Sisällysluettelo. Lukijalle kyläyhdistyksen pj. Merja Salo Kyläyhdistyksen esittely jäsenistö ... 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo. Lukijalle kyläyhdistyksen pj. Merja Salo ... 4. Kyläyhdistyksen esittely jäsenistö ... 5"

Transkriptio

1 2009

2 Sisällysluettelo Ihastjärvi-lehti Lehden sisällön tuottamisesta vastaa aina kulloinkin valittuna oleva kyläyhdistyksen hallitus, joko itse kynäillen tai sopivasti tehtäviä muille toimijoille delegoiden. Tämän vuoden toimittajakunta löytyy siis pääosin Kyläyhdistyksen esittelysivulta, johon on kerätty tämänhetkisen hallituksen jäsentiedot. Taitto ja ulkoasu: Painopaikka: Anssi Romo Kopijyvä, Mikkeli Ihastjärven Kylä ry Jäsenmaksu on 10 /vuosi/talous, liittymismaksuja ei peritä. Jäsenmaksu maksetaan yhdistyksen pankkitilille Esop Maksettaessa viestikohtaan lisätään nimi ja osoite. Tämän jälkeen yhdistyksen jäsenpostit lähetetään ilmoitettuun osoitteeseen. Jäseneksi voi liittyä myös Ihastjärven Kylä ry:n järjestämissä tilaisuuksissa. Lukijalle kyläyhdistyksen pj. Merja Salo Kyläyhdistyksen esittely jäsenistö Kyläyhdistyksen toimintakertomus 2008 toimintasuunnitelma 2009 Ihastjärven koulun kuulumisia Rehtori Jaana Strandman Mikkeli vuoropuhelussa käyttäjiensä kanssa Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen Ihastjärvi ideoi koko kylän voimin tulevaisuuttaan Manu Rantanen Menneen kesän halkoja - Ihastjärven Iltamateatteri Kesäteatteri-tunnelmien muistelua kesältä 2008 Kyläkartat ja esittely Kokonaiskuva Ihastjärven kylästä Kyyvesi osana kyläämme Ihastjärvi-Pulliala osakaskunta Mikkelin Valkea Metsähallituksen lähiapaja Hetki vakaville ajatuksille... tarinoita vanhainkodista Lähialueiden palveluhakemisto Yrittäjät ja ammattilaiset toimialoittain Seurat ja yhteisöt lyhyesti Kyläyhdistys Metsästysseurat Maa- ja kotitalousseurat Ihastjärvi-Pulliala osakaskunta Kerhotoiminta 4H-kerho Ihastjärven käsityökerho Mikkelin maaseurakunnan toiminta Kyläläisen suunvuoro Ensimmäisten Ihastjärvivuosien kokemuksia Koululaisten kulmaus Lasten luovuuden satoa Mainossivu Sponsoreita läheltä ja kaukaa

3 Lukijalle Kyläyhdistyksen esittely Hyvä Ihastjärvi-lehden lukija! Hallitus Ihastjärven Kylä ry Vuosi on vierähtänyt ja tämä lehti tuli taas. Joko voimme kutsua tätä perinteeksi - kevät ja Ihastjärvi-lehti? Kulunut vuosi on suorastaan juosten kiirehtinyt, mutta ei kuitenkaan niin, etteikö siitä olisi jotakin mieleen jäänyt. Suomalaisena en toki voi ohittaa aihetta sää. Kesähän oli melko surkea jatkuvine vesisateineen. Tuo suomalainen suvisää haittasi rakennus- ja maalauspuuhiani. Vielä enemmän se kuitenkin näytti haittaavan kesäasukkaiden vapaa-ajan viettoa Ihastjärvellä. Vähäisemmät olivat savut rantasaunojen piipuista kuin aikaisempina kesinä. Säästä huolimatta kuluneen vuoden aikana on ollut suuri ilo ja ylpeyden aihe saada toimia Ihastjärven kyläyhdistyksessä. Olen ollut todella iloinen saadessani tutustua uusiin ihmisiin. Olen todella ylpeä ihmisistä jotka ovat jaksaneet niin kyläyhdistyksen toimihenkilöinä kuin myös viran velvoittamattominakin olla mukana järjestämässä tapahtumia ja osallistumassa kylän yhteisiin hankkeisiin ja niiden edistämiseen. Olen iloinen ja ylpeä siitä, että voimme odottaa koko ajan kasvavan joukon ihmisiä kiinnostuvan kylän hyvinvoinnista ja osallistuvan yhteiseen toimintaan sekä tapahtumiin. Aamulla herätessäni katson Kyyvedelle, jokaisena aamuna se on ollut siellä paikallaan. Tänään hiljaisena jään peittämänä, kohta ehkä harmaana ja vaahtoavana tai tyynenä ja kimaltelevana. Rakastamani elementti on kuin elämä, läsnä ja vaihtelevana. Ja sitten täyskäännös vasempaan päin: Huomenta Ihastjärvi ja ihmiset! Mitä tänään tehtäisiin? Mennäänkö yhdessä toimimaan elävän, elinvoimaisen Ihastjärven kylän puolesta? Joku ihan pikku juttu toive tai idea kylän kehittämiseksi. Jos sinulla on kiire, voisit vaikka antaa sähköpostiosoitteesi minulle, kertoisin sinulle mitä täällä kylällä puuhataan. Ainakin pikkulinnut ovat laulaneet, että taas ensivuodeksi uutta lehteä puuhataan. Nautinnollisia lukuhetkiä! Merja Salo kyläkokouksessa valitut jäsenet Merja Salo puheenjohtaja Satu Väisänen sihteeri Marja Hänninen Osmo Hänninen Manu Rantanen Anneli Hämäläinen Timo Dyster TOIMINTAKERTOMUS 2008 Tilikausi: Hallitus: Hallituksen jäseninä toimivat Osmo Hänninen, Pirkko Hänninen, Kai Möller, Timo Dyster, Ritva Parviainen, Pia Kontio, Satu Väisänen ja Merja Salo. Hallituksen puheenjohtajana toimi Merja Salo ja sihteeri/rahastonhoitajina Pia kontio ja Satu Väisänen. Kokoukset: Hallitus on kokoontunut varsinaiseen kokoukseen 4 kertaa toimikautensa aikana, lisäksi on pidetty tapahtu-miin ja asioidenhoitoon liittyviä tapaamisia kaksi kertaa. Hallitus kutsui kaksi kertaa kyläläiset koolle vuoden aikana. Syyskokous pidettiin elokuussa ja kyläkokous marraskuussa. Hallitus on kutsunut koolle Ihastjärven Kyläyhdistyksen varsinaisen vuosikokouksen Toiminta: Toimivuoden aluksi Kylätoimikunta rekisteröityi Ihastjärven Kyläyhdistys ry:ksi. Varajäsenet Ulla Haponen Vuoden aikana on toimintasuunnitelman mukaisesti järjestetty tapahtumina Jätevesipäivä ja Ihasttori. Lisäksi hallitus kutsui koolle kaikkien kylällä toimivien seurojen ja yhteisöjen johdon miettimään yhteistoiminnan mahdollisuuksia. Reijo Väisänen Keväällä toimitettiin Ihastjärvi-lehti, joka postitettiin kaikille Ihastjärven alueen kiinteistön omistajille. jatkuu >> Jätevesipäivä 2008

4 Ihastjärven Kylä ry TOIMINTASUUNNITELMA 2009 Kyläkoulun kuulumisia internet Kylätiedotteita on vuoden aikana laadittu kolme. Hallitus otti vuoden teemaksi tiedottamisen, jota on hoidettu Internet-sivustolla, tienvarsitauluilla ja postittamalla tiedotteita sekä kylälehti. Hallitus on toimillaan pyrkinyt saattamaan yhdityksen taloudellisen tilanteen sellaiseksi, että yhdistyksen tarkoituksenmukaista toimintaa voidaan jatkaa. Tilikauden tulos: Tilikauden tulos osoittaa 2056,37 euron voittoa. Palkat/palkkiot: Hallituksen jäsenille ei ole maksettu palkkoja tai palkkioita. Ihastjärven kylä internetissä: Koulun sivut: Ihasttori 2008 Keskustelupalsta: Tammikuu järjestetään yhdistyksen varsinainen vuosikokous jonka yhteydessä liikunnallinen ulkoilutapahtuma makkaran paistoineen. Maaliskuu Ihastjärvi-lehden valmistus Toukokuu Perheaiheisten luentoiltojen ensimmäinen osa Heinäkuu Ihasttori-tapahtuma Elokuu Perheaiheisten luentoiltojen toinen osa Myllykarkelot ja kylämessut Syyskuu Koko perheen kyläretki lähialueille Lokakuu Perheaiheisten luentoiltojen päätösosa Joulukuu Pikkujoulutapahtuma Koko vuoden ajan huolehditaan kylätiedotteiden laatimisesta ja internetsivuston ylläpitämisestä. Järjestetään tarvittavia tapahtumia ja kokouksia kylän pitämiseksi vireänä ja elinvoimaisena. Markkinoidaan kylää ja ylläpidetään tiedostoa myytävistä tonteista. Tehdään yhteistyötä koulun kanssa sekä osallistutaan Mikkelissä käynnistyviin kylähankkeisiin. Pyritään aktivoimaan kyläläisiä mukaan yhteisiin asioihin, luomaan kylälle me-henkeä. Kyläyhdistyksen toimintasuunnitelma on vain suuntaaantava kuvaus vuoden tapahtumista. Kyläyhdistys ei suinkaan ole ainoa toimija kylällä, joten jälleen on odotettavissa myös monia muiden seurojen erikseen ja yhdessä järjestämiä tapahtumia. Kannattaa siis aktiivisesti seurata ilmoittelua ilmoitustauluilla ja kylätiedotteissa - sekä luonnollisesti kuunnella luotettavan Ihastjärven puska-radion vinkkejä tulevista tapahtumista. Hyvät Ihastjärveen ihastuneet! Aurinko heittää säteitään ja kevät tekee tuloaan. Koulustamme pursuaa elämäniloisia tunnelmia: Oppilasmäärämme on parin vuoden ajan kasvussa, ollen ensi syksynä 50 oppilasta. Koulu on saamassa peruskorjausta ja lisätilana liikuntasalin peseytymistiloineen sekä teknisten töiden tilan. Koulumme on myös päässyt hankkeeseen, jossa kehitellään koulumme opetuksellista osaamista eteenpäin. Oppijamme ovat innokkaita ja heidän kanssaan oppii myös allekirjoittanut joka päivä uutta. Tarkemmin koulun toimintaan voi käydä tutustumassa paikan päällä tai internetosoitteessa - jokaiselle päivälle riittää tapahtumia ja kerrottavaa. Kannustan teitä Ihastjärveen ihastuneet, kyläläisten väliseen yhteistyöhön. Viime kuukausien kehittämisillat ovat olleet Mietteitä Harjujärven rannalta Kahden kylän rajalla asuessani tulen usein miettineeksi eri kylien eroja. Ihastjärven elinvoimaisuudessa ei juuri nyt tunnu olevan ongelmia, mutta entä kymmenen vuoden kuluttua? Onko koulun toiminta turvattu silloin - riittääkö oppilaita? Koulun jatkumisen kannalta kylä tarvitsisi joka vuosi yhden uuden luokallisen lapsia - ja siksi uudet lapsiperheet ovat elinehto tulevaisuutemme turvaamiselle. Ihastjärven koulu on tällä hetkellä aidosti yksi vahvimpia valttejamme kilpailussa uusista asukkaista - unohtamatta tietysti muutenkin monin tavoin aktiivisen imagon hankkinutta kyläämme. Kyläkoulun ja maaseutuympäristön arvo lasten kasvupaikkana on jo tunnustettu tosiasia, mutta sen lisäksi nimenomaan Ihastjärven kyläkoululla tehdään arvokasta ja uraauurtavaa kehitystyötä opetustyön kehittämiseksi. Esimerkkejä voitte lukea vaikka koulun blogista - ja kysykää lapsilta itseltään! Sen sijaan ilman tuota koulua kylämme tuskin houkuttelisi moniakaan nuoria perheitä, ja voimme vain arvailla mikä olisikaan kylän tulevaisuus koulun kadottua. Jotta tuo uhkakuva jäisikin arvailuksi, tarvitsemme yhteistä ajatus- ja talkootyötä sen eteen että Ihastjärven koulu säilyy! erittäin tärkeitä avauksia kylämme kehittämiselle. Keväässä ja kesässä on tapahtumia, joihin toivotaan runsasta osanottoa. Tontteja voi lohkaista jokainen maistaan saadaksemme lisää uusia asukkaita vireälle kylällemme. Tarvitsemme yhteistä tahtoa ihastuttaaksemme uusia ihastjärveläisiä. Kiitän Teitä kaikkia, jotka olette tavalla tai toisella olleet yhteistyössä ja toivon saman positiivisen vireen jatkuvan! Kevätjuhlaa vietetään torstaina klo18 koululla Prinsessa Ruususen lumoissa. Tervetuloa! Toivotan aurinkoista ja positiivisten ajatuksien kevättä! Jaana Strandman Ihastjärven kyläkoulun rehtori omistajat maksavat kiinteistöveroa, jätemaksua, tiemaksuja, sähkölaskua - ja muutaman vuoden sisällä edessä on monilla ehkä myös jätevesijärjestelmien uudistamiset. Monille nämä pihapiirit ovat niitä omia lapsuudenmaisemia, ja varmasti siitäkin syystä niistä luopuminen herättää monia vaikeita kysymyksiä. Olisiko kuitenkin olemassa jotain tapaa jolla näitä autioita asumuksia saataisiin edes osittain takaisin käyttöön? Voisivatko tyhjillään olevien talojen omistajat harkita esimerkiksi talojen vuokraamista - ennen kuin annetaan talojen rapistua käyttämättöminä paikoilleen? Tyhjät talot ja autiot pihat eivät ikävä kyllä rikastuta kyläyhteisöämme millään lailla - hyviä ideoita tarvitaan, pian. Juuri nyt tärkeimpänä tehtävänämme koulun ja kylän säilymiseksi on löytää asuinmahdollisuuksia uusille perheille. Vuokrattavat kohteet olisivat hyviä ns. kyläasumisen opetteluun, mutta vieläkin tärkeämpää olisi saada pikapuoliin irroitettua rakennustontteja uusille asukkaille. Vuokrauksessa ja tonttikaupoissa kyläyhdistys lupaa toimia lisämarkkinoijana. Tontit ja talot kuvataan, kerätään yhteen nettisivuille ja ilmoitustauluille, sekä muutenkin tätä ajankohtaista asiaa pidetään nyt aktiivisesti esillä. Osmo Hänninen Kylällämme on lukematon määrä autiotaloja, joista niiden tonttivastaava, koulun neuvottelukunnan jäsen 6 7

5 Mikkeli vuoropuhelussa käyttäjiensä kanssa Ihastjärvi ideoi koko kylän voimin tulevaisuuttaan Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja SOILE KUITUNEN Mikkelin maaseudun tulevaisuutta on viime syksystä lähtien alettu rakentaa uudella tavalla. Raskaan virkamiesvetoisen strategiaprosessin sijaan on hommaan lähdetty käyttäjälähtöisellä näkökulmalla ja uusin välinein. Kehittämisen suuntaviivoja Mikkelissä Kehittäminen on kunnan keskeinen perustehtävä. Kunnan on jatkuvasti etsittävä uusia hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lähteitä säilyttääkseen elinvoimansa ja vetovoimansa. Kehittämistä on tehtävä etenkin silloin kun menestyy. Mutta vähintään yhtä tärkeää se on myös silloin, kun on ajauduttu vaikeuksiin. Kehittämistarve korostuu maailman muuttuessa ja maailma muuttuu entistä kiivaampaan tahtiin. Tämän päivän suunnitelmat eivät välttämättä päde enää huomenna. Suunnitelmista pitäisi päästä entistä enemmän toimintaan, kokeilemaan keskeneräisiäkin ideoita ja testaamaan, miten ne toimivat todellisissa ympäristöissä. Mikkelin kaupunki on lähtenyt terävöittämään kehittämistoimintaansa ja tekemään sitä entistä paremmin näkyväksi. Ajatuksena on saada kaupungin kehittämistoimintaan entistä strategisempi ote, koostaa yhteen kehittämishankkeita, muokata ilmapiiriä ja toimintatapoja uudistamiselle entistä suotuisammiksi sekä nostaa käyttäjät ja asukkaat uudistamisen keskiöön. Strategisuudella tarkoitetaan sitä, että kehittäminen nivoutuisi Mikkelin elinvoimaisuuden kannalta tärkeimpiin kohteisiin ja asioihin. Kehittämistoiminta sirpaloituu helposti. Tähän pyrimme hakemaan vastausta koostamalla vaikuttavuudeltaan isoimpia hankkeita yhteen. Kolmas haaste, johon Mikkelin kaupunkiorganisaatio tarttuu, on kulttuurin muutos uudistamiselle suotuisammaksi. Tämä ei tarkoita päälle liimattua joo-joo, kehitetään tässä nyt jotakin asennetta, vaan ihmisten aitoja oivalluksia siitä, miksi kehittämistä kannattaa tehdä. Viimekätisenä tavoitteena Mikkelissä on se, että kehittäminen jonakin päivänä yhdistyisi luontevasti arjen toimintaan, arjen tavallisiin, jokapäiväisiin toimintoihin ilman että siitä tarvitsisi tehdä erillistä kehittämistehtävää. Neljäs haaste, jota Mikkelin kehittämisessä haluamme terävöittää, on asukkaiden ja käyttäjien nostaminen uudistamisen keskiöön. Sen sijaan, että arvuuttelemme mitä kuntalaiset Mikkelin kehittämiseltä toivovat, pyrimme nostamaan kuntalaiset itse kehittämisen tekijöiksi, ideoijiksi ja yhteiskehittäjiksi ja kumppaneiksi kunnan, mutta myös monien muiden yhteisöjen kuten yritysten ja yhdistysten kanssa. Kunta muodostuu kylistä ja kaupunginosista Kylät ja kaupunginosat ovat kunnan kehittämisen kivijalkoja. Kunnat ovat kyliensä ja kaupunginosiensa yhteisöjä. Ruralian tutkimusjohtajan Torsti Hyyryläisen mukaan oleellista on kysyä, mistä löytyy sellaista paikallista ainutkertaisuutta, jonka kasvattaminen voisi hyödyttää koko kuntayhteisöä. Ei ole olemassa erikseen kaupungin ja maaseudun kehittämisasioita, vaan kuntakehittämisen kokonaisuus. Kunta on monimuotoinen mosaiikki, täynnä mielenkiintoisia paikkoja ja tiloja, kaupunkimaisuutena ja maaseutumaisuutena. Kunnan kiinnostavuutta lisää myös ristiriitaisuus: paikat eivät ole keskenään samanparisia vaan ne voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia. Mikkelissä mielenkiintoisuutta syntyy vaikkapa siitä miten tiivis, elävä kaupunkikeskusta yhdistyy maaseutumaiseen rauhan ja hiljaisuuden tyyssijaan. Näiden yhdistäminen on Mikkelissä, mikkeliläisille ja Mikkelissä vieraileville mahdollista. Kunnat asukkaidensa ja käyttäjiensä yhteisöjä Kunnat ovat asukkaidensa ja käyttäjiensä yhteisöjä. Kuntien elinvoimaisuutta ei ratkota hallinnollisilla päätöksillä, vaikka niitäkin toki tarvitaan. Käyttäjät, asukkaat ja vierailijat rakentavat joka päivä omalla toiminnallaan, viesteillään ja asenteellaan kunnan vetovoimaa. Se, missä määrin asukkaat ja vierailijat sitoutuvat ja osallistuvat oman elin-, asuin- tai lomaympäristönsä kehittämiseen, on ratkaiseva asia kunnan tulevaisuuden kannalta. Mikkelissä on hyviä esimerkkejä siitä, miten kuntalaisten yhteisöt ottavat aktiivisesti oman elin- ja asuinympäristönsä tulevaisuutta haltuun. Ei jäädä vain odottamaan muiden päätöksiä ja suunnitelmia, vaan ideoidaan itse ja viedään ideoita käytännön toiminnaksi. Kuntalaiset, asukkaat ja käyttäjät nousevat uudistamisen keskiöön. Yksi myönteinen esimerkki tällaisesta toiminnasta tulee Ihastjärveltä. Siellä voi käydä haistelemassa ja tunnustelemassa myönteistä, ihmisiä voimaannuttavaa kehittämisen ilmapiiriä. Tällaista tekemisen ja myönteisyyden meininkiä Mikkeli kuntana ja kuntalaistensa yhteisönä tarvitsee. Mikkelin kaupungin, Ruralia-instituutin ja Pro Agrian avustuksella on eri puolilla Mikkelin kyliä pidetty yhteisiä ideointiiltoja. Taustalla vaikuttavat kaikkien kiinnostuneiden ideat, jotka sinkoilevat bittiavaruudessa. Maaseutu kehittyy silmissä Internetiin on perustettu paikka, jossa voidaan keskustella, heitellä ilmaan ideoita ja vaikuttaa kylän omiin asioihin. Kyseessä on ns. Makami yhteisö, joka on kaikille kiinnostuneille avoin vuorovaikutuksen väline Mikkelin kehittämiseksi. Nimi ei ole japania, vaan tulee sanoista maaseutukaupunki Mikkeli. Mikkelin eri suunnilla, mm. Ihastjärvellä, on siellä oma keskustelualueensa. Jokainen mukaan kirjautunut voi siellä esittää kommentteja ja kehittämisideoita. Makami-yhteisö löytyy osoitteesta Netissä toimivan kehittämisen etuja on monia. Osallistuminen ajasta ja paikasta riippumatta helpottaa vaikkapa vapaa-ajan asukkaita tulemaan mukaan kylän toiminnan ideointiin. Uusia ihmisiä tarvitaan - tämä haaste on noussut esiin Ihastjärvelläkin, sillä kylä sijaitsee laajalla, pitkänomaisella alueella. Internet ei kuitenkaan korvaa perinteisiä kokoontumisia, vaan edelleen on tärkeää vaihtaa ajatuksia myös kahvikupin ääressä. Kehittämisillat kokosivat hyvän joukon väkeä Kylällä pidettiin ensimmäinen kehittämisilta 9.2., jossa kehiteltiin yhteensä 11 eri teeman ideoita. Tapahtuma sai jatkoa 15.3., jolloin järjestettiin uusi kehittämisilta yhteistyössä koulun neuvottelukunnan kanssa. Päivä oli alkanut pilkkikilpailulla - joten reilun 40 hengen kyläläisjoukko olikin jo valmiiksi virittäytynyt isojen kalojen löytymiseen. Tilaisuuden alussa Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen nostatti henkeä - hän kertoi, että Ihastjärven kylän aktiivisuus on pantu merkille myös kaupunginvirastossa ja vakuutti, että kaupunki on jatkossakin halukas yhteistyöhön kylien kanssa. Iltapäivän työskentelyn tuloksena jatkokäsittelyyn valikoitui seuraavia ideakokonaisuuksia: 1) Kylän ihmisten yhteen saattaminen ja yhteistapahtuman järjestäminen vakinaisille asukkaille sekä kesäasukkaille. 2) Järvivesien kuntoon liittyvät kysymykset sekä kylän yhteisen uimarannan löytyminen. 3) Länsi-Savon aamujakelun laajentaminen kylän alueella sekä nettiyhteyksien toiminnan paranta-minen ja käytön kehittäminen. Lisäksi nousi esiin koulun korjaaminen ja laajentaminen esim. liikunta-salin muodossa. Koska asia on jo etenemässä, ei tällä kertaa tätä asiaa käsitelty enempää. Tilaisuuksien positiivinen lataus ja monien kyläläisten aktivoituminen mukaan antavat aiheen odottaa hyvää tulevaisuutta Ihastjärvelle. Kaikki nämä kehittämisideat ja toimenpiteet löytyvät myös Ihastjärven keskustelualueelta osoitteesta MANU RANTANEN 8 9

6 Menneen kesän halkoja IDYLLIÄ VIIME KESÄLTÄ Mutkitteleva hiekkatie vehmaiden maalaismaisemien keskellä. Ilta-aurinko, heinälato, kivinavetta, menneiden aikojen työkaluja, pääskyset, hienoinen haikeus. Näissä puitteissa saimme harjoitella sekä esittää runsaan suosion saavuttaneen Kuivia koivuhalkoja tositarkoituksella, musiikillisen pienoisnäytelmän. Harjoitukset alkoivat tosin jo tammikuussa, mutta heti kun säät sallivat saimme luvan siirtyä ns. Kosken ladolle. Uskomatonta, miten paljon osaamista ryhmässämme olikaan. Meistä leipoutui pienessä ajassa omavarainen joukko. Asia kerrallaan ratkaistiin asenteella me tehdään ja osataan. Näytelmän tarpeistokin tuli näyttelijöiltä oma-aloitteisesti. He ideoivat, keskustelivat keskenään - ja kantoivat paikalle. Sekä lavastukset, musiikki, puffet että esityspaikan omistajat - kaikki puhalsivat yhteiseen hiileen. Maaliin pääsimme, lehdistössäkin meidät noteerattiin vuoden nousijoiksi! Wau! Nuoriso kasvoi silmissä - aikuisten kynnys rohkeasti tekemiseen madaltui olemattomiin. Musiikin tuomat tunnetilat sävyttivät, herkistäen ilolla - ja ehkä hienoisella haikeudellakin itsemme sekä ihanan runsaslukuisen yleisömme. Usko yhteiseen esitykseemme heijastui ympäristöön niin hyvin että esityksiä lisättiin katsojien paljouden vuoksi. Nöyräksi tekee. Viimeisen esityksen jälkeen vietin hetken yksin. Katselin lavaa, tilaa missä katsojat olivat olleet - ja tanssineet tangoa. Niittyä mikä toimi paikoitusalueena. Punamultaista varastorakennusta, syreenejä, pihamiljöötä. Latoa, missä pääskyset loivat oman taideteoksensa, kasvattivat poikasensa, olivat nekin jo lähteneet. Iloinen äänien kakofonia oli poissa, hiljaisuus. Luonto valtaa taas omansa takaisin, palaa ennalleen. Piirsi poika sydämen, kylkeen koivupuun... Yhteinen matka tehtiin myös ilmaisun puolella. Rohkeutta haimme ensin improvisaation kautta, nauru vapautti. Uskallettiin tarjota, kokeilla ja hioa eri variaatioita. Näitä aatoksia kirjoitteli RITVA PARVIAINEN ohjaaja Soittajan näkökulma kuiviin koivuhalkoihin Jostain kumman syystä viime kesäisestä Kuivia koivuhalkoja tositarkoituksella -näytelmästä tulevat ensimmäisenä mieleeni moninaiset hyttysentorjuntayritykset. Näytelmää valmisteltiin kevättalvella koulun parakissa, mutta ensimmäisen esityksen lähestyessä siirryttiin toukokuussa harjoittelemaan esityspaikalle Kakriaisen latoon, jossa riitti verenhimoisia pikku ystäviä. Avuksi tuotiin mm. sähköinen tappokone lavan nurkkaan seinälle. Hyttysen kärventyessä siitä lähti rätinä jonka kuulumista äänentoistolaitteiden kautta ei saatu täysin estettyä. Ylimääräisenä jännitysmomenttina olikin siis hyttysten käyttäytyminen näytelmän hiljaisempien kohtien aikana! Jännitystä oli myös ennakkovarausten kanssa, joita tuli runsaasti jo ennen ensi-iltaa. Toisaalta oli mukava tietää jo etukäteen että ei tarvitse esiintyä tyhjälle salille, tai tässä tapauksessa ladolle. Lato täyttyikin suunnitellun kahden esityksen lisäksi vielä kolmannenkin kerran, ylimääräisessä esityksessä. Konsulttislangilla ilmaisten tämän projektin vetovoimatekijöitä olivat varmaankin ihka omatekoinen näytelmäteksti, esityspaikka eli Atte ja Aune Kakriaisen kaunis pihapiiri, puhvetin makoisat antimet, hyvä mainosjuliste Katson olevani jäävi arvostelemaan itse esitystä, mutta ainakin sitä oli hauska katsella soittajan näkökulmasta eli lavasteena olleen maitokopin takaa, jossa me kaksi soittajaa istuimme koko esityksen ajan. Sieltä tosin näki vähän ylimääräisiäkin ohjelmanumeroita - takaseinättömässä kopissa nimittäin tapahtui esimerkiksi kaksoisroolia esittäneen Lehtisen Ilpon pikainen muodonmuutos mummosta lavatanssien juopoksi mieheksi - ja heti kohta toisinpäin. Kaikkein hauskinta taisi kyllä olla joskus näytelmäharjoituksissa, mutta se olisikin sitten jo ihan toisen jutun aihe. ja se koivuhalko, jolla Sauli löi näytelmässä Ilpoa päähän - ja jonka kappaleita mekin Jaanan kanssa olimme saada päähämme - se oli oikeasti styroksia. Vai...oliko?! PIA KONTIO viulu Näytelmäreissulla saattoi helposti käydä tutustumassa myös vieressä sijaitsevaan idylliseen Harjukosken myllyyn

7 Mummon näkökulmia kesänäytelmään Korkeasta iästä ja huonosta muistista huolimatta Mummo ei ole unohtanut kesänäytelmää. Se oli sen verran hieno kokemus. Näytelmän tekeminen hyvällä porukalla oli hauskaa ja mukavaa. Aivan loppumetreillä harjoittelu alkoi maistua rutiinilta ja aistittavissa oli lupaavaa jännittämistä. Ensi-ilta olikin aikamoinen koetus. Vaikka Mummon Hilma -vuodet onkin jo kaukana takana, kävivät kuumat aallot pitkin ja poikin mummon roppaa. Huomasin kyllä, etten ollut ainoa joka jännitti. Eniten taisi jännittää kuitenkin Parviaisen Ritva. Yleisössäkin olin aistivinani hienoista jännitystä. Ritvan nauru lopulta vapautti yleisön ja esiintyjät, kun päästiin esityksen alkuun. Lopputulos onkin sitten kaikkien läsnäolleiden muistissa ja arvioitavissa. Tässä iässä ja näillä kokemuksilla voisi kuvitella, että tuommoisen kesäteatterin tekeminen isolla porukalla aiheuttaa kaikenlaista nurinaa ja narinaa. Ei aiheuta. Hämmästyttävintä ja parasta koko hommassa on ollut yksituumaisuus ja yhteen hiileen puhaltaminen. Kukaan ei ole valitellut kurjaa osaansa. Koko ajan on ollut tunne, että jokainen on itse yrittänyt vaikuttaa oman roolinsa ja tehtävänsä kehittymiseen... käsikirjoitus vain meinasi myöhästyä. Yhdessä tehtäessä työn määrä ja tekemiset eivät koskaan mene tasan. Vapaaehtoinen touhuaminen loppuu jos kaikki yritetään tasata. Elämän tilanteesta, osaamisesta, jaksamisesta ja monesta muusta syystä ihmiset osallistuvat ja voivat osallistua asioihin eri tavoin. Onnistumisen, hyvän kokemuksen ja tunnelman kannalta tärkeintä on, että kaikki ovat aidosti mukana ja hoitavat sen mitä on sovittu. Kesänäytelmässä näin kävi. Kaikkea vaivaa ei siis voi jakaa tasan, mutta se ei tarkoita etteikö pitäisi antaa tunnustusta niille jotka toimivat moottoreina ja panostavat eniten. Viime kesän ja edellisenkin osalta haluaisin näin Mummon etuoikeudella kehua paria nuorta miestä: Haposen Heikkiä ja Romon Anssia. Mainitut nuorukaiset tekivät paljon sellaista työtä, joka jää huomiotta, mutta on onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Juopon muistikuvia kesätapahtumasta Minä kävin viime kesänä kolme kertaa latotansseissa Yrmykkälässä. Jo on paikka - en paremmin sano! TANSSIT MUKA! Orkesterilla ei ollut edes laulusolistia ja ainakin sataviisikymmentä ihmistä istu vaan, vaikka musiikki soi. Meikäläinen sitten kun yritti vähän tanssia, niin aina tuli rukkaset. Hermostuuhan siinä väkisinkin ja tappeluhan siitä tuli. Joka kerta löivät vielä varmuudeksi halolla päähän! Kahdella eka kerralla se sentään taisi olla styroksia - kolmannesta kerrasta en ole ihan varma llpo LEHTINEN Käsikirjoittaja-ideoija Yrmykäisen vanha emäntä Tanssiaisten vieraileva tähti Tarina on kuvaus maaseudun elämästä 70-luvulla. Tapahtumat sijoittuvat kesäiseen heinäntekoaikaan, jossa leppoisan työpäivän jälkeen saunan kautta siirrytään tanssilavalle. Yrmykäisen vanha emäntä seuraa kyläläisten edesottamuksia Maitokopin rappusilta. Myös salaperäinen Tahvo on mukana kylän jokapäiväisissä askareissa - kenenkään häntä huomaamatta. Entinen keinosiementäjä, nyttemmin matkasaarnaajaksi ryhtynyt Seppo Permanen saapuu omalta osaltaan sekoittamaan kylän arkea. Nuoriso kipuilee omiaan, naiset nauravat lehden seuranhakuilmoituksille - yksi on kuitenkin tosissaan. Kunnes tansseihin tulee huomiota herättävä kulkumies... Onko se hän? Menneen kesän esitykset: klo klo klo 13 esityksissä kävi yhteensä n.510 katsojaa Näytelmän kokonaisuudessaan suunnitteli ja toteutti kansalaisopiston ryhmä Ihastjärven Iltamateatteri LUOMISEN TUSKAA Mustat näppäimistön koskettimet suorastaan vetävät sormia puoleensa ja ne asettuvatkin paikoilleen näppäimiä kevyesti koskettaen. Siinä ne odottavat jännittyneinä hetkeä milloin saavat ruveta villisti vaeltamaan koskettimelta toiselle. Ne odottavat aikansa. Mitään ei kuitenkaan tapahdu. Ne tulevat hieman levottomiksi. Vilkuilevat toisiaan ja liikehtivät levottomasti. Onko käsivarteen syntynyt joku katkos joka estää viestien perille tulon? Onko linja katkaistu, niin kuin kaivinkone katkaisee joskus kaapeliyhteyden? Etusormi tuntee vetoa hakeutua sieraimen turvalliseen suojaan etsimään, josko tänäänkin löytyisi tuo tahmea sattuma, jonka voisi pyörittää palloksi peukalon avustamana ja ampua seinään. Voisi jännittää, onko se tarpeeksi tahmea tarttuakseen seinään, vai putoaisiko se lattialle pölykoirien unettavaan seuraan. Jospa rauhoitutaan hieman. Vedetään henkeä. Katsotaan vaikka ikkunasta ulos. Sama rauhallinen maisemahan sieltä näkyy kuin aina ennenkin. Pieni tuulenvire kuljettaa matalia aaltoja kohti rantaa. Naapurin talo omalla paikallaan, ikkunat hiljaisina. Ei taida olla ketään kotona. Tiellä möyryää traktori lietevaunu perässään. Tänään ei kannata tuulettaa petivaatteita. Lasin läpi kuuluu moottorisahan surullinen laulu. Taivas on puolipilvinen. Ehkä tänään ei kuitenkaan sataisi. Järven lahden takana haukkuu koira. Pellolla pomppii rusakko. Onkohan kukaan muistanut suojata omenapuunrungot? Maalaismaisema, pysyvä ja lohdullinen. Sitten alkaa tapahtua. Sormet hakevat kirjaimia ensin varovasti ja hapuillen. Sitten yhä nopeammin, kunnes ne sekoavat ja eksyvät väärille nappuloille, joutuvat palaamaan takaisin ja korjaamaan sanat oikeiksi. Ne naputtavat tovin. Nauttivat kovasti työstään. Vielä napakka loppulause ja siinä se on. Tarina. Satu TULOSSA MYÖS ENSI KESÄNÄ: Ihastjärven iltamateatterin perinteiset iltamat SKETSEJÄ JA LAULUA - TANSSIA JA NAURUA! Latotanssit Nelosien johdolla Kosken ladolla TERVETULOA JÄLLEEN! ideointi ja käsikirjoitus: Ilpo Lehtinen Ritva Parviainen Anssi Romo +teatteriryhmä ohjaus: Ritva Parviainen ja Anssi Apu-poika tanssiesitysten harjoitus: Jaana Strandman musiikki: Pia Kontio, viulu Jaana Strandman, harmonikka lavastus, äänentoisto, valaistus: Heikki Haponen +teatteriryhmä mainokset ja julisteet: Anssi Romo 12 13

8 KARTTASIVUT - kylän osat esittelyssä Kartan mittakaava n. 1: Ihastjärven kylä sijaitsee Mikkelin pohjoispuolella Ihastjärventien paikallistien varressa (15212) - Mikkelistä Pieksämäelle (kt72) ja Kangasniemelle (vt13) lähtevien teiden välissä. Ihastjärventiestä erkanevat sivutiet muodostavat omia pienempiä kyliä, mutta kokonaisuutena tämä noin 30km pitkän tien varsi sivuteineen tunnetaan Ihastjärven kylänä. Tekstissä ilmoitetut kilometrit ovat etäisyyksiä Mikkelin torilta. Peisinkorpi Koulun kohdalta (20km) länteen erkanee Peisinkorventie. Tietä riittää kokonaisuudessaan n.4km. Peisinkorventiestä erkanee myös lyhyempiä sivuteitä, kuten Valoharjuntie ja Huuhintie. Peisinkorven Erän kota (kartta B03) löytyy myös tämän tien kautta, mutta helpoimmin kääntymällä Ihastjärventiestä n.21,5km:n kohdalta pikkutielle, jonka varresta löydät kodan. Haukkamäki-Kuuru Haukkamäen ja Kuuruntien alue on ensimmäinen Ihastjärven taajama, noin 11km Mikkelin torilta. Mikkelin moottorikerhon hallinnoima Haukilammen Motocross-rata (kartta C14) löytyy Ihastjärven tien itäpuolelta hiukan ennen Kuuruntietä, n.10km kaupungista. Puoli kilometriä ennen Motocross-rataa tien länsipuolella sijaitsevan Haukilammen rannalla on myös julkinen uimaranta (kartta D10). Uimarannalle on päätien varresta Väärälän tienhaarasta noin 200m:n kävelymatka. Rasinaho Päällystetty Ihastjärventie päättyy n. 24km kohdalla, ja samalta kohtaa itään kääntyy Rasiahontie. Rasinahontie haarautuu useasta kohtaa, päätyen lähes kaikkialla Kyyveden rannoille, viimeisenä pisteenä aivan Mustikkaniemen kärkeen. Rasinaho onkin vahvaa mökkialuetta, kesäaikaan vakinainen väkimäärä moninkertaistuu vapaa-ajan asukkaiden myötä. Rasiahon tieltä 1km kääntyy Pekkolantie, josta löytyy Ihastjärven Metsästäjien metsästysmaja (kartta B02). Paajala Paajalantie kääntyy Ihastjärven tieltä länteen n. 12,5km kaupungista. Paajanlantie muuttuu lopulta Hakojoentieksi päättyen Kangasniementielle (valtatie 13). Paajalantien yhtenä haarana olevan Kolmenseläntien kautta on mahdollista päästä myös etelään Kovalantielle. Hyvinä pakkastalvina Rasiahontiestä erkanevan Vehkakorventien kautta on mahdollista päästä jäätielle, jota pitkin pääsee ylittämään Kyyveden. Vastarannalla jatkuvan Hieppeentien kautta pääseekin silloin nopeasti Pieksämäentien varteen, Kalvitsan tienhaaran kohdalle. Kivimäki - Juuvinkylä Valkeajärvi Valkeajärventie, risteys n.14km kaupungista, vie hiekkakankaiden ja metsäisten maisemien läpi Hiirolaan, Pieksämäentien varteen. Valkeajärventien varresta 3km:n päästä löytyy Mikkelin Valkea, metsähallituksen lähiapaja (kartta C11, lisätietoja s.22). Karnu-Kortenniemi Karnu-Kortenniementie on lenkkitie, jonka eteläpää erkanee Ihastjärventiestä 15,5km:n kohdalla itään. Tie kiertää kokonaisuudessaan varsinaisen Ihastjärven, ja päätyy lopulta Ihastjärven koululle. Koulu (kartta B01) sijaitsee Ihastjärven päätien varressa n. 20km keskustasta. Karnu-Kortenniementiestä erkanee useita sivuteitä mm. eri vesistöjen rannoille mökkiteiksi. Karnuntien varressa on myös runsaasti hiekkaharjuja ja soranottopaikkoja - siksi myös raskasta liikennettä. Karnuntieltä löytyy muutamia aktiivisia hevostiloja, joten täällä on hyvät mahdollisuudet nähdä hevosia laitumella. Korteniementien varresta löydät myös Korteniemen Hunajatilan (kartta B07) ,5km:n kohdalta länteen kääntyy Kivimäentie. Kivimäentietä riittää n.3,5km, ja se haarautuu 1,5km:n kohdalla oikealle Juuvinkyläntieksi, joka päättyy Harjujärven rannalle. Pulliala Ihastjärven kylä päättyy pohjoisessa Pullialanniemeen, Kyyveden selkävesien keskelle. Pullialan kylää on käytännössä Ihastjärventien viimeinen pohjukka, ennen kuin tie kääntyy takaisin etelään ja länteen kohti Harjumaata ja Luusniemeä. Myös tätä kautta pääsee siis lopulta valtatielle 13, Mikkeli-Kangasniemi-Jyväskylä. Kyyvedessä on monia pitkiä niemiä ja lahtia, ja Pullialassa vettä löytyykin joka puolelta. Rannoilla on runsaasti mökkejä, joten täälläkin vapaa-ajan asukkaita löytyy usein enemmän kuin vakinaista väkeä. Pullialasta löytyy myös pala Ihastjärven kylän vanhaa historiaa - Ihastjärven tien viimeisen kilometripylvään päässä lukee 29/0, ja samalla kohtaa on Mikkelin kaupungin omistama Harjukosken myllymuseo (kartta A04). Mylly on kaksikiviparinen vesimylly. Museo on auki muutaman viikon kesäisin, lisätietoja saat kunnasta. A Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 438/MML/09

9 B C Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 438/MML/

10 Kohteet kartalla Kokoontumis- ja tapahtumapaikkoja B 01 B 02 B 03 A 04 Ihastjärven koulu Ihastjärven Metsästäjien metsästysmaja, Rasinaho Peisinkorven Erän kota, Peisinkorpi Harjukosken myllymuseoalue, Pulliala Ihastjärven koulu Numeroidut palvelut kartalla: (palvelut kokonaisuudessaan sivuilla 24-25) C 05 C 06 B 07 B 15 B 08 A 09 Wipstore-tuotteet kissoille ja koirille Vain tilaustoimituksina Anneli Hämäläinen, Ihastjärventie 85B Autokorjaamo Laurikainen Valkeajärventie 2B Hunajatila Korteniemi Mehiläistarhaaja Hannu Lappalainen Korteniementie 23 Pitopalvelu Fondi Satu Väisänen Korteniementie 11 AllTig tmi Erikoismateriaalien Mig- ja Tig-hitsaus Arto Romo, Juuvinkyläntie 6A Luomuvihanneksia salaattia, avomaankurkkua, tomaattia ja kaalia Jukka Kääriäinen, Ihastjärventie 241 Ihastjärven metsästäjien metsästysmaja Ihastjärven metsästäjien metsästysmaja Uintimahdollisuuksia D 10 C 11 Haukilampi, julkinen uimaranta n.9,5km Mikkelistä Valkeajärvi n.17km Mikkelistä Veneenlaskupaikat Kyyvedelle Peisinkorven Erän kota A 12 B 13 Pullialanlahti, Pulliala (maanomistajan luvalla!) Ristiranta/Mustalahti, Korteniementie Muita tärkeitä paikkoja D 18 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 438/MML/09 A 04 C 11 C 14 Harjukosken myllymuseo Kaksikiviparinen vesimylly pihapiireineen Mikkelin Valkea Metsähallituksen lähiapaja, lisätietoja s.22 Haukilammen Motocross-rata Mikkelin Moottorikerho ry Peisinkorven Erän kota Harjukosken myllymudeo 19

11 Kyyvesi - osa kyläämme Kyyveden pinta-ala on ha, josta Ihastjärvi- Pullialan osakaskunnan vesialuetta on noin 1800 ha. Osakaskunnan vesialue kulkee Murtoniemen kärjestä Porosaaren pohjoiskärkeen ja Vitassalon saaresta Moilalaan. Kyyvedessä on yhtä monta saarta kuin vuodessa on päiviä. Kyyvesi on erittäin karikkoinen ja kivinen - Poroselkä on lähes ainoa selkävesi, jossa ei ole karikoita, muut vesialueet ovat hyvin arvaamattomia. Kyyveden rannat ovat suojelun piirissä, mutta edelleen on vapaita rantatontteja loma-asutusta varten. Muuta peruskalakantaa - särkeä, ahventa ja pientä lahnaa on kyllä Kyyvedessä, muttei ongelmaksi asti. Tehokalastuksia ei ole suoritettu. Verkkokalastuskin on Kyyvedellä vähentynyt, mutta sen toivottaisiin pikkuhiljaa virkistyvän. Verkkokalastus on hauska jokamiehen ja -naisen harrastus, jossa tulee vain ottaa huomioon muutamia perusasioita: Verkkoja ei saa laskea laivaväylille, ne tulee merkitä hyvin - ja lupamerkki asetetaan merkkipoijuun näkyville. Lupa-asioista saa tietoa osakaskunnan toimihenkilöiltä. Jokirapu on Kyyvedestä hävinnyt ja sen tilalla on täplärapua. Saaliit ovat olleet hyviäkin, poikkeuksena viime syksy. Täpläravussakin on esiintynyt rapuruttoa, mutta täplärapu kestää sen, eikä se vaikuta ravun käyttöön tai laatuun. Kyyveden vesistöalueiden muu virkistyskäyttö Yleisiä uimapaikkoja ei täällä eteläisessä osassa ole. Veneenlaskupaikkojakin on vähäisesti, mutta esim. Harjulahdesta voi veneen laskea vesille. Matala lahti tuo siihen kuitenkin omat vaikeutensa. Toinen veneenlaskupaikka löytyy Pullialanniemen tienhaaran läheltä Pullialanlahden pohjukasta, josta maanomistajien luvalla on mahdollista laskea vene vesille. Eteläiseltä Kyyvedeltä löytyy hyvin järjestetty veneenlaskupaikka käännyttäessä Korteniementieltä n.2,5km:n kohdalta vasemmalle pienelle sivutielle. Tien vasen haara vie Ristirantaan veneenlaskupaikalle. Retkeilypaikkoja Kyyvedellä on Metsähallituksen ylläpitämänä mm. Iso-Reposaaressa. Sieltä löytyy nuotiopaikka polttopuineen ja puucee. Rantautua voi muuallekin jokamiehen oikeudella, kunhan huolehtii siitä ettei häiritse asutusta. Näin Kyyveden rantoja voi hyödyntää marjastukseen ja sienestykseen. Tulenteko on kielletty muilla kuin sitä varten tehdyillä paikoilla. Ihastjärvi-Pullialan osakaskunnan muut vesialueet Ihastjärvi on matala, noin 100 ha järvi jossa on istutettua siikaa ja perinteiset kalat ahven, särki, lahna ja hauki. Ihastjärvellä ei ole julkista rantaa, eikä venepaikkoja. Ala-Aittaroinen on alle 100 ha vesialue, jossa on kuhaa ja siikaa sekä luontaisesti että istutettuna. Lisäksi löytyvät perinteiset kalalajit sekä säynävää, joka isompana on hyvä punalihainen ruokakala. Ala-Aittaroisessa on yhä myös jokirapua. Ala-Aittaroisessa ei ole julkista rantaa tai venepaikkoja. Harjujärven itälaidasta on noin 100 ha osakaskunnan vesialuetta josta saa sekä kuhaa, että siikaa. Harjujärvessäkään ei ole julkista rantaa eikä venepaikkoja. Hietajärvi on käytännössä menetetty turvetuotannon johdosta. Sen vesi on tummaa ja erittäin humuspitoista. IHASTJÄRVI-PULLIALA OSAKASKUNTA Kyyvesi Kalastus ja kalakanta Kyyvedellä Kyyveden vesi on väriltään ruskeahkoa ja veden laatu on eteläisissä osissa hyvä. Kesä 2008 oli hyvin poikkeuksellinen sääolosuhteiltaan. Kesä oli hyvin kylmä ja märkä, veden lämpötilat jäivät hyvin alhaisiksi. Tämä on osaltaan vaikuttanut kala- ja rapusaaliisiin niin kesän kuin talvenkin aikana. Kesällä oli Kyyvedessä havaittavissa sinilevää jota on ollut huomattavissa myös talvella vihreänä jäänä. Vesilintukanta on Kyyvedellä vähäinen, mikä johtunee siitä, että heinikkolahtia pesimäpaikoiksi on vähän. Myös runsastunut joutsenkanta verottaa osaltaan muiden vesilintujen määrää. On jopa keskusteltu joutsenen metsästyksestä kannan rajoittamiseksi. Pienpetoja on liikaa. Minkki verottaa kalasaaliita jopa verkoista ja supi hävittää vesilintujen pesiä maalta. Pienpetojen pyydystämistä hoitavat metsästysseurat ja näin niiden tuhoja pyritään vähentämään. Vaikka Kyyvedessä asustaakin saukkoja jonkin verran, ei niiden elämästä juuri ole merkkejä. Majavia on runsaammin, ja niiden aiheuttamat tuhot metsissä sekä patorakennelmina puroissa ovat selkeästi havaittavissa. Majavaa metsästetäänkin jonkin verran - majavan liha on syötävää siinä missä muukin riista. Kyyveden virkistyskäytössä suurinta osaa näyttelee kalastus - vaikkakin aktiivisten kalastajien määrä Kyyvedellä on vuosi vuodelta vähentynyt. Koko Kyyvedellä toimii enää vain kaksi ammattikalastajaa. Uistelijoiden määrä sen sijaan on lisääntynyt Kyyveden maineen kasvaessa Etelä-Savon parhaana kuhavetenä. Kyyvedestä löytyykin kahta lajia kuhaa, kullan ja hopean väristä. Osakaskuntamme alueella on viisi nuottakuntaa. Kyyveden muikkukanta on kuitenkin heikko johtuen osaltaan suuresta kuorekannasta. Muikku on erittäin arvostettu kala - kuore taas aliarvostettu. Myös kuore on ruokakalana erittäin hyvä, mutta varmasti Kuoreelle ominainen haju on aiheuttanut sen aliarvostamisen. Haju kuitenkin poistuu kun kala on perattu. Kyyvedessä on myös perinteistä järvitaimenta. Järvitaimenta pyritään myös lisäämään istutuksilla, mikäli löydetään oikeita istukkaita. Järvitaimenen viihtymistä Kyyvedellä vaikeuttaa kuitenkin taimenen luontainen pyrkiminen virtapaikkoihin, joita Kyyvedellä ei ole paljon. Tämä aiheuttaa taimenen kannan vähenemistä. Taimenen rinnalle onkin suunniteltu harmaanieriän istutuksia. Harmaanieriä on paikkakala ja voisi siksi menestyä taimenta paremmin Kyyvedessä. Siika on pääosin haukimadon turmelema ja kanta onkin vähentynyt. Haukimato ei estä kalan käyttämistä - vaikka on kurjan näköistä

12 Mikkelin Valkea, Metsähallituksen lähiapaja Hetki vakaville ajatuksille... Mikkelistä 15 km pohjoiseen sijaitseva kirkasvetinen Valkea on pinta-alaltaan 14 hehtaaria ja syvyyttä löytyy parhaimmillaan 9 metriä. Pienestä pinta-alasta johtuen kalastus on sallittu vain rannalta käsin, ja talvella tietysti jäältä. Valkealla saa käyttää vain yhtä vapaa, eli tarkoituksena on ohjata kalastusta aktiiviseen virkistyskalastukseen. Kesäkalastuksessa on sallittua käyttää vain keinotekoisia vieheitä, talvella saa käyttää myös syöttiä. Järven luontainen kalasto on lähinnä ahventa. Istutettuna Valkeassa on siikaa, joka todennäköisesti nykyään myös lisääntyy luontaisesti. Valkean tärkein kalalaji on kirjolohi. Pyyntikokoista 1-1,5 kg painoista kirjolohta istutetaan kevättalvella viikosta 9-10 alkaen 4 kertaa parin viikon välein. Kesäsesonki alkaa normaalisti toukokuun puolivälissä, jolloin myös kesäkauden istutukset alkavat. Kesällä kirjolohta istutetaan 2-3 viikon välein syyskuulle asti. Ennen joulua tehdään vielä ns. Jouluistutus. Kirjolohen istutusmäärä vuodessa riippuu kävijämäärästä, mutta on ollut viime vuosina noin 1800 kg. Koska kalastuspaine järvellä on kohtalaisen kova, kalat oppivat nopeasti varovaisiksi. Tehokkainta on käyttää pieniä vieheitä ja ohutta siimaa. Myös tömistelyä rannalla kannattaa välttää, sillä usein kalat etsivät ravintoa rantavyöhykkeen matalassa vedessä. Pohjan tuntumassa uitettu leechi (painoperho) on myös tehokas tapa saada tärppi. Toki vastaistutettu kala nappaa lähes mihin vain, erityisesti lusikkauistin (esim. Räsäsen 7) voi olla erittäin tehokas. Talvella lusikkauistin on toimiva pilkki vastaistutetuille kirjoille, mutta pitempään uineille eväniekoille kannattaa tarjota esim. Mutu-Leech-nimistä perhomorria. LUPATYYPIT: 3-tunnin lupa á 6 saaliskiintiö 1 kirjolohi vuorokausilupa á 8 saaliskiintiö 3 kirjolohta viikkolupa á 30 saaliskiintiö 3 kirjolohta/vrk Alle 18-v saavat luvat puoleen hintaan. Lisäksi luvan voi ostaa perhelupana, jolloin hinta on kaksinkertainen, samoin saaliskiintiö. Lupia saa paikan päältä mm. kännykällä, josta ohjeet löytyvät infotaululta (Huom! Ei viikkolupaa eikä perhelupaa). Muistathan jättää saalisilmoituksen nettiin osoitteessa - näin voimme tarkemmin mitoittaa kalaistutukset. Vuoden 2009 kalastusajat ovat ja (alk. klo 12) Lisätietoa kohteesta ja luvanmyyntipaikoista löytyy mm. osoitteesta Mobiililuvat alkaen uusista numeroista: 3-tuntia (5,91 eur + mpm 1-3 c) vuorokausi (7,96 eur + mpm 1-3 c) Alle 18 vuotiaille: 3-tuntia (2,96 eur + mpm 1-3 c) vuorokausi (3,94 eur + mpm 1-3 c) Ohje: Soita haluamasi lupatyypin numeroon. Odota sekunttia, kunnes kuulet lopputiedotteen kiitoksia soitostasi ja sulje puhelimesi. Odota hetki, niin saat luvan tekstiviestinä puhelimeesi. Puhelu veloitetaan matkapuhelinlaskullasi. Vanhainkodissa Olen tullut tapaamaan äitiäni vanhainkotiin. Äiti lepäilee sängyllään, ei puhu paljoa. Sitten hänen katseensa kiinnittyy johonkin kirjahyllyn paikkeille toiselle puolelle huonetta. Katseltuaan hetken hän kysyy, - Kuka se on tuo äijä minun kanssa tuossa kuvassa? Hetkisen annan katseeni kiertää huonetta ja etsin kuumeisesti jotain, missä äiti olisi jonkun äijän kanssa. Sitten hoksaan äitini ja isäni kihlakuvan. Sitä äidin täytyi tarkoittaa. - Jaa tuo äijä tuossa, totean. Se on se minun isäni, se Eemeli, sanon. - Sekös se on. Eikös se ole kuollut jo kauan sitten? - On, totean minä. - Eikös se ollut vanha mies? - Joo olihan se, sanon siihen Samassa huoneessa on toinenkin mummeli. Joku nuorempi nainen on käynyt hänen asioillaan ja tuo nyt ostoksia. Mummeli kaivelee rahapussistaan korvausta asiantoimittajalle, mutta tukku seteleitä putoaa lattialle ahtaasta rahapussista. - Tervemenoa, tuumaa mummeli, voi tätä rahan paljoutta. Vaihdamme asiantoimittajan kanssa katseita ja meitä molempia hymyilyttää Kun olen lähdössä pois, käytävän pyöreän pöydän ääressä istuu vanhoja miehiä korttiringissä. Joukkoon liittyy vielä yksi, joka tulee huoneestaan haukotellen ja venytellen. - No nyt se on Veikko virkeänä päiväunien jälkeen, tuumii yksi pelaajista. - No kyllä, vastaa tulija ja istuutuu rinkiin. - Kävin viikonloppuna kyselemässä autokorjaamolta varaosia tähän päähän, hän aloittaa keskustelun, mutta sanovat ettei niitä enää saa, kun pitäisi olla niin vanhaa vuosimallia. - Jaa vai niin sanoivat, päivittelee toinen. Kyllä se pitäisi jo uusi muistikortti saada minunkin. Jakaja alkaa jakaa ringille kortteja. Samalla nuori hoitaja kävelee ohi ja Veikon katse liimautuu johonkin hoitajan keskivartalon paikkeille. Jakajakin huomaa sen. - Veikko, nyt jos sinä et rauhoitu, niin minä en jaa sinulle enää ollenkaan, hän tuhahtaa Aulassa istuu kaksi rouvaa keskustelemassa. Toinen on tullut katsomaan vanhainkotiin joutunutta dementoitunutta miestään. Hän kertoo toiselle rouvalle, että vielä muutama vuosi sitten heillä oli miehensä kanssa tapana viettää kesiään kesämökillä. Kerran kun he olivat tekemässä lähtöä kaupunkikotiin, hänen miehensä oli aloittanut keskustelun. - Minulla on muuten kesämökki, hän oli sanonut vaimolleen. - Ai jaa, vaimo oli tuumannut. Yksinkös sinä siellä aina olet? - Ei, kun minulla on siellä nainen. - Älä, nythän tämä meni mielenkiintoiseksi. Minkäslainen nainen se oikein on? - Sellainen ihan tavallinen. - Vai niin. Ettei se nainen olisi vaan tämä nainen tässä, hän oli sanonut ja osoittanut itseään sormella. - No jaa, saattaapa hyvinkin olla, oli mies siristänyt silmiään ja pinnistänyt muistiaan Huvittuneena lähdin kotiani kohti. Ei se vanhuus aina niin synkeää ole, vaikka tulee kömpelöksi ja muisti pettää. Kunpa osaisin itsekin ajatella asioita huumorilla ja nähdä valoisia puolia, kun itse alan olla samassa vaiheessa. Satu Väisänen 22 23

13 Yrittäjät ja palvelut Rakentaminen ja siihen liittyvät palvelut Koneurakointi; maanrakennus ja traktorityöt Autokorjaamot Kuljetuspalvelut Siivous ja pitopalvelu, pesulapalvelut Suoramyynti Muuta oleellista osaamista Palvelut on pyritty jaottelemaan toimialoittain. Mukana on myös Ihastjärveläisiä yrityksiä, joiden varsinaiset toimitilat ovat Mikkelissä. Muutamien palvelujen yhteydessä oleva kirjain+numero -yhdistelmä kertoo karttasivun ja numeron, jolla palvelun sijainti löytyy keskiaukeaman kyläkartoista. Rakentaminen ja siihen liittyvät palvelut Kone- ja rakennusurakointi P. Kovanen Petri Kovanen Rasiahontie 19, Mikkeli puh Muuraustyöt Hormit, uunit, takat Arto Valjakka Pekkolantie 7, Mikkeli puh , Rakennusurakointi Timber Tec. Oy Metsäpelto 1, Mikkeli Ari Ylönen puh Sauli Hämäläinen puh Rakennusurakointi Vesa Hämäläinen Kuuruntie 4, Mikkeli puh Sähkö-ja kylmälaiteasennukset Mika Härkönen Ihastjärventie 79, Mikkeli puh Sähköpalvelu Juha Hänninen t:mi puh Koneurakointi; maanrakennus ja traktorityöt Kaivuutyö P. Kujala Pekka Kujala Karhukangas 9, Mikkeli puh Kone- ja rakennusurakointi P. Kovanen Petri Kovanen Rasiahontie 19, Mikkeli puh Likakaivojen tyhjennys Hannu Ollikainen Peräkangas 9, Mikkeli puh Lumenlinkous, lanaus, hiekoitus Juhani Neuvonen puh Traktorityöt Osmo Hänninen puh Autokorjaamot Autokorjaamo Anssi Hämäläinen Viilarintie 6, Mikkeli puh. (015) / GSM Autokorjaamo Laurikainen C06 Valkeajärventie 2B, Mikkeli puh Paketti- ja henkilöautojen sekä pienkoneiden huollot ja korjaukset sekä katsastuspalvelu hiekkapuhallusvälineet Kuljetuspalvelut Kuorma-ja pakettiautokuljetukset myös roskalavat Seppo Pöyry Ky puh PTH Taksi -palvelu Pertti Hämäläinen puh Siivous- ja pitopalvelut, pesulapalvelut Mattohuolto T.Mäkinen Oy Pankkotie 7, Mikkeli Ovensuumatot, kura- ja käytävämatot; Vaihtomatot, haku- ja palautuspalvelu Timo Mäkinen puh Mikkelin Pyykkärit Oy Pankkotie 7, Mikkeli (Tusku) Kotimatot, täkit, tyynyt. Itsepalvelupesula. auki Ma Pe klo 9-18 Kati Mäkinen puh Pitopalvelu Fondi Pitopalvelua kotiisi tai muualle, juhlaan tai arkeen. Astiavuokrausta 60:lle hengelle. Kotipalvelua, ruuanlaittoa, siivousta ja asiointia kädentaidolla ja sydämellä. Satu Väisänen puh Siivouspalvelu Pirkko Hänninen Kotisiivoukset, ikkunoidenpesut - myös lahjakortit. Hajusteettomat ja väriaineettomat siivousaineet. Kotitalousverovähennyksen mahdollisuus. puh Suoramyynti Hunajatila Korteniemi Mehiläistarhaaja Hannu Lappalainen Puh Elina Lappalainen puh Jukka Kääriäinen Luomuvihanneksia: salaattia, avomaankurkkua, tomaattia ja kaalia. puh Anneli Hämäläinen Wipstore tuotteet kissoille ja koirille tilaustoimituksina Ihastjärventie 85B, Mikkeli puh B15 B07 A09 C05 Muuta oleellista ja hyödyllistä osaamista Alltig t:mi Juuvinkyläntie 6A, Mikkeli Hitsauksen alihankintapalveluja Erikoismateriaalien Mig- ja Tig-hitsausta - esim. alumiini ja ruostumaton teräs Arto Romo puh Käsitöitä Käsin neulotut sukat, lapaset, poppanaliinat ja matot Raija Hytönen Pullialanniementie 9A, Mikkeli puh T:mi Laatutyö Marja Hänninen Laatujärjestelmät, auditoinnit Korteniementie 2, Mikkeli puh Laitepalvelu Olli Partti Ihastjärventie Mikkeli puh Mökkitalkkari Hannu Hokkanen Pekkolantie 14, Mikkeli puh Pihagrillien valmistus asiakkaan toiveiden mukaan - Seuran grillikilpailun voittaja! Valmiita malleja lisää. Reijo Tiusanen Pirttiahontie 4, Mikkeli puh Suksien voitelupalvelu Latujen teko Esko Hänninen puh Tanssiorkesteri Nelo-Set Iltamiin, juhliin jne. Yhteyshenkilö Heikki Haponen puh Tilitoimisto Taloustaika taloushallinnon työt, yksityistieasiat katso puh Valosilmä Ky Savilahdenkatu Mikkeli puh valaisimet, valaistus- ja sisustussuunnittelu B

14 Seurojen yhteystiedot Paajalan Maa- ja Kotitalousseura Ihastjärven Metsästäjät ry Ihastjärvi-Pullialan Osakaskunta (ent. kalastuskunta) Seuroista löydät tarkempaa tietoa internetsivustoltamme ihastjarvi.fi. Tässä kuitenkin tiivistetysti eri seurojen yhteystiedot. Ihastjärven Kylä ry Puheenjohtaja Merja Salo p Vehkasaarentie 17 H Mikkeli Paajalan Maa- ja Kotitalousseuralla on vuokrattavana mm. peräkärryjä ja klapikone sekä muita pienkoneita. Tilaisuuksiin vuokrataan myös astioita ja kahvinkeittimiä. Tarkempi lista ja hinnasto kylän kotisivulla kohdassa Seurat, lisätietoja myös puheenjohtajalta ja sihteeriltä. Puheenjohtaja Sihteeri Vappu Taunola Hannu Ollikainen p p Sähköposti: Ihastjärven Metsästäjillä on omistuksessaan Ihastjärven Metsästysmaja Pekkolantiellä (kartta B02). Päärakennuksessa on viihtyisät tilat 150 henkilölle, lisäksi kota n. 20:lle. Hyvät paikoitustilat. Metsästysmajaa vuokrataan kokouksiin, perhejuhliin ym. yksityistilaisuuksiin sekä kylän tapahtumiin. Tiedustelut p Puheenjohtaja Sihteeri Matti Neuvonen Tuomo Kantosalo p p Sähköposti: Osakaskunnan jäseniä ovat kaikki alueen kiinteistöjen omistajat sekä alueella asuvat. Vesialuetta on yli 2000 ha, josta pääosa sijaitsee Kyyvedellä. Ihastjärvi ja Ala- Aittaroinen ovat kokonaan osakaskunnan aluetta. Alueisiin kuuluvat myös Hietajärven länsilaita, Harjujärven itälaita sekä pienempiä lampia tai niiden osia. (Lisää kalastusasiaa löydät tämän lehden sivuilta ) Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Heikki Seppänen Seppo Kuitunen p p Sähköposti: Sähköposti: tai Ihastjärven Maa- ja Kotitalousseura ry Maa- ja Kotitalousseura on neuvontajärjestö, jonka tavoite on lisätä tietoutta kotitalouksien ruoka-, ravitsemus-, hyvinvointi-, puutarha- ja ympäristöasioissa. Järjestämme mm. riista-, sieni-, leivonta- ja ruoanvalmistuskursseja. Osallistumme yhdessä kylän muiden seurojen kanssa kyläretkien ym. yhteisten tapahtumien järjestämiseen. Meillä on myös vuokrattavana astiasto perhejuhliin. Emojärjestömme Maa- ja Kotitalousnaiset suuntaa yhä enemmän neuvontaa maaseudun pienyritysten kehittämiseen. Matkat erilaisiin maaseutu-, käsityö- ja kulttuurikohteisiin ovat kysyttyjä. Keväisin järjestetään suosittu taimenvaihtoilta. Maa- ja Kotitalousnaisten Keskus julkaisee Koti- lehteä, jonka aiheita ovat mm. leivonta, ruoka, parisuhde, lastenhoito, käsityö ja puutarha. Lehtitilaukset Maija Liehu p Puheenjohtaja Elina Lappalainen p Peisinkorven Erä ry Peisinkorven Erä ry on n. 30 jäsenen aktiivinen metsästysseura keskellä Ihastjärven kylää. Metsästysaluetta seuralla on n hehtaaria. Toimintaajatuksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä, riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa, turvata harrastusmahdollisuudet jäsenille sekä tehdä metsästystä tunnetuksi harrastuksena. Keskeisenä periaatteena on yhteistoiminta koko kylän ja sen asukkaiden kanssa sekä nuorisotoiminta. Seura on mukana myös jahtikauden ulkopuolella erilaisten tapahtumien järjestelyissä yhteistyössä Ihastjärven Kylä ry:n, Ihastjärven koulun ja sen neuvottelukunnan kanssa. Puheenjohtaja Rahastonhoitaja Janne Kovanen Antti Haponen p p Sähköposti: Peisinkorven Erän kota Ihastjärven metsästäjien majalla laskiasiriehaa 02/2006 Muut alueella toimivat metsästysseurat Pyydyslupien hinnat: Verkko 2,50 e (kork. 3 m, pit. 30 m) Katiska 1,25 e Pitkäsiima 2,50 e /100 koukkua Uistin 15 e /vapa Nuotta 25 e Rapumerta 1,25 e /2 kpl mertoja Pyydyslupia myyvät: Esko Hänninen Pullialanniementie 3 Sauli Hänninen Korteniementie 2 Hannu Lappalainen Korteniementie 23 Seppo Kuitunen Kivimäentie 15 Petri Kovanen Rasiahontie 19 Heikki Kantanen Heikki Seppänen Lisätietoja osakaskunnan asioista antaa tarvittaessa puheenjohtaja Heikki Seppänen, puh Sihteeri Pia Pylvänäinen p Sähköposti: Mikkelin Riistamiehet ry Puheenjohtaja Pekka Lampinen p Sähköposti: Osakaskunnan vuosikokous pidetään vuosittain maaliskuun viimeisenä lauantaina Ihastjärven metsästysmajalla klo14. Kovala-Vanhalan Erä ry 26 27

15 Kerhotoiminta Kyläläisen suunvuoro Mikkelin 4H-yhdistys Mikkelin maaseurakunnan toimintaa MUUTTO KAUPUNGISTA KORPEEN Ihastjärven kerho kokoontuu Ihastjärven koululla torstaisin klo Tämän kevään viimeinen kerhopäivä on Tarkemmin 4H yhdistyksen toiminnasta ja ensi syksyn kerhotarjonnasta saa tietoa nettisivuilta tai ottamalla yhteyttä Mikkelin 4H yhdistykseen: Pia Saloviin p Tarja Kauppinen p tai sähköpostitse Käsityökerho Kylän käsityökerho kokoontuu syyskuusta huhtikuuhun noin joka toinen torstai-ilta rentouttavan yhdessäolon ja vaihtuvien teemojen merkeissä. Lisätietoja Pia Kontiolta p Päiväkerho 3-5 v. / Perhekerho Kokoontumispaikkana kerhoilla on Ihastjärven koulu. Päiväkerhoon pääsevät 3 vuotta täyttäneet lapset. Kahden tunnin mittainen kerhopäivä pitää sisällään mm. hartaushetken, leikkiä, laulua ja askartelua sekä tietysti eväshetken. Uudet kerholaiset ovat tervetulleita mukaan. Jotta kerhotoiminta jatkuu syksyllä, toivotaan kerhoon runsaampaa osanottoa tänä vuonna kerhossa on käynyt 5-6 lasta. Perhekerhossa on lapsille ja aikuisille sekä omaa että yhteistä ohjelmaa. Perhekerho kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Lasten ohjelma koostuu päiväkerhon ohjelmasta ja aikuisille on järjestetty mm. erilaisia vierailijoita. Perhekerhon päätteeksi on kahvi- /mehuhetki pienellä maksulla. Ensi syksyn kerhoon ilmoittautuminen mennessä lastenohjaajille kerhoon tai p sähköpostitse Päiväkerhon / perhekerhon tämän kevään viimeinen kokoontuminen on ma klo Mikäli sinulla on kysyttävää päiväkerhon / perhekerhon toiminnasta tämän kevään aikana, otathan yhteyttä vs. lapsityönohjaaja Ritva Keituri puh tai Diakoniatoiminta Ihastjärven alueen diakonissa Eija Ormala puh tai Ensi kosketus ihastjärveen Kaunis äitienpäivä, lämpöä n. 20 astetta ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Oli vuosi Alla avo-cadillac ja mutkainen tie. Tien päässä Ihastjärven Pullialan kylä, maalaismaisema ja kaunis vanha maatila myytävänä. Aamun Länsi-Savo oli edessä ja yhtäkkiä katse kiinnittyi myynti-ilmoitukseen, jossa oli kuva kauniista maalaistalosta. Vanha 100 v. maatila kohtuuhinnalla. Iso tila oli pilkottu, vain yksi hehtaari oli tilasta jäljellä. Ajo-ohjeessa 27 km Mikkelin torilta Ihastjärvelle päin. Vähän hirvitti. Päätettiin silloisen avovaimon (jäljempänä vaimo!) kanssa, huolimatta matkan pituudesta lähteä tarkistamaan josko paikka olisi niin kiva, että työmatkan pituudella ei ole väliä. Kummallakin on työpaikka Mikkelissä. Ainakin myyntiilmoitus lupaili paljon... Oltiin ajettu n. 20 km Mikkelistä kun asfaltti loppui. Tuntui ettei tie loppuisi koskaan. Meinattiin jo kääntää Cadillacin keula kohti Mikkeliä, mutta päätös mikä päätös - paikka oli nähtävä. Olo oli kuin olisi kotiin tullut. Piha oli laitettu hyvällä maulla, kaksikerroksinen kaunis aitta heti tien laidassa ja päärakennus kutsui sisälleen. Paikka oli juuri sellainen kuin olimme kuvitelleet. Vanhan hirsitalon sisällä huokui eletty arvokas elämä. Yritimme vaimon kanssa peitellä innostustamme. Olimme myytyjä. Tarjous sisään ja odottelemaan lopputulosta. Jonkun ajan päästä välittäjä soitti iloisesti kertoen, että paikka on meidän. Voi sitä riemun tunnetta. Muutimme Ihastjärvelle heinäkuun alussa Uusi koti Ihastjärvellä Ostamamme kiinteistöjen kunto on osoittautunut hyväksi. Ne osasivat ennen vanhaan rakentaa. Ainut mitä on tarvinnut tehdä on päärakennuksen yläpohjan eristyksen lisääminen ja ulkorakennusten maalaustyöt. Vähällä on päästy, knok knok (koputetaanpa puuta...). Saunamme sijaitsee vanhaan tyyliin erillisrakennuksessa. Talvipakkasella on kiva kipitellä lumista polkua pitkin saunan lämpimään, ottaa kunnon löylyt ja istuskella ulkosalla jäähyllä tähtitaivasta tuijotellen. Ei muuten näkynyt kaupungissa tähtitaivas kuten näkyy Ihastjärvellä! Ei ylimääräistä valosaastetta, vain silloin tällöin vilahtelevat autonvalot kylätiellä. Päivääkään emme ole muuttoa korpeen katuneet. Elämä pienellä kylällä on leppoisaa verrattuna kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. En tarkoita etteikö täälläkin tapahtuisi. Aktiviteetteja on ihan riittävästi tarjolla, jos vain on aikaa ja tahtoa osallistua. Ja luontoa piisaa ympärillä, josta löytyy aina lisää uusia aktiviteetteja. Maisemat ovat mahtavat. Kotimme lähellä on vanha myllymiljöö, jossa on kuvattu osa elokuvasta Ulvova mylläri. Myllyltä avautuu suuri ja mahtava Kyyvesi. Meillä on kaksi pikkupoikaa, jotka saavat kasvaa ihanteellisessa ympäristössä. Tekemistä keksitään ja sitähän riittää. Milloin tehdään maja pellon reunaan tai kiivetään linnakevuorelle. Työmatkat taittuvat leppoisasti, ja halvalla. Matka Ihastjärven pohjoiskyliin on pitkähkö, mutta sen ajaa kaupunkiin nopeusrajoitusten mukaisestikin reilussa 20 minuutissa. Eipä taida isommassa kaupungissa pitkää matkaa tuossa ajassa ajaa. Tien kunnossapito voisi tietysti olla astetta parempaa, mutta on se vielä ollut ajokunnossa. Itselläni on toimistotyö, joka on aika ajoin kiivastahtista; asioita tulee ja menee, päätöksiä pitää tehdä. Kun työpäivä on ohi, sitä nollaa päätään kotiin ajellessa. Frank Sinatra cdsoittimeen ja matka taittuu. Tai AC/DC, fiiliksien mukaan. Ja aamulla sitten heräillään työmatkalla uuteen työpäivään. >> 28 29

16 Minulle oli yllätys miten hyvin verottaja tulee vastaan työmatkakorvauksissa. Vaikutus veroihin on merkittävä tiputtaen matkakuluja tuntuvasti. Kiitokset vaan verottajalle syrjäseutujen asuttamisen tukemisesta! Tämä on tärkeä ja hyödyllinen kädenojennus valtiovallalta. Aktiiviset kyläläiset Ihastjärveläisiin on ollut helppo tutustua, leppoisaa väkeä. Erityiskiitos naapurin Osmolle, joka kovasti auttoi kylälle sopeutumiseen. Ja auttelee sekä antaa vinkkejä edelleen. Näitä Osmoja on eri puolella laajaa Ihastjärveä. Tuleville uusille kyläläisille löytyy varmasti tukea ja apua, jos apua kaivataan! Vajaan 7 km päässä on kaunis vanha kyläkoulu, jossa on hyvä opetus ja hyvä meininki. Koululla on jatkuvuutta. Ennusteet näyttävät hyvältä, mutta uusia ihastjärveläisiä kaivattaisiin. Koululla on iltapäiväkerho, jossa esikoululaiset ja alaluokkalaiset voivat turvallisesti viettää aikaa leikkien ja askarrellen äitiä tai isiä odotellessa. Myös koulu osallistuu aktiivisesti kylän kehittämiseen ja -toimintaan. Niin on ollut ennen ja niin tulee olemaan jatkossakin. Se on sitä Ihastjärven henkeä. Yhtenä isona moottorina aktiivisuuteen on Ihastjärven kyläyhdistys, jolla on pitkät perinteet. Se julkaisee tiedotteita ja kylälehteä, joten eipä pysy kyläläinen pimennossa kylän tapahtumista! Lisäksi kyläyhdistys järjestää erilaisisia tilaisuuksia; tarjolla on infotilaisuuksia tai jos haluaa katsella hullun hauskaa näytelmää, sellaistakin on tarjolla. Ja tietenkin kyläläisten toteuttamana. Ihastjärvellä on monimuotoista yritystoimintaa; hunajasta ja polttopuista tig-hitsaukseen. Melkeinpä kaikkea maan ja taivaan väliltä. Palveluja on siis saatavissa läheltä, ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Vaimo ja minä suosittelemme varauksettomasti uutta elämää korvessa. Asiat ovat valintoja, kaikissa niissä on hyvät ja huonot puolet. Mielestämme, jos asiana on asuminen, plussia on huomattavasti enemmän kuin miinuksia. Suosittelemme! Marjo Kukko ja Kai Möller Ihastjärven uudisasukkaat Koululaisten kulmaus 30 31

17 Taloushallinto Kirjanpito, veroilmoitukset, palkanlaskenta, maksuliikenne, yritysten perustaminen jne. Merja Salo Yksityistieasiat TIKO Tieisännöitsijä Merja Salo Tieyksiköinnit, toimitusmiestehtävät, taloushallinto, kokoukset, koulutus ja konsultointi. Vuokrattavana telttakatokset 2 kpl, kooltaan 4m x 4m puh Ihastjärven kyläyhdistys ry Sähköpalvelu Juha Hänninen t:mi puh sähköposti:

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Sirkka. KYLÄTIEDOTE nro 2/2014. Mäntyranta-Honkalan kyläyhdistys ry:n. Puheenjohtajan palsta

Sirkka. KYLÄTIEDOTE nro 2/2014. Mäntyranta-Honkalan kyläyhdistys ry:n. Puheenjohtajan palsta Mäntyranta-Honkalan kyläyhdistys ry:n KYLÄTIEDOTE nro 2/2014 Puheenjohtajan palsta Jo joutui armas aika ja suvi suloinen... Kevätkauden juhlat on pidetty: lakkiaiset ja ammattiin valmistuneet huomioitu

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä)

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä) 3/2014 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista - Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Suinulan Sanomat. Suinulan kyläyhdistys ry:n tiedotuslehti N:o 2/2015 Kalastusasiaa

Suinulan Sanomat. Suinulan kyläyhdistys ry:n tiedotuslehti N:o 2/2015 Kalastusasiaa Suinulan Sanomat Suinulan kyläyhdistys ry:n tiedotuslehti N:o 2/2015 Kalastusasiaa Aiemmin esillä ollut Kuorevesi-järven kalastusyhtymä on saanut lisää mukaantulijoita. Nyt ovat mukana Suinula, Kavala,

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011 Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely kevät 2011 Vastaajamäärä yhteensä 32 kpl. Vastaajien ikäjakauma Ikä Vastaajien lkm % Alle 20 v. 0 0 21-25 v. 0 0 26 30 v. 3 10,0 31 35 v. 0 0 36

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 Puheenjohtajan palsta Hei kaikille venesjärveläisille ja lehden lukijoille. Nyt se ISOKESÄ vihdoin alkoi. Niin ainakin omat lapset sanoivat

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi.

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi. Jäsentiedote 11.10.2010 Iloiset syksyn toivotukset jäsenistöllemme! Vaikka viimeiset lehdet putoilevatkin jo puista, ei yhdistyksemme siirry talviunille. Porhallamme iloisesti kohti joulua ja syksyn ja

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena?

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena? aina mielenkiinnon kohteena? Istut kotona kaikessa rauhassa sohvalla. Tv:stä alkaa juuri uutiset ja lapset leikkivät vauhdikkaasti huoneessaan. Piip-piip-piippiip! Äkkiä hakulaitteesi alkaa hälyttää ja

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät.

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät. Käsikirjoitus Yhdistyksen kokouksen -video -esitykseen. Kaupunginosayhdistyksen perustamiskokouksen asialista: Kop, kop, kop 1. Kokouksen avaus Avaaja Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Eeva Snellman: Jätkän tie ja Aalto-reitin esittely 1 EU -

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT RY:N JÄSENLEHTI

KESKI-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT RY:N JÄSENLEHTI KESKI-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT RY:N JÄSENLEHTI Viestikyyhkysen sisältö: Puheenjohtajan pulinoita.3 Perhehoidon rekrykamppanaja...4-5 Jäsentuotteemme: Mustaharakka,pelikortit..6 Hupparit,T-paidat...7 Miltä

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä on mökkiläisten perustama yhteisö Itä-Lapissa, Sallan kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla Naruskajärvellä. Kalastusyhtymä

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-

Lisätiedot