RYHTILÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TEHTÄVÄVIHKO KULTTUURIYMPÄRISTÖKASVATUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RYHTILÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TEHTÄVÄVIHKO KULTTUURIYMPÄRISTÖKASVATUKSEEN"

Transkriptio

1 RYHTILÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TEHTÄVÄVIHKO KULTTUURIYMPÄRISTÖKASVATUKSEEN

2 Jyväskylän yliopisto KUOS114 Kulttuuriympäristökasvatus Syksy 2014 Työryhmä: Jonna Brandt Eeva Heikkinen Henna Hietainen Maiju Nurminen Kristian Tuomainen Valokuvat: Jyväskylän yliopiston tiedemuseo

3 JOHDANTO Jyväskylän yliopiston Opettajakoulutuslaitoksen sekä Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen opiskelijat saivat KUOS114 -kurssilla tehtäväkseen luoda kulttuuriympäristökasvatuksen toimintamallin. Viisihenkiseen ryhmäämme kuului kaksi luokanopettajaksi opiskelevaa, kaksi taidehistorian opiskelijaa sekä yksi kulttuuriymäpäristön koulutusohjelman maisteriopiskelija. Ryhmätyön etuna olikin useamman alan tuomat näkökulmat ja kokemukset. Toimintamallimme on 5-6-luokkalaisille oppilaille suunniteltu kulttuuriympäristön tehtävävihko. Tehtävävihkon ideana on luoda valmis oppimateriaali, jota opettaja voi hyödyntää kulttuuriympäristökasvatuksen toteuttamisessa. Toimintamalli tuli toteuttaa Seminaarinmäen kampusalueen johonkin rakennukseen tai alueeseen liittyen, joten tulimme valinneeksi tehtävävihkomme kohteeksi vuonna 1895 valmistuneen Ryhtilä -voimistelusalirakennuksen. Vihko sisältää Ryhtilään ja sen lähiympäristöön sijoittuvia eri tasoisia, -luonteisia ja -kestoisia tehtäviä, jotka on jaoteltu kahteen osaan: A-osan tehtävät painottuu rakennukseen ja sen arkkitehtuuriin, B-osa rakennuksen käyttöön ja tarinoihin. Tehtävissä hyödynnetään monipuolisesti erilaisia pedagogisia menetelmiä pyrkimyksenä integroida kulttuuriympäristökasvatusta eri oppiaineisiin. Tehtävien asettelussa pyritään kokonaisvaltaiseen oppilaiden oman toimijuuden tukemiseen. Tavoitteena on herättää oppilaiden mielenkiinto kulttuuriympäristön erilaisia piirteitä kohtaan ja auttaa näkemään itsensä osana ympäristöä sekä siinä ilmentyvää ajallista jatkumoa. Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksella ainutlaatuinen kulttuurihistoria kohtaa uniikin ja monikerroksisen arkkitehtuurikokonaisuuden. Siksi juuri Seminaarinmäki on oivallinen alue kulttuuriympäristökasvatuksen toteuttamiseen. Kulttuuriympäristökasvatuksen tehtävävihkoja on mahdollista toteuttaa Seminaarinmäellä eri rakennuksista ja tiloista, jolloin oppilas saa kattavan kuvan kulttuuriympäristöstään. Tulevaisuudessa Kulttuuriympäristökasvatusksen tehtävävihkoja voi tehdä esimekiksi Seminarium-, Historica-, Paja-, C, Lozzi-, Liikunta-, M- sekä Kirjasto -rakennuksista. Ryhtilän tehtävävihkon voit ladata helposti netistä! Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampusalue on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi alueeksi, jonka rakennuksista seitsemän on kokonaan ja yhdeksän osittain suojeltu. Vuonna 1895 seminaarin miesopiskelijoita varten valmistunut voimistelurakennus, Ryhtilä, kuuluu kokonaan suojeltujen joukkoon. Ryhtilän suunnitteli arkkitehti Ernst Theodor Granstedt, ja nimensä se on saanut voimistelun lehtorina vuosina toi- mineen Arvo Ryhti Vartian mukaan, jota aikalaiskertomuksissa kuvataan luonteeltaan rehdiksi ja hyväryhtiseksi mieheksi.voimistelutilan lisäksi Ryh- tilä on toiminut historiansa aikana muun muassa suojeluskunnan harjoitus- huoneena, erilaisten juhlien pitopaikkana ja harjoituskoulun (nyk. Normaali- koulu) jakeluruokalana 1970-luvulla.

4

5 A RAKENNUS

6 TEHTÄVÄ 1 Kuvasuunnistus Alla olevat kuvat on otettu Ryhtilä- rakennuksesta. Kiertele rakennuksen sisä- ja ulkopuolella. Etsi, mistä kohdista rakennusta kuvat on otettu ja merkkaa ne piirustukseen

7 TEHTÄVÄ 2 Etsi muutos Merkkaa pohjakaavaan, mitkä asiat ovat muuttuneet vuosien saatossa.

8

9 TEHTÄVÄ 3 Etsi muutos Tässä on Ryhtilän suunnitelmapiirrustukset vuodelta Mitkä kohdat eivät toteutuneet, kuten suunnitelmassa oli ja mitä kohtia on myöhemmin muutettu? Voit merkata muutoskohdat raksilla kuvaan. Apua ja vinkkejä saat tarvittaessa tekstistä. Suunnitelmasta ilmenee, että rakennukselle suunniteltiin peltikattoa. Korjauskertomuksista taas ilmenee, että materiaalina käytettiin asfalttihuopaa, joka oli huomattavasti halvempaa. Suunnitelmassa rakennus on laudoitettu, mutta kuvien perusteella rakennuksesta puuttui päällyslaudoitus jopa 16 vuotta. Paljas hirsipinta oli punamullattu ja se sopi varmasti hienosti punaisten tiilirakennusten rinnalle. Punamulta oli erittäin edullista, helppokäyttöistä ja se suojasi rakennusta. Toteutunut julkisivujen ikkunoiden määrä poikkeaa suunnitelmasta. Suunnitelmassa julkisivun kuusi ikkunaa jakautuu symmetrisesti seinien kenttiin. Julkisivuun tehtiin kuuden sijasta viisi ikkunaa. Sisäänkäynnin puoleinen viimeinen ikkuna jätettiin todennäköisesti toteuttamatta tulisijojen vuoksi. Ikkunanmuotoihin tai kokoon ei tehty muutoksia, mutta rakennuksen päätyyn, lähelle katon harjaa, on lisätty vinoneliöikkuna. Rakennuksen toisessa päädyssä on vain kaksi kolmionmuotoista pikkuikkunaa keskimmäisen kontreforin molemmin puolin. Kuistin koon ja muodon perusteella voidaan todeta, että alkuperäinen kuisti toteutui lähes suunnitelmien mukaan. Suunnitelmassa vuorilauta on suora, kun taas nykyisen ulko-oven kehyslautaa reunustaa alkuperäinen korvakkeellinen kehyslauta. Vuonna 1908 rakennukseen suunniteltiin laajennus. Laajennus tehtiin rakennuksen koillispäätyyn, johon sijoitettiin suihkutila, pukuhuone ja opettajanhuone. Laajennospiirroksessa opettajanhuoneen tilalle on merkitty lääkärinhuone. Vuonna 1920 ryöppyhuoneen eli suihkun (nykyinen pukuhuone) lattioihin suunniteltiin suurempaa korjausta. Korjaustöiden toteutuminen on silti kyseenalaista, sillä jo vuoden 1924 korjausehdotuksessa mainitaan pukuhuoneen lattian lahonneen suihkuhuoneen edestä, jonka vuoksi tulisi varautua lattian perinpohjaiseen korjaukseen. Varmuudella lattia korjattiin vasta vuonna Samana vuonna Jyväskylän kaupungin sähkövaloverkosto muutettiin tasavirrasta vaihtovirtaan, joka aiheutti muutostöitä seminaarin sähköjohdoissa. Esimerkiksi maakaapelijohdot vedettiin rakennusten välille. Oletettavasti myös Ryhtilään tehtiin tuolloin maakaapelivedot. Ennen kuin wc-tilat tehtiin Ryhtilään 1930-luvulla, käytettiin ulkokäymälä Lorvilaa. Ryhtilä oli sotilaskäytössä vuosina Arviolaskussa vahingoista, joita sotilasmajoitus aiheutti, mainitaan Ryhtilän osalta vain muutamia korjauksia, muun muassa lattian korjaustarve. Peruskorjauksen suunnittelua varten tehdyssä Jyskyjen haastattelussa mainitaan, että salin katto laskettiin alas ja kattokoristeet poistettiin vuosien korjauksissa. Korjaus sinällään ei ole iso, mutta sen vaikutus sisätilaan on huomattava ja koko salin luonne muuttui madaltuneen katon myötä.

10 Ryhtilä kunnostettiin voimistelun opetuksen käyttöön vuonna Rakennus oli hyvin kylmä ja epäkäytännöllinen. Salin vanha lattia jäi paikoilleen, mutta sen päälle asennettiin kokonaan uusi lautalattia mineraalivillaeristeineen. Kaikki seinäpinnat paikattiin ja maalattiin rakennus muutettiin keskuslämmitteiseksi ja sinne rakennettiin uudet wc- ja suihkutilat. Vuonna 1973 Ryhtilä otettiin käyttöön harjoituskoulun oppilasruokalana. Ryhtilään suunniteltiin rakennettavaksi entisen suihkutilan paikalle keittiö ja rakennuksen sivuille uudet sisäänkäynnit. Sisäänkäynnit toteutettiin, mutta muutoin Ryhtilä pysyi entisellään. Harjoituskoulun jakeluruokala toimi Ryhtilässä vuosina Rakennukseen tehtiin suuri peruskorjaus vuonna Korjauksen tarpeita määritteli peseytymistilojen ja tekniikan nykyaikaistaminen. Sali palautettiin alkuperäiseen asuunsa avaamalla alas laskettu katto sekä poistamalla 1960-luvulla tehty lattia ja kunnostamalla sen alla olleet alkuperäiset lattialankut. Huonetilojen järjestystä muutettiin nykyajan tarpeita vastaamaan. Rakennuksen runkoa jouduttiin paikoitellen uusimaan ja osin työt on toteutettu entistävin toimenpitein. Julkisivusta saliin vuonna 1973 rakennetut oviaukot suljettiin ja rakennettiin seinä sekä ikkunat uudelleen. Korjauksissa on käytetty ajalle ominaisia materiaaleja kuten mineraalivillaa, lastu- ja kipsilevyä sekä muovipohjaisia alkydi- ja lateksi-maaleja. Kosteissa tiloissa on käytetty asbestia sisältävää muovimattoa ja ulkona räystäslaudoissa painekyllästettyä puuta. Korjaustöissä pyrittiin välttämään tarpeetonta purkamista ja vanhoja rakennusosia käytettiin uudelleen. Muun muassa vanhoista lattialankuista tehtiin porrasaskelmat ja salin puretun katon paneeleita käytettiin uudelleen. Mitkä osat ovat muuttuneet ja miksi? Mitkä osat ovat vielä alkuperäisiä?

11 TEHTÄVÄ 4 Kuvaa kohde Käy yksin tai parin kanssa rakennuksen sisällä ottamassa valokuva kohteesta, joka kiinnostaa sinua kaikista eniten. Valokuvan ottamisen jälkeen vertaile ja keskustele kaverisi kanssa; mistä kaikista asioista otitte valokuvia ja miksi päädyitte valokuvaamaan juuri sitä kohdetta? Kirjoittakaa ajatuksianne ylös puhekupliin.

12

13 TEHTÄVÄ 5 Lue ja vastaa Tämä tehtävä on kaksiosainen. Lue ensin tekstipätkä ja vastaa sitten alla oleviin kysymyksiin lyhyesti luvulla laadittiin erilaisia lakeja ja säännöksiä, jotka vaikuttivat siihen, millaiseksi koulurakennukset rakennettiin. Esimerkiksi koulurakennukseen tuli kuulua opetusluokkia, voimistelusali, kirjasto, rehtorin kanslia ja kuulusteluhuone. Koulun arvokkuutta tuli korostaa porrashuoneella ja mielellään oppilaille ja opettajille erillisillä portaikoilla. Oppilaiden porrashuoneiden ja portaikoiden tuli olla tilavia, jotta luokkahuoneisiin saapuminen soljuisi sujuvasti ja rauhallisesti. Oppilas ei saanut istua valoa vasten, vaan suositeltua oli, että valo tulee vasemmalta. Luokkahuoneiden värin tuli olla neutraalisti harmaa, keltainen tai ruskea. Ilmanvaihdon toimivuuteen kiinnitettiin Siljeströmin suosituksissa eritystä huomiota, koska raittiilla ilmalla todettiin olevan merkitystä oppilaiden terveyteen ja opetuksen tehokkuuteen. Luokkahuoneiden koko perustui oppilasmäärän ilmantarpeeseen ja lämpötilaan. Ihanteena oli asteen lämpötila sekä riittävä määrä tuuletusluukkuja, joita alettiin tämän myötä lisäämään uuneihin. Ilmanvaihto lienee syynä voimistelusalien korkeuteen: oppilaiden hikoillessa myös huoneen lämpötila nousee. Jotta huoneen käyttöilma pysyy sopivana, on liiallinen lämpö poistettava huoneesta. Lämpö kiertää ilmassa nousemalla ylöspäin, jolloin huoneen korkeutta lisäämällä ja sen yläosaa tuulettamalla voidaan kontrolloida lämpötiloja luvun lopulla koulurakentaminen oli varsin vilkasta ja 1890-luvulla sitä alettiinkin rajoittaa kustannussyistä luvulla liikunnan opetus kuului laajempaan kokonaisuuteen, jossa opiskeltiin terveysoppia, ruumiinharjoitusta ja lastenhoitoa. Liikunanopetuksesta käytttiin termiä voimistelu, joka taas oli yleistä liikuntaa, kuten hyppimistä, leikkimistä, kiipeämistä, juoksua, maaliin ammuntaa, hiihtoa, luistelua ja soutamista. Kehollisen hyvinvoinnin tiedettiin jo tuolloin vaikuttavan mielen hyvinvointiin ja Cygnaeus mainitseekin ruumiinharjoitusten tavoitteeksi tehdä nuorista esimerkiksi kestäviä, pirteitä ja loisia. Lisäksi liikuntaopetuksen positiivisia vaikutuksia oli keskittymiskyvyn paraneminen, siveyden edistäminen, oppilaiden välinen rehellisyys ja ystävällisyys sekä hengen valta ruumiin yli. Cygnaeus kuvailee teoksessaan opetusohjelmaa, jossa koululiikunta tapahtuu ulkona vuodenaikojen mukaisesti, kesällä uiden ja talvella hiihtäen. Tämän puitteissa Gygnaeus ei siis katsonut tarpeelliseksi erillisen voimistelusalirakennuksen rakentamista seminaarille, vaikka mainitseekin sopivien voimisteluhuoneiden teettämisen tarpeelliseksi kansakouluissa. Piritta Ernvall Miksi 1800-luvun puolivälissä voimistelusalit rakennettiin niin korkeiksi? Millaista liikunnanopetus oli 1800-luvulla? Mitä hyötyä liikunnalla ajateltiin olevan?

14 Tehtävän toisessa osassa kulje Ryhtilän ulko- ja sisäpuolella. Selitä seuraavat sanat käyttäen internetiä. Osoita, missä kohdin rakennusta näet nämä rakennuksen osat. a) kontrefori b) kattoristikko eli kattotuoli c) vuorilauta d) kivijalka

15 TEHTÄVÄ 7 Tunnista kohde Ryhtilä kuuluu Seminaarinmäen alueeseen, jolla sijaitsee monta muutakin rakennusta. Väritä rakennuksista Ryhtilä. Puutarhurin talo A Athenaeum Arto Sipinen B Kirjastorakennus Arto Sipinen C Päärakennus Alvar Aalto D Educa Constantin Kisel E OKL:n teknisen käsityön tilat Alvar Aalto F Fennicum Constantin Kisel G Henkilökunnan asuntola Alvar Aalto H Historica Constantin Kisel H0 Työtupa H1 Toimistorakennus Yrjö Blomstedt & H2 Tutkimuslaitos Yrjö Blomstedt & H3 Terveydenhoitorakennus Kerttu Tamminen H4 Toimistorakennus Olavi Kivimaa K Normaalikoulun ala-aste (vanha) Alvar Aalto Ku Normaalikoulun ala-aste (uusi) Arkkitehtitoimisto L Liikuntatieteiden laitos Alvar Aalto M Musica Arto Sipinen O Oppio Constantin Kisel P Philologica-Lozzi Alvar Aalto Pa Paja Constantin Kisel Pu Puutarhurin talo Constantin Kisel R Ryhtilä Ernst Theodor G Ri Riihi S Seminarium Constantin Kisel T Hallintorakennus Arto Sipinen U1 Urheiluhalli Alvar Aalto U2 Urheiluhalli Alvar Aalto UH Uimahalli Alvar Aalto et al. V Villa Rana Yrjö Blomstedt Y Ylioppilastalo Alvar Aalto Y1 Ylioppilastalon laajennus Ilmari Lahdelma Yliopiston päärakennus Urheilukenttä Normaalikoulu

16

17

18 B TARINAT

19 TEHTÄVÄ 8 Luetun ymmärtäminen Lue seuraava tekstipätkä ja vastaa sen avulla seuraavan sivun kysymyksiin. Suomessa alkeisopetus oli pitkään ainoastaan harvojen kansanosien etuoikeus. Opetusta alettiin laajentamaan tavallisen kansan pariin 1600-luvulla. Opetuksesta vastasivat aluksi kirkon edustajat. Koulussa käytiin epäsäännöllisesti, esimerkiksi maaseudulla maataloustyöt rajoittivat koulunkäyntiä. Kansakouluista puhuttaessa ei voi olla mainitsematta Uno Cygnaeusta, kansakoulujärjestelmän isää. Cygnaeus esitti 1800-luvun puolivälissä, että valtion tehtävä oli järjestää peruskoulutus kaikille yhteiskuntaluokille varallisuudesta riippumatta.näkemys poikkesi totutusta, sillä aiemmin kansanopetustyön katsottiin olevan parempiosaisten hyväntekeväisyyttä alempiarvoisia kohtaan. Opetusohjelmaan kuului uskonto, yleissivistys, käytännön työ ja liikunta. Koulun tavoitteena oli opettaa lapsi ajattelemaan ja tällä tavoin saada hänestä työkykyinen ja yritteliäs kansalainen. Jyväskylän Seminaarinmäelle valmistui vuonna 1895 seminaarin miesopiskelijoille tarkoitettu voimistelusalirakennus, jonka suunnitteli arkkitehti Ernst Theodor Granstedt. Siihen asti voimistelusalina oli käytetty päärakennuksen (nykyinen Seminarium) juhlasalia, jota ei arvokkuutensa vuoksi pidetty enää soveliaana voimisteluharjoituspaikkana. Voimistelusalirakennus nimettiin voimistelun lehtorina vuosina toimineen Arvo Ryhti Vartian mukaan Ryhtiläksi. Vartia oli aikalaiskertomusten mukaan luonteeltaan rehti ja hyväryhtinen mies. Ryhtilä kuuluu osaksi vuoden 1856 kansakoulujärjestelmän uudistusta, jota vei eteenpäin Uno Cygnaeus. Uudistuksen myötä haluttiin kiinnittää entistä enemmän huomiota koulurakennusten teknisiin ratkaisuihin, joihin liittyi muun muassa materiaalikokeilut, lääketiede ja terveysoppi. Uuden kansakoulujärjestelmän vuoksi kouluille haluttiin erilliset voimistelusalit ja tähän suositukseen perustuu myös Ryhtilän rakentaminen. Voimistelun opetus kuului laajempaan kokonaisuuteen, jossa opiskeltiin muun muassa terveysoppia ja ruumiinharjoitusta. Voimistelulla tarkoitettiin yleisesti liikuntaa, kuten hyppimistä, leikinlyöntiä, kiipeämistä, juoksua, maaliin ammuntaa, hiihtoa, luistelua ja soutamista. Fyysisen hyvinvoinnin tiedettiin jo tuolloin vaikuttavan henkiseen hyvinvointiin ja Cygnaeus mainitseekin ruumiinharjoitusten tavoitteeksi tehdä nuorista esimerkiksi kestäviä, iloisia ja pirteitä. Lisäksi liikuntaopetuksen positiivisia vaikutuksia oli keskittymiskyvyn paraneminen, siveyden edistäminen, oppilaiden välinen rehellisyys ja ystävällisyys.

20 Mistä Ryhtilä on saanut nimensä? Miksi Ryhtilä rakennettiin? Vastaus: Jyväskylän opettajaseminaarin liikunnan opettajan Arvo Vartian mukaan, joka oli oppilaiden mukaan hyvin ryhdikäs mies. vastaus: Seminariumia ei pidetty enää soveliaana paikkana urheilun harjoittamiseen, kouluille haluttiin uuden kansakoulujärjestelmän mukaan erilliset voimistelusalirakennukset ja koska liikunta nähtiin parantavan mielen hyvinvointia, lisäävän keskityskykyä ja siveyttä sekä rehellisyyttä ja ystävällisyyttä.

21 TEHTÄVÄ9 Kerro ja tarinoi Kuvissa on Ryhtilän käyttäjiä eri ajoilta yli sadan vuoden takaa aina 1980-luvulle. Keksi, mitä kuvissa tapahtuu. Kerro tai kirjoita tarina! Normaalikoulun ala-asteen tyttöoppilaita liikuntatunnilla Ryhtilässä 1980-luvulla. Jyväskylän Jalkaväkirykmentti 48:n viestijoukkue lähdössä sotaan Vappukoristelua Ryhtilässä 1937 tai 1938.

22 Kuvassa Normaalikoulun oppilaita ruokailemassa. Vuonna 1973 voimistelusali muutettiin harjoituskoulun eli Normaalikoulun ruokalaksi. Normaalikoulun vanha rakennus näkyy Ryhtilän pihaan. Kuvassa on voimistelijapyramidi Ryhtilässä. Pyramidin huipulla opettaja Aatto Mäntykoski. Kuva otettu Vuoden 1981 korjauksessa mies naulaa Ryhtilän kattokoristeiden osia paikalleen.

23 TEHTÄVÄ 10 Kuuntele, muistele ja opi Keskustele isovanhempiesi tai vanhempiesi kanssa (myös muu iäkkäämpi sukulainen käy) sodasta. Miten sota on vaikuttanut hänen lapsuuteensa? Millaisia sota-ajan tarinoita teidän suvustanne löytyy? Miten sota liittyy Ryhtilään? Jo 1900-luvun alun sortokauden aikana syntyi poliittisia järjestöjä vastustamaan Venäjän valtaa. Järjestöt olivat usein urheiluseuroja, joiden todellinen tarkoitus keskittyi poliittisen vallan vastustamiseen. Aktivistihenkeä esiintyi myös seminaarin lehtorien piirissä. Esimerkiksi vuonna 1905 voimistelun opettaja Rikala toimi metsästysseuraksi naamioituneen ampumaseuran johtajana ja vuonna 1916 toimi aktiivinen jääkärien värväyskomitea, jonka johdossa toimi voimistelun lehtori Vartia. Suojeluskuntajärjestelmä perustettiin vuonna 1917 edistämään nuoren itsenäisen valtion kansan puolustuskykyä ja yhteiskuntajärjestystä. Arvo Vartia perusti Seminaarin suojeluskunnan 1917 ja toimi sen päällikkönä. Vartia hoiti myös asevarastoa ja toimi sanomalehtien tarkastajana koko sisällissodan ajan. Suojeluskuntatoimintaan liittyi vahvasti urheilun eri muodot osana maanpuolustuksen tähtäävää koulutusta ja olikin varsin luontevaa, että voimistelun opettaja toimi suojeluskuntajoukkueen johdossa. Miesosaston voimistelusalirakennusta käytettiin sodan alusta alkaen Jyväskylän suojeluskunnan seminaarin osaston harjoitushuoneena. Harjoitteluun kuului muun muassa voimistelu ja kiväärin korvasi voimistelusauva.jyväskylän seminaarin rakennukset olivat sotilaskäytössä ja osa sotasairaalana vuonna Toisen maailmansodan aikana Ryhtilä joutui Puolustusvoimien käyttöön. Rakennukseen majoitettiin muun muassa inkeriläisiä pakolaisia. Seuraavan sivun kuvassa on Jyväskylän Jalkaväkirykmentti 48:n viestijoukkue lähdössä sotaan Ryhtilän toisella puolella on kivinen muistomerkki sodassa kaatuneille.

24

25 TEHTÄVÄ 11 Tervapata Ennen vanhaan voimisteluun liittyi myös leikkiminen - leikkiminen oli yleistä ihan aikuistenkin kesken. Tervapata on leikki, jossa maahan tai lattiaan merkataan suuri ympyrä. Leikkijät asettuvat ympyrän kehälle tasaisin välimatkoin kasvot piirin sisälle päin. Leikkijät tarvitsevat kepin, tai muun pienen esineen mukaan leikkiin. Joukosta valitaan yksi henkilö kiertämään tervapataa muiden selkien takana. Kiertävä henkilö pudottaa kepin tai jonkin muun esineen jonkun taakse, jolloin kyseinen henkilö lähtee juoksemaan päinvastaiseen suuntaan kuin kepin pudottaja. Se joka ehtii ensin takaisin kepin luokse, saa jäädä paikalle. Jos kepinkantaja voittaa, hän saa määrätä uuden kepinkantajan. Häviäjä putoaa leikistä. Leikki jatkuu kunnes toinen kahdesta viimeisestä voittaa. Kilpa-ajoleikki

26 Kuvassa seminaarilaisten piirileikkiä koko oppilaitoksen retkellä Roninmäessä.

27 TEHTÄVÄ 12 Draamakasvatus - Iltamat Lue seuraava teksti Ryhtilässä järjestetyistä iltamista. Järjestäkää luokan kanssa iltama -disko ja kuvaa siitä video tai piirrä seuraavalle sivulle, mitä tapahtui! Seminaarilaisten voimisteluseura Jyskyt harjoitteli Ryhtilässä jo heti rakennuksen valmistumisesta saakka. Harjoitusten lisäksi Jyskyt ja muut Ryhtilää käyttäneet seurat järjestivät Ryhtilässä illanviettoja eli iltamia. Iltamissa esitettiin puheita, kuoro- ja lauluesityksiä, voimistelunäytöksiä, näytelmiä ja muita hilpeitä esityksiä. Iltamat kuuluivat esimerkiksi luokkien välisten voimistelukilpailuiden yhteyteen ja ne saattoivat venyä puolille öihin asti. Myös vappua vietettiin useasti Ryhtilässä. Erityisen riehakas vappujuhla järjestettiin vuonna Tuolloin tarjoilijat olivat pukeutuneet tummaihoisiksi ihmissyöjiksi, jotka keittivät suuressa padassa keskellä voimistelusalin lattiaa ihmisten sormia (nakkeja), joita ongittiin syötäviksi. Sali oli koristeltu eksoottiseksi muun muassa palmuilla luvulla tansseja järjestettiin kerran kuussa ja vappujuhlaa vietettiin edelleen Ryhtilässä. Vappujuhlissa syötiin hyvin ja juotiin simaa pitkien katettujen pöytien äärellä. Tanssiaisiin kuului tanssi- ja lauluesityksiä sekä tanssia orkesterin tahdissa. Ryhtilää on käytetty myös pestiäisten (nyk. fuksiaiset, uusien opiskelijoiden kastajaisjuhla) jatkotanssipaikkana. Ryhtilän käyttöön iltatilaisuuksissa yhdistyy kaikissa sen vapaamuotoinen ja iloluontoinen piirre. Koska rakennus oli suunniteltu voimisteluun, ei sitä pidetty muodollisena. Ryhtilässä vietettiin myös 50-luvuilla opiskelleiden mukaan hauskimmat ja hurjimmat juhlat.

28

29 TEHTÄVÄ 13 Draamakasvatus Voimistelutunti seminaarilaisena 1800-luvulla liikunnan opetus kuului laajempaan kokonaisuuteen, jossa opiskeltiin terveysoppia, ruumiinharjoitusta ja lastenhoitoa. Liikunnanopetuksesta käytettiin termiä voimistelu, joka taas oli yleistä liikuntaa, kuten hyppimistä, leikkimistä, kiipeämistä, juoksua, maaliin ammuntaa, hiihtoa, luistelua ja soutamista. Kehollisen hyvinvoinnin tiedettiin jo tuolloin vaikuttavan mielen hyvinvointiin ja Cygnaeus mainitseekin ruumiinharjoitusten tavoitteeksi tehdä nuorista esimerkiksi kestäviä, pirteitä ja iloisia. (Piritta Ernvall: Ryhtilän rakennushistoriaselvitys, 2013) Opettajan roolina on Arvo Vartia ja oppilaat eläytyvät seminaarilaisen rooliin. Opettaja ohjaa oppilaitaan voimistelemaan tiukasti ajanhenkeen sopivalla tyylillä. Eläytymistä voi syventää roolivaatteilla ja rekvisiitalla. Kuvassa Arvo Vartian julkaiseman kirjan Voimisteluohjelmia 1 - Sauvaliikkeitä kuvia. Kirja julkaistiin vuonna Naisoppilaat harjoittelivat voimistelua Historica-salissa.

30 Kuvassa seminaarin poikien voimistelutunti Ryhtilässä. Oikealla ryhdikäs Arvo Vartia.

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS 2.2.2015 Sivu 1/4 JA Tilaaja: PL 11 20101 Turku Hanke: Katedralskolan, peruskorjaus Osoite: Itäinen Rantakatu 2 / Vanha Suurtori 1, 20100 Turku KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS Suurtorin rakennuksiin kuuluvan

Lisätiedot

Kampuksilla on taidetta, myös ulkona! Kuvat: Anna Laamanen 2007

Kampuksilla on taidetta, myös ulkona! Kuvat: Anna Laamanen 2007 Paavo Nurmi (Paavo Nurmen juoksijapatsas), 1983 (1924, kopio valettu 2000) Wäinö Aaltonen Pronssi Sijainti: Liikuntatieteellisen rakennuksen vierusta (Aallon aukio) Kampuksilla on taidetta, myös ulkona!

Lisätiedot

1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten.

1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten. AJANKOHTA TAPAHTUMA 1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten. 20.3.1900 Julkaistiin asetus Kajaanin kansakoulupohjaisen miesseminaarin

Lisätiedot

TAAR GROUP OY SISUSTUSREMONTTI -KOHDE OMAKOTITALOSSA

TAAR GROUP OY SISUSTUSREMONTTI -KOHDE OMAKOTITALOSSA - Yhteistyössä Laattapiste Turku Oy:n kanssa valmistui maaliskuussa 2014 omakotitalon pesutilat. Alakertaan uudistettiin sauna ja suihkutilat sekä yläkertaan WC/suihkun uudistus. - Vierellä kuvissa olevat

Lisätiedot

Yhteenveto energiakatselmoinnista

Yhteenveto energiakatselmoinnista Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Huutoniemen koulu Päärakennus 1954, peruskorjattu 1998 Liikuntasalirakennus 1957, peruskorjattu 2000 Päärakennus sekä liikuntasalirakennus.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

Aarno Aaltonen: Pohjois-Savon asumispäivä 26.3.2009. Arvoisat kuulijat

Aarno Aaltonen: Pohjois-Savon asumispäivä 26.3.2009. Arvoisat kuulijat Aarno Aaltonen: Pohjois-Savon asumispäivä 26.3.2009 Arvoisat kuulijat Muuttaessamme Aarneenpuistoon vuoden 2000 syksyllä meille vakuutettiin talon olevan hyvässä kunnossa. Tähän mennessä ei ole tarvinnut

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot

Urajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013

Urajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Urajärven kartano ja kulttuuripuisto Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Päärakennus, Keittiö Keittiö ennen restaurointia Seinältä löytyneitä fragmentteja vanhasta tapetoinnista Konservaattori

Lisätiedot

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja Pupu Painokkaan pihapuuhakirja Turun Kaupungin Terveystoimi Tartuthan käpälään! --hei, näin me lähdetään! --pihapoluille leikkimään! --pupun loikkia hyppimään! Nurkkajussia Yksi leikkijöistä on nurkkajussi,

Lisätiedot

Juhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta!

Juhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta! Juhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta! Tänä vuonna YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 25 vuotta, joten Liikkuva koulu -ohjelma kutsuu kaikki koulut tekemään tunnetuksi ja juhlimaan yhdessä

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

ASBESTIN JA HAITTA-AINEIDEN ESIINTYMINEN

ASBESTIN JA HAITTA-AINEIDEN ESIINTYMINEN 4.9.2012 Sivu 1/5 LAUSUNTO AKAAN KAUPUNKI KIINTEISTÖPALVELUT jaakko.parviainen@akaa.fi ASBESTIN JA HAITTA-AINEIDEN ESIINTYMINEN PURETTAVA PAJANTIEN PÄIVÄKOTI PAJANTIE 6 37830 VIIALA YLÖ-ASBEST OY Arto

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin kaupungin opetusvirasto Juha Juvonen, Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Turvataidon nettimateriaali

Turvataidon nettimateriaali Turvataidon nettimateriaali TuTa hanke 3.12.2014 Pirjo Lahtinen, Elina Ristimäki, Helvi, Iines Hemmilä, Marjo Kokko, Eveliina Loijas, Anna Boman, Iiris Aalto Taustaa Onerva Mäen koulussa turvataitokasvatusta

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Keski-Suomen ELY-keskus PL 250 40101 JYVÄSKYLÄ

Keski-Suomen ELY-keskus PL 250 40101 JYVÄSKYLÄ MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR 11.10.2012 055/600/2012 Keski-Suomen ELY-keskus PL 250 40101 JYVÄSKYLÄ VIITE / REFERENS Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö 11.5.2012 KESELY/223/07.01.2012

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Pitäsköhä näitä suojata jotenki?

Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Satuin kuulemaan otsikon mukaisen kysymyksen, jonka esitti pientalon rakentaja/rakennuttaja kuorma-autokuskille. Autokuski nosti villapaketit nättiin nippuun lähes tyhjälle

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo

Jyväskylän kaupungintalo Jyväskylän kaupungintalo Kulttuurihistoriallinen arvo sekä poimintoja rakennuksen vaiheista Lähteet: Keski-Suomen museon kuva-arkisto Leena Lindell,Jyväskylän kaupungintalon rakennushistoriallinen selvitys

Lisätiedot

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ Catella Property Oy Aleksanterinkatu 15 B 00100 Helsinki Puh. 010 5220 100 Fax 010 5220 217 www.catella.fi Helsinki. Y-tunnus 1048559-0

Lisätiedot

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN 1 VILLA FELIX Felixionat Oy:n konkurssipesä myy kartanomaisen majoitus- / ravintolakiinteistön Västanfjärdissä Kemiönsaaren kunnassa. Osoite: Vestanvikintie 95, 25830 Västänfjärd VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS-

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Rakennukset myydään siinä kunnossa, kuin se ostohetkellä on. Rakennuksesta on tehty rakennustekninen kunto-arvio vuonna 2002-2003. Tehdyistä toimenpiteistä ei ole

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Gsm. 040-861 7001. Osoite. Postitoimipaikka. Tilaaja:Jukka Hillo c/o As Oy Iirisranta. Osoite:Iirislahdentie 42 asunto 13

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Gsm. 040-861 7001. Osoite. Postitoimipaikka. Tilaaja:Jukka Hillo c/o As Oy Iirisranta. Osoite:Iirislahdentie 42 asunto 13 LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Kuvauksen suorittaja Tr-Lämpökuvaus Oy Gsm. 040-861 7001 Osoite Postitoimipaikka Krämertintie 31 D 006 Helsinki TilaajaJukka Hillo c/o As Oy Iirisranta OsoiteIirislahdentie 42 asunto

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI

TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI Urheiluhallin suunnittelu aloitettu 2010 Maaliskuussa 2010 valmistui ensimmäinen Ins Tsto Juha Kärkimaa Oy:n laatima kuntoarvio

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Pihlavan koulu Vanha maantie 2 puh. 02-621 5146 www.cedunet.fi/pihlava Pihlavan koulun esiopetus alkoi vuonna 1996, sosiaali- ja koulutoimen yhteistyötä nykyään päivähoito

Lisätiedot

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU Cygnaeuksen koulu, 20100 TURKU SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMA 15.3.2010 Raksystems-Antcimex Oy Vähäheikkiläntie 56 B FI-20810 TURKU p. 0207 495 500 20100 TURKU 2

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 TUNNELMAA JA KODIKKUUTTA modernilla tavalla Lehmuskuja on suunniteltu sinulle, joka haluat kodiltasi toimivuutta sekä klassisia yksityiskohtia kuten ruutuikkunoita ja

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014. Tiina Eränummi, Soraset

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014. Tiina Eränummi, Soraset ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014 Tiina Eränummi, Soraset YKSIKKÖ Isosuon päiväkoti Nurmijärvellä Klaukkalassa. Muruset : alle 3-vuotiaiden ryhmä Soraset : 3-6-vuotiaiden ryhmä

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Tulevaisuuden koulua kohti -seminaari 7.-8. 10 2014 Elisa Poskiparta Turun yliopisto KiVa Koulu Mitä kiusaaminen

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Kesäkuussa 2017 Lappeenrannassa nähdään ja koetaan sirkusta, kansantanssia ja teatteria lasten ja nuorten esittämänä, kun Nurtsi-nuorisosirkusfestivaali,

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihtolaitteiden mahdolliset mineraalivillalähteet

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Koulumestarin Agora-hanke 2014-2015

Koulumestarin Agora-hanke 2014-2015 Koulumestarin Agora-hanke 2014-2015 KESKIAIKAPROJEKTI 6. LUOKALLA ANDZELA NENKO LINDA MATTILA PIA PUUPPONEN Hankkeen taustaa Koulussamme on tiimiopettajuus luokkatasoittain. Kuudensia luokkia on neljä,

Lisätiedot

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto

Lisätiedot

Svan Lift manuaali 1

Svan Lift manuaali 1 Svan Lift manuaali 1 Svan Lift -wc-nostin Svan Lift -wc-nostin on apuväline henkilöille, joilla on vaikeuksia wc-istuimelle istuutumisessa tai siitä pois nousemisessa. Svan Lift kiinnitetään WC-istuimeen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY www.kanavuori.fi YLEISESITTELY SISÄLLYSLUETTELO KOY Vuoriluolat yleisesittely Yleisesittely alueesta Esikunnan alue Luolastot Rantarakennusten alue Ranta-alueet Kylmävarastot

Lisätiedot

Kota 8-k / 6-k. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja. Lattia. Asennusohjeet Huvimajalle

Kota 8-k / 6-k. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja. Lattia. Asennusohjeet Huvimajalle Asennusohjeet Huvimajalle Kota 8-k / 6-k Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), TORXruuvipääsarja, poranterä 4 mm ja 3 kpl

Lisätiedot

Espoon homekoulut: ongelmien syitä ja ratkaisuehdotuksia

Espoon homekoulut: ongelmien syitä ja ratkaisuehdotuksia Espoon homekoulut: ongelmien syitä ja ratkaisuehdotuksia Lautakuntien iltakoulu 28.11.2013: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Svenska room Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Jarmo Nieminen Koulurakennusten

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Konesalin uusimisprojektin anatomia. Juha Nisso Järjestelmäpäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto

Konesalin uusimisprojektin anatomia. Juha Nisso Järjestelmäpäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Konesalin uusimisprojektin anatomia Juha Nisso Järjestelmäpäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Sisältö Lähtötilanne Miksi uusi konesali? Mistä uusi konesali? Suunnittelu ja rakentaminen Toiminta Kokemuksia

Lisätiedot

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 Liikkuva-koulu Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 KOULUN LIIKUNTAPAIKAT Koulun sali, sorakenttä, tenniskenttä, yleisurheilukenttä, monitoimiareena ja jäähalli. Pienen kävelymatkan päässä

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

Mustialan keke-ryhmä 21.1.2014 luonnos1. 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät

Mustialan keke-ryhmä 21.1.2014 luonnos1. 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät Mustialan keke-ryhmä 21.1.2014 luonnos1 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät Keke-ryhmä vastaa itsearvointien toteutuksesta sekä määrittelee ja esittää johtoryhmälle teemojen tavoiteet ja mittarit sekä

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot