Norrköpingin ja Finspångin suomenkielisten yhteinen lehti 1/2015. Keihästyttö Satu Tossavainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Norrköpingin ja Finspångin suomenkielisten yhteinen lehti 1/2015. Keihästyttö Satu Tossavainen"

Transkriptio

1 Norrköpingin ja Finspångin suomenkielisten yhteinen lehti 1/2015 Keihästyttö Satu Tossavainen treenaa isänsä Ismo Tossavaisen kanssa. Kerromme kuinka päättäväisesti jatketaan eteenpäin. Norrköpingissä ja Finspångissa juhlittiin ruotsinsuomalaisten päivää. Finspång liittyy Finn-Tiimin yhteiseen Perheeseen. Esittelemme heidän tapaansa toimia hallintoalueena. Pertti Luostarisen artikkeli (toinen osa) Erkki Frin sotalapsuus vuosista jatkuu. Monna kävi Suomessa hiihtolomallaan. Matkapäiväkirja Monnalta. Painos/tryck: 1000kpl/ex. 1

2 FINN -TIIMI Norrköpingin suomalaisten yhteinen lehti. Julkaisija HAR, suomenkielen hallintoalue Norrköpingissä. SUOMENKIELISET VANHEMMAT Esikouluasiat, kouluasiat sekä kaikki suomenkielistä lastentoimintaa koskevat asiat. PURSI Yhdyshenkilö: Aili Timonen PRO-finska Yhdyshenkilö: Leila Kaija SUOMENKIELINEN SEURAKUNTATYÖ Yhdyshenkilö: Eija Luukkonen ILTATÄHTI Yhdyshenkilö: Anna-Liisa Ankerman Pertti Luostarinen Finn Tiimiin osoitettu materiaali toimittaja: Riitta Stenberg vastaava toimittaja/taitto: Kari Osara Materiaalia voi myös jättää kirjallisesti oman yhdistyksensä kontaktihenkilölle tai postittaa toimitukselle. Seuraava lehti ilmestyy syksyllä Lehtiä saatavana yhdistyksistä, kirjastoista ja kunnantalolta. Ilmaisjakelu. Paino: Ringqvist Tryckeri AB FINN -TIIMI Ilmestyy myös verkkolehtenä Norrköpingin kunnan suomenkielisillä sivuilla. Jatka edelleen klikkaamalla Suomi painiketta oikeassa yläkulmassa. Suomen eduskuntavaalien 2015 Ennakkoäänestys Ruotsissa NORRKÖPINGIN SUOMI-SEURA Yhdyshenkilöt: Saini Karman Hanna Räisänen PERINNEYHDISTYS Yhdyshenkilö: Anneli Saari JIM-Team Yhteyshenkilö: Marko Salmikangas Äänestys Norrköpingissä Perjantaina klo Lauantaina klo Vaalihuoneisto: Timmermannen Osoite: Timmermansgatan 62 (Vastapäätä edellistä äänestyspaikkaa) FINN-TIIMIN ilmoitushinnat 1/1 sivu (A4) 1.200kr 1/2 sivua 700kr 1/3 sivua 500kr 1/4 sivua 350kr Pikkumainokset 250kr Jos Teillä on omia ehdotuksia. Voimme aina keskustella mainoksien hinnoista 2

3 Hallintoalue uutisia Nyt on joulu jo ohi ja uusi vuosi on alkanut uusien tuulien kera. Saa nähdä, mitä tämä vuosi tuo tullessaan. Olemme jo melko pitkällä kevään tapahtumien suunnittelussa. Ilmoittakaa meille, jos teillä on uusia ideoita eri toiminnoille. Varsinkin lasten ja nuorten vapaa-ajan viettoon liittyviä vihjeitä otamme mielellään vastaan. Senioreille suunnattu vapaa-ajan toiminta on kohtuullisella mallilla, eikä tilanne ole yhtä kiireellinen sen kohdalla. Kunnanhallituksen tapahtumia Rahat, jotka saimme valtiolta hallintoaluetyöhön 2014, tulivat käytettyä. Samalla tappion osuudeksi jäi :-. Tappio oli kohtuullisen pieni kokonaisbudjettiin nähden. Kunnanhallituksen kanslia kattaa alijäämän budjetistaan. Tämän vuotiseen toimintaan tarkoitetut varat tulevat olemaan kuitenkin samat, niin kuin edellisvuosina (1 milj kruunua). Eritoten kulttuurityöhön panostamme tänä vuonna enemmän. Konttoriimme on tullut uusi harjoittelija nimeltään Nadia Bednarek (valtiotieteiden opiskelija Linköpingistä). Hän aloitti harjoittelunsa 26. tammikuuta ja valmistelee sitä kautta raportin hallintoaluekehityksen tiimoilta koskien itse hallintoalueprosessin alkuvaiheita, mutta myös tämänhetkistä tilannetta sekä tulevaisuutta. Nadia kiertää eri toiminnoissa ja haastattelee ruotsinsuomalaisia. Raportin odotetaan olevan valmis tämän vuoden kesäkuussa, jolloin hänen harjoitteluaikansa loppuu. Maakäräjät (Landstinget) on muuttanut 1. tammikuusta 2015 lähtien toimintamuotojaan lisäämällä kulttuuria toimintoihinsa yhdessä entisen Östsamin kanssa. Samalla nimi vaihtuu Region Östergötlandiksi. Käytännössä entinen Maakäräjät nykyinen Region Östergötland jatkaa yhteistyötä hallintoaluekuntien kanssa, jolloin kunnat eri paikkakunnilla vaikuttavat virkamiesten yhteistyöverkoston kehittämiseen Motalan, Finspångin ja Norrköpingin kunnissa. Suomenkielen kurssit kolmannen polven ruotsinsuomalaisille Pentti Salmenrannan johtamana ovat alkaneet myös tänä vuonna. Kurssit ovat tosi suosittuja ja osallistujamäärä vain kasvaa entisestään. Pekka Lehtisen senioreille tarkoitetut tietokonekurssit ovat käynnissä ja ovat myös suosittuja. Pekka on myös Timmermannenilla opettamassa kiinnostuneille ipad:in käyttöä. Kunnan verkkosivujen uudistaminen on viivästynyt ja uusi aikaraja on kesällä Tämä tietää paljon työtä osallisille, jotta saataisiin suomenkieliset sivut uuteen muotoon. Ainainen päänsärky: Miten saisimme nuoret mukaan toimintaan? Tapahtumat hoito ja hoiva-alalla VrinneviHus asuntola VrinneviHusin suomenkielisten asukkaiden määrä on kasvanut, nyt on seitsemäs asukas jo tulossa. VrinneviHusin johtaja Pernilla Johansson ja Merja Kanerva yhdessä Suomi-seurojen kanssa ovat pitäneet kaksi yhteistyökokousta. Raija ja Nadia Bednarek (harjoittelija) olivat läsnä viime kokouksessa. Lahjoitusten kautta toteutettu suomalainen nurkkaus toimii siellä hyvin. Suomalaista toimintaa on keskiviikkoisin , myös seurat ja yksityishenkilöt ovat pitäneet laulu- ja lukuhetkiä, sekä leiponeet erilaisia leivonnaisia juhlatilaisuuksiin. Suomenkielinen toiminta on osoittautunut suosituksi. Joulujuhlaa 4/12 ja Suomen itsenäisyyspäivää 6/12 juhlittiin asukkaiden ja suomenkielisen työhenkilökunnan kesken. Trumpetaregatan 2 asuntola Mariabacken on vaihtanut nimensä asuntolaksi Trumpetaregatan 2. Kaikki muutkin kunnan yksiköt ja asuntolat vaihtavat nimensä, niin että osoite/sijainti on uutena nimenä. Suomenkielisiä asukkaita on 9 henkilöä ja työntekijöitä 5. Kaikki suomenkieliset, työntekijät mukaan lukien viettivät suomalaista joulua ja itsenäisyyspäivää perinteisesti. Torttuja leivottiin ja juhla-ateria oli katettu. Itsenäisyyspäivänä olivat Suomen liput pöydillä, kuvan voit katsoa kunnan suomenkieliseltä verkkosivulta. Suomalainen tapaamispiste Timmermansgatan 62 Uutta keväällä tulee olemaan Karaoke, filminäytökset ja Ipad-harjoittelu. Aukiolo tulee jatkumaan tiistaisin klo Ikävä kyllä Yoga loppuu keväällä, mutta uusia vaihtoehtoja suunnitellaan toivomusten mukaan. Olemme myös käyttäneet kunnan omia henkilökuntaresursseja, mm. sairaanhoitaja on kertonut eri sairauksista. Pyrimme hyödyntämään erilaisia resursseja myös jatkossa. Suomalainen tapaamispiste Ribbingsholmsväg 3 b Skärblacka Suomalainen toiminta on alkanut myös Skärblackassa, tapaamispisteen aukioloaika on perjantaisin Avajaiset onnistuivat hyvin 23/1, jolloin paikalle tuli paljon väkeä (40 henkilöä) ja myös paikallislehdet olivat paikalla. Ensimmäiseen tapaamiseen seuraavana perjantaina saapui jopa 18 suomenkielistä vierailijaa mm. suunnittelemaan tulevaa toimintaa. Toiminnan alkusuunnittelu osoittautui hyväksi, silloin huomaa mm. tapaamispaikan tärkeyden suomalaisille. Tapaamispaikkoihin Timmermansgatan 62 sekä Ribbingsholmsvägen 3 b on tilattu ruotsinsuomalaiset lehdet yleisölle luettavaksi. Omaiskeskus Omaiskeskustoiminta jatkaa, kuten ennenkin. Yksityishenkilöille tarkoitettu tuki Yksityishenkilöt voivat ottaa yhteyttä Merjaan saadakseen tukea ja tietoa vanhempiin liittyvistä asioista. Kunnan yksiköt ovat myös saaneet tietoa koskien erilaisia ratkaisuja suomenkielisten tuen saamiseksi omalla kielellään. Toimintaa/Kulttuuria ruotsinsuomalaisille Suomen kielen hallintoalue järjesti asukkaille kulttuuriyönä VrinneviHusissä sekä Trumpetaregatan 2 asuntoloissa lukuhetken. Suomenkielinen näyttelijä Tukholmasta tulkitsi Tove Janssonin tekstejä. Asukkaat olivat kuin liimattuja is- 3

4 tuimiinsa kuunnellessaan tekstejä. Suomenkieliset vapaaehtoisnaiset ovat käyneet laulamassa ja lukemassa asuntoloiden asukkaille ja leiponeet mm. torttuja. Asukkaat arvostavat suuresti heille järjestettyä suomenkielistä toimintaa. Sauna on myös avoinna suomenkielisille S:t Persgatan 134 torstaisin Merja Kanerva piti oman puheensa suomeksi, ja muistutti vielä Skärblackan suomalaisten eteen tehdyn työn tärkeydestä. Paikkakunnalla asuu paljon suomalaisia, joilla on nyt mahdollisuus itse vaikuttaa minkä laatuista viihdytystä tai informaatiota itselleen tahtovat kohtaamispaikassa. Kurssit/Kehitys Hallintoalue on järjestänyt suomenkielen kurssin syksyllä suomenkieliselle henkilökunnalle; aloitus- sekä jatkokurssin, ensisijassa ammattikielen sanastoa. Suomenkielinen kotihoidon mahdollisuus on jo suunnitteilla. Keskustelut hoitoalan johtajien kanssa on aloitettu. Vanhuksille ja heidän läheisille sekä apuhoitajille tarkoitettu suomenkielinen elämänkertomusta koskeva materiaali on saatavilla hoito-ja hoivapuolella. Otamme vastaan muitakin toivomuksia koskien erityyppisiä käännöksiä. Koulutuskonttorin tapahtumia Esikoulupuolen kiertävän opettajan virkaa ei ole vielä saatu aikaiseksi erinäisistä syistä johtuen. Asia on kuitenkin vireillä ja haluamme katkaisun mahdollisimman pian. HARkokouksessa saimme muutaman vihjeen lapsiperheiltä koskien vapaa-ajan tapahtumia. Esim. lasten teatteria, talviretkeä, elokuvia lapsille ja nuorille, kesällä retkeä maatilalle sekä syksyllä sieniretki metsään Pirjon kanssa on ehdotettu. Osa vihjeistä on jo suunnitteluvaiheessa, lasten teatteri ja talviretki ensimmäisinä. Vihje konttorista: Voisiko meidän yhteistyöseurat järjestää lapsille teatteria, niin että seuran jäsenet toimisivat näyttelijöinä? Voisimme avustaa rekvisiitan hankinnoissa. Entä karaokea? Lasten kirpputori? Tämmöisestä aktivoinnista ilostuisivat sekä vanhat että nuoret, pienemmistä lapsista puhumattakaan. Samalla tietenkin elävöitetään suomen kieltä viihteen tiimoilta. Hyvää talvenjatkoa Toivottavat Raija Arvidsson Merja Kanerva Anne Pehkonen Toiminta Norrköpingissä laajenee Skärblackassa ei ole ollut pitkään aikaan keskitettyä toimintaa alueen suomalaisille. Nyt avautuu uusi mahdollisuus tavata toisiaan ja puhua suomea. Perjantaina 23/1 vihittiin käyttöön uusi kohtaamispaikka Norrköpingissä. Hallegården sijaitsee aivan keskellä Skärblackaa Ribbingholmsvägen 3B. Siellä kokoonnutaan suomalaisen toiminnan puitteissa perjantaisin klo Avajaispuheessaan tapaamispaikan johtaja Inger Larsson mainitsi toiminnan riippuvan melko paljon siellä kävijöiden halusta luoda toiminta sellaiseksi, että se miellyttää. Eva-Britt Sjöberg kunnan hoito ja hoiva-alan lautakunnan puheenjohtajan mielestä avajaiset merkitsevät kehitystä. Ja hän oli kovasti tyytyväinen saatuihin tuloksiin. Vasta vähän aikaa toimineena hän on saanut jo osallistua kolmiin avajaisiin. Vasemmalta taustalla: Raija Arvidsson koordinoija suomen kielen hallintoalue, Satu Poikela apuhoitaja suomalainen tapaamispaikka Ribbingsholmsvägen 3 b, Paula Illikainen apuhoitaja suomalainen tapaamispaikka Ribbingsholmsvägen 3 b, Merja Kanerva projektijohtaja suomen kielen hallintoalue hoito- ja hoiva-alalla, Eva-Britt Sjöberg kunnan hoito ja hoiva-alan lautakunnan puheenjohtaja, Inger Larsson Ribbingshomsvägen 3b tapaamispaikan johtaja. Avustamassa osaston suomenkielistä toimintaa on kaksi henkilöä, Satu Poikela ja Paula Illikainen. He leikkasivat sinivalkoisen nauhan poikki ja julistivat toiminnan avatuksi erityisesti suomalaisille. Erittäin tärkeää on että kävijät itse ovat suunnittelemassa ja jättävät mielipiteet mitä toimintaa halutaan. Satu ja Paula tekevät ohjelman kuukaudeksi eteenpäin. Lehti tulee tapaamispaikkaan, siellä on myös suomalaisia filmejä, kirjoja ja musiikkia. Kaikki ovat tervetulleita! Tapaamispaikassa voi ostaa edullisesti kahvit ja myös lounas on tarjolla. Sen voi tilata päivää ennen, ennen klo 12. puh Tapaamispaikkaan voi myös mennä muina päivinä. Silloin paikalla on vain ruotsalainen henkilökunta. Skärblackalainen Veikko Heinonen on mielissään uuden tapaamispaikan avaamisesta. Skärblackassa ei ole suomalaisille ollut yhteistä paikkaa mennä pitkään aikaan. Meillä oli ennen seuratoimintaa ja suomalaiset kokoontuivat yhteen joukoittain. Suomalaisilla on kaipuu toistensa seuraan, ja tiedän että monet tuttavani käyvät esimerkiksi Iltatähdessä tapaamassa suomalaisia. Toivon, että tämä uusi kohtaamispaikka tulee suosituksi ja että suomalaiset ottavat paikan omakseen. Kuvat ja teksti: Kari Osara 4

5 Suomiseura muuttaa Norrköpingin Suomiseura muuttaa uusiin toimitiloihin. 1. maaliskuuta lähtien nykyiset Hyresgästföreningenin tilat Timmermangatanilla suljetaan korjausten takia. Mutta ei syytä huoleen. Heti pihan toisella puolella, Timmermannin palvelupisteestä, löytyvät mainiot uudet tilat. Timmermannin johtaja Lena Furedal ja henkilökunta ovat iloisia siitä että Timmermannin suomenkielinen toimintaa kasvaa tällä tavalla. Timmermannista löytyy johtokunnalle että eläkeläisille pienempikokoinen kokoushuone ja myös isompi huone jäsenkokouksille ja muille isoimmille tempauksille. Myös perinteinen joulujuhla jatkuu ilman ongelmia uusissa tiloissa. Samaa koskee Suomen eduskuntavaaleja, nekin onnistuvat mainiosti Timmermannissa. Suomiseuran johtokunta näkee muuton positiivisena asiana. On tietysti aina vaikeaa kun tutusta ympäristöstä on muutettava, mutta uudet toimitilat antavat hyvät mahdollisuudet kehittää uusia toimintamuotoja. Tervetuloa tutustumaan seuran uusiin toimitiloihin! Jan Ekman Suomiseuran puheenjohtaja Norrköpingin Suomi-Seuran Eläkeläiskerho Hilpiät Kokoontuminen maanantaisin Klo Timmermannissa, Timmermansgatan 62 Tervetuloa Norrköpingin Suomi-seuran sääntömääräinen kevätkokous 13/4 klo Timmermannissa, Timmermansgatan 62 Tervetuloa! Iltatähden kevätjuhla la klo Smedstugugatan 10 c Haga. Ohjelmassa mm. veikkauskävely, hevosajelua, makkarangrillausta, lohisoppaa, tikanheittoa, arpajaisia ja loppis! Hyvät palkinnot kaikissa kilpailuissa ja arpajaisissa. Vapaa pääsy! Tervetuloa! Iltatähden viikkokalenteri Lounas keskiviikkoisin klo Hinta 40 kr Joka torstai klo 12 Bingo. Rahapalkinnot. Perjantaisin verenpainemittausta ja liikuntahuone laitteineen käytössä. Tervetuloa Iltatähteen viihtymään! Iltatähden kevään tapahtumat 1. Pääsiäispöytä 1. huhtikuuta Hinta 50 kr. 2. Iltatähden kevätjuhla la klo 11 alkaen. 3. Iltatähden jäsenristeily Helsinkiin to Viking Line. Suomalaisia säveliä, konsertti lauantaina 21/3 Klo Hedvigin kirkossa Jo valkenee kaukainen ranta - konsertti Pääsiäisherkut Meiltä! Tervetuloa viihtymään liikkeessämme. Marko Kuva, Stefan Lundaahl Foto. Edit, Jessica Edlund Jaakko Kerola, bariton Minna Teriö, soprano Nigar Dadasheva, piano 5

6 Kulttuurista kiinnostuneet Norrköpingissä on toiminut jonkin aikaa ryhmä naisia, joille yhteinen kiinnostus kulttuurielämään on lähellä sydäntä. Olemme jo aiemmin kertoneet heidän tavastaan kokoontua kirjallisuuspiirissä, kirjailijavierailuja järjestämällä sekä viime keväänä järjestetyn kirjoittajakurssin parissa. Nyt järjestetylle kurssille kutsuttiin mukaan myös Finn-Tiimin toimittajat. Heillä oli ilo lähemmin tutustua kirjoittamisesta innostuneeseen joukkoon. Ryhmän selkäranka Sirpa Ingvaldsson touhuaa yhteyksissä hallintoalueeseen sekä kirjailijoihin. Heti alussa selvisi innostuksen syy. Kaikilla on halu elvyttää suomenkielen taitoa pystyäkseen käyttämään sitä kirjoittamisessa. Monet ovat työnsä takia kömpelöityneet kielensä kanssa. Kurssilla opettajana toimi uudelleen kirjailija Paula Vartiainen. Koska toimittajat olivat melko epätietoisia vastaavista kirjoituskursseista, niin ei osattu odottaa näin mukavaa yhdessäoloa. Paula Vartiainen piti kiinnostuksen korkealla koko ajan. Kukaan ei päässyt liikaa esittämään, eikä ketään liioin unohdettu. Ensimmäisenä päivänä annetuista aiheista tuli esille mukavia yksityiskohtia, kun niitä yhteisesti kuunneltiin ja niistä keskusteltiin. Mutta jo viimeisenä päivänä kaivoivat oppilaat sisimmästään esille sielua koskettavia tarinoita. Kirjoitusinnosta päätellen ei kenenkään tarvinnut edes suuremmin miettiä mitä paperille laittoi. Opettaja oli mielissään tehtäväksi annettujen aiheiden ideoiden rönsyilystä ja kukkaan puhkeamisesta. Yleensä aihetta kohti saatiin 5-15min. jonka jälkeen niitä tutkittiin yhdessä. Kurssille jatko tapahtui kahden viikon päästä eli 21/2. Tälle kerralle saatiin kotiläksyksi kirjoittaa pieni kappale aiheesta Odotus. Ne piti sähköpostittaa Paula Vartiaiselle hyvissä ajoin ennen tapaamista. Kaikki yllättivät tarinoista. Kun ne luettiin vuorotellen, myönnettiin yksin mielin kunkin onnistuminen. Hyvin oli kirjoitettu. Ainoastaan opettajan huomautukset sekä apu kirjoittajien kieliasioissa, muistutti kirjoitusasun vajaavaisuudesta. Saimme vihjeitä mistä saa oppia ja vihjeitä parantaakseen taitojaan. Myös mitä pitää tehdä saadakseen kirjoittamisen käyntiin. Henkilökohtaisesti minuun vaikutti erään kurssilaisen tarina odotuksesta. Hän oli löytänyt isänsä sotilaspassin. Sitä tutkiessaan tytär näki missä isä oli taistellut sodan aikana, ja otti selvää paikoista sekä tapahtumista juuri ennen lopputaistelujen ratkeamista. Vaikuttava kertomus miehisestä aiheesta naisen kuvaamana. Esittelemme kaksi kurssilla syntynyttä kirjoitusta. Sisko Lindströmin Odotus ja Kaarina Kahaneckin runon Pysähdy ODOTUS Sisko Lindström Yö on ollut rauhaton - en saa nukkua "pommiin". Käännän kylkeä ja katson raksuttavaan kelloon. Johan se on kohta puoli neljä. Ei aivan vielä, puolen tunnin päästä. En uskalla sulkea silmiäni, parempi että nousen ylös. Tästä on tulossa tärkeä päivä. Otan ruskean aamutakkini naulakosta, se lämmittää mukavasti aamun viileässä keittiössä. Puuhella on ollut jo eilisillasta lähtien valmiina odottamassa tulitikkua. Sytytän tuohen ja kohta punakeltainen, lämmittävä valkea loimuaa hellassa. Laitan kahvipannun, sekin jo valmiina, täynnä lähdevettä, kuumenemaan. Kahvinpavut ovat valmiiksi jauhettuina. En saa herättää häntä vielä kahvimyllyn yksitoikkoiseen ääneen. Istun hellan eteen. Pitkän, mustan, paksun tukkani, öisin "vapaana" olevan, kampaan huolellisesti ennen kuin letitän sen ja käärin nutturalle. Laitan sen kiinni tyttäreltäni saamilla hiusneuloilla. Niissä on valkoisia helmiä. Olen tyytyväinen työni tulokseen. Olen ylpeä tukastani. Siinä ei ole ollut permanenttia koskaan. En laita vielä huivia päähän, ehkä en ollenkaan. Vaikka tänään ei ole pyhäpäivä, vaan on jotain vieläkin suurempaa. Kahvi maistuu hyvältä, paremmalta kuin pitkään aikaan. Aamu alkaa sarastaa. Punavalkoruudulliset verhot laskevat valoa sisään. Katson ulos ikkunasta ja näen muutamien lumihiutaleiden leijuvan ilmassa. Tänään ei lumi saa panna tietä tukkoon. Sen täytyy olla ajokunnossa. Olen varmaan yliherkkä, tiedän sen ennestäänkin. Ei tämä ole ensimmäinen kerta, onhan minulla kahdeksan lasta ja jopa lapsenlapsiakin. Teen mielessäni, vielä kerran, tarkistuksen, päivän askareista. Kohta täytyy laittaa tuli pirtin uuniin, sinnehän pistetään kaalilaatikko muhimaan. Sehän on heidän lempiruokaansa. Minulla on tapana sanoa ettei kukaan tee niin hyvää kaalilaatikkoa muin minä, ja varsinkin puulämmitteisessä, isossa pirtin uunissa. Perunat ovat vedessä valmiiksi kuorittuina ja puolukkahillo valmiina vähän sokerisempana kuin mitä me itse sen haluamme. Kyllä he varmaan tulevat ennen pimeän tuloa. Mutta siihen on vielä monta tuntia. Makuuhuoneen ovi aukeaa. Mieheni tulee sieltä raidallisessa pyjamassaan, unen pöpperössä. Hänestä on tullut oikea unikeko. Huomenta! Oletko sinä jo ylhäällä? hän kysyy vaikka tietää vastauksen. Hän ottaa kupin kahvia, kaataa siihen maitoa ja pistää sokerin suuhunsa. Se on hänen tapansa juoda aamukahvia. Kahvi ensin ja tupakka sitten. Nykyisin hän polttaa punaista "Norttia". Siihen hänellä on varaa, nyt kun he ovat ihan vain kahdestaan. Tänään tulee poltettua muutama enemmän kuin tavallisesti. Se kuuluu asiaan. Missähän ne minun paremmat housut ja paitani ovat, en löytänyt niitä komerosta? Hänkin muistaa että tästä päivästä on tulossa erikoinen. Ei tarvitse muistuttaa siitä. Hän menee ja istahtaa keinutuoliin joka on käännettynä tielle päin. Siinä hän viettää suurimman osan tästä päivästä. Hän on oikein "fiksun" näköinen "pyhävaatteissaan". Ovatko nyt kaikki hommat hyvässä jamassa? hän kysyy. Käyn nopeasti läpi kaikki tehtävät mitä minulla oli jäljellä ja vastasin hänelle myöntävästi. Entä sinulla? Muistathan että saunanpataan pitää kantaa vettä ja panna sauna lämpiämään, niinhän me sovimme. Sen minä tein jo eilen. Tänään minä haluan vai odottaa!! Hän istuu silmät tarkkana tielle päin, kuten aina, kun hän odottaa. Minä kysyn silloin tällöin: -Näkyykö jotain? Haluan olla ajan tasalla. Päivä alkaa kääntyä iltaan päin, eikä tiellä näkynyt muuta kuin valkoista lunta. Kunhan vaan ei heille ole tapahtunut jotain! No, olisivat he varmaan soittaneet siinä tapauksessa. Aina meillä on huoli kun joku on tulossa meitä tervehtimään. Perunat ovat kypsiä, pöytä on katettu, kaalilaatikko on paistettu ja sauna on kylpyvalmis. Saunojat ja ruokavieraat vaan paikalle! 6

7 Autonvalot kirkastavat tienoon, moottorin ääni kaikuu korviin niin kuin iloinen melodia: Täältä tullaan, täältä tullaan! Mikä vapauttava sävel. Sen haluan kuulla aina kun päivä tuntuu pitkältä! Suomalaisia kirjoja Enebyssä Enebyn kirjastossa on avattu suomalainen osasto. Osasto haluttiin, koska alueella asuu paljon ruotsin-suomalaisia. Annikki Aitonurmi on asian puolesta käynyt monet taistelut. Siksi juuri hän säteili onnea avajaisissa. Pysähdy Muistathan pysähtyä Älä kiirehdi Elämä kiitää kiireettäkkin Matele kuin etana Että ehtisit Viipymään Sinisessä hetkessä Illan hiipiessä sisään Mustikkamehun kanssa Pippurisena maukkaana Ilman odotuksia Vain nautittavaksi Ihmisen omaksi iloksi Hiljaiseksi hetkeksi Pysähdy Katti Jan Persson Enebyn kirjaston esimies. Toimintaneuvosto (Kari Osara) Suomenkielisellä seurakuntatyöllä Norrköpingissä on tärkeä apuelin. Sen toimintaneuvosto toimii seurakunnan sekä kirkon suomenkielisen toiminnan työntekijöiden yhteisenä foorumina kun toimintaa suunnitellaan suomenkielellä. Toimintaneuvosto on ollut olemassa jo monta vuotta, mutta on elänyt hiljaisuudessa. Kööpenhaminaan tehdyn opintomatkan (Finn-Tiimi ) jälkeen on toimintaneuvoston tehtävää tarkennettu ja sittä on koetettu saada aktiivisempi sekä seurakunnalle läheisempi. Nyt toimintaneuvoston jäsenistö on vaihtunut melkein kokonaan, joten on myös suuri mahdollisuus tuoda uutta innostusta suomenkieliselle seurakuntatyölle. Osa tästä uudistuksesta onkin jo käynnissä. Matteusgårdenilla pidettiin ensimmäinen tapaaminen uskonnollisten ja elämää koskevien kiperien kysymysten parissa. Kokoontuminen tapahtuu kerran kuukaudessa ja ensimmäisellä kerralla keskusteltiin Elämän tarkoituksesta. Mukana olleet kehuivat siellä olleen mielenkiintoisen mukavaa. Kaikilla tapaamisilla on eri keskustelunaihe. Tarkoituksena on kunnioittaa ilmaistuja mielipiteitä ja antaa mahdollisuus kaikkien tuoda myös niitä julki. Suomalainen toimintaneuvosto on ruotsalaisen (S:t Olofs församling) seurakunnan alaisuudessa. Jos nyt yllättäen suomenkielinen seurakuntatyö jäisi ilman työntekijöitä, vastaa toimintaneuvosto kirkon suomenkielisen toiminnan jatkuvuudesta. Kirjailija Paula Vartiainen antoi hyvää potkua kirjoittamaan alkaville. Vapautuneesti, huumorin rikastuttamalla tavalla, saimme sukeltaa kielellisiin labyrintteihin, kuitenkaan sinne eksymättä. (kuva ja teksti: Kari Osara) Suomenkielisen työn jatkuvuus kirkon parissa saa paremman perustan, jos aktiivisesti osallistutaan tarjottuihin tapahtumiin. Meillä on myös mahdollisuus ehdottaa uusia virkistäviä toimintoja. 7

8 Ruotsinsuomalaisten päivä Järjestettiin tänä vuonna Thapperskan koululla. Tilaisuuteen saapui runsaasti väkeä. Hyvin viihdyttiin, ja melkein kaikki olivat mukana loppuun asti. Päivän ohjelman avasi Norrköpingin hallintoalueen koordinoija Raija Arvidsson. Puheessaan Raija mm. muistutti miksi juuri tästä päivästä tuli meidän merkkipäivämme, toivoen että jo ensi vuonna päivä mainittaisiin kalenterissa. Hän mainitsi ruotsinsuomalaisten lipun hulmuavan, 24/2 Motalan virran ylittävällä sillalla, merkkinä meidän kuulumista hallintoalueeseen. Tilaisuudessa antoi hoitoalan suomenkielinen henkilökunta hyvää tiedotusta toiminnasta sekä mahdollisuuksista. Yhdistyksillä oli myös mahdollisuus esitellä toimintaansa. Valitettavasti ei suuremmin toimintoja mainostettu. Välillä haukattiin pikkupurtavaa. Käytiin kahvilla ja yleensä liikuskeltiin keskustelemassa eri ryhmissä tuttujen parissa, joten kello kahdeksi suunniteltu musiikkiesitys siirtyi melkoisesti. Ruotsinsuomalaisten päivän päätteeksi esiintyi hanuritaiteilija Ari Haatainen yhdessä tyttärensä Hannan kanssa. Hanna laulaa mielellään uudempaa musiikkia, Isän pyynnöstä kuitenkin myös vanhaa suomalaista. Ari on ainoa ruotsissa asuva kiertävä ammattihanuristi ja on lähdössä toukokuun alussa seitsemännelle Amerikan kiertueelle. Ensiesiintyminen tapahtuu suurien tähtien kanssa Las Vegasissa. Ari Haatainen oli kymmenvuotias muuttaessaan vanhempineen Helsingistä Eskilstunan. Hän opiskeli musiikinopettajaksi ja työskenteli ensin Tukholmassa ja Eskilstunassa. Vuonna 1989 hän esiintyi Luciano Pavarottin kanssa ja on siitä asti elättänyt itsensä hanuristina esiintymällä mm. Ranskassa, Norjassa, Ruotsissa. Suomessa Ari on säestänyt 5 vuotta Tangomarkkinoilla. Suomen Harmonikkaliitton mielestä Ari onkin suomen lahja ruotsille ja siellä harmonikkamusiikin ystäville. Ruotsin Suomalainen lehti on järjestänyt runokilpailun ja viiteen parhaaksi valitsemaansa runoon on Ari tehnyt musiikin ja sävellykset. Kilpailujen tulokset julkaistaan Tukholmassa maaliskuun 27 päivänä niin sanotussa Juhlakonsertissa. Norrköpingissä asuva muusikko Heimo Sova oli lähtenyt kuulemaan hanuritaiteilijaa. Heimo soittaa hanuria itsekin ja kertoi sormenpäitä kutittavan kun kuulee tuttuja kappaleita, joita itsekin on soitellut vuosikymmenet. Hän kertoo edelleenkin soittavansa päivittäin. Nykyisin hän soittaa kuitenkin enimmäkseen omaksi ilokseen. Onko Norrköpingissä muita suomalaisia hanuristeja? (Miettii toimitus.) Kyselimme muutamilta tilaisuuteen osallistuneilta seuraavat kysymykset. 1. Onko tarpeen viettää ruotsinsuomalaisten päivää? 2. Mistä sait tietää että 24/2 on juuri se päivä? Hyvä muistaa Eila Jormalainen. RS päivä on ihan kiva ja täällä kuulee paljon tärkeää asiaa. Tapahtumasta sain tietää edellisestä FinnTiimi lehdestä ja Raija Arvidsonilta Anne Ylihuttula. Mahtava kun on RS oma päivä. Se vahvistaa identiteettiä ja on hienoa seurustella suomenkielellä, sekä tavata ja tutustua muihin suomalaisiin. Tilaisuudesta sain tietää Norsujen FB sivulta ja kunnan kotisivulta. Teksti: Riitta Stenberg ja Kari Osara. Kuvat, Kari Osara Kun kävin koulua, oli tapana saada muistovärssyjä ystäviltä ja koulutovereilta. Äitini täti oli meillä kylässä, ja pyysin häntä kirjoittamaan minulle muistovärssyt. Hän kirjoitti: Pääskynen pieni lintu pääsi päällä lentää, monta on sinulla ystävää vaan muista minua sentään. On kulunut liki 50 vuotta noista ajoista. Täti on mennyt maan majoille. Silti muistan hänen kirjoituksensa kuin eilisen päivän. Leena Kaakinen, Pursi Kielikurssit jatkuvat Suomen kielen alkeiskurssit jatkuvat edelliseen tapaan. Osanottajia on tullut ja mennyt, mutta muutama sinnikäs on ollut mukana alusta lähtien. Tämä on tuonut tullessaan sen, että olemme nyt yrittäneet parhaamme mukaan jakaa opetuksen kahdelle tasolle. Eli jos suvussasi tai tuttavapiirissäsi on joku joka ei osaa suomea, mutta haluaa oppia, tai myöskin jos osaat suomea, mutta haluat parantaa kieltäsi, olet tervetullut! Kurssi on ilmainen, opintomateriaalin saat paikan päältä. Alaikäraja 18 vuotta. Kurssit pidetään kahtena iltana viikossa Norrköpingin Raatihuoneella, maanantaisin (vasta-alkajat) ja torstaisin (pitemmälle edenneet). Ilmoittautumiset: Raija Arvidsson , e-post/sähköposti: Pentti Salmenranta, kurssin vetäjä 8

9 Keihästyttö huipulle Norrköpingiläinen Ismo Tossavainen on koko elämänsä ajan ollut kiinnostunut urheilusta. Hänen uransa laajemman lajivalinnan suhteen katkesi jo nuorena. Polvi vammautui niin pahoin että jatkossa oli valittava rauhallisempia lajeja. Kaikesta huolimatta on hän kuitenkin saanut olla siellä missä viihtyy urheilijana. Lajeiksi tulivat pesäpallo ja keilaus. Ruotsiin muuton jälkeen oli Ismon päälaji keilailu. Hän edusti Ruotsia huipulla Norrköpingissä seuroissa IK Sleipner ja BK Kaskadia. Hän kävi myös usein Suomessa kilpailemassa hyvällä menestyksellä. Ruotsissa hän voitti mm. kolme kertaa RSKL:n (ruotsinsuomalaisten keskusliiton) mestaruuden ja oli vuonna -87 neljäs Ruotsincupin finaalissa. Kilpailussa oli kilpailijaa. Hän on ollut toimitsijana useissa suurissa urheilukilpailuissa, niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Ismo ei ole koskaan vaihtanut kansalaisuuttaan, joten Tampereen Pyrintöön kuuluminen on itsestään selvää. Kun sitten hänen nuorin tyttärensä kiinnostui yleisurheilusta, harrastettuaan ensin ratsastusta ja uintia, tunsi isä tietysti aitoa urheilumieltä sekä onnea. Satu Tossavainen alkoi jo nuorella iällä tehdä huipputuloksia voittaen kilpailuja sekä Suomessa että Ruotsissa. Vuonna 2011 Växjössä hän voitti Ruotsin koulumestaruuden keihäänheitossa F 16 sarjassa ylivoimaisesti, edustaen Huddingen urheilulukiota. Tulos 46,03 oli yli seitsemän metriä pidempi kuin kakkosella ja yli kuusi metriä pidempi kuin vanhemmissa luokissa voittotulos. Tulos oli vain 11 cm heikompi kuin ikäluokan paras tulos Suomen vuositilastossa. Samana vuonna tuli myös hopeaa 16- vuotiaiden tyttöjen SM-kisoissa Jyväskylässä. Kun kysyn isän taidoista valmentajana, kertoo Satu luottavansa isäänsä ja kehuu hänen olevan hyvä valmentaja heittotekniikassa. Ismo Tossavainen on pahoillaan tyttärensä loukkaantumisesta. Suomessa monilla valmentajilla on liian raju tapa opettaa heittämistä. Heidän mielestään pitää heiton perustua voimaan ja äkkinäiseen repäisyyn, jossa vauhti on melkein pysähtynyt eikä liike jatku heiton suuntaan. Tällöin moni kehon osa joutuu äärimmäisen kovalle koetukselle ja heittoliikkeestä tulee hidas. Minun tapani opettaa heittämään perustuu matematiikkaan ja liikkeen jatkuvuuteen. Mekaniikan lakien mukaan soveltuvat vauhti, voima sekä soviteltavat heittokulmat olosuhteisiin. Silloin kehon liikkeet harmonisoituvat voiman kanssa ja kaikki voima voidaan ohjata oikeaan suuntaan. Heittolajeissa vaikuttavat heiton pituuteen ainoastaan heittovälineen lähtönopeus ja lähtökulma. Satu Tossavainen edustaa nykyisin Norrköpingiläistä Tjalve -urheiluseuraa jossa hän paransi ikäluokkansa seuran ennätystä yli yhdeksän metriä. Ismo Tossavainen on seurassa aktiivisesti tukemassa kilpailutoimintaa. Satu edustaa Suomen kilpailuissa Tampereen Pyrintöä. Muutama viikko sitten heidät kutsuttiin myös Ruotsin nuorten maajoukkueleirille Växjöön. Sinne oli kutsuttu joka ikäluokasta kaikkien heittolajien kolme parasta ja heidän valmentajat. Koska Satu oli Suomen kansalainen, huomioitiin nuoren kyvyt myös siellä ja tuli kutsu nuorten maajoukkueleiritykseen Pajulahteen ja Kuortaneelle. Leirillä toimivat valmentajina Kimmo Kinnunen ja Kari Ihalainen. Suomen valmennustavat eivät kuitenkaan sopineet Sadulle ja hän loukkaantui leirillä. Kahdessa selkänikamassa todettiin hiusmurtumia, jonka johdosta Sadun keihäsharjoittelu katkesi kahdeksi vuodeksi. Tyttö ei kuitenkaan lannistunut vastoinkäymisestä vaan kokeili kylmiltään heittää yhden kilpailun ja voitti siinä toisen Ruotsin koulumestaruutensa. Nyt hän on valmis jatkamaan harjoittelua. Jo viime kesänä alettiin kilpailla varovaisesti. Satu kertoo harjoittelevansa joka päivä. Vammat ovat tervehtyneet. Käyn töissä, mutta töiden jälkeen lähden treenaamaan koska pidän siitä. Minulla on tarkat ohjeet, joten pystyn treenaaman yksin melko paljon. Heittoharjoituksiin tulee aina isä Norrköpingistä. Tällä hetkellä olen Ruotsissa kolmas ikäryhmässäni. Sofi Flink on kärjessä joten on helppo pitää tavoitteita koska taso täällä hänen jälkeensä on melko tasainen. Viihdyn taas keihäsharjoituksissa ja isä auttaa minua heittotekniikassa. Näissä kisoissa Satu Tossavainen voitti hopeaa. Asetamme määrätietoisesti uusia tavoitteita. On mielenkiintoista seurata Satu Tossavaisen kilpailuja ensi kesänä. Toivokaamme Sadulle ja Ismolle menestyksekästä kilpailukautta. Teksti: Kari Osara 9

10 Papin palsta Oli jo hämärää kun istuin tietokoneeni eteen kirjoittamaan Papin palstalle Finn- Tiimiin. Kello oli jo vailla viisi ja olin tehnyt työtä koko päivän, silti minulla oli vielä monta tuntia edessäni, kun illalla odotti kokous. Lisäksi tuhat ja kaksi asiaa pyöri päässäni, enkä oikein pystynyt keskittymään kirjoitukseen. Kolme kertaa yritin saada jonkun aiheen lähtemään, mistä voisin kirjoittaa, mutta mitään ei irronnut. Koneen monitori jäi tyhjäksi. myytävänä Minä pyörittelin yhtä ideaa kauan päässäni, nimittäin lapsuuden muistoja. Kun olin pieni, leikin usein intiaania. Mulla oli isän tekemä jousipyssy ja puukko tuppineen kiinnitetty housun vyöhön. Nuolet tein itse, jokainen nuolista taisi olla eri paksuinen. Jos löysin variksen tai pulun höyhenen, pistin höyhenen nauhaan, jonka olin sitonut pääni ympäri; kotkan sulkia en koskaan löytänyt. Sitten minä hiivin siellä metsään, olin olevinani intiaani. Mutta ei se idea oikein lähtenyt sekään; mitä siitä, että minä leikin intiaania lapsuudessani? Mitä minä sillä halusin sanoa? Ei, minä viskasin senkin idean menemään ja jäin tuijottamaan tyhjää monitoria. Sitten ajattelin, että kai noiden lapsuuden leikeistä silti voisi jotakin kirjoittaa? Ehkä intiaanien luonnon kunnioittamisesta? Luin paljon intiaaneista lapsuudestani, sekä kirjoja että sarjakuvia, ja katsoin lännenkuvia, ja näin opin paljon intiaaneista. Minä opin myös paljon luonnosta, eläimistä ja jumalasta. Intiaanit olivat hyvin uskovaisia ja kunnioittivat luontoa ja eläimiä. Kun intiaani kaatoi riistaa, hän kääntyi jumalalleen ja kiitti, mutta pyysi myös anteeksi, kun joutui riistan tappamaan. Olisiko tässä jotakin aihetta josta voisin kirjoittaa? Ei, ei sekään idea syventynyt sen enempää. Mikään idea ei vain kerta kaikkiaan kypsynyt. Näin se voi joskus olla, että ihminen ei aina ole loistovireessä. En minä erikoisen väsynytkään ollut, mutta jotenkin tyhjä. Silti pitäisi vain jaksaa. Enhän minä ainoa ole, jolta näin on käynyt; näin edessäni miten yksinhuoltajat, etenkin naiset (mutta totta kai myös miehet), ovat vain joutuneet taistelemaan, vaikka aina ei jaksaisi. Ja entä sotauhrit? Kuinka moni on joutunut, ja edelleen joutuu, pakenemaan sotaa?! Heille olisi luksusta, jos saisivat istua hetken ja tuijottaa tyhjää tietokonemonitoria! Silti pitää vain uskoa. Eräs Viktor Frankl löysi keskitysleirilläkin elämästään tarkoituksen, ja totesi näin: kun tietää miksi elää, voi kestää melkein mitä tahansa. Frankl joutui nimittäin itse keskitysleirille ja pääsi sieltä elävänä pois. Auschwitzissa hän totesi että jokaisella ihmisellä on hirvittävissäkin olosuhteissa valinnan vapaus. Ja hän totesi myös että henkisesti vahvat ihmiset saattoivat kestää paremmin kuin vahvan ruumiinrakenteen omaavat, vaikka olisivat fyysisesti heiveröisempiä. Hänen johtopäätös oli se, että kun ihminen menettää kokonaan uskonsa tulevaisuuteen, hän rappeutuu nopeasti, sekä henkisesti että fyysisesti. Tämä ajatus sai minut uskomaan, että vaikka en löytäisi mitään kirjoittamista Papin palstalle tällä kertaa, niin ei se haittaa: ehkä se onnistuu paremmin ensi kerralla. Jyrki Myöhänen Pappi Kevätkausi 2015 Jumalanpalvelukset klo Matteuksen kirkossa Sunnuntai 8.3 Messu - Palmusunnuntai 29.3 Messu Matteuskuoro esiintyy Pitkäperjantai 3.4 Jumalanpalvelus Viulisti Päivikki Wirkkala-Malmqvist Pääsiäispäivä 5.4 Messu Viulisti Päivikki Wirkkala-Malmqvist Sunnuntai 3.5 Messu Matteuskuoro esiintyy Sunnuntai 31.5 Kansanlaulujumalanpalvelus Hedvigin kirkossa Matteusgårdenilla Elämän tarkoituksia keskustelupiiri elämästä ja uskosta klo Ke 1.4 Ke 6.5 Virsi-ilta klo Ke 25.3 säestäjänä Fredrik Ingå Ke 22.4 säestäjänä Anna Sköldh La 14.3 klo Pääsiäisaskartelu (ilm.viimeistään 11/3 Eijalle) ja klo Pääsiäisbasaari kahvitarjoilu ja myytävänä mämmiä. Muita tapahtumia La 21.3: Jo valkenee kaukainen ranta Konsertti Hedvigin kirkossa klo Ke 20.5: Seurakuntamatka: pimeä matka. Viimeinen ilm.päivä 15.5 Su 31.5: Kevätjuhla Hedvigin pappilassa jumalanpalveluksen jälkeen n Mukana soittamassa Iivoset Kesäillat: v Hedvigin pappilassa Yhteystiedot: Jyrki Myöhänen, pappi: Sähköposti: Eija Luukkonen: Sähköposti: 10

11 Erkki Frin tie sotalapsena Ruotsiin. II osa (jatkoa Pertti Luostarisen haastatteluun) Vastaanotto Ruotsissa Arcturus-aluksen saavuttua Turusta Tukholman Skeppsbrolle kaikki sotalapset saivat riisuutua pesua ja suihkua varten. Samalla tapahtui luteiden poisto, jos jollakin niitä sattui olemaan. Ne lapset, joilla oli rikkonaisia vaatteita, saivat siistejä käytettyjä tilalle. Sen jälkeen lapset vietiin kokoontumispaikoille lepoa varten. Monet olivat nukkuneet huonosti Suomen pommitusten ja vaikeiden matkaolosuhteiden takia. Aamiaisen jälkeen meidät jaettiin ryhmiin, jotka lähetettiin eri puolille Ruotsia. Nuorempia Kyöstiä ja Heikkiä ei erotettu toisistaan vanhempien toivomuksen mukaan ja kaksikko pantiin Värmlannin joukkoon. Minä jouduin Etelä-Ruotsiin lähtevään ryhmään ja kun näin veljieni loittonevan ampaisin heidän peräänsä niin kovaa kuin pystyin. Virkailijat katsoivat tapahtumaa sormien läpi ja arvelivat, ettei kannata käyttää aikaa karkulaisen palauttamiseksi ja sallivat minun liittyvän veljieni Heikin ja Kyöstin seuraan, kertoo Erkki Ruotsin alkutapahtumista. Karlstadiin junamatka otti 8 tuntia. Asemalla meidät pantiin kahteen jonoon paririviin ja matka jatkui marssien Betlehemin kirkkoon. Huoneissa oli kaksikerroksiset armeijasängyt. Joka päivä aidatulla alueella saimme ulkoilla klo 10 ja 14 välisenä aikana. Aidan takana kävi uteliasta väkeä katselemassa meitä kuin eläintarhan eläimiä. Kuului huutoja: Tuon tai tuon minä haluan. Silloin valintaprosessi oli jo lähtenyt käyntiin. Vastaavana oleva rouva kirjasi ylös henkilön ja lapsen, mistä tämä oli kiinnostunut. Samalla pakattiin mukaan lapsen tavarat. Kun havaitsimme mitä oli tapahtumassa, piilouduimme Kyöstin kanssa sängyn alle, emmekä menneet ulos ollenkaan. Parin päivän päästä temppumme kuitenkin havaittiin ja rouvat tulivat patistelemaan meitä ulos puoliväkisin. Usein pystyimme kuitenkin välttämään pihalle joutumisen siirtymällä siirrettävien sänkyjen alla niin nopeasti, etteivät valvojat meitä aina havainneet. Piispanrouva ei osannut suomea, mutta hän ilmoitti kirkkoherra Gustaf Fredrikssonille ja hänen Hannarouvalleen, että meillä täällä Betlehemissä on kaksi ihanaa vallatonta lasta Suomesta. Ne ovat hauskoja ja eloisia kaikkine temppuineen. Pariskunnalla ei ollut omia lapsia ja niinpä ajateltiin meidän tuovan elämää ja iloa juuri rakennettuun uuteen pappilaan. Samalla siellä luultiin sodan kestävän enää lyhyen ajan Saksan ja Suomen ollessa niskan päällä ja joukot Leningradin sekä Moskovan porteilla, muistelee Erkki sen ajan sotatunnelmia Ruotsissa. Papinrouva Hanna otti kaikki kolme mukaansa, ettei lapsia tarvitsisi erottaa toisistaan. Väliasemalla kirkkoherra tuli meitä vastaan ja nousi linja-autoon. Kirkkoherra oli partainen ja mustatukkainen. Kyösti huusi: Mustalainen. Karjalassa hän oli kuullut, että mustalaiset ryöstivät lapsia ja myivät niitä lapsettomille pareille ulkomaille. Minäkin hermostuin. Meidät poistettiin bussista mutta lopulta pääsimme rauhoituttuamme takaisin ja tulimme itkien pappilaan. Olimme riehuneet, sylkeneet, kirkuneet ja huutaneet itsemme uuvuksiin koko 25 metrin matkankin portilta pappilaan sisään, Erkki puhuu hiljaisella vakavalla äänellä. Elämää pappilassa Pappilassa oli lämmintä ja sähkövalot. Ehkä ne olivat omiaan rauhoittamaan meitäkin ja sopeuduimme vähitellen uusiin olosuhteisiin. Itkeskelimme kuitenkin pitkään. Pappilassa oli suuret huoneet ja saimme leikkiä sotilaita. Olimme laihoja ja nälkäisiä. Suomessa ruokailut olivat olleet lapsilaumassa usein vaikeita tilaisuuksia ja olimme oppineet suojaamaan lautasemme kyynärvarren avulla. Niinpä teimme monta kuukautta samalla tavalla pappilan ruokapöydässä, mutta pappilan väki varmaankin arvasi mistä tuo varovaisuus johtui. Sitten aloimme vähitellen syödä kuin muutkin ihmiset ilman pelkotiloja, arvioi Erkki alkuaikoja pappilassa. Hanna ei osannut suomea ja me emme osanneet ruotsia. Ei ollut helppoa saada meitä järjestykseen. Hanna oli lisäksi tiukan uskonnollinen. Tiukan linjan kasvatusta tehostettiin sängyssä makaamis-rangaistuksin ja vanhan ajan vitsakurituksella. Emme saaneet liikkua maantielle asti tai jouduimme heti sänkyihin määrätyiksi. Meidät 11

12 opetettiin koko kasvuaikamme seisomaan ikäjärjestyksessä asennossa tervehtimässä pappilassa käyviä vieraita. Häitä, hautajaisia, kastajaisia, ompeluseuroja ja muita kunnankin kokouksia riitti, koska kasvatti-isä oli mukana kunnallisissa tehtävissä. Lauantaisin kirkonkellojen soiton jälkeen sunnuntai-iltaan saakka mitään pallopelejä ei pappilassa sallittu. Siihenkin tottui vähitellen vaikka ruotsalaiset lapset olivat leikkimässä, kiipeilivät puissa ja uivat rannalla sekä pelasivat meiltä kiellettyjä palloleikkejä. Jumalanpalvelus alkoi joka sunnuntai klo 11. Sen jälkeen saimme istua piirustaa tai lukea jotakin sopivaa kirjallisuutta, kertoo Erkki. Lapsuustunnelmistaan. Ruokapöydästä ei saanut nousta, ennen kuin kaikki olivat syöneet ruokansa. Usein kaikki ruoka ei maistunut ja syöminen venyi pitkälle ennen kuin viimeinen oli valmis. Korvapuustit ruokapöydässä eivät olleet epätavallisia ruokahalun lisäämiseksi ja järjestyksen säilyttämiseksi. Kerran tuli pahasti korville, sanoin maidon olevan pahaa enkä suostunut juomaan. Myöhemmin kirkkoherra kysyi mikä vikana ja pyysi Hannalta maitoa maistaakseen itse. Hän sylkäisi maidon ulos ja totesi sen olevan hapanta. Silloin Hanna pyysi minulta anteeksi mitä oli tehnyt, mutta sen tapahtuman jälkeen minulla on aina ollut vähän vaikea maitoa juoda. Kesätöitä Vänernin rannoilla Kesäni vietimme siihen aikaan huomattavilta osin Vänernin rannalla kuivalla suopellolla heinää seipäälle nostaen niittokoneen jäljiltä. Minulla oli heinäallergia, mutta eihän sellaisia siihen aikaan tunnettu vaan luultiin minun olevan vain vilustunut. En saanut edes mennä uimaan muiden veljieni kanssa. Gustav ja Hanna purjehtivat usein Vänernin selillä, kun me sillä aikaa paiskimme töitä pellolla tai olimme keräämässä metsissä mustikoita 3 litraa päivässä. Näin tapahtui kesäisin lapsuuden ja nuoruudenkin aikana. Komento pappilassa oli kova mutta kasvatusvanhemmat olivat omalla tavallaan myös oikeudenmukaisia. Siihen aikaan kuritussäännöt poikkesivat meidän aikamme peruskasvatuksesta melkoisesti. Kerran myöhemmin siellä vanhoilla seuduilla liikkuessani tapasin entisen koulukaverin, joka pyyteli kovasti jälkikäteen anteeksi käytöstään kouluaikoina. Suomenkieliset joutuivat usein mobbauksen kohteeksi ja vaikka olin unohtanut sellaiset asiat mielestäni, niin kuuntelin hänen katumustaan näin jälkikäteen. Mies oli kouluttautunut sittemmin metsänvartijaksi ja sanoi että suomalaiset ovat niillä kulmin olleet aina parhaita ja luotettavia metsätyömiehiä, Mikä tietenkin lämmitti sydäntäni, kertoo Erkki koulukaverin tapaamisesta. Kyösti-veli menehtyi Englannissa Veljistäni Kyösti sai palata Suomeen 1947 ja myöhemmin hän kävi perämiehen tutkinnon ja palveli kauppa-aluksilla pitkillä reiteillä. Hän menehtyi hukkumisonnettomuudessa Englannissa 1985 sydänkohtauksen saatuaan. Hänet on haudattu Stora Kilin hautausmaalle. Hän oli hyvin pidetty perämies myös miehistön ja varustamon väen keskuudessa mikä tuli korostetuksi esille hänen muistokirjoituksessaan. Toinen veljeni Heikki kävi kansakoulun, jatkokoulun ja Karlstadin kauppaopiston ja teki töitä Kilin postikonttorissa sittemmin Värmlandsbankenin Kilin toimipaikassa ja lopuksi Götebörg Bilspeditionin palveluksessa Karlstadissa, joka on hänen kotipaikkansa edelleen. Hän on saanut vaimonsa kanssa neljä lasta ja useita lapsenlapsia. Itse menin naimisiin juhannuksena 1963 Haapaveden vanhassa kirkossa Ritvan kanssa ja meillä on kolme lasta ja kaksi lastenlasta, kertoo Erkki Fri. Työt toivat Norrköpingiin 1971 Erkki on ollut useiden yritysten palveluksessa jo ennen Norrköpingiin tuloaan. Töissä Erkki oli alussa Hannäs Ansåg AB i Kil, sittemmin Skogsägarförfeningen, Karlstad mekaniska verkstad, Goodyear Gummi Fabriks AB, Gusum Blixtlås AB ja lopuksi vuodesta 1971 alkaen eläkkeelle jäämiseen saakka 1995 Ericsson Telefon AB, rele- ja nauhuriosastolla. Erkillä on kolme lasta avioliitosta Mats Erik 1963, Lans Henrik 1965 ja Emmy Jenny Elizabeth Erkillä on kaksi lastenlasta. Vapaa-ajan harrastuksiin Erkillä on kuulunut kuorolaulu, kirkollisissa asioissa avustaminen ja usein kansalaistoimintoihin kuuluvia aktiviteettejä. Hän on jäsenenä myös Riksförbundet Finska Krigsbarn eli Ruotsin sotalapsiyhdistyksessä, jonka kautta hän myös saanut jonkin verran asiantuntija-apua. Mainittakoon että Erkki on tehnyt perusteellista työtä hankkiessaan sotalapsihistoriansa arkistoista ja monilta eri henkilöiltä sekä virastoista Suomesta ja Ruotsista. Kyseessä on harvinaisen yksityiskohtainen tutkimus noista vaikeista ajoista tarkkoine muistitietoineen ylös kirjattuna, joka antaa harvinaisen autenttisen kuvan sen ajan tapahtumista ja ilmapiiristä lapsen ja nuoren silmin nähtynä ja koettuna. Erkki Fri on toiminut paljon Matteusgårdenin piirissä ja on auttanut myös usein Iltatähden ruoanlaiton valmistelussa osallistuen yhdistysten elämään positiivisin tavoin monilla saroilla. Erkki on tehnyt työtä myös suvaitsevamman yhteiskunnan puolesta. Kasvatusisä Fredriksson Erkki Frin kasvatusisä kirkkoherra Gustaf Fredriksson eli 97-vuotiaaksi ja oli kunnallinen vaikuttaja sekä arvostettu henkilö myös hiippakunnan alueella. Omia lapsia hänellä ei ollut mutta kuolinilmoituksessa pojat on mainittu ainoina lähiomaisina ja omina lapsina. Poikia oli kasvatettu vanhakantaisessa uskonnollisessa hengessä tiukan kurin vallitessa säännöllisiä kotiintuloaikoja valvoen. Pienistäkin rikkomuksista tuli helposti vitsaa, tukkapöllyä tai korvapuusteja. Kasvatusisä Gustaf kuoli vuonna

13 sotalasta Ruotsiin Suomesta evakuoitiin yhteensä sotalasta Ruotsiin vuosien välisenä aikana. Lasten iät vaihtelivat nollasta neljääntoista vuoteen. Lapset saivat koteja täysin vieraskieliseen ympäristöön. Tullessaan heillä oli vain osoitelappu kaulassaan. Tällainen erottaminen biologisista vanhemmista jätti useimmille syviä haavoja sisimpään. Nykyään on olemassa yhdistys nimeltä Riksförbundet Finska Krigsbarn joka on pyrkinyt selvittämään sotalapsikysymystä ja auttamaan jäseniään eri tavoin. Rääppiäiset PRO:ssa PRO-Finska juhli ruotsinsuomalaisten päivää Nockenilla Norrköpingissä, mikä sattuikin heidän viikoittaiselle toimintapäivälle ja päivän teema oli laskiainen. Tavanomaisesta laskiaisriehasta ei kuitenkaan ollut kyse, vaan päivän nimi oli Rääppiäiset, koska laskiaistiistai oli ollut edellisellä viikolla. Laulettiin, muisteltiin menneitä, syötiin hernekeittoa ja kotitekoista laskiaispullaa. Teksti ja kuvat: Pertti Luostarinen Erikoinen tapa oppia suomea Asioidessasi Norrköpingissä sijaitsevassa makkarakaupassa sinut ottaa lämpimästi vastaan pirteä Anna Saarijärvi. Hän on työskennellyt kaupassa kohta vuoden. Annan perheessä on neljä lasta ja aviomies Risto, jonka äidinkieli on suomi. Kotikielenä perheessä on ruotsinkieli mutta suomenkieltäkin yritetään ylläpitää. Anna kertoo oppivansa suomea työpaikallaan päivittäin ja iloitsee jokaisesta oppimastaan uudesta sanasta. Vertaillessaan makkarakauppaa suurempiin liikkeisiin vetää se ehdottomasti pitemmän korren. Anna on ihmisrakas ja kertoo asiakaspiirin koostuvan monista eri kansallisuuksista ja kulttuureista, eikä suinkaan ainoastaan suomalaisista kuten niin monet vielä nykyisinkin olettavan. Työssään Annalla on mahdollisuus palvella jokaista asiakasta erikseen. Henkilökohtainen palvelu on hyvin tärkeää juuri näinä aikoina stressin ja ainaisen kiireen keskellä. Makkarakaupassa voi rauhoittua vaikka jono joskus kasvaakin jopa ulko-ovelle asti. Voit mietiskellä tai seurustella ja vaikkapa ottaa kupin kahvia odottaessasi, kertoo Anna. Suomalainen ruokakulttuuri on tykättyä ja Anna on tutustunut itsekin uusiin ruoka-lajeihin, erityisesti joulun herkut, laatikot ovat nyt hänen suosikkejaan. Pääsiäisen erikoisuuksista on Mämmi kaikista kysytyintä ja Anna syö sitä kyllä itsekin kermavaahdon kera. Asiakkaat alkavat kysellä mämmiä jo tammi- helmikuussa vaikka pääsiäiseen on vielä aikaa. Anna viihtyy työssään, jos haluat tutustua häneen lähemmin, tiedät mistä hänet löydät, Makkarakaupasta. Kuva ja teksti: Riitta Stenberg Vasemmalta: PRO finskan sihteeri taloudenhoitaja Leila Kaija, PRO finskan puheenjohtaja Eila Mielonen Puheenjohtaja Eila Mielonen esitteli kevään kurssi toimintaa, mikä lähinnä on tarkoitettu uusille yhdistyksen luottamustehtävissä oleville henkilöille ja johtokunnan jäsenille. Uutta yhdistyksessä on kerran kuukaudessa pidettävä nostalginen tuokio: Muistelmia menneiltä ajoilta. Vasemmalta: Kerttu Viitakannas, Kerttu Karjanmaa ja Siiri Aaltonen valmistautumassa yhteislauluun. Tuolloin kuuntelemme vanhaa musiikkia mikä herättää muistoja, samalla on mahdollisuus myös tanssia. Pääsiäisjuhlaa vietetään pääsiäisviikolla 31. maaliskuuta ja kevätkausi päättyy yhteiseen tapahtumaan toukokuun 12 päivänä. Mitä silloin tehdään, jääkööt salaisuudeksi. Jotain jännää kuitenkin. Toimintapäivä edelleenkin kerran viikossa, tiistaina. Tervetuloa. Teksti ja kuvat: Riitta Stenberg Perinteinen Äitienpäiväjuhla Matteusgården 10/5 klo Kahvitarjoilu Tervetuloa! 13

14 Monnan hiihtoloma Suomessa Kirjoitti Monna Orraryd 9v. toka luokka Päivä 1! Minä ja isi lähdettiin kello 12:35 bussilla Tukholman satamaan. Minulla oli sukset pussissa ja matkalaukussa vaatteet ja monot. Kello 03:30 bussi oli perillä ja me käveltiin terminaaliin. Me saatiin liput ja hyttikortit, sitten me käveltiin viimeisen matkan. Me astuimme laivaan ja Ville Vikinki seisoi portilla. Laiva oli Viking Line ja sen nimi oli Mariella. Me käveltiin kannelle 6 ja siellä meidän hytti oli. Se oli hytti nr Sisällä oli kaksi sänkyä, pöytä, vessa, naulakot ja peili. Me lepäsimme vähän. Sitten syötiin ja menimme nukkumaan. Yöllä tuuli ja laivan piti ajaa hitaammin, se myöhästyi 45 minuuttia.!! Päivä 5!! Tänään lähdetään hiihtämään!! Me leikittiin ensin vähän. Sitten lähdettiin. Me lähdimme yhdelle urheiluradalle missä oli ladut. Mutta Leonan sukset lipsuivat ylämäessä niin me ostettiin suksi voidetta. Sitten hiihdettiin puolitoista kilometriä ja minä olin nopein! Se oli kivaa ja oli monta alamäkeä. Sitten lähdettiin kelkalla K-markettiin ostamaan jätskit. Minä ostin suklaatuutin ja Leona Toffeetuutin. Kotona vaari tuli kotiin litimärkänä. Se oli hiihtänyt kuusitoista kilometriä tänään. Me syötiin jätakit ja tehtiin hamahelmilautoja. Sitten mentiin nukkumaan.!! Päivä 2!! Aamulla me syötiin aamupalaa ja pakattiin. Men lähdimme laivasta pois. Men käveltiin ratikkaan. Me saatiin tietää että minun Serkku Leona oli sairas ja me missatiin juna elikkä tänään ei voitu hiihtää. Me lähdettiin seuraavaksi metrolla, Sitten Leonan isi Risto Rike haki meidät asemalta. Me lähdettiin niitten kotiin. Siellä mummu oli. Hetken kuluttua isi lähti. Rike vei sen isin lentokentälle. Minä ja Leona leikimme kun Leona oli pirteämpi ja sitten menimme nukkumaan. Meillä oli Leonan huoneessa siskonpeti.!! Päivä 3!! Aamulla me päätimme että tänään lähdimme mummulaan. Tänään ei hiihdetty mutta ylihuomenna. Me söimme ja lähdimme rautatieasemalle. Me ajettiin ensin junalla 4 tuntia ja sitten vaihdettiin junaa ja ajettiin sillä 2 tuntia. Sitten vaari haki meidät ja vei meidät mummulaan. Minä ja Leona leikimme ja mummu keitti puolukkapuuroa. Sitten oli nukkumaanmenoaika.!! Päivä 4!! Aamulla pelattiin nintendo ds:ällä ja me päätettiin että tänään lähdimme uimahalliin. Me pakattiin pyyhkeet ja uimapuvut. Me lähdettiin kajaaniin ensin meidän vanhamummulle. Meidän vanhamummu Hilma joka on 95 vuotias tarvitsi apua ruuan kanssa. Mummu lämmitti hänelle ruokaa ja minä ja Leona leikkimme. Kun me lähdettiin minä ja Leona pelattiin autossa nintendo ds:ää taas. Kun me oltiin perillä käveltiin parkkipaikalta uimahalliin. Me vaihdoimme pukuhuoneessa uimavaatteet mutta mummu oli unohtanut uimapuvunsa niin se vuokrasi uimapuvun. Sitten mentiin suihkuun ja sitten uimaan. Me leikittiin lastenaltaassa ja monitoimialtaassa. Sitten levättiin porealtaassa missä oli +38 c ainakin. Uimavahti sanoi niin. Kun lähdettiin kotiin me ensin saunoimme +85 asteisessa saunassa. Sitten lähdettiin kotiin. Minä ja leona piirsimme. Sitten syötiin ja mentiin nukkumaan.!! Päivä 6!! Aamulla me pakattiin laukut. Tänään me lähdimme Helsinkiin Leonan luokse. Me ajoimme autolla rautatieasemalle ja lähdettiin junaan. Juna ajoi 2 tuntia ensin ja me vaihdettiin junaa. Sillä me ajettiin neljä tuntia. Me syötiin ruokavaunussa ruokaa ja minä söin hampurilaista. Leona söi lohikeittoa. Kun oltiin perillä Leonan äiti Marja ja Leonan pikkuveli Remo haki meidät autolla ja vei meidät Leonan kotiin. Leonan kotona Leonan kaveri Emilia tuli ja me leikimme ja nikkaroimme pöytää. Kun Emilia lähti minä ja Leona leikii mme yksin. Sitten oli nukkumaanmenoaika. Meillä oli taas siskonpeti Leonan huoneessa.!! Päivä 7!! Aamulla minä pakkasin tänään piti lähteä kotiin ruotsiin. Minä lähdin mummun kanssa lentokentälle. Me tehtiin tarkastukset, ostettiin syötävää ja mentiin odotushuoneeseen. Yhtäkkiä minulle tuli huono olo ja paleli. Minulle nousi korkea kuume ja oksetti. Mummu sai kioskista pussin. Kun piti mennä lentokoneeseen en halunnut mutta sain lääkkeen ja minun saattaja meni minun kanssa lentokoneeseen. Lentomatka kesti yks tuntii ja kaksikymmentä minuuttia. En oksentanut mutta oli korkea kuume. Kun oltiin perillä san matkalaukut ja sain mennä äitin ja isin luokse. Olin niin heikko etten meinannu osata kävellä. Kotona mittasin kuumeen ja mittari näytti 38:1. Huomenna en lähde kouluun. Huono loppu mutta tämä oli paras hiihtoloma koko elämässäni! 14

15 Kesäruno evästykseksi kukkiville kedoille. Finn-Tiimi toivottaa oikein hyvää kesää kaikille lukijoille! Sanan nousu siiville Päivä paahtaa ja tuntuu kuumalta en voi estää itseäin oudolta tuumalta kun pieni hyönteinen kulkee napaani kohti laiskuutta, autiutta oloni hohti. Kedon kukka ainoastaan kauneuttaan loistaa köyhä aina kurjuuttaan toistaa linnun laulu ylistystä luojan ihmisen elo tyhjää vailla ystävän suojan. Kaikkeuden järvessä jokaisella on lahti siihen laineen lyö sydämen tahti suvantoon joutsenkin laskee lepoon veli ja veden pintaan peilaa paksujen pilvien peli. Näin purkaa itselles saatat hetkesi tuskaa tunnet, mut yksin vain tiedät retkesi mielesi varjoon, aistien purskaan huutaa iloaan ilmoille saattaako mieli hurskaan. Pieni hyönteinen pysähtyy kesken matkaa kuin katsoo minua ennen kuin jatkaa siima-antennejaan päässään hieroo jalalla selkälevyt aukaisee ja lentää hetken katseeni alalla. Aurinko paistaa ja ilma hehkuu poutaa kukkia haka on täynnä, pörisevä väki mettään noutaa sinne liittyy joukkoon muiden hymniin yhtyy kedon hunajasuiden. Kari Osara Toimitukselle tuli viesti: Tässä muutama nopea idea. Jos yhtäkkiä tulisi kutsu meille suomalaisille alle 50-vuotiaille lakritsin- ja salmiakinmaistiaisiin (tietysti suomeksi), niin minä tulisin oitis!!! Suomessa on joku mies jopa väitellyt tohtoriksi salmiakista. Voisiko hänet kutsua tänne puhumaan? Lapsille tuli mieleen, että voisiko heille järjestää kirjapiirin tyylistä keskustelua vaikka Pentin kanssa juuri niistä kirjoista, joita he ovat kunnalta saaneet ja lukeneet? Ei haittaisi, vaikka kaikki olisivat lukeneet eri kirjoja, hehän voisivat esitellä niitä toisilleen. Suomalaiset sipsit ja vaikka Angry Birdslimppa voisi houkutella. Voisiko Pentin palkata keräämään meille suomalaisen nykymusiikin Spotify-listaa, jos hän seuraa Suomen musiikkielämää ja tietää, mitä vuotiaat siellä aina kullakin hetkellä kuuntelevat? Minua oikeasti kiinnostaa se, mitä siellä kuunnellaan, mutta ei ole aikaa itse seurata! Radiota en juuri kuuntele, Spotify on usein päällä. T. Tanja 15

16 Peräänkuulutimme lukijoilta kevätrunoja. Tässä tuotanto. Aamun hetki Aurinko nousee ja heikosti tuulee, paljon ääniä metsästä kuulee. Tekee mieleni metsään mennä, katsella, kuunnella, käveleskellä. Kun on näin kirkas aamun hetki tehkäämme nyt siis luontoretki. Laulun kuulet täältä tuolta, kurjetkin jo peltosuolta. Kaikki kuorossa jo laulaa metsä niitä pauhaa. Lehdossa kultainen käkönen kukkuu kuoroa johtaen. Solisti peipponen innoissaan panee aina parastaan. Oravatkin jo ihmeissään niilläkin kevättä rinnoissaan. Oksilta menoa katsovat ja viimein latvaan karkaavat. Sieltä ne sitten kurkistaa ruskeasta turkistaan. Nallekarhukin kurkkii pesästään siristellen silmiään. Onhan tuo nälkä, mutt kylmä ei mikähän täältä lumen vei. Koivuissa lehti jo pilkistää pellolla vähän myös vihertää. Kalat, sammakot, siilitkin kevät innostaa niitäkin. Ei ihminen näitä säädellä voi, ne kaikki tänne kun Luoja loi. Väinön ajatuksia Våren kommer Nu har våren kommit och varmt det börjar bli. Det är soligt och blommorna slår ut. Nu är vintern förbi. Våren. Nu är våren här. Snart blir det fullt av bär. Fram kommer det en massa djur, då kan man inte vara sur. Leiah//11år Kevät. Kallion kupeessa kotikuusi köröttää. Kaksi kyyhkystä kuhertelee kuusessa keimaillen, korsia keräten, korjaten kotiaan. Kurjet korkeuksissa kailottavat, kaartaen koillista kohti. Kuovi kuikuttaa kunnes kiurunkin kaukaa kuulen. Koira kujalla kuljeksii, kissa kellarin katolla köllöttää. Kupeella kellarin keltaiset krookukset kukkivat, korret kevättuulessa keinuvat. Karja karsinoissa kauloja kurkotellen katselee konien kirmailua keväisellä kedolla. Kansa kevätkengissään kaduilla kulkee, kersat kisailevat kallioilla, keinuvat, kirkuvat. Kevät koitti. Kohtako käkösen kukkuvan kuulen? Riitta Stenberg Kevät Taas kevät saa, alkaa ihana kesän aika. Taas kevät saa, tuntuu luonnossa suven taika. Kukkiin jo puhkeaa tämä kaunis maa. Linnut tullessaan kevään viestin toivat. Sirkat kedolla karkeloivat. Oi tämä ihana, kaunis maa. Pertti Rantanen Hiljaa vain Ollaan hiljaa vain, kaksittain. Ei sanoja, ei itkua, ei naurua. Ollaan hiljaa vain, lähekkäin, on hyvä näin. Eila Rantanen Raija Arvidsson on lomalla 26/3 20/4 välisenä aikana Merja Kanervaan voi ottaa yhteyttä suomalaisten asioissa. Tuletko luokseni Tuletko luokseni tänään, tuletko luokseni huomenna, ylihuomenna ja aina. Tulen luoksesi, huomenna, ylihuomenna ja aina, koska rakastan sinua. Eila Rantanen Civila samhälle Näyttely Työn museossa 14. maaliskuuta klo Yhdistys Iltatähti on yksi näyttelyn järjestäjistä. Vapaa pääsy. Tervetuloa! 16

17 Finspångin kunta tiedottaa hallintoalueen toiminnasta Haluan aloittaa kiittämällä Raija Arvidssonia, suomenkielen hallintoalueen koordinoija Norrköpingin kunnassa, Riitta Stenbergiä ja Kari Osaraa Finn-Tiimin toimituksessa siitä että Finspångin kunta pääsi osalliseksi Finn-Tiimin laatimiseen ja sen jakeluun nyt myös Finspångissa. No, kukas on näitä näppäimiä naputtelemassa? Minä olen Tiina Mauritzell, Kotkasta kotoisin. Muutin Tukholmaan -69, sieltä -93 Uppsalan lääniin ja sitten Norrköpingiin 2001 Elokuussa 2013 aloitin työni tiedottajana ja Suomen kielen hallintoalueen toiminnan kehittäjänä Finspångin kunnassa, josta tuli suomenkielen hallintoalue helmikuussa samana vuonna. Olin 11 vuotta kun muutin tänne ja asetuimme paikkakunnille missä ei ollut paljon suomalaisia. Luokallani olin useimmiten ainoa suomalainen tai ulkomaalainen. Tämä johtuen ystäväpiirini koostui ruotsinkielisistä ja että minun neljän lasten isät (2) ovat ruotsalaisia. Siinä tilanteessa tuli otettua se helpoin tie ja puhuimme ainoastaan ruotsia kotona. Minun vanhemmat lapset oppivat vähän suomea siltikin, ja ymmärtävät vähän mutta he eivät puhu muuten kun on oikein pakko. Nuorimmat lapseni eivät puhu ollenkaan, tosin kokeilen nyt patistella keskimmäistä poikaani joka asuu Norrköpingissä menemään Raijan järjestämille suomenkielen kursseille, ehkä onnistun joskus. Hyvät eväät matkassa No miksi minä haaskaan näitä palstamillimetrejä tähän itsestäni höpöttämiseen? No, yksi syy on että tiedätte miksi minun suomenkielessä on toivon varaa, ehdin jo alkaa sen unohtamaan kun en käyttänyt sitä kun hyvin harvoin. Näiden viimeisten parin vuoden aikana on ilokseni suomenkieleni käyttö taas parantanut ja jopa kehittänyt. Muutama vuosi vielä lisää ja olen ehkä täydellinen, vaikken varmaakaan en koskaan virheetön. Ja jos minä onnistuin tässä, niin tiedän että se onnistuu toisiltakin. Se päällimmäinen ja tärkein syy on että voin näin näyttää että minulla on hyvät eväät työhöni. Vanhustenhoito Olen Suomessa syntynyt ja siellä 11 vuotta elänyt joten tiedän mistä elämästä meistä useimmat ovat tänne tulleet. Muistan minkälaista oli olla kielitaitottomana täällä ennen kuin oppi puhumaan ruotsia. Meillä on myös monen kanssa yhteinen pelko siitä että vanhuuden tai dementin myötä voin taas juotua samaan kielitaidottomaan tilanteeseen. Tiedän miten tärkeää on saada vanhustenhoito toimimaan suomenkielellä. Ylpeys suomalaisuudesta Olen myös kokenut sen miten ruotsissa elävä irvikuva suomalaisesta, juoppo ja puukolla tappeleva mölli, teki että en halunnut tunnistaa itseäsi kuuluvan samaan ryhmään. Ja vaikka en ikinä juuriani kieltänyt niin en sitä myöskään kaiuttanut turhaan. Tunnistan myös sen huonon omantunnon minkä saat omia sukulaisiasi ja suomalaisia ystäviäsi kohtaan, häpeämällä omaa kansalaisuuttasi. Ei sillä että olisin itse katsonut että suomalaisuudessa on vikaa. Vaan sillä että en halunnut ympäristön luokittelevan minut siihen heidän laatimaan kuvaan suomalaisista. Halusin mieluimmin olla heidän silmissä ruotsalainen. Ehkä tämä oli vain sama oire mikä nuorilla on pukeutua saman muodin mukaan ja olla stereotyyppi, en halunnut olla erilainen kuin toiset. Täten ymmärrän hyvin toisia jotka ovat erkautuneet suomalaisuudestaan. Ymmärrän myös heidän tunteen juurettomuudesta ja tunteesta että et ole mitään, et suomalainen etkä ruotsalainen. Mutta tiedän ja olen kokenut sen että omimallani juureni saan myös itselleni identiteetin ja hyvänolon tunteet, ja tunnen kuuluvani johonkin kansaan ja kulttuuriin. Tämä innoittaa minua tekemään työtä sen eteen että toisen ja kolmannen polven suomalaiset voivat ja oppivat tuntemaan itsensä ylpeiksi suomalaisuudestaan ja myöntämään juurensa. Kielen virkistys esikoulu toimintaa Olen hyvin tietoinen virheestäni että en ole opettanut lapsilleni suomea mutta olen myös tietoinen siitä minkä takia voi olla helppoa tai luonnollista jättää se pois. Tämän takia tulen tekemään paljon työtä sen eteen että saisimme nuoret ja lapset omimaan suomen kielen. Tärkeää tässä työssä on saada vanhemmat joilla on suomalaisjuurisia lapsia, osasivat he itse suomea tai ei, antamaan lapsilleen sen mahdollisuuden että he voisivat rikastuttaa itseänsä ylimääräisellä kielellä. Ei pelkästään sen takia että voivat täten jutella myös sukunsa kanssa Suomessa. Eikä sen että on tutkittu ja todettu että kaksikielisyys kohentaa aivotoimintaa ja helpottaa myös toisten kielien oppimisen. Vaan että se myös avaa sinulle mainiot mahdollisuudet eri työmarkkinoille Ruotsissa missä on enemmän ja enemmän kysyntää suomenkielen taitoisista työläisistä, Suomen teollisuuden ja tekniikka-yhteyksien laajetessa ulkomaille. Ja tietenkin suomenkielen hallintoalue kunnissa on kyse ja puute suomenkielisistä työläisistä. Tämän tietäen haluan panostaa että suomenkieliseen esikouluun hakee lapsia jotka ovat kiinnostuneita suomenkielisestä toiminnasta. Ymmärtämys alkuvaikeuksiin Se että olen asunut melkein koko ikäni täällä ja ollut osana Ruotsin yhteiskuntaa antaa samalla minulle myös ymmärtämyksen siihen että kaikilla ei ole täydellistä kuvaa tämän asian tärkeydestä, mikä venyttää ja pitkittää toiminnan aikaansaannin. Tähän ainoa lääke on tiedonantoa ja tiedonantoa ja tiedonantoa. Miten mennään Finspångissa Kuinka pitkällä on Finspångin kunta hallintoalueen toiminnassa? Mitkä ovat meidän toiveet ja määränpäät. Kartoitus - kysyntä suomenkielisestä vanhusten hoidosta 2013 syksyllä tein kartoituksen siitä miten suuri tarve on suomenkielisestä vanhustenhoidosta Finspångin kunnassa. Vastauksen voi lyhkäisesti antaa seuraavasti; tämän hetkinen on mitättömän pieni, kiinnostuneita ainoastaan 6 henkilöä hoidossa. Mutta muutaman vuoden sisällä voi olla sitäkin enemmän, sillä reilut 100 vastasi että haluavat suomenkielistä hoitoa kun tarve tulee. Ja huomioon ottaen että suurin ikäryhmä vastaajista oli vuotta, voimme olettaa että moni tulee vaatimaan tätä muutaman vuoden päästä. 17

18 Tällä hetkellä on enemmänkin kyse päivätoiminnasta, minkä avasimme Pirtillä maaliskuussa Pirtti on Finspångin Suomi-seuran talo, minkä Finspångin kunta vuokraa kunnan omaan vanhusten toimintaan keskiviikko iltapäivisin. Lähtökuopissa on myös vanhusten osasto suomenkielisellä profiililla Storängsgårdenin vanhustentalolla. Myös aivan lähitulevaisuudessa tulee suomenkielinen Vanhusluotsi toimimaan kunnassa. Vanhusluotsi auttaa ja informoi vanhuksia ja heidän omaisiaan löytämään oikean kanavan hoito- ja huoltoasioissa. Vanhusluotsi on myös mukana tilanteissa missä avuntarpeenkäsittelijä tarvitsee tulkkaus apua. Kartoittaa suomenkielistä henkilökuntaa Suomalaisjuurisia työläisiä on useasti monella eri alalla, niin myös Finspångissa. Mutta jos he eivät halua, ehkä jo huonontuneen kielen takia, puhua suomea virassaan sitä on pakko kunnioittaa ja ketään ei saa pakottaa. Samalla tiedämme toisten kuntien kokemuksesta että jos alat vaatimaan, että esimerkiksi vanhusten hoitopuolen tai esikoulun henkilökunta täytyy vaihtaa työpaikkaa tai osastoa tarpeen mukaan, niin määrä heitä jotka haluavat toimia suomenkielellä kutistuu aika lailla. Harva varmaakin meistäkään haluasi yhtä äkkiä pakosta vaihtaa tuttua työseuraa ja pomoa, vaan haluamme että se on meidän omasta toivomuksesta. Arvostamme suomenkielisten oikeuksia omaan kieleensä mutta samalla myös työntekijöiden oikeutta tuntea itsensä turvallisiksi työpaikoistaan, ja tällä näkökulmalla toimitamme asioita eteenpäin. Mahdottomuus tyydyttää kaikkia Harmittavaa on, että aina ne löydetyt ratkaisut eivät ole kaikille tyydyttäviä, vaan sitä toimintaa mitä ollaan saatu aikaiseksi ei käytetä, sillä se on vika paikassa. Tai että sillä suomea puhuvalla henkilöllä joka on saatu toimimaan vanhusten hyväksi, on väärä etnisyys, suomea puhuva suomenruotsalainen ei kelpaa kaikille. Tietenkin jokainen ihminen on tärkeä ja sydäntäni särkee kun en voi vaikuttaa siihen että kaikille löytyisi se heille kaikkein paras ratkaisu. Mutta todellisuus on se että näinkin pienessä kunnassa kun Finspång ei kerta kaikkiaan riitä resurssit järjestää vanhustenhoitoa ja esikoulutoimintaa joka yksikköön vaan on jouduttu menemään sen mukaan mikä on kokonaisuudessaan se paras ratkaisu. Kun kunnassa on lapsia jotka haluavat suomenkielistä toimintaa vain 1-2 kpl, niin on mahdottomuus saada heidän kumpaankin esikouluun omaa suomenkielistä toimintaa. Silloin ollaan oltu pakotettuja löytämään ratkaisu mikä on paras mahdollinen ottaen huomioon kaikki näkökulmat. Samaten ovat asiat vanhusten hoidossa, sitä ei voi saada kaikkialle vaan jos haluaa suomenkielistä toimintaa niin sitä tarvitsee olla valmis hakeutumaan sinne missä sitä on. Tällä näkökannalla voi tietenkin olla omat haitat jollekin yksittäiselle henkilölle, mutta jos katsomme kokonaisuutta niin edut voittavat. Sillä tietenkin on parempi että kaksi lasta voi leikkiä ja puhua suomea keskenään koko päivät, sen sijaan että heidän kumpaankin omaan esikouluun tulee joku laatimaan suomenkielestä toimintaa muutaman tunnin viikossa? Sama pätee vanhusten hoidossa. On tietenkin parempi että kokeilemme saada suomenkieliset vanhukset saman katon alle vaikka siellä ei olisikaan vielä tällä hetkellä ympäri vuorokauden suomenkielistä henkilökuntaa, sillä heillä on kumminkin seuraa toisistaan. Tähtäimenä on tietenkin saada niin paljon suomenkielistä henkilökuntaa että se riittää ympäri vuorokauden. Suomalaista kulttuuria Kulttuuri puolella olemmekin jo pitkällä ja monta konserttia jo takanapäin ja edessäkin löytyy muutama. Suomalaisia teatteriesityksiä tullaan pitämään toivon mukaan vuosittain. Nyt olemme vihdoinkin saaneet myös suomalaisia elokuvia tänne omaan kuntaan, kun Suomen instituutti meinasi aikaisemmin että se riittää että Norrköpingissä löytyy. Nuoria suomalaisia Nuoria suomalaisia on vaikeampi löytää ja olen kokeillut monella eri keinolla. Nyt on kokeilla saada suomalaisjuurisia nuoria aikuisia jäämään keskustelemaan keskenään elokuvasta suomalaisen kuvan jälkeen. Ehkä pitemmän päälle voi ajatella jonkinlaista elokuva/musiikki kerhoa missä voivat tavata ja katsella ihan heille omia elokuvia ja keskustella niistä ja musiikista. Suomalaisjuuriset lapset Lapsille on ollut myös vaikea löytää toimintaa mikä kiinnostaisi heitä. Kirjastossa on kirjapaketteja, mutta niitä ei ole ollut suuremmin kysytty. Satutunnit loppuivat lasten häipymisen myötä. Nuorten teatteri- ja lukuilta ei saanut alkua ollenkaan. Nyt toivon että lasten laulukonsertti Pressan katit houkuttelevat lapset paikalle. Jos teillä on vihjeitä, toivomuksia tai muuten vain mielipiteitä, ottakaa minuun yhteyttä. Näppäimiä naputtamassa: Tiina Mauritzell Suomen kielen hallintoalueen toiminnassa Finspångin kunnassa Finspångissa tapahtuu Suomalaiset elokuvat Kultturitalolla Finspångissa 20.3 klo 19 Kekkonen tulee 24.4 klo 19 Mieletön elokuu 29.5 klo 19 Kaappari Lasten- ja nuorten elokuvat 28.3 klo 15 Lomasankarit klo 15 Risto Räppääjä; Suomalainen lasten- ja nuorten elokuva Konsertti 17.5 klo M.A. Nummisen konsertti Kulttuuritalolla. Finspångin Suomi-Seura järjestää 29.3 klo Kevätmyyjäiset Pirtillä. Leivonnaisia ja muuta mukavaa tarjolla klo Vappuhulinat 21.6 klo xx Juhannuskeilailu, Finspångin vanhalla puukeilaradalla Eläkeläisyhdistys Aura järjestää Kolmen päivän bussimatka Suomimetsiin Värmlandiin, katso erillinen mainos. Ruotsin kirkon Finspångin seurakunnan suomenkielinen diakoniatyö- Mariagårdenilla klo: ystäväntupa klo: Sunnuntaimessu. Matti Peroharju 2.4. klo: kiirastorstain hartaus/kirkkoväärtit klo: Ystäväntupa klo: Sunnuntaimessu. Matti Peroharju 18

19 23.4. klo: Yhteislaulua Suomeksi. Astan ja Bennyn seurassa klo: Äitienpäivä- kevätjuhla klo: Sunnuntaimessu. Matti Peroharju klo: Yhteislaulua Suomeksi. Astan ja Bennyn seurassa. Finspång vietti ensimmäistä kertaa Ruotsinsuomalaista päivää Finspångin kunta järjesti yhteistyössä Suomi-seuran ja eläkeläisyhdistys Auran ja Ruotsin kirkon kanssa Ruotsinsuomalaisten päivä juhlat 24. helmikuuta Högbyn vanhustenasuntolan tapaamispisteessä. FINSPÅNGIN KUNTA Tiina Mauritzell Vastuussa Suomen kielen hallintoalueen työstä Puh , S-posti: JATKUVAA TOIMINTAA: Vanhusten tapaamispiste Pirtti, Vallonvägen 20 Kuntan suomenkielistä vanhusten päivätoimintaa, laulua, tarinaa ja muuta mukavaa keskiviikkoisin klo Tervetuloa! Seniorien tietokonekurssi tiistaisin klo Finspångin ABF-talolla. Ilmoittautuminen Tiinalle. Suomen kielen alkeiskurssi, Finspångin kunnatalolla keskiviikoisin klo 17: Ilmoittautuminen Tiinalle FINSPÅNGIN SUOMI-SEURA Vallonvägen 20, Finspång Yhteyshenkilö: Riitta Viinikkala Puheenjohtaja: Sirkka Soininen Sihteeri: JATKUVAA TOIMINTAA PIRTILLÄ: Arkipäivisin aamusta voit liittyä korttiporukkaan tai ihan muuten vain käydä juttusilla. Maanataisin klo 10 voi näperrellä käsitöitä. Klo 12 voima- ja tasapainojumppaa. Torstaisin klo 10 kokoontuvat eläkeläiset. Pidetään opintokerhoa, jumpataan y.m. Lisätietoja: Pentti Rantala puh Sunnuntaisin klo 18 kokoontuvat virkistäytyjät ELÄKELÄISYHDISTYS AURA c/o Heikki Marttila, Filarevägen 1, Finspång Heikki Marttila, puheenjohtaja, puh s-posti: Päivän kunniaksi hulmusivat ruotsinsuomen liput Bergslagenin sillalla ja toivottivat Finspångin keskukseen tulevat tervetulleiksi. Itse juhlapaikassa oli läsnä yli 50 henkilöä joille ohjelma tarjosi sekä viihdettä että tietoa. Ohjelmassa oli sekä Pirkko Laitisen runonlausuntaa, Heikki Marttilan, Auran puheenjohtajan, kertomus ruotsinsuomalaisten historiasta, Ole Kattilakosken laulua ja musiikkia sekä Suomiseuran tarjoamia sketsejä ja tanhua. Tiina Mauritzell Finpångin kunnasta kertoi kunnan toiminnasta suomenkielen hallintoalueena. Myös tarjoilupöytä oli komeana ja kotitekoiset karjalanpiirakat munavoilla ja suklaakakut saivat kauppansa kovien kehujen säestyksellä sekä tietenkin ruotsinsuomalaisella lipulla koristettu täytekakku hävisi myös monen suuhun. Vieraat olivat tyytyväisiä illan ohjelmaan ja ensi vuonna teemme tämän jo perinteenä. JATKUVAA TOIMINTAA: Pelaamme bingoa, seurustelemme kahvikupposen ääressä. Kokoonnumme joka keskiviikko klo Södra Storängsvägen 64 Tervetuloa tutustumaan AURAN toimintaan, ota yhteytä Heikkiin. RUOTSIN KIRKKO FINSPÅNGISSA Mariagården, Vallonvägen 23 Posti osoite: Box 22, Finspång Yhteyshenkilö: Silja Edvardsson, suomenkielinen diakoni, puh , sms

20 Juha Laukkanen, nukketeatteri Sytkyt Suomesta, esittää Prinsessa Ruusunen Missä? Norrköpingin Raatihuoneella. Raijalta saatavissa ilmaisia parkkilippuja Raatihuoneen parkkipaikalle. Milloin? Sunnuntaina 22. maaliskuuta klo 14:00 (25 minuutin näytelmä) Matkustamme kaiken ikäisten lasten kanssa Ruusujen valtakuntaan. Perinteinen satu ruusunukeilla ja tietysti Tsaikovskin musiikin maailmaan. Näytös on ilmainen kaikille! Mahdollisuus käydä Raatihuoneen tornissa näytöksen jälkeen! Tervetuloa! SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE JA KOULUTUSKONTTORI 20

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18 Esityslista Ajankohtaista yhdistyksistä Lars Bryntesson, Lisa, Jukka, Lars, Anja, Sara, Terttu, Kyllikki, Ylva, Marie Ajankohtaista Sigtunan kunnassa Päivä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois.

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois. JATKA LAUSETTA. PLUSKVAMPERFEKTI + IMPERFEKTI Kun minä olin syntynyt, olin pieni vauva. Kun me olimme kuorineet perunat, keitimme ne. Sitten kun perunat olivat kiehuneet, söimme ne kastikkeen kanssa. Koska

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Kevätkauden viikko-ohjelma Lapland Hotels Äkäshotelli ja Lapland Hotels Ylläskaltio 6.1-16.4.2013

Kevätkauden viikko-ohjelma Lapland Hotels Äkäshotelli ja Lapland Hotels Ylläskaltio 6.1-16.4.2013 Kevätkauden viikko-ohjelma Lapland Hotels Äkäshotelli ja Lapland Hotels Ylläskaltio 6.1-16.4.2013 Ennakkoilmoittautuminen aktiviteetteihin viimeistään edellisenä päivänä klo 12.00 mennessä Lapland Hotel

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Kirjasto-opas. suomeksi. Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin

Kirjasto-opas. suomeksi. Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin Kirjasto-opas suomeksi Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin Kirjastoista lainaat ilmaiseksi kirjoja, elokuvia, musiikkia, aikakauslehtiä ja tv-pelejä. Järjestämme muun muassa kirjailijavierailuja, satutunteja,

Lisätiedot