6/2009 CP-LEHTI HYVÄÄ SYKSYÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6/2009 CP-LEHTI HYVÄÄ SYKSYÄ"

Transkriptio

1 6/2009 CP-LEHTI HYVÄÄ SYKSYÄ

2 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2009:6 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki puh , fax keskus avoinna klo Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Vammaispalveluvastaava Minna Miettinen p , Kuntoutusvastaava Elina Perttula p , Kurssisihteeri Anne Heiskanen, p Päivätoiminta, vastaava ohjaaja Sari Laiho p , Muuttuvat tulkkipalvelut, Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen p , Vs. liikuntasuunnittelija Minna Teiska, p , Aikuistoiminta, Suunnittelija Ismo Kylmänen, p MMC HC-toiminta Suunnittelija Petra Peltonen p , Tiedottaja Sini Pälikkö p Talouspäällikkö Tuula Kautiainen p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p Jäsensihteeri Hellevi Kettunen p Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p Aluesihteerit: Aira Eklöf, Lemminkäisenkatu A, Turku p , Minna Kaltio, Isokatu 47, Oulu p Merja Partanen, Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio p , Jari Turku, Pellervonkatu 9, huone 1014, Tampere p , Kuntoutusohjaaja, Helena Kaski, PHKS/Lasten kuntoutustutkimusyksikkö Keskussairaalankatu 7, Lahti, p , Palveluasunnot: Helsinki /Laajasalo Vastaava ohjaaja Matleena Laurila, Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki p , (vastaava ohjaaja), (talo) Turku/Halinen Vastaava ohjaaja, Jussi Tuominen, Paavinkatu 14 as 15 A, Turku p , Liiku, opi, osallistu Projektipäällikkö Jarno Purtsi LIKES-Tutkimuskeskus Yliopistonkatu 20, Jyväskylä, puh , Aimo Strömberg Secretary General c/o Suomen CP-liitto ry Tel , Mobile CP-LEHTI CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti 43. vuosikerta Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö Viestintä- ja tiedotustoimikunta Paula Ahti, Marju Silander, Tomi Kaasinen, Jari Hautamäki, Sini Pälikkö Kansi Bernt Stormbom - Tilaukset, osoitteenmuutokset Hellevi Kettunen, Julkaisija Suomen CP-liitto ry Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, p Ilmestyminen 7 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä, määräaikaistilaus 35e, kestotilaus 30e ISSN Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy 2009 CP-lehden ilmestymisaikataulu 2009 Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä Tässä numerossa: Pääkirjoitus Tomi Kaasinen Henkilökohtainen avustaja alalle neuvotellaan työehtosopimusta Ilona Toljamo Vammaispalvelulaki uudistui - muuttuuko arki helpommaksi? Sanni Purhonen Määki ossaan, ku keksittä oikiat apujutut Tiina Aura Mari Pihlajakangas Kuntamarkkinoita ja kännykkäkoulua Sini Pälikkö Ihmisoikeuspalkinto pääsihteeri Pirkko Mahlamäelle PTT tutkii vammaisten työkykyä Tuetut lomat 2010 SOLUKU-luontolomat 2010 Kuolemaa kauheampi Aleksandr Melikhov Yhdessä tehden ja toimien Ilona Toljamo Itä- ja Keski-Suomen CPyhdistykset koolla Kuopiossa Merja Partnen Lukiossa paiskitaan töitä Iita Kettunen Opiskelija vahvistaa osaamistaan työharjoittelussa Kirsi Anthoni Kansalaisyhteiskunta rakentuu pienistä asioista Kirsi Anthoni Suomen kansalainen Euroopan Unioinissa Kirsi Anthoni Matka maailman ympäri Sari Holappa Kolumni Kokousedustajan hieno hetki vallan kahvassa Tomi Hotanen Information om den nya handikappservicelagen MMC HC Poikani nimimerkki äitisi Vapaa pudotus Sanni Purhonen LIIKUNTA Boccian mestaruuskisat Minna Teiska Liikuntapäivästä liikunnan iloa ja uusia kokemuksia Minna Teiska Päivätoiminnan liikuntapäivässä napakymppejä ja itsensä ylittämistä Minna Teiska Sählyä, sählyä Raisa Herpiö

3 CP-LEHTI 2009:6 PÄÄKIRJOITUS 3 LAINSÄÄDÄNNÄN KUNTOREMONTTI Kuluva syksy, kuten koko vuosi 2009, on ollut vammaiskenttään liittyvien säädösten osalta erittäin mielenkiintoinen. Ja sellaisena se tuntuu myös jatkuvan. Lakimuutoksista on ollut paljon puhetta eri yhteyksissä ja asiasta on kirjoitettu paljon myös CP-lehdessä. Asia on niin merkityksellinen, että siitä ei voi liikaa puhua ja sen sisältöä avata sekä lain piirissä oleville että sitä päätöksenteossaan soveltaville. Vammaislainsäädännön eräs perussäädös, laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista eli tutummin vammaispalvelulaki, on ollut hallitusohjelman mukaisesti systemaattisen kehittämistyön kohteena. Jo pari vuotta sitten tulkkipalvelujen ja vaikeavammaisten päivätoimintaa koskevat kohdat uudistettiin, ja nyt syyskuun alusta vahvistettiin vaikeavammaisen oikeutta henkilökohtaiseen apuun. Samalla palvelutarpeen selvittäminen, palvelusuunnitelma ja viivytyksetön päätöksenteko päivitettiin vastaamaan paremmin tämän päivän vaatimuksia. Vammaislainsäädäntökin on liikkunut kohti sosiaalitakuun ajatusta, esimerkiksi kunnan on aloitettava palvelutarpeen selvittäminen määräajan puitteissa (viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta) ja kokonaisuudessaan palvelutarpeen selvittäminen, palvelusuunnitelma sekä päätökset on saatettava loppuun viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Henkilökohtaisen avun osalta valtakunnallinen yhdenvertaisuus lisääntyi kun kunnat eivät enää voi sitä evätä määrärahojen niukkuuteen vedoten kun lakiin perustuvat edellytykset palvelun saamiselle täyttyvät. Päivittäisissä toimissa sekä työssä ja opiskelussa apua on järjestettävä välttämätöntä tarvetta vastaava määrä. Muissa laissa mainituissa toiminnoissa avun tuntimäärät ovat rajoitetummat. Henkilökohtaisen avun järjestämistavat ovat myös monipuolistuneet, lakiin on kirjattu kolme eri järjestämistapaa. Henkilökohtainen apu voidaan järjestää henkilökohtaisen avustajajärjestelmän avulla, jolloin vammainen henkilö toimii työnantajana ja saa kunnalta korvauksen avustajan palkkauksesta aiheutuneisiin kuluihin. Toisena järjestämistapana kunta voi antaa vammaiselle henkilölle palvelusetelin avustajapalvelun hankkimista varten. Lisäksi kunta voi järjestää sen itse, hankkia avustajapalvelun ostopalveluna, tai järjestää se yhteistyössä toisen kunnan kanssa. Kun mietitään yksittäisessä tapauksessa sopivinta järjestämistapaa, kunnan on lain mukaan otettava huomioon vaikeavammaisen oma mielipide sekä toive ja valita järjestämistapa yhteisymmärryksessä vaikeavammaisen kanssa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada aikaan yksi laki joka määrittelee vammaisten henkilöiden palveluita ja tukitoimia. Tämän hetkisillä lainmuutoksilla on selkeytetty vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain keskinäistä suhdetta. Lakimuutoksen yhteydessä näiden erityislakien keskinäinen suhde muuttui päinvastaiseksi, vammaispalvelulaki on nyt ensisijainen laki suhteessa kehitysvammalakiin. Sosiaalihuoltolaki on normihierarkkisesti ylimmällä tasolla oleva yleislaki. Vammaislainsäädännön uudistuksen tavoitteena on lisätä vaikeavammaisten henkilöiden itsenäisyyttä, yhdenvertaisuutta ja itsemääräämisoikeutta vamman laadusta tai asuinpaikasta riippumatta. Uudistus lisää myös palveluiden ja tukitoimien suunnitelmallisuutta ja niiden saannin joustavuutta. Aika näyttää miten uudistunutta lainsäädäntöä tulkitaan ja toteutetaan.

4 4 TYÖ CP-LEHTI 2009:6 Henkilökohtainen avustaja alalle neuvotellaan työehtosopimusta Nykyisin henkilökohtaisen avustajan työehdot perustuvat työlainsäädäntöön. Henkilökohtaisia avustajia koskee muun muassa työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki ja työsuojelua ja työterveyshuoltoa koskeva lainsäädäntö. Kunnan tulee korvata vammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkauksesta johtuvat välttämättömät ja kohtuulliset kustannukset. Välttämättömyyttä ja kohtuullisuutta arvioitaessa lähtökohtana on siis lakien vaatima minimitaso henkilökohtaisen avustajan työsuhteessa. Nykytilanteessa on monia ongelmia ja henkilökohtaisten avustajien työehdoista on paljon puhuttu. Työaikalaki asettaa tiukat rajat työajoille, jotka kuitenkin usein henkilökohtaisen avustajan työssä tulisi olla paljon joustavammat. Työaikalaki ei myöskään tunne jaksotyötä eikä klo välissä tehtävää yötyötä. Poikkeamisiin työaikalain määräyksistä täytyy hakea poikkeuslupaa työsuojelupiiriltä. Työsopimuslaki ei tunne ilta- ja lauantaityön lisiä, joten usein henkilökohtainen avustaja joutuu tekemään näinä aikoina työtä peruspalkalla. Myös vuosilomalain säädökset ovat heikommat kuin useimmissa työehtosopimuksissa esimerkiksi lomarahan osalta. Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto (Heta) neuvottelee nyt Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) kanssa työehtosopimusta henkilökohtaisten avustajien työnantajien ja henkilökohtaisten avustajien välille. Neuvotteluja käydään tiiviisti syyskaudella ja tavoitteena on saada sopimus aikaan jo tämän vuoden puolella. Työehtosopimuslain 1 :n mukaan työehtosopimus on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksessa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Työehtosopimuksessa voidaan työajoista sopia vapaammin. Voidaan sopia muun muassa vuorokautisesta lepoajasta, viikoittaisesta vapaasta, jaksotyöstä ja yötyöstä. Nämä mahdollisuudet antavat huomattavasti nykyistä enemmän joustoa henkilökohtaisen avustajan työaikajärjestelyihin. Alkuvaiheessa sopimus olisi ns. normaalisitova. Työehtosopimus koski vain sopimuksen tehneiden liittojen jäseniä. Jos henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimiva vammainen henkilö kuuluu Heta-liittoon, on hänen noudatettava henkilökohtaisen avustajan työsuhteessa työehtosopimusta riippumatta siitä kuuluko työntekijä mihinkään ammattiliittoon. Huomattavaa on, että työehtosopimuksen mukaiset edut saa ainoastaan Hetan jäsenet. Niiden henkilökohtaisten avustajien osalta, joihin on sovellettava työehtosopimusta, myös kunnan on korvattava työehtosopimuksen mukaiset kustannukset. Työehtosopimuksen piirissä olevien työnantajien ja työntekijöiden osalta myös riitatilanteiden käsitely muuttuu. Neuvotteluosapuolina ovat työehtosopimuksen sopjaosapuolet eli Heta ja JHL. Joko järjestöt pääsevät ratkaisuunai asia menee työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Silloin kun järjestytymätön työnantaja joutuu riitatilanteisiin eikä pääse työntekijän kanssa neuvot- teluratkaisuun, asia menee käräjäoikeuteen. Heta-Liiton jäsenillä on riitatapauksessa edullisempi ja nopeampi riitojen käsittely. Heta on liittynyt Erikoispalvelualojen työnantajaliittoon (ETL), joka on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jäsen. Ilona Toljamo palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry Lisätietoja asiasta saa Heta-liitosta Lähde: Terhi Toikkasen luento Henkilökohtaisen avun päivillä Työnantajakoulutusta Suomen CP-liitto ja Uudenmaa CPyhdistys järjestävät.koulutusta henkilökohtaisena avustajann työnantajan toimimisesta. Lyhytkurssilla käydään läpi muun muassa henkilökohtaisen avun hakemista kunnnan sosiaalitoimesta ja työnantajanrooliin liittyviä kysymyksiä. Kohderyhmät: Uudenmaan CPyhdistyksen jäsenet Koulutustilaisuuksia on kaksi: ti Suomen CP-liitossa Malmin kauppatie 26 ti Uudenmaan CP-yhdistyksessä Kauppamiehentie 6, Espoo Ilmoittaudu iltoihin Minna MIettinen puh ,

5 CP-LEHTI 2009:6 VAMMAISPALVELULAKI Vammaispalvelulaki uudistui - muuttuuko arki helpommaksi 5 Uudistunut vammaispalvelulaki astui voimaan Tarkemmat yksityiskohdat ovat jokaisen luettavissa muun muassa tämän lehden edellisestä numerosta. Keskeistä on paljon puhuttu ja puitu vaikeavammaisten : lakisääteinen oikeus henkilökohtaiseen apuun. Lakiuudistukset tuntuvat usein olevan kaukana tavallisesta arjesta, vaikka niillä olisi siihen suuri vaikutus. Mitä tämä kaikki siis tarkoittaa käytännössä? Ensimmäisenä huomio kiinnittyy siihen miten laki painottaa yksilöllistä avun tarvetta. Tähän kuuluu esimerkiksi palvelusuunnitelman valmistelu ja palveluseteleiden käyttö. Lisäksi tarkennuksia on tehty sääntöihin henkilökohtaisen avun järjestämisestä ja avun saamisen edellytyksien määrittelystä. Myös vammaispalvelulain ja kehitysvammalain keskinäinen soveltamisjärjestys muuttuu siten, että vammaispalvelulaista tulee ensisijainen kehitysvammalakiin nähden. Välttämätön apu on tietysti sidoksissa jo perustuslain määräyksiin ihmisarvoisesta elämästä. Ennen kaikkea vaikuttaa siltä, että pykälät korostavat vammaisen henkilön omaa aktiivisuutta tarpeidensa määrittelemisessä. Tähän liittyy vaikkapa henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimiminen kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan. Perustarpeiden lisäksi laissa eritellään ja huomioidaan tärkeitä sosiaalisia tarpeita ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään sekä palveluilta vaadittavaa tasoa. Kunnalla on mahdollisuus hankkia avustajapalveluita ostopalveluina, järjestää palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Miten lakiuudistus vaikuttaa minuun? On tietysti vaikeaa arvioida lakiuudistuksien toimivuutta maallikkona, ennen kuin on nähnyt niiden toimivan arjessa. Itse olen asunut yksin vuodesta Minulla on palveluasumispäätös ja talossani asumispalveluyksikkö, joka tarjoaa tarvittavia palveluita. Tällaisen yksikön toimintaperiaatteet rakentuvat nimenomaan asukkaan aktiivisuuden varaan. Avustusta saa etukäteen ajoista sopimalla ja palvelunkäyttöä seurataan säännöllisesti. Nähdäkseni tämänkaltainen järjestelmä noudattaa uuden vammaispalvelulain periaatteita. Sikäli lainuudistus ei varmaankaan vaikuta arkeeni niin dramaattisesti kuin monilla muilla. Sinänsä uskon, että yksilöllisyyden ja itsenäisyyden painottaminen osana vammaispalveluita on hyvä asia. Päämääränä on lisätä yhdenvertaisuutta. Jokainen vammainen ihminen on yksilö, jonka itsenäisyyttä tulisi kunnioittaa riippumatta siitä, kuinka paljon tai vähän apua hän tarvitsee. Henkilökohtaisten avun tarkka määrittely laissa on varmasti tervetullutta ja helpottaa monien ihmisten elämää ja asemaa, jos systeemi vain toimii myös pykälien ulkopuolella. Toisaalta, yksilöllisyyden painottaminen herättää kysymyksiä siitä, kuka arvioi huonosti kommunikoivien ihmisten kyvyn määrittää omaa tahtoaan. Toivon, etteivät lakiuudistukset tarkoita sitä, että henkilöt, jotka eivät kykene aktiivisesti ottamaan kantaa tarpeisiinsa, jäävät väliinputoajiksi. Kuitenkin yksilöllisyyden painottaminen merkitsee myös yksilöllisiä elämäntilanteita. Uudistuksissa on huomioitu paljon yksityiskohtia, mikä lienee tarkoitettu estämään mahdolliset ongelmat. On vaikea ryhtyä ennustajaeukoksi. Jään siis odottamaan, miten lakiuudistukset toteutuvat käytännössä. Sanni Purhonen FM Vantaa Kuljetuspalveluista Suomen CP-liiton päivätoiminnan vastaava ohjaaja Sari Laiho on jäsenenä ja Suomen CP-liiton edustajana asiakastyöryhmässä, jossa seurataan toimintansa aloittaneen Palmian kuljetuspalveluiden toimivuutta. Jos Sinulla, helsiniläinen kuljetuspalvelun käyttäjä, on pulmia kuljetuspalvelun tomivuudessa, ota yhteyttä Vammaispalveluvastaava Minna Miettinen auttaa, neuvoo ja opastaa muun muassa kaikissa kuljetuspalveluja koskevissa asioissa koko valtakunnan alueella. Ota yhteyttä osoitteella

6 6 HARRASTEAPUVÄLINEET CP-LEHTI 2009:6 Kuvat:Tiina Aura Apuväline on tehty hitsausmaskin kiristyspannasta Ei se onnistu, ku ei oo ennenkään onnistunut!, tokaisee sähköpyörätuolissa istuva tyttö kokeillessaan maalaamista uudella päähän laitettavalla apuvälineellä. Paria kuukautta myöhemmin tyttö hymyilee innokkaasti ja maalaa itse taulua. Tästä voidaan nähdä, että jokainen kykenee työskentelemään itse, jos hänelle vain annetaan mahdollisuus siihen. CP-vammaisten lasten harrastekerho ja siihen kehitellyt apuvälineet mahdollistivat sen, että kolme tyttöä pystyi leikkaamaan ja maalaamaan itse. Kerhon avulla he saivat onnistumisen elämyksiä ja lisää motivaatiota yrittämiseen. Kuumalankaleikkurilla tehtyjä styrox-töitä. Määki ossaan, ku keksittä oikiat apujutut Mietimme syksyllä 2007, mistä voisimme tehdä pro gradu tutkielmamme. Opiskelemme Oulun yliopistossa teknologiapainotteisiksi luokanopettajiksi ja halusimme, että tutkielmamme aihe liittyisi jollain tapaa teknologiakasvatukseen ja erityispedagogiikkaan. Meille kerrottiin, että Tervaväylän koulussa olisi mahdollista pitää harrastekerhoa CP-vammaisille lapsille. Mietimme hetken ja päätimme ottaa haasteen vastaan. Kumpikaan meistä ei ollut aikaisemmin työskennellyt erityislasten kanssa, joten se oli meille molemmille uutta. Aluksi meitä jännitti todella paljon. Miten selviämme? Osaammeko tehdä mitään? Toimimmeko oikein? Mutta kun tapasimme tytöt ensimmäistä kertaa, jännitys unohtui kokonaan. Siitä alkoi kerhon suunnittelu ja apuvälineiden kehitteleminen. Harrastekerhoon osallistui kolme CP-vammaista tyttöä. Heillä kaikilla oli erilaiset vahvuusalueet. Yhden tytön vahvin alue oli pää, toisen jalat ja kolmas pystyi käyttämään kaikkia raajojaan hyvin. Tämän vuoksi meidän piti valmistaa apuvälineitä, joiden avulla jokainen tyttö kykeni esimerkiksi maalaamaan itse. Halusimme, että he pystyisivät työskentelemään itse emmekä halunneet tehdä töitä heidän puolestaan. Tämän takia oli erittäin tärkeää valmistaa sellaiset apuvälineet, jotka mahdollistaisivat sen, että tytöt pystyisivät toimimaan aktiivisesti. Apuvälineiden suunnittelu oli haastavaa, koska emme löytäneet tietoa mahdollisista aikaisemmin tehdyistä apuvälineistä. Lähdimme siis liikkeelle aivan alusta ja kehittelimme kaksi melko yksinkertaista apuvälinettä. Toinen väline suunniteltiin tytölle, joka pystyy käyttämään vain päätään. Käytimme siihen vanhan hitsausmaskin kiristyspantaa. Siihen liitimme kaksi alumiinista tehtyä vartta, joiden päähän teimme istukan. Istukkaan voi liittää erilaisia työkaluja, esimerkiksi pensselin. Toinen apuväline on kenkä, jonka sivuun liitimme niin ikään istukan. Kengän avulla tyttö pystyy maalaamaan jalkaa liikuttamalla ilman toisten ihmisten apua. Käytimme kerhossa kuumalankaleikkuria, jolla tytöt leikkasivat styroksista erilaisia kuvioita. Jännitimme miten hyvin apuvälineet toimivat, mutta kaikki sujui erittäin hyvin! Tytöt nauttivat siitä, että pystyivät itse tekemään asioita, eikä avustaja tehnyt kaikkea heidän puolestaan. Kun kuviot olivat valmiita, tytöt maalasivat ne. Tytöillä oli ennenkin kokeiltu jonkinlaisia maalausapuvälineitä, mutta ne eivät olleet toimineet hyvin. Tällä kertaa tytöt pystyivät saamaan onnistumisen kokemuksia meidän kehittelemiemme apuvälineiden avulla. On erittäin tärkeää, että lapset pystyvät luottamaan omiin taitoihinsa ja kykyihinsä. Apuvälineiden avulla tytöt pystyivät työskentelemään itse. Huomasimme, kuinka

7 CP-LEHTI 2009:6 SUOMEN CP-LIITTO 7 TAPAHTUMAKALENTERI lisää tapahtumista löytyy Kenkä apuvälineenä tyttöjen taidot kehittyivät jokaisen työskentelykerran jälkeen. Oli hienoa huomata myös se, että he oppivat luottamaan siihen, että kyllä hekin osaavat. Ihmisten tulisi siis mahdollistaa se, että jokainen pystyisi työskentelemään vammoistaan huolimatta. Kannattaa rohkeasti alkaa miettiä, että millainen apuväline voisi helpottaa jonkun toisen toimintaa. Apuvälineiden ei aina tarvitse olla hienoimpia mahdollisia, vaan tärkeintä on, että ne toimivat. Niiden avulla saatetaan saada aikaiseksi jotain todella suurta ja merkittävää. Jokin mielestäni pieni asia, saattaa olla toiselle suuri, koska hän ei ole ennen pystynyt sellaista tekemään. Ei siis tehdä kaikkea toisen puolesta, vaan annetaan mahdollisuus yrittää! Pysyvimpänä muistona harrastekerhosta meille jää tyttöjen nauravat kasvot ja toisten kannustaminen. Kerhon kannalta tärkeimmistä ja sen toimintaa eniten kuvaavimmista kommenteista olivat: Määki ossaan, ku keksittä oikiat apujutut! ja Hyvin menee, mutta menkööt!. Tiina Aura Mari Pihlajakangas Huhtikuu Information om lagändringarna; Korsholms kulturhus Toukokuu TERVE-SOS; Sosiaali-ja terveysalan koulutus-ja messutapahtuma Helsinki, Wanha Satama Nuorten viikonloppu, Jyväskylä Isovanhempien ja vammaisten lastenlasten kurssi, Hämeenlinna Asumisseminaari, Kouvola Kesäkuu Musiikkia ja tanssia-toimintapainotteinen kurssi aikuisille, Moijala, Hattula Kurssi pienten vammaisten lasten perheille (0-3 v), Kauniainen Meidän perheen loma pienille vammaryhmille (MMC- ja HC-perheet), Lappajärvi En vecka med semesterstöd, Lappajärvi Kesäpäivä Raumalla, Lounais-ja länsirannikon CPyhdistysten kesäpäivä, Otanlahti Lapsiperheiden luontoaktiiviloma, Iisalmi Juhannus Moijalassa, Hattula Kurssi hemiplegialasten perheille (4-10v), Karkku Työpajakurssi toimintapanotteinen kurssi aikuisille, Moijala, Hattula Nuorten aikuisten terveys- ja liikuntaloma Pajulahti, Nastola Heinäkuu Toimintaa ja tekoja 1 kurssi nuorille (13-17v) Moijala, Hattula Kurssi vaikeavammaisten lasten perheille (4-10 v), Eurajoki Toimintaa ja tekoja 2 kurssi MMC/HC -nuorille (13-17v), Moijala, Hattula Kurssi alle kouluikäisten lasten perheille (3-7v), Eurajoki Pariskunnat-kurssi, Moijala, Hattula Kurssi kouluikäisten lasten perheille (7-10v), Eurajoki Surffailua ja valokuvausta cityssä kurssi nuorille (10-12v), Tampere Elokuu Meidän perheen loma, Lappajärvi Aikuisten ja nuorten luontoloma, Piispala, Kannonkoski Kokemusten äärellä - keskustelupainotteinen kurssi aikuisille, Moijala, Hattula Erä ja luontoleiri, Hossa, Suomussalmi Syyskuu CP-bocciamestaruuskilpailut, Tampere CP-liiton liikuntapäivä, Tampere Lokakuu Valtakunnallinen CP-viikko: Kumppanuus ja vuorovaikutus CP-liiton syyspäivät ja syysliittokokous, Lahti Marraskuu Apuvälinemessut, Tampere Joulukuu Joulu Moijalassa, Hattula.

8 8 KOLUMNI CP-LEHTI 2009:6 Kuntamarkkinoita ja kännykkäkoulua Taannoin olin työtoverini kanssa vuotuisilla Kuntamarkkinoilla, jossa Neurologisilla Vammaisjärjestöillä oli oma messuosasto. Kuten arvata saattaa, eivät kuntien virkamiehet tai muut kuntapäättäjät olleet järin kiinnostuneita Neurologisten Vammaisjärjestöjen osaston annista. Mutta helmiäkin joukkoon mahtui kuten eräs pohjoissavolaisen kunnan virkamies, joka pysähtyi osastolle ottaen CP-lehden. Seuraavana aamuna sähköpostissani oli viesti, joka loppui sanoihin Erinomainen lehti. Viesti oli edellisenä päivänä osastolla käyneeltä virkamieheltä. Ani harvoin järjestölehden toimitus saa suoraan palautetta kunnasta tai kunnista, joten tietenkin olin yllättynyt lehden saamasta arviosta. Varsinkin taloustaantuman aikana, jolloin kuntien talous on säästökuurilla ja kuntalaisten arki käy vaikeammaksi, on tärkeää, että CP-lehti sisältöineen on herättänyt myönteistä huomiota pohjoissavolaisessa virkamiehessä. Toivoa sopii, että CP-vammaisten, MMC-ja hydrokefeliavammaisten tarvitsemat palvelut tulisivat jouheasti hoidetuiksi kyseisessä kunnassa. Vanha nokiani tuli tiensä päähän muutama viikko sitten. Sen näyttö oli vähitellen sumentunut ja näppäimiä oli painettava olan takaa. Minun oli luovuttava vuonna 1997 hankkimastani ensimmäisestä matkapuhelimesta, Nokia 6110:sta, joka oli aikanaan edustanut alansa terävintä huippua. Menin ostamaan uutta, mahdollisimman yksinkertaista, perustoiminnoilla varustettua puhelinta. Myymälässä kaikki puhelinmallit olivat näyttäneet yksinkertaisen helppokäyttöisiltä, mutta kotona kokeillessani puhelinta onnistuin lähettämään tyhjän viestin. Kohta kädessäni oleva kännykkä soi ja iloinen Sini-tyttö sanoi Hei lähetit äidille tyhjän viestin. Kerroin Sinille, että minulla on uusi kännykkä enkä vielä osaa käyttää sitä. Puhelun päätyttyä päätin mennä kännykkäkouluun. Sen löysin seuraavalla viikolla tuttavaperheen olohuoneen sohvalta. Opettajanani oli perheen 15-vuotias teini, joka rauhallisesti antoi pari perusoppituntia muun muassa siitä, miten puhelimen Galleriasta löytyy osoitekirja, puhelutiedot ja mikä on nopein tapa lähettää tekstiviesti jne. Oppi meni perille, mutta pyysin vielä opettajaani kirjoittamaan selkokielisen ohjeen kännykkäni käytöstä. Ihan vain varmuuden vuoksi! Mukavat oppitunnit päättyivät yhteiseen illalliseen koko perheen kanssa. Omat kokemukseni Kuntamarkkinoilta ja kännykkäkoulusta osoittavat, että ihmisten välinen vuorovaikutus on voimissaan. Perinteisellä lehdellä on lukijansa ja uuteen kännykkään saa käyttökoulutusta tietotekniikan ja matkapuhelin-aikaan syntyneiltä nuorilta, joille uusinkin teknologia ja sen haltuunotto on helppoa. Vielä en tarvitse erityistä teknologiahoitajaa opastamaan itseäni kännykän käytössä; en niin kauan kuin vuorovaikutustaitoni ovat tallella. Sini Pälikkö Arpajaiset vertaistuen kehittämiseksi Kymmenen sosiaali- ja terveysjärjestöä järjestää vertaistukiarpajaiset tammi-kesäkuussa Arpajaisten päävoittona on henkilöauto. Vertaistukiarpajaiset toteutetaan nettiarpajaisina. Arvat maksetaan ja tarkastetaan netin välityksellä. Henkilöauton lisäksi arpajaisvoittoina on 2000 euron matkalahjakortti, kumiveneitä, televisioita ja kuntoviikonloppuja. Arvan hinta on 3 euroa. Vuoden 2010 alkupuolella arpoja on järjestölehtien liitteenä jaettavassa arpasetelissä kahdeksan kappaletta ja arvan ostaja voi valita kuinka monta arpaa lunastaa. Arpoja voi ostaa suoraan järjestöstä tai niiden jäseniltä. Netistä arvan voi ostaa ostaa järjestöjen kotisivuilta tai Vertaistukiarpajaisissa ova mukana: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, ADHD-liitto, Aivovammaliitto, Iholiitto, Lihastautiliitto, Mielenterveyden keskusliitto, Osteoporoosliitto, Selkäliitto, Suomen CP-liitto ja Suomen Nivelyhdistys. Vertaistukiarpajaisten suojellijana on tohtori Pentti Arajärvi, joka uskoo järjestötoiminnan tulevaisuuteen. Ararjärvi jakaa suomalaisen järjestökentän kahteen: potilasjärjestöihin, jossa valvoitaan henkilökohtaisia oikeuksia ja yhteiskunnallista vaikuttamista ja yhteistä etua valvoviin järjestöihin. Arajärven mukaan järjestötoiminta sinänsä on jo vertaistukea. Järjestötoiminta on hauskaa ja palkitsevaa, sanoo tohtori Arajärvi.

9 CP-LEHTI 2009:6 YHTEISKUNTA PALKITTU 9 PTT tutkii vammaisten työkykyä Ihmisoikeuspalkinto pääsihteeri Pirkko Mahlamäelle Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki palkittiin Ihmisoikeusliiton vuoden 2009 Ihmisoikeuspalkinnolla. Palkinto jaettiin kahdeksannen kerran, ja se luovutettiin torstaina 1. lokakuuta eduskunnassa Perus- ja ihmisoikeusfoorumissa. Mahlamäki sai tunnustuksen pitkäjänteisestä työstä vammaisten oikeuksien puolesta. Ihmisoikeusliitto myöntää Ihmisoikeuspalkinnon vuosittain henkilölle, joka on toiminut tinkimättömästi ihmisoikeuksien todellisen toteutumisen puolesta. Palkinnon saajat ovat sitoutuneet käytännön työssään ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja edistämiseen. Pirkko Mahlamäen työ vammaisten oikeuksien puolesta alkoi konkreettisesti Kynnys ry:ssä, jossa hän oli töissä ennen Vammaisfoorumin pääsihteeriyttä. Työskennellessään Kynnyksessä Mahlamäki huomasi, että ihmisoikeuksissa on kyse aivan elämän perusasioista, siitä miten oikeudet toteutuvat kunkin arjessa. Vaikka vammaisten oikeuksien toteutumisessa on saatu monia edistysaskeleita, vielä on myös paljon tehtävää niin rakenteissa kuin asenteissakin. Mahlamäen mukaan vammaisiin suhtaudutaan surullisen usein menoeränä. Kun vammaistenasemaa halutaan parantaa, ensimmäinen kysymys on: Mitä se maksaa? Itsekin vammaisena Pirkko Mahlamäki on kokenut monet vammaisia kohtaavat ongelmat omakohtaisesti. Hänen mukaansa asiat eivät kuitenkaan muutu itsestään, vaan niiden eteen pitää taistella.vaikeudet pitää kohdata. Tutut luonnehtivat häntä rauhalliseksi, huumorintajuiseksi ja kehuvat hänen myönteistä elämänasennettaan. Toiminnanjohtaja Kalle Könkkölän lisäksi Mahlamäen esikuvana on ollut hänen oma äitinsä Anna-Kaisa. Mahlamäen mukaan hänen äitinsä on sellainen maan hiljainen, joka on sitkeästi taistellut vammaisen lapsensa puolesta. Pääsihteeri Pirkko Mahlamäki toimii myös Suomen CP-liiton organisaatiossa, sillä Mahlamäki on asumisasiain toimikunnan jäsen ja Laajasalon palvelaasuntojen johtokunnan jäsen. Ihmisoikeuspalkinnon on aikaisemmin saaneet kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri Marja-Liisa Laihia, poronhoitaja Kalevi Paadar, maahanmuuttajaneuvoja Melody Karvonen, Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Miranda Vuolasranta, ulkomaalaisvaltuutetun toimiston osastosihteeri Kristiina Rissanen, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Juhani Roiha ja asianajaja Markku Fredman. Ihmisoikeusliitto on vuonna 1979 perustettu yleinen ihmisoikeusjärjestö. Ihmisoikeusliiton toiminnan tarkoituksena on tehdä ihmisoikeuksia tunnetuksi, edistää ihmisoikeuksien toteutumista ja vastustaa ihmisoikeusloukkauksia Suomessa. Suomen CP-liitto on mukana vammaisten työkyky-tutkimuksessa, jonka tekee Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT. Mukana yhteistyössä on noin 20 vammais- ja potilasjärjestöä. Kysely koskee kaikkia vammaisia henkilöitä, jotka ovat iältään vuotiaita. Kyselyyn vastaajan ei tarvitse olla työelämässä. Kyselyn vastausaikaa on asti. Vammaisten työkyky-tutkimuksen yhteyshenkilönä on vammaispalveluvastaava Minna Miettinen, jolta saa lisätietoja. Puhelinnumero on , , tai sähköposti PTT on tutkinut kansalaisten työkykyä, joiden tulokset on julkistettu seuraavissa raporteissa: Työllisten työkyky vuonna 2005, Työpoliittinen tutkimus308, työministeriö 2006, Vammaistyen työkyky vuonna 2007 Vertailua työttömiin Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja 202 sekä Maahanmuuttajien työkyky 2008, Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja 210. Vammaisten työkyky-tutkimus kuuluu osana PTT:n meneillään olevaa seurantatukmusta, jossa selvitetään palkansaajien, työttömien ja vammaisten työkykyä. Tutkimuksen rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö.

10 10 LOMAT CP-LEHTI 2009:6 Tuetut lomat 2010 Suomen CP-liitto ry järjestää yhteistyössä Lomayhtymä ry:n kanssa neljä tuettua lomaa vuonna Lomat järjestetään Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lomat on tarkoitettu haettavaksi perheille, joissa on CP-, MMC- tai hydrokefaliavammainen perheenjäsen. Lomayhtymä valitsee lomatuen saajat sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein. Lomille haetaan täyttämällä lomatukihakemus, jonka saat Suomen CP-liiton Pohjois-Suomen aluesihteeriltä p ) tai Lomayhtymästä (p tai www-sivuilta: Hae lomaa Tulostettava hakemus). Lomille valitaan n. 10 perhettä tai n. 20 osallistujaa. Huolellisesti täytetyt lomahakemukset Lisätietoja lomista saat myös toimitetaan suoraan Lomayhtymään: Suomen CP-liitto ry Lomayhtymä ry Pohjois-Suomen aluetoimisto Teemalomat Minna Kaltio, aluesihteeri Yrjönkatu 11 C 12 Isokatu 47, 4. krs, OULU Helsinki p , Lomatukihakemusten on oltava perillä viimeistään kolme kuukautta ennen loman alkua! Tuettujen lomien hinta on aikuisilta 22 /vrk, lapsilta 6 15 vuotta 6 tai 8 /vrk (lomasta riippuen) ja alle kuusivuotiaat lapset ilmaiseksi. Meidän perheen lomilla on täysihoito (aamiainen, lounas, päivällinen) ja lumoavat leidit- sekä omaishoitajalomilla puolihoito (aamiainen ja päivällinen). Jokaisessa lomakohteessa on vapaa-ajanohjaaja, joka järjestää kyseiselle lomateemalle sopivaa ohjelmaa. Lomilla on mukana myös Suomen CP-liiton henkilökuntaa. Matkat jokainen kustantaa itse. Suomen CP-liiton tuetut lomat: Lumoavat leidit loma, PUOLIHOITO Runnin kylpylä. Haku lomalle päättyy Omaishoitajaloma (CP-, MMC- tai hydrokefaliavammaisten omaisille), PUOLIHOITO Imatran kylpylä. Haku lomalle päättyy Meidän perheen loma pienille vammaryhmille (MMC- ja HC -perheet), TÄYSIHOITO Kunnonpaikka. Haku lomalle päättyy Meidän perheen loma, TÄYSIHOITO Kuusamon Tropiikki Kuusamon Tropiikki Haku lomalle päättyy Tarkempia tietoja lomista ja lomien sisällöstä sekä tulostettavan lomatukihakemuksen löydät: liiton toiminta lomatoiminta.

11 CP-LEHTI 2009:6 LOMAT SOLUKU luontolomat 2010 Soluku 11 Yleistä Soluku - lomista Erityisryhmien sosiaalinen luontoloma toiminta 2010 Erityisryhmien sosiaalisella luontoloma toiminnalla (lyhennys Soluku) edistetään pitkäaikaisvammaisten ja sairaiden ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luonto aktiviteettejä. Toiminnalla pyritään lisäämään yksilön omatoimisuutta ja elämän mielekkyyttä, sekä sosiaalisen verkoston tukea. Luonto on monelle ihmiselle tärkeä voimavara, jonka hyödyntämistä näin pyritään edistämään. Tutustu alla oleviin lomiin ja hakuohjeisiin. Lomien järjestäjätahot: Soluku -lomille voi hakea viiden mukana olevan vammaisjärjestön kautta. Näitä järjestöjä ovat Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Epilepsialiitto, Suomen CP-liitto, Aivovammaliitto ja Suomen Parkinson-liitto. Lomat toteutetaan Lomayhtymä ry:n kanssa yhteistyössä, joka on lomien vastuullinen järjestäjä ja rahoittaja. Lomatoimintaan käytetään siis Ray:n sosiaalisen lomatoiminnan rahoitusta Lomayhtymän kautta. Lomien hinta: Aikuiset 110 ja lapset 6-15v 40, alle 6 vuotiaat ilmaiseksi. Sisältäen ruoat, majoituksen ja ohjelman. Lomat ovat siis täyshoitopaketteja. Matkat lomapaikoille ja takaisin jokainen kurssilainen kustantaa itse. Lomille hakeminen: Lomille haetaan Lomayhtymän tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa projektitoimistolta ja liittojen toimistoista. Lomille voi hakea yhdessä omaisen tai puolison kanssa. Hakukaavakkeet postitetaan suoraan Lomayhtymään, missä tehdään valinnat. Mukana oleville liitoille on varattu kiintiöt kursseille ja mikäli kiintiöt eivät täyty, täytetään kurssit toisen liiton hakijoilla. Tärkeää on, että hakukaavakkeessa on nimesi ja osoitteen lisäksi sosiaaliturvatunnus ja perustelut miksi haluat kursseille. Hakukaavakkeita saa myös netistä osoitteesta tai/ja voit täyttää sen sähköisesti samassa osoitteessa. HUOMATKAA! Hakemusten tulee olla perillä 2-3 kuukautta ennen lomien alkua ja sen jälkeen valituille lähtee kutsukirje, jossa n mukana avustus- ja turvallisuuskysely. HUOM! Lomalle valittujen tulee palauttaa avustus- ja turvallisuuskysely takaisin kahden viikon sisällä kun tieto valinnasta lomalle on tullut. Tämä käytäntö siksi, että järjestäjät pystyvät varautumaan riittävästi avustamiseen ja huomioimaan ne turvallisuusseikat, mitkä liittyvät lomalaisten toimintakykyyn ja turvalliseen toimintaan loman aikana. Palauttamalla avustus- ja turvallisuuskyselyn, vahvistaa osallistuja samalla tulon lomalle. Lomien vakuutukset: Lomalaisten on itse huolehdittava vapaa-ajan vakuutuksista, sillä lomat ovat lomaa ja vapaa-aikaa, johon ei järjestöjen taholta ole lomalaisia vakuutettu vapaa-ajan tapaturmien varalta. Lisätietoja: Risto Lappalaiselta puh. (040) , s-posti: Käy myös katsomassa sivuiltamme Lähetä hakukaavake alla olevaan osoitteeseen: Lomayhtymä ry. Tuetut lomat Yrjönkatu 11 C Helsinki

12 12 KIRJALLISUUS CP-LEHTI 2009:6 Kirjailija, toimittaja Alexander MelikhovPietarista on ollut mukana päivätoiminnan Pietari-hankkeessa. Hän on vierailut useamman kerran päivätoiminnassa osallistuen toimintaan ja haastatellen osallistujia ja työntekijöitä. Hän on vieraillut myös joidenkin osallistujien kotona. Kesäkuussa hän oli mukana seminaarissa Pietarissa, jossa yhteydessä häntä haastateltiin radioon ja hänen juttujaan on julkaistu eri lehdissä. Elokuussa yksi venäjän tärkeimmistä sanomalehdistä, Izvestija, julkaisi Alexander Melikhovin jutun, keskustelun avauksen. Izvestijan lukijat äänestivät jutun toiseksi parhaaksi ja juttu herätti runsaasti keskustelua. Kuolemaa kauheampi Myrskyjen ja hyökkäysten aikana kommunistit julistivat päämääräkseen taistelun kansan onnesta. Heitä paljon vähäpätöisemmät, ja sen vuoksi myös vähemmän vaaralliset seuraajat mainitsivat tämän paatoksellisen onnen arkisemmin työntekijöiden hyvinvoinniksi, pyrkien lähentymään kulutusyhteiskunnan kriteerejä, jos vain sellainen voisi olla olemassa. Niin romanttisesta asiasta kuin onni oli sopimatonta puhua. Liberalismi kulki myös tätä kommunismin tietä. Se ilmoitti lähtökohtanaan minkä tahansa toiminnan päämääränä olevan mahdollisimman suuren onnen tuottamisen mahdollisimman suurelle ihmisjoukolle, mukaan luettuna valtion toiminnan tavoitteet, ja tuli siihen, että eväsi kaikkia kollektiivisia päämääriä: valtio on palveluala, pesulapalveluita muistuttaen, se täyttää yksilöiden tilaukset. Mitä tulee onneen, niin jättäkää meidät rauhaan, me kyllä pärjäämme. Hyvinvointi voidaan todellakin saavuttaa yksin. Mutta kuitenkin onnelliseksi tuleminen, tai mahdollisimman vähän epäonniseksi, ilman valtion apua ei nykymaailmassa ole mahdollista. Sillä meidän onnemme ja epäonnemme vain vähäisiltä osiltaan riippuu talouden ongelmista, ratkaisevalta osaltaan ne riippuvat eksistenssimme olemassa olomme ongelmista, joita ei voida millään poistaa kulutuksen keinoin. Niin, matkapuhelimet pystyvät ahtamaan jokaisen minuuttimme täyteen kovaäänistä hölynpölyä, mutta eivät voi lahjoittaa meille kuolemattomuutta. Niin, autot voivat laittaa meidät hengittämään myrkkykaasuja ruuhkissa, mutta ne eivät voi palauttaa liikunta- ja puhekykyä kovalle bisnesmiehelle, joka on auto-onnettomuudessa saanut selkäydinvaurion. Niin, mahdollisuus päivän paistatteluun Turkin hiekkarannoilla on omiaan vahvistamaan meissä välinpitämättömyyttä meidän luontoamme kohtaan tuoden mukanaan huonon kansallisen itsetunnon mitään ei osata tehdä meillä! no kuitenkaan kasvannaisille altistava ultraviolettisäteily ei voi tuoda takaisin nuorta hipiää. Mikään toimeentulon parantaminen ei voi antaa voimia vapautua eksistentiaalista kauhuista kuoleman pelosta, sairauksista, menetyksistä, - jokapäiväisten huolien takaa jopa paljastuu niiden voima: Brezhnev oli ensimmäinen kuluttajien puolustaja, mutta hänen kahdenkymmenen vuoden hallinnon aikana itsemurhien määrä Neuvostoliitossa kaksinkertaistui. Mutta perestroikan alkaessa ja arkielämän epäjärjestyksen kasvaessa luku väheni kolmanneksen. Itsemurhien lukumäärä vähenee jyrkästi jopa sotien aikana. Puutteet eivät häviä, mutta he tuntuvat vähäpätöisiltä. Ihminen kykenee elämään kaikkein kauheimpiakin koettelemuksia, kun hän kokee ne osakasi jotakin suurempaa ylhäistä tragediaa se synnyttää meissä ylpeyttä ja voimantunnetta, vaikka omia tuskia maailman tragediana, yksin omakseen, pystyvät kokemaan vain psyykkisesti sairaat ihmiset. Kenelle tahansa normaalille ihmiselle jokainen menetys, jokainen onnettomuus, jokainen heikko vanhus tai vammainen, lähettää herkeämättä viestejä: sinä olet kykenemätön, säälittävä, toivoton... Pahaksi onneksi tämä on pelkkä totuus. Entiselleen palautumattoman puolihajonneen uskonnon lisäksi en näe merkit-

13 CP-LEHTI 2009:6 tävää voimaa, lukuun ottamatta valtiota, joka voisi lähettää ihmiselle päinvastaisen ajatuksen sisältäviä signaaleja. Taloudellisten ongelmien ratkaisuista ilman valtiota voidaan varmaan jotenkin suoriutua, mutta tällaista vaihtoehtoa ei ole ylitsepääsemättömien eksistentiaalisten ongelmien lievittämiseen. Ja kaikkein voimakkaimman signaalin valtio lähettää jokaiselle meistä ihmisenä olon merkityksestä silloin, kun se auttaa ihmisiä tuella, joka ei perustu pelkkiin taloudellisiin lähtökohtiin. Auttamalla kaikkein vaikeimmin vammaisia ihmisiä niin, että saa heidän arvostuksensa, valtio puolustaa ihmisyyttä sen häpäisyä vastaan. Tämä ei tarvitse puolustamista hitustakaan vähempää kuin valtiolliset symbolit, lippu, vaakuna ja historialliset tapahtumat, joiden puolustamiseen on asetettu kokonainen komitea. Tärkein symboli, jonka varassa maailma lepää, tarvitsee myös valtion suojelua! Ja minä äskettäin näin miten tätä tukea toteutetaan Vietin muutamia päiviä helsinkiläisessä päivätoimintakeskuksessa. Se kuuluu suomalaiselle järjestölle, joka auttaa liikuntavammaisia ihmisiä, Detsepeshnikeja kuten heitä meillä Venäjällä nimitetään. Tähän paikkaan kokoontuu niin vaikeavammaisia, että sellaisia emme näe koskaan täällä (missä he ovat on erillinen kysymys). Tottumattomalle ihmiselle se paikka on yksinkertaisesti Danten helvetti: Kaikki istuvat sähköpyörätuoleissa taivuttelen ohjaillen niitä, vääntelehtien mitä hurjimmissa asennoissa, irvistellen tahattomasti ja päästellen hallitsemattomia ääniä. Mutta keskuksen johtajan, mustatukkaisen kaunottaren, siniset silmät valavat valoa hänen suojateilleen sillä samalla auliudella, jolla hän ottaa vieraansa vastaan. Vieraat on kutsunut mukaan toimintaan hänen vanhempi kollegansa Ilona venäläis-suomalaisen projektin puitteissa; yritämme pitkällä perspektiivillä saada aikaan jotain vastaavaa myös meille. Sittenkin on niin, että se kuinka halvautuneita ihmisiä kohdellaan Suomessa, lähettää myös herkeämättä singnaaleja terveille: sinun elämälläsi on aina suuri arvo, jopa jos sinulle, luoja varjelkoon, sattuisi järkyttävää, sinun elämäsi ei kuitenkaan muuttuisi painajaiseksi. KIRJALLISUUS 13 Kuinka kummaa, että tämä on vain alaston totuus; kyseisessä keskuksessa vammaiset eivät tunne itseään hitustakaan vähemmän onnellisemmiksi kuin terveet. Myös nuori Tea niminen nainen on tuntenut itsensä paljon onnellisemmaksi siitä lähtien kun hän tuli tänne mainostoimistosta paljon suurempien rahojen ääreltä jakaakseen elämänsä avuntarpeessa olevien ihmisten kanssa, auttaakseen heitä saamaan yhteyden maailmaan. Elämä tuli hänelle paljon tarkoituksenmukaisemmaksi ja vähemmän pelottavaksi. Omat hankaluudet eivät tunnu enää lainkaan niin tärkeiltä, ajatus yhtäkkisestä liikuntakyvyn lamaannuttavasta onnettomuudesta ei syökse häntä enää toivottomuuteen. Pelko - se on pääasiallisin, ellei ainoa asia, joka rikkoo meidän onnemme. Pelon torjuminen on itseasiassa - taistelua onnen puolesta. Tuntuu siltä, että meillä pelon torjunta on pelkkää ylvästelyä; luodaan kiillotettu maailma horjumattomasta terveydestä ja ikuisesta nuoruudesta, jonka vastakohtana ilmenee todellisuus, varsinkin kauhu. Suomalaiset naisten lehdet kertovat alinomaan liikenaisista, jotka ovat vaihtaneet menestyvät uransa sosiaalityöntekijän ammattiin ja saaneet todellisen elämän tarkoituksen luopumalla liike-elämän oravanpyörästä. Onneksi tämä on totisin tosi. Olisiko ajateltavissa lukea jotain vastaavaa meidän kiillotetuista hallintoelimistämme kapinoimassa valtavirtaa vastaan? Ei hämmästytä, että sosiaalityötä meillä Venäjällä pidetään luuserin osana: opiskelijoista, jotka saavat valmiuden työskennellä tällä alalla, vain viidesosa jää ammattiinsa. Aliarvostus on kuolemaakin kauheampaa. Alexander Melikhov toimittaja, kirjailija Käännös: Heikki Kakko ja Jelena Vähäkuopus Aleksander Melikhov on kirjoittanut Suomen CP-liiton Päivätoiminnan Pietari-hankkeesta laajalevikkiseen Literaturnaja Gazeta-lehteen

14 14 PIETARI CP-LEHTI 2009:6 Majak-Olympicsin työpajoissa osallistujat tekevät muun muassa eläviä valokuvia osallistujien esittäminä. Kuvassa Kantaja. Pietari-hanke käynnistyi maaliskuun lopulla, kun Ulkoministeriön rahoitus varmistui. Adain Lo:ssa projetista neuvottelemassa vastaava ohjaaja Sari Laiho. Sergey Panin, Nataliya Listova ja Jelena Vähäkuopus vastaanottivat Marita Kotkaksen taideteoksen. Majak-Olympicsin edustajien kunniaksi päivätoiminnan väki järjesti suomalais-venäläisen illanvieton

15 CP-LEHTI 2009:6 PIETARI Yhdessä tehden ja toimien 15 Toimittaja Aleksander Melikhov ja asiantuntija Jelena Vähäkuopus keskustelevat päivätominnan osallistujien kanssa. Jos me helppoa olisimme halunneet, olisimme pysyneet kotona, totesi Sami Tiilimaa kun pietarilaisen hotellin henkilökunta ehdotti, että he voisivat kattaa ryhmällemme aamiaisen omaan kabinettiin, jolloin pääsisimme helpommalla. Emme todellakaan menneet Pietariin hakemaan helppoja ratkaisuja vaan viemään viestiä vaikeasti liikuntavammaisten oikeudesta osallisuuteen ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin. Tuskin hotellin henkilökuntakaan ajatteli helpottaa meidän ruokailuamme, vaan 13 vaikeasti liikuntavammaisen ilmestyminen avustajineen hotellin aamiaishuoneeseen hätkähdytti niin muita aamiaisen nauttijoita kuin hotellin henkilökuntaakin. Suomen CP-liiton päivätoiminnan lähialueyhteistyöhankkeeseen liittyen kesäkuun alussa järjestettiin Pietarissa seminaari, jonka teemana oli vaikeasti liikuntavammaisten mahdollisuudet ja oikeudet osallisuuteen. Päivätoiminnasta matkasi 13 liikuntavammaista henkilöä seminaariin luennoimaan, työskentelemään työryhmissä ja osoittamaan, että aikuiset vaikeasti liikuntavammaiset henkilöt haluavat päättää itse asioistaan. Seminaariin osallistui runsaasti paikallista väkeä: vammaisia henkilöitä, heidän omaisiaan, ammattilaisia ja viranomaisia. Päivätoiminnasta Kari Klemetti ja vastaava ohjaaja Sari Laiho kertoivat vaikeasti liikuntavammaisten oikeuksista ja mahdollisuuksista omaehtoiseen toimintaan ja omaehtoiseen kulttuurin tuottamiseen. Kansainvälisen CP-liiton pääsihteeri Aimo Strömberg esitteli YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen sekä vammaisjärjestöjen merkitystä oikeuksien valvonnassa. Palvelupäällikkö Ilona Toljamo painotti omassa esityksessään vammaisten henkilöiden oikeuksia päättää omaan elämäänsä liittyvistä asioista sekä vammaisten henkilöiden aikuisuuden, täysivaltaisuuden ja itsemääräämisoikeuden loukkaamattomuutta. Seminaariin toivat tervehdyksensä myös Suomen Pietarin pääkonsulaatista konsuli Paula Karppinen ja Pietarin kaupungin edustajat. Seminaarissa saimme kuulla niistä monista ongelmista, joita paikallisilla vaikeasti liikuntavammaisilla ihmisillä on. Asenteet ovat edelleen suuri este osallisuuteen. Vaikeasti liikuntavammaisia pidetään usein kykenemättöminä ja avuttomina. Heille ei anneta mahdollisuuksia vaikuttaa elämäänsä, saada koulutusta ja osallistua ympäristönsä ja yhteiskunnan toimintaan. Myös ympäristön esteellisyys rajoittaa ihmisten liikkumista ja osallistumista. Ne vaikeasti liikuntavammaiset aikuiset, jotka asuvat lapsuudenkodeissaan tai omaistensa kanssa, ovat usein neljän seinän vankeja. He eivät pääse ulos asunnoista, liikkuminen kaupungilla on vaikeaa tai mahdotonta ja niin omaisten kuin muiden ihmisten asenteet vaikeuttavat kotoa pois pääsyä. Eräs vammainen henkilö kertoi, että

16 16 PIETARI CP-LEHTI 2009:6 Tanssijat aikaa vievää puuhaa, että kukaan ei halunnut käyttää siihen enempää aikaa kuin välttämätöntä. Löysimme kuitenkin muutamia sopivia paikkoja ja pääsimme maistamaan pelmenejä ja muita paikallisia herkkuja. Harri Hagström toki ihmetteli miten ruoan saaminen voi kestää niin kauan, kun ravintolan henkilökunta ei ollut varautunut yli 20 henkilön seurueen saapumiseen. Toki yhtenä iltana turvauduimme noutopitsoihin ja ennen kotimatkaa hampurilaisketjun tarjontaan. Pietarin matka ja seminaari olivat osa päivätoiminnan Pietari-hanketta. Hanke on ulkoasianministeriön rahoittama yhteistyöhanke, Kumppaneina Pietarissa on Adain Lo perhe puhuvat itsestään usein kukkaislapsina he näkyvät vain kesällä, kun liikkuminen on helpompaa, mutta talveksi he katoavat näkyvistä kuin kukat. Hän kertoi, että monet eivät omista edes talvivaatteita, koska ei niitä tarvitse. Seminaarissa oli myös kulttuuripainotteisia työpajoja, jossa suomalaiset ja pietarilaiset vammaiset henkilöt vaihtoivat kokemuksia, ideoita ja metodeja niin teatterin, tanssin, kuvallisen ilmaisun kuin musiikin keinoista. Keskustelu oli vilkasta. Monet CPvammaiset aikuiset ja heidän vanhempansa pitivät tärkeimpänä antina nähdä 13 suomalaisen vaikeasti liikuntavammaisen osallistumisen seminaariin. Heille se oli tärkeä osoitus, että vammaiset ihmiset itse voivat ja kykenevät matkustamaan vaikka toiseen maahan, voivat ja kykenevät päättämään toiminnastaan ja elämästään. Se antoi heille rohkeutta. He kertoivat, että Pietarissa näkee ja tapaa todella harvoin CP-vammaisia ihmisiä kaduilla tai missään kaikki ovat yksin kodeissaan. Suomalaiset osallistujat pitivät seminaaria tärkeänä ja he olivat hämmästyneitäkin siitä, miten vaikea ti- lanne monilla pietarilaisilla kumppaneilla on. Työpaja mahdollisti tutustumisen ja yhteisen toiminnan kautta oli helppo löytää yhteisiä asioita. Anneli Viljasen mielestä seminaari oli mukava ja työpajoissa erityisesti laulu ja tanssi. Tero Vilpposen mielestä parasta oli, kun sai kertoa omin sanoin ja osallistua. Matkan järjestäminen itsessään oli jo mielenkiintoinen prosessi. Kohtuuhintaisen majoituksen löytäminen 13 pyörätuolia käyttävälle henkilölle avustajineen ei ollut ihan yksinkertaista. Tarjouksia ei sadellut lukuisista pyynnöistä huolimatta ja paikalliset olivat majoittamassa meitä jo sairaalan vuodenosastolle. Onneksi lopulta saimme kohtuullisen tarjouksen ihan Pietarin sydämestä, läheltä Iisakin kirkkoa ja Eremitaasia. Hotellissa on peräti 14 invahuonetta. Anneli Viljasen mukaan hotelli ja ruoka olivat hyviä. Palvelu oli erinomainen ja hinta tasoonsa nähden kohtuullinen. Ruokapaikkojen löytäminen seurueellemme oli haastavaa. Paikkoja, joihin pyörätuolilla pääsi sisään, oli vaikea löytää kävelymatkan päässä hotellista. Invabussin lastaaminen ja purkaminen taas oli niin Eremitaasi on yksi niistä harvoista museoista ja nähtävyyksistä, jonne pyörätuoleillakin hyvin pääsee. Paikalliset yhteiskumppanimme olivat järjestäneet meille paikalliset oppaat. Opastus oli mielenkiintoinen ja antoisa. Eremitaasissa käynti oli mieleenpainuva. Juhanna Kajaksesta hienoon taiteeseen tutustuminen oli matkan parasta antia. Onneksi sää suosi meitä ja liikkuminen Nevski prospektilla ja lähistöllä onnistui hyvin. Monet osallistujat olivat yllättyneitä, että kaupungilla pääsi niin hyvin liikkumaan. Kävelyt pitkin Nevskiä olivatkin yksi matkan mielenkiintoisimmista asioista, Harvoin Pietarin kaduilla nähdään yhtä paljon pyörätuolia käyttäviä ihmisiä kuin tuona kesäkuun päivänä. Varsin komea oli näky, kun porukka oli palaamassa illalla hotelliin: koko Nevski prospektin leveydeltä suojatietä kulki jonossa kaikki osallistujat pyörätuoleineen ja autot seisoivat parhaaseen ruuhka-aikaan.

17 CP-LEHTI 2009:6 PIETARI hetukikeskus ja heidän vammaisten aikuisten ryhmänsä, Majak- Olympics klubi ja Dynamika-koulu, erityiskoulu myös liikuntavammaisille lapsille ja nuorille. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa vammaisten aikuisten omaehtoista toimintaa, vaikeasti liikuntavammaisten aikuisten verkostoa ja luoda yhteisen toiminnan mahdollisuuksia. Tavoitteena pitkällä tähtäimellä on saada sellaisia avopalveluja, jotka tarjoavat vaikeasti liikuntavammaisille aikuisille mahdollisuuksia yhteiseen toimintaan ja verkostoihin. Erityisesti syntymästään ja lapsuudestaan vaikeasti liikuntavammaisten ihmisten tilanne on hyvin huono. Myös tietoa CP-vammaisuudesta on vähän ja CP-vammaisten aikuisten tilanne on tukala. Päivätoiminnan hanke on hyvin ruohonjuuritason toimintaa, jossa liikuntavammaiset aikuiset pitävät itse yhteyttä toisiinsa, luovat verkostoa ja tukevat ja rohkaisevat toisiaan omaehtoiseen toimintaan ja omien oikeuksien puolustamiseen. Pietarilaiset kokoontuvat erilaisiin taiteen tai luovan toiminnan ryhmiin: musiikkia, tanssia, kuvataidetta jne. Ryhmät ovat varsin ohjaajakeskeisiä ja ohjaajalähtöisiä. Hankkeessa pyritään vaikuttamaan työntekijöiden toimintaan niin, että toiminta olisi vammaisten henkilöiden itsensä suunnittelemaa ja he asettaisivat toiminnalle tavoitteet. Pietarilaisia on ollut opintokäyneillä päivätoiminnassa. He ovat osallistuneet päivätoiminnan tavalliseen toimintaan muutaman päivän ajan. Opintokäynneille on osallistunut niin vammaisia henkilöitä kuin järjestöissä heidän kanssaan työskenteleviä. Keskustelua on paljon herättänyt päivätoiminnan osallistujien itsemääräämisoikeus ja oma tavoitteen asettelu: ei ole mitään lukujärjestystä eikä pakollista toimintaa. Toiminnat ovat osallistujien suunnittelemia. Myös liikuntavammaisten työntekijöiden rooli on hämmästyttänyt. Gunilla Sjövallin vetämä Dance Ability ryhmä tai osallistujien improvisaatioteatteriryhmä ovat tehneet vaikutuksen. Pietarilaisille yhteistyökumppaneille on ollut hyvin uutta, että toimintaa tehdään vammaisten henkilöiden omilla ehdoilla eikä vammattomien ihmisten asettamilla kriteereillä ja menetelmillä. Jo pelkästään se, että päivätoimintaa johtaa vammainen henkilö, on herättänyt kysymyksiä, keskustelua, ihmetystä ja ihailua. Päivätoiminnan osallistujat ovat olleet innostuneita hankkeesta. Se on tuonut heille uusia ulottuvuuksia mutta myös uudenlaista toimintaa ja tekemistä. Yhteydenpito sähköpostitse, valokuvin ja videoleikkein työllistää osaa porukasta. Jotkut taas ovat keskittyneet suomalais-venäläisten iltojen tarjoilujen suunnitteluun ja tekemiseen aina pietarilaisten vieraiden tullessa. Kaikki ovat jollakin tavalla mukana hankkeessa. Joulukuun neljäs päivä järjestetään seminaari oikeastaan työpajoja, joihin osallistuu niin vammaisia henkilöitä kuin heidän kanssaan työskenteleviä. Työpajat ovat taidepainotteisia. Pietarista on tulossa ainakin parisenkymmentä henkilöä. Iltapäivän työpajojen jälkeen järjestetään illalla bileet. Suomalaisvenäläiseen työpajailtapäivään ja illan bileisiin ovat tervetulleita muutkin asiasta kiinnostuneet. 17 Tarkoituksena on ensi vuonna jatkaa toimintaa, mikäli ulkoasianministeriön rahoitus saadaan. Toimintaa keskitetään entistä enemmän paikallisten vaikeasti liikuntavammaisten henkilöiden ryhmien ja verkostojen toimintaan ja opintokäynteihin. Myös paikallisten toimijoiden asenteisiin vaikuttaminen on tärkeää: vaikeasti liikuntavammaisten osallistumisen mahdollisuudet nähdään niin vaikeina ja työläinä, että ryhmät ja kerhot haluttaisiin viedä vaikeasti liikuntavammaisten ihmisten koteihin. Hankkeella pyrimme tukemaan ihmisten mahdollisuuksia päästä kodeista ulos. Teksti: Ilona Toljamo, Haastattelut Petra Vuorela. Valokuvat: Heikki Kakko Lisätietoja hankkeesta: vastaava ohjaaja Sari Laiho,

18 18 ALUETYÖ CP-LEHTI 2009:6 MinnaKaltio Vuorovaikutus ja kumppnuu kutsui yhteiseen kehittämispäivään Itä- ja Keski-Suomen CP-yhdistykset koolla Kuopiossa Alueellinen kehittämispäivä keräsi yhdistystoimijoita mukaan kaikista alueen yhdistyksistä eli Pohjois- Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon CP-yhdistyksistä. Tämän vuosittaisen, alueellisen kehittämispäivän tavoitteena on voimaannuttaa toimijoita, antaa eväitä yhdistystoimintaan sekä lisätä tietoa ajankohtaisista asioista. Liiton vuoden teemaan nojaten Kumppanuus ja Vuorovaikutus kutsui meitä koolle kehittämispäivään. Yhdistyskuulumisten saattelemana paneuduimme menestyvän yhdistyksen tekijöihin. Kävimme keskustelua sisäisestä vuorovaikutuksesta, viestinnän tärkeydestä, yhteisesti sovituista päämääristä, toiminnan läpinäkyvyydestä. Puhuimme myös vastuiden ja tehtävien jakamisesta niin, että ihmiset eivät uupuisi toimiessaan yhdistyksissä ja jokainen kuitenkin vastuullisesti kantaa kortensa kekoon. Keskustelimme myös jokaisen toimijan arvostamisesta ja luottamuksesta mikä syntyy vain yhdessä tekemisen kautta. Mikä tärkeintä yhdessä koetaan hyviä juttuja vertaisten kanssa. Vertaistuki on niitä tärkeimpiä asioita joita yhdistystoiminta tarjoaa. Ilo ja huumori kuuluu myös olennaisena osana toimintaan.liian tiukkapipoinen toiminta karkottaa toimijat. Kun aamupäivällä pureuduttiin yhdistystoiminnan menestystekijöihin niin lounaan jälkeen käärittiin hihat ja alettiin luovan toiminnan kautta rakentaa yhdessä erinäköisiä tapahtumia. Jalkauduttiin ryhmätyön saloihin ja yhdistystoimijoiden hulvattoman mielikuvituksen saattelemana syntyi erinäköisiä,hulvattoman hauskoja tulevaisuuden tapahtumia.eli seuraavat tapahtumat ovat tuotoksena ryhmätöistä : Luontohässäkkä, CP-yhdistyksien yhteinen Big Brother viikonloppu,talvinen moottoriurheilutapahtuma JÄÄMYRSKY, Karaoke ilta vauvasta vaariin.paljon naurua ja yhteistä iloa syntyi näiden tapahtumien esittelyssä ja huomasimme miten mahtavia ideoita tuli esille.kun vain taivas oli kattona. Toiveena yhdistyksiltä tuli myös, että kävisimme lävitse uudistuvan vammaispalvelulain ja koska lakimuutos oli jo tullut voimaan syyskuun alussa, heräsi vilkasta keskustelua henkilökohtaisen avun päätöksistä eri kunnissa. Asiaan palataan varmasti kuluvan syksyn aikana. Aluetyö liitossamme täyttää tänä vuonna 20 vuotta ja niin lähtökahveilla mietimme ettei suinkaan suotta. Kiitokset haluan esittää teille kaikille osallistuneille yhdistystoimijoille kun Savoon saavuitte ja kutsun kuulitte. On arvokasta huomata, että näin yhteen hiileen puhaltamalla saamme voimaa tärkeälle työllemme. Kiitos myös Minnalle pohojoseen kun olit kumppanina päivää rakentamassa. Merja Partanen aluesihteeri

19 CP-LEHTI 2009:6 Teksti ja kuva: Iita Kettunen Lukiossa paiskitaan töitä Tampereen Normaalikoulun lukiossa aloitti syksyllä kolme kaverusta, joilla on pitkä yhteinen historia takanaan. Riikka Seppälä, Miika Isoviita ja Niklas Sillanpää olivat samassa päiväkodissa ja kävivät Tampereen Liisanpuiston erityiskoulun ala-astetta. Yläasteella Riikka siirtyi yleisopetukseen, Miikka ja Niklas jäivät Liisanpuistoon. Pojat kävivät osittain yleisopetuksessa. Miika opiskeli englantia. Riikka, Miika ja Niklas tapasivat taas lukiossa, jossa he voivat nyt vertailla erityis- ja yleisopetuksen etuja. Niklas oli sairaana haastattelupäivänä. Liisanpuiston koulusta hyvät muistot Miika ja Riikka muistelevat Liisanpuiston aikoja suurella lämmöllä. Luokan yhteishenki oli mahtava, ja porukka hitsautui Miikan mukaan yhteen varsinaiseksi klaaniksi. Koulussa oli helppo tutustua uusiin ihmisiin, eikä ketään syrjitty. Riikan mielestä Liisanpuistossa saatiin hyvät sosiaaliset taidot. Tiiviissä ryhmissä opittiin toisaalta joustavuutta ja toisaalta kykyä lähestyä erilaisia ihmisiä. Jos jollain oli huono päivä, tiesi olla ärsyttämättä sitä. Silloin saattoi auttaa myös se, että heitti vähän huumoria kehiin, Miika lisäsi. Kun Riikka lähti yläasteelle yleisopetukseen, hän koki uudessa koulussa usein ulkopuolisuutta. Saattoi tapahtui niinkin, että jos Riikka yritti aloittaa keskustelun, kukaan ei vastannut mitään. Joskus se on niin, että kun olet pyörätuolissa, et sitten vain kuulu siihen porukkaan. Miika kävi englannin tunneilla yleisopetuksessa Sammon yläasteella, jos- sa hänkin koki luokassa varautuneisuutta. Jos itsellä oli huono päivä, saattoi toiseen kouluun lähteminen tuntua todella ylivoimaiselta. Aluksi yleisopetuksen vauhti hirvitti. Miika kertoo säikähtäneensä ensimmäisellä englannin tunnilla, jolloin opettaja antoi erehdyksessä valtavan määrän kotitehtäviä. Onneksi muut oppilaat alkoivat protestoida, ja opettajakin huomasi sitten erehtyneensä, Miika nauraa. Riikka kertoo tehneensä yleisopetuksessa kolme ensimmäistä kuukautta lujasti töitä pysyäkseen opetuksen vauhdissa. Matikantunneillakin vain vähän kerrattiin edellisen tunnin asioita, mutta sitten heti uutta kehiin Pyydän Miikaa ja Riikkaa miettimään, millaisen koulupolun he itse olisivat suunnitelleet itselleen ennen lukiota. Olisiko se ollut pelkkää yleisopetusta, erityisopetusta vai molempia? Tekisin tismalleen samat valinnat. Vaikka Liisanpuiston opetuksen vauhti olikin hieman hitaampaa, sain sieltä parhaat ystävät, joista en päästä irti, Miika vastaa. Pienen pohdinnan jälkeen Riikkakin myöntää, että hän tekisi samat valinnat. Mutta sinne yleisopetuksen puolelle kaipaisin enemmän niitä kavereita. Lukiossa on molempien mukaan helpompi luoda kontakteja, sillä Tampereen Normaalikoulussa on perinteisesti ollut erilaisia oppijoita, ja pyörätuoleihin on jo totuttu. Täällä voi olla enempi oma itsensä kuin yläasteella, eikä tarvitse aina miettiä, mitä nuo muut ajattelevat minusta, Riikka pohtii. Vaikka menet pyörätuolilla uuteen ryhmään, sinua ehkä katsotaan kerran, mutta sitten sinä kuulut siihen ryhmään. LUKIO Matti Isoviita ja Riikka Seppälä. 19 Myös Miika kokee lukiossa saavansa olla oma itsensä, paitsi joskus hän haluaisi kangertelevassa ryhmätyössä tarjoutua vetämään ryhmää, mutta ei ole vielä rohjennut. Pelkään muiden ajattelevan, että mikäs tuo nyt sitten luulee olevansa tahtia määräämään. Kavereita on uudessa koulussa vähän hankala saada, koska ryhmät vaihtuvat niin tiheästi. Täällä ei voi puhua kenenkään kanssa kesken tunnin, ja välitunneillakaan ei juuri ehdi ystävyyssuhteita luomaan, Miika jatkaa. Lukiolaiset joutuvat tekemään tosissaan töitä opiskelujensa eteen. Miikan mielestä on ikävää, että he eivät päässeet samoille tunneille, sillä he olisivat voineet auttaa toinen toisiaan opiskelussa. Nyt samassa ryhmässä opiskelee pyörätuolilaisia korkeintaan kaksi kerrallaan, koska enempää ei luokkiin yleensä mahdu. Kurssityöskentelystä johtuen myöskään läksyjä ei voida tehdä yhdessä, sillä kaikki eivät lue yhtä aikaa samoja aineita. Itsensä voittaminen on palkitsevaa Pienistä luokista huolimatta Miika ja Riikka kiittelevät Norssia, jossa on suhteellisen hyvin huomioitu erilaisten oppijoiden tarpeet. Koulussa on invavessat ja hissillä pääsee yläkertaan. Ainoastaan kellarikerroksessa olevaan bänditilaan ei pääse pyörätuoleilla,

20 20 LUKIO CP-LEHTI 2009:6 mikä harmittaa molempia. Meillä oli Liisanpuistossa kaikenlaisia bändiprojekteja. Olisi kiva päästä laulamaan taas yhdessä, Riikka sanoo ja kertoo kartoittaneensa yläasteella Tampereen eri kouluja pyörätuoliopiskelijan näkökulmasta ja kummastuksekseen totesi vain neljän lukion sopivan pyörätuolilla liikkujalle.sekä Riikka että Miika ovat kielellisesti lahjakkaita. Heidän vahvimmat aineensa ovat äidinkieli ja englanti, josta Miika sai yläasteella jopa stipendin. Lisäksi Miika pitää erityisen paljon historiasta. Ajattelen, että se mikä on ollut, on paljon parempaa kuin se mikä on tulossa. Ehkä tykkään historiasta siksikin, että keskiajalla ei luonto ollut niin surkeassa kunnossa, kuin nykyään. Historian Miika aikoo pitää harrastuksena, sillä lukion jälkeen hän haluaa lähteä opiskelemaan ammattikorkeakouluun tietotekniikkaa. Miikan haaveena on suunnitella oma virustorjuntaohjelma. Riikka taas on haaveillut jo monta vuotta kääntäjän ammatista. Hän opiskelee englannin lisäksi ranskaa, mikä olisikin oivallinen yhdistelmä kääntäjälle vaikkapa EU:n tarpeita ajatellen. Seuraava osoite olisi sitten yliopisto. Katsotaan nyt, riittääkö rahkeet sinne asti, Riikka tuumii. Tulevaisuudesta puhuminen saa kaverukset pohdiskelemaan erilaisten oppijoiden haasteita. Riikan mielestä pyörätuolin tai muun ulkoisen seikan ei pidä antaa rajoittaa elämäänsä niin, että ei uskalla lähteä opiskelemaan yleisopetukseen lukioon tai jo peruskouluun. En sano, että se on helppoa, mutta kun itsensä voittaa ja lähtee yrittämään, se on palkitsevaa. Miika vitsailee, että jos jalat tai kädetkään eivät toimi, mutta pää toimii, opiskelemaan kannattaa ehdottomasti lähteä, sillä siten voi saada vaikka hyväpalkkaisen työn. Siis häntä pystyyn ja menoksi, sanoo Riikka. Apuväline, Hyvinvointi & Koti messut Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa Apuvälineiden käyttäjät, heidän läheisensä sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kokoontuvat marraskuussa Tampereelle Apuvälinemessuille. Myös vammattomat saavat messuilta oivalluksia ja elämyksiä. Heti sisääntuloaulan tuntumassa on täysin pimeä kahvila Pimé Café, jossa saa tuntumaa näkövammaisuuteen helposti ja turvallisesti sokeiden ja heikkonäköisten opastamana. Suosittu kahvila tarjoaa näkeville siivun äänien, kosketuksen, hajujen ja makujen maailmaa, kertoo messujen projektipäällikkö Marjut Suoniemi Expomarkilta. Täysin uusi kokeilu messuilla on Toimiva keittiö, jossa tehdään ruokaa TV-kokki Janne Pekkalan johdolla. Keittiö on kalustettu ja varustettu ajatellen fyysisesti vammaisia ja vanhuksia. Apukokkeina hääräilevät vaihtuvat vieraat, mm. Invalidiliiton toimitusjohtaja Raimo Lindberg, Näkövammaisten Keskusliiton toimitusjohtaja Mauno Lehtinen ja Suomen Invalidien Urheiluliitto SIU:n toiminnanjohtaja Pertti Pousi. Messujen ohjelmalavalla nähdään ja kuullaan muun muassa muotinäytöksiä, runovartteja, keinutuolijumppaa ja opas- ja avustajakoiria. Torstain lavaisäntänä on Klaus Thomasson ja perjantain lavaemäntänä Tuija Piepponen. Lavakissa Katti Matikaisen juontama lauantai on omistettu lapsille ja perheille. Silloin vuorossa on muun muassa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä Sirkus Piipoo. Vasta perustettu Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry esittäytyy ensi kertaa messuilla. Järjestöjen yhdessä messuille rakentama Liikuntamaa kutsuu kolmenkymmenen lajin voimalla kaikkia mukaan riemukkaaseen liikuntaan. Korkealaatuinen Apuvälinekongressi tarjoaa alan ammattiväelle tuoreinta tietoa. Tarkemmat ohjelmatiedot Tuotekasseja jaossa messupäivien aamuina 500 nopeimmalle. Apuväline, Hyvinvointi, Koti Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Messut avoinna: to 9-17, vain ammattilaisille pe 9-17 yleisölle la 9-16 yleisölle TERVETULOA TAMPEREELLE

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna Palvelusuunnitelma vammaisen apuna TERVE-SOS 2009, 14.5.2009 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, vammaisasiamies/lakimies, Invalidiliitto ry. 1 Miten MEITÄ määritellään vammaisuuden kautta Historia, kulttuuriperinne

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.9.2016 Taltionumero 4075 Diaarinumero 1045/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus ja hallintoriita-asia A Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN

ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN Lievästi liikuntavammaisten aikuisten itsenäiseen asumiseen ja mielekkään elämän kokonaisuuteen liittyvien palvelutarpeiden selvittäminen ja palvelukokonaisuuksien

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015

NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Suomen CP-liitto ry tomi.kaasinen@cp-liitto.fi

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen Osaavat naiset työelämään Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen 9.11.2015 Välitehtävä Pohdi vierustoverin kanssa: Mikä on paras tapa verkostoitua (=luoda

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Henkilökohtaisen avun päivä Merikeskus Vellamo 13.5.2016 Jan Hänninen janhanni@janhanni.org puh. 0400 710 516 Kuka minä olen? Toimin toista

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Henkilökohtainen apu Seinäjoki, 8.11. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtaisen avun muutokset VPL:ssa 1.9.2009 Henkilökohtainen apu kunnan

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 151 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat!

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat! Hyvät omaishoitajien parissa toimivat! Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoasioista sekä liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta. Palautetta tiedotteesta

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liiton kevätneuvottelupäivät 24.3.2012 Hotelli Scandic City Tampere Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Suomen CP-liitto/Ilona Toljamo 24.3.2012 1 on viestintää, jonka

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot