aviisori Suomi jatkaa metsäteollisuuden suurmaana Yritysverotus: Hyvät ideat käyttöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "aviisori Suomi jatkaa metsäteollisuuden suurmaana Yritysverotus: Hyvät ideat käyttöön"

Transkriptio

1 aviisori PRICEWATERHOUSECOOPERSIN ASIAKASLEHTI 1/2008 Suomi jatkaa metsäteollisuuden suurmaana Metsäteollisuus ry:n Anne Brunila toivoo yhteistyötä ja globaalia otetta Yritysverotus: Hyvät ideat käyttöön Kilpailukyky edellyttää järjestelmän jatkuvaa kehittämistä

2 SISÄLLYS SUOMEN METSÄTARINA SAA JATKOA Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila näkee rakennemuutoksessa myös mahdollisuuksia. SUUNNITELTU ON MELKEIN TEHTY Perheyrityksissä kannattaa päättää ajoissa, kuinka omistajuus siirtyy eteenpäin. Haastateltavana mm. Lindströmin Jukka Roiha KEMIKAALIT KARTALLE Kemikaaliviraston hallintoneuvoston puheenjohtaja Jukka Malm odottaa Helsingissä toimintansa aloittaneeseen virastoon tietoja noin kemikaalista. UUSILLE URILLE Tenori Jyrki Anttila kokeilee keväällä taitojaan tanssijana UUTISET Ajankohtaista PwC:llä. KEVEYS JA HELPPOUS KANNATTAA PwC ja Maailmanpankki yhdistivät voimansa ja tutkivat, kuinka yritysverotus on järjestetty eri puolilla maailmaa LUOTTAMUS LASKUSUUNNASSA Maailmantalouden taantuma huolestuttaa toimitusjohtajia, käy ilmi PwC:n maailmanlaajuisesta tutkimuksesta. TUTKAIN Tapahtumia ja uutisia BISNESTÄ JA ELÄMYKSIÄ Jääkiekkojoukkue JYP Jyväskylä vakautti taloutensa ja rakentaa yleisöä kiinnostavaa tuotetta. 18 JULKAISIJA PricewaterhouseCoopers Oy PL 1015 (Itämerentori 2) Helsinki Puh. (09) osoitteenmuutokset ISSN PÄÄTOIMITTAJA Johan Kronberg TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Hanna Kauko TOIMITUSNEUVOSTO Juha Laitinen Janne Rajalahti Harri Valkonen TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut tuottaja Anu Piippo graafinen suunnittelija Anu Pyykkö toimituspäällikkö Kimmo Holappa johtaja Marko Haikonen PAINOPAIKKA Laakapaino Oy, Porvoo 21 2

3 PÄÄKIRJOITUS Lännessä synkkenevää, kompensoiko Aasia? PwC:n tammikuussa julkistaman maailmanlaajuisen toimitusjohtajatutkimuksen (CEO Survey) tulosten mukaan maailmantalouden taantuma huolestuttaa yritysjohtajia. Tuoreessa tutkimuksessa heidän luottamuksensa tulevaisuuteen laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Liiketoiminnan kasvunäkymiin hyvin luottavaisesti suhtautuvien yritysjohtajien määrä on pienentynyt vuodessa erityisesti Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa, ja yhä suurempi osa yritysjohtajista pelkää taantuman johtavan lamaan. Kehittyvissä maissa, lähinnä E7-maissa, tilanne on päinvastainen: toimitusjohtajien usko kasvunäkymiin on jopa korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Tutkimuksen mukaan yritysjohtajat pitävät talouskasvun kannalta merkittävinä uhkatekijöinä maailmantalouden taantuman lisäksi muun muassa liiallista sääntelyä. Yritysjohtajat ovat myös selvästi huolissaan siitä, että kilpailu osaavista työntekijöistä on edelleen kiristymässä. Maailmalta, lähinnä Yhdysvaltojen asuntoluottokriisistä, on kantautunut viime aikoina paljon huonoja uutisia, ja mustanpuhuvia talousuutisia on varmasti luvassa myös jatkossa. Yhdysvaltojen talous on jo siirtynyt lamaan. Näin sanoi Merrill Lynchin helmikuun alussa Suomessa vieraillut sijoitusjohtaja Gary Dugan. Globaaleilla pääomamarkkinoilla näiden ongelmien heijastusvaikutukset näkyvät kaikkialla. Tästä esimerkkinä on Credit Suisse -pankki, joka kertoi 19. helmikuuta tekevänsä sijoituksiinsa lähes kahden miljardin euron alaskirjaukset, vaikka se oli vain viikko aiemmin vakuuttanut, ettei asuntoluottokriisi juuri kolhinut sen viime vuoden tuloslukuja. Helmikuun loppuun mennessä asuntoluottokriisistä johtuvia alaskirjauksia oli tehty jo 150 miljardin dollarin edestä. Ongelmat eivät missään tapauksessa ole vielä ohi, totesi JPMorganin analyytikko Margaret Cannella helmikuussa Kauppalehden haastattelussa. Hän totesi, että myös kulutus- ja yrityslainat jäävät aiempaa useammin hoitamatta. UBS ennustaa asuntoluottokriisin synnyttävän vielä yli 200 miljardin dollarin alaskirjaukset. Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinakriisi vaikuttaa jo selvästi Euroopassa. EU:n talouskasvu hidastuu kuluvana vuonna kahteen prosenttiin, ja euromaiden talouskasvu 1,8 prosenttiin, arvioi EU-komission talousennustetta talous- ja rahakomissaari Joaquin Almunia. Hän varoittaa, että talouskasvun jyrkkä hidastuminen Yhdysvalloissa ja ruoan, öljyn sekä sähkön raju kallistuminen vaativat jo veronsa EU:n talouskasvusta. Myös Suomen ja sen lähialueiden, kuten Baltian maiden, päällä on monta synkkää pilveä. Uskon kuitenkin, että naapurimaassamme Venäjällä kasvun veturit ovat niin vahvoja, että ne yhdessä Aasian kasvun kanssa kompensoivat merkittävästi Yhdysvaltojen taantuman vaikutuksia. On huomionarvoista todeta, että viime vuonna Kiina ohitti Yhdysvallat maailman talouskasvuun eniten vaikuttavana maana. Globaaleista toimialoista Suomelle ja suomalaisille elintärkeä metsäteollisuus työllistää suoraan tai välillisesti suomalaista. Suomi pysyy metsäteollisuuden suurmaana, mutta muutoksia ei voida välttää. Näin uskoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila. Hän kuitenkin näkee muutoksissa myös mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Lisää Anne Brunilan ajatuksista voit lukea tämän lehden sivuilta 4 7. Moni perheyritys vaihtaa lähivuosina omistajaa. Ne yrittäjät, jotka ovat varautuneet tilanteeseen hyvissä ajoin ja joiden yritys on vakaalla kasvu-uralla, löytävät todennäköisesti toiminnalleen jatkajia. Monilla yrityksillä saattaa kuitenkin olla edessä jopa ovien sulkeminen. Lisää perheyritysten tulevaisuudesta voit lukea tämän lehden sivuilta Aurinkoista alkavaa kevättä! Johan Kronberg Päätoimittaja 3

4 SUOMEN METSÄTARINA SAA JATKOA Suomi pysyy metsäteollisuuden suurmaana, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila uskoo, mutta muutoksia ei voida välttää. Murroskauden yli päästään täsmälääkkeillä. Pitää nostaa jalostusastetta ja suunnata tuotantoa uusiin tuotteisiin ja uusille markkinoille, hän sanoo. Teksti Mika Hentunen Kuvat Kimmo Brandt Kun Anne Brunila siirtyi kaksi vuotta sitten vakaasta valtiovarainministeriöstä metsäteollisuuden edunvalvojaksi, hän astui keskelle rakennemuutosta. Metsäyhtiöiden supistukset, tänä talvena varsinkin Stora Enson tehtaiden sulkemiset, ovat pyörineet uutisotsikoissa. Brunila sanoo ymmärtävänsä irtisanomisten aiheuttamia ongelmia. Hän muistuttaa kuitenkin, että muutoksissa syntyy myös mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Työpaikat vähenevät, kun teollisuuden puolella nostetaan tuottavuutta. Samaan aikaan niitä syntyy kuitenkin arvoketjun muissa osissa. Ulkoistaminen on luonut työtä strategisiin kumppanuusyrityksiin ja muille aloille. Pääomavaltaisella alalla muutokset eivät ole nopeita, mutta kun uusia tuotteita saadaan kaupallistettua, rakenne alkaa muuttua, hän sanoo. Metsäteollisuus työllistää nyt suoraan tai välillisesti suomalaista. Suomen nettovientituloista kolmannes tulee metsäteollisuudesta ja sen ympärille rakentuneesta klusterista. Alan investoinnit olivat viime vuonna lähes 900 miljoonaa euroa, mikä on neljännes kaikista teollisuusinvestoinneista. Tulevaisuudessa puuraaka-aineen saatavuus asettaa Brunilan mukaan rajat sille, kuinka suurta kapasiteettia maassa voidaan ylläpitää. Muiden kuin uusien energiamuotojen osalta investoinnit tarkoittavat lähinnä modernisointia ja teknologista päivitystä. SUOMALAISTA BIOENERGIAA EI ole ilman metsäteollisuutta. Peräti 80 prosenttia Suomen bioenergiasta tulee metsäteollisuuden sivutuotteena jäteliemistä ja sellaisesta biomassasta, joita ei voi jalostaa edelleen. Anne Brunila arvioi, että Suomeen mahtuu 3 5 suurta bioenergiaa tuottavaa biojalostamoa. Mahdollisesti useampiakin, jos Suomesta tulee biopolttoaineiden viejä, hän sanoo. Bioenergia on vahvasti esillä EU:n energiailmastopaketissa. Paketti asettaa jäsenmaille kovat vaatimukset; esimerkiksi Suomen on nostettava uusiutuvan energian osuutta loppukulutuksesta nykyisestä 28,5 prosentista 38 prosenttiin. Metsäteollisuus tuottaa meillä jo nyt 70 prosenttia uusiutuvasta energiasta Suomessa tärkeimmät uusiutuvat energialähteet ovat bioenergia ja vesivoima. Brunila näkee paketissa myös mahdollisuuksia. Metsään pohjautuvan energian määrää voidaan edelleen lisätä, jos markkinoille vain saadaan enemmän kotimaista puuta, hän sanoo. EU:n tavoitteet ovat kuitenkin siinä mielessä ongelmallisia, että uusiutuvat energianlähteet, esimerkiksi tuulivoima ja aurinkoenergia, vaativat koko Euroopankin tasolla suuria investointeja, ja aikaa on vähän. Metsäteollisuuden kannalta vielä pulmallisempi asia on EU:n uusittu päästökauppajärjestelmä. Päästökaupassa energiaintensiivisille aloille odotetaan helpotuksia, mutta Euroopan komissio tekee niistä päätöksiä vasta aikaisintaan vuonna Metsäteollisuus täyttää varmasti energiaintensiivisten alojen kriteerit, mutta mitään varmuutta alan kohtelusta ei vielä ole. Se, että lopulliset kustannukset eivät ole tiedossa, vaikuttaa investointeihin, Brunila harmittelee. 4

5 Anne Brunila seuraa alan kehitystä Metsäteollisuus ry:n konttorissa Helsingin Snellmaninkadulla. 5

6 "Viestintää ja yhteistyötä ympäristöjärjestöjen ja eri tahojen kanssa on lisättävä", Anne Brunila sanoo. Luottamustehtäviä ja hyväntekeväisyyttä Kauppatieteiden tohtori Anne Brunila siirtyi Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajaksi vuoden 2006 alussa valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtajan paikalta. Sitä ennen hän työskenteli johto- ja asiantuntijatehtävissä Euroopan komissiossa ja Suomen Pankissa. Tehtävät ovat Brunilan mukaan olleet yllättävän samankaltaisia. Kaikki perustuu niissä asiantuntijatyöhön, siihen, että pystytään arvioimaan eri poliittisten toimenpiteiden vaikutuksia, kertomaan niistä ja hakemaan ratkaisua, joka lisää kilpailukykyä ja Suomen vetovoimaisuutta. Ainoastaan työehtosopimusten kanssa en ollut aiemmin joutunut tekemisiin, hän kertoo. Brunilalla on useita merkittäviä luottamustoimia. Sammon hallitukseen hänet valittiin ensimmäisenä naisena. Brunila istuu Sitran, EVAn ja ETLAn hallituksissa ja kansainvälisissä järjestöissä, kuten FAOssa ja maailman metsä- ja paperiteollisuuden järjestöjen yhteistyöverkostossa ICFPA:ssa, ja hän on myös Merenkulkulaitoksen johtokunnan puheenjohtaja. Mistä motivaatio ja aika kaikkeen löytyy? Monissa luottamustehtävissä on kyse itselleni tärkeistä asioista. Aloitin vastikään lastentautien tutkimussäätiön hallituksessa, koska haluan edistää lasten hyvinvointia. Olen myös mukana ortodoksisen kulttuurikeskuksen toiminnassa, koska kulttuuri ja henkiset asiat ovat minulle tärkeitä. Brunila myöntää kuitenkin, että päivät venyvät pitkiksi. Viikonloppuisin en tee töitä. Huolehdin myös siitä, että pidän lomia, jolloin en työasioita ajattele. Vapaa-aikana Brunila lukee sekä käy elokuvissa, konserteissa ja taidenäyttelyissä. Henkilökohtaista hyväntekeväisyyttä hän on harjoittanut jo vuosia tukemalla kahden tiibetiläisen pojan koulutusta. He ovat pian yliopistoikäisiä, Brunila kertoo. Olemme kirjeenvaihdossa, ja jonain päivänä haluaisin tavata heidät. Johtavaksi innovaatioympäristöksi Viime vuonna perustettu Metsäklusteri Oy on strategisen osaamisen keskittymä, joka kanavoi julkista ja yksityistä rahoitusta tutkimusohjelmiin. Sen tavoitteena on luoda Suomeen maailman johtava metsäalan innovaatiokeskittymä. Tutkimusohjelmissa etsitään resursseja ja raaka-aineita tuntuvasti säästäviä uusia tuotantoteknologioita. Tänä keväänä käynnistyy muun muassa uusi bioteknologian kehittämishanke. Metsäklusteri Oy:ssa on mukana yhdeksän yritystä, VTT, Metla ja neljä yliopistoa. Suomessa tehdään loistavaa tutkimusta, mutta ongelmana on ollut se, että tutkimusta tehdään useissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Projektit ovat jääneet pieniksi, eivätkä ne ole pystyneet luomaan sitä lisää, mikä syntyy nyt, kun kaikki toimivat yhteisen strategian mukaisesti, Anne Brunila sanoo. Alan investoinnit ovat todella kalliita. Keskittymän avulla pilotti- ja demonstraatiovaiheita voidaan nopeuttaa, hän lisää. 6

7 Metsäteollisuus käyttää 30 prosenttia Suomen sähköstä. Koska päästöoikeuksien hintojen nousu vaikuttaa sähkön hintaan, kustannukset nousevat joka tapauksessa. Lisäksi myös uusiutuvan energian määrän lisääminen vaikuttaa puuraaka-aineen hintaan. Toki olisi merkittävä asia, jos voisimme jäädä tulevan huutokaupan ulkopuolelle. Brunila toivoo Suomen metsäteollisuudelle vapautusta myös energiaverosta, jota esimerkiksi Ruotsissa ei ole. Veron tuomat lisäkustannukset ovat suomalaisyhtiöille noin 60 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä summalla saataisiin paljon aikaan. NYKYISESSÄ ILMASTOKESKUSTELUSSA pyöritään Anne Brunilan mielestä Suomessa oman postimerkin kokoisella alueella. Hän kaipaakin keskusteluun globaalia lähestymistapaa. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi voitaisiin tehdä paljon, jos metsäkato saataisiin pysäytettyä. 93 prosenttia maailman metsistä on sertifioimatta, ja viidennes hiilidioksidipäästöistä aiheutuu juuri metsäkadosta. Niissä maissa, missä on metsäteollisuutta, metsä myös kasvaa, hän muistuttaa. Puun polttamisen lisäämistä pidetään muualla Euroopassa yhtenä mahdollisuutena ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Brunila laskee, että puun laittaminen suoraan energiantuotantoon tuottaa yhden kolmastoistaosan niistä työpaikoista, mitkä saman puun jatkojalostus ja kierrätys tuottaisi. Jos siihen mennään, ollaan samassa tilanteessa kuin kivikaudella, jolloin keksittiin tuli ja opittiin polttamaan puuta. Ajatus ei tunnu kauhean järkevältä. Brunila palaakin haastattelun aikana useaan kertaan puun saatavuuteen. Yksi uhkakuva on syntynyt itärajalle, jossa puutulleja ollaan nostamassa 50 euroon kuutiometriltä. Jos neuvotteluissa tullimaksuista ei päästä sopuun, puun tuonti Venäjältä Suomeen loppuu. Venäjän-tuonnista 40 prosenttia on koivukuitua, jota yritykset yrittävät nyt korvata muuttamalla tuotantolinjojaan havusellulle ja tuomalla sellua muualta. Suomessa kestävien hakkuumahdollisuuksien on arvioitu nousevan seuraavan kymmenen vuoden aikana 80 miljoonaan kuutioon. Se, kuinka paljon puuta tulee markkinoille, riippuu kuitenkin viime kädessä yksittäisten metsänomistajien päätöksistä. Heitä Suomessa on kuolinpesät mukaan lukien Raaka-aineen tasainen saatavuus pitäisi varmistaa. Sen lisäksi tarvitaan tietenkin osaavaa työvoimaa metsänkorjuuseen sekä kuljetuksiin ja panostuksia infrastruktuuriin. Brunila laskee, että ilman kerrannaisvaikutuksiakin kotimaisen puunhankinnan lisäys toisi korjuuseen ja kuljetuksiin uutta työpaikkaa. TEIDEN JA RAUTATIEVERKON investoinnit jäädytettiin Suomessa 1990-luvun laman aikana. Liikenneinfrastruktuurin korjausvelka on tällä hetkellä arviolta 1,5 miljardia euroa. Se tuntuu etenkin metsäteollisuudessa, onhan 60 prosenttia rautateiden ja 30 prosenttia maanteiden kuljetuksista metsäteollisuuden tuotteita. Se, että meillä kaikki kustannukset ovat korkeammat kuin eurooppalaisilla kilpailijoillamme johtuu osaltaan siitä, että kuljetuskustannuksemme ovat kaksin- tai kolminkertaiset heihin verrattuna, Anne Brunila sanoo. EU:n energia- ja ilmastopaketin on pelätty aiheuttavan investointeja sellaisiin maihin, joissa päästökiintiöitä ei ole. Metsäteollisuus on jo jonkin aikaa investoinut näille nopean kasvun alueille neljä viidestä selluinvestoinnista on tehty Etelä-Amerikkaan, ja reilusti yli puolet paperikoneista on tehty Aasian markkinoille. Muilla mantereilla tilanne on synkempi. Suomen metsäteollisuuden tuotteiden päämarkkinoilla Euroopassa on meneillään voimakas rakennemuutos. Yhdysvalloissa talouden kehittymisestä ei ole varmuutta: heikko dollari vaikeuttaa vientiä paperi- ja selluteollisuudessa eivätkä amerikkalaiset asuntomarkkinat ime puutuotteita ja sahatavaraa Euroopasta entiseen tapaan. Suomaisten todistettu osaaminen, huippuluokan teknologia ja 95-prosenttisesti sertifioidut metsät lisäävät kuitenkin Brunilan uskoa tulevaisuuteen. Meillä on mielestäni erittäin hyvä tarina kerrottavana, emme vain ehkä ole osanneet kertoa sitä riittävän hyvin ulospäin. Viestintää ja yhteistyötä ympäristöjärjestöjen ja eri tahojen kanssa onkin lisättävä, Anne Brunila sanoo. Asiakkaina alan suurimmat yritykset Useampi kuin joka toinen maailman sadasta suurimmasta metsäyhtiöstä on PricewaterhouseCoopersin asiakas. Suomessa PwC:n palveluksessa on toistasataa metsä-, paperi-, sellu- ja kartonkiasioihin perehtynyttä työntekijää. Toimintamme on globalisoitunut neljän viime vuoden aikana entisestään PwC:n globaalin toimialaryhmän johtajan, ruotsalaisen Robert Barndenin myötä, metsäteollisuuden asiantuntija Johan Weckman PwC:ltä kertoo. Tilintarkastuksen lisäksi PwC tarjoaa metsäteollisuuden asiantuntijapalveluja toiminnan tehostamisen, ympäristön ja kestävän talouden hallinnan, riskienhallinnan ja verotuksen alueilta. PwC järjestää myös vuosittain Vancouverissa, Kanadassa alan huipputapaamisen, jossa julkistetaan maailman metsä-, paperi-, sellu- ja kartonkiteollisuuden tilannekatsaus. Viime vuonna konferenssiin osallistui 450 metsäasioiden päättäjää ympäri maailmaa. Vancouverissa teemana ovat ajankohtaiset trendit ja alan kehitysnäkymät. Tapaamista voi hyvällä syyllä pitää metsäteollisuuden johtavana symposiumina, Johan Weckman sanoo. 7

8 KUVA JUKKA-PEKKA MOILANEN Sauli Huikuri peräänkuuluttaa pieniinkin perheyrityksiin selkeää visiota. Perheyrityksen sukupolvenvaihdos on iso prosessi, mutta omistajanvaihdoksissa pätee vanha kansanviisaus. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. SUUNNITTELU PELASTAA SUKUPOLVENVAIHDOKSET Teksti Timo Sormunen Moni perheyritys vaihtaa lähivuosina omistajaa. Ne yrittäjät, jotka ovat varautuneet tilanteeseen hyvissä ajoin ja joiden yritys on vakaalla kasvu-uralla, löytävät todennäköisesti toiminnalleen jatkajia. Tuhansilla muilla yrityksillä on kuitenkin edessä ovien sulkeminen, jos yritykselle ei löydy uutta vetäjää sen paremmin omasta perheestä kuin sen ulkopuolelta. Oululaisen perheyrittäjän Sauli Huikurin mielestä perheyritysten pulmat tiivistyvät useimmiten heikkoon hallitustyöskentelyyn ja sitä kautta koko strategiseen suunnitteluun. Ongelma nousee esille myös omistajanvaihdostilanteissa. Monelta pienemmältä perheyritykseltä puuttuu liiketoiminnasta selkeä suunta ja kehitysvisio, hän kiteyttää. Sauli Huikuri on hallituksen puheenjohtajana Juhan Auto Oy:ssä. Toisen polven autoliikkeellä on toimipisteet Oulussa, Kemijärvellä, Kuusamossa ja Raahessa. Yrityksessä on tehty strateginen päätös, jonka mukaan yhtiö säilyy jatkossakin perheen omistuksessa. Tuo periaatepäätös näkyy yhtiön kaikessa toiminnassa. Lukuisten yhtiöiden hallituksissa istuva Huikuri tähdentää, että hallituksen jäsenillä on oltava liiketoiminta-osaamista ja aitoa kiinnostusta yhtiön kehittämiseen. Käytännössä se tarkoittaa, että pöydän ääreen on haettava jäseniä myös oman perheen tai suvun ulkopuolelta. Hän patistaa suuntaamaan katsetta kokeneisiin osaajiin, mutta rohkaisee kysymään ajoissa myös suvun nuoremman polven kiinnostusta. 8

9 KUVA PENTTI VÄNSKÄ Ohjakset on osattava antaa ajoissa muille, Hannu Isotalo sanoo. Nuoret ovat nykyisin kielitaitoisia ja kansainvälisiä moniosaajia. Heidän saamisensa mukaan perheyrityksiin tai lähtemään itse yrittäjiksi on äärimmäisen tärkeää. PERHEYHTIÖT OVAT terävöittäneet Luja-yhtiöiden hallituksen puheenjohtajan Hannu Isotalon mielestä toimintaansa selvästi. Skarppauksen taustalla on useimmiten lähestyvä omistajanvaihdos. Yrityksen pitää olla kunnossa, kun sille haetaan uutta vetäjää tai omistajaa. Huonokuntoisena se ei kiinnosta seuraajaa, eikä sitä saa myöskään kaupaksi, Isotalo muistuttaa. Luja on 50-vuotias ja noin henkilöä työllistävä rakennusalan konserni, joka käy parhaillaan läpi sukupolvenvaihdosta. Hannu Isotalo keskittyy nykyisin hallitus- ja strategiatyöhön, ja suvun kolmatta polvea edustava Mikko Isotalo luotsaa Lujabetonia, joka on yksi konsernin tytäryhtiöistä. Tavoitteena on, että hän nousee vähitellen koko konsernin johtajaksi. Isotalo muistuttaa, että sukupolvenvaihdos on perheyrityksille aina haastava käännekohta. Varsinkin pienemmissä yhtiöissä, joiden kasvunäkymät ovat niukat, perillisten motivointi jatkajaksi voi olla vaikeaa. Samaan hengenvetoon hän tähdentää yrittäjän omaa aktiivisuutta. Ohjaksia ja vastuuta on osattava antaa muille ajoissa. Esimerkiksi Henry Ford ei tätä aikoinaan tehnyt ja vei yhtiönsä liki konkurssiin, Isotalo muistuttaa. Useamman polven perheyhtiöiden vahvuutena on Isotalon mielestä toiminnan pitkäjänteisyys. Strategisia päätöksiä ei tehdä osavuositulosten pohjalta, vaan sihti on aina vuosien päässä. Tässä kohtaa Luja-yhtiöt kelpaa itsekin esimerkiksi. Konserni on nyt aika pitkälle sellainen, mitä luvun puolivälissä suunniteltiin, myhäilee Isotalo. YRITYSTEN TEKSTIILIPALVELUIHIN erikoistuneessa 160- vuotiaassa Lindströmissä johtajavaihdos osuu maaliskuun puoliväliin. Tuolloin yhtiötä vuodesta 1985 luotsannut Jukka Roiha antaa toimitusjohtajan tehtävät Juha Lauriolle ja siirtyy itse hallituksen puheenjohtajaksi. Omistajasuvun ulkopuolelta tuleva Laurio pestattiin yli 200 miljoonan euron liikevaihtoa tekevän Lindströmin varatoimitusjohtajaksi Perloksesta keväällä Samalla alkoi opettelu koko yhtiön vetovastuuta varten. Jukka Roiha oli tehnyt oman eläkepäätöksensä jo 1985, kun hän peri johtajapestin isältään. 9

10 KUVA JUHA SALMINEN Moni perheyritys on tienhaarassa Omasta suvusta tulevalta johtajalta pesti vaatii työuran mittaista sitoutumista, Jukka Roiha sanoo. Päätin jo silloin, että jään eläkkeelle kuusikymppisenä. Niinpä vaihdos on viety läpi harkiten ja hallitusti. Olen voinut rakentaa organisaatiota ja yhtiön johtamisjärjestelmää tätä maalia varten. Samalla olen siirtänyt vastuuta asteittain muille, mikä ei yrittäjävetoisissa perheyhtiöissä aina onnistu. Pieniä luopumiseen liittyviä kasvukipuja on osunut myös Roihan kohdalle. Katse on kuitenkin pysynyt tiukasti tulevaisuudessa. Nyt on vain opeteltava uusi rooli, jossa irtaannun operatiivisesta johtamisesta, hän painottaa. Lindströmin tapauksessa jatkajaa ei löytynyt suvun piiristä. Sekin oli yksi syy muokata ulkomaille laajentuneen yhtiön johtamisjärjestelmää, hallituksen roolia ja organisaatiota. Osaamisvaatimukset ovat omasta suvusta tulevalle johtajalle käytännössä muita kovemmat, sillä häneltä pesti vaatii työuran mittaista sitoutumista. Hallitus on tässä kohtaa hyvä paikka tunnustella kiinnostusta. Runsas neljännes pohjoismaisista perheyrityksistä vaihtaa omistajaa seuraavien viiden vuoden aikana. Entistä useammin uusi omistaja löytyy perheen ulkopuolelta. PwC:n kansainvälisen Global Family Business Survey -tutkimuksen mukaan tuleviin omistajavaihdoksiin on kuitenkin valmistauduttu heikosti. Noin puolet perheyrityksistä ei ole laatinut sen varalle mitään suunnitelmaa, ja 20 vuoden ikään ehtineissä yrityksissä tilanne on vielä synkempi. Perheyritysten sukupolvenvaihdosten määrä lisääntyy kuitenkin lähivuosina selvästi, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Pohjoismaissa yli neljännes perheyrityksistä ennakoi omistuspohjansa muuttuvan lähivuosina ja entistä useampi yritys löytää ostajan perheen ulkopuolelta. Tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia omistajista aikoo myydä omistustaan sijoittajille tai muille yhtiöille. Oman suvun piiristä uuden omistajan uskoo löytävänsä vain runsas kolmannes. Pohjoismaiden ulkopuolella kehitys on pitkälti päinvastainen ja omistus näyttää siirtyvän entistä vankemmin perillisille. PwC:n omistajayrittäjäpalveluiden johtaja Markku Tynjälä selittää tätä verotuksella, jonka selkiyttäminen nousi esiin myös tutkimuksessa. Liki 80 prosenttia pohjoismaisista yhtiöistä pitää tärkeänä, että yritysverotusta yksinkertaistettaisiin ja kevennettäisiin. Omistajanvaihdoksiin ja strategiakeskusteluihin liittyvistä pulmista huolimatta perheyritykset uskovat vahvasti tulevaisuuteen. Yritysten selvä enemmistö luottaa markkinoiden ja tilauskannan kasvuun, uskoo löytävänsä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja säilyvänsä kilpailukykyisinä. Samalla varotaan liiallista riskinottoa ja hallitsemattoman nopeaa kasvua. Liki puolet yrityksistä aikoo pitää investoinnit nykytasolla. Haasteiksi nousevat verotus ja osaava työvoima. Noin puolet yrityksistä ennustaa, että pätevän henkilöstön rekrytointi tulee olemaan tänä vuonna pulmallista. Ne aikovatkin panostaa entistä enemmän oman väen osaamiseen. Peräti 73 prosenttia vastaajista nosti henkilöstöinvestoinnit yrityksen tärkeimmäksi painopistealueeksi. Tutkimuksen voi tilata maksutta osoitteesta 10

11 KUVA LASSE KELTTO PwC vahvistaa osamistaan Tampereella ja Raahessa PricewaterhouseCoopers syventää vero-osaamistaan Tampereella. PwC on hankkinut omistukseensa Tampereella toimivan Verokonsultointi Luoma Oy:n koko osakekannan. Järjestely vahvistaa Pirkanmaalla asemaamme merkittävänä tilintarkastus- ja asiantuntijaorganisaationa. PwC:n omistajayrittäjäpalvelut ovat voimakkaassa kasvussa ja järjestely on osa tämän liiketoiminnan kehittämistä, partneri Hannu Pellinen sanoo. PwC on hankkinut omistukseensa myös Raahen Tilintarkastus Oy:n koko osakekannan. Raahen-toimisto tulee kaupan jälkeen jatkamaan PwC:n Oulun-aluetoimiston "satelliittina". "Toteutettu järjestely ja sen myötä tulevat noin 250 asiakasta vahvistavat PwC:n liiketoimintaa Pohjois-Suomen markkina-alueella. Kauppa auttaa erityisesti omistajayrittäjille suunnattavien palveluidemme kehittämistä", partneri Sami Posti toteaa. Klaus Keravuori verokonsultoinnin johtajaksi KTM, partneri Klaus Keravuori on nimitetty 1. maaliskuuta alkaen PricewaterhouseCoopers Oy:n verokonsultointi-liiketoiminta-alueen johtajaksi. Keravuori on työskennellyt PwC:llä vuodesta 1999 alkaen, viimeksi PwC:n yritysjärjestelyt-liiketoimintaryhmän johtajana. Hänellä on laaja talouselämän ja yrityssektorin toimintojen johtamisen ja kehittämisen kokemus sekä kotimaassa että ulkomailla. Yrityskaupoissa Keravuori on johtanut muun muassa useita merkittäviä toimialajärjestelyhankkeita. Ennen PwC:lle tuloa hän on toiminut pörssiyhtiöiden johto- ja hallitustehtävissä. Henrik Virkkusesta julkaistiin kirja UUTISIA Kauppatieteiden tohtori Henrik Virkkusen ( ) elämästä on julkaistu kirja. PwC:llä Virkkunen muistetaan yrityksen edeltäjän, tilintarkastustoimisto Salmi, Virkkunen & Heleniuksen toisena perustajana. Hän työskenteli 1950-luvulla Helsingin kauppakorkeakoulun laskentatoimen professorina ja koulun rehtorina. Lisäksi Virkkunen osallistui aktiivisesti talouselämän järjestöjen toimintaan ja toimi muun muassa Ekonomiliiton puheenjohtajana. Erityisen merkittävä oli hänen työnsä liikkeenjohdon jatkokoulutuksen käynnistäjänä Suomessa. Aunus Salmen kirjoittama Ei se mitään kun sen tietää -kirja julkistettiin viime joulukuussa kauppakorkeakoululla järjestetyssä tilaisuudessa. Paikalle saapuneet Virkkusen entiset opiskelijat muistivat hänet erinomaisena ja innostavana opettajana, jonka mukaansatempaava opetustapa oli jäänyt monen mieleen. Nimensäkin kirja sai Virkkusen useasti käyttämästä lausahduksesta. Ei se mitään kun sen tietää näin hänellä oli tapana sanoa opettaessaan kustannuslaskentaa. Tällä hän halusi muistuttaa kuulijoita siitä, että on tunnettava liikeyrityksen eri laskelmien taustat, jotta niistä olisi hyötyä, aktiivisesti kirjan tekemisessä mukana ollut Antti Helenius sanoi. Johan Kronbergista kunniatohtori Åbo Akademin taloudellis-valtiotieteellinen tiedekunta myöntää Johan Kronbergille kauppatieteen kunniatohtorin arvon hänen merkittävästä panoksestaan tilintarkastusinstituution kehittämisessä ja suomalaisen tilintarkastuskulttuurin kansainvälistymisessä. Kronberg työskentelee PwC:n Territory Senior Partnerina. Åbo Akademi myöntää Turussa 23. toukokuuta kaikkiaan 14 kunniatohtorin arvoa. Promovoitavien joukossa ovat myös mm. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Louise Arbour, professori Yrjö Neuvo ja kauppaneuvos Anders Wiklöf. 11

12 12

13 HELPPOUS JA KEVEYS TUOVAT VEROTULOJA Yritysten kevyt verotaakka ja verovelvoitteiden hoidon helppous kasvattavat valtion kassaa. Naapurien hyvät ideat kannattaa jalostaa omaan käyttöön. Teksti Johanna Paasikangas-Tella Kuvitus Aino Korpela Kuva Tanja Mikkola Verotuksella voidaan monin tavoin kannustaa yritystoimintaa. Tämä käy ilmi Maailmanpankin ja PricewaterhouseCoopersin yhteisestä yritysverotusta käsittelevästä tutkimuksesta. Paying Taxes 2008 The Global Report osoittaa myös, että Suomen yritysverojärjestelmä sijoittuu monilla osa-alueilla kansainvälisen vertailun keskiarvon alapuolelle ja Pohjoismaiden heikoimmaksi. Tampereen yliopiston vero-oikeuden professori ja PwC:n veroasiantuntija Seppo Penttilä toteaa, että tutkimus kattaa varsin hyvin eri maiden verojärjestelmien ominaisuudet. Hän ei kuitenkaan käyttäisi pelkkiä järjestyslukuja kertomaan totuutta. Suomi sijoittui 178 maan joukossa vasta sijalle 109, mutta monet edellemme sijoittuneet maat eivät ole yrityksen sijoittautumisvaltiona tai muutoinkaan verrattavissa Suomeen. Esimerkiksi ykköseksi sijoittunut Vanuatu ja monet edellemme sijoittuneet Afrikan maat edustavat erilaista yhteiskuntaa. YRITYSVEROTUKSEN KANSAINVÄLINEN KILPAILUKYKY ei muodostu pelkästään yhteisöverokannasta. Esimerkiksi Suomessa yritysten tuloverotus näyttää olevan kohtuullisen kilpailukykyistä, mutta työnantajavelvoitteet, kuten esimerkiksi työnantajien sosiaalivakuutus- ja sosiaaliturvamaksut, pudottavat Suomen sijoitusta, Seppo Penttilä sanoo. Tutkimuksen kokonaisveroasteessa on laskettu yhteen yrityksen tulovero, työvoiman käytöstä työnantajalle aiheutuvat verot ja yrityksen muut verot. Suomen yritysten kokonaisveroaste oli tutkimusajankohtana 47,8 prosenttia, Ruotsin 54,5 ja Tanskan 33,3 prosenttia. Esimerkiksi Irlannissa kokonaisveroaste oli 28,9, Luxemburgissa 35,3, Yhdysvalloissa 46,2 ja Venäjällä 51,4 prosenttia. TIETTYÄ YHTENEVÄISYYTTÄ ERI maiden yritysverotuksen suunnassa on havaittavissa. Selvä trendi viimeisten viidentoista vuoden aikana on ollut yhteisöverokantojen laskeminen. Tämän ohella useissa maissa on otettu käyttöön kohdennettuja verokannustimia. Suomessa pitäisi Penttilän mukaan huomata, että tutkimus- ja tuotekehitystoiminta ja sen kerryttämät aineettomien oikeuksien tulot ovat Suomen kilpailukyvyn ydinaluetta. Joissakin maissa on tällaisten toimintojen osalta käytössä reiluja verokannustimia. Tiettyjen erien vähennysoikeus saattaa olla selvästi yli sata prosenttia tai aineettomista oikeuksista kertyneisiin tuloihin kohdistuu hyvin lievä verotus. Yritystoiminnan kannustaminen verotuksen keinoin nähdään mahdollisuutena ainakin Irlannissa. Hallitus pyrkii pitämään yritysten verorasituksen mahdollisimman pienenä. Sen tarkoituksena on luoda kannustava ympäristö kotimaisille investoinneille. Varsinkin kevyt tulovero liiketoimintaa harjoittaville yrityksille on osoittautunut menestykseksi, PwC:n Senior Tax Consultant Iain McCarthy sanoo. Seppo Penttilä muistuttaa, että Suomessakin yritysten tuloveron tuotto on taas kääntynyt selvään nousuun. Vuonna 2006 yhteisöveron tuotto oli noin 18 prosenttia suurempi kuin vuonna 2004, vaikka yhteisöverokanta oli kolme prosenttiyksikköä alempi. Suurin ongelma Suomessa on Penttilän mukaan keskija hyvätuloisten korkea ansiotulojen verotus. Epäkohdan korjaamiseen ei näytä löytyvän rohkeutta. Kilpailijamaita selvästi ankarampi ansiotulojen verotus on rasite yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle. 13

14 Suomen yhteisöverokanta on EU:n keskiarvon yläpuolella. "Yritysverotus edellyttää kansainvälisen kehityksen seuraamista", Seppo Penttilä sanoo. Vertailukelpoisuutta etsimässä Koska valtiot ja niiden verojärjestelmät eroavat toisistaan, uudistuksetkin ovat varsin kirjavia. Tutkimusjaksolla 31 valtiota helpotti verojen maksamista ja 27 valtiota alensi yritysten tuloveroa, kertoo Paying Taxes 2008 The Global Report. Azerbaidzan, Bulgaria, Kolumbia, Lesotho, Malesia, Alankomaat, Turkki ja Uzbekistan yksinkertaistivat veron maksamista lisäämällä sähköisiä järjestelmiä ja vähentämällä maksukertojen lukumäärää. Yritystoiminnalle suosiollisimmat kokonaisuudistukset teki Bulgaria. Järjestelmien tehostamisen lisäksi se laski yritysten tuloveroa 15:stä 10 prosenttiin ja kevensi työntekijöiden tuloveroa seitsemän prosenttia. Joissakin maissa uudistusten tarve on vähäinen. Iain McCarthy toteaa, että Irlanti kelpaa esimerkiksi muillekin, koska se arvioitiin verovelvoitteiden hoidossa Euroopan helpoimmaksi maaksi. Irlannissa tutkimuksen keskiverotyritykseltä kuluikin verovelvoitteiden hoitoon vain 76 tuntia vuodessa. Luxemburgissa aikaa tosin kului vielä vähemmän, 58 tuntia vuodessa. Suomessakin voidaan olla tyytyväisiä, sillä veroihin käytetty 98 tuntia kalpenee tutkimuksen ääripään Brasilian rinnalla. Siellä yritys käyttää verovelvoitteisiin tuntia vuodessa. Paying Taxes -tutkimuksen voi tilata maksutta osoitteesta SUOMESSA TOTEUTETTIIN LINJAKAS verouudistus vuonna Käyttöön otettiin eriytetty tuloverojärjestelmä ja 25 prosentin yhteisöverokanta, joka herätti kiinnostusta ulkomaillakin. EU-maiden keskimääräinen yhteisöverokanta oli tuolloin 38 prosenttia. Mutta vähitellen uudistukset rämettyvät ja säännöstö monimutkaistuu, Penttilä toteaa. Nyt Suomen yhteisöverokanta on jo EU-keskiarvon yläpuolella. Luxemburgissa työskennellyt PwC:n Tax Manager Kai Holkeri näkee valtion ja yritysten suhteessa mahdollisuuden molemminpuoliseen hyötyyn. Ainakin Luxemburgissa on ymmärretty, että yritysten ja verottajan välillä ei tule olla vastakkainasettelua, vaan yhteistyötä. Esimerkkinä voisi mainita sääntelyn ennakoitavuuden ja pysyvyyden. Penttilä pitää Suomen yritysverotusta kokonaisuutena kohtuullisen hyvänä ja toimivana järjestelmänä. Verolainsäätäjä ei saisi kuitenkaan jäädä makaamaan laakereillaan. Kilpailukyky edellyttää jatkuvaa kehitystyötä ja etenkin yritysverotus kansainvälisen kehityksen seuraamista. VEROTUKSEN YKSINKERTAISTAMISESTA ON puhuttu niin kauan kuin muistan. Monimutkaistuvaa yhteiskuntaa ei kuitenkaan voida hallita yksinkertaistuvin verosäännöksin, ellei verojärjestelmää muuteta kokonaan toisenlaiseksi, esimerkiksi Viron mallin mukaiseksi, Seppo Penttilä hymähtää. Toisaalta Euroopassa on maita, joiden verokäytännöt ovat hyvinkin hankalia. 14

15 KOKONAISVEROASTE ERI MAISSA 300 % 280 % 260 % 240 % 220 % 200 % Venäjällä veroasiat ovat todella raskaita ja aikaa vieviä. Lisäksi korkea kokonaisveroprosentti viestii siitä, että yritykset eivät välttämättä uskalla vähentää kaikkia kuluja siinä pelossa, että dokumentaatio tai muut viranomaisten vaatimukset eivät täyty, PwC:n Venäjällä työskentelevä Tax Manager Jouni Honka-aho sanoo. Myös EU-jäsenyys tuottaa veroasiantuntijoille koko ajan lisää päänvaivaa. Haasteita tulee kahdelta tasolta: EY:n tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä ja varsinaisista verotuksen harmonisointitoimenpiteistä, esimerkiksi direktiiveistä, Penttilä sanoo. Lähivuosien keskeisimmäksi EU-hankkeeksi Penttilä mainitsee yhteisen konsolidoidun yritysveropohjan eli CCCTB-hankkeen. Keskeinen ajatus siinä on, että konsernin eri maissa toimivien yritysten tulo laskettaisiin verotuksessa samalla tavalla. Tämän jälkeen tulokset konsolidoidaan, jolloin mahdolliset tappiot päästään vähentämään voitoista. Joissakin maissa byrokratiaa riittää ilman EU:takin. Venäjä on edelleen erittäin byrokraattinen leimayhteiskunta. Veroviranomaisten toiminta voisi olla ennustettavampaa, ammattitaitoisempaa ja joustavampaa. Tällä hetkellä on vaikea ennakoida, mitä he haluavat ja millä perusteella, Honka-aho sanoo. Honka-aho näkee maassa kuitenkin edistystäkin. Valmisteilla on uusi siirtohintalainsäädäntö ja konsolidointilainsäädäntö. Mutta esimerkiksi maaliskuun presidentinvaalien seurauksia ei taida kukaan pystyä ennustamaan. 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Vanuatu Irlanti yrityksen maksama tulovero Luxemburg Yhdysvallat Suomi yrityksen maksamat työntekijöiden palkkaverot Venäjä Gambia muut verot Lähde: Maailmanpankin Doing Business -tietokanta 15

16 JYPin kotihalli remontoidaan tämän vuoden aikana. Kari Tyni uskoo, että uudet tilat houkuttelevat lisää yleisöä. TAVOITTEENA URHEILUN JA TALOUDEN TASAPAINO Urheilubisneksessä vaikuttavat samat lainalaisuudet kuin muussakin yritystoiminnassa. Menestymiseen tarvitaan ajanmukaiset tilat, rahaa ja ammattitaitoinen organisaatio. Teksti Pirjo Vuorenpää Kuva Eero Pykäläinen Jääkiekon SM-liigaan saatiin edustaja myös Keski- Suomesta, kun jyväskyläläinen JYP pelasi liigassa ensimmäisen kautensa vuonna Se nousi nopeasti maan parhaiden seurojen joukkoon: JYP otti vuosina 1989 ja 1992 SM-hopeaa ja vuotta myöhemmin SM-pronssia. Mitalivuosien jälkeen seura ajautui kuitenkin taloudelliseen ahdinkoon, ja kesällä 1999 velkaa oli kertynyt noin miljoona euroa. Yhdistysmuodossa toimineen seuran pelastajiksi ryhtyivät Jukka Seppänen, Klaus Sohlberg, Veli Lyytinen, Kari Rito ja Jarmo Paalanen. He perustivat JYP Jyväskylä Oy:n, joka otti yhdistyksen velat hoidettavakseen. Osakeyhtiö pyörittää SM-liigajoukkueen ja A-nuorten joukkueen toimintaa. Vaikeiden vuosien jälkeen yhtiön talous on nyt vakaammalla pohjalla. Sen liikevaihto oli huhtikuussa 2007 päättyneellä tilikaudella 3,2 miljoonaa euroa, josta tulokseksi jäi poistojen jälkeen euroa. Positiivinen tulos oli osakeyhtiölle toinen peräkkäinen. JYP on merkittävä työllistäjä sen palkkalistoilla on tällä hetkellä 45 vakituista työntekijää. Myös vapaaehtoistyö on tärkeää: ottelujen pysäköinti- ja järjestysmiestehtävissä tarvitaan satoja ihmisiä. YHTIÖN OMISTAJIIN kuuluu nykyisin myös sen markkinointijohtaja Kari Tyni. Hänellä on selvä käsitys siitä, mikä on jääkiekkobisneksen suurin haaste. Se on saada seuran toiminta kannattavaksi ja saavut- 16

17 Jääkiekkobisneksessä, kuten yritystoiminnassa yleensä, on tärkeää, että myytävänä on hyvä tuote. taa urheilullisen toiminnan ja talouden tasapaino, Tyni tiivistää. Jääkiekkobisneksessä, kuten yritystoiminnassa yleensä, on tärkeää, että myytävänä on hyvä tuote, joka kiinnostaa asiakkaita. Vauhtia ja tunnelmaa tarjoava jääkiekko-ottelu on elämys, jonka yleisö haluaa kokea uudelleen ja uudelleen. Olemme myyneet tälle kaudelle noin kausikorttia, ja kotiottelut ovat vetäneet Hippoksen jäähalliin keskimäärin henkeä. Mainosmyyntitulomme ovat nyt ennätykselliset 1,3 miljoonaa euroa. Lisäksi asiakastilaisuudet ja otteluiden aikainen ravintola- ja kioskimyynti ovat merkittäviä tulonlähteitä, Tyni kertoo. JYP investoi tänä vuonna Hippoksen jäähallin remontoimiseen. Tyni uskoo, että jäähallin uudistuneet tilat oheispalveluineen ja yrityselämän käyttöön rakennettavine aitioineen houkuttelevat lisää yleisöä ja kohentavat samalla seuran taloutta. Remontin kustannusarvio on 4,3 miljoonaa euroa, josta JYPin osuus on miljoona euroa. Muita rahoittajia ovat Jyväskylän kaupunki ja seudullinen kiinteistöyhtiö Jykes Kiinteistöt Oy. PELAAJAT OVAT jääkiekkobisneksessä olennainen osa tuotetta. Toimivan jäähallin lisäksi on tärkeää koota hyvä, menestyvä joukkue. Joka kaudelle neuvotellaan ja tehdään sopimukset lähes 30 pelaajan kanssa. Menestyneen pelaajan markkina-arvo ei koskaan laske, vaan hänen hintansa tuntuu nousevan kausi kaudelta, Kari Tyni sanoo. JYPin tämän kauden pelaajabudjetti on 1,7 miljoonaa euroa. Summa nousi edelliskaudesta euroa. Jääkiekossa toimivat pelaajaehtoiset ja globaalit markkinat. Varakkaissa jääkiekkomaissa, kuten Venäjällä, Sveitsissä ja Ruotsissa, on isommat panokset kuin Suomessa. Se nostaa pelaajien hintoja myös meillä. JYP uskoo onnistuneensa talouden ja urheilullisen menestyksen tasapainoilussa hyvin, kun se vuokrasi maalivahtinsa Sinuhe Wallinheimon loppukaudeksi Venäjän liigaan Moskovan Dynamoon. Se oli hyvä sopimus, jossa kaikki voittivat. JYP sai rahaa toimintansa kehittämiseen, mutta Wallinheimon paluu varmistettiin hänen kanssaan jatkosopimuksella, Dynamo sai hyvän maalivahdin ja Wallinheimo pääsi vielä urallaan Venäjälle lihapatojen ääreen, Kari Tyni toteaa tyytyväisenä. On muistettava, että pelkällä rahalla ei voi ostaa menestystä. Tämän toiminnan hienous ja rajuus onkin siinä, että sarjataulukko kertoo joka hetki ilman selittelyjä, miten hyvin organisaatio on hoitanut hommansa. PONNISTELTAVAA JYP-ORGANISAATIOLLA on vielä, sillä seuran sijoitukset jääkiekon SM-liigassa ovat jääneet toistaiseksi laimeiksi. Keväällä 2003 joukkue oli kuudes, seuraavana keväänä kymmenes, sen jälkeen kaksi kertaa yhdeksäs ja viime keväänä 12:s. Tällä kaudella suunta on ollut ylöspäin: joukkue on ollut tavoitteensa mukaisesti runkosarjassa kuuden parhaan joukossa. Hyvän kumppanin kera Kun JYPin toimintaa alkoi yhdistyksen jälkeen pyörittää osakeyhtiö, seuran vastuut ja lainsäädännölliset velvoitteet lisääntyivät. Tässä tilanteessa hyväksi yhteistyökumppaniksi löytyi PricewaterhouseCoopers. Hoidamme JYPin tilintarkastuksen. Roolimme on myös konsultoiva, koska kehitämme yhteistyössä JYPin kanssa yhtiön talouden seurantaa, valvontaa ja raportointia, KHT Jukka- Pekka Vihinen kertoo. PricewaterhouseCoopers on meille tyypillinen yhden segmentin tärkeä yhteistyökumppani, jolta ostamme kovan luokan asiantuntemusta, Kari Tyni sanoo. 17

18 KEMIKAALIASETUS VOI AIHEUTTAA SUURINA ANNOKSINA HUIMAUSTA Onko vanha tuttu kemikaali meille sittenkään tuttu? Epäselvät tapaukset haravoidaan esiin EU:n uuden kemikaaliasetuksen avulla. Luvassa on raakaa työtä ja yllätyksiä niin kemianteollisuudessa kuin sen ulkopuolella. Teksti Marianna Salin Kuvitus Lotta Nieminen Kuva Juha Salminen Kymmenisen vuotta sitten erään ruotsalaisen tunnelityömaan läheltä löytyi kuolleita kaloja ja oudosti käyttäytyvää karjaa. Työntekijöiden raajoja pisteli ja puudutti. Syyksi osoittautui tunnelin tiivistämiseen käytetty akryyliamidi. Aineen käyttöturvallisuustiedote toki kertoi aineen vaarallisuudesta, mutta osin virheellisesti eikä riittävästi juuri kyseisessä käyttötarkoituksessa. Käytössä on kymmeniä tuhansia kemikaaleja, joista on puutteelliset tiedot. Niistä tiedetään ehkä välitön myrkyllisyys, muttei ympäristövaikutuksia tai pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisen terveydelle. Vain 15 prosentilla käytössä olevista kemikaaleista on kattava perustietopaketti, kemikaaliviraston hallintoneuvoston puheenjohtaja Jukka Malm sanoo. Kohtalokkaita yllätyksiä ei pitäisi tulevaisuudessa enää tulla, jos EU:n uusi kemikaaliasetus REACH lunastaa lupauksensa. Helsingissä Annankadulla sijaitsevaan Euroopan kemikaalivirastoon odotetaan kesäkuun alusta alkaen tietoja noin kemikaalin vaarallisista ominaisuuksista, käyttötavoista sekä turvallisesta käsittelystä. Hallintoneuvoston puheenjohtajana Jukka Malm varmistaa osaltaan, että yli 400 hengen virasto pääsee sujuvasti vauhtiin. Varsinainen leipätyö hänellä on palvelujohtajana Suomen Ympäristökeskuksessa. UUSIA EU:SSA KÄYTETTÄVIÄ kemikaaleja on rekisteröity järjestelmällisesti jo yli 20 vuoden ajan, ja ne siirtyvätkin suoraan REACH-järjestelmään. Varsinainen rekisteröinti- 18

19 REACH-asetuksen myötä vastuu kemikaalien turvallisuuden todistamisesta siirtyy viranomaisilta teollisuudelle. urakka koskee kemikaaleja, joita on käytetty jo aikaisemmin. Näitä ovat esimerkiksi sellaiset tutut aineet kuin lakkabensiini ja vetyperoksidi. EU-maiden viranomaiset ovat arvioineet näiden vanhojen kemikaalien riskejä vuosien varrella yhteisen prioriteettilistan mukaisessa järjestyksessä, mutta suurin osa kemikaaleista on jäänyt arvioimatta. REACH-asetuksen myötä vastuu turvallisuuden todistamisesta siirtyy viranomaisilta teollisuudelle pakollisen rekisteröinnin yhteyteen. Kaikkein vaarallisimmat aineet saa ottaa käyttöön vasta, kun aineen toimittaja on hakenut kyseiselle käyttökohteelle luvan. Koska todistamistaakka kuormittaa laboratorioita ja samalla ympäristöä, kemikaalivirasto kannustaa yrityksiä Jukka Malm odottaa kemikaalivirastoon lisätietoja noin kemikaalista. Mikä REACH? REACH on EU:n uusi kemikaaliasetus, joka korvaa noin 40 erillistä säädöstä. REACH tarkoittaa kemikaalien rekisteröintiä (Registration), arviointia (Evaluation) ja lupamenettelyä (Authorization). Järjestelmää hallinnoi Euroopan kemikaalivirasto, ECHA. Suomessa asetuksen toimeenpanoa valvovat Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus STTV ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Uuden asetuksen ulkopuolelle jäävät monet kemikaaliryhmät, joita koskee voimassaoleva lainsäädäntö. Tällaisia ovat muun muassa radioaktiiviset aineet, lääkkeet sekä elintarvikkeiden lisäaineet. REACH koskee myös lukuisia yrityksiä varsinaisen kemianteollisuuden ulkopuolella, käytetäänhän kemikaaleja niin vaatteissa ja huonekaluissa kuin elektroniikassakin. Lisätietoja: 19

20 PwC ja REACH REACH teettää töitä, mutta kenelle ja miten paljon? Kunkin yrityksen tilanne ja urakan koko selviävät, kun arvioidaan seuraavat asiat: yrityksen tuoteportfolio, REACHin vaikutukset yrityksen liiketoimintaan ja se, kuinka yrityksen organisaatio pystyy vastaamaan REACHin vaatimuksiin. PwC onkin kehittänyt arviointityökalun, joka ohjaa yrityksen kokonaisuuden läpi vaihe vaiheelta. Lisäksi PwC:n asiantuntijat Kari Storckovius ja Sirpa Juutinen voivat arvioida, miten yrityksen alihankintaketju täyttää REACHin vaatimukset. Yrityskauppoja solmiva yritys tarvitsee tietoa myös ostettavan liiketoiminnan asemasta REACHin suhteen. Se selviää, kun due diligence -tarkastukseen sisällytetään REACHiin keskittyvä osuus. yhteistyöhön kilpailijoidensa kanssa. Virasto jopa edellyttää sitä, jos tutkimukset vaativat eläinkokeita. Jotta tutkimuskumppanit löytävät toisensa, kemikaalivirasto järjestää esirekisteröinnin, joka kestää tämän vuoden kesäkuun alusta joulukuun alkuun. Silloin valmistajat ja maahantuojat listaavat kemikaaliensa perustiedot. Jukka Malm arvioi, että suuret kemianalan yritykset ovat tarttuneet REACH-urakkaan hyvissä ajoin ja päässeet jo pitkälle. Pienissä yrityksissä ja raja-alueilla voi kuitenkin olla ongelmia, hän toteaa. Ilmanraikastinten tai kuulakärkikynien maahantuoja ei välttämättä ymmärrä tuovansa maahan kemikaaleja, vaikka REACHin piiriin kuuluvat myös aineet, jotka vapautuvat laitteista tai esineistä. Asetus koskee myös aineita, jotka ovat osana seosta, kuten maalia tai puhdistusainetta, ja aineita, joita yritys tuo maahan vain omaan käyttöönsä. On tärkeää, että yritykset selvittävät oman roolinsa ennen esirekisteröinnin alkua, Malm korostaa. Jos yritys myöhästyy esirekisteröinnistä, se menettää varsinaisessa rekisteröinnissä arvokkaan siirtymäajan. Pisimmillään sitä on vuoteen 2018 asti. Ei kuitenkaan riitä, että vain valmistajat ja maahantuojat heräävät ajoissa, sillä varsinaisessa rekisteröinnissä on listattava aineiden lisäksi niiden käyttökohteet. Jos ovitehtailija maalaa tuotteitaan ovimaalilla, maalin valmistaja tai maahantuoja todennäköisesti tuntee käyttökohteen. Poikkeukselliset käyttökohteet voivat kuitenkin pudota rekisteröijän listalta. Vastuu jääkin viime kädessä kemikaalien käyttäjille. Tarkoituksena on, että tieto kulkee toimitusketjussa jatkokäyttäjältä valmistajalle. Tässä tavoitellaan sitä, että myös uusi tieto käyttöturvallisuudesta kulkisi takaisin koko toimitusketjulle, Malm selittää. REACH-ASETUKSEN TAVOITTEENA on siis suojella entistä paremmin terveyttä ja ympäristöä. Sen avulla halutaan myös ylläpitää kemianteollisuuden kilpailukykyä. Alkuvuosina asetus tuo kuitenkin ensisijaisesti kustannuksia. Kemianteollisuus ry:n mukaan on todennäköistä, että jotkut aineet poistuvat testauskustannusten vuoksi markkinoilta kokonaan. Jyrkimmät kriitikot ennustavat myös osan tuotannosta siirtyvän pois Euroopasta. Toisaalta Tekes pitää REACHiä bisnesmahdollisuutena lukuisille palveluyrityksille. Tutkimuspalveluiden lisäksi yritysten konsortiot saattavat tarvita monimutkaisiin yhteistyökuvioihinsa oikeudellista apua. Yritykset tarvitsevat myös sovelluksia liikuttamaan tietoa toimitusketjussa. Jukka Malm uskoo, että REACH helpottaa lopulta kemianalan arkea. Tiedot tulevat julkisiksi, ja yritykset saavat näin entistä parempaa tietoa myös uusista aineista. Toiveikkaimmat odottavat myös asetuksen inspiroimia innovaatioita, jotka voisivat jatkossa vahvistaa Euroopan vanhaa ykkössijaa globaalissa kemikaalikilvassa. Malm huomauttaa, että tällä hetkellä Yhdysvaltojen kemianteollisuus tuottaa markkinoille uusia aineita selvästi Eurooppaa enemmän, vaikka ne on sielläkin rekisteröitävä. Niinpä EU-byrokratian mutkiin rakennettiin oikotie. Toisin kuin ennen, yrityksen on rekisteröitävä aine vain, jos sen valmistus tai maahantuonti nousee yli tonniin vuodessa. Tätä pidettiin tärkeänä erityisesti pk-sektorilla, Malm kertoo. YMPÄRISTÖJÄRJESTÖISSÄ EI OLTU tyytyväisiä kymmenen vuotta kestäneiden neuvottelujen tuloksena syntyneeseen asetukseen, joka sisältää teollisuuden toiveesta tehtyjä lievennyksiä. Järjestöissä odotettiin esimerkiksi sitä, että vaarallisimmat aineet olisi aina korvattava turvallisemmilla. REACH-asetus ratkaisee asian nyt lupamenettelyllä, jossa osalle aineista voidaan myöntää käyttölupa, vaikka korvaavia aineita olisikin saatavilla. Lupamenettely on niin vaativa ja työläs, että yrityksissä etsitään varmasti korvaavia aineita tarkkaan. 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Miksi töihin Metsäteollisuuteen? Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

REACH-asetuksen mukainen esirekisteröinti ja rekisteröinti: kysymyksiä ja vastauksia

REACH-asetuksen mukainen esirekisteröinti ja rekisteröinti: kysymyksiä ja vastauksia MEMO/08/240 Bryssel 11. huhtikuuta 2008 REACH-asetuksen mukainen esirekisteröinti ja rekisteröinti: kysymyksiä ja vastauksia EU:n uusi kemikaaliasetus REACH (Registration, Evaluation, Authorisation and

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista. Jouko Karvinen, toimitusjohtaja

Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista. Jouko Karvinen, toimitusjohtaja Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista Jouko Karvinen, toimitusjohtaja 10.9.2008 Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun kasvuun

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5.

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5. 1 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten Osaavat Metallikourat 15.5.2014 Alusta pitäen www.alu.fi Mäkelä Alu Oy Alumiiniprofiilien valmistus

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006 Risk Advisory Services Ernst & Young Oy Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 1 Asiakkaamme arvostavat työtämme Henkilöstön ammattitaito/ asiantuntemus Vastaajien mielestä tärkein tekijä Asiakaspalvelu

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

REACHin vaikutukset toimitusketjussa. case: sinkitty ja maalattu teräskate

REACHin vaikutukset toimitusketjussa. case: sinkitty ja maalattu teräskate REACHin vaikutukset toimitusketjussa case: sinkitty ja maalattu teräskate Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja TAMMI-MAALISKUU 214 OSAVUOSIKATSAUS 29.4.214 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 214 Q1 lyhyesti Tammi-maaliskuu 214 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q1/214

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4.

Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4. Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4.2009 Juha Pyötsiä17042009 1 REACH Asetus kemikaalien rekisteröinnistä,

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

StaffPoint -yritysesittely. Yhtis-projekti Unto Nokelainen 29.11.2004

StaffPoint -yritysesittely. Yhtis-projekti Unto Nokelainen 29.11.2004 StaffPoint -yritysesittely Yhtis-projekti Unto Nokelainen 29.11.2004 StaffPoint Oy Suomen suurin henkilöstöpalveluyritys syntyi, kun Extra Henkilöstöpalvelut ja Jokela Capital yhdistyivät kesällä 2004.

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2007 Esityksen sisältö 1. Liiketoimintaympäristö 2. Strateginen tarkastelu ja tulosparannustoimet 3. Vuoden

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot