4/2008. VR:n omistajaohjaus. Valtuusto pohti kuljetusalan yhteistyöprojektia. Tutkimus naisveturinkuljettajista. Radio 2000 ja GSM-R ohjaamopuhelin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2008. VR:n omistajaohjaus. Valtuusto pohti kuljetusalan yhteistyöprojektia. Tutkimus naisveturinkuljettajista. Radio 2000 ja GSM-R ohjaamopuhelin"

Transkriptio

1 4/2008 VR:n omistajaohjaus Valtuusto pohti kuljetusalan yhteistyöprojektia Tutkimus naisveturinkuljettajista Radio 2000 ja GSM-R ohjaamopuhelin

2 Pääkirjoitus Helsingissä 28. päivänä marraskuuta 2008 NYT RADAT JA KOULUTUS KUNTOON Suomen ja koko maailman talouden ennusluvut ovat synkät. Myös VR:n ennusteet ensi vuodelle etenkin tavaraliikenteessä ovat ankeahkot. Puunjalostusja metalliteollisuuden suuret yhtiöt ovat VR Cargon pääasiakkaita. Niiden tuotannolliset näkymät ovat heikot, mikä väistämättä heijastuu tavaraliikenteen kuljetusmääriin. Myös Suomen ja Venäjän välisen liikenteen ennusluvut ovat huonoja. Henkilöliikenteen odotetaan kuitenkin jatkavan noususuhteisella uralla, joten junatarjonta tältä osin turvaa VR:n toimeliaisuutta ja veturinkuljettajien työllisyyttä. Veturinkuljettajien eläkepoistuma kiihtyy. Tänä vuonna eläkkeelle on lähtenyt 120 kuljettajaa Vuosina eläköityy lähes tuhat veturinkuljettajaa, mikä on yli puolet nyt töissä olevista kuljettajista. Loput virkamieskauden veturinkuljettajista eli 470 henkilöä jäävät pois työelämästä 2020 luvun loppupuolella. Vaikka VR:n toimeliaisuus olisikin pari seuraavaa vuotta alamaissa, niin nyt on panostettava voimakkaasti uusien veturinkuljettajien kouluttamiseen, koska muutoin tulevaisuutta ei pystytä tältä osin hallitsemaan. Myös rakentaminen on Suomessa voimakkaasti taantumassa. Valtiovallan on nyt ryhdyttävä voimakkaasti taloutta elvyttäviin toimenpiteisiin. Tarvitaan nopeita lisärahoituspäätöksiä jo valmiina olevien korjaus- ja infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseksi. Radanpidossa on lisättävä perusväylänpidon rahoitusta. Väylien kunnossapidon ja perusparannusten lisääminen on nopeavaikutteista suhdannepolitiikkaa, jonka mukaiset toimenpiteet on otettava käyttöön mahdollisimman pian. Raideliikennettä pidetään tulevaisuuden liikkumismuotona. Tämä ei näy kuitenkaan käytännössä, kun tarkastelee Suomen ratojen kuntoa. Radanpidon rahoituksen luulisi olevan nykyisen hallituksen erityisessä suojeluksessa. Lisäpanostukset ovat nyt tarpeen. Rahoituksen osalta pitäisi SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen tekemän ehdotuksen mukaisesti keskustella myös siitä, voisivatko työeläkeyhtiöt olla mukana ratojen kunnossapidon ja rakentamisen rahoituksessa. Tämä voisi tapahtua ns. elämänkaarihankkeina, jolloin valtiovalta sitoutuu maksamaan saamansa radanpidon rahoituksen takaisin eläkeyhtiöille korolla, joka ei millään tavoin saa vaarantaa eläkkeiden maksatusta. Radanrakennuksen kiihdyttäminen toisi helpotusta rakentajien tilanteeseen ja ylläpitäisi osaltaan yhteiskunnan ja talouden toimeliaisuutta. Hintasuhdanteetkin taitaisivat olla otollisia rakennuskustannusten osalta. Veturimies -lehti toivottaa lukijoilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Veturimies 4/2008

3 Liiton ajankohtaista 2 Pääkirjoitus: Nyt radat ja koulutus kuntoon 4 Puheenjohtajan palsta: Omistajan ohjaus 6 Häkämies: Omistajaohjauksen kuulumisia 8 Kuljetusliittojen yhteistyöselvitys 15 NTF:n juhlavuosi 18 Pääluottamusmies: Kaksijakoinen tulevaisuus 26 Kylmälahti 28 Hallituksen kokouksia Työsuojelu 12 Radio 2000 ja GSM-R 16 Meiltä ja muualta Vapaa-aika 30 Pieksämäen höyryveturimiehet Budapestissä 34 Ruskaleiri 37 Veturimiesten tennisturnaus Joensuussa 42 Ristikko 44 Veturimiesten naiset ry. Valtuuston ylimääräinen kokous tutustui kuljetusliittojen yhteistyöprojektin selvitysmiehen raporttiin, kuvassa kokouksen äänestyksen ääntenlasku, sivut Radiojärjestelmä uusiutuu vihdoinkin, asiasta lisää sivuilla Kurssitapaamisia ollut useita, sivut Kuvan veteraanit ovat saapumassa 110 v juhlanäyttelyn Tampereelle. Pieksämäen osaston höyryveturimiehet kävivät kansainvälisissä höyryveturikilpailuissa, Budapestissä. Saaliina 3. sija. Sivut Kentältä 20 Tarja Kortesniemi: Mimmit Ukko-Pekkaa kesyttämässä 22 Teppo Nurminen: Se ihan ensimmäinen reissu 24 Tero Palomäki: Tarinaa sidosryhmista ja niiden ulkopuolelta 36 Keskity olennaiseen 38 Holopainen: Veteraanit vierailulla v kurssitapaamisia Veturimies-lehden vuoden 2009 ilmestymispäivät ovat: Aineiston oltava toimittajalla: Teksti mieluummin sähköpostin liitetiedostoina. Kuvat muokkamattomina jpeg tiedostoina tai paperikuvat postin kautta. Kannen kuvat: Puolustusministeri Häkämies, Valtuuston kokous, esitystä tekemässä Jaakko Suomalainen Joensuusta. Julkaisija Veturimiesten liitto Toimitus: John Stenbergin ranta 6, Helsinki puh. (09) Päätoimittaja: Timo Tanner Toimittaja: puh: (09) , Markku Vauhkonen GSM fax (09) Toimitusneuvosto: Risto Elonen, Timo Tanner ja Markku Vauhkonen. Koti os:kesäkatu 6, Pieksämäki Tilaushinta vsk. 20 euroa Ilmoitushinnat 2009: 1/1 sivua 250 euroa 1/2 sivua 170 euroa pienemmät ilmoitukset, lisäväri ja 4-väri sopimuksen mukaan. ISSN Kehitys Oy, Pori Veturimies 4/2008 3

4 Risto Elonen Liiton ajankohtaista PUHEENJOHTAJAN PALSTA Omistajan ohjaus Viime kuukausien aikana VR on melko paljon ollut julkisuudessa. Milloin on Liikenne- ja viestintäministeriön taholta pyydetty selvityksiä junien myöhästymisistä tai matkustajainformaation puutteesta, milloin VR osakeyhtiötä on omistajan tahdon mukaan käsketty hankkimaan vaunukalustoa, jota se ei tässä tilanteessa tarvitse. Eri tahot ovat perustelleet vaunupäätöstä vaihtelevin tavoin. On väistämättä syntynyt kysymys, missä oikein mennään ja kenen ohjauksessa? Tämä hyvin kyseenalainen show sai sitten todella ikävän sävyn, kun VR- Yhtymän hallituksen puheenjohtaja ja Yhtymän pääjohtaja ilmoittivat kumpikin tahoillaan eroavansa tehtävistään. Koko puuhasta tulee väistämättä sellainen olo, että VR on kuin vanha kentän kulmalle hylätty jalkapallo, jota kuka tahansa voi käydä potkimassa mihin suuntaan hyvänsä ja milloin tahansa. Vaunuhankinta on tietysti tärkeä, kun ajatellaan Kainuun metallimiesten työllisyystilannetta, mutta minun mielestäni heidän työllisyytensä ei voi mennä rautateillä työskentelevien ihmisten työpaikkojen edelle. Nyt tilattavat makuuvaunut tulee maksaa VR osakeyhtiön tulorahoituksella ja näkymät tulevaisuuteen eivät ole todellakaan seesteiset. Omistajaohjaus näyttäytyy oudossa valossa, koska ainakaan työntekijöillä ei ole tiedossa, mihin suuntaan yhtiön omistaja eli Suomen valtio haluaa VR:ää viedä. Tiedossa ovat päätökset liikenteenohjauksen eriyttämisestä sekä VR-Rata Oy:öön liittyvät päätökset ja suunnitelmat. Mitä omistaja odottaa omalta kansalliselta logistiikkaoperaattoriltaan, joka on käytännössä katsoen viimeinen sellainen. Onko omistajan kannalta tärkeää säilyttää VR vahvana toimijana koko logistiikkaketjussa vai halutaanko toiminnat eriyttää kokonaan toisistaan? Veturimiesten kannalta on itsestään selvää, että nykyinen yhtenäinen tavara- ja henkilöliikenteen toimintamalli on paras ja toimivin. Malli antaa mahdollisuudet tehdä veturimiestyötä erilaisissa junatyypeissä eikä ainoastaan tavara- tai henkilöliikenteessä. Malli on yhtiölle kiistatta kustannustehokkain, koska henkilökunnan sekä kaluston yhteiskäyttö tuo toiminnallista lisähyötyä. Voi tietysti olla, että tämä nähdään joissain piireissä kilpailua haittaavana tekijänä, mutta omistajan kannalta se tulisi ehdottomasti tunnustaa vahvuustekijäksi. Toivottavasti valtion omistajaohjaus tulee lähitulevaisuudessa linjaamaan, mihin suuntaan se haluaa VR:ää kehittää, jotta työrauha vähitellen palautuisi. Tässä lehdessä on valtion omistajaohjauksesta VR:n osalta vastaavan puolustusministeri Jyri Häkämiehen haastattelu, joka toivottavasti antaa suuntaviivoja tulevasta. Kriisi Vielä viime kesänä ei monellakaan henkilöllä ollut näkemystä, mihin tilaan koko globaali maailmantalous ajautuu Yhdysvalloista alkaneen rahoitus - maailman kriisin myötä. Kansantalouden kasvuennusteita on jouduttu joka puolella tarkistamaan kuukausittain alaspäin. Suomessa rahoitussektori on hyvässä kunnossa ja toistaiseksi mitään maailmalla koetun luottolaman kaltaista ei ole Suomessa koettu. Suomi on kuitenkin erittäin riippuvainen vientisektorin tilauksista ja viimeisten kuukausien aikana on lähes joka päivä tullut uutisia, joiden sisältönä ovat olleet teollisuuden lomautukset tai irtisanomiset. Varsinkin koko metsäteollisuussektori on erittäin suuren murroksen alla. Viime vuosien aikana metsäyhtiöt ovat supistaneet paperin sekä kartongin tuotantokapasiteettia pari miljoonaa tonnia. Kolme suurta metsäyhtiötä ovat lomauttamassa tai irtisanomassa tämän ja ensi vuoden aikana lähes 5000 ihmistä. Osa lomautuksista on lyhytaikaisia, mutta toisaalta on tiedossa jopa vuoden kestoisia lomautuksia. Samalla ollaan supistamassa voimakkaasti myös sahojen tuotantokapasiteettia. Metsäteollisuus on suurin VR Cargon asiakas ja näillä jo toteutetuille ja tulossa olevilla kapasiteetin leikkauksilla on suuri merkitys tavaraliikenteen kuljetusmääriin ja veturimiestyön määrään. Venäjän päätös lykätä vientipuulleen asetettavia tullimaksuja 9-12 kuukaudella on positiivinen asia metsäteollisuudelle, mutta vain lyhyellä tähtäimellä. Toisaalta voidaan kysyä, mikä merkitys tällä todella on kuljetusmääriin, kun kapasiteetin leikkaukset ovat tosiasia ja puuta on tällä hetkellä varastot täynnä. Metsäteollisuuden lisäksi vientiteollisuuden ongelmat ovat lisääntyneet metalli- sekä konepajateollisuuden puolella. Myös näiden yritysten kuljetuksista merkittävä osa kulkee rautateillä, joten tavaraliikenteen ennusmerkit lähivuosille eivät ole kovin seesteiset. Rahamarkkinoiden kriisi vaikuttaa 4 Veturimies 4/2008

5 myös maassamme vireillä oleviin kaivoshankkeisiin ainakin siten, että ne siirtyvät muutamilla vuosilla. Raakaaineita ei tarvita tässä maailmantilanteessa sellaisia määriä kuin vielä vuosi sitten arvioitiin. Siksi vähemmän rikkaiden esiintymien hyödyntäminen siirtyy väistämättä kauemmas tulevaisuuteen. Rahoitusongelmista johtuen rakentaminen on jo hiljentynyt merkittävästi myös Suomessa kuten ulkomaillakin. Veturimiesten liitto on sopinut työnantajan kanssa pelisäännöt radioohjatun veturin käyttöönotosta. Sopimusta tehtäessä eräs keskeinen tekijä oli ja edelleen on sen tuoma mahdollisuus työllistää ratapihoilta vapautuvat veturinkuljettajat järkevästi linjatöissä. Reilu vuosi sitten ei ollut näköpiirissä nykyisiä maailmantaloudesta johtuvia tekijöitä, jotka väistämättä tulevat vähentämään tavaraliikennettä ja sen vaatimaa ratapihatyötä ensi vuonna. Näin ollen on itsestään selvää, että nyt näitä suunnitelmia on tarve tarkistaa ja yhtään päivystäjän siirtoa radio-ohjaukseen ei tule tehdä ennen kuin on esitetty kestävät suunnitelmat henkilöiden työllistämisestä linjaliikenteessä järkevästi sekä ennen kuin työrajoitteisille veturimiehille on järjestetty veturimiestyötä omilla paikkakunnillaan. Linjatyötä ei tule järjestää siten, että lisätään vieraan paikkakun- Liiton ajankohtaista tien makuita tai pakettimatkoja, kun niiden kehitys on viime aikoina ollut vähitellen alenevalla kurssilla. Tässä henkilöstötilanteessa on myös tarkistettava linjauksia veturimiesten tekemiin jatkosopimuksiin jatkettaessa työtä eläkeiän täyttymisen jälkeen. Työnantajan tulee tehdä näitä sopimuksia ainoastaan todellisen tarpeen mukaan. Veturinkuljettajakurssien määrää ei tule missään tapauksessa vähentää suunnitelluista, koska muutaman vuoden kuluttua tarvitaan kaikki mahdolliset uudet veturimiehet. Toisaalta ei myöskään tule luoda tilannetta, jossa veturimiehiä koulutetaan alityöllistetyiksi lähivuosien ajaksi. Viimeaikojen muutamat suuret ongelmat junaliikenteessa ovat saaneet jälleen kerran kovaa arvostelua julkisessa sanassa. Edelleen on informaation puutteet olleet esillä ja tietoa seuraavan junan lähdöstä tai matkan edistymisestä ei vain ole saatu asiallisesti perille, kuulutukset eivät kuulu, eikä tieto kohtaa tarvitsijaa. Kuvaakohan tämä testikäyttönäyttö nyt sitä tilannetta, josta yritetään kovasti päästä parempaan tulokseen. Veturimies 4/2008 5

6 Liiton ajankohtaista Puolustusministeri Jyri Häkämies Omistajaohjauksen avainkysymyksiä Veturimies-lehti kysyi Valtion omistajaohjauksesta vastaavalta puolustusministeri Jyri Häkämieheltä rautatieliikennettä ja VR-konsernia koskevia kysymyksiä. 1. Miten näette VR-konsernin aseman rautatieliikenteen harjoittajana kehittyvän tulevaisuuden Suomessa? Onko valtio-omistajalla halua kehittää VR operaattoria edelleen tehokkaampaan suuntaan omistajaohjauksen avulla? Raideliikenne on ympäristö- ja turvallisuusmielessä tulevaisuuden kuljetusmuoto. Rautatieliikenteen näkymät ovat siis vakaat ja hyvät. Rautateitä pitää kuitenkin kehittää mm. liiketoimintojen seurattavuuden osalta, koska EU vaatii tällaista läpinäkyvyyttä. Näin EU:n ajama kilpailun avaaminen voidaan toteuttaa selkein pelisäännöin. VR:ää kehittämällä valmistaudumme kilpailuun paremmin. Kukin VR:n yksikkö voi meidän mielestämme olla tulevaisuudessa oman alansa parhaita, mutta tällaiselle kehittymiselle, rakenteidenkin muuttamisen kautta, täytyy antaa tilaa. Kehityksen myötä on myös tarpeen tarkastella, millaiset taloudelliset tavoitteet ja niiden toteuttamisen edellyttämät resurssit on konsernilla oltava. 2. Mitä erityisiä VR-konsernin toimintoja valtion omistajaohjauksen näkökulmasta pitäisi mielestänne kehittää? Asiakaslähtöisyys on ollut viime aikoina esillä. Tämä näkyy nopeassa tiedottamisessa, sekä mm. asiakaspalvelun kehittämisessä erityisesti internetissä. Välillä on julkisuudessa esiintynyt täysin kohtuutonta kritiikkiä asiakaspalvelua kohtaan. Itse en ole koskaan törmännyt huonoon palveluun, vaan pikemminkin päinvastoin. Palvelu on ollut erinomaista. Jos juna on myöhässä, ei vika ole henkilökunnan. Syy voi olla esimerkiksi radan kunnostaminen. Ei siitä voi osoittaa sormella henkilö- kuntaa, vaikka usein näin valitettavasti käy siitä huolimatta, että asiasta on matkan aikana asiakkaille tiedotettu. Eihän linja-auton kuljettajaakaan tietöistä aiheutuvista myöhästymisistä moitita. Vaikka VR:n asiakkailla ei ole suoraa kosketusta moneen VR:n tuottamaan toimintaan, ovat ne tärkeitä veronmaksajan kannalta: radan rakentaminen on oma liiketoimintansa, ja mm. kiinteistöt sitovat merkittäviä pääomia. Näitä tarkastelisin omina, arvon ansaitsevina kokonaisuuksina. 3. Onko VR-konsernin toiminnoissa joitakin sellaisia lohkoja, joita ette katso tarpeelliseksi tehdä VR konsernin yhteydessä? Mikä tai mitkä olisivat mahdollisesti tällaista toimintaa? Koska liiketoiminnan selkeyden ja ymmärrettävyyden takia on tärkeää tarkastella kutakin toimintoa erikseen, täytyy katsoa VR:n osia toimijoina omalla toimialallaan: liikenteenharjoit- 6 Veturimies 4/2008

7 Liiton ajankohtaista tajana, rakentajana, catering-yhtiönä, kiinteistöyhtiönä tai koneiston huoltoyhtiönä. Eri toimialoilla on eri tarpeet ja eri mittarit. Jatkossa yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja valmistelevat esityksiä VR:n jatkokehittämisestä. Mitään ei ole päätetty, ei myöskään sitä, että mitään ei saa VR:lle tehdä. Katsomme asiaa rauhassa ja perustelluin argumentein. 4. Onko valtion rautatieomistuksella valtion toimintojen kannalta tärkeitä intressejä eli näettekö tärkeänä sinivalkoisen logistiikkaoperaattorin säilymisen valtion omistuksessa? VR:n rooli on tärkeä, eritoten kun jatkossa halutaan lisätä raideliikenteen osuutta. VR palvelee suurta osaa suomalaisia turvallisesti ja toimivasti. VR on valtion 100% omistuksessa. Suunnitelmia tämän muuttamisesta ei ole. Valtion velvollisuus on turvata kansalaisille ja yrityksille hyvin toimiva ja turvallinen rautatieverkosto. Hyvin toimivan rautatieverkoston ylläpito on yhteiskuntavastuullisuutta muun muassa sosiaalisesta ja ympäristönäkökulmasta. 5. Onko valtion omistamilla rautateillä kriisioloissa maanpuolustuksen kannalta erityistä merkitystä? Ehdottomasti sekä henkilö- että tavarakuljetusten näkökulmasta. 6. Pitäisikö valtion luopua joistakin omistusosuuksista VR-konsernissa? Mitä ne mahdollisesti olisivat? Valtion velvollisuus on ylläpitää toimivaa rautatieverkkoa. VR-konsernin asema on Suomessa vahva, mutta sen on kehityttävä jatkuvasti eteenpäin. Jatkossa VR:n roolia eri toiminnoissa on järkevää käydä läpi ja pohtia mitä osia olisi mahdollisesti tarpeen eriyttää. 7. Euroopan Unionin sisäinen rautateiden tavaraliikenne on EU:ssa ja myös Suomessa vapautettu kilpailulle. Pitäisikö myös muu rautatieliikenne kilpailuttaa tai avata kilpailulle? Entä Venäjän ja Suomen välinen liikenne? Henkilöliikenne saatetaan pitkälti ja alan tuotekehitys etenee, kaikkien vapauttaa ensi vuosikymmenellä, aika kuluttajien eduksi. Kilpailun myötä ei ole vielä täsmentynyt. Venäjä-yhteistyössä täytyy kuunnella naapu rin ka hinnat eivät laskisi. Joissain maissa myös tarjonta voi monipuolistua, vaik- mie lipidettä ja keskustella paikallisen esimerkiksi hiljaiset junavaunut, tai viranomaisten kanssa yhteistyöhön gourmet-ravintolavaunut voivat olla liittyvistä asioista, kuten esimerkiksi liikennöijien valttikortteja, ja näissä raideleveydestä. Kilpailua ei pidä pelätä. Kilpailtu markkina poistaa kaikentaa. Hinnoittelun osalta täytyy varmis- tilanteissa hintoja voitaneen jopa noslaiset epäilyt ylisuurista tuotoista ja taa, että meidän oma yhtiömme VR on epäreilusta menosta. Kilpailu opettaa, siinä kunnossa, että se pärjää. Omistajapolitiikka Suomen valtio omistaa osakkeita kaikkiaan yli viidessäkymmenessä merkittävässä yhtiössä. Näistä noin kaksi kolmasosaa on markkinaehtoisesti toimivia valtioenemmistöisiä yhtiöitä tai valtion osakkuusyhtiöitä, joista jälkim mäisis sä valtio on vähemmistöomistajana. Muut yhtiöt ovat ns. erityistehtäväyhtiöitä, joilla on joko tietty valtion niille osoittama tehtävä tai jokin sellainen erivapaus, jonka vuoksi ne eivät toimi kilpailullisessa ympäristössä. Valtio-omistajan tavoitteena markkinaehtoisissa yhtiöissä on kulloinkin parhaan taloudellisen kokonaistuloksen saavuttaminen. Tätä arvioidaan kannattavuuden ja omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun perusteella. Myös valtion erityistehtäviä toteuttavissa yhtiöissä yleistavoitteena on, että toiminta on kannattavaa. Näissä yhtiöissä valtion omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulokseen, jota arvioidaan ensisijaisesti sen perusteella, miten ja minkälaisilla kustannuksilla yhtiö täyttää yhteiskunnallisen palvelutehtävänsä. Näiden keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi valtio harjoittaa omistajapolitiikkaa, joka on luonteeltaan aktiivista ja pragmaattista. Omistajan käytettävissä olevilla keinoilla valtio pyrkii yhtiöiden kehittämiseen ja tukemaan omistaja-arvon pitkäaikaista kasvua. Valtion omistajapolitiikka on luonteeltaan mahdollisimman avointa toimintaa, jossa pyritään johdonmukaisiin ja ennustettaviin ratkaisuihin. Omistajapolitiikan lähtökohtana on hallitusohjelma. Omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on ilmaistu valtioneuvoston periaatepäätöksissä, talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanotoissa sekä omistajapolitiikasta vastuullisen ministeriön suosituksissa. Kaikki nämä ovat julkisia ja siten kaikkien markkinoilla toimivien käytettävissä. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto vastaa valtion omistajapolitiikan linjausten valmistelusta ja toimeenpanosta. Omistajaohjaus Valtion omistajapolitiikan tavoitteita toteutetaan mm. valtion omistamiin yhtiöihin kohdistuvan omistajaohjauksen kautta. Omistajaohjauksen keskeisiä lähtökohtia ovat avoin ja johdonmukainen omistajan käyttäytyminen, vastuullisten ja asiantuntevien jäsenten ehdottaminen yhtiöiden hallituksiin, omistajan panostukset yhtiöiden johtamisresursseihin ja johdon sitouttamiseen sekä kaikkien omistajien ja myös muiden etutahojen huomioon ottaminen. Omistajan tärkeimmät välineet ovat itsenäinen omistajastrategian valmistelu ja hyvän corporate governancen kehittäminen. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä omistajapolitiikasta määritellään valtion omistajaohjauksen keskeiset periaatteet. Valtioneuvoston omistajaohjausosasto vastaa omistajaohjaukseen liittyvästä valmistelutyöstä sekä omistajaohjauskäytäntöjen toimeenpanosta ja johdonmukaisuudesta. Lähde: Veturimies 4/2008 7

8 Liiton ajankohtaista Seitsemän kuljetusliittoa ovat teettäneet yhteistyössä kuljetusalan liittojen yhteistyön tiivistämistä koskevan esiselvityksen. Selvitysmiehenä on toiminut Tampereen Yliopiston sosiologian professori Harri Melin, joka on tunnettu työelämän tutkija ja asiantuntija. 8 Veturimies 4/2008

9 Liiton ajankohtaista Timo Tanner Markku Vauhkonen Kuljetusliittojen yhteistyötä selvitetään -VML:n valtuuston ylimääräinen kokous keskusteli asiasta Selvitysmies Melinin esitys ja sen käsittely Veturimiesten liiton valtuuston kokoontui Helsingissä 18. marraskuuta ylimääräiseen kokoukseen kuulemaan selvitysmies, professori Harri Melinin alustusta hänen tekemästään kuljetusliittojen yhteistyöprojektia koskevasta raportista. Seitsemän kuljetusliittoa ovat teettäneet yhteistyössä kuljetusalan liittojen yhteistyön tiivistämistä koskevan esiselvityksen. Selvitysmiehenä on toiminut Tampereen Yliopiston sosiologian professori Harri Melin, joka on tunnettu työelämän tutkija ja asiantuntija. Selvitysmies teki oman ja itsenäisen esityksensä kuljetusliittojen yhteistyön tiivistämisestä. Professori Melin esittää, että kuljetusalan ammattiliitot perustaisivat yhteisen yli jäsenen logistiikka-alan ammattiliiton. Hän ehdottaa, että uuden liiton rakentaminen aloitettaisiin nyt. Kysymyksessä on Melinin oma esitys eikä mikään valmis kuljetusliittojen hyväksymä johtopäätös. VML:n valtuusto kuuli selvitysmies Harri Melinin alustuksen raportistaan ja kävi asiasta vilkkaan keskustelun. Asia meni äänestykseen, koska Jaakko Suomalainen ja Jorma Isosomppi tekivät asiasta kannatetut kirjalliset esitykset. Isosomppi esitti asian käsittelyä seuraavassa vaalikokouksessa uudella valtuustolla. Suomalainen ehdotti asian käsittelyä kevään 2009 aikana nykyisellä valtuustolla. Äänestyksen tulos oli 17 ääntä sen puolesta, että jatkoselvityksestä päättäisi nykyinen valtuusto. 74 ääntä annettiin sille, että päätöksen kuljetusliittojen yhteistyöprojektin selvitystyössä mukanaolosta tekee uusi valtuusto valtuutettujen vaalikokouksessa. Ylimääräinen valtuuston kokous siis päätti, että asiaa käsitellään ja päätökset mahdollisesta jatkoselvityksestä tehdään vuoden 2009 huhtikuussa pidettävässä valtuuston vaalikokouksessa. Valtuuston vaalikokouksessa käsitellään ja päätetään ainoastaan mahdolliseen jatkoselvitykseen mukaan menemisestä, ei kuljetusalan yhteisliiton perustamisesta. Tietysti valtuuston vaalikokous käy asiasta perusteellisen keskustelun. Mahdollinen jatkoselvitys kestää useamman vuoden, joten vuonna 2013 pidettävä VML:n valtuuston vaalikokous on paikka, jossa mahdollisesta liittojen yhdistämisestä päätetään joko asia hyväksyen tai se hyläten. Asiasta voidaan myös järjestää jäsenäänestys. Tässä vaiheessa on kysymys ainoastaan jatkoselvitystyön tekemisestä, ei sitoutumisesta mihinkään liittofuusioihin. Selvitystyö on nimeltään Kuljetusalan yhteistyöprojekti ja on luonteeltaan esiselvitys ja itsenäinen selvitysmiehen raportti. Selvityksen teettäneet liitot eivät ole sitoutuneet mihinkään lopputulokseen, vaan kaikki päätökset mahdollisista jatkoselvityksistä tai niistä luopumisesta tehdään liittojen ylimmissä päättävissä elimissä. Seitsemän liiton projekti Mukana kuljetusliittojen selvityksessä ovat olleet seuraavat kuljetusliitot: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Ilmailualan Unioni IAU, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Rautatievirkamiesliitto RVL, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY, Suomen Merimies-Unioni SMU ja Veturimiesten liitto VML. Rautatieläisten Liitto ei ole osallistunut kuljetusalan yhteistyöprojektiin. Sen sijaan RL on on ollut mukana teollisuuden ammattiliittojen TEAM hankkeessa, joka tähtää ammattiliittojen yhdistämiseen eli fuusioon. Tarkoituksena on perustaa uusi teollisuuden suurliitto, joka olisi kooltaan SAK laisten liittojen kärkiluokkaa. Veturimiesten liiton hallitus on omissa kokouksissaan keskustellut yhteistyöprojektista, mutta todennut, että liiton osalta asiasta päättää valtuusto. Nyt istuva valtuusto päätti, että asiaa käsitellään ensi keväänä pidettävässä valtuuston vaalikokouksessa. VML:n osastoissa asiaa käsitellään valtuuston vaalikokouksen valmistelun yhteydessä. Veturimiesten liiton hallitus on valmistellut osastokäsittelyyn luonnoksen esitykseksi Veturimiesten liiton toimintaohjelmaksi vuosille , johon sisältyy liiton järjestötoimintaa ja -yhteyksien kehittämistä koskeva osio. Toimintaohjelman ensimmäinen luonnos on lähetetty osastoille ja osastoilla on aikaa lausua asiasta tammikuun loppuun. Sen jälkeen osastot käsittelevät toimintaohjelman virallista valtuustokokousversiota niissä kokouksissa, joissa esillä ovat hallituksen vaalikokousesitykset ja osaston omat esitykset vaalikokoukselle. Valmistelemassaan toimintaohjelman vaalikokokousesitysversiossa hallitus ottaa huomioon osastojen asiasta antamat lausunnot. Osastot voivat luonnollisesti ottaa kantaa kuljetusliittojen yhteistyön tiivistämiseen myös omissa esityksissään vaalikokoukselle.. Selvitysmiehen esityksen valmistelu ja sisältö Selvitysprojekti käynnistyi helmikuussa Kuljetusliittojen puheenjohtajat toimivat projektin johtoryhmänä. Selvitysmies Melin haastatteli kaikkien mukana olevien liittojen hallitukset. Lisäksi Melin teki asiantuntijahaastatteluja eri tahoilla. Selvitysmiehen raportti valmistui kesäksi. Liittojen hallitukset kokoontuivat lokakuussa Veturimies 4/2008 9

10 Liiton ajankohtaista Jorma Isosomppi Seinäjoelta esitti asian käsittelyä seuraavassa vaalikokouksessa uudella valtuustolla. Jorma Isosompin kirjallisen esityksen muotoutumista myhäilee vieressä Aarne Karjalainen Kontiomäeltä. haasteita, joita ovat ainakin: Työelämä: -ikääntyminen, työvoimapula, osaaminen, työkyvyn ylläpitäminen. Sopimustoiminta: -alojen eriytyminen, paikallinen sopiminen, kansainvälistyminen. yhteiskokoukseen, jossa Melin kertoi selvitystyönsä lopputuloksen ja teki oman esityksensä jatkotoimenpiteistä. Nyt Melinin selvitystyötä käsitellään ja siitä keskustellaan kuljetusalan liittojen valtuustojen kokouksissa, joissa selvitysmies käy luennoimassa asiasta. VML:n marraskuun ylimääräinen valtuuston kokous oli järjestyksessään toinen kuljetusliittojen valtuustokokous, jossa asiaa käsiteltiin. Selvitysmiehen 39-sivuinen raportti sisältää ensinnäkin kuvauksen liittojen toimintaympäristön muutoksesta. Toiseksi kuvataan kuljetusalan ammattiliittoja ja niiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Kolmanneksi tarkastellaan kootusti liittojen rakenteita ja toimintoja. Neljänneksi käsitellään tulevaisuuden haasteita. Lopuksi selvitysmies Melin esittää johtopäätökset ja oman ehdotuksensa kuljetusliittojen yhteistyön tiivistämisestä muodostamalla kuljetusliitoista logistiikka-alan ammattiliitto. Melin perustelee esitystään muuttuvalla yhteiskunnalla Vanhat siteet, kytkökset ja sosiaaliset verkostot haurastuvat. Aikaisemmin kylät, naapurit ja suku pitivät yhteisöä yllä. Nykyisin on vaikkapa harrastusten kautta sellaisia yhteisöjä jotka toimivat aikaisemmalla tavalla. Elämme yksilöllistyvässä maailmassa, jossa kilpailu kiristyy kaikilla elämänalueilla ja markkinasuhteet ulottuvat koko ajan uusille elämänalueille. Miten silloin käy solidaarisuuden? Työelämän muutos tuo mukanaan maailmanlaajuisen kilpailun työpaikoista ja työvoimasta. Lisäksi teknologia muuttaa töiden sisältöjä sekä jatkuvasti muuttuvat työorganisaatiot, joustavuus, tiimit ja ulkoistaminen vaikuttavat työelämään. Tiedon merkitys kasvaa jatkuvasti, osaamista on päivitettävä ja täydennettävä. Suomi on osaamisen yhteiskunta. Meillä osataan tehdä laivoja, teknologiaa ja yleensä korkeaa laatua. Kuljetusala on monien muutosten pyörteessä, jossa kilpailu kiristyy. Ala tarvitsee jatkuvasti uusia osaajia. Melin väittää, että tulossa on huutava työvoimapula, kun tämä taantuma lähtee noususuhdanteeseen. - Väki vanhenee, pienet ikäluokat eivät riitä ja esimerkiksi hoiva-ala ja opetus ovat sellaisia tehtäväalueita, johon ei ole tulossa riittävästi uutta väkeä. Vuonna 2010 on jo toinen ääni kellossa, kun lama on taltutettu, ennustaa Melin. Työmarkkinapolitiikan ydinongel ma koskee kysymystä, onko keskitettyjen sopimusten aika ohitse? Työnantajat tiivistävät yhteistyötään ja myös SAK:n rakenteet muuttuvat. Työnantajat haluavat lisää paikallista sopimista ja yksilöllisiä sopimuksia. - Miten turvata jäsenten edunvalvonta ja tehostaa sitä tilanteessa, jossa toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja jossa vanhat rakenteet ja toimintatavat eivät enää riitä, tiivistää selvitysmies Harri Melin ammattiliittojen tulevaisuuden haasteet. Suomessa ay-liike on kansainvälisesti poikkeuksellisen vahva. Pystytäänkö tämä tilanne säilyttämään myös tulevaisuudessa? Ay-liikkeen toimintaperinteet ovat 40 vuoden takaa. Vastaavatko ne 2000-luvun tarpeisiin? Liittorakenteet ovat muutoksessa, esimerkiksi TEAM-hanke toisi mukanaan uuden suuren liiton. Ammattiyhdistysliike kohtaa tulevaisuudessa useita Järjestötoiminta: -pienet liitot, luottamusmiehet, ammattiosastojen rooli. Jäsenpalvelut: -palveluiden turvaaminen ja uudet palvelut (esim. joustoturva). Elonen vetoaa kiihkottoman keskustelun puolesta - Valtuustosta on osastoihin vietävä nyt sellainen viesti, jolla saadaan selville mielipiteet, ollaanko selvityksessä mukana vai ei. Tämä on valtuutettujen tehtävänä omissa osastoissaan, muistutti VML:n puheenjohtaja Risto Elonen valtuuston ylimääräisessä kokouksessa. - TEAM-yhteistyön mahdollinen syntyminen vaikuttaa välittömästi myös tämän selvityksen alaisen yhteistyön tarpeellisuuteen. TEAM syntyessään vie mahdollisesti ammattiyhdistyksen parasta osaamista mukaansa pois keskusjärjestöstä. Rautatieläisten liiton mahdollinen liittyminen TEAM:iin vaikuttaa olennaisesti työttömyyskassa IRKA:n jäsenmääriin. Elonen kertoi myös VR:n tämän hetkisestä sekavasta tilanteesta ja omistajaohjauksen vaikutuksista yhtiön toimintaan. Onko omistajaohjauksen tavoitteena saada VR- Yhtymä pilkottua pienempiin toimintayksiköihinsä? Halutaanko näin toimimalla tehdä VR:stä heikompi avointa kilpailutilannetta varten? Lähivuosien aikana näemme varmasti, miten valtio-omistaja haluaa VR:n toimintaa ohjata. - Liittoyhteistyön lisäksi osastoissa tulee käsittelyyn myös liiton toimintaohjelma. Kommentit näistä asioista halutaan osastoista hallituksen tietoon ja käsiteltäväksi. Nyt syksyllä tulee myös jäsenkysely, jossa selvitetään monia muitakin asioita, Elonen painotti. 10 Veturimies 4/2008

11 Liiton ajankohtaista Selvitysmiehen esitys Kuljetusala nyt Kuljetusalan yhteistyöprojektissa on nyt mukana 7 liittoa, joissa on yhteensä noin jäsentä. Liitot tekevät noin 30 työehtosopimusta ja niillä on 5 työttömyyskassaa. Kuljetusliittojen välillä jo nyt paljon yhteistyötä. Myös työnantajajärjestö EK on tiivistämässä logistiikka alan yhteistyötään. Liitto Maksavat jäsenet Koko jäsenmäärä AKT IAU PAU RVL SLSY SMU VETURI Yhteensä Liitot tarjoavat jäsenilleen monia palveluja ja jäsenetuja. Tyypillisiä palveluja lähes jokaisessa liitossa on: kalenteri, lehti, lomapaikat, liittovakuutus, bensaetu jne. Lisäksi liitot kouluttavat järjestöaktiivejaan Kiljavan kurssien lisäksi. Liitot järjestävät omaa koulutusta esimerkiksi osastojen puheenjohtajille, luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Vastauksena kuljetusalan haasteisiin Melin esittää seitsemän kuljetusalan ammattiliiton yhdistämistä yli jäsenen Logistiikka-alan ammattiliitoksi. Toimintamalliksi hän esittää sektorimallia, jossa kukin sektori vastaa sopimustoiminnasta. Esimerkkeinä sektoreista Melin ehdottaa autoliikenne-, ilmailuala-, merenkulku-, postiala- ja rautatiesektoreita. - Uusi Logistiikka-alan ammattiliitto kokoaa logistiikka-alan yli jäsenen vaikuttajaksi. Se vahvistaa sopimustoimintaa, vahvistaa solidaarisuutta kokoamalla tuhansia aktiiveja, tehostaa kansainvälistä edunvalvontaa sekä lisää jäsenten yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia, arvioi selvitysmies Harri Melin. Selvitysmies esittää, että uuden liiton perustamiseen tähtäävä työ aloitetaan perustamalla vuoden 2009 aikana tarvittavat työryhmät valmistelemaan mm. liiton hallintomallia, sopimustoimintaa ja taloutta. Uuden liiton perustamiselle ei tässä vaiheessa esitetä tarkkaa päivämäärää. Liiton päättävien elinten rakenne ja valintapa on sovittava tasavertaisesti tavalla, jossa liiton toimintakulttuuri perustuu yhdessä rakennetuille ja hyväksytyille arvoille. Uusi liitto mahdollistaa henkilökunnan työtehtävien kehittämisen. Uuden liiton hallinnosta ja taloudesta tulisi sopia valmistelun seuraavassa vaiheessa. Ammattiosastot säilyvät ennallaan sektoreiden alla, jolloin uudessa liitossa on edelleen noin 300 ammattiosastoa. Osastojen rakenteet ja organisoimisperiaatteet pysyvät ennallaan, mutta ammattiosastojen rooli ja tehtävät edunvalvonnassa arvioidaan uudelleen. Osastojen taloudelliset toimintaedellytykset turvataan. Uusi liitto perustaa oman työttömyyskassan, jolloin nykyiset työttömyyskassat kootaan yhdeksi logistiikka-alan työttömyyskassaksi. Tämän perustettavan kassan jäsenmäärä on noin Liitto perustaa oman lehden, uusi yhteinen lehti tehostaa tiedotusta ja yhteenkuuluvuutta. Lehdessä on yhteisten sivujen lisäksi eri sektoreille suunnattuja omia sivuja, esimerkiksi veturimiesten omat sivut yleislehden osana. Yhteinen lehti mahdollistaa nykyistä tiheämmän julkaisemisen ja sen laajemman levikin myötä yhteiskuntavaikuttaminen paranee. Liitto tarjoaa jäsenilleen nykyaikaiset palvelut, kehittämällä jäsenpalveluita ja kouluttamalla entistä tehokkaammin aktiivejaan. Haasteita Uuden liiton perustaminen on haastava prosessi. Siinä on kyse kokonaan uudesta liitosta. Uuden liiton rakentaminen tulee tapahtua tasavertaisesti yhdessä sovittujen periaatteiden mukaan ja liittoa on rakennettava jäsenlähtöisyyttä, yhteisvastuullisuutta ja demokraattisuutta kunnioittaen. Uusi liitto ei ole päämäärä vaan väline jäsenten etujen ajamisessa. Lisäksi uusia haasteita tulee esimerkiksi kuinka säilyttää suurliitossa oman ammattiliiton identiteetti? Vakavaraisen liiton omaisuudenhallinta, kuinka sen käy suurliiton myllerryksessä? Oman lehden osalta herää kysymys, mitä tarkoittavat omat sivut. Saadaanko oman ammatin erityispiirteistä riittävä tiedotus jatkumaan? Ja vielä työtaistelukynnys. Onko se liian korkea vai madaltuuko se liian alas? Markku Vauhkonen Veturimies 4/

12 Työsuojelu Jukka Immonen ja Kari Ojala Radio 2000 ja GSM-R ohjaamopuhelin myötä tulee uusi radiopuhelinjärjestelmä lopultakin käyttöön. Uutta radiopuhelinta käytetään Tampereelta, Kouvolasta, Riihimäeltä ja Ilmalasta Vuosaareen ja takaisin ajavissa junissa koko matkan ajan. Euroopan rautatiet ovat sopineet uuden yhteensopivan radiojärjestelmän rakentamisesta kaikille kansainvälisille radoille vuonna Myös Suomessa uusi radiojärjestelmä noudattaa samaa standardia, joka tunnetaan nimellä EIRENE (European Integrated Radio Enhanced Network). Se perustuu GSMjärjestelmään ja siksi itse järjestelmää nimitetään GSM-R:ksi. Järjestelmästä on olemassa kaksi toisiaan täydentävää standardia: Toimintastandardi (EFRS, Eirene Functional Requirement Specification), jossa kuvataan järjestelmän toimintavaatimukset käyttäjän kannalta. Tekninen järjestelmä -standardi (ESRS, Eirene System Requirement Specification), jossa kuvataan järjestelmän em. vaatimusten mukaiset toiminnot teknisellä tasolla. Järjestelmän kehittämis- ja testausvaiheisiin on käyttäjien lisäksi osallistunut GSM-valmistajia ja siksi toimitettavat GSM-R-järjestelmät tulevat olemaan toimintaominaisuuksiltaan tämän standardin mukaisia. Jos järjestelmään halutaan standardista poikkeavia lisätoimintoja, joudutaan niiden kehityskustannukset maksamaan muutosten tilaajan toimesta. Siksi on tärkeää tietää, mitä toimintoja standardinmukaisessa GSM-R-järjestelmässä on jo valmiina, ja selvittää, miten ne soveltuvat Suomen rautateille. Tämän vuoden loppuun mennessä on meillä Suomessa Raili-verkko rakennettu ja sen 300 tukiasemaa ovat siinä kunnossa, että ne voidaan ottaa käyttöön. Verkon osalta on ollut ongelmia, mutta nyt voitaisiin todeta sen olevan tarkastuksia vailla käyttökunnossa. Projekti on ollut kuin maraton, ei niin verkon vaan päätelaitteiden osalta. Markkinoilla päätelaitevalmistajia on vähäsen ja päätteiden ominaisuudet eivät kaikilta osin ole meitä tyydyttäviä. Laitteet maksavat jo yksittäisenäkin kappaleena aika paljon, joten niiden lisävaatimukset tulevat nostamaan kustannuksia ylöspäin. Siksi pitäisi löytää standardin mukainen pienillä Tunneli muutoksilla toteutettava päätelaite. Kaikkia muutoksia ei laitevalmistaja Vuosaaren ratatunnelissa (13,5 km) on ole edes halukas toteuttamaan mistään RAILI- ja VIRVE radiopuhelinverkot, hinnasta. muita radioverkkoja ei rakenneta. Kari Ojala ja Jukka Immonen ovat VIRVE on viranomaisten käyttämä olleet yhdessä veturimiesten edustajina mukana projektissa vuodesta rautateitten käyttöön suunniteltu radiopuhelinjärjestelmä ja RAILI on 2001 lähtien. radiopuhelinjärjestelmä (RAILI = Rautateiden integroitu liikenneviestintä- Meille mukana olleille on ollut tärkeää, että saamme sellaisen järjestelmän, jolla veturinkuljettaja järjestelmä). Verkko keskustellessaan junaliikenteessä viestinantajan kanssa, saa puheesta selvän RAILI-verkko on RHK:n omistama ja sen ymmärtävästi. Nykyisellä laitteella toimittaja on Nokia Siemens Network. toimittaessa on usein epäselvää, kuka Verkko on GSM tekniikkaan perustuva antaa ja kenelle antaa viestiä. radiopuhelinverkko, mutta siihen on Erilaisia käyttö- ja toimintaspeksejä lisätty rautateille tarpeellisia ominaisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi paikan on tehty ja mietitty, miten virtuaalisesti juna näillä GSM-R-ominaisuuksilla mukaan tapahtuva puhelunohjaus, saataisiin lähtemään tallilta asemalle kirjautuminen eri rooleihin (tehtäviin), jne. ryhmä- ja hätäpuheluominaisuudet. Yksi tärkeä muutos kuitenkin tuli RAILI verkko on rakennettu ns. siinä vaiheessa, kun alettiin keskustella kahdenvälisen puhelinliikenteen että vaikka yksi tukiasema ei toimisi- tuplapeittoiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, käyttöönotosta. Nykyisenkaltainen kaan, niin viereisten tukiasemien kantoalue peittää puuttuvan tukiaseman ryhmäpuhelumahdollisuus (=avoin kanava) poistuu esim. tallialueella toiminnan. Tehdyn koeajon pohjalta liikuttaessa käytettäessä vain yksilöpuheluja liikkumisluvan antamisessa. toimii. Tämä varmennettiin koeajolla, voi todeta, että tuplapeitto todella Vuosien ajan on puhuttu rautateille joka tehtiin Joensuu Kouvola välillä tulevasta uudesta radiopuhelinjärjestelmästä. Sitä odotellessa on monelta otettu RAILI-ohjauskeskuksen toimesta siten, että joka toinen tukiasema oli varmaan usko loppunut, mutta nyt pois toiminnasta. Puhelimet, joilla oli Vuosaaren sataman avautumisen ulkoinen antenni, toimivat koko ajan, Tämän vuoden loppuun mennessä on meillä Suomessa Raili-verkko rakennettu ja sen 300 tukiasemaa ovat siinä kunnossa, että ne voidaan ottaa käyttöön. 12 Veturimies 4/2008

13 Työsuojelu Vuosaaren radalla on varsinaisen liikenteen alkaessa GSM-R radiojärjestelmä käytössä ja ns. telkänpönttö on silloin asennettu 14 Sr1 veturiin. eivätkä puhelut katkeilleet. RAILIverkkoa valvotaan koko ajan Corenetin valvontakeskuksesta Riihimäellä. Valvontakeskukseen tulee tieto, jos verkossa on ongelmia. Verkon varsinainen puhelinkeskus on Kouvolassa. Kaikki puhelut kulkevat Kouvolan keskuksen kautta. Kirjautuminen Kuljettajan on kirjauduttava puhelimella RAILI verkkoon. Kirjautumisessa kerrotaan verkolle ajettavan junan numero, ja onko kyseessä linjakuljettaja, apukuljettaja, lähtevä kuljettaja vai saapuva kuljettaja. Kun verkko on hyväksynyt kuljettajan kirjautumisen, voidaan kuljettajalle soittaa junan numeron perusteella. Liikenteenohjaajan Digora-puhelimissa näkyy, mitkä kirjautuneet junat (kuljettajat) ovat hänen ohjaamallaan alueella. Koskettamalla Digora-puhelimen näytössä olevaa junan numeroa, yhdistyy puhelu kyseisen junan kuljettajalle. Kuljettajan lähtiessä varikolta veturilla junan eteen, on kuljettajan kirjauduttava lähtevän kuljettajan rooliin. Junan ollessa ratapihalla lähtövalmiina on poistettava lähtevän kuljettajan kirjautuminen ja kirjauduttava linjakuljettajan rooliin. Junan saavuttua määräpaikalle on kirjauduttava pois linjakuljettajan roolista ja kirjauduttava saapuvan kuljettajan rooliin. Edellä mainittu kirjautumismenettely perustuu RHK:n viestintäohjeeseen. Puhelun ohjaus Selektiivikutsut jäävät historiaan. Kauko-ohjaajien, liikenteenohjaajien, asetinlaitteiden 1, 2, on myös kirjauduttava verkossa omaan rooliinsa. Tämä mahdollistaa sen, että kuljettaja saa yhteyden esim. kauko-ohjaajaan soittamalla kauko-ohjaajan lyhytnumeroon; verkko ohjaa puhelun oikealle kauko-ohjaajalle. Verkkoon on rakennettu lyhytnumerot esimerkiksi kauko-ohjaajille (1200), liikenteenohjaajille (1300), käyttökeskuksille (1400), asetinlaite 1:lle (1951), asetinlaite 2:lle (1952) jne. Soittamalla lyhytnumeroon (esim. 1300) verkko ohjaa puhelun sen alueen liikenteenohjaajalle, jonka alueella puhelin sillä hetkellä on. Soittamalla numeroon 1951 puhelu ohjautuu kyseisen ratapihan asetinlaite 1:lle. Sama koskee linjalla tapahtuvaa soittamista kaukoohjaajalle, tällöin soitetaan numeroon 1200, ja verkko hoitaa loput. RAILI puhelimella pystyy soittamaan ulkoverkkoon, VR:n puhelimiin ja aluehälytyskeskukseen (numero 112). Soittaminen kuljettajalle RAILIverkon ulkopuolelta on estetty. Muita puhelunestoja ei tehdä tässä alkuvaiheessa. Ryhmäpuhelut RAILI-verkossa kuljettajalla on mahdollisuus tehdä ryhmäpuhelu. Ryhmäpuhelu vastaa likimain nykyistä linjaradiota (avoin kanava). Puhelu kuuluu kolmen tukiaseman alueella, siellä missä puhelun tekijä on sekä viereisien tukiasemien alueella. Alueella olevat kuljettajat kuulevat puhelun. Erona yksilöpuheluun ryhmäpuhelussa on se, että puhuttaessa on painettava puhepainiketta (tangenttia) luurista tai puhelimesta ja yksi henkilö puhuu kerrallaan, muut kuuntelevat. Ryhmäpuhelutyyppejä on seuraavasti: Kuljettaja-, junahätäpuhelu-, junaliikenteen tiedotus-, konduktööri-, jarrujen tarkastus-, yleinen vaihtotyö-, suljetut vaihtotyö-, ratatyö- ja vaihtotyöhätäpuheluryhmät. Junahätäpuhelu on ryhmäpuhelu. Kuljettajan tehdessä hätäpuhelun, kuuluu se kolmen tukiaseman alueella. Käynnissä olevat puhelut katkeavat, puhelimet hälyttävät ja alkavat kuunnella hätäpuhelua. RHK:n viestintäohjeessa on määrätty, että hätäpuhelun tullessa on kuljettajan heti aloitettava täysivoimainen käyttöjarrutus. Puhelujen etuoikeus (prioriteetti) Kuljettajien RAILI puhelimiin on ohjelmoitu kiinteät oletusprioriteetit ja ne ovat seuraavat: Hätäpuhelu; prioriteetti 0 (korkein), kuljettajien välinen ryhmäpuhelu; prioriteetti 2, puhelut liikenteenohjaajille pikava- Veturimies 4/

14 Työsuojelu lintapainikkeilla; prioriteetti 3, muut puhelut; prioriteetti 4. Korkeamman prioriteetin puhelu katkaisee alempiarvoisen puhelun. Puhelimet Tällä hetkellä käytössä oleva kännykkämallin puhelin on Sagemin valmistama (Ranska) ja se on toimintaperiaatteiltaan hyvin lähellä normaalia kännykkää. Puhelimen lähetysteho on 2 W. Näyttö on pieni ja painikkeet ovat pieniä, mikä ajon aikana jonkin verran hankaloittaa puhelimen käyttöä, ei kuitenkaan häiritsevästi. Puhelimessa on tärkeimmät lyhytnumerot tallennettu pikavalintapainikkeisiin 0-9, kuten ns. normaaleissa kännyköissä. Puhelin on veturin ohjaamossa ajoneuvotelineessä, johon on kytketty laturi ja ulkoinen antenni. Puhelimen saa telineestä irti ja sen voi ottaa mukaan tarvittaessa. GSM-R puhelimella voi soittaa ulkonumeroihin ja kaikkiin VR:n puhelimiin, kännyköihin tai lankapuhelimiin. Sagem Tiger 350R malli on tullut markkinoille viime vuoden aikana. Tiikerissä on mahdollista tallentaa numeropainikkeiden 0-9 paikalle puhelinnumeroita kuten normaalissa GSM-puhelimessa. Numeropikapainikkeet: 0 ei ole vielä otettu käyttöön 1 Kauko-ohjaaja 2 Liikenteenohjaaja 3 Asetinlaite 1 4 Asetinlaite 2 5 Kauko-ohjaaja pohjoinen 6 Jarrujentarkastuksen ryhmäpuhelu 7 Kauko-ohjaaja länsi 8 Kauko-ohjaaja etelä 9 Kauko-ohjaaja itä Näitä pikapainikkeita käytetään kaikkialla Suomen rataverkolla ja verkko ohjaa puhelun sille liikenteenohjaajalle, jonka alueella puhelin sillä hetkellä on. Painettaessa asetinlaite 1 pikapainiketta ohjautuu puhelu kyseisen ratapihan asetinlaite 1:lle ja kauko-ohjaajan painikkeella puhelu ohjautuu rataosaa ohjaavalle kaukoohjaajalle. Muut pikapainikkeet: Kirjautuminen junan numerolle ( VIH- REÄ painike) Kirjautuminen pois junan numerosta ( KELTAINEN painike) Ryhmäpuhelun alustus ( NAVIpainikkeen valkoinen ) Puhelinluettelo ( NAVI-painikkeen sininen Tällä hetkellä käytössä oleva kännykkämallin puhelin on Sagemin valmistama (Ranska) ja se on toimintaperiaatteiltaan hyvin lähellä normaalia kännykkää. Puhelimen lähetysteho on 2 W. Näyttö on pieni ja painikkeet ovat pieniä, mikä ajon aikana jonkin verran hankaloittaa puhelimen käyttöä, ei kuitenkaan häiritsevästi. Puhelimessa on tärkeimmät lyhytnumerot tallennettu pikavalintapainikkeisiin 0-9, kuten ns. normaaleissa kännyköissä. Sagem Tiger 350R malli on tullut markkinoille viime vuoden aikana. 14 Veturimies 4/2008

15 Risto Elonen NTF:n juhlavuosi vuotta pohjoismaista ayyhteistyötä Pohjoismaisten Kuljetustyöntekijöiden Federaatio NTF (Nordiska Transportararbetarefederation) vietti 100-vuotisjuhliaan Helsingissä Kuljetusalan rajat ylittävällä organisoitumisella on siis pitkät perinteet. Tammikuun lopussa vuonna 1908 kokoontui Helsingborgiin Tanskaan 43 Pohjoismaisten kuljetusalan ammattiliiton edustajat perustavaan konferenssiin. Tänään NTF:llä on 52 jäsenliittoa, joihin kuuluu yhteensä yli jäsentä. Suomessa jäsenyys menee myös yli perinteisten keskusjärjestörajojen. NTF työskentelee sektoreina ja Veturimiesten liitto osallistuu rautatiejaoston toimintaan, jossa viimeisten vuosien aikana on hyvin käytännönläheisesti tullut esiin tarve aikaansaada rajojen yli kulkevaa liikennettä koskevat sopimukset. Konferenssin teemana oli työvoiman sosiaalisen polkumyynnin estäminen. Ilmiö on erittäin tuttu eri kuljetusaloilla ja sillä on rajat ylittävät vaikutukset. Merenkulkusektori on joutunut taistelemaan tämän ilmiön kanssakäytännössä aina. EU:n tuomioistuimen viimeaikaiset päätökset Suomen Viking Linen ja Ruotsin Lavalin tapauksissa ovat herättäneet paljon keskustelua siitä, miten EU komissio suhtautuu Pohjoismaiseen työelämän lainsäädäntöön. Haluaako se kunnioittaa kansallisia lakeja vai meneekö kaiken edelle pääomien sekä työvoiman vapaa liikkuvuus? NTF on kustantanut työvoiman sosiaalisen polkumyynnin teemaa käsittelevän kirjan, joka esiteltiin konferenssissa. Kirjan suomenkielisen käännöksen nimi on Työllä on hintansa sosiaalisen polkumyynnin torjunta kuljetusalalla. Sen ovat kirjoittaneet ruotsalaiset Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius. Kolmikolla on hyvin laaja kokemus Pohjoismaisen ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta kuljetusalalla. Kirjassa analysoidaan työvoiman, pääoman, tavaroiden ja palveluiden lisääntyvän liikkuvuuden vaikutusta palkkoihin, työehtoihin ja työntekijöiden perusoikeuksiin. Kirja on perustavaa laatua oleva katsaus ja siihen tutustumista voin suositella kaikille näistä asioista kiinnostuneille. Kirja sisältää myös tekijöidensä laatimia ideoita ja ehdotuksia siitä, miten edelleen kansainvälistyvässä maailmassa ay-toimintaa tulee kehittää. Konferenssissa oli mielenkiintoisia alustuksia, jotka olennaisesti liittyivät kirjassa esitettyihin teemoihin. ETUC:in (Euroopan Ammattiliittojen Yhteisjärjestö) ruotsalainen puheenjohtaja Wanja Lundby-Wedin puhui ammattiliitosta ilman rajoja. Hän toimii myös Ruotsin LO:n eli meidän SAK:ta vastaavan keskusjärjestön puheenjohtajana. Hän pohti sitä, miten asia nähdään organisaation, jäsenten sekä yhteistyön kannalta tulevaisuudessa. Varmaa on, että yhteisten asioiden määrä koko ajan kasvaa. Yritysten Liiton ajankohtaista muuttuessa entistä enemmän monikansallisiksi edunvalvontaan tulee löytää myös tehokkaampia keinoja estämään työvoiman polkumyynti. Lundby-Wedin nosti esiin myös sen, että ammattiyhdistysliikkeen tulee EU-vaaleissa osoittaa tukeaan ehdokkaille, jotka sitoutuvat kunnioittamaan ay-liikkeen oikeuksia. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen piti perusteellisen ja hyvän alustuksen aiheesta, mikä on keskusjärjestön rooli työehtojen puolustamisessa muuttuvassa tilanteessa. Ihalainen kiinnitti puheessaan huomiota vastuulliseen yritystoimintaan globaalissa maailmataloudessa, jossa yritysten rooli on keskeinen. Ihalainen painotti teemaa nimeltään oikea työ, joka tarkoittaa sitä, että palkansaajan tulee tulla toimeen omassa maassaan yhdellä työllä. Hänelle täytyy myös muodostua työsuhteen perusteella turvaa tulevaisuuden varalle. Ay-liikkeen toimintaoikeuksien turvaaminen on toiminnan jatkuvuuden kannalta keskeinen seikka. Ihalaisen puheessa nousi myös esiin EU parlamentin rooli sosiaalisen Euroopan takuumiehenä ja ay-liikkeen toimintaoikeuksien turvaajana. Konferenssiin tervehdyksensä toivat myös ETF:n (Euroopan Kuljetustyöntekijöiden Federaation) pääsihteeri Eduard Chagas ja ITF:n (Kansainvälisen Kuljetustyöntekijöiden Federaation) pääsihteeri David Cockroft. Veturimiesten liittoa konferenssissa edustivat Ari Kostiainen ja Timo Tanner. NTF:n puheenjohtaja Per Östvold (vasemmalla) ja ITF:n pääsihteeri David Cockroft vaihtavat ajatuksia tilaisuudessa julkaistusta kirjasta. Veturimies 4/

16 Työsuojelu Kari Ojala VML etv Meiltä ja muualta Taas on kesä mennyt. Jotkut väittävät, ettei sitä koskaan tullutkaan, taitaa myös pitää paikkansa. Syksy on parhaimmillaan tätä kirjoittaessa ainakin kalenterin mukaan. Aamuiset sateet ja lehtikelit ovat sekoittaneet rautatieliikennettä ympäri Suomea. Toivottavasti syksystä ei tule viime vuoden kaltaista sateista ja tuulista vaan saisimme nauttia hieman kirpakkaista syysaamuista. Kansantalouden nopea heilahdus alaspäin on vaikuttamassa myös meillä kotoisessa Suomessakin työllisyyteen ja rakentamiseen. Pörssit muuttuvat päivittäin ei niin ylös kuin mieluimmin alaspäin. Mitä se tuo vielä tullessaan kun ei kaikkea ole tiedossakaan. Nyt sanotaan olevan ostajan markkinat, mene ja tiedä. Myös VR sai kokea omistajatahon voimakkaan tahdon vaunujen hankinnan suhteen. Se ehkä oli yksi niistä monista syistä joka sitten teki pääjohtajan tehtävän hoitamisen vaikeaksi sillä seurauksella, että hän erosi tehtävästään. Samanlaista henkilöä emme tilalle saa, mutta toivottavasti seuraajallakin olisi halu tehdä yhteistyötä koko VR:n hyväksi eikä vaan omistajatahon näkemyksillä. Vaunukaluston hankinnoilla saadaan työllistettyä Kainuuta. Se on varmaan työllisyyden kannalta hyvä teko, mutta myös radan pitoon pitäisi saada rahoitusta, jotta nopeudet ja junapainot (kilpailukyky) voidaan pitää tällä nykyisellä tasolla. Vaunujen määrän lisääntyessä meillä vaan ei ole riittävästi vetovoimaa vetämään junia, joten veturikaluston hankinnastakin olisi tehtävä nopeasti päätös tulevaisuutta ajatellen. Tupakka ikuinen ongelma vai onko Ikuinen kysymys tuntuu olevan tupakointi ja sen kielto ohjaamossa. Nyt ei joko haluta tai ei ymmärretä, että tupakoimaton henkilö voi saada jopa allergisen reaktion sellaisessa ohjaamossa, jossa on tupakoitu. Ravintolat ovat suurimmilta osin tupakointikiellon alaisuudessa ja siellä asiakkaat käyvät joko ulkona tai muuten osoitetussa paikassa tupakalla. Miksi veturin tai junayksikön ohjaamo on sitten erilainen? Miksi ei anneta tupakoimattomille mahdollisuutta työskennellä puhtaassa ja raittiissa työympäristössä? Tupakkalaki astui voimaan vuosia sitten. Laki kieltää selkeästi sisätiloissa yleisillä paikoilla tupakoinnin. Niin virastot kuin työpaikatkin kuuluvat kiellon piiriin, samoin kulkuneuvot. Vetureiden ohjaamot ovat myös kiellon alaisia. Tupakoinnin terveyshaitoista olemme varmasti kaikki tietoisia. Passiivinen tupakointi aiheuttaa terveysvaaran tupakoimattomallekin. Hajuhaitta on epämiellyttävä tupakoimattomalle. Varsinainen terveysvaara on hengitetyn savun vaarallisuudessa. Toivon, että me kaikki pidämme yhteisellä päätöksellä ohjaamot savuttomina ja todella annamme puhtaan työympäristön kaikille veturimiehille. Lähiliikenteessä voimme myös tämän asian kertoa muille ammattiryhmille jotka niissä junissa kulkevat. Ohjaamon tavaroiden kiinnitys Ohjaamon tavaroiden ja jauhesammuttimien kiinnittämisestä ollaan pääsemässä pikkuhiljaa yhteiseen näkemykseen. Vaikeata tämän asian eteenpäin meno on ollut sillä siihen on tosiaan vaikuttanut tiedonpuute, kuinka ne kiinnitetään. Nyt näyttäisi siltä, että suurimpaan osaan veturikalustoa on saatu tavarat kiinni ja ylimääräiset tavarat poistuu kaapeista kunhan kalustoluettelo saadaan päivitettyä. -25 sarjan osalta pitää vielä jatkaa tuotekehittelyä sammuttimen kiinnityksen osalta. Meidänkin on omalta osaltamme huolehdittava siitä, että laitamme kaapelit ja pyörän laakerin lämpötilamittarit niille osoitettuihin paikkoihin ja samalla myös kiinnitämme ne telineessä olevilla remmeillä. Onnettomuuden sattuessa nekin voivat sieltä lähteä kiinnittämättä päällemme, siis hoidetaan omalta osaltamme ohjaamon turvallisuus kuntoon. Ea-laukun muutos tehdään ensi vuoden aikana dieselkalustoon eli kova puulaatikko vaihtuu pehmeämpään materiaaliin ja sijoitus tulee kaappiin. Myös lähiliikennekalustossa tapahtuu samalla lailla laatikon vaihto ja osaltaan on jo tapahtunutkin tämän vuoden aikana. Dieselkalustossa laatikon sijoitus muuttuu myöskin r- ohjauslaitteen tulon myötä ikkunan yläpuolelta pois. Työlaukku Vihdoinkin, voiko näin sanoa, olemme saaneet työlaukut käyttöömme. Laukut jaetaan samalla periaatteella kuin jo käytössä olevat kännykät eli linja- ja päivystyskuljettajille. Laukuissa saattaa olla valmistajan virheitä eli vuoret irti tai muuta vastaavaa, nämä on palautettava vaihtoon ja esimieheltä uusi käyttöön. Työvaatetilauskaavakkeeseen tulee työlaukku mukaan ja tilata voi neljän vuoden välein. Naiskuljettajille on tehty oma työvaatepukineiden tilauskaavake joka on saatavissa infokioskista. Kalusto Sr 1:iin haetaan konepajakorjauksien yhteydessä myöskin erilaisia muutoksia melun ja lämmön suhteen. Ensimmäinen muutos on tehty Tässä eräitä parannuksia: - Ohjaamon tuulilasin puhaltajan äänenvaimentaja on erotettu rungosta ja eristetty. - Ilmastointilaitteen suuttimet on 16 Veturimies 4/2008

17 Työsuojelu Sm 5 hinattiin n. klo 10 aikoihin Helsingin varikolle varusteluja ja testauksia varten... Helsingin varikko, Kuvaaja Pentti Pikov Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy on perustettu hankkimaan ja omistamaan YTV:n alueen liikenteessä tarvittava uusi junakalusto. Yhtiö vastaa hankkimansa kaluston kunnossapidosta. Yhtiö järjestää myös rahoituksen hankittavalle junakalustolle. Junakalustoyhtiön ydintehtävänä on hoitaa hankinnat ammattitaidolla ja tehokkaasti. Pitkäjänteinen hankintastrategia ja suuret toimituserät varmistavat sekä hankintaehdoiltaan että rahoitukseltaan kokonaistaloudellisesti parhaat ratkaisut. äänieristetty ohjaamon katosta. - Ohjaamon pöytätilat eristetty äänieristematolla. - Ohjaamon takaseinät äänieristetty raskasmatolla. - Sivuikkunat muutettu sivulle avautuviksi (124mm). - Ikkunoiden sivuseinät lämpöeristetty villalla. - Käyttäviin menevistä ovista poistettu ikkunat ja ovet äänieristetty raskasmatolla. - Ulko- ovet peruskorjattu ja laitettu äänieristematto väliin. (ei ole ollut mitään eristettä) - Aikatauluvalo vaihdettu ledivaloon (1W) - Turvalaitteen poljin muutettu (kuten Sm 2) - Pesunestesäiliö siirretty kulkukäytävälle. Tähän veturiin ei ehditty vaihtamaan sähkötoimisia tuulilasin pyyhkijöitä eikä myöskään viheltimen ja soittokellon koteloa pienemmäksi, mutta ko. muutos tullaan tekemään seuraavaan veturiin. Sr 1 sivuikkunoiden ns. reikäsuojat tullaan muuttamaan tavalliseksi pimennysverhoksi kun vanha vikaantuu. Veturissa 3077 on kommenttivihko johon toivotaan teidän antavan palautetta niin melusta kuin sivuikkuna muutoksesta. Sm 5 Uusi lähiliikennejuna näkee suomalaisen rautatien viikolla 46 ja pian tämän jälkeen alkaa myös kouluttajakoulutukset. Siitä se sitten pikkuhiljaa tulee koeajokäyttöön ja saamme kokeiluun hieman erilaisen junayksikön kuin mitä meillä tällä hetkellä on käytössä. Sm 6 Valmistus on edennyt yksiköiden osalta aikataulun mukaisesti ja erilaiset lujuustestit ovat käynnissä. 7 vaunun yksikössä on 352 paikkaa joista 2 invapaikkaa. Bisnesluokassa on 42 istumapaikkaa ja lisäksi 6 henkilön kokoustilat. Nopeus tällä junalla on 220km/. Junassa on kaksoissähköjärjestelmä eli Suomen puolella se käyttää 25kv:n vaihtosähköä sekä Venäjällä 3kv:n tasasähköä. Yksikön pituus on n. 185m. Vuosaaren Laku eli kuumakäyntiilmaisinhälytysten välittäminen Savion 5. raiteelle on asennettu kuumakäynti-ilmaisin. Ilmaisimen antamat hälytykset välitetään veturiin JKV:n kautta. Toiminnan nopeuttamiseksi raiteeseen päätettiin lisätä toistobaliisi, jotta hälytyksen tullessa esim. junan alkupään akseleista tai lyhyestä junasta tieto saadaan veturinkuljettajalle nopeasti. Jos laakerilämpötilat ylittävät joko lämmin- tai kuumahälytyksen rajan junan tavoitenopeudeksi asetetaan 0 km/h (sallii nopeuden enintään 4 km/h). Juna voidaan pysäyttää JKVjarrutuksella ennen tunnelia. Tällöin mahdollisesti syntyvät pyöräviat voidaan hyväksyä. Kun juna on pysäytetty ja laakerin lämpötila on mitattu, liikkeelle voidaan lähteä vasta, kun JKV on liikenteenohjauksen luvalla kytketty pois päältä ja sen jälkeen uudestaan päälle. Rataosakohtainen nopeustieto päivittyy seuraavan baliisin kohdalla. Toimintaa voidaan tarvittaessa laajentaa ottamalla Mäntsälän ja Hyvinkään kuumakäyntimittausasemissa laitteistossa oleva alin hälytystaso, jonka ylittyessä juna voidaan määrätä pysähtymään tarkistusta varten Vuosaaren radan alkuun. Vuosaaren radalla on varsinaisen liikenteen alkaessa GSM-R radiojärjestelmä käytössä ja ns. telkänpönttö on silloin asennettu 14 Sr1 veturiin. Käyttökokemuksia haetaan uudesta viestintämuodosta ja niiden perusteella kehitellään jatkotoimenpiteet. Vuosaaren ratapihan alkuun eli tunnelin suulle tulee läpivalaisulaite. Laite toimii hiljaisessa nopeudessa ja sillä tulli tarkistaa vaunujen sisältöä. Laitteisto kytkeytyy vasta kun veturi on sen ohittanut, joten kuljettajan osalta säteilyannoksen saamisesta ei ole pelkoa. Maailma muuttuu, mutta Joulu on joka vuosi. Tätä lehteä lukiessanne ei Joulu ole vielä ihan ovella silti kuitenkin toivotan teille kaikille HYVÄÄ JOULUA JA ONNEKASTA VUOTTA 2009!!! Veturimies 4/

18 Liiton ajankohtaista Ari Kostiainen Kaksijakoinen tulevaisuus Ajojaossa on nyt käytettävissä yli viisikymmentä nuppia enemmän kuin edellisellä ajojakokerralla ja samalla näyttää työt vähenevän, joten on odotettavissa vähän rauhallisempaa työrintamalla tulevana talvena ja voi olla rauhallista vähän pidempääkin. Ajojaossa tunnit painuvat alle 110 tunnin/kuljettaja suunnitelluissa töissä kun olemme tottuneet vähän suurempiin lähtölukuihin ja toteutumassa on jo näkynyt selvää alenemaa toteutuneissa töissä koko valtakunnassa. Tavaraliikenteessä tulemme näkemään aika suuren pudotuksen näillä näkymin verrattuna vaikka tähän vuoteen ja henkilöliikenteessä kasvu on jatkunut vahvana ja suunnasta voi vain esittää arvauksia. Tavaraliikenteessä tulee varmasti vahvasti näkymään isojen puuteollisuuden tehtaiden alasajot sekä tuote- että raaka-ainepuolella. Puutullien siirtyminen ei taida vaikuttaa millään lailla siihen tilanteeseen vaan ensivuoden työt taitaa olla tehtynä jo tämän vuoden puolella. Ja lisäksi vielä emme ole nähneet kaikkia muutoksia mitä siihen teollisuudenalaan on tulossa tulevina vuosina. Kenties nyt näkyvä on kevyttä alkusoittoa ja varsinainen rakennemuutos iskee muutamien tulevien vuosien aikana. Henkilöliikenteen muutokset ovat olleet vain lisääviä veturinkuljettajan näkökulmasta. Tosin lisääntyneet matkustajat eivät ole lisänneet kuljettajien töitä kuin ehkä pidempinä odotusaikoina asemilla ja muutokset matkustajamäärissä tuskin muuttavat työn määrää kovin radikaalisti tulevaisuudessakaan kuin vasta uusien ratahankkeiden valmistuttua. Ongelmana taitaa olla työn riittävyys, kun nyt on totuttu tekemään tunnit täyteen ja vähän ylikin ja jos samaan aikaan ei käytetä tarjoutunutta mahdollisuutta koulutukseen, sillä siitä on aiemmin on hoidettu pakolliset tuntitilanteeseen vedoten. Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan tulevan taantuman ja mahdollisen laman vaikutuksia, sillä ennusmerkit eivät ole kovinkaan positiiviset jos seuraa talousuutisia. Lohduttautua voi huonoilta uutisilta sillä, että rakennemuutos on melkoinen myös kuljettajakunnassa tulevina vuosina ja se helpottaa sopeutumista paljonkin. Tulossa on ns. hullut vuodet, jossa kuljettajia siirtyy eläkkeelle yli kaksisataa vuodessa ja ensi vuonnakin yli sata kun valmistuvia on alle sadan. Ajojaosta voi kuitenkin todeta, että tunnusluvut paranevat lähes poikkeuksetta ja palautetta saadaan joka kierrokselta vähemmän negatiiviselta puolelta, vaikka eihän todellakaan ole kaikkia ongelmia tai ongelmallisia työvuoroja saatu korjattua. Lisäksi yhteistyö tekijöiden välillä on parantunut huomattavasti, joten asioihin voi oikeasti löytää molempia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja. Pakettimatkat Nyt sitten on annettu YTV:n tarkastajille tehtäväksi kirjoittaa tarkastusmaksu kaikille ilman asianmukaista lippua bussines-luokassa matkustavalle työntekijälle. Tapa se on sekin ratkaista ongelma. Junat ovat täysiä ja jotenkin se on firman yrityskuvaa parantavaa, kun matkustajat tulevat paikkalipun kanssa junaan ja paikalla istuu pakettimatkalla oleva työasuinen henkilö. Junat ovat onneksi tänä päivänä aika täysiä, joten em. tapahtumia varmasti tapahtuu useita. Parhaimmassa tapauksessa kuljettaja on ajanut yön ja on palaamassa kotipaikalleen väsyneenä ja nukkuu, joten yrityskuva paranee kun asiakkaat herättelevät nukkuvia työntekijöitä maksetulta paikalta. Jos olisin ilkeä, niin kirjoittaisin tähän, että siellähän pakettimatkalaiset on, missä on tilaa, mutta kun en ole ilkeä. On mielestäni omituista, ja niin tuttua ongelmien ratkaisua, että ei mietitä oikeasti keinoja ratkaista tätä asiaa. Osoitetaan paikka junassa pakettimatkalaiselle, jossa hän voi matkustaa ilman, että hän häiritsee bussinesluokan tai toisen luokan matkustajia ja varataan istumapaikka matkaa varten jossa matkan voi tehdä ilman häiriöitä. Helppoahan se olisi jos tahtoa asian ratkaisemiseen oikeasti olisi eikä noudatettaisi vanhaa ratkaisutapaa. Pois silmistä, pois mielestä. Radio-ohjattava veturi Asiaa on valmisteltu edelleen käyttöönottosuunnitelman mukaisesti ja ensimmäinen paikka on otettu käyttöön varmistettuna perinteisellä mallilla. Mitään varsinaisesti uutta ei ole tapahtunut asian osalta ja asia on siirtynyt paikalliselle tasolle jossa sovitaan paikallisia toimintamalleja toiminnan aloittamiselle. Täytyy muistaa, että ensin valmistellaan ja sitten käyttöönotetaan, eikä päinvastoin. Näinkin on tainnut alkumetreillä käydä. Asian etenemisestä tiedotan sähköpostilla paikallisia luottamusmiehiä ja heiltä voi asiasta kysellä enemmän. VIPU-hanke Lupasin viime lehdessä kirjoittaa enemmän VIPU-hankkeesta ja seuraavassa lainausta tiedotteesta joka on verstaalla. VR Osakeyhtiö on uudistamassa VIPU-hankkeella palkanmaksussa käytettävää tuntikirjausta. Tavoitteena on korvata käsin tehtävä toteutuneiden työvuorojen tuntikirjaaminen uudella sähköisellä toimintamallilla, joka otetaan käyttöön vaiheittain. Ensimmäiset työntekijäryhmät siirtyvät siihen vuodenvaihteessa 2009 ja loput vuotta myöhemmin. Hankkeina on ollut meneillään kaksi erillistä kokonaisuutta; työaikalain 7 :n mukaista työaikaa noudattavien työvuorosuunnittelun ja henkilöstön käytön tietojärjestelmähanke VIP sekä henkilöstö- ja yleishallinnon tehtävien 18 Veturimies 4/2008

19 Liiton ajankohtaista tehostamis- ja keskittämishanke. Jälkimmäisen hankkeen tarkoituksena on keskittää henkilöstöhallinnon tehtäviä toteutettaviksi tulevaisuudessa 3-4 paikkakunnalle. Molempia hankkeita yhdistävänä tavoitteena on parantaa työvuoroista syntyvien lisäpalkkioiden oikeellisuutta ja nopeuttaa tietojen tuontia palkanlaskentaan sekä tehostaa organisaatioiden toimintoja. Hankeen tavoitteeksi asetettiin työaikatietojen tuottaminen VIP-järjestelmästä palkanlaskentajärjestelmään ilman erillistä tuntikirjausjärjestelmää ja tuntikirjaustyötä. Ratkaisuna on VIP- ja Fenix -järjestelmien laajennus. Tehdyllä tietojärjestelmäratkaisulla ja uusilla toimintamalleilla varaudutaan kilpailuun osaavasta työvoimasta ja vastataan liiketoiminnan vaatimaan tehokkuuteen. Hankkeeseen liittyy muutoksia tietojärjestelmissä sekä niiden käytössä. Muutosten kohteena ovat mm: TAHKOtuntikirjausjärjestelmän korvaaminen. Korvaus tapahtuu vaiheittain henkilöstöryhmä kerrallaan. Hankkeeseen liittyy myös VIPtyövuorojen suunnittelujärjestelmän toiminnallisuuden laajentaminen siten, että järjestelmä tuottaa palkanmaksuun toteutuneet työvuorotiedot kaikista työaikalain 7 mukaista työaikaa noudattavista henkilöistä lukuun ottamatta Kunnossapitopalveluiden henkilöstöä. Hankkeen merkittävin toiminnallinen muutos koskee erillistä tuntikirjausta. Vuorokautisten toteutuneiden työaikatietojen kirjaus manuaalisesti TAHKO-tuntikirjausjärjestelmään poistuu vuoden 2009 alusta lukien lukuun ottamatta veturinkuljettajia, joiden osalta poistaminen tapahtuu vuoden 2010 alusta. Lopuksi toivotan rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille perheineen. Taulukot kertovat kuinka erilaiset veturimiehen työvuoroon ja työhön liittyvät elementit ovat muuttuneet aikaisempien ajojakojen yhteydessä. Veturimies 4/

20 Kentältä Tarja Kortesniemi Kirjoittaja opiskelee Turun yliopistossa pääaineenaan Kulttuuriperinnön tutkimus. Mimmit Ukko-Pekkaa kesyttämässä Miehistä alaa tutkimassa Olen tehnyt kandidaattitutkielman keväällä 2008 siitä, miten naisveturinkuljettajat ovat sopeutuneet miesvaltaiselle alalle. Tein tutkimukseni haastattelemalla naisveturinkuljettajia heidän kokemuksistaan miesvaltaisessa työyhteisössä. Olen jättänyt kertomatta sellaisia tietoja, esim. perhesuhteet, joista kuljettajat voitaisiin tunnistaa. Hetki tehdä haastattelu oli historiallisesti merkittävä; naisten yleistyessä alalla unohtuvat alkutaipaleen ajatukset, ja muistikuvat muuttuvat. Koska naiskuljettajien määrä on vielä pieni, saattavat tutkimustulokset muuttua paljonkin naisten määrän lisääntyessä ajan myötä. Veturinkuljettajat ehtivät olla noin sataneljäkymmentä vuotta työssä miesten kesken. Hyvin miehiseksi mielletty ala sai vihdoin naisia riveihinsä, ja nyt, kun he ovat saaneet jo jonkin aikaa työskennellä ammatissaan, halusin tietää, miten he ovat kokeneet veturinkuljettajan työn ja asemansa miesten keskuudessa. Olen pyrkinyt olemaan mahdollisimman objektiivinen, vaikka veturinkuljettajan ammatti onkin itselleni tuttu, kuten myös sen tuoma epäsäännöllinen elämä. En ollut asettanut minkäänlaisia ennakko-odotuksia naisveturinkuljettajien sopeutumisesta työhönsä, joten se ehkä auttoi pysymään objektiivisena. Kysyin muun muassa epäsäännöllisen työajan vaikutuksista hyvinvointiin ja keinoista ylläpitää hyvinvointia. Pidin kiinnostavana myös, miten miespuoliset veturinkuljettajat suhtautuvat naiskuljettajiin sekä miten naiskuljettajat itse kokevat asemansa suhteessa miestyötovereihin. Mimmit miestentöissä Sukupuolen mukainen jaottelu erilaisiin ammatteihin tapahtuu mielikuvissa; sihteerillä on naisen ruumis ja levyseppähitsaajalla on miehen ruumis (1). Sen mukaan myös veturinkuljettajalla on miehen ruumis. Veturinkuljettaja on kaukana tyypillisestä naisammatista. Vielä 1990-luvun alun väestötilaston mukaan naisten enemmistö palvelee, hoitaa ja kasvattaa työkseen, kun miesten enemmistö puolestaan valmistaa, käsittelee ja siirtää esineitä (2). Naiset ovat lisääntyvässä määrin vallanneet miehisiä aloja; puolustusvoimat ovat kouluttaneet naisia erilaisiin tehtäviin reilut kymmenen vuotta ja kiistaa aiheuttaneet naispapitkin ovat toimineet seurakuntien palveluksessa jo parikymmentä vuotta. Nuoret valitsevat kuitenkin useimmiten ammatin, jonka he tuntevat entuudestaan, koska kouluissa ei anneta riittävästi tietoa erilaisista työmarkkinoista ja opiskelumahdollisuuksista (3). Haastatelluista naisista lähes kaikilla oli jonkinlainen ennakkotieto mahdollisuudesta naisveturinkuljettajan ammattiin. Miksi nainen sitten haluaa vetämään suuria ja painavia junia? Ison talon edut, hyvä palkka sekä vakituinen työpaikka olivat esille tulleita syitä. Myös työn suomaa itsenäisyyttä, arkivapaita sekä oman työn arvostusta pidettiin tärkeinä. Mieli ja kroppa väsyvät Unirytmin häiriintyminen on yksi vuorotyön suurimmista terveysris keistä; unen kokonaismäärä vähenee ja unen laatu on heikompaa kuin säännöllistä työtä tekevien. Päivällä nukuttua unta ei pidetä yhtä virkistävänä kuin yöllä nukuttua; päivällä kuuluu erilaisia elämisen ääniä ja heräillään muutenkin herkemmin. Naisilla esiintyy unenpuutteesta johtuvia häiriöitä enemmän kuin miehillä (4). Epäsäännöllisen ruokailun aiheuttamat häiriöt ovat yleensä ruoansulatukseen liittyviä, hermostollisia häiriöitä sekä sydänoireita. Myös päänsärky ja huimaus ovat yleisempiä vuorotyöläisillä kuin säännöllistä työtä tekevillä (5). Veturinkuljettajanaiset havaitsivat myös nämä edellä mainitut ongelmat. Mielestäni hyvä yhteenveto naisten ajatuksista on erään haastatellun toteamus: Suurin haittavaikutus on elimistön tottuminen. Keskellä yötä on nälkä ja keskellä päivää väsy, joten sen kyllä huomaa, että ihmistä ei ole tarkoitettu vuorotyöhön. Epäsäännöllinen työ lisää psyykkisten oireiden todennäköisyyttä. Oireiden lisääntyminen on yhteydessä epäsäännöllisen työn aiheuttamiin unen häiriöihin sekä vuorotyön aiheuttamiin sosiaalisen elämän ongelmiin. Yleisimpiä häiriöitä ovat ärtyisyys, hermostuneisuus, keskittymiskyvyn lasku ja yleinen väsymys (6). Naiskuljettajille nämä oireet olivat tulleet jo tutuiksi: Välillä tuntuu, kun unta ei ole saanut tarpeeksi, että on ärtyisä ja hermostuu helposti ja pinna katkeaa helpommin eikä fyysisestikään jaksa samalla tavalla. Liikuntaa, lepoa ja ystäville laatuaikaa Kun epäsäännöllinen työ, nukkuminen ja syöminen rasittavat elimistöä, niin mikä sitten on paras tapa hoitaa hyvinvointiaan. Säännöllisellä ja kohtuullisella liikunnalla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia terveyteen, fyysiseen toimintakykyyn ja psyykkiseen hyvinvointiin. Kysyin hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoista naisveturinkuljettajilta ja sain vastauksiksi muun muassa: Omasta kunnostaan huolen pitäminen vähentää riskiä sairastua esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, jotka ovat yleisiä veturinkuljettajien keskuudessa. ja Liikunta, terveellinen ravinto ( ). Naisten ajatukset ovat melko yhteneväisiä; liikunnan ja ravinnon merkitys havaittiin, mutta myös sosiaalisten suhteiden ylläpito koettiin tärkeänä. Vuorotyöntekijät kokevat työaikojensa aiheuttavan hankaluuksia muun elämän järjestelylle. Ongelmia aiheuttavat epäsäännöllisestä työstä johtuva ajan puute, väsymys ja mielialan lasku, jotka hankaloittavat perheen ja ystävien yhdessä oloa (7). Joka neljäs vuorotyöntekijä pitää juuri sosiaalisen elämän häiriintymistä vuorotyön merkittävimpänä haittana (8). Mutta yhteistä aikaa ei aina tarvitse järjestää, kuten yksi haastatelluista toteaa: Pelk- 20 Veturimies 4/2008

Sisältö. LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) 17.3.2016 LIVI/1686/07.01.00/2016 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4

Sisältö. LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) 17.3.2016 LIVI/1686/07.01.00/2016 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) Sisältö 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 3 VIESTIN ANTAMINEN... 4 3.2 Viestinnässä käytettävät nimet ja tunnukset... 5 3.3 Lähtölupien antaminen/vastaanottaminen tekstiviesteinä...

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

rjestelmä (RAILI) Esko Huovinen Corenet Oy GSM-R / EIS 15.04.2010/E.H.

rjestelmä (RAILI) Esko Huovinen Corenet Oy GSM-R / EIS 15.04.2010/E.H. GSM-R R järjestelmj rjestelmä (RAILI) Esko Huovinen Corenet Oy Vanha VHF linjaradioverkko on ollut käytk ytössä yli 50 vuotta GSM-R R käyttk yttö rautateillä perustuu EU direktiiviin LM tiedote: 03.07.2002

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

OHJE Dnro 654/741/2009 25.3.2009

OHJE Dnro 654/741/2009 25.3.2009 OHJE Dnro 654/741/2009 2 (14) Sisältö Yleistä... 4 Välilehti 1: Rataosakohtaiset Linja- ja Ratapiharadioyhteydet... 4 Paikka /rataosa... 4 Liikenteenohjauksen kutsu/nimi... 5 Alue... 5 Ratapihakanava...

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1.

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1. Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1.2012 Sisäisiä julkaisuja 6/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Tämä kysely on tarkoitettu OHK ry:n jäsenille. Kyselyllä selvitetään eräiden uuteen palkkausjärjestelmään liittyvien ongelmien määrää ja laatua edunvalvonnan

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 15.11.2010

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 15.11.2010 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2011 Luottamusmiesten peruskurssi (5 pv, 3 pv, 3+2 pv) 1. 24.01. 28.01. Auto- ja Kuljetusalan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Ohje 1 (12) 20.2.2013. Säädösperusta Rautatielaki (8.4.2011/304) 84 Määräys viestinnästä rautatiejärjestelmässä RVI/1090/412/2009 OPE-YTE

Ohje 1 (12) 20.2.2013. Säädösperusta Rautatielaki (8.4.2011/304) 84 Määräys viestinnästä rautatiejärjestelmässä RVI/1090/412/2009 OPE-YTE Ohje 1 (12) 20.2.2013 Dnro 5382/100/2011 Liikenteenhallinta Vastaanottaja Rautatieyritykset, rataverkon haltijat, radanpidon urakoitsijat, alueisännöitsijät Säädösperusta Rautatielaki (8.4.2011/304) 84

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Miten Suomalais-ruotsalainen kauppakamari voi auttaa kansainvälistymisessä Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Perustettu

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

KESKITETTY RAIDELIIKENTEEN INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ. Järjestelmän yleiskuvaus

KESKITETTY RAIDELIIKENTEEN INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ. Järjestelmän yleiskuvaus KESKITETTY RAIDELIIKENTEEN INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ Järjestelmän yleiskuvaus Laatinut Tarkastanut Hyväksynyt Kari Ryyppö Tarkoitus: Keskitetyn raideliikenteen informaatiojärjestelmän ohjausjärjestelmän tekninen

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon - Analyytikon näkökulma Mikko Ervasti Analyytikko (Teknologia, Media & Telekommunikaatiolaitteet) Evli Pankki Oyj Puh: +358 9 4766 9314 Email:

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

k1. Ammattiliitto, % 2,2 0,3 0,2 2,1 0,4 1 0,2 3,1 0,3 0,7 9,2 4,2 2,5 3 19,2 17,2 0,5 4,6 22,4 0,4 0,2 5,9

k1. Ammattiliitto, % 2,2 0,3 0,2 2,1 0,4 1 0,2 3,1 0,3 0,7 9,2 4,2 2,5 3 19,2 17,2 0,5 4,6 22,4 0,4 0,2 5,9 k1. Ammattiliitto, % Viestintäalan ammattiliitto (Team) Veturimiesten liitto VML Vankilavirkailijain Liitto (JHL) Tulliliitto (JHL) Teatteri- ja mediatyöntekijät TeMe Sähköalojen ammattiliitto Suomen Muusikkojen

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Sisältö. LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (11) 11.11.2011 Dnro 782/040/2008 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 5

Sisältö. LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (11) 11.11.2011 Dnro 782/040/2008 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 5 LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (11) Sisältö 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 5 3 VIESTIN ANTAMINEN... 5 3.1 Viestin rakenne... 6 3.2 Viestinnässä käytettävät nimet ja tunnukset... 6 4 TOIMINTA RAILI-VERKOSSA...

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13)

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) EK - SAK -KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2010 Luottamusmiesten peruskurssi (5 päivää ja 3 päivää) 1. 25.01. 29.01. Yleinen 2. 01.02. 05.02. Kemianliitto

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus 1.2.2012 1 Rahastoyhtiöiden omistajaohjaus Sisällysluettelo 1 TAUSTAA SUOSITUKSELLE... 2 2 RAHASTOYHTIÖIDEN

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA?

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? Toimitusjohtaja Petri Luukkonen, BusinessVercco Oy Taustaa BusinessVERCCO

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Suomen Erillisverkot 10/2015

Suomen Erillisverkot 10/2015 Suomen Erillisverkot 10/2015 Yhteiskunnan turvallisuuden mestari 2 Turvaamassa yhteiskunnan kriittistä johtamista ja tietoyhteiskunnan palveluja - Suomen Erillisverkot -konsernin tehtävänä on turvata yhteiskunnan

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1. ;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot