aviisori Suomi jatkaa metsäteollisuuden suurmaana Yritysverotus: Hyvät ideat käyttöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "aviisori Suomi jatkaa metsäteollisuuden suurmaana Yritysverotus: Hyvät ideat käyttöön"

Transkriptio

1 aviisori PRICEWATERHOUSECOOPERSIN ASIAKASLEHTI 1/2008 Suomi jatkaa metsäteollisuuden suurmaana Metsäteollisuus ry:n Anne Brunila toivoo yhteistyötä ja globaalia otetta Yritysverotus: Hyvät ideat käyttöön Kilpailukyky edellyttää järjestelmän jatkuvaa kehittämistä

2 SISÄLLYS SUOMEN METSÄTARINA SAA JATKOA Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila näkee rakennemuutoksessa myös mahdollisuuksia. SUUNNITELTU ON MELKEIN TEHTY Perheyrityksissä kannattaa päättää ajoissa, kuinka omistajuus siirtyy eteenpäin. Haastateltavana mm. Lindströmin Jukka Roiha KEMIKAALIT KARTALLE Kemikaaliviraston hallintoneuvoston puheenjohtaja Jukka Malm odottaa Helsingissä toimintansa aloittaneeseen virastoon tietoja noin kemikaalista. UUSILLE URILLE Tenori Jyrki Anttila kokeilee keväällä taitojaan tanssijana UUTISET Ajankohtaista PwC:llä. KEVEYS JA HELPPOUS KANNATTAA PwC ja Maailmanpankki yhdistivät voimansa ja tutkivat, kuinka yritysverotus on järjestetty eri puolilla maailmaa LUOTTAMUS LASKUSUUNNASSA Maailmantalouden taantuma huolestuttaa toimitusjohtajia, käy ilmi PwC:n maailmanlaajuisesta tutkimuksesta. TUTKAIN Tapahtumia ja uutisia BISNESTÄ JA ELÄMYKSIÄ Jääkiekkojoukkue JYP Jyväskylä vakautti taloutensa ja rakentaa yleisöä kiinnostavaa tuotetta. 18 JULKAISIJA PricewaterhouseCoopers Oy PL 1015 (Itämerentori 2) Helsinki Puh. (09) osoitteenmuutokset ISSN PÄÄTOIMITTAJA Johan Kronberg TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Hanna Kauko TOIMITUSNEUVOSTO Juha Laitinen Janne Rajalahti Harri Valkonen TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut tuottaja Anu Piippo graafinen suunnittelija Anu Pyykkö toimituspäällikkö Kimmo Holappa johtaja Marko Haikonen PAINOPAIKKA Laakapaino Oy, Porvoo 21 2

3 PÄÄKIRJOITUS Lännessä synkkenevää, kompensoiko Aasia? PwC:n tammikuussa julkistaman maailmanlaajuisen toimitusjohtajatutkimuksen (CEO Survey) tulosten mukaan maailmantalouden taantuma huolestuttaa yritysjohtajia. Tuoreessa tutkimuksessa heidän luottamuksensa tulevaisuuteen laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Liiketoiminnan kasvunäkymiin hyvin luottavaisesti suhtautuvien yritysjohtajien määrä on pienentynyt vuodessa erityisesti Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa, ja yhä suurempi osa yritysjohtajista pelkää taantuman johtavan lamaan. Kehittyvissä maissa, lähinnä E7-maissa, tilanne on päinvastainen: toimitusjohtajien usko kasvunäkymiin on jopa korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Tutkimuksen mukaan yritysjohtajat pitävät talouskasvun kannalta merkittävinä uhkatekijöinä maailmantalouden taantuman lisäksi muun muassa liiallista sääntelyä. Yritysjohtajat ovat myös selvästi huolissaan siitä, että kilpailu osaavista työntekijöistä on edelleen kiristymässä. Maailmalta, lähinnä Yhdysvaltojen asuntoluottokriisistä, on kantautunut viime aikoina paljon huonoja uutisia, ja mustanpuhuvia talousuutisia on varmasti luvassa myös jatkossa. Yhdysvaltojen talous on jo siirtynyt lamaan. Näin sanoi Merrill Lynchin helmikuun alussa Suomessa vieraillut sijoitusjohtaja Gary Dugan. Globaaleilla pääomamarkkinoilla näiden ongelmien heijastusvaikutukset näkyvät kaikkialla. Tästä esimerkkinä on Credit Suisse -pankki, joka kertoi 19. helmikuuta tekevänsä sijoituksiinsa lähes kahden miljardin euron alaskirjaukset, vaikka se oli vain viikko aiemmin vakuuttanut, ettei asuntoluottokriisi juuri kolhinut sen viime vuoden tuloslukuja. Helmikuun loppuun mennessä asuntoluottokriisistä johtuvia alaskirjauksia oli tehty jo 150 miljardin dollarin edestä. Ongelmat eivät missään tapauksessa ole vielä ohi, totesi JPMorganin analyytikko Margaret Cannella helmikuussa Kauppalehden haastattelussa. Hän totesi, että myös kulutus- ja yrityslainat jäävät aiempaa useammin hoitamatta. UBS ennustaa asuntoluottokriisin synnyttävän vielä yli 200 miljardin dollarin alaskirjaukset. Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinakriisi vaikuttaa jo selvästi Euroopassa. EU:n talouskasvu hidastuu kuluvana vuonna kahteen prosenttiin, ja euromaiden talouskasvu 1,8 prosenttiin, arvioi EU-komission talousennustetta talous- ja rahakomissaari Joaquin Almunia. Hän varoittaa, että talouskasvun jyrkkä hidastuminen Yhdysvalloissa ja ruoan, öljyn sekä sähkön raju kallistuminen vaativat jo veronsa EU:n talouskasvusta. Myös Suomen ja sen lähialueiden, kuten Baltian maiden, päällä on monta synkkää pilveä. Uskon kuitenkin, että naapurimaassamme Venäjällä kasvun veturit ovat niin vahvoja, että ne yhdessä Aasian kasvun kanssa kompensoivat merkittävästi Yhdysvaltojen taantuman vaikutuksia. On huomionarvoista todeta, että viime vuonna Kiina ohitti Yhdysvallat maailman talouskasvuun eniten vaikuttavana maana. Globaaleista toimialoista Suomelle ja suomalaisille elintärkeä metsäteollisuus työllistää suoraan tai välillisesti suomalaista. Suomi pysyy metsäteollisuuden suurmaana, mutta muutoksia ei voida välttää. Näin uskoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila. Hän kuitenkin näkee muutoksissa myös mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Lisää Anne Brunilan ajatuksista voit lukea tämän lehden sivuilta 4 7. Moni perheyritys vaihtaa lähivuosina omistajaa. Ne yrittäjät, jotka ovat varautuneet tilanteeseen hyvissä ajoin ja joiden yritys on vakaalla kasvu-uralla, löytävät todennäköisesti toiminnalleen jatkajia. Monilla yrityksillä saattaa kuitenkin olla edessä jopa ovien sulkeminen. Lisää perheyritysten tulevaisuudesta voit lukea tämän lehden sivuilta Aurinkoista alkavaa kevättä! Johan Kronberg Päätoimittaja 3

4 SUOMEN METSÄTARINA SAA JATKOA Suomi pysyy metsäteollisuuden suurmaana, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila uskoo, mutta muutoksia ei voida välttää. Murroskauden yli päästään täsmälääkkeillä. Pitää nostaa jalostusastetta ja suunnata tuotantoa uusiin tuotteisiin ja uusille markkinoille, hän sanoo. Teksti Mika Hentunen Kuvat Kimmo Brandt Kun Anne Brunila siirtyi kaksi vuotta sitten vakaasta valtiovarainministeriöstä metsäteollisuuden edunvalvojaksi, hän astui keskelle rakennemuutosta. Metsäyhtiöiden supistukset, tänä talvena varsinkin Stora Enson tehtaiden sulkemiset, ovat pyörineet uutisotsikoissa. Brunila sanoo ymmärtävänsä irtisanomisten aiheuttamia ongelmia. Hän muistuttaa kuitenkin, että muutoksissa syntyy myös mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Työpaikat vähenevät, kun teollisuuden puolella nostetaan tuottavuutta. Samaan aikaan niitä syntyy kuitenkin arvoketjun muissa osissa. Ulkoistaminen on luonut työtä strategisiin kumppanuusyrityksiin ja muille aloille. Pääomavaltaisella alalla muutokset eivät ole nopeita, mutta kun uusia tuotteita saadaan kaupallistettua, rakenne alkaa muuttua, hän sanoo. Metsäteollisuus työllistää nyt suoraan tai välillisesti suomalaista. Suomen nettovientituloista kolmannes tulee metsäteollisuudesta ja sen ympärille rakentuneesta klusterista. Alan investoinnit olivat viime vuonna lähes 900 miljoonaa euroa, mikä on neljännes kaikista teollisuusinvestoinneista. Tulevaisuudessa puuraaka-aineen saatavuus asettaa Brunilan mukaan rajat sille, kuinka suurta kapasiteettia maassa voidaan ylläpitää. Muiden kuin uusien energiamuotojen osalta investoinnit tarkoittavat lähinnä modernisointia ja teknologista päivitystä. SUOMALAISTA BIOENERGIAA EI ole ilman metsäteollisuutta. Peräti 80 prosenttia Suomen bioenergiasta tulee metsäteollisuuden sivutuotteena jäteliemistä ja sellaisesta biomassasta, joita ei voi jalostaa edelleen. Anne Brunila arvioi, että Suomeen mahtuu 3 5 suurta bioenergiaa tuottavaa biojalostamoa. Mahdollisesti useampiakin, jos Suomesta tulee biopolttoaineiden viejä, hän sanoo. Bioenergia on vahvasti esillä EU:n energiailmastopaketissa. Paketti asettaa jäsenmaille kovat vaatimukset; esimerkiksi Suomen on nostettava uusiutuvan energian osuutta loppukulutuksesta nykyisestä 28,5 prosentista 38 prosenttiin. Metsäteollisuus tuottaa meillä jo nyt 70 prosenttia uusiutuvasta energiasta Suomessa tärkeimmät uusiutuvat energialähteet ovat bioenergia ja vesivoima. Brunila näkee paketissa myös mahdollisuuksia. Metsään pohjautuvan energian määrää voidaan edelleen lisätä, jos markkinoille vain saadaan enemmän kotimaista puuta, hän sanoo. EU:n tavoitteet ovat kuitenkin siinä mielessä ongelmallisia, että uusiutuvat energianlähteet, esimerkiksi tuulivoima ja aurinkoenergia, vaativat koko Euroopankin tasolla suuria investointeja, ja aikaa on vähän. Metsäteollisuuden kannalta vielä pulmallisempi asia on EU:n uusittu päästökauppajärjestelmä. Päästökaupassa energiaintensiivisille aloille odotetaan helpotuksia, mutta Euroopan komissio tekee niistä päätöksiä vasta aikaisintaan vuonna Metsäteollisuus täyttää varmasti energiaintensiivisten alojen kriteerit, mutta mitään varmuutta alan kohtelusta ei vielä ole. Se, että lopulliset kustannukset eivät ole tiedossa, vaikuttaa investointeihin, Brunila harmittelee. 4

5 Anne Brunila seuraa alan kehitystä Metsäteollisuus ry:n konttorissa Helsingin Snellmaninkadulla. 5

6 "Viestintää ja yhteistyötä ympäristöjärjestöjen ja eri tahojen kanssa on lisättävä", Anne Brunila sanoo. Luottamustehtäviä ja hyväntekeväisyyttä Kauppatieteiden tohtori Anne Brunila siirtyi Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajaksi vuoden 2006 alussa valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtajan paikalta. Sitä ennen hän työskenteli johto- ja asiantuntijatehtävissä Euroopan komissiossa ja Suomen Pankissa. Tehtävät ovat Brunilan mukaan olleet yllättävän samankaltaisia. Kaikki perustuu niissä asiantuntijatyöhön, siihen, että pystytään arvioimaan eri poliittisten toimenpiteiden vaikutuksia, kertomaan niistä ja hakemaan ratkaisua, joka lisää kilpailukykyä ja Suomen vetovoimaisuutta. Ainoastaan työehtosopimusten kanssa en ollut aiemmin joutunut tekemisiin, hän kertoo. Brunilalla on useita merkittäviä luottamustoimia. Sammon hallitukseen hänet valittiin ensimmäisenä naisena. Brunila istuu Sitran, EVAn ja ETLAn hallituksissa ja kansainvälisissä järjestöissä, kuten FAOssa ja maailman metsä- ja paperiteollisuuden järjestöjen yhteistyöverkostossa ICFPA:ssa, ja hän on myös Merenkulkulaitoksen johtokunnan puheenjohtaja. Mistä motivaatio ja aika kaikkeen löytyy? Monissa luottamustehtävissä on kyse itselleni tärkeistä asioista. Aloitin vastikään lastentautien tutkimussäätiön hallituksessa, koska haluan edistää lasten hyvinvointia. Olen myös mukana ortodoksisen kulttuurikeskuksen toiminnassa, koska kulttuuri ja henkiset asiat ovat minulle tärkeitä. Brunila myöntää kuitenkin, että päivät venyvät pitkiksi. Viikonloppuisin en tee töitä. Huolehdin myös siitä, että pidän lomia, jolloin en työasioita ajattele. Vapaa-aikana Brunila lukee sekä käy elokuvissa, konserteissa ja taidenäyttelyissä. Henkilökohtaista hyväntekeväisyyttä hän on harjoittanut jo vuosia tukemalla kahden tiibetiläisen pojan koulutusta. He ovat pian yliopistoikäisiä, Brunila kertoo. Olemme kirjeenvaihdossa, ja jonain päivänä haluaisin tavata heidät. Johtavaksi innovaatioympäristöksi Viime vuonna perustettu Metsäklusteri Oy on strategisen osaamisen keskittymä, joka kanavoi julkista ja yksityistä rahoitusta tutkimusohjelmiin. Sen tavoitteena on luoda Suomeen maailman johtava metsäalan innovaatiokeskittymä. Tutkimusohjelmissa etsitään resursseja ja raaka-aineita tuntuvasti säästäviä uusia tuotantoteknologioita. Tänä keväänä käynnistyy muun muassa uusi bioteknologian kehittämishanke. Metsäklusteri Oy:ssa on mukana yhdeksän yritystä, VTT, Metla ja neljä yliopistoa. Suomessa tehdään loistavaa tutkimusta, mutta ongelmana on ollut se, että tutkimusta tehdään useissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Projektit ovat jääneet pieniksi, eivätkä ne ole pystyneet luomaan sitä lisää, mikä syntyy nyt, kun kaikki toimivat yhteisen strategian mukaisesti, Anne Brunila sanoo. Alan investoinnit ovat todella kalliita. Keskittymän avulla pilotti- ja demonstraatiovaiheita voidaan nopeuttaa, hän lisää. 6

7 Metsäteollisuus käyttää 30 prosenttia Suomen sähköstä. Koska päästöoikeuksien hintojen nousu vaikuttaa sähkön hintaan, kustannukset nousevat joka tapauksessa. Lisäksi myös uusiutuvan energian määrän lisääminen vaikuttaa puuraaka-aineen hintaan. Toki olisi merkittävä asia, jos voisimme jäädä tulevan huutokaupan ulkopuolelle. Brunila toivoo Suomen metsäteollisuudelle vapautusta myös energiaverosta, jota esimerkiksi Ruotsissa ei ole. Veron tuomat lisäkustannukset ovat suomalaisyhtiöille noin 60 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä summalla saataisiin paljon aikaan. NYKYISESSÄ ILMASTOKESKUSTELUSSA pyöritään Anne Brunilan mielestä Suomessa oman postimerkin kokoisella alueella. Hän kaipaakin keskusteluun globaalia lähestymistapaa. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi voitaisiin tehdä paljon, jos metsäkato saataisiin pysäytettyä. 93 prosenttia maailman metsistä on sertifioimatta, ja viidennes hiilidioksidipäästöistä aiheutuu juuri metsäkadosta. Niissä maissa, missä on metsäteollisuutta, metsä myös kasvaa, hän muistuttaa. Puun polttamisen lisäämistä pidetään muualla Euroopassa yhtenä mahdollisuutena ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Brunila laskee, että puun laittaminen suoraan energiantuotantoon tuottaa yhden kolmastoistaosan niistä työpaikoista, mitkä saman puun jatkojalostus ja kierrätys tuottaisi. Jos siihen mennään, ollaan samassa tilanteessa kuin kivikaudella, jolloin keksittiin tuli ja opittiin polttamaan puuta. Ajatus ei tunnu kauhean järkevältä. Brunila palaakin haastattelun aikana useaan kertaan puun saatavuuteen. Yksi uhkakuva on syntynyt itärajalle, jossa puutulleja ollaan nostamassa 50 euroon kuutiometriltä. Jos neuvotteluissa tullimaksuista ei päästä sopuun, puun tuonti Venäjältä Suomeen loppuu. Venäjän-tuonnista 40 prosenttia on koivukuitua, jota yritykset yrittävät nyt korvata muuttamalla tuotantolinjojaan havusellulle ja tuomalla sellua muualta. Suomessa kestävien hakkuumahdollisuuksien on arvioitu nousevan seuraavan kymmenen vuoden aikana 80 miljoonaan kuutioon. Se, kuinka paljon puuta tulee markkinoille, riippuu kuitenkin viime kädessä yksittäisten metsänomistajien päätöksistä. Heitä Suomessa on kuolinpesät mukaan lukien Raaka-aineen tasainen saatavuus pitäisi varmistaa. Sen lisäksi tarvitaan tietenkin osaavaa työvoimaa metsänkorjuuseen sekä kuljetuksiin ja panostuksia infrastruktuuriin. Brunila laskee, että ilman kerrannaisvaikutuksiakin kotimaisen puunhankinnan lisäys toisi korjuuseen ja kuljetuksiin uutta työpaikkaa. TEIDEN JA RAUTATIEVERKON investoinnit jäädytettiin Suomessa 1990-luvun laman aikana. Liikenneinfrastruktuurin korjausvelka on tällä hetkellä arviolta 1,5 miljardia euroa. Se tuntuu etenkin metsäteollisuudessa, onhan 60 prosenttia rautateiden ja 30 prosenttia maanteiden kuljetuksista metsäteollisuuden tuotteita. Se, että meillä kaikki kustannukset ovat korkeammat kuin eurooppalaisilla kilpailijoillamme johtuu osaltaan siitä, että kuljetuskustannuksemme ovat kaksin- tai kolminkertaiset heihin verrattuna, Anne Brunila sanoo. EU:n energia- ja ilmastopaketin on pelätty aiheuttavan investointeja sellaisiin maihin, joissa päästökiintiöitä ei ole. Metsäteollisuus on jo jonkin aikaa investoinut näille nopean kasvun alueille neljä viidestä selluinvestoinnista on tehty Etelä-Amerikkaan, ja reilusti yli puolet paperikoneista on tehty Aasian markkinoille. Muilla mantereilla tilanne on synkempi. Suomen metsäteollisuuden tuotteiden päämarkkinoilla Euroopassa on meneillään voimakas rakennemuutos. Yhdysvalloissa talouden kehittymisestä ei ole varmuutta: heikko dollari vaikeuttaa vientiä paperi- ja selluteollisuudessa eivätkä amerikkalaiset asuntomarkkinat ime puutuotteita ja sahatavaraa Euroopasta entiseen tapaan. Suomaisten todistettu osaaminen, huippuluokan teknologia ja 95-prosenttisesti sertifioidut metsät lisäävät kuitenkin Brunilan uskoa tulevaisuuteen. Meillä on mielestäni erittäin hyvä tarina kerrottavana, emme vain ehkä ole osanneet kertoa sitä riittävän hyvin ulospäin. Viestintää ja yhteistyötä ympäristöjärjestöjen ja eri tahojen kanssa onkin lisättävä, Anne Brunila sanoo. Asiakkaina alan suurimmat yritykset Useampi kuin joka toinen maailman sadasta suurimmasta metsäyhtiöstä on PricewaterhouseCoopersin asiakas. Suomessa PwC:n palveluksessa on toistasataa metsä-, paperi-, sellu- ja kartonkiasioihin perehtynyttä työntekijää. Toimintamme on globalisoitunut neljän viime vuoden aikana entisestään PwC:n globaalin toimialaryhmän johtajan, ruotsalaisen Robert Barndenin myötä, metsäteollisuuden asiantuntija Johan Weckman PwC:ltä kertoo. Tilintarkastuksen lisäksi PwC tarjoaa metsäteollisuuden asiantuntijapalveluja toiminnan tehostamisen, ympäristön ja kestävän talouden hallinnan, riskienhallinnan ja verotuksen alueilta. PwC järjestää myös vuosittain Vancouverissa, Kanadassa alan huipputapaamisen, jossa julkistetaan maailman metsä-, paperi-, sellu- ja kartonkiteollisuuden tilannekatsaus. Viime vuonna konferenssiin osallistui 450 metsäasioiden päättäjää ympäri maailmaa. Vancouverissa teemana ovat ajankohtaiset trendit ja alan kehitysnäkymät. Tapaamista voi hyvällä syyllä pitää metsäteollisuuden johtavana symposiumina, Johan Weckman sanoo. 7

8 KUVA JUKKA-PEKKA MOILANEN Sauli Huikuri peräänkuuluttaa pieniinkin perheyrityksiin selkeää visiota. Perheyrityksen sukupolvenvaihdos on iso prosessi, mutta omistajanvaihdoksissa pätee vanha kansanviisaus. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. SUUNNITTELU PELASTAA SUKUPOLVENVAIHDOKSET Teksti Timo Sormunen Moni perheyritys vaihtaa lähivuosina omistajaa. Ne yrittäjät, jotka ovat varautuneet tilanteeseen hyvissä ajoin ja joiden yritys on vakaalla kasvu-uralla, löytävät todennäköisesti toiminnalleen jatkajia. Tuhansilla muilla yrityksillä on kuitenkin edessä ovien sulkeminen, jos yritykselle ei löydy uutta vetäjää sen paremmin omasta perheestä kuin sen ulkopuolelta. Oululaisen perheyrittäjän Sauli Huikurin mielestä perheyritysten pulmat tiivistyvät useimmiten heikkoon hallitustyöskentelyyn ja sitä kautta koko strategiseen suunnitteluun. Ongelma nousee esille myös omistajanvaihdostilanteissa. Monelta pienemmältä perheyritykseltä puuttuu liiketoiminnasta selkeä suunta ja kehitysvisio, hän kiteyttää. Sauli Huikuri on hallituksen puheenjohtajana Juhan Auto Oy:ssä. Toisen polven autoliikkeellä on toimipisteet Oulussa, Kemijärvellä, Kuusamossa ja Raahessa. Yrityksessä on tehty strateginen päätös, jonka mukaan yhtiö säilyy jatkossakin perheen omistuksessa. Tuo periaatepäätös näkyy yhtiön kaikessa toiminnassa. Lukuisten yhtiöiden hallituksissa istuva Huikuri tähdentää, että hallituksen jäsenillä on oltava liiketoiminta-osaamista ja aitoa kiinnostusta yhtiön kehittämiseen. Käytännössä se tarkoittaa, että pöydän ääreen on haettava jäseniä myös oman perheen tai suvun ulkopuolelta. Hän patistaa suuntaamaan katsetta kokeneisiin osaajiin, mutta rohkaisee kysymään ajoissa myös suvun nuoremman polven kiinnostusta. 8

9 KUVA PENTTI VÄNSKÄ Ohjakset on osattava antaa ajoissa muille, Hannu Isotalo sanoo. Nuoret ovat nykyisin kielitaitoisia ja kansainvälisiä moniosaajia. Heidän saamisensa mukaan perheyrityksiin tai lähtemään itse yrittäjiksi on äärimmäisen tärkeää. PERHEYHTIÖT OVAT terävöittäneet Luja-yhtiöiden hallituksen puheenjohtajan Hannu Isotalon mielestä toimintaansa selvästi. Skarppauksen taustalla on useimmiten lähestyvä omistajanvaihdos. Yrityksen pitää olla kunnossa, kun sille haetaan uutta vetäjää tai omistajaa. Huonokuntoisena se ei kiinnosta seuraajaa, eikä sitä saa myöskään kaupaksi, Isotalo muistuttaa. Luja on 50-vuotias ja noin henkilöä työllistävä rakennusalan konserni, joka käy parhaillaan läpi sukupolvenvaihdosta. Hannu Isotalo keskittyy nykyisin hallitus- ja strategiatyöhön, ja suvun kolmatta polvea edustava Mikko Isotalo luotsaa Lujabetonia, joka on yksi konsernin tytäryhtiöistä. Tavoitteena on, että hän nousee vähitellen koko konsernin johtajaksi. Isotalo muistuttaa, että sukupolvenvaihdos on perheyrityksille aina haastava käännekohta. Varsinkin pienemmissä yhtiöissä, joiden kasvunäkymät ovat niukat, perillisten motivointi jatkajaksi voi olla vaikeaa. Samaan hengenvetoon hän tähdentää yrittäjän omaa aktiivisuutta. Ohjaksia ja vastuuta on osattava antaa muille ajoissa. Esimerkiksi Henry Ford ei tätä aikoinaan tehnyt ja vei yhtiönsä liki konkurssiin, Isotalo muistuttaa. Useamman polven perheyhtiöiden vahvuutena on Isotalon mielestä toiminnan pitkäjänteisyys. Strategisia päätöksiä ei tehdä osavuositulosten pohjalta, vaan sihti on aina vuosien päässä. Tässä kohtaa Luja-yhtiöt kelpaa itsekin esimerkiksi. Konserni on nyt aika pitkälle sellainen, mitä luvun puolivälissä suunniteltiin, myhäilee Isotalo. YRITYSTEN TEKSTIILIPALVELUIHIN erikoistuneessa 160- vuotiaassa Lindströmissä johtajavaihdos osuu maaliskuun puoliväliin. Tuolloin yhtiötä vuodesta 1985 luotsannut Jukka Roiha antaa toimitusjohtajan tehtävät Juha Lauriolle ja siirtyy itse hallituksen puheenjohtajaksi. Omistajasuvun ulkopuolelta tuleva Laurio pestattiin yli 200 miljoonan euron liikevaihtoa tekevän Lindströmin varatoimitusjohtajaksi Perloksesta keväällä Samalla alkoi opettelu koko yhtiön vetovastuuta varten. Jukka Roiha oli tehnyt oman eläkepäätöksensä jo 1985, kun hän peri johtajapestin isältään. 9

10 KUVA JUHA SALMINEN Moni perheyritys on tienhaarassa Omasta suvusta tulevalta johtajalta pesti vaatii työuran mittaista sitoutumista, Jukka Roiha sanoo. Päätin jo silloin, että jään eläkkeelle kuusikymppisenä. Niinpä vaihdos on viety läpi harkiten ja hallitusti. Olen voinut rakentaa organisaatiota ja yhtiön johtamisjärjestelmää tätä maalia varten. Samalla olen siirtänyt vastuuta asteittain muille, mikä ei yrittäjävetoisissa perheyhtiöissä aina onnistu. Pieniä luopumiseen liittyviä kasvukipuja on osunut myös Roihan kohdalle. Katse on kuitenkin pysynyt tiukasti tulevaisuudessa. Nyt on vain opeteltava uusi rooli, jossa irtaannun operatiivisesta johtamisesta, hän painottaa. Lindströmin tapauksessa jatkajaa ei löytynyt suvun piiristä. Sekin oli yksi syy muokata ulkomaille laajentuneen yhtiön johtamisjärjestelmää, hallituksen roolia ja organisaatiota. Osaamisvaatimukset ovat omasta suvusta tulevalle johtajalle käytännössä muita kovemmat, sillä häneltä pesti vaatii työuran mittaista sitoutumista. Hallitus on tässä kohtaa hyvä paikka tunnustella kiinnostusta. Runsas neljännes pohjoismaisista perheyrityksistä vaihtaa omistajaa seuraavien viiden vuoden aikana. Entistä useammin uusi omistaja löytyy perheen ulkopuolelta. PwC:n kansainvälisen Global Family Business Survey -tutkimuksen mukaan tuleviin omistajavaihdoksiin on kuitenkin valmistauduttu heikosti. Noin puolet perheyrityksistä ei ole laatinut sen varalle mitään suunnitelmaa, ja 20 vuoden ikään ehtineissä yrityksissä tilanne on vielä synkempi. Perheyritysten sukupolvenvaihdosten määrä lisääntyy kuitenkin lähivuosina selvästi, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Pohjoismaissa yli neljännes perheyrityksistä ennakoi omistuspohjansa muuttuvan lähivuosina ja entistä useampi yritys löytää ostajan perheen ulkopuolelta. Tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia omistajista aikoo myydä omistustaan sijoittajille tai muille yhtiöille. Oman suvun piiristä uuden omistajan uskoo löytävänsä vain runsas kolmannes. Pohjoismaiden ulkopuolella kehitys on pitkälti päinvastainen ja omistus näyttää siirtyvän entistä vankemmin perillisille. PwC:n omistajayrittäjäpalveluiden johtaja Markku Tynjälä selittää tätä verotuksella, jonka selkiyttäminen nousi esiin myös tutkimuksessa. Liki 80 prosenttia pohjoismaisista yhtiöistä pitää tärkeänä, että yritysverotusta yksinkertaistettaisiin ja kevennettäisiin. Omistajanvaihdoksiin ja strategiakeskusteluihin liittyvistä pulmista huolimatta perheyritykset uskovat vahvasti tulevaisuuteen. Yritysten selvä enemmistö luottaa markkinoiden ja tilauskannan kasvuun, uskoo löytävänsä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja säilyvänsä kilpailukykyisinä. Samalla varotaan liiallista riskinottoa ja hallitsemattoman nopeaa kasvua. Liki puolet yrityksistä aikoo pitää investoinnit nykytasolla. Haasteiksi nousevat verotus ja osaava työvoima. Noin puolet yrityksistä ennustaa, että pätevän henkilöstön rekrytointi tulee olemaan tänä vuonna pulmallista. Ne aikovatkin panostaa entistä enemmän oman väen osaamiseen. Peräti 73 prosenttia vastaajista nosti henkilöstöinvestoinnit yrityksen tärkeimmäksi painopistealueeksi. Tutkimuksen voi tilata maksutta osoitteesta 10

11 KUVA LASSE KELTTO PwC vahvistaa osamistaan Tampereella ja Raahessa PricewaterhouseCoopers syventää vero-osaamistaan Tampereella. PwC on hankkinut omistukseensa Tampereella toimivan Verokonsultointi Luoma Oy:n koko osakekannan. Järjestely vahvistaa Pirkanmaalla asemaamme merkittävänä tilintarkastus- ja asiantuntijaorganisaationa. PwC:n omistajayrittäjäpalvelut ovat voimakkaassa kasvussa ja järjestely on osa tämän liiketoiminnan kehittämistä, partneri Hannu Pellinen sanoo. PwC on hankkinut omistukseensa myös Raahen Tilintarkastus Oy:n koko osakekannan. Raahen-toimisto tulee kaupan jälkeen jatkamaan PwC:n Oulun-aluetoimiston "satelliittina". "Toteutettu järjestely ja sen myötä tulevat noin 250 asiakasta vahvistavat PwC:n liiketoimintaa Pohjois-Suomen markkina-alueella. Kauppa auttaa erityisesti omistajayrittäjille suunnattavien palveluidemme kehittämistä", partneri Sami Posti toteaa. Klaus Keravuori verokonsultoinnin johtajaksi KTM, partneri Klaus Keravuori on nimitetty 1. maaliskuuta alkaen PricewaterhouseCoopers Oy:n verokonsultointi-liiketoiminta-alueen johtajaksi. Keravuori on työskennellyt PwC:llä vuodesta 1999 alkaen, viimeksi PwC:n yritysjärjestelyt-liiketoimintaryhmän johtajana. Hänellä on laaja talouselämän ja yrityssektorin toimintojen johtamisen ja kehittämisen kokemus sekä kotimaassa että ulkomailla. Yrityskaupoissa Keravuori on johtanut muun muassa useita merkittäviä toimialajärjestelyhankkeita. Ennen PwC:lle tuloa hän on toiminut pörssiyhtiöiden johto- ja hallitustehtävissä. Henrik Virkkusesta julkaistiin kirja UUTISIA Kauppatieteiden tohtori Henrik Virkkusen ( ) elämästä on julkaistu kirja. PwC:llä Virkkunen muistetaan yrityksen edeltäjän, tilintarkastustoimisto Salmi, Virkkunen & Heleniuksen toisena perustajana. Hän työskenteli 1950-luvulla Helsingin kauppakorkeakoulun laskentatoimen professorina ja koulun rehtorina. Lisäksi Virkkunen osallistui aktiivisesti talouselämän järjestöjen toimintaan ja toimi muun muassa Ekonomiliiton puheenjohtajana. Erityisen merkittävä oli hänen työnsä liikkeenjohdon jatkokoulutuksen käynnistäjänä Suomessa. Aunus Salmen kirjoittama Ei se mitään kun sen tietää -kirja julkistettiin viime joulukuussa kauppakorkeakoululla järjestetyssä tilaisuudessa. Paikalle saapuneet Virkkusen entiset opiskelijat muistivat hänet erinomaisena ja innostavana opettajana, jonka mukaansatempaava opetustapa oli jäänyt monen mieleen. Nimensäkin kirja sai Virkkusen useasti käyttämästä lausahduksesta. Ei se mitään kun sen tietää näin hänellä oli tapana sanoa opettaessaan kustannuslaskentaa. Tällä hän halusi muistuttaa kuulijoita siitä, että on tunnettava liikeyrityksen eri laskelmien taustat, jotta niistä olisi hyötyä, aktiivisesti kirjan tekemisessä mukana ollut Antti Helenius sanoi. Johan Kronbergista kunniatohtori Åbo Akademin taloudellis-valtiotieteellinen tiedekunta myöntää Johan Kronbergille kauppatieteen kunniatohtorin arvon hänen merkittävästä panoksestaan tilintarkastusinstituution kehittämisessä ja suomalaisen tilintarkastuskulttuurin kansainvälistymisessä. Kronberg työskentelee PwC:n Territory Senior Partnerina. Åbo Akademi myöntää Turussa 23. toukokuuta kaikkiaan 14 kunniatohtorin arvoa. Promovoitavien joukossa ovat myös mm. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Louise Arbour, professori Yrjö Neuvo ja kauppaneuvos Anders Wiklöf. 11

12 12

13 HELPPOUS JA KEVEYS TUOVAT VEROTULOJA Yritysten kevyt verotaakka ja verovelvoitteiden hoidon helppous kasvattavat valtion kassaa. Naapurien hyvät ideat kannattaa jalostaa omaan käyttöön. Teksti Johanna Paasikangas-Tella Kuvitus Aino Korpela Kuva Tanja Mikkola Verotuksella voidaan monin tavoin kannustaa yritystoimintaa. Tämä käy ilmi Maailmanpankin ja PricewaterhouseCoopersin yhteisestä yritysverotusta käsittelevästä tutkimuksesta. Paying Taxes 2008 The Global Report osoittaa myös, että Suomen yritysverojärjestelmä sijoittuu monilla osa-alueilla kansainvälisen vertailun keskiarvon alapuolelle ja Pohjoismaiden heikoimmaksi. Tampereen yliopiston vero-oikeuden professori ja PwC:n veroasiantuntija Seppo Penttilä toteaa, että tutkimus kattaa varsin hyvin eri maiden verojärjestelmien ominaisuudet. Hän ei kuitenkaan käyttäisi pelkkiä järjestyslukuja kertomaan totuutta. Suomi sijoittui 178 maan joukossa vasta sijalle 109, mutta monet edellemme sijoittuneet maat eivät ole yrityksen sijoittautumisvaltiona tai muutoinkaan verrattavissa Suomeen. Esimerkiksi ykköseksi sijoittunut Vanuatu ja monet edellemme sijoittuneet Afrikan maat edustavat erilaista yhteiskuntaa. YRITYSVEROTUKSEN KANSAINVÄLINEN KILPAILUKYKY ei muodostu pelkästään yhteisöverokannasta. Esimerkiksi Suomessa yritysten tuloverotus näyttää olevan kohtuullisen kilpailukykyistä, mutta työnantajavelvoitteet, kuten esimerkiksi työnantajien sosiaalivakuutus- ja sosiaaliturvamaksut, pudottavat Suomen sijoitusta, Seppo Penttilä sanoo. Tutkimuksen kokonaisveroasteessa on laskettu yhteen yrityksen tulovero, työvoiman käytöstä työnantajalle aiheutuvat verot ja yrityksen muut verot. Suomen yritysten kokonaisveroaste oli tutkimusajankohtana 47,8 prosenttia, Ruotsin 54,5 ja Tanskan 33,3 prosenttia. Esimerkiksi Irlannissa kokonaisveroaste oli 28,9, Luxemburgissa 35,3, Yhdysvalloissa 46,2 ja Venäjällä 51,4 prosenttia. TIETTYÄ YHTENEVÄISYYTTÄ ERI maiden yritysverotuksen suunnassa on havaittavissa. Selvä trendi viimeisten viidentoista vuoden aikana on ollut yhteisöverokantojen laskeminen. Tämän ohella useissa maissa on otettu käyttöön kohdennettuja verokannustimia. Suomessa pitäisi Penttilän mukaan huomata, että tutkimus- ja tuotekehitystoiminta ja sen kerryttämät aineettomien oikeuksien tulot ovat Suomen kilpailukyvyn ydinaluetta. Joissakin maissa on tällaisten toimintojen osalta käytössä reiluja verokannustimia. Tiettyjen erien vähennysoikeus saattaa olla selvästi yli sata prosenttia tai aineettomista oikeuksista kertyneisiin tuloihin kohdistuu hyvin lievä verotus. Yritystoiminnan kannustaminen verotuksen keinoin nähdään mahdollisuutena ainakin Irlannissa. Hallitus pyrkii pitämään yritysten verorasituksen mahdollisimman pienenä. Sen tarkoituksena on luoda kannustava ympäristö kotimaisille investoinneille. Varsinkin kevyt tulovero liiketoimintaa harjoittaville yrityksille on osoittautunut menestykseksi, PwC:n Senior Tax Consultant Iain McCarthy sanoo. Seppo Penttilä muistuttaa, että Suomessakin yritysten tuloveron tuotto on taas kääntynyt selvään nousuun. Vuonna 2006 yhteisöveron tuotto oli noin 18 prosenttia suurempi kuin vuonna 2004, vaikka yhteisöverokanta oli kolme prosenttiyksikköä alempi. Suurin ongelma Suomessa on Penttilän mukaan keskija hyvätuloisten korkea ansiotulojen verotus. Epäkohdan korjaamiseen ei näytä löytyvän rohkeutta. Kilpailijamaita selvästi ankarampi ansiotulojen verotus on rasite yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle. 13

14 Suomen yhteisöverokanta on EU:n keskiarvon yläpuolella. "Yritysverotus edellyttää kansainvälisen kehityksen seuraamista", Seppo Penttilä sanoo. Vertailukelpoisuutta etsimässä Koska valtiot ja niiden verojärjestelmät eroavat toisistaan, uudistuksetkin ovat varsin kirjavia. Tutkimusjaksolla 31 valtiota helpotti verojen maksamista ja 27 valtiota alensi yritysten tuloveroa, kertoo Paying Taxes 2008 The Global Report. Azerbaidzan, Bulgaria, Kolumbia, Lesotho, Malesia, Alankomaat, Turkki ja Uzbekistan yksinkertaistivat veron maksamista lisäämällä sähköisiä järjestelmiä ja vähentämällä maksukertojen lukumäärää. Yritystoiminnalle suosiollisimmat kokonaisuudistukset teki Bulgaria. Järjestelmien tehostamisen lisäksi se laski yritysten tuloveroa 15:stä 10 prosenttiin ja kevensi työntekijöiden tuloveroa seitsemän prosenttia. Joissakin maissa uudistusten tarve on vähäinen. Iain McCarthy toteaa, että Irlanti kelpaa esimerkiksi muillekin, koska se arvioitiin verovelvoitteiden hoidossa Euroopan helpoimmaksi maaksi. Irlannissa tutkimuksen keskiverotyritykseltä kuluikin verovelvoitteiden hoitoon vain 76 tuntia vuodessa. Luxemburgissa aikaa tosin kului vielä vähemmän, 58 tuntia vuodessa. Suomessakin voidaan olla tyytyväisiä, sillä veroihin käytetty 98 tuntia kalpenee tutkimuksen ääripään Brasilian rinnalla. Siellä yritys käyttää verovelvoitteisiin tuntia vuodessa. Paying Taxes -tutkimuksen voi tilata maksutta osoitteesta SUOMESSA TOTEUTETTIIN LINJAKAS verouudistus vuonna Käyttöön otettiin eriytetty tuloverojärjestelmä ja 25 prosentin yhteisöverokanta, joka herätti kiinnostusta ulkomaillakin. EU-maiden keskimääräinen yhteisöverokanta oli tuolloin 38 prosenttia. Mutta vähitellen uudistukset rämettyvät ja säännöstö monimutkaistuu, Penttilä toteaa. Nyt Suomen yhteisöverokanta on jo EU-keskiarvon yläpuolella. Luxemburgissa työskennellyt PwC:n Tax Manager Kai Holkeri näkee valtion ja yritysten suhteessa mahdollisuuden molemminpuoliseen hyötyyn. Ainakin Luxemburgissa on ymmärretty, että yritysten ja verottajan välillä ei tule olla vastakkainasettelua, vaan yhteistyötä. Esimerkkinä voisi mainita sääntelyn ennakoitavuuden ja pysyvyyden. Penttilä pitää Suomen yritysverotusta kokonaisuutena kohtuullisen hyvänä ja toimivana järjestelmänä. Verolainsäätäjä ei saisi kuitenkaan jäädä makaamaan laakereillaan. Kilpailukyky edellyttää jatkuvaa kehitystyötä ja etenkin yritysverotus kansainvälisen kehityksen seuraamista. VEROTUKSEN YKSINKERTAISTAMISESTA ON puhuttu niin kauan kuin muistan. Monimutkaistuvaa yhteiskuntaa ei kuitenkaan voida hallita yksinkertaistuvin verosäännöksin, ellei verojärjestelmää muuteta kokonaan toisenlaiseksi, esimerkiksi Viron mallin mukaiseksi, Seppo Penttilä hymähtää. Toisaalta Euroopassa on maita, joiden verokäytännöt ovat hyvinkin hankalia. 14

15 KOKONAISVEROASTE ERI MAISSA 300 % 280 % 260 % 240 % 220 % 200 % Venäjällä veroasiat ovat todella raskaita ja aikaa vieviä. Lisäksi korkea kokonaisveroprosentti viestii siitä, että yritykset eivät välttämättä uskalla vähentää kaikkia kuluja siinä pelossa, että dokumentaatio tai muut viranomaisten vaatimukset eivät täyty, PwC:n Venäjällä työskentelevä Tax Manager Jouni Honka-aho sanoo. Myös EU-jäsenyys tuottaa veroasiantuntijoille koko ajan lisää päänvaivaa. Haasteita tulee kahdelta tasolta: EY:n tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä ja varsinaisista verotuksen harmonisointitoimenpiteistä, esimerkiksi direktiiveistä, Penttilä sanoo. Lähivuosien keskeisimmäksi EU-hankkeeksi Penttilä mainitsee yhteisen konsolidoidun yritysveropohjan eli CCCTB-hankkeen. Keskeinen ajatus siinä on, että konsernin eri maissa toimivien yritysten tulo laskettaisiin verotuksessa samalla tavalla. Tämän jälkeen tulokset konsolidoidaan, jolloin mahdolliset tappiot päästään vähentämään voitoista. Joissakin maissa byrokratiaa riittää ilman EU:takin. Venäjä on edelleen erittäin byrokraattinen leimayhteiskunta. Veroviranomaisten toiminta voisi olla ennustettavampaa, ammattitaitoisempaa ja joustavampaa. Tällä hetkellä on vaikea ennakoida, mitä he haluavat ja millä perusteella, Honka-aho sanoo. Honka-aho näkee maassa kuitenkin edistystäkin. Valmisteilla on uusi siirtohintalainsäädäntö ja konsolidointilainsäädäntö. Mutta esimerkiksi maaliskuun presidentinvaalien seurauksia ei taida kukaan pystyä ennustamaan. 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Vanuatu Irlanti yrityksen maksama tulovero Luxemburg Yhdysvallat Suomi yrityksen maksamat työntekijöiden palkkaverot Venäjä Gambia muut verot Lähde: Maailmanpankin Doing Business -tietokanta 15

16 JYPin kotihalli remontoidaan tämän vuoden aikana. Kari Tyni uskoo, että uudet tilat houkuttelevat lisää yleisöä. TAVOITTEENA URHEILUN JA TALOUDEN TASAPAINO Urheilubisneksessä vaikuttavat samat lainalaisuudet kuin muussakin yritystoiminnassa. Menestymiseen tarvitaan ajanmukaiset tilat, rahaa ja ammattitaitoinen organisaatio. Teksti Pirjo Vuorenpää Kuva Eero Pykäläinen Jääkiekon SM-liigaan saatiin edustaja myös Keski- Suomesta, kun jyväskyläläinen JYP pelasi liigassa ensimmäisen kautensa vuonna Se nousi nopeasti maan parhaiden seurojen joukkoon: JYP otti vuosina 1989 ja 1992 SM-hopeaa ja vuotta myöhemmin SM-pronssia. Mitalivuosien jälkeen seura ajautui kuitenkin taloudelliseen ahdinkoon, ja kesällä 1999 velkaa oli kertynyt noin miljoona euroa. Yhdistysmuodossa toimineen seuran pelastajiksi ryhtyivät Jukka Seppänen, Klaus Sohlberg, Veli Lyytinen, Kari Rito ja Jarmo Paalanen. He perustivat JYP Jyväskylä Oy:n, joka otti yhdistyksen velat hoidettavakseen. Osakeyhtiö pyörittää SM-liigajoukkueen ja A-nuorten joukkueen toimintaa. Vaikeiden vuosien jälkeen yhtiön talous on nyt vakaammalla pohjalla. Sen liikevaihto oli huhtikuussa 2007 päättyneellä tilikaudella 3,2 miljoonaa euroa, josta tulokseksi jäi poistojen jälkeen euroa. Positiivinen tulos oli osakeyhtiölle toinen peräkkäinen. JYP on merkittävä työllistäjä sen palkkalistoilla on tällä hetkellä 45 vakituista työntekijää. Myös vapaaehtoistyö on tärkeää: ottelujen pysäköinti- ja järjestysmiestehtävissä tarvitaan satoja ihmisiä. YHTIÖN OMISTAJIIN kuuluu nykyisin myös sen markkinointijohtaja Kari Tyni. Hänellä on selvä käsitys siitä, mikä on jääkiekkobisneksen suurin haaste. Se on saada seuran toiminta kannattavaksi ja saavut- 16

17 Jääkiekkobisneksessä, kuten yritystoiminnassa yleensä, on tärkeää, että myytävänä on hyvä tuote. taa urheilullisen toiminnan ja talouden tasapaino, Tyni tiivistää. Jääkiekkobisneksessä, kuten yritystoiminnassa yleensä, on tärkeää, että myytävänä on hyvä tuote, joka kiinnostaa asiakkaita. Vauhtia ja tunnelmaa tarjoava jääkiekko-ottelu on elämys, jonka yleisö haluaa kokea uudelleen ja uudelleen. Olemme myyneet tälle kaudelle noin kausikorttia, ja kotiottelut ovat vetäneet Hippoksen jäähalliin keskimäärin henkeä. Mainosmyyntitulomme ovat nyt ennätykselliset 1,3 miljoonaa euroa. Lisäksi asiakastilaisuudet ja otteluiden aikainen ravintola- ja kioskimyynti ovat merkittäviä tulonlähteitä, Tyni kertoo. JYP investoi tänä vuonna Hippoksen jäähallin remontoimiseen. Tyni uskoo, että jäähallin uudistuneet tilat oheispalveluineen ja yrityselämän käyttöön rakennettavine aitioineen houkuttelevat lisää yleisöä ja kohentavat samalla seuran taloutta. Remontin kustannusarvio on 4,3 miljoonaa euroa, josta JYPin osuus on miljoona euroa. Muita rahoittajia ovat Jyväskylän kaupunki ja seudullinen kiinteistöyhtiö Jykes Kiinteistöt Oy. PELAAJAT OVAT jääkiekkobisneksessä olennainen osa tuotetta. Toimivan jäähallin lisäksi on tärkeää koota hyvä, menestyvä joukkue. Joka kaudelle neuvotellaan ja tehdään sopimukset lähes 30 pelaajan kanssa. Menestyneen pelaajan markkina-arvo ei koskaan laske, vaan hänen hintansa tuntuu nousevan kausi kaudelta, Kari Tyni sanoo. JYPin tämän kauden pelaajabudjetti on 1,7 miljoonaa euroa. Summa nousi edelliskaudesta euroa. Jääkiekossa toimivat pelaajaehtoiset ja globaalit markkinat. Varakkaissa jääkiekkomaissa, kuten Venäjällä, Sveitsissä ja Ruotsissa, on isommat panokset kuin Suomessa. Se nostaa pelaajien hintoja myös meillä. JYP uskoo onnistuneensa talouden ja urheilullisen menestyksen tasapainoilussa hyvin, kun se vuokrasi maalivahtinsa Sinuhe Wallinheimon loppukaudeksi Venäjän liigaan Moskovan Dynamoon. Se oli hyvä sopimus, jossa kaikki voittivat. JYP sai rahaa toimintansa kehittämiseen, mutta Wallinheimon paluu varmistettiin hänen kanssaan jatkosopimuksella, Dynamo sai hyvän maalivahdin ja Wallinheimo pääsi vielä urallaan Venäjälle lihapatojen ääreen, Kari Tyni toteaa tyytyväisenä. On muistettava, että pelkällä rahalla ei voi ostaa menestystä. Tämän toiminnan hienous ja rajuus onkin siinä, että sarjataulukko kertoo joka hetki ilman selittelyjä, miten hyvin organisaatio on hoitanut hommansa. PONNISTELTAVAA JYP-ORGANISAATIOLLA on vielä, sillä seuran sijoitukset jääkiekon SM-liigassa ovat jääneet toistaiseksi laimeiksi. Keväällä 2003 joukkue oli kuudes, seuraavana keväänä kymmenes, sen jälkeen kaksi kertaa yhdeksäs ja viime keväänä 12:s. Tällä kaudella suunta on ollut ylöspäin: joukkue on ollut tavoitteensa mukaisesti runkosarjassa kuuden parhaan joukossa. Hyvän kumppanin kera Kun JYPin toimintaa alkoi yhdistyksen jälkeen pyörittää osakeyhtiö, seuran vastuut ja lainsäädännölliset velvoitteet lisääntyivät. Tässä tilanteessa hyväksi yhteistyökumppaniksi löytyi PricewaterhouseCoopers. Hoidamme JYPin tilintarkastuksen. Roolimme on myös konsultoiva, koska kehitämme yhteistyössä JYPin kanssa yhtiön talouden seurantaa, valvontaa ja raportointia, KHT Jukka- Pekka Vihinen kertoo. PricewaterhouseCoopers on meille tyypillinen yhden segmentin tärkeä yhteistyökumppani, jolta ostamme kovan luokan asiantuntemusta, Kari Tyni sanoo. 17

18 KEMIKAALIASETUS VOI AIHEUTTAA SUURINA ANNOKSINA HUIMAUSTA Onko vanha tuttu kemikaali meille sittenkään tuttu? Epäselvät tapaukset haravoidaan esiin EU:n uuden kemikaaliasetuksen avulla. Luvassa on raakaa työtä ja yllätyksiä niin kemianteollisuudessa kuin sen ulkopuolella. Teksti Marianna Salin Kuvitus Lotta Nieminen Kuva Juha Salminen Kymmenisen vuotta sitten erään ruotsalaisen tunnelityömaan läheltä löytyi kuolleita kaloja ja oudosti käyttäytyvää karjaa. Työntekijöiden raajoja pisteli ja puudutti. Syyksi osoittautui tunnelin tiivistämiseen käytetty akryyliamidi. Aineen käyttöturvallisuustiedote toki kertoi aineen vaarallisuudesta, mutta osin virheellisesti eikä riittävästi juuri kyseisessä käyttötarkoituksessa. Käytössä on kymmeniä tuhansia kemikaaleja, joista on puutteelliset tiedot. Niistä tiedetään ehkä välitön myrkyllisyys, muttei ympäristövaikutuksia tai pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisen terveydelle. Vain 15 prosentilla käytössä olevista kemikaaleista on kattava perustietopaketti, kemikaaliviraston hallintoneuvoston puheenjohtaja Jukka Malm sanoo. Kohtalokkaita yllätyksiä ei pitäisi tulevaisuudessa enää tulla, jos EU:n uusi kemikaaliasetus REACH lunastaa lupauksensa. Helsingissä Annankadulla sijaitsevaan Euroopan kemikaalivirastoon odotetaan kesäkuun alusta alkaen tietoja noin kemikaalin vaarallisista ominaisuuksista, käyttötavoista sekä turvallisesta käsittelystä. Hallintoneuvoston puheenjohtajana Jukka Malm varmistaa osaltaan, että yli 400 hengen virasto pääsee sujuvasti vauhtiin. Varsinainen leipätyö hänellä on palvelujohtajana Suomen Ympäristökeskuksessa. UUSIA EU:SSA KÄYTETTÄVIÄ kemikaaleja on rekisteröity järjestelmällisesti jo yli 20 vuoden ajan, ja ne siirtyvätkin suoraan REACH-järjestelmään. Varsinainen rekisteröinti- 18

19 REACH-asetuksen myötä vastuu kemikaalien turvallisuuden todistamisesta siirtyy viranomaisilta teollisuudelle. urakka koskee kemikaaleja, joita on käytetty jo aikaisemmin. Näitä ovat esimerkiksi sellaiset tutut aineet kuin lakkabensiini ja vetyperoksidi. EU-maiden viranomaiset ovat arvioineet näiden vanhojen kemikaalien riskejä vuosien varrella yhteisen prioriteettilistan mukaisessa järjestyksessä, mutta suurin osa kemikaaleista on jäänyt arvioimatta. REACH-asetuksen myötä vastuu turvallisuuden todistamisesta siirtyy viranomaisilta teollisuudelle pakollisen rekisteröinnin yhteyteen. Kaikkein vaarallisimmat aineet saa ottaa käyttöön vasta, kun aineen toimittaja on hakenut kyseiselle käyttökohteelle luvan. Koska todistamistaakka kuormittaa laboratorioita ja samalla ympäristöä, kemikaalivirasto kannustaa yrityksiä Jukka Malm odottaa kemikaalivirastoon lisätietoja noin kemikaalista. Mikä REACH? REACH on EU:n uusi kemikaaliasetus, joka korvaa noin 40 erillistä säädöstä. REACH tarkoittaa kemikaalien rekisteröintiä (Registration), arviointia (Evaluation) ja lupamenettelyä (Authorization). Järjestelmää hallinnoi Euroopan kemikaalivirasto, ECHA. Suomessa asetuksen toimeenpanoa valvovat Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus STTV ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Uuden asetuksen ulkopuolelle jäävät monet kemikaaliryhmät, joita koskee voimassaoleva lainsäädäntö. Tällaisia ovat muun muassa radioaktiiviset aineet, lääkkeet sekä elintarvikkeiden lisäaineet. REACH koskee myös lukuisia yrityksiä varsinaisen kemianteollisuuden ulkopuolella, käytetäänhän kemikaaleja niin vaatteissa ja huonekaluissa kuin elektroniikassakin. Lisätietoja: 19

20 PwC ja REACH REACH teettää töitä, mutta kenelle ja miten paljon? Kunkin yrityksen tilanne ja urakan koko selviävät, kun arvioidaan seuraavat asiat: yrityksen tuoteportfolio, REACHin vaikutukset yrityksen liiketoimintaan ja se, kuinka yrityksen organisaatio pystyy vastaamaan REACHin vaatimuksiin. PwC onkin kehittänyt arviointityökalun, joka ohjaa yrityksen kokonaisuuden läpi vaihe vaiheelta. Lisäksi PwC:n asiantuntijat Kari Storckovius ja Sirpa Juutinen voivat arvioida, miten yrityksen alihankintaketju täyttää REACHin vaatimukset. Yrityskauppoja solmiva yritys tarvitsee tietoa myös ostettavan liiketoiminnan asemasta REACHin suhteen. Se selviää, kun due diligence -tarkastukseen sisällytetään REACHiin keskittyvä osuus. yhteistyöhön kilpailijoidensa kanssa. Virasto jopa edellyttää sitä, jos tutkimukset vaativat eläinkokeita. Jotta tutkimuskumppanit löytävät toisensa, kemikaalivirasto järjestää esirekisteröinnin, joka kestää tämän vuoden kesäkuun alusta joulukuun alkuun. Silloin valmistajat ja maahantuojat listaavat kemikaaliensa perustiedot. Jukka Malm arvioi, että suuret kemianalan yritykset ovat tarttuneet REACH-urakkaan hyvissä ajoin ja päässeet jo pitkälle. Pienissä yrityksissä ja raja-alueilla voi kuitenkin olla ongelmia, hän toteaa. Ilmanraikastinten tai kuulakärkikynien maahantuoja ei välttämättä ymmärrä tuovansa maahan kemikaaleja, vaikka REACHin piiriin kuuluvat myös aineet, jotka vapautuvat laitteista tai esineistä. Asetus koskee myös aineita, jotka ovat osana seosta, kuten maalia tai puhdistusainetta, ja aineita, joita yritys tuo maahan vain omaan käyttöönsä. On tärkeää, että yritykset selvittävät oman roolinsa ennen esirekisteröinnin alkua, Malm korostaa. Jos yritys myöhästyy esirekisteröinnistä, se menettää varsinaisessa rekisteröinnissä arvokkaan siirtymäajan. Pisimmillään sitä on vuoteen 2018 asti. Ei kuitenkaan riitä, että vain valmistajat ja maahantuojat heräävät ajoissa, sillä varsinaisessa rekisteröinnissä on listattava aineiden lisäksi niiden käyttökohteet. Jos ovitehtailija maalaa tuotteitaan ovimaalilla, maalin valmistaja tai maahantuoja todennäköisesti tuntee käyttökohteen. Poikkeukselliset käyttökohteet voivat kuitenkin pudota rekisteröijän listalta. Vastuu jääkin viime kädessä kemikaalien käyttäjille. Tarkoituksena on, että tieto kulkee toimitusketjussa jatkokäyttäjältä valmistajalle. Tässä tavoitellaan sitä, että myös uusi tieto käyttöturvallisuudesta kulkisi takaisin koko toimitusketjulle, Malm selittää. REACH-ASETUKSEN TAVOITTEENA on siis suojella entistä paremmin terveyttä ja ympäristöä. Sen avulla halutaan myös ylläpitää kemianteollisuuden kilpailukykyä. Alkuvuosina asetus tuo kuitenkin ensisijaisesti kustannuksia. Kemianteollisuus ry:n mukaan on todennäköistä, että jotkut aineet poistuvat testauskustannusten vuoksi markkinoilta kokonaan. Jyrkimmät kriitikot ennustavat myös osan tuotannosta siirtyvän pois Euroopasta. Toisaalta Tekes pitää REACHiä bisnesmahdollisuutena lukuisille palveluyrityksille. Tutkimuspalveluiden lisäksi yritysten konsortiot saattavat tarvita monimutkaisiin yhteistyökuvioihinsa oikeudellista apua. Yritykset tarvitsevat myös sovelluksia liikuttamaan tietoa toimitusketjussa. Jukka Malm uskoo, että REACH helpottaa lopulta kemianalan arkea. Tiedot tulevat julkisiksi, ja yritykset saavat näin entistä parempaa tietoa myös uusista aineista. Toiveikkaimmat odottavat myös asetuksen inspiroimia innovaatioita, jotka voisivat jatkossa vahvistaa Euroopan vanhaa ykkössijaa globaalissa kemikaalikilvassa. Malm huomauttaa, että tällä hetkellä Yhdysvaltojen kemianteollisuus tuottaa markkinoille uusia aineita selvästi Eurooppaa enemmän, vaikka ne on sielläkin rekisteröitävä. Niinpä EU-byrokratian mutkiin rakennettiin oikotie. Toisin kuin ennen, yrityksen on rekisteröitävä aine vain, jos sen valmistus tai maahantuonti nousee yli tonniin vuodessa. Tätä pidettiin tärkeänä erityisesti pk-sektorilla, Malm kertoo. YMPÄRISTÖJÄRJESTÖISSÄ EI OLTU tyytyväisiä kymmenen vuotta kestäneiden neuvottelujen tuloksena syntyneeseen asetukseen, joka sisältää teollisuuden toiveesta tehtyjä lievennyksiä. Järjestöissä odotettiin esimerkiksi sitä, että vaarallisimmat aineet olisi aina korvattava turvallisemmilla. REACH-asetus ratkaisee asian nyt lupamenettelyllä, jossa osalle aineista voidaan myöntää käyttölupa, vaikka korvaavia aineita olisikin saatavilla. Lupamenettely on niin vaativa ja työläs, että yrityksissä etsitään varmasti korvaavia aineita tarkkaan. 20

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2007 Esityksen sisältö 1. Liiketoimintaympäristö 2. Strateginen tarkastelu ja tulosparannustoimet 3. Vuoden

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 26 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-26 7 6 5 4 3 Infrastruktuuri & ympäristö Energia Metsäteollisuus 2 1 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985 1991

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com Tilinpäätös 2007 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski Kysyntä hyvällä tasolla Rauten asiakasteollisuuksien markkinanäkymät säilyneet hyvinä päämarkkinaalueilla lukuun ottamatta Pohjois-Amerikkaa. Vanerin

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot