Päätösten aika. Varusmiesalennus palaa juniin. Pariisissa. Kauhavalla KHL. Paikkalipun varausmahdollisuutta juniin toivotaan takaisin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päätösten aika. Varusmiesalennus palaa juniin. Pariisissa. Kauhavalla KHL. Paikkalipun varausmahdollisuutta juniin toivotaan takaisin"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Varusmiesalennus palaa juniin Paikkalipun varausmahdollisuutta juniin toivotaan takaisin uutiset, sivu 3 puolustusvoimien uutislehti 52. vuosikerta n:o 20 (1153) verkossa > Päätösten aika Seuraava hallitus joutuu tekemään puolustusvoimien suorituskykyyn vaikuttavia isoja päätöksiä. Pääministeri Alexander Stubbin mukaan nykyisellä säästölinjalla ei voida enää jatkaa. Stubb kannattaa Kanervan työryhmän esittämää lisärahoitusta sekä suurten materiaalihankintojen huomioimista seuraavassa hallitusohjelmassa. Suomessa pitää olla uskottava puolustus ja sitä pitää myös rahoittaa, Stubb kommentoi. uutiset, sivu 3 Pariisissa tehtiin merivalvontayhteistyön historiaa uutiset, sivu 4 Kauhavalla harjoiteltiin viimeistä kertaa kentällä, sivu 10 Grafiikka: Eetu Lehmusvaara KHL on kokemisen arvoinen vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 20/2014 pääkirjoitus Hankinnat saatava hallitusohjelmaan Jos haluamme puolustaa Suomen alueellista koskemattomuutta, se on tehtävä maalla, merellä ja ilmassa. Kevään eduskuntavaaleissa puolustuskysymykset nousevat suurella todennäköisyydellä yhdeksi tärkeäksi teemaksi. Seuraava hallitus joutuu nimittäin isojen päätösten eteen, kun suunnitellaan puolustusvoimien suorituskykyjen tulevaisuutta. Kuten pääministeri Alexander Stubb Ruotuväen haastattelussa toteaa, merivoimien ja ilmavoimien suuriin materiaalihankintoihin tarvitaan erillisrahoitus, joka on huomioitava jo seuraavassa hallitusohjelmassa. Puolustusvoimien materiaalihankintabudjetti ei vuosikymmeniin ole ollut niin alhaalla kuin nyt. Vuosina materiaalimenot ovat olleet keskimäärin noin 32 prosenttia puolustusvoimien menoista. Budjettileikkausten myötä materiaalirahoitus on nyt vain noin 20 prosenttia tornitouhua puolustusbudjetista. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna esimerkiksi 90-luvulla materiaalihankintoihin käytettiin 0,57 prosenttia ja 2000-luvullakin vielä 0,36 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2015 vastaava luku on 0,25. On sanomattakin selvää, että rahoitus ei ole riittävä. *** Normaalien materiaalihankintojen lisäksi edessä ovat merkittävät merivoimien ja ilmavoimien suorituskykyihin vaikuttavat suuret hankinnat kuten laivue 2020 ja Hornet-hävittäjien korvaaminen. Puolustusvoimien kokonaissuorituskyvyn kannalta molempien hankintojen on onnistuttava: yhden puolustushaaran alasajo rapauttaa koko puolustuksen. Ja kuka haluaa päättää, tarvitsemmeko enemmän meri- vai ilmavoimia? Haluammeko valvoa alueellista koskemattomuutta merellä ja pinnan alla vai ilmassa? Sellaista valintaa ei voi tehdä. Jos haluamme puolustaa Suomen alueellista koskemattomuutta, se on tehtävä maalla, merellä ja ilmassa. Puolustusvoimat on osa suomalaista yhteiskuntaa ja sellaisena toimijana sen on luonnollisesti huomioitava myös Suomen taloudellinen kestokyky. Tässä lehdessä asiaa peräänkuuluttaa myös puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi. Tätä periaatetta puolustusvoimat on ansiokkaasti toteuttanut. Puolustusvoimauudistus lähti liikkeelle puolustusvoimien omasta aloitteesta ennen kuin budjettileikkaukset olivat tiedossa. Säästötavoitteet otettiin tunnollisesti osaksi uudistusta ja saavutetaan tavoitteiden mukaisesti. Säästöt olivat suuruudeltaan kuitenkin liian isoja. Jos sama rahoitustaso jatkuu, edes minimisuorituskykyä ei kyetä ylläpitämään tämän vuosikymmenen jälkeen. Puolustusvoimien tavoite nyt on saada palautettua noin puolet leikatuista rahoista takaisin puolustusbudjettiin. Tavoite on paitsi realistinen myös hyvin perusteltu, ja melkein kaikki puolueet ovat julkisesti ilmoittaneet tukevansa lisärahoitusta. Mutta puolustuskykyä ei rakenneta sanoilla vaan teoilla, ja niiden todellisuus mitataan viimeistään seuraavissa hallitusneuvotteluissa. > nurkka Kaapin kätköistä maailmanpolitiikan polttopisteeseen Arvostettu brittiläinen aikakauslehti The Economist arvioi tuoreessa numerossaan maailman olevan hyvää vauhtia jakautumassa kahteen leiriin seksuaalivähemmistöjen oikeudellisen aseman suhteen: yhä suvaitsevaisempaan ja yhä suvaitsemattomampaan. Monissa maissa seksuaalivähemmistöjen asema on viime vuosina kohentunut merkittävästi. Useimmissa Yhdysvaltojen osavaltioissa samaa sukupuolta olevat voivat tänä päivänä solmia vapaasti avioliittoja ja samansuuntaista kehitystä on havaittavissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Homoseksuaalisuus on tullut entistä hyväksytymmäksi myös Kiinassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Myös paavi Franciscus on lieventänyt roomalaiskatolisen kirkon perinteisesti jyrkän tuomitsevaa kantaa seksuaalivähemmistöihin. Toisessa osassa maailmaa seksuaalivähemmistöjen asema polkee paikallaan tai heikkenee. Islamistiset ääriliikkeet mm. Lähi-idässä ja Afrikassa ovat ottaneet asiakseen hyökätä homoseksuaaleja vastaan. Iranissa ja Saudi-Arabiassa seksuaalivähemmistöihin kuuluminen voi johtaa vallitsevan lainsäädännönkin kautta kuolemanrangaistukseen. Myös monissa Afrikan maissa homoseksuaalisuus on edelleen rikos ja seksuaalivähemmistöjen julkista vainoamista esiintyy laajasti. Hallitusten sponsoroimaa seksuaalivähemmistöjen vastaista kampanjointia on havaittavissa myös lähempänä. Viime vuosien aikana Venäjän johto on kiihdyttänyt eräänlaista kulttuuritaistelua, jolle on leimallista torjuva suhtautuminen kansalaisvapauksiin ja moniarvoiseen yhteiskuntaan. Esille on nostettu ajattelumallia, jossa konservatiivinen, perhearvoja vaaliva Venäjä pyritään esittämään jonkinlaisena vastavoimana rappioituneelle lännelle. Osana tätä kampanjaa on homoseksuaalisuuden julkisen edistämisen kieltävä laki. Sama ilmiö on nähtävissä myös Unkarissa, jossa pääministeri Viktor Orbánin hallinto on julistautunut konservatiivisten arvojen esitaistelijaksi. Osana tätä kampanjaa ovat Unkarin seksuaalivähemmistöjen asemaan tehdyt heikennykset. Kansainvälistä hämmennystä ovat herättäneet mm. maan uusien alakoulun oppikirjojen sisällöt, joissa homoseksuaalisuus määritellään kuolemansynniksi ja rinnastetaan mielisairauteen. *** Erilaisten sisäisten ja ulkoisten vihollisten etsiminen ja osoittelu on toki kautta aikojen ollut tyypillistä itsevaltaisille tai itsevaltaisuutta ihannoiville hallituksille ja tänä päivänä myös sukupuoliset vähemmistöt näyttävät olevan tässä käyttökelpoinen "vihollinen". Kysymys seksuaalivähemmistöjen asemasta ja yleisemmin yhteiskunnan moniarvoisuudesta onkin tänä päivänä yhä voimakkaammin poliittinen vedenjakaja, jolla joko alleviivataan omaa länsimaista arvomaailmaa tai sitten hyökätään sitä vastaan luvun maailmanpolitiikkaa tehdään entistä enemmän arvokysymysten kautta. Tommi Koivula Kirjoittaja on reservin korpraali ja erikoistutkija Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksella kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Oliko Ruotsin aluevesillä vieras sukellusvene? sosiaalisesta mediasta Kyllä 59% 5. marraskuuta PV:n johtamisen malli haastava ja vaatii varusm. paljon - "elämänkokemus auttaisi". Ei enää inttiin 18-20v.? #asevelv Varusmiesliiton puheenjohtaja Ville Blom spekuloi puolustusvoimien johtamisen mallin mahdollisilla vaikutuksilla varusmiespalveluksen 10. marraskuuta #TPNiinistö: Ukrainan tapahtumilla laajempia, jopa systeemisiä, vaikutuksia. Itä-Euroopan alueellinen tilanne on muuttunut epävarmemmaksi. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan. "Nyt kyllä syttyy kapina; kuka oikeesti suostuis siihen että meiän RU-kurssin nimi ois kantele. Miks ei saman tien triangeli. #intti Upseerioppilas Saku Komujärvi ei ollut tyytyväinen uuden RUkurssin 245 Kannel-nimeen. Se mikä toiselle on realistista tilannekuvausta ja skenaarioiden työstämistä, on toiselle hysteeristä sodanlietsontaa. #turpo #tulimieleen Turvallisuuspolitiikan bloggaaja Janne Riiheläinen pohtii alan viestinnästä syntyviä ymmärryseroja. 41% Seuraava kysymys: Onko VR:n varusmiesalennus tarpeellinen? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Joel Kontiainen Puh TOIMITTAJAT Kokelas Joona Kosloff Puh Kokelas Samu Saatsi Puh Alikersantti Sanna Närä Puh Kaartinjääkäri Rasmus Arikka Puh Kaartinjääkäri Pauli Loukola Puh Kaartinjääkäri Juho Mäki-Lohiluoma Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Eetu Lehmusvaara VALOKUVAAJAT Kokelas Olli Viljamaa Kaartinjääkäri Aku Siukosaari Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2014 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 20/ uutiset Puolustusta ei voi ajaa alas Pääministeri Alexander Stubb haluaa huomioida isot materiaalihankinnat hallitusohjelmassa. Puolustusvoimat rakentaa suorituskykyjään puolustushaara kerrallaan. Helena Immonen Pääministeri Alexander Stubb kannattaa puolustusbudjetin kasvattamista ja antaa tukensa myös merivoimien ja ilmavoimien tuleville materiaalihankinnoille. Stubb sanoo tukevansa puolustuksen parlamentaarisen selvitysryhmän esitystä puolustusbudjetin asteittaisesta korotuksesta. On ilman muuta selvää, että tuen raportin johtopäätöksiä puolustusmenojen lisäämisestä. Mutta pitää katsoa kokonaisuutta: lisäykset ovat pitkällä aikavälillä aika pieniä. Meillä on tulossa isoja hankintapäätöksiä seuraavina vuosina, eli ilmavoimien ja merivoimien materiaalihankinnat, Stubb kertoi haastattelussa. Ilkka Kanervan johtama parlamentaarinen selvitysryhmä totesi raportissaan, että merivoimien tärkeimpien taistelualusten korvaaminen on ratkaistava 2010-luvun loppuun mennessä. Ilmavoimien hävittäjäkaluston hankintaa koskevat päätökset ovat puolestaan ajankohtaisia vuosikymmenen vaihteessa. Stubbin mielestä on sanomattakin selvää, että materiaalihankintoihin tarvitaan erillisrahoitus. Hän kannattaa hankintojen huomioimista seuraavassa hallitusohjelmassa. Olen puhunut paljon siitä, että seuraavan hallitusohjelman pitää olla lyhyt ja strateginen. Mutta se on selvää, että tämäntyyppiset isot hankkeet pitää muodossa tai toisessa siellä noteerata, Stubb kommentoi. Joka tapauksessa näitä pitää lähteä suunnittelemaan ajoissa ja systemaattisesti. Isot hankinnat pitää tehdä myös riippumatta siitä, mitä muita päätöksiä tehdään puolustusratkaisun suhteen. Kyberkykyä tulee kehittää Pääministeri toteaa, että puolustusvoimauudistus on toteutettu erinomaisesti. Myös asetetut säästötavoitteet saavutetaan. Stubbin mukaan puolustusvoimat on ainoa hallinnonalan toimija, joka on tehnyt tismalleen sen, mitä siltä on pyydetty. Tämä osoittaa jälleen kerran koko puolustushallinnon särmää Kuva: Aku Siukosaari Pääministeri Alexander Stubb haluaa säilyttää yleisen asevelvollisuuden osana Suomen puolustusratkaisua. Hän itse suoritti varusmiespalveluksensa Santahaminassa ja on sotilasarvoltaan korpraali. ja kykyä, mutta on selvää, ettei näin voida jatkaa. Suomessa pitää olla uskottava puolustus ja sitä pitää myös rahoittaa. Puolustusvoimien kykyyn Stubb uskoo uudistuksen jälkeenkin. Säästöt on hänen mielestään tehty suorituskykyä vähentämättä. Suorituskykyjä pitäisi kuitenkin myös kehittää. Kyberturvallisuus on ala, jossa Stubbin mielestä pitäisi kykyjä kehittää koko yhteiskunnan saralla. Kyber on käytännössä modernia sodankäyntiä, ja jos kyberturvallisuus ei ole kunnossa, koko yhteiskunnan toiminnan voi lamauttaa. En puhu vain pankeista vaan esimerkiksi huoltovarmuudesta ja energiansaannista, Stubb sanoo. Tähänkin tarvitaan lisää rahaa ja pitää olla valmiutta muuttaa lainsäädäntöä. Seuraavassa hallitusohjelmassa ja seuraavalla hallituskaudella meidän on tarkasteltava tätä lainsäädäntöä. Kalusto vanhenee Puolustusvoimissa puolustushaarojen suorituskykyjä rakennetaan vuorollaan vuosikymmenen jaksoissa. Tällä vuosikymmenellä on maavoimien rakentamiskausi, jota ensi vuosikymmenellä seuraa merivoimien ja erityisesti ilmavoimien kausi. Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi kertoo, että jotta puolustusvoimat on toimintakykyinen, jokaisen puolustushaaran on oltava toimintakykyinen oman kautensa päättyessä. Tällä hetkellä on menossa maavoimien rakentamisen aika ja Jyväsjärven mukaan siihen liittyvät juuri nyt olemassa olevat haasteet. Yksi on noin 575 miljoonan euron suora budjettileikkaus vuonna Toinen on 40-, 50- ja 60-luvuilla hankitun kaluston vanheneminen ja lisäksi vuosikymmeniin poikkeuksellinen kriisi Euroopassa. Ja vaikka tulevat isot hankkeet luonnollisesti kiinnostavat, tällä hetkellä tulee keskittyä pääosin maavoimiin ja tiettyjen ilma- ja merivoimien puutteiden korjaamiseen, Jyväsjärvi toteaa. Maavoimissa käytöstä poistuu muun muassa vanhentuneita panssarintorjunta-aseita ja ammuksia, ajoneuvoja, tykki- ja ilmatorjuntakalustoa ja ampumatarvikkeita sekä analogisia radioita ja viestijärjestelmiä. Merivoimissa vanhenee taistelualuskalustoa ja laivue 2000 peruskorjataan. Ilmavoimissa puolestaan vanhenee hävittäjien tukeutumiskykyyn liittyvää materiaalia. Asteittainen korotus Kanervan työryhmän esittämä asteittainen tasokorotus puolustusbudjettiin takaisi sen, että puolustusvoimien suorituskyky kyetään ylläpitämään minimitasolla. Asteittainen korotus alkaisi vuonna miljoonalla ja nousisi vuoteen 2020 mennessä 150 miljoonaan. Mahdollinen lisärahoitus tulee käyttää vanhenevan kaluston korvaamiseen ja liian vähälle jääneen materiaalin määrän lisäämiseen. Lisäksi on aloja, joihin on pakko tehdä investointeja, kuten kyberkyvyn kehittäminen, Jyväsjärvi kertoo. Jyväsjärven mukaan asteittainen korotus on hyvä malli, koska hankintojen valmistelu vaatii oman aikansa. Materiaalia ei ole suoraan hyllyssä saatavilla, ja iso osa korvattavasta materiaalista vanhenee vuosikymmenen lopulla. Merivoimien ja ilmavoimien edessä olevia suuria materiaalihankintoja ei kuitenkaan voida toteuttaa lisärahoituksella vaan niihin tarvitaan erillisrahoitus. Jos laivue 2020 hanketta ei toteuteta, menetetään alueellisen koskemattomuuden valvonta ja torjuntakyky merellä sekä miinantorjunta- että pinta-alusten toimintakyky. Jos Hornet-kalustoa ei ensi vuosikymmenen loppuun mennessä korvata, meidän ilmapuolustuksemme on täysin romutettu, Jyväsjärvi selventää. Suunnittelijoiden on tietysti oltava realisteja yhteiskunnan kokonaisvoimavarojen arvioinnissa. Mutta puolustuskykyä ei missään nimessä voida ajaa alas. Puolustuskyvyn ylläpito on turvattava taloudellisesti Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg ovat huolissaan puolustusmäärärahoista. Kuva: Aku Siukosaari Sanna Närä Suomen puolustuskyvyn ylläpitämistä turvaava rahoitus nousi esiin 211. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa kuulluissa puheissa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön avajaispuhe käsitteli myös Venäjä-suhteita. Presidentti luonnehti Venäjän ja lännen välejä huonoimmiksi sitten kylmän sodan. Hän kertoi tämän koskettavan myös suomalaisia, sillä laajemman kriisin heijastumia voi havaita Itämerellä, jossa sotilaallinen läsnäolo on lisääntynyt. Suomen turvallisuutta on Niinistön mukaan rakennettava kokonaisuutena, johon kuuluvat uskottavan puolustuskyvyn ylläpito, hyvät naapurussuhteet ja kansainvälinen yhteistyö. Nämä osat ja niiden tasapaino on saatava kuntoon, etenkin puolustuksen uskottavuus. Puolustustahtoa meillä suomalaisilla kyllä on, mutta kysymys kuuluu nyt, riittääkö meillä rahaa, Taloudesta uhkaa nykymenolla tulla meidän Akilleen kantapäämme, Niinistö kiteytti. Kaikille puolustushaaroille riittävät toimintaresurssit Tervehdyksensä toi myös puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg, jonka puheenvuoro käsitteli loppusuoralla olevaa puolustusvoimauudistusta. Talous nousi myös esille lisärahoitusta tukevan parlamentaarisen selvitysryhmän loppuraportin myötä. Suositeltu lisärahoitus palauttaisi noin puolet vuonna 2011 päätetyistä leikkauksista, Lindberg sanoi. Lisärahoituksella kyetään Lindbergin mukaan paikkaamaan vanhentuvien asejärjestelmien suorituskykypuutteita, mutta sillä ei pystytä luomaan uusia suorituskykyjä. Myöskään joukkojen valmiutta ei nykyrahoituksella paranneta. Vuoden 2015 pääteemaksi komentaja nosti toiminnan tason palauttamisen. Toimintaresursseja keskitetään kaikille puolustushaaroille koulutukseen ja valmiuteen

4 4 uutiset ruotuväki 20/2014 lyhyesti Modernisoitu Pasimiehistönkuljetusvaunu maavoimille Maavoimat vastaanotti 7. marraskuuta ensimmäisen modernisoidun Pasi-miehistönkuljetuspanssarivaunun Hämeenlinnassa. Vaunu on esisarja-ajoneuvo. Patria Oy uudistaa panssaroidut Pasi-miehistönkuljetusvaunut vuosina Tavoitteena on varmistaa vaunujen suorituskyky, kunto ja tekninen elinjakso 2030-luvulle asti. Hankintasopimuksen veroton hinta on 18 miljoonaa euroa. Jalkaväen tarkastaja, eversti Jukka Valkeajärven mukaan modernisointi on merkittävä uudistus puolustusvoimille. Keskeistä on, että ajoneuvon käyttöikä pitenee lähes 50 vuoteen. RAr Merivoimat läpäisi evaluoinnin Merivoimien rannikkojääkärikomppania läpäisi syyskuuta järjestetyssä Northern Coasts harjoituksessa Naton korkeamman tason evaluoinnin. Käytännössä evaluointikokeen läpäisy mahdollistaa joukkojen asettamisen Nato Responce Force -valmiuteen. Puolustusministeri Carl Haglund tutustui komppanian toimintaan syyskuussa. Huomioitava asia Uudenmaan prikaatin perustaman ja kouluttaman rannikkojääkärikomppanian osalta on se, että verrattaessa Suomen aikaisempiin NRF-joukkoihin tässä joukossa reserviläisten osuus on suurempi, Haglund toteaa. JKon Vaatetushuollon selvitys oli riittävä Valtiontalouden tarkastusvirasto on käsitellyt Comforta Oy:n tekemän puolustusvoimien vaatetushuoltoa käsittelevästä kilpailutuksesta tehdyn valituksen ja todennut, että selvitys ei anna aihetta jatkotoimiin. Puolustusministeriö päätti marraskuussa 2013, että vaatetushuolto järjestetään puolustusvoimien oman toiminnan kautta vuoden 2015 alusta lähtien. Pohjoisen alueen vaatehuoltoa aikaisemmin hoitanut Comforta teki päätöksestä kantelun Valtiontalouden tarkastusvirastolle, sillä katsoi, että päätöksen perusteena ollutta selvitystä ei ollut tehty riittävän huolellisesti. JKon Vuoden aliupseeri valittiin Utista Ylikersantti Pekka Alaräisänen Utin jääkärirykmentin erikoisjääkäripataljoonasta valittiin vuoden aliupseeriksi. Nimitys julkistettiin aliupseeriliiton edustajakokouksessa Seinäjoella 6. marraskuuta. Alaräisänen palvelee erikoisjääkäripataljoonassa, minkä vuoksi Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino ei voinut kertoa hänen tehtävistään tarkemmin. Aliupseeri on kokenut, sillä hän työskennellyt jo 10 vuoden ajan. Kyseessä on erinomainen kaveri, jolla ei tule helposti suru puseroon. Hän on erittäin arvostettu sotilas työtoverien ja esimiesten keskuudessa, Leino sanoo. PLo Pariisissa tehtiin historiaa Eurooppalaisen merivalvontayhteistyön operatiivinen vaihe käynnistyi. Jatkossa tavoitteena on yhä suurempi yhteistyö. Joona Kosloff Eurooppalainen merivalvontayhteistyö MARSUR (Maritime Surveillance networking for Europe) siirtyi operatiiviseen vaiheeseen 28. lokakuuta Pariisin Le Bourget ssa pidetyillä Euronaval-messuilla. MARSUR kokoaa yhteen Euroopan eri merialueita luomalla verkoston, yhteistyöforumin, jossa tietoja voidaan vaihtaa manuaalisesti ja automaattisesti. Tämä parantaa merivoimien tilannekuvaa, vähentää onnettomuuksia ja säästää rahaa. MARSUR-hallituksen puheenjohtaja, komentaja Pasi Staff on johtanut projektia pitkään ja pitää läpinäkyvyyttä tärkeänä turvallisuuden kannalta. Jos Ruotsilla on tietoa, niin se tulee jakaa kaikille jäsenmaille käyttäen hyväksi tätä MARSURverkostoa, jossa tieto menee myöskin salattuna. Voidaan jakaa tietoa, joka hyödyntää kaikkia jäsenmaiden viranomaisia ja päätöksen tekoa, Staff selventää. Tällä hetkellä yhteistyössä on mukana 18 jäsenmaata ja Euroopan satelliittivirasto. Tavoitteena on saada kaikki Euroopan unionin merelliset jäsenvaltiot yhteistyöhön. Vielä puuttuu Kroatia, joka tosin on jo lähestynyt jäsenyyshakemuksen kanssa. Sitten on vielä Albania, Romania, Malta ja Tanska, Staff luettelee. Myötä- ja vastamäkeä Kulttuurierot eteläisten ja pohjoisen maiden välillä ovat suuret, joten alueellisen yhteistyön merkitys korostuu: Itämerellä haasteita aiheuttavat pääosin merenkulun turvallisuus ja ympäristöongelmat, kun taas Välimerellä kamppaillaan terrorismin ja laittoman siirtolaisuuden kourissa. Erilaisten kulttuurien ja tavoitteiden yhteenliittäminen ei ole aina ollut ihan helppoa. On ollut Joel Kontiainen VR on ottamassa uudelleen käyttöön lähi- ja kaukojunien junalippujen varusmiesalennuksen. Varusmieslippu poistui VR:n valikoimasta vuodenvaihteessa puolustusvoimien kotimatkakäytäntöjen uudistuttua siten, että varusmiehet pystyvät matkustamaan kaukoliikenteen junissa ilmaiseksi lomapukuun pukeutuneina. Lisäksi matkustamiseen tarvitaan varusmieskortti. VR:n viestintäasiantuntija Marja Mertan mukaan syy vanhan lipputyypin palauttamiselle on varusmiehiltä saatu palaute. Alennuksen poistumisesta ovat kärsineet erityisesti pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä lomillaan runsaasti matkustavat varusmiehet, sillä varusmieskortti ei kelpaa lipuksi lähijunissa. VR ja puolustusvoimat ovat yhdessä tätä asiaa pohtineet ja todenneet, että se alennus halutaan takaisin, Merta kertoo. Komentaja Pasi Staff piti puheen ja juonsi Marsur-avaustapahtuman Ranskassa Le Bourget ssa. Vieressä Euroopan puolustusviraston pääjohtaja Claude France Arnould ja Euroopan sotilasesikunnan voimavarajohtaja, kenraali Heinx Krieb. myötä- ja vastamäkeä. Ei aina ole ollut mukavaa, mutta todella mielenkiintoista. MARSUR on kuitenkin vasta alkua, sillä Euroopassa rakennetaan parhaillaan kaikkien viranomaisten yhteistyöjärjestelyä Ciseä (Common Information Sharing Environment). Yhteistyössä ovat Euroopan puolustus, rajavartio, tulli, kalastuksen ja ympäristön valvonta, merenkulun turvallisuus sekä lainvalvonta. Puhutaan tuollaisesta jopa 5 miljardin euron resurssien uudelleenkohtaamismahdollisuudesta seuraavien kymmenen vuoden aikana, Staff kertoo. Staffin lisäksi MARSUR-tapahtumassa Le Bourget ssa oli puhumassa Euroopan puolustusvirasto EDA:n pääjohtaja Claude France Tämä on ihan käytännön matkustukseen liittyvä ratkaisu. Tietenkin tässä on se ajatus, että halutaan kannustaa junan käyttöön lomilla, sillä juna on ympäristöystävällinen ja talven tullen myös turvallinen tapa reissata. Kaukoliikenteessä varusmies voi jatkossakin matkustaa ilmaiseksi lomapuvussa, joten pääkaupunkiseudun ulkopuolella alennusliput on tarkoitettu lähinnä oman istuma- tai makuupaikan haluaville. Lisäksi alennusta voivat käyttää ne varusmiehet, jotka loman aikana haluavat matkustaa siviilivaatteissa. Varusmiesalennus on yhtä suuri kuin vuodenvaihteen päätöksen jälkeen voimaan jäänyt siviilipalvelusmiesalennus, eli vaihtelee 45 ja 55 prosentin välillä lähdöstä riippuen. Varusmiesliitto on tyytyväinen uudistukseen Varusmiesliiton puheenjohtaja Joona Kosloff MARSUR-yhteistyötä tehdään Itämeren, Arktisen meren, Välimeren, Mustanmeren sekä Atlantin ja Kanaalin alueilla. Näiltä kaikilta alueilta on tilannekuvaa, jotka linkitetään eri maiden merivalvonta- ja tiedonhallintajärjestelmiin. Tämän teknologian yhtenä alihankkijana on ollut suomalainen teollisuusyritys Navielektro. Suomi kuskin paikalla VR palauttaa varusmiesalennuksen Suomen rooli MARSURissa on ollut muutenkin keskeinen. Suomi on johtanut sekä kehitystyötä että operatiivista toimintaa. Onhan projektin johtajanakin suomalainen komentaja Pasi Staff. Merkittävä asia on ollut yhteistyökulttuurin rakentaminen. Saada ihmiset oikeasti puhaltamaan yhteen hiileen sellaisella suomalaisella tavalla. Vähemmän puhetta ja enemmän toimintaa, Staff mainitsee. Kuva: Eetu Lehmusvaara Arnould ja MARSUR-teknologian kehittänyt CSC-yrityksen pääjohtaja Klaus Schuneman. Lopuksi Arnould leikkasi juhlallisesti jäsenvaltioiden edustajien pitelemän MARSUR-nauhan, mikä symboloi operatiivisen toiminnan aloittamista. Suomi ei ole koskaan aikaisemmin ollut tällaisessa johtoroolissa eikä toisaalta näin isoa juttua jäsenmaiden kesken ole tehty. Historiaa on tehty Pariisissa, se on kyllä totta. Suomi on ollut edelläkävijä, sillä vastaavanlaista toimintaa on toteuttanut Suomen merelliset toimijat, METO, johon kuuluvat merivoimat, liikennevirasto, Trafi ja rajavartiolaitos. METO viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlaansa. Käytännössä MARSUR on pitkälti sama malli, mitä me teemme kotimaassa. Yhdessä toimiminen on säästänyt kymmeniä miljoonia euroja Suomessa, Staff kertoo. Ville Blom on tyytyväinen alennuksen palautumiseen. Liitto otti kantaa varusmiesalennuksen palauttamiseksi jo alkuvuodesta. Erityisesti huomiota kiinnitettiin silloin siihen, että siviilipalvelusmiesten ja varusmiesten asema matkustuskäytäntöihin liittyen ei ollut yhdenmukainen, ja siinä suhteessa voidaan suurella ilolla tervehtiä sitä, että asia on palautunut vanhaan hyvään malliin, Blom toteaa. Blomin mukaan varusmiehet toivovat, että myös mahdollisuus paikkalipun varaamiseen kaukojuniin palautettaisiin. Uudistuksen jälkeen varusmiesten ei ole ollut mahdollista varata itselleen istumapaikkaa junasta, vaan matkustaminen tapahtuu muilta matkustajilta vapaiksi jääneillä paikoilla. Varusmiesten ei jatkossa tarvitse maksaa lähiliikenteen lipuista täyttä hintaa. Kuva: MARSUR

5 ruotuväki 20/ uutiset Hawk-turman syynä oli virhearvio tähtäimessä Mitä tekee sotilasvirkamies? Rasmus Arikka Pauli Loukola Sotamuseon 85-vuotisjuhlissa ilmoitettiin museon mahdollisesta siirtymisestä Kaartin maneesiin. Sotamuseon nykyisissä tiloissa Liisankadulla museonjohtaja Harri Huusko ja Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, lippueamiraali Veijo Taipalus kertoivat käynnissä olevasta tavoitteesta. Tähän liittyvä hanke on ollut jo pidempään vireillä ja on suunniteltu, että Sotamuseo siirtyisi Pääesikunnan vieressä sijaitsevaan Kaartin maneesiin, Taipalus kertoo. Asiasta on käyty keskustelua Senaatti-kiinteistöjen johdon kanssa, ja Taipalus uskoi hankkeen toteutuvan. Sotamuseon tavoitteena on saada uusi museo avattua Joel Kontiainen Lakia sotilaallisesta kriisinhallinnasta esitetään muutettavaksi siten, että sitä voitaisiin jatkossa soveltaa sotilaallisen kriisinhallinnan lisäksi muihin kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin, kuten siviilikriisinhallintaoperaatioihin tai YK:n poliittisiin operaatioihin. Lain muutostarpeita pohtineen Tuhoutuneet lentokoneet olivat Hawk Mk 66 -tyyppisiä. Turman jälkeen siipikoneen osia löytyi maastosta kymmenen hehtaarin alueelta. Perhossa Keski-Pohjanmaalla 13. marraskuuta vuonna 2013 Hawksuihkuharjoituskoneilla sattuneen onnettomuuden tutkinta on päättynyt. Kaartotaisteluharjoitukseen osallistunut lentäjä arvioi väärin toisen koneen sijainnin, lentosuunnan ja -korkeuden, mikä johti 16 sekuntia myöhemmin yhteentörmäykseen 600 metrin korkeudessa. Virhearvion tehneen koneen vasen siipi törmäsi toisen koneen ohjaamoon, joka tuhoutui ja ohjaaja menehtyi välittömästi. Koneen heittoistuin ei olisi törmäysvaurioiden vuoksi toiminut oikein, vaikka ohjaaja olisi saanut sen laukaistua. Siipensä menettäneen koneen ohjaaja selvisi lievillä vammoilla heittoistuimen ansiosta ja on jo palannut tehtäviinsä. Molemmat Hawkit tuhoutuivat onnettomuudessa täysin. Tapausta selvittäneen tutkintaryhmän johtaja, majuri Mikko Pekkala sanoo, että lentäjien välinen radioliikenne oli heikkoa juuri ennen onnettomuutta, vaikka se täytti ohjeistuksen mukaiset vaatimukset. Kommunikaatio oli riittävää, mutta jos sitä olisi ollut enemmän, tilanne olisi voinut olla toinen, Pekkala täsmentää. Turmaan johtaneen virhearvion syy oli toisen koneen pieni lentonopeus ja sen korkeuden arvioinnin haastavuus. Siipikone oli arviointihetkellä selkälentoasennossa, mikä vaikutti oleellisesti lentäjän havainnointikykyyn. Lentosää oli tapahtumahetkenä hyvä, eikä se vaikuttanut törmäyksen syntyyn. Ohjeistusta tarkennetaan Välittömästi onnettomuuden jälkeen Hawk-kalusto asetettiin lentokieltoon, kunnes oltiin varmoja työryhmän varapuheenjohtaja Helena Partanen kertoo, että laki ei nykyisin mahdollista palveluksessa olevien upseerien lähettämistä kyseisiin tehtäviin, vaikka siviilikriisinhallintaoperaatioissa on sotilaallista osaamista edellyttäviä tehtäviä. Säännöksen puuttuminen muodostui esteeksi suomalaissotilaiden lähettämiselle esimerkiksi silloin, kun YK:n poliittinen operaatio Syyriassa perustettiin UN- Sotamuseon siirtymishanke on vireillä Museonjohtaja Harri Huusko onnitteli puheessaan 85-vuotista Sotamuseota. SMIS-tarkkailijaoperaation jatkooperaatioksi, Partanen sanoo. Myös yksittäisiä sotilaita operaatioihin Työryhmän esityksen mukaan yksittäisiä sotilaita tulisi myös voida lähettää operaatioihin suoraan puolustusministeriön päätöksellä. Lakia puolustusvoimista työryhmä muuttaisi siten, että apua siitä, että heittoistuimet toimivat kaikissa koneissa. Tapahtuneen jälkeen on pohdittu toimenpiteitä, joilla pystytään tulevaisuudessa ehkäisemään onnettomuuksia. Pekkala kertoo, että muun muassa lentäjien radiopuhelinviestintää koskevaa ohjeistusta tarkennetaan, jotta ohjaajien tilannetietoisuus taisteluharjoituksissa paranisi. Sotilasilmailun lentoturvallisuuspäällikkö, majuri Marko Lehtisen mukaan onnettomuus on otettu lentäjien koulutuksessa huomion. Selkeä ohjeistus on tärkeässä roolissa vastaisuuden varalle. Ilmavoimien ohjaajille kerrattiin näkemis- ja väistämissääntöjä välittömästi onnettomuuden jälkeen. Tulevaisuudessa viranomaisyhteistyötä kehitetään yhteistoimintaharjoituksilla. Lisäksi Hawk-kalustoon esitetään onnettomuustietotallentimien hankkimista. vuoden 2018 kesällä. Senaatti-kiinteistön rakennuttajapäällikkö Janne Johansson sanoo projektin olevan kuitenkin vielä alkutekijöissä. Asia on vielä hyvin alkuvaiheessa. Suunnittelua ei ole aloitettu, koska suunnittelijoiden hankinta- ja kilpailutusprosessi on kesken. Syy muuttoon olisi parempi sijainti vierailijoiden kannalta sekä uuden rakennuksen paremmat mahdollisuudet kehittää museon näyttelytoimintaa ja modernisointia. Se olisi myös Pääesikunnan käytössä sen omia tilaisuuksia varten. Huusko toteaa museon näyttelytoiminnan uudistamisen olevan käynnistysvaiheessa. Olemme museon porukasta itse kukin kiertäneet ottamassa mallia ulkomaiden museoista. Mitään tarkkaa suunnitelmaa uudistamisesta ei ole, mutta varmasti jotain perinteisen ja uuden museon välimaastosta. Voimamme perustuu mielestäni alkuperäiseen esineistöön ja siihen, mitä voimme sen avulla kertoa. Kansainvälistä avunantoa halutaan helpottaa Kuva: Olli Viljamaa voitaisiin antaa tilanteissa, joissa puolustusvoimien resursseja olisi tarve käyttää suoraan toisen valtion tukena. Puolustusvoimista annetussa laissa ei ole tehtävää, joka loisi perustan toisen valtion alueen valvontaan osallistumiselle. Kysymys tulee arvioitavaksi, jos Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä puolustuksen alalla syvennetään, Partanen kertoo. Kuva: puolustusvoimat Joel Kontiainen Moni varusmies hämmentyy, kun peruskoulutuskauden viikkokokeessa tunnistettavien sotilasarvojen jälkeen koepaperissa on kuva arvomerkkilaatasta, joka sisältää vaihtelevan määrän tähtiä. Kyseessä on sotilasvirkamiehen palvelusarvon merkki, mutta keitä ovat sotilasvirkamiehet ja mitä he tekevät? Kapteeni Jari Laine Pääesikunnan henkilöstöosastolta, keitä sotilasvirkamiehet ovat ja mitä tarkoitetaan palvelusarvolla? Palvelusarvoja käytetään silloin, kun henkilön sotilasarvo ei vastaa hänen tehtäväänsä. Eräs palvelusarvo on sotilasvirkamiehen (3., 2. tai 1. luokka) palvelusarvo, jota käytetään, kun tehtävä vaatisi periaatteessa upseerin arvoa, mutta henkilö kuuluu miehistöön tai aliupseereihin tai hänellä ei ole lainkaan sotilaskoulutusta. Miten virkamiesluokka määräytyy? uutisia muualta Suomalaisia Isisin vastaiseen taisteluun? Sotilasvirkamiehen luokka määräytyy henkilön siviilikoulutuksen perusteella siten, että kolmannen luokan palvelusarvo (rinnastetaan yliluutnanttiin) annetaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille, toisen luokan palvelusarvo (rinnastetaan luutnanttiin) annetaan muille kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille ja ensimmäisen luokan palvelusarvo (rinnastetaan ylikersanttiin) voidaan antaa reservin aliupseerin tai miehistön koulutuksen saaneille sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä, kertausharjoituksissa ja sodan ajan tehtävissä. Voiko sotilasvirkamiehenä ylentyä? Sotilasvirkamiehen palvelusarvossa ei voi ylentyä. Henkilölle annetaan palvelusarvo eikä häntä siihen arvoon ylennetä, toisin kuin on sotilasarvojen kohdalla. Suoritettuaan reservin upseerin koulutusta vastaavan koulutuksen hänet voidaan ylentää upseerin sotilasarvoon. Suomi selvittää mahdollisuuksia osallistua äärijärjestö Isisin vastaiseen operaatioon lähettämällä sotilaskouluttajia Irakiin. Kyse olisi Irakin turvallisuusrakenteiden tukemisesta maan hallituksen joukkoja kouluttamalla. Puolustusministeri Carl Haglund arvioi, että Suomesta voisi osallistua koulutusoperaatioon sotilasta. Suomelta on kysytty kiinnostusta osallistua, Haglund kertoo. Päätöksiä tehdään Haglundin mukaan marraskuun aikana. Kansainvälistä koulutusoperaatiota kootaan parhaillaan. Siihen ovat osallistumassa muun muassa Norja, Tanska ja Saksa. Paikka olisi Irakin rauhallisimmissa osissa tai mahdollisesti Jordaniassa. HS Niinistö avasi Suomen toimintatapaa Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi brittilehti The Guardianin haastattelussa länsimaiden ja Venäjän olevan Ukrainan kriisin herättäminä uuden kylmän sodan partaalla. Niinistön mukaan Venäjän, Yhdysvaltojen ja EU:n välisten erimielisyyksien syvyyten ja vakavuuteen ei ole tartuttu riittävän tehokkaasti. Tilanteesta riippumatta Suomen tapa toimia Venäjän kanssa on se, että olemme hyvin valmiita kertomaan mistä emme pidä ja missä rajamme mene, Niinistö sanoi viitaten viimeaikaisiin ilmatilaloukkauksiin. Viimeksi lähetimme Hornetit ilmaan ja ne lensivät venäläisten koneiden siivellä. Venäläiset kääntyivät takaisin, mutta mitä olisimme tehneet jos ne eivät olisi tehneet niin? Sitä en lähde spekuloimaan. The Guardian Ruoppaus pysähtyi sodanaikaisen pommin takia Tornionjoen ruoppaustyöt ovat keskeytyivät 6. marraskuuta pommiepäilyn vuoksi. Poliisin arvion mukaan pommi painaa noin 200 kiloa. Haaparannan kaupunki kertoo nettisivuillaan, että epäilty pommi löytyi keskiviikkona joenpohjasta Ruotsin puolelta. Ruoppaustyöt keskeytettiin heti. Ruoppaajat löysivät pommiksi epäillyn esineen kesken yövuoron. Ruoppaajan kauhan mukana pohjasta nousi noin metrin mittainen teräksinen lieriömäinen esine, joka näytti sota-ajan lentopommilta. Otimme siitä valokuvat ja teimme heti ilmoituksen viranomaisille, kertoo Terramare Oyn työmaapäällikkö Reijo Kultalahti. Työt keskeytettiin heti ja pommi laskettiin kauhan mukana takaisin pohjaan. Kultalahden mukaan miehet odottivat Ruotsin puolustusvoimien edustajia tutkimaan tilannetta. Yle Toimittanut Joel Kontiainen

6 6 maailmalla ruotuväki 20/2014 lyhyesti Meksikolaiskenraali ammuttiin kuoliaaksi Huumekartelleja vastaan taistelemaan lähetetty kenraali Ricardo Cesar Nino Villarreal ja hänen vaimonsa surmattiin Meksikossa marraskuussa. Yleensä panssaroidulla autolla liikkunut kenraali oli liikkeellä siviiliautolla. Asemiehet ampuivat viranomaisten mukaan yli sata laukausta. Nino Villarreal oli yksi neljästä maan hallituksen asettamasta upseerista Tamaulipasissa. Nino Villarrealia vastaan tehtiin murhayritys jo lokakuussa. Yli ihmistä on kuollut ja kadonnut sen jälkeen, kun hallitus aloitti toimet huumekartelleja vastaan vuonna (AFP/Yahoo 4.11.) JKo Kanada osallistui Irakin ilmaiskuihin Kanadalaiskoneet pommittivat ensi kertaa Fallujan kaupungin lähellä olevia kohteita 2. marraskuuta. Ilmaiskut olivat Isis-järjestön vastaisia. Kanadan puolustusministeri Rob Nicholsonin mukaan kanadalaishävittäjät pommittivat kohteitaan kaupungin läheisyydessä ja palasivat Kuwaitissa olevaan tukikohtaan. Kanada osallistuu Yhdysvaltojen johtamaan operaatioon, jonka tavoittena on pysäyttää Isis-järjestön levittäytyminen Irakissa ja Syyriassa. Kanadassa äänestettiin ilmaiskuihin osallistumisesta elokuun alussa. (AFP ) RAr Kiinalta laserase lennokkitorjuntaan Kiina on valtion median mukaan kehittänyt tehokkaan laserpuolustusjärjestelmän torjumaan matalalla lentäviä miehittämättömiä lennokkeja. Kiinan teknillisen fysiikan akatemia on ollut mukana kehitystyössä. Laseraseen kantama on kaksi kilometriä ja sillä voi tuhota erilaisia pieniä ilma-aluksia viidessä sekunnissa kohteen paikallistamisesta. Ase on tehokas 500 metriin asti maalin liikkuessa enintään 50 metrin sekuntivauhtia, ja sitä pidetään nopeana, tarkkana ja pieniäänisenä. Seuraavaksi kehitystyössä keskitytään pidemmän kantaman laseraseisiin. (AFP/Yle Uutiset 3.11.) SNä Tarkka-ampujan päästä luvataan miljoona dollaria Ukrainan separatistit lupaavat miljoona dollaria palkkioksi ruotsalaisen tarkka-ampujan Mikael Skilltin hengestä. Asia kävi ilmi suositussa ukrainalaisessa talk show ssa. Vielä heinäkuussa palkkio Skilltin hengestä oli noin euroa. Skillt on taistellut Ukrainan hallituksen puolella Azov-pataljoonassa Itä-Ukrainassa. Ruotsalainen ei pidä itseään palkkasoturina, vaan vapaaehtoisena, sillä tähän asti hän on ansainnut puolen vuoden aikanaan palkaksi vain noin 740 euroa. Skillt eroaa muista vapaaehtoistaistelijoista, sillä hän ei salaa nimeään tai kasvojaan ja twiittailee paljon. (verkkouutiset.fi 4.11.) JKo Ukraina palauttaa asevelvollisuuden Vapaaehtoisarmeija ehti kestää vain vuoden. Ukrainan armeijan ase -ja miesvahvuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Pauli Loukola Ukraina aikoo palauttaa maahan yleisen asevelvollisuuden tämän syksyn aikana. Syynä on maan heikentynyt turvallisuustilanne Ukrainan kriisin aikana. Ukrainassa on ollut aiemmin käytössä yleinen asevelvollisuus 18 vuotta täyttäneille miehille. Kuitenkin viime vuoden lokakuussa Viktor Janukovytshin ollessa maan presidentti, valtio luopui yleisestä asevelvollisuudesta. Miksi, EU:n itäisen naapuruston ja Venäjän tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Arkady Moshes? En voi tietää varmasti, mutta minulla on ymmärrys, että vanha isokokoinen armeija ei ollut toiminnallinen. Yleinen asevelvollisuus ei toiminut modernilla tavalla. Sotilaita ei ollut koulutettu hyvin, ja heitä käytettiin esimerkiksi rakennusmiehinä komentajien kartanoilla. Toisena syynä Moshes pitää yksinkertaisesti sitä, että Ukraina ei uskonut joutuvansa taistelemaan sodassa. Ukrainassa ajateltiin toiveikkaasti, että läntiset liitolaiset eivät ole aggressiivia ja idässä Venäjän ei uskottu olevan valmis hyökkäämään. Yleinen asevelvollisuus on välttämätön Juho Mäki-Lohiluoma Uuden puolustusministeri Peter Hultqvistin (s.) esittämä kanta, jonka mukaan mahdollisuutta sekä miehiä että naisia koskevan asevelvollisuuden palauttamiseen tulisi tutkia, on saanut kannatusta suurelta osalta maan valtiopäiväpuolueista. Sosiaalidemokraattien lisäksi ehdotusta kannattavat Ruotsin radion mukaan kristillisdemokraatit, liberaalit, vasemmisto ja ruotsidemokraatit. Käytännössä keskustelussa on ollut valikoivan, ei yleisen asevelvollisuuden palauttaminen ja taustalla ongelmat henkilöstön rekrytoinnissa. Ukrainan asevoimat on 21. vahvin maailmassa. Arkady Moshes uskoo, että suuri osa yleisen asevelvollisuden aloittavista ukrainalaisista on motivoituneita. Se luo tilanteen, jossa meidän on koulutettava useampia, mutta se luo myös taloudellisia ongelmia, Hultqvist sanoi Ruotsin radion haastattelussa. Tällä hän viittaa siihen, että monet ammattisotilaiksi rekrytoidut lähtevät puolustusvoimien palveluksesta muutaman vuoden työuran jälkeen. Iso-Britanniassa pohditaan yleistä kansalaispalvelusta Yleisen asevelvollisuuden palauttaminen ei ole yksinkertainen prosessi. Ukrainan lisäksi asevelvollisuuden ovat kuluvan vuoden aikana ottaneet käyttöön myös Yhdistyneet Arabiemiraatit ja Nykyisessä tilanteessaan Ukraina tarvitsee ammattiarmeijansa rinnalle yleisen asevelvollisuuden palauttamisen, koska se kaipaa lisää miehiä. Toisaalta puolustusvoimat menetti vain yhden saapumiserän vahvuuden, kun asevelvollisuuden suorittamisesta tuli vapaaehtoista vuoden 2013 lokakuusta lähtien. Ennen Ukrainan kriisiä maan asevelvollisuus kesti joko 12 kuukautta maa -tai ilmavoimissa tai 18 kuukautta merivoimissa. Silloin maan aseistetuista joukoista 60 prosenttia oli sopimussotilaita. Nyt uutena palvelukseen astuvia miehiä ei voida luonnollisestikaan lähettää saman tien konfliktialueelle. Ukraina tarvitsee kuitenkin paljon sotilaita, jotta se pystyisi tulevaisuudessa suojaamaan koko maataan. Venäjällä sotilaat voidaan kouluttaa kuudessa kuukaudessa. Voi olla, että Ukraina pyrkii samaan. Se riippuu kouluttamisen intensiivisyydestä, rahasta ja monesta muusta asiasta. Moshes uskoo, että palvelus armeijassa ei tule olemaan yleisesti suosittua, mutta se tulee olemaan hyväksyttävää. Missään nimessä hän ei näe päätöksen johtavan protesteihin. Kalustoa niukasti Qatar, joissa palvelus on pakollinen vain miehille. Asevelvollisuuden käyttöönottoa valmistelee myös Kuwait. Näiden maiden kohdalla kyse ei ole kuitenkaan ollut asevelvollisuuden palauttamisesta. Aiheesta on keskusteltu myös Iso-Britanniassa, jossa pöydällä on ollut ennen kaikkea yleinen kansalaispalvelus ja perusteina sen positiiviset sosiaaliset vaikutukset. Asevelvollisuus puhuttaa myös Ruotsissa Asevelvollisuuden palauttaminen ei ole yksinkertainen prosessi. Kuva: Olli Viljamaa Pohjoismaista sekä miehiä että naisia koskevan valikoivan asevelvollisuuden otti äskettäin käyttöön Norja. Valtioiden puolustusvoimien vahvuudesta kertovan sivuston globalfirepower.comin mukaan Venäjällä on maailman toiseksi vahvimmat asevoimat heti Yhdysvaltojen jälkeen. Ukraina on tässä listauksessa sijalla 21. Moshes kertoo, että Neuvostoliiton ajan jälkeen Ukrainassa on kevennetty armeijan aseistusta jatkuvasti. Miehistön kouluttamisesta ja materiaalin hankinnasta on leikattu menoja viimeisen 20 vuoden ajan. Krimin kriisin käynnistyessä Ukrainalla oli paperilla noin sotilaan aktiivinen joukko ja reservissä miljoona lisää. Valtion puolustusministeri Igor Tenyuh ilmoitti, että käytännössä vain sotilasta oli taisteluvalmiudessa. Kriisin aikana Ukraina on saanut runsaasti lisää joukkoja käyttöönsä, tosin se on myös menettänyt niitä paljon. Varsinaisen armeijan lisäksi Ukrainalla on käytössään monia vapaaehtoisten pataljoonia. Lisäksi on joukkoja, jotka kuuluvat Ukrainan kansalliskaartiin, eivätkä varsinaisesti armeijaan. Kansalliskaarti on virallinen taisteluryhmä, mutta sen tarkoitus ei ole sotia raskaita asevoimia vastaan. Moshes kertoo, että vapaaehtoisilla ei ollut vähään aikaan ollenkaan aseistusta, kunnes hiljattain Ukrainan armeija antoi heille yksittäisiä tankkeja ja muuta asevarustusta. Tällä hetkellä Ukrainan puolustusvoimien vahvuudesta puhuminen on turhaa, koska emme tiedä ihmishenkien ja materiaalin menetysten suuruutta. Lokakuussa, Ilovaiskissa kärsityt tappiot olivat katastrofaaliset. Nyt armeija on olemassa oikeasti isänmaan puolustusta varten, mikä on merkittävä muutos moraalin kannalta. Ukrainan joukot ovat motivoituneita, mikä ei ole pikku asia. Venäjän armeija on ja tulee kuitenkin pysymään naapuriaan vahvempana, vaikka Ukraina tekisi mitä tahansa. Kuva: Ukrainan puolustusvoimat Kuva: Norjan puolustusvoimat

7 ruotuväki 20/ reportaasi Kuvat: Rebecca Kangasmaa NLAW-partio taisteluhelikopterin tulituksen kohteena. Puolustusvoimien tuotannossa on varaa yleensä vain yhteen ottoon. Neljän sekunnin suoritus Puolustusvoimien taistelunäytösvideoiden kuvaaminen sisälsi paljon vauhtia ja pyrotekniikkaa. Kuvauksiin osallistuneet kokelaat pääsivät näyttämään ohjuksenammuntataitojaan videolla. Rebecca Kangasmaa Kokelas Juho Valakari nojaa puunrunkoon NLAW-lähipanssaritorjuntaohjus selässään. Edessä on neljän sekunnin mittainen tulihelvetti tehtävän pitää onnistua ensimmäisellä kerralla. Valakari odottaa ohjaajan käskyä syöksyä eteenpäin. Karjalan prikaatissa Pahkajärvellä kuvataan puolustusvoimien taistelunäytösvideoita Kokonaisturvallisuus messuja varten. Puolustusvoimien tuottaja, yliluutnantti Tommi Kangasmaa Pääesikunnan viestintäosastolta kertoo, että on tärkeää, että muutkin kuin puolustusvoimien oma henkilöstö näkee osaamisen tason ja uusien asejärjestelmien tehokkuuden. Paljon tapahtuu metsien uumenissa, mutta tällä kertaa tapahtumat tuodaan yleisön eteen Kokonaisturvallisuus messuilla Tampereella. Videoiden tarkoitus on näyttää asejärjestelmien käyttöä niille ominaisissa olosuhteissa, Kangasmaa toteaa. Messujen taistelunäytöksessä yhdistetään elävä kokemus ja videokuva. Vain yksi otto Ohjaaja Tommi Lepola huutaa käskyt ja siirtyy monitorin taakse. Kamerat käyvät, äänet ja valo ovat asemissaan. Taistelijat lähtevät liikkeelle. Ohjaaja pidättää henkeään, sillä kohtaus on mahdollista toteuttaa vain kerran. Neljä sekuntia myöhemmin Lepola taputtaa käsiään: kuva on täydellinen! Hän huokaisee ja suoltaa pitkän rimpsun elokuva-alan termejä: gripit, valot, kuvaajat, pyrot, assarit, äänimiehet kaikki pitää valmistella, johtaa ja synkronoida. Puolustusvoimien tuotannoissa on yleensä varaa vain yhteen ottoon. Esimerkiksi kallis ohjus voidaan ampua vain kerran. Onneksi kuvattavat kohtaukset ovat myös osa varusmieskoulutusta, Lepola sanoo ja virnistää. Tätä porukkaa on miellyttävä johtaa. Ympärillä on kokeneita ammattilaisia, niin omaa kuin puolustusvoimienkin väkeä. Pyrotekniikkaa Pöly laskeutuu neljänkymmenen hiili- ja turvepanoksen lennettyä taivaalle. Pyroteknikko Konsta Mannerheimo tarkastaa panostukset. Mannerheimo on tehnyt pyrotekniikat lähes jokaiseen viime vuosina julkaistuun suomalaiseen suureen elokuvaan. Aloitan kuvauksiin valmistautumisen käsikirjoituksen ja ohjaajan näkemyksien pohjalta. Myös kuvaajalla on sananvaltaa. Esimerkiksi tänään kuvasimme taisteluhelikopterin konetykin osumia, eivätkä ilmaan lentäneet maa-aines ja pöly saaneet peittää kuvaa. Tehtävä oli aikaa vievä, mutta tällä kertaa kuvausmaasto oli helppoa valmiiden poteroiden ja pehmeän maan takia, Mannerheimo kertoo. Kuvausryhmän tarkastellessa kuvaa ja läimiessä toisiaan selkään kuuluu hieman kauempaa kokelas Matias Aallon huuto: Onnistuiko? Ohjaaja nostaa peukut pystyyn, ja kokelas Kaius Tirronen yhdessä Aallon ja Valakarin kanssa juoksevat kuraisina ohjaajan monitorien luo katsomaan suoritustaan. Ohjaaja pidättää henkeään, sillä kohtaus on mahdollista toteuttaa vain kerran. Päädyimme kuvauksiin, koska olemme saaneet koulutuksen ohjuksiin ja sitä vaaditaan videossa Panssarintorjuntakokelaat valmiina kovan ohjuksen ammuntaan. esiintyjältä. Ohjusammunnat ovat aika tuttuja, mutta kuvaukset jännittävät hieman, Tirronen kertoo. Toimintaa nyt! Seuraavana päivänä Valakari ampuu ohjuksen tarkasti maaliinsa. Ammuntoja valvonut Karjalan prikaatin panssarintorjuntakouluttaja, yliluutnantti Harry Lagerström voi huokaista helpotuksesta. Onhan tämä vaatinut valmisteluja Karjalan prikaatissa. Ajankohdat ja tilaukset sekä maastontiedustelu piti suorittaa hyvissä ajoin. Ampuma-alue piti tyhjentää, mutta haasteellisinta oli löytää erikoiskoulutuksen saaneet kokelaat, koska koulutus on vasta alussa. Löysimme silti asiansa tuntevat ja osaavat panssarintorjuntaohjusmiehet. Panssarintorjuntaohjus on valmiina laukaisuun. Ohjuksen maali on metrin päässä oleva oikea panssarivaunu. Kuvausryhmä on valmistellut kuvaa jo kolmatta tuntia. Viimein kuuluu yliluutnantti Lagerströmin kova ääni: Ammunnan kovapanosvaihe voi alkaa. Suojatkaa kuulonne! Ohjaaja Tommi Lepola puolestaan huutaa: Kamerat. Ääni. Toimintaa...nyt! Panssarintorjuntakokelas painaa laukaisimen nappia ja ohjus lennähtää taivaalle. Elokuvaaja Tero Molinin kamera kuvaa kaksisataa ruutua sekunnissa. Savun laskeuduttua ohjaaja hämmästelee monitoria, jossa näkyy ohjuksen laukaisu hidastettuna. Upeaa! Hämärä laskeutuu Pahkajärven ylle. Yöammuntoihin valmistautuvat varusmiehet kulkevat metsässä kohti lähtöasemaa. Elokuvaryhmä ja ammuntoihin osallistuneet taistelijat hörppivät väsyneenä kahvia. Kuvaukset ovat päättyneet ja ryhmä voi pakata tarvikkeensa suunnatakseen kotia kohti. Tuotantoyhtiö Legendan ohjaaja Tommi Lepola briiffaa komppanian päällikköä juuri ennen kuvausta.

8 8 JÄÄKÄRIPATALJOONA 27 ruotuväki 20/2014 JÄÄKÄRI- KIRJOITTAJA: JOONA KOSLOFF ULKOASU: EETU LEHMUSVAARA PATALJOONA 27 -matka itsenäistymiseen Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27, tuttavallisemmin pelkkä Jääkäripataljoona 27, on vaikuttanut Suomen itsenäistymiseen merkittävästi. Joukko-osasto muodostui pääosin vapaaehtoisista suomalaisista, jotka hakeutuivat salateitse Saksaan hankkimaan sotilaskoulutusta vuosina Samassa rivissä seisoi rinnakkain laaja kattaus yhteiskuntaa torpparista talonpoikaan ja insinööristä työmieheen. Päämääränämme oli taistella venäläistämisuhan alaiseksi joutunut isänmaamme itsenäiseksi, mihin alkaneen maailmansodan uskoimme antavan mahdollisuuden, kirjoitetaan Jääkäreiden testamentissa Suomen nuorisolle vuonna Suomeen palattuaan jääkärit joutuivat yllätyksekseen ja suureksi pettymyksekseen taistelemaan omia maanmiehiään vastaan vuoden 1918 vapaussodassa. Sodan jälkeen monet palasivat siviilielämään, mutta itsenäisen Suomen puolustusvoimien luominen ja kehittäminen jäi osalle elämäntehtäväksi. Syksyllä 1939 jääkäreiden paluu yhteen oli elintärkeä, tälläkin kertaa itsenäisyyden kannalta. Mutta miten aikoinaan vapaaehtoisista suomalaisista kasvoi jääkäreitä, jotka horjumattoman uskon avulla taistelivat päämääriensä puolesta? Ainakin matka oli pitkä. Suomella ei ollut asevoimia 1800-luvun lopulla kansallisuusaate voimistui, ja 1900-luvun taitteeessa alkoivat venäläisten sortotoimenpiteet. Vuonna 1908 alkaneen toisen sortokauden jälkeen Suomen tulevaisuus ei ollut valoisa, ja vahva venäläisvastaisuus kasvoi. Kun ensimmäinen maailmansota syttyi, Helsingin ylioppilaspiireissä heräsi aktivistien liike itsenäistymisen puolesta. Helsingin Ostrobotnian kassahuoneessa pidettiin Suomen itsenäistymisliikkeen järjestäytymiskokous 20. marraskuuta Suomen irrottaminen Venäjästä oli välttämätöntä. Koska tavoite saavutettaisiin vain voimakeinoin eikä Suomella ollut asevoimia, ryhdyttiin toimenpiteisiin. Venäläiset olivat lakkauttaneet Suomen sotaväen jo vuonna 1901 ensimmäisen sortokauden aikana. Tammikuussa 1915 Saksan sotilasjohto ja ulkoministeriö hyväksyivät sotilaskoulutuksen antamisen 200 suomalaiselle. Kokonaismäärä nousi lopulta 189 mieheen, joista ensimmäiset saapuivat Lockstedtin leiriin 25. helmikuuta. Heistä yli kolme neljännestä oli suorittanut ylioppilastutkinnon. Valtaosalla ensimmäisistä koulutettavista äidinkieli oli ruotsi, mutta lopulta koko kansa oli edustettuna. Vapaaehtoisia käsiteltiin siviilihenkilöinä eikä sotilaina. He käyttivät saksalaista partiopoikien asua ja heitä kutsuttiin pfadfindereiksi partiolaisiksi. Salatietä pitkin onneen Monelle suomalaiselle saksan kieli oli työlästä ja pikkutarkka preussilainen kuri puri. Saksaan kuljettiin Ruotsin kautta ulkomaanpasseja käyttäen, eikä siinä aluksi ollut ongelmaa. Kun Saksan keisari Wilhelm II allekirjoitti vuoden 1915 elokuun lopussa käskyn, jolla pfadfinder-kurssi laajennettiin miehen vahvennetuksi jääkäripataljoonaksi, loppui helppo kulkeminen. Venäläiset alkoivat valvoa tarkoin rajoja. Oli siis käytettävä salateitä. Rajan ylittäminen oli vaarallista, sillä usein oli vaellettava pitkään jalan tai hiihtäen. Niinpä perustettiin etappeja, joista tärkeimmät kulkivat Kemin, Tornion ja Tornionjokilaakson kautta Ruotsin puolelle. Talvella oli tapana hiihtää Merenkurkun jään yli, mutta kun alueita alettiin valvoa, siirtyivät vapaaehtoiset rajan yli aina vain pohjoisemmasta, jopa Muoniosta yli. Paul Vossin isä Erik Voss oli yksi Saksaan lähteneistä suomalaisista. Isäni lähti salaa sanomatta kenellekään kotona syksyllä Hänen vanhempansa luulivat, että hän lähtee jatkamaan opiskeluaan teknillisessä korkeakoulussa, mutta hän matkustikin Vaasaan ja pääsi moottoriveneellä Ruotsiin. Merellä oli myrskyä ja hän joutui olemaan yötä saaressa. Ruotsista hän lähetti sitten kortin kotiin Valkeakoskelle, että täällä jaksetaan hyvin, Paul Voss kertoo. Saksassa koulutuksesta vastasivat saksalaiset upseerit ja aliupseerit. Monelle suomalaiselle saksan kieli oli työlästä ja pikkutarkka preussilainen kuri puri. Kovan ja monipuolisen koulutuksen lisäksi piti saada sotakokemusta. Kahteen otteeseen taisteltiin nykyisen Latvian alueella rintamalla. Seitsemän kaatui, 47 haavoittui ja yksi teloitettiin niskoittelun johdosta. Kotiinpaluu Vaasaan Suomen julistauduttua itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917 koitti jääkäreiden paluuhetki. Saksalaiset viivyttivät kuitenkin pääjoukon paluuta, joitteivät Venäjän ja Saksan rauhanneuvottelut olisi vaarantuneet. Ensimmäiset etukomennuskunnat olivat palanneet Suomeen jo syksyllä muun muassa sukellusvene UC- 57:llä. Pieni osa palasi Vaasaan 18. helmikuuta 1918, kun taas 854 jääkärin pääjoukko matkasi matkustajalaiva Arcturuksen kyydissä. Perille Vaasaan pääjoukko saapui 25. helmikuuta täsmälleen kolme vuotta sen jälkeen, kun ensimmäiset pfadfinderit olivat saapuneet Lockstedtiin. Seuraavana päivänä jääkäripataljoona esiintyi uudelle ylipäällikölleen, kenraali Carl Gustaf Emil Mannerheimille. Paraatin jälkeen jääkärit hajaantuivat uusiin tehtäviin. Erik Voss oli yksi niistä jääkäreistä, joka teki palvelusitoumuksen ja yleni sittemmin everstiluutnantiksi. Yhteensä koko pataljoonasta kenraaliksi asti yleni peräti 49 jääkäriä. Kaikki eivät kuitenkaan palanneet Suomeen. Noin 400 jääkäriä oli siirtynyt siviilitehtäviin Saksassa tai oli osoittautunut vähemmän sopiviksi. Alkanut vapaussota aiheutti enemmänkin pelkoa jääkärien jakautumisesta kahteen leiriin, mutta huoli oli aiheeton. Lähes kaikki asettuivat valkoisen Suomen puolelle.

9 ruotuväki 20/2014 JÄÄKÄRIPATALJOONA 27 9 SM UC-57 kulki enimmäkseen pintakulussa sisälsi normaalin torpedoaseistuksen 88 mm:n tykki 6 MIINAPUTKEEN YHTEENSÄ 18 MERIMIINAA Pituus: 49,4 m Leveys: 5,2 m uppouma 400 Bruttorekisteritonnia tammikuu 1917 Käyttöönotto Miehistö: 27 henkilöä Sukellusveneet pinnalla jo sata vuotta sitten Yksi erikoisimmista jääkärien kotiinpaluista tehtiin sukellusveneen avulla. Marraskuussa 1917 kahdeksan jääkärin matka ja valmistelut UC-57-sukellusveneen avulla muistuttivat nykypäivän erikoisjoukkojen toimintaa. Suomalaiset sotilaat eivät ole koskaan muulloin osallistuneet vastaavanlaisiin sotatoimiin. Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen lehden Parolen päätoimittaja Jukka Knuuti on perehtynyt tähän Hamnskärin operaatioksi nimitettyyn tempaukseen. Heidän tulonsa oli hyvin dramaattinen. Sukellusvene kuljetti neljä tonnia räjähteitä. Lisäksi Itämeri ja Suomenlahti olivat vahvasti miinoitettuja, Knuuti kertoo. Räjähteillä oli tarkoitus katkaista Pietarin ja Viipurin väliset rautatieyhteydet. Sukellusvene edusti uusinta saksalaista sukellusvenetekniikkaa, mutta olosuhteet olivat silti kurjat. Retkikuntaa johtanut Woldemar Hägglund pääsi aluksen päällikön hyttiin, kun muut seitsemän jääkäriä saivat tyytyä miina- ja torpedoputkien väliin ripustettuihin riippumattoihin. Lisäksi tila oli kostea ja kylmä lämmityksen puuttuessa. Suljetun paikan kammoa helpotti se, että öisin ajettiin pinnalla ja sai mennä hengittämään raikasta ilmaa, Knuuti selventää. Kylmäverinen kapteeni Suomenlahdelle tunkeutuminen vaati sukeltamista. Miinakentän alittaminen tapahtui hyvin hitaasti, parin solmun nopeudella. Päivällinen syötiin siinä miinaverkossa. Aluksi oli ihan hiljaista. Mutta hetken päästä aluksen ulkoseinämässä alkoi kuulua rahinaa ja kolinaa. Ne olivat merimiinojen teräsvaijerien kalinaa. Hetken rimpuilun he pääsivät sukellusveneverkosta aika helposti. Kaikki miehet komennettiin perälle ja perätankit tyhjennettiin. Silloin perä nousi jonkun verran ja verkosta päästiin irti. Ei kuitenkaan kestänyt kauan, kun sukellusvene oli uudelleen kiinni tällä kertaa pahemmin. Ei päästy eteen eikä taakse. Ei ylös eikä alas. Aluksen päällikkö kapteeniluutnantti Friedrich Wißmann otti tilanteen hyvin rauhallisesti. Päivällinen syötiin siinä miinaverkossa. Kapteeni itse teki laskelmiaan. Verkosta päästiin lopulta irti aikaisemmalla konstilla muutaman yrityksen jälkeen. Loppumatka ajettiin pinnassa eikä enää törmätty miinoihin. Perille Hamnskäriin saavuttiin iltapimeällä viiden päivän matkan jälkeen 17. marraskuuta. Kaikki kahdeksan jääkäriä olivat selvinneet matkasta. Kolme heistä Hägglund, Leo Ekberg ja Einar Wichman (myöhemmin Vihma) ylenivät myöhemmin kenraaleiksi asti. Sen sijaan saksalaisille sukellusvenemiehille ei käynyt yhtä hyvin. UC-57 ei koskaan palannut kotisatamaansa. Silminnäkijähavainnon mukaan alus tuhoutui 18. marraskuuta Suursaaren itäpuolella. Todennäköisesti alus yritti laskea omia miinojaan, jolloin tapahtui onnettomuus, Knuuti arvioi. Jääkäriperinne elää vahvana nykyäänkin Jääkäriperinne elää vahvana nykyäänkin Jääkäriperinteitä vaalitaan erityisesti Jääkäripataljoona 27 -perinneyhdistyksen toimesta. Vuonna 1966 perustetulla yhdistyksellä on 16 alaosastoa ja jäseniä noin Hallituksen puheenjohtaja, prikaatikenraali Pertti Laatikainen pitää jääkäriliikettä yhtenä itsenäistymisen avaintekijöistä. Jääkäriliikkeellä on ollut valtava merkitys Suomen itsenäistymisen kannalta. Tätä voi mielestäni verrata kansanliikkeeseen, sillä kaikki lähti vapaaehtoisuuden pohjalta liikkeelle, yhteisen edun vuoksi. Jääkäriliike edustaa koko itsenäisyyden aikaa näihin päiviin asti, Laatikainen perustelee. Jääkärit vaikuttivat vahvasti myös itsenäistymisvaiheen jälkeen, sillä 33 vuoden ajan vuoteen 1959 saakka sotaväen päällikkönä tai puolustusvoimain komentajana oli jääkäri. Myös siviilitehtävissä jääkärit menestyivät. Puolustusvoimissa jääkäriaate on hyvin esillä, jos ajatellaan, että jääkärilippu kulkee valtionlipun jälkeen toisena valtiollisissa paraateissa. Ja jääkärinmarssi on arvostetuin marssi, voidaan sanoa, Laatikainen mainitsee. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kari J. Talvitie muistuttaa myös tietyistä joukko-osastoista, joilla on vastuulla virallisesti perinteiden vaaliminen. Niihin kuuluvat viisi erillistä jääkäripataljoona ja yleisesti pioneerijoukot. Lisäksi reserviupseerikurssi 232 oli nimeltään Jääkäri. Jääkäri on monella jalkaväkisotilaalla sotilasarvonakin, Laatikainen huomauttaa. Muistotilaisuudet jatkuvat vuoteen 2018 asti Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta jääkäriliikkeen synnystä. Satavuotistaipaletta juhlistetaan mittavasti niin konsertein kuin dokumenttiohjelmin. Ensimmäinen muistotilaisuus pidetään 20. marraskuuta, jolloin tulee kuluneeksi tasan sata vuotta Ostrobotnian kassahuoneessa pidetystä kokouksesta jääkäriliikkeen käynnistymiseen liittyen. Professori Martti Häikiö pitää esitelmän, minkä jälkeen on vastaanotto ritarihuoneella. Kaartin soittokunta solisteineen sekä Kadettikuoro ja Kaaderilaulajat järjestävät illalla Finlandia-talolla Jääkärin tie -nimisen konsertin. Se kertoo nuoresta pojasta, joka asuu vuoden 1914 Suomessa, musiikin sanoin, Laatikainen avaa. Helmikuun lopulla 2015 juhlistetaan Saksan Hohenlockstedtissa jääkärikoulutuksen aloittamista. Tarkoitus on pitää seminaari ja koulutusalueella kaikennäköisiä tapahtumia virallisine seppeleenlaskuineen. Meidän satavuotisteema jatkuu aina helmikuuhun 2018, jolloin Vaasaan paluusta tulee kuluneeksi sata vuotta, Laatikainen jatkaa. Hänen mukaansa jääkärien sanoma nykynuorelle on opettavainen. Nämä jääkärit eivät tienneet tulevaisuudesta mitään. Eivät ne olleet mitään sotilaita, kun ne lähti Saksaan. Piti vain uskoa tulevaisuuteen ja lähteä rohkeasti tekemään. Tänä päivänä, kun mekään emme tiedä, mikä tämä maailmanmeno on. Pitää vain uskoa.

10 10 kentällä ruotuväki 20/2014 lyhyesti Hornet-lentäjän lento keskeytyi hapenpuutteeseen Hypoksiaoireet saivat Hornetlentäjän keskeyttämään harjoituslentonsa Oulunsalossa 3. marraskuuta. Hypoksia tarkoittaa hapenpuutetta. Silloin on häiriötilanne joko koneen järjestelmässä tai lentäjän elimistön hapen käsittely- tai kuljetusjärjestelmissä, lääkintämajuri Tuomo Leino Lapin lennostosta kertoo. Toinen kone lensi vierellä, ja lasku onnistui normaalisti. Seitsemän pelastuslaitoksen yksikköä hälytettiin paikalle ja lentäjälle tehtiin lääkärintarkastus. Lento oli osa Lapin lennoston TÄPPÄ 14 -lentoharjoitusta. JKo Urheilukoulu kotiuttaa Kesällä aloittaneet Urheilukoulun III/14 saapumiserän 165 vuorokautta palvelleet varusmiehet kotiutuvat Tämä Santahaminassa käynnistynyt talvilajien saapumiserän koulutus tuotti jääkärilinjalta tiedustelumiehiä. Lahdesta siirtynyt Urheilukoulu on 1. Tiedustelukomppanian päällikön, kapteeni Anssi Salosen mukaan löytänyt paikkansa Kaartin jääkärirykmentistä. Tärkeänä pidän etenkin sitä, että urheiluvalmennus on saatu toimimaan hienosti yhteistyössä Urhean, eli Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian kanssa. SNä Muistoja Pohjois- Karjalan varuskunnista arkistoon Millaisia muistoja liittyy Pohjois- Karjalan varuskuntiin? Kaikkea muistitietoa: äänitteitä, kirjoituksia ja valokuvia peräänkuulutetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) verkkosivustolla. SKS:n, Pohjois-Karjalan museon, Pohjois-Karjalan aluetoimiston ja maakunnan maanpuolustusjärjestöjen järjestämä muistitietokeräys päättyy Tavoite on saada tutkimusaineisto SKS:n Joensuun perinnearkistoon. Arkistotutkija Jukka Timosen mukaan materiaalia on tullut hyvin. Toivoisimme etenkin kantahenkilökunnan kokemuksia Kontiorannan, Ylämyllyn ja Onttolan varuskunnista. SNä Naton huippukokouksen anti puntarissa Suomen Atlantti-seura ja Tiedoituskilta pitivät 27. lokakuuta puolustusvoimien Pääesikunnassa Nato Walesin huippukokouksen jälkeen -seminaarin, jossa avattiin Naton viimeisimmän huippukokouksen antia sekä sen vaikutuksia Suomen yhteistoiminnalle Naton kanssa. Puheenjohtajana toimi toimittaja Jarno Mäkelä. Puheenvuoroissa tuotiin esille, että Nato on tullut aikaan, jossa se alkaa jättää kriisinhallinta-operaatiot sivummalle ja painottaa viidettä artiklaa. Tämän myötä Nato pyrkii parantamaan yhteistoimintavalmiuttaan niin jäsen- kuin kumppanimaidensa kanssa. SSa HÄJY14-harjoitus viimeistä kertaa Kauhavalla Pääpaino oli muun muassa Hawkien poikkeusolojen toimintamenetelmien harjoittelussa. Harjoituksen konsepti pyritään säilyttämään, vaikka paikka vaihtuu. Sanna Närä Ilmassa on havaittu vihollisen hävittäjiä ja rynnäkkökoneita, joten Hawk-suihkuharjoituskoneet nousevat puolustamaan tukikohtaansa Kauhavalla. Tällaisen kuvitteellisen ilmauhkakuvan varalle harjoiteltiin Hawkin poikkeusolojen toimintaa Lentosotakoulun järjestämässä HÄJY lentoharjoituksessa lokakuussa. Lentotukikohdassa oli 16 Hawkia lähtövalmiina ja lisäksi kentän läheisyyteen oli ryhmittynyt ilmatorjunnan yksiköitä. Harjoituksessa lennettiin matalalla, alimmillaan noin 50 metrin korkeudessa. Reilun sadan hengen harjoitusjoukot koostuivat pääasiallisesti kantahenkilökunnasta, mutta mukana oli myös Helsingin ilmatorjuntarykmentin varusmiehiä harjoittelemassa omaa sodanajan tehtäväänsä. Tukikohdan suojaamista ja puolustamista kolumni Mekaanikon käsimerkit ohjavat Hawkin omalle paikalleen kentällä. Harjoituksen johtaja, everstiluutnantti Timo Herranen kertoo harjoituksen keskittyvän Hawkin poikkeusolojen menetelmiin. Harjoitukseen liittyy kiinteästi myös yhteistoiminta ilmatorjunnan kanssa. HÄJY on jokavuotinen harjoitus, jonka torjuntalennot ovat Herraselle tuttuja Lentosotakoulun 41. lentolaivueen komentajan tehtävän kautta. Lennonopettajat toimivat harjoituksessa ohjaajina. Saamme samalla kertauskoulutusta ja pääsemme itsekin lentämään. Lennonopettajien oman lentotaidon ylläpito on tärkeää opetuksen laadun kannalta. Harjoitukseen osallistuu oma laivueeni ja koulutamme myös ilmatorjunnan henkilöstöä sekä taistelunjohtajia. Vaikka harjoituksessa lensi enimmäkseen Kauhavan oma väki, mukana oli lisäksi taistelunjohtovoimaa Karjalan lennostosta ja kaksi Hornet-monitoimihävittäjää kuvaamassa vihollisen koneita. Harjoitukseen liittyy vahvasti matalalentotoiminta, jonka tarkoitus on löytää koneille otolliset olosuhteet. Harjoituksessa lennetään lujaa matalalla. Välillä noustaan ylös ampumaan ja palataan takaisin piiloon. Maanpinnan läheisyys vaikeuttaa näkyvyyttä vihollistutkissa ja on Hawkeille oman selviytymisen kannalta oleellista. Lentotoimintaan liittyy Herrasen mukaan aina riskinsä, joten harjoittelu on tärkeää. Matalalla lennettäessä on huomioitava maaston muodot sekä muun muassa esteet ja linnut. Tulevaisuus Tikkakoskella HÄJY ajoittuu syksyyn ja sillä on pitkät perinteet Kauhavalla. Ensi Kaikille tilaa riittää? Onko syrjäytymisen ehkäiseminen edes varusmiespalveluksen tehtävä? Kaikille paikkoja on, sanoo puolustusvoimat. Todellisuudessa varusmiespalveluksen suorittaa alle 80 prosenttia miesikäluokasta. Keskeyttäneitä aloittajista on 15 prosenttia. Huomattavasti vähemmän kuin muutama vuosi sitten, mutta silti paljon. Yleistä asevelvollisuutta perustellaan usein sen syrjäytymistä ehkäisevillä vaikutuksilla. Olen jopa kuullut perusteluita, että käytännön tasolla valikoivan asevelvollisuuden ulottaminen Norjan tapaan koskemaan sekä miehiä että naisia, johtaisi nuorten miesten syrjäytymiseen. Kuitenkin jo vuodesta 2008 on ollut väitöskirjatasolla todistettu fakta, että juuri se 15 prosenttia joka nykyisin keskeyttää varusmiespalveluksen, on suurimmassa vaarassa syrjäytyä. Relevantti kysymys onkin, ehkäiseekö varusmiespalvelus enää oikeasti syrjäytymistä, vai sulkeeko se syrjäytymisvaarassa olevat taas yhden yhteiskunnan instituution ulkopuolelle? Itse en tiedä, mutta arvata ehkä saatan. Yhtä relevantti kysymys on myös se, onko syrjäytymisen ehkäiseminen edes varusmiespalveluksen tehtävä? Ainakin itse koen herääväni joka aamu kasarmilta siksi, että minusta koulutetaan kriisitilanteessa Suomea puolustamaan kykenevää sotilasta. Yleisellä asevelvollisuudella saadaan kansakunnan lahjakkuusreservi maanpuolustuksen käyttöön tavalla, johon mikään muu järjestelmä ei pysty. Olisiko kuitenkin ai- vuonna on luvassa muutos laivueen siirtyessä Tikkakoskelle Ilmasotakouluun. Herranen ei kuitenkaan usko itse harjoituksen katoavan. Harjoitus tullaan lentämään jatkossakin. Vuodenvaihteessa tapahtuva siirto ei vaikuta siihen juurikaan, sillä sama ilmatila on käytössä uudistuksen jälkeenkin. Tukikohta muuttuu, mutta lennot ovat todennäköisesti samalla Halli-Kauhava sektorilla. Tikkakosken tukikohta tarjoaa harjoitukselle hyvät puitteet ja Ilmasotakoulu merkittävää synergiaetua. Edessä on suunnitelmien tarkastusta, mikä on Herrasen mukaan luonnollista Hawkin toimintamenetelmien ja taktiikan kehittyessä yhdessä kaluston kanssa. Meillä on yhä rooli, vaikka Hornet on päähävittäjä. Voi olla, että vähän toisenlaiset tehtävät ka myös julkisuudessa korostaa sitä tosiasiaa, että varusmiespalveluksen anti on kansallisen turvallisuuden takaaminen mahdollisimman tehokkaalla tavalla? Eivät erinäiset positiiviset tai negatiiviset johdannaisvaikutukset. Yleisen asevelvollisuuden tehtävä ei ole kouluttaa kaikkia Suomen raskasajoneuvokuljettajia eikä estää nuoria miehiä syrjäytymästä. Joidenkin kiistanalaisten arvioiden mukaan asevelvollisuus maksaa lyhentyneinä työurina yhteiskunnalle joka vuosi jopa 1 2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Yhtä paljon, kuin koko puolustus- Kuva: Olli Viljamaa painottuvat, mutta Hawkeillakin tarvittaessa soditaan ja sitä on treenattava. Herranen korostaa myös lennonopettajien tarvetta koulutukselle ja siksi harjoituksen jatkuminen on perusteltua. HÄJY:n kaltainen harjoitus vaatii paljon ennakkovalmisteluja. Isoin työsarka on ilmatilan järjestäminen ja harjoituksen koordinointi, sillä ilmavoimilla yhteistyökumppaneineen on vuosittain lukuisia tapahtumia. Lisäksi on suunniteltava kaikki taistelun- ja lennonjohtoon liittyvät menetelmät sekä lentotekninen huolto ja yleishuolto. HÄJY:ssä mukana ovat myös ilmatorjunta ja muut hävittäjälaivueet. Herranen toteaa harjoituksen rakentamisen vaatineen paljon. HÄJY lyötiin kalenteriin vuosi sitten, valmistelutöitä on tehty koko vuosi ja viimeiset kuukaudet ovat olleet aktiivihenkilöillä varsin tiiviitä. Kuluvana vuonna omat haasteensa toimintaan on tuonut Lentosotakoulun lakkauttamiseen liittyvät toimenpiteet. Tukikohdan yhteistä ilmapuolustusta Lentokoneiden ja ilmatorjuntajoukkojen lisäksi HÄJY:ssä on mukana IT-kalustosta ilmatorjuntaohjus 12 NASAMS, ilmatorjuntaohjus 90M Crotale ja maalinosoitustutka 87M. Majurit Jussi Ylimartimo ja Janne Telin Ilmavoimien esikunnasta selventävät ilmatorjunnan roolia. Tässä harjoitellaan lentotukikohdan ilmapuolustusta, eli nimenomaan koneiden ja ilmatorjunnan yhteistoimintaa. Tämä on meille vuoden tärkeimpiä harjoituksia, ellei jopa tärkein. HÄJY:n aikana tehdään sopivia torjuntatilanteita ja harjoittelua, mutta Ylimartimo korostaa jälkipuintia. Lentäjät analysoivat oman lentokierroksensa ja me ilmatorjunta. Sen jälkeen toiminta ja suoritteet analysoidaan yhdessä. Kerättyä dataa hyödynnetään seuraavan harjoituksen suunnittelussa. Kun harjoitus on purkissa, se analysoidaan vielä isommissa raameissa. Harjoituksesta saadaan hyvä jatkumo ensi vuodelle ja toiminta on siirrettävissä. Juho Mäki-Lohiluoma > budjetti. Kehitettiin varusmiespalvelusta kuinka paljon tahansa, sen negatiiviset vaikutukset kansantalouteen ovat aina suuremmat kuin positiiviset. Tätä ei kannata yrittää piilottaa C-korttien tai johtajakansioiden väliin, vaan tunnustaa yleinen asevelvollisuus merkittävänä kansantaloudellisena kustannuksena. Tarpeellisena sellaisena. Varusmiespalveluksen kehittäminen siten, että siitä on hyötyä siviiliin, on erittäin positiivista. Hyötyä siviiliin voi ehkä kuitenkin parhaiten hankkia juuri siellä siviilissä. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki

11 ruotuväki 20/ kentällä Erikoisjoukot vaativilla vesillä palveluksessa Siirtymismenetelmät ovat tärkeä osa erikoisjoukkojen suorituskykyä ja koulutusta. Erikoisjoukoille on tärkeää harjoitella vaativissa olosuhteissa, myös pimeällä. Sanna Närä Utin jääkärirykmentti järjesti lokakuun alussa siirtymismenetelmäharjoituksen, jossa erikoisjoukkoja koulutettiin pienvenetoimintaan etelän ja pohjoisen vesireiteillä. Meri- ja järviolosuhteissa kanoottien sekä moottoroitujen kumiveneiden käyttöön harjaantui muutama kymmentä miestä. Harjoitusjoukot olivat pääsääntöisesti erikoisjääkärikomppaniasta, mutta mukana oli osia merivoimien erikoisjoukoista. Erikoisjääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Jukka- Pekka Kiukas kertoo, että erikoisjoukkoja koulutetaan monipuolisesti eri siirtymismenetelmiin ja niihin on mahdollisuus erikoistua. Kaikille annetaan laskuvarjohyppykoulutus. Muutamia viedään aiheessa pidemmälle, eli heille koulutetaan lisäksi kyky korkeahyppäämiseen. Myös NH90- koptereiden käyttöä tehtävään siirtymisessä harjoitellaan. Tästä esimerkkinä ovat rynnäkkököysilaskeutumiset ja laskeutumiset suoraan kohteelle. Lisäksi tehdään matalapudotuksia, jolloin helikopteri leijuu muutaman metrin vedenpinnan yläpuolella partion hypätessä varusteineen veteen. Siirtymismenetelmistä puhuttaessa Kiukas korostaa erikoisjoukkojen käyttävän myös erilaisia maasto- ja partioajoneuvoja sekä maastomoottoripyöriä ja mönkijöitä. ruotuväki 40 vuotta sitten Korpraali Ulf Sundqvist, siviilissä opetusministeri on ensimmäisinä toiminaan puolustusvoimissa saanut tehtäväkseen suunnitella varusmiesten vapaehtoisen opintokerhotoiminnan tehostamista. Pääesikunnan tiedotusosaston ja Opintokeskusten Yhteistyötoimikunnan kesken on käyty keskusteluja, joiden perusteella on suunniteltu opintokerhotoimintaa koskevan tiedotuskampanjan käynnistämistä ja kokeilun suorittamista syksyllä Tärkeimpiä perusteita opintokerhotoiminnan aloittamiseen on Rasmus Arikka Everstiluutnantti Teijo Oksanen aloitti Lapin ilmatorjuntarykmentin komentajana. Hänet valittiin tehtävään kahdeksi kuukaudeksi rykmentin lakkauttamiseen asti. Aloitin urani ilmatorjuntajaoksen johtajana Kouvolassa. Olen ollut myös perusyksikön varapäällikkö ja päällikkö Haminassa ja Tuusulassa sekä kurssinjohtajana Ilmatorjuntakoulussa. Yleisesikuntaupseerikurssin jälkeen olin operatiivisen alan tehtävissä Maanpuolustusalueen ja Sotilasläänin esikunnissa sekä operaatiopäällikkönä Kosovossa. Kriisinhallintatehtävän Koulutusta olosuhteista riippumatta Ministerikorpraali Sundqvist eteenpäin Erikoisjoukkosotilaat kätkemässä Zodiac-partiokumivenettä veteen. varusmiesten vapaa-aikatoiminnan aktivoituminen. Monipuolisella kerhotoiminnalla uskotaan pystyttävän lisäämään varusmiesten viihtyvyyttä huomattavastikin. Näin varsinkin syrjäseuduilla olevissa varuskunnissa, missä vapaaajanviettomahdollisuudet ovat varsin rajatut, korpr Sundqvist sanoo. Opintokeskusten kurssiaineisto peittää varsin laajan opintosektorin. Tarjolla on mm. kieli- ja muihin kouluaineisiin liittyviä kursseja, yhteiskuntapolitiikan, kunnallistiedon sekä talous- ja sosiaalipolitiikan kursseja. Opintokeskukset pystyvät tarjoamaan myös puhtaasti ajanvietteeseen liittyvää opintotarjontaa. Puolustusvoimat suhtautuu tasapuolisesti kaikkiin opintokeskuksiin. Opintokerhotoiminnassa noudatetaan kuitenkin niitä ohjeita, mitä varuskunta-alueella tapahtuvasta toiminnasta on säädetty. Esimerkiksi puoluepoliittisia kysymyksiä ei kerhoissa käsitellä. Hernesoppaa jakamassa korpraali Ulf Sundqvist, joka siviilissä toimii opetusministerinä. jälkeen olen ollut opettajana ja johtotehtävissä Maanpuolustuskorkeakoulussa sekä Ilmasotakoulussa. Viimeisimmät tehtäväni ovat Jatkotutkinto-osaston apulaisjohtaja MPKK:ssa ja Lapin ilmatorjuntarykmentin esikuntapäällikkö. Uudessa tehtävässäni keskeisintä on puolustusvoimauudistuksen toimeenpano eli Lapin ilmatorjuntarykmentin lakkauttaminen itsenäisenä joukko-osastona ja jäljelle jäävien osien liittäminen Jääkäriprikaatiin. Tehtävääni kuuluvat myös henkilöstöasiat, ja olen vuoden loppuun vastuussa joukko-osaston perustehtävien toteuttamisesta. Joukko-osaston yhdistäminen on minulle tuttua, sillä ollessani Ilmasotakoulun koulutuskeskuksen johtajana tehtäväni oli yhdistää Tuusulasta siirtyvän Ilmatorjuntakoulun henkilöstö ja tehtävät osaksi Ilmasotakoulua. Vahvuuteni uudessa tehtävässä on se, että olen esikuntapäällikkönä vastannut puolustusvoimauudistuksen toimeenpanokäskyn laatimisesta Lapin ilmatorjuntarykmentissä. Tunnen hyvin henkilöstön ja toimintaympäristön. Haastavinta tehtävässäni on uudistuksen hallinta estämällä henkilöstön ylikuormittuminen ja auttaa heitä jaksamaan uudistuksen jälkeen. Odotan itseltäni ja henkilöstöltäni kestävyyttä sekä sitoutumista muutoksen toteutukseen. Kiukas kertoo pienveneharjoituksessa käytössä olleen pienemmille väylille ja sisävesille soveltuvia kanootteja ja Zodiac-partiokumiveneitä. Merivoimien isommilla kumiveneillä toimintaa laajennettiin myös saaristo-olosuhteisiin ja osittain avomerelle. Joukot harjoittelivat sekä päivällä että yöllä. Kanootit liittyivät uuteen kokeiluun, jossa testataan niiden soveltuvuutta erikoisjoukoille. Zodiaceja on puolestaan käytetty jo vuosia. Olennaista on, että kumiveneen kanssa pystytään liikkumaan pitkiäkin matkoja ja se voidaan tarvittaessa kätkeä veteen moottoreineen. Sitten aikanaan veneelle voidaan palata, nostaa se veden alta ja käynnistää, Kiukas kuvailee. Harjoituksen ajoittuminen pimeään syksyyn ei ole sattumaa, vaan se on Kiukkaan mukaan erikoisjoukoille parasta toiminta-aikaa. Silloin, kun ihmiset eivät normaalisti lähde ulos tai merille, niin meillä pitää olla yhä kyky tehdä asioita, kuten käyttää nykyaikaisia pimeänäkölaitteita sekä toimia hallitusti ja turvallisesti myös vaativissa olosuhteissa. Kiukas muistuttaa, että kaikki perusteet harjoitellaan toki ensin valoisalla ja turvallisesti tyynillä vesillä. Esikuntapäälliköstä rykmentin komentajaksi Everstiluutnantti Teijo Oksasen on ollut erilaisissa johtotehtävissä sekä kotimaassa että ulkomailla. Kuva: puolustusvoimat Kuva: Ruotuväki Kuva: puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Tuija Sundberg, yliluutnantti res. 41 TOIMENKUVA Puolustusvoimien asessori ASUINPAIKKA Nummela, Vihti KOULUTUS Oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari JOTAIN MUUTA, MITÄ? Ei tehdä niin kuin aina ennenkin. Juho Mäki-Lohiluoma TYÖPAIKKA Helsinki, Pääesikunta Lakimieskokelaasta asessoriksi Asessori Tuija Sundberg johtaa puolustusvoimien oikeudellista toimialaa. Hän on toiminut tehtävässään viime vuoden huhtikuusta, mutta historia puolustusvoimilla on pitkä. Taitaa olla pian 15 vuotta täynnä puolustusvoimien palveluksessa, Sundberg muistelee. Oikeudellisen osaston ja toimialanjohtamisen lisäksi asessori toimii komentajan ja muun ylimmän johdon oikeudellisena neuvonantaja. Hän on myös oikeudellisen osaston osastopäällikkö. Asessori käyttää myös puolustusvoimien esitutkintaviranomaistoimivaltaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että olen puolustusvoimien ylin virkamies esitutkintaan liittyvissä asioissa ja oikeutettu pidätyksen tekemiseen. Asessori myös ohjaa ja valvoo puolustusvoimien toiminnan lainmukaisuutta ja oikeudenhoitoa, Sundberg selostaa. Mainitut esitutkintaa ja laillisuusvalvontaa koskevat tehtävät on asessorille annettu suoraan lainsäädännössä. Tämä tarkoittaa, että ylempi esimies ei voi pidättää niitä itsellään eikä tehtäviä voi siirtää toiselle virkamiehelle. Asessorin tehtävä on monipuolinen ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on merkittävä. Tehtävät ovat vaihtelevia ja siksi erittäin mielenkiintoisia. Tässä ollaan kuitenkin Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta erittäin merkittävien tehtävien äärellä, sekä lähellä lainsäädännön valmistelua ja päätöksentekoa. Sundbergin mukaan mielekkäintä asessorin työssä on mahdollisuus yhdistää eri alojen osaamista, erityisesti sotilaallista ja juridista. Puolustusvoimien lakimiehet tekevät jatkuvaa yhteistyötä muun henkilöstön kanssa. Pääopettajuus valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla valmiuslainsäädäntöön liittyen on myös erittäin mielenkiintoinen tehtävä, Sundberg sanoo. Valmiina juristina asepalvelukseen Puolustusvoimiin Sundberg löysi tiensä vuonna 1999 suoritetun naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kautta. Tuoreena oikeustieteen maisterina palvelukseen astunut Sundberg sai ensin rannikkojääkärin peruskoulutuksen. Reserviupseerikurssin jälkeen hän jatkoi suorittamaan lakimieskokelaan koulutusohjelmaa. Lakimieskokelaat koulutetaan sodanajan lakimiestehtäviin. Palveluksen loppuvaiheessa sain tietoa puolustusvoimien lakimiesammateista. Lähdin palveluksen jälkeen ensin yksityiselle sektorille töihin ja eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan laillisuusvalvontatehtäviin. Myös siellä tehtäväkentässäni olivat juuri puolustusvoimiin ja turvallisuusviranomaisiin kohdistuvat valvonta-asiat. Osittain olen siis tehnyt tätä samaa työtä myös sillä puolella. Vuonna 2001 Sundberg siirtyi puolustusvoimiin sotilaslakimieheksi. Tämän jälkeen hän oli yli neljä vuotta apulaisosastopäällikkönä oikeudellisella osastolla. Oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon Sundberg suoritti tutkinnon vuonna 2003 ja varatuomari hänestä tuli vuonna Asepalveluksen kautta tuli tarjolle luontevasti näitä muita aihepiiriin kuuluvia tehtäviä. Kyllä se lähtökohta on siellä omassa asepalveluksessa, jonka kautta olen tälle uralle ohjautunut.

12 12 kentällä ruotuväki 20/2014 Uusia sääsuojia puolustusvoimien ajoneuvoille Sääsuojat parantavat ajoneuvojen suorituskykyä. Ajoneuvojen elinkaari pidentyy sähköistetyissä suojahalleissa. Rasmus Arikka Vesi roiskuu, lumi tupruaa ja pakkanen puree. Puolustusvoimien ajoneuvot kohtaavat hyvin erilaisia olosuhteita vuoden aikana. Ulkosäilytys ei tee hyvää ajoneuvoille, joiden pitäisi olla toimintakuntoisia yhtäjaksoisesti. Ongelman ratkaisuksi keksittiin sääsuojat. Ne ovat suojahalleja, joissa on paikat pyöräajoneuvolle. Puolustusvoimien päivittäisessä käytössä olevien ajoneuvojen määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä, mutta niiden säilytystiloja ei ole hankittu samassa suhteessa. Uusia sääsuojia rakennetaan välisenä aikana eteläisistä varuskunnista aina Lappiin asti. Suojien rakenteet on suunniteltu vaativiin olosuhteisiin ja ne kestävät raskaankin lumikuorman. Sääsuojat vähentävät ajoneuvojen kunnossapitokuluja, pidentävät niiden elinkaarta ja parantavat liikenneturvallisuutta. Tekninen asianhoitaja, teknikkokapteeni Jukka Jokioja pitää sääsuojia kustannustehokkaana ratkaisuna. Puolustusvoimien käyttöajoneuvot eivät tarvitse lämmitettyjä halleja. Sääsuojat mahdollistavat kuivissa olosuhteissa tehtävät ajoonlähtötarkastukset, Jokioja selittää. Sääsuojat ovat iso osa Mapuhuolto-hanketta, johon kuuluu erilaisia maavoimien huollon materiaalihankintoja. Liukuovista paloturvallisuuteen Sääsuojien jokaisessa ajoneuvopaikassa on sähköpistoke, mikä helpottaa ajoneuvojen käyttöä ja Ensimmäiset sääsuojat rakennettiin syyskuussa Porin prikaatiin Säkylään, jonne niitä tulee yhteensä 12. Kuva: Olli VIljamaa huoltoa erityisesti talvella. Asvalttilattian kaatoja pitkin valuvat nesteet, kuten öljy, kerätään yhteen kaivoon. Ajoneuvot on helppo ajaa sääsuojaan ja ulos liukuovista. Uusilla säilytyshalleilla on kokoa 544 neliömetriä, ja niitä valaisee päiväsaikaan kattomateriaalin läpi tunkeutuva luonnonvalo. Pimeällä valaistuksesta huolehtivat ympäristöystävälliset LED-valot. Sääsuojien pintakangas on palosuojattu, mikä lisää ajoneuvojen säilytyksen turvallisuutta. Suojien laskennallinen käyttöikä on 50 vuotta. Tänä aikana pintakangas uusitaan kerran. Priorisointikysymys Jokiojan arvion mukaan yksi sääsuoja perustuksineen maksaa euroa, ja puolustusvoimat hankkii niitä 60 kappaletta. Kilpailutuksen jälkeen tekijäksi valittiin Janus Hallit Oy. Toimittajista valittiin edullisin vaihtoehto, joka täytti sääsuojien esitetyt vähimmäisvaatimukset, Jokioja tiivistää. Jokioja sanoo, että lopulliset kustannukset määräytyvät rakennustöiden alettua. Joukko-osastot sijaitsevat vaihtelevissa olosuhteissa, ja maaperä sekä pinnanmuodot vaikuttavat rakennuskustannuksiin. Uudet sääsuojat riittävät puolustusvoimien ajoneuvolle, ja Jokioja on tyytyväinen tehtyyn työhön. Hän kuitenkin huomauttaa, että tulevaisuudessa halleja tarvitaan lisää. Sääsuojia tarvitaan, mutta ne myös maksavat. Se, mihin sijoitetaan, on ikuinen priorisointikysymys puolustusvoimissa. huomio! verkossa Puolustusvoimien verkkoviestintä on murroksessa Jarkko Annilan Istumateos vuodelta Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Aku Siukosaari Juho Mäki-Lohiluoma Puolustusvoimat uudistaa verkkoviestintäänsä. Uudistuksen keskiössä on uudet puolustusvoimat.fi - verkkosivut. Verkkosivujen uudistuksesta vastaavan projektipäällikkö Tiina Willmanin mukaan viestinnän tavoitteena tulee yhä vahvemmin olemaan puolustusvoimat-kokemuksen vangitseminen osaksi puolustusvoimien viestintää. Lähes puolella suomalaisista on asevelvollisuuden kautta kytkös puolustusvoimiin ja oma puolustusvoimat-kokemuksensa. Aiemmin kokemuksia jaettiin saunan lauteilla ja kahvipöydissä mutta nyt puolustusvoimat-kokemus on siirtynyt verkkoon ja siitä on tullut osallistavaa, Willman sanoo. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jaetun intti-aiheisen kuvan näkevät myös monet muut kuin puolustusvoimissa työskentelevät tai varusmiespalvelustaan suorittavat. Näin myös sellaiset henkilöt, joilla ei ole omakohtaista kokemusta puolustusvoimista, saavat siihen kosketuksen. Suuri Puolustusvoimat on organisaationa erityisasemassa, sillä se näkyy sosiaalisessa mediassa koko ajan ja kaikkialla. osa puolustusvoimia koskevista sisällöistä onkin muun tahon kuin puolustusvoimien, esimerkiksi varusmiesten tai reserviläisten, tuottamaa. Tätä sisältöä halutaan tulevaisuudessa nostaa esille myös puolustusvoimien omissa verkkoviestintäkanavissa. Verkkosivuillamme keskitymme tulevaisuudessa ennen kaikkea toimitukselliseen sisältöön, jonka lisäksi nostamme esiin sisältöä sosiaalisesta mediasta. Myös toimituksellista sisältöä jaetaan sosiaaliseen mediaan, ja eri teemoja varten kehitetään omia teemasivustojaan. Voimaa vuoropuhelusta Tavoitteena on puolustusvoimien virallisen viestinnän ja sosiaalisen median vuoropuhelu, jossa puolustusvoimat pystyy osallistumaan yhteisöpalveluissa käytävään keskusteluun tuottamansa sisällön avulla, sekä toisaalta reagoimaan sosiaalisen median sisältöön ja hyödyntämään sitä. Tavoitteena on hioa virallisista verkkosivuista timantteja, jossa on laadukasta toimituksellista sisältöä ja informaatiota. Lisäksi tulevat sosiaalisen median kanavat, jossa tavoitteena ei olekaan hioa timantteja, vaan jakaa tietoa ja osallistua keskusteluun. Puolustusvoimat.fi -sivustolla on tällä hetkellä lähes eri verkkosivua. Uudistuksen myötä sivujen määrä vähenee ja sivusto selkeytyy. Keskeistä uudessa julkaisualustassa on käytettävyys myös mobiilissa. Viestinnän kärki tulevat edelleen olemaan Suomen sotilaallinen puolustaminen, virka-apu ja kansainvälinen kriisinhallinta. Puolustusvoimien pitää näyttäytyä turvallisena, osaavana, nykyaikaisena ja yhteisöllisenä. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei meidän tarvitse ratsastaa jokaisen trendin aallonharjalla. Tärkeää on se, että puolustusvoimat koetaan edelleen uskottavaksi ja turvalliseksi yhteiskunnan osaksi. Uuden julkaisualustan käyttöönotto on aikataulutettu syksyyn Kuva: Aku Sioukosaari

13 ruotuväki 20/ vapaalla Kuva: Jonne Renvall Johan Magnus Gustafsson (keskellä) esiintyy isoveljiensä Antonin ja Emilin kanssa. Gustafsson pitää Bachin aarioiden esittämisestä. Laulava radisti Klassisessa laulamisessa tarvitaan taitoa ja intohimoa. Rasmus Arikka Oppilasylimatruusi Johan Magnus Gustafsson, 19, seisoo tummansininen baretti päässään sotilaallisesti mutta rennonoloisesti Upinniemen sotilaskodin edessä. Hän on astunut palvelukseen heinäkuussa Suomenlahden meripuolustusalueella ja kouluttautuu parhaillaan radistialiupseeriksi. Radistit tarvitsevat työssään hyvää rytmitajua, mikä ei ole Gustafssonille ongelma, sillä hän opiskelee klassista laulua Turun konservatoriossa. Gustafsson on harrastanut klassista yksinlaulua noin vuoden ennen varusmiespalveluksen aloittamista, mutta laulamisen kuorossa hän aloitti jo kahdeksanvuotiaana. Gustafsson innostui laulamisesta isoveljiensä esimerkin ja vanhempiensa kannustuksen myötä. Olen kasvanut ympäristössä, johon musiikki on aina kuulunut. Vanhempani ovat kannustaneet minua ja sisaruksiani musiikkiharrastusten pariin, Gustafsson kertoo. Turkulainen nuorimies ei soita mitään perinteistä instrumenttiä. Oma ääni kelpaa soittimeksi. Lauluharjoittelua ei voi verrata soittoharrastuksiin, koska sitä ei voi tehdä mekaanisesti ja rajattomasti. Gustafsson harjoittelee lähes päivittäin laulamisen eri osa-alueita, joita ovat esimerkiksi lausumis- ja hengitystekniikat. Harjoitteluun kuuluu lisäksi musiikin teorian opiskelu. Kuva: Aku Siukosaari Tavoitteena on tehdä laulamisesta sulavaa ja luonnollista, niin että se kuulostaisi mahdollisimman vaivattomalta. Gustafsson on äänialaltaan baritoni, joka on miesäänistä keskimmäisin. Oma panostus kannattaa Palveluksen aikana Gustafsson pitää taukoa lauluharjoittelusta, sillä konservatorioon ei sotilaskoulutuksen vuoksi ehdi. Hän kuitenkin esiintyy satunnaisesti ja laulaa Johan Gustafsson suhtautuu avoimesti varusmiespalvelukseen, johon pystyy omalla asenteellaan vaikuttamaan. omaksi ilokseen. Itsenäinen työskentely on tärkeää, ja Gustafsson sanoo, että lauluharrastukseen on paneuduttava, eivätkä opettajajohtoiset tunnit muutaman kerran viikossa riitä. Klassinen laulu on teknisesti hyvin vaativaa. Urheilijat miettivät ennen suoritustaan, mitä syövät ja mitä eivät, niin myös laulajat. Pienet asiat vaikuttavat paljon ääneen ja laulamiseen, ja Gustafssonin mukaan laulamisesta täytyy todella pitää, että jaksaa kiinnittää huomiota kaikkiin näihin asioihin. Moni ei luultavasti tiedä sitä, että ennen vaativaa laulusuoritusta on tarkkaan ajoitettava syöminen ja urheileminen samana päivänä. Gustafsson korostaa paitsi lauluharjoitteluun keskittymistä myös avoimuutta ohjeistukselle. Parasta laulamisessa ovat onnistumisen kokemukset, joita Gustafsson saa esittäessään mielikappaleitaan puhtaasti. Se motivoi harjoittelussa. On niin hieno fiilis, kun huomaa, että ääni kulkee hyvin. Kaikki on lähtee itsestä, kun oma keho on instrumenttinä. Klassisen laulun lisäksi Gustafsson pitää myös kevyestä musiikista ja myöntääkin laulavansa suihkussa sekä autossa radion tahtiin. Hän ei osaa sanoa, haluaako laulaa ammatikseen, mutta harrastustaan hän ei ainakaan lopeta. Gustafsson myös kehottaa kokeilemaan laulamista, jos se yhtään kiinnostaa. tupavisa 1. Minkä luokan aluksia ovat merivoimien uudet miinantorjunta-alukset? 2. Mitä tarkoitetaan METO-yhteistyöllä? 3. Mitä tarkoittaa käsite resilienssi? 4. Mikä on 66 KES 88 -kertasingon tehokas ampumaetäisyys? 5. Mitä tekee arkkiatri? 6. Mikä on ampumataitotestissä hyvän ampumataidon alaraja? 7. Minkä merkkinen on puolustusvoimien Defender-maastoauto? 8. Milloin vietetään puolustusvoimain lippujuhlan päivää? 9. Minä vuonna ilmestyi Ruotuväen ensimmäinen numero? 10. Minkä joukko-osaston tunnus on kuvassa? vastaukset 1. Katanpää-luokan, 2. Merelliset Toimijat -yhteistyötä, jolla valvotaan Suomen aluevesiä., 3. Kykyä mukautua muutokseen ja kriiseihin sekä palautua niistä., metriä, 5. Toimii lääkärikunnan vanhimpana. Arkkiartrin nimittää tasavallan presidentti, 6. Kahdeksan osumaa, 7. Land Rover, 8. Kesäkuun 4. päivä, 9. Vuonna 1962, 10. Logistiikkalaitoksen joukkoosastotunnus

14 14 vapaalla ruotuväki 20/2014 elokuvat näyttely The Homesman Ohjaus Tommy Lee Jones Pääosissa Tommy Lee Jon es, Hilary Swank Ensi-ilta Harvoin elokuvan juonta voi pelkistää yhteen lauseeseen. Glendon Swarthoutin samannimiseen romaaniin perustuvan The Homesmanin kohdalla se onnistuu: ei kurjuutta kummempaa. Halusin kovasti pitää Tommy Lee Jonesin ohjaustyöstä, jonka pääosassa hänen itsensä lisäksi nähdään kaksinkertainen Oscar-voittaja Hilary Swank. Loistavista näyttelijöistä huolimatta itse elokuva ei valitettavasti loistanut. Vanhapiika Mary Bee Cuddy (Swank) on uudisraivaaja Nebraskan territoriosta. Kolme seudulla asuvaa naista menettää järkensä karmaisevien tapahtumien ja raskaan talven seurauksena. Heidät täytyy toimittaa hoitoon satojen kilometrien päähän. Mahdottoman kuuloiselle saattomatkalle arvotaan lähtijäksi Cuddy. Apumieheksi hän pestaa hirrestä pelastamansa lainsuojattoman George Autolla Nepaliin Unelmien elokuva Ohjaus Timo Peltokangas Pääosissa Juho Leppänen, Mikael Hautala Ensi-ilta Briggsin (Jones). Tarina pyörii vahvasti matkaavien henkilöhahmojen kokemuksissa ja kurjuuden maksimoinnissa.1850-luvun villi länsi on esitetty täysin kaikesta romantiikasta riisuttuna ja maisemat ovat yhtä karuja kuin ihmisetkin. Vaikka päähenkilöitä kohtaan tuntee vahvaa empatiaa, se ei saa antamaan anteeksi juonen outoja aukkoja. Ehkä katsojan olisi pitänyt ymmärtää lukea rivien välistä. Itse kaipasin selkeyttä. Loppujen lopuksi The Homesman on vain katkeransuloista katseltavaa, josta uupuu se terävin kärki. Sanna Närä Puutyöt olivat erittäin suosittuja ja kotirintamalle lähetettiin muun muassa useita omistuskirjoituksilla koristeltuja koru- ja ompelurasioita. Puhdetöistä löytyy toki myös kielletyistä materiaaleista, kuten koneiden osista ja hylsyistä tehtyjä koriste- ja käyttöesineitä. Puhdetyöt sota-ajan ilmiö Kuva: Jussi Jäppinen Täytyy olla joko hullu, tyhmä tai tamperelainen, jos lähtee vanhalla postiautolla ajamaan Suomesta Nepaliin. Juho Leppänen, yhdessä ystäviensä kanssa, toteutti unelman, joka kuulosti lähes mahdottomalta. Koskettava dokumenttielokuva kuvaa nuorten miesten seikkailua, jonka ensisijainen tarkoitus ei ole elämysten hankkiminen vaan hyvän aikaansaaminen. Elokuvan taustalla ovat Leppäsen Aasian matkat, ja vuonna 2012 hän pani alulle Autolla Nepaliin -projektin, jonka tavoitteena oli auttaa kathmandulaisen turvakodin naisia. Projekti laajeni Leppäsen ystävien osallistuessa siihen ja lopulta hyväntekeväisyyshanke kosketti myös kastittomia koululaisia sekä kokonaisia kyliä Nepalissa. Onnistuneen dokumenttielokuvan tekeminen on haasteellinen tehtävä, mutta Autolla Nepaliin onnistuu siinä. Seikkailu, intohimo ja ystävien välinen rakkaus nivoutuvat elokuvassa toisiinsa aidosti, yhtään liioittelematta. Kameran filmille tallentuvat maisemat ovat sekä karuja että kauniita. Matkaajien tunnelmat välittyvät dokumentissä selkeästi, mitä tehostaa osuvasti valittu musiikki. Elokuvaa katsoessa pystyy eläytymään täysin nuorten miesten iloihin, huoliin ja unelmiin. Videopäiväkirjan kuvaaminen yhdistettynä hitaasti liikkuvaan laajaan kuvakulmaan on täydellisesti toimiva ratkaisu ohjaaja Timo Peltokankaalta. Rasmus Arikka Kaikki alkoi 16 vuotta sitten haarikasta ja kupista, jotka nuori Olli Kleemola sai isoisältään Onni Aaltoselta. Esineet olivat isoisän jatkosodassa tekemiä puhdetöitä ja niistä alkoi Kleemolan keräilyharrastus. Nyt 27-vuotiaalla valtiotieteiden maisterilla on hallussaan noin 700 esineen kokoelma, jonka hän antoi kokonaisuudessaan viideksi vuodeksi Kauko Sorjosen säätiölle. Säätiö on sijoittanut puhdetyöt Keski-Suomen sydämeen, Laukaan Järvilinnaan rakennettuun Asemasodan aarteet -näyttelyyn. Puhdetyöinnostusta ei sotajohto katsonut alkuun suopeasti, sillä sotilaiden olisi pitänyt kuppien kovertamisen sijaan tehdä jotain hyödyllistä. Myöhemmin toimintaa alettiin tukea. Puhdetöillä muun muassa helpotettiin kotirintaman työvälinepulaa ja ne osoittautuivat myös joukkojen mielialan kannalta tärkeiksi: veteraanien mukaan pikku näpertely piti pelon loitolla. Asemasodan aarteet esittelee jatkosodan asemasotavaiheessa rintamilla tehtyjä puhdetöitä Kleemolan kokoelmasta sekä antaa tietoa laukaalaisten sotilaiden ja Laukaan lottien toiminnasta. Tietenkään jokaista 700 puhdetyötä ei ole saatu kerralla näytille, mutta Järvilinnan Huvilan yläkertaan on rakennettu varsin kattava, helposti lähestyttävä ja lämminhenkinen museokokonaisuus. Näyttelytila koostuu pääasiassa avoimista huoneista, joissa puhdetyöt löytyvät teemoittain. Yksi huoneista on pyhitetty paikalliselle sotahistorialle, eli se esittelee Jalkaväkirykmentti 48 vaiheita sekä laukaalaista lottatoimintaa kuvin, tekstein ja esinein. Lisäksi näyttelyssä on erillisenä tilana lesken huone, joka on lavastettu puhdetyöhuonekaluja käyttäen 40-luvun tyyliin. Pelkistettyä historiaa Kauko Sorjosen säätiön hallituksen puheenjohtaja Seppo Salmi toteaa, että säätiön kiinnostus kokoelmaan heräsi, koska Kleemolan kaltainen nuori mies oli innostunut sotahistoriasta. Näyttely on ollut nykyisessä muodossaan puolitoista vuotta. Uutta ilmettä haetaan talven aikana esinevaihdoilla. Lisäksi näyttelyyn suunnitellaan rintamakauppaa. On hienoa, että tietoisuus sodista siirtyy nuoremmille sukupolville. Saamme sota-ajan tuotteiden kokoelman Etelä-Pohjanmaalta lainaksi. Myös pari keskisuomalaista lahjoittajaa on luvannut täydentää kokoelmaa, joten tarkoitus olisi saada kauppa heti vuodenvaihteen jälkeen esille, Salmi paljastaa. Asemasodan aarteet on kerännyt tähän mennessä jo noin kävijää ja ryhmät ovat merkittävä osa kävijäkuntaa. Erityisesti koululaiset ovat tervetulleita, mikä näkyy näyttelyn infotauluista: tekstit on rakennettu tietoisesti kevyemmiksi ja puhuttelemaan nuoria. Laukaan koulutoimi on suhtautunut meihin myönteisesti. On hienoa, että tietoisuus sodista siirtyy nuoremmille sukupolville. Lapset ovat olleet hyvin kiinnostuneita. Ilahduttavaa on huomata myös, että heidän tietämättömyytensä ei ole niin suurta, mitä me vanhemmat ihmiset helposti luulemme, Salmi sanoo. Salmi toivoo opettajien tekevän näyttelyyn oheismateriaalia, jonka kautta käynti olisi interaktiivisempi. Tarkoitus on, että näyttelyssä kävisi sekä koululaiset että lukiolaiset siinä vaiheessa, kun sotia käsitellään oppitunneilla. Näin paikallis- ja sotahistoria saataisi osaksi opetussuunnitelmaa. Sanna Närä konsoli- ja lautapelit Bayonetta 2 Nintendo Wii U Nintendo Bayonetta 2:sta huomaa heti ensimmäisen kymmenen peliminuutin jälkeen, että se sopii varmasti pelisarjan ja fantasiapelien ystäville, mutta muille se tarjoaa vain sekavan pelikokemuksen. Bayonetta 2 on kriitikoiden ylistämän pelin jatko-osa, joka on kehitetty Nintendo Wii U pelialustalle. Erikoisjulkaisu sisältää myös pelin ensimmäisen osan. Pelin sisältö on täynnä eeppisiä taisteluita enkeleitä ja demoneita vastaan fiktiivisessä maailmassa, sekä taikuutta, aseita, räiskintää ja lisää eeppisiä taisteluita. Japanissa suursuosion saavuttaneessa pelissä ohjataan Bayonetta-nimistä noitaa, joka taistelee pahuuden voimia vastaan pelastaakseen ystävänsä Jeannen sielun helvetin syvyyksistä. Juoni voisi olla mukaansatempaava, jos tapahtumat oikeasti kiinnostaisivat pelaajaa. Kun ne eivät kiinnosta, niin pelaaja vain odottaa jotain mullistavaa tapahtuvan, mutta joutuu pettymään. Pitkät välianimaatiot alkavat myös hiillostaa, kun pelaamiseen ei saa tarttumapintaa. Pelin eduksi on sanottava, että actionia saa kyllikseen eikä pelaaminen ole puuduttavan pitkäveteistä. Bayonetta 2:n siedettävyys on täysin pelaajasta kiinni ja varmasti tyylilajin faneille pelikokemus on erilainen kuin allekirjoittaneelle. Päähahmo Bayonettalla on uusi hiustyyli ja hänelle voi ostaa lisää näyttäviä asuja, mikä on yksi tärkeistä asioista pelin ystäville. Grafiikka on näyttävää HD-television välityksellä, mutta vähänkin heikompi resoluutio tekee tapahtumapaikoista ärsyttävän sekavia. Muutenkin kamppailukohtauksissa räiskintä ja valoefekteillä pelaaminen sotkevat taistelujen hienoutta. Lisätornin voisi antaa Nintedo Wii U -konsolin toimivuudesta. Pauli Loukola Battle Sheep Lautapeli lautapelit.fi Vuoden perhepeliksi valittu Battle Sheep -lautapeli herättää Ruotuväen testiryhmässä lapsenomaisia tunteita. Pässimpikin mies heltyy sympaattisille lampaille. Joko testihenkilöiden kädet tärisevät innostuksesta tai pokerichippien muodossa elävät lampaat ovat muuten vauhkoja, sillä liukkauden vuoksi pelinappuloita voi joutua keräilemään pitkin lattiaa pariin otteeseen ennen kuin peliä päästään edes aloittamaan. Säännöt ovat yksinkertaiset ja ne oppii ensimmäisellä pelikerralla. Pelaajille jaetaan neljä laidunpalaa, jotka yhdistetään yhdeksi suureksi pelikentäksi. Taitava pelaaja voi jo tässä vaiheessa strategioida itsensä laidunkenraaliksi. Kullakin pelaajalla on aluksi 16 lammasta pinossa, joka puolitetaan aina ennen pelisiirtoa. Tarkoituksena on saada vallattua laidunmaata itselleen mahdollisimman paljon liikkumalla suoria linjoja pitkin. Peli päättyy, kun pelaaja ei pysty liikkumaan. Peli on nopeatempoinen strategiapeliksi ja vaarallinen ihmissuhteille. Liittoutumia vastaan tässä pelissä on turha taistella. Jälki on karua, eivätkä edes lupsakat lammaspiirrokset lohduta, jos peli päättyy omalta osalta hyvinkin nopeasti. Itse asiassa lampaiden osittain härötkin ilmeet kantavat keskustelua useamman pelin ajan. Battle Sheep on toimiva kahdellakin pelaajalla, mutta mielenkiintoa tulee lisää pelaajia ollessa neljä. Peli kestää noin vartin, mikä on tarpeeksi riittävä aika tunteiden kuumenemiseen. Onneksi peliin ei edes kyllästy useamman pelikerran jälkeen. Battle Sheep sopii jokaiselle sukupuolesta, iästä, ammatista ja aselajista riippumatta, mutta kokemuksen äänellä sotilaspoliisit ovat tässä vahvoilla. Kulmien haltuunotto auttaa tässäkin pelissä. Joona Kosloff

15 ruotuväki 20/2014 VAPAALLA 15 IDÄN JÄTTILÄINEN >> Kontinental Hockey League saavutti Suomen ja Helsingin Jokerit >> Ruotuväki kävi katsomassa pääkaupungin uutta kiekkoviihdettä Eletään lokakuun puolta väliä. Loppusyksyn sade ja synkkä sää on saavuttanut Helsingin. Useita suomalaisia piristänee huomattavasti jääkiekkokauden alkaminen. Tällä kertaa kausi on kuitenkin erilaisempi kun koskaan. Venäläispohjainen Kontinentalnaja hokkeinaja liga, josta suositaan lyhennettä KHL ja englanninkielistä versiota Kontinental Hockey League, aloitti seitsemännen kautensa. Nuori jääkiekon jättiläisliiga pitää sisällään 28 joukkuetta, jotka sijoittuvat seitsemään eri maahan. Liiga perustettiin vuonna 2008 Venäjän Superliigan pohjalle, josta se on levittäytynyt pääasiassa entisiin Neuvostoliiton maihin. Tälle kaudelle KHL sai ensimmäisen suomalaisjoukkueensa, kun perinteikäs helsinkiläisseura Jokerit päätti ottaa suuren askeleen ja lähti metsästämään onneaan suuremmasta sarjasta, hyläten suomalaisen Liigan. Pudotuspelikiekkoa syksyllä Jokerien KHL-otteluun on helppo löytää. Kotiottelut jatkuvat Liigasta tuttuun tapaan Pasilassa Hartwall Arenalla, joka on tiputtanut toisen e-kirjaimensa pois areena-sanasta kansainvälisyyden vuoksi. Pääsylippujen hinnat alkavat satunnaiselle varusmieskatsojalle sopivasta 12,50 eurosta ja mitä enemmän halutaan panostaa paikkoihin, sitä enemmän se maksaa. Erityisen onnistunut idea on Jokerien tarjoama kuukausittainen kausikortti, joka sisältää aina yhden Pelissä on selkeästi enemmän taitoa ja kiekollista osaamista. kuukauden kotiottelut. Yhden kuun jälkeen voi siis jatkaa matsien katsomista uudella kortilla, jos mieli tekee. Harmaan tiistai-illan kamppailussa kotijoukkueen kohtaa Avangard Omsk. Vierasjoukkuetta valmentaa suomalainen Raimo Summanen, joka on urallaan niin pelannut Jokereissa kuin valmentanut seuran viimeisimpään Suomen mestaruuteen vuonna Hartwall Arenan oheispalve- lut toimivat mainiosti ja asiat rullaavat tasaisen tarkasti ilman ongelmia, kuten aiemminkin. Sen sijaan toimittaja yllättyy siitä, ettei KHL ole tuonut juurikaan lisää ylimääräisiä show-elementtejä Jokereiden ottelutapahtumaan. Esimerkiksi kotijoukkueen saapuminen jäälle ei aiheuta sen suurempaa henkeäsalpaavaa näkymää, vaan kyseessä on aika simppeli ja varsin Liiga-joukkueiden jäälle saapumisia vastaava tapaus. Kiekkopelinä ottelu on vauhdikasta ja tällä kertaa erityisen tarkkaa jääkiekkoa. Molemmat joukkueet puolustavat tiukasti ja varsinkin vierailijoiden maalivahti, Venäjän maajoukkueessa arvokisoissa usein esiintynyt Aleksandr Barulin, pitää maalinsa vakuuttavasti turvattuna. Illan pelissä on selkeästi enemmän taitoa ja kiekollista osaamista, kun vertaa muihin Suomen kiekkosarjen matseihin. Ilta ratkeaa lopulta Omskille lukemin 2 1. Pelitapahtumiltaan ottelu on Liigan pudotuspelien tapainen etenkin tiukan puolustamisen, mutta myös lukuisten tapahtumiensa vuoksi. Tällä kertaa lopputulos ei kerro pelin tapahtumista juuri mitään. KHL on kokemisen arvoinen, ainakin kaukalossa tapahtuvan toiminnan osalta. ISOT SATSAUKSET KHL:ssa liikkuvat isot rahat. Kaudella liigan suurin budjetti, reilu 56 miljoonaa euroa, on Pietarin SKA:lla. Joukkueilta vaatii paljon laajalla alueella matkustaminen, ottelutapahtumat sekä tietenkin pelaajabudjetti. Parhaille pelaajille maksetaan tunnetusti paljon. Ottelumatkat voivat venyä parhaimmillaan tuhansiin kilometreihin. Esimerkiksi Jokerien ensimmäiselle KHL-vieraskiertueelle kertyi yhdeksän päivän aikana matkaa 5900 kilometriä. Hyvä kohde katsoa KHL:n Avangard Omskin Aleksander Perezhogin suti vieraat johtoon toisessa erässä. Jokerien Kurtis McLean ja Avangard Omskin Sergei Kalinin väänsivät aloituksessa. vaatimia satsauksia onkin juuri Jokerit. Seuran budjetti oli monesti omaa luokkaansa kotoisessa Liigassa. Viimeisellä Liigakaudella se oli 8 miljoonaa euroa. Ensimmäiselle KHL-kaudelle Jokerien toimitusjohtaja Jukka Kohonen kertoi Helsingin Sanomissa rakentavansa miljoonan euron budjettia. Suuret kulut tuovat harmaita pilviä. KHL menetti kaksi joukkuetta ennen kautta talousvaikeuksien takia. Sarjan sanotaankin olevan liian holtiton laajentumisja kulutushaluissaan. Myös tulevaisuudessa voi käydä joukkueiden kaatumisia, missä piilee yksi suuren liigan suurimmista uhista. KHL ja Jokerit ovat avanneet pelinsä Suomessa erinomaisesti. Jokerit on pärjännyt hyvin, markkinoinut erittäin laadukkaasti uutta minäänsä ja jättänyt hetkittäin kotimaisen pääsarjan helposti varjoonsa. Mielenkiinnolla voidaan vain odottaa, onnistuuko jatkuvuuden luonti ja kasvaako KHL vielä vaikuttavammaksi vai kaataako suuruuden tavoittelu koko potin. TEKSTI: Samu Saatsi ULKOASU: Eetu Lehmusvaara KUVAT: Aku Siukosaari

16 16 takakansi ruotuväki 20/2014 potretti Kolmen miljoonan musiikkipäällikkö Juho Mäki-Lohiluoma Kun suomalainen kuuntelee radiota, on melko todennäköistä, että Mikko Koivusipilällä on kaiuttimista kuuluvassa ohjelmassa sormensa pelissä. Koivusipilä on kuuden Nelonen Median radiokanavan musiikkipäällikkö. Yhteensä valtakunnalliset Radio Rock, Radio Suomipop, Radio Aalto ja Loop, sekä vain pääkaupunkiseudulla kuuluvat Metro Helsinki ja GrooveFM, tavoittavat viikoittain noin kolme miljoonaa suomalaista. Reservin kertausharjoituksissa Koivusipilä on sijoitettu viestinnän tehtäviin. Viimeisimmässä harjoituksessaan, Wanaja14-paikallispuolustusharjoituksessa, Koivusipilä oli sotaharjoitusradion ohjelmapäällikkö. Kaikilla kanavilla on oma formaattinsa ja kohdeyleisönsä. Meidän täytyy etsiä ja löytää se musiikki, joka on sitä kohderyhmää parhaiten palvelevaa. Tutkimme musiikkia jatkuvasti eri metodeilla, Koivusipilä sanoo. Koivusipilä vastaa myös Nelosen radiomedioiden tapahtumien, kuten konserttien ja risteilyjen sisällöstä, sekä levy-yhtiösuhteista. Työni on myös tietää, mitä suomalaisella musiikkikentällä tapahtuu sekä varmistaa, että suhteet eri puolille ovat kunnossa. Radiomedian tekeminen on oma taiteenlajinsa. Kuten Koivusipilä asian muotoilee, joka vartin pitää kuulostaa hyvältä. Esimerkiksi soitettavien kappaleiden järjestys on hyvin tarkkaan mietitty. Soittolistoja Koivusipilä ei tee itse, vaan siitä vastaavat radiokanavien musiikkituottajat, joiden esimiehenä hän toimii. Hyvin syvälle mennään jokaisen kanavan kohdalla, kun mietitään kanavien sisältöjä ja näiden varttien rakenteita. Esimerkiksi aamupäivän tunnin pitää kuulostaa erilaiselta kuin iltapäivän tunnin, hän sanoo. Kuuntelijalle kuuluva lopputuote on tarkan suunnittelun tulosta. Tärkeintä on se, että jokainen kappale on oikeassa paikassa. Radiomedian ammattilainen on sitä myös reserviläisenä. Aktiivisesti kertaamassa käynyt Koivusipilä on harjoituksissa osa viestintäorganisaatiota. 25 vuotta radiossa Musiikkipäälliköksi Koivusipilän on vienyt pitkä ura radiossa. Hänen kaltaisiaan musiikkipäälliköitä on Suomessa vain muutama. Olen tehnyt radiossa oikeastaan aivan kaikkea, ihan myyntipuolelta juontamiseen. Se on auttanut ymmärtämään radion sisältöä ja miksi sitä tuotetaan. Musiikkipuolella täytyy ymmärtää tosi laajasti koko radiokenttää. Esimerkiksi juonnon rytmitys tulee meidän tekemän pohjatyön kautta. Täytyy tietää aika tarkkaan, mitä on tekemässä, Koivusipilä sanoo. Työ on todella monipuolista ja tietysti kun pidän musiikista, niin erittäin mieluisaa. On todella mahtavaa, että saa paljon erilaisia musiikkikokemuksia ja että on mahdollisuus jopa hieman olla vaikuttamassa siihen, että mitä musiikkikentällä tapahtuu. En varsinaisesti hakenut aliupseerienkä reserviupseerikouluun, vaan minut vain siirrettiin aina eteenpäin. Luutnantti reservissä Varusmiehenä Koivusipilän tie vei aina Reserviupseerikouluun asti. En tiedä oliko siinä taustalla se, että pelasin kapiaisten kanssa jääpalloa ja jalkapalloa, vai muut syyt. En varsinaisesti hakenut aliupseeri- enkä reserviupseerikouluun, vaan minut vain siirrettiin aina eteenpäin, Koivusipilä naurahtaa. Sotilasmusiikkia Koivusipilä on soittanut radiossa kerran. Radio oli Turun paikallisradio, kappale Jääkärimarssi ja vuosi Puolustusvoimien ensimmäinen Tattoo-kiertue oli kaupungissa ja upseerikokelaana Pääskyvuoren viestikomppaniassa palvellut Koivusipilä keikkatyöntekijänä paikallisradiossa. Tähän liittyen sitten soitin kappaleen. Olin myös itse Tattoon alussa marssimassa ja ampumassa tyhjän laukauksen, hän muistelee. Kertausharjoituksiin Koivusipilä on osallistunut viidesti. Ensimmäinen harjoitus sijoittui 2000-luvun alkuun. Omien sanojensa mukaan hän on päässyt kertamaan, ei joutunut. Kun isänmaa kutsuu, niin minä olen valmis, hän naurahtaa. Aina kun kertamaan pääsee niin mielelläni lähden. On todella hienoa, että kertausharjoitusten määrä nousee. Nyt viimeisimmän kertausharjoituksen yhteydessä moni työkaverikin kyseli, että miksi hän ei pääse kertaamaan, kun minä olen jo käynyt vaikka kuinka monesti. Ainakin omassa ystäväpiirissä, ilman että tässä nyt on mitään sotilashulluja kukaan, niin moni lähtisi todella mielellään ja on motivoitunut. On mukavaa, että tähän haluun pystytään nyt vastaamaan. Mikko Koivusipilä Ikä: 41 vuotta Asuinpaikka: Suomenlinna, Helsinki Ammatti: Nelosen Median radioiden musiikkipäällikkö Koulutus: Sähkövoimateknikko Sotilasarvo: Luutnantti reservissä Kaiken omani kannan mukanani. Kuvat: Aku Siukosaari ja Panssariprikaati poiminta Sotilassosiologisen seuran Viipuri-seminaari Joel Kontiainen Suomen Sotilassosiologinen Seura järjestää yhteistyössä Suomen Sotahistoriallisen Seuran kanssa 19. marraskuuta kello seminaarin, joka käsittelee syitä Viipurin menettämiseen jatkosodassa. Maksuton ja kaikille avoin seminaari järjestetään Tieteiden talolla Helsingissä. Suomen toiseksi suurin kaupunki Viipuri menetettiin kymmenen päivää Neuvostoliiton Kannaksen suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen 20. kesäkuuta vuonna 1944 lähes taisteluitta, vaikka kaupunkia oli käsketty puolustaa viimeiseen saakka. Seminaarin projektivastaavan Göran Lindgrenin mukaan seminaarissa avataan tapahtumiin uusia Vielä 18. kesäkuuta 1944 Viipurin linnassa liehui Suomen lippu. Kuva: SA-kuva lähestymistapoja erityisesti sotilassosiologian näkökulmasta. Syyt Viipurin luovuttamiseen olivat moninaiset, eikä voida puhua yksin sotilaallisista syistä. Seminaarissa tullaan osoittamaan, että tietyllä tapaa ratkaisevaa oli nimenomaan ihmisten käyttäytyminen, Lindgren sanoo. Käyttäytymistieteet on alue, josta voidaan oppia jatkuvasti lisää ajatellen puolustusvoimia ja poikkeusoloja nykyaikanakin. Vanha totuus on se, että tahto on miekkaa voimakkaampi. Viipuri-seminaari Tieteiden talolla Helsingin Kruununhaassa osoitteessa Kirkkokatu 6 kello alkaen. > kalenteri Sotilasmusiikin perinnepäivä 18. marraskuuta Sotilasmusiikin perinnepäivän konsertissa kuullaan Richard Straussin musiikkia, Oskar Merikannon lauluja sekä oopperakirjallisuuden upeimpia tenoriaarioita. Lisäksi konsertissa julkistetaan vuoden sotilasmuusikko. Konsertin johtavat musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälä sekä musiikkimajuri Jyrki Koskinen. Konsertti järjestetään kello Musiikkitalon konserttisalissa Helsingissä. > Reserviupseerikoulun omaistenpäivä Reserviupseerikurssin 245 omaistenpäivät järjestetään Haminassa 22. ja 23. marraskuuta. Lauantaina omaistenpäivään osallistuvat Kärkikomppania, Tulipatteri ja Pioneerikomppania ja sunnuntaina Tiedustelukomppania ja Esikunta- ja viestikomppania. > Lapin sotilassoittokunta Rovaniemellä Lapin sotilassoittokunta esiintyy sunnuntaina 23. marraskuuta kello Kulttuuritalo Korundissa Rovaniemellä. Finaaliksi nimetyssä konsertissa soittokunta jättää jäähyväiset soittokunnan päällikölle Juha Tiensuulle. Konsertissa toimivat solisteina soittokunnan tuleva kapellimestarikaksikko Juha Ketola ja Jaakko Nurila. Ketolan instrumentti on trumpetti ja Nurilan saksofoni. >

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Mikä käynnisti vuoden 2015 maahantuloaallon EU:iin? Afrikan pohjoisosien ja Lähi-idän maiden sisäinen kehitys. Koulutettuja nuoria ilman töitä ja tiedonsaannin

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg Lentosotakoulu TIEDOTUSTILAISUUS 13.11. klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. Kaksi HAWK MK66 konetta osui toisiinsa harjoituslennolla Perhon kunnassa Salamajärven

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

VR laski hintoja pysyvästi. Uudet hinnat ja tuotteet 16.2.2016 alkaen

VR laski hintoja pysyvästi. Uudet hinnat ja tuotteet 16.2.2016 alkaen VR laski hintoja pysyvästi Uudet hinnat ja tuotteet 16.2.2016 alkaen Tärkeää tietoa uusista lipputuotteista matkatoimistoille Sisällysluettelo Uudet ja edulliset VR lipputuotteet Lipputuotteet matkatoimistoverkkokaupassa

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Numerologiaa yksinkertaisille

Numerologiaa yksinkertaisille 1.12.2006 Numerologiaa yksinkertaisille Laadustaan tunnetulla Suomi24-palstalla on mainittu, 1 että kampanjaltani putosi pohja pois, koska Suomi on tänä vuonna ottanut vastaan vain 75 kiintiöpakolaista,

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron, Liettuan, Latvian ja Irlannin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

KOKONAISTURVALLISUUS 2015 -MESSUT Yhteiskunta yhdessä Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 4. 6.9.

KOKONAISTURVALLISUUS 2015 -MESSUT Yhteiskunta yhdessä Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 4. 6.9. KOKONAISTURVALLISUUS 2015 -MESSUT Yhteiskunta yhdessä Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 4. 6.9.2015 Järjestäjä: Tampereen Messut Oy, Turvallisuuskomitea,

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta - taustat (kohdennettu/yleisö)

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot