yk:n Lapsen oikeuksien päivän teemana romanilasten koulunkäynti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "yk:n Lapsen oikeuksien päivän teemana romanilasten koulunkäynti"

Transkriptio

1 Y H T E I S K U N T A A P A L V E L E V A E R I K O I S L E H T I Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika joulukuu 2007 helmikuu 2008 Nro 4/2007 urheiluliikkeen myyjä Mertsi Berg Suksien myyminen sujuu helsinkiläiseltä Mertsi Bergiltä hyvin. 22-vuotias merkonomin koulutuksen hankkinut Mertsi on töissä urheiluliikkeessä Vallilassa. Siellä hänen työtehtäviinsä kuuluu suksikaupan lisäksi monenlaisia töitä. Puolen vuoden työpesti tuttuun kauppaan aukesi työharjoittelun kautta. Työ on mukavaa. Täällä olisi kiva olla töissä pidempäänkin, Mertsi Berg miettii jatkopestin mahdollisuutta. Romanien työllistymisen tueksi on valmistunut opas Palkkaisinko romanin. Uudessa oppaassa kerrotaan romanikulttuurista ja annetaan tietoa romanien koulutus- ja työmarkkina-asioista. Lisää aiheesta sivuilla 6 ja 8-9. yk:n Lapsen oikeuksien päivän teemana romanilasten koulunkäynti kuva: markku mattila Lasten oikeuksien päivän teemana Suomessa oli romanilasten oikeus koulunkäyntiin. Teemapäivää vietettiin Lasten oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeusasiakirja. Se takaa kaikille lapsille oikeuden koulutukseen, terveyteen, tasa-arvoon ja turvaan - sopimus on velvoittava asiakirja. Vaikka Suomi on kansainvälisissä vertailuissa koulumenestyjien maa, pelkän peruskoulun loppuunsaattaminen on romanivähemmistöllemme haaste. Teema on ajankohtainen, paitsi julkisuudessa käydyn romanikeskustelun vuoksi, myös lähestyvän YK:n lapsen oikeuksien komitealla jätettävän neljännen maaraportin vuoksi. Suomi on saanut jokaisen maaraporttinsa yhteydessä huomautuksia siitä, että romanilasten oikeus tasa-arvoiseen koulutukseen ei toteudu. Suomi jättää seuraavan maaraporttinsa heinäkuussa Suomen UNICEF on suunnitellut päivää yh- dessä romaniyhteisön kanssa. Mukana on ollut Romaniasiain neuvottelukunta, Etelä-Suomen läänihallitus, Opetushallitus sekä Romano Missio. Päivän teeman avulla tuotiin esille romanilasten koulunkäynnin haasteita ja asiasta jätettiin yhteinen vetoomus, joka sisälsi kehittämisehdotuksia sektorille. opetusopettajiin ja romanilasten vanhempiin, jotta kaikki yhdessä varmistaisivat romanilasten tasapainoisen Päivää edelsi postikorttikampanja samalla teemalla. Kortin valokuvan on ottanut valokuvataiteilija Irmeli Huhtala. Kortti lähetettiin vastaanottajalle ja sillä vedottiin päättäjiin, koulunkäynnin. änään minut saatettiin kouluun. Huomenna menen itse Koulunkäynti on jokaisen lapsen oikeus.

2 2 ROMANO BOODOS /2007 ROMANO BOODOS / nuoret ja tulevaisuus Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Siitä, miten eheiksi, vastuunkantaviksi ja osaaviksi he kasvavat, riippuu millaiseksi meidän vanhempien ihmisten tulevaisuus muodostuu. Siitä riippuu myös romaniyhteisön tulevaisuus. Siksi lasten ja nuorten elämään tulee luoda riittävästi tasapainoa ja mahdollisuuksia. Suurin osa nuorisostamme voi hyvin ja heillä on hyviä suunnitelmia elämänsä ja tulevaisuutensa suhteen. Kaikki eivät kuitenkaan voi hyvin. Meitä kesän ja syksyn aikana kohdanneet järkyttävät väkivallanteot, joista viimeisimpänä Tuusulan koulusurmat, laittavat kysymään, mikä saa nuoret toimimaan näin. Yhteisöllisyyden katoaminen, yhteiskunnan kovenevat arvot ja kasvava ahdistuneisuus koskettavat niin romanikuin kantaväestönkin aikuistuvia nuoria. Kilpailuyhteiskunta asettaa normeja ja kasvavia vaatimuksia, joita voi olla vaikea toteuttaa. Lapset ovat kansallisaarre, johon tulee panostaa sekä aikaa että rahaa. Tärkein työ lapsen kasvatuksessa ja eteenpäin kannustamisessa tapahtuu perheissä, mutta paljon voidaan tehdä myös yhdessä. Äitini tapasi aina sanoa, että jos teet pienet asiat hyvin, isoilla asioilla on tapana järjestyä. Turvallinen koti, tarvittava apu esi- ja peruskouluun, opinto-ohjausta jatko-opintojen suhteen, työtä ennakkoluulojen vähentämiseksi ja työpaikkojen saamisen kynnyksen mataloittamiseksi ovat asioita, jotka saavat suuria asioita aikaan. Jyväskylässä toimivassa Romanit työelämään -hankkeessa on saatu konkreettisia tuloksia, jonka seurauksena paikalliset nuoret ja aikuiset ovat päässeet koulupolulla eteenpäin, saaneet työpaikkoja ja oppisopimuspaikkoja sekä muutama perustanut myös oman yrityksen. Romanikoulunkäyntiavustajia on valmistunut jo joitakin kymmeniä. Heistä moni on aloittanut tai aloittamassa työnsä eri puolilla Suomea tehtävänään tukea romanilasten koulunkäyntiä ja auttaa opinnoissa eteenpäin. Tampereellakin ensi vuoden budjettiin saatiin yksi tällainen kiertävä koulunkäyntiavustaja. Se ei ole paljon, mutta hyvä päänavaus tällä saralla. Peruskoulun lisäksi tärkeällä sijalla nuorten opinnoissa on ammatillinen koulutus, joka valmistaa ammattiin. Romanien koulutus- ja työvoimapolitiikka on liiaksi ollut vain kurssitusta, joiden perusteella ei saa ammattia ja työtä. Koulutukseen ja ammattiin ohjaavat valmentavat koulutukset sen sijaan ovat tärkeitä, koska niissä räätälöidään sopivia opinto- ja työkokemuspolkuja opiskelijoille ammatinvalintaan erikoistuneiden ihmisten kanssa. Paljon on jo tehty ja vielä enemmän on tekemättä. Kaikki lähtee kuitenkin yhteisön ja yhteiskunnan arvoista. Romaniyhteisön vastuulla on luoda oppimiseen kannustava ilmapiiri, joka avaa nuorille menestyksen mahdollisuudet. Yhteiskunnan pitää puuttua edelleen maassamme vaikuttavaan näkyvään ja piilevään syrjintään. Tämä viesti on kuultu myös oikeusministeriössä. Siellä virkamiehet selvittävät, miten syrjintälakia pitäisi kehittää. Nyt siinä laissa on vähän sitä ongelmaa, että olisi kiva, kun ketään ei syrjittäisi. Konkreettisesti ohjaavampaa vaikutusta lakiin pitää saada. Syrjintää pohditaan myös sisäministeriössä. Vuodenvaihteessa siitä on tulossa syrjintäasioiden superministeriö. Sen alle muuttavat etnisten suhteiden neuvottelukunta, syrjintälautakunta ja vähemmistövaltuutettu. Toivottavasti heidän yhteistyönsä alkaisi kantaa hedelmää niin, että nollatoleranssi etniseen alkuperään liittyvään syrjintään saataisiin Suomeenkin, jota pidetään Euroopassa romanipolitiikan mallimaana. Pian on taas joulu ja voi esittää monenlaisia toiveita. Itse toivon, että Suomessa lapset ja nuoret saisivat kasvaa ilmapiirissä, jossa he kokisivat toivoa siitä, että voivat itse vaikuttaa elämäänsä ja saisivat rohkeutta ja toivoa jatkaa pettymystenkin jälkeen. Synkkienkin päivien jälkeen koittaa parempi huominen. Siunattua lähestyvää joulunaikaa kaikille lukijoille, Leena Rauhala Romano Missio ry. Vilppulantie 2 C 4, Helsinki Puh. (09) , fax (09) HALLITUS 2007 JA 2008 puheenjohtaja, kansanedustaja yrittäjä yhdyshenkilö sosiaalineuvos projektijohtaja lehtori evankelista sosionomi (2007 loppuun) kulttuuriohjaaja (vars loppuun, varajä- Leena Rauhala Jeppe Isberg Unto Jääpuro Väinö Lindberg Tina Mäkelä Lauri Uljas Sami Valentin Paula Åkerlund Päivi Rask-Helin sen 2008 alusta) Anne Nurminen Brita Lamberg Pekka Lampinen KESKUSTOIMISTO Tuula Åkerlund Timo Jokela Mervi Pamukci Tuula Nyman Kimmo Ollikainen KENTTÄTYÖ Tuula Nyman PERHETYÖPROJEKTI Kimmo Ollikainen psykologi (varajäsen 2007 loppuun) ylitarkastaja (2008 alusta) ylitarkastaja (2008 alusta) toiminnanjohtaja talouspäällikko toimistosihteeri sosiaaliohjaaja projektipäällikkö sosiaaliohjaaja puh. (09) , GSM projektipäällikkö GSM PÄIVÄKUMMUN LASTENKOTI Hyväneula, Mieholantie 158, Hämeenkoski Puh. (03) , fax (03) Johtaja Helge Haapakoski, puh. (03) Sähköpostiosoite: KOTIMÄEN PIENRYHMÄKOTI Kotimäentie 213, Martinkylä Puh. (09) Fax. (09) Johtaja Mirva Timonen Sähköpostiosoite: ROMANINUORTEN OPISTORAHASTO Sampo Merkintä: Lahjoitus/opintorahasto tässä numerossa 90-vuotiasta Hiitolan Alppia juhlittiin 5 Ihmeiden kasvattajana 5 Romanien työllistymisen edellytyksiä selvitetään 6 Päiväkummun lastenkoti pian 50 vuotta 7 Kolumni: Ajatuksia junamatkalla 7 Työ on tärkeä osa elämää myös romaneille 8 Palkkaisinko romanin? 9 Sijaishuollossa vielä paljon tehtävää 10 Eeva Kuuskoski YTY ry:n pääsihteeriksi 10 Kotimäessä uitiin ja nautittiin kesän lämmöstä 10 Romanien poliittista osallistumista tulisi lisätä 11 RONK:n toimintakausi päättyy 12 Asuntoasiat esillä Tampereen romanileirillä 13 Toiminnanjohtajan palsta 15 Perhetukiprojektille toivotaan RAY:ltä jatkorahoitusta 15 Laulaja-pastori Arvo Survo romanimusiikin ystävä 16 Kriisit ovat osa elämää Romano Missio järjesti yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän kanssa lokakuussa koulutuspäivän kriisityöstä. Koulutukseen tuli tarvetta, kun romanikentällä viime kesänä tapahtui isoja ja vakavia tilanteita. Näihin tilanteisiin piti tavalla jos toisella osata vastata. Tuli tarve saada ns. ammatillisuutta jo tehtävään kriisityöhön. Kauniina syysaamuna kokoontui 24 henkilöä Helsingin seurakuntayhtymän tiloihin kriisikoulutukseen. Kouluttautujat ovat tavalla tai toisella kosketuksissa ihmisiin, joiden elämässä on ollut nk. kärjistymiä eli kriisejä. Tuolloin tuttu elämänjärjestys on rikkoutunut. Se hämmentää ja herättää erilaisia tuntuneita ja vaatii erilaisia voimavaroja. Koulutuksessa oli puhumassa sielunhoitoterapeutiksi valmistuva Seija Lindgren sekä poliisipastori Carita Pohjolan- Pirhonen. Kriisi ei ole sairaus Lindgren luennoi siitä, kuinka vaikeudet ja kriisit kuuluvat ihmiselämään. Kaikilla meillä on vaikeuksia elämässämme. Kriisi ei ole sairaus, mutta sairaus voi aiheuttaa kriisin, Lindgren kertoi. Kriisitilanteelle ominaista on sen arvaamattomuus ja uutuus, yhtäkkisyys sekä uhkaavuus. Tilanne on tuolloin poissa hallinnasta ja tavanomainen ongelmien ratkominen ei riitä. Pidämme ongelmiamme helposti henkilökohtaisena ja yksityisenä, emmekä huomaa, että jotkut asiat voivat kuulua tiettyyn ikään ja elämänvaiheeseen ja olla kaikille yhteisiä. Numero 1/2008 ilmestyy maaliskuun alussa. Lehteen tarkoitettujen materiaalien on oltava Romano Mission toimistolla viimeistään 1.2. Julkaisija: Romano Missio ry Kustantaja: Kotimaa-Yhtiöt Oy Romano Missio järjesti yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän kanssa koulutuspäivän kriisityöstä. Päiville osallistui henkilöitä, jotka ovat tavalla tai toisella kosketuksissa kriisiin joutuneiden ihmisten kanssa. Tämän tiedostaminen voi olla monelle helpotus, Lindgren jatkoi. Loppulauseina Lindgren esitti anteeksiantamisesta ja anteeksi saamisesta elämän mittaisen viisauden: Anteeksiantamisessa ja saamisessa on Jumalan rakkauden lohduttava ja parantava voima, joka tuo meille toivon tulevaisuudesta. Poliisipastori Carita Pohjolan-Pirhonen luennoi henkisestä tuesta omaisille kuoleman yhteydessä. Pohjolan-Pirhonen työskenteli 25 vuotta sairaalassa. Kuolema oli jo tuolloin tavalla jos toisella hänen työskentelyssään mukana. Nyt viimeiset kahdeksan vuotta hän on toiminut Helsingin kihlakunnan poliisissa poliisipastorina. Yksi hänen työtehtävistään on suruviestin vieminen koteihin. Kuolema voi olla yhtäkkinen tai ennalta tiedossa oleva. Jos Päätoimittaja: Tuula Åkerlund Toimitussihteeri: Paula Huhtala/ Kotimaa-Yhtiöt Oy Lehden ulkoasu: Valfrid Åkerlund/ Grafimus Oy asia on ennalta odotettavissa, sisäiseen valmistautumiseen on aikaa, vaikka kuolema on aina outo vieras. Yhtäkkinen kuolema voi olla monella tapaa traumaattisempi. Menetys on äkillinen. Puhu suoraan ja ole rehellinen Tunteiden läpikäymisestä Pohjolan-Pirhonen sanoo, että suru ja trauma on kohdattava tun- Koulutuksessa oli puhumassa sielunhoitoterapeutiksi valmistuva Seija Lindgren (kuvassa) sekä poliisipastori Carita Pohjolan-Pirhonen. Toimitusneuvosto: Henry Hedman, Tuovi Putkonen, Malla Laiti, Taina Cederström, Airi Markkanen. Etusivun kuva: Markku Mattila Tilaus- ja ilmoitushinnat: Vuosikerta 15 euroa, jäsenille jäsenetuna. Irtonumero 2 euroa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmotushinta 1 euro/pmm teen tasolla. Ihmismieli vastustaa kuolemaa ja surun läpi käyminen voi viivästyä. Henkisestä ensiavusta Pohjolan-Pirhonen kertoo, että suoraan puhuminen auttaa ymmärtämään tapahtunutta. Ei liikaa selittelyä, Painopaikka: Suomen Lehtiyhtymä, Riihimäki Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Vilppulantie 2 C Helsinki. Puh: (09) Telefax: (09) Mervi Pamukcin sähköposti: Internet: ISSN ei liikaa puhetta, ei hätäilyä. Rehellisyys on tärkeää keskusteltaessa omaisen menettäneen kanssa. Kun ollaan toimittamassa ns. henkistä ensiapua, on hyvä tietää, että surevan vastaanottokyky on rajallinen, huomautti Pohjolan-Pirhonen. Poliisipastori kertoi, kuinka tärkeä on sanattoman viestinnän osuus. Puhu mieluimmin liian vähän kuin liian paljon. Molemmat luennot herättivät paljon kysymyksiä ja moni toi konkreettisia esimerkkejä eri tilanteista. Päivän kokonaisuuteen oltiin tyytyväisiä ja lisää jäätiin odottamaan. Koulutus jatkui marraskuun lopussa, jolloin luennoi Irti huumeista ry:n edustaja sekä päihdetyöntekijä Taisto Blomerus. Tuula nyman

3 ROMANO BOODOS 4/2007 ROMANO BOODOS 4/ Piispa Simo Peura: Romaneilla ja valtaväestöllä samoja kipukohtia Lapun hiippakunnan piispan Simo Peuran mukaan valtaväestöllä on romanien kanssa monta yhteistä kipukohtaa, kuten kasvatuskysymykset, rikollisuus, ja päihteet. Hän puhui aiheesta Romanit ja kirkko neuvottelupäivillä Seinäjoella. Muutama kuukausi sitten käynnistyi keskustelu romaniväestön asemasta ja kulttuurista. Epäonnistunut tv-ohjelma sai pohtimaan, vahvistettiinko näin vain valtaväestön ennakkoasenteita. Samaan aikaan romanitaustainen poliisi herätti keskustelun romanikulttuurin kielteisistä puolista. Huolimatta keskustelun lähtökohdista, se voi lopulta palvella romanien pyrkimystä kohti tasavertaista kansalaisuutta, Simo Peura totesi. Mistä keskustelussa on lopulta kyse? Romanikulttuuri ja yhteiskunnan ongelmat Heinäkuun lopulla Helsingin Sanomat kertoi kokoontumisesta, joka liittyi Helsingin Diakonissalaitoksen järjestämään Kaalo-hankkeeseen. Romanimiehet pohtivat yhteisönsä nykytilaa. Nuorten ja vanhempien välinen kunnioitus on rappeutunut. Päihteet ja rikollisuus leviävät. Perheet eivät jaa kasvatusvastuuta kuten ennen. Osanottajien arvion mukaan romaniyhteisö ei ole koskaan Seurakuntien työntekijöitä ja romaneja kokoontui lokakuussa Seinäjoelle Romanit ja kirkko -neuvottelupäiville. Päivien tarkoituksena oli tukea romanien kanssa tehtävän työn kehittämistä seurakunnissa, löytää hyviä käytäntöjä ja ylipäänsä edistää kohtaamista romanien kanssa. Konkreettisin kysymys on, miten seurakuntien työntekijät voivat olla romanien tukena arjessa: Romanit ja kirkko neuvottelupäiville Seinäjoella osallistui mm. Seinäjoen seurakunnan diakoniajohtaja Otto Savolainen ja Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön johtaja Heikki Hiilamo. Päivillä etsittiin keinoja edistää romanien ja seurakunnan yhteistyötä. ollut tällaisessa kriisissä. Sen vuoksi on aika rakentaa siltoja ja avautua ulkomaailmalle. Miesten kommentteja lukiessa piispan huomio kiinnittyi kahteen seikkaan. Romanimiesten mainitsemat kipukohdat eivät ole vain romaniväestön ongelmia. Samat vaikeudet ovat tyypillisiä valtaväestön keskuudessa. Suomalaisessa yhteiskunnassa joudutaan kamppailemaan väestöryhmästä riippumatta kasvatuksen kysymysten, päihteiden ja rikollisuuden tuomien ongelmien sekä yhteisöllisen vastuun rapautumisen kanssa. Ongelmat koskettavat silti romaniväestöä muita syvemmin, koska ne murentavat romanikulttuuria kannattelevia tekijöitä, kuten vanhempien ihmisten kunnioitusta ja yhteisöllistä kasvatusvastuuta. Romaniyhteisö joutuu kysymään, mihin sen oma kulttuurinen identiteetti vastedes perustuu. Kyse on siis romanikulttuurin tulevaisuudesta, tiivisti piispa. Toiseksi uutisesta käy ilmi, että romaniyhteisön sisällä on halua rakentaa siltoja ja avautua ulospäin. Mikä valtaväestöön kuuluvien rooli voisi olla romanikulttuu- Romanit ja seurakuntien työntekijät pohtivat arkisia kohtaamisia lasten ja nuorten kasvatuksessa, vanhusten kanssa, perheiden ja parisuhteiden kysymyksissä eli kaikessa siinä, mikä seurakuntien tehtävään kuuluu, sanoi työalasihteeri Sami Puumala Kirkkohallituksesta. Keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset romanit poikkeavat muista romaneista siinä, että he tuntevat itsensä ensi sijassa suomalaisiksi, kun rin identiteetin eli itseymmärryksen pohdinnassa? Mikä olisi seurakuntien ja kirkon jäsenten tehtävä?, kysyi Simo Peura. Oikeaa tietoa ja yhteyksiä Seurakunnat voivat rakentaa monin eri tavoin yhteyttä eri väestönosien välille. Kutsumuksemme on olla yhteyden rakentajia ja rinnalla kulkijoita, ei lääkäreitä eikä tuomareita, korosti piispa. Ilmeistä on, että me valtaväestöön kuuluvat tunnemme edelleen huonosti romanikulttuuria. Sen vuoksi ensimmäinen tehtävämme on perehtyä romanien ajattelutapoihin ja ymmärtää niitä. Jotta se olisi mahdollista, romanien on kerrottava meille kulttuuristaan. Romanien tiedotusvälineissä julkisesti käymä keskustelu on ollut tarpeen, koska se on avannut muille romanien tapakulttuuria, suvun ja perheen merkitystä ja oikeuskäsitystä. Omassa toiminnassaan seurakunnat voivat hälventää romaneihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja rakentaa yhteyksiä eri ryhmien välille. Valtaosa romaneista on luterilaisen kirkon jäseniä. Meidän tulee kantaa heistä sama vastuu kuin muista jäsenistämme. Kirkon ja romanien yhteistyön alku, rasismin vastustaminen, on edelleen ajankohtainen tehtävä. Piispa Peura pitää Romanit ja kirkko opasta suurena apuna asiatiedon välittämisessä ja pelkojen poistamisessa. Koulutuksen tukeminen rinnalla kulkemista Toinen rinnalla kulkemisen muoto on romaniperheiden käytännön tukeminen. Koulutuksesta huolehtiminen on tehokkain keino edistää tasa-arvoa ja ehkäistä syrjäytymistä. Seurakunnat voivat tehdä paljon romanilasten ja nuorten sekä -aikuisten koulutuksen hyväksi. Asettuminen rinnalla kulkijaksi tarkoittaa sitä, että seurakunnat, niiden työntekijät ja vapaaehtoiset eivät jää ulkopuolisiksi kuuntelijoiksi romanien kulttuurista identiteettiä ja tulevaisuutta koskevassa keskustelussa. Apostoli Paavalin mukaan rakkauden kaksoiskäsky on kirjoitettu jokaisen ihmisen sydämeen, jossa se vaatii täyttämistään. Käsky kehottaa rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä kuin omaa itseä, piispa huomautti. Kristillisen elämäntulkinnan mukaan kymmenen käskyä ovat elämän oma laki. Se on yhteinen kaikille ihmisten kaikista eroavuuksista huolimatta. Neljäs käsky kehottaa lapsia kunnioittamaan vanhempiaan, mutta vaatii myös vanhempia huolehtiman lastensa ja nuortensa hyvinvoinnista ja kasvatuksesta. Romaniperheitä on siis aivan paikallaan kannustaa ja tukea koulutuksen kysymyksissä. Viides käsky korostaa, että elämä on Jumalan lahja. Emme monissa muissa maissa romanit korostavat kuulumistaan maailman romaneihin. Romanit haluavat tulla hyväksytyiksi tasa-arvoisina kansalaisina. Valtiotieteen tohtori Camilla Nordberg esitteli tutkimustaan neuvottelupäivillä. Koska suomalaiset romanit kokevat tunnetasolla olevansa ensisijaisesti suomalaisia, heille on tärkeää keskustella kansalaisten oikeuksista. Romaneille on esimerkiksi ollut merkittävää, että ministeriöihin on palkattu romaneja, jolloin heillä on omia edustajia yhteiskunnassa, Puumala pohti. Romanien ja luterilaisen kirkon yhteistyön alussa tärkeää oli rasismin vastustus. Kirkon rooli oli olla saa tuottaa lähimmäisellemme vahinkoa tai kärsimystä, vaan meidän on suojeltava häntä. Oikeutta ei kukaan saa ottaa omiin käsiinsä. Tämä koskee niin yksilöä, perhettä, sukua kuin koko yhteisöä. Kosto ei hyvitä eikä sovita, vaan johtaa tuhoon ja jatkuvasti syvenevään pahuuden kierteeseen. Kahdeksas käsky kehottaa varjelemaan toisen mainetta yksityisesti ja julkisesti. Sen vuoksi on tärkeää, että media pyrkii totuuteen ja avoimuuteen. Yhtä olennaista on, että oman kulttuurin kielteiset puolet tuodaan julki ja arvioidaan uudelleen. Sovinnon sanoma ja mahdollisuus Kirkon tärkein tehtävä käytävässä kulttuurikeskustelussa on tuoda esille sovinnon sanoma ja mahdollisuus. Käskyt ovat ja pysyvät voimassa. Ne osoittavat puutteemme. Uudistumiseen puolestaan tarvitaan aito katumus. Mitään uutta ei kuitenkaan synny ilman Jumalan armoa. Rakkauden kaksoiskäsky on suurin ja korkein käsky. Se on suurin, koska se on piirtynyt syvälle Jumalan luontoon ja mieleen. Se ohjaa kaikkea Isän Jumalan toimintaa. Rakkautensa vuoksi Hän lähetti maailmaan oman Poikansa. Hän on se toisen hyvää etsivä rakkaus, joka antoi itsensä uhriksi. Pojan uhrin ja ihmisrakkauden ansiosta ei enää tarvita muuta hyvitystä eikä kostoa ihmisten toimesta. Kristuksen sovittava voimansa ulottuu niin omiin kuin toisten synteihin ja pahoihin tekoihin. Koska Isä antaa meille anteeksi ja armahtaa, voimme olla sovinnossa sisartemme ja veljiemme kanssa, puhui Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura Romanit ja kirkko neuvottelupäivillä Seinäjoella. n sateenvarjo, suoja, joka asettuu heikomman puolelle tarvittaessa, kertoi Väinö Lindberg, joka on ollut mukana perustamassa Romanit ja kirkko -työryhmää. Lindbergin mukaan romanien ja kirkon yhteistyötä tarvitaan yhteiskunnassa, johon kuuluvat sekä vanhat vähemmistöt kuten romanit ja juutalaiset, että yhä lisääntyvä joukko eri kansallisuuksia ja kulttuureja. Romanit ja kirkko -neuvottelukunta on asiantuntijaelin, joka pitää yllä ja kehittää romanien ja luterilaisen kirkon yhteisiä kysymyksiä. Neuvottelukunnan tehtävä on tukea romanien jäsenyyttä seurakunnissa ja puolestaan tukea seurakuntia romanien parissa tehtävässä työssä. (KT) Helsingissä Alppilan seurakuntasalissa vietettiin sotaveteraani Albert Lundbergin 90-vuotissyntymäpäiviä. Albert tunnetaan romanien keskuudessa Kiiskin Manun ja Iitan poikana. Hiitolalaisten suvun vanhimman juhlaan saapui sukulaisia ja tuttavia eri puolelta Suomea. Juhlien puuhamiehenä toimi Tampereella asustava Allan Lundberg, Alpin edesmenneen Veeru-veljen poika. Halusin koota sukulaiset yhteen näin merkittävän juhlan kunniaksi. Alppi-setäni on sukumme vanhin elossa oleva läheinen. Yhdessä Hellevi ja Unelma -serkkujen kanssa suunnittelimme ja teimme tarvittavat järjestelyt. Olen todella mielissäni, että vieraita on tullut läheltä ja kaukaa, kertoi Allan iloissaan. Juhlat onnistuivatkin erin- Minä olen työssäni luokanopettajana joka päivä ihmeiden keskellä. Luokassani, ala-asteen kolmannella luokalla, on 24 pientä Jumalan luomistyön ihmettä. Jos jotakin olen työssäni oppinut, niin sen, että Jumala loi persoonia. Hän ei valmistanut tusinatavaraa eikä luonut kahta samanlaista lasta. Ajan saatossa olen oppinut käsittelemään lapsia yksilöinä, kallisarvoisina helminä, jotka Jumala on uskonut huomaani. Kun opiskelin opettajaksi, eräs taitava pedagogi neuvoi meitä: - Kun opetat ja kasvatat, pidä silkkihansikkaat käsissäsi. Myöhemmin olen ymmärtänyt pedagogin viisauden ja yrittänyt kunnioittaa lapsen persoonaa, sitä jotakin, jossa näen Jumalan kädenjäljen. Psalmissa 139 sanotaan, että minä olen ihme, suuri ihme. Yrittäkäämme kaikki muistaa se, kun kasvatamme lapsia, jotka ovat lahjaksi meille annettu. Silkkihansikkailla kasvattamista? 90-vuotiasta Hiitolan Alppia juhlittiin Mitä silkkihansikkailla kasvattaminen tarkoittaa? Minulle se on ollut rakkauden osoittamista ja rajojen asettelua. Jokaisella lapsella on oikeus kokea rakkautta ja hyväksyntää omana itsenään. Silkkihansikkailla kasvattaminen on mielestäni myös oikeaan ohjaamista. On välittämistä, kun lapselle kerrotaan, mikä on oikein ja väärin. Oikea rakkaus ei suhtaudu välinpitämättömästi lapsen rikkeisiin eikä suosi vapaata kasvatusta. Sanalaskujen kirjasta löytyy viisaus: Ohjaa lapsi heti oikealle tielle, niin hän vanhanakaan ei siltä poikkea. Tätä voidaan käyttää ohjeena sekä maallisissa kasvatusasioissa että hengellisessä mielessä. Lapsen omatunto kehittyy terveeksi, kun hän tietää, mikä on oikein ja väärin. Tässä me vanhemmat opetamme lapsiamme sekä sanojen välityksellä että omalla esimerkillämme. Paras opettaja on oma elämämme. On hyvä panna tavoitteeksi se, että yritämme elää niin kuin puhumme. Jos pohdimme sananlaskujen viisautta hengellisessä mielessä, siitä löytyy kehotus ohjaamaan lasta Jumalan tuntemiseen, joka suo hänelle valtavan turvan elämän tiellä. Se on syvää tietoisuutta: On olemassa Jumala, joka pitää minusta huolta kaikkina elämäni päivinä. Psalmista 139 löytyykin ihanat sanat: Sinä suojaat minua edestä ja takaa, sinä lasket kätesi minun päälleni. Silkkihansikkaat merkitsevät turvallisen aikuisen läsnäoloa, mutta myös sitä, ettemme kiellä lapselta turvaa, joka löytyy Taivaallisen Isän suojasta. Mitä peilimme heijastaa? Opettajana olen huomannut, että minä olen ollut lapsille peili, josta he ovat katsoneet, millaisia he ovat. Olenkin joutunut miettimään, mitä minun peilini heijastaa. Lapset peilaavat ilmeitämme, eleitämme ja sanojamme. Sanaton viestimme kertoo heille pettämättömän totuuden. Kokevatko lapset, että välitämme heistä aidosti ja että heidän ongelmansa ovat meidänkin ongelmiamme? Mitä he kokevat lähellämme? Voiko meidän peilimme heijastaa Albert Lundbergin 90- vuotisjuhlia vietettiin lokakuussa suurella joukolla. Juhliin mahtui paljon laulua ja muistoja Karjalan Hiitolasta. omaisesti. Tunnelma oli iloinen ja tunteikas. Sali oli täynnä Hiitolan muistoja ja lauluja. Ystävät kertoivat yhteisistä elämän vaiheista ja Alpin kanssa koetuista iloista ja suruista. Alppi näki päivän valon ensi kertaa Hiitolassa Samana vuonna Suomi itsenäistyi. Lundbergin lähisuku oli suuri. He elivät Karjalassa siihen asti, kunnes sota vei miehet rintamalla ja muut joutuivat lähtemään evakkoon. Alppi oli sodassa yli neljä vuotta. Siellä vietettiin joulujakin. Alpin sotamuistot ovat koskettavia. Huomisen epävarmuus ja pelko olivat ainaiset seuralaiset. heille lämpöä, läheisyyttä ja turvallista huolenpitoa, niin että heidän minäkuvansa kehittyisi terveeksi? Jos näemme lapsen arvon Jumalan näkökulmasta, tiedämme, että he ovat meille annettuja lahjoja, suuria ihmeitä, joita kohtelemme sen mukaan. Kun meidän peilimme heijastavat rakkautta ja välittämistä myös asettamalla rajoja, lapset korvaavat sen tuhatkertaisesti takaisin. Kukaan ei osoita vastarakkautta ja hyvää käytöstä niin aidosti kuin lapsi, joka on saanut sitä itse kokea. Tähänkin pätee Pyhän Kirjan sana: Mitä me kylvämme, sitä me niitämme. Toki on syytä muistaa, että kasvatuksessa onnistuminen ei riipu yksinomaan meistä. Jokainen lapsi saa synnyinlahjanaan perittyjä ominaisuuksia, joita taitavinkaan kasvattaja ei aina pysty ohjaamaan oikeaan. Siksi kasvattajakin saa olla armollinen itseään kohtaan. Me kaikki teemme virheitä, joista voimme myös oppia. Koskaan ei ole liian myöhäistä osoittaa rakkautta ja ohjata lasta oikeaan. Kasvun tiellä me kaikki Alpillakin oli monia läheltä piti -tilanteita. Hän selvisi niistä kuin ihmeen kaupalla Jumalan varjeluksella. Alpin sisarusparvesta suurin osa on elänyt yli 90-vuotiaaksi. Heidän erikoisena luonteenpiirteenään on ollut huumori ja siitä versova valoisa elämänasenne. Niillä avuilla on selvitty kiperimmistäkin tilanteista ja päästy läpi myrskyistä kadottamatta elämän kipinää. Alppikaan ei ole valittajaluonne. Hän on tyytyväinen elämäänsä eikä murehdi turhista. Alppi asuu Pasilassa palvelutalossa. Hänestä pitää huolta sairaalassa työskentelevä Anja Fors. Anja käy säännöllisesti Alpin kotona ja hoitaa kaikki tarvittavat asiat. Juhlissa iloittiin siitä, että Luoja on antanut Alpille pitkän iän ja saamme pitää hänet vielä keskuudessamme. Alpin ryhdikäs olemus ja iloinen nauru piirtyi varmasti kaikkien juhlijoitten mieleen. Romano Missio haluaa myös onnitella Albert Lundbergiä ja toivottaa Jumalan siunausta, iloa ja terveyttä! Tuula Åkerlund Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä Ps 139:14 Ihmeiden kasvattajana olemme keskeneräisiä, mutta halutessamme voimme tutkia itseämme ja antaa myös Jumalan tutkia meitä. Psalmi 139 päättyy sanoihin: Tutki minut Jumala, katso sydämeeni. Koettele minua, katso ajatuksiini. Katso, olenko vieraalla, väärällä tiellä, ja ohjaa minut ikiaikojen tielle. Ritva Himanka luokanopettaja, oto-evankelista Oulu

4 ROMANO BOODOS 4/2007 ROMANO BOODOS 4/ Malla Laiti Työttömien ihmisoikeuspäivillä Järvenpäässä: Romanit eivät ole yhdenvertaisia työmarkkinoilla Toteutuuko romanien yhdenvertaisuus työmarkkinoilla? Ainakaan vielä tällä hetkellä romaneja ei kohdella tasavertaisesti suhteessa valtaväestöön. Jää nähtäväksi, miten hyvin tämä tavoite saavutetaan. Suomessa on noin romania, joista lähes 50 % on työttöminä. Yksi syy yhdenvertaisuuden puuttumiseen työmarkkinoilla on romanien heikossa koulutustaustassa. Romaninuorilla ei ole mallia eri ammateissa toimimisesta. He eivät välttämättä miellä, mitä erilaisissa ammateissa toimivat tekevät ja siksi he eivät osaa hakeutua itseään kiinnostavaan ammattiin. He eivät myöskään saa riittävästi tukea peruskoulussa eikä jatko-opintoihin hakeutumisessa. Romaninuoret vaativat opintoohjaajilta enemmän aikaa, jotta he saisivat riittävästi tiedon jatko-opintojen tarjoamista mahdollisuuksista. Romanit suhtautuvat työllis- tymiseen myönteisesti. Vuonna 1994 tehdyn kyselyn mukaan kaksi kolmesta romanista halusi koulutukseen ja työelämään. Tämä halu on lisääntynyt viime vuosina. Lähes joka viikko romanit kyselevät koulutus- ja työpaikkamahdollisuuksista myös läänin alueellisesta romaniasian neuvottelukunnasta. ROM-EQUAL -hanke tukee opiskelua Työministeriö on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on kartoittaa niitä esteitä, joita romanit kohtaavat työmarkkinoille pyrkiessään ja etsiä tapoja, joilla romanien pääsyä työmarkkinoille voitaisiin edistää ja tukea. Selvityksen toteuttaa ulkopuolinen yritys, Helsingin kauppakorkeakoulun alaisuuteen kuuluva HSE Executive Education Oy, jolla on pitkä kokemus muun muassa työllisyyteen liittyvien selvitysten toteutuksesta. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu romanien edustajia. Tuloksista ja kehittämisehdotuksista raportoidaan keväällä Euroopan sosiaalirahaston, opetusministeriön ja TE-keskusten rahoittama ROM-EQUAL -hanke on kehittänyt toimintamallin, joka auttaa romaneja selviytymään ammatillisista opinnoista aina valmistumiseen asti. Opiskelu on työvoimapoliittista koulutusta, joka aloitetaan ohjaavalla koulutuksella. Alussa keskitytään mm. itsetunnon kohottamiseen, omien kykyjen löytämiseen ja opiskelutaitojen opettelemiseen. Varsinainen koulutus tapahtuu siten, että opiskelija on viikoittain kaksi päivää lähiopiskelussa ja kolme päivää työharjoittelussa. Työharjoittelupaikalla mentori ohjaa opiskelijaa käytännön asioissa. Opettajille on annettu tietoa romanikulttuurista sekä kerrottu opiskelijoiden arkielämän ja koulutuksen yhteensovittamisesta. Miksi työllistyminen on vaikeaa? Yhtenä syynä vaikeaan työllistymiseen ovat työnantajien ennakkoluulot. Ennakkoluulot ja syrjintä ovat edelleenkin romanien arkea. Myös koulutetut romanit kohtaavat vaikeuksia työmarkkinoille sijoittumisessa. Monien ammatillisessa koulutuksessa olevien romanien on vaikea saada edes työharjoittelupaikkoja. Joidenkin koko koulutus on päättynyt siihen, etteivät he ole saaneet opintoihin kuuluvaa työharjoittelupaikkaa. Kolmen romaneihin kohdistuvan EQUAL-hankkeen yhteistyönä on tehty opas Palkkasinko Romanin? Opas romanien kouluttajille,koulutuksen järjestäjille ja työvoimaviranomaisille. Opas antaa hyödyllistä tietoa kouluttajille ja työvoimahallinnon virkailijoille. Esimerkiksi romaninaisen asu ei estä työntekoa. Molemmanpuolisella joustavuudella selvitään erilaisista tilanteista. Koko suku ei tule työpaikalle, kunhan romani perehdytetään työhön kuten muutkin työntekijät. Käytännön kokemukset tarjoavat parhaimman muutoksen asenteiden muuttumiselle. Asenteiden muuttuminen vie pitkän ajan, vaikka muutosta onkin jo näkyvissä. Mitä jo tehdään? Suomessa 95:een työvoimatoimistoon on nimetty romaniasian yhdyshenkilö. Yhdyshenkilö on työvoimatoimiston virkailija, jonka tulisi jakaa tietoa muille virkailijoille romaniasioista. Yhdyshenkilö kaipaa kuitenkin myös itse tietoa romanikulttuurista voidakseen täyttää tehtävänsä. Tällaista koulututusta on heille osittain jo järjestettykin. TEkeskuksissa heille suunnitellaan tarkennettua työnkuvaa. Tulevaisuudessa yhdyshenkilöt voivat olla enemmän auttamassa romaneja työllisyysasioissa. EQUAL-hankkeet ovat herättäneet romaneilla uskon mahdollisuuksiin kouluttautua aina ammattiin asti. Työministeriössä on aloitettu tutkimushanke, jonka nimenä on Romanien työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen ja työhallinnon rooli työllistämisessä. Tutkimus valmistuu toukokuussa Sen tuloksista laaditaan kehittämisehdotuksia, joissa hyödynnetään EQUAL-hankkeiden malleja ja tuloksia. Romanien työllistymisen edellytyksiä selvitetään Mitä pitäisi tehdä? Työvoimapoliittista koulutusta romaneille tulisi lisätä, koska se on tässä vaiheessa lähes ainut koulutusmuoto, jonka kautta romanit saavat ammatillisen pätevyyden. Yleisiin romaneja koskeviin asenteisiin tulisi vaikuttaa. Medialla on suuri valta tässä asiassa. Sanotaan, että televisio antaa yhteisölle julkiset kasvot. Työnantajat ovat tavallisia ihmisiä, joiden ennakkoluulot eivät väisty, jos media viljelee asenteita ruokkivia ohjelmia. Monimuotoisuus työpaikalla on kaikkien etu ja ihmisten erilaisuus tulee ottaa huomioon. Nämä lauseet ovat hienoja, mutta ne pitäisi toteuttaa myös käytännössä. Romanien identiteetti yhteiskunnan jäsenenä rakentuu nykyisin kolmesta osasta: elämisestä Suomen kansalaisena, ulossuljettuna ja romanina. Malla Laiti on itse romani ja työskentelee suunnittelijana Etelä-Suomen lääninhallituksessa sekä Etelä-Suomen läänin alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan sihteerinä. Tärkeällä sijalla selvityksessä on romanien omien näkemysten kartoittaminen työhallinnon tarjoamista palveluista ja muun muassa työmarkkinoille sijoittumisen esteistä. Näitä näkemyksiä kootaan sekä romanihenkilöiden haastattelujen että kyselyn avulla. Vapaaehtoinen kysely kohdistetaan erityisesti työttömänä työnhakijana oleville romaneille. Kysely toteutetaan lähikuukausina työvoimatoimistojen avustuksella siten, että työttömillä romaneilla on työvoimatoimistoissa käyntien yhteydessä mahdollisuus vastata nimettömänä työvoimaneuvojalta saatavaan kyselylomakkeeseen. Kyselylomake suljetaan kirjekuoreen ja palautetaan suoraan tutkimuksen toteuttajan osoitteeseen. Kyselyn kautta kerättävä aineisto käsitellään luottamuksellisena ja tulokset esitetään kootusti siten, etteivät yksittäisten romanihenkilöiden vastaukset ole millään tavoin tunnistettavissa. Romanien näkemysten esille tuominen on ensiarvoisen tärkeää romanien työmarkkina-aseman parantamiseksi. Tutkijat toivovat myönteistä suhtautumista kyselyyn ja runsaasti palautettuja vastauksia. n Päiväkummun lastenkoti pian 50 vuotta Päiväkummun lastenkodin 50. toimintavuosi käynnistyy vuonna Sitä odotellessa pihassa seisovat koivut, tammet ja vaahterat ovat pudottaneet syksyn tuiverruksessa kesävarustuksensa ja vihreä nurmikko on saanut peitokseen monivärisen lehtien kirjon. Harmauden ja hämärän rajamailla kotimme sisällä vallitsee kuitenkin iloinen ja pirteä meininki. Äskettäin saimme joukkoomme kolme uutta lasta, joten kaikilla on uusia haasteita, niin lapsilla kuin henkilökunnallakin. Päiväkumpu on ollut lähes koko vuoden ajan täynnä iloisia ja energisiä lapsia. Vuoden 2006 käyttöaste oli 99,2 %, ja sama suunta jatkui myös vuonna Vuoden 2007 painopistealueena ovat lapset ja hoitotyön laatu. Hoitohenkilöstö on aloittanut lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon suorittamisen oppisopimuskoulutuksena. Koulutuksen järjestää Järvenpään Seurakuntaopisto. Koulutuksen myötä laadukas hoitotyömme saa uusia ulottuvuuksia ja uusia kehittämisalueita. Samalla koulutus tuo henkilöstöä enemmän yhteen yhteisten kehittämishankkeiden äärelle. Päiväkummun lastensuojelutyöllä on pitkät perinteet. Vuonna 2008 tulee täyteen 50 vuotta. Sitäkin iäkkäämpi on lastenkotimme kiinteistö. Hirsirakennuksen vuosimalli taitaa olla Osin iästä johtuen kiinteistössä tarvitaan jatkuvasti pientä ja isoakin remonttia. Tällä hetkellä alimman kerroksen musiikkitila ja verstashuone ovat poissa käytöstä vesivahingon vuoksi. Koneelliset kuivaajat on onneksi keksitty, joten tilat saadaan toimintakuntoon myöhemmin. Päiväkummussa lapset ja aikuisetkin saavat nauttia perinteisten kylpyjen lisäksi kielikylvystä, jonka pääarkkitehti on Taiwanista kotoisin oleva vapaaehtoistyöntekijämme Lihua. Hän lennähti Päiväkumpuun elokuussa ja aikoo olla urheasti meillä koko vuoden. Kielikylpyjä harrastamme enimmäkseen englannin kielellä, mutta kiinaksikin voi yrittää kommunikoida hänen kanssaan. Lihua on saanut sairaanhoitajakoulutuksen, ja hän hoitanut vauvoja sairaalassa omalla paikkakunnallaan useita vuosia. Vuorovaikutus on toiminut loistavasti, ja lapset ovat ottaneet Lihuan omakseen. Helge Haapakoski lastenkodin johtaja Ajatuksia junamatkalla Junassa viereeni istui kaunis nuori somalinainen. Katselin häntä syrjäsilmällä. Naisella oli kaunis huivi yllään. Mieleni teki kysyä siitä huivista ja muutenkin keskustella kaikenlaista. Olin kuitenkin vaiti. Kuvittelin mielessäni tilanteen, jossa joku pääväestöstä kyselee romaninaiselta heidän vaatetuksestaan. Vastauksena saattaisi olla jotakin välinpitämätöntä. Niin, joo Vai niin Joo. Kiitos Tai sitten siitä saattaisi muodostua hyväkin keskustelu. Mietin, ärsyttäisiköhän vieressäni istuvaa naista minun uteluni, kyselyni. Siksi olin vaiti. Käänsin katseeni ulos ikkunasta ja pohdiskelin, miksi vähemmistöryhmien naiset saattavat kokea vähän ärsyttävänä kyselyn, utelun heidän vaatteistaan. Tavallisestihan naiset pitävät siitä, kun joku kehuu heidän vaatteitaan. Miksi sitten nämä erikoisesti pukeutuvat naiset kokisivat toisin? Ehkä he reagoisivat siihen siksi, että heillä on kokemuksia eriarvoisuudesta. Ehkä heillä on loukkaantunut mieli jostakin aikaisemmin koetusta. Ei oikein tiedä, millä mielellä toinen esittää kysymyksensä. Miksi sitten romaninainen ottaa aidosti vastaan lapsen ihailun? Kun pikkutyttö kaupassa näkee romaninaisen, hän huudahtaa: - Äiti, katso prinsessa. Ja monta hyvää, hauskaa hetkeä romaninainen ja pääväestön äiti ovat saaneet kokea näissä tilanteissa. Ehkä se ihailu otetaan vastaan, koska lapsi itse on niin aito. Ilman takaajatuksia, ilman arvostelua hän vain ihailee kauniita pitsejä ja asua. Siinä istuessani mietin, että osaisipa sitä suhtautua kaikkeen niin aidon lapsellisesti kuten lapsi. Uskaltaisi heittäytyä aitoihin tunteisiin ilman epäluulon suojaa. Luulen että kyseessä on myös tietynlainen valinta. Valinta olla luottavainen toisten ihmisten suhteen, vaikka olisikin kokenut epäluuloa, syrjintää. Kaikki eivät kuitenkaan ole sellaisia, syrjiviä. Etukäteen suojautumista ei tarvittaisi etenkään tilanteissa, joissa ei edes ole tarvetta suojautumiseen. Kyllä, haluan olla kuin lapsi, avoin kaikelle ja kokea asioita lapsenlailla. Yksi ainut elämä on annettu meille elettäväksi. Tahdon elää sen ilman suojamuuria, jatkuvaa varuillaan oloa. Kohtaan asiat asioina. Muistan kaiken kiireen ja epäoikeuden keskellä lapsen ilon, riemun, ihailun. Äiti, kato ihan oikea prinsessa! Jäimme molemmat pois samalla asemalla. Lähtiessä katsoin vielä somalinaista ja hänen katseensa kohtasi minut. Hymyilin hänelle ja hän vastasi lämpöisesti omaan hymyyni. Malla Laiti

5 8 ROMANO BOODOS /2007 ROMANO BOODOS / Palkkaisinko romanin? oppaan työelämätarinat VahVistaVat: Työ on tärkeä osa elämää myös romaneille nimi: Maria Florin Ikä: 37 v. Ammatti: Yrittäjä, monitoiminainen Pidän työstä, jossa voin olla oman itseni pomo. Yleensäkin pidän asiakaspalvelutyöstä, sillä tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä. Aikaisemmin olen tehnyt kauppahommaa. Se on ollut romaneille perinteistä työtä. Kävin työelämään ohjaavan koulutuksen romaneille reilu vuosi sitten ja nyt olen ollut lähes vuoden yksityisyrittäjänä. Yritykseni nimi on M.F. Monitoiminainen. Myyn romaneille kankaita ja kenkiä, joita haen kerran kuukaudessa Ruotsista, lähinnä Tukholmasta ja Södertäljestä. Teen kauppaa Keski- Suomessa, Mäntässä ja Keuruulla. Itä- Suomessa käyn Mikkelissä ja Lahden seudulla. Myyn tuotteita autostani, käyn tuttujen luona ja myös puskaradio toimii hyvin. Romaninaiset eivät löydä välttämättä oman muotinsa mukaisia kankaita ja kenkiä valtaväestön kaupoista. Romaninaistenkin muoti vaihtuu koko ajan. Tällä hetkellä muodissa ovat röijykankaat, joissa on musta pohja ja joissa on turkoosia, kultaista, sinistä, punaista kirjontaa, paljettia, kukkia ja vaikka mitä. Romaninainen käyttää juhlakenkinä korkokenkiä, joissa on ns. ranskalaiset korot, senttiä korkeat, kapeat korot. Myyn muun muassa mustia piikkikorkoisia kenkiä, joissa on strassikoru kärjessä. Ne ovat romaninaisten keskuudessa suurta muotia. Kotikenkinä eli käytetään kiilapohjaisia 7-8 sentin korolla olevia pistokkaita. En ole kokenut ongelmia romaniasun käyttämisessä työssäni. Olen viihtynyt työssäni hyvin. Tämä on mielekästä työtä. Saan uusia asiakassuhteita ja työni antaa minulle elannon. Tunnen itseni tärkeäksi työni kautta. Minulla on mies ja kolme lasta, nuorin lapsista on kuusivuotias eikä hän ole vielä koulussa. Hän kulkee usein mukanani kauppamatkoilla. Mieheni on yritykseni palveluksessa, ja hän kuljettaa romuja romukeskukseen Kuusankoskelle kuorma-autolla. nimi: Gunnar Hedman Ikä: 40 v. Ammatti: Yrittäjä (autoala) Olen tehnyt autokauppaa, minulla on käytännön kokemusta alalta. Neljä vuotta sitten perustin oman yrityksen. Olen kokenut mielestäni jonkin verran rasismia. Näppituntumalla ajatellen kymmenestä asiakkaasta kolme tai neljä katsoo ihon väriin ja pukeutumiseen, koska käytän romanimiehelle kuuluvaa asua. Ihan sama minkälainen kaupattava auto on, onko se hyvä tai huono, ainoastaan se merkitsee, että romanimies on autokauppiaana. Työni on minulle erittäin tärkeää. Saan jutella erilaisten ihmisten kanssa ja jakaa mielipiteitä. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että saan elannon työstäni. Tällä hetkellä käytetyistä autoista on ylitarjontaa. Minulla on kolme tyttöä, poika ja vaimo. Parasta työssäni on oma vapaus yrittää ja se, että saan olla ihmisten kanssa tekemisissä. Se on ollut minulle aina hyvin tärkeää. Olen käynyt peruskoulun. Perustin perheen hyvin nuorena. Jossain vaiheessa alkoholi hallitsi elämääni. Viisi vuotta sitten tulin uskoon. Se tapahtui niin, että istuin ravintolassa ja Jumala kutsui minut. Olin kiltti juoppo, en tehnyt mitään rikoksia. Mutta olihan se perheelle raskasta aikaa. Uskoon tuloni jälkeen aloin ajatella asioita toisella tavalla. Aloin ottaa vastuuta omasta ja läheisteni elämästä. Kävin työhön ohjaavan kurssin, joka kesti kaksi kuukautta. Ja sitten perustin yritykseni. Vaimoni Satu Florin toimii yrityksessämme sihteerinä. kuva: kyösti FlOrin nimi: Henry Bollström Ikä: 47 v. Ammatti: virastomestari Olen aloittanut työni vuonna 1983 Suomen Kansallisarkistossa. Olin muutamia vuosia yksityisen palveluksessa välillä, kunnes taas jatkoin valtion virassa. Minulle luovutettiin vuonna 2007 juhlavassa tilaisuudessa valkoisen ruusun ritarikunnan mitali. Mitalin myönsi Kansallisarkiston pääjohtajan Jussi Nuortevan ja hallintojohtaja Anitta Hämäläisen esityksestä Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen. Luovutustilaisuudessa käytiin läpi ansioluetteloani; työnantaja kehui aloitteellisuudesta ja hyvän työilmapiirin luomisesta. Viime vuodet työnkuvani on ollut pääasiassa pääjohtajan ja ylimmän johdon autonkuljettajana toimimista. Kaikki veljeni ovat olleet tai ovat tällä hetkellä valtion palveluksessa. Yksi veli on perinteisellä hevosalalla. Yksi siskoista on lastentarhanopettaja ja toinen ompelee romani- ja muita vaatteita. Lapsuudenkotini oli tasapainoinen ja todella kuva: kyösti FlOrin hyvä, meihin on aina tuhlattu rakkautta. Elämä on ollut mielestäni vähän helpompaa juuri näiden lähtökohtien ansiosta. Olen ollut uskossa yli 25 vuotta. Koen Lohjan helluntaiseurakunnan toiseksi kodikseni. Siellä on hyviä ystäviä, koko vanhemmisto on ystäviäni. Minulla on kaksi aikuista lasta, tytär ja poika, jotka elävät jo omaa elämäänsä. Asun kahdestaan puolisoni kanssa uudessa omakotitalossa Lohjalla, josta käyn työssä Helsingissä. nimi: Satu Florin Ikä: 36 v. Ammatti: Sihteeri Meillä on neljä lasta, vanhin tytär on muuttanut jo pois kotoa. Olen ollut työvoimatoimiston järjestämässä työkokeilussa, josta saan palkkatukea. Teen myytävistä autoista paperit ja luovutustodistukset. Siirrän myös autot myyntiin nettiin ja haen autoja mieheni kanssa. Olen ollut tässä työssä vuoden ja haen jatkoa vielä neljäksi kuukaudeksi. Meillä on 15-vuotias tyttö, joka tekee kotityöt luonnostaan. Olen uskossa, kuten miehenikin. Joskus olen kokeillut maailmaa, käynyt ravintoloissa ja tansseissa, mutta en saanut siitä mitään. Olemme eläneet mieheni kanssa 19 vuotta, mutta viimeiset viisi vuotta elämänarvoisesti. Elämämme muuttui positiiviseen suuntaan kun mieheni tuli uskoon, raitistui ja aloitti yrityksensä. nimi: Tenho nyman Ikä: 43 v. Ammatti: Kirjasto- autonkuljettaja/- hoitaja Toimin aiemmin maatalouslomittajana, kunnes minulta leikattiin oikea käsi eikä minusta ei ollut enää siihen työhön. Sain tilaisuuden päästä kirjastoon töihin. Se edellytti koulunpenkille menoa. Kävin Mikkelin kauppaopistossa tradenomin koulutuksen ja Tampereen yliopistossa luin kirjastoaineet. Olen ollut kirjastossa työssä noin 15 vuotta. Eihän tämä työni ole vaikuttanut mustalaisuuteeni millään tavoin. Alkuun kyllä sain tuntea ja huomata useinkin, että en ole oikein tervetullut työyhteisööni. Mutta vuosien varrella tämä on vähentynyt, jollei hävinnyt kokonaan. On rehellisesti sanottava, että mustalaisen täytyy olla kaksi kertaa parempi työläinen kuin muut, jotta saa saman arvostuksen. Viihdyn työssäni kyllä hyvin. Työ antaa tietysti jokapäiväisen leivän ja kyllähän se tuo elämään sisältöä. Palkkaisinko romanin? oppaassa on työelämässä mukana olevat romanit kertovat omasta työstään ja siitä, mitä työ merkitsee. Kaikille työssä onnistuminen ja hyvä työyhteisö merkitsevät paljon. kuva: kyösti FlOrin kuva: Helena valentin nimi: Regina Hagert Ikä: 20 v. Ammatti: Lähihoitaja Minulla on aina ollut kiinnostusta hoitotyöhön, ja tällä tavalla voin auttaa muita ihmisiä. Pystyn myös tuottamaan hyvää oloa ja antamaan omaa persoonallisuuttani työyhteisöön. Menin suoraan peruskoulusta sosiaali- ja terveysalalle lähihoitajaksi. Olen valmistunut keväällä Valmistumisen jälkeen menin töihin vanhainkotiin, ja työskentelen siellä edelleen. Työkaverit kyselevät kovasti romanikulttuurista. Pystyn tuomaan uutta näkökantaa asioihin. Minut on otettu todella hyvin vastaan alusta asti. Oma luonne ja romanikulttuuri merkitsevät paljon. Vanhukset tietävät, että olen romani ja he ovat silti ottaneet hyvin vastaan. He ovat vain ihmetelleet, miten olen tullut tälle alalle ja kuinka olen töissä. Monella on harhaluulo, että romanit eivät tee työtä. Olen viihtynyt työssäni todella hyvin, tykkään työskennellä vanhusten parissa. Hoitoala on lähellä sydäntäni ja vanhuksilta saa paljon voimaa ja neuvoja, joilla pääsee eteenpäin. Tietysti tämä on fyysisesti ja henkisesti raskasta työtä, mutta tämä myös antaa paljon. nimi: Mertsi Lingren Ikä: 27 v. Ammatti: Koulunkäyntiavustaja Olen toiminut koulunkäyntiavustajana elokuusta 2004 lähtien. Työni koostuu romanikielen opettamisesta (10 tuntia viikossa) kahdeksassa koulussa sekä koulunkäyntiavustamisesta (26 tuntia viikossa) pääasiassa romanioppilaille. Joka aamu menen kouluun ja avustan romanioppilaita yhteen tai kahteen asti joko luokassa, kahdestaan tai kaikkia koulun romanioppilaita yhtä aikaa. Tämän jälkeen pidän romanikielen oppitunnit (2 x 45 min) kaikille koulun romanioppilaille yhteisesti. Joka perjantai minulla on konsultointiaika klo 9 10, jolloin olen käytettävissä palavereissa tai annan puhelinkonsultaatiota kaikille Helsingin kouluille. Konsultaatio käsittää myös esimerkiksi opettajien konsultaatiota romanioppilaiden asioissa. Sen lisäksi pari kolme kertaa vuodessa koulutan myös kuntaan tulevat uudet koulukuraattorit ja koulupsykologit kohtaamaan romanioppilaita. Yleensä olen myös aikataulun salliessa mukana vakio-oppilaitteni palavereissa, kuten oppilashuoltoryhmissä. Lisäksi pi- kuva: kristiina vollar kuva: anne väisänen dän yhteyttä oppilaan kotiin. Työni on siis aika laajaa. Tosin se on hieman kasvanut vuosi vuodelta. Koko kuukauden työt eli palaverit, konsultaatiot ja päiväkirjat oppilaista käymme kerran kuukaudessa läpi pomojeni kanssa. Näin he konsultoivat minua, antavat vinkkejä ja tukea. Vuosittain loppukeväällä johtava kuraattori tiedustelee kaikilta Helsingin koulukuraattoreilta, onko heidän asiakkainaan tukea tarvitsevia romanioppilaita. Näin koulut saavat tiedon minusta ja oppilaat joko vaihtuvat tai asiakkaikseni uusia tulee. Syksyllä heti koulujen alettua käymme koulujen lähettämät vastaukset läpi ja näemme, säilyvätkö vanhat asiakkaat, onko tuen tarve vähentynyt tai tuleeko uusia asiakkaita. nimi: Henry Lindgren Ikä: 24 v. Ammatti: Romanikulttuurin ohjaaja Minulla on aina ollut kiinnostus auttaa varsinkin nuoria romaneita opiskelussa ja työelämään eteenpäin pyrkimisessä. Aloitin opintoni syksyllä 2004 Merikosken ammatillisessa koulutuskeskuksessa Ovet auki -projektissa. Valmistuin keväällä 2006 romanikulttuurin ohjaajaksi. Helmikuussa 2007 aloitin työni Ovet auki -projektissa. Opiskelujen alkuvaiheessa oli omat vaikeutensa. Aluksi pelkkä oleminen ja vuorovaikutus pääväestön kanssa oli vaikeaa. En tiennyt, tulenko toimeen ja pärjäänkö heidän kanssaan. Pian sain huomata, että he ovat samanlaisia ihmisiä kuin minäkin. Työharjoittelujen kautta opin pääsemään omista ennakkoluuloistani ja peloistani. Työssäni pidän normaaleja romanimiehen vaatteita, eikä minua ole töissä missään vaiheessa vaadittukaan olemaan erilainen. Se on kannustanut ja rohkaissut paljon. Olen romani ja töissä pääväestön ihmisten kanssa ja rinnalla. Tämän yhdistelmän näen rikkautena. Monesti minulla on asioista erilainen näkökulma kuin työtovereilla, ja se monesti avartaa näkemyksiämme puolin ja toisin. Nyt kun olen töissä, ymmärrän pääväestön ihmisiä ja myös heidän tavoitteitaan. Silloin kun työ on mielekästä ja sitä, mitä itse tykkää tehdä, silloin siinä viihtyy. Mielestäni oma työni on paras työ, jonka voin saada. Se on juuri sitä, mitä olen aina halunnut tehdä. Minulla on oikeastaan aina ollut kova halu auttaa ihmisiä heidän ongelmissaan ja tukea heitä. Uskon varmasti, kuva: katri luttinen Palkkaisinko romanin? Kouluttajat ja työvoimatoimistojen virkailijat joutuvat usein pohtimaan, kuinka osaisivat ottaa romaniasiakkaan kulttuurin ja taustan huomioon ohjatessaan häntä koulutuksen kautta työelämään. Syksyllä heidän työnsä tueksi valmistui opaskirja. Vasta valmistunut opas kantaa nimeä Palkkaisinko romanin? opas romanien kouluttajille, koulutuksen järjestäjille ja työvoimaviranomaisille. Opas on vuoden vaihteessa päättyvän Avoimin mielin -projektin tuottama ja sitä ovat olleet tekemässä Suomessa toimineiden Equal-romaniprojektien asiantuntijat sekä romanit että pääväestö. Viime vuosina toimineissa romanien koulutus- ja työllistämisprojekteissa on huomattu, että eri ammattilaiset tarvitsevat heille kohdennettua tietoa romaneista voidakseen tehdä työtään paremmin. Palkkaisinko romanin? -oppaassa kerrotaan romanikulttuurista ja annetaan vinkkejä ja tietoa romanien koulutus- ja työmarkkina-asioista. Opas on ollut todella suosittu ensimmäinen painos loppui kuukaudessa. Kouluttajat ja työvoimaviranomaiset voivat perehtyä oppaaseen itsenäisesti. Opas toimii myös niiden romanien työvälineenä, jotka antavat neuvoja kulttuuriasioihin liittyen oman paikkakuntansa viranomaisille ja oppilaitoksille. Oppaassa on kolme osiota: kulttuuri, koulutus ja työelämä. Asiatiedon lisäksi siinä on käsitelty niitä ennakkoluuloja, joita romanit usein kohtaavat koulussa ja työelämässä. Esimerkiksi romanien pukeutuminen nähdään usein pääväestön silmissä esteenä työnteolle. Oppaassa muistutetaan, että pukeutuminen on ammatinvalintaan liittyvä kysymys, eikä se automaattisesti estä työntekoa. Tavoitteena on, että oppaan avulla monet piilevätkin kielteiset asenteet ja ajatusvääristymät tulevat näkyviksi ja lopulta yhä useampi työnantaja pohtii: Palkkaisinko romanin? Suomen Equal-romaniprojektit että työni tuo uusia tuttavuuksia, monta rikasta kokemusta ja lisää ammattitaitoa. Suomessa on viime vuosina pyörinyt neljä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Equal-yhteisöaloitteesta rahoituksensa saavaa projektia. Nämä projektit päättyvät tämän vuoden lopussa. Ovet auki -projektissa romanit kehittävät koulutuksen avulla omaa osaamistaan ja työllisty- mismahdollisuuksiaan. Työllistymisen esteenä olevia asenteita pyritään muuttamaan myönteisimmiksi tiedottamalla manikulttuurista erilaisissa tapah- rotumissa, tilaisuuksissa sekä erilaisten julkaisujen avulla. Projekti edistää kulttuurista tasa-arvoa ja poistaa ennakkoluuloja kehittämällä eri väestöryhmien välistä yhteistoimintaa. Projektia hallinnoi Ammattiopisto Luovi ja rahoittajina ovat Euroopan sosiaalirahasto ja Suomen opetusministeriö. Romanit työelämään -hankkeen tavoitteena on Jyväskylän seudun romanien koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien sekä yritystoiminnan edellytysten parantaminen ja asennetyö romanien ja valtaväestön keskuudessa. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa seudun romanit ottamalla heidät mukaan hankkeen toimintaan. Jokaiselle osallistujalle on tehty henkilökohtainen toimintasuunnitelma. Projektia hallinnoi Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntouttavan sosiaalityön ja perusturvan yksikkö. Projekti saa rahoitusta ESR:n lisäksi Suomen työministeriöltä. nimi: Maruska Lindeman Ikä: 20 v. Ammatti: opiskelija Opiskelen oppisopimuksella nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Ala tuntui mielekkäältä. Siinä saa olla kosketuksissa kaikkien ikäryhmien kanssa. Se houkutti vielä enemmän, kun vielä pääsin opiskelemaan oppisopimuksella. Etenkään koulutuksen alkuvaiheessa en ollut sellainen, joka jaksaisi istua koulun penkillä monta vuotta. Minusta oppisopimus tuntui tosi hyvältä systeemiltä: sai oppia työn ja tekemisen kautta. Noin kerran kuukaudessa on lähiopetusjakso. Aloitin lokakuussa 2004 opiskelun, ja työssäoppimispaikkana oli Viitasaaren helluntaiseurakunta. Työssäoppimispaikaksi vaihtui sittemmin syksyllä 2005 Oulun helluntaiseurakunta, jossa olen tällä hetkellä töissä. Käytän romaniasua. Olen säilyttänyt romani-identiteettini työssäni eikä omasta taustastani ole ollut mitään häiriötä. Se ei ole mielestäni ollut suurimpia ongelmia. En ole missään vaiheessa keneltäkään ihmiseltä työssä tai opiskelussa kokenut kielteistä suhtautumista romanitaustaani ja vaatteisiini. Päinvastoin, olen sitäkin enemmän saanut osakseni kannustusta ja rohkaisua. Eräs nainen töissä sanoi, että olen mukavin tumma, jonka hän on tavannut, ja häntä todella rohkaisee se, että joka päivä tulen töihin ja hankin itsellesi ammatin. Kyllä se tuntui mukavalta. Monet arvostavat sitä, kun nuori romani opiskelee ja haluaa mennä elämässään eteenpäin. Työpaikallakaan ei eroteta romania muista työntekijöistä. Olen ihminen ihmisten joukossa, työntekijä muiden rinnalla. Puhallamme kaikki yhteen hiileen. Kuitenkaan minun ei tarvitse olla mitään muuta kuin mitä olen. Saan olla myös romani. Yksikään päivä työssäni ei varmasti ole samanlainen kuin edellinen. Koen työni ja opiskeluni rikkaana ja vaihtelevana. Olen saanut huomata, että antaessaan saa, varsinkin lasten kanssa työskennellessä. Viihdyn työssäni ja työpaikallani. Minusta meillä on hyvä yhteishenki ja tunnen kuuluvani joukkoon. kuva: jyrki HalOnen Työelämätarinat kuvineen ovat palkkaisinko romanin? oppaasta. ROM EQUAL -projektissa kehitetään tukimalleja romaniaikuisten koulunkäyntiavustajakoulutukseenjektin aikana koulutetaan 23 roma- Proniaikuista koulunkäyntiavustajiksi Itä- ja Etelä-Suomen lääneissä, jotta he voisivat tukea romanilapsia peruskoulun loppuunsaattamisessa. Koulunkäyntiavustajakoulutus on TE-keskusten kustantamaa työvoimapoliittista koulutusta. Projektia hallinnoi Etelä-Suomen lääninhallitus ja rahoittaa ESR:n lisäksi Suomen opetusministeriö. Avoimin mielin -projekti taas on nämä kaikki kolme edellä mainittua yhdistävä teematyöprojekti, jonka avulla kolme yksittäistä projektia voivat yhdistää voimavaransa romanien työmarkkina-aseman tukemisessa. Tämän yhteistyön tuloksena on syntynyt mm. Palkkaisinko romanin -opas. Teematyöprojektia hallinnoi Ammattiopisto Luovi ja rahoittaa ESR:n lisäksi Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus. anne väisänen

6 10 ROMANO BOODOS 4/2007 ROMANO BOODOS 4/ Sijaishuollossa vielä paljon tehtävää Romanien poliittista osallistumista tulisi lisätä 12. valtakunnalliset lastensuojelun sijaishuollon päivät pidettiin Oulussa Päivien järjestäjinä toimivat Lastensuojelun Keskusliitto yhdessä Oulun kaupungin ja Nuorten Ystävät ry:n kanssa. Päivien teemana oli kiintymys, koti ja kumppanuus sijaishuollossa. Eeva Kuuskoski YTY ry:n pääsihteeriksi LL Eeva Kuuskoski on valittu Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n pääsihteeriksi. Hän aloittaa uudessa tehtävässään joulukuun alussa. Eeva Kuuskoskella on laaja sosiaali- ja terveysalan sekä järjestötoiminnan tuntemus ja monipuolinen yhteistyöverkosto. Hän on toiminut pitkään kansanedustajana, sosiaali- ja terveysministerinä sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteerinä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry on 127 valtakunnallisen kansalaisjärjestön yhteistyöelin. YTY:n jäsenjärjestöt edustavat 1,2 miljoonaa palvelujen käyttäjää. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulevina haasteina ovat järjestöjen rahoituksen ja Raha-automaattiyhdistyksen toiminnan turvaaminen. Tuleva yhdistyslaki on tärkeä järjestöjen toimintaedellytyksien kannalta. Jäsenistön kannalta tärkeitä asioita ovat asiakasmaksujen ohella kaikki päätökset, jotka vaikuttavat pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluja tarvitsevien (kuvaaja) Matti Karppinen/KuvaKotimaa Eeva Kuuskoski elämään. Järjestöt korostavat myös ihmisten oikeutta osallistumiseen ja vertaistukeen. Kansalaisyhteyskuntapolitiikan neuvottelukunta on vasta aloitus hallitusohjelmassakin mainittuun järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Järjestöt haluavat asiantuntemuksensa vielä vahvemmin esiin, kun päätetään kansalaisten hyvinvointia koskevista asioista. YTY jäsenjärjestöineen tarjoaa asiantuntemusta ja kokemusta ihmisten arkitodellisuudesta. Vuosi 2008 on YTY ry:n 30-vuotisjuhlavuosi. Valtakunnalliset sijaishuollon päivät kokosivat Ouluun runsaasti väkeä. Ensi vuonna Lastensuojelun Keskusliiton tapahtuma järjestetään Jyväskylässä. Yksi päivien alustajista oli Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen jäsen, toiminnanjohtaja Elisabet Hakkola. Hänen aiheenaan oli Kysymyksiä sijaishuollossa ja sijaishuollosta. Suomi elää taloudellisesti historiansa rikkainta aikaa. Kuitenkin kymmenen viime vuoden aikana on lapsiköyhyys Suomessa kaksinkertaistunut ja se on ylittänyt keskimääräisen väestön köyhyyden, kertoi Suomen Lastenhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Elisabet Hakkola Sijaishuollon päivillä. Hakkolan mukaan esimerkiksi uudessa hallitusohjelmassa hyvää on esimerkiksi syksyllä alkanut lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Siihen kuuluu mm. nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Vuoden 2008 alusta tulee voimaan uusi lastensuojelulaki, joka on merkittävä uudistus lastensuojelun kokonaiskehitykselle. Hakola nosti esille erot Suomen ja muiden Pohjoismaiden sijaishuollon tilanteissa. Suomessa oli enemmän kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja avohuollon asiakkaana kuin Ruotsissa. Maassamme huostassa olevien kokonaismäärä on kasvanut 2-6 %:n vuosivauhtia viimeisen kymmenen vuoden ajan. Ruotsissa vastaava luku on vain muutama prosentin kymmenys. Hakkolan mukaan myös hoidolliset ratkaisut Suomessa ovat laitosvaltaisempia, sukulaisuussijoitukset vähäisempiä ja perhehoito on menettänyt osuuttaan. Perhehoidon osuus sijaishuollossa vuonna 2005 oli Ruotsissa 72 % ja Suomessa 36 %. Onko tähän syynä lisääntynyt lapsiköyhyys? Onko syynä myös se, että laman aikana vähennetty ennaltaehkäisevä työ kasvatti lastensuojelun tarvetta ja lähes kaikissa lasten palveluissa oli liian vähän resursseja? Lapsen arjen turvallisuus on kokonaisuudessaan huonontunut niin kotona, päivähoidossa kuin koulussakin. Aikuiskontaktien määrällä ja laadulla on selkeä yhteys lapsen oireisiin, totesi Hakkila. Tähän tilanteeseen yrittää nyt uusi lastensuojelulaki saada aikaan muutoksia. Kunnan on mietittävä toimiaan laajemmin ja tehtävä lain 12 :n Kotimäessä uitiin ja nautittiin kesän lämmöstä mukaan suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Se on kytkettävä mukaan kunnan talousarvioon. Tämä tie on hidas, mutta antaa mahdollisuuden muutokselle, totesi toiminnanjohtaja Elisabet Hakkola valtakunnallisilla sijaishuollon päivillä. n Kotimäen pienryhmäkodin lapset saivat nauttia kesällä uimisesta ja ulkoilusta. Kesä soljui omalla painollaan lämpimästä säästä nauttien. Kotimäen lapsiryhmä koki nuorennusleikkauksen kesän alussa, jolloin iällinen keskiarvo tipahti noin kymmeneen ikävuoteen. Kesällä ulkoiltiin paljon ja nautittiin uintireissuista. Huvipuistot, retkipaikat ja leirit tulivat tutuiksi ja lomista nautittiin. Kesää voisi kuvailla aktiiviseksi ja lämpimäksi. Aikuisilla on mielikuva lapsuuden kesistä, jotka aina tuntuivat lämpimämmiltä kuin kesät nykyään. Mistä se mielikuva tulee? Nyt sen ymmärtää, kun seuraa lapsia. Jos lapsilta kysyy viime kesästä, saa vastaukseksi, että se oli ihanan lämmin. Aikuisista tuntui, että paistoiko se aurinko lämpimästi ollenkaan. Lapsia ei palele, kun tekemistä riittää ja on kavereita. Näistä asioista se oma muisto lapsuuden lämpimistä kesistä muodostuu. Syksyn tullen illat ovat pimentyneet ja sade saapunut, mutta liikkumista se ei ole haitannut. Sipoon Nikkilässä ja lähikunnissa lapsilla on hyvät harrastusmahdollisuudet. Sisäliikuntaa onkin hyvä harrastaa syksyllä, kun odotellaan talven pakkasia ja lumia. Päivät kuluvat myös koulun asioita hoitaessa. Kovasti harjoitellaan yhteen- ja vähennyslaskuja, englanninkielen alkeita ja lukemista tai esikoulussa ihan vain kouluun lähtöä. Mirva Timonen Kotimäen pienryhmäkoti Romanit ovat edelleen heikosti edustettuina politiikan teossa lähes kaikissa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin jäsenmaissa. Hyvin vähän on romanitaustaisia edustajia jäsenmaiden parlamenteissa ja kunnanvaltuustoissa. Näin todettiin Etyjin Varsovassa pidetyssä romaniasioita käsittelevässä konferenssissa. Demokratian ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) sekä Andrezj Mirgan johtama romanikontaktipiste (CPRS) haki hyviä käytännönmalleja ja ideoita jäsenmaiden edustajilta, miten romanien poliittista osallistumista ja syrjintää ehkäisevää toimintaa voitaisiin edistää. Yli kaksisataa romanien ja eri jäsenmaiden hallitusten edustajaa osallistui romaneja koskevaan sessioon torstaipäivänä. Lähes viikon kestäneessä konferenssissa oli yli tuhat osanottajaa. Torstain romanipäivän täysistuntoa johti romanitaustainen Euroopan Unionin parlamentin jäsen Viktoria Mohacsi Romaniasta. Alustus puheenvuorossa EN: n ihmisoikeusvaltuutettu Thomas Hammarberg valaisi Etyj - jäsenmaiden romanien synkkää tilannetta rasismin ja poliittisen osallistumisen osalta. Romanien poliittinen edustus kansallisella paikallistasolla on alhainen, Hammarberg totesi. Suurin ongelma romanien heikkoon poliittiseen osallistumiseen on todennäköisesti alhainen koulutustaso ja yleinen poliittinen apatiaa. Lisäksi suurella joukolla romaneista ei ole lainkaan henkilöllisyystodistusta, mikä vaikeuttaa romanien mahdollisuutta äänestää omia ehdokkaita. Romanit eivät myöskään ole kyenneet organisoimaan järjestövoimia ja aktivoimaan omaa väestöryhmäänsä äänestämään. Suurimmat poliittiset puolueet eivät halua sisällyttää ohjelmiinsa ja kampanjoihinsa romanien etuja ajavia asioita eivätkä ole kiinnostuneita romaniedustajista. Puolueet pelkäävät menettävänsä ääniä pääväestön keskuudessa. Edelleen syitä romanien alhaiseen Henry Hedman puhui Suomen romanien poliittisen aktiivisuuden tasosta Varsovassa pidetyssä Etyj-konferenssissa, jossa käsiteltiin Euroopan romanien asioita. poliittiseen osallistumiseen ovat mm. se, ettei romaneilla useinkaan ole riittävää osaamista viedä tehokkaasti läpi kampanjoita eikä heillä ole omaa poliittista ohjelmaa. Myös valtaväestön kielteinen asennoituminen romaneja kohtaan vaikuttaa äänestystulokseen. Ongelman ratkaisemiseksi Hammarberg tarjoaa romanitaustaisten henkilöiden rekrytointia valtion- ja kunnallishallintoon. Romaneja pitäisi saada poliisi- ja opettajakuntiin. Ongelmia asenteissa on molemmilla puolilla, kiinteyttä Hammarberg. Hän tuomitsee jyrkästi romanien syrjinnän ja vetoaa kansainvälisten ihmisoikeuslakien vahvistamiseen ja noudattamiseen. Lisäksi Hammarberg näkee tärkeänä paikallistason neuvoa-antavien elimien perustamisen poliittisen osallistumisen turvaamiseksi sekä poliittisten valtapuolueiden rohkaisemista romanien ottamiseksi ehdokaslistoille. Kosovon romanien tilanne huolestuttava Keskustelun aikana useat romanijärjestöjen ja hallitusten edustajat käyttivät puheenvuoroja, joissa mm. eri maiden ihmisoikeusrikkomuksia nostettiin esiin. Kosovon tilanne on erittäin huolestuttava edelleen romanien kurjien elinolosuhteiden sekä syrjinnän johdosta. Miranda Vuolasranta ERTF:n edustajana valaisi Kosovon tilannetta sekä käytti laajan puheenvuoron painotuksista, joista Euroopan romani- ja vaeltajafoorumilla on Kosovon suhteen. Kritiikkiä ja paheksuntaa herättivät jäsenmaissa romaneille toteutetut pakkohäädöt alueilta, joissa heidän omaisensa ovat asuneet vuosisatoja. Usein pakkohäätö tehdään yön aikana ja ilman, että karkotettaville lapsiperheille tarjotaan sijaispaikkaa. Kritiikin kohteeksi joutuvien maiden hallitusten edustajat puolustivat omien maidensa tilanteita. He vakuuttivat, että epäkohtiin on puututtu ja edelleen puututaan. Näin viesti jäsenmaiden edustajille tuli selkeäksi: ihmisoikeusloukkauksia ei hyväksytä. Etenkin romaniedustajien taholta nousi epäilyksiä hallitusten ns. hyvää tarkoitusta kohtaan, joka usein jää käytännön tasosta liian kauas. Poliittinen osallistuminen on kansallisoikeus Toinen romaniasioihin keskittyvän sivutapahtuman aikana käsiteltiin Romanikontaktipisteen toimintasuunnitelmaa romanien poliittisen elämän ja syrjinnän voittamisen hyväksi. Alustajana toimi Sevdalina Voynova, joka painotti ihmisoikeuksien merkitystä. Romanit tulee hyväksyä yhteiskunnan vaikuttajina. Poliittinen osallistuminen on kansallisoikeus ja velvoite hallituksille ja romanikansalaisille, hän vakuutti. Monissa uusissa EU-maissa elää runsaasti romaneja. Nämä maat ovat korostaneet ihmisoikeuksien takaamista vähemmistöryhmille. Kuitenkin viime vuosina on ilmennyt häiritseviä trendejä, kuten vihamieliset puheet, poliittinen keskustelu sekä ääriryhmien/nationalistien poliittisten puolueiden romanivastaisten kampanjoiden nostaminen. Kohteena ovat olleet romanit, joita on pidetty uhkana yhteiskunnalle. Vaikka romaniäänestäjien lukumäärä on ollut alhainen, on muutamia romanikansanedustaja päässyt oman maansa parlamenttiin. Myös Euroopan Unionissa on kaksi romanitaustaista europarlamentaarikkoa. Alustaja piti tärkeänä romanien omaa osallistumista poliittiseen päätöksentekoon, jotta asenteet heitä kohtaan muuttuisivat myönteisemmiksi. Keskustelun aikana tuotiin esille esimerkkejä eri maiden hyvistä malleista. Puhuin tilaisuudessa Romano Mission edustajana Suomen tilanteesta. Meillä ei ole yhtään romania kansanedustajana, mutta muutamia kunnanvaltuutettuja on. He ovat samalla esimerkki toisille romaneille, ja heidän osallistumisensa vaikuttaa valtaväestön asenteisiin yleensä positiivisesti. Nostin esiin meidän julkishallinnossa olevat yksiköt, jotka mahdollistavat vuoropuhelun eduskunnan päättäjien kanssa aivan valtakunnan korkeinta johtoa myöten. Valotin Suomen tilannetta, ettei meillä ole ongelmana romaneiden hylkääminen valtapuolueiden taholta. Lisäksi mainitsin, että romanien pienen lukumäärän takia Suomessa ei ole tarvetta oman puolueen perustamiseen, kuten joissakin muissa maissa. Tosin romanien aktiivisuutta etenkin omien romaniedustajien tukemiseksi kaivattaisiin lisää. Henry Hedman

7 12 ROMANO BOODOS /2007 ROMANO BOODOS / ROMANIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Minun oikeuteni Mo horttibi Asuntoasiat esillä Tampereen romanileirillä Romaniasiain neuvottelukunnan toimintakausi päättyy Romaniasiain neuvottelukunnan toimintakausi on lopuillaan. Uusi neuvottelukunta asetetaan alkaen. Marraskuun aikana sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt eri tahoja nimeämään ehdokkaat uuteen neuvottelukuntaan. Valtioneuvosto nimeää uuden neuvottelukunnan joulukuun aikana. Ajankohtaisia tapahtumia Loppuvuoden ohjelmassa neuvottelukunnalla oli enää kauden päättävä kokous joulukuussa. Muutoin loppuvuosi oli kiireinen neuvottelukunnan eri tapahtumien osalta. Marraskuu oli täynnä erilaisia seminaareja ja tilaisuuksia. Oikeusministeriön yhdenvertaisuustoimikunta piti seminaarin marraskuun alkupuolella. Asia on tärkeä romaniväestön kannalta, koska yhdenvertaisuuslainsäädäntöä ollaan Suomessa uudistamassa. Marraskuun puolivälissä Etelä- ja Itä- Suomen läänien ROM EQUAL projekti sekä Avoimin mielin -teematyöprojekti pitivät päätösseminaarinsa Säätytalolla. Neuvottelukunta oli mukana kaksipäiväisen seminaarin järjestelyissä. Marraskuun 20. päivä oli YK:n lapsen oikeuksien päivä. Suomen UNICEF on vuosittain lapsen oikeuksien päivänä nostanut esiin jonkin lapsia koskettavan sopimuksen artiklan ja kiinnittänyt niin yleisön kuin päättäjien huomiota lasten asiaan. Tänä vuonna UNICEF kiinnitti huomion romanilasten koulunkäyntiin. UNICEF on painattanut postikortin, joka lähetettiin eri tahoille. Aiheesta järjestettiin myös lehdistötilaisuus. Marraskuun loppupuolella neuvottelukunta tapasi pääministerin. Pääministeri on suullisesti ilmaissut, että hallitus käy mielellään vuoropuhelua romaniväestön kanssa. Neuvottelukunta nosti keskustelun agendalle ajankohtaisia aiheita. Muutokset neuvottelukunnan sihteeristössä Joulukuussa erilaiset toiminnot pikku hiljaa vähenivät ja neuvottelukunnankin viimeisenä tehtävänä oli enää käsitellä toimintakertomuksensa vuosilta Romaniasiain neuvottelukunnassa on palattu normaalijärjestelyyn marraskuun alussa eli pääsihteerin tehtäviä hoitaa jälleen virkavapaalta palannut Sarita Friman-Korpela. Romaniasiain neuvottelukunnan puolesta toivottelen Romano Boodoksen lukijoille hyvää ja rauhaisaa joulun odotusta. anne-mari mäki (vs. pääsihteeri asti) Minä olen lapsi ja minulla on oikeuksia. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Me som kentos ta maan hin horttibi. Sakko koon hin teelal 18 bere engiiro hin kentos. Lapsen oikeudet varmistavat, että minulla ja muilla lapsilla on hyvä elämä. Kentosko horttibi rikkavena omsoroga dotta, at maan ta vaure kenten hin tši ko dživiba. Kaikki lapset maailmassa ovat yhtä tärkeitä. Meillä kaikilla on samat oikeudet riippumatta siitä, missä asumme, miltä näytämme, tai mitä kieltä puhumme. Saare kenti aro boliba hin it fuortune. Amen saaren hin it horttibi ta douva na phallo dotta kai ame dziivaha, savo araba ame sam, elle so tšimb ame rakkavaha. Tästä esitteestä voin oppia, mitä oikeuksia minulla on. Da besko liinesta me vojuvaa te sikjuvaa, savo laaga horttibi maan hin. Terveys - Sastiba Minulla on oikeus elää. Maan hin horttiba te džiivaa. Minulla on oikeus saada ruokaa, vaatteita ja huolenpitoa. Maan hin horttiba te laa aaben, koola ta omsoroga. Minun tulee saada apua, kun en voi hyvin. Maan mostula te lel jelpiba, ka maan naa tsihko te aa el. Minulla on oikeus leikkiä ja levätä. Maan hin horttiba te phersavaa ta te pa uvaa. Koulutus - Skooliba Minulla on oikeus oppia lukemaan ja oppia monia muita asioita koulussa. Maan hin horttiba te sikjuvaa te drabavaa ta te sikjuvaa buut vaure saaki aro skoola. Minulla on oikeus käydä koulua ilmaiseksi. Maan hin horttiba te džaa aro skoola uutan presiba. Koulussa minua tulee opettaa ymmärtämään ja kunnioittamaan erilaisia ihmisiä. Aro skoola maan lela te sikjuvel te hajuvaa ta daa patti varo laaga komujenge. Turva - Siila Minulla on oikeus olla turvassa. Maan hin horttiba te aa aa aro siila. Minulla on oikeus elää vanhempieni ja perheeni kanssa, jos minun on hyvä olla heidän kanssaan. Maan hin horttiba te džiivaa mo phurnidensa ta ho huupaha, om maan hin tši ko te aa haa lenna. Kukaan ei saa kiusata tai vahingoittaa minua. Jos minua kiusataan tai vahingoitetaan, aikuisten on autettava minua. Na tšek na lela te kvinnavel maan elle skaadavel maan. Om maan kvinnavena elle skaadavena, bare komujen mostuvena te jelpaven maan. Jos joudun pakenemaan kotimaastani, minusta tulee huolehtia. Om me nouruvaa te na aa mo tšeeresko themmesta, mostuvena te rikkaven omsoroga manna. Osallistuminen - Dielosko liiben Kun aikuiset tekevät päätöksiä, heidän pitää miettiä, mikä on parasta meille lapsille. Ka bare komuja phutravena saaki, leen mostuvena te tenkaven, so hin koni fendide amenge kentenge. Kun aikuiset päättävät minun asioistani, heidän on kysyttävä minulta, mitä mieltä minä olen. Ka bare komuja phutravena mo saaki, leen mostuvena te pu en manna, so hin mango džinta. Minulla on oikeus omiin juttuihin ja oikeus olla oma itseni. Maan hin horttiba aro mo iego saaki ta horttiba te aa aa mo iego pes. Minulla on oikeus saada syntymäni jälkeen nimi. Ilman nimeä en voi osallistua samalla tavalla kuin muut lapset. Maan hin horttiba te laa nau mo föddibosko paalal. Uutan nau me naa vojuvaa te laa dielos it maneeraha sar vaure kenti. Minulla on oikeus olla jonkun maan kansalainen. Maan hin horttiba te aa# aa tši themmesko themmeskiiro. Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus - Kentosko horttiba hin baro komunisko uu lavitikiba On isän, äidin, muiden aikuisten, valtion ja oman kunnan tehtävä huolehtia meidän lasten oikeuksista. Hin daadesko, dako, vaure bare komujengo, themmesko tai iego phuujako tšeeriba te len omsoroga amengo kentengo horttibonna. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus on lasten oma sopimus, jossa maat lupaavat aina toimia lapsen parhaaksi. YK:sko Kentengo horttibongo sömsiba hin kentengo iego sömsiba, kai themme lovavena te tšeeren alti jakkes sar koni fendide kentenge. Minulla on oikeus tietää oikeuteni. Myös kaikkien aikuisten pitää tuntea nämä lasten oikeudet. Maan hin horttiba te pinsavaa mo horttibi. Niina saare bare komujen mostuvena te pinsaven dala kentengo horttibi. Valitettavasti jotkut aikuiset eivät noudata lapsen oikeuksia. Jos minulla on paha olla tai minua satutetaan, voin kertoa siitä tutulle aikuiselle. Voin puhua vanhemmille, opettajalleni tai koulun terveydenhoitajalle. Na saare bare komuja na följavena kentosko horttibi. Om maan hin ilako te aa aa elle maan rissuvena, me vojuvaa te rakkavaa dotta pinsardo baro komuniske. Me vojuvaa te rakkavaa mo phurnidenge, mo sikjiboskiireske elle skoolako sastibosko phenjake. Teksti perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Sopimus on velvoittava asiakirja. Tämä lyhennelmä on toteutettu UNICEF:in, Pelastakaa Lapset ry:n ja Suomen Lasten Parlamentti yhdistys ry:n yhteistyönä. Tekstos botnuvela aro YK:sko kentengo horttibongo sömsiba. Sömsiba hin vollavitiko dokumentos. Dauva stötjiba hin triin organisatiengo tšetano butti: UNICEF, Pelastakaa Lapset ry. ta Suomen Lasten Parlamentti yhdistys ry. Kesäisellä romanileirillä Tampereella puhuttiin romanien asuntoasioista, nautittiin yhdessäolosta ja kesäillan letunpaistotuokioista nuotiolla. Perinteisillä leirikäräjillä päihdetyöntekijä Marko Ajanki joutui syytettyjen penkille. Tilanne ei ollut vakava, sillä tuomarilla ja syyttäjällä oli pilke silmäkulmassa. Romanileirin viimeisenä päivänä seison syytetyn paikalla vastassani arvovaltainen korkeimman oikeuden edustus. Kyseessä ovat perinteiset leirikäräjät. Olen valkolainen, mutta oikeuden tuomari, syyttäjä, valamiehet ja jopa puolustusasianajajani ovat kaikki romaneja. Voinko luottaa heidän tuomionsa puolueettomuuteen? Kuuntelen vakavana, mistä minua syytetään. Syyttäjän mukaan olen käyttäytynyt liian romanimaisesti leirin aikana. Minua syytetään romanimiehen ulkonäöstä, puhetavasta ja kävelytyylistä. Syyttäjä epäilee, että olen kaksoisagentti, joka on palkattu soluttautumaan romanikulttuuriin hankkimaan tietoja siitä valtaväestölle. En kykene puolustautumaan, koska otan syytökset pelkkänä kohteliaisuutena. Tämä on kaksoisagentin kaunistelematon raportti romanien perheleiriltä, joka pidettiin Tampereen seurakuntien Torpan leirikeskuksessa luvulta alkaen leirejä Romanileirejä on pidetty Tampereella 1970-luvulta alkaen, ja kirkko on ollut tukemassa niitä alusta lähtien. Pertti Palm on ollut vetämässä leirejä jo monen vuoden ajan. Viime kesän kuumimpina hellepäivinä Näsijärven rannalla Ylöjärvellä pidetyn leirin vastuuhenkilöinä olivat Palmin lisäksi Paula Valentin, Terho Lundberg ja Seppo Ärling sekä kirkon diakoniatyöstä minä ja Pia Soidinmäki. Olimme työparini kanssa ainoat kaajeet kaaleiden leirillä. Etukäteen vähän jännitin, että miten meihin suhtaudutaan. Leirin romanivetäjät olivat jo tulleet tutuiksi suunnittelupalavereissa, joita pidimme ennen leiriä. Leiri oli tarkoitettu Tampereen ja lähikuntien romaneille. Yhteystietoja saimme romaniyhteisöltä ja tiedotimme leiristä myös sosiaalitoimistojen kautta. Osa leirin kustannuksista saatiin sosiaalitoimelta maksusitoumusten muodossa. Tampereen diakoniakeskus maksoi suurimman osan leirin kustannuksista. Osallistujilla oli nimellinen osallistumismaksu. Kesäisellä romanileirillä Tampereella leirinuotion äärellä pidettiin hauskaa mm. leikkimällä valehtelijoiden klubia. Parhaalla tarinalla heltisi kisan voitto. Leirillä yöpyjiä oli yli 40 ja päiväkävijät mukaan lukien leirillä oli parhaimmillaan 64 kävijää. Asuntoasiat pohdittavana Perjantaina leirillä oli paneelikeskustelu romanien asuntoasioista. Panelisteina olivat Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Tuula Martikainen, Tampereen ammattiopiston opinto-ohjaajakoordinaattori Aarre Väisänen, Asuntotoimen/VTS-päällikkö Päivi Linjamäki, Virpi Ahlqvist YH-Rakentajista, Jaana Nquyen Naisten suojakodista, ammatinvalintapsykologi Lasse Leppänen Tampereen työvoimatoimistosta ja Katariina Mylläri Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän diakoniakeskuksesta. Paneelin juonsi Pertti Palm. Leiriläiset osallistuivat keskusteluun tiiviisti. Esille nousi huoli tasavertaisuuden toteutumisesta asuntoja myönnettäessä. Panelistit toivat esille sen, että virkamiehinä heidän toimintaansa ohjaavat tietyt säännöt, jotka antavat joskus hyvin pienen liikkumavaran esimerkiksi tapakulttuurisissa kysymyksissä. Tasavertainen kohtelu on kuitenkin virkamiesten ylin ohjenuora. Panelistit olivat selkeästi perehtyneet romanikulttuuriin työnsä kautta, ja he saivat paneelin vetäjältä Pertti Palmilta paljon kiitoksia osallistumisestaan. Mutkatonta yhdessäoloa Leiri antoi oivan tilaisuuden tutustua romanikulttuuriin. Melkein kadehtien katsoin leiriläisten tapaa olla toistensa kanssa. Eri-ikäiset ihmiset osasivat pitää hauskaa yhdessä ja keskinäinen toinen toisistaan välittäminen oli käsin kosketeltavaa. Leiriläiset olivat ystävällisiä ja kertoivat mielellään omasta kulttuuristaan. Hengellisyys ja uskon asiat olivat vahvasti läsnä leirillä. Toinen toistaan taitavammat muusikot lauloivat hengellisiä lauluja. Ohjelmassa oli hengellinen Bumtsibum-show ja Idols-kisat. Lauantaina oli raamattutunti, jossa leiriläiset pääsivät todistaman uskostaan ja sunnuntaina kirkkoherra Veli-Pekka Järvinen piti jumalanpalveluksen. Monet hengellisen musiikin klassikot ovat hyvin koskettavia, enkä voinut olla liikuttumatta, varsinkin kun ne esitettiin upeasti. Huomasin, että kaaleilla on tapana kannustaa toisiaan parhaimpaansa, kun on kysymys musiikista ja esiintymisestä. Tunsimme itsemme etuoikeutetuiksi, kun saimme olla mukana näissä tilaisuuksissa. Iltaisin kokoonnuimme leirinuotiolla Torpan kodassa tai laavulla makkaran ja letunpaiston merkeissä. Silloin kuulimme paljon kertomuksia romanien tavallisesta arkipäivän elämästä. Puhuttiin ikävistäkin asioista, kuten syrjinnästä työmarkkinoilla. Tapasimme vilpittömiä ihmisiä, jotka eivät yrityksistään huolimatta olleet saaneet työpaikkaa. Ymmärsimme, kuinka paljon valtaväestön asenteiden muokkaamisessa olisi tekemistä. On uskomatonta, kuinka vähäistä ja harvinaista on valtaväestön ja romanien välinen kanssakäyminen, kun kyseessä on Suomen historiassa aina läsnä olleesta vähemmistöstä. Kiitämme Tampereen romaniyhteisöä mukavista yhdessäolon hetkistä ja tärkeistä oppimiskokemuksista. Jäämme odottamaan seuraavaa leiriä, joka pidetään jälleen ensi vuonna samoihin aikoihin samassa paikassa. marko ajanki Tampereen ev.lut. SeurakunTien päihdetyön johtava TyÖnTekijÄ

8 1 ROMANO BOODOS /2007 ROMANO BOODOS / Romano Mission toimintamuodot Romano Mission toiminta-ajatuksena on toimia valtakunnallisena lastensuojelu, sosiaalialan, hengellisen työn, sekä koulutusalan palvelujärjestönä romaniväestön keskuudessa. Romano Missio toimii yhteistyössä ev.lut. kirkkojen, kuntien, valtion ja eri järjestöjen kanssa. Lastensuojelutyö n Ylläpitää 16-paikkaista lastenkotia Hämeenkoskella ja 6-paikkaista pienryhmäkotia Martinkylässä. Kenttätyö n Yleistä kenttätyöohjausta ja neuvontaa asunto-, työllisyys-, koulutus- sekä muissa sosiaalialan kysymyksissä. n Hengellinen toiminta: mm. romaneille suunnatut jumalanpalvelukset myös romanikieliset. Projektit Toimintasuunnitelmia eri sektoreilla. n Perhetyöprojektin tarkoituksena on kehittää ja luoda palveluita romaniperheille, jotka ovat asiakkaina lastensuojelussa. Julkaisutoiminta n Julkaisee neljästi vuodessa Romano Boodos- Suomen romanilehteä. Stipendirahasto n Myöntää pienehköjä stipendejä kannustukseksi koulutusta hankkiville romaninuorille. Vastaanottaja maksaa postimaksun ROMANO MISSIO PALVELUKORTTI Tunnus Kyllä, tilaan Romano Boodos -lehden (4 numeroa/vuosi, vuosikerta 15 euroa) Kestotilaus (laskutus vuoden välein) Olen uusi tilaaja Liityn Romano Mission jäseneksi (jäsenmaksu 16 euroa/vuosi, sisältää VASTAUSLÄHETYS jäsenetuna Romano Boodos -vuosikerran) LEHDEN SAAJA Lähiosoite postitoimipaikka LEHDEN MAKSAJA, ellei sama kuin edellinen Nimi Lähosoite Postitoimipaikka Päiväys / 20 Paikkakunta Allekirjoitus Tilaukset myös puh. (09) klo 9-15) Raamatun äärellä rikastuu ja rakastuu! Anna joululahja, joka vie aarteiden luo. Lyhyet selitykset sisältävät raamatunlukuoppaat koko perheelle Hetkinen Raamatun lukemiseen 5/06 Kamalan ihanat ihmissuhteet! Yk k ö s l e h ti p e r h e e n j u n i o r e i l l e i r to n u m e r o 5,- mer aamatt u Hinnat (kesto/vuosi 2008): Hetkinen 21 /24, Lukkari 17 /18, Donkki 33 /36 Tilaukset: Hetkinen ja Lukkari p tai tai www-sivuilta ja Donkki p (Donkki julkaisuyhteistyössä KL, UT ja RLL) Julkaisija: Raamatunlukijain Liitto ry. (RLL) p Valmistan romaninaisten vaatteita, myös nahka- ja turkistuotteita. Arja Laatikainen, Pietarsaari puh Pahoittelemme Heli Hoffrenin lähettämään kirjoitukseen Syöpä aikamme haaste tulleita epätarkkuuksia. Kirjoitus julkaistiin edellisessä Romano Boodoksen numerossa. Syöpään sairastuminen ja leikkaus omalla kohdallani on ollut hyvin traumaattinen kokemus. Aika pysähtyi mielessäni. Taistelu syöpää vastaan alkoi erilaisina tuntemuksina. Monet tuntemukset jylläävät ja hoidot voivat tehdä jopa sekavaksi, sanoo Hoffren. ROMANO MISSIOLLA MYYNNISSÄ ROMANIUKIN SATUREPPU - 57 s. satu- ja tarinakirja: Inga Angersaari, 17 euroa TIE OMANA, KEPPI TURVANA s. mustalaisista muistettua: Eero A. Hautala, Pietarsaaren kaup. julkaisu, 20 euroa ROMANO MISSION 90- VUOTISJUHLAVIDEO 8,50 euroa ONNITTELU- JA SURUADRESSEJA kukka-aiheisia, 10 euroa D - S t y l e : K u n s y d ä n v i e j a j ä r k i s u m e n e e! s. 4 0 N ä i n Te h d ä ä n D o n k k i! P a i n o s s a TARTU KÄTEENI: Väinö Lindberg, cd 16,50 euroa ROMANI JA PÄIHDEHUOLLON PALVELUT Opas päihdehuollon ammattilaisille 5 euroa Kaikista myyntiartikkeleistamme perimme lähetettäessä lisäksi postikulut s. 5 2 Romano Missio ry:n perhetukiprojekti on Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) avustuksella toimiva hanke. Projektilla pyritään luomaan ja toteuttamaan erilaisia perhetukityön muotoja, jotka voisivat olla tukemassa syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia romaniperheitä ja romaninuoria. Hanke käynnistyi vuonna 2005 ja loppuu vuoden 2007 lopussa. Projektille on haettu jatkorahoitusta RAY:ltä. Vuoden 2007 aikana projektilla on pyritty tukemaan yhä vahvemmin niitä romaniperheitä, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Työtä on toteutettu ennaltaehkäisevän lastensuojelun näkökulmasta. Tämä on tapahtunut siten, että romanityöntekijät ovat käyneet romaniperheissä, joissa on tiedetty olevan tuen tarvetta vanhemmuuden, päihteiden, lasten koulunkäynnin osa-alueilla. Romanityöntekijät yhdessä projektipäällikön kanssa ovat pyrkineet tukemaan asiakasperheitä kokonaisvaltaisesti. Tuen avulla on pyritty löytämään yhdessä perheiden kanssa ratkaisuja heidän ongelperhetukiprojektille toivotaan RAY:ltä jatkorahoitusta Toiminnanjohtajan palsta Vuosi täynnä työtä ja toimintaa Ensimmäinen työvuoteni Romano Mission johdossa on vierähtänyt nopeasti. Yhteen vuoteen on mahtunut monenlaisia tilanneita ja tapahtumia. Useissa asioissa olemme päässeet eteenpäin, mutta menetyksiltäkään emme ole kokonaan välttyneet. Raskas asia oli kesäkuussa Lahden pienryhmäkodin lakkauttaminen toistaiseksi. Viiden lapsen siirtäminen toisiin yksiköihin tuntui pahalta. Jouduimme myös irtisanomaan työntekijöitä. Toimenpiteet olivat raskaita ja kipeitä meille kaikille. Vielä jälkikäteen kiitän lämpimästi johtajana toiminutta Hanna Pekosta hyvästä yhteistyöstä ja ihailtavasta tavasta ottaa huomioon lapset ja työtoverit. Päiväkummussa on eletty tuttuun ja turvalliseen tapaan. Päiväkummun kodikas ympäristö ja lämmin ilmapiiri tuntuvat aina yhtä hyvältä siellä poiketessa. Kotimäessä on satsattu sisustukseen ja kaiken tasoinen viihtyvyys on lisääntynyt kiitettävällä tavalla. Näiden yksiköiden johtajat, Mirva Timonen ja Helge Haapakoski, ansaitsevat myös tunnustuksen hienosta ja uutterasta työstään lasten ja hoitohenkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi. Syksyllä alkanut yksiköiden työntekijöille suunnattu Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon suorittaminen jatkuu vuoteen Keskustoimistossa pysymme pirteinä, sillä asiakkaita ja hoidettavia asioita riittää. Toimistosihteerimme Mervi Pamukci ottaa lämpimästi vieraita vastaan ja talouspäälliköllämme Timo Jokelalla riittää kärsivällisyyttä apua tarvitseville. Sosiaaliohjaajana toimivan Tuula Nymanin työtaakka on lisääntynyt vuoden aikana huolestuttavasti. Joudumme vakavasti miettimään, miten hänen työtään voitaisiin keventää ja delegoida eteenpäin. Hän tekee jo nyt yhteistyötä asuntosihteerien, alueellisten romaniasoiden neuvottelukuntien suunnittelijoiden sekä vähemmistövaltuutetun toimiston kanssa. Tarve toisen sosiaalityöntekijän palkkaamiseen on suuri, mutta taloudelliset resurssimme eivät vielä anna siihen mahdollisuutta. Perhetyöprojektiimme olemme saaneet lisäresursseja. Projektipäällikkö Kimmo Ollikaisen lisäksi Ella- Rauha Bollström toimii kokoaikaisena ja Seppo Ärling osa-aikaisena perhetyöntekijänä. Perhetyö on koko yhteiskuntamme haaste, johon tulisi panostaa enemmän. Me romaniyhteisössä näemme sen tärkeimpänä myönteisen muutoksen edistäjänä. matilanteisiinsa. Tuen avulla on pyritty vähentämään lastensuojelutapauksia asiakasperheiden kohdalta. Perhetukiprojektissa on vuoden 2007 aikana projektipäällikkö Kimmo Ollikaisen kanssa romanityöntekijöinä työskennellyt Seppo Ärling, Jaana Ruusumeri ja Rauha Bollström. Romanityöntekijöiden tehtävänä on ollut romaniperheiden tukeminen kotikäyntien, sosiaaliohjauksen ja kulttuurillisen tuen kautta. Romanityöntekijät ovat toteuttaneet yhdessä projektipäällikön ja kaupunkien sosiaalitoimen kanssa perhetyötä romaniperheissä. Projektin aikana on pystytty auttamaan sellaisia romaninuoria, joilla on ollut ongelmia koulunkäynnissä. Projektin yh- Yhdistyksemme vuosikokous pidettiin marraskuun alussa. Korotimme yhdistyksen jäsenmaksua kahdella eurolla. Uusi jäsenmaksu on 16 euroa. Romano Boodos -lehden vuosikerran hinta nousi myös kahdella eurolla. Uusi lehden tilaushinta on 14 euroa. Irtonumeron hinta pidetään toistaiseksi ennallaan, kahtena eurona. Hallitukseen valittiin kaksi uutta jäsentä, Opetusministeriöstä ylitarkastaja Pekka Lampinen ja Työministeriöstä Brita Lamberg. He molemmat ovat työskennelleet vuosikymmenien ajan romanipolitiikassa. Hallitustyöskentelystä jäivät pois työkiireittensä vuoksi Kaalo-päiväkodin johtaja Paula Åkerlund sekä varajäsenenä toiminut psykiatri Anne Nurminen. Kulttuuriohjaaja Päivi Rask-Helin valittiin hallituksen varajäseneksi. Yhdistyksen uusiksi tilintarkastajiksi valittiin ekonomi, JHTM Marjatta Ojala sekä taloustieteen maisteri Riikka Okka. Olemme uuden vuoden kynnyksellä ja menneistä teistyökumppaneiden kautta on löydetty koulunkäyntiavustajia niitä tarvitseville romanilapsille. Romaninuorille on järjestetty harraste- ja liikuntakerhoja, joilla on pyritty tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Projektilla on ollut paljon erilaisia tavoitteita. Tavoitteisiin on pyritty löytämään ratkaisumalleja tekemällä yhteistyötä erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Aina tavoitteita ei ole saavutettu ja joskus joistain tavoitteista on jouduttu luopumaan. Kuitenkin projektin elinkaareen liittyy myös paljon onnistumisia ja oivalluksia. Projektille on haettu jatkoa Rahaautomaattiyhdistykseltä, mikä voisi taata projektin jatkumisen ainakin vuodeksi eteenpäin. Tuntuu siltä, että projektimme on vasta alussa ja työtä kentällä olisi paljon. n Seppo Ärling ja Rauha Bollström toimivat Romano Missio ry:n perhetukiprojektin kenttätyöntekijöinä. Suurin osa heidän työstään koostuu romaniperheiden luona tehtävistä kotikäynneistä. Auto on kenttätyöntekijöille tärkeä työväline. iloista ja suruista tähyämme jälleen eteenpäin. Mitä vuosi 2008 tuo tullessaan? Se jää nähtäväksi. Saakoon Taivaan Isä siunata meitä kaikkia. Rukoillaan yhdessä Suomen nuorison ja koko kansakuntamme puolesta. Pyydämme jäädä myös lastensuojeluyksiköissämme teidän esirukouksienne alle. Kiitos tähänastisesta! Rauhallista Joulua ja siunausrikasta Uutta Vuotta kaikille Romano Boodos lehden lukijoille! Tuula Åkerlund

9 16 ROMANO BOODOS 4/2007 ROMANO BOODOS 4/ Laulaja-pastori Arvo Survo romanimusiikin suuri ystävä Inkeriläinen pastori Arvo Survo tunnetaan Suomessa Inkerin kirkon nousun yhtenä kärkihahmoista. Mies on tunnettu myös laulajana ja kansanperinteen kerääjää. Arvo Survo on myös romanien ystävä, joka rakastui romanimusiikkiin jo 1970-luvulla. Inkerin kirkon ja kansan nousu on ollut Jumalan suuri ihme. Inkeriläiset ovat 1600-luvulla nykyisen Pietarin ympäristöön muuttaneita suomalaisia, jotka ovat asuneet vuosisatoja Venäjän vallan alla. He ovat kuitenkin säilyttäneet suomen kielen ja luterilaisen uskon. Neuvostoaikana he joutuivat Stalinin vainojen uhreiksi. Jatkosodan aikana osa inkeriläisistä oli Suomessa, mutta heidät oli sodan loputtua palautettava Neuvostoliittoon. Sen jälkeen kun Neuvostoliiton tiukka järjestelmä alkoi rakoilla, ryhtyivät inkeriläiset perustamaan omia seurakuntia, ensi Petroskoihin, sitten Pushkiniin lähelle silloista Leningradia. Nykyisin Inkerin kirkko on kasvanut sinapinsiemenestä suureksi puuksi, jonka kauimmaiset oksat ulottuvat Volgan mutkaan ja Ural-vuorille saakka. Seurakuntia on noin 80. Inkerin kansan ja kirkon nousu herätti Suomessa valtavan innostuksen. Inkeriläiset saivat kasvonsa toisaalta rohkeassa ja viisaassa saarnaaja Maria Kajavassa, joka oli kokenut Siperiaan karkotuksen uskomattomine kärsimyksineen, toisaalta tulisieluisessa nuoressa papissa Arvo Survossa, jonka puheet ja laulut vetivät kirkot täyteen. Arvolle tarjottiin romanityttöä vaimoksi Arvo Survo on myös romanien ystävä. Hän rakastui romanimusiikkiin jo 1970-luvulla, jolloin ei vielä ollut edes Pushkinin luterilaista seurakuntaa. Tämä rakkaus johti hänet opettelemaan romanien kieltä. Hän silloin juuri tullut armeijasta. Äiti katsoi aluksi suopeasti pojan harrastusta. Mutta kun romanit tarjosivat romanityttöä Arvolle vaimoksi, äiti asettui poikkiteloin. Arvon romanikielen ja kulttuurin harrastus vai- Arvo Survo Konstantin Jermulajevin ystävällisessä romanikodissa. keutui kotioloissa, mutta jatkui kuitenkin. Arvo otti kitaransa esiin Jyväskylän Keltinmäen kirkossa Hän kertoi laulavansa romanilaulun, jota 15- vuotias romanityttö Fatima oli laulanut kirkkaalla äänellään Arvon ollessa vuotias. Laulu välitti Arvon sanoittamana Marian itkun Poikansa ristin juurella. Kohta laulu kaikui kitaran säestyksellä Keltinmäen kirkon kokoushuonessa: Taivahalla Sun tähtesi loistaa, kerran luokses mun matkani vie, odotathan Sä äitiäs siellä, syömmelleis, Poikain, tää lauluni mun. Romanikielellä säkeistö kuuluu: Bolybnaster chergen kaj hachola, Tu javesa ke me, mro lacho, kaj Tu, kaj Tu, lacho miro, gozho, me tre ileske bagava gily. Olen rukouksissani muistanut tuota laulajatyttö Fatimaa. On surullista, että hänen elämänsä päättyi traagisesti. Näen hänen äitiään silloin tällöin. Kerran hän sanoi: Arvo, sinä et ottanut meidän Fatimaa vaimoksesi. Miten hänen elämänsä menikään! Fatima joutui vankilaan kerran ja toisenkin. Hänen päästyään vapaaksi sattui onnettomuus, jonka yhteydessä hän paloi talon mukana. Se oli puhutteleva elämänkaari, Arvo kertoi. Fatiman elämä päättyi nuorena ja traagisesti. Hän jätti jälkeensä tämän kauniin laulun. Jumalan edessä on tallella jokainen sielu, riippumatta siitä, miten itse kukin on elämästä lähtenyt. He ovat kaikki Hänen kädessään eikä meillä enää ole mitään sanomista. Hän itse tietää, Arvo jatkoi. Flamenco-lauluissa veren maku suussa Arvo kertoi Keltinmäen kirkossa, että espanjalaiselta flamenco-laulajalta alun perin flamenco-laulajatkin olivat romanilaulajia kysyttiin, miksi hänen laulunsa tehoaa niin kouriintuntuvasti ja mitä hän kokee laulaessaan. Hän mietti hetken ja sanoi, että hänelle tulee veren maku suuhun. Arvo jatkoi edelleen, että Raamatun mukaan veressä on sielu. Olen sanoittanut monta romanilaulua hengellisiksi lauluiksi, koska niissä henki ja sielu yhdistyvät ihmeellisellä tavalla. Jotkut venäläisetkin tulivat varta vasten Pushkinin kirkkoon kuuntelemaan, kun lauloin hengellisiä romanisävelmiä, hän kertoo. Olin alkutalvesta 2007 Arvon kanssa menossa Etelä-Vepsän kyliin Tihvinän kaupungin itäpuolelle. Oli kovan pakkaspäivän pimeä ilta eikä meillä ollut yösijaa. Lopulta tapasimme Jefmoskojen taajaman raitilla kävelemässä romanikaunottaren, joka kutsui meidät kotiinsa pieneen hirsimökkiin. Se oli ahdas mutta vieraanvarainen. Perheen isä Konstantin Jermulajev oli traktorinkuljettaja. Hän kertoi, että Jumala antaa heille siunauksensa, sillä elämän onni ei ole kiinni rahoista. Jo ulkona tapaamamme tytär Angela eli Nelli oli ollut naimisissa ja hänellä oli viisivuotias tytär Anastasia eli Nastja. Nelli oli eronnut miehestään, koska tämä käytti huumeita. Nastja oli elänyt ukin ja mummin kanssa ja kutsuikin näitä isäksi ja äidiksi. Nellin miesystävä koitui pelastukseksemme. Hän oli eronnut ja asui yhdessä veljensä kanssa kerrostalokaksiossa. Saimme yöpyä siellä. Kuin taivaan eteisessä Välillä kävimme vepsäläiskylissä, mutta paluumatkalla poikkesimme jälleen romanien kotiin. Kun Arvo lauloi romanilauluja kanteleella säestäen, isäntä pyyhki kyyneleitä silmäkulmastaan ja talon poika nosti peukaloitaan ylöspäin osoittaakseen, että tässä oli jotain erikoista. Kotiin kokoontui vähitellen yhä enemmän nuoria miehiä, joille Inkerin lähetyspapin romaninkielinen sanoma suomalaisen kanteleen kannustamana näytti menevän hyvin perille. Myös talon emäntä ja hänen Nelli-tyttärensä olivat hyviä laulajia. Erityisesti emännän Eugenian ääni tuli syvältä ja kaikui tummankauniina. Kun koneeseen laitettiin Arvon mukanaan tuoma hengellinen romaninkielinen cd, välillä tuntui, kuin oltaisiin taivaan eteisessä: tuntemattoman romanimuusikon laulurukous hipoi lajissaan täydellisyyttä. Romanit kertoivat olevansa kotoisin Vologdan alueelta, ja varsinkin emäntä ikävöi sinne takaisin. Uskonnoltaan he olivat ortodokseja. Lähtiessämme isäntä ja emäntä suutelivat meitä kiitokseksi poskelle. Nelli yllätti minut suutelemalla suulle. Sanoinkin Arvolle noustessamme autoon, että hän sai tehdä työt, mutta minulle maksettiin palkka. Arvo on myös äänittänyt romanimusiikkia. Heikki Tervonen Kirjoittaja on rovasti ja kirjailija, jolta on ilmestynyt uutuuskirja Arvo Survon matkassa Viipurista Volgan mutkaan (Kirjapaja 2007)

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski MISTÄ VOIMIA ARKEEN Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014 Kokemus äidiltä saadusta rakkaudesta antoi voimia arjen sujumiseen. Silti arjen pyörittämiseen tarvittavat

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot