RYHTILÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TEHTÄVÄVIHKO KULTTUURIYMPÄRISTÖKASVATUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RYHTILÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TEHTÄVÄVIHKO KULTTUURIYMPÄRISTÖKASVATUKSEEN"

Transkriptio

1 RYHTILÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TEHTÄVÄVIHKO KULTTUURIYMPÄRISTÖKASVATUKSEEN

2 Jyväskylän yliopisto KUOS114 Kulttuuriympäristökasvatus Syksy 2014 Työryhmä: Jonna Brandt Eeva Heikkinen Henna Hietainen Maiju Nurminen Kristian Tuomainen Valokuvat: Jyväskylän yliopiston tiedemuseo

3 JOHDANTO Jyväskylän yliopiston Opettajakoulutuslaitoksen sekä Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen opiskelijat saivat KUOS114 -kurssilla tehtäväkseen luoda kulttuuriympäristökasvatuksen toimintamallin. Viisihenkiseen ryhmäämme kuului kaksi luokanopettajaksi opiskelevaa, kaksi taidehistorian opiskelijaa sekä yksi kulttuuriymäpäristön koulutusohjelman maisteriopiskelija. Ryhmätyön etuna olikin useamman alan tuomat näkökulmat ja kokemukset. Toimintamallimme on 5-6-luokkalaisille oppilaille suunniteltu kulttuuriympäristön tehtävävihko. Tehtävävihkon ideana on luoda valmis oppimateriaali, jota opettaja voi hyödyntää kulttuuriympäristökasvatuksen toteuttamisessa. Toimintamalli tuli toteuttaa Seminaarinmäen kampusalueen johonkin rakennukseen tai alueeseen liittyen, joten tulimme valinneeksi tehtävävihkomme kohteeksi vuonna 1895 valmistuneen Ryhtilä -voimistelusalirakennuksen. Vihko sisältää Ryhtilään ja sen lähiympäristöön sijoittuvia eri tasoisia, -luonteisia ja -kestoisia tehtäviä, jotka on jaoteltu kahteen osaan: A-osan tehtävät painottuu rakennukseen ja sen arkkitehtuuriin, B-osa rakennuksen käyttöön ja tarinoihin. Tehtävissä hyödynnetään monipuolisesti erilaisia pedagogisia menetelmiä pyrkimyksenä integroida kulttuuriympäristökasvatusta eri oppiaineisiin. Tehtävien asettelussa pyritään kokonaisvaltaiseen oppilaiden oman toimijuuden tukemiseen. Tavoitteena on herättää oppilaiden mielenkiinto kulttuuriympäristön erilaisia piirteitä kohtaan ja auttaa näkemään itsensä osana ympäristöä sekä siinä ilmentyvää ajallista jatkumoa. Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksella ainutlaatuinen kulttuurihistoria kohtaa uniikin ja monikerroksisen arkkitehtuurikokonaisuuden. Siksi juuri Seminaarinmäki on oivallinen alue kulttuuriympäristökasvatuksen toteuttamiseen. Kulttuuriympäristökasvatuksen tehtävävihkoja on mahdollista toteuttaa Seminaarinmäellä eri rakennuksista ja tiloista, jolloin oppilas saa kattavan kuvan kulttuuriympäristöstään. Tulevaisuudessa Kulttuuriympäristökasvatusksen tehtävävihkoja voi tehdä esimekiksi Seminarium-, Historica-, Paja-, C, Lozzi-, Liikunta-, M- sekä Kirjasto -rakennuksista. Ryhtilän tehtävävihkon voit ladata helposti netistä! Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampusalue on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi alueeksi, jonka rakennuksista seitsemän on kokonaan ja yhdeksän osittain suojeltu. Vuonna 1895 seminaarin miesopiskelijoita varten valmistunut voimistelurakennus, Ryhtilä, kuuluu kokonaan suojeltujen joukkoon. Ryhtilän suunnitteli arkkitehti Ernst Theodor Granstedt, ja nimensä se on saanut voimistelun lehtorina vuosina toi- mineen Arvo Ryhti Vartian mukaan, jota aikalaiskertomuksissa kuvataan luonteeltaan rehdiksi ja hyväryhtiseksi mieheksi.voimistelutilan lisäksi Ryh- tilä on toiminut historiansa aikana muun muassa suojeluskunnan harjoitus- huoneena, erilaisten juhlien pitopaikkana ja harjoituskoulun (nyk. Normaali- koulu) jakeluruokalana 1970-luvulla.

4

5 A RAKENNUS

6 TEHTÄVÄ 1 Kuvasuunnistus Alla olevat kuvat on otettu Ryhtilä- rakennuksesta. Kiertele rakennuksen sisä- ja ulkopuolella. Etsi, mistä kohdista rakennusta kuvat on otettu ja merkkaa ne piirustukseen

7 TEHTÄVÄ 2 Etsi muutos Merkkaa pohjakaavaan, mitkä asiat ovat muuttuneet vuosien saatossa.

8

9 TEHTÄVÄ 3 Etsi muutos Tässä on Ryhtilän suunnitelmapiirrustukset vuodelta Mitkä kohdat eivät toteutuneet, kuten suunnitelmassa oli ja mitä kohtia on myöhemmin muutettu? Voit merkata muutoskohdat raksilla kuvaan. Apua ja vinkkejä saat tarvittaessa tekstistä. Suunnitelmasta ilmenee, että rakennukselle suunniteltiin peltikattoa. Korjauskertomuksista taas ilmenee, että materiaalina käytettiin asfalttihuopaa, joka oli huomattavasti halvempaa. Suunnitelmassa rakennus on laudoitettu, mutta kuvien perusteella rakennuksesta puuttui päällyslaudoitus jopa 16 vuotta. Paljas hirsipinta oli punamullattu ja se sopi varmasti hienosti punaisten tiilirakennusten rinnalle. Punamulta oli erittäin edullista, helppokäyttöistä ja se suojasi rakennusta. Toteutunut julkisivujen ikkunoiden määrä poikkeaa suunnitelmasta. Suunnitelmassa julkisivun kuusi ikkunaa jakautuu symmetrisesti seinien kenttiin. Julkisivuun tehtiin kuuden sijasta viisi ikkunaa. Sisäänkäynnin puoleinen viimeinen ikkuna jätettiin todennäköisesti toteuttamatta tulisijojen vuoksi. Ikkunanmuotoihin tai kokoon ei tehty muutoksia, mutta rakennuksen päätyyn, lähelle katon harjaa, on lisätty vinoneliöikkuna. Rakennuksen toisessa päädyssä on vain kaksi kolmionmuotoista pikkuikkunaa keskimmäisen kontreforin molemmin puolin. Kuistin koon ja muodon perusteella voidaan todeta, että alkuperäinen kuisti toteutui lähes suunnitelmien mukaan. Suunnitelmassa vuorilauta on suora, kun taas nykyisen ulko-oven kehyslautaa reunustaa alkuperäinen korvakkeellinen kehyslauta. Vuonna 1908 rakennukseen suunniteltiin laajennus. Laajennus tehtiin rakennuksen koillispäätyyn, johon sijoitettiin suihkutila, pukuhuone ja opettajanhuone. Laajennospiirroksessa opettajanhuoneen tilalle on merkitty lääkärinhuone. Vuonna 1920 ryöppyhuoneen eli suihkun (nykyinen pukuhuone) lattioihin suunniteltiin suurempaa korjausta. Korjaustöiden toteutuminen on silti kyseenalaista, sillä jo vuoden 1924 korjausehdotuksessa mainitaan pukuhuoneen lattian lahonneen suihkuhuoneen edestä, jonka vuoksi tulisi varautua lattian perinpohjaiseen korjaukseen. Varmuudella lattia korjattiin vasta vuonna Samana vuonna Jyväskylän kaupungin sähkövaloverkosto muutettiin tasavirrasta vaihtovirtaan, joka aiheutti muutostöitä seminaarin sähköjohdoissa. Esimerkiksi maakaapelijohdot vedettiin rakennusten välille. Oletettavasti myös Ryhtilään tehtiin tuolloin maakaapelivedot. Ennen kuin wc-tilat tehtiin Ryhtilään 1930-luvulla, käytettiin ulkokäymälä Lorvilaa. Ryhtilä oli sotilaskäytössä vuosina Arviolaskussa vahingoista, joita sotilasmajoitus aiheutti, mainitaan Ryhtilän osalta vain muutamia korjauksia, muun muassa lattian korjaustarve. Peruskorjauksen suunnittelua varten tehdyssä Jyskyjen haastattelussa mainitaan, että salin katto laskettiin alas ja kattokoristeet poistettiin vuosien korjauksissa. Korjaus sinällään ei ole iso, mutta sen vaikutus sisätilaan on huomattava ja koko salin luonne muuttui madaltuneen katon myötä.

10 Ryhtilä kunnostettiin voimistelun opetuksen käyttöön vuonna Rakennus oli hyvin kylmä ja epäkäytännöllinen. Salin vanha lattia jäi paikoilleen, mutta sen päälle asennettiin kokonaan uusi lautalattia mineraalivillaeristeineen. Kaikki seinäpinnat paikattiin ja maalattiin rakennus muutettiin keskuslämmitteiseksi ja sinne rakennettiin uudet wc- ja suihkutilat. Vuonna 1973 Ryhtilä otettiin käyttöön harjoituskoulun oppilasruokalana. Ryhtilään suunniteltiin rakennettavaksi entisen suihkutilan paikalle keittiö ja rakennuksen sivuille uudet sisäänkäynnit. Sisäänkäynnit toteutettiin, mutta muutoin Ryhtilä pysyi entisellään. Harjoituskoulun jakeluruokala toimi Ryhtilässä vuosina Rakennukseen tehtiin suuri peruskorjaus vuonna Korjauksen tarpeita määritteli peseytymistilojen ja tekniikan nykyaikaistaminen. Sali palautettiin alkuperäiseen asuunsa avaamalla alas laskettu katto sekä poistamalla 1960-luvulla tehty lattia ja kunnostamalla sen alla olleet alkuperäiset lattialankut. Huonetilojen järjestystä muutettiin nykyajan tarpeita vastaamaan. Rakennuksen runkoa jouduttiin paikoitellen uusimaan ja osin työt on toteutettu entistävin toimenpitein. Julkisivusta saliin vuonna 1973 rakennetut oviaukot suljettiin ja rakennettiin seinä sekä ikkunat uudelleen. Korjauksissa on käytetty ajalle ominaisia materiaaleja kuten mineraalivillaa, lastu- ja kipsilevyä sekä muovipohjaisia alkydi- ja lateksi-maaleja. Kosteissa tiloissa on käytetty asbestia sisältävää muovimattoa ja ulkona räystäslaudoissa painekyllästettyä puuta. Korjaustöissä pyrittiin välttämään tarpeetonta purkamista ja vanhoja rakennusosia käytettiin uudelleen. Muun muassa vanhoista lattialankuista tehtiin porrasaskelmat ja salin puretun katon paneeleita käytettiin uudelleen. Mitkä osat ovat muuttuneet ja miksi? Mitkä osat ovat vielä alkuperäisiä?

11 TEHTÄVÄ 4 Kuvaa kohde Käy yksin tai parin kanssa rakennuksen sisällä ottamassa valokuva kohteesta, joka kiinnostaa sinua kaikista eniten. Valokuvan ottamisen jälkeen vertaile ja keskustele kaverisi kanssa; mistä kaikista asioista otitte valokuvia ja miksi päädyitte valokuvaamaan juuri sitä kohdetta? Kirjoittakaa ajatuksianne ylös puhekupliin.

12

13 TEHTÄVÄ 5 Lue ja vastaa Tämä tehtävä on kaksiosainen. Lue ensin tekstipätkä ja vastaa sitten alla oleviin kysymyksiin lyhyesti luvulla laadittiin erilaisia lakeja ja säännöksiä, jotka vaikuttivat siihen, millaiseksi koulurakennukset rakennettiin. Esimerkiksi koulurakennukseen tuli kuulua opetusluokkia, voimistelusali, kirjasto, rehtorin kanslia ja kuulusteluhuone. Koulun arvokkuutta tuli korostaa porrashuoneella ja mielellään oppilaille ja opettajille erillisillä portaikoilla. Oppilaiden porrashuoneiden ja portaikoiden tuli olla tilavia, jotta luokkahuoneisiin saapuminen soljuisi sujuvasti ja rauhallisesti. Oppilas ei saanut istua valoa vasten, vaan suositeltua oli, että valo tulee vasemmalta. Luokkahuoneiden värin tuli olla neutraalisti harmaa, keltainen tai ruskea. Ilmanvaihdon toimivuuteen kiinnitettiin Siljeströmin suosituksissa eritystä huomiota, koska raittiilla ilmalla todettiin olevan merkitystä oppilaiden terveyteen ja opetuksen tehokkuuteen. Luokkahuoneiden koko perustui oppilasmäärän ilmantarpeeseen ja lämpötilaan. Ihanteena oli asteen lämpötila sekä riittävä määrä tuuletusluukkuja, joita alettiin tämän myötä lisäämään uuneihin. Ilmanvaihto lienee syynä voimistelusalien korkeuteen: oppilaiden hikoillessa myös huoneen lämpötila nousee. Jotta huoneen käyttöilma pysyy sopivana, on liiallinen lämpö poistettava huoneesta. Lämpö kiertää ilmassa nousemalla ylöspäin, jolloin huoneen korkeutta lisäämällä ja sen yläosaa tuulettamalla voidaan kontrolloida lämpötiloja luvun lopulla koulurakentaminen oli varsin vilkasta ja 1890-luvulla sitä alettiinkin rajoittaa kustannussyistä luvulla liikunnan opetus kuului laajempaan kokonaisuuteen, jossa opiskeltiin terveysoppia, ruumiinharjoitusta ja lastenhoitoa. Liikunanopetuksesta käytttiin termiä voimistelu, joka taas oli yleistä liikuntaa, kuten hyppimistä, leikkimistä, kiipeämistä, juoksua, maaliin ammuntaa, hiihtoa, luistelua ja soutamista. Kehollisen hyvinvoinnin tiedettiin jo tuolloin vaikuttavan mielen hyvinvointiin ja Cygnaeus mainitseekin ruumiinharjoitusten tavoitteeksi tehdä nuorista esimerkiksi kestäviä, pirteitä ja loisia. Lisäksi liikuntaopetuksen positiivisia vaikutuksia oli keskittymiskyvyn paraneminen, siveyden edistäminen, oppilaiden välinen rehellisyys ja ystävällisyys sekä hengen valta ruumiin yli. Cygnaeus kuvailee teoksessaan opetusohjelmaa, jossa koululiikunta tapahtuu ulkona vuodenaikojen mukaisesti, kesällä uiden ja talvella hiihtäen. Tämän puitteissa Gygnaeus ei siis katsonut tarpeelliseksi erillisen voimistelusalirakennuksen rakentamista seminaarille, vaikka mainitseekin sopivien voimisteluhuoneiden teettämisen tarpeelliseksi kansakouluissa. Piritta Ernvall Miksi 1800-luvun puolivälissä voimistelusalit rakennettiin niin korkeiksi? Millaista liikunnanopetus oli 1800-luvulla? Mitä hyötyä liikunnalla ajateltiin olevan?

14 Tehtävän toisessa osassa kulje Ryhtilän ulko- ja sisäpuolella. Selitä seuraavat sanat käyttäen internetiä. Osoita, missä kohdin rakennusta näet nämä rakennuksen osat. a) kontrefori b) kattoristikko eli kattotuoli c) vuorilauta d) kivijalka

15 TEHTÄVÄ 7 Tunnista kohde Ryhtilä kuuluu Seminaarinmäen alueeseen, jolla sijaitsee monta muutakin rakennusta. Väritä rakennuksista Ryhtilä. Puutarhurin talo A Athenaeum Arto Sipinen B Kirjastorakennus Arto Sipinen C Päärakennus Alvar Aalto D Educa Constantin Kisel E OKL:n teknisen käsityön tilat Alvar Aalto F Fennicum Constantin Kisel G Henkilökunnan asuntola Alvar Aalto H Historica Constantin Kisel H0 Työtupa H1 Toimistorakennus Yrjö Blomstedt & H2 Tutkimuslaitos Yrjö Blomstedt & H3 Terveydenhoitorakennus Kerttu Tamminen H4 Toimistorakennus Olavi Kivimaa K Normaalikoulun ala-aste (vanha) Alvar Aalto Ku Normaalikoulun ala-aste (uusi) Arkkitehtitoimisto L Liikuntatieteiden laitos Alvar Aalto M Musica Arto Sipinen O Oppio Constantin Kisel P Philologica-Lozzi Alvar Aalto Pa Paja Constantin Kisel Pu Puutarhurin talo Constantin Kisel R Ryhtilä Ernst Theodor G Ri Riihi S Seminarium Constantin Kisel T Hallintorakennus Arto Sipinen U1 Urheiluhalli Alvar Aalto U2 Urheiluhalli Alvar Aalto UH Uimahalli Alvar Aalto et al. V Villa Rana Yrjö Blomstedt Y Ylioppilastalo Alvar Aalto Y1 Ylioppilastalon laajennus Ilmari Lahdelma Yliopiston päärakennus Urheilukenttä Normaalikoulu

16

17

18 B TARINAT

19 TEHTÄVÄ 8 Luetun ymmärtäminen Lue seuraava tekstipätkä ja vastaa sen avulla seuraavan sivun kysymyksiin. Suomessa alkeisopetus oli pitkään ainoastaan harvojen kansanosien etuoikeus. Opetusta alettiin laajentamaan tavallisen kansan pariin 1600-luvulla. Opetuksesta vastasivat aluksi kirkon edustajat. Koulussa käytiin epäsäännöllisesti, esimerkiksi maaseudulla maataloustyöt rajoittivat koulunkäyntiä. Kansakouluista puhuttaessa ei voi olla mainitsematta Uno Cygnaeusta, kansakoulujärjestelmän isää. Cygnaeus esitti 1800-luvun puolivälissä, että valtion tehtävä oli järjestää peruskoulutus kaikille yhteiskuntaluokille varallisuudesta riippumatta.näkemys poikkesi totutusta, sillä aiemmin kansanopetustyön katsottiin olevan parempiosaisten hyväntekeväisyyttä alempiarvoisia kohtaan. Opetusohjelmaan kuului uskonto, yleissivistys, käytännön työ ja liikunta. Koulun tavoitteena oli opettaa lapsi ajattelemaan ja tällä tavoin saada hänestä työkykyinen ja yritteliäs kansalainen. Jyväskylän Seminaarinmäelle valmistui vuonna 1895 seminaarin miesopiskelijoille tarkoitettu voimistelusalirakennus, jonka suunnitteli arkkitehti Ernst Theodor Granstedt. Siihen asti voimistelusalina oli käytetty päärakennuksen (nykyinen Seminarium) juhlasalia, jota ei arvokkuutensa vuoksi pidetty enää soveliaana voimisteluharjoituspaikkana. Voimistelusalirakennus nimettiin voimistelun lehtorina vuosina toimineen Arvo Ryhti Vartian mukaan Ryhtiläksi. Vartia oli aikalaiskertomusten mukaan luonteeltaan rehti ja hyväryhtinen mies. Ryhtilä kuuluu osaksi vuoden 1856 kansakoulujärjestelmän uudistusta, jota vei eteenpäin Uno Cygnaeus. Uudistuksen myötä haluttiin kiinnittää entistä enemmän huomiota koulurakennusten teknisiin ratkaisuihin, joihin liittyi muun muassa materiaalikokeilut, lääketiede ja terveysoppi. Uuden kansakoulujärjestelmän vuoksi kouluille haluttiin erilliset voimistelusalit ja tähän suositukseen perustuu myös Ryhtilän rakentaminen. Voimistelun opetus kuului laajempaan kokonaisuuteen, jossa opiskeltiin muun muassa terveysoppia ja ruumiinharjoitusta. Voimistelulla tarkoitettiin yleisesti liikuntaa, kuten hyppimistä, leikinlyöntiä, kiipeämistä, juoksua, maaliin ammuntaa, hiihtoa, luistelua ja soutamista. Fyysisen hyvinvoinnin tiedettiin jo tuolloin vaikuttavan henkiseen hyvinvointiin ja Cygnaeus mainitseekin ruumiinharjoitusten tavoitteeksi tehdä nuorista esimerkiksi kestäviä, iloisia ja pirteitä. Lisäksi liikuntaopetuksen positiivisia vaikutuksia oli keskittymiskyvyn paraneminen, siveyden edistäminen, oppilaiden välinen rehellisyys ja ystävällisyys.

20 Mistä Ryhtilä on saanut nimensä? Miksi Ryhtilä rakennettiin? Vastaus: Jyväskylän opettajaseminaarin liikunnan opettajan Arvo Vartian mukaan, joka oli oppilaiden mukaan hyvin ryhdikäs mies. vastaus: Seminariumia ei pidetty enää soveliaana paikkana urheilun harjoittamiseen, kouluille haluttiin uuden kansakoulujärjestelmän mukaan erilliset voimistelusalirakennukset ja koska liikunta nähtiin parantavan mielen hyvinvointia, lisäävän keskityskykyä ja siveyttä sekä rehellisyyttä ja ystävällisyyttä.

21 TEHTÄVÄ9 Kerro ja tarinoi Kuvissa on Ryhtilän käyttäjiä eri ajoilta yli sadan vuoden takaa aina 1980-luvulle. Keksi, mitä kuvissa tapahtuu. Kerro tai kirjoita tarina! Normaalikoulun ala-asteen tyttöoppilaita liikuntatunnilla Ryhtilässä 1980-luvulla. Jyväskylän Jalkaväkirykmentti 48:n viestijoukkue lähdössä sotaan Vappukoristelua Ryhtilässä 1937 tai 1938.

22 Kuvassa Normaalikoulun oppilaita ruokailemassa. Vuonna 1973 voimistelusali muutettiin harjoituskoulun eli Normaalikoulun ruokalaksi. Normaalikoulun vanha rakennus näkyy Ryhtilän pihaan. Kuvassa on voimistelijapyramidi Ryhtilässä. Pyramidin huipulla opettaja Aatto Mäntykoski. Kuva otettu Vuoden 1981 korjauksessa mies naulaa Ryhtilän kattokoristeiden osia paikalleen.

23 TEHTÄVÄ 10 Kuuntele, muistele ja opi Keskustele isovanhempiesi tai vanhempiesi kanssa (myös muu iäkkäämpi sukulainen käy) sodasta. Miten sota on vaikuttanut hänen lapsuuteensa? Millaisia sota-ajan tarinoita teidän suvustanne löytyy? Miten sota liittyy Ryhtilään? Jo 1900-luvun alun sortokauden aikana syntyi poliittisia järjestöjä vastustamaan Venäjän valtaa. Järjestöt olivat usein urheiluseuroja, joiden todellinen tarkoitus keskittyi poliittisen vallan vastustamiseen. Aktivistihenkeä esiintyi myös seminaarin lehtorien piirissä. Esimerkiksi vuonna 1905 voimistelun opettaja Rikala toimi metsästysseuraksi naamioituneen ampumaseuran johtajana ja vuonna 1916 toimi aktiivinen jääkärien värväyskomitea, jonka johdossa toimi voimistelun lehtori Vartia. Suojeluskuntajärjestelmä perustettiin vuonna 1917 edistämään nuoren itsenäisen valtion kansan puolustuskykyä ja yhteiskuntajärjestystä. Arvo Vartia perusti Seminaarin suojeluskunnan 1917 ja toimi sen päällikkönä. Vartia hoiti myös asevarastoa ja toimi sanomalehtien tarkastajana koko sisällissodan ajan. Suojeluskuntatoimintaan liittyi vahvasti urheilun eri muodot osana maanpuolustuksen tähtäävää koulutusta ja olikin varsin luontevaa, että voimistelun opettaja toimi suojeluskuntajoukkueen johdossa. Miesosaston voimistelusalirakennusta käytettiin sodan alusta alkaen Jyväskylän suojeluskunnan seminaarin osaston harjoitushuoneena. Harjoitteluun kuului muun muassa voimistelu ja kiväärin korvasi voimistelusauva.jyväskylän seminaarin rakennukset olivat sotilaskäytössä ja osa sotasairaalana vuonna Toisen maailmansodan aikana Ryhtilä joutui Puolustusvoimien käyttöön. Rakennukseen majoitettiin muun muassa inkeriläisiä pakolaisia. Seuraavan sivun kuvassa on Jyväskylän Jalkaväkirykmentti 48:n viestijoukkue lähdössä sotaan Ryhtilän toisella puolella on kivinen muistomerkki sodassa kaatuneille.

24

25 TEHTÄVÄ 11 Tervapata Ennen vanhaan voimisteluun liittyi myös leikkiminen - leikkiminen oli yleistä ihan aikuistenkin kesken. Tervapata on leikki, jossa maahan tai lattiaan merkataan suuri ympyrä. Leikkijät asettuvat ympyrän kehälle tasaisin välimatkoin kasvot piirin sisälle päin. Leikkijät tarvitsevat kepin, tai muun pienen esineen mukaan leikkiin. Joukosta valitaan yksi henkilö kiertämään tervapataa muiden selkien takana. Kiertävä henkilö pudottaa kepin tai jonkin muun esineen jonkun taakse, jolloin kyseinen henkilö lähtee juoksemaan päinvastaiseen suuntaan kuin kepin pudottaja. Se joka ehtii ensin takaisin kepin luokse, saa jäädä paikalle. Jos kepinkantaja voittaa, hän saa määrätä uuden kepinkantajan. Häviäjä putoaa leikistä. Leikki jatkuu kunnes toinen kahdesta viimeisestä voittaa. Kilpa-ajoleikki

26 Kuvassa seminaarilaisten piirileikkiä koko oppilaitoksen retkellä Roninmäessä.

27 TEHTÄVÄ 12 Draamakasvatus - Iltamat Lue seuraava teksti Ryhtilässä järjestetyistä iltamista. Järjestäkää luokan kanssa iltama -disko ja kuvaa siitä video tai piirrä seuraavalle sivulle, mitä tapahtui! Seminaarilaisten voimisteluseura Jyskyt harjoitteli Ryhtilässä jo heti rakennuksen valmistumisesta saakka. Harjoitusten lisäksi Jyskyt ja muut Ryhtilää käyttäneet seurat järjestivät Ryhtilässä illanviettoja eli iltamia. Iltamissa esitettiin puheita, kuoro- ja lauluesityksiä, voimistelunäytöksiä, näytelmiä ja muita hilpeitä esityksiä. Iltamat kuuluivat esimerkiksi luokkien välisten voimistelukilpailuiden yhteyteen ja ne saattoivat venyä puolille öihin asti. Myös vappua vietettiin useasti Ryhtilässä. Erityisen riehakas vappujuhla järjestettiin vuonna Tuolloin tarjoilijat olivat pukeutuneet tummaihoisiksi ihmissyöjiksi, jotka keittivät suuressa padassa keskellä voimistelusalin lattiaa ihmisten sormia (nakkeja), joita ongittiin syötäviksi. Sali oli koristeltu eksoottiseksi muun muassa palmuilla luvulla tansseja järjestettiin kerran kuussa ja vappujuhlaa vietettiin edelleen Ryhtilässä. Vappujuhlissa syötiin hyvin ja juotiin simaa pitkien katettujen pöytien äärellä. Tanssiaisiin kuului tanssi- ja lauluesityksiä sekä tanssia orkesterin tahdissa. Ryhtilää on käytetty myös pestiäisten (nyk. fuksiaiset, uusien opiskelijoiden kastajaisjuhla) jatkotanssipaikkana. Ryhtilän käyttöön iltatilaisuuksissa yhdistyy kaikissa sen vapaamuotoinen ja iloluontoinen piirre. Koska rakennus oli suunniteltu voimisteluun, ei sitä pidetty muodollisena. Ryhtilässä vietettiin myös 50-luvuilla opiskelleiden mukaan hauskimmat ja hurjimmat juhlat.

28

29 TEHTÄVÄ 13 Draamakasvatus Voimistelutunti seminaarilaisena 1800-luvulla liikunnan opetus kuului laajempaan kokonaisuuteen, jossa opiskeltiin terveysoppia, ruumiinharjoitusta ja lastenhoitoa. Liikunnanopetuksesta käytettiin termiä voimistelu, joka taas oli yleistä liikuntaa, kuten hyppimistä, leikkimistä, kiipeämistä, juoksua, maaliin ammuntaa, hiihtoa, luistelua ja soutamista. Kehollisen hyvinvoinnin tiedettiin jo tuolloin vaikuttavan mielen hyvinvointiin ja Cygnaeus mainitseekin ruumiinharjoitusten tavoitteeksi tehdä nuorista esimerkiksi kestäviä, pirteitä ja iloisia. (Piritta Ernvall: Ryhtilän rakennushistoriaselvitys, 2013) Opettajan roolina on Arvo Vartia ja oppilaat eläytyvät seminaarilaisen rooliin. Opettaja ohjaa oppilaitaan voimistelemaan tiukasti ajanhenkeen sopivalla tyylillä. Eläytymistä voi syventää roolivaatteilla ja rekvisiitalla. Kuvassa Arvo Vartian julkaiseman kirjan Voimisteluohjelmia 1 - Sauvaliikkeitä kuvia. Kirja julkaistiin vuonna Naisoppilaat harjoittelivat voimistelua Historica-salissa.

30 Kuvassa seminaarin poikien voimistelutunti Ryhtilässä. Oikealla ryhdikäs Arvo Vartia.

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten.

1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten. AJANKOHTA TAPAHTUMA 1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten. 20.3.1900 Julkaistiin asetus Kajaanin kansakoulupohjaisen miesseminaarin

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää

Lisätiedot

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio Renovation Center, EU-day 21.9.2016 Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio MARK LivingLabhankkeen materiaalia Toimenpiteet Osallistuminen suunnittelukokouksiin Arkkitehtisuunnittelu

Lisätiedot

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin kaupungin opetusvirasto Juha Juvonen, Helsingin kaupungin

Lisätiedot

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE SIVISTYSLAUTAKUNTA Kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan 5.10.2015 ( 281) Lemminkäinen talo Oy:n elinkaarihankkeiden palvelutuottajaksi. Palvelusopimus Porvoon kaupungin ja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan ROIHUVUOREN ALA-ASTE VUORENPEIKONTIE 7 00820 HELSINKI PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI 12.4.2013 Liittyy hankesuunnitelmaan 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Roihuvuoren ala-aste, perusparannushankkeen

Lisätiedot

SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE

SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE 12.4.2016 Tilaisuuden avaus ja yliopiston puheenvuoro, Heli Vertamo, tilapalveluinsinööri, Jyväskylän yliopisto Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n toimintamalli, Riitta Pirilä,

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa.

Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa. Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa. Kehität taitojasi jatkuvasti. Osaat keskittyä yhteen asiaan. Kuljet rohkeasti

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU Cygnaeuksen koulu, 20100 TURKU SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMA 15.3.2010 Raksystems-Antcimex Oy Vähäheikkiläntie 56 B FI-20810 TURKU p. 0207 495 500 20100 TURKU 2

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Haaste ja reunaehdot Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkkotarkastelussa keskitytään erityisesti seuraaviin haasteisiin.

Lisätiedot

Kimmo Tanttu KM luokanopettaja ja aineenopettaja 28 vuotta rehtorina (14 vuotta yhtenäiskouluissa) OPH:n hankekoordinaattoreina Mikkelin kaupungin

Kimmo Tanttu KM luokanopettaja ja aineenopettaja 28 vuotta rehtorina (14 vuotta yhtenäiskouluissa) OPH:n hankekoordinaattoreina Mikkelin kaupungin Kimmo Tanttu KM luokanopettaja ja aineenopettaja 28 vuotta rehtorina (14 vuotta yhtenäiskouluissa) OPH:n hankekoordinaattoreina Mikkelin kaupungin selvitysmiehenä Yhtenäiskoulukouluttajana Suomen Yhtenäiskouluverkosto

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

oma nimi: luetun kirjan nimi: hyväksytty: pvm. opettajan allekirjoitus:

oma nimi: luetun kirjan nimi: hyväksytty: pvm. opettajan allekirjoitus: 1. Valitse lukemastasi kuvakirjasta/kirjasta yksi kuva. Näytä kuva luokkatovereillesi esim. dokumenttikameran avulla. Kerro kuka/keitä kuvassa on ja mitä siinä tapahtuu. Kerro myös miksi valitsit juuri

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne 21.3.2015 Maija Lehtinen Jousenkaaren koulu Valmistunut 1961 Peruskorjattu kahdessa vaiheessa 1996 ja 1998 21.3.2016 2 Kohdekohtainen sisäilmaryhmä Jousenkaaren koululle

Lisätiedot

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Kesäkuussa 2017 Lappeenrannassa nähdään ja koetaan sirkusta, kansantanssia ja teatteria lasten ja nuorten esittämänä, kun Nurtsi-nuorisosirkusfestivaali,

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

Säännöt. useamman tunnin kokonaisuus 5.-6.-luokkalaisille

Säännöt. useamman tunnin kokonaisuus 5.-6.-luokkalaisille ET, monialaiset, opetusideoita Säännöt useamman tunnin kokonaisuus 5.-6.-luokkalaisille Johdattelua sääntöihin - lautapeli: oppilaille annetaan pelilauta ja heidän tulee kehittää peliin omat säännöt koonta:

Lisätiedot

2 6000 m 2 vapaata toimistotilaa Rakennusvuosi 1997 Toimistotilaa 12 604 m 2 Vapaana ~6 000 m 2 Kerroksia 7 Tilojen kunto Sijaitsevat parkkitalossa P5, johon kulku yhdyskäytävän kautta. Vieraspaikat sijaitsevat

Lisätiedot

Koulumestarin Agora-hanke 2014-2015

Koulumestarin Agora-hanke 2014-2015 Koulumestarin Agora-hanke 2014-2015 KESKIAIKAPROJEKTI 6. LUOKALLA ANDZELA NENKO LINDA MATTILA PIA PUUPPONEN Hankkeen taustaa Koulussamme on tiimiopettajuus luokkatasoittain. Kuudensia luokkia on neljä,

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 Liikkuva-koulu Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 KOULUN LIIKUNTAPAIKAT Koulun sali, sorakenttä, tenniskenttä, yleisurheilukenttä, monitoimiareena ja jäähalli. Pienen kävelymatkan päässä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017 Haarajoen koulu 4.3.2016 Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokkien oppilaille Uuden opetussuunnitelman mukaisesti taito-

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014. Tiina Eränummi, Soraset

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014. Tiina Eränummi, Soraset ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014 Tiina Eränummi, Soraset YKSIKKÖ Isosuon päiväkoti Nurmijärvellä Klaukkalassa. Muruset : alle 3-vuotiaiden ryhmä Soraset : 3-6-vuotiaiden ryhmä

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

LUONTOON YHDESSÄ! Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu lapsille ja nuorille

LUONTOON YHDESSÄ! Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu lapsille ja nuorille LUONTOON YHDESSÄ! Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu lapsille ja nuorille Avajaiset 8.2.2017 Ympäristöministeriö, Helsinki Opetusneuvos Mikko Hartikainen Opetushallitus Toiminnanjohtaja Hanna Lämsä

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Kuntotutkimusraportin liite

Kuntotutkimusraportin liite Lämpökuvasivu 1 Liikuntasali,7 C 21 19 17,3 C,1 C 15,9 C 21,0 C Todennäköisimmin ilmavuoto. Lämpökuvasivu 2 Liikuntasali 28,9 C 28 26,0 C,0 C 17,0 C,3 C Mahdollisesti kostunut seinän alaosa. (ei tarkastettu

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla!

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla! Selkä suoraksi Suomi TM Pidetään hauskaa harjoittelemalla! "Selkä suoraksi Suomi" ʺSelkä suoraksi Suomiʺ on helppo muutaman minuutin harjoitusohjelma, joka päivittäin tehtynä auttaa lapsia kehittämään

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT KAUPUNKI JA ASUMINEN. RYHMÄT 5&6: HANNA KOUHIA, YLLKA KUCUKU, JONI KOPRA, NOORA LAMBERG, EVELIINA KUNNATON, ANTTI LAPPALAINEN Jätkäsaari Hernesaari Eira Punavuori PUNAVUORI Sinebrychoffin

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI SÄRKELÄN KOULU TYÖSUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI SÄRKELÄN KOULU TYÖSUUNNITELMA KEMIJÄRVEN KAUPUNKI SÄRKELÄN KOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Särkelässä tehdään työtä iloisessa kouluhengessä lähtökohtana kotiympäristö ja jokaisen yksilölliset kyvyt.

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Sanna Johansson Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUJohdantoU10T... 3 10TUPalautteiden tiivistelmäu10t... 4 10TU5.

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA Kiipulassa toteutuvia hyviä opetuksen käytänteitä ja opiskelijahyvinvointia opiskelijanäkökulmasta Yhteisöllisyys ja osallisuus on Ammattiopiston toiminnan

Lisätiedot

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Opettajan määräämissä noin kolmen hengen ryhmissä toteutetaan projekti, jossa yhdistyy yhtälöiden ratkaiseminen hahmotuskyky ja luovuus annettujen resurssien käyttö tutustuminen

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI

KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI SISÄLLYS: RAPORTTI Nro: 09091 KATTOTUTKIMUS, KIMNAASIPOLKU 5 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 2. Tiivistelmä... 2 3. Havainnot kohteessa... 2

Lisätiedot

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet 1 RKM Matti Eklund 10.2.2015 2 Rakennuttamistehtäviä Rakennustöiden valvontaa Kauppakamarin hyväksymiä

Lisätiedot

Lehtisaaren koulukeskus

Lehtisaaren koulukeskus Lehtisaaren koulukeskus Sisäilmatutkimukset Simo Kinnunen Tuomo Kollanen Sisäilmatutkimus Lehtisaaren koulukeskukseen kuuluu 1964 rakennettu yläkoulurakennus A ja 1949 rakennettu alakoulurakennus B. Lisäksi

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua

OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua Runosmäen koulun oppilaiden ajatuksia syksyllä 2013 Mikä on koulun perustehtävä? - Paikka, jossa opettajat opettavat ja oppilaat oppivat - Tarjota oppimisympäristö,

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon:

Avustukset rakennusperinnön hoitoon: AVUSTUKSET RAKENNUSPERINNÖN HOITOON Ympäristöhallinnon määrärahoista myönnettävät harkinnanvaraiset valtion avustukset Jämsä, Rakennusperintöilta 23.9.2013 Arkkitehti Liisa Bergius Avustukset rakennusperinnön

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class-tiloihin sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin

Lisätiedot

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin Numero 3 2014 10,00 Coquettenuket Voiko nuken rakastaa loppuun, VAI ONKO BARBIELLA TOIVOA LEIKIN JÄLKEEN? Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat Terri Davisin tie NUKKETAITEILIJAKSI Kurkista pelitutkijan

Lisätiedot

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen Hei kuudesluokkalainen! Siirtyminen peruskoulun yläluokille (7.-9.) merkitsee koulunkäynnissä

Lisätiedot