yk:n Lapsen oikeuksien päivän teemana romanilasten koulunkäynti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "yk:n Lapsen oikeuksien päivän teemana romanilasten koulunkäynti"

Transkriptio

1 Y H T E I S K U N T A A P A L V E L E V A E R I K O I S L E H T I Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika joulukuu 2007 helmikuu 2008 Nro 4/2007 urheiluliikkeen myyjä Mertsi Berg Suksien myyminen sujuu helsinkiläiseltä Mertsi Bergiltä hyvin. 22-vuotias merkonomin koulutuksen hankkinut Mertsi on töissä urheiluliikkeessä Vallilassa. Siellä hänen työtehtäviinsä kuuluu suksikaupan lisäksi monenlaisia töitä. Puolen vuoden työpesti tuttuun kauppaan aukesi työharjoittelun kautta. Työ on mukavaa. Täällä olisi kiva olla töissä pidempäänkin, Mertsi Berg miettii jatkopestin mahdollisuutta. Romanien työllistymisen tueksi on valmistunut opas Palkkaisinko romanin. Uudessa oppaassa kerrotaan romanikulttuurista ja annetaan tietoa romanien koulutus- ja työmarkkina-asioista. Lisää aiheesta sivuilla 6 ja 8-9. yk:n Lapsen oikeuksien päivän teemana romanilasten koulunkäynti kuva: markku mattila Lasten oikeuksien päivän teemana Suomessa oli romanilasten oikeus koulunkäyntiin. Teemapäivää vietettiin Lasten oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeusasiakirja. Se takaa kaikille lapsille oikeuden koulutukseen, terveyteen, tasa-arvoon ja turvaan - sopimus on velvoittava asiakirja. Vaikka Suomi on kansainvälisissä vertailuissa koulumenestyjien maa, pelkän peruskoulun loppuunsaattaminen on romanivähemmistöllemme haaste. Teema on ajankohtainen, paitsi julkisuudessa käydyn romanikeskustelun vuoksi, myös lähestyvän YK:n lapsen oikeuksien komitealla jätettävän neljännen maaraportin vuoksi. Suomi on saanut jokaisen maaraporttinsa yhteydessä huomautuksia siitä, että romanilasten oikeus tasa-arvoiseen koulutukseen ei toteudu. Suomi jättää seuraavan maaraporttinsa heinäkuussa Suomen UNICEF on suunnitellut päivää yh- dessä romaniyhteisön kanssa. Mukana on ollut Romaniasiain neuvottelukunta, Etelä-Suomen läänihallitus, Opetushallitus sekä Romano Missio. Päivän teeman avulla tuotiin esille romanilasten koulunkäynnin haasteita ja asiasta jätettiin yhteinen vetoomus, joka sisälsi kehittämisehdotuksia sektorille. opetusopettajiin ja romanilasten vanhempiin, jotta kaikki yhdessä varmistaisivat romanilasten tasapainoisen Päivää edelsi postikorttikampanja samalla teemalla. Kortin valokuvan on ottanut valokuvataiteilija Irmeli Huhtala. Kortti lähetettiin vastaanottajalle ja sillä vedottiin päättäjiin, koulunkäynnin. änään minut saatettiin kouluun. Huomenna menen itse Koulunkäynti on jokaisen lapsen oikeus.

2 2 ROMANO BOODOS /2007 ROMANO BOODOS / nuoret ja tulevaisuus Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Siitä, miten eheiksi, vastuunkantaviksi ja osaaviksi he kasvavat, riippuu millaiseksi meidän vanhempien ihmisten tulevaisuus muodostuu. Siitä riippuu myös romaniyhteisön tulevaisuus. Siksi lasten ja nuorten elämään tulee luoda riittävästi tasapainoa ja mahdollisuuksia. Suurin osa nuorisostamme voi hyvin ja heillä on hyviä suunnitelmia elämänsä ja tulevaisuutensa suhteen. Kaikki eivät kuitenkaan voi hyvin. Meitä kesän ja syksyn aikana kohdanneet järkyttävät väkivallanteot, joista viimeisimpänä Tuusulan koulusurmat, laittavat kysymään, mikä saa nuoret toimimaan näin. Yhteisöllisyyden katoaminen, yhteiskunnan kovenevat arvot ja kasvava ahdistuneisuus koskettavat niin romanikuin kantaväestönkin aikuistuvia nuoria. Kilpailuyhteiskunta asettaa normeja ja kasvavia vaatimuksia, joita voi olla vaikea toteuttaa. Lapset ovat kansallisaarre, johon tulee panostaa sekä aikaa että rahaa. Tärkein työ lapsen kasvatuksessa ja eteenpäin kannustamisessa tapahtuu perheissä, mutta paljon voidaan tehdä myös yhdessä. Äitini tapasi aina sanoa, että jos teet pienet asiat hyvin, isoilla asioilla on tapana järjestyä. Turvallinen koti, tarvittava apu esi- ja peruskouluun, opinto-ohjausta jatko-opintojen suhteen, työtä ennakkoluulojen vähentämiseksi ja työpaikkojen saamisen kynnyksen mataloittamiseksi ovat asioita, jotka saavat suuria asioita aikaan. Jyväskylässä toimivassa Romanit työelämään -hankkeessa on saatu konkreettisia tuloksia, jonka seurauksena paikalliset nuoret ja aikuiset ovat päässeet koulupolulla eteenpäin, saaneet työpaikkoja ja oppisopimuspaikkoja sekä muutama perustanut myös oman yrityksen. Romanikoulunkäyntiavustajia on valmistunut jo joitakin kymmeniä. Heistä moni on aloittanut tai aloittamassa työnsä eri puolilla Suomea tehtävänään tukea romanilasten koulunkäyntiä ja auttaa opinnoissa eteenpäin. Tampereellakin ensi vuoden budjettiin saatiin yksi tällainen kiertävä koulunkäyntiavustaja. Se ei ole paljon, mutta hyvä päänavaus tällä saralla. Peruskoulun lisäksi tärkeällä sijalla nuorten opinnoissa on ammatillinen koulutus, joka valmistaa ammattiin. Romanien koulutus- ja työvoimapolitiikka on liiaksi ollut vain kurssitusta, joiden perusteella ei saa ammattia ja työtä. Koulutukseen ja ammattiin ohjaavat valmentavat koulutukset sen sijaan ovat tärkeitä, koska niissä räätälöidään sopivia opinto- ja työkokemuspolkuja opiskelijoille ammatinvalintaan erikoistuneiden ihmisten kanssa. Paljon on jo tehty ja vielä enemmän on tekemättä. Kaikki lähtee kuitenkin yhteisön ja yhteiskunnan arvoista. Romaniyhteisön vastuulla on luoda oppimiseen kannustava ilmapiiri, joka avaa nuorille menestyksen mahdollisuudet. Yhteiskunnan pitää puuttua edelleen maassamme vaikuttavaan näkyvään ja piilevään syrjintään. Tämä viesti on kuultu myös oikeusministeriössä. Siellä virkamiehet selvittävät, miten syrjintälakia pitäisi kehittää. Nyt siinä laissa on vähän sitä ongelmaa, että olisi kiva, kun ketään ei syrjittäisi. Konkreettisesti ohjaavampaa vaikutusta lakiin pitää saada. Syrjintää pohditaan myös sisäministeriössä. Vuodenvaihteessa siitä on tulossa syrjintäasioiden superministeriö. Sen alle muuttavat etnisten suhteiden neuvottelukunta, syrjintälautakunta ja vähemmistövaltuutettu. Toivottavasti heidän yhteistyönsä alkaisi kantaa hedelmää niin, että nollatoleranssi etniseen alkuperään liittyvään syrjintään saataisiin Suomeenkin, jota pidetään Euroopassa romanipolitiikan mallimaana. Pian on taas joulu ja voi esittää monenlaisia toiveita. Itse toivon, että Suomessa lapset ja nuoret saisivat kasvaa ilmapiirissä, jossa he kokisivat toivoa siitä, että voivat itse vaikuttaa elämäänsä ja saisivat rohkeutta ja toivoa jatkaa pettymystenkin jälkeen. Synkkienkin päivien jälkeen koittaa parempi huominen. Siunattua lähestyvää joulunaikaa kaikille lukijoille, Leena Rauhala Romano Missio ry. Vilppulantie 2 C 4, Helsinki Puh. (09) , fax (09) HALLITUS 2007 JA 2008 puheenjohtaja, kansanedustaja yrittäjä yhdyshenkilö sosiaalineuvos projektijohtaja lehtori evankelista sosionomi (2007 loppuun) kulttuuriohjaaja (vars loppuun, varajä- Leena Rauhala Jeppe Isberg Unto Jääpuro Väinö Lindberg Tina Mäkelä Lauri Uljas Sami Valentin Paula Åkerlund Päivi Rask-Helin sen 2008 alusta) Anne Nurminen Brita Lamberg Pekka Lampinen KESKUSTOIMISTO Tuula Åkerlund Timo Jokela Mervi Pamukci Tuula Nyman Kimmo Ollikainen KENTTÄTYÖ Tuula Nyman PERHETYÖPROJEKTI Kimmo Ollikainen psykologi (varajäsen 2007 loppuun) ylitarkastaja (2008 alusta) ylitarkastaja (2008 alusta) toiminnanjohtaja talouspäällikko toimistosihteeri sosiaaliohjaaja projektipäällikkö sosiaaliohjaaja puh. (09) , GSM projektipäällikkö GSM PÄIVÄKUMMUN LASTENKOTI Hyväneula, Mieholantie 158, Hämeenkoski Puh. (03) , fax (03) Johtaja Helge Haapakoski, puh. (03) Sähköpostiosoite: KOTIMÄEN PIENRYHMÄKOTI Kotimäentie 213, Martinkylä Puh. (09) Fax. (09) Johtaja Mirva Timonen Sähköpostiosoite: ROMANINUORTEN OPISTORAHASTO Sampo Merkintä: Lahjoitus/opintorahasto tässä numerossa 90-vuotiasta Hiitolan Alppia juhlittiin 5 Ihmeiden kasvattajana 5 Romanien työllistymisen edellytyksiä selvitetään 6 Päiväkummun lastenkoti pian 50 vuotta 7 Kolumni: Ajatuksia junamatkalla 7 Työ on tärkeä osa elämää myös romaneille 8 Palkkaisinko romanin? 9 Sijaishuollossa vielä paljon tehtävää 10 Eeva Kuuskoski YTY ry:n pääsihteeriksi 10 Kotimäessä uitiin ja nautittiin kesän lämmöstä 10 Romanien poliittista osallistumista tulisi lisätä 11 RONK:n toimintakausi päättyy 12 Asuntoasiat esillä Tampereen romanileirillä 13 Toiminnanjohtajan palsta 15 Perhetukiprojektille toivotaan RAY:ltä jatkorahoitusta 15 Laulaja-pastori Arvo Survo romanimusiikin ystävä 16 Kriisit ovat osa elämää Romano Missio järjesti yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän kanssa lokakuussa koulutuspäivän kriisityöstä. Koulutukseen tuli tarvetta, kun romanikentällä viime kesänä tapahtui isoja ja vakavia tilanteita. Näihin tilanteisiin piti tavalla jos toisella osata vastata. Tuli tarve saada ns. ammatillisuutta jo tehtävään kriisityöhön. Kauniina syysaamuna kokoontui 24 henkilöä Helsingin seurakuntayhtymän tiloihin kriisikoulutukseen. Kouluttautujat ovat tavalla tai toisella kosketuksissa ihmisiin, joiden elämässä on ollut nk. kärjistymiä eli kriisejä. Tuolloin tuttu elämänjärjestys on rikkoutunut. Se hämmentää ja herättää erilaisia tuntuneita ja vaatii erilaisia voimavaroja. Koulutuksessa oli puhumassa sielunhoitoterapeutiksi valmistuva Seija Lindgren sekä poliisipastori Carita Pohjolan- Pirhonen. Kriisi ei ole sairaus Lindgren luennoi siitä, kuinka vaikeudet ja kriisit kuuluvat ihmiselämään. Kaikilla meillä on vaikeuksia elämässämme. Kriisi ei ole sairaus, mutta sairaus voi aiheuttaa kriisin, Lindgren kertoi. Kriisitilanteelle ominaista on sen arvaamattomuus ja uutuus, yhtäkkisyys sekä uhkaavuus. Tilanne on tuolloin poissa hallinnasta ja tavanomainen ongelmien ratkominen ei riitä. Pidämme ongelmiamme helposti henkilökohtaisena ja yksityisenä, emmekä huomaa, että jotkut asiat voivat kuulua tiettyyn ikään ja elämänvaiheeseen ja olla kaikille yhteisiä. Numero 1/2008 ilmestyy maaliskuun alussa. Lehteen tarkoitettujen materiaalien on oltava Romano Mission toimistolla viimeistään 1.2. Julkaisija: Romano Missio ry Kustantaja: Kotimaa-Yhtiöt Oy Romano Missio järjesti yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän kanssa koulutuspäivän kriisityöstä. Päiville osallistui henkilöitä, jotka ovat tavalla tai toisella kosketuksissa kriisiin joutuneiden ihmisten kanssa. Tämän tiedostaminen voi olla monelle helpotus, Lindgren jatkoi. Loppulauseina Lindgren esitti anteeksiantamisesta ja anteeksi saamisesta elämän mittaisen viisauden: Anteeksiantamisessa ja saamisessa on Jumalan rakkauden lohduttava ja parantava voima, joka tuo meille toivon tulevaisuudesta. Poliisipastori Carita Pohjolan-Pirhonen luennoi henkisestä tuesta omaisille kuoleman yhteydessä. Pohjolan-Pirhonen työskenteli 25 vuotta sairaalassa. Kuolema oli jo tuolloin tavalla jos toisella hänen työskentelyssään mukana. Nyt viimeiset kahdeksan vuotta hän on toiminut Helsingin kihlakunnan poliisissa poliisipastorina. Yksi hänen työtehtävistään on suruviestin vieminen koteihin. Kuolema voi olla yhtäkkinen tai ennalta tiedossa oleva. Jos Päätoimittaja: Tuula Åkerlund Toimitussihteeri: Paula Huhtala/ Kotimaa-Yhtiöt Oy Lehden ulkoasu: Valfrid Åkerlund/ Grafimus Oy asia on ennalta odotettavissa, sisäiseen valmistautumiseen on aikaa, vaikka kuolema on aina outo vieras. Yhtäkkinen kuolema voi olla monella tapaa traumaattisempi. Menetys on äkillinen. Puhu suoraan ja ole rehellinen Tunteiden läpikäymisestä Pohjolan-Pirhonen sanoo, että suru ja trauma on kohdattava tun- Koulutuksessa oli puhumassa sielunhoitoterapeutiksi valmistuva Seija Lindgren (kuvassa) sekä poliisipastori Carita Pohjolan-Pirhonen. Toimitusneuvosto: Henry Hedman, Tuovi Putkonen, Malla Laiti, Taina Cederström, Airi Markkanen. Etusivun kuva: Markku Mattila Tilaus- ja ilmoitushinnat: Vuosikerta 15 euroa, jäsenille jäsenetuna. Irtonumero 2 euroa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmotushinta 1 euro/pmm teen tasolla. Ihmismieli vastustaa kuolemaa ja surun läpi käyminen voi viivästyä. Henkisestä ensiavusta Pohjolan-Pirhonen kertoo, että suoraan puhuminen auttaa ymmärtämään tapahtunutta. Ei liikaa selittelyä, Painopaikka: Suomen Lehtiyhtymä, Riihimäki Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Vilppulantie 2 C Helsinki. Puh: (09) Telefax: (09) Mervi Pamukcin sähköposti: Internet: ISSN ei liikaa puhetta, ei hätäilyä. Rehellisyys on tärkeää keskusteltaessa omaisen menettäneen kanssa. Kun ollaan toimittamassa ns. henkistä ensiapua, on hyvä tietää, että surevan vastaanottokyky on rajallinen, huomautti Pohjolan-Pirhonen. Poliisipastori kertoi, kuinka tärkeä on sanattoman viestinnän osuus. Puhu mieluimmin liian vähän kuin liian paljon. Molemmat luennot herättivät paljon kysymyksiä ja moni toi konkreettisia esimerkkejä eri tilanteista. Päivän kokonaisuuteen oltiin tyytyväisiä ja lisää jäätiin odottamaan. Koulutus jatkui marraskuun lopussa, jolloin luennoi Irti huumeista ry:n edustaja sekä päihdetyöntekijä Taisto Blomerus. Tuula nyman

3 ROMANO BOODOS 4/2007 ROMANO BOODOS 4/ Piispa Simo Peura: Romaneilla ja valtaväestöllä samoja kipukohtia Lapun hiippakunnan piispan Simo Peuran mukaan valtaväestöllä on romanien kanssa monta yhteistä kipukohtaa, kuten kasvatuskysymykset, rikollisuus, ja päihteet. Hän puhui aiheesta Romanit ja kirkko neuvottelupäivillä Seinäjoella. Muutama kuukausi sitten käynnistyi keskustelu romaniväestön asemasta ja kulttuurista. Epäonnistunut tv-ohjelma sai pohtimaan, vahvistettiinko näin vain valtaväestön ennakkoasenteita. Samaan aikaan romanitaustainen poliisi herätti keskustelun romanikulttuurin kielteisistä puolista. Huolimatta keskustelun lähtökohdista, se voi lopulta palvella romanien pyrkimystä kohti tasavertaista kansalaisuutta, Simo Peura totesi. Mistä keskustelussa on lopulta kyse? Romanikulttuuri ja yhteiskunnan ongelmat Heinäkuun lopulla Helsingin Sanomat kertoi kokoontumisesta, joka liittyi Helsingin Diakonissalaitoksen järjestämään Kaalo-hankkeeseen. Romanimiehet pohtivat yhteisönsä nykytilaa. Nuorten ja vanhempien välinen kunnioitus on rappeutunut. Päihteet ja rikollisuus leviävät. Perheet eivät jaa kasvatusvastuuta kuten ennen. Osanottajien arvion mukaan romaniyhteisö ei ole koskaan Seurakuntien työntekijöitä ja romaneja kokoontui lokakuussa Seinäjoelle Romanit ja kirkko -neuvottelupäiville. Päivien tarkoituksena oli tukea romanien kanssa tehtävän työn kehittämistä seurakunnissa, löytää hyviä käytäntöjä ja ylipäänsä edistää kohtaamista romanien kanssa. Konkreettisin kysymys on, miten seurakuntien työntekijät voivat olla romanien tukena arjessa: Romanit ja kirkko neuvottelupäiville Seinäjoella osallistui mm. Seinäjoen seurakunnan diakoniajohtaja Otto Savolainen ja Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön johtaja Heikki Hiilamo. Päivillä etsittiin keinoja edistää romanien ja seurakunnan yhteistyötä. ollut tällaisessa kriisissä. Sen vuoksi on aika rakentaa siltoja ja avautua ulkomaailmalle. Miesten kommentteja lukiessa piispan huomio kiinnittyi kahteen seikkaan. Romanimiesten mainitsemat kipukohdat eivät ole vain romaniväestön ongelmia. Samat vaikeudet ovat tyypillisiä valtaväestön keskuudessa. Suomalaisessa yhteiskunnassa joudutaan kamppailemaan väestöryhmästä riippumatta kasvatuksen kysymysten, päihteiden ja rikollisuuden tuomien ongelmien sekä yhteisöllisen vastuun rapautumisen kanssa. Ongelmat koskettavat silti romaniväestöä muita syvemmin, koska ne murentavat romanikulttuuria kannattelevia tekijöitä, kuten vanhempien ihmisten kunnioitusta ja yhteisöllistä kasvatusvastuuta. Romaniyhteisö joutuu kysymään, mihin sen oma kulttuurinen identiteetti vastedes perustuu. Kyse on siis romanikulttuurin tulevaisuudesta, tiivisti piispa. Toiseksi uutisesta käy ilmi, että romaniyhteisön sisällä on halua rakentaa siltoja ja avautua ulospäin. Mikä valtaväestöön kuuluvien rooli voisi olla romanikulttuu- Romanit ja seurakuntien työntekijät pohtivat arkisia kohtaamisia lasten ja nuorten kasvatuksessa, vanhusten kanssa, perheiden ja parisuhteiden kysymyksissä eli kaikessa siinä, mikä seurakuntien tehtävään kuuluu, sanoi työalasihteeri Sami Puumala Kirkkohallituksesta. Keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset romanit poikkeavat muista romaneista siinä, että he tuntevat itsensä ensi sijassa suomalaisiksi, kun rin identiteetin eli itseymmärryksen pohdinnassa? Mikä olisi seurakuntien ja kirkon jäsenten tehtävä?, kysyi Simo Peura. Oikeaa tietoa ja yhteyksiä Seurakunnat voivat rakentaa monin eri tavoin yhteyttä eri väestönosien välille. Kutsumuksemme on olla yhteyden rakentajia ja rinnalla kulkijoita, ei lääkäreitä eikä tuomareita, korosti piispa. Ilmeistä on, että me valtaväestöön kuuluvat tunnemme edelleen huonosti romanikulttuuria. Sen vuoksi ensimmäinen tehtävämme on perehtyä romanien ajattelutapoihin ja ymmärtää niitä. Jotta se olisi mahdollista, romanien on kerrottava meille kulttuuristaan. Romanien tiedotusvälineissä julkisesti käymä keskustelu on ollut tarpeen, koska se on avannut muille romanien tapakulttuuria, suvun ja perheen merkitystä ja oikeuskäsitystä. Omassa toiminnassaan seurakunnat voivat hälventää romaneihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja rakentaa yhteyksiä eri ryhmien välille. Valtaosa romaneista on luterilaisen kirkon jäseniä. Meidän tulee kantaa heistä sama vastuu kuin muista jäsenistämme. Kirkon ja romanien yhteistyön alku, rasismin vastustaminen, on edelleen ajankohtainen tehtävä. Piispa Peura pitää Romanit ja kirkko opasta suurena apuna asiatiedon välittämisessä ja pelkojen poistamisessa. Koulutuksen tukeminen rinnalla kulkemista Toinen rinnalla kulkemisen muoto on romaniperheiden käytännön tukeminen. Koulutuksesta huolehtiminen on tehokkain keino edistää tasa-arvoa ja ehkäistä syrjäytymistä. Seurakunnat voivat tehdä paljon romanilasten ja nuorten sekä -aikuisten koulutuksen hyväksi. Asettuminen rinnalla kulkijaksi tarkoittaa sitä, että seurakunnat, niiden työntekijät ja vapaaehtoiset eivät jää ulkopuolisiksi kuuntelijoiksi romanien kulttuurista identiteettiä ja tulevaisuutta koskevassa keskustelussa. Apostoli Paavalin mukaan rakkauden kaksoiskäsky on kirjoitettu jokaisen ihmisen sydämeen, jossa se vaatii täyttämistään. Käsky kehottaa rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä kuin omaa itseä, piispa huomautti. Kristillisen elämäntulkinnan mukaan kymmenen käskyä ovat elämän oma laki. Se on yhteinen kaikille ihmisten kaikista eroavuuksista huolimatta. Neljäs käsky kehottaa lapsia kunnioittamaan vanhempiaan, mutta vaatii myös vanhempia huolehtiman lastensa ja nuortensa hyvinvoinnista ja kasvatuksesta. Romaniperheitä on siis aivan paikallaan kannustaa ja tukea koulutuksen kysymyksissä. Viides käsky korostaa, että elämä on Jumalan lahja. Emme monissa muissa maissa romanit korostavat kuulumistaan maailman romaneihin. Romanit haluavat tulla hyväksytyiksi tasa-arvoisina kansalaisina. Valtiotieteen tohtori Camilla Nordberg esitteli tutkimustaan neuvottelupäivillä. Koska suomalaiset romanit kokevat tunnetasolla olevansa ensisijaisesti suomalaisia, heille on tärkeää keskustella kansalaisten oikeuksista. Romaneille on esimerkiksi ollut merkittävää, että ministeriöihin on palkattu romaneja, jolloin heillä on omia edustajia yhteiskunnassa, Puumala pohti. Romanien ja luterilaisen kirkon yhteistyön alussa tärkeää oli rasismin vastustus. Kirkon rooli oli olla saa tuottaa lähimmäisellemme vahinkoa tai kärsimystä, vaan meidän on suojeltava häntä. Oikeutta ei kukaan saa ottaa omiin käsiinsä. Tämä koskee niin yksilöä, perhettä, sukua kuin koko yhteisöä. Kosto ei hyvitä eikä sovita, vaan johtaa tuhoon ja jatkuvasti syvenevään pahuuden kierteeseen. Kahdeksas käsky kehottaa varjelemaan toisen mainetta yksityisesti ja julkisesti. Sen vuoksi on tärkeää, että media pyrkii totuuteen ja avoimuuteen. Yhtä olennaista on, että oman kulttuurin kielteiset puolet tuodaan julki ja arvioidaan uudelleen. Sovinnon sanoma ja mahdollisuus Kirkon tärkein tehtävä käytävässä kulttuurikeskustelussa on tuoda esille sovinnon sanoma ja mahdollisuus. Käskyt ovat ja pysyvät voimassa. Ne osoittavat puutteemme. Uudistumiseen puolestaan tarvitaan aito katumus. Mitään uutta ei kuitenkaan synny ilman Jumalan armoa. Rakkauden kaksoiskäsky on suurin ja korkein käsky. Se on suurin, koska se on piirtynyt syvälle Jumalan luontoon ja mieleen. Se ohjaa kaikkea Isän Jumalan toimintaa. Rakkautensa vuoksi Hän lähetti maailmaan oman Poikansa. Hän on se toisen hyvää etsivä rakkaus, joka antoi itsensä uhriksi. Pojan uhrin ja ihmisrakkauden ansiosta ei enää tarvita muuta hyvitystä eikä kostoa ihmisten toimesta. Kristuksen sovittava voimansa ulottuu niin omiin kuin toisten synteihin ja pahoihin tekoihin. Koska Isä antaa meille anteeksi ja armahtaa, voimme olla sovinnossa sisartemme ja veljiemme kanssa, puhui Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura Romanit ja kirkko neuvottelupäivillä Seinäjoella. n sateenvarjo, suoja, joka asettuu heikomman puolelle tarvittaessa, kertoi Väinö Lindberg, joka on ollut mukana perustamassa Romanit ja kirkko -työryhmää. Lindbergin mukaan romanien ja kirkon yhteistyötä tarvitaan yhteiskunnassa, johon kuuluvat sekä vanhat vähemmistöt kuten romanit ja juutalaiset, että yhä lisääntyvä joukko eri kansallisuuksia ja kulttuureja. Romanit ja kirkko -neuvottelukunta on asiantuntijaelin, joka pitää yllä ja kehittää romanien ja luterilaisen kirkon yhteisiä kysymyksiä. Neuvottelukunnan tehtävä on tukea romanien jäsenyyttä seurakunnissa ja puolestaan tukea seurakuntia romanien parissa tehtävässä työssä. (KT) Helsingissä Alppilan seurakuntasalissa vietettiin sotaveteraani Albert Lundbergin 90-vuotissyntymäpäiviä. Albert tunnetaan romanien keskuudessa Kiiskin Manun ja Iitan poikana. Hiitolalaisten suvun vanhimman juhlaan saapui sukulaisia ja tuttavia eri puolelta Suomea. Juhlien puuhamiehenä toimi Tampereella asustava Allan Lundberg, Alpin edesmenneen Veeru-veljen poika. Halusin koota sukulaiset yhteen näin merkittävän juhlan kunniaksi. Alppi-setäni on sukumme vanhin elossa oleva läheinen. Yhdessä Hellevi ja Unelma -serkkujen kanssa suunnittelimme ja teimme tarvittavat järjestelyt. Olen todella mielissäni, että vieraita on tullut läheltä ja kaukaa, kertoi Allan iloissaan. Juhlat onnistuivatkin erin- Minä olen työssäni luokanopettajana joka päivä ihmeiden keskellä. Luokassani, ala-asteen kolmannella luokalla, on 24 pientä Jumalan luomistyön ihmettä. Jos jotakin olen työssäni oppinut, niin sen, että Jumala loi persoonia. Hän ei valmistanut tusinatavaraa eikä luonut kahta samanlaista lasta. Ajan saatossa olen oppinut käsittelemään lapsia yksilöinä, kallisarvoisina helminä, jotka Jumala on uskonut huomaani. Kun opiskelin opettajaksi, eräs taitava pedagogi neuvoi meitä: - Kun opetat ja kasvatat, pidä silkkihansikkaat käsissäsi. Myöhemmin olen ymmärtänyt pedagogin viisauden ja yrittänyt kunnioittaa lapsen persoonaa, sitä jotakin, jossa näen Jumalan kädenjäljen. Psalmissa 139 sanotaan, että minä olen ihme, suuri ihme. Yrittäkäämme kaikki muistaa se, kun kasvatamme lapsia, jotka ovat lahjaksi meille annettu. Silkkihansikkailla kasvattamista? 90-vuotiasta Hiitolan Alppia juhlittiin Mitä silkkihansikkailla kasvattaminen tarkoittaa? Minulle se on ollut rakkauden osoittamista ja rajojen asettelua. Jokaisella lapsella on oikeus kokea rakkautta ja hyväksyntää omana itsenään. Silkkihansikkailla kasvattaminen on mielestäni myös oikeaan ohjaamista. On välittämistä, kun lapselle kerrotaan, mikä on oikein ja väärin. Oikea rakkaus ei suhtaudu välinpitämättömästi lapsen rikkeisiin eikä suosi vapaata kasvatusta. Sanalaskujen kirjasta löytyy viisaus: Ohjaa lapsi heti oikealle tielle, niin hän vanhanakaan ei siltä poikkea. Tätä voidaan käyttää ohjeena sekä maallisissa kasvatusasioissa että hengellisessä mielessä. Lapsen omatunto kehittyy terveeksi, kun hän tietää, mikä on oikein ja väärin. Tässä me vanhemmat opetamme lapsiamme sekä sanojen välityksellä että omalla esimerkillämme. Paras opettaja on oma elämämme. On hyvä panna tavoitteeksi se, että yritämme elää niin kuin puhumme. Jos pohdimme sananlaskujen viisautta hengellisessä mielessä, siitä löytyy kehotus ohjaamaan lasta Jumalan tuntemiseen, joka suo hänelle valtavan turvan elämän tiellä. Se on syvää tietoisuutta: On olemassa Jumala, joka pitää minusta huolta kaikkina elämäni päivinä. Psalmista 139 löytyykin ihanat sanat: Sinä suojaat minua edestä ja takaa, sinä lasket kätesi minun päälleni. Silkkihansikkaat merkitsevät turvallisen aikuisen läsnäoloa, mutta myös sitä, ettemme kiellä lapselta turvaa, joka löytyy Taivaallisen Isän suojasta. Mitä peilimme heijastaa? Opettajana olen huomannut, että minä olen ollut lapsille peili, josta he ovat katsoneet, millaisia he ovat. Olenkin joutunut miettimään, mitä minun peilini heijastaa. Lapset peilaavat ilmeitämme, eleitämme ja sanojamme. Sanaton viestimme kertoo heille pettämättömän totuuden. Kokevatko lapset, että välitämme heistä aidosti ja että heidän ongelmansa ovat meidänkin ongelmiamme? Mitä he kokevat lähellämme? Voiko meidän peilimme heijastaa Albert Lundbergin 90- vuotisjuhlia vietettiin lokakuussa suurella joukolla. Juhliin mahtui paljon laulua ja muistoja Karjalan Hiitolasta. omaisesti. Tunnelma oli iloinen ja tunteikas. Sali oli täynnä Hiitolan muistoja ja lauluja. Ystävät kertoivat yhteisistä elämän vaiheista ja Alpin kanssa koetuista iloista ja suruista. Alppi näki päivän valon ensi kertaa Hiitolassa Samana vuonna Suomi itsenäistyi. Lundbergin lähisuku oli suuri. He elivät Karjalassa siihen asti, kunnes sota vei miehet rintamalla ja muut joutuivat lähtemään evakkoon. Alppi oli sodassa yli neljä vuotta. Siellä vietettiin joulujakin. Alpin sotamuistot ovat koskettavia. Huomisen epävarmuus ja pelko olivat ainaiset seuralaiset. heille lämpöä, läheisyyttä ja turvallista huolenpitoa, niin että heidän minäkuvansa kehittyisi terveeksi? Jos näemme lapsen arvon Jumalan näkökulmasta, tiedämme, että he ovat meille annettuja lahjoja, suuria ihmeitä, joita kohtelemme sen mukaan. Kun meidän peilimme heijastavat rakkautta ja välittämistä myös asettamalla rajoja, lapset korvaavat sen tuhatkertaisesti takaisin. Kukaan ei osoita vastarakkautta ja hyvää käytöstä niin aidosti kuin lapsi, joka on saanut sitä itse kokea. Tähänkin pätee Pyhän Kirjan sana: Mitä me kylvämme, sitä me niitämme. Toki on syytä muistaa, että kasvatuksessa onnistuminen ei riipu yksinomaan meistä. Jokainen lapsi saa synnyinlahjanaan perittyjä ominaisuuksia, joita taitavinkaan kasvattaja ei aina pysty ohjaamaan oikeaan. Siksi kasvattajakin saa olla armollinen itseään kohtaan. Me kaikki teemme virheitä, joista voimme myös oppia. Koskaan ei ole liian myöhäistä osoittaa rakkautta ja ohjata lasta oikeaan. Kasvun tiellä me kaikki Alpillakin oli monia läheltä piti -tilanteita. Hän selvisi niistä kuin ihmeen kaupalla Jumalan varjeluksella. Alpin sisarusparvesta suurin osa on elänyt yli 90-vuotiaaksi. Heidän erikoisena luonteenpiirteenään on ollut huumori ja siitä versova valoisa elämänasenne. Niillä avuilla on selvitty kiperimmistäkin tilanteista ja päästy läpi myrskyistä kadottamatta elämän kipinää. Alppikaan ei ole valittajaluonne. Hän on tyytyväinen elämäänsä eikä murehdi turhista. Alppi asuu Pasilassa palvelutalossa. Hänestä pitää huolta sairaalassa työskentelevä Anja Fors. Anja käy säännöllisesti Alpin kotona ja hoitaa kaikki tarvittavat asiat. Juhlissa iloittiin siitä, että Luoja on antanut Alpille pitkän iän ja saamme pitää hänet vielä keskuudessamme. Alpin ryhdikäs olemus ja iloinen nauru piirtyi varmasti kaikkien juhlijoitten mieleen. Romano Missio haluaa myös onnitella Albert Lundbergiä ja toivottaa Jumalan siunausta, iloa ja terveyttä! Tuula Åkerlund Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä Ps 139:14 Ihmeiden kasvattajana olemme keskeneräisiä, mutta halutessamme voimme tutkia itseämme ja antaa myös Jumalan tutkia meitä. Psalmi 139 päättyy sanoihin: Tutki minut Jumala, katso sydämeeni. Koettele minua, katso ajatuksiini. Katso, olenko vieraalla, väärällä tiellä, ja ohjaa minut ikiaikojen tielle. Ritva Himanka luokanopettaja, oto-evankelista Oulu

4 ROMANO BOODOS 4/2007 ROMANO BOODOS 4/ Malla Laiti Työttömien ihmisoikeuspäivillä Järvenpäässä: Romanit eivät ole yhdenvertaisia työmarkkinoilla Toteutuuko romanien yhdenvertaisuus työmarkkinoilla? Ainakaan vielä tällä hetkellä romaneja ei kohdella tasavertaisesti suhteessa valtaväestöön. Jää nähtäväksi, miten hyvin tämä tavoite saavutetaan. Suomessa on noin romania, joista lähes 50 % on työttöminä. Yksi syy yhdenvertaisuuden puuttumiseen työmarkkinoilla on romanien heikossa koulutustaustassa. Romaninuorilla ei ole mallia eri ammateissa toimimisesta. He eivät välttämättä miellä, mitä erilaisissa ammateissa toimivat tekevät ja siksi he eivät osaa hakeutua itseään kiinnostavaan ammattiin. He eivät myöskään saa riittävästi tukea peruskoulussa eikä jatko-opintoihin hakeutumisessa. Romaninuoret vaativat opintoohjaajilta enemmän aikaa, jotta he saisivat riittävästi tiedon jatko-opintojen tarjoamista mahdollisuuksista. Romanit suhtautuvat työllis- tymiseen myönteisesti. Vuonna 1994 tehdyn kyselyn mukaan kaksi kolmesta romanista halusi koulutukseen ja työelämään. Tämä halu on lisääntynyt viime vuosina. Lähes joka viikko romanit kyselevät koulutus- ja työpaikkamahdollisuuksista myös läänin alueellisesta romaniasian neuvottelukunnasta. ROM-EQUAL -hanke tukee opiskelua Työministeriö on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on kartoittaa niitä esteitä, joita romanit kohtaavat työmarkkinoille pyrkiessään ja etsiä tapoja, joilla romanien pääsyä työmarkkinoille voitaisiin edistää ja tukea. Selvityksen toteuttaa ulkopuolinen yritys, Helsingin kauppakorkeakoulun alaisuuteen kuuluva HSE Executive Education Oy, jolla on pitkä kokemus muun muassa työllisyyteen liittyvien selvitysten toteutuksesta. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu romanien edustajia. Tuloksista ja kehittämisehdotuksista raportoidaan keväällä Euroopan sosiaalirahaston, opetusministeriön ja TE-keskusten rahoittama ROM-EQUAL -hanke on kehittänyt toimintamallin, joka auttaa romaneja selviytymään ammatillisista opinnoista aina valmistumiseen asti. Opiskelu on työvoimapoliittista koulutusta, joka aloitetaan ohjaavalla koulutuksella. Alussa keskitytään mm. itsetunnon kohottamiseen, omien kykyjen löytämiseen ja opiskelutaitojen opettelemiseen. Varsinainen koulutus tapahtuu siten, että opiskelija on viikoittain kaksi päivää lähiopiskelussa ja kolme päivää työharjoittelussa. Työharjoittelupaikalla mentori ohjaa opiskelijaa käytännön asioissa. Opettajille on annettu tietoa romanikulttuurista sekä kerrottu opiskelijoiden arkielämän ja koulutuksen yhteensovittamisesta. Miksi työllistyminen on vaikeaa? Yhtenä syynä vaikeaan työllistymiseen ovat työnantajien ennakkoluulot. Ennakkoluulot ja syrjintä ovat edelleenkin romanien arkea. Myös koulutetut romanit kohtaavat vaikeuksia työmarkkinoille sijoittumisessa. Monien ammatillisessa koulutuksessa olevien romanien on vaikea saada edes työharjoittelupaikkoja. Joidenkin koko koulutus on päättynyt siihen, etteivät he ole saaneet opintoihin kuuluvaa työharjoittelupaikkaa. Kolmen romaneihin kohdistuvan EQUAL-hankkeen yhteistyönä on tehty opas Palkkasinko Romanin? Opas romanien kouluttajille,koulutuksen järjestäjille ja työvoimaviranomaisille. Opas antaa hyödyllistä tietoa kouluttajille ja työvoimahallinnon virkailijoille. Esimerkiksi romaninaisen asu ei estä työntekoa. Molemmanpuolisella joustavuudella selvitään erilaisista tilanteista. Koko suku ei tule työpaikalle, kunhan romani perehdytetään työhön kuten muutkin työntekijät. Käytännön kokemukset tarjoavat parhaimman muutoksen asenteiden muuttumiselle. Asenteiden muuttuminen vie pitkän ajan, vaikka muutosta onkin jo näkyvissä. Mitä jo tehdään? Suomessa 95:een työvoimatoimistoon on nimetty romaniasian yhdyshenkilö. Yhdyshenkilö on työvoimatoimiston virkailija, jonka tulisi jakaa tietoa muille virkailijoille romaniasioista. Yhdyshenkilö kaipaa kuitenkin myös itse tietoa romanikulttuurista voidakseen täyttää tehtävänsä. Tällaista koulututusta on heille osittain jo järjestettykin. TEkeskuksissa heille suunnitellaan tarkennettua työnkuvaa. Tulevaisuudessa yhdyshenkilöt voivat olla enemmän auttamassa romaneja työllisyysasioissa. EQUAL-hankkeet ovat herättäneet romaneilla uskon mahdollisuuksiin kouluttautua aina ammattiin asti. Työministeriössä on aloitettu tutkimushanke, jonka nimenä on Romanien työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen ja työhallinnon rooli työllistämisessä. Tutkimus valmistuu toukokuussa Sen tuloksista laaditaan kehittämisehdotuksia, joissa hyödynnetään EQUAL-hankkeiden malleja ja tuloksia. Romanien työllistymisen edellytyksiä selvitetään Mitä pitäisi tehdä? Työvoimapoliittista koulutusta romaneille tulisi lisätä, koska se on tässä vaiheessa lähes ainut koulutusmuoto, jonka kautta romanit saavat ammatillisen pätevyyden. Yleisiin romaneja koskeviin asenteisiin tulisi vaikuttaa. Medialla on suuri valta tässä asiassa. Sanotaan, että televisio antaa yhteisölle julkiset kasvot. Työnantajat ovat tavallisia ihmisiä, joiden ennakkoluulot eivät väisty, jos media viljelee asenteita ruokkivia ohjelmia. Monimuotoisuus työpaikalla on kaikkien etu ja ihmisten erilaisuus tulee ottaa huomioon. Nämä lauseet ovat hienoja, mutta ne pitäisi toteuttaa myös käytännössä. Romanien identiteetti yhteiskunnan jäsenenä rakentuu nykyisin kolmesta osasta: elämisestä Suomen kansalaisena, ulossuljettuna ja romanina. Malla Laiti on itse romani ja työskentelee suunnittelijana Etelä-Suomen lääninhallituksessa sekä Etelä-Suomen läänin alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan sihteerinä. Tärkeällä sijalla selvityksessä on romanien omien näkemysten kartoittaminen työhallinnon tarjoamista palveluista ja muun muassa työmarkkinoille sijoittumisen esteistä. Näitä näkemyksiä kootaan sekä romanihenkilöiden haastattelujen että kyselyn avulla. Vapaaehtoinen kysely kohdistetaan erityisesti työttömänä työnhakijana oleville romaneille. Kysely toteutetaan lähikuukausina työvoimatoimistojen avustuksella siten, että työttömillä romaneilla on työvoimatoimistoissa käyntien yhteydessä mahdollisuus vastata nimettömänä työvoimaneuvojalta saatavaan kyselylomakkeeseen. Kyselylomake suljetaan kirjekuoreen ja palautetaan suoraan tutkimuksen toteuttajan osoitteeseen. Kyselyn kautta kerättävä aineisto käsitellään luottamuksellisena ja tulokset esitetään kootusti siten, etteivät yksittäisten romanihenkilöiden vastaukset ole millään tavoin tunnistettavissa. Romanien näkemysten esille tuominen on ensiarvoisen tärkeää romanien työmarkkina-aseman parantamiseksi. Tutkijat toivovat myönteistä suhtautumista kyselyyn ja runsaasti palautettuja vastauksia. n Päiväkummun lastenkoti pian 50 vuotta Päiväkummun lastenkodin 50. toimintavuosi käynnistyy vuonna Sitä odotellessa pihassa seisovat koivut, tammet ja vaahterat ovat pudottaneet syksyn tuiverruksessa kesävarustuksensa ja vihreä nurmikko on saanut peitokseen monivärisen lehtien kirjon. Harmauden ja hämärän rajamailla kotimme sisällä vallitsee kuitenkin iloinen ja pirteä meininki. Äskettäin saimme joukkoomme kolme uutta lasta, joten kaikilla on uusia haasteita, niin lapsilla kuin henkilökunnallakin. Päiväkumpu on ollut lähes koko vuoden ajan täynnä iloisia ja energisiä lapsia. Vuoden 2006 käyttöaste oli 99,2 %, ja sama suunta jatkui myös vuonna Vuoden 2007 painopistealueena ovat lapset ja hoitotyön laatu. Hoitohenkilöstö on aloittanut lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon suorittamisen oppisopimuskoulutuksena. Koulutuksen järjestää Järvenpään Seurakuntaopisto. Koulutuksen myötä laadukas hoitotyömme saa uusia ulottuvuuksia ja uusia kehittämisalueita. Samalla koulutus tuo henkilöstöä enemmän yhteen yhteisten kehittämishankkeiden äärelle. Päiväkummun lastensuojelutyöllä on pitkät perinteet. Vuonna 2008 tulee täyteen 50 vuotta. Sitäkin iäkkäämpi on lastenkotimme kiinteistö. Hirsirakennuksen vuosimalli taitaa olla Osin iästä johtuen kiinteistössä tarvitaan jatkuvasti pientä ja isoakin remonttia. Tällä hetkellä alimman kerroksen musiikkitila ja verstashuone ovat poissa käytöstä vesivahingon vuoksi. Koneelliset kuivaajat on onneksi keksitty, joten tilat saadaan toimintakuntoon myöhemmin. Päiväkummussa lapset ja aikuisetkin saavat nauttia perinteisten kylpyjen lisäksi kielikylvystä, jonka pääarkkitehti on Taiwanista kotoisin oleva vapaaehtoistyöntekijämme Lihua. Hän lennähti Päiväkumpuun elokuussa ja aikoo olla urheasti meillä koko vuoden. Kielikylpyjä harrastamme enimmäkseen englannin kielellä, mutta kiinaksikin voi yrittää kommunikoida hänen kanssaan. Lihua on saanut sairaanhoitajakoulutuksen, ja hän hoitanut vauvoja sairaalassa omalla paikkakunnallaan useita vuosia. Vuorovaikutus on toiminut loistavasti, ja lapset ovat ottaneet Lihuan omakseen. Helge Haapakoski lastenkodin johtaja Ajatuksia junamatkalla Junassa viereeni istui kaunis nuori somalinainen. Katselin häntä syrjäsilmällä. Naisella oli kaunis huivi yllään. Mieleni teki kysyä siitä huivista ja muutenkin keskustella kaikenlaista. Olin kuitenkin vaiti. Kuvittelin mielessäni tilanteen, jossa joku pääväestöstä kyselee romaninaiselta heidän vaatetuksestaan. Vastauksena saattaisi olla jotakin välinpitämätöntä. Niin, joo Vai niin Joo. Kiitos Tai sitten siitä saattaisi muodostua hyväkin keskustelu. Mietin, ärsyttäisiköhän vieressäni istuvaa naista minun uteluni, kyselyni. Siksi olin vaiti. Käänsin katseeni ulos ikkunasta ja pohdiskelin, miksi vähemmistöryhmien naiset saattavat kokea vähän ärsyttävänä kyselyn, utelun heidän vaatteistaan. Tavallisestihan naiset pitävät siitä, kun joku kehuu heidän vaatteitaan. Miksi sitten nämä erikoisesti pukeutuvat naiset kokisivat toisin? Ehkä he reagoisivat siihen siksi, että heillä on kokemuksia eriarvoisuudesta. Ehkä heillä on loukkaantunut mieli jostakin aikaisemmin koetusta. Ei oikein tiedä, millä mielellä toinen esittää kysymyksensä. Miksi sitten romaninainen ottaa aidosti vastaan lapsen ihailun? Kun pikkutyttö kaupassa näkee romaninaisen, hän huudahtaa: - Äiti, katso prinsessa. Ja monta hyvää, hauskaa hetkeä romaninainen ja pääväestön äiti ovat saaneet kokea näissä tilanteissa. Ehkä se ihailu otetaan vastaan, koska lapsi itse on niin aito. Ilman takaajatuksia, ilman arvostelua hän vain ihailee kauniita pitsejä ja asua. Siinä istuessani mietin, että osaisipa sitä suhtautua kaikkeen niin aidon lapsellisesti kuten lapsi. Uskaltaisi heittäytyä aitoihin tunteisiin ilman epäluulon suojaa. Luulen että kyseessä on myös tietynlainen valinta. Valinta olla luottavainen toisten ihmisten suhteen, vaikka olisikin kokenut epäluuloa, syrjintää. Kaikki eivät kuitenkaan ole sellaisia, syrjiviä. Etukäteen suojautumista ei tarvittaisi etenkään tilanteissa, joissa ei edes ole tarvetta suojautumiseen. Kyllä, haluan olla kuin lapsi, avoin kaikelle ja kokea asioita lapsenlailla. Yksi ainut elämä on annettu meille elettäväksi. Tahdon elää sen ilman suojamuuria, jatkuvaa varuillaan oloa. Kohtaan asiat asioina. Muistan kaiken kiireen ja epäoikeuden keskellä lapsen ilon, riemun, ihailun. Äiti, kato ihan oikea prinsessa! Jäimme molemmat pois samalla asemalla. Lähtiessä katsoin vielä somalinaista ja hänen katseensa kohtasi minut. Hymyilin hänelle ja hän vastasi lämpöisesti omaan hymyyni. Malla Laiti

5 8 ROMANO BOODOS /2007 ROMANO BOODOS / Palkkaisinko romanin? oppaan työelämätarinat VahVistaVat: Työ on tärkeä osa elämää myös romaneille nimi: Maria Florin Ikä: 37 v. Ammatti: Yrittäjä, monitoiminainen Pidän työstä, jossa voin olla oman itseni pomo. Yleensäkin pidän asiakaspalvelutyöstä, sillä tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä. Aikaisemmin olen tehnyt kauppahommaa. Se on ollut romaneille perinteistä työtä. Kävin työelämään ohjaavan koulutuksen romaneille reilu vuosi sitten ja nyt olen ollut lähes vuoden yksityisyrittäjänä. Yritykseni nimi on M.F. Monitoiminainen. Myyn romaneille kankaita ja kenkiä, joita haen kerran kuukaudessa Ruotsista, lähinnä Tukholmasta ja Södertäljestä. Teen kauppaa Keski- Suomessa, Mäntässä ja Keuruulla. Itä- Suomessa käyn Mikkelissä ja Lahden seudulla. Myyn tuotteita autostani, käyn tuttujen luona ja myös puskaradio toimii hyvin. Romaninaiset eivät löydä välttämättä oman muotinsa mukaisia kankaita ja kenkiä valtaväestön kaupoista. Romaninaistenkin muoti vaihtuu koko ajan. Tällä hetkellä muodissa ovat röijykankaat, joissa on musta pohja ja joissa on turkoosia, kultaista, sinistä, punaista kirjontaa, paljettia, kukkia ja vaikka mitä. Romaninainen käyttää juhlakenkinä korkokenkiä, joissa on ns. ranskalaiset korot, senttiä korkeat, kapeat korot. Myyn muun muassa mustia piikkikorkoisia kenkiä, joissa on strassikoru kärjessä. Ne ovat romaninaisten keskuudessa suurta muotia. Kotikenkinä eli käytetään kiilapohjaisia 7-8 sentin korolla olevia pistokkaita. En ole kokenut ongelmia romaniasun käyttämisessä työssäni. Olen viihtynyt työssäni hyvin. Tämä on mielekästä työtä. Saan uusia asiakassuhteita ja työni antaa minulle elannon. Tunnen itseni tärkeäksi työni kautta. Minulla on mies ja kolme lasta, nuorin lapsista on kuusivuotias eikä hän ole vielä koulussa. Hän kulkee usein mukanani kauppamatkoilla. Mieheni on yritykseni palveluksessa, ja hän kuljettaa romuja romukeskukseen Kuusankoskelle kuorma-autolla. nimi: Gunnar Hedman Ikä: 40 v. Ammatti: Yrittäjä (autoala) Olen tehnyt autokauppaa, minulla on käytännön kokemusta alalta. Neljä vuotta sitten perustin oman yrityksen. Olen kokenut mielestäni jonkin verran rasismia. Näppituntumalla ajatellen kymmenestä asiakkaasta kolme tai neljä katsoo ihon väriin ja pukeutumiseen, koska käytän romanimiehelle kuuluvaa asua. Ihan sama minkälainen kaupattava auto on, onko se hyvä tai huono, ainoastaan se merkitsee, että romanimies on autokauppiaana. Työni on minulle erittäin tärkeää. Saan jutella erilaisten ihmisten kanssa ja jakaa mielipiteitä. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että saan elannon työstäni. Tällä hetkellä käytetyistä autoista on ylitarjontaa. Minulla on kolme tyttöä, poika ja vaimo. Parasta työssäni on oma vapaus yrittää ja se, että saan olla ihmisten kanssa tekemisissä. Se on ollut minulle aina hyvin tärkeää. Olen käynyt peruskoulun. Perustin perheen hyvin nuorena. Jossain vaiheessa alkoholi hallitsi elämääni. Viisi vuotta sitten tulin uskoon. Se tapahtui niin, että istuin ravintolassa ja Jumala kutsui minut. Olin kiltti juoppo, en tehnyt mitään rikoksia. Mutta olihan se perheelle raskasta aikaa. Uskoon tuloni jälkeen aloin ajatella asioita toisella tavalla. Aloin ottaa vastuuta omasta ja läheisteni elämästä. Kävin työhön ohjaavan kurssin, joka kesti kaksi kuukautta. Ja sitten perustin yritykseni. Vaimoni Satu Florin toimii yrityksessämme sihteerinä. kuva: kyösti FlOrin nimi: Henry Bollström Ikä: 47 v. Ammatti: virastomestari Olen aloittanut työni vuonna 1983 Suomen Kansallisarkistossa. Olin muutamia vuosia yksityisen palveluksessa välillä, kunnes taas jatkoin valtion virassa. Minulle luovutettiin vuonna 2007 juhlavassa tilaisuudessa valkoisen ruusun ritarikunnan mitali. Mitalin myönsi Kansallisarkiston pääjohtajan Jussi Nuortevan ja hallintojohtaja Anitta Hämäläisen esityksestä Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen. Luovutustilaisuudessa käytiin läpi ansioluetteloani; työnantaja kehui aloitteellisuudesta ja hyvän työilmapiirin luomisesta. Viime vuodet työnkuvani on ollut pääasiassa pääjohtajan ja ylimmän johdon autonkuljettajana toimimista. Kaikki veljeni ovat olleet tai ovat tällä hetkellä valtion palveluksessa. Yksi veli on perinteisellä hevosalalla. Yksi siskoista on lastentarhanopettaja ja toinen ompelee romani- ja muita vaatteita. Lapsuudenkotini oli tasapainoinen ja todella kuva: kyösti FlOrin hyvä, meihin on aina tuhlattu rakkautta. Elämä on ollut mielestäni vähän helpompaa juuri näiden lähtökohtien ansiosta. Olen ollut uskossa yli 25 vuotta. Koen Lohjan helluntaiseurakunnan toiseksi kodikseni. Siellä on hyviä ystäviä, koko vanhemmisto on ystäviäni. Minulla on kaksi aikuista lasta, tytär ja poika, jotka elävät jo omaa elämäänsä. Asun kahdestaan puolisoni kanssa uudessa omakotitalossa Lohjalla, josta käyn työssä Helsingissä. nimi: Satu Florin Ikä: 36 v. Ammatti: Sihteeri Meillä on neljä lasta, vanhin tytär on muuttanut jo pois kotoa. Olen ollut työvoimatoimiston järjestämässä työkokeilussa, josta saan palkkatukea. Teen myytävistä autoista paperit ja luovutustodistukset. Siirrän myös autot myyntiin nettiin ja haen autoja mieheni kanssa. Olen ollut tässä työssä vuoden ja haen jatkoa vielä neljäksi kuukaudeksi. Meillä on 15-vuotias tyttö, joka tekee kotityöt luonnostaan. Olen uskossa, kuten miehenikin. Joskus olen kokeillut maailmaa, käynyt ravintoloissa ja tansseissa, mutta en saanut siitä mitään. Olemme eläneet mieheni kanssa 19 vuotta, mutta viimeiset viisi vuotta elämänarvoisesti. Elämämme muuttui positiiviseen suuntaan kun mieheni tuli uskoon, raitistui ja aloitti yrityksensä. nimi: Tenho nyman Ikä: 43 v. Ammatti: Kirjasto- autonkuljettaja/- hoitaja Toimin aiemmin maatalouslomittajana, kunnes minulta leikattiin oikea käsi eikä minusta ei ollut enää siihen työhön. Sain tilaisuuden päästä kirjastoon töihin. Se edellytti koulunpenkille menoa. Kävin Mikkelin kauppaopistossa tradenomin koulutuksen ja Tampereen yliopistossa luin kirjastoaineet. Olen ollut kirjastossa työssä noin 15 vuotta. Eihän tämä työni ole vaikuttanut mustalaisuuteeni millään tavoin. Alkuun kyllä sain tuntea ja huomata useinkin, että en ole oikein tervetullut työyhteisööni. Mutta vuosien varrella tämä on vähentynyt, jollei hävinnyt kokonaan. On rehellisesti sanottava, että mustalaisen täytyy olla kaksi kertaa parempi työläinen kuin muut, jotta saa saman arvostuksen. Viihdyn työssäni kyllä hyvin. Työ antaa tietysti jokapäiväisen leivän ja kyllähän se tuo elämään sisältöä. Palkkaisinko romanin? oppaassa on työelämässä mukana olevat romanit kertovat omasta työstään ja siitä, mitä työ merkitsee. Kaikille työssä onnistuminen ja hyvä työyhteisö merkitsevät paljon. kuva: kyösti FlOrin kuva: Helena valentin nimi: Regina Hagert Ikä: 20 v. Ammatti: Lähihoitaja Minulla on aina ollut kiinnostusta hoitotyöhön, ja tällä tavalla voin auttaa muita ihmisiä. Pystyn myös tuottamaan hyvää oloa ja antamaan omaa persoonallisuuttani työyhteisöön. Menin suoraan peruskoulusta sosiaali- ja terveysalalle lähihoitajaksi. Olen valmistunut keväällä Valmistumisen jälkeen menin töihin vanhainkotiin, ja työskentelen siellä edelleen. Työkaverit kyselevät kovasti romanikulttuurista. Pystyn tuomaan uutta näkökantaa asioihin. Minut on otettu todella hyvin vastaan alusta asti. Oma luonne ja romanikulttuuri merkitsevät paljon. Vanhukset tietävät, että olen romani ja he ovat silti ottaneet hyvin vastaan. He ovat vain ihmetelleet, miten olen tullut tälle alalle ja kuinka olen töissä. Monella on harhaluulo, että romanit eivät tee työtä. Olen viihtynyt työssäni todella hyvin, tykkään työskennellä vanhusten parissa. Hoitoala on lähellä sydäntäni ja vanhuksilta saa paljon voimaa ja neuvoja, joilla pääsee eteenpäin. Tietysti tämä on fyysisesti ja henkisesti raskasta työtä, mutta tämä myös antaa paljon. nimi: Mertsi Lingren Ikä: 27 v. Ammatti: Koulunkäyntiavustaja Olen toiminut koulunkäyntiavustajana elokuusta 2004 lähtien. Työni koostuu romanikielen opettamisesta (10 tuntia viikossa) kahdeksassa koulussa sekä koulunkäyntiavustamisesta (26 tuntia viikossa) pääasiassa romanioppilaille. Joka aamu menen kouluun ja avustan romanioppilaita yhteen tai kahteen asti joko luokassa, kahdestaan tai kaikkia koulun romanioppilaita yhtä aikaa. Tämän jälkeen pidän romanikielen oppitunnit (2 x 45 min) kaikille koulun romanioppilaille yhteisesti. Joka perjantai minulla on konsultointiaika klo 9 10, jolloin olen käytettävissä palavereissa tai annan puhelinkonsultaatiota kaikille Helsingin kouluille. Konsultaatio käsittää myös esimerkiksi opettajien konsultaatiota romanioppilaiden asioissa. Sen lisäksi pari kolme kertaa vuodessa koulutan myös kuntaan tulevat uudet koulukuraattorit ja koulupsykologit kohtaamaan romanioppilaita. Yleensä olen myös aikataulun salliessa mukana vakio-oppilaitteni palavereissa, kuten oppilashuoltoryhmissä. Lisäksi pi- kuva: kristiina vollar kuva: anne väisänen dän yhteyttä oppilaan kotiin. Työni on siis aika laajaa. Tosin se on hieman kasvanut vuosi vuodelta. Koko kuukauden työt eli palaverit, konsultaatiot ja päiväkirjat oppilaista käymme kerran kuukaudessa läpi pomojeni kanssa. Näin he konsultoivat minua, antavat vinkkejä ja tukea. Vuosittain loppukeväällä johtava kuraattori tiedustelee kaikilta Helsingin koulukuraattoreilta, onko heidän asiakkainaan tukea tarvitsevia romanioppilaita. Näin koulut saavat tiedon minusta ja oppilaat joko vaihtuvat tai asiakkaikseni uusia tulee. Syksyllä heti koulujen alettua käymme koulujen lähettämät vastaukset läpi ja näemme, säilyvätkö vanhat asiakkaat, onko tuen tarve vähentynyt tai tuleeko uusia asiakkaita. nimi: Henry Lindgren Ikä: 24 v. Ammatti: Romanikulttuurin ohjaaja Minulla on aina ollut kiinnostus auttaa varsinkin nuoria romaneita opiskelussa ja työelämään eteenpäin pyrkimisessä. Aloitin opintoni syksyllä 2004 Merikosken ammatillisessa koulutuskeskuksessa Ovet auki -projektissa. Valmistuin keväällä 2006 romanikulttuurin ohjaajaksi. Helmikuussa 2007 aloitin työni Ovet auki -projektissa. Opiskelujen alkuvaiheessa oli omat vaikeutensa. Aluksi pelkkä oleminen ja vuorovaikutus pääväestön kanssa oli vaikeaa. En tiennyt, tulenko toimeen ja pärjäänkö heidän kanssaan. Pian sain huomata, että he ovat samanlaisia ihmisiä kuin minäkin. Työharjoittelujen kautta opin pääsemään omista ennakkoluuloistani ja peloistani. Työssäni pidän normaaleja romanimiehen vaatteita, eikä minua ole töissä missään vaiheessa vaadittukaan olemaan erilainen. Se on kannustanut ja rohkaissut paljon. Olen romani ja töissä pääväestön ihmisten kanssa ja rinnalla. Tämän yhdistelmän näen rikkautena. Monesti minulla on asioista erilainen näkökulma kuin työtovereilla, ja se monesti avartaa näkemyksiämme puolin ja toisin. Nyt kun olen töissä, ymmärrän pääväestön ihmisiä ja myös heidän tavoitteitaan. Silloin kun työ on mielekästä ja sitä, mitä itse tykkää tehdä, silloin siinä viihtyy. Mielestäni oma työni on paras työ, jonka voin saada. Se on juuri sitä, mitä olen aina halunnut tehdä. Minulla on oikeastaan aina ollut kova halu auttaa ihmisiä heidän ongelmissaan ja tukea heitä. Uskon varmasti, kuva: katri luttinen Palkkaisinko romanin? Kouluttajat ja työvoimatoimistojen virkailijat joutuvat usein pohtimaan, kuinka osaisivat ottaa romaniasiakkaan kulttuurin ja taustan huomioon ohjatessaan häntä koulutuksen kautta työelämään. Syksyllä heidän työnsä tueksi valmistui opaskirja. Vasta valmistunut opas kantaa nimeä Palkkaisinko romanin? opas romanien kouluttajille, koulutuksen järjestäjille ja työvoimaviranomaisille. Opas on vuoden vaihteessa päättyvän Avoimin mielin -projektin tuottama ja sitä ovat olleet tekemässä Suomessa toimineiden Equal-romaniprojektien asiantuntijat sekä romanit että pääväestö. Viime vuosina toimineissa romanien koulutus- ja työllistämisprojekteissa on huomattu, että eri ammattilaiset tarvitsevat heille kohdennettua tietoa romaneista voidakseen tehdä työtään paremmin. Palkkaisinko romanin? -oppaassa kerrotaan romanikulttuurista ja annetaan vinkkejä ja tietoa romanien koulutus- ja työmarkkina-asioista. Opas on ollut todella suosittu ensimmäinen painos loppui kuukaudessa. Kouluttajat ja työvoimaviranomaiset voivat perehtyä oppaaseen itsenäisesti. Opas toimii myös niiden romanien työvälineenä, jotka antavat neuvoja kulttuuriasioihin liittyen oman paikkakuntansa viranomaisille ja oppilaitoksille. Oppaassa on kolme osiota: kulttuuri, koulutus ja työelämä. Asiatiedon lisäksi siinä on käsitelty niitä ennakkoluuloja, joita romanit usein kohtaavat koulussa ja työelämässä. Esimerkiksi romanien pukeutuminen nähdään usein pääväestön silmissä esteenä työnteolle. Oppaassa muistutetaan, että pukeutuminen on ammatinvalintaan liittyvä kysymys, eikä se automaattisesti estä työntekoa. Tavoitteena on, että oppaan avulla monet piilevätkin kielteiset asenteet ja ajatusvääristymät tulevat näkyviksi ja lopulta yhä useampi työnantaja pohtii: Palkkaisinko romanin? Suomen Equal-romaniprojektit että työni tuo uusia tuttavuuksia, monta rikasta kokemusta ja lisää ammattitaitoa. Suomessa on viime vuosina pyörinyt neljä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Equal-yhteisöaloitteesta rahoituksensa saavaa projektia. Nämä projektit päättyvät tämän vuoden lopussa. Ovet auki -projektissa romanit kehittävät koulutuksen avulla omaa osaamistaan ja työllisty- mismahdollisuuksiaan. Työllistymisen esteenä olevia asenteita pyritään muuttamaan myönteisimmiksi tiedottamalla manikulttuurista erilaisissa tapah- rotumissa, tilaisuuksissa sekä erilaisten julkaisujen avulla. Projekti edistää kulttuurista tasa-arvoa ja poistaa ennakkoluuloja kehittämällä eri väestöryhmien välistä yhteistoimintaa. Projektia hallinnoi Ammattiopisto Luovi ja rahoittajina ovat Euroopan sosiaalirahasto ja Suomen opetusministeriö. Romanit työelämään -hankkeen tavoitteena on Jyväskylän seudun romanien koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien sekä yritystoiminnan edellytysten parantaminen ja asennetyö romanien ja valtaväestön keskuudessa. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa seudun romanit ottamalla heidät mukaan hankkeen toimintaan. Jokaiselle osallistujalle on tehty henkilökohtainen toimintasuunnitelma. Projektia hallinnoi Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntouttavan sosiaalityön ja perusturvan yksikkö. Projekti saa rahoitusta ESR:n lisäksi Suomen työministeriöltä. nimi: Maruska Lindeman Ikä: 20 v. Ammatti: opiskelija Opiskelen oppisopimuksella nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Ala tuntui mielekkäältä. Siinä saa olla kosketuksissa kaikkien ikäryhmien kanssa. Se houkutti vielä enemmän, kun vielä pääsin opiskelemaan oppisopimuksella. Etenkään koulutuksen alkuvaiheessa en ollut sellainen, joka jaksaisi istua koulun penkillä monta vuotta. Minusta oppisopimus tuntui tosi hyvältä systeemiltä: sai oppia työn ja tekemisen kautta. Noin kerran kuukaudessa on lähiopetusjakso. Aloitin lokakuussa 2004 opiskelun, ja työssäoppimispaikkana oli Viitasaaren helluntaiseurakunta. Työssäoppimispaikaksi vaihtui sittemmin syksyllä 2005 Oulun helluntaiseurakunta, jossa olen tällä hetkellä töissä. Käytän romaniasua. Olen säilyttänyt romani-identiteettini työssäni eikä omasta taustastani ole ollut mitään häiriötä. Se ei ole mielestäni ollut suurimpia ongelmia. En ole missään vaiheessa keneltäkään ihmiseltä työssä tai opiskelussa kokenut kielteistä suhtautumista romanitaustaani ja vaatteisiini. Päinvastoin, olen sitäkin enemmän saanut osakseni kannustusta ja rohkaisua. Eräs nainen töissä sanoi, että olen mukavin tumma, jonka hän on tavannut, ja häntä todella rohkaisee se, että joka päivä tulen töihin ja hankin itsellesi ammatin. Kyllä se tuntui mukavalta. Monet arvostavat sitä, kun nuori romani opiskelee ja haluaa mennä elämässään eteenpäin. Työpaikallakaan ei eroteta romania muista työntekijöistä. Olen ihminen ihmisten joukossa, työntekijä muiden rinnalla. Puhallamme kaikki yhteen hiileen. Kuitenkaan minun ei tarvitse olla mitään muuta kuin mitä olen. Saan olla myös romani. Yksikään päivä työssäni ei varmasti ole samanlainen kuin edellinen. Koen työni ja opiskeluni rikkaana ja vaihtelevana. Olen saanut huomata, että antaessaan saa, varsinkin lasten kanssa työskennellessä. Viihdyn työssäni ja työpaikallani. Minusta meillä on hyvä yhteishenki ja tunnen kuuluvani joukkoon. kuva: jyrki HalOnen Työelämätarinat kuvineen ovat palkkaisinko romanin? oppaasta. ROM EQUAL -projektissa kehitetään tukimalleja romaniaikuisten koulunkäyntiavustajakoulutukseenjektin aikana koulutetaan 23 roma- Proniaikuista koulunkäyntiavustajiksi Itä- ja Etelä-Suomen lääneissä, jotta he voisivat tukea romanilapsia peruskoulun loppuunsaattamisessa. Koulunkäyntiavustajakoulutus on TE-keskusten kustantamaa työvoimapoliittista koulutusta. Projektia hallinnoi Etelä-Suomen lääninhallitus ja rahoittaa ESR:n lisäksi Suomen opetusministeriö. Avoimin mielin -projekti taas on nämä kaikki kolme edellä mainittua yhdistävä teematyöprojekti, jonka avulla kolme yksittäistä projektia voivat yhdistää voimavaransa romanien työmarkkina-aseman tukemisessa. Tämän yhteistyön tuloksena on syntynyt mm. Palkkaisinko romanin -opas. Teematyöprojektia hallinnoi Ammattiopisto Luovi ja rahoittaa ESR:n lisäksi Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus. anne väisänen

6 10 ROMANO BOODOS 4/2007 ROMANO BOODOS 4/ Sijaishuollossa vielä paljon tehtävää Romanien poliittista osallistumista tulisi lisätä 12. valtakunnalliset lastensuojelun sijaishuollon päivät pidettiin Oulussa Päivien järjestäjinä toimivat Lastensuojelun Keskusliitto yhdessä Oulun kaupungin ja Nuorten Ystävät ry:n kanssa. Päivien teemana oli kiintymys, koti ja kumppanuus sijaishuollossa. Eeva Kuuskoski YTY ry:n pääsihteeriksi LL Eeva Kuuskoski on valittu Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n pääsihteeriksi. Hän aloittaa uudessa tehtävässään joulukuun alussa. Eeva Kuuskoskella on laaja sosiaali- ja terveysalan sekä järjestötoiminnan tuntemus ja monipuolinen yhteistyöverkosto. Hän on toiminut pitkään kansanedustajana, sosiaali- ja terveysministerinä sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteerinä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry on 127 valtakunnallisen kansalaisjärjestön yhteistyöelin. YTY:n jäsenjärjestöt edustavat 1,2 miljoonaa palvelujen käyttäjää. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulevina haasteina ovat järjestöjen rahoituksen ja Raha-automaattiyhdistyksen toiminnan turvaaminen. Tuleva yhdistyslaki on tärkeä järjestöjen toimintaedellytyksien kannalta. Jäsenistön kannalta tärkeitä asioita ovat asiakasmaksujen ohella kaikki päätökset, jotka vaikuttavat pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluja tarvitsevien (kuvaaja) Matti Karppinen/KuvaKotimaa Eeva Kuuskoski elämään. Järjestöt korostavat myös ihmisten oikeutta osallistumiseen ja vertaistukeen. Kansalaisyhteyskuntapolitiikan neuvottelukunta on vasta aloitus hallitusohjelmassakin mainittuun järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Järjestöt haluavat asiantuntemuksensa vielä vahvemmin esiin, kun päätetään kansalaisten hyvinvointia koskevista asioista. YTY jäsenjärjestöineen tarjoaa asiantuntemusta ja kokemusta ihmisten arkitodellisuudesta. Vuosi 2008 on YTY ry:n 30-vuotisjuhlavuosi. Valtakunnalliset sijaishuollon päivät kokosivat Ouluun runsaasti väkeä. Ensi vuonna Lastensuojelun Keskusliiton tapahtuma järjestetään Jyväskylässä. Yksi päivien alustajista oli Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen jäsen, toiminnanjohtaja Elisabet Hakkola. Hänen aiheenaan oli Kysymyksiä sijaishuollossa ja sijaishuollosta. Suomi elää taloudellisesti historiansa rikkainta aikaa. Kuitenkin kymmenen viime vuoden aikana on lapsiköyhyys Suomessa kaksinkertaistunut ja se on ylittänyt keskimääräisen väestön köyhyyden, kertoi Suomen Lastenhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Elisabet Hakkola Sijaishuollon päivillä. Hakkolan mukaan esimerkiksi uudessa hallitusohjelmassa hyvää on esimerkiksi syksyllä alkanut lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Siihen kuuluu mm. nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Vuoden 2008 alusta tulee voimaan uusi lastensuojelulaki, joka on merkittävä uudistus lastensuojelun kokonaiskehitykselle. Hakola nosti esille erot Suomen ja muiden Pohjoismaiden sijaishuollon tilanteissa. Suomessa oli enemmän kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja avohuollon asiakkaana kuin Ruotsissa. Maassamme huostassa olevien kokonaismäärä on kasvanut 2-6 %:n vuosivauhtia viimeisen kymmenen vuoden ajan. Ruotsissa vastaava luku on vain muutama prosentin kymmenys. Hakkolan mukaan myös hoidolliset ratkaisut Suomessa ovat laitosvaltaisempia, sukulaisuussijoitukset vähäisempiä ja perhehoito on menettänyt osuuttaan. Perhehoidon osuus sijaishuollossa vuonna 2005 oli Ruotsissa 72 % ja Suomessa 36 %. Onko tähän syynä lisääntynyt lapsiköyhyys? Onko syynä myös se, että laman aikana vähennetty ennaltaehkäisevä työ kasvatti lastensuojelun tarvetta ja lähes kaikissa lasten palveluissa oli liian vähän resursseja? Lapsen arjen turvallisuus on kokonaisuudessaan huonontunut niin kotona, päivähoidossa kuin koulussakin. Aikuiskontaktien määrällä ja laadulla on selkeä yhteys lapsen oireisiin, totesi Hakkila. Tähän tilanteeseen yrittää nyt uusi lastensuojelulaki saada aikaan muutoksia. Kunnan on mietittävä toimiaan laajemmin ja tehtävä lain 12 :n Kotimäessä uitiin ja nautittiin kesän lämmöstä mukaan suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Se on kytkettävä mukaan kunnan talousarvioon. Tämä tie on hidas, mutta antaa mahdollisuuden muutokselle, totesi toiminnanjohtaja Elisabet Hakkola valtakunnallisilla sijaishuollon päivillä. n Kotimäen pienryhmäkodin lapset saivat nauttia kesällä uimisesta ja ulkoilusta. Kesä soljui omalla painollaan lämpimästä säästä nauttien. Kotimäen lapsiryhmä koki nuorennusleikkauksen kesän alussa, jolloin iällinen keskiarvo tipahti noin kymmeneen ikävuoteen. Kesällä ulkoiltiin paljon ja nautittiin uintireissuista. Huvipuistot, retkipaikat ja leirit tulivat tutuiksi ja lomista nautittiin. Kesää voisi kuvailla aktiiviseksi ja lämpimäksi. Aikuisilla on mielikuva lapsuuden kesistä, jotka aina tuntuivat lämpimämmiltä kuin kesät nykyään. Mistä se mielikuva tulee? Nyt sen ymmärtää, kun seuraa lapsia. Jos lapsilta kysyy viime kesästä, saa vastaukseksi, että se oli ihanan lämmin. Aikuisista tuntui, että paistoiko se aurinko lämpimästi ollenkaan. Lapsia ei palele, kun tekemistä riittää ja on kavereita. Näistä asioista se oma muisto lapsuuden lämpimistä kesistä muodostuu. Syksyn tullen illat ovat pimentyneet ja sade saapunut, mutta liikkumista se ei ole haitannut. Sipoon Nikkilässä ja lähikunnissa lapsilla on hyvät harrastusmahdollisuudet. Sisäliikuntaa onkin hyvä harrastaa syksyllä, kun odotellaan talven pakkasia ja lumia. Päivät kuluvat myös koulun asioita hoitaessa. Kovasti harjoitellaan yhteen- ja vähennyslaskuja, englanninkielen alkeita ja lukemista tai esikoulussa ihan vain kouluun lähtöä. Mirva Timonen Kotimäen pienryhmäkoti Romanit ovat edelleen heikosti edustettuina politiikan teossa lähes kaikissa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin jäsenmaissa. Hyvin vähän on romanitaustaisia edustajia jäsenmaiden parlamenteissa ja kunnanvaltuustoissa. Näin todettiin Etyjin Varsovassa pidetyssä romaniasioita käsittelevässä konferenssissa. Demokratian ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) sekä Andrezj Mirgan johtama romanikontaktipiste (CPRS) haki hyviä käytännönmalleja ja ideoita jäsenmaiden edustajilta, miten romanien poliittista osallistumista ja syrjintää ehkäisevää toimintaa voitaisiin edistää. Yli kaksisataa romanien ja eri jäsenmaiden hallitusten edustajaa osallistui romaneja koskevaan sessioon torstaipäivänä. Lähes viikon kestäneessä konferenssissa oli yli tuhat osanottajaa. Torstain romanipäivän täysistuntoa johti romanitaustainen Euroopan Unionin parlamentin jäsen Viktoria Mohacsi Romaniasta. Alustus puheenvuorossa EN: n ihmisoikeusvaltuutettu Thomas Hammarberg valaisi Etyj - jäsenmaiden romanien synkkää tilannetta rasismin ja poliittisen osallistumisen osalta. Romanien poliittinen edustus kansallisella paikallistasolla on alhainen, Hammarberg totesi. Suurin ongelma romanien heikkoon poliittiseen osallistumiseen on todennäköisesti alhainen koulutustaso ja yleinen poliittinen apatiaa. Lisäksi suurella joukolla romaneista ei ole lainkaan henkilöllisyystodistusta, mikä vaikeuttaa romanien mahdollisuutta äänestää omia ehdokkaita. Romanit eivät myöskään ole kyenneet organisoimaan järjestövoimia ja aktivoimaan omaa väestöryhmäänsä äänestämään. Suurimmat poliittiset puolueet eivät halua sisällyttää ohjelmiinsa ja kampanjoihinsa romanien etuja ajavia asioita eivätkä ole kiinnostuneita romaniedustajista. Puolueet pelkäävät menettävänsä ääniä pääväestön keskuudessa. Edelleen syitä romanien alhaiseen Henry Hedman puhui Suomen romanien poliittisen aktiivisuuden tasosta Varsovassa pidetyssä Etyj-konferenssissa, jossa käsiteltiin Euroopan romanien asioita. poliittiseen osallistumiseen ovat mm. se, ettei romaneilla useinkaan ole riittävää osaamista viedä tehokkaasti läpi kampanjoita eikä heillä ole omaa poliittista ohjelmaa. Myös valtaväestön kielteinen asennoituminen romaneja kohtaan vaikuttaa äänestystulokseen. Ongelman ratkaisemiseksi Hammarberg tarjoaa romanitaustaisten henkilöiden rekrytointia valtion- ja kunnallishallintoon. Romaneja pitäisi saada poliisi- ja opettajakuntiin. Ongelmia asenteissa on molemmilla puolilla, kiinteyttä Hammarberg. Hän tuomitsee jyrkästi romanien syrjinnän ja vetoaa kansainvälisten ihmisoikeuslakien vahvistamiseen ja noudattamiseen. Lisäksi Hammarberg näkee tärkeänä paikallistason neuvoa-antavien elimien perustamisen poliittisen osallistumisen turvaamiseksi sekä poliittisten valtapuolueiden rohkaisemista romanien ottamiseksi ehdokaslistoille. Kosovon romanien tilanne huolestuttava Keskustelun aikana useat romanijärjestöjen ja hallitusten edustajat käyttivät puheenvuoroja, joissa mm. eri maiden ihmisoikeusrikkomuksia nostettiin esiin. Kosovon tilanne on erittäin huolestuttava edelleen romanien kurjien elinolosuhteiden sekä syrjinnän johdosta. Miranda Vuolasranta ERTF:n edustajana valaisi Kosovon tilannetta sekä käytti laajan puheenvuoron painotuksista, joista Euroopan romani- ja vaeltajafoorumilla on Kosovon suhteen. Kritiikkiä ja paheksuntaa herättivät jäsenmaissa romaneille toteutetut pakkohäädöt alueilta, joissa heidän omaisensa ovat asuneet vuosisatoja. Usein pakkohäätö tehdään yön aikana ja ilman, että karkotettaville lapsiperheille tarjotaan sijaispaikkaa. Kritiikin kohteeksi joutuvien maiden hallitusten edustajat puolustivat omien maidensa tilanteita. He vakuuttivat, että epäkohtiin on puututtu ja edelleen puututaan. Näin viesti jäsenmaiden edustajille tuli selkeäksi: ihmisoikeusloukkauksia ei hyväksytä. Etenkin romaniedustajien taholta nousi epäilyksiä hallitusten ns. hyvää tarkoitusta kohtaan, joka usein jää käytännön tasosta liian kauas. Poliittinen osallistuminen on kansallisoikeus Toinen romaniasioihin keskittyvän sivutapahtuman aikana käsiteltiin Romanikontaktipisteen toimintasuunnitelmaa romanien poliittisen elämän ja syrjinnän voittamisen hyväksi. Alustajana toimi Sevdalina Voynova, joka painotti ihmisoikeuksien merkitystä. Romanit tulee hyväksyä yhteiskunnan vaikuttajina. Poliittinen osallistuminen on kansallisoikeus ja velvoite hallituksille ja romanikansalaisille, hän vakuutti. Monissa uusissa EU-maissa elää runsaasti romaneja. Nämä maat ovat korostaneet ihmisoikeuksien takaamista vähemmistöryhmille. Kuitenkin viime vuosina on ilmennyt häiritseviä trendejä, kuten vihamieliset puheet, poliittinen keskustelu sekä ääriryhmien/nationalistien poliittisten puolueiden romanivastaisten kampanjoiden nostaminen. Kohteena ovat olleet romanit, joita on pidetty uhkana yhteiskunnalle. Vaikka romaniäänestäjien lukumäärä on ollut alhainen, on muutamia romanikansanedustaja päässyt oman maansa parlamenttiin. Myös Euroopan Unionissa on kaksi romanitaustaista europarlamentaarikkoa. Alustaja piti tärkeänä romanien omaa osallistumista poliittiseen päätöksentekoon, jotta asenteet heitä kohtaan muuttuisivat myönteisemmiksi. Keskustelun aikana tuotiin esille esimerkkejä eri maiden hyvistä malleista. Puhuin tilaisuudessa Romano Mission edustajana Suomen tilanteesta. Meillä ei ole yhtään romania kansanedustajana, mutta muutamia kunnanvaltuutettuja on. He ovat samalla esimerkki toisille romaneille, ja heidän osallistumisensa vaikuttaa valtaväestön asenteisiin yleensä positiivisesti. Nostin esiin meidän julkishallinnossa olevat yksiköt, jotka mahdollistavat vuoropuhelun eduskunnan päättäjien kanssa aivan valtakunnan korkeinta johtoa myöten. Valotin Suomen tilannetta, ettei meillä ole ongelmana romaneiden hylkääminen valtapuolueiden taholta. Lisäksi mainitsin, että romanien pienen lukumäärän takia Suomessa ei ole tarvetta oman puolueen perustamiseen, kuten joissakin muissa maissa. Tosin romanien aktiivisuutta etenkin omien romaniedustajien tukemiseksi kaivattaisiin lisää. Henry Hedman

7 12 ROMANO BOODOS /2007 ROMANO BOODOS / ROMANIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Minun oikeuteni Mo horttibi Asuntoasiat esillä Tampereen romanileirillä Romaniasiain neuvottelukunnan toimintakausi päättyy Romaniasiain neuvottelukunnan toimintakausi on lopuillaan. Uusi neuvottelukunta asetetaan alkaen. Marraskuun aikana sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt eri tahoja nimeämään ehdokkaat uuteen neuvottelukuntaan. Valtioneuvosto nimeää uuden neuvottelukunnan joulukuun aikana. Ajankohtaisia tapahtumia Loppuvuoden ohjelmassa neuvottelukunnalla oli enää kauden päättävä kokous joulukuussa. Muutoin loppuvuosi oli kiireinen neuvottelukunnan eri tapahtumien osalta. Marraskuu oli täynnä erilaisia seminaareja ja tilaisuuksia. Oikeusministeriön yhdenvertaisuustoimikunta piti seminaarin marraskuun alkupuolella. Asia on tärkeä romaniväestön kannalta, koska yhdenvertaisuuslainsäädäntöä ollaan Suomessa uudistamassa. Marraskuun puolivälissä Etelä- ja Itä- Suomen läänien ROM EQUAL projekti sekä Avoimin mielin -teematyöprojekti pitivät päätösseminaarinsa Säätytalolla. Neuvottelukunta oli mukana kaksipäiväisen seminaarin järjestelyissä. Marraskuun 20. päivä oli YK:n lapsen oikeuksien päivä. Suomen UNICEF on vuosittain lapsen oikeuksien päivänä nostanut esiin jonkin lapsia koskettavan sopimuksen artiklan ja kiinnittänyt niin yleisön kuin päättäjien huomiota lasten asiaan. Tänä vuonna UNICEF kiinnitti huomion romanilasten koulunkäyntiin. UNICEF on painattanut postikortin, joka lähetettiin eri tahoille. Aiheesta järjestettiin myös lehdistötilaisuus. Marraskuun loppupuolella neuvottelukunta tapasi pääministerin. Pääministeri on suullisesti ilmaissut, että hallitus käy mielellään vuoropuhelua romaniväestön kanssa. Neuvottelukunta nosti keskustelun agendalle ajankohtaisia aiheita. Muutokset neuvottelukunnan sihteeristössä Joulukuussa erilaiset toiminnot pikku hiljaa vähenivät ja neuvottelukunnankin viimeisenä tehtävänä oli enää käsitellä toimintakertomuksensa vuosilta Romaniasiain neuvottelukunnassa on palattu normaalijärjestelyyn marraskuun alussa eli pääsihteerin tehtäviä hoitaa jälleen virkavapaalta palannut Sarita Friman-Korpela. Romaniasiain neuvottelukunnan puolesta toivottelen Romano Boodoksen lukijoille hyvää ja rauhaisaa joulun odotusta. anne-mari mäki (vs. pääsihteeri asti) Minä olen lapsi ja minulla on oikeuksia. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Me som kentos ta maan hin horttibi. Sakko koon hin teelal 18 bere engiiro hin kentos. Lapsen oikeudet varmistavat, että minulla ja muilla lapsilla on hyvä elämä. Kentosko horttibi rikkavena omsoroga dotta, at maan ta vaure kenten hin tši ko dživiba. Kaikki lapset maailmassa ovat yhtä tärkeitä. Meillä kaikilla on samat oikeudet riippumatta siitä, missä asumme, miltä näytämme, tai mitä kieltä puhumme. Saare kenti aro boliba hin it fuortune. Amen saaren hin it horttibi ta douva na phallo dotta kai ame dziivaha, savo araba ame sam, elle so tšimb ame rakkavaha. Tästä esitteestä voin oppia, mitä oikeuksia minulla on. Da besko liinesta me vojuvaa te sikjuvaa, savo laaga horttibi maan hin. Terveys - Sastiba Minulla on oikeus elää. Maan hin horttiba te džiivaa. Minulla on oikeus saada ruokaa, vaatteita ja huolenpitoa. Maan hin horttiba te laa aaben, koola ta omsoroga. Minun tulee saada apua, kun en voi hyvin. Maan mostula te lel jelpiba, ka maan naa tsihko te aa el. Minulla on oikeus leikkiä ja levätä. Maan hin horttiba te phersavaa ta te pa uvaa. Koulutus - Skooliba Minulla on oikeus oppia lukemaan ja oppia monia muita asioita koulussa. Maan hin horttiba te sikjuvaa te drabavaa ta te sikjuvaa buut vaure saaki aro skoola. Minulla on oikeus käydä koulua ilmaiseksi. Maan hin horttiba te džaa aro skoola uutan presiba. Koulussa minua tulee opettaa ymmärtämään ja kunnioittamaan erilaisia ihmisiä. Aro skoola maan lela te sikjuvel te hajuvaa ta daa patti varo laaga komujenge. Turva - Siila Minulla on oikeus olla turvassa. Maan hin horttiba te aa aa aro siila. Minulla on oikeus elää vanhempieni ja perheeni kanssa, jos minun on hyvä olla heidän kanssaan. Maan hin horttiba te džiivaa mo phurnidensa ta ho huupaha, om maan hin tši ko te aa haa lenna. Kukaan ei saa kiusata tai vahingoittaa minua. Jos minua kiusataan tai vahingoitetaan, aikuisten on autettava minua. Na tšek na lela te kvinnavel maan elle skaadavel maan. Om maan kvinnavena elle skaadavena, bare komujen mostuvena te jelpaven maan. Jos joudun pakenemaan kotimaastani, minusta tulee huolehtia. Om me nouruvaa te na aa mo tšeeresko themmesta, mostuvena te rikkaven omsoroga manna. Osallistuminen - Dielosko liiben Kun aikuiset tekevät päätöksiä, heidän pitää miettiä, mikä on parasta meille lapsille. Ka bare komuja phutravena saaki, leen mostuvena te tenkaven, so hin koni fendide amenge kentenge. Kun aikuiset päättävät minun asioistani, heidän on kysyttävä minulta, mitä mieltä minä olen. Ka bare komuja phutravena mo saaki, leen mostuvena te pu en manna, so hin mango džinta. Minulla on oikeus omiin juttuihin ja oikeus olla oma itseni. Maan hin horttiba aro mo iego saaki ta horttiba te aa aa mo iego pes. Minulla on oikeus saada syntymäni jälkeen nimi. Ilman nimeä en voi osallistua samalla tavalla kuin muut lapset. Maan hin horttiba te laa nau mo föddibosko paalal. Uutan nau me naa vojuvaa te laa dielos it maneeraha sar vaure kenti. Minulla on oikeus olla jonkun maan kansalainen. Maan hin horttiba te aa# aa tši themmesko themmeskiiro. Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus - Kentosko horttiba hin baro komunisko uu lavitikiba On isän, äidin, muiden aikuisten, valtion ja oman kunnan tehtävä huolehtia meidän lasten oikeuksista. Hin daadesko, dako, vaure bare komujengo, themmesko tai iego phuujako tšeeriba te len omsoroga amengo kentengo horttibonna. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus on lasten oma sopimus, jossa maat lupaavat aina toimia lapsen parhaaksi. YK:sko Kentengo horttibongo sömsiba hin kentengo iego sömsiba, kai themme lovavena te tšeeren alti jakkes sar koni fendide kentenge. Minulla on oikeus tietää oikeuteni. Myös kaikkien aikuisten pitää tuntea nämä lasten oikeudet. Maan hin horttiba te pinsavaa mo horttibi. Niina saare bare komujen mostuvena te pinsaven dala kentengo horttibi. Valitettavasti jotkut aikuiset eivät noudata lapsen oikeuksia. Jos minulla on paha olla tai minua satutetaan, voin kertoa siitä tutulle aikuiselle. Voin puhua vanhemmille, opettajalleni tai koulun terveydenhoitajalle. Na saare bare komuja na följavena kentosko horttibi. Om maan hin ilako te aa aa elle maan rissuvena, me vojuvaa te rakkavaa dotta pinsardo baro komuniske. Me vojuvaa te rakkavaa mo phurnidenge, mo sikjiboskiireske elle skoolako sastibosko phenjake. Teksti perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Sopimus on velvoittava asiakirja. Tämä lyhennelmä on toteutettu UNICEF:in, Pelastakaa Lapset ry:n ja Suomen Lasten Parlamentti yhdistys ry:n yhteistyönä. Tekstos botnuvela aro YK:sko kentengo horttibongo sömsiba. Sömsiba hin vollavitiko dokumentos. Dauva stötjiba hin triin organisatiengo tšetano butti: UNICEF, Pelastakaa Lapset ry. ta Suomen Lasten Parlamentti yhdistys ry. Kesäisellä romanileirillä Tampereella puhuttiin romanien asuntoasioista, nautittiin yhdessäolosta ja kesäillan letunpaistotuokioista nuotiolla. Perinteisillä leirikäräjillä päihdetyöntekijä Marko Ajanki joutui syytettyjen penkille. Tilanne ei ollut vakava, sillä tuomarilla ja syyttäjällä oli pilke silmäkulmassa. Romanileirin viimeisenä päivänä seison syytetyn paikalla vastassani arvovaltainen korkeimman oikeuden edustus. Kyseessä ovat perinteiset leirikäräjät. Olen valkolainen, mutta oikeuden tuomari, syyttäjä, valamiehet ja jopa puolustusasianajajani ovat kaikki romaneja. Voinko luottaa heidän tuomionsa puolueettomuuteen? Kuuntelen vakavana, mistä minua syytetään. Syyttäjän mukaan olen käyttäytynyt liian romanimaisesti leirin aikana. Minua syytetään romanimiehen ulkonäöstä, puhetavasta ja kävelytyylistä. Syyttäjä epäilee, että olen kaksoisagentti, joka on palkattu soluttautumaan romanikulttuuriin hankkimaan tietoja siitä valtaväestölle. En kykene puolustautumaan, koska otan syytökset pelkkänä kohteliaisuutena. Tämä on kaksoisagentin kaunistelematon raportti romanien perheleiriltä, joka pidettiin Tampereen seurakuntien Torpan leirikeskuksessa luvulta alkaen leirejä Romanileirejä on pidetty Tampereella 1970-luvulta alkaen, ja kirkko on ollut tukemassa niitä alusta lähtien. Pertti Palm on ollut vetämässä leirejä jo monen vuoden ajan. Viime kesän kuumimpina hellepäivinä Näsijärven rannalla Ylöjärvellä pidetyn leirin vastuuhenkilöinä olivat Palmin lisäksi Paula Valentin, Terho Lundberg ja Seppo Ärling sekä kirkon diakoniatyöstä minä ja Pia Soidinmäki. Olimme työparini kanssa ainoat kaajeet kaaleiden leirillä. Etukäteen vähän jännitin, että miten meihin suhtaudutaan. Leirin romanivetäjät olivat jo tulleet tutuiksi suunnittelupalavereissa, joita pidimme ennen leiriä. Leiri oli tarkoitettu Tampereen ja lähikuntien romaneille. Yhteystietoja saimme romaniyhteisöltä ja tiedotimme leiristä myös sosiaalitoimistojen kautta. Osa leirin kustannuksista saatiin sosiaalitoimelta maksusitoumusten muodossa. Tampereen diakoniakeskus maksoi suurimman osan leirin kustannuksista. Osallistujilla oli nimellinen osallistumismaksu. Kesäisellä romanileirillä Tampereella leirinuotion äärellä pidettiin hauskaa mm. leikkimällä valehtelijoiden klubia. Parhaalla tarinalla heltisi kisan voitto. Leirillä yöpyjiä oli yli 40 ja päiväkävijät mukaan lukien leirillä oli parhaimmillaan 64 kävijää. Asuntoasiat pohdittavana Perjantaina leirillä oli paneelikeskustelu romanien asuntoasioista. Panelisteina olivat Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Tuula Martikainen, Tampereen ammattiopiston opinto-ohjaajakoordinaattori Aarre Väisänen, Asuntotoimen/VTS-päällikkö Päivi Linjamäki, Virpi Ahlqvist YH-Rakentajista, Jaana Nquyen Naisten suojakodista, ammatinvalintapsykologi Lasse Leppänen Tampereen työvoimatoimistosta ja Katariina Mylläri Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän diakoniakeskuksesta. Paneelin juonsi Pertti Palm. Leiriläiset osallistuivat keskusteluun tiiviisti. Esille nousi huoli tasavertaisuuden toteutumisesta asuntoja myönnettäessä. Panelistit toivat esille sen, että virkamiehinä heidän toimintaansa ohjaavat tietyt säännöt, jotka antavat joskus hyvin pienen liikkumavaran esimerkiksi tapakulttuurisissa kysymyksissä. Tasavertainen kohtelu on kuitenkin virkamiesten ylin ohjenuora. Panelistit olivat selkeästi perehtyneet romanikulttuuriin työnsä kautta, ja he saivat paneelin vetäjältä Pertti Palmilta paljon kiitoksia osallistumisestaan. Mutkatonta yhdessäoloa Leiri antoi oivan tilaisuuden tutustua romanikulttuuriin. Melkein kadehtien katsoin leiriläisten tapaa olla toistensa kanssa. Eri-ikäiset ihmiset osasivat pitää hauskaa yhdessä ja keskinäinen toinen toisistaan välittäminen oli käsin kosketeltavaa. Leiriläiset olivat ystävällisiä ja kertoivat mielellään omasta kulttuuristaan. Hengellisyys ja uskon asiat olivat vahvasti läsnä leirillä. Toinen toistaan taitavammat muusikot lauloivat hengellisiä lauluja. Ohjelmassa oli hengellinen Bumtsibum-show ja Idols-kisat. Lauantaina oli raamattutunti, jossa leiriläiset pääsivät todistaman uskostaan ja sunnuntaina kirkkoherra Veli-Pekka Järvinen piti jumalanpalveluksen. Monet hengellisen musiikin klassikot ovat hyvin koskettavia, enkä voinut olla liikuttumatta, varsinkin kun ne esitettiin upeasti. Huomasin, että kaaleilla on tapana kannustaa toisiaan parhaimpaansa, kun on kysymys musiikista ja esiintymisestä. Tunsimme itsemme etuoikeutetuiksi, kun saimme olla mukana näissä tilaisuuksissa. Iltaisin kokoonnuimme leirinuotiolla Torpan kodassa tai laavulla makkaran ja letunpaiston merkeissä. Silloin kuulimme paljon kertomuksia romanien tavallisesta arkipäivän elämästä. Puhuttiin ikävistäkin asioista, kuten syrjinnästä työmarkkinoilla. Tapasimme vilpittömiä ihmisiä, jotka eivät yrityksistään huolimatta olleet saaneet työpaikkaa. Ymmärsimme, kuinka paljon valtaväestön asenteiden muokkaamisessa olisi tekemistä. On uskomatonta, kuinka vähäistä ja harvinaista on valtaväestön ja romanien välinen kanssakäyminen, kun kyseessä on Suomen historiassa aina läsnä olleesta vähemmistöstä. Kiitämme Tampereen romaniyhteisöä mukavista yhdessäolon hetkistä ja tärkeistä oppimiskokemuksista. Jäämme odottamaan seuraavaa leiriä, joka pidetään jälleen ensi vuonna samoihin aikoihin samassa paikassa. marko ajanki Tampereen ev.lut. SeurakunTien päihdetyön johtava TyÖnTekijÄ

8 1 ROMANO BOODOS /2007 ROMANO BOODOS / Romano Mission toimintamuodot Romano Mission toiminta-ajatuksena on toimia valtakunnallisena lastensuojelu, sosiaalialan, hengellisen työn, sekä koulutusalan palvelujärjestönä romaniväestön keskuudessa. Romano Missio toimii yhteistyössä ev.lut. kirkkojen, kuntien, valtion ja eri järjestöjen kanssa. Lastensuojelutyö n Ylläpitää 16-paikkaista lastenkotia Hämeenkoskella ja 6-paikkaista pienryhmäkotia Martinkylässä. Kenttätyö n Yleistä kenttätyöohjausta ja neuvontaa asunto-, työllisyys-, koulutus- sekä muissa sosiaalialan kysymyksissä. n Hengellinen toiminta: mm. romaneille suunnatut jumalanpalvelukset myös romanikieliset. Projektit Toimintasuunnitelmia eri sektoreilla. n Perhetyöprojektin tarkoituksena on kehittää ja luoda palveluita romaniperheille, jotka ovat asiakkaina lastensuojelussa. Julkaisutoiminta n Julkaisee neljästi vuodessa Romano Boodos- Suomen romanilehteä. Stipendirahasto n Myöntää pienehköjä stipendejä kannustukseksi koulutusta hankkiville romaninuorille. Vastaanottaja maksaa postimaksun ROMANO MISSIO PALVELUKORTTI Tunnus Kyllä, tilaan Romano Boodos -lehden (4 numeroa/vuosi, vuosikerta 15 euroa) Kestotilaus (laskutus vuoden välein) Olen uusi tilaaja Liityn Romano Mission jäseneksi (jäsenmaksu 16 euroa/vuosi, sisältää VASTAUSLÄHETYS jäsenetuna Romano Boodos -vuosikerran) LEHDEN SAAJA Lähiosoite postitoimipaikka LEHDEN MAKSAJA, ellei sama kuin edellinen Nimi Lähosoite Postitoimipaikka Päiväys / 20 Paikkakunta Allekirjoitus Tilaukset myös puh. (09) klo 9-15) Raamatun äärellä rikastuu ja rakastuu! Anna joululahja, joka vie aarteiden luo. Lyhyet selitykset sisältävät raamatunlukuoppaat koko perheelle Hetkinen Raamatun lukemiseen 5/06 Kamalan ihanat ihmissuhteet! Yk k ö s l e h ti p e r h e e n j u n i o r e i l l e i r to n u m e r o 5,- mer aamatt u Hinnat (kesto/vuosi 2008): Hetkinen 21 /24, Lukkari 17 /18, Donkki 33 /36 Tilaukset: Hetkinen ja Lukkari p tai tai www-sivuilta ja Donkki p (Donkki julkaisuyhteistyössä KL, UT ja RLL) Julkaisija: Raamatunlukijain Liitto ry. (RLL) p Valmistan romaninaisten vaatteita, myös nahka- ja turkistuotteita. Arja Laatikainen, Pietarsaari puh Pahoittelemme Heli Hoffrenin lähettämään kirjoitukseen Syöpä aikamme haaste tulleita epätarkkuuksia. Kirjoitus julkaistiin edellisessä Romano Boodoksen numerossa. Syöpään sairastuminen ja leikkaus omalla kohdallani on ollut hyvin traumaattinen kokemus. Aika pysähtyi mielessäni. Taistelu syöpää vastaan alkoi erilaisina tuntemuksina. Monet tuntemukset jylläävät ja hoidot voivat tehdä jopa sekavaksi, sanoo Hoffren. ROMANO MISSIOLLA MYYNNISSÄ ROMANIUKIN SATUREPPU - 57 s. satu- ja tarinakirja: Inga Angersaari, 17 euroa TIE OMANA, KEPPI TURVANA s. mustalaisista muistettua: Eero A. Hautala, Pietarsaaren kaup. julkaisu, 20 euroa ROMANO MISSION 90- VUOTISJUHLAVIDEO 8,50 euroa ONNITTELU- JA SURUADRESSEJA kukka-aiheisia, 10 euroa D - S t y l e : K u n s y d ä n v i e j a j ä r k i s u m e n e e! s. 4 0 N ä i n Te h d ä ä n D o n k k i! P a i n o s s a TARTU KÄTEENI: Väinö Lindberg, cd 16,50 euroa ROMANI JA PÄIHDEHUOLLON PALVELUT Opas päihdehuollon ammattilaisille 5 euroa Kaikista myyntiartikkeleistamme perimme lähetettäessä lisäksi postikulut s. 5 2 Romano Missio ry:n perhetukiprojekti on Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) avustuksella toimiva hanke. Projektilla pyritään luomaan ja toteuttamaan erilaisia perhetukityön muotoja, jotka voisivat olla tukemassa syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia romaniperheitä ja romaninuoria. Hanke käynnistyi vuonna 2005 ja loppuu vuoden 2007 lopussa. Projektille on haettu jatkorahoitusta RAY:ltä. Vuoden 2007 aikana projektilla on pyritty tukemaan yhä vahvemmin niitä romaniperheitä, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Työtä on toteutettu ennaltaehkäisevän lastensuojelun näkökulmasta. Tämä on tapahtunut siten, että romanityöntekijät ovat käyneet romaniperheissä, joissa on tiedetty olevan tuen tarvetta vanhemmuuden, päihteiden, lasten koulunkäynnin osa-alueilla. Romanityöntekijät yhdessä projektipäällikön kanssa ovat pyrkineet tukemaan asiakasperheitä kokonaisvaltaisesti. Tuen avulla on pyritty löytämään yhdessä perheiden kanssa ratkaisuja heidän ongelperhetukiprojektille toivotaan RAY:ltä jatkorahoitusta Toiminnanjohtajan palsta Vuosi täynnä työtä ja toimintaa Ensimmäinen työvuoteni Romano Mission johdossa on vierähtänyt nopeasti. Yhteen vuoteen on mahtunut monenlaisia tilanneita ja tapahtumia. Useissa asioissa olemme päässeet eteenpäin, mutta menetyksiltäkään emme ole kokonaan välttyneet. Raskas asia oli kesäkuussa Lahden pienryhmäkodin lakkauttaminen toistaiseksi. Viiden lapsen siirtäminen toisiin yksiköihin tuntui pahalta. Jouduimme myös irtisanomaan työntekijöitä. Toimenpiteet olivat raskaita ja kipeitä meille kaikille. Vielä jälkikäteen kiitän lämpimästi johtajana toiminutta Hanna Pekosta hyvästä yhteistyöstä ja ihailtavasta tavasta ottaa huomioon lapset ja työtoverit. Päiväkummussa on eletty tuttuun ja turvalliseen tapaan. Päiväkummun kodikas ympäristö ja lämmin ilmapiiri tuntuvat aina yhtä hyvältä siellä poiketessa. Kotimäessä on satsattu sisustukseen ja kaiken tasoinen viihtyvyys on lisääntynyt kiitettävällä tavalla. Näiden yksiköiden johtajat, Mirva Timonen ja Helge Haapakoski, ansaitsevat myös tunnustuksen hienosta ja uutterasta työstään lasten ja hoitohenkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi. Syksyllä alkanut yksiköiden työntekijöille suunnattu Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon suorittaminen jatkuu vuoteen Keskustoimistossa pysymme pirteinä, sillä asiakkaita ja hoidettavia asioita riittää. Toimistosihteerimme Mervi Pamukci ottaa lämpimästi vieraita vastaan ja talouspäälliköllämme Timo Jokelalla riittää kärsivällisyyttä apua tarvitseville. Sosiaaliohjaajana toimivan Tuula Nymanin työtaakka on lisääntynyt vuoden aikana huolestuttavasti. Joudumme vakavasti miettimään, miten hänen työtään voitaisiin keventää ja delegoida eteenpäin. Hän tekee jo nyt yhteistyötä asuntosihteerien, alueellisten romaniasoiden neuvottelukuntien suunnittelijoiden sekä vähemmistövaltuutetun toimiston kanssa. Tarve toisen sosiaalityöntekijän palkkaamiseen on suuri, mutta taloudelliset resurssimme eivät vielä anna siihen mahdollisuutta. Perhetyöprojektiimme olemme saaneet lisäresursseja. Projektipäällikkö Kimmo Ollikaisen lisäksi Ella- Rauha Bollström toimii kokoaikaisena ja Seppo Ärling osa-aikaisena perhetyöntekijänä. Perhetyö on koko yhteiskuntamme haaste, johon tulisi panostaa enemmän. Me romaniyhteisössä näemme sen tärkeimpänä myönteisen muutoksen edistäjänä. matilanteisiinsa. Tuen avulla on pyritty vähentämään lastensuojelutapauksia asiakasperheiden kohdalta. Perhetukiprojektissa on vuoden 2007 aikana projektipäällikkö Kimmo Ollikaisen kanssa romanityöntekijöinä työskennellyt Seppo Ärling, Jaana Ruusumeri ja Rauha Bollström. Romanityöntekijöiden tehtävänä on ollut romaniperheiden tukeminen kotikäyntien, sosiaaliohjauksen ja kulttuurillisen tuen kautta. Romanityöntekijät ovat toteuttaneet yhdessä projektipäällikön ja kaupunkien sosiaalitoimen kanssa perhetyötä romaniperheissä. Projektin aikana on pystytty auttamaan sellaisia romaninuoria, joilla on ollut ongelmia koulunkäynnissä. Projektin yh- Yhdistyksemme vuosikokous pidettiin marraskuun alussa. Korotimme yhdistyksen jäsenmaksua kahdella eurolla. Uusi jäsenmaksu on 16 euroa. Romano Boodos -lehden vuosikerran hinta nousi myös kahdella eurolla. Uusi lehden tilaushinta on 14 euroa. Irtonumeron hinta pidetään toistaiseksi ennallaan, kahtena eurona. Hallitukseen valittiin kaksi uutta jäsentä, Opetusministeriöstä ylitarkastaja Pekka Lampinen ja Työministeriöstä Brita Lamberg. He molemmat ovat työskennelleet vuosikymmenien ajan romanipolitiikassa. Hallitustyöskentelystä jäivät pois työkiireittensä vuoksi Kaalo-päiväkodin johtaja Paula Åkerlund sekä varajäsenenä toiminut psykiatri Anne Nurminen. Kulttuuriohjaaja Päivi Rask-Helin valittiin hallituksen varajäseneksi. Yhdistyksen uusiksi tilintarkastajiksi valittiin ekonomi, JHTM Marjatta Ojala sekä taloustieteen maisteri Riikka Okka. Olemme uuden vuoden kynnyksellä ja menneistä teistyökumppaneiden kautta on löydetty koulunkäyntiavustajia niitä tarvitseville romanilapsille. Romaninuorille on järjestetty harraste- ja liikuntakerhoja, joilla on pyritty tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Projektilla on ollut paljon erilaisia tavoitteita. Tavoitteisiin on pyritty löytämään ratkaisumalleja tekemällä yhteistyötä erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Aina tavoitteita ei ole saavutettu ja joskus joistain tavoitteista on jouduttu luopumaan. Kuitenkin projektin elinkaareen liittyy myös paljon onnistumisia ja oivalluksia. Projektille on haettu jatkoa Rahaautomaattiyhdistykseltä, mikä voisi taata projektin jatkumisen ainakin vuodeksi eteenpäin. Tuntuu siltä, että projektimme on vasta alussa ja työtä kentällä olisi paljon. n Seppo Ärling ja Rauha Bollström toimivat Romano Missio ry:n perhetukiprojektin kenttätyöntekijöinä. Suurin osa heidän työstään koostuu romaniperheiden luona tehtävistä kotikäynneistä. Auto on kenttätyöntekijöille tärkeä työväline. iloista ja suruista tähyämme jälleen eteenpäin. Mitä vuosi 2008 tuo tullessaan? Se jää nähtäväksi. Saakoon Taivaan Isä siunata meitä kaikkia. Rukoillaan yhdessä Suomen nuorison ja koko kansakuntamme puolesta. Pyydämme jäädä myös lastensuojeluyksiköissämme teidän esirukouksienne alle. Kiitos tähänastisesta! Rauhallista Joulua ja siunausrikasta Uutta Vuotta kaikille Romano Boodos lehden lukijoille! Tuula Åkerlund

9 16 ROMANO BOODOS 4/2007 ROMANO BOODOS 4/ Laulaja-pastori Arvo Survo romanimusiikin suuri ystävä Inkeriläinen pastori Arvo Survo tunnetaan Suomessa Inkerin kirkon nousun yhtenä kärkihahmoista. Mies on tunnettu myös laulajana ja kansanperinteen kerääjää. Arvo Survo on myös romanien ystävä, joka rakastui romanimusiikkiin jo 1970-luvulla. Inkerin kirkon ja kansan nousu on ollut Jumalan suuri ihme. Inkeriläiset ovat 1600-luvulla nykyisen Pietarin ympäristöön muuttaneita suomalaisia, jotka ovat asuneet vuosisatoja Venäjän vallan alla. He ovat kuitenkin säilyttäneet suomen kielen ja luterilaisen uskon. Neuvostoaikana he joutuivat Stalinin vainojen uhreiksi. Jatkosodan aikana osa inkeriläisistä oli Suomessa, mutta heidät oli sodan loputtua palautettava Neuvostoliittoon. Sen jälkeen kun Neuvostoliiton tiukka järjestelmä alkoi rakoilla, ryhtyivät inkeriläiset perustamaan omia seurakuntia, ensi Petroskoihin, sitten Pushkiniin lähelle silloista Leningradia. Nykyisin Inkerin kirkko on kasvanut sinapinsiemenestä suureksi puuksi, jonka kauimmaiset oksat ulottuvat Volgan mutkaan ja Ural-vuorille saakka. Seurakuntia on noin 80. Inkerin kansan ja kirkon nousu herätti Suomessa valtavan innostuksen. Inkeriläiset saivat kasvonsa toisaalta rohkeassa ja viisaassa saarnaaja Maria Kajavassa, joka oli kokenut Siperiaan karkotuksen uskomattomine kärsimyksineen, toisaalta tulisieluisessa nuoressa papissa Arvo Survossa, jonka puheet ja laulut vetivät kirkot täyteen. Arvolle tarjottiin romanityttöä vaimoksi Arvo Survo on myös romanien ystävä. Hän rakastui romanimusiikkiin jo 1970-luvulla, jolloin ei vielä ollut edes Pushkinin luterilaista seurakuntaa. Tämä rakkaus johti hänet opettelemaan romanien kieltä. Hän silloin juuri tullut armeijasta. Äiti katsoi aluksi suopeasti pojan harrastusta. Mutta kun romanit tarjosivat romanityttöä Arvolle vaimoksi, äiti asettui poikkiteloin. Arvon romanikielen ja kulttuurin harrastus vai- Arvo Survo Konstantin Jermulajevin ystävällisessä romanikodissa. keutui kotioloissa, mutta jatkui kuitenkin. Arvo otti kitaransa esiin Jyväskylän Keltinmäen kirkossa Hän kertoi laulavansa romanilaulun, jota 15- vuotias romanityttö Fatima oli laulanut kirkkaalla äänellään Arvon ollessa vuotias. Laulu välitti Arvon sanoittamana Marian itkun Poikansa ristin juurella. Kohta laulu kaikui kitaran säestyksellä Keltinmäen kirkon kokoushuonessa: Taivahalla Sun tähtesi loistaa, kerran luokses mun matkani vie, odotathan Sä äitiäs siellä, syömmelleis, Poikain, tää lauluni mun. Romanikielellä säkeistö kuuluu: Bolybnaster chergen kaj hachola, Tu javesa ke me, mro lacho, kaj Tu, kaj Tu, lacho miro, gozho, me tre ileske bagava gily. Olen rukouksissani muistanut tuota laulajatyttö Fatimaa. On surullista, että hänen elämänsä päättyi traagisesti. Näen hänen äitiään silloin tällöin. Kerran hän sanoi: Arvo, sinä et ottanut meidän Fatimaa vaimoksesi. Miten hänen elämänsä menikään! Fatima joutui vankilaan kerran ja toisenkin. Hänen päästyään vapaaksi sattui onnettomuus, jonka yhteydessä hän paloi talon mukana. Se oli puhutteleva elämänkaari, Arvo kertoi. Fatiman elämä päättyi nuorena ja traagisesti. Hän jätti jälkeensä tämän kauniin laulun. Jumalan edessä on tallella jokainen sielu, riippumatta siitä, miten itse kukin on elämästä lähtenyt. He ovat kaikki Hänen kädessään eikä meillä enää ole mitään sanomista. Hän itse tietää, Arvo jatkoi. Flamenco-lauluissa veren maku suussa Arvo kertoi Keltinmäen kirkossa, että espanjalaiselta flamenco-laulajalta alun perin flamenco-laulajatkin olivat romanilaulajia kysyttiin, miksi hänen laulunsa tehoaa niin kouriintuntuvasti ja mitä hän kokee laulaessaan. Hän mietti hetken ja sanoi, että hänelle tulee veren maku suuhun. Arvo jatkoi edelleen, että Raamatun mukaan veressä on sielu. Olen sanoittanut monta romanilaulua hengellisiksi lauluiksi, koska niissä henki ja sielu yhdistyvät ihmeellisellä tavalla. Jotkut venäläisetkin tulivat varta vasten Pushkinin kirkkoon kuuntelemaan, kun lauloin hengellisiä romanisävelmiä, hän kertoo. Olin alkutalvesta 2007 Arvon kanssa menossa Etelä-Vepsän kyliin Tihvinän kaupungin itäpuolelle. Oli kovan pakkaspäivän pimeä ilta eikä meillä ollut yösijaa. Lopulta tapasimme Jefmoskojen taajaman raitilla kävelemässä romanikaunottaren, joka kutsui meidät kotiinsa pieneen hirsimökkiin. Se oli ahdas mutta vieraanvarainen. Perheen isä Konstantin Jermulajev oli traktorinkuljettaja. Hän kertoi, että Jumala antaa heille siunauksensa, sillä elämän onni ei ole kiinni rahoista. Jo ulkona tapaamamme tytär Angela eli Nelli oli ollut naimisissa ja hänellä oli viisivuotias tytär Anastasia eli Nastja. Nelli oli eronnut miehestään, koska tämä käytti huumeita. Nastja oli elänyt ukin ja mummin kanssa ja kutsuikin näitä isäksi ja äidiksi. Nellin miesystävä koitui pelastukseksemme. Hän oli eronnut ja asui yhdessä veljensä kanssa kerrostalokaksiossa. Saimme yöpyä siellä. Kuin taivaan eteisessä Välillä kävimme vepsäläiskylissä, mutta paluumatkalla poikkesimme jälleen romanien kotiin. Kun Arvo lauloi romanilauluja kanteleella säestäen, isäntä pyyhki kyyneleitä silmäkulmastaan ja talon poika nosti peukaloitaan ylöspäin osoittaakseen, että tässä oli jotain erikoista. Kotiin kokoontui vähitellen yhä enemmän nuoria miehiä, joille Inkerin lähetyspapin romaninkielinen sanoma suomalaisen kanteleen kannustamana näytti menevän hyvin perille. Myös talon emäntä ja hänen Nelli-tyttärensä olivat hyviä laulajia. Erityisesti emännän Eugenian ääni tuli syvältä ja kaikui tummankauniina. Kun koneeseen laitettiin Arvon mukanaan tuoma hengellinen romaninkielinen cd, välillä tuntui, kuin oltaisiin taivaan eteisessä: tuntemattoman romanimuusikon laulurukous hipoi lajissaan täydellisyyttä. Romanit kertoivat olevansa kotoisin Vologdan alueelta, ja varsinkin emäntä ikävöi sinne takaisin. Uskonnoltaan he olivat ortodokseja. Lähtiessämme isäntä ja emäntä suutelivat meitä kiitokseksi poskelle. Nelli yllätti minut suutelemalla suulle. Sanoinkin Arvolle noustessamme autoon, että hän sai tehdä työt, mutta minulle maksettiin palkka. Arvo on myös äänittänyt romanimusiikkia. Heikki Tervonen Kirjoittaja on rovasti ja kirjailija, jolta on ilmestynyt uutuuskirja Arvo Survon matkassa Viipurista Volgan mutkaan (Kirjapaja 2007)

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANITYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Kauhajoen kaupunginhallitus kokouksessaan 13.5.2002 135 päättänyt perustaa romaniasiain työryhmän. Romanityöryhmän jäsenet:

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kysely huoltajille ja oppilaille

Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille tammikuussa 2013 Kysely lähetettiin kaikille 20 000 oppilaan huoltajille Wilman kautta Kyselyyn vastasi 3400 huoltajaa Sekä 2500 oppilasta

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku KOKEMUKSENI HYVÄSTÄ PALVELUSTA Kerro tilanteesta, jossa Sinä olet ollut asiakkaana

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Romanit Suomessa. Jenni Salmela, Minttu Mäntylä & Viljamaria Raittila

Romanit Suomessa. Jenni Salmela, Minttu Mäntylä & Viljamaria Raittila Romanit Suomessa Jenni Salmela, Minttu Mäntylä & Viljamaria Raittila Historiaa Romanit Suomeen 1500-luvulla Historia syrjinnän ja vainon värittämää Suurin muutos historiassa 1950-1960-luvulla, jolloin

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

OLETKO TUTUSTUNUT ROMANI- KULTTUURIIN? luokkalaisille

OLETKO TUTUSTUNUT ROMANI- KULTTUURIIN? luokkalaisille K SN RN- KRN? 3.-4. luokkalaisille Romanikulttuuri-vihkosarja koostuu 4 eri osasta: sikouluikäisille ja 1.-2. luokkalaisille 3.-4. luokkalaisille 5.-6. luokkalaisille pettajille ja kouluttajille vet uki

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Ajankohtaista Opetushallituksesta

Ajankohtaista Opetushallituksesta Ajankohtaista Opetushallituksesta 9.9.2015 Mikkeli Romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäivät Satu Blomerus Susanna Rajala Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteuudistus Varhaiskasvatus (OPH 1.8.2015

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot