Nopean junaliikenteen kehittämisen vaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nopean junaliikenteen kehittämisen vaikutukset"

Transkriptio

1 A 5/2009 Nopean junaliikenteen kehittämisen vaikutukset Kirjallisuustutkimus Antti Meriläinen

2

3 Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 5/2009 Nopean junaliikenteen kehittämisen vaikutukset Kirjallisuustutkimus Antti Meriläinen Helsinki 2009

4 Ratahallintokeskus Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 5/2009 ISSN ISBN Verkkojulkaisu pdf (www.rhk.fi) ISSN ISBN Kannen ulkoasu: Proinno Design Oy, Sodankylä Kansikuva: Antti Meriläinen Paino: Kopijyvä Oy, Kuopio Helsinki 2009

5 3 Meriläinen, Antti: Nopean junaliikenteen kehittämisen vaikutukset, kirjallisuustutkimus. Ratahallintokeskus, Liikennejärjestelmäosasto. Helsinki Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 5/ sivua ja 2 liitettä. ISBN , ISBN (pdf), ISSN , ISSN (pdf). TIIVISTELMÄ Nopea junaliikenne on ollut toiminnassa Japanissa jo 1960-luvulta lähtien ja useissa Euroopan maissa 1980-luvun lopulta lähtien. Näin ollen henkilöjunaliikenteen kehittämisen välillisiä, lähinnä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia on jo nähtävissä ja niitä voidaan analysoida. Tämän työn tavoitteena on selvittää kirjallisuustutkimuksen avulla kootut ulkomaiset kokemukset junaliikenteen kehittämisen vaikutuksista tarkastelukohteena erityisesti ne maat, joissa nopealla junaliikenteellä on merkittävä rooli henkilöliikenteessä. Keskeisinä kirjallisuustutkimuksessa käsiteltyinä aihepiireinä ovat vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja paikalliseen maankäyttöön, vaikutukset kulkumuotojakaumaan ja junaliikenteen merkitykseen lentokenttien syöttöliikenteessä sekä ympäristövaikutukset. Kirjallisuustutkimuksen perusteella uuden liikenneinfrastruktuurin rakentaminen ei suoraan vaikuta aluekehitykseen, mutta se luo edellytyksiä toimintamahdollisuuksille, jotka tukevat alueellista kasvua ja kehitystä. Nopean junaliikenteen vaikutukset liittyvät aikasäästöihin ja saavutettavuuden paranemiseen sekä muutoksiin aluetalouksien kilpailukyvyssä ja aluerakenteessa sekä liikennemuotojen välisessä työnjaossa. Vaikutukset aluekehitykseen tapahtuvat aina vaihtelevalla aikaviiveellä. Yleensä nopeat junat kulkevat suurten keskusten välillä pysähtyen vain harvoilla väliasemilla, jotta matka-aika olisi mahdollisimman lyhyt. Nopean junaliikenteen hyödyt kohdistuvat pääasiassa suuriin keskuksiin sekä niille asemapaikkakunnille, joissa junat pysähtyvät. Vaikutukset ovat merkittävät erityisesti niillä asemanseuduilla, jotka sijaitsevat strategisesti oikeassa paikassa muihin kaupunkikeskuksiin ja liikenneverkkoon nähden. Vaikutukset ovat sitä suuremmat, mitä suurempi on alueen kehityspotentiaali perustuen jo olemassa oleviin vahvuuksiin ja elinvoimaan. Junaliikenne on hyvin kilpailukykyinen kulkumuoto noin kolmen tunnin aikaetäisyydelle asti ja nopean junaliikenteen aloittaminen ulottaa kolmen tunnin aikavyöhykkeen yhä kauemmaksi keskipitkille matkoille ( km). Juuri keskipitkillä matkoilla nopean junaliikenteen vaikutukset työnjakoon muiden kulkumuotojen kanssa ovat merkittäviä. Lentoliikenne ja junaliikenne eivät kuitenkaan ole pelkästään kilpailevia liikennemuotoja, vaan niillä on myös toisiaan täydentävä rooli. Yleiset lentoliikenteen viivytykset sekä lentoasemien saavutettavuuden heikentyminen kaupunkikeskustoista käsin puoltavat ajallisesti nopeiden ja luotettavien junayhteyksien kehittämistä liityntäliikennemuotona lentoasemille. Epäyhtenäiset ja monimutkaiset ratamaksujen määräytymistavat Euroopassa voivat muodostaa esteen uusien nopean junaliikenteen palvelujen kehittämiselle eikä nykyinen tilanne ei ole suotuisa uuden ja kalliin ratainfrastruktuurin hyödyntämisen kannalta. Erään tutkimusprojektin tuloksena syntyi ehdotus infrastruktuurin hinnoittelujärjestelmien kehittämiseksi perustuen ns. radanpitäjän toiminnan käyttökustannuksiin, jotka vaihtelevat toiminnan tason mukaan.

6 4 Meriläinen, Antti: Snabba tågtrafikens verkningar, en litteraturundersökning. Banförvaltningscentralen, Trafiksystemsavdelningen. Helsingfors Banförvaltningscentralens publikationer A 5/ sidor och 2 bilagor. ISBN , ISBN (pdf), ISSN , ISSN (pdf). SAMMANDRAG Snabb tågtrafik har fungerat i Japan ända sedan 1960-talet och i många europeiska länder ända sedan slutet av 1980-talet. Således kan indirekta verkningar som persontågtrafiken haft, speciellt på regional- och samhällsstrukturen, redan skådas och analyseras. Målet av detta arbete är att genom en litteraturundersökning av utländska erfarenheter, göra en utredning över verkningarna av tågtrafikens utveckling, speciellt i länder där snabb tågtrafik har en betydande roll för persontrafiken. Centrala ämnesområden inom litteraturundersökningen är verkningar i regional- och samhällsstruktur och regional markanvändning, verkningar i trafikformsfördelningen och flygfältens matningstrafik samt miljökonsekvenser. På basis av litteraturundersökningen har byggandet av en ny trafikinfrastruktur inga direkta verkningar i regionalutvecklingen, men det skapar förutsättningar för verksamhetsmöjligheter som stöder regional utveckling och tillväxt. Snabba tågtrafikens verkningar ansluter sig till tidsbesparingar och förbättring i nåbarheten samt till ändringar i regionala hushållens konkurrensförmåga, regionalstrukturen och trafikformernas användningsfördelning. Verkningarna i regionalutvecklingen sker alltid med en varierande fördröjning. De snabba tågen kör vanligen mellan de stora centrumen och för att restiden ska vara så kort som möjligt stannar de sällan på mellanstationerna. Snabba tågtrafikens fördelar riktar sig främst till stora centrum och stationsorter. Verkningarna är särskilt betydelsefulla i stationsområden som ligger strategiskt rätt till i förhållande till andra stadskärnor och trafiknätet. Verkningarna är starkare ju större områdets utvecklingspotential är, baserat på områdets existerande fördelar och livskraft. Tågtrafiken är ett mycket konkurrenskraftigt färdsätt enda upp till ca 3 timmars resavstånd. Om snabb tågtrafik inleds på medellånga resor utsträcker sig en 3 timmars tidszon allt längre ( km). Det är uttryckligen på medellånga resor som den snabba tågtrafiken inverkar mest på arbetsfördelningen med övriga färdsätt. Flygtrafik och tågtrafik är inte enbart konkurrerande trafikformer, utan de kan också komplettera varandra. Till ett effektivt trafiknätverk hör snabba banor samt förbindelser och system, som möjliggör en förening av järnvägs- och flygtrafikservice i samma nätverk. Allmänna fördröjningar i flygtrafik samt försämring av flygfältens nåbarhet från stadskärnor stöder utvecklingen av tidsmässigt snabba och pålitliga järnvägsförbindelser som anslutningsform till flygfälten. De oenhetliga och invecklade sätten för att bestämma banavgifterna i Europa kan ställa hinder för utvecklingen av ny, snabb tågtrafikservice och den nuvarande situationen är ogynnsam med tanke på användningen av den nya och dyra infrastrukturen. Ett forskningsprojekt gav som resultat ett förslag till utveckling av prissättningssystem för infrastrukturen. Förslaget baserar sig på s.k. driftskostnader i banhållarens verksamhet, där kostnaderna varierar enligt verksamhetsnivån.

7 5 Meriläinen, Antti: Impacts of the development of high-speed railway traffic, literature review. Finnish Rail Administration, Traffic System Department. Helsinki Publications of the Finnish Rail Administration A 5/ pages and 2 appendices. ISBN , ISBN (pdf), ISSN , ISSN (pdf). ABSTRACT High-speed railway traffic has already been in operation in Japan since the 1960s and in several European countries since the end of the 1980s. Thus, indirect impacts of railway passenger traffic mainly on regional and community structure can already be seen and analyzed. The objective of this study is to examine the international experiences of the impacts of railway traffic development through a literature review. The study focuses especially on those countries where high-speed railway traffic has a significant role in passenger traffic. The main subjects of this literature review include impacts on regional and community structure, local land use, modal split as well as the significance of rail in feeder traffic to airports and environmental impacts. Based on the literature review, building of new infrastructure does not have direct effects on regional development, but it promotes operational conditions, which support regional growth and development. The impacts of high-speed railway traffic are related to time savings and improved accessibility as well as changes in regional structure, the competitiveness of regional economies and the share of different modes of transport. Impacts on regional development always occur in a variable time span. High-speed trains usually serve large centres and stop only at few smaller cities in order to minimize travel time. The benefits of high-speed railway traffic are mainly directed to large centres and to those cities where trains stop. Impacts are significant especially in those stations, which are strategically well located with regard to other centres and transport network. The greater the development potential of a region is based on its existing strengths and vitality, the greater the impacts are. Railway traffic is a very competitive mode of transport to time distance of about three hours and the development of high-speed rail will extend the three-hour time zone even further to include trips of medium length ( km). The impact of high-speed rail on modal split is significant especially on trips of medium length. Air traffic and railway traffic are not only competing modes of transport, but they can also have a supplementary role to each other. The common delays in air traffic and the deteriorated accessibility of airports from city centres contribute to the development of fast and reliable railway services to airports as feeder traffic connections. Unharmonized and complex charging systems of track fees in Europe can create a barrier to the development of high-speed rail services. The current situation is not favourable for the utilization of new and expensive rail infrastructure. As a result of a research project, a proposal for new adjusted approach to rail infrastructure charging was introduced. The proposal is based on the so-called activity based cost which comprises the marginal operational costs attributable to the level of activity of infrastructure manager.

8 6 ESIPUHE Nopea liikenne on noussut ajankohtaiseksi selvityskohteeksi Pohjoismaissa viime vuosina. Ruotsissa X2000 -liikenne alkoi vuonna 1990 ja siellä valmistaudutaan jo seuraavan sukupolven kaluston hankkimiseen. Samaan aikaan alueelliset paineet suurnopeusratojen (nopeus 250 km/h tai enemmän) rakentamiseen kasvavat. Banverket teki vuonna 2008 selvitystyötä suurnopeusratojen hyödyistä ja syksyllä hallitus päätti jatkaa selvityksiä asettamalla selvitysmiehen, jonka on annettava raporttinsa ennen kesää Suomessa nopea liikenne aloitettiin Helsingin ja Turun välillä vuonna 1996 Pendolinojunilla. Sen jälkeen Pendolinoliikenne on levinnyt tärkeimmälle rataverkolle. RHK on selvittänyt suurnopeusratojen mahdollisuuksia ensimmäisen kerran Etelä-Suomen rautatieliikenteen visiotarkasteluissa vuonna 2004 ja sen jälkeen Helsingin ja Turun välisen uuden ratalinjauksen tarveselvityksen yhteydessä sekä viimeksi Helsinki Pietari-selvityksessä. Norjassa ja Tanskassa ei ole nopeaa liikennettä (noin 200 km/h). Norjassa Jernbaneverket teetti laajan selvityksen vuosina nopean liikenteen mahdollisuuksista ja potentiaalista. Myös Norjassa selvityksiä on päätetty jatkaa. Molemmissa maissa on niin ikään todettu, että nykyinen tapa tehdä kustannus hyöty-laskelmia ei sovellu pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavien suurten uudistusten arviointiin. Tämän kirjallisuustutkimuksen tavoitteena on ollut koota tietoa nopean junaliikenteen kehittämisen vaikutuksista niissä maissa, joissa nopeita junia on ollut käytössä jo pidemmän aikaa ja joissa nopealla junaliikenteellä on merkittävä rooli henkilöliikenteessä. Keskeisinä aihepiireinä ovat vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja paikalliseen maankäyttöön, vaikutukset kulkumuotojakaumaan ja junaliikenteen merkitykseen lentokenttien syöttöliikenteessä, ympäristövaikutukset sekä nopeiden ratojen hinnoittelu eli ns. ratamaksu. Keskeisenä kirjallisena aineistona ovat olleet neljän kansainvälisen nopeaa junaliikennettä käsitelleen konferenssin esitelmät ja viiteaineisto vuosilta 1998, 2002, 2006 ja Kirjallisuustutkimuksen on tehnyt fil. lis. Antti Meriläinen Linea Konsultit Oy:stä. Työtä ovat ohjanneet ylitarkastaja Arja Aalto ja apulaisjohtaja Martti Kerosuo Ratahallintokeskuksesta. Helsingissä, toukokuussa 2009 Ratahallintokeskus Liikennejärjestelmäosasto

9 7 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...3 SAMMANDRAG...4 ABSTRACT...5 ESIPUHE...6 SISÄLLYSLUETTELO KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Aluekehitys Nopea junaliikenne EU:n liikennepolitiikka NOPEAN JUNALIIKENTEEN ALUERAKENTEELLISET VAIKUTUKSET.14 3 NOPEAN JUNALIIKENTEEN PAIKALLISET MAANKÄYTTÖVAIKUTUKSET NOPEAN JUNALIIKENTEEN VAIKUTUKSET KULKUMUOTOJAKAUTUMAAN Ranska Espanja Portugali Italia Venäjä Ruotsi Norja Japani Yhdysvallat Australia Kiina LENTOLIIKENTEEN JA JUNALIIKENTEEN VÄLINEN TYÖNJAKO Lentoliikenteen ja junaliikenteen välinen kilpailu ja yhteistyö Liikennemuotojen välinen työnjako Suomessa ja Ruotsissa Nopean junaliikenteen merkitys lentokenttien syöttöliikenteessä NOPEAN JUNALIIKENTEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET RAUTATIELIIKENTEEN KILPAILU JA RATAVERKON HINNOITTELU Rautatieliikenteen kilpailun avautuminen Nopean junaliikenteen ratamaksujen määrittäminen JOHTOPÄÄTÖKSET Aluerakenteelliset vaikutukset Paikalliset maankäyttövaikutukset...54

10 8 8.3 Liikennemuotojen välinen työnjako Nopea junaliikenne lentoliikenteen syöttöliikenteenä Ympäristövaikutukset Rautatieliikenteen kilpailu ja rataverkon hinnoittelu Kehitysnäkymiä...57 LÄHDELUETTELO...59 LIITTEET Liite 1 Nykyinen ja suunnitteilla oleva nopean junaliikenteen verkko Euroopassa vuonna 2008 Liite 2 Japanin nopean junaliikenteen (Shinkansen) verkko vuonna 2008

11 9 1 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY 1.1 Aluekehitys Käsite aluekehitys voidaan määritellä usealla tavalla ja usein aluekehitystä käytetään synonyymina tietyn alueen taloudelliselle kasvulle. Tätä vertausta voidaan syystäkin pitää aivan liian suppeana, sillä se ei ota huomioon mm. hyvinvoinnin ja tulojen osuutta aluekehityksessä. Lisäksi alueellisia hyvinvoinnin osatekijöitä, kuten luonnonja kulttuuriarvoja tai vapaa-aikaa, ei voida mitata (52). Näin ollen aluekehitys-käsite sisältää sekä taloudellisen kasvun näkökulman että hyvinvointinäkökulman, jotka toimivat vuorovaikutuksessa keskenään. Toisaalta riittävän alueellisen hyvinvointitason ylläpitäminen vaatii riittävän taloudellisen kasvun ja toisaalta riittävä alueellinen hyvinvointi luo edellytykset myönteiselle taloudelliselle kehitykselle (52). Taloudelliseen kasvuun tietyllä alueella vaikuttavat mm. seuraavat osatekijät (52): elinkeinorakenteen muutos koulutustaso väestömäärä ja väestörakenne alueellinen saavutettavuus (liikennejärjestelmä). Alueellinen hyvinvointi koostuu mm. seuraavista osatekijöistä: tulotaso ja tulojen jakautuminen työllisyysaste yksityisten ja julkisten palvelujen saavutettavuus elinympäristö. 1.2 Nopea junaliikenne Nopean junaliikenteen määrittely ei ole aivan yksinkertaista. Esimerkiksi Euroopan unionin määrittely, joka on kerrottu direktiivissä 96/48, on varsin laaja-alainen. Itse asiassa nopea junaliikenne on yhdistelmä niistä tekijöistä, jotka muodostavat tämän järjestelmän. Tekijöinä ovat infrastruktuuri, kalusto ja operointiolosuhteet. Uudet linjat on rakennettu yli 250 km/h kulkeville junille, jolloin puhutaan erityisistä suurnopeusradoista. Vanhat, nopealle junaliikenteelle perusparannetut radat on rakennettu nopeuksille km/h, jolloin kalustona ovat usein kallistuvakoriset junat. Nopea junaliikenne on saanut alkunsa Japanista vuonna 1964, kun uusi Tokion ja Osakan välinen nopean liikenteen rataosuus avattiin. Nopean junaliikenteen verkon laajuus koko maailmassa oli vuoden 2008 alussa noin kilometriä, josta 56 % sijaitsi Euroopassa, 40 % Aasiassa ja 4 % muualla maailmassa. Suunnitelmien mukaan koko maailman nopean junaverkon laajuus olisi noin kilometriä vuonna 2025, josta Euroopan osuus olisi 47 %, Aasian osuus 45 % ja muun maailman osuus 8 % (59) (kuva 1).

12 10 Kuva 1. Nopean junaliikenteen verkon laajuuden kehitys 1960-luvulta vuoteen 2008 ja ennustettu kehitys vuoteen 2025 (59). Nopeasta junaliikenteestä on muodostunut liikennetuote, jonka tunnuksia ovat nopeus, täsmällisyys, luotettavuus, turvallisuus, mukavuus ja tiheä vuoroväli. Nopea junaliikenne lisää liikkuvuutta, tukee taloudellista ja sosiaalista kehitystä, vähentää ruuhkautumista, edistää tehokasta maankäyttöä, hillitsee kaupunkirakenteen hajautumista ja on ympäristöystävällinen vaihtoehto paremman energiatehokkuutensa ansiosta (59). Euroopassa oli vuoden 2008 alussa käytössä noin km, rakenteilla noin km ja suunnitteilla noin km nopeata junaliikenneverkkoa. Noin kolmasosa Euroopassa käytössä olevasta nopean junaliikenteen rataverkosta sijaitsee Ranskassa, hieman yli neljäsosa Espanjassa ja vajaa neljäsosa Saksassa. Sen sijaan suurin osa (64 %) rakenteilla olevasta nopean junaliikenteen verkosta sijaitsee Espanjassa, kun taas Ranskan, Saksan ja Italian osuus rakenteilla olevasta verkosta on kussakin maassa noin 10 % (59) (liite 1). Yli 60 % Aasiassa käytössä olevasta nopean junaliikenteen verkosta sijaitsee Japanissa ja noin 20 % Kiinassa. Sen sijaan Kiinassa rakenteilla olevan nopean junaliikenteen verkon pituus on noin km kun se Japanissa on noin 600 km. Myös Etelä- Koreassa ja Turkissa on parhaillaan rakenteilla ratoja nopealle junaliikenteelle. Junaliikenteen nopeuttamisprojekteja on suunnitteilla myös Intiassa, Iranissa ja Saudi- Arabiassa (59). Japanissa nopean junaliikenteen henkilöliikennesuorite (matkustajakilometrit) oli hieman suurempi kuin Euroopassa vuonna Japanissa henkilöliikennesuorite on 1990-luvulla kuitenkin pysynyt lähes ennallaan, kun taas Euroopassa henkilöliikenne-

13 11 suorite on kasvanut selvästi 1990-luvun puolivälistä lähtien. Lähes puolet Euroopan nopean junaliikenteen henkilöliikennesuoritteesta on Ranskan rautateillä ja noin viidesosa Saksan rautateillä. Huomattavaa on Espanjan rautateiden henkilöliikennesuoritteen voimakas kasvu vuosina (kuva 2). Viime vuosina on monissa maissa Japanin ja Ranskan kokemusten mukaan alettu rakentaa suurten keskusten välisillä yhteyksillä uusia, vain nopean henkilöliikenteen käyttöön tarkoitettuja ratoja, joilla junien nopeus on yli 250 km/h. Näitä ratoja kutsutaan ranskalaisen mallin mukaan suurnopeusradoiksi. Suomessa nopean henkilöjunaliikenteen nopeustavoitteeksi keskeisillä reiteillä on asetettu km/h, johon pyritään sekä ratateknisin että kalustoratkaisuin. Suunnitelmissa ei ole rakentaa erillisiä ratoja pelkästään nopealle henkilöliikenteelle, vaan nopea junaliikenne Suomessa perustuu ns. sekaliikenneratoihin. Tämä merkitsee sitä, että nopean liikenteen radoilla liikennöi myös raskasta tavaraliikennettä. Tulevaisuuden asemat -strategiassa (VR suunnitelma vuodelta 1991) asetettiin tavoitteeksi matka-aikojen supistaminen yli neljänneksellä. Tämä merkitsi pääratojen junanopeuksien vähittäistä nostamista 200 km:iin/h sitä mukaan, kun radoille tarvitaan perusparannus. Tavoiteverkon tuli strategian mukaan olla valmis vuoteen 2012 mennessä. Strategian toteuttaminen aloitettiin Helsingin ja Turun sekä Helsingin ja Tampereen välisten ratojen perusparannuksen yhteydessä Billions PKm ,3 13% ,6 15% ,7 8% ,4 13% ,9 11% ,7 4% ,1 3% ,9 7% ,7 4% % 8.5 2, % CP 0.5 CD 0.3 SBB 0.3 NSB 0.1 NS 0.8 VR 0.6 SNCB 1.0 RENFE SJ DB AG FS SNCF Total Europe Evolution % Kuva 2. Henkilöliikennesuoritteen kehitys Euroopan nopeassa junaliikenteessä vuosina (58). Ratahallintokeskus on vuodesta 1995 alkaen edistänyt nopean junaliikenteen kehittämistä ja korostanut sen merkitystä alueiden kehittymisedellytyksille. Samalla se

14 12 on myös tutkinut nopean liikenteen edellytyksiä ja vahvistanut nopeaa liikennettä koskevat normit. 1.3 EU:n liikennepolitiikka Euroopan unionin liikennepolitiikan mukaan (EU:n valkoinen kirja vuodelta 2001) tehokkaaseen liikenneverkkoon kuuluu suurnopeusratoja sekä yhteyksiä ja järjestelmiä, jotka mahdollistavat rautatie- ja lentoliikennepalvelujen sekä lentoasemien yhdistämisen samaan verkkoon. Tavoitteena on viime vuosikymmenellä aloitettujen, rautateiden suurnopeusverkon rakentamiseen pyrkivien ohjelmien jatkaminen, joissa pyritään yhdistämään suuret kaupungit toisiinsa nopealla rautatieverkolla ylittäen kansalliset rajat. Reiteillä, joilla uusien ratojen rakentaminen ei ole mahdollista, on harkittava nykyisten ratojen kunnostamista nopeille junille sopiviksi edistyneen kallistuvakorisen junateknologian avulla. Näin voidaan taata riittävän korkea matkustusmukavuus ja palvelutaso. Lisäksi liikenneverkon suunnittelussa olisi pyrittävä hyödyntämään suurnopeusjunien kapasiteettia lentoliikenteen korvaamiseksi sekä rohkaistava rautatieyhtiöitä, lentoyhtiöitä ja lentoasemahallintoja pelkkään kilpailuun keskittymisen sijasta myös yhteistyöhön rautatieliikenteen ja lentoliikenteen välillä. Siten tulisi pyrkiä suurnopeusjunaverkon ja lentoliikenteen yhdistämiseen tähtääviin investointeihin. Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivoja koskevan tarkistuksen myötä pyritään liikenteen pullonkaulojen poistamiseen edistämällä mm. suurten nopeuksien henkilöliikennettä tavoitteena Euroopan pääkeskusten yhdistäminen suurnopeusjunaverkolla. Lisäksi liikenneyhteydet Euroopan unionin alueelta uusiin jäsenmaihin Itä-Eurooppaan ovat historiallisista syistä heikot. Tähän liittyy erityisesti rautatieverkkojen nykyaikaistaminen jäsenmaissa ja niiden liittäminen nykyiseen Euroopan nopean junaliikenteen rautatieverkkoon (kuvat 3 ja 4). Kuva 3. Euroopan nopean junaliikenteenverkko vuonna 2007 (59).

15 Kuva 4. Euroopan nopean junaliikenteen tavoiteverkko vuonna 2025 (59). 13

16 14 2 NOPEAN JUNALIIKENTEEN ALUERAKENTEELLISET VAIKUTUKSET Nopean junaliikenteen vaikutukset aluerakenteeseen ja aluetalouteen ovat suoria tai välillisiä sekä luonteeltaan resursseja uudelleen jakavia tai niitä lisääviä. Suorat vaikutukset liittyvät aikasäästöihin ja saavutettavuuden paranemisen aiheuttamaan vetovoiman kasvuun. Välilliset vaikutukset liittyvät nopean junaliikenteen aiheuttamiin muutoksiin aluetalouksien kilpailukyvyssä ja aluerakenteessa sekä liikennemuotojen välisessä työnjaossa (60). Junaliikenteen rooli on erityisen merkittävä ns. keskipitkillä etäisyyksillä, jotka ovat liian pitkiä auto- ja tai bussiliikenteelle, mutta liian lyhyitä lentoliikenteelle. Kokonaisvaltaisella liikennejärjestelmäsuunnittelulla ja riittävillä investoinneilla voidaan luoda edellytykset (53): rakentavalle alueiden väliselle yhteistyölle tehokkaalle tuotantoresurssien käytölle myönteiselle alueelliselle kehitykselle ja alueelliselle tasapainolle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa nopean junaliikenteen aloittamisella Floridassa nähtiin olevan seuraavat aluerakenteelliset hyödyt (31): se toimii sysäyksenä uusien teollisuudenalojen kehitykselle se on motivoiva tekijä taloudelliselle kehitykselle ja kasvutoiminnoille se toimii kutsukorttina houkuteltaessa uutta yritystoimintaa ja matkailijoita se on keskeinen tekijä edistettäessä kestävää ja taloudellista kehitystä se symbolisoi halukkuutta investoida uusiin ideoihin se kehittää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä (Public Private Partnerships) se edustaa innovatiivista lähestymistapaa ongelmanratkaisuun. On kuitenkin muistettava, että nopean junaliikenteen vaikutuspiirissä on myös alueita, jotka jäävät syrjään nopean liikenneyhteyden tuomista hyödyistä ja joiden saavutettavuus voi jopa huonontua. Nämä alueet tulisi kuitenkin kytkeä mukaan nopean junaliikenteen tuomiin hyötyihin esim. matkaketjuja kehittämällä sekä yhdistämällä paikallinen liikennejärjestelmä nopean junaliikenteen piiriin (18). Tämä vaatii liikennelajikohtaisten matka-aikatarkastelujen ja kehittämisen sijaan matkaketjujen kokonaistarkastelua ja kehittämistä. Jos alueellinen saavutettavuus on jo hyvä korkeatasoisen tie- ja rataverkon ansiosta, lisäinvestoinnit liikenneinfrastruktuuriin ja alueellisen saavutettavuuden parantamiseen aiheuttavat pienemmän lisähyödyn verrattuna yhteyksien kehittämiseen niillä alueilla, joissa infrastruktuurin taso ja saavutettavuus ovat huonompia. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan uuden liikenneinfrastruktuurin rakentaminen ei suoranaisesti vaikuta aluekehitykseen, mutta se luo edellytyksiä toimintamahdollisuuksille, jotka tukevat alueellista kasvua ja kehitystä. Parantuneet liikenneyhteydet lisäävät sekä paikallisen työvoiman saavutettavuutta työpaikkoihin nähden että paikallisten yritysten saavutettavuutta työvoimaan nähden. Tämä johtaa alueellisten työmarkkinoiden kehittymiseen ja työmarkkina-alueiden laajenemiseen (52).

17 15 Nopealla junaliikenteellä voi olla positiivinen vaikutus työllisyystilanteeseen, sillä suurempi työssäkäyntialue ja laajentuvat työmarkkinat avaavat enemmän työllistymismahdollisuuksia ja siten voivat nostaa paikallista työllisyysastetta. Myös yritysten mahdollisuus löytää sopivaa, koulutettua työvoimaa paranee laajemman työssäkäyntialueen myötä (52). Ruotsalaisten esimerkkien perusteella (esim. Svealandsbanan, Kustpilen) voidaan todeta, että panostus nopeaan junaliikenteeseen lyhentää matka-aikoja ja lisää työssäkäyntiliikennettä junalla. Lyhyempi matka-aika yhdistettynä parantuneeseen matkustusmukavuuteen lisää merkittävästi junalla matkustamista ja erityisesti työmatkojen määrää radanvarren paikkakuntien välillä. Yleensä siirtymät autoliikenteestä ovat varsin pieniä, mutta esim. Svealandsbanan osalta on poikkeuksellisesti huomattu, että merkittävä osa junaan siirtyneistä työmatkalaisista on entisiä autonkäyttäjiä (52). Noin 95 % kaikista työmatkoista Ruotsissa on alle tunnin mittaisia. Tämä on merkittävä tekijä työmatkaan käytettävän kulkumuodon valinnassa. Jos junaliikenteen nopeuttaminen tuo merkittäviä työssäkäyntialueita alle tunnin matka-ajan piiriin työssäkäyntikeskuksesta, voivat siirtymät muista kulkumuodoista olla merkittäviä (52). Parantuneet työssäkäyntimahdollisuudet nopean junaliikenteen ansiosta eivät välttämättä automaattisesti johda nopeaan aluekehitykseen, vaikkakin ne luovat edellytyksiä siihen. Myös muut tekijät, kuten esimerkiksi elinkeinorakenne, työllisyystilanne ja asumismahdollisuudet vaikuttavat ihmisten ja yritysten sijaintipäätöksiin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (kuva 5) (52). Oleellista aluekehityksen kannalta on se, että nopea junaliikenne ja lisääntyvä, ylikunnallinen työssäkäyntiliikenne laajemmalta alueelta yhdistävät aikaisemmin erillisiä, paikallisia työmarkkina-alueita uusiksi, suuremmiksi työssäkäyntialueiksi. Tämä pätee erityisesti niissä tapauksissa, joissa pienempi työssäkäyntialue yhdistyy toiminnallisesti suurkaupunkiseutuun tai korkeakoulupaikkakuntaan. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan myös suuremman toiminnallisen aluekokonaisuuden ja taloudellisen kasvun välillä on vahva yhteys. Suurempi alue luo paremmat edellytykset sekä elinkeinoelämän että työvoiman erikoistumiskehitykselle, mikä vaikuttaa alueellisen tuotantorakenteen monipuolistumiskehitykseen (52). Paikallisliikenteen kysynnän ja päivittäisen työssäkäyntiliikenteen tarpeiden lisäksi on muistettava, että nopea junaliikenne palvelee myös yliseudullisia ja maakunnallisia yhteystarpeita, joissa etäisyys ja matka-aika ylittävät päivittäisen työssäkäynnin rajan. Nämä matkustustarpeet ovat yleensä tilapäisiä, työhön tai asiointiin liittyviä liikkumistarpeita (esim. tilapäinen työtilaisuus tai ammattiosaajien lyhytaikainen työpanos) tiettyjen kauempana toisistaan sijaitsevien alueiden välillä, joita nopea junayhteys palvelee. Myös vapaa-ajan matkat muodostavat merkittävän osuuden junamatkustamisesta (52).

18 16 Positiivinen alueellinen kehitys Positiivinen alueellinen taloudellinen kehitys Sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi alueella Staattinen taloudellinen tehokkuus Väestö Dynaam. taloudellinen tehokkuus Koulutustaso Saavutettavuus Yrityskulttuuri Tulotaso Työllisyys Yhteiskunnallisten palveluiden saavutettavuus Kustannustaso Asuinympäristö Alueellinen laajentuminen ja kehitys Saavutettavuus erilaisia saavutettavuuden mittareita: kansainvälinen ja kansallinen saavutettavuus paikallisten työvoimamarkkinoiden koko ja rakenne korkeamman koulutuksen ja tutkimuksen saavutettavuus yksityisten ja julkisten palveluiden saatavuus tavarankuljetusmahdollisuudet kuljetusten laatu LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Liikennejärjestelmän laatu Liikennejärjestelmän toimenpiteet Kuva 5. Positiivisen alueellisen kehityksen ja liikennejärjestelmän kehittämisen välinen vuorovaikutus (52). Italialaisen tutkimuksen mukaan nopean junaliikenteen aloittamisen aiheuttamasta kokonaistyöpaikkamäärän kasvusta noin 48 % oli suoria, rakentamisen aikaisia työpaikkoja ja 52 % välillisesti syntyneitä työpaikkoja. Tutkimuksen perusteella todettiin myös, että yhden työpaikan luominen vaatii noin euron ratahankeinvestoinnin eli noin miljoonan euron investointi nopeaan junaliikennehankkeeseen synnyttää vuosittain keskimäärin 55 työpaikkaa. Suuren osan (noin 60 %) hankkeen välittömistä ja välillisistä hyödyistä arvioidaan kohdistuvan suurkaupunkialueille, noin 7 % hyödyistä on paikallisia ja loput, noin 33 % hyödyistä jakautuu laajemmalle alueelle (13). Nopean junaliikenteen suurimman työllisyysvaikutuksen (noin 75 %) on arvioitu kohdistuvan palvelusektorille, erityisesti vähittäiskauppaan, matkailuun sekä rahoitus- ja liikennepalveluihin (31). Nopean junaliikenteen vaikutukset väestön ja työpaikkojen kehitykseen tapahtuvat aina tietyllä aikaviiveellä, jonka pituus riippuu ennen kaikkea paikallisista olosuhteista. Tilastollisen analyysin mukaan noin 10 % hankkeen maksimaalisista vaikutuksista syntyy ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana. Täten aikaviive hankkeen valmistumisen ja elinkeinoelämään kohdistuvien vaikutusten välillä on hyvin suuri (56). Ruotsalaisessa Ostkustbanan-tutkimuksessa tehtiin joustotarkastelu, jossa määriteltiin alueellisen junatarjonnan ja junaliikenteen saavutettavuuden kehityksen perusteella vaikutus työpaikkojen määrään. Esimerkkilaskelman mukaan 75 %:n parannus junatarjonnassa ja 60 %:n parannus saavutettavuudessa aiheuttaisi noin 8 %:n kasvun alueen työpaikkamäärässä. Jos 20 % tästä arviosta toteutuisi ensimmäisen 20 vuoden aikana, olisi työpaikkamäärän kasvu tänä aikana noin 2 % (56). Toisaalta on myös

19 17 todettava, että jos nopean junaliikenteen aloittaminen on varsin todennäköistä, maankäytön kehitys ja keskittyminen nopeaan junaliikennekäytävään alkaa jo ennen radan rakentamista tai junaliikenteen aloittamista. Japanissa nopea junaliikenne on selvästi vaikuttanut muuttoliikkeeseen. Väestönkasvu on ollut voimakkainta alueilla, joilla on nopean junaliikenteen asema. Nopean junaliikenteen aloittamisen jälkeisen 10-vuotisjakson aikana tehdyn seurantatutkimuksen mukaan asemapaikkakuntien väestönkasvu oli 22 % suurempi kuin paikkakuntien, joissa ei ollut asemaa. Suurimmat hyödyt kohdistuivat pieniin ja keskisuuriin kaupunkeihin, sillä vastaavan kokoiset paikkakunnat, joilla ei ole nopean junaliikenteen asemaa, ovat muuttotappioalueita. Lisäksi markkinoiden laajentuminen ja yhteydenpidon helpottuminen on houkutellut radanvarteen noin 16 % enemmän yrityksiä kuin muille alueille. Teollisuustuotannon kasvuvauhti on ollut noin 20 % suurempi ja vähittäiskaupan kehitys noin 16 % suurempi kuin paikkakunnille, joissa ei ole asemaa (55). Nopean junaliikenteen ja parantuneen saavutettavuuden avulla voidaan myös välillisesti ehkäistä väestön poismuuttoa alueelta. Parantuneiden yhteyksien kautta työja koulutusmarkkinat sijaitsevat ajallisesti lähempänä, mikä voi vaikuttaa ihmisten muuttopäätökseen. Myös yritykset voivat kehittää yhteistyötä, kun lähimarkkinat laajenevat nopeiden liikenneyhteyksien ansiosta. Nopeutuneet yhteydet korkeakoulupaikkakunnille edistävät myös yritysten kilpailukykyä (53). Työllisyysvaikutusten lisäksi nopealla junaliikenteellä on positiivisia vaikutuksia mm. vähittäiskauppaan ja matkailuun. Hyötyjä saavat myös asiakas- ja yrityspalveluihin erikoistuneet yritykset sekä tutkimuslaitokset. Nopeiden liikenneyhteyksien kautta ne pystyvät kehittämään informaation vaihtoa sekä työvoiman ja asiakkaiden hankintaa sekä siten parantamaan palvelujensa kilpailukykyä (18). Japanilaisten tutkijoiden johtopäätösten mukaan nopean junaliikenteen aiheuttamat kasvuvaikutukset ovat merkitykseltään vähäisempiä kuin vaikutukset toimintojen sijoittumiseen. Maakuntatasolla nopea junaliikenne hajauttaa kasvua suurkaupungeista alueellisiin keskuksiin sekä myös pienemmille asemapaikkakunnille, mutta seututasolla tapahtuu keskittymistä asemanseutujen houkutellessa taloudellista toimintaa, työpaikkoja ja väestöä (55).

20 18 3 NOPEAN JUNALIIKENTEEN PAIKALLISET MAANKÄYTTÖ- VAIKUTUKSET Nopean junaliikenteen vaikutukset leviävät ratakäytävien suuntaisesti. Merkittävimmät hyödyt kohdistuvat suuriin keskuksiin sekä asemapaikkakunnille, jotka toimivat nopean liikenneyhteyden ja siten parantuneen saavutettavuuden välityspisteinä. Hyvät liityntäliikenneyhteydet levittävät vaikutuksia myös asemien ympäristöön. Paremmat tietoliikenneyhteydet ja parantuneet liikkumismahdollisuudet luovat edellytyksiä yhä erikoistuneemmalle palvelutarjonnalle (18). Nopea junaliikenne muuttaa asemapaikkakuntien toiminnallista luonnetta vahvistaen paikkakunnan asemaa seudullisena tai alueellisena keskuksena. Lisäksi se tukee yhdyskuntarakenteen tiivistymiskehitystä riippuen alueen maankäytön suunnittelusta. Tehokkaan liityntäliikenteen kautta hyödyt jakautuvat asemapaikkakuntien vaikutuspiiriin (60). Nopealla junaliikenteellä on Japanissa havaittu olevan monentyyppisiä, asemanseuduille kohdistuvia paikallisia vaikutuksia. Välittömien, rakentamisen aikaisten työllisyysvaikutusten lisäksi saavutettavuuden paraneminen asemanseuduilla on houkutellut uutta yritystoimintaa ja yksityisiä investointeja välillisine työllisyysvaikutuksineen ja siten edistänyt paikallistaloutta. Tutkimuksen mukaan uusien työpaikkojen syntymisvauhdin ero asemapaikkakuntien ja muiden paikkakuntien välillä on suurien keskusten osalta noin 15 % ja keskisuurten keskuksien osalta noin 10 %. Lisäksi rata on nostanut maan hintaa asemien ympäristössä joillakin paikkakunnilla jopa 67 % viiden vuoden aikana (55). Asemanseuduille on myös syntynyt kauppakeskuksia sekä matkailu- ja virkistyspalveluja, joiden tarpeisiin on rakennettu isoja hotellikomplekseja laajoine konferenssitiloineen. Lisäksi uuden nopean junayhteyden myötä ratakäytävän vaikutuspiirissä asuville on tarjoutunut mahdollisuus saavuttaa nopeammin radan varren suurissa keskuksissa sijaitsevat kulttuuripalvelut (40). Ensimmäisen neljän vuoden aikana Englannin kanaalin alittavan nopean junaliikenteen aloittamisesta ei radan vaikutusalueella ole ollut havaittavissa merkittäviä maankäytöllisiä muutoksia. Lyhyen aikavälin vaikutukset ovat toistaiseksi rajoittuneet asematerminaalien ympäristöön kehittyneisiin kaupallisiin palveluihin. Toisaalta tunnelin rakentamisella ja avaamisella oli selviä rakentamisen aikaisia työllisyysvaikutuksia, jotka kohdistuivat enimmäkseen rautatiesektorille. Samalla työllisyysvaikutukset olivat negatiivisia niiden liikennemuotojen ja niihin liittyvien toimintojen osalta (erityisesti lauttaliikenne), joiden rooli tunnelin avaamisen jälkeen väheni. Tunnelin rakentaminen voi myötävaikuttaa teollisuus- ja palveluyritysten hajasijoittumiseen suurten kaupunkikeskuksien ulkopuolelle, pienempiin keskuksiin, joita nopea junaliikenne palvelee. Näissä keskuksissa yritykset voivat hyödyntää alhaisempaa maan hintaa ja alhaisempia työvoimakustannuksia sekä siten saavuttaa säästöjä tuotantokustannuksissa. On kuitenkin odotettavissa, että pitkällä aikavälillä asemanseutujen maankäytössä tulee tapahtumaan rakenteellisia muutoksia. Kehityksen arvioidaan olevan merkittävää erityisesti niillä asemanseuduilla, jotka sijaitsevat strategisesti oikeassa paikassa muihin kaupunkikeskuksiin ja liikenneverkkoon

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Saavutettavuus ja aluerakenne

Saavutettavuus ja aluerakenne Saavutettavuus ja aluerakenne Väestö, liikenneverkko ja liikkumiskäyttäytyminen sekä yhteiskunnan keskittyvä kehitys Näkökulmia FiRa-, TRACC- ja Aluetypologia-hankkeista Ossi Kotavaara Hankkeet lyhyesti

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

(XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ

(XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ ,3 Bryssel 2. lokakuuta 2001 (XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ (XURRSDQ NRPLVVLR HVLWWll XXGHVVD OLLNHQQHWWl NRVNHYDVVD

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva

Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva Kymenlaakson liiton liikenneseminaari 26.3.2015 Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 26.3.2015 1 EU:n päätös ydinverkkokäytäviksi

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset

Liikenneväylähankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset Liikenneväylähankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset Päivi Nuutinen 8.11.2016 Liikennevirasto / Suunnittelu ja hankkeet / Hankesuunnitteluosasto Hankearvioinnin kehittämisen tavoitteet T1 T2 T3

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset 1 Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset Seppo Lampinen, Ilari Karppi, Anna Saarlo, Jani Hanhijärvi YY-Optima Oy Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Luonnos 5.11.2003

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen 22.5.2015 Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén 16.6.2015 1 Yhteisetu -hanke Toteuttajana Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

PALAPELIÄ RAKENTAMAAN: Matka- ja palveluketjut matkailussa k

PALAPELIÄ RAKENTAMAAN: Matka- ja palveluketjut matkailussa k Lentoyhtiöiden tukeminen markkinointiresurssit matkan ideointi myynti matkan suunnittelu PALAPELIÄ RAKENTAMAAN: Matka- ja palveluketjut matkailussa k reittikehitys lentokapasiteetti täyttöaste Hanne Junnilainen

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille

konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille Sijoitusmessut 2016 konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille Tapio Kolunsarka, toimitusjohtaja, Ramirent oyj Ramirent on johtava konevuokrausratkaisujen tarjoaja Markkinajohtaja kahdeksassa maassa

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa?

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? HT, DI Seppo Lampinen Lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskus 29.11.2016 Kaupunki ja liikennejärjestelmä Kaupungit ovat aina

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset

Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset Antti Rehunen, Kimmo Nurmio ja Ville Helminen Suomen ympäristökeskus SYKE TEM ja aluetieto Tutkimuksen agenda maakuntauudistuksen kynnyksellä 1.12.2016

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS 17.3.2016 Liikevaihto kasvoi 635,6 milj. euroon, kasvua 3,6 % tai 6,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla EBITA 66,8 (65,8) milj. EUR tai 10,5 % (10,7 %)

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus Q Teleste Proprietary. All rights reserved.

Puolivuosikatsaus Q Teleste Proprietary. All rights reserved. Puolivuosikatsaus 11.8.2016 Q2 2016 1 Rakennamme tulevaisuutta, joka on älykkäämpi, turvallisempi ja sujuvampi 2 Liiketoiminta-alueet Video and Broadband Solutions Laajakaista- ja videovalvonta- ja informaatioratkaisut

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 245/2006 vp Junaliikenteen säilyttäminen Keurusseudun ja Suomenselän alueella Eduskunnan puhemiehelle Perinteisesti Haapamäen risteysasema on ollut junaliikenteen merkittävä yhteyspaikka

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot