Tenttikysymyksiä insinöörien kemian opintojaksolla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tenttikysymyksiä insinöörien kemian opintojaksolla"

Transkriptio

1 1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU Tenttikysymyksiä insinöörien kemian opintojaksolla Millainen aine on inhibiittori? Reaktiota hidastava aine Mitä tarkoittaa karbonisoituminen? Betonin neutraloitumisreaktio eli karbonatisoituminen on seurausta hiilidioksidin tunkeutumisesta betoniin ja sen aiheuttamasta betonin huokosveden emäksisyyden (ph) alenemisesta. Miksi heliumkaasua (He) käytetään ilmapalloissa kaasuna, vaikka vetykaasu (H 2 ) olisi kevyempi kaasu? Heliumissa on oktetti (1s 2 ), joten ei reagoi. Vety muodostaa ilman hapen kanssa ns. räjähdyskaasun ja reagoi kiivaasti. Betoni on yksi yleisimmistä rakennusmateriaaleista. Miksi betonia valettaessa betoni on pidettävä koko ajan märkänä? Vesi on kovettumisreaktion lähtöaine. Betoni imee kosteutta huokosiinsa. Mikä tämän ilmiön nimi on ja mihin se perustuu? Kapillaari-ilmiö. Perustuu poolisuuteen eli elektronegatiivisuuseroon. Molemmat ovat poolisia, jolloin vetävät toisia puoleensa. Miksi huokostimen lisääminen parantaa betonin pakkasenkestävyyttä? Huokostin antaa betonin sisällä olevalle vedelle lisää tilaa laajeta. Vesi jäätyessään laajenee ja jos tilaa ei olisi, vesi rikkoisi betonin seinämän. Miksi lämpötilan nostaminen lisää kemiallista korroosiota? Lämpötilan noustessa ilman kosteus kasvaa. Kemiallinen korroosio on ilman kosteuden vaikutuksesta aiheutuvaa korroosiota. Yleisesti: kun lämpötila nousee, reaktionopeus kasvaa reagoivien lähtöaineiden törmätessä toisiinsa useammin ja voimakkaammin. Perustele, miksi alumiinikattilaa ei pidä puhdistaa natriumhydroksidia (NaOH) sisältävällä uuninpuhdistusaineella? Emäksinen uuninpuhdistusaine syövyttää alumiinia, koska alumiini on tuolloin korroosioalueella Pourbaix:n diagrammin mukaan. Mihin perustuu ruostumattoman teräksen ruostumattomuus? Teräksellä ulkopinnalla kromioksidikerros (Cr 2 O 3 ), joka suojaa ruostumiselta.

2 2 Perustele, miksi rakenteissa veden virtaus voidaan johtaa sinkitetyltä peltikatteelta kuparisiin syöksytorviin, mutta ei päinvastoin? Katolta tulevassa vedessä metalli on ionimuodossa ja kuparinen syöksytorvi on atomimuodossa. Sinkitetyn katon hapettuneesta pintakerroksesta voi Zn 2+- ioni vapautua ja lähteä sadeveden mukana jalompaan kupariseen syöksytorveen. Tällöin ei tapahdu mitään. Sinkki on epäjalompi kuin kupari, joten jos sinkki on ionimuodossa ja kupari atomimuodossa, ei reaktiota tapahdu. Toisinpäin, kuparin ollessa ionimuodossa ja sinkin atomimuodossa, tapahtuu hapetus-pelkistysreaktio, ja sinkitetty syöksytorvi alkaa hapettumaan. Miksi muoveissa käytetään stabilisaattoreita? Stabilisaattori estää muovin haurastumisen => vahvistaa ja pidentää käyttöikää Mihin perustuu öljymaalin kuivuminen? Happi reagoi ilman hapen kanssa ja sitoo maalin polymeeriketjut happisilloin toisiinsa. Miksi kiertovesisysteemiin tuleva vesi kuumennetaan ennen sen johtamista verkostoon? Vedestä poistetaan happi, jolloin korroosiota ei synny. Mihin tarkoitukseen käytetään korroosioinhibiittoria? Hidastamaan korroosion syntymistä. Selitä, miksi peltikatto voi ruostua, mikäli katolle jääneitä lehtiä ei poisteta? Piirrä selkeä kuva, merkitse siihen anodi ja katodi? Kun lehdet ovat märät, niin syntyy konsentraatiokenno niiden kohtien välille, jossa on ja ei ole lehtiä. Tällöin lehtikohdasta tulee anodi eli metalli hapettuu (ruostuu) ja avoimesta kohdasta katodi. Syy: ilmastusero (ero happipitoisuudessa).. Kumpi on parempi korroosioreaktion nopeuden kannalta, kupariruuvi hiiliteräslevyssä vai hiiliteräsruuvi kuparilevyssä? Perustele vastauksesi. Jalompi kupari, epäjalompi hiiliteräs => korroosioreaktio on hitaampaa, kun kupariruuvi hiiliteräslevyssä. Korroosio kiihtyy, kun katodin pinta-ala on suurempi kuin anodin (tällöin jalomman katodin pinnalla on enemmän elektroneja vastaanottavia happimolekyylejä).. Kysymyksessä on galvaaninen korroosio. Mitä eroa on kuumasinkitetyllä ja sähkösinkitetyllä tuotteella? Kuumasinkitty tuote on valmistettu upottamalla tuote kuumaan sinkkikylpyyn, kun taas sähkösinkitty on valmistettu elektrolyysillä.

3 3 Petrimaljalle laitettiin 10% NaCl-liuosta ja upotettiin siihen Pt-elektrodit. Liuoksen tiputettiin pieni KMnO 4 kide (MnO 4 - ionit ovat violetteja), kytkettiin tasajännite noin 5,5 V. Koe toistettiin happamissa olosuhteissa. Miten MnO 4 - ionit liikkuivat sähkökentässä kummassakin kokeessa? Perustele MnO 4 - ionien liikesuunta kummassakin kokeessa! (Katso muistitikulta video KMnO 4 ). -Neutraaleissa olosuhteissa ionien liikettä selittää: erimerkkiset varaukset vetävät toisiaan puoleensa. - Happamissa olosuhteissa: normaalipotentiaalitaulukosta todetaan, että permanganaatti-ioni on vahva hapetin, mutta hapettumis-pelkistymisreaktio vaatii lähtöaineiksi myös vetyioneja ja siksi se tapahtuu vain happamissa olosuhteissa. MnO H e - Mn H 2 O Voiko kloorikaasua tai kloridi-ionipitoista liuosta johtaa kupariputkea pitkin? Perustele. -Kloori kaasumuodossa (Cl 2 ) on vahva hapetin ja voi hapettaa kuparin. Kupariputki syöpyy. E 0 /V Cu e - Cu +0,34 Cl 2 (g) + 2 e - 2 Cl - (aq) +1,36 -Kloridi-ioni on oktetissa eikä voi hapettaa mitään. Kupariputki ei syövy, vaikka kloridiionipitoista liuosta johdetaan sitä pitkin. (HUOM! Oktetti EI ole sitä, että uloin kuori on täynnä. Kloridin uloin kuori ei ole täynnä, sillä 3. kuoren d-orbitaalilla ei ole elektroneja. Oktetissa atomilla on uloimmalla kuorella 8 elektronia eli s- ja p-orbitaalit ovat täynnä.)

4 4 Soveltavia tenttikysymyksiä eri koulutusohjelmissa AUTOMAATIOTEKNIIKKA 1. Kalsiumkloridia tarvitaan mm. sorateiden pölyn sidontaan. Sen valmistuksessa tarvitaan suolahappoa eli vetykloridia, joka valmistetaan reaktion (1) mukaisesti: H 2 (g) + Cl 2 (g) 2 HCl (g) H<0 (1) Kaasumaisessa HCl-molekyylissä esiintyy poolinen kovalenttinen sidos. HCl (g) johdetaan veteen, jolloin saadaan n. 30 massa-% liuos. Vesiliuoksessa HCl-molekyylit hajaantuvat täydelleen ioneiksi. Suolahapon vesiliuos pumpataan edelleen kalkkikivimurskeeseen, joka on muodostunut kalsiumkarbonaatista. Tapahtuu reaktio (2). Muodostunut CO 2 (g) nesteytetään kaupalliseksi tuotteeksi. CaCO HCl CaCl 2 + CO 2 (g) +??? (2) (a) Miten esität ilmaisun suolahapon vesiliuos lyhyesti kemian kielellä? (b) Mitä tarkoittaa H<0? (c) Miten reaktiotasapainoon vaikuttaa, jos reaktioseosta (1) lämmitetään? Perustele. (d) Esitä klooriatomin valenssielektronit? (e) Selitä, mitä tarkoittaa poolinen kovalenttinen sidos ja miten se muodostuu? (f) Suolahapon vesiliuosta voidaan käyttää moniin tarkoituksiin kuten mm. metallien syövytykseen. Tällöin metalli hapettuu. Mitä metallille tapahtuu sen hapettuessa? (g) Mikä on reaktiossa (2) muodostunut kolmas lopputuote? (a) HCl (aq) (c) Le Chatelieren periaatteen mukaan eksoterminen reaktio hidastuu lämmitettäessä. 2. Sinkkiä käytetään esimerkiksi teräslevyjen päällystämiseen. Sinkki antaa teräkselle hyvän suojan korroosiota vastaan. Sinkki esiintyy luonnossa sinkkivälkkeenä, ZnS, ja sinkkikarbonaattina, ZnCO 3. Sinkkiä valmistetaan sinkkivälkkeestä seuraavien vaiheiden kautta: 1. sinkkirikasteen pasutus: 2 ZnS + 3O 2 2 ZnO (s) + 2 SO 2 2. rikkihapon lisäys sinkkipasutteeseen: ZnO (s) + H 2 SO 4 Zn 2+ + SO H 2 O 3. metallisen sinkin erotus elektrolyyttisesti (a) Perustele, miksi sinkki on hyvä korroosiosuojamateriaali. (b) Selitä reaktio, joka tapahtuu yleensä metallille, kun se korrodoituu. (c) Selitä, miksi sinkkipasutteeseen lisätään rikkihappoa. (d) Esitä reaktio, joka tapahtuu sinkille elektrolyyttisessä erotuksessa. (e) Kertyykö sinkki elektrolyyttisessä erotuksessa anodille vai katodille? Perustele.

5 5 (a) Sinkki on ns. passivoituva metalli (kuten myös Al, Cr jati), joka muodostaa ollessaan ilman hapen kanssa kosketuksissa tiiviin metallioksidi-suojakerroksen. Myöhemmin siihen muodostuu edelleen sinkkioksidi-karbonaattia. (b) Se hapettuu. (c) Jotta sinkki saadaan liukoiseen Zn 2+ -muotoon (reaktio 2) (d) Zn e - Zn(s) (e) Katodille, joka on kytketty jännitelähteen miinusnapaan ja josta saadaan reaktioon tarvottavat elektronit TALOTEKNIIKKA 3. Omakotitalossa on öljylämmitys, jota kului 3750 litraa vuodessa. Oletetaan, että öljy sisältää C 18 H 38 molekyylejä (lämpöarvo on 44 MJ/kg, tiheys 0,845 kg/l). Öljy poltetaan kattilassa öljypolttimien avulla. Öljypolttimen tehtävä on hajottaa öljy pieniksi pisaroiksi tai kaasuttaa öljy. Palamisreaktiossa syntyy savukaasuja. Typen oksideja ei muodostu, sillä niitä alkaa muodostua vasta korkeissa lämpötiloissa. Palamisreaktio: C 18 H ½ O 2 18 CO H 2 O Asuntoon oli kymmeniä vuosia sitten asennettu vesipattereita ja asennuksen yhteydessä oli kiertoveteen lisätty inhibiittoreita, jotka eivät enää tehoa. Vuosien kuluessa teräksisten patterien ja putkistojen hapettumista oli tapahtunut ja sen seurauksena oli vapautunut vetykaasua. Kaasu oli noussut patterin yläosaan ja se pitää nykyisin patterin yläosan haaleana. Patterin pohjalle on puolestaan kertynyt ruostesakkaa, joka sisältää mm. korroosioreaktiossa muodostuneita erilaisia erilaisia ferro (Fe 2+ )- ja ferri (Fe 3+ )-ionien suoloja. Putkiin ja lämmityskattilaan on myös saostunut käytetyn huonolaatuisen kiertoveden vaikutuksesta ns. kattilakiveä. Remontin yhteydessä asunnon patteriverkosto puhdistetaan, kiertovesi vaihdetaan, tarkistetaan sen alkaliteetti, kovuus ja alumiini-ionipitoisuus. Lisäksi asennetaan uusia kupariputkia sekä messinkiliittimiä. (a) Laske omakotitalon tuottama hiilidioksidipäästö vuoden aikana. (b) Mitä savukaasu sisältää? (c) Selitä, miten kemialliset reaktiot etenevät palamisprosessin syttymis- ja etenemisvaiheissa. (d) Miksi typen oksideja muodostuu vain korkeissa lämpötiloissa? (e) Selitä, miksi öljy on hajotettava pieniksi pisaroiksi ennen palamista. (f) Mikä tehtävä inhibiittoreilla on kiertovedessä? (g) Selitä ja perustele, minkälainen kemiallinen sidos esiintyy vetymolekyylissä. (h) Mikä rakenteellinen ero on ferro- ja ferri-ioneilla? (i) Mitä kattilakivi on kemiallisesti? (j) Mitä vedestä tutkittava alkaliteetti kuvastaa sen laadusta? (k) Mitä tarkoittaa kova vesi? (l) Esitä alumiiniatomin valenssielektronit ja alumiini-ionin ionivaraus. (m) Selitä, mihin perustuu se, että kupariputkea voidaan asennettaessa taivutella vahingoittamatta sitä. (n) Selitä, mistä aiheutuu kuparin ja muiden metallien korkea sulamispiste. (o) Mitä on messinki?

6 6 (a) 9,9 tonnia (b) CO 2, H 2 O, N 2 ja ilmaylimäärää (typpeä ja happea) (c) Syttymisvaiheessä ensimmäiset kovalenttiset sidokset katkeavat sytytyksessä tuodun aktvoitumisenergian avulla. Tällöin muodostuu radikaaleja (parittoman, sitoutumattoman elektronin omaavia atomeja ja molekyyleejä), joilla on riittävän suuri energia uusien kovalenttisten sidosten katkaisemiseksi. Ketjureaktio etenee uusien radikaalien muodostuessa. (d) Typpimolekyylin kolminkertainen sidos on niin vahva, että palamislämpötila ei riitä sen katkaisemiseen. (e) Kun reaktion lähtöaineet ovat eri olomuodoissa, on lähtöaineiden yhteisen pintaalan oltava mahdollisimman suuri, jotta reaktio tapahtuisi mahdollisimman nopeasti. (f) Hidastaa korroosiota. (i) CaCO 3 (s) (j) Kun alkaliteetti on korkea, vesi sisältää aineita (humus, vetykarbonaatti, aluminaatti, silikaatti,fosfaatti ym), jotka kykenevät sitomaan itseensä vetyioneja ja puskuroimaan vettä happamia liuoksia vastaan. (k) Kalsium(ja magnesium)- ionipitoisuus on korkea. (m)tapahtuu dislokaatio eli metallin hilatasot liukuvat tai pyörivät toistensa suhteen. Metallisidos ei kuitenkaan katkea, vaan positiivisesti varautuneiden metalli-ionien ja liikkuvan elektronisumun välinen vetovoima säilyy. (n) Metallisidos on vahva sidos ja tarvitaan paljon energiaa sen rikkomiseen. TIETOTEKNIIKKA 4. Perinteisessä elektroniikassa käytetään monia materiaaleja: kuparia ja kultaa käytetään johdekerroksina, piitä ja galliumarsenidia (GaAs) käytetään puolijohdemateriaaleina, kuparilevyn syövytykseen voidaan käyttää ferrikloridia (FeCl 3 ), jne. Kuparilevyn syövytyksessä tapahtuva kemiallinen reaktio on:? Fe 3+ (aq) + Cu(s) +? H 2 O -> Cu 2+ (aq) + 2 Fe(OH) 2 (s) +? H + (a) Täydennä reaktioyhtälön kertoimet kysymysmerkkien kohdalle. (b) Mikä on reaktiotyyppi, joka tapahtuu kuparille sitä syövytettäessä? (c) Mihin perustuu sähkön kulku kultajohtimessa? (d) Selitä kemiallisen sidoksen avulla, miksi kulta on pehmeää ja muokattavaa. (e) Mikä on galliumin ionivaraus? Perustele. (f) Mitkä ovat kullan ja piin kemialliset merkit? (g) Selitä, miksi puhtaan piin ja galliumarsenidin rakenteet muistuttavat timantin rakennetta. (g) Timantissa hiilen neljä valenssielektronia ovat kovalenttisesti sitoutuneet neljään muuhun hiiliatomiin. Galliumarsenidissa galliumin kolme ja arseenin viisi elektronia muodostavat samanlaiset sidokset näiden atomien ympärille.

7 7 HYVINVOINTITEKNOLOGIA 5. Ihminen sisältää massastaan noin 70% vettä. Vettä on sekä solujen sisällä (intrasellulaarineste) että solujen ulkopuolella (ekstrasellulaarineste). Veteen, jota voidaan kutsua elektrolyyttiliuokseksi, on liuennut ioneina monia aineita kuten natriumia, kaliumia, kloridia, kalsiumia jne. Suurin osa elimistön kalsiumista on kuitenkin luissa. Solukalvo on pääasiassa rasvoista muodostunut. Vesiliukoinen insuliinihormoni vaikuttaa siten, että se sitoutuu solun pinnalla olevaan reseptorimolekyyliinsä (vastaanottajamolekyyli), minkä jälkeen viesti välittyy solussa eteenpäin toisten molekyylien avulla. Rasvaliukoiset steroidit kulkeutuvat itse solun sisälle, missä ne sitoutuvat omiin reseptoreihinsa. (a) Mitä voit sanoa ihmisen solun sisäisten ja ulkoisten vesiliuosten sähkönjohtavuudesta? Perustele! (b) Esitä kaliumin kemiallinen merkki (c) Perustele, miksi insuliinin reseptori sijaitsee solukalvolla, kun taas steroidien reseptorit sijaitsevat solun sisällä. (d) Mikä on kalsiumin ionivaraus? Perustele!. (e) Selitä, mihin perustuu kalsiumkloridin liukeneminen veteen? (f) Miksi luiden kalsiumfosfaatti ei liukene veteen? (g) Selitä, mihin perustuu kalsiumkloridin sulaminen? (a) Solun sisä- ja ulkopuolella on vettä ja siihen liuenneita ioneja. Molemmat voivat johtaa sähköä. (c) Insuliini on poolinen molekyyli eikä voi ilman aktiivista kuljettajamolekyyliä läpäistä poolitonta solukalvoa kuten pooliton steroidirakenteinen hormoni. Siksi insuliinin vastaanottajamolekyyli sijaitsee solukalvolla. (f) Ionisidosten vahvuus on erilainen eri ionien välillä. (g) Lämpöliike voittaa kemiallisen vetovoiman ja ionisidos katkeaa.

8 8 KONETEKNIIKKA 6. Tyypillisesti auton alustan osat ovat kuumasinkitettyjä ja auton kori sähkösinkitetty. Korissa on käytetty myös runsaasti muovisia osia. Tavallisesti polttoaineena käytetään bensiiniä tai dieseliä. Mutta esimerkiksi DaimlerChrysler on kehittänyt polttokennolla toimivia autoja, joissa voidaan käyttää polttoaineena vetyä. (a) Nimeä sähkökemiallinen kenno, joka toimii akkua käytettäessä? (b) Nimeä sähkökemiallinen kenno, joka toimii akkua ladattaessa? (c) Nimeä sähkökemiallinen kenno, joka toimii auton korin sähkösinkityksessä? (d) Selitä lyhyesti, miten sähkösinkitys suoritetaan. Piirrä, kuva, esitä kennon anodi ja katodi, plus- ja miinus-napa sekä elektronien liikesuunta. (e) Sinkityksellä pyritään hidastamaan teräksisen auton korin korroosiota. Selitä ne kemialliset reaktiot, jotka tapahtuvat, kun sinkkipintaan tulee teräkseen ulottuva naarmu. (f) Mitä muodostuu pakokaasuun, kun polttoaineena käytetään bensiiniä (C 8 H 18 )? (g) Mitä muodostuu pakokaasuun, kun polttoaineena käytetään vetyä (H 2 )? (h) Biodiesel on uusiutuva polttoaine. Miten uusiutuvien ja uusiutumattomien polttoaineiden kemialliset koostumukset eroavat toisistaan? (i) Miten auton alumiinivanteet kestävät (oletetaan käsittelemättömäksi alumiiniksi), kun pesuliuoksen ph on hyvin emäksinen. (j) Auton akun elektrodit ovat latauksen jälkeen lyijyä (Pb) ja lyijyoksidia (PbO 2 ). Selitä, mihin perustuu akun toiminta auton käynnistyksen yhteydessä. (k) Muodostuuko typen oksideja pakokaasuun käynnistyksen vai ajon aikana? Perustele.

9 9 (a) Sähköpari (b) Elektrolyysikenno (c) Elektrolyysikenno (d) Selitä lyhyesti, miten sähkösinkitys suoritetaan. Piirrä, kuva, esitä kennon anodi ja katodi, plus- ja miinus-napa sekä elektronien liikesuunta. (e) Sinkki epäjalompana korrodoituu ja reagoi hapen sekä kosteuden kanssa muodostaen Zn(OH) 2. Sinkkihydroksidi saostuu ja tukkii naarmun ja joka edelleen muuttuu tiiviiksi suojaavaksi sinkkioksidi/-karbonaattikerrokseksi (ZnCO 3 + ZnO) (h) Uusiutuvissa polttoaineissa on hiiltä, vetyä, happea ja vettä sekä pieniä määriä muita aineita. Uusiutumattomissa polttoaineissa ei ole happea eikä vettä. (j) Tarkastellaan normaalipotentiaalitaulukkoa, josta havaitaan lyijyoksidin olevan hyvä hapetin, joka riistää lyijyltä (Pb) elektroneja. (k) Typen oksideja muodostuu pakokaasuun ajon aikana eli vasta sitten, kun moottoritilassa on niin kuuma, että typpimolekyylin kolminkertainen kovalenttinen sidos katkeaa.

10 10 a. RAKENNUSTEKNIIKKA 7. Oheinen teksti on Kestopuu Oy:n kiinnitysohjeesta. (a) Perustele, miksi ohjeessa kielletään laittamasta eri metallista valmistettuja kiinnikkeitä kosketuksiin toistensa kanssa. Esitä reaktiot, mitä tapahtuu, kun kuparinaulaa on käytetty kuumasinkityn teräslevyn kiinnittämiseen puuhun. (b) Mikä on arseenin kemiallinen merkki? (c) Selitä kemiallisten sidosten avulla, mihin perustuu se, että hakattaessa naula vääntyy eikä murru. (d) Vertaa kuparinaulan ja sinkitetyn teräsnaulan korroosiokestävyyttä happamissa ja hapettomissa olosuhteissa. (e) Perustele, miksi betoniin ei voi kiinnittää sinkki- tai kuparikiinnikkeitä, mutta voi asettaa rautaisia kiinnikkeitä. (f) Perustele, miksi puunkyllästysaineen kuparisuolat syövyttävät sinkin nopeasti. (g) Perustele, miten kova vesi vaikuttaisi sinkitettyyn naulaan. (h) Perustele, miksi puu kostuu helposti.

11 11 (a) Epäjalompi metalli eli sinkki hapettuu ja elektronit virtaavat jalomman kuparin pinnalle. Kuparin pinnalla veteen liuennut happi ottaa elektronit vastaan ja reagoi veden kanssa. On huomattava, että atomimuotoinen jalompi metalli ei ota elektroneja vastaan. Muodostuu sähköpari, jossa sinkkilevy on anodi ja kuparinaula on katodi. Kysymyksessä on galvaaninen korroosio. (d) Tulos luetaan Pourbaix-diagrammista, missä y-akseli voidaan arkielämässä ajatella happipitoisuudeksi. (e) Betonin ph vaihtelee, mutta voi olla yli 13. vastaus luettavissa Pourbaixdiagrammeista. (f) Jalomman kuparin Cu 2+ -ionit voivat hapettaa atomimuotoisen sinkin. (g) Kovan veden Ca2+ - ionit eivät epäjalompina vaikuta atomimuotoiseen sinkkiin. (h) Puussa oleva selluloosan pooliset OH-ryhmät vetävät puoleensa polista vettä.

12 12 9. Yksityisiä kaivoja on maassamme noin Kaivoveden tulee olla terveydelle vaaratonta. Porakaivojen vesissä voi olla suuria pitoisuuksia mm. rautaa, mangaania, nitraatteja, fluoridia, radioaktiivista radonia ( 222 Rn) jne. Jos porakaivo on puhkaistu merenrannan läheisyydessä makean pohjavesikerroksen läpi suolaisen veden kerrokseen, voi vedessä olla myös natriumkloridia. Jos ph on alhainen ja vesi on pehmeää, on vaarana että vesi syövyttää metalliputkia ja muita järjestelmään kuuluvia metalliosia kuten messinkisiä liittimiä. (a) Mitkä ovat fluorin ja mangaanin kemialliset merkit? (b) Mitä alhainen ph kuvastaa veden laadusta? (c) Miten nitraatti (NO - 3 ) vaikuttaa rauta- tai kupariputkiin? (d) Talousveden laatua seurattaessa mitataan sen sähkönjohtavuutta. Mitä se kuvastaa veden laadusta? (e) Selitä molekyylitasolla, miksi veden kiehumispiste on korkea. (f) Mitä arvioisit radonin kemiallisesta reaktiivisuudesta? Perustele. (g) Mikä on radiumin ionivaraus sen muodostaessa kemiallisia yhdisteitä? Perustele. (h) Selitä, miten radon muodostuu radiumista ( 226 Ra) uraanin hajoamissarjassa: 226 Ra 222 Rn (c) NO 3 - on vahva hapetin ja kykenee hapettamaan sekä rauta-että kupariatomin. (d) Vesiliuoksessa ionit toimivat sähkön kuljettajina. Hyvä veden sähkönjohtavuus aiheutuu ionimuotoisten epäpuhtauksien suuresta pitoisuudesta. (e) Nestemäisessä vedessä vesimolekyylien välillä muodostuu ja katkeaa vetysidoksia koko ajan. Vetysidos on vahva ja tarvitaan runsaasti sen katkaisemiseksi kokonaan. (f) Radon on oktetissa eli energiaminimissä, minkä vuoksi se ei reagoi helposti. (h) Järjestysluku pienenee kahdella ja massaluku neljallä: radiumista poistuu alfahiukkanen eli 2 protonia ja 2 neutronia.

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista. YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta 2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA Jaksollinen järjestelmä Mitkä alkuaineet ovat oheisesta jaksollisesta järjestelmästä peitetyt A ja B? Mitkä ovat A:n ja B:n muodostamien kloridien stoikiometriat? Jos alkuaineita

Lisätiedot

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä on lukuisia.

Käytännön esimerkkejä on lukuisia. PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää

Lisätiedot

Sähkökemian perusteita, osa 1

Sähkökemian perusteita, osa 1 Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin

Lisätiedot

Jännittävät metallit

Jännittävät metallit Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Käsiteltävät aiheet: Mikä aikaansaa sidokset? Mitä eri sidostyyppejä on? Mitkä ominaisuudet määräytyvät sidosten kautta? Chapter 2-1 Atomirakenne Atomi elektroneja

Lisätiedot

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa. Kurssikoe KE1.2, Ihmisen ja elinympäristön kemia, ke 6.4. 2016 Vastaa vain kuuteen tehtävään. Jokaisessa tehtävässä maksimi pistemäärä on kuusi pistettä (paitsi tehtävässä 7 seitsemän pistettä). Voit vapaasti

Lisätiedot

KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013. a) K ja Cl IONISIDOS, KOSKA KALIUM ON METALLI JA KLOORI EPÄMETALLI.

KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013. a) K ja Cl IONISIDOS, KOSKA KALIUM ON METALLI JA KLOORI EPÄMETALLI. KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013 Atomien väliset VAVAT sidokset: Molekyylien väliset EIKOT sidokset: 1. IOISIDOS 1. DISPERSIOVOIMAT 2. KOVALETTIE SIDOS 2. DIPOLI-DIPOLISIDOS 3. METALLISIDOS 3.

Lisätiedot

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille.

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille. 2.1 Vahvat sidokset 1. Ionisidokset 2. 3. Kovalenttiset sidokset Metallisidokset Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Epäpuhtaudet vesihöyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Susanna Vähäsarja ÅFConsult 11.2.2016 1 Sisältö Epäpuhtauksien lähteet ja kulkeutuminen vesihöyrypiirissä Korroosiovauriot ja muodot vesihöyrypiirissä

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

HEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

HEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia. HEIKOT SIDOKSET KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Palautetaan mieleen (on tärkeää ymmärtää ero sisäisten ja ulkoisten voimien välillä): Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Tehtäviä sähkökemiasta

Tehtäviä sähkökemiasta Tehtäviä sähkökemiasta 1. Millainen on sähkökemiallinen jännitesarja? Mitä sen avulla voidaan kuvata? Jännitesarjalla kuvataan metallien taipumusta muodostaa kemiallisia yhdisteitä. Metallit on järjestetty

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Puhtaat aineet ja seokset

Puhtaat aineet ja seokset Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

Työn toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

2. Maitohapon CH3 CH(OH) COOH molekyylissä

2. Maitohapon CH3 CH(OH) COOH molekyylissä 1. Yhdiste sisältää 37,51 massaprosenttia hiiltä, 58,30 massaprosenttia happea ja loput vetyä. Yhdisteen empiirinen kaava on a) C 3 4 4 b) C 4 5 5 c) C 5 7 6 d) C 6 8 7. 2. Maitohapon C3 C() C molekyylissä

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio. REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen

Lisätiedot

CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016

CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016 CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016 Luennoitsijat Tuula Leskelä (huone B 201c, p. 0503439120) sähköposti: tuula.leskela@aalto.fi Gunilla Fabricius (huone C219, p. 0504095801) sähköposti: gunilla.fabricius@aalto.fi

Lisätiedot

KE04. Kurssikalvot. Tuomas Hentunen. Kevät Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

KE04. Kurssikalvot. Tuomas Hentunen. Kevät Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24 KE04 Kurssikalvot Tuomas Hentunen Kevät 2016 Tuomas Hentunen KE04 Kevät 2016 1 / 24 Metallien jännitesarja Metallien sähkökemiallinen jännitesarja on muodostettu metallien ja vedyn kasvavan pelkistymiskyvyn

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Johdanto HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Happosateesta alettiin huolestua 1960- luvulla. Pohjois- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa havaittiin järvieliöiden kuolevan ja metsien vahingoittuvan happosateiden

Lisätiedot

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty 1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää

Lisätiedot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

Luento 1: Sisältö. Vyörakenteen muodostuminen Molekyyliorbitaalien muodostuminen Atomiketju Energia-aukko

Luento 1: Sisältö. Vyörakenteen muodostuminen Molekyyliorbitaalien muodostuminen Atomiketju Energia-aukko Luento 1: Sisältö Kemialliset sidokset Ionisidos (suolat, NaCl) Kovalenttinen sidos (timantti, pii) Metallisidos (metallit) Van der Waals sidos (jalokaasukiteet) Vetysidos (orgaaniset aineet, jää) Vyörakenteen

Lisätiedot

Liukeneminen 31.8.2016

Liukeneminen 31.8.2016 Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä

Lisätiedot

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O 2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot

Kemia 7. luokka. Nimi

Kemia 7. luokka. Nimi Kemia 7. luokka Nimi 1. Turvallinen työskentely Varoitusmerkit Kaasupolttimen käyttö Turvallinen työskentely Turvallinen työskentely Kaasupolttimen käyttö 1. Varmista että ilma-aukot ovat kiinni. 2. Sytytä

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

elektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni

elektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni 3.1 Atomin rakenneosat Kaikki aine matter koostuu alkuaineista elements. Jokaisella alkuaineella on omanlaisensa atomi. Mitä osia ja hiukkasia parts and particles atomissa on? pieni ydin, jossa protoneja

Lisätiedot

Liukoisuus

Liukoisuus Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE HAPPOSADE Alla on valokuva patsaista, jotka tunnetaan nimellä karyatidit. Ne on pystytetty Ateenaan Akropolis-kukkulalle yli 2 500 vuotta sitten. Patsaat on veistetty marmorista. Marmori on kivilaji, joka

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011. MAL:n pistesuositus kemian reaaikokeen tehtäviin syksyä 2011. - Tehtävän eri osat arvosteaan 1/3 pisteen tarkkuudea ja oppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisää pieniä puutteita voi

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009 Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)

Lisätiedot

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio KE2 KURSSIKE 4/2014 Kastellin lukio Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko ja merkitse siihen rastilla vastaamatta jättämäsi tehtävät. 1. Eräiden alkuaineiden elektronirakenteet ovat seuraavat:

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti.

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. ATOMIHILAT KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. Hiloja on erilaisia. Hilojen ja sidosten avulla

Lisätiedot

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni 12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1

Lisätiedot

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen DEE-5400 Polttokennot ja vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen Alkaalipolttokennot Anodi: Katodi: H 4OH 4 H O 4e O e H O 4OH 4 Avaruussovellutukset, ajoneuvokäytöt

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Mistä kaikki alkoi? Jaksollinen järjestelmä 1800-luvun alkupuoli: Alkuaineita yritettiin 1800-luvulla järjestää atomipainon mukaan monella eri tavalla. Vuonna 1826 Saksalainen Johann Wolfgang Döbereiner

Lisätiedot

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy) Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

KE1 Kemiaa kaikkialla

KE1 Kemiaa kaikkialla Kalle Lehtiniemi ja Leena Turpeenoja 1 KE1 Kemiaa kaikkialla HELSINGISSÄ KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520

Lisätiedot

Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 Alkudemonstraatio: Käsi lämpömittarina Laitetaan kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä.

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2010.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2010. MAL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2010. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

OPETTAJAN OPAS. Sisällys Opettajalle 3 Kurssisuunnitelma 5 Tenttisuunnitelma 6 Kemikaaliluettelo 7

OPETTAJAN OPAS. Sisällys Opettajalle 3 Kurssisuunnitelma 5 Tenttisuunnitelma 6 Kemikaaliluettelo 7 PETTAJAN PAS Sisällys pettajalle 3 Kurssisuunnitelma 5 Tenttisuunnitelma 6 Kemikaaliluettelo 7 1. Atomin rakenne 8 1.1 Atomin rakenne 1.2 Elektronin eneria Työ 5 Mistä elektroni todennäköisesti löytyy?

Lisätiedot

Kaasu Neste Kiinteä aine Plasma

Kaasu Neste Kiinteä aine Plasma Olomuodot Kaasu: atomeilla/molekyyleillä suuri nopeus, vuorovaikuttavat vain törmätessään toisiinsa Neste: atomit/molekyylit/ionit liukuvat toistensa lomitse, mutta pysyvät yhtenä nestetilavuutena (molekyylien

Lisätiedot

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Document name: METALLITASE, Version: 1 KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Creation time: Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. Date: Virhe.

Lisätiedot

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Kannaksen lukio Perjantai 26.9.2014 VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN 1. A. Selitä käsitteet ja määritelmät (lyhyesti), lisää tarvittaessa kemiallinen merkintätapa:

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA Raaka-aine Valu Valssaus/pursotus/ Tuotteet syväveto KAIVOS malmin rikastus MALMI- ja/tai KIERRÄTYSMATERIAALI- POHJAINEN METALLIN VALMISTUS LEVYAIHIO TANKOAIHIO Tele- ja

Lisätiedot