Nopean junaliikenteen kehittämisen vaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nopean junaliikenteen kehittämisen vaikutukset"

Transkriptio

1 A 5/2009 Nopean junaliikenteen kehittämisen vaikutukset Kirjallisuustutkimus Antti Meriläinen

2

3 Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 5/2009 Nopean junaliikenteen kehittämisen vaikutukset Kirjallisuustutkimus Antti Meriläinen Helsinki 2009

4 Ratahallintokeskus Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 5/2009 ISSN ISBN Verkkojulkaisu pdf (www.rhk.fi) ISSN ISBN Kannen ulkoasu: Proinno Design Oy, Sodankylä Kansikuva: Antti Meriläinen Paino: Kopijyvä Oy, Kuopio Helsinki 2009

5 3 Meriläinen, Antti: Nopean junaliikenteen kehittämisen vaikutukset, kirjallisuustutkimus. Ratahallintokeskus, Liikennejärjestelmäosasto. Helsinki Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 5/ sivua ja 2 liitettä. ISBN , ISBN (pdf), ISSN , ISSN (pdf). TIIVISTELMÄ Nopea junaliikenne on ollut toiminnassa Japanissa jo 1960-luvulta lähtien ja useissa Euroopan maissa 1980-luvun lopulta lähtien. Näin ollen henkilöjunaliikenteen kehittämisen välillisiä, lähinnä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia on jo nähtävissä ja niitä voidaan analysoida. Tämän työn tavoitteena on selvittää kirjallisuustutkimuksen avulla kootut ulkomaiset kokemukset junaliikenteen kehittämisen vaikutuksista tarkastelukohteena erityisesti ne maat, joissa nopealla junaliikenteellä on merkittävä rooli henkilöliikenteessä. Keskeisinä kirjallisuustutkimuksessa käsiteltyinä aihepiireinä ovat vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja paikalliseen maankäyttöön, vaikutukset kulkumuotojakaumaan ja junaliikenteen merkitykseen lentokenttien syöttöliikenteessä sekä ympäristövaikutukset. Kirjallisuustutkimuksen perusteella uuden liikenneinfrastruktuurin rakentaminen ei suoraan vaikuta aluekehitykseen, mutta se luo edellytyksiä toimintamahdollisuuksille, jotka tukevat alueellista kasvua ja kehitystä. Nopean junaliikenteen vaikutukset liittyvät aikasäästöihin ja saavutettavuuden paranemiseen sekä muutoksiin aluetalouksien kilpailukyvyssä ja aluerakenteessa sekä liikennemuotojen välisessä työnjaossa. Vaikutukset aluekehitykseen tapahtuvat aina vaihtelevalla aikaviiveellä. Yleensä nopeat junat kulkevat suurten keskusten välillä pysähtyen vain harvoilla väliasemilla, jotta matka-aika olisi mahdollisimman lyhyt. Nopean junaliikenteen hyödyt kohdistuvat pääasiassa suuriin keskuksiin sekä niille asemapaikkakunnille, joissa junat pysähtyvät. Vaikutukset ovat merkittävät erityisesti niillä asemanseuduilla, jotka sijaitsevat strategisesti oikeassa paikassa muihin kaupunkikeskuksiin ja liikenneverkkoon nähden. Vaikutukset ovat sitä suuremmat, mitä suurempi on alueen kehityspotentiaali perustuen jo olemassa oleviin vahvuuksiin ja elinvoimaan. Junaliikenne on hyvin kilpailukykyinen kulkumuoto noin kolmen tunnin aikaetäisyydelle asti ja nopean junaliikenteen aloittaminen ulottaa kolmen tunnin aikavyöhykkeen yhä kauemmaksi keskipitkille matkoille ( km). Juuri keskipitkillä matkoilla nopean junaliikenteen vaikutukset työnjakoon muiden kulkumuotojen kanssa ovat merkittäviä. Lentoliikenne ja junaliikenne eivät kuitenkaan ole pelkästään kilpailevia liikennemuotoja, vaan niillä on myös toisiaan täydentävä rooli. Yleiset lentoliikenteen viivytykset sekä lentoasemien saavutettavuuden heikentyminen kaupunkikeskustoista käsin puoltavat ajallisesti nopeiden ja luotettavien junayhteyksien kehittämistä liityntäliikennemuotona lentoasemille. Epäyhtenäiset ja monimutkaiset ratamaksujen määräytymistavat Euroopassa voivat muodostaa esteen uusien nopean junaliikenteen palvelujen kehittämiselle eikä nykyinen tilanne ei ole suotuisa uuden ja kalliin ratainfrastruktuurin hyödyntämisen kannalta. Erään tutkimusprojektin tuloksena syntyi ehdotus infrastruktuurin hinnoittelujärjestelmien kehittämiseksi perustuen ns. radanpitäjän toiminnan käyttökustannuksiin, jotka vaihtelevat toiminnan tason mukaan.

6 4 Meriläinen, Antti: Snabba tågtrafikens verkningar, en litteraturundersökning. Banförvaltningscentralen, Trafiksystemsavdelningen. Helsingfors Banförvaltningscentralens publikationer A 5/ sidor och 2 bilagor. ISBN , ISBN (pdf), ISSN , ISSN (pdf). SAMMANDRAG Snabb tågtrafik har fungerat i Japan ända sedan 1960-talet och i många europeiska länder ända sedan slutet av 1980-talet. Således kan indirekta verkningar som persontågtrafiken haft, speciellt på regional- och samhällsstrukturen, redan skådas och analyseras. Målet av detta arbete är att genom en litteraturundersökning av utländska erfarenheter, göra en utredning över verkningarna av tågtrafikens utveckling, speciellt i länder där snabb tågtrafik har en betydande roll för persontrafiken. Centrala ämnesområden inom litteraturundersökningen är verkningar i regional- och samhällsstruktur och regional markanvändning, verkningar i trafikformsfördelningen och flygfältens matningstrafik samt miljökonsekvenser. På basis av litteraturundersökningen har byggandet av en ny trafikinfrastruktur inga direkta verkningar i regionalutvecklingen, men det skapar förutsättningar för verksamhetsmöjligheter som stöder regional utveckling och tillväxt. Snabba tågtrafikens verkningar ansluter sig till tidsbesparingar och förbättring i nåbarheten samt till ändringar i regionala hushållens konkurrensförmåga, regionalstrukturen och trafikformernas användningsfördelning. Verkningarna i regionalutvecklingen sker alltid med en varierande fördröjning. De snabba tågen kör vanligen mellan de stora centrumen och för att restiden ska vara så kort som möjligt stannar de sällan på mellanstationerna. Snabba tågtrafikens fördelar riktar sig främst till stora centrum och stationsorter. Verkningarna är särskilt betydelsefulla i stationsområden som ligger strategiskt rätt till i förhållande till andra stadskärnor och trafiknätet. Verkningarna är starkare ju större områdets utvecklingspotential är, baserat på områdets existerande fördelar och livskraft. Tågtrafiken är ett mycket konkurrenskraftigt färdsätt enda upp till ca 3 timmars resavstånd. Om snabb tågtrafik inleds på medellånga resor utsträcker sig en 3 timmars tidszon allt längre ( km). Det är uttryckligen på medellånga resor som den snabba tågtrafiken inverkar mest på arbetsfördelningen med övriga färdsätt. Flygtrafik och tågtrafik är inte enbart konkurrerande trafikformer, utan de kan också komplettera varandra. Till ett effektivt trafiknätverk hör snabba banor samt förbindelser och system, som möjliggör en förening av järnvägs- och flygtrafikservice i samma nätverk. Allmänna fördröjningar i flygtrafik samt försämring av flygfältens nåbarhet från stadskärnor stöder utvecklingen av tidsmässigt snabba och pålitliga järnvägsförbindelser som anslutningsform till flygfälten. De oenhetliga och invecklade sätten för att bestämma banavgifterna i Europa kan ställa hinder för utvecklingen av ny, snabb tågtrafikservice och den nuvarande situationen är ogynnsam med tanke på användningen av den nya och dyra infrastrukturen. Ett forskningsprojekt gav som resultat ett förslag till utveckling av prissättningssystem för infrastrukturen. Förslaget baserar sig på s.k. driftskostnader i banhållarens verksamhet, där kostnaderna varierar enligt verksamhetsnivån.

7 5 Meriläinen, Antti: Impacts of the development of high-speed railway traffic, literature review. Finnish Rail Administration, Traffic System Department. Helsinki Publications of the Finnish Rail Administration A 5/ pages and 2 appendices. ISBN , ISBN (pdf), ISSN , ISSN (pdf). ABSTRACT High-speed railway traffic has already been in operation in Japan since the 1960s and in several European countries since the end of the 1980s. Thus, indirect impacts of railway passenger traffic mainly on regional and community structure can already be seen and analyzed. The objective of this study is to examine the international experiences of the impacts of railway traffic development through a literature review. The study focuses especially on those countries where high-speed railway traffic has a significant role in passenger traffic. The main subjects of this literature review include impacts on regional and community structure, local land use, modal split as well as the significance of rail in feeder traffic to airports and environmental impacts. Based on the literature review, building of new infrastructure does not have direct effects on regional development, but it promotes operational conditions, which support regional growth and development. The impacts of high-speed railway traffic are related to time savings and improved accessibility as well as changes in regional structure, the competitiveness of regional economies and the share of different modes of transport. Impacts on regional development always occur in a variable time span. High-speed trains usually serve large centres and stop only at few smaller cities in order to minimize travel time. The benefits of high-speed railway traffic are mainly directed to large centres and to those cities where trains stop. Impacts are significant especially in those stations, which are strategically well located with regard to other centres and transport network. The greater the development potential of a region is based on its existing strengths and vitality, the greater the impacts are. Railway traffic is a very competitive mode of transport to time distance of about three hours and the development of high-speed rail will extend the three-hour time zone even further to include trips of medium length ( km). The impact of high-speed rail on modal split is significant especially on trips of medium length. Air traffic and railway traffic are not only competing modes of transport, but they can also have a supplementary role to each other. The common delays in air traffic and the deteriorated accessibility of airports from city centres contribute to the development of fast and reliable railway services to airports as feeder traffic connections. Unharmonized and complex charging systems of track fees in Europe can create a barrier to the development of high-speed rail services. The current situation is not favourable for the utilization of new and expensive rail infrastructure. As a result of a research project, a proposal for new adjusted approach to rail infrastructure charging was introduced. The proposal is based on the so-called activity based cost which comprises the marginal operational costs attributable to the level of activity of infrastructure manager.

8 6 ESIPUHE Nopea liikenne on noussut ajankohtaiseksi selvityskohteeksi Pohjoismaissa viime vuosina. Ruotsissa X2000 -liikenne alkoi vuonna 1990 ja siellä valmistaudutaan jo seuraavan sukupolven kaluston hankkimiseen. Samaan aikaan alueelliset paineet suurnopeusratojen (nopeus 250 km/h tai enemmän) rakentamiseen kasvavat. Banverket teki vuonna 2008 selvitystyötä suurnopeusratojen hyödyistä ja syksyllä hallitus päätti jatkaa selvityksiä asettamalla selvitysmiehen, jonka on annettava raporttinsa ennen kesää Suomessa nopea liikenne aloitettiin Helsingin ja Turun välillä vuonna 1996 Pendolinojunilla. Sen jälkeen Pendolinoliikenne on levinnyt tärkeimmälle rataverkolle. RHK on selvittänyt suurnopeusratojen mahdollisuuksia ensimmäisen kerran Etelä-Suomen rautatieliikenteen visiotarkasteluissa vuonna 2004 ja sen jälkeen Helsingin ja Turun välisen uuden ratalinjauksen tarveselvityksen yhteydessä sekä viimeksi Helsinki Pietari-selvityksessä. Norjassa ja Tanskassa ei ole nopeaa liikennettä (noin 200 km/h). Norjassa Jernbaneverket teetti laajan selvityksen vuosina nopean liikenteen mahdollisuuksista ja potentiaalista. Myös Norjassa selvityksiä on päätetty jatkaa. Molemmissa maissa on niin ikään todettu, että nykyinen tapa tehdä kustannus hyöty-laskelmia ei sovellu pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavien suurten uudistusten arviointiin. Tämän kirjallisuustutkimuksen tavoitteena on ollut koota tietoa nopean junaliikenteen kehittämisen vaikutuksista niissä maissa, joissa nopeita junia on ollut käytössä jo pidemmän aikaa ja joissa nopealla junaliikenteellä on merkittävä rooli henkilöliikenteessä. Keskeisinä aihepiireinä ovat vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja paikalliseen maankäyttöön, vaikutukset kulkumuotojakaumaan ja junaliikenteen merkitykseen lentokenttien syöttöliikenteessä, ympäristövaikutukset sekä nopeiden ratojen hinnoittelu eli ns. ratamaksu. Keskeisenä kirjallisena aineistona ovat olleet neljän kansainvälisen nopeaa junaliikennettä käsitelleen konferenssin esitelmät ja viiteaineisto vuosilta 1998, 2002, 2006 ja Kirjallisuustutkimuksen on tehnyt fil. lis. Antti Meriläinen Linea Konsultit Oy:stä. Työtä ovat ohjanneet ylitarkastaja Arja Aalto ja apulaisjohtaja Martti Kerosuo Ratahallintokeskuksesta. Helsingissä, toukokuussa 2009 Ratahallintokeskus Liikennejärjestelmäosasto

9 7 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...3 SAMMANDRAG...4 ABSTRACT...5 ESIPUHE...6 SISÄLLYSLUETTELO KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Aluekehitys Nopea junaliikenne EU:n liikennepolitiikka NOPEAN JUNALIIKENTEEN ALUERAKENTEELLISET VAIKUTUKSET.14 3 NOPEAN JUNALIIKENTEEN PAIKALLISET MAANKÄYTTÖVAIKUTUKSET NOPEAN JUNALIIKENTEEN VAIKUTUKSET KULKUMUOTOJAKAUTUMAAN Ranska Espanja Portugali Italia Venäjä Ruotsi Norja Japani Yhdysvallat Australia Kiina LENTOLIIKENTEEN JA JUNALIIKENTEEN VÄLINEN TYÖNJAKO Lentoliikenteen ja junaliikenteen välinen kilpailu ja yhteistyö Liikennemuotojen välinen työnjako Suomessa ja Ruotsissa Nopean junaliikenteen merkitys lentokenttien syöttöliikenteessä NOPEAN JUNALIIKENTEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET RAUTATIELIIKENTEEN KILPAILU JA RATAVERKON HINNOITTELU Rautatieliikenteen kilpailun avautuminen Nopean junaliikenteen ratamaksujen määrittäminen JOHTOPÄÄTÖKSET Aluerakenteelliset vaikutukset Paikalliset maankäyttövaikutukset...54

10 8 8.3 Liikennemuotojen välinen työnjako Nopea junaliikenne lentoliikenteen syöttöliikenteenä Ympäristövaikutukset Rautatieliikenteen kilpailu ja rataverkon hinnoittelu Kehitysnäkymiä...57 LÄHDELUETTELO...59 LIITTEET Liite 1 Nykyinen ja suunnitteilla oleva nopean junaliikenteen verkko Euroopassa vuonna 2008 Liite 2 Japanin nopean junaliikenteen (Shinkansen) verkko vuonna 2008

11 9 1 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY 1.1 Aluekehitys Käsite aluekehitys voidaan määritellä usealla tavalla ja usein aluekehitystä käytetään synonyymina tietyn alueen taloudelliselle kasvulle. Tätä vertausta voidaan syystäkin pitää aivan liian suppeana, sillä se ei ota huomioon mm. hyvinvoinnin ja tulojen osuutta aluekehityksessä. Lisäksi alueellisia hyvinvoinnin osatekijöitä, kuten luonnonja kulttuuriarvoja tai vapaa-aikaa, ei voida mitata (52). Näin ollen aluekehitys-käsite sisältää sekä taloudellisen kasvun näkökulman että hyvinvointinäkökulman, jotka toimivat vuorovaikutuksessa keskenään. Toisaalta riittävän alueellisen hyvinvointitason ylläpitäminen vaatii riittävän taloudellisen kasvun ja toisaalta riittävä alueellinen hyvinvointi luo edellytykset myönteiselle taloudelliselle kehitykselle (52). Taloudelliseen kasvuun tietyllä alueella vaikuttavat mm. seuraavat osatekijät (52): elinkeinorakenteen muutos koulutustaso väestömäärä ja väestörakenne alueellinen saavutettavuus (liikennejärjestelmä). Alueellinen hyvinvointi koostuu mm. seuraavista osatekijöistä: tulotaso ja tulojen jakautuminen työllisyysaste yksityisten ja julkisten palvelujen saavutettavuus elinympäristö. 1.2 Nopea junaliikenne Nopean junaliikenteen määrittely ei ole aivan yksinkertaista. Esimerkiksi Euroopan unionin määrittely, joka on kerrottu direktiivissä 96/48, on varsin laaja-alainen. Itse asiassa nopea junaliikenne on yhdistelmä niistä tekijöistä, jotka muodostavat tämän järjestelmän. Tekijöinä ovat infrastruktuuri, kalusto ja operointiolosuhteet. Uudet linjat on rakennettu yli 250 km/h kulkeville junille, jolloin puhutaan erityisistä suurnopeusradoista. Vanhat, nopealle junaliikenteelle perusparannetut radat on rakennettu nopeuksille km/h, jolloin kalustona ovat usein kallistuvakoriset junat. Nopea junaliikenne on saanut alkunsa Japanista vuonna 1964, kun uusi Tokion ja Osakan välinen nopean liikenteen rataosuus avattiin. Nopean junaliikenteen verkon laajuus koko maailmassa oli vuoden 2008 alussa noin kilometriä, josta 56 % sijaitsi Euroopassa, 40 % Aasiassa ja 4 % muualla maailmassa. Suunnitelmien mukaan koko maailman nopean junaverkon laajuus olisi noin kilometriä vuonna 2025, josta Euroopan osuus olisi 47 %, Aasian osuus 45 % ja muun maailman osuus 8 % (59) (kuva 1).

12 10 Kuva 1. Nopean junaliikenteen verkon laajuuden kehitys 1960-luvulta vuoteen 2008 ja ennustettu kehitys vuoteen 2025 (59). Nopeasta junaliikenteestä on muodostunut liikennetuote, jonka tunnuksia ovat nopeus, täsmällisyys, luotettavuus, turvallisuus, mukavuus ja tiheä vuoroväli. Nopea junaliikenne lisää liikkuvuutta, tukee taloudellista ja sosiaalista kehitystä, vähentää ruuhkautumista, edistää tehokasta maankäyttöä, hillitsee kaupunkirakenteen hajautumista ja on ympäristöystävällinen vaihtoehto paremman energiatehokkuutensa ansiosta (59). Euroopassa oli vuoden 2008 alussa käytössä noin km, rakenteilla noin km ja suunnitteilla noin km nopeata junaliikenneverkkoa. Noin kolmasosa Euroopassa käytössä olevasta nopean junaliikenteen rataverkosta sijaitsee Ranskassa, hieman yli neljäsosa Espanjassa ja vajaa neljäsosa Saksassa. Sen sijaan suurin osa (64 %) rakenteilla olevasta nopean junaliikenteen verkosta sijaitsee Espanjassa, kun taas Ranskan, Saksan ja Italian osuus rakenteilla olevasta verkosta on kussakin maassa noin 10 % (59) (liite 1). Yli 60 % Aasiassa käytössä olevasta nopean junaliikenteen verkosta sijaitsee Japanissa ja noin 20 % Kiinassa. Sen sijaan Kiinassa rakenteilla olevan nopean junaliikenteen verkon pituus on noin km kun se Japanissa on noin 600 km. Myös Etelä- Koreassa ja Turkissa on parhaillaan rakenteilla ratoja nopealle junaliikenteelle. Junaliikenteen nopeuttamisprojekteja on suunnitteilla myös Intiassa, Iranissa ja Saudi- Arabiassa (59). Japanissa nopean junaliikenteen henkilöliikennesuorite (matkustajakilometrit) oli hieman suurempi kuin Euroopassa vuonna Japanissa henkilöliikennesuorite on 1990-luvulla kuitenkin pysynyt lähes ennallaan, kun taas Euroopassa henkilöliikenne-

13 11 suorite on kasvanut selvästi 1990-luvun puolivälistä lähtien. Lähes puolet Euroopan nopean junaliikenteen henkilöliikennesuoritteesta on Ranskan rautateillä ja noin viidesosa Saksan rautateillä. Huomattavaa on Espanjan rautateiden henkilöliikennesuoritteen voimakas kasvu vuosina (kuva 2). Viime vuosina on monissa maissa Japanin ja Ranskan kokemusten mukaan alettu rakentaa suurten keskusten välisillä yhteyksillä uusia, vain nopean henkilöliikenteen käyttöön tarkoitettuja ratoja, joilla junien nopeus on yli 250 km/h. Näitä ratoja kutsutaan ranskalaisen mallin mukaan suurnopeusradoiksi. Suomessa nopean henkilöjunaliikenteen nopeustavoitteeksi keskeisillä reiteillä on asetettu km/h, johon pyritään sekä ratateknisin että kalustoratkaisuin. Suunnitelmissa ei ole rakentaa erillisiä ratoja pelkästään nopealle henkilöliikenteelle, vaan nopea junaliikenne Suomessa perustuu ns. sekaliikenneratoihin. Tämä merkitsee sitä, että nopean liikenteen radoilla liikennöi myös raskasta tavaraliikennettä. Tulevaisuuden asemat -strategiassa (VR suunnitelma vuodelta 1991) asetettiin tavoitteeksi matka-aikojen supistaminen yli neljänneksellä. Tämä merkitsi pääratojen junanopeuksien vähittäistä nostamista 200 km:iin/h sitä mukaan, kun radoille tarvitaan perusparannus. Tavoiteverkon tuli strategian mukaan olla valmis vuoteen 2012 mennessä. Strategian toteuttaminen aloitettiin Helsingin ja Turun sekä Helsingin ja Tampereen välisten ratojen perusparannuksen yhteydessä Billions PKm ,3 13% ,6 15% ,7 8% ,4 13% ,9 11% ,7 4% ,1 3% ,9 7% ,7 4% % 8.5 2, % CP 0.5 CD 0.3 SBB 0.3 NSB 0.1 NS 0.8 VR 0.6 SNCB 1.0 RENFE SJ DB AG FS SNCF Total Europe Evolution % Kuva 2. Henkilöliikennesuoritteen kehitys Euroopan nopeassa junaliikenteessä vuosina (58). Ratahallintokeskus on vuodesta 1995 alkaen edistänyt nopean junaliikenteen kehittämistä ja korostanut sen merkitystä alueiden kehittymisedellytyksille. Samalla se

14 12 on myös tutkinut nopean liikenteen edellytyksiä ja vahvistanut nopeaa liikennettä koskevat normit. 1.3 EU:n liikennepolitiikka Euroopan unionin liikennepolitiikan mukaan (EU:n valkoinen kirja vuodelta 2001) tehokkaaseen liikenneverkkoon kuuluu suurnopeusratoja sekä yhteyksiä ja järjestelmiä, jotka mahdollistavat rautatie- ja lentoliikennepalvelujen sekä lentoasemien yhdistämisen samaan verkkoon. Tavoitteena on viime vuosikymmenellä aloitettujen, rautateiden suurnopeusverkon rakentamiseen pyrkivien ohjelmien jatkaminen, joissa pyritään yhdistämään suuret kaupungit toisiinsa nopealla rautatieverkolla ylittäen kansalliset rajat. Reiteillä, joilla uusien ratojen rakentaminen ei ole mahdollista, on harkittava nykyisten ratojen kunnostamista nopeille junille sopiviksi edistyneen kallistuvakorisen junateknologian avulla. Näin voidaan taata riittävän korkea matkustusmukavuus ja palvelutaso. Lisäksi liikenneverkon suunnittelussa olisi pyrittävä hyödyntämään suurnopeusjunien kapasiteettia lentoliikenteen korvaamiseksi sekä rohkaistava rautatieyhtiöitä, lentoyhtiöitä ja lentoasemahallintoja pelkkään kilpailuun keskittymisen sijasta myös yhteistyöhön rautatieliikenteen ja lentoliikenteen välillä. Siten tulisi pyrkiä suurnopeusjunaverkon ja lentoliikenteen yhdistämiseen tähtääviin investointeihin. Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivoja koskevan tarkistuksen myötä pyritään liikenteen pullonkaulojen poistamiseen edistämällä mm. suurten nopeuksien henkilöliikennettä tavoitteena Euroopan pääkeskusten yhdistäminen suurnopeusjunaverkolla. Lisäksi liikenneyhteydet Euroopan unionin alueelta uusiin jäsenmaihin Itä-Eurooppaan ovat historiallisista syistä heikot. Tähän liittyy erityisesti rautatieverkkojen nykyaikaistaminen jäsenmaissa ja niiden liittäminen nykyiseen Euroopan nopean junaliikenteen rautatieverkkoon (kuvat 3 ja 4). Kuva 3. Euroopan nopean junaliikenteenverkko vuonna 2007 (59).

15 Kuva 4. Euroopan nopean junaliikenteen tavoiteverkko vuonna 2025 (59). 13

16 14 2 NOPEAN JUNALIIKENTEEN ALUERAKENTEELLISET VAIKUTUKSET Nopean junaliikenteen vaikutukset aluerakenteeseen ja aluetalouteen ovat suoria tai välillisiä sekä luonteeltaan resursseja uudelleen jakavia tai niitä lisääviä. Suorat vaikutukset liittyvät aikasäästöihin ja saavutettavuuden paranemisen aiheuttamaan vetovoiman kasvuun. Välilliset vaikutukset liittyvät nopean junaliikenteen aiheuttamiin muutoksiin aluetalouksien kilpailukyvyssä ja aluerakenteessa sekä liikennemuotojen välisessä työnjaossa (60). Junaliikenteen rooli on erityisen merkittävä ns. keskipitkillä etäisyyksillä, jotka ovat liian pitkiä auto- ja tai bussiliikenteelle, mutta liian lyhyitä lentoliikenteelle. Kokonaisvaltaisella liikennejärjestelmäsuunnittelulla ja riittävillä investoinneilla voidaan luoda edellytykset (53): rakentavalle alueiden väliselle yhteistyölle tehokkaalle tuotantoresurssien käytölle myönteiselle alueelliselle kehitykselle ja alueelliselle tasapainolle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa nopean junaliikenteen aloittamisella Floridassa nähtiin olevan seuraavat aluerakenteelliset hyödyt (31): se toimii sysäyksenä uusien teollisuudenalojen kehitykselle se on motivoiva tekijä taloudelliselle kehitykselle ja kasvutoiminnoille se toimii kutsukorttina houkuteltaessa uutta yritystoimintaa ja matkailijoita se on keskeinen tekijä edistettäessä kestävää ja taloudellista kehitystä se symbolisoi halukkuutta investoida uusiin ideoihin se kehittää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä (Public Private Partnerships) se edustaa innovatiivista lähestymistapaa ongelmanratkaisuun. On kuitenkin muistettava, että nopean junaliikenteen vaikutuspiirissä on myös alueita, jotka jäävät syrjään nopean liikenneyhteyden tuomista hyödyistä ja joiden saavutettavuus voi jopa huonontua. Nämä alueet tulisi kuitenkin kytkeä mukaan nopean junaliikenteen tuomiin hyötyihin esim. matkaketjuja kehittämällä sekä yhdistämällä paikallinen liikennejärjestelmä nopean junaliikenteen piiriin (18). Tämä vaatii liikennelajikohtaisten matka-aikatarkastelujen ja kehittämisen sijaan matkaketjujen kokonaistarkastelua ja kehittämistä. Jos alueellinen saavutettavuus on jo hyvä korkeatasoisen tie- ja rataverkon ansiosta, lisäinvestoinnit liikenneinfrastruktuuriin ja alueellisen saavutettavuuden parantamiseen aiheuttavat pienemmän lisähyödyn verrattuna yhteyksien kehittämiseen niillä alueilla, joissa infrastruktuurin taso ja saavutettavuus ovat huonompia. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan uuden liikenneinfrastruktuurin rakentaminen ei suoranaisesti vaikuta aluekehitykseen, mutta se luo edellytyksiä toimintamahdollisuuksille, jotka tukevat alueellista kasvua ja kehitystä. Parantuneet liikenneyhteydet lisäävät sekä paikallisen työvoiman saavutettavuutta työpaikkoihin nähden että paikallisten yritysten saavutettavuutta työvoimaan nähden. Tämä johtaa alueellisten työmarkkinoiden kehittymiseen ja työmarkkina-alueiden laajenemiseen (52).

17 15 Nopealla junaliikenteellä voi olla positiivinen vaikutus työllisyystilanteeseen, sillä suurempi työssäkäyntialue ja laajentuvat työmarkkinat avaavat enemmän työllistymismahdollisuuksia ja siten voivat nostaa paikallista työllisyysastetta. Myös yritysten mahdollisuus löytää sopivaa, koulutettua työvoimaa paranee laajemman työssäkäyntialueen myötä (52). Ruotsalaisten esimerkkien perusteella (esim. Svealandsbanan, Kustpilen) voidaan todeta, että panostus nopeaan junaliikenteeseen lyhentää matka-aikoja ja lisää työssäkäyntiliikennettä junalla. Lyhyempi matka-aika yhdistettynä parantuneeseen matkustusmukavuuteen lisää merkittävästi junalla matkustamista ja erityisesti työmatkojen määrää radanvarren paikkakuntien välillä. Yleensä siirtymät autoliikenteestä ovat varsin pieniä, mutta esim. Svealandsbanan osalta on poikkeuksellisesti huomattu, että merkittävä osa junaan siirtyneistä työmatkalaisista on entisiä autonkäyttäjiä (52). Noin 95 % kaikista työmatkoista Ruotsissa on alle tunnin mittaisia. Tämä on merkittävä tekijä työmatkaan käytettävän kulkumuodon valinnassa. Jos junaliikenteen nopeuttaminen tuo merkittäviä työssäkäyntialueita alle tunnin matka-ajan piiriin työssäkäyntikeskuksesta, voivat siirtymät muista kulkumuodoista olla merkittäviä (52). Parantuneet työssäkäyntimahdollisuudet nopean junaliikenteen ansiosta eivät välttämättä automaattisesti johda nopeaan aluekehitykseen, vaikkakin ne luovat edellytyksiä siihen. Myös muut tekijät, kuten esimerkiksi elinkeinorakenne, työllisyystilanne ja asumismahdollisuudet vaikuttavat ihmisten ja yritysten sijaintipäätöksiin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (kuva 5) (52). Oleellista aluekehityksen kannalta on se, että nopea junaliikenne ja lisääntyvä, ylikunnallinen työssäkäyntiliikenne laajemmalta alueelta yhdistävät aikaisemmin erillisiä, paikallisia työmarkkina-alueita uusiksi, suuremmiksi työssäkäyntialueiksi. Tämä pätee erityisesti niissä tapauksissa, joissa pienempi työssäkäyntialue yhdistyy toiminnallisesti suurkaupunkiseutuun tai korkeakoulupaikkakuntaan. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan myös suuremman toiminnallisen aluekokonaisuuden ja taloudellisen kasvun välillä on vahva yhteys. Suurempi alue luo paremmat edellytykset sekä elinkeinoelämän että työvoiman erikoistumiskehitykselle, mikä vaikuttaa alueellisen tuotantorakenteen monipuolistumiskehitykseen (52). Paikallisliikenteen kysynnän ja päivittäisen työssäkäyntiliikenteen tarpeiden lisäksi on muistettava, että nopea junaliikenne palvelee myös yliseudullisia ja maakunnallisia yhteystarpeita, joissa etäisyys ja matka-aika ylittävät päivittäisen työssäkäynnin rajan. Nämä matkustustarpeet ovat yleensä tilapäisiä, työhön tai asiointiin liittyviä liikkumistarpeita (esim. tilapäinen työtilaisuus tai ammattiosaajien lyhytaikainen työpanos) tiettyjen kauempana toisistaan sijaitsevien alueiden välillä, joita nopea junayhteys palvelee. Myös vapaa-ajan matkat muodostavat merkittävän osuuden junamatkustamisesta (52).

18 16 Positiivinen alueellinen kehitys Positiivinen alueellinen taloudellinen kehitys Sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi alueella Staattinen taloudellinen tehokkuus Väestö Dynaam. taloudellinen tehokkuus Koulutustaso Saavutettavuus Yrityskulttuuri Tulotaso Työllisyys Yhteiskunnallisten palveluiden saavutettavuus Kustannustaso Asuinympäristö Alueellinen laajentuminen ja kehitys Saavutettavuus erilaisia saavutettavuuden mittareita: kansainvälinen ja kansallinen saavutettavuus paikallisten työvoimamarkkinoiden koko ja rakenne korkeamman koulutuksen ja tutkimuksen saavutettavuus yksityisten ja julkisten palveluiden saatavuus tavarankuljetusmahdollisuudet kuljetusten laatu LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Liikennejärjestelmän laatu Liikennejärjestelmän toimenpiteet Kuva 5. Positiivisen alueellisen kehityksen ja liikennejärjestelmän kehittämisen välinen vuorovaikutus (52). Italialaisen tutkimuksen mukaan nopean junaliikenteen aloittamisen aiheuttamasta kokonaistyöpaikkamäärän kasvusta noin 48 % oli suoria, rakentamisen aikaisia työpaikkoja ja 52 % välillisesti syntyneitä työpaikkoja. Tutkimuksen perusteella todettiin myös, että yhden työpaikan luominen vaatii noin euron ratahankeinvestoinnin eli noin miljoonan euron investointi nopeaan junaliikennehankkeeseen synnyttää vuosittain keskimäärin 55 työpaikkaa. Suuren osan (noin 60 %) hankkeen välittömistä ja välillisistä hyödyistä arvioidaan kohdistuvan suurkaupunkialueille, noin 7 % hyödyistä on paikallisia ja loput, noin 33 % hyödyistä jakautuu laajemmalle alueelle (13). Nopean junaliikenteen suurimman työllisyysvaikutuksen (noin 75 %) on arvioitu kohdistuvan palvelusektorille, erityisesti vähittäiskauppaan, matkailuun sekä rahoitus- ja liikennepalveluihin (31). Nopean junaliikenteen vaikutukset väestön ja työpaikkojen kehitykseen tapahtuvat aina tietyllä aikaviiveellä, jonka pituus riippuu ennen kaikkea paikallisista olosuhteista. Tilastollisen analyysin mukaan noin 10 % hankkeen maksimaalisista vaikutuksista syntyy ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana. Täten aikaviive hankkeen valmistumisen ja elinkeinoelämään kohdistuvien vaikutusten välillä on hyvin suuri (56). Ruotsalaisessa Ostkustbanan-tutkimuksessa tehtiin joustotarkastelu, jossa määriteltiin alueellisen junatarjonnan ja junaliikenteen saavutettavuuden kehityksen perusteella vaikutus työpaikkojen määrään. Esimerkkilaskelman mukaan 75 %:n parannus junatarjonnassa ja 60 %:n parannus saavutettavuudessa aiheuttaisi noin 8 %:n kasvun alueen työpaikkamäärässä. Jos 20 % tästä arviosta toteutuisi ensimmäisen 20 vuoden aikana, olisi työpaikkamäärän kasvu tänä aikana noin 2 % (56). Toisaalta on myös

19 17 todettava, että jos nopean junaliikenteen aloittaminen on varsin todennäköistä, maankäytön kehitys ja keskittyminen nopeaan junaliikennekäytävään alkaa jo ennen radan rakentamista tai junaliikenteen aloittamista. Japanissa nopea junaliikenne on selvästi vaikuttanut muuttoliikkeeseen. Väestönkasvu on ollut voimakkainta alueilla, joilla on nopean junaliikenteen asema. Nopean junaliikenteen aloittamisen jälkeisen 10-vuotisjakson aikana tehdyn seurantatutkimuksen mukaan asemapaikkakuntien väestönkasvu oli 22 % suurempi kuin paikkakuntien, joissa ei ollut asemaa. Suurimmat hyödyt kohdistuivat pieniin ja keskisuuriin kaupunkeihin, sillä vastaavan kokoiset paikkakunnat, joilla ei ole nopean junaliikenteen asemaa, ovat muuttotappioalueita. Lisäksi markkinoiden laajentuminen ja yhteydenpidon helpottuminen on houkutellut radanvarteen noin 16 % enemmän yrityksiä kuin muille alueille. Teollisuustuotannon kasvuvauhti on ollut noin 20 % suurempi ja vähittäiskaupan kehitys noin 16 % suurempi kuin paikkakunnille, joissa ei ole asemaa (55). Nopean junaliikenteen ja parantuneen saavutettavuuden avulla voidaan myös välillisesti ehkäistä väestön poismuuttoa alueelta. Parantuneiden yhteyksien kautta työja koulutusmarkkinat sijaitsevat ajallisesti lähempänä, mikä voi vaikuttaa ihmisten muuttopäätökseen. Myös yritykset voivat kehittää yhteistyötä, kun lähimarkkinat laajenevat nopeiden liikenneyhteyksien ansiosta. Nopeutuneet yhteydet korkeakoulupaikkakunnille edistävät myös yritysten kilpailukykyä (53). Työllisyysvaikutusten lisäksi nopealla junaliikenteellä on positiivisia vaikutuksia mm. vähittäiskauppaan ja matkailuun. Hyötyjä saavat myös asiakas- ja yrityspalveluihin erikoistuneet yritykset sekä tutkimuslaitokset. Nopeiden liikenneyhteyksien kautta ne pystyvät kehittämään informaation vaihtoa sekä työvoiman ja asiakkaiden hankintaa sekä siten parantamaan palvelujensa kilpailukykyä (18). Japanilaisten tutkijoiden johtopäätösten mukaan nopean junaliikenteen aiheuttamat kasvuvaikutukset ovat merkitykseltään vähäisempiä kuin vaikutukset toimintojen sijoittumiseen. Maakuntatasolla nopea junaliikenne hajauttaa kasvua suurkaupungeista alueellisiin keskuksiin sekä myös pienemmille asemapaikkakunnille, mutta seututasolla tapahtuu keskittymistä asemanseutujen houkutellessa taloudellista toimintaa, työpaikkoja ja väestöä (55).

20 18 3 NOPEAN JUNALIIKENTEEN PAIKALLISET MAANKÄYTTÖ- VAIKUTUKSET Nopean junaliikenteen vaikutukset leviävät ratakäytävien suuntaisesti. Merkittävimmät hyödyt kohdistuvat suuriin keskuksiin sekä asemapaikkakunnille, jotka toimivat nopean liikenneyhteyden ja siten parantuneen saavutettavuuden välityspisteinä. Hyvät liityntäliikenneyhteydet levittävät vaikutuksia myös asemien ympäristöön. Paremmat tietoliikenneyhteydet ja parantuneet liikkumismahdollisuudet luovat edellytyksiä yhä erikoistuneemmalle palvelutarjonnalle (18). Nopea junaliikenne muuttaa asemapaikkakuntien toiminnallista luonnetta vahvistaen paikkakunnan asemaa seudullisena tai alueellisena keskuksena. Lisäksi se tukee yhdyskuntarakenteen tiivistymiskehitystä riippuen alueen maankäytön suunnittelusta. Tehokkaan liityntäliikenteen kautta hyödyt jakautuvat asemapaikkakuntien vaikutuspiiriin (60). Nopealla junaliikenteellä on Japanissa havaittu olevan monentyyppisiä, asemanseuduille kohdistuvia paikallisia vaikutuksia. Välittömien, rakentamisen aikaisten työllisyysvaikutusten lisäksi saavutettavuuden paraneminen asemanseuduilla on houkutellut uutta yritystoimintaa ja yksityisiä investointeja välillisine työllisyysvaikutuksineen ja siten edistänyt paikallistaloutta. Tutkimuksen mukaan uusien työpaikkojen syntymisvauhdin ero asemapaikkakuntien ja muiden paikkakuntien välillä on suurien keskusten osalta noin 15 % ja keskisuurten keskuksien osalta noin 10 %. Lisäksi rata on nostanut maan hintaa asemien ympäristössä joillakin paikkakunnilla jopa 67 % viiden vuoden aikana (55). Asemanseuduille on myös syntynyt kauppakeskuksia sekä matkailu- ja virkistyspalveluja, joiden tarpeisiin on rakennettu isoja hotellikomplekseja laajoine konferenssitiloineen. Lisäksi uuden nopean junayhteyden myötä ratakäytävän vaikutuspiirissä asuville on tarjoutunut mahdollisuus saavuttaa nopeammin radan varren suurissa keskuksissa sijaitsevat kulttuuripalvelut (40). Ensimmäisen neljän vuoden aikana Englannin kanaalin alittavan nopean junaliikenteen aloittamisesta ei radan vaikutusalueella ole ollut havaittavissa merkittäviä maankäytöllisiä muutoksia. Lyhyen aikavälin vaikutukset ovat toistaiseksi rajoittuneet asematerminaalien ympäristöön kehittyneisiin kaupallisiin palveluihin. Toisaalta tunnelin rakentamisella ja avaamisella oli selviä rakentamisen aikaisia työllisyysvaikutuksia, jotka kohdistuivat enimmäkseen rautatiesektorille. Samalla työllisyysvaikutukset olivat negatiivisia niiden liikennemuotojen ja niihin liittyvien toimintojen osalta (erityisesti lauttaliikenne), joiden rooli tunnelin avaamisen jälkeen väheni. Tunnelin rakentaminen voi myötävaikuttaa teollisuus- ja palveluyritysten hajasijoittumiseen suurten kaupunkikeskuksien ulkopuolelle, pienempiin keskuksiin, joita nopea junaliikenne palvelee. Näissä keskuksissa yritykset voivat hyödyntää alhaisempaa maan hintaa ja alhaisempia työvoimakustannuksia sekä siten saavuttaa säästöjä tuotantokustannuksissa. On kuitenkin odotettavissa, että pitkällä aikavälillä asemanseutujen maankäytössä tulee tapahtumaan rakenteellisia muutoksia. Kehityksen arvioidaan olevan merkittävää erityisesti niillä asemanseuduilla, jotka sijaitsevat strategisesti oikeassa paikassa muihin kaupunkikeskuksiin ja liikenneverkkoon

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6.

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6. Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6. 2015 Helsingin seutu viiden kehityskäytävän risteyksessä Työmatkapendelöinti

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6.

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6. Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6. 2015 Helsingin seutu viiden kehityskäytävän risteyksessä Työmatkapendelöinti

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Lentoliikennestrategia Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012 Liikenteen visio 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Kehitetään palvelutason

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne

Lisätiedot

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin 26.3.2013 LVM, Helsinki Riitta Pöntynen SPC Finland Eurooppalainen liikenneverkko TEN-T

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi

Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi VIITE ASIA Liikenneministeriön tulevaisuuskatsaus puolueille Digitaalinen Suomi, uusi liikennepolitiikka Esitettyjä

Lisätiedot

(XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ

(XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ ,3 Bryssel 2. lokakuuta 2001 (XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ (XURRSDQ NRPLVVLR HVLWWll XXGHVVD OLLNHQQHWWl NRVNHYDVVD

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva

Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva Kymenlaakson liiton liikenneseminaari 26.3.2015 Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 26.3.2015 1 EU:n päätös ydinverkkokäytäviksi

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019. Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015

Katse tulevaisuuteen. VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019. Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015 Katse tulevaisuuteen VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019 Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015 Katsaus tulevaisuuteemme VR:n tavoite on, että junamatkustaminen on kaukoliikenteen halutuin matkustusmuoto.

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia ECOMM 2013, Gävle Alkuperäinen esitys Sarah Martens Tarja Jääskeläinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Vaikutukset kulkutapajakaumaan Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11. Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.2014 Miksi? Laaja työ- ja asunto-markkina-alue hyödyttää keskusaluetta:

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 5-50-500-5000 kilometriä Etäisyydet Lähipiiri, kaupunkiseutu, valtakunta, maapallo Kulkutavat Kävely,

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna 1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma Kaisa Saario Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma 24.11.2011 Mitä on alueiden kilpailukyky? VERKOSTOT INFRA STRUKTUURI Imago YRITYKSET INSTI OSAAMINEN TUUTIOT ASUIN JA ELINYMPÄRISTÖ Linnamaa

Lisätiedot

WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista

WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista Ville Henttu Työryhmä: Ville Henttu, Lauri Lättilä, Juha Saranen, Olli-Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvolan yksikkö Prikaatintie 9, FIN-45100

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Helsingin kilpailukyky Helsinki is placed second overall in the Top 25 European cities of fdi s European City of the Future 2014/15 rankings. Helsinki on maailman

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014 1 Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa Mikael Aro 4.12.2014 2 VR Matkustajaliikenne tarjoaa kauko- ja lähiliikenteen matkustuspalveluita Kaukoliikenne Noin

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot