Perhehoitotyö akuuttipsykiatrisella osastolla hoitotyöntekijöiden kuvaamana
|
|
- Toivo Pääkkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Perhehoitotyö akuuttipsykiatrisella osastolla hoitotyöntekijöiden kuvaamana Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2008 Tampereen yliopisto Hoitotieteen laitos Anne Kivimäki
2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Hoitotieteen laitos Anne Kivimäki: Perhehoitotyö akuuttipsykiatrisella osastolla hoitotyöntekijöiden kuvaamana Pro gradu tutkielma, 74 sivua, 4 liitettä Ohjaajat: Päivi Åstedt-Kurki, professori, THT Meeri Koivula, lehtori, TtT Hoitotiede Huhtikuu 2008 Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia perhehoitotyöstä akuuttipsykiatrian osastolla. Tarkoituksena oli kuvata perhehoitotyön käsitettä ja sen sisältöä sekä siihen liittyviä käsityksiä hoitajien kokemusten perusteella. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää psykiatrisen hoitotyön suunnittelussa ja kehittämisessä. Tutkimus oli menetelmältään kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla marraskuussa 2006 tietyllä akuuttipsykiatrisella osastolla työskenteleviä hoitotyöntekijöitä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, haastateltavia oli kahdeksan (n=8). Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällön analyysiä. Perhehoitotyö nähtiin tärkeänä osana potilaan kokonaisvaltaista, hyvää hoitoa. Perhehoitotyö koostuu sekä suunnitelmallisesta yhteistyöstä perheiden kanssa että arkisemmasta perheiden huomioon ottamisesta jokapäiväisissä tilanteissa. Perhehoitotyön merkittävimmiksi tavoitteiksi kuvattiin perheen tiedon lisääminen, perheen tukeminen sekä tarpeenmukaisen avohoidon piiriin ohjaaminen. Hoitajat korostivat perhehoitotyön olevan moniammatillista yhteistyötä, joka toteutuu tapauskohtaisesti, kunkin potilaan ja perheen yksilöllisyys huomioon ottaen. Perhehoitotyöhön kannustavina seikkoina hoitotyöntekijät toivat esiin riittävät tiedot ja taidot, hoitajan oman motivaation, riittävän käytettävissä olevan ajan sekä perhehoitotyöhön ulkopuolelta saatavan tuen ja arvostuksen. Perhehoitotyötä estävinä tekijöinä sitä vastoin nähtiin potilaan tai perheen kieltäytyminen yhteistyöstä, hoitojaksojen lyhytkestoisuus sekä riittämätön tieto erilaisista avohoidon mahdollisuuksista, joihin perheitä voisi ohjata. Perhehoitotyön kehittäminen nähdään tärkeänä, mutta haasteellisena tehtävänä. Perhehoitotyötä arvostetaan ja korostetaan hoitotyön toimintayksiköissä, mutta käytännössä yhteinen toimintatapa tai -malli on vielä useimmiten kehittämättä. Aiheeseen liittyvää koulutusta on saatavilla ja se nähdään tarpeellisena. Tässä tutkimuksessa korostui kuitenkin se, että hoitajat eivät vielä koe saavansa tekemälleen perhehoitotyölle mielestään riittävää tukea ja yleistä arvostusta. Avainsanat: akuuttipsykiatrinen hoitotyö, perhehoitotyö
3 ABSTRACT University of Tampere Department of Nursing Science Kivimäki Anne: Family Nursing on an Acute Psychiatric Ward as Described by Nurses Master s thesis, 74 pages, 4 appendices Supervisors: Päivi Åstedt-Kurki, PhD., RN, Professor Meeri Koivula, PhD., RN, Senior Lecturer Nursing Science April 2008 The purpose of this study was to describe nurses experiences of family nursing on an acute psychiatric ward. The purpose was also to describe the concept of family nursing and its content in nurses experiences. The aim of the study was to produce information that can be utilized in planning and development of psychiatric nursing. Data was collected by interviewing nurses who were working on an acute psychiatric ward. In total eight (n=8) interviews were conducted. The material was analyzed by the inductive content analysis method. Family nursing was seen as an important part of the holistic, good care of a patient. Family nursing was seen to consist of both systematic cooperation with families and taking account of families in everyday situations. The most important aims of family nursing were to increase the knowledge of the family, support the family and to guide the family forward with outpatient care. The nurses reported that family nursing is multiprofessional work and pays regard to the individuality of every patient and family. Sufficient knowledge and skills, nurses` own motivation, enough time and support from outside were things that nurses regarded as factors that conducive to family nursing. Factors inhibiting family nursing were non-compliance of the family or patient, short hospital stay and insufficient knowledge of different outpatient options for families. The enrichment of family nursing is seen to be important but challenging. Family nursing is already valued and enhanced in many care units but some kind of common practice is still missing. There is appropriate education available and it is considered necessary. In this study it was emphasized that nurses feel they lack support and appreciation for the family nursing they are providing. Key words: Acute psychiatric nursing, family nursing
4 Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TAUSTA 1 2. TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Perhehoitotyö Psykiatrinen perhehoitotyö Yhteenveto teoreettisista lähtökohdista TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Metodologiset lähtökohdat Tutkimuksen kohdejoukon valitseminen Tutkimusaineiston keruu Aineiston analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET Perhehoitotyön lähtökohdat akuuttipsykiatrian osastolla Perheen määrittelyn monimuotoisuus Perhehoitotyön hoitajalle asettamat vaatimukset Perhehoitotyön osastolle asettamat vaatimukset Perhehoitotyön olemassa olevat edellytykset tutkittavalla osastolla Perhehoitotyön moniammatillisuus Perhehoitotyön tarkoitus hoitajan kokemana Perhe potilaan voimavarana tai toipumista estävänä tekijänä Perheiden ohjaaminen ja tiedon ja tuen saanti Perheiden toiveiden ja odotusten kuuleminen Potilaan perheen huomioon ottaminen Hoitaja perhehoitotyön toteuttajana Hoitajan ja perheen kohtaaminen Hoitaja ja potilaan perheen tutuksi tuleminen Luottamus potilaan ja perheen välisessä yhteistyössä Yksilöllisyys perheiden hoitotyössä Perhehoitotyön haasteet ja vaikeudet hoitajan kokemana 51
5 5.6 Perhehoitotyön mahdollisuudet tutkittavalla osastolla Perhehoitotyöhön kannustavat tekijät akuuttipsykiatrian Osastolla Perhehoitotyötä rajoittavat tekijät akuuttipsykiatrian Osastolla Yhteenveto tutkimuksen tuloksista POHDINTA Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Tutkimustulosten tarkastelua Hoitotyön kehittäminen ja jatkotutkimusaiheet 65 LÄHTEET 67 LIITTEET ( 4 sivua )
6 1. TUTKIMUKSEN TAUSTA Hoitotyössä on ollut tapana keskittyä ihmiseen yksilönä. Potilasta, eli perheenjäsentä joka sairastaa, on tutkittu ja hoidettu yksilönä, huomioimatta muita ihmisiä hänen ympärillään. Potilas on nähty yksittäisenä perheen osana, jonka kohdalla on tarkoitus hoitotyön avulla saada muutoksia aikaan. (Cutillo-Schmitter 1993) Perheestä on kuitenkin jo 1960-luvulla alettu käytännön hoitotyössä puhua ensin hoitotyön asiakkaan taustatekijänä ja vähitellen myös hoitotyön asiakkaana. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999) Perheenjäsenen sairastuminen vaikuttaa koko perheeseen ja sen hyvinvointiin. Sairastuminen muuttaa koko perheen toimintaa ja perheenjäsenet reagoivat eri tavoin muutoksiin, joita sairastuminen tuo. (Cutillo-Schmitter 1993; Tarkka, Paavilainen, Lehti & Åstedt-Kurki 2003) Perheen merkitys potilaan ja asiakkaan kannalta on suuri. Perhe on heidän kannaltaan arvokas voimavara, jota tulisi hyödyntää. Perheeltä saatu tuki voi lisätä potilaan hyvää oloa ja kohentaa hänen terveydentilaansa. Perheen tukiessa potilasta, voi hänen sairaalassaoloaikansa lyhentyä ja sitä kautta voidaan vaikuttaa suotuisasti jopa kustannuksiin. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, Paavilainen, Lehti, Åstedt-Kurki & Tarkka 2006) Perhehoitotyön päämäärä on perheen ja sen jäsenten hyvinvoinnin ja terveydentilan edistäminen ja tukeminen. Sen vuoksi tarvitaan tietoa ihmisen terveydestä ja hyvinvoinnista yksilön, perheen ja yhteisön kannalta. Tällä tutkimustiedolla on merkitystä perheen entistä monipuolisemmassa ymmärtämisessä ja perhehoitotyön kehittämisessä terveydenhuollon eri sektoreilla. (Åstedt-Kurki, Paavilainen & Paunonen 1997) Perhekeskeisyyden käsitteellinen tunnistaminen ei kuitenkaan yksin riitä kehittämään hoitotyön käytäntöä. Tärkeää olisi myös tutkia, kuinka perhekeskeisyys todellisuudessa toteutuu ja kuinka erilaiset perheeseen liittyvät lähestymistavat näkyvät hoitotyön käytännössä. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999) Svavarsdottirin (2006) mukaan Skandinavian alueella hoitotyö on jo hyvin paljon suuntautunut perhekeskeisyyteen, perheet otetaan huomioon sekä tieteellisessä hoitotyön tutkimuksessa että käytännön hoitotyössä. Etenkin psykiatrisen hoitotyön alueella perheen huomioiminen on tullut vahvasti osaksi potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Potilaan omaisiin on vähitellen totuttu ottamaan yhteyttä 1
7 ja myös heidän tilanteensa on otettu huomioon potilasta hoidettaessa. (Välimäki, Holopainen & Jokinen 2000) Potilaan perheen huomioon ottaminen vaatii kuitenkin hoitotyöntekijältä laajaa näkökulmaa potilaan hoitamiseen. Hoitotyöntekijän tulee ottaa huomioon terveyden ja sairauden sekä yksilön ja perheen väliset yhteydet, pyrkiessään edistämään perheen ja sen jäsenten hyvinvointia ja terveydentilaa. (Åstedt-Kurki ym. 1997) Tämän vuoksi tarvitaan tietoa ihmisen terveydestä ja hyvinvoinnista yksilön, perheen ja yhteisön kannalta. Hoitotyöntekijöiltä edellytetään siis yhä enemmän laajaalaista tietoa mm. hoitotyön käytännöstä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta hoitotieteen ja muiden lähitieteiden alueelta. (Välimäki ym. 2000) Onkin tärkeää tutkia, mitä eri ihmiset tarkoittavat perhehoitotyöllä ja miten sitä hoitotyössä toteutetaan. Perustietoa tarvitaan, jotta palvelujen vastaavuutta asiakkaiden tarpeisiin voidaan edelleen kehittää. (Hakulinen & Koponen & Paunonen 1999) Tämän tutkimuksen avulla on tarkoitus kuvata akuuttipsykiatrisella osastolla työskentelevien hoitotyöntekijöiden käsityksiä perhehoitotyöstä ja sen toteutumisesta osastolla, jossa he työskentelevät. Tavoitteena on saada tietoa hoitajien tavoista ottaa huomioon potilaan perhettä hoidon aikana, sekä heidän kokemuksiaan perhehoitotyön edellytyksistä ja toteutumisesta osastolla. Tutkimuksen avulla on tarkoitus myös kuvata hoitajan näkemystä perhehoitotyön merkityksestä akuuttipsykiatrisessa hoitotyössä. Tutkimuksen aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja aikaisempia tutkimuksia haettiin systemaattisilla kirjallisuushauilla CINAHL-, Medic-, PsycINFO-, Terveysportti-, Linda- ja Arto-tietokannoista. Hakusanoina käytettiin mm. psychiatric family nursing, family nursing, perhehoitotyö, psykiatrinen perhehoitotyö. 2
8 2. TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perhehoitotyö Perhehoitotyö on hoitamisen alue, joka on vähitellen kehittynyt, seuraten yhteiskunnassa tapahtuneita erilaisia muutoksia. Kokemus on osoittanut perhehoitotyöhön suuntautumisen tarpeelliseksi, vaikkakin käytännössä sen toteutus on ollut hidasta ja on vieläkin osittain alkutaipaleella. Perhehoitotyölle on alkanut muodostua tehtyjen tutkimusten tuottaman tiedon perusteella yhä vahvistuva teoreettinen pohja. Aikaisemmin oli vallalla ajatus, että hoitotyössä keskitytään lähinnä yksilön hoitamiseen, ajatellen perhettä taustalla olevana joukkona. Hoitotyöntekijöille oli myös vierasta toimintamalli, jossa koko perhe otetaan mukaan yksilön sairautta käsiteltäessä. Vähitellen teorian kehittymisen myötä perhehoitotyö on alkanut tulla luontevasti osaksi potilaan hyvää hoitoa. Perhe on tullut taka-alalta esille, mukaan hoitotyön toteuttamiseen. (Coleman 2002; Bomar 2004) Hoitotyön käytännön kehittäminen potilaan kokonaisuuden huomioon ottavaan suuntaan ei ole mahdollista ilman, että koko perhe osallistuu hoitotyön toimintaan. (Åstedt-Kurki, Paunonen & Lehti 1997; Tarkka ym. 2003; Paavilainen ym. 2006) Vallitseva kulttuuri, yhteisö ja määrittelijän oma näkökulma vaikuttavat käsitteen perhe, määrittelyyn. Entisaikaan oli helpompi määritellä käsitteen perhe sisältö. Yhteinen sukunimi, sama ikäluokka ja suvunjatkamistavoite olivat tekijöitä joiden perusteella saatettiin jotakin ryhmää nimittää perheeksi. Nämä tunnusmerkit eivät ole enää nykyään luotettavia. Ihmiset valitsevat kumppaninsa eri perustein, eivätkä välttämättä edes koskaan kutsu yhteistä elämänmuotoaan perheeksi. (Fawcett 1993) Jokaisen perheen oma määritelmä on tärkeää hoitotyössä. Käytännössä perhe- ja asiakaskeskeisyyden paras lähtökohta on asiakkaan oma käsitys perheen merkityksestä. Jokaisella perheellä on omia erityispiirteitään, vaikka perhettä yhdistävä yhteinen kulttuuri usein muistuttaakin yhteiskunnassa vallitsevaa kulttuuria. Perheen määritelmä pohjautuu aina yksilön sille antamalle ja kokemalle merkitykselle. Yksilöt muodostavat perheen. Jokainen perheenjäsen elää omaa ainutlaatuista elämäntilannettaan. Elämäntilanteessa osatekijöinä ovat vanhemmat, sukupuoli, syntymäjärjestys, ystävät, harrastukset ja työ. Perheenjäsenillä on lisäksi yhteinen oma perhetilanne, johon vaikuttavat perheen kehitysvaihe, yhteinen asunto ja perheen yhteiset säännöt. (Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, 3
9 Nikula, Pekkarinen, Peni & Värmälä 1998; Johnson 1998) Sosiaaliset siteet saattavat potilaan määrittelyssä olla keskeisempiä kuin biologiset tai juridiset siteet. (Paavilainen, Åstedt-Kurki & Paunonen 2000) Åstedt-Kurjen, Paavilaisen, Tammentien ja Paunonen-Ilmosen (2001) tutkimuksen mukaan hoitotyön tekijät pitävät potilaan perheenjäsenten kanssa vuorovaikutuksessa olemista erittäin tärkeänä hoitotyön osana. Tämä vuorovaikutus ja sen toteuttaminen perustuu voimakkaasti yleisesti yksikössä vallitseviin asenteisiin. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen toteuttamiseen vaikuttavat erilaiset seikat, kuten käytettävissä oleva aika ja fyysiset tilat. Onnistuneen perhehoitotyön toteuttamiseksi olisi syytä lisätä koulutusta koko hoitoyksikön henkilökunnalle, tavoitteena vaikuttaa asenteisiin ja lisätä ammatillista erityisosaamista perhehoitotyön alueella. Uuden tiedon sisäistämiseen ja soveltamiseen käytännön hoitotyöhön tarvitaan paljon koulutusta sekä hoitajien omaa motivaatiota työnsä kehittämiseen. (Santahuhta 1999; Bomar 2004) Söderström, Benzein & Saveman (2003) ovat tutkimuksessaan kartoittaneet hoitajien kokemuksia perheiden hoitamisesta tehohoidon yksiköissä. Tulokset osoittavat perhehoitotyön olevan tärkeää myös tehohoidon alueella, mutta myös sen että se on vaativaa työtä ja edellyttää hoitajalta omaaloitteisuutta. Tutkimuksen mukaan perhehoitotyö vaatisi riittävän aktiivisesti toteutuakseen tarkoituksenmukaiset tilat, riittävästi aikaa sekä yhtenäisen toimintamallin tai käytännön kussakin yksikössä. Perhehoitotyön tavoitteena on, että hoitotyö koostuisi toiminnoista, jotka vahvistavat perheen voimavaroja ja kykyä vastata erilaisiin muutoksiin. (Havukainen ym. 2007) Hoidossa tulee analysoida ja ottaa huomioon terveyden ja sairauden sekä yksilön ja perheen väliset yhteydet. Hoitotyössä selvitetään perheen toimivuuden ja terveyden ja sairauden väliset suhteet. Tämä edellyttää tietoa perheen kehityksellisistä vaiheista, tehtävistä, toiminnoista, perhedynamiikasta ja selviytymiskeinoista. Perheen merkitystä ei nähdä vain yksilön taustavoimana, vaan perustana perhehoitotyössä on perheen käsitteleminen ryhmänä hoitotyön prosessissa. Paunosen ja Vehviläinen-Julkusen (1999) mukaan perhehoitotyön vähimmäisennakkoehtona voidaan pitää näkökulmaa, jossa perhe on taustatekijänä. Ilman sitä yksilön hoitaminen on täysin perheestä erillään. Hoitotieteellinen tieto auttaa hoitavaa henkilöä kehittämään omaa työtään potilaan läheisen huomioon ottavaksi. Tällöin otetaan huomioon läheisen kokemukset ja hänen yksilölliset tarpeensa. (Potinkara 2004) Kun hoitava henkilö voi tuntea olleensa perheelle 4
10 avuksi, kokee hän myös onnistuneensa työssään. Tämä osaltaan syventää työskentelyä, vähentää työn rasittavuutta ja lisää tyytyväisyyttä siihen. (Maijala 2004) Perhekeskeisen hoitotyön keskeisimmät osa-alueet ovat Bomarin (1996) mukaan: yhteisön tai perheen kehitysmuutoksen vaihe, yhteisön tai perheen selviytymiskyky, yhteisön tai perheen eheys, yhteisön tai perheen vuorovaikutus ja yhteisön tai perheen terveys. Perhekeskeisessä terveydenhoidossa on haasteellista tarkastella elämää prosessina, elämänkaaren vaiheina, jossa jokainen vaihe rakentuu edellisen varaan. Yksilön itsemääräämisoikeus ja vastuun merkitys tuovat lisää haasteita. Perhekeskeinen työ edellyttää yksilön tai perheen elämänkulun ja siihen vaikuttaneiden tekijöiden ymmärtämistä. (Etzell ym. 1998) Perhehoitotyön päämäärä on perheen ja sen jäsenten hyvinvoinnin ja terveydentilan edistäminen ja tukeminen. Sitä varten tarvitaan tietoa ihmisen terveydestä ja hyvinvoinnista yksilön, perheen ja yhteisön kannalta. Tällä tutkimustiedolla on merkitystä, jotta voidaan ymmärtää perhettä entistä monipuolisemmin, sekä kehittää perhehoitotyötä eri terveydenhuollon sektoreilla. (Åstedt-Kurki, Paavilainen & Paunonen 1997; Svavarsdottir 2006) Puhtaimmillaan perhehoitotyön voi katsoa olevan silloin, kun perhe nähdään hoitotyön asiakkaana (Havukainen ym. 2007). Hoitohenkilökunnan kesken olisi keskusteltava siitä, mitä perhehoitotyöllä ymmärretään, koska perheitä kohdellaan eri tavalla eikä osastoilla ole välttämättä yhteisiä sopimuksia perhehoitotyön toteuttamisesta. Olisi tärkeää, että kaikki toteuttaisivat perhehoitotyötä tavalla, joka vastaa potilaan tarpeisiin. Perhehoitotyön kehittämisen perustana on perheiden näkemysten huomiointi ja hoitotyön tavoitteena perheen tarpeiden toteuttaminen. (Heino-Tolonen 2000) Heino-Tolosen (2000) tutkimuksen mukaan suomalaisten yliopistosairaaloiden hoitotyön johtajat käsittävät perhehoitotyöllä perheen osallistumisen hoitamiseen yhdessä hoitajan kanssa sekä perheen vaikuttamisen lapsen hoitoon esim. tuomalla omat yksilölliset tarpeensa esiin. Perhehoitotyöhön koettiin kuuluvan perheiden kanssa keskusteleminen, puhuttaessa perheiden voimavarojen tukemisesta. Perheen omista tarpeista riippuu, miten paljon perhe osallistuu hoitamiseen eli perheiden yksilöllisyyttä on aina kunnioitettava perhehoitotyön toteuttamisessa. (Heino-Tolonen 2000) Hoitavalla henkilökunnalla tulisi olla aikaa kohdata omaiset ja heidät tarpeensa yksilöllisesti. Perheen kohtaamisessa hoitaja 5
11 tarvitsee herkkyyttä tunnistaa ja kartoittaa omaisten hyvinvoinnin tila ja tuen tarve. (Eriksson 1996) Hopia (2006) on väitöskirjatutkimuksessaan tarkastellut pitkäaikaissairaiden lasten perheiden terveyttä edistäviä tekijöitä. Tutkimuksen mukaan hoitotyöntekijä toimintatavoillaan vaikuttaa itse paljon siihen, miten perhettä huomioi ja sitä tukee. Hoitaja voi suhtautua perheeseen eri tavoin, joko panostamalla paljon ja säännönmukaisesti perhetilanteisiin tai sitten sivuuttamalla suurin osa perheen kanssa mahdollisesta yhteistyöstä. Tutkimuksen mukaan hoitotyöntekijät oli jaettavissa kolmeen eri tyyppiin, sen mukaan kuinka he perheiden terveyttä hoitotyössään edistivät. Esille nousivat ns. systemaattinen hoitotyö, selektiivinen hoitotyö sekä tilannesidonnainen hoitotyö. Nämä toimintatapojen otsikot kuvaavat hoitajan toimintatapaa potilaan perheiden kanssa. Potinkara (2004) on tutkimuksessaan tarkastellut potilaan läheisen ja hoitavan henkilön välistä yhteistyötä. Hän kuvaa tuota yhteistyösuhdetta auttavaksi kanssakäymiseksi. Se on hoitavan henkilön läsnä olemista ja läheisen voiman lisäämistä. Läheinen on potilaan edustaja, välittäjä, potilaan asioista huolehtija, potilaan hoitoon osallistuja ja potilaan kanssakulkija. Tämän yhteistyösuhteen lopputuloksena voi olla joko läheisen luottamus tai epäluottamus potilaan hoitoa tai hoitavia henkilöitä kohtaan. Potilaiden perheet tulisi kohdata aina yksilöllisesti. Tutkimuksen mukaan on neljä erilaista tapaa saada perheiden elämää vakautettua perheenjäsenen sairastaessa vakavasti. Nämä ovat: sairaudesta irtautuminen, sitä vastaan taisteleminen, sen kanssa elämään totutteleminen ja siihen alistuminen. Perheitä ei tulisi koskaan yhdenmukaistaa, vaan hoitohenkilökunnan tulisi tunnistaa kunkin perheen käyttäytymisen ja elämän vakautumisen vaihe, jolloin hoito suunnitellaan yksilöllisesti perheelle sopivaksi. Hoitotyöntekijät vastaavat omasta mielestään eniten omaisen tarpeeseen saada tietoa potilaan hoidosta ja sairaudesta, hoitajat pitävät potilaan hoitoon liittyvää tiedon tarvetta muita tärkeämpänä asiana. (Ponkala, Suominen & Leino-Kilpi 1996) Tiedon täsmällisyys ja johdonmukaisuus on olennaista, potilaan omaisten ollessa kiinnostuneita potilaan hoitoon liittyvistä asioista. Tiedon antamisen tapa on tärkeää omaisten tyytyväisyyden lisäämiseksi. Omaiset toivovat saavansa tietoa pyytämättä ja säännöllisesti koko hoitoprosessin ajan. Omaiset kokevat keskeiseksi asiaksi sen, että asiat selitetään ymmärrettävässä muodossa ja rehellisesti. (Eriksson 1996; Ponkala ym. 1996) 6
12 Perhehoitotyön käsite on vielä jossain määrin epäselvä myös hoitotyöntekijöille, se saatetaan sekoittaa esim. perheterapian ja perhetyön käsitteiden kanssa. Perheterapialla tarkoitetaan terapiamuotoa, jossa koulutettu psykoterapeutti tai useampi hoitaa yhtä aikaa yhtä tai useampaa perheenjäsentä, tai laajempaa verkostoa. Perheterapian avulla on tarkoitus tehdä näkyviksi perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa tai yksittäisen perheenjäsenen toiminnassa ilmenevät ongelmat. Perheterapian tarkoitus on myös tarjota ratkaisuja perheen sisäisten voimavarojen ja vahvuuksien löytämiseen ja käyttöön ottamiseen. (Rönkä & Kinnunen 2002) Perhetyö taas tarkoittaa sosiaali- & terveysjärjestelmän palvelumuotoa, jonka tarkoituksena on huolehtia tuen tarpeessa olevien perheiden tilanteiden mukaisesta ohjaamisesta palvelujen piiriin. Perhetyön tavoite on toimia yleensä ennaltaehkäisevästi tukien perheiden voimavaroja ja toimintakykyä siten, että voidaan ennalta ehkäistä ongelmien syntyä perheen vuorovaikutussuhteissa tai esimerkiksi vanhemmuudessa. (Kuipers 2005; Järvinen 2007) Tässä työssä käytetään perhehoitotyön käsitettä edellä mainittuja käsitteitä laajemmassa merkityksessä eli yhtenä osana sairaalassa tapahtuvaa potilaan hyvää hoitotyötä. 2.2 Psykiatrinen perhehoitotyö Psykiatrisen hoitotyön ja mielenterveystyön alueella on tapahtunut viime vuosina hyvin paljon erilaisia muutoksia, jotka ovat seurausta koko yhteiskunnan ja psykiatrian terveyspalvelujärjestelmän sisällä tapahtuneista muutoksista. Hoitotyöntekijät ovat joutuneet sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin ja muuttamaan uusiin hoitoympäristöihin sekä ottamaan käyttöön uusia hoitomuotoja lyhyellä aikavälillä. Hoitotyöntekijöiltä edellytetään yhä enemmän aktiivisuutta ja itsenäistä päätöksentekoa sekä laaja-alaista tietoa mm. hoitotyön käytännöstä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta hoitotieteen ja muiden lähitieteiden alueelta, hallinnosta, terveystaloustieteestä, tutkimusmenetelmistä ja hoitamisen etiikasta. (Välimäki ym. 2000) Psykiatriseen perhehoitotyöhön liittyvää tutkimustietoa on jo olemassa, mutta tähän asti se on keskittynyt usein lähinnä lastenpsykiatriseen, lapsiperheisiin kohdistuvaan perhehoitotyöhön. Tuolloin on nähty perheen lapsi potilaana, jonka perhe otetaan mukaan potilaan hoitoon. Tutkimusta on tehty myös jonkin verran aikuispotilaiden ja perheiden 7
13 näkökulmasta, eli tarkastellen potilaan ja hänen perheensä kokemuksia perhehoitotyöstä ja sen toteutumisesta. Potilailta on tiedusteltu heidän tyytyväisyyttään hoidon eri osaalueisiin, joissa perheen ja läheisten huomioiminen on ollut yhtenä osana. Myös läheisiltä ja omaisilta on kysytty heidän kokemuksiaan perhehoitotyöstä heidän kohdallaan. Hoitavan henkilökunnan näkökulmasta perhehoitotyötä on tarkasteltu ja tutkittu kuitenkin vähemmän luvulla sopeutuminen perhekeskeiseen ja avohoitoon ei ollut helppoa. Muutosta kohtaan oli pelkoja sekä potilailla. omaisilla, että henkilökunnalla. Hoitajat olivat ikään kuin pakon edessä ottaessaan yhteyttä potilaan omaisiin. Omaiset taas saattoivat pelätä, että heitä syyllistetään. Vähitellen psykiatrisen hoitotyön alueella on kuitenkin päästy yhä lähemmäksi hoidon inhimillisyyttä ja ihmisten keskinäistä tasa-arvoa. (Haarakangas & Seikkula 1999) Yhä vieläkin kuitenkin hoitajien kokemusten mukaan erityisesti pitkään sairastaneen potilaan perheenjäsenillä voi olla vaikeuksia sopeutua ajatukseen, että hoitotyössä heitä otetaan yhä enemmän mukaan potilaan hoitoon ja sen suunnitteluun. He ovat olleet seuraamassa potilaan hoitoa jo aikoina, jolloin perhehoitotyö ei vielä ollut suuressa roolissa psykiatrisessa hoitotyössä. (Sjöblom, Pejlert & Asplund 2005) Hoitotyön toiminta lähtee aina potilaan tarpeista ja sen olennaisena tavoitteena on potilaan tyytyväisyys, mikä on siten osa potilaan hoidon laatua. (Perälä 1997) Potilaan toipumiselle ja hoidolle on eduksi, jos hänen läheisensä voivat olla heti hoidon alusta asti tukena. Sillä on merkitystä potilaan itsensä lisäksi myös muille perheenjäsenille, kun he tietävät mistä potilaan voinnissa ja hoidossa on kyse. (Merinder, Laugesen, Viuff, Espesen, Misfelt & Clemmesen 1999; Välimäki ym. 2000). Tulevaisuudessa odotetaan yhä enemmän aktiivista osallistumista potilaan perheeltä tai muilta läheisiltä. Tämä osallistuminen voi olla esimerkiksi pitkäaikaissairaiden läheisille erityisen raskasta ja stressaavaakin. Perheen toimintatavat tai esimerkiksi perheenjäsenten roolit saattavat selkeästi joutua muutokseen yhden perheenjäsenen sairastumisen myötä. Myös ympäristön suhtautumisesta aiheutuva sosiaalinen paine ja stressi tuovat lisätaakkaa. Omaiset tarvitsevat tämän vuoksi paljon tietoa ja tukea. Hoitotyöntekijät ovat tässä suhteessa avainasemassa, ottamassa selvää millaista tietoa omaisilla jo on ja mitä tukea he näyttäisivät erityisesti tarvitsevan. (Välimäki ym. 2000) 8
14 Psykiatrinen hoitotyö on monen ammatin välistä tiimityöskentelyä. Tiimissä työskentelee hoitotyön edustajien lisäksi esimerkiksi psykiatri, lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä ja sairaalateologi. Psykiatrisen hoitotyön ammattilaiset ovat tällöin hoitotyön asiantuntijoina tuomassa omaa tietämystään potilaiden hoitoon. Eri ammattiryhmistä hoitotyöntekijät ovat eniten suorassa vuorovaikutussuhteessa potilaaseen ja hänen läheisiinsä. Tällöin heillä on erityisesti mahdollisuus toimia potilaiden ja heidän omaistensa etujen ajajana hoitotiimissä, jos he eivät itse ole siihen aina kykeneviä. (Välimäki ym. 2000) Hoitotyöntekijöihin kohdistuu tästä syystä myös monenlaisia toiveita ja odotuksia, potilaan perheenjäsenten ja muiden hoitavien ammattiryhmienkin taholta. Hoitotyöntekijä voi joutua kuormittavaan tilanteeseen, mikäli käytännössä ei ole mahdollisuuksia perhehoitotyön toteuttamiseen perheen tai muiden työntekijöiden odottamalla tavalla. (Sjöblom ym. 2005) Psykiatrisen potilaan omainen kokee läheisensä psyykkisen sairastumisen kriisinä tai onnettomuutena, joka aiheuttaa hänelle kärsimystä. Perheenjäsenet kokevat avuttomuutta, syyllisyyttä ja epätoivoakin. Sairaalaan joutuminen, mahdolliset pakkotoimenpiteet tai sairastuneen kieltäytyminen tarjotusta hoidosta ja lääkityksestä aiheuttavat helposti hämmennystä. Psyykkinen sairastuminen voi tuntua perheenjäsenestä uhkaavalta ja herättää pelkoa myös omasta sairastumisesta. Psykiatrisen potilaan omainen kokee usein psyykkiseen sairastumiseen liittyvän sosiaalisen leimautumisen yhtenä taakan tai kärsimyksen lähteenä. Omaisen on vaikea käsittää sosiaalista leimaamista ja se herättää hänessä negatiivisia tunteita: syyllisyyttä, toivottomuutta ja tuskaa. Omainen voi myös surra. Puolison sairastumisen myötä avioliittoon voi tulla ristiriitoja, jotka aiheuttavat omaiselle kärsimystä. Omainen saattaa pitää läheisensä sairastumista käsittämättömänä ja epäuskottavana. Omainen kokee suurena taakkana omat itsesyytökset ja syyllisyydentunteet. Omainen saattaa salata ystäviltään, sukulaisiltaan, työtovereiltaan ja naapureiltaan perheenjäsenen psyykkisen sairastumisen ja eristäytyä. Omainen joutuu läheisen sairastuttua ottamaan kantaa siihen, mistä hoitoa tai apua haetaan. Päätös psykiatrisesta hoidosta voi olla vaikea. Potilaan saaminen asianmukaiseen hoitoon edellyttää omaiselta tietoa eri hoitomahdollisuuksista. (Jokinen 2001) Perheen ja kasvuympäristön merkitys ovat tärkeä osa potilaan hoitoa. Siksi psykiatrisen hoitotyöntekijän tulee ymmärtää niiden merkitys potilaan elämäntilanteelle. Perheen kohtaamisessa työntekijällä tulee olla valmiuksia kohdella kaikkia perheenjäseniä 9
15 tasapuolisesti ja ottaa huomioon kaikkien mielipiteet. On tärkeää myös ottaa huomioon, että kaikki potilaat eivät halua omaistensa tietävän heidän saavan psykiatrista hoitoa tai että omaiset ovat mukana hoitoprosessissa. Kaikilla omaisilla ei myöskään riitä voimavaroja osallistua hoitoon ja kantaa siitä aiheutuvia paineita. Myös omainen saattaa kärsiä mielenterveyden häiriöstä. Tämä aiheuttaa haasteita hoitohenkilökunnan ammattitaidolle ja vaitiolovelvollisuudelle. Ristaniemen (2005) tutkimuksen mukaan läheisten rooli korostui psykiatrisen hoitojakson alkuvaiheessa, mutta myöhemmin perheet kokivat järjestetyt perhetapaamiset sairaalassa jopa kielteisiksi. Perheenjäsenten, etenkin perheen lasten huomioiminen olisi kuitenkin tärkeää yhden perheenjäsenen sairastuttua mielenterveyden häiriöön. Näiden vaikeiden asioiden käsitteleminen myös perheen tasolla sekä eri perheenjäsenten tarpeiden kartoittaminen on hoitotyöntekijän tehtävä. (Välimäki ym. 2000) Viime vuosikymmenien aikana psykiatriset hoitajat ovat yhä enemmän joutuneet tarkkailemaan ja ottamaan huomioon asiakkaansa ja tämän perheen välisiä suhteita sekä sairaalahoidon aikana, että tehdessään kotikäyntejä. Hoitajat ovat raportoineet, kuinka erilaisia toiminta- ja käyttäytymismalleja perheenjäsenet saavat heidän asiakkailtaan ja päinvastoin. Näiden havaintojen avulla on ryhmässä voitu vaikuttaa hoitotapoihin ja asiakkaan ongelmien kohtaamiseen. Perheen huomioiminen ja heille esitetyt relevantit kysymykset voivat auttaa hoitotiimiä laajentamaan näkemystään niin, että voidaan edistää koko perheen hyvinvointia. Samalla on mahdollista päästä positiivisempiin hoitotuloksiin. Tuntemalla potilas ja hänen sosiaaliset suhteensa, voi hoitaja saavuttaa huomattavasti laajemman näkemyksen jonka avulla on mahdollista ohjata hoidon toteutumista paremmin ottamaan huomioon potilaan ja hänen perheensä tarpeet ja odotukset. (Cutillo-Schmitter 1993) Perheet usein häpeävät psyykkistä sairautta ja yrittävät pitää sairauden piilossa. Perheet eivät helposti kerro sairaudesta ystävilleen. Sairauden nostattamat vihan, pettymyksen ja voimattomuuden tunteet vaativat perheeltä sopeutumista. Läheisen sairauden vaikutukset ovat moninaiset ja usein läheisen sairastaminen hallitsee merkittävästi omaisten elämää. Vaikutukset ulottuvat useille elämänalueille, kuten tunteisiin, ihmissuhteisiin, omaan terveyteen, elämäntapaan ja harrastuksiin. Perheet tarvitsisivatkin siis tietoa sairauden varhaisista varomerkeistä ja tavoista ratkaista sairauden vaiheiden mukanaan tuomia ongelmia. Tällöin perheenjäsenet voisivat tukea sairastunutta perheenjäsentä 10
16 hakeutumaan ajoissa hoitoon ja samalla sopeutua itse paremmin muuttuvaan tilanteeseen. (Kuoppala 1999; O Connell 2006) Työntekijät ovat kuvanneet perheen terveyttä edistäviksi työmenetelmiksi osallistumisen mahdollistamisen, kannustamisen, tiedon lisäämisen, ohjaamisen sekä yhdessä tekemisen. Tiedon lisääminen on terveyden edistämisen työmenetelmistä keskeisin. Työmenetelmissä korostuu myös asiantuntijalähtöisyys ja keskeisyys. (Sirviö 2003) Suuren haasteen hoitotyötä tekevälle taholle aiheuttaa vanhempien tilanteesta kertominen perheen lapsille. Vanhemman häiriön puheeksi ottaminen auttaa lasta ymmärtämään oikealla tavalla omia kokemuksiaan perheestä ja auttaa myös selvittämään väärinkäsityksiä. Jokaisessa mielenterveystyötä tekevässä toimipaikassa pitäisi rutiininomaisesti kartoittaa potilaan elämäntilannetta, onko potilaalla lapsia, pidetäänkö heistä huolta ja ovatko he turvassa. Myös lasten mahdollisen oman hoidon tarve olisi selvitettävä. Mikäli lapsi oireilee, pitäisi hänet pystyä ohjaamaan tarvittavan hoidon piiriin. Vanhemmat ovat itsekin usein lapsistaan huolissaan, mutta eivät välttämättä itse pysty näkemään heidän vaikeuksiaan. Sekä hoitoon ohjaaminen, että yhteistyön lastensuojelun kanssa tulisi pyrkiä tekemään vanhempien kanssa yhteistyössä. (Solantaus 2001) Vanhemman sairastuminen psyykkisesti on yksi lapsen tasapainoisen kehityksen suurimmista riskitekijöistä. Lasten tilanteeseen on vasta viime aikoina alettu kiinnittää huomiota aikuispsykiatriassa. Lasten huomioon ottaminen on haastavaa ja vaatii resursseja hoitotyön toteuttajilta. Tämä on varmasti yksi syy miksi lapset ovat helposti jääneet vaille asianmukaista huomioon ottamista. Lastensuojelulaissa edellytetään, että lapsen tarve tukeen ja hoitoon arvioidaan, kun vanhempi saa mielenterveyspalveluita tai päihdehuollon palveluita. Tämä lainkohta on yllättävän harvoin toteutunut eikä se edes ole kovin selkeästi tiedossa aikuispsykiatrian piirissä. Asiaa on kuitenkin lähdetty aktiivisemmin ajamaan ja sen tiimoilta on esimerkiksi tehty tutkimustyötä, jossa on havaittu lasten huomioimisen olevan todella tarpeellista ja käytännössä tärkeäksi koettua. Aikuisen sairastaessa psyykkisesti, koko perhettä auttaisi, jos perheenjäsenet saisivat tietoa ja oppisivat puhumaan keskenään sairaudesta ja sen moninaisista vaikutuksista perheeseen. Sairauden aiheuttamia oireita, kuten pelkoja ja outoja ajatuksia on vaikea jakaa, mutta niillä voi olla vaikutuksia perheen sisäiseen vuorovaikutukseen. (Koivisto & Kiviniemi 2001; Koskisuu & Kulola 2005) 11
17 Perhehoitotyössä on tunnistettavissa myös tiettyjä ongelmakohtia, jotka tekevät perheen huomioimisen haastavaksi hoitavalle henkilökunnalle. Jokaisella perheellä on omat taustansa, uskontonsa, arvonsa ja elämäntilanteensa. Ne saattavat erota omistamme hyvinkin paljon. Hoitotyössä saattaa joutua tilanteeseen, jossa perheenjäsenet toiminnallaan vahingoittavat toinen toistaan tai eivät ole halukkaita minkäänlaiseen yhteistyöhön. (Ristaniemi 2005; Doane & Varcoe 2006) Tällöin hoitaja voi helposti tuntea olonsa turhautuneeksi tai voimattomaksi. On vaikeaa hyväksyä, että perheen arvot ja käsitykset asioista voivat olla täysin erilaiset kuin hoitajan omat käsitykset. Hoitajan olisikin jokaisen potilaan ja perheen kohdalla mietittävä erikseen omaa suhtautumistaan tilanteeseen, tunnistaakseen omaa käyttäytymistään ohjaavat tekijät. Olisi tärkeää yrittää asettua potilaan ja tämän perheen asemaan osatakseen paremmin nostaa esiin asioita, jotka ovat tärkeitä ja huomioitavia juuri tämän perheen kohdalla. Sen sijaan, että keskittyy perheen ongelmakohtiin tai yrittää muokata perhettä vastaamaan omia näkemyksiä asioista, tulisi nähdä kunkin perheen vahvuudet ja sellaiset tekijät joiden varaan olisi hedelmällistä alkaa rakentaa yhteistyötä perheen kanssa. Perheenjäsenet ovat tutkimusten mukaan ilmaisseet toiveensa siitä, että sairastunut selviäisi sairautensa kanssa ja että perhesuhteet säilyisivät perheenjäsenen sairastumisen jälkeenkin ennallaan. ( Salonen 2005; Doane & Varcoe 2006) Fröjdin (2008) väitöskirjatutkimuksessa on perehdytty nuorten mielenterveysongelmiin ja perhetekijöihin niiden taustalla. Tutkimuksen mukaan perheellä on suuri vaikutus nuoren hyvinvointiin ja myös hänen mahdolliseen sairastumiseensa psyykkisesti. Lapsuuden kokemukset perheessä saattavat vaikuttaa voimakkaasti taustalla nuoren myöhemmin esim. kärsiessä masennuksesta. Samoin tutkimuksessa korostettiin sitä, että nuoret tarvitsevat vanhempiensa tukea hyvin monilla elämänalueilla. Tämä pitäisi huomioida tilanteissa, joissa perheen aikuinen sairastuu ja joutuu esimerkiksi psykiatrisista syistä sairaalahoitoon. Tällöin aikuisella ei ole mahdollista antaa nuorelle tarvittavaa tukea ja apua arkipäivän tilanteissa ja ongelmissa. Terveydenhuollon tehtävä olisi tuolloin riittävän aktiivisesti ja perusteellisesti ottaa selvää sairastuneen aikuisen perheen tilanne ja ohjata perheen alaikäisiä tarvittavan tuen piiriin. Näin voidaan ennaltaehkäistä nuorten omaa kuormitusta ja pahoinvointia sekä pidemmällä tähtäyksellä jopa heidän psyykkistä oirehdintaansa, johon mahdollisesti tarvittaisiin taas terveydenhuoltopalveluja. 12
18 Sjöblomin ym. (2005) tutkimuksen mukaan psykiatrisella osastolla työskentelevien hoitajien kokemuksista nousivat esiin neljä ydinasiaa, jotka vaikuttavat perheiden kanssa työskentelemiseen: myötätunto ja ymmärrys perheenjäseniä kohtaan, hoitajan asema negatiivisten tunteiden vastaanottajana, perheen ja yhteiskunnan ennakkokäsitykset ja luulot mielen sairauksia kohtaan sekä vaikeat ja ongelmalliset tilanteet perheenjäsenten kohtaamisessa. Hoitajat kokivat usein olleensa perheiden kanssa ikään kuin kahden tulen välissä. Hoitajiin kohdistui helposti ristiriitaisia vaatimuksia ja odotuksia. Hoitajat itse kokivat perhehoitotyön tärkeänä ja tarpeellisena ja lisäksi lain antamana velvoitteena on mahdollistaa perheiden osallistuminen potilaan hoitamiseen. Kuitenkaan tämä ei tutkimuksen mukaan hoitajien mielestä läheskään aina mahdollistu käytännössä, lähinnä ajan ja resurssien puutteen vuoksi. Ongelmallisiksi tilanteiksi koettiin myös yhteistyö perheenjäsenten kanssa, jotka olivat menettäneet toivoaan suhteessa potilaan sairaudesta toipumiseen ja selviämiseen. (Kaas, Lee & Peitzman 2003) Lindgrenin (2007) tutkimuksen mukaan hoitajien luottamus omaan osaamiseen läheisten tukemisessa on puutteellista. Perhehoitotyön osaamista ei ole huomioitu riittävästi sairaanhoitajakoulutuksessa ja hoitajilla voi olla näin ollen vaikeaa tiedostaa omia mahdollisuuksiaan läheisen tukemisessa. Psykiatristen hoitajien koulutuksessa ei ole välttämättä huomioitu riittävästi sellaisia auttamismenetelmiä, joiden avulla voisi paremmin ottaa huomioon potilaan läheisiä ja heidän tuen tarvettaan. Hoidon laatua psykiatrisessa sairaalassa arvioitaessa, potilaiden vastauksista kävi ilmi, että potilaat ovat mielestään voineet sairaalahoidon aikana ylläpitää riittävästi omia ihmissuhteitaan sairaalan ulkopuolelle. Joidenkin kuntoutusosaston potilaiden kohdalla oli suhde lähisukulaisiin ja muuhun verkostoon jopa parantunut hoitojakson aikana tai jaksojen välillä. (Nikkonen ym. 1998) Myös Nordlingin (2007) psykiatristen potilaiden kuntoutumista käsittelevän väitöskirjatutkimuksen mukaan sosiaalisen verkoston potilaalle antama tuki on tärkeää ja useiden tutkimukseen osallistuneiden skitsofreniapotilaiden kohdalla omaisten ja läheisten antama tuki saattoi korvata sairaalahoidon tarvettakin. Tutkimuksessa todettiin kuitenkin, että potilaalle paras mahdollinen tuki oli saavutettavissa vain, kun yhteistyö oli toimivaa sekä hoitavan tahon eli terveydenhuollon laitoksen, omaisten tai läheisten ja potilaan välillä. Näiden tekijöiden välinen mahdollisimman saumaton yhteistyö oli tärkeintä potilaan hyvinvoinnin kannalta. 13
19 Psykiatriset potilaat ovat Howardin, El-Mallakhin, Rayensin & Clarkin (2003) tutkimuksen mukaan osoittaneet tyytymättömyyttään lähinnä siihen, ettei heitä ja heidän läheisiään otettu heidän mielestään riittävästi mukaan hoidon suunnittelemiseen. Sekä potilaan että läheisten rooli on tärkeä hoidon sisältöä suunniteltaessa. Sekä potilas että perheenjäsenet kaipaavat tietoa sairauden syistä, oireista, hoidosta sekä sairauden ennusteesta. (Howard ym. 2003; Tiri 2005) Kotimaisen tutkimuksen mukaan kaikkien potilaan perheenjäsenten emotionaaliset, tiedolliset, käytännölliset ja taloudelliset tarpeet tulisi rutiininomaisesti tunnustaa ja ottaa huomioon käytännön hoitotyössä psykiatrisilla osastoilla. (Stengård 2005) Sekä potilaan että perheenjäsenten näkökulmien ja toivomusten huomioon ottaminen on toisaalta todella tärkeä osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa, mutta toisaalta myös erittäin vaativa tilanne hoitavan henkilön kannalta. Hoitotyöntekijän pitää osata kunnioittaa kaikkien osapuolten näkemyksiä ja mielipiteitä, vaikka ne joskus saattavat olla hyvinkin ristiriitaisia keskenään. Näissä tilanteissa hoitotyöntekijä joutuu tekemään tietynlaisia valintoja, pyrkimyksenään taata potilaalle mahdollisimman hyvä hoito. Hoitotyöntekijä kokee näissä tilanteissa usein syyllisyyden tunteita, joutuessaan toimimaan jonkun osapuolen toiveiden vastaisesti. (Kaas ym. 2003; Sjöblom ym.2005) Vakavasta mielenterveyden häiriöstä kärsivän potilaan perheen jäsenet tulisi ottaa mukaan hoitoon ja kuntoutukseen. Heille pitäisi antaa riittävästi asiallista tietoa, käytännön neuvoja ja tukea, jotta he voisivat selvitä tilanteen ja muutoksen yli. Läheiset tarvitsisivat yksilöllistä tietoa ja koulutusta, jotta heillä olisi mahdollisuus saada tarvitsemiaan tietoja ja taitoja. Perheenjäsenen sairastuminen on kriisi koko perheelle. Se herättää paljon erilaisia tunteita ja aiheuttaa sen, että perheen pitää miettiä itselleen keinoja selviytyä tilanteen yli. Jokainen perhe selviää tästä kriisistä omalla yksilöllisellä tavallaan. (Merinder ym. 1999; Finkelman 2000; Stengård 2005; Tiri 2005) Psyykkisesti sairaiden ihmisten lähiomaisten selviytymismalleja ja ammatillisen tuen odotuksia kartoittaneen tutkimuksen mukaan omaiset osoittavat tärkeiksi selviytymiskeinoikseen myötätunnon saamisen ammattihenkilöstöltä, sekä kuulluksi tulemisen ja avoimiin kysymyksiin vastauksien saamisen henkilökunnalta. Keskustelut ja tapaamiset henkilökunnan kanssa olivat asioita, joita omaiset toivoivat läheisen sairastuttua. Omaiset toivoivat saavansa tukea sairauden aiheuttaman taakan ja vastuun jakamiseen. Tuen saaminen koettiin olevan tehokkainta tiedon muodossa. Omaiset toivoivat saavansa itselleen tietoa sairaudesta ja siihen liittyvistä asioista ja toisaalta toivoivat myös heidän antamansa kokemustiedon välittyvän hoitaville henkilöille. Käytännön tieto päivittäisen arkipäivän elämän järjestämiseen ja 14
20 suunnitteluun mielenterveyden häiriöstä kärsivän potilaan perheelle nähtiin tärkeänä ja kannustavana. (Suomalainen 1997; Jokinen 2001; Doornbos 2003; Rose ym. 2006) Latvala (1998) on väitöskirjatutkimuksessaan tarkastellut psykiatrista hoitotyötä laitoksessa ja tuottanut potilaslähtöisen psykiatrisen hoitotyön mallin. Tutkimuksessa on tuotu esiin omaisten ja muun verkoston kanssa tehtävän yhteistyön suuri merkitys. Verkostojen tärkeys korostuu potilaan selviytymisen tukemisessa. Omaisten on mahdollista tarkastella ja eritellä omia tunteitaan ja asenteitaan osallistuessaan potilaan hoitoon. Tällä asialla taas on merkitystä sekä potilaan että heidän oman selviytymisensä kannalta. Potilaslähtöisen psykiatrisen hoitotyön yhdeksi perusedellytykseksi todettiin tutkimuksessa psykiatrisen hoitajan yhteistoiminnalliset hoitotaidot, verkoston ja läheisten ihmisten mahdollisuudet toimia voimavarana, sekä hoitoyhteisön, potilaan ja koko yhteiskunnan arvot ja asenteet. Stengårdin (2005) mukaan palvelun tuottajien ja päätöksentekijöiden tulisi enemmän kiinnittää huomiota erilaisten perheiden tarpeisiin ja antaa hoitotyöntekijöille mahdollisuus yhteistyössä osallistua myös hoitopalvelujen suunnitteluun. Salminen (1997) on tutkimuksessaan tarkastellut yhteistyötä sairaalassa olevan potilaan omaisten ja hoitavan henkilökunnan välillä. Omaisten kokemusten mukaan yhteistyö oli pääasiallisesti myönteistä. Omaiset kokivat saaneensa tietoa potilaan hoidosta ja lääkityksestä riittävästi. He olivat myös saaneet itse puhua tarvittaessa omista tuntemuksistaan ja kokivat tulleensa kuulluksi potilasta koskevissa asioissa. Omaiset sitä vastoin toivoivat lisää yhteistä käsittelyä koko perheen tilannetta ja tulevaisuutta koskeviin asioihin sekä konkreettisempien tavoitteiden määrittelyä. Heille oli myös jäänyt osin epäselväksi, miten tulee toimia jos potilaan tila lähtee huononemaan jossakin vaiheessa. Kaiken kaikkiaan yhteistyö koettiin kuitenkin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi kaikille osapuolille. Doornbosin (2002) tutkimuksen mukaan perheenjäsenet kokivat saaneensa hoitavalta henkilökunnalta erityisesti kannustusta ja empaattista ymmärrystä. Hoitavan henkilökunnan osoittama positiivinen asenne ja suhtautuminen perheenjäsenen sairauteen auttoi omaisia jaksamaan omaa taakkaansa sairaan omaisensa hoitamisessa. Sjöblomin ym. (2005) mukaan hoitajan kuitenkin pitäisi tarkkaan harkita miten ja milloin perheenjäseniä otetaan mukaan potilaan hoitoon. Jotkut perheenjäsenet osallistuvat 15
21 omasta halustaan ja aktiivisesti, toiset taas voivat haluta olla osallistumatta kokonaan, tai rajoittaa osallistumistaan aikaisempien kokemustensa perusteella. Avoin keskustelu eri osapuolten välillä olisi toivottavaa ja auttaisi parhaiten ratkaisemaan tilanteet siten, että sekä potilas että hänen perheenjäsenensä saisivat hoidosta parhaan mahdollisen hyödyn. Sairastuminen saattaa johtaa joskus riippuvuuteen toisista ihmisistä. Toisaalta sairastunut voi olla niin oireidensa ja sairautensa ympäröimä, että hänen on vaikea realistisesti havainnoida toisten kokemuksia ja tunteita. (Koskisuu & Kulola 2005) Sairaalahoidon jälkeinen aika olisi myös huomioitava omaisten ja perheen kannalta. Sairastuneen perheenjäsenen tehtäviä voi siirtyä sairauden myötä muille perheenjäsenille ja tämä voi näkyä muutoksena esim. vapaa-ajan määrässä. Myös taloudellisen tilanteen muutokset ovat sairastumisen myötä mahdollisia perheessä. Näiden seikkojen vuoksi olisi tärkeää ohjata omaisia vertaistukiryhmiin ja muuhun vastaavaan toimintaan. Näin voitaisiin pidemmällä tähtäyksellä paremmin estää omaisten ja perheenjäsenten liiallista kuormittumista ja mahdollista uupumista. (Nyman & Stengård 2005; Salonen 2005; Tiri 2005) Jähi (2004) on väitöskirjatutkimuksessaan käsitellyt lapsen kokemuksia vanhemman psyykkisen sairastumisen ajalta. Myös tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että perheen huomioiminen sekä sairaalahoidon aikana että sen jälkeen olisi olennaista. Omaisia pitäisi kuulla ja heidän kokemuksiaan arvostaa hoidon suunnittelussa ja tilanteen kartoittamisessa. Lehto (2004) on tutkimuksessaan tarkastellut vanhempien osallistumista sairaan lapsen hoitoon. Hänenkin mukaansa lapsen mielipide ja näkemys asiasta olisi arvokasta huomioida. Perheelle pitäisi antaa riittävästi tietoa ja tukea sairaudesta selviämiseen. Hänen mukaansa vanhempien mukanaolo lapsen hoidon aikana vaihtelee riippuen sekä hoitavasta henkilökunnasta että vanhemmista itsestään. Jähin (2004) tutkimuksen mukaan omaiset kokevat saavansa liian vähän tukea terveydenhuollosta. Perheille pitäisi myös jakaa tarvittavaa tietoa sairaalan ulkopuolisista tukimahdollisuuksista ja verkostoista. 16
22 2.3 Yhteenveto teoreettisista lähtökohdista Tässä tutkimuksessa perhehoitotyö nähdään perheen ja sen jäsenten hyvinvoinnin ja terveydentilan edistämisenä ja tukemisena. (Åstedt-Kurki, Paavilainen & Paunonen 1997) Yksilön sairastuminen vaikuttaa koko perheeseen. Perhehoitotyön tavoitteena onkin, että hoitotyö koostuisi toiminnoista, jotka vahvistavat perheen voimavaroja ja kykyä vastata erilaisiin muutoksiin. Perheenjäsenten huomioiminen olisi tärkeää yhden perheenjäsenen sairastuttua mielenterveyden häiriöön. Näiden vaikeiden asioiden käsitteleminen myös perheen tasolla sekä eri perheenjäsenten tarpeiden kartoittaminen on hoitotyöntekijän tehtävä. Hoitotyöntekijältä edellytetään yhä enemmän aktiivisuutta ja itsenäistä päätöksentekoa sekä laaja-alaista tietoa mm. hoitotyön käytännöstä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta voidakseen toteuttaa potilaan ja hänen perheensä tarpeisiin vastaavaa hoitotyötä. (Välimäki ym. 2000) Psykiatriassa hoitoajat ovat lyhentyneet ja sairastuneet palaavat entistä nopeammin perheen ja läheisten luo. Tämä merkitsee osaltaan, että perheiden vastuu läheisten hyvinvoinnista kasvaa. Perhe voi joutua vastaamaan sairastuneen hoidosta ja arkipäivän sujumisesta. (Stengård 2005) Perhehoitotyön toteuttamisessa olisi tärkeää osata soveltaa teoriatietoa yksilöllisesti vastaamaan kunkin potilaan sekä hänen perheensä tarpeita ja päämääriä. Tällöin esiin nousevat yksittäisen hoitajan yhteistoiminnalliset hoitotaidot, verkoston ja läheisten ihmisten mahdollisuudet toimia voimavarana, sekä hoitoyhteisön, potilaan ja koko yhteiskunnan arvot ja asenteet. (Latvala 1998) Hoitajien omalla toiminnalla on mahdollisuus vaikuttaa läheisten kohtaamiseen. Läheisten saama tieto on hyvin hoitajalähtöistä, tietoon vaikuttaa hoitajan ammattitaito ja asenne. Läheisten saama tieto perustuu yksittäisen hoitajan rooliin ja siihen, miten hoitajat itse priorisoivat tiedon merkitystä. Hoitajien mukaan läheisten pitäisi saada enemmän tietoa mm. perheenjäsenen sairaudesta ja hoitoon liittyvistä suunnitelmista. Kohtaaminen potilaan läheisten kanssa saattaa kuitenkin jäädä puutteelliseksi johtuen läheisen oman aktiivisuuden puutteesta. Mikäli läheisten oma aloitteellisuus kohdata hoitaja on jostain syystä estynyt, tilanne tulee hoitajalle yhä vaikeammaksi kohdata ja usein läheiset jäävät lopulta yksin. (Lindberg 2007) 17
23 Aiempien psykiatriseen perhehoitotyöhön liittyvien tutkimusten mukaan on vahvaa näyttöä siitä, että perhehoitotyötä todella tarvitaan. Omaisten ja potilaiden itsensä mielipiteitä ja kokemuksia perhehoitotyöstä on kartoitettu ja niissä perheen ottaminen mukaan potilaan hoitoon on osoittautunut tärkeäksi ja tavoitelluksi päämääräksi. Omaiset ovat tutkimusten mukaan toivoneet saavansa lisää tietoa sekä sairaudesta itsestään että keinoista sen kanssa pärjäämiseen arjessa, sairaalahoidon jälkeen. Tutkimusten mukaan on myös osoitettavissa, että sairastuneen perhe on usein hyvin hämmennyksen ja jopa pelon tunteidenkin vallassa, kun omainen sairastuu akuutisti psyykkisesti. Sairastuminen koskettaa koko perhettä, jokaista sen jäsentä omalla tavallaan. Ei ole juurikaan olemassa tutkittua tietoa siitä, miten psykiatrisella osastolla toimiva hoitaja kokee perhehoitotyön osana hoitotyötään ja miten hän käytännössä ottaa potilaan perheen huomioon päivittäisessä hoitotyössä. Hoitajalla ei välttämättä ole riittävästi tietoa läheisen tukemisen merkityksestä eikä yleensäkään perhehoitotyön käsitteestä. Perhehoitotyö kuitenkin laajalti mielletään osaksi hyvää hoitotyötä. Kirjallisuudesta nousee esiin tieto, että perhehoitotyötä toteutetaan käytännön hoitotyössä hyvin monenlaisin tavoin ja että usein yhteinen linja ja käytännön tietotaito ovat esim. osastoilla vielä hajanaisia. Työryhmässä ei välttämättä ole selvää, mitä perhehoitotyö kyseisessä yksikössä sisältää ja millä tavoin kukin työryhmän jäsen sen toteuttamiseen omassa hoitotyössään osallistuu. Tämän vuoksi on aiheellista kartoittaa hoitavan henkilökunnan kokemuksia perhehoitotyöstä psykiatrisella osastolla. (Heino-Tolonen 2000; Välimäki ym. 2000) Akuutissa psykiatrisessa hoitotyössä potilaiden hoitoajat ovat usein hyvin lyhyitä ja hoidolla pyritään saamaan potilaan akuuttiin psyykkiseen kriisitilanteeseen mahdollisimman nopea apu. Potilaan perhe yritetään kuitenkin ottaa mahdollisimman tehokkaasti huomioon, sillä tutkimusten mukaan on erittäin tärkeää saada omaisille riittävästi tietoa ja valmiuksia kohdata perheenjäsenen sairaus ja muuttunut elämäntilanne mahdollisimman realistisesti. Tämä kuitenkin saattaa olla varsin haasteellista ja vaativaa yksittäiselle hoitotyön tekijälle. Tämän vuoksi hoitotyön tekijän näkemys oman työnsä sisällöstä ja siitä, kuinka perhehoitotyö kuuluu hänen jokapäiväiseen työhönsä, on tärkeää, jotta jatkossa hoitotyön sisältöä ja arvomaailmaa voitaisiin ohjata yhä enemmän perhehoitotyötä tukevaan suuntaan. 18
Omaiset ja kuntoutumisprosessi
Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotAuttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke
Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset
LisätiedotMiksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?
Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotMielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin
Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48
LisätiedotTOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
LisätiedotPsykiatrinen hoitotahto
Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotAsiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet
Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa
LisätiedotKASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotHOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA
HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotTukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotVarhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa
Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotLapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.
Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa
LisätiedotReflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle
Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Moniammatillisen ryhmän jäsenenä Perhepsykologia ja perheterapia toi perhekeskeisen hoitomallin mielenterveystyöhän 70-80 luvulla Psykoosien hoidossa ns. tarpeenmukaisen
LisätiedotUusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö
Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi
LisätiedotMielenterveysbarometri 2015
Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,
LisätiedotOmaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi
Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotSijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke
Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children
LisätiedotSystemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä
Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua
LisätiedotTyöntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella
Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotOMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY
OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotMITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?
MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa
LisätiedotMiten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura
Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon
LisätiedotOmaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa
Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman
LisätiedotKotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen
Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotKansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke
Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotYkkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 13.11.2017 Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Tähän otsikko. Tähän kuvateksti. Tunnista omainen! Ota omaisasia puheeksi: Jos lähipiirissäsi on henkilö, jonka päihteidenkäyttö
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotKIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN
KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotPsykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015
Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotOpioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat
Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden
LisätiedotALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.
ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat
LisätiedotLaaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari
Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen
LisätiedotTukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin
Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012
Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
LisätiedotTyökykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia
Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotKulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset
Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä
LisätiedotEsimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1
Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotKohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?
Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014
LisätiedotKetään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen
Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto
LisätiedotIsän kohtaamisen periaatteita
TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotTRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin
TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotEettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma
Eettinen päätöksenteko ja 1 potilaan näkökulma osastoryhmän päällikkö,ylihoitaja TtT Päivi Soininen Esitys perustuu väitöstutkimukseen Coercion, Perceived care and Qualtity of life among Patients in Psychiatric
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?
ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-
LisätiedotTyön mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri
Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotMuutos, kasvu, kuntoutuminen
P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotOsaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016
Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,
LisätiedotLapsen näkökulma hyvään hoitoon
Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN
Lisätiedot