PORKKANAPESÄN VERKOSTOISSA - Porkkanapesä-projektin ( ) merkitys ja yhteistyöverkostojen toimivuus Pormestarinluodossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORKKANAPESÄN VERKOSTOISSA - Porkkanapesä-projektin (1998-2002) merkitys ja yhteistyöverkostojen toimivuus Pormestarinluodossa"

Transkriptio

1 PORKKANAPESÄN VERKOSTOISSA - Porkkanapesä-projektin ( ) merkitys ja yhteistyöverkostojen toimivuus Pormestarinluodossa Sari Klink Maarit Katajisto Opinnäytetyö Opinnäytetyö Syksy 2002 Syksy 2002 Satakunnan ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaali-ja terveysalan Porin yksikkö Porin yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULU / PORIN YKSIKKÖ Katajisto, Maarit & Klink, Sari Porkkanapesän verkostoissa Porkkanapesä-projektin ( ) merkitys ja yhteistyöverkostojen toimivuus Pormestarinluodossa Joulukuu s 4 liite Opinnäytetyössä tutkittiin lasten ja nuorten tukipiste Porkkanapesä-projektin merkitystä ja tarpeellisuutta Porin Pormestarinluodon yhteistyöverkostossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa millaista yhteistyötä alueella on eri verkostojen ja Porkkanapesän kesken sekä sen toimivuutta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää miten Porkkanapesä-projektin kohderyhmä huomioidaan projektin päättyessä. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua empiirisen aineiston keräämiseen. Tutkimusaineisto koostui kolmestatoista (13) Porin Pormestarinluodon aluetyöryhmässä työskentelevän yhteistyötahon haastattelusta. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2002 teemahaastatteluina. Haastattelut nauhoitettiin kaseteille, joista ne litteroitiin tietokoneelle. Saadut vastaukset koodattiin teemoittain tulosten analysointia varten. Tutkimuksen pohjalla käytimme kirjallisuutta verkosto- ja projektityöstä. Porkkanapesä-projekti nähtiin tärkeänä toimintamuotona Pormestarinluodossa. Haastateltavat pitivät tärkeänä, että alueella on paikka, johon lapset ja nuoret voivat mennä myös virka-ajan ulkopuolella Porkkanapesä-projektin tärkeimmäksi rooliksi alueen yhteistyöverkostossa lähimpien toimijoiden keskuudessa nousi tiedottajan rooli. Tieto alueen tapahtumista ja asukkaiden arjesta kulki parhaiten heidän kauttaan. Lisäksi Porkkanapesä-projekti tuki alueen toimintaa olemalla tarvittaessa apuna ongelmatilanteissa. Myös viranomaiset pitivät Porkkanapesä-projektia tärkeänä, mutta eivät kokeneet saaneensa Porkkanapesä-projektista tärkeää tietoa oman työn kannalta. Viranomaisten ja Porkkanapesän yhteistyötä hankaloitti vaitiolovelvollisuuden muuri. Lisäksi viranomaistaho odotti enemmän yhteydenottoja Porkkanapesä-projektin suunnalta. Kaikki haastateltavat toivoivat Porkkanapesä-projektin vakinaistuvan tai sen toiminnan jatkuvan jossain muodossa. Tutkimuksessa tuli myös esiin, että haastateltavien mielestä tarvitaan lisää työntekijöitä toteuttamaan projektia, koska se on laajentunut myös Pihlavan ja Sampolan lähiöihin. Asiasanat: Porkkanapesä-projekti, projektityö, verkostotyö

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PORI TRAINING UNIT Katajisto, Maarit & Klink, Sari Networks of Porkkanapesä-the significance of the Porkkanapesä project ( ) and the functionality of cooperative networks in Pormestarinluoto November pages 4 appendices This is a study of the significance and necessity of the Porkkanapesä project in the cooperative network of Pormestarinluoto, Pori. The purpose of the study was to map the kind of cooperation between different networks on the area and Porkkanapesä, and the functionality of the cooperation. In addition, the purpose was to find out how the target group of the Porkkanapesä project will be considered in the end of the project. The nature of the study was qualitative. The theme interview was used to gather the empirical material. The material consisted of 13 interviews of the cooperative quarters working in the regional committee. The interviews were carried out in autumn The interviews were taped and then transcribed on the computer. The answers were coded by themes in order, to analyze the results. The study was supported by literature about networks and project work. The Porkkanapesä project was considered an important activity in Pormestarinluoto. The opinions of the interviewees were that it was important to have a place for children and youngsters to go after school hours in Pormestarinluoto. The closest cooperative quarters considered strongest role of the Porkkanapesä project to be an informer. Information about the activities in the area and about everyday lives of the inhabitants were delivered effectively through Porkkanapesä. Furthermore, the Porkkanapesä project was supporting the activities of the area by being available in problematic situations. The authorities did not experience to have got any significant information through the Porkkanapesä project concerning their own work The cooperation between the authorities and the project was troubled by the professional confidentiality. In addition the au- expected more contacts from the Porkkanapesä thorities project. Every interviewee hoped for the Porkkanapesä project to proceed in some form.the study also showed that more workers are needed to carry out the project due to the ex- to Pihlava and pansion Sampola. Key words: Porkkanapesä project, project work, network work

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 VERKOSTOJEN MONINAISUUS Verkostojen muodostum inen Verkostoituminen Moniammatillinen verkostotyö 6 3 PROJEKTITYÖ 7 4 LAINSÄÄDÄNTÖ Sosiaalihuoltolain yhteistyövelvoite Vaitiolovelvollisuus ja salassapito Lastensuojelutyö Ilmoitusvelvollisuus lastensuojelu asio issa 12 5 PORMESTARINLUODON ALUE 12 6 PORKKANAPESÄ-PROJEKTI Porkkanapesä-projektin synty ja toiminta Projektin tavoi tteet 16 7 TUTKIMUSONGELMAT 17 8 TUTKIMUSMENETELMÄ Kvalitatiivinen tutkimusote Teemahaastattelu aineostonkeruumenet elmänä 19 9 AINEISTON KERUU JA KÄSITTELY Tutkimuksen toteuttaminen Haastatteluaineistoista analysointiin PORKKANAPESÄ-PROJEKTIN YHTEISTYÖVERKOSTOT Asukastupa Asukasyhdistys Itu-projekti Koulutoimi Lastensuojelu Maltti projekti Poliisi 26

5 10.8 Päiväkoti Pohjatuuli Vapaa-aikatoimen nuorisoyksikkö TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteistyö Porkkana pesä-projektin ja aluetyöryhmään kuuluvien välillä Projektin merkitys Pormestarinluodon yhteistyöverkostossa 11.3 Pormestarinluodon yhteistyöverkoston toi mivuus 11.4 Projektin loppuminen YHTEENVET O 13 POHDINTA Pohdintaa tutkimuksen teosta Menetelmän sopivuuden ja eettisyyden tarkastelua Jatkotutkimusaiheet 54 LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Teemahaastattelurunko Liite 2: Tutkimuslupa-anomus 1 Liite 3: Tutkimuslupa 1 Liite 4: Tutkimuslupa 2

6 1 JOHDANTO - Mitä porkkana sanoi perunalle kattilassa? - Samassa liemessä ollaan. Lause kuvaa mielestämme tämän päivän tilannetta sosiaali- ja terveysalalla. Kuntien verotulojen jakaminen hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi on käynyt tiukaksi. Peruspalvelujen tuottamiseksi ovat yksityinen sektori, järjestöt ja vapaaehtoiset nousseet kuntien rinnalle järjestämään ja tuottamaan hyvinvointipalveluja. Alun kaskusta poiketen Porin Pormestarinluodossa toimivat verkostot eivät suinkaan ole liemessä, vaan hyvin runsaasti maustetussa sopassa, jonka eri maut täydentävät toisiaan. Alueena Pormestarinluoto kuvaakin hyvin sekatalouden toteuttamista, sillä alueen hyvinvointia turvaavia palveluja on järjestetty monien eri palvelujen tuottajien toimesta. Näistä yksi on tutkimuksessa käsiteltävä Porkkanapesä-projekti, joka on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin, eli niin sanotun kolmannen sektorin tuottamaa toimintaa. Vuosien mittaan sosiaaliset ongelmat yhteiskunnassa ovat kasvaneet ja näin ollen toimintaympäristökin on muuttunut. Tämä on edellyttänyt eri tahoilta moniammatillista osaamista sekä valmiuksia tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ongelmien ratkaisemiseksi. Tämän myötä verkostotyöskentely on kehittynyt yhteisöissä. Erilaisten hankkeiden, ideoiden ja työmuotojen verkostoituminen sekä keskinäisten kontaktien ja yhteistyön luominen on tärkeää sosiaalisten ongelmien lisääntyessä ja monipuolistuessa. Erityisesti paikallistasolla verkostoitumisen lisääminen on tärkeää. (Heinonen, ) Tutkimuksemme kohteena on Pormestarinluodossa toimiva Porkkanapesä-projekti ja alueen yhteistyöverkosto. Porkkanpesä-projektia käsitellään Pormestarinluodon alueen verkostojen näkemänä. Tutkimuksessa selvitämme lisäksi miten yhteistyö alueen verkostossa toimii. Tutkimuksessa tuomme esiin minkälaista yhteistyötä alueen toimijoilla on Porkkanapesä-projektin kanssa ja minkälaista yhteistyötä vielä toivotaan. Tutkimuksen avulla pyrimme myös herättelemään alueen toimijoita huomioimaan

7 2 Porkkanapesä-projektin kohderyhmä, projektin päättyessä. Pormestarinluodon alueen verkostoihin liittyvän opinnäytetyön on aiemmin tehnyt Jukka Aalto (2001) Muhammed, vuori ja verkostot. Työssä käsitellään verkostojen toimivuutta alueen nuorisotilan yhteistyötahojen näkökulmasta. Halusimme laajentaa Aallon näkökulmaa selvittämällä koko alueen verkostojen toimivuutta. Opinnäytetyön aihepiirin valintaan vaikutti ensisijaisesti kiinnostuksemme projekti- ja verkostotyötä kohtaan. Ensikosketuksen projektityöhön saimme työharjoittelun kautta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirissä. Kiinnostuksemme projektitoimintaa kohtaan laajeni harjoittelun aikana, sillä pääsimme tutustumaan siihen käytännössä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Porkkanapesä-projektin loppuarvioinnissa ja sen toiminnan mahdollisesti jatkuessa. Opinnäytetyöstämme myös Pormestarinluodon toimijat saavat tietoa verkostonsa toimivuudesta, jota he voivat hyödyntää näin halutessaan. Toteutimme tutkimuksen laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Tutkimusta varten haastattelimme kolmeatoista (13) Porkkanapesä-projektin yhteistyötahoa, jotka kuuluvat Pormestarinluodon aluetyöryhmään. Haastattelut suoritimme teemahaastatteluina ja analysoimme teemoittelua apuna käyttäen. Opinnäytetyön alussa tutkimukseen sukelletaan verkostotyön ja projektityön teorian kautta. Lisäksi kuvaamme Pormestarinluodon aluetta ja esittelemme Porkkanapesä- yhteistyöverkoston, eli kaikki aluetyöryhmään kuuluvat projektin tahot.

8 3 2 VERKOSTOJEN MONINAISUUS Erilaisia verkostoja voidaan jakaa formaaleihin eli muodollisiin ja informaaleihin eli epävirallisiin verkostoihin. Formaaleissa verkostot muodostuvat eri viranomaisista ja informaaleissa ne muodostuvat ihmissuhteista. (Jalava & Virtanen, 1996, 35.) Työssämme verkostoja kuvataan viranomaisverkostoina ja Pormestarinluodon alueella työskentelevien toimijoiden välisinä verkostoina. Verkostossa toimimista voidaan luonnehtia kolmena eri aktivoitumisen asteena: verkostona, verkottumisena ja verkostotyönä (Karlsson 1999, 69). Kirjallisuudessa verkostotyö kuvataan tavallisesti asiakastyön yhdeksi menetelmäksi. Verkostoja voidaan lähestyä myös toisesta näkökulmasta. Tällöin puhutaan eri viranomaisista koostuvista moniammatillisista tiimeistä ja poikkihallinnollisista työryhmistä. (Virtanen 1999, 36.) Verkostotyössä aktivoidutaan konkreettisesti tekemällä yhteistyötä käytännön tasolla. Verkostoituminen ja verkostotyö on työn kehittämisen väline ja menetelmä. (Karlsson 1999, 69.) 2.1 Verkostojen muodostuminen Verkostolla tarkoitetaan toimijoita, joita yhdistää sama teema. Verkostot ovat suhteita, jotka yhdistävät joukon ihmisiä, organisaatioita, kohteita tai tapahtumia. Näitä kutsutaan verkoston toimijoiksi. (Jalava & Virtanen 1997, 31.) Monenlainen tieto, taito ja kokemus yhdistyvät verkostoissa. Työntekijöiden väliset jännitteet ja osallisten erilaisuus ovat verkoston rikkaus. (Virtanen 1999, 37.) Verkosto on enemmänkin yhteistyöhön liittyvä ilmaus kuin käsitteellisesti selkeä yhteistoiminnan väline. Verkosto merkitsee toimijoille yleensä hyvinkin erilaisia asioita. Verkostolla voi olla myös erilaisia tavoitteita, joita se yrittää saavuttaa. Tärkeää on kuitenkin yhteiset tavoitteet ja yhdessä sovitut pelisäännöt. Verkosto voi toimia mm. kommunikatiivisena tai toiminnallisena verkostona. Kun verkoston toiminnallinen idea löytyy, siirrytään yleensä konkreettisiin tehtäviin. Nämä puolestaan edellyttävät omien voimavarojen kiinnittämistä yhteisen hyödyn saavuttamiseksi antaen verkostolle aineksia myös sitoutumisen

9 4 ylläpitämiseen. (Virtanen 1999, 38.) Yleensä verkostolta kuluu muutamia vuosia yhteisen hyödyn ja lopullisten tavoitteiden löytämiseksi. Verkoston valmiudet kehittyä, muuttua sekä uusiutua ovat ratkaisevia verkoston koossa pysymisen ja toimivuuden kannalta. (Virtanen 1999, 36.) Verkosto muuttuu jatkuvasti ja siihen voi tulla mukaan tai jäädä pois tarpeen vaatiessa. Verkostossa mukanaoloa voi itse säädellä. Sen kehittämisideat voivat myös muuttua, laajeta tai saada toisen suunnan. (Karlsson 1999, 69.) Verkostot koetaan yleensä joustaviksi, muuntautumiskykyisiksi ja avoimiksi rakenteiksi. Tästä huolimatta verkostoituneessa toimintaympäristössä on myös omat vaikeutensa. Verkostot ovat vaikeasti johdettavia ja verkostojen pelisäännöt sekä roolit ovat usein epäselviä. Tämän vuoksi myös tehtävillä on taipumusta kasaantua verkoston aktiivisimmille jäsenille. (Virtanen 1999, 35.) Verkosto sisältää kaiken organisaatioiden välisen vaihdon tietyssä tilanteessa. Eri toimijoiden väliset suhteet kietoutuvat yhteen pyrkien saavuttamaan niin yhteiseen kuin itse kunkin toimijan omaan intressiin liittyvät päämäärät. Verkoston toimijat voivat olla yksityiseen, julkiseen tai vapaaehtoissektoriin tai niiden yhdistelmiin liittyviä. Verkostorakenne muuttuu toiminnan kohteen muuttuessa. Verkostorakennetta luonnehtii yhteistyö, molemminpuolisuus, riippumattomuus sekä keskinäinen luottamus. Sen toiminta tähtää sosiaalisen yhteisymmärryksen saavuttamiseen. (Eronen, Hokkanen, Kinnunen, Lehto-Pusa, Rönnberg & Särkelä 1995, 74.) Toimiminen verkostoissa vaatii avointa ja uteliasta otetta ympäröivään toimintaan. Tiedon välittäminen on yksi verkoston tehtävistä. Sitä tapahtuu niin verkoston sisällä, verkoston toimintaympäristöissä kuin erilaisten verkostojenkin välillä. Verkosto on vaativa toimintaympäristö, sillä sitä ruokitaan informaation vaihdolla, innovaatiolla, tuloksia tuottavalla toiminnalla ja uusilla haasteilla. (Virtanen 1999, 38.) 2.2 Verkostoituminen Puhuttaessa verkostoitumisesta toimijat ovat yhteydessä toisiinsa. Verkostoituminen on sitä, että yksilöt solmivat suhteita toisiin ihmisiin ja luovat uusia mahdollisuuksia sekä

10 5 itselle että toisille verkostoon kuuluville. Verkostoituminen on väline, jonka avulla sosiaalista tukea tuottavat tahot pyrkivät yhdessä toimien turvaamaan kansalaisten hyvinvoinnin. Verkostoitumisessa pyritään ottamaan ihmiset sekä heidän elämäntilanteensa ja pyrkimyksensä monipuolisemmin tai kokonaisvaltaisemmin huomioon. Verkostoitumisessa pyritään myös ottamaan palveluorganisaatioiden osaaminen monipuolisemmin tai kokonaisvaltaisemmin käyttöön. (Eronen ym. 1995, 74, 78.) Verkostoituminen edellyttää muutosta ja vanhojen roolien perusteellista unohtamista. Verkoston kaikkien jäsenten pitää huolehtia myös verkoston uusiutumisesta ja hoitamisesta. (Virtanen 1999, 38.) Verkostoitumisen avulla saadaan kontakti toisiin verkostolaisiin. Näin voidaan vaihtaa kokemuksia, tietoja ja ideoita (Karlsson 1999, 69). Verkostotoiminnan muotoutuminen ja vakiintuminen sekä sopivan tavoitetason löytäminen vievät oman aikansa (Virtanen 1999, 35). Verkostoituminen edellyttää aina harkintaa ja sitoutumishalua, koska kiinnostavuudessaankin se on haastava ja hiukan työläs tapa toimia. Verkostotoiminnalle on ominaista vaihto, joka on tavallisesti monenvälistä eikä kahdenkeskistä. Se mitä yhteistyö antaa, saatetaan saada muualta kuin siitä, jolle oma anti on kohdistunut. (Virtanen 1999, 36.) Verkostoitumisen onnistumisen edellytyksenä on toiminnan jatkuva seuranta ja arviointi. Näin varmistetaan, että toiminta ei muutu itsetarkoitukselliseksi ja ala toteuttaa muita kuin aiottuja päämääriä. (Virtanen 1999, 69.) Viranomaisten yhteistyötilanteet sisältävät paljon erilaisia tunnelatauksia, toimintakulttuureita ja ristiriitaisia ammattipuhe- tai tulkintaongelmia, joiden käsittely saattaa olla välillä vaikeaakin. Verkostoituminen tuo mukanaan avoimuuden edellytyksen, joka on hyvin useasti tarpeen, sillä turhan usein toiminta jumiutuu vaitiolovelvollisuuden taakse. Tämä voi puolestaan vaikeuttaa sekä viranomaisyhteistyötä että asiakastyötä. Parhaimmillaan moniammatilliset työryhmät ja verkostot tarjoavat oivan foorumin erilaisten yhteistyöongelmien avoimeen käsittelyyn. (Virtanen 1999, 37.) Erosen ym. (1995, 85) mukaan verkostoituminen nostaa esiin myös ongelmia. Yhteistyötä vaikeuttavina tekijöinä ovat muun muassa haluttomuus yhteistyöhön, perinteinen ajattelutapa omista reviireistä, erilaiset työkäytännöt, rahan puute, tiedon vähyys sekä henkilökunnan vähäisyys ja henkilöstön vaihtuminen. Myös lainsäädännön

11 6 joustamattomuus salassapitokysymyksissä vaikeuttaa yhteistyötä. 2.3 Moniammatillinen verkostotyö Verkostotyö syntyy verkostoitumisen kautta. Moniammatillinen verkostotyö on työmenetelmä, jossa tapahtuu tutustumista, tiedonsiirtoa ja vuorovaikutusta. Kun toimijat tekevät yhdessä konkreettista työtä saman teeman parissa, voidaan puhua verkostotyöstä. Aktivoituminen konkreettiseen yhteiseen työhön on mahdollista vasta, kun toimijat ovat tutustuneet toisiinsa ja toistensa tavoitteisiin. Parhaimmillaan verkostotyö kätkee sisäänsä kaikki verkoston ja verkostoitumisen toimintamahdollisuudet. Tällöin ammatillinen osaaminen ja voimavarat lisääntyvät. Oleellista yhteistyön ja toisen työn tukemisen kannalta on yhteisen työtavan ja tavoitteiden löytäminen. Kun eri toimijat katsovat työkenttää saman suuntaisesti, on tehtävien jako luontevampaa. (Ehkäisevä päihdetyö - Moniammatillisen verkostotyön käsitteestä ja käytännöstä.) Verkostomainen kehittämisympäristö on projekti, jota voidaan suunnitella, ohjata, arvioida ja hallita (Virtanen 1999, 129). Se edellyttää projektimuotoisen työotteen omaksumista. Verkostomallin keskeisinä vahvuuksina ovat joustavuus, tasapuolisuus, avoimuus ja spontaani toiminta, joka parhaimmillaan tarjoaa hyvät edellytykset uusien innovaatioiden syntymiselle. (Virtanen 1999, 53.) Verkostoitunut työmalli on projektityön periaatteiden mukaan yritys kehittää työtapoja kertaluontoisena ja resursseiltaan ennalta määriteltynä prosessina. (Virtanen 1999, 129.) Monista eduistaan huolimatta moniammatillinen yhteistyö tuo mukanaan ongelmia. Osa niistä liittyy siihen, miten itse opitaan työskentelemään erilaisista työkulttuureista ja mielipiteistä huolimatta. Osa ongelmista on rakenteellisia, miten työtä koskevia normeja on sovellettava uudenlaisessa yhteistyössä. Tyypillisiä ongelmia ovat toiminnan ennustamattomuus, jatkuvuuden epävarmuus ja tehottomuus. (Virtanen 1999, 53.) Käytännössä voi huomata myös salassapitovelvollisuuden tarpeetonta käyttöä verukkeena. Siihen vedotaan joskus silloinkin, kun se ei estäisi hyvää ja tarpeellista yhteistyötä. Sitä voi käyttää, kun haluaa välttää vaivannäköä tai yhteistyötä tai vain korostaa asemaansa tärkeän ja salaisen tiedon haltijana. Moniammatillisessa verkostotyössä on saatettu vetäytyä koko asiasta viitaten salassapitovelvollisuuteen, ja näin tehokas auttaminen on estynyt. Toisaalta

12 7 on jäänyt epäselväksi, missä määrin eri tahot voivat tarjota tietojaan asiassa loukkaamatta salassapitovelvollisuutta. (Parkkari, Soikkeli & Siira.) 3 PROJEKTITYÖ Usein puhutaan yhtä aikaa sekä kehittämishankkeista että -projekteista ja niiden nähdään tarkoittavan samaa. Anttila (2001, 12) erottelee hankkeen ja projektin toisistaan seuraavanlaisesti: hanke on laajempi kokonaisuus, jonka kohteella ei ole selvää rajausta. Tavoitekuvaus ei ole täsmällinen, eikä se ole muutenkaan yhtä täsmällisesti määriteltävissä oleva kuin projekti. Projekti-sanaa on määritelty useissa lähteissä eri tavalla. Työssämme määrittelemme projektin Anttilan (2001, 12) ja Viirkorven (2000, 8) mukaan seuraavasti: projekti on kertaluonteinen, tavoitteellinen, varta vasten muodostetun organisaation tehtäväksi annettu työkokonaisuus, jonka kesto ja resurssit ovat ennalta määritelty. Projekti on hyvin suunniteltua ja organisoitua toimintaa asetettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi, käyttöön osoitettuja voimavaroja tehokkaasti hyödyntäen. Projekti ja hanke eivät siis ole samaa tarkoittavia sanoja, projekti voi kuulua osana isompaan kehittämishankkeeseen. Tässä työssä projektia kuitenkin käsitellään yksittäisenä, ei isompaan hankkeeseen kuuluvana ja jatkossa käytämme vain projekti -sanaa. Käynnistämällä projekteja ja luomalla sidoksia organisaatiot pystyvät vastaamaan nopeammin ympäristön muutoksiin. (Jalava & Virtanen, 1998, 91). Projektit ovat käyttökelpoisia, kun jokin organisaatio ei pysty hoitamaan ongelmaa tai tehtävää tavanomaisen työn ohessa. Projektien käyttö on perusteltua myös silloin, kun halutaan vastata organisaation perustoiminnan kannalta uuteen haasteeseen tai kun hoidettavat tehtävät eivät kuulu organisaation normaaliin toimintaan. (Viirkorpi, 2000, 9.) Projektin avulla voidaan myös hoitaa kokonaisuutta, joka ylittyy yli organisaatio-, sektorija yksikkörajojen ja kun toiminta toteutetaan yhteistyössä ulkopuolisten tahojen kanssa. (Viirkorpi, 2000, 9). Toisaalta projektilla hoidetaan usein perusorganisaatioille kuuluvia

13 8 tehtäviä, joiden käyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Riittävän hyvin ja oikeisiin kohteisiin sovellutettuna projektimuotoinen työtapa on mielenkiintoista, hyvää tulosta tuottava ja haastava. (Sova 2001, 20.) Sosiaali- ja terveysalalla viime vuosina toteutettuja projekteja on leimannut verkostoituminen ja uusien yhteistyöliittoutumien aktiivinen hakeminen. Projektitoiminnassa verkostoituminen voidaan ymmärtää monella eri tavalla. Esimerkiksi projektityöntekijöiden välisenä yhteydenpitona tai projektin liittoutumisena johonkin toiseen projektiin. (Jalava & Virtanen 1996, 35.) Projektin työntekijöiltä edellytetään yhteistyöskentelyä, sillä työssä on kyse tiimissä toimimisesta. Monissa projekteissa tiimiin kuuluu, myös varsinaisen projektin henkilöstön lisäksi, läheisessä yhteistyöverkostossa toimivat ihmiset. Projekti onkin työprosessi, jossa kokonaisuus on paljon enemmän kuin osiensa summa. (Sova 2001, 15-16, 20.) Kehittämisprojektin tavoitteena on yleensä pysyvä ja kestävä parannus. Projektin ansiosta syntyneet tulokset ja toiminnot eivät saisi jäädä ulkoisesta tuesta riippuvaiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi projektilla on saatava aikaan konkreettisia tuotoksia. Ne voivat olla uusia järjestelmiä, toimintamalleja, toimitiloja tai vaikkapa koulutusohjelmia. (Silfverberg 1996, 8, 40.) Kahta samanlaista projektia ei ole olemassa, joten sitä ei voida samanlaisena toistaa. Projektilla on selkeästi määriteltävissä oleva alku ja loppu. (Anttila 2001, ) Olemassaolonsa aikana projektilla on elinkaari, joka jakautuu useisiin eri vaiheisiin. Vaiheet voidaan jakaa perustamis- ja suunnitteluvaiheeseen, joiden jälkeen on toteutus ja päättäminen. (Ruuska 1997, 9.) Elinkaarensa aikana projekti tekee myös runsaasti muutoksia, jotka eivät välttämättä vaikuta projektin toimintatapaan. Projektin lopputuloksena ei tarvitse olla konkreettinen tuote. Se voi, esimerkiksi, olla myös ratkaisu johonkin ongelmaan. (Sova 2001, 16.) Koska projektit ovat kertaluontoisia, niiden ennustettavuus on vaikeaa. Projekteissa on aina olemassa omat riskinsä ja niiden ohjaamisessa ja valvomisessa on oltava huolellisia. (Ruuska 1997, 13.) Projekteissa tavoitteiden tulee olla selkeästi ennalta määritelty, vaikka

14 9 joskus toiminta tavoitteiden toteutumiseksi muotoutuu vasta projektin kuluessa (Silfverberg1996, 13). Projekteissa tulee olla myös seuranta- ja arviointijärjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida projektin etenemistä ja tavoitteiden toteutumista. Projektin tulisi olla aina oppimisprosessi, hyvällä seurannalla projekti toimiikin oppimisprosessina. Seurannalla ja arvioinnilla voidaan muokata suunnitelmia, mikä voi johtaa alkuperäisten tavoitteiden ja toimintamallin muuttamiseen. Suunnitelman orjallinen noudattaminen ei olekaan hyvää projektitoimintaa. Suunnitelmia on muutettava, jos projektin aikana opitaan, ettei alunperin suunnitellut toiminnot johdakaan tavoitteiden toteutumiseen. (Silfverberg , 12.) 4 LAINSÄÄDÄNTÖ Sosiaalihuollon lainsäädännössä tulee esiin eri viranomaisten ja yhteistyötahojen yhteistyövelvoitteet. Yhteistyössä on muistettava sosiaalihuoltolain vaitiolovelvollisuus. Yhteistyö mainitaan muun muassa sosiaalihuoltolaissa sekä lastensuojelulaissa. 4.1 Sosiaalihuoltolain yhteistyövelvoite Sosiaalihuollon eri toimintayksiköiden ja viranhaltijoiden on oltava yhteistyössä sosiaalihuoltoa toteutettaessa. Lisäksi sosiaalilautakunnan on toimittava yhteistyössä muiden viranomaisten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa., sekä tehtävä aloitteita ja annettava lausuntoja ja muuta asiantuntija-apua. Sosiaalilautakunnan on myös tuettava kunnan asukkaita omatoimisessa sosiaalisten epäkohtien ehkäisemisessä ja korjaamisessa, sekä hyvinvointia tukevien ja edistävien olosuhteiden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. (Sosiaalihuoltoasetus 1983/607, 1-2.) Sosiaalihuolloksi määritellään sosiaalipalvelut, tuet, toimeentulotuet, elatustuet sekä näihin edellä mainittuihin palveluihin ja etuuksiin liittyvät toimenpiteet. Näiden

15 10 tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta sekä toimintakykyä. (Sosiaalihuoltolaki 1982/710, 1.luku, 1.) Sosiaalihuollossa pyritään sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn ja väestön sosiaalisen turvallisuuden lisäämiseen sekä ihmisten itsenäisyyden ja omatoimisuuden edistämiseen. Sosiaalihuollon palveluilla ja taloudellisilla tuilla lisätään yksilöiden mahdollisuuksia suoriutua arkipäivän elämästään. Näin myös parannetaan huonompiosaisten yksilöiden ja ryhmien asemaa. (Narikka 2001, 24, 43.) 4.2 Vaitiolovelvollisuus ja salassapito Vaitiolovelvollisuus koskee sosiaalihuollon järjestäjää tai tuottajaa, tai niiden palveluksessa olevaa, sosiaalihuollon luottamustehtävää hoitavaa, harjoittelijaa, vapaaehtoistyöntekijää ja henkilöä, joka muutoin toimii sosiaalihuollon järjestäjän toimeksiannosta sekä henkilöä tai tahoa, joka on saanut salassa pidettäviä tietoja. Vaitiolovelvollisuus koskee säännöksen mukaan myös toimeksiantotehtävää hoitavaa, esimerkiksi perhehoitajia. Myös tutkijat ja muut viranomaisen luvalla salassa pidettäviä tietoja haltuunsa saaneet ovat vaitiolovelvollisia. Vaitiolovelvollisia ovat siis kaikki sosiaalihuollon järjestäjän tai tuottajan palveluksessa olevat, samoin kuin luottamustehtävää hoitavat henkilöt. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812, 3.luku, ) Säännöksessä mainitut vaitiolovelvolliset tahot eivät saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, eikä muutakaan sosiaalihuollon tehtävissä toimiessaan tietoonsa saamaansa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuus koskee myös tallentamattomia tietoja. Salassa pidettäviä tietoja ei saa myöskään käyttää omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Vaitiolovelvollisuus jatkuu myös sen jälkeen, kun toiminta sosiaalihuollon järjestäjän tai tuottajan palveluksessa on päättynyt. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812, 3.luku, ) Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja asiakkaan suostumuksella. Asiakkaan kiellosta huolimatta sosiaalihuollon toteuttaja saa antaa asiakirjasta, salassapitovelvollisuuden estämättä, tietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan

16 11 hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi tai toteuttamiseksi taikka toimeentulon edellytysten turvaamiseksi. Yksityisesti sosiaalihuoltoa järjestävälle ammattihenkilölle sosiaalihuollon toteuttaja saa antaa tietoja 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, kuitenkin vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä asiakkaan välittömän hoidon tai huollon toteuttamiseksi. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812, 3.luku ) 4.3 Lastensuojelutyö Lastensuojelua on perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun lisäksi kasvuolojen ja palvelujen kehittäminen sekä kasvatuksen tukeminen. Kasvuolojen kehittäminen velvoittaa kunnat seuraamaan ja kehittämään kasvuoloja sekä poistamaan epäkohtia ja ehkäisemään niiden syntyä. Kasvatuksen tukeminen velvoittaa kunnat myös kehittämään lapselle, nuorelle ja lapsiperheelle tarkoitettuja palveluja. Tämä toteutetaan siten, että niiden avulla tuetaan huoltajia lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lapsen, nuoren ja lapsiperheen erityisen tuen tarve. Erityistä huomiota palvelujen kehittämisessä on kiinnitettävä lapsen ja nuoren tarpeisiin ja toivomuksiin. (Lastensuojelulaki 1983/683, 1.-2.luku, 1, 6-7.) Sosiaalihuoltolain (1982/710, 3.luku, 17 ) mukaan lastensuojelujärjestöt osallistuvat yhdessä kuntien neuvolan, päivähoidon ja koulujen sekä viranomaisten kanssa ennaltaehkäisevän lastensuojelun toteuttamiseen tarjoamalla lapselle ja nuorelle sekä vanhemmille erilaisia arkielämän sujuvuutta ja hallintaa tukevia palveluja. Näiden lisäksi lastensuojelujärjestöissä tulee kehittää ja kokeilla niin vaihtoehtoisia työmenetelmiä kuin uusia palvelujakin. Lastensuojelujärjestöt toimivat yhteiskunnassa lapsen ja perheen kuulijoina ja etujen puolestapuhujina sekä järjestävät erilaisia palveluja. Sosiaalilautakunnan on lastensuojelua järjestäessään oltava tarvittaessa yhteistyössä kunnan ja sen osa-alueiden eri toimintayksiköiden ja viranhaltijoiden sekä muiden palveluja järjestävien yhteisöjen ja laitosten kanssa riittävien palvelujen ja asiantuntemuksen turvaamiseksi kunnassa. (Lastensuojelulaki 1983/683, 1.luku, 2 ).

17 Ilmoitusvelvollisuus lastensuojeluasioissa Lastensuojelulaki (1983/683, 8.luku, 40 ) velvoittaa viranomaiset sekä sosiaali- ja terveysalalla toimivat henkilöt ilmoitusvelvollisuuteen lastensuojeluasioissa, kun kyse on ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojeluntarpeessa olevasta lapsesta. Asiasta on viipymättä ilmoitettava sosiaalilautakunnalle. 5 PORMESTARINLUODON ALUE Pormestarinluoto on vuosina rakennettu lähiöalue Pohjois-Porissa, noin kolmen kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Väestörekisterikeskuksen mukaan vuonna 1992 Pormestarinluodossa oli asukkaita 3543 henkilöä. Kymmenen vuoden ajan, asukasluku on laskenut keskimäärin 88,4 henkilöllä vuodessa. Kesäkuussa 2002 asukkaita Pormestarinluodossa oli 2659 henkilöä. Alle 18-vuotiaita alueella on yhteensä 427, joista 225 on vuotiasta vuotiaita aikuisia on 1020 henkeä ja 55 ikävuodesta ylöspäin 957 henkeä. Pormestarinluodossa työttömyysprosentti on suuri, pahimmillaan työttömyys on ollut lähes 50%. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien osuus on alueella suuri. Pormestarinluoto on leimautunut sosiaalisten ongelmien asuinalueeksi. Tuoreiden tutkimusten mukaan asukkaat ovat kuitenkin melko tyytyväisiä ja he arvostavat alueen luonnonläheisyyttä sekä hyvää sijaintia. (Eskelinen 2002, ) Alueen viranomais- ym. tahojen kesken on tehty vuodesta 1996 lähtien yhteistyötä alueen turvallisuuden, viihtyvyyden ja maineen kohottamiseksi. Aluepoliisin, koulujen, päiväkodin, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä diakoniatyön rinnalle ovat tulleet aktiivisesti toimiva asukasyhdistys, alueellinen työllistämisprojekti, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Porkkanapesä-projekti sekä uusimpina lähiöprojekti Maltti, Itu- ja Itua elämään-projektit. Porin kaupunki on palkannut alueelle myös oman lähiötyöntekijän ja perustanut asukastuvan. (Eskelinen 2002, 33.)

18 13 Tutkimushaastattelussa käy ilmi, että ennen verkostojen syntyä Pormestarinluodon alueella oli vähän järjestettyä toimintaa. Vuonna 1996 varsinaisia toimitiloja Pormestarinluodossa oli ainoastaan seurakunnalla ja vapaa-aikaviraston nuorisoyksiköllä. Vapaa-aikaviraston ylläpitämässä nuorisotilassa oli toimintaa vain muutamana iltana viikossa ja tila toimi työllistettyjen ja vapaaehtoisten voimin. Sosiaalitoimella on omat työntekijät alueen toimeentulo- ja lastensuojeluasioissa. Vuonna 1996 poliisilla oli käynnistymässä lähiöpoliisi-projekti, jonka myötä Pohjois-Pori sai alueelleen vastaavat poliisiviranomaiset. (10. tutkimushaastattelu.) Jukka Aallon, vuonna 2001 valmistuneen opinnäytetyön mukaan, Pormestarinluodon verkostoituminen sai alkunsa koko kaupungin kattavan lähiöpoliisi-projektin käynnistymisen myötä. Lähiöpoliisi-projekti sai rahoituksen eri hallintokuntien, poliisin, seurakunnan, vapaa-aikaviraston ja kaupungin kautta. Verkostoitumisen suunnittelu aloitettiin Aallon tekemän haastattelun mukaan jo vuonna Myös omassa tutkimuksessamme tulee selvästi esiin, että poliisitoimen alullepaneva lähiöpoliisi-projekti on ollut yksi merkittävimmistä tekijöistä alueen verkostoitumisen käynnistymisessä. Tutkimushaastattelun mukaan verkostoon, jonka myötä alueen toimintaa on lähdetty kehittämään, kuului poliisi, sosiaalitoimi, vapaa-aikavirasto, koulu ja seurakunta. Viranomaisverkoston myötä lähdettiin rakentamaan lähiöpalvelupiste Porkkanaa. Lisäksi viranomaistahot lähtivät, koko olemassa olevan verkoston voimin, tukemaan asukasyhdistystä, jotta saataisiin myös asukkaat aktivoitumaan ja kiinnostumaan omasta asuinalueestaan. Samaan aikaan kaupunki lähti kehittämään lähiöiden toimintaa ja oli aktiivisesti mukana myös Pormestarinluodon kehittämisessä. (10. tutkimushaastattelu) Lähiöpalvelupiste Porkkana perustettiin vuonna 1997, ja se oli tarkoitettu ensisijaisesti aikuisille. Lähiöpalvelupiste Porkkana toimi alussa asukastupana, jonne järjestettiin erilaista toimintaa. Alkuvuosina siellä päivysti verkoston eri toimijoita, kuten asukasyhdistys, poliisi, koulun oppilashuolto, seurakunta, sosiaalitoimi sekä vapaa- Myöhemmin alueelle saatiin myös vakinainen lähiötyötekijä, jonka jälkeen aikavirasto. verkoston vetovastuu siirtyi viranomaisilta asukastuvalle. (10. tutkimushaastattelu.) Eräs viranomaistyöryhmään kuuluva kuvailee toiminnan käyntiin lähtemistä alueella näin:

19 14 Asukastupa alko toimii tosi hyvi. Et ne rupes toimii ihanteellisesti mitä voi toimii. Ne rupes järjestää itsenäisesti eri toimintoi, nehä järjesti markkinoita sillonhan meiän ei tarvi olla, sehän toimi ja sillon kun tuli näitä seurakunnan projekteja ja kaikkia näitä lisää ja niil oli niitä omia palavereja Jos ne kerra toimii nää alaryhmät nii hyvi ja asukastupa toimii nii hyvi, ni se riittää Sitte oli puhetta, et kun tarvetta me ollaan taas, ni sitte me tullaa Tällä hetkellä Pormestarinluodossa kokoontuu aluetyöryhmä, jossa ovat kaikki yhteistyökumppanit alueelta edustettuina. Yhteistyön ja verkostoitumisen avulla pystytään ohjaamaan ja käyttämään yhteiset voimavarat koko lähiön ja sen asukkaiden hyväksi. Yhteistyön ja verkostoitumisen avulla pystytään myös vastaamaan mahdollisimman moniin alueen eri asukasryhmien ongelmiin ja haasteisiin.(mannerheimin Lastensuojeluliitto Satakunnan piiri ry. Väliraportti ) Lähiöpalvelupiste Porkkanan ja Porkkanapesä-projektin perustamisen jälkeen alueella on tapahtunut paljon muutosta. Tänä päivänä siellä toimii erilaisia projekteja niin lapsille, nuorille ja aikuisille kuin työttömille ja maahanmuuttajillekin. Vuonna 2000 kartoitettiin, miten asukkaat ovat kokeneet uudet projektit Pormestarinluodon alueella ja miten turvallisuus sekä viihtyvyys ovat parantuneet. Tulokset näyttävät selvästi, että alueen maine ja viihtyvyys on parantunut. Lisäksi Porkkanapesä-projekti arvioitiin parhaimmaksi palveluksi alueella, ja se oli kolmen tärkeimmän toiminnan joukossa alueella. Tutkimuksessa todetaan, että projektit ovat helpottaneet asukkaiden arkipäivää ja uusille palveluille voi vain toivoa pitkää ikää. ( Mäenpää 2000.)

20 15 6 PORKKANAPESÄ-PROJEKTI Porkkanapesä-projekti on tuki- ja turvapaikkakokeilu lapsille ja nuorille Porin Pormestarinluodossa. Kohderyhmänä ovat alle 15-vuotiaat, painopisteenä vuotiaat lapset ja nuoret, sekä lasten vanhemmat. Rahoituksesta on vuosien varrella huolehtinut raha-automaattiyhdistys, Alli Paasikiven säätiö, Varattomien Lasten Päiväkotisäätiö sekä Porin kaupunki. Tarkoituksena on antaa toimintaa ja tekemistä, keskustelua ja neuvontaa aikuisen kanssa sekä tukea vanhemmille kasvatustyössä. Tarkoituksena on myös mahdollisuuden antaminen ainakin yhteen turvalliseen aikuiskontaktiin. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto Satakunnan piiri ry. Väliraportti ) 6.1 Porkkanapesä-projektin synty ja toiminta Vuonna 1996 Pormestarinluodon alueella tehtiin turvallisuustutkimus, jonka mukaan alueen ongelmana on lasten ja varhaisnuorten sosiaalinen syrjäytyminen ja sen hoito, sekä lasten ja nuorten alkoholin ja huumeiden käyttö, nuorisorikollisuus ja turvattomuus. Lasten todettiin olevan ilman hoitoa ja huolenpitoa sekä ennaltaehkäisevä toiminta puuttui. Pormestarinluodon alueella koettiin turvattomuutta ja poliisin toivottiin päivystävän alueella (10. tutkimushaastattelu.) Tutkimushaastattelun mukaan myös koulu toi esiin kokemuksia lasten turvattomuudesta ja pahoinvoinnista ja nosti esiin ajatuksen Porkkanapesän perustamisesta. Ideana oli, että se toimisi lasten turvapaikkana silloin kun kotiin ei voi tai ei halua mennä (10. tutkimushaastattelu ) Aallon (2001, 13) tutkimuksesta käy ilmi, että alueen peruskoulussa Porkkanapesäprojektin kaltaista toimintaa oli suunniteltu jo pitkään. Rahoitus oli kuitenkin ollut esteenä. MLL:n Satakunnan piirin lähtiessä mukaan rahoitusta voitiin hakea yhdistyksen hallinnoimaa Porkkanapesä-projektia varten

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki Parempi Arki Seminaarikierros 3 1.6.2016 Seinäjoki Tervetuloa! Päivän ohjelma: 12.00 Kuulumiskierros 12.15 Kotitehtävien purku (Kaksi ryhmää: 4 tiimiä/ryhmä) 14.15 Kahvi, kotitehtävien yhteenveto, velvoittavat

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus

Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät 27.- 28.11.2014 Helsingin Messukeskus 28.11.2014 Päivän teema: Opiskeluhuollon monialainen yhteistyö ja yksilökohtaisen

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki Parempi Arki Seminaarikierros 1 18.5.2016 Seinäjoki Tervetuloa! Päivän ohjelma: 12.00 Kuulumiskierros 12.15 Kotitehtävien purku (Kaksi ryhmää: 3 tiimiä/ryhmä) 14.15 Kahvi, kotitehtävien yhteenveto, velvoittavat

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot