susanna Haavisto ja Santeri Kinnunen, kuva Charlotte Estman-Wennström 2 Juliska

3 Petőfiläisten viisikymmentä vuotta Viisikymmentä vuotta sitten kirposivat unkarilaisen runoilijan Sándor Petőfin ajatukset myös suomalaisten opiskelijanuorten maailmaan. Toisen maailmansodan päättymisestä oli kulunut yli vuosikymmen, ja uskottiin että sodan kauhuja ja vääryyksiä ei enää nähtäisi. Saavutettu rauha ei ollut särötön sen enempää meillä kuin muuallakaan maailmassa. Melkein kaikkialla toisiinsa törmäsivät voittajavaltioiden erilaiset ideologiat käyden melkoista propagandataistelua tiedotusvälineiden välityksellä. Erityisesti ajatteleva yleisö ja opiskeleva nuoriso oli poikkeuksellisen rankan propagandaryöpytyksen kohteena. Propagandan seurauksena varsinkin opiskeleva nuoriso kiinnostui melko laajasti yhteiskunnallisista ja kansainvälisistä kysymyksistä ja otti niihin melko reippaasti kantaa jopa niin että yhteiskunnallisista asioista vieraantuneissa ja vanhoihin asenteisiin luutuneissa perheissä lienee ollut naurussa pidättelemistä. Samalla tuossa taistelun tuoksinassa singahteli varsin voimakkaasti esiin nuorison luomisvoima eri taiteen aloilla. Luomuksia saatiin taivastella niin suomalaisissa kulttuurikesien tilaisuuksissa kuin talvisina iltoina teattereiden ja konserttisalien parrasvaloissa. Parhaimmat niistä jäävät klassikoiksi tuleville kuten sukupolville, kuten Sándor Petőfin runot ja näytelmät Unkarin vuosien vapaustaitelun ajoilta. Runoilijan sanat Vapaus, lempi! Kumpi kultaisempi? Lemmelle henkeni uhriksi kannan. Vapaus jos vaativi, lempenikin annan. puhuttelivat ihmisten rakkauden, oikeudenmukaisuuden, vapauden ja itsemääräämisoikeuden tuntoja ja levisivät Unkarin kansan kohtalon hetkinä 1956 tuliroihun tavoin ei vain läpi Unkarin nuorison vaan voimakkaina ympäri Euroopan ja myös meillä. Unkarilaiset nuoret kokoontuivat sankoin joukoin syksyllä 1956 kansallisrunoilijansa Petőfin patsaalle, meillä osa nuorista Petőfin nimeä kantavan, puolueisiin sitoutumattoman kulttuuripainotteisen yhdistystoiminnan pariin. Syntyi aluksi Petőfi-kerho, josta sittemmin sukeutui Petőfi-Seura. Seuran piirissä vallitsevana ollut me-henki on mahdollistanut täysin talkoovoimin ja pelkästään jäsenmaksujen turvin monet laajat ja koko maankin kattavat kulttuuritapahtumat ilman minkään valtakunnan tukiaisia. Samalla toimintaperiaatteella on ilmestynyt jo kohta kymmenisen vuotta tämä Juliska-lehti. Näin siitäkin huolimatta, että television ja useimpien muiden tiedotusvälineiden kautta vyöryy jokaiseen torppaan viesti itsekkyydestä ainoana tavoiteltavana elämänmuotona ja minä-henki kaikkine sivupiirteineen. Vastuu itsestä muista puhumattakaan on kohta katoavaa kansanperinnettä, ja suuri osa television ja lööppijournalismin pöhöttämistä ja turruttamista ihmisistä kärsii ryhtymisrajoitteisuudesta ja uusavuttomuudesta, ellei jokin merkittävä yleismaailmallinen tapahtumasarja ravistele ihmisiä toimimaan yhdessä ja herättele kansoja ja kulttuurejakin pelastavaa me-henkeä. Yhdestäkään keskenään sekoilevista poliittisista ryhmittymistä tuskin enää on vakavasti otettavaksi inhimillisempää suuntaa näyttäväksi voimaksi. Sen sijaan valistuneilla ihmisillä ja eritoten nuorison parhaimmistolla on paremman kehityksen avaimet ja myös vastuu valistaa muitakin. Sulo Ikonen

4 KÄSPAIKAT ELÄMÄNPUITA JA RUUSUNKUKKIA OSA II: KIRJONTAA, PITSIÄ JA REVINNÄISTÄ TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MEURMAN Kirjassaan Bysantti-Ortodoksia-Karjala Tapani Repo määrittelee, mitä ortodoksinen kulttuuri on. Kirjallisuus, kirkkoisien tuotanto, filokalia, musiikki ja ikonografinen traditio yhtyvät ehjäksi, sopusointuiseksi kokonaisuudeksi, joka muodostaa kirkon. Tämä kaikki yhdessä on ortodoksista kulttuuria, jo ka johtaa meidät kauneuden alkulähteille. Kansannaisilla kirkko tuli käsin kosketeltavaksi langoissa, kirjonnan eri sävyissä ja pitseissä. Aiheet toistuivat vuosisadasta toiseen. Osittain kirjontaa sävyttivät arkaaiset aiheet, jotka eivät enää pohjautuneet uskontoon. Omien tunteiden, taitojen ja perinteiden toteuttaminen käspaikoissa poikkesi alueittain. Meillä Suomessa tuli tutuksi etupistokirjonta, ja Venäjällä käspaikkoja tehtiin ristipistokoristein. Etupistokirjontaa eli luotoksittain ompelua pidetään vanhimpana kirjontamenetelmänä (Lukkarinen A, Käspaikka). Useimmiten vanhimmat Suomen Karjalan käspaikat on tehty Kuva 1. Suomalainen etupistokirjonnalla tehty käspaikka, jossa on elämänpuita ja kukkilintuja. tällä menetelmällä. Kirjonnassa kuvan ääriviivat ensin hahmotellaan ja sitten täydennetään parsien takaisin tullessa. Näin nurjaa puolta ei tule lainkaan ja pyyhe on yhtä kaunis molemmin puolin. Tässä voidaan käyttää myös kahta neulaa. Parhaiten etupistokirjonta soveltuu geometrisiin kuvioihin, joita käyttäen saadaan hyvin rikkaita kokonaisuuksia. Monesti on hävinnyt jo tieto siitä, mitä kuva alun perin esittää. Kuviot ovat yksinkertaistuneet sukupolvelta toiselle. Kansatieteen uranuurtaja Theodor Schwindt teki suuren työn tallentaessaan Karjalan perinnettä vuonna Hänen kirjassaan Suomalaisia koristeita ompelukoristeita ja kuoseja on satoja kuvia ja niille kaikille omat nimet: esim. lättäpäät, käpäliköt, haravaiset ja siivilänpesoset tulevat tutuiksi samoin kuin Vennään ja Walamon kuvat. Kuvassa 1 on tyypillinen suomalainen, yksinkertainen etupistokirjonnalla tehty käspaikka, jossa on pitkiä elämänpuita ja kukkilintuja. Etelä-Karjalasta säilyneet etupistoil- 4 Juliska

5 Kuva 2. Venäläinen ristipistoin tehty käspaikka, jossa on elämänpuita ja kukkilintuja luvulta peräisin oleva venäläinen, jo kulunut käspaikka, jossa on ristipistoin toteutettu rikas kuviointi kukkilintuineen ja elämänpuineen. Pitsi on korvattu uudella. Taitava ompelija pystyi tekemään ristipistoilla myös hyvin eläviä ja hienosti sommiteltuja kuvioita. Kuvassa 3 on Arkangelin alueelta oleva käspaikka, jossa on upeita elämänpuita. Molemmissa käspaikoissa näkyvät hyvin myös suunnittelijoiden tekemät virheet. Reunimmaisista kuvioista ei olekaan tullut kokonaista. Ompelijan tekemiä virheitä ei pidetty pahana, olihan vain Jumala täydellinen. Venäläisissä käspaikoissa, joita olen kerännyt, kirjonnasta suurin osa on tehty ristipistoilla. Värien kirjo on suurempi kuin Suomessa tai Karjalan alueella tehdyissä. Venäläiset eivät kaihda mitään väriä, joten sinistä, vihreää ja keltaista näkee. Hyvin suosittuja yhdistelmiä ovat musta, punainen ja harmaa. Venäjälle ristipisto levisi 1800-luvun puolivälin jälkeen. Ristipiston mukana tulivat myös lännestä levinneiden mallikirjojen kuvat ja runsaat kukkakuviot. la tehdyt käspaikat ovat tiukasti kurinalaisia ja hallittuja kokonaisuuksia. Laatokan-Karjalassa ja pohjoisemmissa malleissa oli enemmän vaihtelua ja mielikuvitusrikkautta. Etupistokirjonta oli erityisen suosittua isovenäläisillä, karjalaisilla, vepsäläisillä, inkeriläisillä ja vatjalaisilla (Lukkarinen), mutta myös virolaiset tunsivat kirjontatavan. Kirjonnassa käytettiin lähes aina punaista lankaa. Etupistokirjontaa arvostettiin Suomessa, ja ristipistoja pidettiin venäläisenä tapana. Etupisto vaatii enemmän taitoa kaksipuolisuutensa takia. Toki ristipistonkin pystyy tekemään kaksipuolisena, mutta yleensä näin ei tehty. Itselläni on muutamia Sortavalasta peräisin olevia käspaikkoja, joissa kirjonta on tehty ristipistoin. Suomalaiset käyttivät myös näissä punaista lankaa. Kuvassa 2 on Kuva 3. Arkangelilainen käspaikka elämänpuineen

6 Kuva 4. Suomalainen käspaikka, jossa on onnea tuottavia kannuksenpyöriä eli Aunuksen aitoja. Kuva 5. Suomalainen, äärimmäisen pienillä pistoilla tehty revinnäistyö, joka on koristeltu ikkunaisil. KIRJALLISUUTTA KÄSPAIKOISTA Repo, Tapani. Bysantti-Ortodoksia-Karjala. Kustannus Bysantti Lukkarinen, Annikki. Käspaikka. Helsingin Yliopiston kansatieteen laitoksen tutkimuksia. 10, Karttunen, Laila. Kirjontamalleja. WSOY Komulainen T ja Tirronen V-L. Karjalainen Käspaikka. Pohjois-Karjalan Kirjapaino Peltonen, M ja Näreaho, Tsutsunen, M (toim.). Kukkilintu-liinatie: kuvia suojärveleisistä käspaikoista. Pohjois-Karjalan Kirjapaino Seppälä, M-L ja Mikkilä K. Kansanomainen kirjonta. Kunnallispaino Itse tuon sanoiksi virkki IV. Itä-Karjalan käsitöiden ja kylien perinteellistä kauneutta. Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö Schvindt, T. Ompelu- ja nauhakoristeita. SKS, näköispainos Ollila, A. Etupistokirjonta. WSOY Olki, Mary. Suomalainen reikäompelu. WSOY Stenij-Ollila. Karjalan kirjonta. WSOY Raussi-Tihula, H. Kirjotut kirjaimet, muistojen monogrammit. Tammi Juliska

7 Kuva 6. Kaunis punapoimintaliina Sortavalan alueelta. Käspaikassa näkyvät punapoiminnalle tyypilliset kuviot. Liinan toisella puolella värit ovat vastakkaiset. Myös erilaisia laatukuvia näkee, tyttöjä ja poikia kotiaskareissa sekä eläimiä ja kukkakoreja. Vallankumouksen ajat toivat käspaikkoihin omanlaatuisensa kuvat. Olen nähnyt venäläisen käspaikan, mustalla ja punaisella ristipistolla toteutetun ompeluksen, jossa rikas perhe pakenee reellä ja piileskelevät bolshevikit ampuvat puun takaa. Ukrainassa, jossa käspaikkojen kirjonta on ollut hyvin yleistä ja tuotteliasta, ristipisto kirjontamuotona on ollut tavallisinta. Ristipistoihin yhdistettiin usein leveitä revinnäiskuvioita. Sama kuvio kirjottuna saattaa toistua revinnäistyönä tai pitsissä. Virossa ristipistoa pidetään myöhäisempänä tekniikkana, ja se yleistyi siellä muotikuvioiden myötä

8 Kuva 7. Useita komeita käspaikkoja punaisine leveine nimikirjaimineen ja runsaine pitsihelmoineen. Ketjukirjonnan eli koukkusella ompelun ovat Suomeen tuoneet venäläiset. Samalla tulivat tutuiksi uudet työvälineet: ompelukehys ja koukku. Venäläiset käyttivät tekniikasta nimeä tambur. Ketjuvirkkaus muistuttaa ketjupistoin ommeltua kuviota, mutta ketjusta tulee täyteläisempi ja tiheämpi. Punaista lankaa käytettiin valkealla pohjalla ja valkeaa lankaa punaisella pohjalla. Kankaan pitää olla hyvin pingotettu, muuten työstä ei tule mitään. Ketjuvirkkauksessa oikea käsi tekee työtä kehyksen yläpuolella ja vasen käsi alapuolella. Alkuun pohjakankaat olivat pellavaa, mutta ostokankaiden tultua siirryttiin punaiseen kankaaseen, josta kirjonta näkyy hyvin. Alkuun tehtiin etupistomalleja, mutta pian tulivat yleisi ksi rönsyävät kasvi ja kukkaaiheet. Ketjuvirkkausta voitiin käyttää myös ääriviivana vahvistamaan revinnäistyötä. Kirjontamenetelmistä vanhimpia ovat revinnäiset. Vanhimmat työt voidaan ajoittaa luvuille Ylä- Egyptiin (Lukkarinen, Komulainen ja Tirronen). Myös revinnäisissä molemmat puolet muodostuvat samanlaisiksi. Töiden koristeellisuus syntyy kuvioista, ja siksi työt ovat useimmiten valkeita. Suojärvellä revinnäistekniikasta käytettiin sanaa nyhtiminen, joka kuvaa hyvin työn tekotapaa. Siinä osa pohjakankaan langoista on vedetty pois ja syntyneitä aukkoja kiristetään ohuella langalla. Kangas on kiinnitetty usein nelikulmaiseen ompelukehykseen. Ristikolle ommellut kuviot täytettiin paksummalla langalla. Ristikkopohjalle voitiin tehdä geometrisiä kuvioita tai tyyliteltyjä lintuja, kukkia tai erilaisia sommitelmia. Kuvassa 4 on onnea tuottavia kannuksenpyöriä eli Aunuksen aitoja. Kuvassa 5 on hieno, äärimmäisen pienillä pistoilla tehty revinnäistyö, joka on koristeltu ikkunaisil. Molemmat käspaikat ovat suomalaista alkuperää. Virossa reikäommeltekniikkaa kutsuttiin nimellä pilutamine, eikä se ollut siellä kovinkaan tärkeässä asemassa. Setumaalla käytettiin yksinkertaista aukkotekniikka, mutta lähinnä reunuskoristeissa. Myös laajempaa pintaa kattava punosreikäommel, jossa langat punottiin riveittäin yhteen, tunnetaan yleensä vain saarilla, Läänemaalla ja siellä täällä Manner-Virossa. Venäläisissä ja Ukrainalaisissa käspaikoissa revinnäistekniikkaa on yleisesti 8 Juliska

9 käytetty. Samantyylisiä malleja löytyy molemmista maista. Ukrainassa tosin on käytetty enemmän kukkakuvioita ja laatukuvioiden toisintoja. Punapoimintakuviot tehtiin kangaspuissa kutomisvaiheessa. Punapoiminta on joutuisa työtapa, se sopi hyvin yksinkertaisilla kangaspuilla kudottavaksi, ja lastalla poimiminen antoi vapaat kädet suunnittelulle. Punapoiminta ei ole yhtä vanhaa kuin karjalaiset pistokirjonnat, mutta se yleistyi huomattavasti 1800-luvun loppuun mennessä. Punapoiminta on levinnyt ilmeisesti eteläisiltä alueilta käsin. Se oli suosituinta aluilla, joissa oli hyvät yhteydet venäläisväestöön. Myös Venäjällä ja Ukrainassa punapoimintaa on käytetty yleisesti. Itäisessä Ukrainassa punapoimintaan on yhdistetty painettuja punaisia raitoja. Punapoiminnassa kuviot muodostuivat raidoista, risteistä, tähdistä, vinoneliöistä, polvekkeista ja kannuksenpyöristä. Joskus vinoneliö saattoi olla koko käspaikan kokoinen. Kuvassa 6 on kaunis punapoimintaliina Sortavalan alueelta. Käspaikassa näkyvät punapoiminnalle tyypilliset kuviot. Liinan toisessa puolessa värit ovat vastakkaiset. Harvinaisimpia menetelmiä oli pitsipoiminta, johon vain taitavimmat kutojat pystyivät. Kudottaessa määrättyjä loimilankoja siirrettiin lastalla sivuun ja näin muodostettiin kuvioita. Pitsipoiminta tehtiin myös salmilaisittain. Siinä mallin keskimmäinen lanka nostettiin lastalle kiertäen. Ulkonäöltään salmilaisen pitsipoiminnan tuntee pienistä tähtimäisistä kuvioista. Pitsipoimintaa pidettiin hyvin vaikeana tekniikkana ja vain harvat kykenivät sitä tekemään. Pitsipoiminnan kuviot ovat hyvin samantapaisia kuin revinnäis- ja etupistokirjontatöissä. Tutut geometriset kuviot sekä kasvi- ja eläinkuviot toistuvat myös näissä käspaikoissa. Käspaikkojen päiden koristeluun käytettiin erilaisia tapoja. Reunaan tehtiin monesti kapea reikäommel. Useimmiten päätä koristi tekijän mukainen reunapitsi, nyplättynä, puikoin neulottuna tai myöhemmin virkattuna. Suomalaisissa käspaikoissa tapaa harvoin nyplättyjä pitsejä, venäläisissä kylläkin. Erityisesti Vologdan alueella on nyplätty todella taidokkaita pitsejä. Sukkapuikoilla neulotut ohuet pitsit ovat suomalaisissa käspaikoissa harvinaisia, mutta niitäkin tapaa. Virkattu pitsi tuli yleisemmäksi 1900-luvun alun jälkeen. Monissa vanhoissa käspaikoissa vanhan kuluneen pitsin on korvannut myös ostettu pitsi. Nimikirjaimet tulivat käspaikkoihin 1900-luvun vaihteessa. Vanhimpia käspaikkoja ei nimikoitu, sillä käspaikat vaihtoivat omistajaa hautajaisissa ja lahjoina häissä. Perinteisten käyttötapojen hävitessä myös nimikointitapa levisi. Kuvassa 7 on useita komeita käspaikkoja punaisine leveine nimikirjaimineen ja runsaine pitsihelmoineen. Kajaanin Runoviikko Finland Festivalsin vuoden festivaali Vuoden festivaaliksi nimetään tapahtuma, joka on tehnyt poikkeuksellisen vahvaa ja korkeatasoista työtä. Kajaanin Runoviikko ( ) on ainutlaatuinen runon ja sanataiteen juhlaviikko, jossa kohtaavat runo, runoilijat ja runouden rakastajat, mutta sen tavoitteena on myös pitää yllä ja kehittää puheilmaisun harrastusta Suomessa. Nuorille lausujille ja sanataideryhmille tarjotaan mahdollisuus kohdata arvostava yleisö ja saada alan ammattilaisten palaute esityksistä. Runoviikon panos kulttuurimme moni-ilmeisyyden ylläpitäjänä ja kehittäjänä on kiistaton Kajaanin Runoviikon 30-vuotinen periksi antamaton työ auttaa lausuntataidetta ja runoutta nousemaan pois kirjallisen kulttuurin marginaalista. Viime vuosina runoilijat ovat itse tulleet yhä useammin esiin runojensa esittäjinä, ja runoviikko on jatkuvasti uudistunut ja pysynyt ajankohtaisena perinteiden vaalimisen ohella. Tästä osoituksena ovat mm. tapahtuman useat vuosittaiset ensi-illat. Jokavuotinen pyhiinvaellus Paltaniemelle kansallisrunoilijamme Eino Leinon kotimaisemiin on puolestaan tarjonnut sekä nostalgiaa että unohtumattomia taide-elämyksiä. Runoviikko tukeutuu vahvasti oman alueensa sanataiteen perinteeseen, mutta yhtä lailla se nostaa esiin uudet kansalliset ilmiöt ja nuoret tekijät. Festivaali ottaa huomioon myös kielisukulaiset, virolaiset, karjalaiset, unkarilaiset. Festivaalin ohjelmisto on ollut linjakasta myös siten, että festivaalin musiikkivalinnat liittyvät läheisesti suomalaiseen kirjalliseen perinteeseen. Runoviikko tarjoaa nautittavan yhteisen foorumin taiteilijoille ja yleisölle, ja se on saavuttanut korkealla taiteellisella profiilillaan vahvan ja omaleimaisen aseman festivaalien joukossa. Vuoden 2007 teema on valta. Runouden, teatterin, tanssin ja musiikin keinoin tutkitaan rahan, rakkauden, uskonnon ja demokratian merkitystä vallankäytössä. Uusi runo, uudet esittäjät ja esittämistavat pääsevät näkyville. Runoilija voi yllättää asiakkaan Kelan jonossa tai kampaajalla, Kisällit ottavat Mestareista mittaa Kajaanin näyttämöillä ja vähän muuallakin. Myös lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan sanataiteeseen. Uutuuksien lisäksi pidetyt perinteet jatkuvat. Tuula-Liina Variksen Runoilijan ääni -sarja, Iiron koulu, Runovartit Eino Leino -patsaalla ja Suviehtoo Paltaniemellä koetaan myös tänä kesänä. Suven runoilijana on Paavo Haavikko, ja Suomen Lausujainliiton taiteilijat valmistavat hänen monisyisestä tuotannostaan ensi-illan. Esityksiä on myös Saarikosken, Södergranin ja Shakespearen runoudesta, joista viimeksi mainitun soneteista kertoo Kirsti Simonsuuri. Runoviikon ohjelma tarjoaa yleisön älylle ja tunteelle haasteita, joiden vaikutus kantaa pitkälle syksyyn!

10 TEKSTI: MAIJA KAUPPINEN KUVAT: KUHMON KAMARIMUSIIKKI Kuhmon soittimet on viritetty matkalle Paljastuksia ja maratonmatkoja on luvassa ensi heinäkuussa Kuhmossa, joka soi pari viikkoa aamusta iltaan ja joskus jopa keskiyöhön. Kun nykysäveltäjä kirjoittaa uuden teoksen, hänen odotetaan välttävän astumista edeltäjiensä jalanjälkiin, aloittaa festivaalin taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn Kamarimusiikin ensi kesän Taidenäyttelyt Kuhmossa ohjelman esittelyn. Mutta kun sävelletään festivaaliohjelmaa, menetelmä on hänen mukaansa tyystin toinen. Sitä voisi verrata arkkitehdin työhön, jossa rakennusaineina ovat menneiden mestareiden sävelet. Näistä ja nykyhetken aarteista on luotava yhtenäinen kokonaisuus. Ensi kesänä tämä kokonaisuus on nimetty Matkaksi. On Matka Esterházaan, Unkarilainen maraton, Mozartin matkat Pariisiin ja Alankomaihin, Chopinin viimeinen matka Pariisiin, Salainen matka, Matkan seitsemän vaihetta, Sisäinen matka ja jopa Matkat Hollywoodiin ja salaperäiseen Aldivivaan. Näiden pääsäveltäjät ovat vanhat mestarit Johannes Brahms ja Franz Schubert, mutta kuten jo edellä olevista nimistäkin huomaa myös W. A. Mozartin ja Frédéric Chopinin sävellyksiä kuullaan samoin kuin Ludvig van Beethovenin, Joseph Haydnin, György Emil Nolden taiteen näyttely Maalaamattomia kuvia Kuhmotalossa. Ariadna Donnerin kuvakudosten näyttely Hiljaisuuden ryske ja kipinä Kuhmon Kamarimusiikin tiloissa. Ariadna Donner esittelee töitään kävelykierroksilla tiistaisin ja torstaisin klo 13 alkaen. Lähtö Kuhmo-talon aulasta. Lisätietoja, puh. (08) Näyttelyn avajaiset klo 13 Kuhmo-talon aulassa. Juminkeossa portugalilaisen Rogério Ribeiron tuore Kalevala-kuvitus, puh. (08) Kalevala Spirit Kuhmon näyttelyt selviävät kevään 2007 aikana, puh Luontokeskus Petolassa näyttely Suomen suurpedoista. Avoinna päivittäin klo Ei sisäänpääsymaksua. Festivaalin aikana ilmaiset opastuskierrokset joka päivä klo 13. Ryhmille opastuksia tarpeen mukaan, hinta 25 euroa/ryhmä. Lisätietoja, puh Keskustassa on monia muitakin näyttelyitä ajankohtaiset tiedot Kuhmon kaupungin neuvonnasta, puh. (08) Ligetin, Antonio Vivaldin ja monen monen muun. Siis taattua eurooppalaista kamarimusiikkia. Ainutkertaiseksi sen tekee Kuhmo ja sen kuulu henki. Ja ensi kesänä myös kaksi musiikkihistoriallisesti merkittävää tapahtumaa. Kaikki Schubertin viisitoista jousikvartettoa esitetään nyt ensimmäistä kertaa samassa tapahtumassa, Vladimir Mendelssohn kertoo ja lisää, että Kuhmossa myös paljastetaan salanimi, jota Brahms käytti julkaistessaan pianoteoksensa Muistoja Venäjältä. Mutta ei suoma laisiakaan sä veltäjiä Kuhmossa vieroksuta. Matkakimaraa täydentävät Jean Sibelius ja hänen Valse tristensä sekä Mikko Heiniö, jonka tilausteos, pianokvartetto Puun ääni saa kantaesityksensä samassa Skandinavian matkate lassa. Muut Kuhmossa kuultavat kantaesitykset ovat Ralf Gothonin jousikvartetti 30. helmikuuta ja Jouni Kaipaisen pianopreludi. Maininnan ansaitsee myös Mozartin 10 Juliska

11 Pantomiimi, ensimmäistä kertaa Suomessa kuultava ja nähtävä esitys, jonka koreografian laatii ja esittää Tiina Lindfors, turkulainen taiteilija, jonka tanssille myös Mikko Heiniö on antanut sävelkielen. Mikko Heiniö on mielenkiintoisimpia suomalaisia nykysäveltäjiä. Hän jätti toissa vuonna Turun yliopiston professuurin ja jäi vapaaksi säveltäjäksi. Eikä turhaan, sillä viime syksynä kantaesitettiin Kansallisoopperassa hänen toinen oopperansa Käärmeen hetki. Sen aihe oli kiinnostava ja balladinomaiset, schlagereiden sävyttämät musiikkikuvat kiehtovia sääli että libretto jäi sekoiluksi. Tässä mielessä hänen ensimmäinen, vuonna 2000 Turussa esitetty kirkkoopperansa Riddare och draken oli ehjempi. Mikko Heiniön pianokonsertoista tanssin ystävät tuntevat Hermeksen, Possible Wordsin ja Khoran, jotka hän sävelsi turkulaiselle tanssiteatteri Erille. Sinfonioista on mielestäni kaunein Nro 2: Yön ja rakkauden lauluja, joka on sävelletty Lasse Nummen teksteihin. Esiintyjinä Kuhmon Kamarimusiikissa ovat edelliskesien tavoin huippuinstrumentalistit eri puolilta maailmaa. Tulevan kesän ykkösvieraiksi Vladimir Mendelssohn nostaa kaksi nimeä: Eric Ericsonin kamarikuoron, maailman kenties parhaan, ja Marc Marderin, joka on säveltänyt musiikin Howard Hawksin mykkäfilmiin, johtaa itse elokuvakonsertin ja esiintyy myös kontrabasistina. Kotimaisista esiintyjistä mainittakoon sopraano Pia Freud, pianisti Paavali Jumppanen, viulisti Elian Vähälä ja sellisti Marko Ylönen. Myös runous ja kirjallisuus ovat vahvasti mukana. Edellisvuosien tapaan Elävien runoilijoiden klubi kokoontuu neljästi, ja runojaan lausuvat muun muassa Pentti Saaritsa, Lars Huldén ja Vilja-Tuulia Huotarinen. Otteita Veikko Huovisen Joe-sedästä kuullaan Dmitri Shostakovitshin musiikin kera iltapäiväkonsertissa, jolla on varsin kuvaava nimi: Onnenpäiviä helvetissä. Vladimir Mendelssohn toivottaakin Kuhmoon tervetulleiksi paitsi musiikinrakastajat myös mielen seikkailuihin viehtyneet. Vladimir Mendelssohn on käynyt Kuhmon Kamarimusiikissa 1980-luvun alusta lähtien. Hän on kysytty kamarimuusikko ja tuottelias säveltäjä, mutta myös suosittu pedagogi. Festivaalin taiteelliseksi johtajaksi hänet nimitettiin Kuhmon Kamarimusiikki 2007 soi Kahden viikon aikana on 72 tilaisuutta, 260 esitettävää teosta ja 145 esiintyvää taiteilijaa

12 Helsingin Kaupunginteatteri esittää: Suurenmoista! Sateenkaaren taa Kaunotar ja Hirviö TEKSTI: ARJA-ANNELI TUOMINEN Brittiläinen kirjailija Peter Quilter on Helsingin kaupunginteatterin tähti: kahta hänen näytelmäänsä, Suurenmoista! ja Sateenkaaren taa, esitetään yhtä aikaa teatterin näyttämöillä. Isolla näyttämöllä kerrotaan maailman huonoimmasta laulajattaresta Florence Foster Jenkinsistä ja Teatteristudio Pasilassa puolestaan maailman parhaimpiin kuuluvasta laulajattaresta Judy Garlandista. Foster Jenkinsin tarina on koomisella tavalla traaginen, Garlandin tarina pelkästään traaginen, mutta molemmat tarjoavat säkenöivän esityksen katsojille. Florence Foster Jenkins ( ) kuvitteli olevansa loistokas koloratuurisopraano, vaikka kertoikin osaavansa lähes kaikki naisen äänialat. Florenceparalla ei ollut sävelkorvaa, ja hänen äänensä oli lähinnä kiljuntaa, mutta ihmiset kävivät katsomassa häntä, koska halusivat nauraa, ja Florence kieltäytyi uskomasta että he nauravat hänelle. Florence oli varakas, ja hänellä oli paljon suojelevia ystäviä. Hän oli todennäköisesti lämmin ja avarasydäminen ihminen, ei hänestä muuten niin paljon olisi pidetty. Hänen lauluintoonsa suhtauduttiin myötämielisesti, ja hänelle järjestettiin jopa konsertti Carnegie Hallissa New Yorkissa. Se oli niin loppuunmyyty kuin voi olla! KAKSI LAULAJATARTA JA HÄMMENTYNEET PIANISTIT Ehkä Judy Garlandkin oli alun perin lämminsydäminen ihminen, mutta hän joutui elämään liian kovilla kierroksilla. Hän oli Hollywoodin tuottoisin lapsitähti, jota piiskattiin työhön amfetamiinin voimin ja rauhoitettiin barbituraateilla. Näyttelijän ura hiipui Garlandin aikuistuessa. Hänelle muotoutui naisen vartalo, vaikka hän oli hyvin lyhyt, Jouko Klemettilä soittaa ja Riitta Havukainen laulaa ja tanssii. ikään kuin hänet olisi kutistettu kasvua estävillä hormoneilla, mikä ei olisi ollut ollenkaan mahdotonta 1930-luvun Hollywoodissa. Garlandista sukeutui joka tapauksessa mahtava estradiesiintyjä. Hänen äänensä oli kirkas ja kaunis, hänen lavasäteilynsä unohtumatonta. Mutta Judy käytti yhä enemmän lääkkeitä ja viinaa ja tuhlasi satumaisesti. Hänellä oli ajoit- Kuva: Tapio Vanhatalo Suurenmoista! Rooleissa: Eeva-Liisa Haimelin, Riitta Havukainen, Heidi Herala, Jouko Klemettilä, Pertti Koivula, Eija Vilpas. Pianisti: Lasse Hirvi, suomennos: Pentti Järvinen, ohjaus: Neil Hardwick, lavastus: Jyrki Seppä, puvut: Sari Salmela, valosuunnittelu: Markku Penttilä, äänisuunnittelu: Harri Ahponen. 12 Juliska

13 Susanna Haavisto Judy Garlandina. tain 50 hengen palveluskunta, ja hän saattoi ostaa mukavalle homopojalle urheiluauton tai talon. Lopulta Judy oli niin veloissaan, että joutui maksamaan hotelleissa etukäteen. Viimeisenä keinonaan hän pakotti itsensä konserttikiertueelle. Quilterin näytelmä kuvaa muutamaa päivää Lontoon kiertueella, joka ei enää mene hyvin, ei ammatillisesti eikä henkilökohtaisen elämän kannalta. Sateenkaaren taa -näytelmässä Susanna Haavisto esittää Judy Garlandia sellaisena kuin kirjailija Quilter hänet näkee. En usko, että oikea Garland oli yhtä teräväsanainen ja itseironinen kuin Quilterin älykäs ja räiskyvä, mutta toki myös pillereihin vajoava Judy. Suurenmoista! -esityksen Riitta Havu kainen tekee komean työn hyvänä laulajana, jonka pitää laulaa falskisti. Hänen Florence Foster Jenkinsinsä on kertakaikkisen naiivi hössö, mutta myös ehdottoman tiukka siinä, että on loistokas laulaja. Vain hetken hän hiukan horjuu, kun inhottava kriitikko (Eeva-Liisa Haimelin) haukkuu hänen lauluaan oopperamusiikkia halventavaksi kaameaksi kiljunnaksi. Florencelle kuitenkin vakuutetaan, että tiukkapipotäti on täysin väärässä. Kummassakin näytelmässä sankarittarella on miesystävä ja säestävä pianisti, Florencella lisäksi iäti uskollinen naisystävä (Eija Vilpas). Judylla ystäviä oli loppuvuosina tuskin yhtään. Florencen miesystävä on huikentelevainen, viskiin menevä ikänäyttelijä, jolla kumminkin riittää charmia ja Kuva: Charlotte Estman-Wennström ymmärrystä Florencen hullutuksille (ja rahoille). Pertti Koivula on roolissa mainio. Judyn poikaystävä on häntä ainakin 10 vuotta nuorempi. Hän on enemmän rakastunut Judy Garlandin tähtihahmoon kuin hahmon takana olevaan oikeaan ihmiseen. Petja Lähde on aika yksi-ilmeinen Garlandin viimeisenä aviomiehenä, toisaalta ei kirjailija hänelle ole ihmeellisiä eväitä antanut. Molemmilla laulajilla on uskollinen pianisti. Kumpikin on homo ja ammatissaan hyvä. He ovat hyvin samanlaisia tyyppejä, Florencen pianisti tosin kyynisempi kuin Judyn. Florencen pianistia esittää Jouko Klemettilä, Judyn pianistia Santeri Kinnunen. Florencen pianisti on alussa kauhuissaan ja ajattelee vain palkkioita, mutta lopussa Florencen ihana lapsenomaisuus on hänet valloittanut. Florence ei ikinä edes tajunnut nuoren pianistinsa seksuaalista suuntautumista. Sateenkaaren taa Suomennos: Joel Elstelä, ohjaus: Satu Rasila, koreografi a: Reija Wäre, lavastus: Markus Tsokkinen, puvut: Elina Kolehmainen. Rooleissa: Susanna Haavisto, Petja Lähde, Santeri Kinnunen, Muusikot: Tuomas Kesälä ja Juha Tikka. Lopussa pianisti sanoo, että edesmennyt Florence laulaa enkelikuorossa sillä äänellä, jollaisena hän aina kuuli sopraanonsa maan päällä. Santeri Kinnusen esittämälle pianistille on kirjoitettu aika mahdoton kohtaus. Hän kosii Judya. Hän haluaisi suojella laulajatarta ja elää jossain rauhassa, vaikka makuuhuoneessa ei ilotulitusta olisikaan. Näin uhrautuvaksi on pianistia aiemman käytöksen perusteella vaikea uskoa. Judy Garland on toki aina ollut homomiesten suosikkiprinsessa, ja hänelle olisi toivonut oikeassa elämässä pianistin tapaista ystävää. Pianisti on kuitenkin pelkkää kirjailijan mielikuvitusta. Vuonna 1967 Judy Garland kuoli 47- vuotiaana unilääkkeiden yliannostukseen. Hän ei todennäköisesti yrittänyt itsemurhaa, vaan unohti vain kuinka paljon oli pillereitä jo ehtinyt niellä. Florence Foster Jenkins kuoli vanhana ja onnellisena. Suurenmoista! - näytelmän on ohjannut Neil Hardwick suvereeniin tyyliinsä. Sateenkaaren taa on nuoren Sari Rasilan työ. Rasila on kunnostautunut kirjoittajanakin, mutta Sateenkaaressa on kumman viileä ote. Molemmat näytelmät ovat katsomisen arvoisia. Ihmisen unelmat ovat elämää suurempia!

14 Marika Westerling kaunottarena ja Kari Arffman hirviönä. KAUNOTAR JA HIRVIÖ Suomennos: Liisa Ryömä, ohjaus: Hans Berndtsson, kapellimestari: Henrik Wikström, musiikillinen asiantuntija: Nick Davies, koreografi a: Gunilla Olsson, lavastus: Katariina Kirjavainen, puvut: Sari Salmela, valosuunnittelu: Juha Westman, äänisuunnittelu: Jyrki Sandell ja Kirsi Peteri, taiat: Tatu Tyni, maskit: Ari Haapaniemi (Sören Lillkung) ja Jutta Kainulainen (Kari Arffman), Rooleissa: Marika Westerling, Kari Arffman / Sören Lillkung, Mikko Vihma, Eero Saarinen, Risto Kaskilahti, Ursula Salo, Antti Lang, Elina Silander, Jaana Mäntynen, Markku Huhtamo, Pertti Koivula, Kari Mattila, Tiina Peltonen, Katja Sirkiä, Emilia Nyman, Hanna Kaila, Juha Jokela, Gary Revel, Sini Mäenpää, Antti Timonen, Eppu Salminen, Sari Haapamäki, Kirsi Karlenius, Jenni Elina Lehto, Heidi Naakka, Mikko Lampinen, Kai Lähdesmäki, Unto Nuora, Teemu Mustonen, Inka Tiitinen, Valtteri Raekallio. SIEVÄSTI KOHTAA KAUNOTAR HIRVÖN Kaunotar ja Hirviö on Suomen ensimmäinen Disney-piirrettyyn perustuva musikaali, ja osa sen tuotosta menee Disney-yhtiölle, mikä verovaroin tuetun teatterin kohdalla on lievästi sanoen merkillistä. Kaunotar ja hirviö on ikivanha satu, jonka Disney-toteutus on mukava katsoa, mutta ei se mitään huumaavan ylivoimaista herkkua ole, kuten Helsingin Sanomissa hehkutettiin. Esimerkiksi musikaalit Misérables ja Miss Saigon olivat paljon vaikuttavampia. Kaunotar ja Hirviö on perhemusikaali, mutta alle kouluikäiset lapset väsynevät lähes kolmituntisessa esityksessä. Tarina on omiaan 8 3-vuotiaille, tosine se useimpien muiden teatterisatujen tavoin viehättääkin luultavasti enemmän tyttöjä kuin poikia. Musikaalin visuaalinen toteutus on Kuva: Charlotte Estman-Wennström kotimaista työtä, ohjaus ja koreografia ovat Ruotsista. Ohjaaja Hans Berndtsson on tehnyt Kaunottaren ja Hirviön jo kaksi kertaa aiemmin, joten homma sujuu rutiinilla. Gunilla Olssonin tanssikoreografiat ovat näyttäviä. Bellan eksyttyä metsään tanssiva susilauma saa lapsikatsojissa aikaan paljon suuremman kauhun väristyksen kuin hirviö, joka on kiltti versio Mr. Lordista, mutta murina on kyllä tehokas. Bella-kaunottarena laulaa Marika Westerling, ja hyvin laulaakin, mutta hänen rakkautensa hirviöön ei ole vakuuttavaa. Hänen ja hirviö Kari Arffmanin kemiat eivät kohtaa, tosin lapsille tarkoitetussa musikaalissa ei kauheasti erotiikkaa kaivatakaan. Satutukija Bruno Betteleheimin mukaan Kaunotar ja Hirviö -sadussa hirviö on miehen seksuaalisuus, jota nuori tyttö alussa pelkää, mutta johon hän lopulta myöntyy. Betteleheim on kunnon freudilainen. Kilttien opettajien mukaan Kaunotar ja Hirviö -tarinassa on kyse suvaitsevaisuudesta ja itsekkyyden voittamisesta. Tyttö rakastuu hirviöön tämän ulkonäöstä huolimatta, ja hirviö voittaa katkeran itsekkyytensä rakkauden edessä. Lopulta hirviöstä kuoriutuu makea prinssi. Hirviönä Arffman on valloittavampi Parasta esityksessä ovat Eero Saarisen ja Risto Kaskilahden kelloksi ja kynttiläksi loihditut palvelijat, ja teekannu Ursula Salo on mainio hänkin. Aika hulvaton myös itseään täynnä oleva hurmuri Mikko Vihma, joka ei ymmärrä miksi Bella antaa hänen tapaiselleen macholle rukkaset. Lavastus on vähän pahvinen, ja puvut kraapivat katsojan värisilmää. Tietysti pukujen pitää olla näyttäviä ja kirjavia, mutta miksi niin kamalia värejä on yhdistetty toisiinsa. Musiikki kuljettaa hyvin tarinaa, vaikka hittejä tyyliin Sound of Music ei olekaan. 14 Juliska

15 Tampereen Tuomiokirkko 100 vuotta Vihan päivät 1918 Maaliskuussa oli Vihan Päivät draaman kantaesitys. Näy telmän ovat tuottaneet Tampe reen evankelisluterilainen seurakuntayhtymä yh dessä Tampereen Teatterin, Tam pereen Työväen Teatterin ja Tam pe reen kau pungin kanssa. Yhteistyössä ovat mukana myös Työ väenmuseo Werstas ja Vapaussodan Perinneliitto ry. Sisällissodan väkivaltaisuuksista kertova näytelmä liittyy Tampereen Tuomiokirkon 100-vuotisjuhlallisuuksiin. Kirkko vihittiin alun perin Johanneksen kirkoksi 19. toukokuuta Kirkko on vuoden 1918 sodasta kertovan draaman poikkeuksellinen näyttämö, jossa katsojat viedään suoraan keskelle sodan tapahtumia. Tuomiokirkko oli sodan tapahtumien keskipisteessä myös tosielämässä, kun punaiset ja valkoiset kävivät kiivaita taisteluja Tampereella, sillä sen huomasta suojan sai lähes pakolaista. Vihan päivät draaman on ohjannut Kari Hakala ja käsikirjoittanut Tytti Issakainen. Ohjaaja Hakala on halunnut kuvata, miltä tavallisesta tamperelaisesta tuntui elää kirkon muurien suojassa sisällissodan keskellä ja mitä ihmisille tapahtuu silloin, kun vihan allot pääsevät lyömään rajulla tavalla. Näytelmän tapahtumia kuvataan työläis- ja porvarisperheen näkökulmasta. Kaunistelematon teos ilmentää ihmisten tukalia kamppailuja ja valinnanvaikeuksia sodan keskellä. Tampereen vihan päivinä arvioidaan kuolleen noin kaksituhatta punaista sekä yli seitsemänsataa valkoista. Vangiksi jäi punaista. Taloudelliset menetykset olivat suuret, ja tulipalot tuhosivat asunnon yli viideltäsadalta perheeltä. Näytelmässä esiintyvät muun muassa Ahti Jokinen, Inkeri Mertanen, Kristiina Hakovirta, Markku Eskelinen, Marko Keskitalo, Pekka Lukka, Reijo Lahtinen, Matti Hannula ja Kari Hakala. Petőfi-Seura ry ja Juliska-lehti Rapakiventie 10 F Helsinki Puh Yhteyshenkilön sähköposti: Yhdistyksen sähköposti: Vst. toimittaja: Antti Pitkänen Petőfi -Seura ry:n hallitus PUHEENJOHTAJAT: Sulo Ikonen, Helsinki Luise Liefländer, Savonlinna Esko Laulajainen, Helsinki SIHTEERI: Ilkka Passi, Helsinki HALLITUKSEN JÄSENET: Alan Altraja, Tartto Aram Aflatuni, Vantaa Jari Havia, Vantaa Hannu Hirvikoski, Helsinki Arja Korkiakoski, Helsinki Otto Huttunen, Mänttä Raija Lampila, Espoo Katariina Oszczky, Espoo Petri Pitkänen, Lahti Pirkko-Liisa Summa, Helsinki Arja-Anneli Tuominen, Helsinki Reijo Virtanen, Lahti Juliska-lehti 4 kertaa vuodessa Draaman perheet kuvassa: Ylärivi vas. Marko Keskitalo, Kristiina Hakovirta, Pekka Lukka, Markku Eskelinen, Inkeri Mertanen ja Pyry Järvinen. Alarivi: Joona Hakala, Unna Hakala ja Kaisla Hakala. Kuva Rami Marjamäki. PÄÄTOIMITTAJA: Sulo Ikonen TOIMITUSSIHTEERI: Pekka Marjamäki TOIMITUS: Hannu Hirvikoski Maija Kauppinen Luise Liefländer Riitta Meurman Pirkko-Liisa Summa Leena Laulajainen Arja-Anneli Tuominen

16 Lumipatsaita (Hószobrok) Metsälammen jään päällä lumi oli koskematonta. Astuin ulos omasta ajastani, ja havupuun Jälkiä seuraten astuin sisään Aikaan jäkälien, valon ja joutsenten. Näin lumipatsaita, meidän lumipatsaamme, Miten ne huojuivat, nukkuivat, Vajosivat, kääntyivät kyljilleen, Uivat, syleilivät toisiaan lumessa. Sitten kotiin päästessä työntäessäni Polkupyöriä talliin, huolellisesti Väistin, jotten talloisi, Paljaan jalkasi jälkeä lumessa. Acsai Roland Suomentanut Maria Yliheikkilä Auringon lämpö Auringon lämpö syö hiljaa hangen alta lumilakanaa Keväällä kuohuu mahla: silmut turpoaa, tuohi repeää ja jäät lähtevät, kun vesi, talven vanki, syö vankilansa. Kimmo Mustakallio Juliska

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Timonen Linkola: Uusi musikaali Aleksis Kivestä täynnä tunnetta ja elämää!

Timonen Linkola: Uusi musikaali Aleksis Kivestä täynnä tunnetta ja elämää! Sydämeni laulu Timonen Linkola: Uusi musikaali Aleksis Kivestä täynnä tunnetta ja elämää! Sydämeni laulu Rakastettu kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi on aina kiehtova ja ajankohtainen. Hänen värikäs

Lisätiedot

lasten kuhmo O le lapsena! Ole lapsen kanssa! Ollaan yhdessä! K U H M O S S A!

lasten kuhmo O le lapsena! Ole lapsen kanssa! Ollaan yhdessä! K U H M O S S A! lasten kuhmo 7 O le lapsena! Ole lapsen kanssa! Ollaan yhdessä! K U H M O S S A! kuhmo lasten 7 koe Kuhmon hilpeä heinäkuu Kuhmon HILPEÄ HEINÄKUU tarjoaa joka päivä iloa, unelmia, ääniä, hiljaisuutta,

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Koko kaupungin henkilö V

Koko kaupungin henkilö V Koko kaupungin henkilö V Kuva: Reija Hirvikoski Lasten ja aikuisten näytelmä Aapelin romaanista Koko kaupungin Vinski Aapelin lastenkirjojen rakastettu sankari Vinski kiertää Suomea kesällä 2014 nimellä

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987)

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Kristiina Junttu Syntymäaika: 18.06.1968 Ammatti: pianisti, pianonsoitonopettaja Koulutus: Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Opinnot Sibelius Akatemian Solistisella

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Teht. Pist. Ikä Hyv.

Teht. Pist. Ikä Hyv. Kilpailu: Puumieskesätaitokilpailu 2013 Järjestäjä: Mikkelin Seudun Puumiehet ry Päivämäärä: 21.9.2013, Anttolanhovi, Mikkeli Miesten kilpasarja Ikä Hyv. Pisteet 1 Pekka Repo P-Savo 88 17 72 177 29:10

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

NÄYTÖSKALENTERI SAITURIN JOULU REGINA & LEIBLIED REGINA YHTEISILLAT:

NÄYTÖSKALENTERI SAITURIN JOULU REGINA & LEIBLIED REGINA YHTEISILLAT: SYKSY 2015 NÄYTÖSKALENTERI YHTEISILLAT: REGINA & LEIBLIED MANILLA (Manifesti): PE 4.9. klo 19 ensi-ilta SU 6.9. klo 19 MA 7.9. klo 19 Liput 36 / 33 / 21 ROVANIEMI / WILJAMI: TO 5.11. klo 19 PE 6.11. klo

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Viisumi tuntemattomaan

Viisumi tuntemattomaan Viisumi tuntemattomaan Ritva Siikala KAKSI MATKAA ISRAELIIN viisumi tuntemattomaan Kantaesitys Willensaunassa 11.3.2016 On saksalaisten syytä, että Tuulikki syntyy Oulussa. Saksalaisten hallussa oleviin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Kajaanin Matkailuoppaat - avaa oven Kajaaniin

Kajaanin Matkailuoppaat - avaa oven Kajaaniin Kajaanin Matkailuoppaat - avaa oven Kajaaniin Opastustoimintaa jo vuodesta 1976 Uusia oppaita valmistui 16.3.2013 Esittelyssä muistomerkit rakennukset nähtävyydet merkkihenkilöt historia tulevaisuus Historiaa

Lisätiedot

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Nuoret alle 12 v 1. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 495 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 310 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet

Lisätiedot

Harrastatko itse musiikkia?

Harrastatko itse musiikkia? Ooppera oli sopivan mittainen Ooppera oli liian lyhyt Oopperaan! Suomen Kulttuurirahaston ja Suomen Kansallisoopperan yhteisen Oopperaan!-hankkeen ansiosta noin 6 400 seitsemäsluokkalaista opettajineen

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Kuvia vuosikymmenten takaa

Papuri.papunet.net. Kuvia vuosikymmenten takaa Papuri.papunet.net Julkisuuden henkilöitä Kuvia vuosikymmenten takaa Armi Kuusela (1934 ) Armi Kuusela valittiin vuonna 1952 maailman kauneimmaksi naiseksi. Silloin järjestettiin ensimmäisen kerran Miss

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliitto r.y. Sivu 1 (6) Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta 1949 lähtien

Lisätiedot

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TKEK = Työväen Kala- ja Eräkerho Kirkkonummi = Kirkkonummen Kala- ja Metsämiehet H-linna = Hämeenlinnan Kala ja Erä ry TEM = Tesoman Erämiehet ry TULOKSET

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

1. Luistimilla. 2. Kultasauva. 3. Toivoni

1. Luistimilla. 2. Kultasauva. 3. Toivoni Nuorten laulukirja III, op. 134B Lauluäänet ja piano Sävelletty 1928 tai aikaisemmin Ensijulkaisu Valistus, Helsinki 1928 Lisäjulkaisut Valistus, Helsinki 1928 (yksiääninen painos, ilman opusnumeroa) Nuorten

Lisätiedot

Lista 1 ( 6 ) 2012-10-19. Oulu toimitukset

Lista 1 ( 6 ) 2012-10-19. Oulu toimitukset Lista 1 ( 6 ) Oulu toimitukset 2012-10-19 1) K1 Alatalo Pertti Antero 2) K2 Alatalo Pertti Antero Alatalo Arto Tapio 3) K3 Teerinkoski Ritva Leena Teerinkoski Raimo Ilmari Ahonen Minna Maria Ahonen Marko

Lisätiedot

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA M30 4 x 100 m 1. Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat 47,81 SE Mikko Kiuru Henri Heikkinen Jukka Mertanen Krister Laine M30 4 x

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA Juhlajulkaisu Matti Suurpäälle hänen täyttäessään 60 vuotta 3. marraskuuta 1997

Lisätiedot

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta 1 / 5 KV-2012 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24 Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Aho Maria toimistosihteeri 3 Ailio kapteeni evp

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00 H6 (Lähti: 6 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 6. Sorsa Aleksi Pihkan 23.2 2. Hakuli Tommi KeU 24.02 +50 3. Pietiläinen Aleksi Pihkan 26.54 +3.42 4. Koikkalainen Severi Pihkan 2.46 +4.34 5. Koivisto Antton KeU

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

SIJA NIMI NRO SEURA JOUKKUE PISTEET

SIJA NIMI NRO SEURA JOUKKUE PISTEET Miehet 1 Etelä-Aho Teemu 265 Lakeuden Urheilukalastajat 3265 2 Niittymaa Ari 52 Viialan perhokalastajat x 3030 3 Ollikainen Juha-Pekka 35 Mikkelin Kalamiehet Mi1 2970 4 Kervinen Esa 169 Iisalmen pilkkijät

Lisätiedot

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29 Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Kirkkovene miehet 10 km Joukkue ================================== 1. Kuopion Soutajat

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Bussiin nousulista ==============

Bussiin nousulista ============== 1/6 Bussiin nousulista ============== Grp. Metallin ao. 148 r.y. Päivitetty lista 28.1.2009 Virkistysviikonloppumatka Kuusamoon 31.1. - 1.2.2009 (la-su/2 pv) "Holiday Club Kuusamon tropiikki" Bussi nro

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Tapahtumakalenteri. viikko 06. viikko 07. viikko 08. Pattijoen Rauhanyhdistys

Tapahtumakalenteri. viikko 06. viikko 07. viikko 08. Pattijoen Rauhanyhdistys Tapahtumakalenteri viikko 06 pe 12.02. 19:00 Raamattuluokka 5 lk. Aihe: Syntiinlankeemus ja lupaus. Paikka: Savela Jukka, Tervaluodontie 23 / 6 lk. Aihe: Abraham uhraa Iisakin. Paikka: Heikki Nauha, Veikkolantie

Lisätiedot

Käsitöitä. N:o2.1904. Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan.

Käsitöitä. N:o2.1904. Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan. Käsitöitä N:o21904 Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan iskunta ynnä liite Käsitöitä maksaa koko vuodelta Suomessa 6 m:kkaa, Venäjällä 2 ruplaa 50 kop, puolelta vuodelta Suomessa 3 m:kkaa 50 p:niä Huoni! Koti

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

4 29 54 Moto 1 Moto 2 Moto 3

4 29 54 Moto 1 Moto 2 Moto 3 BMX KILPAILUPÖYTÄKIRJA 9-12 kilpailijan kaavio Kilpailijat jaetaan komeen karsintaryhmään sivu 1/3 Jokaisen alkuerän kaksi parasta semifinaaleihin Kilpailu: CUP 3 Lahti Pvm: 8.8.2015 Alkuerien kolmannet

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

Martin McDonagh HIRTTÄJÄT. Viiltävä farssi SUOMEN KANTAESITYS PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ 9.3.2016

Martin McDonagh HIRTTÄJÄT. Viiltävä farssi SUOMEN KANTAESITYS PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ 9.3.2016 Martin McDonagh HIRTTÄJÄT Viiltävä farssi SUOMEN KANTAESITYS PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ 9.3.2016 Martin McDonaghin menestysuutuus tuoreeltaan Kansallisteatterissa! Harry Wade on pohjoisenglantilainen pubinomistaja

Lisätiedot

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA (Vuodesta 1995 viralliset SM-kisat myös sarjoissa T/P 14,15 vuotta) Koonnut Ilkka Hemmilä, päivitetty 20.8.2012 (ulkoradoilla)

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

Tarina. Pressikuvat (www#helsinkifilmi#fi)

Tarina. Pressikuvat (www#helsinkifilmi#fi) Tarina Ganes on tarina Suomen tunnetuimman rock-ikonin! Remun! noususta t"hteyteen# Se kertoo! miten kovissa oloissa kasvanut Henry Remu Aaltonen perusti Suomen legendaarisimman rock-b"ndin Hurriganesin

Lisätiedot

LASTEN TAMPERE RY VUOSIKERTOMUS 2012

LASTEN TAMPERE RY VUOSIKERTOMUS 2012 LASTEN TAMPERE RY VUOSIKERTOMUS 2012 Lasten Tampere ry Vuosikertomus 2012 Sisältö 1. Yleistä 2. Toiminta 2.1. Hyvät tavat kampanja 2.2. Lasten konsertti 2.3. Vuoden veturi 2.4. LOP tapahtuma 2.5. Yhteistyö

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 Miehet Yleinen: 1. 55 Jouni Kokkonen Merilapin urheilukalastajat 3361 2. 51 Mika Jaako Merilapin urheilukalastajat 2935 3. 76 Mika Nampajärvi Koillisen kilpakalastajat 2914 4.

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Kuhmolainen Maraton 2015

Kuhmolainen Maraton 2015 Kuhmolainen Maraton 2015 T U L O K S E T Kilpailun sarjat: MYLM; NYLM; M40M; N40M; M50M; M60M; MP; NP; M40P; N40P; M50P; N50P; M60P; N60P; M10; N10; MYLM Miehet Maraton 42.2 km 1. Daniel Kannapinn Selbstläufer

Lisätiedot

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013 Kinkkupuulaaki 2016 Kinkkupuulaaki 2015 1. 0 1. Esa Luoma 88 2. 0 2. Kimmo Saarinen 84 3. 0 3. Hannu Haimi 80 4. 0 4. Petri Federley 79 5. 0 5. Pekka Pärssinen 78 6. 0 6. Päivi Jokinen 77 7. 0 Reetta Tuomainen

Lisätiedot

Yrittäville. Suomalaisille. Yos! Yrittäjyyden Osaamiskeskus Yrittäjän MBA - ohjelma Akateeminen yrittäjäkoulu

Yrittäville. Suomalaisille. Yos! Yrittäjyyden Osaamiskeskus Yrittäjän MBA - ohjelma Akateeminen yrittäjäkoulu Yrittäville. Suomalaisille. Yos! Yrittäjyyden Osaamiskeskus Yrittäjän MBA - ohjelma Akateeminen yrittäjäkoulu 1 Yrittäville. Suomalaisille. Yos! Yrittäjyyden Osaamiskeskus Yrittäjän MBA - ohjelma Akateeminen

Lisätiedot

Taiteelliseen työskentelyyn ja tulevaan näyttelyyn 3000 0 0. Kohdeavustusta ei myönnetä sångkurs, sånglektioner och

Taiteelliseen työskentelyyn ja tulevaan näyttelyyn 3000 0 0. Kohdeavustusta ei myönnetä sångkurs, sånglektioner och 28.2.2014 Ali-Mattila Teppo 28.2.2014 Cederberg Petteri Musiikki kuuluu kaikille - improvisatorista sävel(lys) ilmaisua ja keksintää lasten kanssa. Hankkeen lähtöajatuksena on, että kaikki osaavat musisoida,

Lisätiedot

3 25 47 Moto 1 Moto 2 Moto 3

3 25 47 Moto 1 Moto 2 Moto 3 BMX KILPAILUPÖYTÄKIRJA 9-12 kilpailijan kaavio Kilpailijat jaetaan komeen karsintaryhmään sivu 1/3 Jokaisen alkuerän kaksi parasta semifinaaleihin Kilpailu: BMX Cup #1 Turku Pvm: 23.5.2015 Alkuerien kolmannet

Lisätiedot

Sijoitus Sarja/Nimi/Seura Loppuaika 1 puolimaraton M / Gharbi Sellami / Karsija ja RRR 01:20:48

Sijoitus Sarja/Nimi/Seura Loppuaika 1 puolimaraton M / Gharbi Sellami / Karsija ja RRR 01:20:48 Sarja: Miehet, yleinen Sijoitus Sarja/Nimi/Seura Loppuaika 1 puolimaraton M / Gharbi Sellami / Karsija ja RRR 01:20:48 2 puolimaraton M / Hyttinen Antti / Fenestra Rytky 01:20:54 3 puolimaraton M / Hämäläinen

Lisätiedot

Toistokarsinta. Maksimikarsinta. Naiset. Sivu 1. Alle 60. Vera Pesonen 1971 Minna Aarnipuro 1980 Laura Tuurala 1983 Mervi Korkeasaari 1972.

Toistokarsinta. Maksimikarsinta. Naiset. Sivu 1. Alle 60. Vera Pesonen 1971 Minna Aarnipuro 1980 Laura Tuurala 1983 Mervi Korkeasaari 1972. Toistokarsinta Naiset Alle 60 Vera Pesonen 1971 Minna Aarnipuro 1980 Laura Tuurala 1983 Mervi Korkeasaari 1972 Alle 70 Annastiina Rajaniemi 1985 Yli 80 Tarja Perälä 1968 Maksimikarsinta Alle 60 Satu Raappana

Lisätiedot

Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015

Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015 Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015 TALVEN 2015 TULOKSIA 1. Kerhon omat kilpailut Sarjakilpailut: Miehet: 1. Tomi Ojanperä 56 pistettä 2. Arto Männistö 50 pistettä 3. Mikko Väänänen 49 pistettä Naiset:

Lisätiedot

Hymer Club Finland 23-25.5.2014

Hymer Club Finland 23-25.5.2014 Hymer Club Finland 23-25.5.2014 25-vuotisjuhla ja kevätkokous iloisessa Itä-Suomessa, Muuruvedellä! Loistava valinta juhlapaikaksi, Hymer Clubin perustamispaikkakunta, Muuruvesi. Aurinkoisena perjantaina

Lisätiedot

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 21.4.2016 16:00 sairaus Aalto Touko

Lisätiedot

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta 20 Smolander Åke 94 Rasku Hannu 22 Toivanen Jouni 95 Rasku Jukka 24 Soini Jukka 98 Fred Christer 25 Partanen Pentti 99 Salo Sakari 27 Ruotsalainen

Lisätiedot

Tutustu WILD TAIGAN KESÄÄN. Luontoa ja kulttuuria. Kesän 2015 parhaat vinkit. Kuva: Lassi Rautiainen

Tutustu WILD TAIGAN KESÄÄN. Luontoa ja kulttuuria. Kesän 2015 parhaat vinkit. Kuva: Lassi Rautiainen Tutustu WILD TAIGAN KESÄÄN Luontoa ja kulttuuria Kesän 2015 parhaat vinkit Kuva: Lassi Rautiainen VILLIÄ ELÄMÄÄ erämaaluonnossa Wild Taigan koskematon erämaaluonto tarjoaa hyvät mahdollisuudet eläinten

Lisätiedot

Seniorit SUOMEN ITF TAEKWON-DO RY. Liikesarjat. Ottelu. HELMI CUP 2013 2.-3.2.2013 Tampere

Seniorit SUOMEN ITF TAEKWON-DO RY. Liikesarjat. Ottelu. HELMI CUP 2013 2.-3.2.2013 Tampere Seniorit Naiset 9-6 gup Miehet 9-6 gup 1. Anni Lehtomäki, TamTKD 1. Lauri Paasikko, Sastamala 2. Kaisa Kyttä, Kuopio 2. Mikko Remes, Espoo 3. Liudmila Lipiäinen, Black Eagle 3. Jari Yrjänä, TKD-Akatemia

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Miten julkinen valta on rakentanut kulttuuriteollisuuden käsitettä ja miten musiikkiteatterin tuotanto on tähän vastannut? Musiikkiteatteri

Lisätiedot

Veteraani CUP 25-29 v. 2010

Veteraani CUP 25-29 v. 2010 Veteraani CUP 25-29 v. 2010 1 Toni Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 240 1 2 3 2 Jori Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 210 2 4 2 3 Tuomas Karavirta Kouvolan Hiihtoseura 200 1 1 4 Antti Joutjärvi Kouvolan Hiihtoseura

Lisätiedot

tanssi ruusuilla! Dans På Roser!

tanssi ruusuilla! Dans På Roser! tanssi ruusuilla! Dans På Roser! Elämä ei tietenkään ole pelkkää tanssia ruusuilla, se on myös samppanjaa ja mansikoita! Naistenpäivän kunniaksi tehdyn sukan pohjana on norjalaisen täitakin (Lusekofta)

Lisätiedot

SM-kilpailut Putoavat taulut 25. 26.1.2014 Kangasala

SM-kilpailut Putoavat taulut 25. 26.1.2014 Kangasala Yleinen 1. Saviahde Vesa PHA 2. Hyvärinen Niklas RS 3. Heikkilä Sami K-64 3. Holmberg Krister RS 5. Heikkilä Tomi-Pekka K-64 6. Jetsonen Markku KAMS 7. Koskela Tarmo BSPA 8. Holmberg Henrik RS 9. Suoknuuti

Lisätiedot

Tulokset viesti SKAL ja Taksiliiton mestaruusviesti

Tulokset viesti SKAL ja Taksiliiton mestaruusviesti SKAL ja Taksiliiton mestaruusviesti Kauhajoella 22.3.2015 T U L O K S E T Kauhajoen Karhu *Kilpailun sarjat: *M150 ; M1501 ; M1502 ; M1503 ; M151 ; M1511 ;

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

Д1Х3HenkilБ0Л2kohtainen, miehet, alkukilpailu 8 sarjaa am.

Д1Х3HenkilБ0Л2kohtainen, miehet, alkukilpailu 8 sarjaa am. Д1Х3HenkilБ0Л2kohtainen, miehet, alkukilpailu 8 sarjaa am. 1. Raimo Parkkinen Keila-TБ0К1hti 198 210 225 196 214 245 161 179 1628 203,50 2. Eero Saarikoski Wellas 180 180 176 160 202 191 193 202 1484 185,50

Lisätiedot

Railakas kouluvuosi pursuaa seikkailuja, yllätyksiä, musiikkia, laulua ja tanssia

Railakas kouluvuosi pursuaa seikkailuja, yllätyksiä, musiikkia, laulua ja tanssia 1 Ella-kirjat ovat naurettavia kirjoja, ja sellaisiksi ne on tarkoitettukin. Nauru, huumori, on kuin kieli, jolla voi puhua yhtä aikaa monenikäisille. Kun yhteinen lukuhetki keskeytyy siihen, että lapsi

Lisätiedot

14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat

14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat 14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat 1. Reijo Haaparanta Kauhajoen Karhu 2. Reijo Luokkanen Tampereen Painiseura 3. Jukka-Pekka Tanner Tampereen Painiseura 1. Taisto Halonen Lapin Veikot 2.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet

6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 1. Reino Salimäki Kuortaneen Kunto 2. Veikko Järvelä TUL / Haukiputaan Heitto 3. Kaarlo Nykänen TUL / Koiton Riento 1. Raimo Taskinen TUL / Kemin Into 2. Jorma Virolainen

Lisätiedot

KULTAKIVI XXVII (6.-7.06.2015) Naiset / Ladies HIPPUJA: 10 finaali

KULTAKIVI XXVII (6.-7.06.2015) Naiset / Ladies HIPPUJA: 10 finaali Naiset / Ladies HIPPUJA: 10 1 Maija Keränen 01:13,0 10 01:13,0 2 Laura Iltanen 01:20,0 10 01:20,0 3 Anita Patala 01:32,0 10 01:32,0 4 Säilä Marjo 02:09,0 10 02:09,0 5 Marina Lindqvist 02:14,0 10 02:14,0

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut. 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut. 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2 Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki M 100 m Tuuli: - 1,2 1. Pertti Huovinen LP 11,51 2. Timo Rouhiainen Pirkm 11,65 3. Matti Röppänen

Lisätiedot