INNOVAATIO. yhteistyö ja. Teema: Keksiminen, Jäsenpalvelun yhteystiedot: tai puhelin

Transkriptio

1 MCI 5 Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 3/2008 Teema: Keksiminen, yhteistyö ja INNOVAATIO Jäsenpalvelun yhteystiedot: jasenasiat@ttlry.fi tai puhelin

2 Tietokone on lehti Sinulle, joka mieluummin yllätät kuin yllätyt. Katso pidemmälle ja näe enemmän: Tietokone-lehti antaa luotettavan kokonaiskuvan tietotekniikasta, jotta tiedät ja osaat tehdä menestyksekkäitä valintoja. Mitä seuraavaksi. Seuraa päivittäin uutisia ja ajankohtaista keskustelua:

3 HETKY Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 3/2008 Teema-artikkeli 6 10 Suomalainen mobiili innovaatiomylly verkottaa osaamista ja lisää joustavuutta arkipäivän työhön Jouko Lintunen Mobiiliteknologialla vauhtia Suomen kilpailukykyyn. Innovoinnin jalkauttaminen koko yrityksen henkilökuntaan Ville Peltola Case IBM: Kuinka henkilöstössä piilevä innovatiivisuus saadaan esiin. Keksiminenkö vaikeaa? Kuinka niin? Eija Pessinen Kirjoittajan omakohtaisia kokemuksia siitä, mitä on olla keksijänä Suomessa. Ovatko naiset innovoimassa maailman menoa? Maila Hakala Innovatiivisten naisten verkostoilla on tärkeä merkitys naisten keksintöjen kaupallistamisessa. ITER-projekti Pertti Pale Keksiminen, yhteistyö ja innnovaatio ovat pienen maan mahdollisuuksia Suomen rooli Euroopan fuusio-ohjelmassa. Valloitetaanko maailma standardeilla? Hillevi Vuori Osallistuminen standardisointiin voi viedä keksinnön maailmalle. Innovointia suurten kokonaisuuksien kautta Maritta Viljanen HP:n tutkimus- ja kehitysorganisaatio auttaa yrityksiä muuttuvan maailman haasteissa Yhdistys 18 Hetkyssä tapahtuu 4 Johtokunta 22 Kerhot 23 Ura nousuun Armi Kivi 28 Innovatiivisuus ja itsensä kehittäminen Kolumnit Pääkirjoitus, Pirjo Salo 3 Tilaa uusille ajatuksille Päreiksi meni Jaakko Rantanen 26 Piti innovoida artikkeli mutta päreiksi meni Pakina, Romppu 31 Luovan luokan kurinpalautus 24!Päivitä tietosi verkossa! Voit päivittää jäsentietosi TTL:n verkkosivuilla päivittämiseen tarvitset käyttäjätunnuksen (= esim. tämän lehden osoitekentässä oleva jäsennumerosi) ja salasanasi. Jos kirjautuminen ei onnistu tai olet unohtanut salasanasi, voit lähettää tunnusten tarkistuspyynnön osoitteella jasenasiat@ttlry.fi.!varmistathan, että sähköpostiosoitteesi jäsentiedoissa on oikea.

4 Työskentely kansainvälisessä järjestössä (Global Club) Euroopassa ja muualla maailmassa toimii kansainvälisiä järjestöjä, niin virastoja kuin tutkimuslaitoksia. Nämä järjestöt tarvitsevat it-ammattilaisia samalla tavalla kuin mikä tahansa organisaatio. Tilaisuudessa valaistaan Kemikaaliviraston, CERNin ja EMBLn it-arkipäivää sekä järjestöjen erityisaseman luomaa problematiikkaa. Aika: Ma klo , kahvitarjoilu klo alkaen Paikka: HIP (Helsinki Institute for Physics), sali A315, Gustaf Hellströmink. 2, Helsinki (Kumpula) Puhujina Peter van den Hul, Kemikaalivirasto ECHA, Tapio Niemi, CERN, HIP sekä Jorma Tapola, Global Club. Ilmoittaudu Hetkyyn mennessä. Ilmoittautumiset os. Vierailu Ilmatieteen laitokselle (ICT ladies) Aika: Ke klo Paikka: Ilmatieteen laitos, organisaatio/yhteys_86.html Tiedottaja Eija Vallinheimo esittelee Ilmatieteen laitoksen toimintaa ja taloa. It-kapasiteetista kertoo tietohallintopalvelujen päällikkö Kimmo Aaltonen. Lisäksi vanhempi tutkija Markku Kangas pitää esityksen säämalleista. lmoittaudu Hetkyyn 8.9. mennessä. Paikkoja rajoitetusti. Lisäksi tulossa: Tervetuloa Tilaisuuksiimme! Tarkemmat tiedot päivitetään os klo Linturetki Santahaminaan (ITU) klo Ravinto vuodenaikojen mukaan miten selviät talven yli (ITU) klo Säästä energiaasi tee energiasyöpöstä voima (ITU)

5 HETKY Julkaisija Pääkirjoitus Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky Lars Sonckin kaari 12, Espoo puhelin faksi Päätoimittaja Pirjo Salo puh Toimituspäällikkö Elina Ylppö Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky puhelin Toimituskunta Pirjo Salo, Juha Ollonberg, Jari Heikkinen, Harry Piela ja Jorma Tapola Osoitteenmuutokset ja tilaukset Lehden tilaukset Hetkyn toimistosta Toteutus ja ulkoasu MCI Press oy Mikonkatu 18 B 10, Helsinki puhelin faksi info@mcipress.fi Painatus ScanWeb Oy Ympäristöystävällinen paperi Jakelu Itella Oyj Painos kpl Tilaushinnat Sisältyy Hetkyn jäsenmaksuun Irtonumero 5 euroa ja vuosikerta 18 euroa. 27. vuosikerta Nro 4/ Ilmestyy Tilaa uusille ajatuksille INSINÖÖRINÄ TAI IHMISENÄKÄÄN en usko olevani luova enkä tunne olevani pätevä tai kykenevä pulppuamaan innovaatioita. Ankaralla miettimisellä päädyin ajatukseen, että luovuuden ja innovaation välillä on noin 17 kilometriä. Luovuutta voin käydä pohtimassa Kiasmassa tai Ateneumissa. Varsin pienellä maksulla pääsen ihailemaan useamman vuosikymmenen ihmisten luovan työn tuloksia, kuten vaikkapa taistelevia metsoja, kylää Arlesissa tai kanan luista rakennettua Maria-Teresia -kattokruunua. Kirjastosta toisten luovuutta voin lainata ihan ilmaiseksi. Innovaatioita tunnen löytäväni kehä kolmosen ulkopuolelta radan varresta Heurekasta. Jonkun verran uutta ajattelua pitää olla, että keksii tyttörotat pelaamaan koripalloa roll-on -pullojen palloilla. Innovaation tuotoksiksi lasken myös ne kymmenet erilaiset käyttöliittymät, joita kävijä voi ohjailla hipaisemalla, puhumalla, hiirellä, tikulla tai näppäimillä. Kesäkuussa julkaistun Kansallisen innovaatiostrategian kahlasin läpi kahdesti, ja rajoittunut kun olen, jäi päällimmäiseksi mielikuvaksi, että innovaatio sidotaan jollain tapaa yhtä aikaa sekä ikääntyvien kansalaisten että globaalin talouden tarpeisiin, kannattavaan yritystoimintaan ja jonkinmoiseen olympiaaniseen valvontaan, joka huolehtii, ettei haaskata vähiä resursseja vääriin innovointeihin. Toivottavasti ymmärsin sen väärin, millään opilla kun en ymmärrä, miten vaikkapa tämän tietotekniikka-alan jo kaupallisestikin menestyneet uudet ajatukset täyttäisivät nuo ehdot. Miten lienee tekstiviesti itsessään, tekstarilippu ratikkaan tai äänestys kännykällä? Mahtaisivatko ne kelvata innovaatioiksi ko. strategian mukaan? Jotenkin epäilyttävää, että sekä luovuuden outo kukka että innovaation arka kettu väistävät tavoitteiden asettamista, valvontaa ja sovittuja tarkastelukulmia. Mutta se näkee, joka elää ja ehtii seurata. Innovaatio on nyt hyvä puheenaihe. Jokaisen pitäisi löytää sisältään se uudella, tuottavalla tavalla ajatteleva pieni uusien menestystuotteiden ja ratkaisujen kehittäjä. Pitäisi perustaa innovaatioyliopiston lisäksi innovaatiotarha ja innovaatiovanhainkoti, koska tokihan ajattelu on mahdollista kaikkina ikäkausina ja kaikissa elämän vaiheissa. Ja se viisasten innohemmojen pyöreä pöytä, joka seuloo unta selvemmäksi ja poimii hyvät akanoista. Tietotekniikassa kyllä toivoisin pysyttävän innovaatioissa standardien rajoissa ja luovuuden voi suitsia kokonaan. Ainakin aikaisemmin luovasta ohjelmoinnista seurasi paljon luovaa ongelmanratkaisua ja monet ihastuttavat innovaatiot päätyivät lopulliseen umpikujaan ja koko juttu oli aloitettava alkuruudusta uudelleen. Tärkeintä kuitenkin on, ettei uusia ajatuksia latisteta. Annetaan niiden kasvaa ja katsotaan hupsummatkin ja pienemmätkin ja nekin, jotka eivä ole virallisesti ja hyväksytyn mallin mukaan oikein ajateltu. ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Toimitus on sitoutumaton eikä ota vastuuta kirjoittajien mielipiteistä. Toimitus ei myöskään vastaa asiavirheistä. puheenjohtaja Pirjo Salo HETKY 3/2008 5

6 Jouko Lintunen Ict-sektorin vaikutus suomalaisen työn tuottavuuden kohottamisessa on ollut merkittävä. Tulevina vuosina mobiiliteknologiat tuovat aivan uusia mahdollisuuksia ict:n tuottavuuden edelleen parantamisessa niin yritysten sisällä kuin asiakkaiden kanssa. Osansa tuottavuuden kohoamiseen tuo myös työn joustavuuden ja mielekkyyden lisääntyminen. Esimerkki 1 SUOMALAINEN MOBIILI verkottaa osaamista ja lisää joustavuutta arki 6 HETKY 3/2008

7 Yrityksen prosessien mobilisointi on kohoava aalto, joka hyödyntää yrityksen olemassaolevaa it-järjestelmää. päivän työhön Esimerkki 1 Matti oli sopinut Tepon kanssa tapaavansa kantapubissa ja ovella sisään mennessään hän kaivaa puhelimen esiin ja vilauttaa sitä ovessa olevan tarran ohitse. Aivan täydessä pubissa kestää jonkin aikaa taistella tie tiskille ja matkalla sinne tulee Matin puhelimeen viesti: Hyvä Matti: läsnäolosi kunniaksi tarjoamme sinulle ja ystävällesi kaksi juomaa yhden hinnalla! Vilauta tätä viestiä baarimikolle tilausta tehdessäsi. Yst terveisin Pubmaster. Mitä?? Miten ihmeessä pubissa tiedettiin, että Matti oli tullut paikalle ja miten viesti osattiin lähettää hänen puhelimeensa matkalla ovelta baaritiskille? Esimerkki 2 Teema-artikkeli Lähden huomenna lennolle Köpiksen kautta Madridiin ja buukkaan itseni sisään Ginairin nettisaitilla. Saan saman tien vahvistuksen tekstarilla lennosta ja istumapaikasta. Aamulla kone on hieman aikataulusta myöhässä, mutta saan siitä tiedon puhelimeeni hyvissä ajoin ja siirrän lähtöäni kentälle, ettei tarvitse odotella siellä turhan panttina. Köpiksessä jatkolentoa odotellessani saan taas sms:n: Valitettavasti matkalaukkunne ei ehdi lennollenne Madridiin, mutta toimitamme sen heti seuraavalla mahdollisella lennolla ilmoittamaanne kohteeseen. Ikävä juttu, mutta tiedänpähän saapuessani Madridiin eikä tarvitse jäädä odottelemaan kentälle laukkua! Heti perään tulee uusi viesti: Jatkolentonne on aikataulussa ja lähtee 20min kulutta portilta A20, hyvää matkaa!. Edellä olevat esimerkit ovat eläviä kuvauksia siitä, miten matkapuhelimeen liittyvät palvelut ovat tulleet ja tulossa osaksi arkipäivän joko työhön tai vapaaaikaan liittyvään toimintaan. Jälkimmäisen lentomatkustamiseen liittyvää lennon ja paikan vahvistamista on varmaan aika moni jo omakohtaisesti kokeillut ja toimivaksi todennut. Yllä oleva ensimmäinen esimerkki on vähemmän tuttu, mutta tuon tyyppistä matkapuhelimeen liittyvää kanta-asiakaspalvelua on jo käytännössä kenttäkokeiltu Oulussa. Tekninen toteutus perustuu ns. NFC (Near Field Communication) - tekniikkaan, jossa puhelimen ja esimerkissä mainitun ovitarran välillä tapahtuu Matin rekisteröinti sisään astuessa ja niin pubissa tiedetään saman tien, että kanta-asiakas Matti on tullut sisään ja hänelle halutaan lähettää sillä hetkellä voimassaoleva kaksi yhden hinnalla - kanta-asiakastarjous. Tuollaisen tarjouksen jälkeen Matti tulee varmasti pian uudestaankin kantapubiinsa! Mobiilitekniikka mahdollistaa uudenlaiset toimintatavat Em. esimerkit ovat kuluttajalle läheisiä esimerkkejä mobiiliteknologian mahdollisuuksista parantaa tai tehostaa yrityksen ulkoisia asiakkaalle näkyviä toimintatapoja eli asiakasprosesseja. Nämä mahdollisuudet ovat olleet jo tiedossa GSM-teknologian alkuvaiheista lähtien, mutta nyt vasta alkaa laadukkaaseen palvelutarjontaan vaadittavat tekniset ja kaupalliset edellytykset olla siinä kunnossa, että mobiiliperustaisilla palveluilla saadaan niiltä kauan odotettuja hyötyjä. Nämä hyödyt ovat kiistattomat ja siksi ratkaisuja kehittävät ja niitä hyödyntävät yritykset kiihtyvällä vauhdilla suunnittelevat ja ottavat käyttöön mobiilitekniikkaa omissa sekä sisäisissä että ulkoisissa prosesseissaan. Mobiilien bisnes-prosessien hyödyt ovat merkittävät Mobiilitekniikalla voidaan joko muuttaa nykyinen tapa tehdä asioita joustavammaksi tai nopeammaksi tai sitten muuttaa ko. tapa aivan uudenlaiseksi. Tärkeätä investoivan ja hyödyntävän yrityksen näkökulmasta on se, että sillä saavutetaan tuottavuuden tehostumista. Tuottavuuteen voidaan vaikuttaa ainakin kolmella merkittävällä suoralla tai epäsuoralla tavalla: kustannusten alentamisella, liikevaihdon kasvulla tai asiakastyytyväisyyden/-lojaliteetin parantumisella. Käyttöön otetuissa mobiilisovelluksissa yrityksissä on saavutettu kaikkia näitä hyötyjä, mutta luonnollisesti saavutetut hyödyt ovat aina tapauskohtaisia. Liiketoiminnan mobilisoinnin haasteet Vaikka mobiiliteknologian mah dollistamat hyödyt tiedostetaan yri tyk - sissä ja kiinnostus niihin on suuri, on liikkeel lelähtö käy tän nössä yllättävänkin hankalaa. Suurimmat haasteet liitty- HETKY 3/2008 7

8 Vaikka mobiiliteknologian mahdollistamat hyödyt tiedostetaan yrityksissä ja kiinnostus niihin on suuri, on liikkeellelähtö käytännössä yllättävänkin hankalaa. vät aivan peruskysymyksiin: mitä prosesseja yrityksen kannattaa mobilisoida ja miten lasketaan muutokseen liittyvän investoinnin kustannukset ja hyödyt. Integrointi yrityksen it-taustajärjestelmään on oma lukunsa, joka mietityttää erityisesti it-johtoa. Tietoturva-asia on iso peikko, kun tietokoneiksi muuttuneet puhelimet liikkuvat myös yrityksen ulkopuolella. Tekniset ja toiminnalliset haasteet ovat siis moninaiset ja osaksi tästä syystä Tekes päätti jo vuonna 2005 laittaa liiketoimintaprosessien mobilisointiin noin 200 miljoonan euron innovaatioruiskeen ja lanseerasi VAMOS-ohjelman. VAMOS (Value Added Mobile Solutions) Vauhtia Mobiiliin Liiketoimintaan! Suomeksi lause kääntyy liiketoiminnan mobiileiksi ratkaisuiksi. Tekesin VAMOS-ohjelma mahdollistaa merkittävällä sijoituksella mobiiliteknologian tehokkaamman kehittämisen ja hyödyntämisen suomalaisissa yrityksissä ja sitä kautta koko Suomen kilpailukyvyn paranemisen. Ohjelma tarjoaa uusia mahdollisuuksia kaiken kokoisille yrityksille parantaen yritysten kilpailukykyä ja luo Suomeen uusia korkeatasoisia työpaikkoja. Myös uusien liiketoimintamallien kehittäminen, kansainvälisten pilottiasiakkaiden, markkinakanavien ja kumppanien löytäminen sekä mobiiliratkaisujen teknologioiden kehittäminen ovat osa VAMOS-ohjelmaa. VAMOS hyödyntää erityisesti lähellä markkinoita olevia teknologioita. Ohjelma rahoittaa sellaisia hankkeita, jotka tuottavat kaupallisesti hyödynnettäviä tuloksia ja tukevat yritysten tarvitsemien mobiilien ratkaisujen kehittämistä. VAMOS-ohjelma on kansallisesti merkittävä avaus tärkeiden suomalaisten teollisuuden- ja palvelualojen kehittämiseksi. Ratkaisemalla yritysten oleellisia tarpeita uusimman mobiilin teknologian keinoilla pystytään uudistamaan toimialoja nopeasti ja jatkuvasti. Arvoverkostojen työ tuottaa kilpailukyvyn kehittämisen moottorin, jota on vaikea kopioida tai ulkoistaa halvempien kustannusten maihin. Ohjelman kokonaistavoitteena on kanavoida innovatiivisten mobiilien ratkaisujen kehittämiseen n. 200 miljoonaa euroa aikavälillä Rahoituksen lisäksi ohjelma tarjoaa yrityksille ison joukon palveluita, esim. liiketoiminnan kehitykseen välttämättömän kumppaniverkoston ja ratkaisuosaamista. Se myös verkottaa yhteen teknologiatoimittajat ja asiakkaat. Uusimpana ohjelman palveluna on juuri lanseerattu Mobiiliakatemia, joka on HSEEEn (HSE Executive Education) ja Dipolin tarjoama koulutusohjelma, jonka tavoitteena on kasvattaa mobiilien toimintamallien osaamista ja käyttöönottoa yrityksissä. Puolimatkan krouvin ohitettaessa ohjelmaan on osallistunut yli 180 yritystä eri toimialoilta, joista valtaosa (noin 65 %) on suomalaisia PK-yrityksiä. Mobiiliaalto katalysoi ict:n tuottavuutta tulevina vuosina Suomen bruttokansantuotteen kasvusta noin puolet on ollut ict-sektorin ansiota. Käyttäjän tasolla arkipäivän työssä tämä on merkinnyt sitä, että ainakin me kaikki valkokaulustyöläiset olemme enemmän tai vähemmän tietokoneellamme yhteydessä yrityksen tietojärjestelmään, joka tarjoaa meille tiedot ja yhteydet yrityksen muihin henkilöihin ja ulospäin yrityksestä ennen kaikkea internetiin, johon yhä enemmän it-palvelut tukeutuvat. Yrityksen prosessien mobilisointi on kohoava aalto, joka hyödyntää yrityksen olemassaolevaa it-järjestelmää. Mobilisointi sinällään ei ole erillinen uusi asia, vaan olemassa olevien toimintatapojen tehostamista langattoman teknologian keinoin. Parhaimmillaan mobiiliteknologia mahdollistaa kokonaan uudentyyppisten toimintamallien ja -tapojen käyttöönoton suomalaisissa yrityksissä tehden näin työnteosta entistä joustavampaa ja mielekkäämpää. Tämä mobiilijuna liikkuu jo ja useat yritykset ovat huomanneet sen vaikutuksen kilpailukykyyn. Mobilisointi katkaisee langat it-järjestelmässä ja laajentaa yrityksen tietojärjestelmän joustavan käyttämisen myös yrityksen ulkopuolelle. Tällä tulee olemaan erittäin merkittävä vaikutus tietotekniikan hyödyntämisessä: jos ict:n käyttöönotto menneinä vuosikymmeninä liitti toimistotyöntekijät yrityksen tietojärjestel- 8 HETKY 3/2008

9 Teema-artikkeli mään, niin mobiiliin teknologian laajempi käyttöönotto tulee tekemään saman myös muille työntekijöille, so. tehdas-, kenttäyms. työntekijät. Jo tämän päivän keskihintaiset puhelimet ovat monipuolisia tietokoneita, joilla periaatteessa pystyy tekemään samat asiat kuin PC:lläkin, toki käyttöliittymä on jonkin verran hankalampi. Käytännössä mobiiliaalto tulee näiden kämmentietokoneiden myötä liittämään myös em. toimiston ulkopuolella työskentelevät yrityksen tietojärjestelmään. Esimerkki 3 Matkalaskun tekeminen kuitteineen kaikkineen on itse kullekin vähemmän mieluisa mutta pakollinen arkipäiväinen prosessi. Miltäpä kuulostaisi seuraavantyyppinen teknologian keinoin avitettu matkalaskun tekeminen: perustiedoilla täytetty matkalasku siirretään kännykkään ennen matkaa ja matkalla tulleet kuitit kuvataan saman tien puhelimen kameralla ja liitetään automaattisesti matkan laskuun. Puhelimessa oleva GPS-paikannin tallentaa automaattisesti reitit ja paikat ja laskee kilometrit sekä hakee ulkomaiden päivärahat sen mukaan, missä maissa on käyty. Matkan lopuksi puhelimessa oleva matkalasku ehdottaa em. tiedoilla täydennettyä laskua, jossa paikat, matkat ja liitekuitit ovat valmiina sähköisessä muodossa. Tarvittavien korjausten ja puuttuvien tietojen syöttämisen jälkeen tarvitaan vain talletus yrityksen taloushallinnon järjestelmään ja hyväksyttäväksi pomolle! VAMOS-juna liikkuu jo! Kirjoittaja on Senior Consultant Spinverse Oy:ssä sekä VAMOSohjelman aktivaattori. Jouko Lintunen on yksi GSM-maailman suomalaisista pioneereista työskenneltyään pitkään poikkeuksellisen monipuolisissa liiketoiminnan kehitys- ja johtotehtävissä mobiilialueella (Nokia, Ericsson, Radiolinja/ Elisa, Vodafone Nordic)- sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hänellä Tämä kaikki on mahdollista jo tämän päivän tekniikoilla; kyse onkin enemmän siitä, että yrityksissä tehdään strateginen päätös ottaa ennakkoluulottomasti käyttöön mobiilitekniikkaa liiketoiminnan prosesseissa. Lukuisat esimerkit yrityksistä, jotka ovat mobiiliaskeleen jo ottaneet ja kehittäneet tai muuttaneet toimintatapojaan mobiiliteknolgian avulla, ovat arkielämän todisteita saavutettavista hyödyistä, jotka parantavat yrityksen tuottavuutta merkittävästi jopa kaksinumeroisen luvun prosentteina! on syvällinen kokemus koko mobiiliarvoketjusta teknologian, liiketoimintamallien ja asiakasmarkkinan osalta. Hän on työskennellyt avainrooleissa suomalaisen mobiilikulttuurin kehittämisessä maailman kärkimaaksi. Spinverse Oy on tammikuussa 2004 perustettu teknologiasektorin kehitysyhtiö, joka keskittyy varhaisen vaiheen teknologioiden kaupallistamiseen. Yrityksen päätoiminnot ovat konsultointi, verkottamis- ja rahoituspalvelut (Consulting Contacts Capital). Spinversen osaaminen perustuu vahvaan teollisuus- ja palvelusektorin kokemukseen sekä teknologioiden substanssiosaamiseen ja tutkimuskentän tuntemukseen ( Onko Expericon paras työpaikka projektipäällikölle ja IT-asiantuntijalle? HETKY 3/2008 9

10 INNOVOINNIN jalkauttaminen Ville Peltola koko yrityksen henkilökuntaan Innovointi on hieman kuin onnellisuus onnellisuuteen ei voi pakottaa, mutta onnellisuudelle voi luoda hyvät olosuhteet. Edellinen viisaus kuvaa mielestäni hyvin paljon puhuttua innovointia ja sen jalkauttamista koko yrityksen henkilökuntaan. Moni yritys on alkanut ymmärtää, että oma henkilökunta voi olla innovaatioiden tärkein lähde. Miten valjastaa tämä henkilökunnan sisällä piilevä voima ja saada jokainen työntekijä innovoimaan, onkin usein paljon vaikeampi haaste. Jaan tässä kirjoituksessa kokemuksiani aiheesta ja kerron esimerkkejä IBM:n innovaatio-ohjelmista. INNOVOINTI ON ESIINTYNYT viimeisten vuosien aikana varmasti lähes jokaisen yrityksen strategiassa ja erilaisissa toimintasuunnitelmissa. Powerpoint-kalvot harvem min kuitenkaan tuottavat innovaatioita, mutta kokemukseni mukaan monen yrityksen innovointistrategiat jäävät usein tälle tasolle. Kuuluisa strategia- ja innovaatioguru Gary Hamel ravistelee tätä aluetta mielestäni hyvin. Hamel kertoo kysyvänsä kolme kysymystä, kun hän kohtaa innovaatioista innostuneita toimitusjohtajia. Kysymyksiä Hamel ei kuitenkaan esitä yrityksen johdolle, vaan tavallisille rivityöntekijöille. Hamel kysyy työntekijöiltä, miten paljon ja kuinka heitä on koulutettu innovaattoreiksi. Toinen kysymys koskee pienen rahoituksen saamista idean testaamiseen ja kuinka vaikeaa tämän hankkiminen on yrityksessä. Kolmas kysymys koskee työntekijöiden mittaamista innovointiin liittyen. Hyviä ja vaikeita kysymyksiä. Yrityksen innovoinnissa kyse on siis työntekijöistä ja hyvien olosuhteiden luomisesta innovoinnille. Oman kokemukseni mukaan tässä kaksi tärkeintä asiaa ovat innovaatioilmapiiri ja yrityksen innovaatioohjelmat. Viimeiset vuodet olen seurannut aitiopaikalta, miten IBM on lähestynyt henkilökunnan innovointia. IBM:llä innovointi on jokaisen työntekijän vastuulla, sillä innovointi on yksi kolmesta yrityksen arvosta, tarkemmin Innovation that matters, for our company and for the world. Yrityksen henkilökunta valitsi uudet arvot itse itselleen massiivisessa 48 tunnin online- aivoriihessä (Jam) 2000-luvun alussa. Tällainen ruohonjuuritasolta kumpuava halu innovoida antaa kokemukseni mukaan henkilökunnan innovoinnille varsin hyvän pohjan. IBM:n innovaatio-ohjelmat Innovaatio-ohjelmat ovat tavallaan yrityksen innovointiprosessin selkäranka. Kun työntekijällä syntyy idea, niin jokainen ohjelma tukee idean kehittymistä mahdolliseksi innovaatioksi eri kohdissa innovaatioprosessia. Kokemukseni mukaan uusista ideoista on harvoin pulaa, mutta ideoiden kehittäminen eteenpäin on haasteellisin osuus. IBM:llä oli aikanaan satoja ideapankkeja hajallaan ympäri maailmaa ja koko yritystä koskevia keskeisiä innovaatioohjelmia ei ollut olemassa. Ideapankkien keskittäminen oli ensimmäinen asia, mitä lähdettiin kehittämään. Tänä päivänä henkilökunnan innovointia tukee kolme keskeistä globaalia ohjelmaa, jotka asettuvat innovointiprosessin eri vaiheille. ThinkPlace on ensimmäinen, ja se on tarkoitettu ideoiden keräämiseen ja kollaborointiin ideoiden ympärillä. Think Placea tukee globaali verkosto Innovation Catalyst -ihmisiä, joiden tehtävä on poimia parhaita ideoita, jalostaa niitä eteenpäin idean esittäjän kanssa ja tämän jälkeen lähteä myymään ideaa sopiville tahoille. BizTech-ohjelma astuu mukaan kuvioon siinä vaiheessa, kun idea on olemassa ja tarvitaan tiimi, joka lähtee toteuttamaan esimerkiksi idean prototyyppiä. BizTech on korporaatiotason rahoitettu ohjelma, joka mahdollistaa työnteki- 10 HETKY 3/2008

11 Teema-artikkeli jöiden työskentelyn erilaisissa projekteissa oman päätyönsä ohella. Projektit kestävät tyypillisesti noin puoli vuotta, niihin kootaan globaali virtuaalinen tiimi ja työntekijä voi käyttää tähän projektiin aikaa yhden päivän viikossa. Nyt kun valmiina on idea ja sitä toteuttava tiimi, tarvitaan monesti ympäristö, missä innovaatio voidaan kehittää ja ennen kaikkea pilotoida. Technology Adoption Program (TAP) on IBM:llä suuren suosion saavuttanut ohjelma, joka kytkee toisiinsa innovaattorit ja early adopter -ihmiset, jotka haluavat olla ensimmäisinä kokeilemassa kaikkea uutta ja mielenkiintoista. TAP-ohjelmassa on tällä hetkellä toista sataa eri kypsyystason innovaatioita, joita kuka tahansa voi kokeilla ja halutessaan myös osallistua niiden kehittämiseen. Tärkein kriteeri, jolla TAP:n innovaatioita mitataan, on niiden käyttömäärä. Mitään arviointilautakuntaa ei ole, joka suuressa (yleensä pienessä) viisaudessaan päättää innovaatioiden jatkokohtalosta. Tällainen Gartnerinkin huomioima hallittu anarkia -malli on hyvin samanlainen internetin ja sieltä nousevien innovaatioden kanssa. Edellä kuvatut ohjelmat ovat kaikki globaaleja korporaatiotason ohjelmia ja näiden haaste on usein suureksi koettu etäisyys omasta työstä maatason organisaatiossa. Tämän ilmiön johdosta IBM:llä moneen maahan on syntynyt paikallisia innovointia tukevia verkostoja, kuten esimerkiksi Suomen Innovation Task Force, jota olen itse vetänyt viimeiset kaksi vuotta. Meidän tehtävä on tukea ja sparrata Suomen yrityksen henkilökuntaa paikallisessa innovoinnissa. Kollegamme esimerkiksi Intiassa eivät ymmärrettävästi aina kiinnostu ideoista, jotka koskevat vaikkapa Suomen IBM:n työviihtyvyyttä. Olemme viimeisten kahden vuoden aikana kokeilleet kaikenlaista. Olemme esimerkiksi kysyneet johtajiltamme heidän haasteitaan, joihin he toivovat ideoita henkilökunnalta ja tämän jälkeen avanneet näistä lokaaleja innovaatiohaasteita intranetiimme. Olemme myös pitäneet avoimia tilaisuuksia monista eri aiheista, kuten esimerkiksi luovista brainstorming-menetelmistä. Seuraavaksi organisoimme henkilökunnalle kilpailun, jossa kisaillaan parhaan mashupsovelluksen rakentamisesta meidän omilla työkaluillamme. Innovaatioilmapiiri Vaikka yrityksellä olisi maailman hienoimmat innovaatio-ohjelmat, ei se takaa innovaatioiden syntymistä, jos yrityksen innovaatioilmapiiri on huono. Mikä motivoi ihmisiä ideoimaan uutta ja haastamaan olemassa olevia käsityksiä ja toimintamalleja? Kun olemme tutkineet esimerkiksi innovoinnin palkitsemista IBM:n sisällä, olemme havainneet, että innovaattoreita ei juurikaan kiinnosta palkinnot tai muut viralliset tunnustukset. Heitä kiinnostaa halu ja usein jopa intohimo muuttaa asioita, samoin kuin kunnioitus kolleegoiden silmissä. Yrityksen suhtautuminen riskienottamiseen ja epäonnistumiseen ovat toinen oleellinen asia. Moni yritys esimerkiksi palkitsee ihmisiä ja tiimejä hienoista onnistumisista, mutta miksi ei toisinaan myös rohkeimmista kokeiluista, jotka tällä kertaa vain epäonnistuivat? Olen viime aikoina seurannut IBM:llä suurella mielenkiinnolla HackDay-nimistä innovaatiotempausta. HackDay on muutaman päivän kestävä, globaali, virtuaalinen ja kaikille avoin tilaisuus, jossa hakkeroidaan toinen toistaan innovatiivisempia sovelluksia ja ideoita. Ensimmäinen HackDay järjestettiin IBM:llä hieman yli kaksi vuotta sitten ja viides nyt alkukesästä. HackDayn tekee mielenkiintoiseksi se, että kyseinen ohjelma on käynnistynyt täysin ruohonjuuritasolta muutamien työntekijöiden ideasta ja kasvanut siitä nykyiseen kokoonsa lähes täysin ilman johdon tukea. Mielestäni HackDay on hyvä esimerkki henkilökunnan innovoinnista, jolla on myös positiivinen vaikutus koko yrityksen innovaatioilmapiiriin. Aloitin tämän kirjoitukseni vertaamalla innovointia onnellisuuteen. Toinen innovointia mielestäni hyvin kuvaava ver taus on maanviljely. Et voi pakottaa kasveja kasvamaan, mutta voit huolehtia siitä, että ne saavat tarpeeksi auringonvaloa, vettä ja ravinteita. Kun olosuhteet ovat oikeat, kasvit kasvavat ja tuottavat maanviljelijälle hyvän sadon. Kirjoittaja työskentelee innovaatioasian tuntijana IBM:n kansainvälisessä organisaatiossa. HETKY 3/

12 KEKSIMINENKÖ VAIKEAA? Eija Pessinen Rentous ja pakottomuus ovat minimivaatimuksia, kun halutaan keksiä uutta. Kuinka niin? Keksiminen on helppoa, muttei ideansa eteenpäin vieminen. Ellet syntynyt kultalusikka suussa, joudut tekemään lähes kaiken itse. Köyhyys aikaansaa keksintöjä, mutta Suomessa valitettavasti vain rikkaalla on mahdollisuuksia edistää keksintöään. Se on äärettömän surullista. Olemme maailman innovatiivisinta kansaa, ainakin jos lasketaan väestön määrä suhteessa patenttihakemuksiin. Miksemme loista myös innovaatioiden hyödyntämisen maailmankärjessä? KÄSITYÖTAITOISET korjaavat havaitsemansa epäkohdat saman tien ymmärtämättä, että ehkä tuhannet painivat saman ongelman kanssa. Liiketoimintapotentiaalin näkeminen onkin usein haasteellista. Keksijän idean kaupallistettavuutta ei aina uskota. Tiskikaapin keksinyt suomalaisnainen jätti ainutlaatuisen keksintönsä suojaamatta. Innovatiivisen kansamme pitääkin oppia a) suojaamaan keksintöjään ja b) markkinoimaan jämäkästi. Nöyristely sikseen. Rentous työssä lisää innovatiivisuutta Sukkahousunikseille nauretaan. Annetaan naurulle tilaa silloin ideoita pulppuaa. Rentous ja pakottomuus ovat minimivaatimuksia, kun halutaan keksiä uutta. Naura myös itsellesi. Näe huumoria ympärilläsi. Joka päivä. Naura asioille eikä ihmisille, sillä se on varmin tapa tappaa orastava luovuus. Mitä enemmän työssä toisia arvostava, loukkaamaton huumori lentää, sen helpompi yksilöiden on olla erilaisia ja sitä enemmän innovointia syntyy. Työpaikan myönteisen innovointiympäristön aikaansaaminen ja ylläpitäminen on erityisesti esimiesten vastuulla. Heidän on omattava hyvä itsetunto kestääkseen vahvojen alaistensa poikkeaviakin mielipiteitä. Toimintoja parantamalla pystytään kehittämään sekä työyhteisöä että koko yrityksen kilpailukykyä. Jos työntekijöillä tai asiakkailla on syytä napinaan, on mietittävä, mitä voitaisiin tehdä toisin. Arvokkaat kysymykset: Miksi, miten ja kenelle Kysymyksille on aina perusteensa. Aniharva työnantaja osaa hyödyntää uuden työntekijän spontaanit kysymykset: Miksi tää tehdään näin eikä noin? Jos esimies ei Eijan neuvot: 15 ASKELTA INNOVAATIOKSI 1) Kirjoita muistiin älä kerro kenellekään (ellei työsuhdekeksintölaki päde). Lähetä kirjattu innovaatiokirje itsellesi. Talleta se avaamattomana (todiste keksijästä ja ajankohdasta). 2) Tarkista patenttitietokanta (patentit voimassa 20 v). Kotimaiset patentti- ja hyödyllisyysmallisuojat osoitteesta 3) Jos olet työsuhdekeksijä, tee keksintöilmoitus. 4) Hae neuvoja TE-keskuksen innovaatioasiamieheltä ja PRH:sta. Helsingin yliopistolla on myös loistava innovaatioasiamies. 5) Teetätä PRH:ssa ennakkotutkimus. Etsi keksinnöstä hyötyviä ja hyödyntäjiä. 6) Käytä AINA salassapitosopimusta (voimassa 6-10 v). ICT -alalla nopeus on valttia (lyhyt tuotteen elinkaari). 7) Keksintösäätiöstä neuvoja ja kotisivulla sopimuspohjia, + hakulomake tuen tai protojen valmistamiseen. 8) Aloita markkinointisuunnitelmat jo proton valmistuksen kanssa. Valitse kuvaava nimi ja suojaa se. Käytä brändiammattilaista. Suojaa tekstioikeudet ( ) ja verkkoyhteytesi. 9) Kun protot ok, suojaa mallija patenttihakemuksella (kotimainen / PCT) 12 HETKY 3/2008

13 Teema-artikkeli oival la uuden työntekijän järkeviä parannusehdotuksia, halvaantuu uusikin ammattilainen työkiireeseen ja tärkeä kehittämispotentiaali jää hyödyntämättä. Kysymykset edistävät luovuutta. Koskaan ei ole tarpeettomia kysymyksiä, vaan pahimmillaan ylimielisiä, tyrmääviä tai alistavia vastauksia. Kun sallit työssä poikkeukselliset mielipiteet, myös kritiikin, sen luovempi ympäristönne voi olla. Jatkuva kielteisyys ei kuitenkaan lisää tiimin mahdollisuuksia innovointiin. Muotoile kritiikki rakentavaksi. Jos työpaikalla kielletään kysymysten esittäminen, heikkenee työviihtyvyys. Ammattilaiset etsivät miellyttävämpiä työmahdollisuuksia. Osaamisen ollessa riittävän korkea, ei palkalla enää ole suurinta merkitystä, vaan osaamisen arvostuksella ja haasteellisella työympäristöllä. Nykypäivän työntekijä vaatii mahdollisuuksia olla luova ja oma itsensä. Käyttäjälähtöinen suunnittelu helpottaa asiakkaan elämää. Pohdi, millaisia ongelmia nykyjärjestelmät käyttäjilleen aiheuttavat. Mukauta nykyistä ratkaisua uusille asiakkaille. Lasia voi käyttää juomiseen, mutta sillä voi myös ottaa kiinni ikkunalla pörisevän ampiaisen ja ikkunanväliin työnnetyn paperinpalan turvin siirtää sen takaisin luontoon. Ongelmasta ratkaisuun Analysoi, mikä on ratkaistavissa oleva ongelma. Älä kiirehdi lopullista ratkaisua, anna sen kypsyä ajan kanssa. Aivot tarvitsevat aikaa. Innovaatiosi voi vielä jalostua. Pohdi ratkaisuasi eri näkökulmista etsi erilaisten käyttäjien hyötyjä omaan sovellukseesi. Mitä useampi hyötyjätaho, sen paremmat mahdollisuudet edistää keksintöä. Fokusointi parantaa keksinnön läpimenomahdollisuuksia. Keskity kuitenkin vain tärkeimmän ongelman ratkaisemiseen, sillä luovuus tuplaa luovuuden. Tuoreena keksijänä päivittäin löysin parannuksia milloin mihinkin ongelmaan ympäristössäni. Ne ideat odottavat edelleen toteutuksia. Kunpa voisin kloonata aikaani ja itseäni, sillä usea muukin keksintöni hyödyttäisi miljoonia ihmisiä, mutta niille vain ei riitä aikaa eikä rahaa. Uusin silmin Markkinointitehtävistä 11 vuoden tauon jälkeen kätilön ammattiin palattuani tarkastelin toimintamalleja uusin silmin. Etäisyys päivittäisiin rutiineihin ja laaja muun maailman tuntemus monipuolisten harrastuskokemusten lisäksi auttoivat tarkastelemaan asiaa monelta kantilta. Keksintöni alkoi kysymyksistä: Miksi tämä tehdään edelleenkin näin vaikeasti? Miksi synnytetään näin ikävällä tavalla ja miksi kätilöiden työasennot ovat noin epäergonomiset? Päätin, että tälle voidaan tehdä jotain. Nyt olen työstänyt keksintöäni oman toimen ohessa jo lähes viisi vuotta. Oivalluksesta keksintö Kun sain töiden ohella suoritetun kaupallisen tutkintoni valmiiksi, minulle jäi aikaa. Tiesin mitä puuttui. Oli ratkaistava, miten parannusehdotukseni toteutuu. Oivalsin, miten yhdistää keksintö koulutus- ja ammattitaitoni tuotteeksi ja menetelmäosaamiseksi. Haa, innovaationi on tarpeellinen sekä synnyttäjien että kätilöiden tyytyväisyyden kannalta! Tajusin sairaaloiden valtavan säästöpotentiaalin ja äiti-lapsi -varhaiskontaktin arvon. Etsiydyin ideani kanssa TE-keskuksen innovaatioasiamiehen luokse, joka unohtumattomasti kannusti eteenpäin. Kun PRH:n innovaatioinsinööri pikaisesti etsi kilpailijoita patenttitietokannasta eikä löytänyt niitä, jäi vain kaksi vaihtoehtoa: joko tehdä itse tai jättää silleen. Kakkosvaihtoehto ei ollut realistinen, olenhan hyvin koulutettu rämäpää ja maailmanparantaja. Opin kaiken ikää. Minulla on neljä tutkintoa; kaksi hoitoalalta ja kaksi markkinoinnista. Tiesin, että ammatti- ja kouluttajataidoillani, kansainvälisellä työkokemuksellani sekä businesskulttuuriosaamisellani olisin ideani paras edistäjä. Puhun sujuvasti viittä kieltä, nautin esiintymisestä, tuotteiden markkinoinnista, asiakkaiden ohjaamisesta ja motivoinnista. Tuumasta toimeen Keksintösäätiön protopaja työsti ensimmäiset prototyypit. Pystyin todistamaan konseptin toimivuuden. Useat pilottiversiot testattuamme usko vahvistui. Sain kättäni hoitaneen työfysioterapeutti Erja Holgerin asiantuntijakseni. Tuote on parantunut matkan aikana. Oivalluksista syntyy jatkuvasti uusia oivalluksia. Apurahoja hain vakuuttavin suosituksin. Stipendit eivät kuitenkaan riitä pitkälle. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Jari Koskinen auttoi brändin alkutaipaleella. Muotoilijaksi löytyi uskomattoman monipuolinen osaaja Mika Ihanus. Innostin mukaani uskomattoman osaavat hallinnon ja kansainvälistymisen ammattilaiset. Valitettavasti valtiollinen rahoitus on pääosin suunniteltu vain tulorahoituksella toimiville yrityksille. Saimme liike- 10) Varo esittämästä suojaamatonta keksintöä julkisesti, menetät patentointioikeudet. Päätä edistätkö ideaasi alan teollisuuden kanssa (NDA: salassapitosopimus ja sopimussakot). 11) Valitse kumppanit, sijoittajat ja business enkelit huolella. 12) Älä jätä arvotavaraa kenellekään (kuvat, patenttihakemus), ettet menetä oikeuksiasi. 13) Varaudu siihen, että suomalainen teollisuus innostuu nihkeästi ulkopuolelta tuleviin innovaatioihin, vaikka hyödyt olisivat merkittäviä. Ohita tuotekehitysosasto. Keksintösi saattaa uhata heidän asemaansa (not invented here). 14) Kenellä on aikaa, rahaa ja energiaa? Älä lannistu. Kaikki eivät näe markkinapotentiaalia keksijän tavoin. 15) Kehen luotat,keiden kanssa yhteistyö olisi haus - kaa? Ketkä täydentävät osaamistasi kansainvälisessä markkinoinnissa ja viennissä? LISÄKSI: Ole sitkeä ja rohkea, mutta myös realisti. Älä yritä yksin, ota apua vastaan, sillä osaamisesi ja voimasi ovat rajalliset. Nauti elämästä ja ystävistä. Celebrate Life! COPYRIGHTS EIJA PESSINEN (eija.pessinen@relaxbirth.info) HETKY 3/

14 toimintasuunnitelmaan Liksa-rahaa Sitralta ja Tekesiltä. Harmiksemme suurin osa rahoittajista astuu kuvioon mukaan vasta, kun vaikein työ on jo tehty. Tekesistä saimme projektiin lainarahaa. Kun jatkokehittelyä varten vihdoin löysimme nuorten osaajien insinööritoimiston, Next Icon Oy:n, syntyi vauhdilla tulosta. Innovoinnin edellytykset Mikä tekee ihmisen kekseliääksi? Mekanismeja on monenlaisia. Innovatiivinen on loputtoman utelias, haluaa tietää ja ymmärtää. Kekseliäisyyttä parantavat laaja-alainen opiskelu, harrastukset ja kyky tarkastella asioita erilaisista näkökulmista. Monipuoliset kokemukset ja yllättävät ajatussillat erilaisista käyttökohteista saattavat yhdistyä milloin vain. Alitajunta ratkaisee, kun jaksat odottaa. Omaa innovatiivisuuttani edistää ääretön köyhyys. Perheelläni ei koskaan ollut mammonaa, millä retostella. Joululahjojen määrässä hävisin aina luokkakavereilleni. Lapsuuden käpyleikit auttoivat hahmottamaan avaruutta ja suunnittelemaan toiveitteni kotia. Kuopuksena ihailin, mitä isoimmat jo osaavat ja sain palavan halun osata vähintäänkin yhtä paljon. Mammona on päässäni. Olen saanut hyvän suomalaisen koulukasvatuksen ja erinomaisen kielitaidon. Uskaltauduin maailmalle siipiäni kokeilemaan. Työskentelin Euroopassa ja kehitysyhteistyössä Väli-Amerikassa. Huomasin pärjääväni missä tahansa maailman kolkassa. Kansainvälisyys kasvatti erilaisuuden hyväksymistä ja auttoi katsomaan asioita toisten silmin. Työkokemus paransi käytännön kielitaitoa, mikä taas kasvatti rohkeutta ilmaista itseäni. Ajattelen poikkitieteellisesti. Uskon kykyyni ratkaista ongelmat. Pohdin niin kauan, että löydän kätevän ratkaisun. Läpi harmaan kiven En varmaan olisi aloittanutkaan edistämään ideaani, jos olisin arvannut ne esteet, mitkä keksijän taipaleellani on tähän mennessä ollut. Tein kolmea työtä maksaakseni keksintööni liittyviä kuluja. Työpäivät ovat piiiitkiä. Koska sydämeni palo on voimakas ja saatu palaute asiantuntijoilta poikkeuksetta myönteinen, on vain pakko jaksaa ja jatkaa. Ilman patenttiasioiden tuntijaa, varatuomari Timo Kivi- Koskista, en olisi osannut suojautua riittävästi. Oletko luonut täysin uutta? Vastustusta, epäuskoa tulet kohtaamaan yllin kyllin. Vaativinta on saada asiantuntijat ja rahoittajat ymmärtämään, että keksintöäsi tarvitaan. Tarvitset prosessissa hyviä kanssakulkijoita ja verkostoja. Ketkä osaavat erilaisia asioita kuin sinä itse? He saattavat olla oikeita kumppaneitasi. Ellet saa heitä projektiisi, osta konsultointia. Kun sopivat partnerit löytyvät, myy tai luovuta osuuksiasi sitouttaaksesi heidät. Kiireiset ammattilaiset valikoivat mieluisimmat projektit. Varmista, että parhaat haluavat mukaasi. Vaikka luotat partneriehdokkaisiin, vaadi silti salassapitosopimus, jossa on kaupallispotentiaaliin suhteutettu sopimussakko. Ketkä suunnittelevat keksintösi lopullisen toteutuksen? Väärin valitessasi saatat joutua tilanteeseen, jossa laskutus ylittää maksukykysi ja suunnittelijat luulevat tietävänsä paremmin kuin itse keksijä. Tarkistuta sopimuksesi lakimiehellä, ettet joudu luovuttamaan tai luopumaan oikeuksistasi prosessin alkuvaiheessa. Allekirjoita vasta, kun tiedät, mitä on luvattu tai sovittu, mikä on kenenkin omaisuutta. Kuinka eteenpäin? Erään määritelmän mukaan keksintö on innovaatio vasta, kun se on kaupallisesti hyödynnetty. Me teknologiaorientoituneet suomalaiset otamme vastaan uusia innovaatioita nopeasti. Olemme oiva maaperä uusien innovaatioiden käyttöönottoon. Köyhällä ei ole varaa kuin laatuun. Pyydä neuvoja alan huippuammattilaisilta. Neuvova, yrittäjän näkökulmaa ymmärtävä tilintarkastaja on kullan arvoinen. Palvelualtis patenttiasiamies näkee patentoitavuuden mahdollisuudet ja kykenee muokkaamaan tuoteominaisuudet patenttitekstiksi. Keksijöitä on Suomessa varmaan joka niemessä ja notkelmassa, mutta harva luottaa ideansa ainutlaatuisuuteen ja jaksaa edistää asiaansa itse. Keksijöitä on Suomessa varmaan joka niemessä ja notkelmassa, mutta harva luottaa ideansa ainutlaatuisuuteen ja jaksaa edistää asiaansa itse. Visioi lopullinen tuotteesi osana käyttäjien arkipäivää, näe tuote valmiina mainoksena. Luota visioosi ja täydennä sitä prosessin myötä. Valmistele esittelymateriaali hyvin ennen tärkeitä kaupallisia neuvotteluja. Keksintöni tarpeellisuuden näin ammattilaisten ilosta, kun olen heille salassapitosopimuksen turvin innovaatiota esittänyt. Eräs arvostettu dosentti hämmästeli: Miksi nykykäytäntöihin on edes menty? Ammattilaiset odottavat päästäkseen käyttämään innovaatiotani. Se toteutuu, kun saamme rahoituksen. E t s i m m e r a h o i t t a j i a j a s i j o i t t a j i a. Pian avaamme relaxbirth-osakeannin, jotta saamme valmistettua synnytyshyvinvointia edistävän universaalin järjestelmän. Tähtäämme aluksi Suomeen ja mahdollisimman pian maailmalle. Syntyyhän vuosittain maailmassa reilut sata miljoonaa lasta. Lisätietoja osakeannista info@relaxbirth.info. Kaiken innovoinnin keskellä muista nauttia elämästä ja huolehtia terveydestäsi, sillä ne ovat voiteluaineita, jotka suojaavat kekseliästä mieltäsi! Tämän artikkelin copyrights on Eija Pessisellä (eija.pessinen@relaxbirth.info, Kirjoittaja on erikoissairaanhoitajakätilö, merkonomi ja BPS (Revans university, IMCA) Detrexim Oy:n toimitusjohtaja. Toistaiseksi salainen relaxbirth innovaatio on suojattu tavaramerkilllä.celebrate Life! TM 14 HETKY 3/2008

15 ? Teema-artikkeli Ovatko naiset INNOVOIMASSA maailman menoa Naiset alkoivat lukujen vaihteessa kartoittaa osuuttaan kulttuurihistoriassa. Tutkimukset paljastivat, että naiset ovat aina luoneet uutta miltei kaikilla luovuuden aloilla, vaikka kouluhistoria ei kerrokaan heidän panoksestaan uuden kehittäjinä. Tätä ennen ei osattu nimetä esim. naiskirjailijoita, taidemaalareita tai tieteen tekijöitä ajalta ennen emansipaatiota, joka vapautti naiset 1800-luvun puolivälissä. Maila Hakala NAISISTA KEKSIJÖINÄ ei oltu kuitenkaan vielä puhuttu. Todettiin, että naiset ovat valloittaneet kaikki luovuuden alat lukuun ottamatta säveltämistä ja tekniikkaa. Luonnollista on, että naiset ovat aina olleet monella tavalla kekseliäitä, jos ei niin paljossa teknologian alalla niin ainakin erilaisten työmenetelmien, terapioiden ja sosiaalisten ongelmien ratkaisijoina. Naisten sormenjälki näkyi ennen ulospäin vain kauniina käsitöinä. Naiskeksijät myytinmurtajia Euroopassa Amerikkalaiset tutkivat ensimmäisinä naisten keksintöjä kartoittamalla naisten patentit 200 vuoden ajalta. Tänä päivänä voidaan osoittaa, että naiset ovat tehneet merkittäviä keksintöjä kautta aikojen. Naiset ovat nyt opettelemassa taitoa tulla näkyville omissa nimissään esittelemällä itse omia aikaansaannoksiaan. Eri puolilla maailmaa toteutetaan nyt projekteja naisten rohkaisemiseksi hyödyntämään innovaatioitaan ja perustamaan PK-yrityksiä keksintöjensä varaan. Naiset ovat nyt dramaattisesti muuttamassa esim. patenttitilastoja. Ennen noudatettu yleinen käytäntö, että nainen antoi idean ja mies kehitti ja kaupallisti sen omaksi tuotteekseen, ei enää toimi. Suomessa ensimmäiset tutkimukset naiskeksijöistä tehtiin Nyt käytettävissä on Patentti- ja rekisterihallituksen tilastot sadan vuoden ajalta. Meillä perustettiin Euroopan ensimmäinen virallisesti rekisteröity naisten keksijäyhdistys Suomi on mukana pohjoismaisessa naisten keksijäverkostossa (QUIN, Quinnliga Uppfinnare i Norden) sekä vuoden 2007 alussa perustetussa EU-maiden EUWIIN-verkostossa (European Women Inventors and Innovators Network). Eurooppalaisten naisten piireissä Suomi mainitaan innovatiivisten naisten maana. Ottaen huomioon koko maailman, naiset keksivät kuitenkin eniten USA:ssa, missä keksijöillä on aina ollut arvostettu asema ja runsaammin riskipääomaa tarjolla uskaliaittenkin innovaatioiden kaupallistamiseen. Verkostot pistävät lusikkansa innovaatiopolitiikkasoppaan Innovatiivisten naisten verkostot järjestävät eri puolilla Eurooppaa kilpailuja, näyt- HETKY 3/

16 Bola Olabisi. Kuva on otettu Lontoossa EWIIN suunnittelukokouksessa toukokuussa Eurooppalainen keksijänainen vuonna 2007 Berliinissä yhdessä Bola Olabisin kanssa. Ennen noudatettu yleinen käytäntö, että nainen antoi idean ja mies kehitti ja kaupallisti sen omaksi tuotteekseen, ei enää toimi. telyitä ja seminaareja. Englannin kunniakansalainen, nigerialaisten maahanmuuttajien tytär, Oxfordin yliopistossa koulutuksensa saanut ja Lontoossa asuva neljän lapsen äiti ja perheenemäntä Bola Olabisi, sai kaksitoista vuotta sitten päähänsä, että naiset on mobilisoitava keksimään. Omalla vapaaehtoistyöllään, sisullaan ja osaamisellaan hän rakensi brittiläisten innovatiivisten naisten BFIIN-verkoston (British Female Inventors and Innovators Network), joka tunnetaan laajalti koko saarivaltakunnassa ja jonka vuosittaiset näyttelyt palkintojenjakoseremioineen ovat maassa mediatapahtuma. Todistettuaan epäilijöille ja väheksyjille, että BFIIN toimii ja lisää naisten keksintöjä, Bola perusti 10 vuotta sitten kansainvälisen GWIIN-verkoston (Global Women Inventors and Innovators Network), joka on palkinnut ja esitellyt naisten keksintöjä tähän mennessä Lontoossa, Singaporessa ja Mexico Cityssä. Verkosto tulee jatkossa järjestämään tapahtuman neljän vuoden välein. Näillä esiintymisillä on epäilemättä tärkeä rooli naisten yritysten kansainvälistymisessä ja innovaatioiden markkinoinnissa. Tekijälleen keksinnön esilletuominen ja palkitseminen merkitsee melkoista itsetunnon kohotusta. Tämä mielessään Bola perusti Iso-Britanniaa varten oman sivuverkoston värillisille naisille, jotka tunnetusti kärsivät alemmuuden tunteesta. Värillisten naisten innostus keksimiseen ja siitä versoava energia olivatkin miltei käsin kosketeltavia Cardiffissa,Walesissa maaliskuussa 2008, missä vietettiin jokavuotista brittinaisten keksintötapahtumaa. Enää ei puuttunutkaan muuta kuin oma verkosto Afrikan naisille. Perustettuaan jo monta verkostoa syntyneet yhteydet tekivät Bolalle helpoksi luoda PAWIIN-verkoston (Pan-African Women Inventors & Innovators Network), joka nyt valloittaa Afrikkaa tuomalla esiin tämän mantereen innovatiivisia naisia. Afrikan naiset esittelevät innovaatioitaan Johannesburgissa Etelä- Afrikassa symposiumissa, jonka aiheena on Kestävään kehitykseen innovaatioilla. Euroopan naiset panevat lusikkansa innovaatiopolitiikan soppaan EU-maiden EUWIIN-verkosto on brittinaisten sekä Suomen ja Eestin verkostojen voitto. Verkoston perustaminen vaati näiltä kolmelta maalta kahden vuoden suunnittelu- ja lobbaustyön, ennen kuin se lanseerattiin Brysselin parlamenttitalolla Euroopalle se merkitsi EUmaiden innovaatiopolitiikan rikastuttamista naishankkeilla, naisten yritystoiminnan edistämistä innovaatiolisällä sekä keksimisen arvostuksen lisäämistä ja tunnustamista yleensä. EUWIIN käynnistettiin näyttävästi järjestämällä Euroopan ensimmäinen naisten keksintökilpailu keväällä Kilpailuun osallistuneiden naisten keksinnöt esiteltiin ja palkinnot jaettiin Berliinissä kesäkuussa 2007 Saksan ollessa EU:n puheenjohtajamaa. Merkittävänä saavutuksena voitanee pitää, että muutaman kuukauden kuluessa verkoston käynnistämisestä kaikkiaan 35 keksijää 16 maasta jätti kilpailuehdotuksensa ja osallistui näyttelyyn. Kutsu oli kuultu, ja eurooppalaiset naiset ovat jatkossa entistä rohkaistuneempia tulemaan esiin poteroistaan. 16 HETKY 3/2008

17 Suomalaiset palkinnonsaajat Berliinissä vas. Taina Puuma - lainen, Aino Heikkinen ja Virpi Roto. Maila Hakala saatuaan Elämäntyö - palkinnon. Teema-artikkeli Naisasian läpimurto innovaatioalalla Etelä-Korea otti naiset innovaatiostrategiaansa Viimeisimpiä uutisia innovaatioalalta on Seoulin kansainvälinen naiskeksijätapahtuma Etelä-Koreassa näyttelyineen ja keksintöfoorumeineen. Tällaista tapahtumaa ei ole alalla ennen nähty. Lukemattomat banderollat, jättijulisteet, rollup it ja juhlalliset avajaiset fanfaareineen ja lehdistötapahtumineen sekä nimekkäine luennoitsijoineen julistivat, että jotain historiallista oli tekeillä Seoulissa. Etelä-Korea on pinteessä kilpailussa mahtavan Japanin ja Kiinan nousevan talousmahdin välissä ja turvautuu nyt vajaasti hyödynnettyyn resurssiinsa, so. naisten tarjoamaan yritys- ja innovaatiopotentiaaliin. Tapahtuman yhteydessä allekirjoitettiin sopimus kansainvälisen naisten keksijäyhdistyksen perustamisesta. Allekirjoittajamaita oli 24, mukana Suomi ja Viro. Se merkitsee, että kansainvälinen naisten keksintötapahtuma järjestetään jatkossa joka vuosi YK:n alaisen WIPOn (World Intellectual Property Organization) ja Korean valtion tuella, eli julkisella kansainvälisellä rahoituksella. Kun julkinen raha astuu mukaan peliin, voidaankin ennakoida näkyviä tuloksia. Suomalaiset naiset palkittuina kansainvälisissä tapahtumissa Jollei maassamme olisi omaa innovatiivisten naisten verkostoa, jota QUIN-SUOMI ry edustaa, naiset tuskin tietäisivät mahdollisuuksista osallistua kansainvälisten verkostojen toimintaan. Suomalaiset naiset ovatkin kunniakkaasti esiintyneet innovatiivisten naisten roolimalleina maailmalla. Tila-arkkitehti Ulla Pohjola ja dipl.ins. Pia Merikoski ovat voittaneet keksinnöillään palkinnot kymmenen parhaan keksinnön sarjassa kansainvälisissä GWIINverkoston kilpailuissa Lontoossa ja Singaporessa Ulla valokivi -keksinnöllään ja Pia Melocoton -villankäsittelymenetelmällään. Ins. Aino Heikkinen palkittiin EUWIIN-kilpailussa Berliinissä 2007 parhaan eurooppalaisen keksinnön tekijänä betonituotteistaan sekä tittelillä Eurooppalainen keksijänainen vuonna Aino palkittiin myös Seoulissa kultamitallilla. Suomalaiset tekn.tri Virpi Roto, joka on kehittänyt NOKIAlle matkapuhelimien browser-tekniikkaa sekä taideopettaja Taina Puumalainen matkapuhelimiin kehittämästään graafisesta viestintäjärjestelmästä, tulivat Berliinissä palkituksi Special Recognition -kunniapalkinnoilla. Muuttuuko maailma, kun naiset muuttuvat? Suomessa naiset ovat koulutettuja ja heiltä voidaan odottaa aloitteellisuutta ja aktiivista osallistumista yhteisön kehittämiseen. Kaikkialla näin ei kuitenkaan vielä ole. WIPOn PK-sektoriyritysten osaston johtajan Mr. Kuriqbal Jayan Seoulissa esittämän ajatuksen mukaan naisiin voidaan luottaa enemmän paremman maailman kehittäjinä kuin miehiin ja kun koulutat miehen, tuet yksilön menestystä, mutta kun koulutat naisen, se koituu perheen ja yhteisön hyväksi. Naisilla on omat henkilökohtaiset tarpeensa, johon miehet keksijöinä eivät samaistu. Naisia tarvitaan keksimään varsinkin naisten ja lasten tarpeisiin. Mitä sanotte esim. tästä? Cardiffissa brittinainen Lynda Harding esitti maaliskuussa 2008 keksintönsä, Easy Dream vauvan pinnasängyn, jossa oli mekaanisella laitteella sähköisesti toimiva erillinen keinuva pohja. On tunnettu asia, että vauvaa nukutetaan tai itkevää lasta rauhoitetaan esim. sylissä heijaamalla tai keinuttamalla lastenvaunua tai kehtoa. Miljoonat vanhemmat ympäri maailmaa ovat heränneet yöllä nukuttamaan lasta. Väistämättä tulee mieleen, että miksi kukaan ei aikaisemmin ole keksinyt tätä sänkyä, vaikka sähköä tähän tarkoitukseen olisi voitu käyttää jo yli 100 vuotta! Yksinkertainen oivallus suuri apu! Entisissä Neuvostoliiton maissa, joissa ei kommunismin aikana ollut yksityistä omaisuutta eikä yksityisiä yrityksiä, kansa ei vielä ymmärrä, että oma keksintö on omaa omaisuutta, ja että se voidaan omia itselle suojaamalla se jollakin rekisteröinnillä (malli, hyödyllisyysmalli, patentti, copyright). Innovatiivisten naisten verkostotoiminnassa naiset ovat oppimassa uusia kansalaistaitoja idean käsittelemiseksi sen kaupallistamiseksi. Naisten verkostoilla voi siis olla arvaamattoman suuri merkitys uuden naiskulttuurin luomisessa. Ekonomi, tiedottaja, QUIN-SUOMI ry:n perustaja ja puheenjohtaja Maila Hakala on toiminut keksintötoiminnan edistämiseksi vuodesta 1980 ja erikoistunut vuodesta 1988 naisten kesintötoimintaan. Hän on ollut mukana perustamassa Suomen edustajana pohjoismaista QUIN-verkostoa ja EU-maita varten EUWIIN-verkostoa. Hän on myös toiminut keksijöiden kansainvälisen yhteistyöjärjestön IFIA:n hallituksessa Suomen edustajana vuosina ja kuulunnut tuolloin WIPO:n luennoitsijoihin. Hakala sai toiminnastaan "elämäntyöpalkinnon YK:n henkisen omaisuuden päivänä HETKY 3/

18 ITER-PROJEKTI Keskittyminen, yhteistyö ja innovaatio ovat pienen maan mahdollisuuksia Pertti Pale ITER-projekti on kansainvälinen ja poliittinen hanke, erittäin kunnianhimoinen ja erittäin vaikea. Osallistujamaat ovat EU, Japani, USA, Venäjä, Kiina, Korea ja Intia. Euroopassa päärooleissa ovat Ranska, Saksa, Italia, Iso-Britannia ja Espanja. Nämä maat kantavat suurimman vastuun ja panostavat projektiin eniten rahaa mutta samalla ne pyrkivät saamaan itselleen suurimman osan toimituksista. Pienet maat, kuten Suomi, ovat sivurooleissa. Menestyminen on mahdollista, mutta se vaatii päättäväisyyttä, keskittymistä, yhteistyötä ja innovatiivisuutta. Mitä on fuusio, mitä on ITER, miksi ITER-hanke? Fuusioenergia Lähes kaikki auringon ja tähtien energia on fuusioenergiaa. Fuusioreaktiossa kaksi hiukkasta yhdistyvät korkean lämpötilan, paineen tai kohtausnopeuden seurauksena kahdeksi uudeksi hiukkaseksi, joilla on hyvin suuri liike-energia. Yhdistyminen eli fuusio voi tapahtua aineen ollessa plasmatilassa (plasma on aineen neljäs olomuoto olomuoto, jossa atomit ovat menettäneet elektroneja eli ionisoituneet). Fuusiokehityksen kohteena on deuteriumin ja tritiumin fuusio, joka tapahtuu korkeassa lämpötilassa ja suuressa magneettikentässä (D ja T ovat vedyn isotooppeja): D + T - 4He + n + 17,6 MeV. Impulssilain mukaisesti neutronilla on 80 prosenttia ja heliumilla 20 prosenttia liike-energiasta (eli 14,1 MeV ja 3,5 MeV). Helium -hiukkanen seuraa magneettikenttää, jää koneen palotilaan ja luovuttaa energiansa D/T polttoaineen kuumennukseen. Neutroni ei reagoi magneettikenttään vaan siirtyy ulos koneen palotilasta ja luovuttaa energiansa ympäröivään vaippaan. Vaipan jäähdytysjärjestelmä siirtää neutronien luovuttaman energian käytettäväksi sähkön tuotantoon. Helium poistuu pakokaasuna koneen palotilasta. Fuusion tieteellinen toteutettavuus on osoitettu kokeellisesti mm. eurooppalaisella JET-tokamakilla, jolla on hetkelliseti tuotettu 16 megawatin fuusioteho. Fuusioenergian ongelmana on se, että sen kehittäminen ja toteuttaminen (rauhanomaiseen energiantuotantoon) on erittäin vaikeata, eikä ole varmuutta, onko se ylipäätään mahdollista. Fuusioenergian kehittämisen motiivina on, että onnistuessan se huomattavasti helpottaisi ihmiskunnan energiaongelmaa. Fuusioenergian mahdollinen rooli tulevaisuuden energiantuotannossa Parhaimmillaan ensimmäiset kaupalliset fuusioreaktorit toimivat tämän vuosisadan jälkipuoliskolla, noin 50 vuoden kuluttua. Jotta fuusioenergia vaikuttaisi maailman energiataseeseen, fuusioreaktoreita tarvitaan tuhansia. Tämä edellyttää hyvin laajan fuusioinfrastruktuurin aikaansaamista (koulutus, valmistus, käyttö, huolto sekä ydinturvallisuuteen liittyvät asiat). Parhaimmillaan tähän päästään ehkä 100 vuoden kuluttua. Fuusioenergian kehittäminen ja mahdollinen käyttöönotto ITER-koneen avulla on tarkoitus todentaa se, että fuusioenergian tuotanto on mahdollista. Tarkoituksena on löytää edulliset toimintaparametrit ja toimintatavat. Lisäksi koneen avulla kehitetään ja kokeillaan erilaisia teknillisia ratkaisuja. Samanaikaisesti ITER-koneen kanssa rakennetaan nk. IFMIF laite (International Fusion Materials Irradiation Facility), jonka avulla tutkitaan ja kehitetään fuusiomateriaaleja. Laitteella voidaan testata materiaaleja suurilla neutronien energioilla (tasoa 14 MeV) vastaten fuusiokoneen olosuhtei- 18 HETKY 3/2008

19 Teema-artikkeli Plasma (Deuterium-Tritium) Deuterium storage unit Blanket (Tritium regeneration, heat production) Tritium separation unit Fuusioreaktiossa syntyneen heliumin energia kuumentaa plasmaa ja aiheuttaa fuusioreaktion jatkumisen. Fuusioreaktiossa syntyneiden neutronien energia muuttuu lämmöksi palotilaa ympäröivässa vaipassa (Blanket). Jäähdytysjärjestelmä siirtää lämmön vaipasta lämmönvaihtimiin, energiaa tuotetaan kuten normaaleissa voimalaitoksissa. Steam generator Fuusiokoneen periaate näyttää hyvin yksinkertaiselta. Ongelmat muodostuvat suurista energiamääristä, lämpötiloista ja voimista sekä siitä, että koneen toiminnan yleinen mallittaminen ei onnistu melkein kaikki, mm. skaalaus, pitää kokeilla. Turbinegenerator ta. Kaupallinen fuusioreaktori tarvitsee aivan kokonaan uudet materiaalit (verrattuna nykyisiin). ITER-koneen jälkeen on tarkoitus rakentaa nk. DEMO-reaktori, jolla pyritään todentamaan, että fuusiosähkön kaupallinen tuotanto on mahdollista. Vasta tämän jälkeen mahdollisesti alkaa kaupallinen fuusioenergian tuotanto. ITER-projekti ITER-projekti perustuu korkean tason polittisen sopimukseen vuonna 1985 (Gorbatshov, Reagan, Mitterand). Suunnittelu alkoi vuonna Päätös rakentamisesta syntyi lopullisesti vuonna Projektin osallistujamaat ovat EU, Japani, USA, Venäjän Federaatio, Kiina, Korea ja Intia. ITER reaktori rakennetaan Ranskaan. Samanaikaisesti, osana ITER sopimusta, rakennetaan muita reaktoreita ja laitteistoja Japaniin. ITER-sopimuksen mukaan rakentamisen budjetti on 5150 M ja nk. 1st Plasma on vuonna Euroopan osuus rakentamiskustannuksista on 45 %, muut osallistujamaat maksavat noin 9 % kukin. TAUSTAA Minkälainen projekti on ITER-hanke? ITER-hanke on poliittinen ja kansainvälinen. Rahoitus, organisaatio ja vastuut ovat poliittisia ja kansainvälisiä. Niinpä hanke on erittäin vaativa ja haastava. ITER-kone rakennetaan Ranskaan, Marseille n lähelle, Cadarache -nimiselle paikkakunnalle. Siellä toimii myös ITER kokonaisuudesta vastaava ITER-organisaatio. Eurooppa toimittaa ITER:ille rakennuksia, infraa ja teknillisiä laitteita yli kahden miljardiin euron arvosta. Euroopan osuudesta vastaa EU:n alainen laitos, jonka nimi on The European Joint Undertaking for ITER and the Development of Fusion Energy (Fusion for Energy), lyhenettynä F4E. Euroopan toimitusosuuteen kuluu rakennuksia, infraa, magneetteja, suprajohteita, hyvin vaativia teräsrakenteita, etäoperointijärjestelmiä, plasman kuumennusjärjestelmiä, diagnostiikkaa, sähköjärjestelmiä ja ohjausjärjestelmiä. Osa näistä on pelkästään fuusiolle ominaista tekniikkaa, kuten kuumennuslaitteistot ja diagnostiikka ja pienempi osa on tavallista tekniikkaa (kuten esimerkiksi rakennukset, infra, sähkö- ja ohjausjärjestelmät). Useita järjestelmiä on kehitetty Euroopan fuusio-ohjelmassa kymmien vuosien ajan. Näitä ovat mm. suprajohteet, useat hyvin vaativat teräsrakenteet, etäoperointi, kuumennus ja diagnostiikka. Joitakin järjestelmiä kehitetään kiivaasti edelleen, mm. etäoperointia, kuumennusta ja diagnostiikkaa. SUOMALAISET Mikä on meidän roolimme? Suomi liittyi Euroopan fuusio-ohjelmaan heti, kun Suomi oli liittynyt Euroopan Yhteisöihin, eli vuonna Euroopan fuusio-ohjelmassa tutkitaan plasmafysiikkaa ja kehitetetään tekniikkaa. Suomalaisen toiminnan laajuus on ollut noin 3 5 HETKY 3/

20 Central Solenoid Nb 3 Sn, 6 modules miljoonaa euroa vuodessa, josta kolmannes on ollut fysiikkaa ja kaksi kolmannesta tekniikkaa. Koska Suomi on pieni maa, meidän strategiamme on keskittyminen ja yhteistyö. Fysiikassa meidän painopisteemme on plasman ja ympäröivän seinämän vuorovaikutus. Tekniikan osalta meidän painopisteitämme ovat suprajohteet, metallirakenteet ja etäoperointi. Fysiikkaan liittyvä kokeellinen toiminta tehdään kansainvälisissä fuusiokeskuksissa: eurooppalaisessa JET-koneessa Englannissa lähellä Oxfordia ja Asdex -koneessa Saksassa lähellä Müncheniä. Tekniikkaan liittyvä kehitystyö on tehty suurimmaksi osaksi VTT:llä ja teknillisissä yliopistoissa yhteistyössä teollisuuden kanssa. Nyt, kun ITER-rakentaminen alkaa, me luonnollisesti haluaisimme osallistua laite- ja järjestelmätoimituksiin. Ensimmäiset suuret tarjouskilpailut liittyvät suprajohteisiin ja ITER-koneen tyhjöastiaan. Molem- mat ovat erittäin vaativia kohteita. Suprajohteiden osalta Luvatalla on hyvin vahva kansainvälinen asema. Tyhjöastian osalta Hollming Works Oy, Metso Materials Technology, VTT ja Lappeenrannan TeknillinenYliopisto tarjoavat hyvin innovatiivisia ratkaisuja, joilla saattaa olla keskeinen rooli tyhjöastain toteutuksessa. Toisaalta, Suomen bkt-osuus EU:ssa on vain 1,5 %, joten Suomen mahdollisuudet on nähtävä tätä taustaa vastaan. INNOVAATIO Tarvitaanko sitä? Toroidal Field Coil Nb3Sn, 18, wedged 5,3 T on plasma axis Poloidal Field Coil Nb-Ti, 6 Major plasma radius 6.2 m Plasma Volume: 840 m3 Plasma Current: 15 MA Typical Density: 1020 m-3 Typical Temperature: 20 kev Fusion Power: 500 MW Machine mass: t (cryostat + VV + magnets) -shielding, divertor and manifolds: 7945 t port plugs -magnet systems: 10150t; cryostat: 820t ITER-koneen tyhjökammion kokoonpanohitsauksen robottityökalu Kokoonpanohitsausrobotin testausta Italiassa rakennetulla kiskoradalla. Eräs suomalainen painopiste ITER-hankkeessa on ITER-koneen tyhjökammion kokoonpanohitsaus. Liittettävät rakenteet ovat ruostumatonta terästä, paksuudet ovat 60 mm, laatuvaatimukset ovat erittäin suuret. Hitsausmenetelmä on edelleen avoin, mutta voi olla nk. kapearailo- TIG, hybridi-laser tai Electron Beam. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on vuodesta 2003 kehitetty ITERin tyhjiöastian hitsaus/ työstörobottia. Robotti on 10-akselinen ja se hyödyntää suljettua kinemaattista rakennetta ja vesihydrauliikkaa, jotka mahdollistavat suuren kuormaankantokyvyn ja asemointitarkkuuden. Robotin optimaalinen suunnittelu on toteutettu virtuaalitekniikkaa hyödyntämällä. Suurten projektien ykköskysymys on aina kokonaisuuden hallinta. Mutta se ei poista sitä, että innovatiivisuutta ja luovuutta tarvitaan kaikilla tasoilla, kaikilla osaalueilla. Kokonaisuuden hallinta sisältää yleensä vaatimuksen riittävästä yksinkertaisuudesta, selkeydestä ja kokemuksesta sekä riittävistä marginaaleista (siis ylimääräisestä tilasta, ajasta, rahasta ja ominaisuuksista). ITER-hanke on ensimmäinen laatuaan. Useimmat laitteet ja järjestelmät ovat ensimmäisiä laatuaan. Marginaalit ovat hyvin pienet. Niinpä projekti joutuu kovalle koetukselle. Erityinen ongelma on se, että ITER-organisaatio on erityisen luova. Jokaiseen ongelmaan keksitään hyvin luova ratkaisu jonka teollinen toteuttaminen saattaa olla vaikeata ja kallista. 20 HETKY 3/2008

21 Teema-artikkeli Cryostat 24 m high x 28 m dia. Vacuum Vessel 9 sectors Suomen osallistuminen Euroopan fuusioohjelmaan 440 Blanket 440 modules Port Plug heating/current drive, test blankets limiters/rh diagnostics Torus Cryopumps, 8 Divertor 54 cassettes Bla Lähtökohtana on Suomen EU-jäsenyys. Sen perusteella Suomi, osana EU-jäsenmaksua, osallistuu Euroopan fuusio-ohjelman kustannuksiin bkt-suhteessa, noin 1,5 % osuudella eli noin 3 4 M vuodessa. Euroopan fuusio-ohjelman kehitysohjelmasta Suomi toteuttaa noin 1 % eli mykyisin noin 4 5 M vuodessa. Tästä EU maksaa noin 40% ja jäsenmaa itse noin 60 %. Lisäksi ostot teollisuudelta EU maksaa 100 %. Suomessa fuusioon liittyvä toiminta on Tekesin vastuulla, joka koordinoi sekä toiminnan että rahoituksen. Toiminnan toteutuksessa VTT:llä on keskeinen rooli, mutta toimintaan osallistuvat myös TKK, Tampereen ja Lappeenrannan teknilliset ylipostoot ja Helsingin Yliopisto. Myös teollisuus on osallistunut EU:n fuusio-ohjelman kehityshankkeisiin. Teollisuuden aktivointia ja palvelua varten Tekesillä on sopimus Finpro ry:n kanssa tämä sopimus kattaa fuusion lisäksi CERN:iin ja ESO:on liittyvän teollisuden aktivoinnin. The core of ITER ITER-kone, halkaisija noin 30 m ja korkeus noin 40 m. Keskellä oleva toroidi (Torus, munkkirinkilä) on palotila. Sen ympärillä on vaippa (Blanket), jonka modulit ovat kiinni tyhjöastiassa (Vacuum Vessel). Palotilan alaosassa on nk. Divertor, joka joutuu hyvin korkean lämpökuormituksen kohteeksi. Tyhjöastian ympärillä on suuri magneettijärjestelmä (Central Solenoids, Toroidal Field Coils ja Poloidal Field Coils). Palotilaan on lukuisia portteja (Port Plugs), joiden kautta suoritetaan ulkoisia toimenpiteitä kuten kuumennusta, mittausta, ohjausta ja etähuoltoa. Koneen kuori on nk. Cryostat-rakenne, jonka sisällä lämpötila on 70 K. Suomen mahdollisuudet päästä ITER -hankkeen toimittajaksi perustuu suprajohteiden osalta siihen, että Luvata on johtava valmistaja koko maailmassa. Vaativissa teräsrakenteissa Suomen mahdollisuudet perustuvat luoviin innovatiivisiin ratkaisuihiun, joita tukee vahva kilpailukyky. Tähän on pyritty kansallisella yhteistyöllä yritysten ja tutkimuslaitosten kesken sekä pitkäjänteisellä kehitystyöllä. Myös etäoperoinnin alueella Suomen mahdollisuudet perustuvat innovatiivisiin ratkaisuihin yhdistettynä kansalliseen yhteistyöhön ja pitkäjännitteiseen kehitystyöhön. Yleisesti voi sanoa, että suuressa kansainvälisessä megaprojektissa pienen maan mahdollisuudet perustuvat keskittymiseen, yhteistyöhön ja innovatiivisuuten. Mitään nopeita voittoja ei ole. Mahdollinen menestys perustuu aina päättäväiseen pitkäjännitteiseen panostukseen. Kirjoittaja on DI Pertti Pale on työskennellyt Euroopan fuusioohjelmassa Garching issa Münchenin lähellä Saksassa 6 vuotta ja Culham issa Oxfordin lähellä Englannissa 3 vuotta. Ennen siirtymistään fuusio-ohjelmaan vuonna 1994 hän työskenteli Rauma- Repolan Meriteollisuudessa ja Wärtsilan Turun telakoilla 22 vuotta. Tällä hetkellä hän toimii Tekesin ja Finpro ry:n yhteistyökumppanina fuusio-ohjelmaan liittyvässä teollisuuden aktivoinnissa ja palvelussa. HETKY 3/

22 Hetkyn jäsensivut Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky Hetky on tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten verkostoitunut yhteisö, joka seuraa aktiivisesti alan kehityssuuntia ja tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky on Tietotekniikan liitto ry:n jäsenyhdistys, jossa on n jäsentä. Näistä yritysjäseniä on n. 330 ja opiskelijajäseniä n Käytännön jäsenpalveluita ovat mm. koulutuspalvelut, viestintä ja ammatillisen tiedon jakaminen sekä kerhotoiminta ja verkottuminen. Hetky toimii aktiivisesti Tietotekniikan liitossa pyrkimyksenään kehittää liittoa jäsenyhdistysten itsenäistä ja laadukasta toimintaa tukevaan suuntaan. Tavoitteena on edistää tietotekniikan tehokasta hyödyntämistä siten, että taloudelliset ja inhimilliset näkökohdat otetaan huomioon. Asiantuntija Pirjo Salo puheenjohtaja TietoEnator GMR Oy Government Services Finland Puh pirjo.salo@tietoenator.com Tietohallintojohtaja Marco Halén Osuuspankkikeskus Teollisuuskatu 1b / PL Helsinki Puh marco.halen@op.fi Aluerehtori Tuija Hirvikoski Laurea Ammattikorkeakoulu Puh , aluerehtori@laurea.fi Hetkyn johtokunta 2008 Toimitusjohtaja Eero Toivainen Tuulia International Ltd, Helsinki Business and Science Park, Viikinkaari 4, Helsinki. Puh eero.toivainen@tuulia.fi Marja-Liisa Viherä Puh marja-liisa.vihera@pp.inet.fi Kehityspäällikkö Pipsa Ylä-Mononen Itella Oyj, ICT-palvelut/Projektipalvelut PL 8081 Postitaival 7 A Puh pipsa.yla-mononen@itella.fi Hetkyn liittokokousedustajat 2008 Henry Haglund Haglund Networks Ltd info@haglundnetworks.fi Erkki I. Kolehmainen Puh eik@iki.fi Ira Toppinen Nokia Siemens Networks Puh Ira.Lopponen@nsn.com Pirjo Myyry Finnair Oyj Puh pirjo.myyry@finnair.com Mirja Reijonen Puh mirja.reijonen@kolumbus.fi Lea Virtanen JobIT Puh lea.virtanen@jobit.fi Curt von Essen Hightec Multimedia Ky Puh curt.von.essen@hightec.fi Harri Sirén Puh harri.siren@kolumbus.fi Voita teräväpiirtovideokamera! Samalla voit antaa aihe-ehdotuksia ja vaikuttaa lehden sisältöön. Vastaa heti lyhyeen kyselyyn osoitteessa Vastaaminen on helppoa. 1. Kirjaudu osoitteeseen 2. Merkitse tilaajanumero-kohtaan numerosarja Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla tutkimukseenpainiketta. Ja sitten vain onnea arvontaan! Arvottava palkinto on kiintolevylle tallentava Canon HG10 -teräväpiirtovideokamera, jonka arvo on noin 900 euroa. Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevätkauden lehtien lukijakyselyn palkinto Sonyn taulutelevisio on arvottu. Arpaonni suosi Marko Saalastia Espoosta. Onnittelumme! 22 HETKY 3/2008

23 Hetkyn kerhot Kerhot ovat Hetkyn aktiivijäsenten ylläpitämiä verkostoja, joiden tarkoituksena on koota yhteen jostakin aihealueesta kiinnostuneita jäseniä. Verkostojen toiminta on Hetkyn tärkeimpiä toimintamuotoja ja tapahtumia on kuukausittain kesätaukoa lukuun ottamatta.kuluvana vuonna yhdistyksessä on kuusi kerhoa, joiden toimintaan ja tilaisuuksiin voit Hetkyn jäsenenä osallistua. Saat tapahtumatiedotteet sähköpostitse ilmoittautumalla kerhon jäseneksi Hetkyn toimistoon os. Tervetuloa mukaan! Hetkyn jäsensivut Aktiiviset vaikuttajat AKVA AKVAn tarkoituksena on edistää jäsentensä laaja-alaista osaamista ja henkilökohtaista kehittymistä. Kerho tarjoaa esitelmiä, koulutusta, yritysvierailuja ja keskustelufoorumin jäsenille. Isännistö Pirjo Myyry, puheenjohtaja puh Paula Miinalainen puh Jari Petersen-Jessen puh. (09) 4321 Heikki Rainio puh. (09) 4321 Mirja Reijonen puh Heli Turja, tiedotusvastaava puh Global Club Kansainvälistyminen, globalisaatio, kulttuurien kohtaaminen mitä nämä merkitsevät tietotekniikan ammattilaiselle? Isännistö Heikki Kirjanen puheenjohtaja puh Henry Haglund Ilkka Haukilahti puh Erkki I. Kolehmainen puh Lauri Laitinen puh Paul Lindfors, talousvastaava puh Harry Piela puh Matti Sarja puh Jorma Tapola puh ICT Ladies ICT Ladies on tietotekniikkaalalla työskentelevien naisten kontaktiverkosto, joka antaa mahdollisuuden jäsenilleen kehittää itseään ammatillisesti sekä luoda ja ylläpitää hyödyllisiä kontakteja muihin saman alan naisiin. Pirjo Myyry, puheenjohtaja puh Tiina Häkkä Armi Kivi Niina Kuivalainen Mirja Reijonen Marianne Suvanen Pipsa Ylä-Mononen ITU ITU-kerho painottaa pehmeitä arvoja kovassa maailmassa, persoonallisuuden ja luovuuden kehittämistä, ryhmätyötaitoja ja henkilökohtaista kasvamista. Isännistö Tuula Salonen, puheenjohtaja puh Hilkka Huttunen puh Marja Lehväslaiho Antero Mäkinen It-viisasten verkosto Alkuvuonna 2004 toimintansa aloittaneen verkoston tavoitteena on uudenlainen vuorovaikutus ja yhteistyö, jossa vuosien mittaan siunaantunut ammattitaito, osaaminen ja tietäminen vaihtaisi omistajaa. Isännistö Paula Miinalainen, puheenjohtaja Puh Curt von Essen puh Lea Virtanen puh Tietoliikenne-foorumi Curt von Essen, puheenjohtaja puh Jorma Mellin puh Kari Rannaste puh Kari Saarelainen puh Martti Saramies puh Lea Virtanen puh Kansallinen innovaatiostrategia ESKO AHON JOHTAMA ohjausryhmä luovutti laatimansa esityksen kansalliseksi innovaatiostrategiaksi elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle. Voit käydä tutustumassa esitykseen os. HETKY 3/

24 Hillevi Vuori Valloitetaanko maailma STANDARDEILLA? Monen menestystarinan taustalla on yksittäisen henkilön kyky löytää uusia käyttökohteita ja sovellusalueita olemassa oleville komponenteille ja tuotteille tai keksiä parannuksia olemassa oleviin tuotteisiin ja prosesseihin. Moni hyvä innovaatio jää kuitenkin usein vain keksijänsä tai hänen lähipiirinsä iloksi. Suomessa on paljon yrityksiä, joiden innovaatioilla olisi maailmanlaajuista kysyntää. Eräs keino maailman valloitukseen lähdölle on standardisointiin osallistuminen. SUOMESSA EI IT-ALAN STANDARDEJA tunneta laajasti. Harva tietää, että it-alan kansainvälisiä ISO- ja eurooppalaisen CENin EN-standardeja on voimassa yhteensä yli CENin standardit on vieläpä vahvistettu kansallisiksi standardeiksi. Suomessa ei kansallisia it-alan standardeja ole laadittu enää vuosiin johtuen alan kansainvälisyydestä. Huolestuttavaa on, ettei Suomesta ole kovin aktiivisesti osallistuttu kansainvälistenkään standardien laadintaan. Kuten kesäkuussa julkaistussa Kansallisessa innovaatiostrategiassa mm. todetaan Laajavaikutteisiin uudistuksiin tähtäävä kehitystyö on tehtävä valtakunnallisesti tai jopa globaalisti yhtenäisten standardien pohjalta. Markkina-alue laajenee standar dien avulla Kun yrityksessä tunnetaan it-alan standardit, voidaan tuotteet valmistaa alusta asti laajalle asiakaskunnalle sopiviksi, myös oman maan rajojen ulkopuolelle. Standardien kehittämisessä on mukana laaja joukko eri maiden asiantuntijoita. Tullakseen hyväksytyksi on standardin julkaisemiselle saatava laaja tuki. Näin varmistetaan, että standardilla on laaja tarve ja kannatus. Standardit ovat ajan tasalla. Jokainen standardi käydään läpi viiden vuoden välein ja tarvittaessa uudistetaan. Vanhentuneet standardit lakkautetaan. Standardisoinnilla helpotetaan uusien tuotteiden valmistusta. Uutta ohjelmistoa kehitettäessä ei tarvitse miettiä, kuinka kuvaukset tulisi tehdä, sillä esimerkiksi UMLstandardia noudattamalla varmistutaan siitä, että kuvauksia ymmärretään kaikkialla maailmassa. Kun käyttöliittymässä käytetään standardisoituja kuvakkeita, ne tunnistetaan kaikkialla maailmassa. Tai kun kehitetään uutta leikkaussalin valvontalaitteistoa, ei tarvitse miettiä, missä muodossa mitattava tieto on esitettävä, jotta sitä voidaan potilasjärjestelmässä käsitellä, sillä tällaisetkin asiat on standardeissa määritelty. Tuotekehityksessä voidaan standardien mukaisten ratkaisujen avulla keskittyä varsinaiseen toteutukseen sen sijaan, 24 HETKY 3/2008

25 Teema-artikkeli Tuotekehityksessä voidaan standardien mukaisten ratkaisujen avulla keskittyä varsinaiseen toteutukseen sen sijaan, että tuhlattaisiin resursseja pyörän uudelleen keksimiseen. Standardisisältöä laadittaessa vaikuttaa jokainen asiantuntija omalla osaamisellaan. Osallistumalla standardisointiprosessin alkupäähän voi parhaiten vaikuttaa standardien sisältöön. Vasta lausuntokierroksilla äänestettäessä on jokaisella maalla yksi ääni ISOn puolella, eurooppalaisen CENin puolella äänet jakaantuvat EU:n säännösten mukaisesti. Tämän ovat varsinkin monet Aasian teknologian kärjessä kulkevat maat oivaltaneet. Kansainvälisessä standardisoinnissa onkin ollut merkillepantavaa erityisesti Japanin, Korean ja Kiinan kasvava aktiivisuus eri työryhmissä. Standardisointiprosessiin osallistumalla on mukana kaikissa standardin syntymiseen vaikuttavissa keskusteluissa, jolloin ymmärtää myös taustalla olevat tekijät ja syyt siihen, miksi tiettyyn standardisisältöön on päädytty. Seuraamalla standardin kehittymistä pystytään oma tuotanto sopeuttamaan ajoissa standardin mukaiseksi ja saavutetaan kilpailuetua standardisointiin osallistumattomiin kilpailijoihin verrattuna. Moni on myös solminut liiketoiminnan kannalta merkittäviä tuttavuuksia standardisointiin osallistumalla. että tuhlattaisiin resursseja pyörän uudelleen keksimiseen. Kilpailijoiden kanssa samaan pöytään Kansainväliset standardisointikomiteat ja kansallisesti toimivat seurantaryhmät ovat erinomainen keino verkottua oman alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Kilpailevien yritysten edustajat ovat harvoin saman pöydän ääressä, mutta standardisointi antaa mahdollisuuden sopia esimerkiksi juuri yhteisistä perusasioista. Hyvä esimerkki tästä on SIM-kortti, joka käy jokaisen valmistajan kännykkämalliin. Useat asiantuntijat ovat myös kokeneet oman työmotivaationsa kannalta tärkeäksi mahdollisuuden tavata muita oman alan asiantuntijoita. Tietylle tasolle päässyt asiantuntija saa parhaiten uutta tietoa kollegoiltaan. Tutustuminen eri maiden asiantuntijoiden näkökulmiin ja ratkaisuihin herättää usein huomaamaan uusia mahdollisuuksia omille tuotteille tai uusien tuotteiden tai palvelujen tarpeelle. Kyky osata ajatella tuttua asiaa toisella tavalla on usein edellytys uusien innovaatioiden synnylle. Innovaatiot ovat usein oivalluksia. Kiina tulee Suomalaiset mukaan Suomen standardisoimisliitto SFS ry:n ittiimi tarjoaa seurantaryhmiensä kautta kaikille Suomen it-asiantuntijoille mahdollisuuden osallistua ja seurata oman alansa CENin ja ISOn piirissä tapahtuvaa standardisointia. Seurantaryhmät muodostavat kansallisen kannan eri standardien äänestysvaiheissa ja voivat tehdä standardialoitteita. Seurantaryhmien jäsenet voivat osallistua kansainvälisiin standardisointikokouksiin ja tulla nimetyiksi standarditekstien laadintaa tekeviin työryhmiin. ISOn ja CENin piirissä on lähes 30 itstandardisointia tekevää komiteaa. Niissä on jokaisessa useita työryhmiä. Tällä hetkellä on valmisteilla noin 600 uutta it-alan standardia. Tulossa on mm. uusia standardeja, joiden aiheina ovat RFID (Radio Frequency Identification), RTLS (Real Time Location System) ja langaton sähköinen kaupankäynti (Mobile Commerce, M-commerce). Osallistumalla tekeillä olevien standardien laadintaan varmistetaan suomalaisten innovaatioiden kaupallinen menestys maailmanlaajuisesti. Kirjoittaja, FM, työskentelee itstandardisoinnin asiantuntijana Suomen Standar disoimisliitossa. HETKY 3/

26 I RPäreiksi meni Piti innovoida artikkeli, mutta päreiksi meni. Jaakko Rantanen Päre 1: Innovaatiokilpakirjoitus Entisaikain kansakoulussa oli pitkä raittiuskilpakirjoitusten perinne. Ensin saatiin asennekasvatusta Turmiolan Tommi -tarinoita lukemalla. Sitten yritettiin noudattaa mallia ja laatia oma kertomus saman genren mukaan. Mukaan tempaavaa hilpeyttä ei ole jäänyt mieleen niistä kilpailuista. Ilmeisesti siis menestystä ei tullut, mutta ei sentään Tommin kohtaloakaan. EU-komission dokumentin Innovaatio ja Lissabonin strategia -tiivistelmästä mieleen nousee ensimmäisenä Turmiolan Tommi -tyylin teksti; miten turmio perii, jos ei Eurooppa pysy kaidalla tiellä. Innovatiivisuuden edellytyksiä kuvatessaan hallintoteksti tähdentää kurinalaista pidättyvyyttä. Hallinnollisia järjestelyitä esitetään. Ei kuitenkaan suoraan innosteta keksijöitä keksimään ja taiteilijoita taiteilemaan. Tyylissä on selvä ero viime vuosisadan hallinnon uudistuspyrkimyksiin, joihin ovat kuuluneet myös vallankumouslaulut ja iskurityöläisten ylistykset. Innovaatioita manaavat nykyshamaanit eivät näytä tarjoavan utopiakuvia. Mikä olisi se autuus, jota kohti liput hulmuten kuljemme? Eipä ole utopiaa, vaan turmion pelko: häviölle jäänti kilpailussa. Vallitseviin oloihin ollaan tyytymättömiä, kun muutosvauhtia manataan lisää. Kiihtyvä liike on ihanne. Unelmoimme usein, kuinka painovoimasta pääsisi vapautumaan. Elämme fyysisessä maailmassa, jossa kiihtyvä liike on luonnostaan alati läsnä. Painovoima ei tunnu vapaassa putoamisliikkeessä, joka vieläpä on kiihtyvää liikettä. Olisiko tästä utopiakuvaksi? ökneninyyk Päre 2: Pyhä innovaatio Innovaatioita manaavat nykyshamaanit eivät näytä tarjoavan utopiakuvia. Mikä olisi se autuus, jota kohti liput hulmuten kuljemme? Innovaation sanotaan olevan uutuusidea, -käytäntö tai -esine. Tarkoituksena näyttäisi olevan taloudellisen hyödyn keruu useilta harvoille. Wikipedian mukaan E.M. Rogers luokittelee kirjassaan Diffusion of Innovations (2003) innovaatioiden omaksujat viiteen kategoriaan: Innovoijat (innovators) 2 3 prosenttia väestöstä: uskaliaita, koulutettuja, omaavat useita informaation lähteitä. Varhaiset omaksujat (early adopters) prosenttia väestöstä: sosiaalisia johtajia, suosittuja, koulutettuja. Varhainen enemmistö (early majority) prosenttia väestöstä: vastaanottavaisia tultuaan vakuuttuneiksi innovaation omaksumisen hyödyistä, useita eri sosiaalisia kontakteja. Myöhäinen enemmistö (late majority) prosenttia väestöstä: skeptisiä, perinteisiä, alempi sosio-ekonominen asema. Hitaat omaksujat (laggards) prosenttia väestöstä: vastustavat aktiivisesti uusia innovaatioita, naapurit ja ystävät pääasiallinen tiedonlähde, pelkäävät velkaantumista. 26 HETKY 3/2008

27 Kolumni Innovaatio-käsite liittyy erottamattomasti nopeaan muutokseen; varovaisuus on riskialtista innovaatiolle itselleen. Tämä näyttää luokkajaolta. Arvojärjestyksestä ei jää epäselvyyttä. Varovaiset ovat alinta kastia. Eurooppalaisessa kulttuuriperinteessä ihminen on taipuvainen muuttamaan olosuhteita ja ympäristöä. Mitä hanakampi, sen parempi tietyin varauksin. Itäisillä mailla sen sijaan paljon suuremmat väkijoukot ovat taipuvaisia ajattelemaan, miten itse kukin sopeutuisi oloihin ja vähiten aiheuttaisi häiriötä. Vallitsevat olosuhteet kuuluvat jonkin suuremman kokonaisuuden osaksi eikä ole lainkaan kunniakasta kajota siihen, mitä ei edes voi ymmärtää. Pyhyys on pysyvää. Myös ikiaikainen yhteiskunnallinen luokkajako. Jos on kurjaa, tuonpuoleisessa saattaa saada lohtua, jos hyvin käy. Innovaatio-käsite liittyy erottamattomasti nopeaan muutokseen; varovaisuus on riskialtista innovaatiolle itselleen. Onko innovaatio siis itsessään pyhä vai pelkkä väline kerätä vaurautta? Kun kuningas Midas koski kiveä, se muuttui kullaksi. Ennen tämä oli tarua, tänään totta. Kun tänään tulee tietoon, että kuuluisa maaginen sijoittaja Midas ostaa osakkeen, sen arvo nousee tuon tiedon levitessä. Midas voi perustaa yrityksen, jolla ei ole muuta tehtävää kuin julkaista osakkeita myyntiin. nonsense Päre 3: Innovaatio nurinpäin Kun innovaatiota peilailee, se alkaa näyttää kiintoisammalta: kuvastin kertoo, että OITAAV ONNI. Epäilemättä tämä tarkoittaa, että Onni voittaa tai että onni koittaa ja voittaa, lotossa kai, mutta paljon. Oitaav Onnin valtakunta saattaa olla varsinainen Onnilandia. Onnilandia lienee auvoinen paikka. Q Onnilandialle ominaista on onnivaatio. Vaatimus, että tavallinen ei riitä, onni on vähintä, mikä kelpaa. Onnilandian onnivaatio-opistoissa tutkinnon suorittaneita onni tietenkin potkii alituiseen. Menestyksen aallon harjalle nostetaan onnivaatioyliopisto, jonka ensimmäinen tehtävä on ilmoittautua huipuksi ja käynnistyä siellä. Kun onni tulvii yli äyräiden, kehityksen virran rannalla voi kuulla toisten ruikuttavan. a Sitä voi alemmuuden nautinnokseen kuulla jopa länsimeren takaa. Kestävä kehitys on inhokki. Ei sitä jaksa odottaa koska se kestää. Onnivaatiossa kun ei ole tapana jahkailla. Työ pannaan pätkiksi, pitkää ei malta teettää. Vanhat kävyt ovat hauraita, tulevat kalliiksi, rutisevat ja ovat pisteliäitä. Maan tasalta ei voi ymmärtää onnivaatiota. Eikä maalta, se on urbaani. Että onni tulvii yli, se on normaalia Onnilandiassa. Yli-etuliite ymmärretään tavallisuudeksi, tavallisten nimikkeinä ovat ylitarkastaja, ylihoitaja ynnä ylimuita. Ylimäärä tarkoittaa tarpeeksi ja ylijäämä jää aina, kuin jalanjälki. Tavallinen ymmärrys jää matalaksi, kun sen yli käy kaikki. Asioiden yli näkijöitä on onneksi yliasiamiehiä. Kun onnen tulva on vuolas virta, kaikissa operaatioissa tarvitaan nopeita silmänkääntöjä. anuas usis Enpä sitten polttanutkaan päreitäni eikä toimitus, kai. Pärre Hyvel Kirjoittaja on tehnyt monia töitä, toiminut pitkään it-kouluttajana. Nykyisin hän on tiedonhallinnon konsultti Tietokarhussa / TietoEnatorissa. HETKY 3/

28 ICT Leidien toukokuun tilaisuus ICT Ladies -verkoston toukokuun tilaisuuden aineena oli Ura nousuun! Innovatiivisuus ja itsensä kehittäminen. Noin nelisenkymmentä leidiä oli kuuntelemassa rekrytointifirman näkökulmaa, jota oli selventämässä Amrop Hever Finlandin Managing Partner Robert Fagerström. Ura nousuun! Innovatiivisuus ja itsensä kehittäminen Armi Kivi AMROP HEVER FINLAND on ns. headhunter-yritys, joka tekee ylimmän johdon suorahakua. Amrop rekrytoi mm. toimitusjohtajia, operatiivista johtoa, country managereita, talousjohtajia sekä hallituksen jäseniä. Yrityksellä on itsenäisiä toimistoja 50 eri maassa ja Suomen toimistossa toimii neljä alan ammattilaista. Fagerström huomauttaa, että rekrytointifirmoja on erilaisia eri toimintaperiaatteiden mukaisesti toimivia, myös sellaisia, jotka pelkästään keräävät ansioluetteloita tietokantaan. Nykytilanne Fagerströmin mukaan yleinen tilanne rekrytointimarkkinoilla on tällä hetkellä vilkas ja tapahtuu paljon. Johdon lisäksi myös asiantuntijoista on huutava pula; account managereja ja projektipäälliköitä haetaan, mutta henkilöstön saatavuudesta kilpaillaan kautta linja koko it-alalla. Kysymys onkin aina, kohtaavatko tarve ja taito. Ikäkysymys Eri ikävaiheessa olevien työnhakijoiden kysyntä painottuu Amropissa tällä hetkellä vuotiaisiin. Tosin yleensä haetaan nuorempaa kuin mitä palkataan, tarkoitushan on löytää sopivin, ei välttämättä paras. Vastavalmistuneille on hyödyllistä, että on työskennellyt opintojen ohessa, mikä helpottaa työelämään sijoittumista niin realistisemman asenteen kuin kokemuksenkin takia. Sekä lähitulevaisuudessa että pidemmällä aikavälillä suurin haaste on Fagerströmin mukaan yli 54-vuotiaiden työllistäminen. Senioreille ratkaisu voi olla yrittäjyys, kun vakituiseksi ei kelpaa, mutta työpanosta tarvitaan. Hän painottaa, että vaikka väestö vanhenee, tietämystä ei pidä päästää poistumaan. Fagerström näkee osaksi ratkaisua myös asenteet, maahanmuuttopolitiikan ja eläkeiän nostamisen sekä paljon puhutun verkottumisen, joka mahdollistaa pienten yritysten kilpailun suurten kanssa. Koroilla vai ilman Fagerström myöntää, että 80 prosenttia Amrop Hever Finlandille tulevista CV:stä on miesten lähettämiä. Eroa on myös hakemuksissa: naiset eivät osaa tuoda vahvuuksiaan esille. Nykyään naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat jonkin verran kaventuneet, kun taas johdon ja suorittavan työn 28 HETKY 3/2008

29 Kerhot ansioiden välillä on käynyt päinvastoin. Fagerström huomauttaa, että naisilta ja miehiltä hyväksytään erilaista käytöstä eikä hallituspaikka ole naiselle välttämättä mielekäs olemassa olevien asenteiden niin miesten kuin naisten takia. Asiakaskunnan mukaista sukupuolivalintaa ihmeteltiin yleisön joukossa sekä keskusteltiin mm. lastenhoidon vastuista ja saunailloista, jotka vielä 80-luvulla olivat este naisten palkkaamiselle päällikkötasolle. Tällä hetkellä eniten naisia palkataan henkilöstö-, talous-, viestintäja ympäristöjohtajiksi. Tulevaisuus Fagerström esittää työn tekemisen tulevaisuutta ajatellen uusia ajattelu- ja työskentelytapoja, kuten työn tekemisen joustavuus, kyttääminen versus aikaansaaminen, keskitettyjen pyramidirakenteiden organisoiminen paikallisiksi tiimeiksi, huomisen tarpeen huomioimista käyttämällä olemassa olevaa osaamista ym. Nykyinen muutosvauhti sekä tuottavuusvaatimukset vaikeuttavat tulevaisuuden haasteista selviämistä ja joissain tapauksissa tarvitaan jopa lakimuutoksia. Fagerström yhtyy näkemykseen, että ratkaisevassa asemassa on tehokkaampi ja laajempi ict-palveluiden hyödyntäminen. Hakeminen Rekrytointikonsultti muistuttaa, että on kaksi tapaa hakea: vastaamalla hakuilmoitukseen tai hakemalla avoimella hakemuksella. Hyvän ansioluettelon, Curriculum Vitaen, tulee sisältää faktat koulutuksesta, kielitaidoista ja työkokemuksesta sisältäen esimieskokemuksen. Työkokemuksesta riittää lähin työhistoria ja sen tauot perusteltuina, esim. opiskelu tai äitiysloma. Lisäksi tarvitaan hakemus, saatekirje. Hyvä hakemus on hyvällä suomen kielellä kirjoitettu, lyhyt ja selkeä, se kertoo: Tätä olen tehnyt, tätä osaan ja tähän haluan. Lisäksi hakemuksessa kannattaa tuoda esille sosiaalinen älykkyys ja vuorovaikutustaidot. Hakijan tulee ilmaista ambitionsa ja ajatuksensa tulevaisuudestaan, mihin haluaa ja mitä tavoittelee. Jos hakija etsii muutosta työsarkaansa, niin hänen on selvitettävä, mitä ja mihin. Referensseistä kannattaa aina muistaa, että tieto työnhausta voi vuotaa sivullisille, joten ei kannata pyytää suosittelijaa nykyisestä työpaikasta. Erityyppiset rekrytointifirmat toimivat erilailla, jotkut esim. ottavat yhteyttä suosittelijoihin ennen tietojen tallentamista. Erilaisia hakemusmalleja ja -ohjeita löytyy tietysti netistä. Fagerström kehottaa olemaan yhteydessä erityyppisiin rekrytointifirmoihin ja käyttämään myös netistä löytyviä mahdollisuuksia ja verkostojen sivustoja kuten LinkedIn ja Puls, joihin voi tallentaa avoimen hakemuksensa ja CV:n. Myös rekrytoijat liikkuvat netissä. Fagerström muistuttaa, että uuden työpaikan tai kokonaan uuden uran etsimisessä tarvitaan aktiivisuutta, jotta hakijasta tiedetään ja jotta hän ylipäätään on ehdokkaiden joukossa. Uusi ura Kysymykseen, pitääkö paikkansa kaupunkilegenda: Kerran it-alalla, aina it-alalla, Fagerström vastaa, että se pitää paikkansa kaikilla toimialoilla 10 työssäolovuoden jälkeen. Uuden uran luojan on ensin asetettava omat tavoitteet ja päämäärät. Itsensä kehittäminen ja verkottuminen helpottavat halutun suunnan löytymistä, vaikkakin on muistettava, että sattumalla on aina sormensa pelissä. Managing Partner Fagerström painottaa, että hakemuksen tavoite on päästä keskustelemaan työpaikasta, haastatteluihin ja tapaamisiin, koska ihmisten välinen vuorovaikutus on aina tärkein. Kirjoittaja on ICT Ladies -verkoston johtoryhmän jäsen. HETKY 3/

30 Teema--artikkeli Johdamme tutkimusta, joka voi vähentää merkittävästi kokonaisten toimialojen energiankäyttöä ja hiilidioksidipäästöjä, toteaa HP Labsin johtaja Prith Banerjee. HP Labsin innovaatio Memory Spot HP Halo Collaboration Studio Maritta Viljanen Innovointia suurten kokonaisuuksien kautta Muuttuvassa maailmassa innovointi ja sen merkitys on kasvanut elinehdoksi monille yrityksille. Perinteisten tuoteja palveluinnovaatioiden lisäksi yrityksiltä vaaditaan innovaatioita toimintatapoihin ja prosesseihin. Tietotekniikan rooli on entistä läheisemmin mukana yritysten liiketoiminnassa ja myös innovaatioiden mahdollistajana. Amerikkalaisen, maailman suurimman it-yhtiön, HP:n, tutkimus- ja kehitysorganisaatio keskittyy auttamaan yrityksiä vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin. Toinen vahva maailmanlaajuinen trendi liittyy ilmastonmuutokseen. HP Labsilla on tällä hetkellä menossa kolme ympäristövaikutuksia hillitsevää projektia, jotka ovat konesalien hiilijalanjäljen pienentäminen neljännekseen, palvelinten kuparilangoitusten korvaaminen lasersäteillä sekä työkalujen kehittäminen tuotekehityksen energiankulutuksen vähentämiseen. Esimerkiksi Sustainable Data Center -hankkeen tarkoituksena on pienentää konesalien hiilijalanjälkeä 75 prosentilla. Keskimäärin konesali käyttää vuodessa sähköä viisi megawattia, joka riittäisi yli talouden tarpeisiin. HP uskoo tutkimuksen avaavan uusia markkinoita, sillä teknologiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi älytaloissa. HP:N SELKÄRANKANA TOIMII sen perinteikäs tutkimusorganisaatio. Samalla kun yhtiö on vähentänyt tutkimusalueet viiteen, se on perustanut kolme uutta tutkimuskeskittymää viimeisen kuuden vuoden aikana. Viimeisimmän tutkimusyksikön yhtiö perusti Venäjälle Pietariin vuonna HP Labs China aloitti toimintansa Pekingissä vuonna 2005 ja HP Labs India Bangaloressa vuonna Globaali tutkimus- ja kehitysyhteisö antaa meille mahdollisuuden hyödyntää tutkimusta missä tahansa ja tehdä yhteistyötä ympäri maailmaa. Venäjän nopea talouskasvu ja syvä teknologiaosaaminen tekevät maasta innostavan sijaintipaikan globaaleille tutkimusresursseille, kuvailee HP:n strategia- ja teknologiajohtaja Shane Robison Pietarin yksikön avaamista. Alueellinen laajentuminen kertoo paljon siitä, missä markkinat kehittyvät nopeiten. Tutkimushankkeiden karsiminen puolestaan kertoo niistä it-alueista, jotka tulevaisuudessa asettavat liiketoiminnalle entistä enemmän haasteita teknologiamielessä. HP Labs keskittyy tutkimus- ja kehitystyössään tiedon määrän räjähdysmäiseen kasvuun, dynaamisiin pilvipalveluihin, sisällön muuntamiseen, älykkääseen infrastruktuuriin ja kestävään kehitykseen. Esimerkiksi Pietarin yksikkö kehittää uusia metodologioita, joiden tavoitteena on etsiä, analysoida ja organisoida käyttökelpoista tietoa muun muassa internetin ja muiden tietolähteiden valtavista datamääristä. Tutkimustyön taustalla on tietomäärien nopea kasvu. Joidenkin ennusteiden mukaan maailman tietomäärä kasvaa noin 50 prosenttia vuosittain. Ilmastonmuutosta vastaan Tutkimusprojektit entistä suurempia kokonaisuuksia Aikaisemmin HP:n tutkimus- ja kehitysorganisaatio pyöritti yhtäaikaisesti noin 150 pienempää projektia. Nyt määrä pyritään vähentämään projektiin, jotka ovat kooltaan isompia kuin aikaisemmin. Uudessa mallissa yritys ravistelee tutkimuspilariaan rajusti ja hakee innovointia ja näkemystä myös organisaation rajojen ulkopuolelta yhtiön sidosryhmiltä, kuten yliopistoilta, kumppaneilta, asiakkailta ja sijoittajilta. Kirjoittaja on HP Suomen viestintäpäällikkö. 30 HETKY 3/2008

31 Pakina Romppu Luovan luokan kurinpalautus KUULUVATKO MEIDÄN ALAN IHMISET herra Floridan määrittelemään luovaan luokkaan? Ehdottomasti kuuluvat. Eikä vain ne, jotka hänen määritelmänsä mukaan kuuluisivat. Hänen luovaan luokkaansa kuuluvat uutta suunnittelevat, innovatiiviset tekniset suunnittelijat. Meidän alan luovia ratkaisuja tekevät melkein kaikki, kuten esimerkiksi ylläpitäjät. Kun ylläpidossa tulee ongelma, haetaan siihen mahdollisimman nopeasti ratkaisu. Jos ohjekirjan mukainen ratkaisu ei toimi, laitetaan luovuutta peliin ja vaikkapa pienellä koodinpätkällä ratkaistaan ongelma. Näin on tehty kautta alan historian. Ensin se tehtiin kuparipiuhalla, nykyisin sopivalla skriptillä. Hankalissa tilanteissa ratkaisut ovat olleet hyvin luovia. Ja homma on toiminut. Ohjelmointi se vasta luovaa toimintaa onkin. Laitteiden kanssa tällaiseen luovuuteen ei ole ollut mahdollisuutta, mutta ohjelmoinnissa nykyaikaiset kielet antavat mahdollisuuksia vaikka mihin. Hyvän ja loistavan koodarin ero taitaakin piillä juuri luovuudessa. Loistava löytää nopeammin ratkaisun ongelmaan. Monesti on nähty kuinka loistava koodari uskomattoman nopeasti rakentaa uskomattoman tuotteen. Ilman ohjelmoijien luovuutta ei synny täysin uusia sovelluksia uusille alueille. Luovilla ratkaisuilla on ratkaistu alan monet kiperät ongelmat. Miksi sitten alalla on käytetty suuret määrät energiaa näiden luovien ratkaisujen rajoittamiseen? Vastakysymys: Mistä nämä ongelmat sitten johtuvat? Aivan liian usein ne johtuvat juuri luovuudesta, jota joku toinen on joskus harrastanut. Jos luovuudelle annetaan kaikki, on järjestelmä kuin Jackson Pollockin maalaus. Siitä luulee hahmottavansa jotain, mutta oikeasti se on kerros toisensa päälle roiskittuja koodinpätkiä. Pollockin maalauksessa se menee, koska ei niitä kukaan ryhdy korjaamaan, mutta korjaapa samalla tavalla tehty tietojärjestelmä. Jackson Pollock -järjestelmiä on maailma täynnä. Siispä on ollut aika kurinpalautukselle. Kurinpalautukseen on ryhdytty jo kymmeniä vuosia sitten. Keinot ovat olleet monet, mutta aina vaan löytyy uusia ratkaisuja. Ohjelmistokehitystä on pyritty kahlehtimaan lähtien aina suunnitteluvaiheen vesiputousmallista päätyen yksityiskohtaisiin sääntöihin muuttujien nimeämisestä. Yksi trendi on rajoittaa luovuus omaan hiekkalaatikkoon, esimerkiksi moduleilla tai olioilla. Ei niiden sisälläkään saa ihan vapaasti toteuttaa itseään, mutta onpahan koodarilla ainakin jonkinlainen vapaus luoda. Eikö Falklandin sodan lahjan alalle eli ITILin päätarkoitus olekin kahlita luovuutta ja asettaa sille rajat? ITILin ja muiden sääntöviidakkojen eteen tehdään paljon töitä ja niiden puolesta puhutaan. Vuosia jatkuneen työn ja puheen perusteella luulisi, että alan toiminta olisi kuin leikkaussalissa. Tapahtuu niissäkin virheitä, mutta virheprosentit ovat onneksi ihan toisella tasolla kuin meidän alalla. Luovuuden paikka on leikkausta suunniteltaessa. Meidän alan ongelma on, että luovuus ei lopu edes konesalissa. Olisihan se helppoa, jos voitaisiin vain sanoa, että nyt loppui luovuus ja hommat tehdään sääntökirjan mukaan. Jatkuvan kurinpalautuksen keskellä pitäisi kuitenkin synnyttää uusia ratkaisuja, jotka saavat busineksen lentoon ja kaulaa kilpailijoihin. Mistä löytyisi se sääntökirja, joka kertoisi, milloin loppuu luovuus ja siirrytään mekaaniseen suorittamiseen? Ei taida sitä kukaan osata laatia. Luovat ratkaisut konesalissa voivat joskus olla välttämättömyys, mutta jos niitä ei muisteta purkaa, kun tilanne on ohi, ei mene hyvin. Sääntökirjan sijaan joku voisi koota teoksen alan kummallisimmista ratkaisuista. Se voisi olla hyvä oppikirja. HETKY 3/

32 TIETURIN OPPITORI tuottaa oppimispalveluja, joiden avulla asiakkaamme voivat kehittää IT-ympäristöään ja siihen liittyviä muutosprosesseja. Oppimispalvelujen kehittäminen ja tuotteistaminen on meillä jatkuva prosessi, jonka syötteinä ovat toisaalta IT-laitteisto-, -ohjelmisto- ja -palvelutuotteiden alati uusiutuva tarjonta, toisaalta käyttäjien omat kehitystarpeet ja odotukset. Tutki, osta ja suosittele kursseja verkkokaupassamme puoliautomaattisen opinto-ohjaajan Kursserin avulla. OHJELMISTOTUOTANNON ASIANTUNTIJOILLE Prosessien mallintaminen Arkkitehtuurin suunnittelu (UML) in English Järjestelmäintegroinnin valmennusohjelma alk. ISEB Intermediate Certificate in Software Testing -valmennus Microsoft BizTalk Server sovelluskehitys (MOC 2933) Linux-ohjelmointi Oulu Spring Framework Carbide.c++ in Symbian Development Tre maemo Platform Development in English Silverlight-ohjelmointi SharePoint sovelluskehitys Visual Studio Team System 2008 Test Edition JOHDOLLE JA PROJEKTITYÖTÄ TEKEVILLE Tku in English Oulu Change Leadership Muutoksen menestyksekäs johtaminen Projektijohtamisen valmennusohjelma Project Champion alk. AJANKOHTAISTAPAHTUMIA Julkishallinnon kokonaisarkkitehtuuri Palvelumuotoilu ideasta liiketoiminnaksi SharePoint Jotain ihan uutta Tule kokeilemaan! puh kurssit@tieturi.fi Helsinki Turku Tampere Näkemyksellisyys ei synny vahingossa. Se opitaan. tieturi.fi Pohjoismaiden johtava tietotekniikan ja projektijohtamisen kouluttaja..