Valmiina työelämään. MILjazz-kiertue käynnistyy taas. Tivolien. Suomalainen. Veri virtaa

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj MILjazz-kiertue käynnistyy taas Samalla juhlistetaan 50-vuotiasta Ruotuväki-lehteä uutiset, sivu vuosikerta n:o 11 (1100) verkossa > Kuva: Apirat Nomnavi Valmiina työelämään Iissa Bakkal, 19, uskoo saavansa varusmiespalveluksesta hyötyä työelämään. Työnantaja voi ehkä palveluksen käymisen jälkeen ajatella, että työntekijä on nyt vähän parempi. Bakkal palvelee yhdeksän kuukautta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan pidempään kuin kuusi kuukautta palvelevilla on paremmat edellytykset menestyä työelämässä. uutiset, sivu 3 Suomalainen rauhanturvanäyttely kerää kiinnostuneita uutiset, sivu 3 Veri virtaa suurimmissa varuskunnissa kentällä, sivu 10 Tivolien unohtuneet osastot kaivettiin taas esiin vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 11/2012 pääkirjoitus Ahkeruus palkitaan Varusmiespalveluksessa pärjääminen ennakoi menestystä työmarkkinoilla.tuore Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimus osoittaa, että palveluksessa hyvät arvostelut saaneet varusmiehet kouluttautuvat hyvin, työllistyvät tehokkaasti ja saavat korkeaa palkkaa. Esimerkiksi reserviupseerikoulutuksen saaneet ansaitsivat kuukaudessa tuhat euroa enemmän kuin ne, jotka eivät olleet tuota koulutusta saaneet. Tutkimuksessa rinnastettiin puolustusvoimien ja Tilastokeskuksen tiedot. Tutkittava ryhmä oli vuonna 1998 palveluksensa suorittaneet, Varusmiespalvelus vaikuttaa työelämään. jotka ovat siis yli 30- vuotiaina usein vakiinnuttaneet paikkansa työelämässä. Etlan tutkimuksessa päädytään päinvastaisiin tuloksiin kuin muutamissa viime vuosien tornitouhua *** kansantaloustieteellisissä tutkimuksessa, joiden mukaan varusmiespalvelus tulee kalliiksi, koska se keskeyttää työuran tai pidentää valmistumista. Näissä laskelmissa ei huomioida palveluksen vaikutusta henkiseen kasvuun, koska sitä on vaikeampi mitata numeroilla. Moni saattaa palveluksen aikana saada elämänsä hallintaan entistä paremmin. Opitaan säännölliseen rytmiin ja aktiiviseen elämään. Tutkimus osoittaa, että pidemmän kuin minimipituisen palveluksen suorittaminen ei pidennä koulutuksesta valmistumista. Siinä todetaan, että varusmiespalvelus antaa taitoja ja osaamista, jotka jouduttavat opintoja. Ja kun Suomessa on pitkät opiskeluajat, palvelusaika on helppo ottaa kiinni. On toisaalta myös mahdollista, että pidemmän palveluksen suorittavat henkilöt ovat luontaisesti ahkerampia kuin lyhyemmän varusmieskoulutuksen saaneet henkilöt. Ahkera ihminen suorittaa tehtävänsä reippaasti, oli sitten kyse varusmiespalveluksesta, opinnoista tai työstä. Tällaiselle henkilölle on helppo ennustaa menestystä, mikä on nyt tieteellisesti todistettukin. Työssä jaksamisen kannalta varusmiespalvelus voi antaa paljon. Suurin osa palvelukseen tulevista alokkaista on saapuessaan vain tyydyttävässä kunnossa. Heille hyöty palveluksen liikunta- ja taisteluharjoituksista on kaikista suurin. Ainakin peruskoulutuskaudella kunto, ja sitä kautta jaksaminen kohenee kaikilla, tai vähintäänkin pysyy jo vakiintuneella tasolla. Useissa pidemmän palveluksen antamissa koulutuksissa on selkeitä yhtymäkohtia siviiliammatteihin. Linkin työelämästä varusmiespalvelukseen tarjoavat ainakin kaikki perinteiset suojelu -ja pelastusalan ammatit. Niin ikään kaikki yhdeksän kuukauden erityistehtävät valmistavat tehokkaasti työelämässä toimimiseen. Kuljettajakoulutuksen eri vaihtoehdot arvokkaine ajokortteineen, sekä sotilaspoliisi- ja lääkintämieskoulutukset antavat kaikista selkeintä hyötyä. *** Tutkijat Nuutti Nikula ja Kari Alho tiivistävät raporttinsa toteamalla, että varusmiespalveluksella on työmarkkinoilla monia yksilötason seurausvaikutuksia, jotka on otettava huomioon pohdittaessa asevelvollisuuden kansantaloudellista merkitystä. > nurkka Kenraalien lääkäri ja varusmiesten poppamies Suomalainen kenraali ja varusmies kävivät terveystarkastuksessa: kenraali työterveystarkastuksessa ja varusmies alokaslääkäritarkastuksessa. Heille tehtiin tavanomaisen protokollan mukaiset tarkastukset ja elämäntapavalistuksen lisäksi useita seulontaluonteisia tutkimuksia. Oma kenraalimme on esimerkki suomalaisesta työterveysmallista: Kenraalilla ei ole todettu sellaisia oireita tai sairauksia, jotka vaikuttaisivat hänen työ- tai toimintakykyynsä tehtävässään. Varusmiehelle puolestaan todetaan, että Aluokan mies, ei ole estettä edetä kenraaliksi asti. *** Suomalainen työterveyshuolto on kovassa kurssissa USA:ssa, kirjoittaa STLY:n puheenjohtaja Riitta SauniTyöterveyslääkäri-lehdessä (2/2011). Se on innovaatio, joka ylläpitää ja edistää työssä olevien työ- ja toimintakykyä, jotta työn tekeminen ei ole vain mahdollista ja tuottavaa, vaan myös mielekästä, jopa innostavaa. Sen uskotaan toimivan jopa niin hyvin, että kun sitä vielä vähän trimmataan, saadaan ikääntyvätkin pysymään töissä vaikka kuinka pitkään. Näinkö alokas kokee oman terveyshuoltonsa? Kun yritämme käsitteellistää varusmiehen terveyshuoltoa pelkästään palvelujärjestelmän näkökulmasta, vaarana on marginaaliin joutuminen. Kuka nyt välittäisi terveistä alokkaista, kun meillä on sairaita ja movettajia varusmiehinä yllin kyllin? Mutta jos näkökulmana onkin varusmiespalvelun turvallinen suorittaminen ja palvelusajan pituus, varusmiesten terveyshuolto onkin yhtäkkiä ytimessä: on pyrittävä ajoissa löytämään sairaat, riskialttiit ja palvelukseen kykenemättömät varusmiehet ja samalla tuettava terveitä ylläpitämään terveyttänsä ja parantamaan kuntoansa palvelusaikana ja myös sen jälkeen. Nimittäin ne jotka pärjäävät varusmiehenä pärjäävät myös siviilissä. Tämä on kansantaloudelle ja -terveydelle paras sijoitus tulevaisuuteen. *** Lääkärilehdessä 11/2011 esiteltiin yhtä työterveyshuollon uutta suuntaa: arvoperusteinen (ei suoriteperusteinen). Arvoperustaisessa mallissa työterveyshuoltojen on kyettävä tarjoamaan työpaikoille aidosti vaikuttavaa toimintaa, jota tehdään yhteistyössä työpaikan johdon, työsuojeluosaajien, kuntoutusorganisaatioiden ja muun terveyspalvelujärjestelmän kanssa. Tarvitaan uutta osaamista ja entistä paremmin toimivaa moniammatillista yhteistyötä. Toimintamalli on yksi harkittu kokonaisuus. Asetetut laatukriteerit varmistavat toiminnan tason säilymisen eri oloissa ja eri aikoina. Lopputuloksena ovat toimivat työyhteisöt ja motivoituneet, pidempään työelämässä jaksavat työntekijät. Samaa uutta suuntaa (arvoperustaista, ei suoriteperustaista) hyväksi käyttäen saadaan toimivat varuskunnat, terveysasemat sekä motivoituneet että palveluksen loppuun asti jaksavat varusmiehet. Terveystarkastus niin kenraalille kuin varusmiehelle ei saa olla vain rutiini, joka suoritetaan, vaan terveyden ylläpitämisen väline väline, jolla puututaan välittömästi terveydentilaan jos siinä havaitaan riski, haitta tai sairaus. Juha T. Laine MD sotilaslääkäri kysymys mielipide Kuivasaaren museoalue viralliseksi aselajimuseoksi Suomenlinnan Rannikkotykistökilta täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlavuotta vietetään työn merkeissä killan eri kohteilla: Järvön kiltamajalla ja uudella rantasaunalla, vasta uusitulla Kajanuksen kivisaunalla, Kuivasaaren monipuolisella museolinnakkeella sekä killan omalla Ahven-veneellä. Kilta on vuodesta 1991 alkaen rakentanut talkoovoimin Kuivasaareen rannikkotykistön käytössä olleista tykeistä museoalueen. Kilta on pitänyt ampumakuntoisena mm 305/52 2- tornitykin, jolla ammutaan kunnialaukauksia valtakunnallisina juhlapäivinä, kuten pääkaupunkina olonsa 200- vuotisjuhlavuotta juhlivalle Stadille, ampumalla pitkälle kantakaupunkiin asti kuuluneet kunnialaukaukset. Kilta järjestää Kuivasaareen sekä ns suurelle yleisölle että pienryhmille opastettuja tutustumisretkiä. Lisätietoja nettisivuilla ja facebook.com /rtkilta. Jos killan puheenjohtaja komentaja evp Hasse Rekola saisi toivoa, niin 1.9. Kuivasaaressa vietettävässä pääjuhlassa olisi upeata vastaan ottaa päättäjiltä 50- vuotissyntymäpäivälahja, jossa Kuivasaaren museoalue virallistettaisiin aselajimuseoksi, joka toimisi Sotamuseon virallisessa ohjauksessa muiden aselajimuseoiden tapaan. Näinhän toimimme nytkin joskin valitettavasti ilman virallista statusta! Hasse Rekola Rannikkotykistökilta Puheenjohtaja Edellisessä lehdessä kysyimme: Vaikuttavatko henkilöstömuutokset puolustusvoimien tyänantajakuvaan suuresti? Kyllä 62% 38% Ei Seuraava kysymys: Oletko huolissasi varusmiespalveluksen jälkeisestä työllistymisestä? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax kaarina.honkalammi@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Sakari Muurinen Puh ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Alikersantti Valtteri Taimela Puh Kaartinjääkäri Henri Havusela Puh Kaartinjääkäri Ronni Läpinen Puh Kaartinjääkäri Tuukka Määttänen Puh Kaartinjääkäri Tuukka Riihinen Puh Kaartinjääkäri Perttu Räisänen Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Christian Anttonen Puh graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Juvonen Kaartinjääkäri Apirat Nomnavi Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2012 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, Puhelinvaihde: Internet-osoite: >

3 ruotuväki 11/2012 uutiset 3 Varusmiespalvelus ei pitkitä työelämään siirtymistä Pitempi palvelusaika ei pidennä kouluttautumista. Reserviupseerikoulutuksen saaneet ovat edellä palkkavertailussa. Perttu Räisänen Varusmiespalveluksen suorittaminen ei merkittävästi viivästytä työelämään siirtymistä. Tämä selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimuksesta Asevelvollisuus ja työmarkkinat: Varusmiespalveluksen vaikutus koulutukseen, työllisyyteen ja palkkaan. Tarkastelun aiheena tutkimuksessa ovat varusmiespalveluksen vaikutukset tulevaan työmarkkina-asemaan Suomessa. Vaikutuksia mitataan kolmella tavalla: varusmiespalveluksen jälkeisen koulutuksen hankkimisen nopeudella ja tasolla, työllistymisellä ja palkalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin varusmiespalveluksen pituuden ja sisällön vaihtelun vaikutuksia työmarkkinoilla. Tutkimuksen ovat tehneet Kari Alho ja Nuutti Nikula Etlasta. Voi ajatella, että varusmiespalvelus on ikään kuin koulutuksen jatke. Pitää katsoa voiko siitä saada irti jotain sellaista, mikä heijastuu eduksi sitten myöhemmin työelämässä, Nikula sanoo. Suomessa opiskellaan pitkään. Varusmiespalvelukseen kuluva aika on mahdollista ottaa kiinni, vuosi ei ole lopulta valtavan pitkä aika. Yritimme katsoa näitä vaikutuksia tätä tarkoitusta varten kootulla laajalla tilastoaineistolla, jossa yhdistettiin Pääesikunnan ja Tilastokeskuksen tiedot, Alho kertoo. Reserviupseerikurssin käyneiden palkat suurempia Ehkä eniten tässä kentässä on tutkittu yleisesti armeijan käymisen vaikutusta palkkaukseen. Siinä saimme varsin mielenkiintoisen tuloksen reserviupseerikurssin käymisen vaikutuksista palkan suuruuteen. Kun otetaan huomioon pitempään varusmiespalvelukseen valikoituminen ja sen aiheuttama harha myöhempien palkkaerojen vertailuun sekä muut palkkaeroihin vaikuttavat tekijät, kuten siviilikoulutuksen pituus, RUK:n käymisen palkkavaikutukseksi tulee 20 prosenttia vajaan 10 vuoden tähtäyksellä, Alho valaisee. Toisaalta aliupseerikoulutuksen vaikutukset palkkaan ovat Alhon Kuva: Apirat Nomnavi Nuutti Nikula (vas.) ja Kari Alho Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta vertailevat työllistymisen kannalta rohkaisevia tuloksia. mukaan vähäisemmät. Tutkimuksessa on otantana 40 prosenttia vuoden 1998 saapumiserästä. Kyseisestä joukosta reserviupseerikurssin käyneet ansaitsivat kuukaudessa vuonna 2007 keskimäärin lähes euroa. Ne, jotka eivät ru-kurssia käyneet, tienasivat puolestaan hieman yli euroa. Suomalaisten keskipalkka tuolloin oli noin euroa. Tilastot saivat raportissa suhteellisen paljon painoarvoa, koska niistä näkyy selkeästi palkkauksen erot, toteaa Alho. Olisi ollut ideaalia tutkia vaikkapa vuoden 1980 saapumiserää, koska heillä on jo takanaan pidempi työura. Esteenä oli kuitenkin datan puute, Nikula pohtii. Johtajaksi koulutetut pärjäävät siviilissäkin Perttu Räisänen Johtajakoulutuksesta voi saada sellaista kokemusta, mitä muuten saattaisi kertyä vasta myöhäisemmässä vaiheessa uraa. Parikymppisellä varusmiehellä voi olla parikymmentä alaista armeijassa. Opiskelupaikkojen on vaikea kouluttaa tällaisia asioita, Nuutti Nikula Etlasta puntaroi. Vuonna 1998 palvelusaika muuttui nykyisen pituiseksi. Joh- Työelämässä ratkaisevat samat ominaisuudet Armeijassa saatu arvosana näytti olevan erittäin läheisesti linkittynyt työmarkkinoihin. Tutkimuksessa katsotaan vain yksilötason efektiä. tajien kohdalla tuli voimaan 12 kuukauden palvelus. Tuoreen ruotsalaisen tutkimuksen mukaan armeijassa johtajakoulutuksen saaneet työskentelevät todennäköisemmin myöhemminkin esimiesasemassa. Joissain kansainvälisissä tutkimuksissa on Etlan Kari Alhon mukaan tultu kriittisiin tuloksiin. Varusmiespalveluksen katsotaan haittaavan talouden kehitystä. Tutkimuksemme osoittaa, ettei palvelusaika olekaan niin tuottamatonta. Palveluksessa omaksutaan monia taitoja, jotka ovat hyödyksi. Asevelvollisuuden kustannukset eivät siten ole niin suuria, kuin kaavamaisesti ajatellessa, jolloin varusmiehet ovat vain poissa muusta elämästä. Suomalainen yhteiskunta arvostaa varusmieskoulutusta ja on valinnut yleisen asevelvollisuuden. Se näkyy myös tuloksissa, arvioi eversti Hannu Hyppönen Pääesikunnan henkilöstöosastolta. Hyppösen mielestä nuoret oppivat palveluksessa ollessaan opiskelemaan. Ru-kurssilaiset opiskelevat kaikkiaan jopa 20 eri kirjaa. Lisäksi aliupseerikoulussa on lukuisia tenttejä. Työelämässä jaksamisen kannaltakin tulokset ovat positiivisia. Fyysinen kunto paranee suurimmalla joukolla, eli tyydyttävän kunnon omaavilla kaikista eniten. Lisäksi on yhdeksän kuukauden koulutushaaroja, joissa ryhmä onkin yhtäkkiä niin spesifi, että se muuttaa tilannetta, Nikula tietää. Ihmisillä, joilla palvelus sujuu hyvin, on yleensä samoja ominaisuuksia, joilla menestytään myös työelämässä. Kun pyrkii tekemään hommansa kunnolla, se näkyy ennen pitkää. Isompaa matematiikkaa on se, millä pyritään erottamaan esimieskoulutuksen antama lisäarvo. Eli millä noustaan perustilanteesta. Mikä on armeijan tuoma lisä? Pyritään vertaamaan siis samanlaisia ihmisiä niin, että ainoa ero olisi se, että toinen on käynyt johtajakoulutuksen, Nikula tiivistää. Nikulan mukaan päämuuttujia ovat p-kokeet koska niistä saadaan selkeät arvot. Myös eversti Hannu Hyppönen Pääesikunnan henkilöstöosastolta pitää p-kokeita tärkeinä. Ne mittaavat ja ennustavat yllättäen myös menestystä työelämässä. P-testiä on kehitetty ja se ottaa huomioon erityisesti johtajakoulutuksen. Oleellista on se, että tavoitteiden saavuttamista mitataan pitkin varusmiespalvelusta. Suomalainen rauhanturvanäyttely kerää suosiota Kuva: Tiina Takala Tuukka Määttänen Vappuaattona YK:n päämajassa avattu, suomalaista rauhanturvaamista esittelevä näyttely saavutti suuren suosion pariviikkoisen esilläolonsa aikana. Seuraavaksi näyttely matkaakin Washingtoniin, Suomen suurlähetystöön. Näyttely otettiin erittäin hyvin Näyttelyyn tutustui YK:n päämajassa noin 100 eri kansallisuuden edustajaa. Anni Seppälä esitteli suomalaista rauhanturvaamista muun muassa Madagaskarin ja Etelä-Afrikan edustajille. vastaan. Paikalla kävi runsaasti muiden maiden suurlähettiläitä, ja monet kertoivat omia näkemyksiään suomalaisesta rauhanturvaamisesta, puolustusministeriön tiedottaja Kirsti Haimila kertoo. Sijainti oli myös todella hyvä. Alakerrassa olivat YK:n turvallisuusneuvoston tilat, ja rullaportaissa kulkevat ihmiset jäivät usein tuijottamaan. Ohi ei päässyt näyttelyä huomaamatta, hän naurahtaa. Näyttelyn esittelijänä toiminut rauhaturvaoperaatiokonkari Anni Seppälä on samaa mieltä suosiosta. Hänen mukaansa näyttelyä on muun muassa kehuttu raikkaaksi ja nykyaikaiseksi. Kerroimme ihmisille paljon rauhanturvaamisesta ja siihen liittyvästä koulutuksesta. Itselleni oli mielenkiintoista päästä keskustelemaan Afrikan edustajien kanssa Afrikan nykytilanteesta, hän kertoo. Tietoa maailmalle YK:n päämajassa ainoastaan YK:n henkilöstölle suunnattu näyttely on jatkossa avoin myös suuremmalle yleisölle. Washingtonin lisäksi suunnitelmissa on kierrättää näyttelyä myös lukuisissa muissa suurlähetystöissä. Internetissä, osoitteessa on näytillä runsaasti materiaalia. Suomalaisen rauhanturvaamisen esittelyn lisäksi näyttelyn tehtävä on myös kampanjoida Suomen valintaa YK:n turvallisuusneuvostoon vaihtuvaksi jäseneksi vuosille Valinnasta äänestetään lokakuussa. Tämä on vain pieni osa kampanjaprojektia, mutta vaikuttaa varmasti positiivisesti lokakuun vaaleihin, Seppälä tuumii.

4 4 uutiset ruotuväki 11/2012 lyhyesti Ilmavalvontakalustolle mittavaa päivitystä Ilmavoimien valvontalaitteet päivitetään nykyaikaan. Ilmavalvontatutkille ollaan paraikaa tekemässä modernisointia joka parantaa laitteiden tasoa. Uudet Thales GroundMaster tutkat tulevat korvaamaan nykyisen 1970-luvulta lähtöisin olevan kaluston. Toimiva tutkakalusto on yksi ilmapuolustuksen peruspilareita ja sen päivittäminen on tällä hetkellä yksi ilmavoimien isoimmista prjoekteista. Ilmavoimien mukaan tarkoituksena olisi, että uusi Thales GroundMaster järjestelmä olisi käytössä vuoteen 2015 mennessä. TRi Ranskan laivastoa Helsingissä Kolme ranskalaista sota-alusta vieraili Helsingin satamassa toukokuuta. Kyseessä oli Ranskan merivoimien virallinen vierailu Suomeen. Yksi sukellusvenekorvetti ja kaksi miinantorjunta-alusta saapuivat Helsingin Katajanokalle perjantaiaamuna viisipäiväiselle laivastovierailulle. Vierailua isännöi Suomenlahden meripuolustusalueen komentaja, kommodori Markus Aarnio. Ranskalaiskorvetin päällikkö, komentajakapteeni Benjamin Chauvet toimi vierailuosaston vanhimpana. Yleisöllä oli viikonlopun aikana mahdollisuus käydä tutustumassa aluksiin. RLä Veteraanikeräyksen tuotto oli viime vuotta parempaa Maaliskuussa alkanut Sotiemme Veteraanit keräys on alkanut hyvin. Suurimmaksi osaksi varusmiesten panoksella järjestettävä keräys on jo nyt tuottanut rahallisesti hyviä tuloksia. Viime vuoteen nähden tuottoa on tullut erittäin mukavasti. Olemme kymmeniä tuhansia euroja edellä vuoden takaiseen verrattuna, kertoo varainhankkija Matti Liuhto. Vuosi sitten keräys tuotti yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Keräysaika jatkuu tänä vuonna toukokuun loppuun saakka. TMä Uuden palvelukeskuksen sijoituspaikkaa pohditaan Puolustusministeriön toimeksiannosta puolustusvoimat on tehnyt sijoitusselvityksen tulevalle palvelukeskukselle. Vaihtoehtoina ovat Joensuu, Jyväskylä, Kouvola ja Tuusula. Puolustusministeriön ehdotus sijoituspaikkakunnaksi on joko Kouvola tai Joensuu. Puolustusvoimat on ehdottanut sijoitusta Tuusulaan. Palvelukeskuksen tehtäviin kuuluu muun muassa henkilöstö- ja talouspalvelujen järjestäminen ja koordinointi. Palvelukeskus on tarkoitus avata vuoden 2015 alussa ja se työllistäisi noin 200 ihmistä. TMä Afganistania ei jätetä yksin Naton huippukokouksessa sovittiin Afganistanin ISAF-operaation päättymisestä. Niinistöä kuunneltiin tarkalla korvalla, mutta miten käy kumppanuuksien? Jyrki Karvinen Naton 28 jäsenmaan päämiehet kokoontuivat liittokunnan 25. huippukokoukseen Chicagoon, jossa sovittiin muun muassa Afganistanin ISAF-operaation päättymisestä vuonna Afganistania ei jätetä yksin ISAF-operaation päätyttyä, tiivisti tasavallan presidentti Sauli Niinistö huippukokouksen yhteydessä pidetyn Afganistan-kokouksen sanoman. Niinistö sai Chicagossa vaikutelman, että ISAF-operaatioon osallistuvat maat ovat sitoutuneet voimakkaasti Afganistanin tukemiseen ISAF-joukkojen vetäytymisen jälkeen. Afganistankokous oli myös ISAF-operaation voimannäyttö, sillä siihen osallistui 57 valtion päämiehet yhdessä EU:n ja Maailmanpankin johdon kanssa. Kansainvälisen yhteisön kauhuskenario on se, että Afganistan hajoaa poliittisesti ISAF-operaation jälkeen. Niin on tapahtunut maan historiassa monta kertaa. Suomi sai paljon suitsutusta huippukokouksen yhteydessä työstä naisten aseman kohentamiseksi Afganistanissa. Erityisesti amerikkalaiset tuntuivat olevan siitä mielissään. Haastetta työssä riittää, sillä vain viidesosa afgaaninaisista on lukutaitoisia. Kun suomalaisjoukot ovat vetäytyneet Afganistanista, Suomen tuki Afganistanin turvallisuusjoukoille tulee olemaan noin kuusi miljoonaa euroa vuositasolla vuodesta 2014 alkaen. Suomen kehitysyhteistyömääräraha Afganistanissa nousee 20 miljoonaan euroon vuonna Ohjuspuolustus on suurin ongelma Venäjän kanssa Huomion huippukokouksen valtaisassa mediakeskuksessa vei näyttävä paviljonki, jossa Nato esitteli uutta ohjuspuolustusjärjestelmää. Ohjuspuolustusjärjestelmä on Tuukka Riihinen Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman lehdistötilaisuus päätti Naton Chicagon huippukokouksen. Kuopion ja Savon seudulle on tulossa ennakkoarvioiden vastaisesti noin uutta työpaikkaa, kertoo Karjalan Lennoston komentaja, eversti Ari Jussila. Ilmavoimien kokonaisvahvuus laskee noin viidenneksellä, mutta Karjalan Lennostoon on tulossa henkilöstön kasvua. Kuopiossa pidetyssä MTS:n (Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta) seminaarissa käytiin läpi henkilöstöasioita ja puolustusvoimauudistusta. Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty oli paikalla puhumassa uudistuksesta ja hän kehui yleisöä hyvistä kysymyksistä. Kuopiolaiset esittivät hyvin rakentavia näkemyksiä. Tämän kaltaisessa tilaisuudessa on erittäin tärkeää, että asioista puhutaan avoimesti, näin ymmärrystäkin varmasti löytyy, Räty sanoo. Yksittäisiin paikkakuntiin liittyvä keskustelu on Rädyn mukaan kiilannut sijaa kokonaisratkaisuun liittyvältä tulkinnalta. Henkilöstövaikutukset ovat tietenkin ikäviä asioita, mutta valitettavasti välttämättömiä uudistuksen kannalta, Räty kertoo. Pohjois-Savolaisista kansanedustajista paikalla olivat keskustelemassa Markku Eestilä (kok.), Tuula Väätäinen (sd.), Kimmo Kivelä (ps.), Seppo Kääriäinen (kesk.) ja Erkki Virtanen (vas.). Kansanedustajien kesken eniten päänvaivaa ja huolta herätti kertausharjoitusten kohtalo. Yleisesti kaikki olivat kuitenkin maanpuolustuksellisista arvoista yksimielisiä. Esimerkiksi kukaan ei ollut lähdössä Ruotsin tyyliseen palkka-armeijaan, tai yhteisiin sotaharjoituksiin Venäjän kanssa. suunniteltu rakennettavaksi kolmessa vaiheessa vuoteen 2020 mennessä. Se pitää sisällään Romaniaan ja Puolaan sijoitettavia torjuntaohjuksia sekä Välimerelle että Pohjanmerelle sijoitettavia torjunta-aluksia. Neljäs torjuntaalusten sijoitusvaihe ajoittuisi vuoden 2020 jälkeen toteutettavaksi. Se, että toukokuun alussa virassaan aloittanut Venäjän presidentti Vladimir Putin ei saapunut Naton huippukokoukseen, johtui osaksi ohjuspuolustusjärjestelmään liittyvistä kiistoista. Venäjää ei suututa ohjuspuolustusjärjestelmän rakennusvaiheet Etelä-Euroopassa, vaan järjestelmän suunniteltu laajentaminen pohjoiseen, jonka Venäjä kokee uhkaksi. Kiista voitaisiin ratkaista esimerkiksi sopimalla torjuntaohjuksille suurin sallittu kantama, mutta sellaisiin takuisiin Yhdysvallat ei varsinkaan vaalivuonna suostu. Nato on houkutellut Venäjää mukaan ohjuspuolustusjärjestelmään, mutta se ei onnistu ainakaan ennen kuin Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulos on tiedossa. Siihen saakka vaihtoehdoksi jää tiedonvaihdon kehittäminen. Periaatteessa Venäjä voi uhata amerikkalaissatelliittien vaarantamisella C- 500-luokan ilmatorjuntaohjuksilla tai häiritsemällä laserilla satelliittien optisia laitteita. Vain keskeiset kumppanit kutsuttiin Kumppanimaiden painoarvo Natossa on määräytynyt operaatioihin osallistumisen kautta. Chicagoon Nato kutsui 13 keskeistä kumppaniaan, Suomi niiden mukana. Kumppanimaa Sveitsi esimerkiksi, joka ei ole osallistunut operaatioihin, ei kutsua saanut. Ruotsi kohensi arvoaan Naton silmissä osallistumalla JAS-hävittäjillään ilmavalvontaan Libya-operaatioissa. Se, että Suomi on arvostettu Naton kumppanimaa, näkyi huolellisessa tavassa millä Suomen valtuuskuntaa johtaneen Sauli Niinistön puheita Afganistan-kokouksessa ja kumppanien kokouksessa huippukokouksen yhteydessä kuunneltiin. Nyt kumppaneita kuunneltiin ylipäätään tarkalla korvalla, sillä iso vastausta vailla oleva kysymys on se, miten kumppanuuksia kehitetään sen jälkeen, kun Naton isot operaatiot ISAF:n päätyttyä ovat Kuopion seutu saamassa lisää henkilöstöä Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty oli puhumassa Kuopiossa järjestetyssä MTS:n seminaarissa. Yleisölle avoimessa tilaisuudessa käsiteltiin lisäksi muun muassa maanpuolustustahtoa. ohi. Missä muodossa ja minkä asioiden tiimoilta Nato ja kumppanit tapaavat tulevaisuudessa? Niinistö toisti Suomen ehdotuksen ottaa kyberuhkien torjunta kumppanuusyhteistyöhön mukaan. Nato käynnisti kumppanuusohjelman vuoden 1994 huippukokouksessa Brysselissä. Sen jälkeen Naton kumppanien määrä on paisunut 41 valtion eri asteisten kumppanuuksien verkostoksi. On selvää, ettei kaikkia kumppanimaiden päämiehiä kannata koota samaan kokoukseen kuin poikkeuksellisista syistä. Chicagon huippukokous, johon oli kutsuttu vain joukko kumppaneita, saattoikin merkitä pysyvämmän järjestelyn alkua Naton päämies- ja ministeritason kokouksissa. Kuva: Akseli Muraja Maanpuolustustahto on tärkeää MTS:n puheenjohtaja Esko Kurvinen sanoo, että maanpuolustustahto on asia, joka on nostettava esille. Uudistuksen tavoitteena on luoda nykyaikaiset puolustusvoimat, jolla on mahdollisuus ylläpitää hyvää sotilaallista puolustuskykyä. Tähän liittyy myös suomalaisten korkean maanpuolustustahdon säilyttäminen, Kurvinen sanoo. Hänen mukaansa ilman maanpuolustustahtoa ja positiivista suhtautumista siihen Suomen puolustaminen ei onnistu. Kurvisen näkemys puolustusvoimien uudistuksesta on yhtenäinen kansliapäällikkö Rädyn kanssa. Materiaalin, rakenteiden ja jopa yksittäisten varuskuntien asemaa on tarkasteltava nimenomaan kokonaistoiminnan näkökulmasta, Kurvinen toteaa. Kuva:

5 ruotuväki 11/2012 uutiset 5 MILjazz osaksi kaupunkien kulttuurielämää tähtäimessä Miten helteellä pukeudutaan? Henri Havusela MILjazz-kiertue valtaa jälleen Suomen kesän 11 paikkakunnan voimin. Aikoinaan Savosta 90-luvun puolivälissä käynnistynyt koko perheen ilmaistapahtuma on levinnyt valtakunnalliseksi kiertueeksi. Tämän kesän konserteissa juhlistetaan samalla 50 vuotta täyttävää Ruotuväkeä, mikä tulee näkymään viestinnällisesti konserttipaikoilla. MILjazz starttaa kesäkuun toisena perjantaina Lahdesta ja päättyy elokuun viimeisenä sunnuntaina Dragsvikissä. Kiertueen ensikertalainen on Kajaani, jossa konsertti järjestetään valatilaisuuden kanssa samana päivänä 11. päivä elokuuta. Haluamme myös sitä, että MILjazz pystytään yhdistämään puolustusvoimien muihin toimintoihin. Tästä syystä on loistavaa, että Kajaani saatiin kiertueeseen mukaan, kertoo Pääesikunnan viestintäosastolla sotilasmusiikkialan intendenttinä toimiva Kaisa Rönkkö. Jokaiselle jotakin Sakari Muurinen Puolustusvoimauudistus oli sotatieteiden päivien pääteema. Helsingin Santahaminassa järjestetyssä tapahtumassa vertailtiin Suomen puolustusvoimauudistusta Ruotsissa ja Saksassa tehtyihin asevoimien uudistuksiin. Ruotsissa ja Saksassa on luovuttu asevelvollisuusarmeijasta, mutta Suomessa päädyttiin jatkamaan vanhalla pohjalla. Tilaisuudessa puhunut Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko vakuutti nyt toteutettavan uudistuksen sopivan Suomelle. Nyt tehtävä uudistus on näistä vaihtoehdoista paras, Rannikko sanoo esitellessään ammattiarmeijan ja nykyisen mallin etuja ja haittoja. Ronni Läpinen Vauhdikasta menoa koko perheelle. MILJazz piristää kesää laajempana kuin koskaan. Savossa tapahtuma on aloitettu jazz-kiertueena, mutta nykyään musiikkia on laidasta laitaan. Jokaisella paikkakunnalla nähdään kolme eri soittokuntaa kotimaisilla huippusolisteilla varusteltuna. Mukana nähdään Pepe Willberg, Pete Parkkonen, Emma Salokoski, Saara Aalto, Viktoria Tolstoy, Honey B, Teräsbetonin Jarkko Ahola sekä Nylon Beatistä tuttu Jonna Geagea. Nettiosoitteesta miljazz.fi löytyy helposti lähimmän paikkakuntasi konsertin ajankohdan ja siellä esiintyvät solistit. Olemme pyrkineet siihen, että kaikilla kolmella soittokunnalla olisi hieman erilaista musiikkia. Koko perheen tilaisuudessa yritetään saada jokaiselle jotakin, Rönkkö täsmentää. Myös ruotsalainen kenraalimajuri Michael Moore muistuttaa, että Suomen ja Ruotsin lähtökohdat ovat erilaiset. Reserviläispalkat nousivat Reserviläispalkkoihin tehtiin korotuksia puolustusministeri Stefan Wallinin päätöksellä 1. toukokuuta 2012 alkaen. Korotus koskee kertausharjoituksista maksettavaa korvausta, joka on nyt hieman noussut. Palkat on korotettu seuraavasti: miehistöön kuuluvalle 57,15 euroa (aikaisemmin 56,00 euroa), aliupseerille 59,75 euroa (aikaisemmin 58,55 euroa) ja upseerille sekä erikoisupseerille 62,65 euroa (aikaisemmin 61,35 euroa) vuorokaudelta. Lisäksi kertausharjoitukseen kutsuttu asevelvollinen saa päivärahaa. Yleisen ansiotason nousu syynä korotukseen? Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg arvelee korotuksen Rento kesätapahtuma Konserttipaikat on pyritty suunnittelemaan siten, että ihmiset löytävät paikan päälle helposti. Tilaisuudessa ei tarvitse istua kolmea tuntia paikallaan, vaan ihmiset voivat vapaasti liikkua konserttialueella, Rönkkö sanoo. Edellisinä vuosina MILjazz-konsertteissa on käynyt tuhansia ihmisiä. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla tapahtuma onkin otettu osaksi kaupungin kesäohjelmaa. Ruotsin ja Suomen ero on se, että Ruotsilla ei ole Venäjä-nimistä rajanaapuria, kenraalimajuri Moore toteaa. MILjazz on alkanut vakiinnuttaa paikkaansa. Olemme yrittäneet pitää saman ajankohdan vuosittain, jotta ihmiset tietävät merkata oikean viikonlopun kalenteriin. Yhtenä tavoitteena on, että konsertista tulee olennainen osa kaupunkien kulttuurielämää. Ihmiset tulevat paikalle eväskorien kanssa ja se on tietynlainen traditio. Itse odotan innolla kesän konsertteja, Kaisa Rönkkö kertoo. Uudistukset puhuttivat sotatieteiden päivillä Projektipäällikkö Kari Halosen mielestä Sotatieteiden päiviä voisi kehittää samanhenkisten maiden kanssa yhdeksi isommaksi tapahtumaksi. Kuva: Sakari Muurinen Kuitenkin molempien järjestelmät kohtaavat omanlaisia haasteita, Moore lisää. Sotatieteiden päivien projektipäällikön Kari Halosen mukaan puolustusvoimauudistuksen vertailu muissa maissa tehtyihin uudistuksiin oli melko luonnollinen valinta. Aihe nyt on tietysti ajankohtainen Suomessa. On hyvä vertailla puolustusvoimauudistusta muualla tehtyihin vielä radikaalimpiin uudistuksiin ja hakea sieltä kiinnityspisteitä, Halonen sanoo. Halonen pitää erittäin positiivisena sitä, että tapahtuman avulla pystytään vaihtamaan tietotaitoa ulkomaalaisten kanssa. On hyvä, että alan ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan ja luomaan kontakteja ulkomaille, Halonen pohtii. johtuvan yleisen ansiotason noususta. Päätöksenteossa ei konsultoitu Reserviläisliittoa, mutta liitto on mielissään korotuksesta. Onhan se hyvä, että reserviläispalkat nousevat samaa tahtia yleisen ansiotason kanssa, Nyberg toteaa. Reserviläispalkka maksetaan kahden viikon kuluttua harjoituksen loppumisesta. Perhesuhteet eivät vaikuta reserviläispalkan suuruuteen. Reserviläispalkka on veronalaista tuloa, mutta sitä ei tarvitse ilmoittaa verottajalle, vaan vero toimitetaan lopullisessa verotuksessa. Reserviläispalkkojen korotukset perustuvat vuoden valtion virka- ja työehtosopimusten 1. maaliskuuta 2013 toteutettuihin palkankorotuksiin. Korotusten kustannuksiksi arvioidaan noin euroa. Kustannukset on myös sisällytetty vuoden 2012 talousarvioon. Kuva: Puolustusvoimat Tuukka Määttänen Näin kesän lähestyessä varusmiesten päässä pyörii normaalien ajatusten lisäksi pieni ongelma: kuinka pukeutua järkevästi kuumana päivänä? Varsikengät hiostavat ja päällä oleva palveluspuku toimii pienoissaunana. Saako varustusta vähentää ja miten kärventävän auringon alla voi selvitä? Viestirykmentin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Jukka Kauppila, mikä on sallittu varustus kovilla helteillä? Varustusta voidaan keventää harjoituksen johtajan harkinnan mukaan, kuitenkin pukeutumisesta annettujen ohjeiden mukaisesti. Esimerkiksi oppitunneilla voidaan varsikenkien sijaan jalkineena käyttää lenkkitossuja. Harjoituksessa johtaja voi määrätä taisteluvarustukseen kevennyksiä. uutisia muualta Perussuomalaiset vaativat kotiuttamisrahaa takaisin Onko maastopuvun takkia (M05 tai M91) pakko käyttää kävellessä? Entä miten suhtaudutaan lahkeiden käärimiseen? Perusyksikön päällikkö tai koulutuksen pitäjä käskee pukeutumisen. Hellepäivinä voidaan esimerkiksi pukeutua t- paitaan. Mutta lahkeita ei kääritä. Tämä on harjoituksessa myös pieni turvallisuustekijä, koska näin voidaan vähentää riskiä naarmuihin ja haavoihin, jotka voisivat tulehtua kesäolosuhteissa. Onko Viestirykmentissä jonkinlaisia lämpörajoja, jolloin on sallittua pukeutua vapaammin? Lämpöasteisiin sidottuja rajoja ei ole. Pukeudutaan kulloisenkin tilanteen ja sään mukaisesti noudattaen voimassaolevaa ohjeistusta. Korkeissa lämpötiloissa korostuu esimiesten vastuu ja terveen järjen käyttö, joka pitää huomioida pukeutumisen lisäksi myös palveluksen toteuttamisessa, kuten ajoittamisessa, rasittavuustasoissa ja tauoissa, sekä erityisesti ravintoja nestetasapainon ylläpidossa. Tarvittaessa fyysisesti vaativat suoritukset, esimerkiksi 12 minuutin juoksutesti, ajoitetaan aamupäivälle. Varusmiespalveluksesta kotiutuvalle taistelijalle tulisi maksaa kotiuttamisrahaa. Näin vaativat eduskunnan puolustusvaliokunnan perussuomalaiset. Muut puolueet eivät ole tällä kannalla. Moni asevelvollinen joutuu tukeutumaan toimeentulotukeen varusmiespalveluksen päätyttyä esimerkiksi maksaakseen vuokransa, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) sanoo julkisuuteen lähettämässään tiedotteessa. Puolustusvaliokunta ehdottaa varusmiesajan lyhentämistä 15 päivällä kaikilta palvelusajoilta. Perussuomalaiset kannattaa tätä uudistusta, mutta vaatii reserviläisille vielä kotiutumisrahan maksamista. Raha voitaisiin maksaa palvelusajan lyhennyksen säästöillä. Varusmiehille pitäisi puolueen mukaan kertyä myös eläkettä palvelusajalta. Uusi Suomi Kansanedustajat: Puolustusvoimien palvelukeskus Joensuun seudulle Sotaväen harvinaisuudet kiinnostavat keräilijöitä Uusi Suomi Puolustusvoimien palvelukeskus pitää sijoittaa Pohjois-Karjalaan, toteavat Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kansanedustajat. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kansanedustajat haluavat puolustusvoimien palvelukeskuksen Joensuun seudulle. Yksitoista kansanedustajaa toteaa tiedotteessaan, että Joensuun seutua puoltaa vahva palvelukeskusosaaminen. Joensuussa on myös pitkä kokemus turvallisuusviranomaisille hoidettujen palvelujen tuotannosta sekä koulutettua ja osaavaa työvoimaa. Kansanedustajat toteavat, että hallituksen helmikuisessa puolustusvoimien uudistusesityksessä Pohjois-Karjala oli suhteellisesti suurin työpaikkojen menettäjä. YLE YLEn mukaan Tuusulassa, Hyrylän varuskunta-alueella myydään lauantaihin asti puolustusvoimien ylijäämätavaraa. Suurta yleisöä kiinnostavat luultavasti eniten armeijan vaatteet, mutta tarjolla on myös huomattavasti harvinaisempia tavaroita. Vanhat soppatykit, kuorma-autot ja muut puolustusvoimien aikaa nähneet tavarat värittävät Hyrylän varuskunta-alueen kenttää. Kauppapaikalle tiensä löytäneelle tuusulalaiselle Raimo Räsäselle puolustusvoimien vanhat tavarat ovat tuttuja. Omista kokoelmista löytyy jo jos jonkinlaista värkkiä, mutta kiinnostus vanhaan tavaraan ei ota laantuakseen. YLE Toimittanut Sakari Muurinen

6 6 maailmalla ruotuväki 11/2012 lyhyesti USA:n armeijan biopolttoaineostot jäihin Yhdysvaltojen asevoimista vastaava valiokunta on tehnyt Pentagonille esityksen, joka toteutuessaan kieltäisi kaikkien fossiilisia polttoaineita kalliimpien vaihtoehtoisten polttoaineiden valmistamisen ja ostamisen. Republikaanien vahvasti ajama esitys lopettaisi armeijan biopolttoaineostot käytännössä kokonaan. Esitys tulee vaikuttamaan etenkin biopolttoaineiden käytön edelläkävijänä toimineen Yhdysvaltojen laivaston kehittämiseen. Laivaston tavoitteena on ollut saada yli puolet energiastaan muualta kuin öljystä vuoteen 2020 mennessä. (Wired 14.5.) VTa Saharasta löytyi vanha hävittäjä Puolalainen öljytyöntekijä löysi Saharasta toisen maailmansodan aikaisen Kittyhawk P-40 -hävittäjän hylyn, joka putosi Saharaan kesäkuussa 1942 kuljetustehtävän yhteydessä. Löytöpaikka sijaitsee yli 300 kilometrin päässä lähimmästä kaupungista. Hävittäjän lentäjä oli englantilainen kersantti Dennis Copping, jonka kohtalosta ei ole tarkempaa tietoa. Iso-Britannian ilmailumuseo pyrki noutamaan hävittäjän kotimaahan ja asettamaan sen näytteille. Lisäksi lentäjän ruumiin jäännöksiä yritetään etsiä. (Telegraph 11.5.) TMä Sri Lankan entinen armeijan komentaja vapautettiin Sri Lankan armeijan entinen komentaja Sarath Fonseka on vapautettu vankilasta. Fonseka tuomittiin vankilaan 30 kuukaudeksi johtuen armeijan sääntöjen vastaisista hankinnoista. Fonsekalta vietiin myös kenraalin arvo. Fonsekaa syytettiin vuonna 2009 väkivaltaan yllyttämisestä ja teloituksista todisteiden puutteessa. Huhujen mukaan presidentti Mahinda Rajapaksa kuitenkin päätti armahtaa entisen kenraalin kesken tuomion, vaikka miehet eivät ole tulleet toimeen keskenään aikaisemmin ja Fonseka oli häntä vastassa presidentin vaaleissa. (CNN 21.5.) TRi Kahtia jakautunut Nigeria Boko Haram -ääriryhmän iskut kristittyihin ovat aiheuttaneet epävarmuutta. Nigeria on ongelmineen tyypillinen kolmannen maailman valtio. Perttu Räisänen Nigeriassa on viimeisten kuukausien aikana ollut lukuisia tuhoisia iskuja kristillisiin kirkkoihin. Huhtikuun loppupuolella sattuneet iskut kohdistuivat sen sijaan lehdistöä vastaan. Iskuista syytetään ääri-islamilaista Boko Haram -ryhmää. Se ajaa maahan islamilaista sharia-lakia. Nigeria on vahvasti jakautunut pohjoisen muslimeihin ja etelän kristittyihin. Juuret syvällä Filosofian tohtori Risto Marjomaa Helsingin yliopiston Afrikan tutkimuksesta tuntee Nigerian verisen lähihistorian. Asiat eivät ala kovin äkkiä. Edellinen vastarintaliike Nigeriassa oli 1980-luvun alussa. Boko Haram syntyi 2000-luvun alussa. Kyse on samasta vastarinnan ajatuksesta, joka periytyy jo siirtomaa-ajoilta. Brittien valloittaessa maata 1903 paikalliset samaistivat sen eurooppalaisten tuomaan koulutukseen ja kristinuskoon. Siitä lähtien vastarinta-ajatus on kiteytynyt ajatukseen meidän uskosta (islam) ja muiden uskosta. Boko Haram tarkoittaa, että länsimaisuus ja ulkopuolelta tulevat vaikutteet ovat kiellettyjä. Al Qaida on kytköksissä kaikkeen Muhammed Jussuf perusti Boko Haram -liikkeen Joukkoon Risto Marjomaan mielestä Boko Haramin alaisia soluja voisi verrata Euroopan äärioikeiston tai -vasemmiston järjestöihin. Kristillisiin kirkkoihin kohdistuneet iskut ovat vaatineet kymmeniä uhreja. Iskujen takana on sharia-lakia ajava Boko Haram. Kuva: Perttu Räisänen koulutettiin terroristeja, mukana oli satoja ihmisiä. Vuonna 2009 hallitus päätti iskeä. Ihmisiä pidätettiin, Mohammed Jussuf tapettiin vankilassa. Marjomaan mukaan se vei mahdollisuuden keskusteluun. Terroristijärjestöt ovat rakenteeltaan kerrosteisia. Kun isketään huipulle muut solut ajautuvat erilleen. Boko Haram on muuttunut kattavaksi aateryhmäksi, jonka varjolla toimii islamistijärjestöjä, rikollisliigoja ja muita jotka hyötyvät tämänkaltaisesta toiminnasta. Osa on epäilemättä ollut yhteydessä Länsi-Afrikan salafisteihin ja sitä kautta al-qaidaan. Heidän ajatuksensa puhtaasta islamismista sopii al-qaidan alle. Marjomaan mukaan al-qaida hajosi soluihin 2002 kun Osama bin-laden joutui pakenemaan. Ei se ole enää sillä tavalla järjestö. Se on linkkiverkosto, jonka vuoksi sen tuhoaminen on miltei mahdotonta sotilaallisin keinoin. Koko vaikuttaa Nigerian 160 miljoonaa asukasta on Saharan eteläpuoleisen Afrikan väestöstä yli puolet. Jo koko antaa sille painoarvoa. Nigerialla on aktiivinen ulkopolitiikka ja laajalla toimiva armeija. Jos Nigeriassa päädyttäisiin vakavaan sekasortoon tai sisällissotaan, vaikuttaisi se heti kaikkiin naapurimaihin. Silloin kun Nigeriassa tapahtuu, se on terroritoimintaa ytimessä. Pitkältä konfliktilta on toistaiseksi vältytty. Kun olin aikanaan Pohjois-Nigeriassa tekemässä väitöskirjaa, minulle tuli tunne, että tärkein seikka, joka on estänyt laajemmat väkivaltaisuudet, on verisen Biafran-sodan muisto 40 vuotta sitten. Nigeriassa on kaikki ongelmat: selkeä kahtia jakautuminen, erilainen poliittinen menneisyys ja uskonnot. Ihmisillä on silti vapaa tahto. Afrikkalaiset ovat hyviä neuvottelemaan, koska ympäristö siellä on niin vaikea, että kompromissien tekoon vain oppii. Maassa on noin 300 kansallisuutta. Kolme vahvinta ovat jorubat ja ibot etelässä sekä hausat pohjoisessa. Nigeriassa on potentiaalia Yli 100 yliopistoa takaavat, että maassa on myös koulutettua väestöä. Nigeria on myös Afrikan suurin öjymaa. USA on yrittänyt etsiä vastakeinoa riippuvuudelleen arabimaiden öljystä. Nigeria on yksi mahdollisuus Afrikan tärkeimpänä öljyntuottajana, Marjomaa pohtii. FT Maaria Ylänkö on samoilla linjoilla USA:n suhteissa. Nigeria on bisnesmaa. Amerikasta on raahattu maahan koulutettua väkeä. Koulutus tapahtuu esimerkiksi kirkkokuntien kautta. Marjomaa näkee toisaalta USA:n ulkopolitiikan suoraviivaisuuden. USA hakee simppeleitä toimintatapoja. Pelkät nimilaatat riittävät. Kun al-qaida haistetaan, myös Boko Haramista tulee vihollinen. Kuva: Lehtikuva USA:n puolustustarvikkeissa valtavasti väärennöksiä Yhdysvaltain senaatin teettämässä selvityksessä tutkittiin väärennettyjen osien määrää maan puolustusvoimien tarpeistossa. Selvityksessä ilmeni tapausta, joissa esimerkiksi sotilaslentokoneissa oli käytetty väärennettyä elektroniikkaa. Väärennöksistä 70 prosenttia jäljitettiin Kiinaan. Raportin mukaan syy väärennöksien valtavaan määrään on kaksi: Yhdysvaltojen heikko toimitusketju ja se, että Kiina on epäonnistunut hillitsemään väärennettyjen osien markkinointia. Sotilaat luottavat laitteiden toimivuuteen.väärennetty osa laitteessa voi johtaa suureen vaaratilanteeseen. (Reuters 22.5.) PRä Suomen osuutta Islannin ilmavalvonnassa selvitetään Myös muut Pohjoismaat miettivät osallistumista. Tuukka Riihinen Suomi selvittää mahdollisuuksia ja resursseja osallistua Pohjoismaiden yhteiseen Islannin ilmatilan valvontaan. Norjan entinen ulkoministeri Thorvald Stoltenbergin jo vuonna 2009 esittämässä raportissa Pohjoismaat hoitaisivat valvonnan yhteistyössä. Ulkoasiainministeriön poliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Anu Laamasen mukaan käynnissä on selvitys osallistumisen kannattavuudesta. Vasta on päätetty käynnistää neuvottelut siitä, mitä Suomen osa valvonnasta pitäisi sisällään. Yleisesti kyse on tavanomaisesta ilmatilanvalvonnasta, jota Nato hoitaa Islannissa, Laamanen sanoo. Muutama viikko vuodessa Todennäköisesti Suomen toiminta Islannissa käsittäisi muutaman viikon ympärivuotisen toiminnan sijaan. Muiden Pohjoismaiden osallistuminen valvontaan on myöskin vielä käsittelyn alla. Muut Pohjoismaat kuten Ruotsi ja Norja ovat suhtautuneet melko myönteisesti ajatukseen yhteisestä valvonnasta, Laamanen kertoo. Hanke on kerännyt vastustusta muun muassa kulujen ja Natomaan ilmatilan valvontaan osallistumisen johdosta. Suomen osalta vaikeuttavana tekijänä olisi myös hankala ajankohta. Puolustusvoimauudistus tuo ilmavoimille haasteita säästöjen myötä ja Islannin ilmatilan valvontaan osallistuminen veisi budjettia sekä aikaa. Jonkin näköisiä päätöksiä asiaan liittyen pitäisi tulla syksyllä, Laamanen toteaa. Ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Anu Laamasen mukaan käynnissä olevassa selvityksessä pohditaan Suomen mahdollista roolia Islannin ilmavalvonnassa. Kuva: Apirat Nomnavi

7 ruotuväki 11/2012 reportaasi 7 Kuvat: Perttu Räisänen Kahdeksansataa, kertoili hän. Heikki Välimäki on kokenut meklari ja ollut mukana Kalkun huutokaupoissa jo vuodesta Myyty herralle takarivissä! Kalkun huutokaupan suosio oli jälleen runsasta. Huutokaupasta haetaan lähinnä työtarvikkeita. Perttu Räisänen Paksuun maastotakkiin sonnustautunut Kari Weckman Mäntsälästä on puolustusvoimien huutokaupan vakiokävijä. Vuonna 1980 kävin huutokaupassa ensimmäisen kerran. Siitä lähtien olen käynyt sitten joka vuosi. Paljon tavaraa on totta kai tarttunut mukaan. Teen myös hintavertailua huvin vuoksi. Työskentelen muonaalalla ja teen täältä hankintoja, jotka edesauttavat työtäni. Tarvitsen materiaalia maakunta- ja kertausharjoituksiin Mäntsälässä. Vien sinne esimerkiksi majoitusmateriaalia, autoja ja kenttäkeittimiä. Weckman ei voisi kuvitella jättävänsä tapahtumaa väliin yhtenäkään vuonna. Tämä on kuin huumetta. Tänne on tultava joka vuosi. Tämä haju ja kaikki muukin luovat omintakeisen tunnelman, joka hakee vertaistaan. Tällä kertaa Weckman osti todistettavasti ainakin Zil-kuormaauton noin eurolla. Tämä oli parempi kahdesta vaihtoehdosta. Tällä on ajettu vain vajaat kilometriä. Ajoneuvot kävivät mukavasti kaupaksi Myös Matti Hankonen hankki huutokaupasta itselleen uuden kulkupelin. Minä ostin bussin. Se toimii ikään kuin asuntoautona ympäri Suomea reissatessa. Tarvitsen tällaista kun olen töissä marja-alan yrityksessä ja ajoja tulee paljon. Sain tämän kuormavaunun hinnalla, Hankonen iloitsee. Kalkun hiekkakentälle, Tampereelle onkin kerääntynyt runsain mitoin porukkaa kellon käydessä vasta kymmentä kohden. Edellisenä päivänä käynnistynyt huutokauppa tuntuu keräävän vuodesta toiseen kiitettävän osallistujakaartin. Ja miksei keräisi, onhan puolustusvoimilta jäänyt myytäväksi monen sorttista tavaraa. Ostajat eivät epäröi huutaessaan ponnekkaita tarjouksiaan meklareille. Tässä huutokaupassa autot menivät kautta linjan hyvin kaupaksi. Jokaisesta menopelistä maksettiin tuhansissa euroissa laskettavia summia. Edeltävänä päivänä myyty kenttäsirkkeli oli monien mielestä yksittäisistä tavaroista kiinnostavin. Huutokaupassa käy myös nuorempaa väkeä Nuorempaa polveakin oli paikalla, tosin harvakseltaan. Arttu ja Suvi Palsinajärvi Tampereelta tulivat paikalle siitä syystä, että kyseessä on juuri puolustusvoimien huutokauppa. Tulimme mielenkiinnosta paikalle. Olemme molemmat olleet aikoinaan kuljetusjoukoissa Riihimäellä, joten tulimme verestämään muistoja. Kävimme täällä ensimmäisen kerran 10 vuotta sitten ja nyt olemme toista kertaa. Myös Heikki Välimäen mukaan nuoria näkyy vuosittain, jo kolmannessa polvessa. Meklarina toimiva Välimäki on kokenut huutokaupan kaikki vaiheet, vuodesta 1979 lähtien. Tämä on kuin huumetta. Tänne on tultava joka vuosi. Kari Weckman hankkii vuosittain huutokaupasta varusteita työhönsä. Nuorena poikana siirryin tänne töihin toisesta autokomppaniasta, silloisena vääpelinä. Toimin silloin vielä kuljetusalan upseerina. Huutokaupan järjestelytehtäviä hoidin siinä ohessa 1990-luvun alkuun asti. Välillä olin sitten muissa hommissa, mutta vuonna 2005 järjestelyvastuu tuli jälleen allekirjoittaneelle. Eli neljällä vuosikymmenellä olen tätä hommaa tehnyt. Perinteet pysyvät arvossaan Kalkussa Päivän korkein tarjous on peräti euroa. Se maksettiin hyvä kuntoisesta maastokuorma-autosta. Korkeatkaan tarjoukset eivät kuitenkaan näy vierailijoiden asenteessa huutokauppaa kohtaan. Ihmiset ovat nöyriä ja maanläheisiä, lompakkoa ei pullistella näyttämisen vuoksi. Ruokapuolikin on kunnossa. Käristemakkara ja hernekeitto ovat takuuvarma keino täyttää vierailijoiden ruokahalu. Heikki Välimäki katsoo Kalkun noudattavan toimiviksi havaittuja perinteitä kiitettävästi. Juuri tämä Kalkussa järjestettävä tapahtuma on kenties näistä puolustusvoimien huutokaupoista säilyttänyt parhaiten perinteisen otteen. Viittaan sillä siihen, että täällä on tarjolla hernekeittoa ja tilaisuuden henki on kaikin puolin lämmin ja yhteensitova. Kalkku on toiminut kauppapaikkana puolustusvoimien ylijäämäkalustolle jo sotien jälkeisistä vuosista lähtien. Ensimmäinen huutokauppa alueella järjestettiin jo Heti vuotta myöhemmin 1945 huutokauppoja pidettiin vuoden sisällä peräti 17. Tahti on jatkunut tiiviinä, tosin Tämäkin moto meni lopulta kaupaksi, kuten valtaosa muistakin ajoneuvoista. aivan yhtä montaa tilaisuutta ei ole katsottu enää tarpeelliseksi pitää vuosittain. Huutokauppaa käydään myös netissä Puolustusvoimien ylijäämätuotteet ovat näkyvästi esillä myös nettihuutokaupassa. Heikki Välimäki kertoo, että esimerkiksi Kalkussa esillä olleita henkilöpuhdistusaseman pesukontteja myydään vielä jälkikäteenkin netin kautta. Kyseinen järjestelmä toimii periaatteessa kuin autopesula: henkilö menee sisään pesukonttiin ja hänen ei tarvitse itse tehdä muuta kuin kävellä kontista läpi.

8 8 FALKLANDIN SAARET ruotuväki 11/2012 Falklandin saaret - kolonialismin jäänne vai erottamaton osa britti-imperiumia? Teksti: Sakari Muurinen Taitto: Christian Anttonen Iso-Britannian ja Argentiinan välillä käydystä Falklandin sodasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Kysymys Falklandin saarten omistuksesta hiertää maiden välejä vielä tänäkin päivänä. Falklandin saaret tai argentiinalaisittain Las Islas Malvinas on Ison-Britannian hallinnoima alue 600km Argentiinan länsirannikolta itään. Saarten omistusoikeus on hiertänyt maiden välejä 1800-luvulta tähän päivään asti. Argentiinalaiset kokevat saarten kuuluvan itselleen maantieteellisten tosiasioiden perusteella. Iso-Britannia on kuitenkin vedonnut siihen, että saaren asukkaat ovat pääosin brittejä. Saaret ovat etelämantereeseen ja sen luonnonvaroihin nähden hyvällä paikalla, saarten geopoliittinen asema onkin vain korostunut vuosien saatossa. Kiista saaren omistusoikeudesta nousee aika ajoin esiin, Iso-Britannia on tähän asti kieltäytynyt neuvottelemasta saarten luovuttamisesta Argentiinalle. Vuonna 1982 kiista kärjistyi sotilaalliseksi konfliktiksi kun Argentiina valtasi saaret. Peruslähtökohtana kriisin kärjistymiselle pidetään Argentiinan sisäisiä oloja. Sotilajuntta Leopold Galtierin hallitsemassa Argentiinassa kärsittiin rajuista talousvaikeuksista ja maan sisäiset olot olivat tuohon aikaan hyvin epävakaat. Kenraali Galtieri päätti kääntää huomion pois sisäisistä ongelmista luomalla ulkoisia ongelmia. Falklandin saaret sopivat tähän tarkoitukseen erinomaisesti. Argentiinalaiset valtasivat saaret kohtalaisen pienellä vaivalla. Galtieri laski sen varaan, että Iso- Britannian resurssit eivät riitä sotilaallisiin vastatoimenpiteisiin. Iso-Britannialla ei ollut enään samanlaista laivastoa kuin ennen ja brittien asevoimien suorituskyky oli muutenkin heikentynyt säästöjen myötä. Galtierin harmiksi myös Britannian sisäpoliittinen tilanne oli sotuisa pienelle ulkoiselle kahakalle. Pääministeri Margaret Thatcherin säästöohjelma repi kansaa kahtia ja Falklandin sodasta saatiin kansaa yhdistävä tekijä. Brittien torpedojen osuttua Belgranoon, alus upposi muutamassa tunnissa. Thatcher antoi upottamiskäskyn ruokatunnilla. Everstiluutnantti Petteri Jouko Maanpuolustuskorkeakoululta listaa sodan tärkeimpiä käännekohtia Argentiina valtaa Falaklandin saaret sekä kauempana sijaitsevan Etelä-Georgian saaren. Iso-Britannia valtaa Etelä-Georgian takaisin. Argentiinalaisen risteilijän General Belgranon upotus. Britit nousevat maihin. Ratkaisutaistelut Stanleyn ympäristössä. Argentiina valtasi saaret nopeasti. Falklandilla argentiinalaiset valtasivat kuvernöörin hallintopalatsin sekä jalkaväen kasarmin, brittien vastarinta ei kestänyt kauaa ja miestappiot olivat vähäiset. Argentiinalaiset pyrkivätkin välttämään liikaa verenvuodatusta, koska tämän ajateltiin vähentävän brittien haluja sotilaallisiin vastatoimiin. Argentiinalaiset luottivat suunnitelmaansa niin vahvasti, että unohtivat varustella saarta puolustamaan jääneet joukot huolellisesti. Argentiinalaisten strategiana oli suojat saarta sukellusveneellä sekä ilmavoimilla ja pitää näin brittien maihinnousukalusto kauempana. Britit kuitenkin onnistuivat vahingoittamaan argentiinalaista sukellusvene Santa Fe:tä niin pahasti, että pystyivät aloittamaan maihinnousun. Röyhkeästi suunniteltu maihinnousuoperaatio toteutettiin suhteellisen pienellä osastolla. HMS Antrimin tuella 75 hyvin koulutettua merijalkaväen miestä onnistui valtaamaan saaren takaisin. Argentiinalaiset sotilaat antautuivat aikaisessa vaiheessa ja suuremmilta mies tappioilta vältyttiin. Etelä-Georgia tarjosi briteille myöskin jalansijaa Atlantilla, nyt heillä oli kuivaa maata jalkojensa alla 1400 kilometrin päästä Falklandilta, kun matkaa lähimpään kotisatamaan oli aikaisemmin ollut lähemmäs kilometriä. Britit olivat julistaneet Falklandin ympärille saartorenkaan ja ilmoittaneet, että jokainen alueelle tuleva alus upotettaisiin. Argentiinan laivaston lippulaiva General Belgrano kuitenkin uhmasi saartoa ja brittien sukellusvene HMS Conqueror onnistui upottamaan torpedonsa Belgranon kylkeen. Iskussa kuoli kaiken kaikkiaan 323 argentiinalaista sotilasta. Argentiinalaisilta kysyttäessä Belgrano oli oikeastaan jo lähdössä alueelta pois kun taas BBC vakuuttaa Belgranon uhanneen brittien lentotukialuksia. Thatcherin päätös upottaa laiva eliminoi vaihtoehdon rauhanomaisesta ratkaisusta, sillä tämän jälkeen Argentiina kieltäytyi hyväksymästä Perun presidentin Fernando Belaunde Terryn tekemästä rauhanehdotuksesta. Belgranon upotuksella oli myös strategisesti tärkeä merkitys, Argentiinan laivasto oli nimittäin pelattu pois pelistä. Tässä vaiheessa alkoi argentiinalaisten niska taittua. Heidän laivastonsa oli toimintakyvytön brittien sukellusveneiden ansiosta. Ilmavoimat kärsivät raskaita tappioita hyökkäyksissä brittien laivastoa vastaan. Saarelle sijoitetut joukot olivat pääosin nuoria varusmiehiä ja heidän varustelunsa oli erittäin puutteellista. Brittien saartorengas oli tässä vaiheessa jo hyvin tiukalla ja Argentiina ei kyennyt enää huoltamaan joukkojaan kunnollisesti. Lisäksi argentiinalaisten joukkojen komentaja, prikaatikenraali Mario Menendez odotti hyökkäystä suoraan pääkaupunki Stanleyyn, jonne hän oli sijoittanut suurimman osan joukoistaan. Britit kuitenkin nousivat maihin pohjoisessa San Carlosin lahdella ja lähtivät etenemään kohti Port Stanleytä. Näin britit kykenivät taistelemaan pienempiä argentiinalaisosastoja vastaan. Erikoiskoulutetut brittijoukot pärjäsivät menestyksekkäästi vaikka olivat paikoitellen lukumäärältään heikompia. Argentiinalaiset olivat asemissa Stanleytä ympäröivässä vuoristossa. Ylämäkeen hyökkääminen on haastava tehtävä kenelle tahansa, edes huippukoulutetuille brittijoukoille hyökkäys ei ollut läpihuutojuttu. Britit onnistuivat kuitenkin saavuttamaan etulyöntiaseman pimeän turvin. Pimeään tottumattomat argentiinalaisjoukot tarjosivat kyllä sitkeän vastuksen, mutta tykkitulen saattelemat britit olivat pimeän laskeuduttua ylivoimaisia. Argentiinalaisia kaatui Stanleyn taisteluissa vajaat 100 ja brittejä noin puolet vähemmän. Argentiinalaisten joukkojen komentaja Menendez allekirjoitti antautumissopimuksen

9 ruotuväki 11/2012 FALKLANDIN SAARET 9 Poliittinen ratkaisu lähellä Falklandin saaret (esp. Islas Malvinas) sijaitsevat vain 450 kilometrin päässä Argentiinan rannikolta ja kun karttaan katsoo, niin voisi kuvitella saarten kuuluvan heille. Saaret ovat BBC:n tuottaman materiaalin mukaan karut ja tuulen raiskaamat, saarilla ei kasva juuri mikään ja emämaassa vallitsevan käsityksen mukaan asukkaat ovat lähinnä elämästä vieroittunutta juoppo- ja remuporukkaa. Miksi saarten omistusoikeus sitten herättää niin paljon närää? Helsingin yliopiston politiikan ja talouden laitoksen johtaja, professori Jussi Pakkasvirta nostaa esille taloudellisia sekä poliittisia syitä. Falkland/Malvinasiin liittyy myös merenpohjan öljyoikeuksia sekä kysymys siitä, miten saarten omistus vaikuttaa Etelämantereen hallintalohkoihin, Pakkasvirta kertoo. Argentiinalaisista suurin osa kokee saarten kuuluvan heille.. Britit taas perustelevat hallintaoikeuttaan siten, että saaren asukkaat ovat Britannian kansalaisia, tosin sinne aikoinaan tarkoituksella tuotuja, summaa Pakkasvirta. Kiista saarista kärjistyi dekolonisaation myötä jo 1960-luvulla. Saarten kohtalosta neuvoteltiin ja kiista päätettiin ratkaista saaren asukkaiden toivomuksen mukaisesti. Vuonna 1968 järjestetyssä äänestyksessä enemmistä halusi jatkaa brittihallinnon alla. Argentiina ei kuitenkaan luopunut vaatimuksistaan ja 14 vuotta myöhemmin olosuhteet olivat suotuisat sotilaalliselle konfliktille. Argentiinassa oli tuohon aikaan kova velkakierre, maa oli oikeastaan menossa samaan suuntaan missä Kreikka ja Portugali ovat tänään. Kun asiat menee huonosti, niin Latinalaisessa Amerikassa on tapana etsiä joku vanha kiista, jotta kansalaiset katsoisi muualle. Malvinasit oli aika luonnollinen ratkaisu, saarethan on aika kaukana Englannista ja ne nähtiin muutenkin sellaisena kolonialismin jäänteenä, Pakkasvirta kertoo. Sotahan sinänsä sopi molemmille, ja pieni kalistelu oli ihan jees, mutta se riistäytyi sitten käsistä kun britit upottivat Belgranon. Perun entinen presidentti Fernando Belaunde Terry oli tätä ennen aika pitkällä rauhanneuvotteluissa, mutta ne jäivät haaveeksi kun Thatcherin päätti upottaa saartoalueelta jo poistumassa olevan laivan, toteaa Pakkasvirta. Brittien onnistui myös saavuttaa kansainvälisen yhteisön tuki. YK:n päätöslauselma takasi briteille kansainvälisen lain puitteissa laillisen oikeuden Falklandin saariin. Myös Yhdysva l l at py rk i tu kemaan br itte j ä. Ronald Reagan ja Thatcher olivat poliittisia ja henkilökohtaisia aatekavereita, ja oli selvää kenen puolelle Amerikan yhtenäisyysjärjestön OAS:n ja myös Naton jäsen Yhdysvallat oli, Pakkasvirta sanoo. Argentiina pyrki hakemaan tukea OAS:ltä. Suurin osa Latinalaisen Amerikan maista tukikin Argentiinan vaatimuksia, sillä Falkland nähtiin kolonialismin jäänteenä. Latinalaisen Amerikan maista kaikki Chileä ja Costa Ricaa lukuun ottamatta tuki Argentiinan sinänsä oikeutettua vaatimusta. Jopa Fidel Castron Kuuba oli äärioikeistolaisen sotilasjuntan puolella taistelussa kolonialismia vastaan. Heidän oli vaikea ajatella, että joku Englanti pitää siirtomaavaltaa meidän alueella. kuvien lähde: Margaret Thatcher ja Ronald Reagan olivat poliittisia hengenheimolaisia ja hyviä ystäviä myös siviilissä. Iso-Britannian Sea Harrier - hävittäjät saatiin juuri parahiksi käyttöön ennen Falklandin sotaa. Sea Harrierit olivat tuon ajan moderneimpia hävittäjiä. Sota tarjoiltiin Thatcherille Usein Falklandin sodasta muistetaan se, että sota syttyi Argentiinan sisäpoliittisten olojen seurauksena. Usein vähemmälle huomiolle jää se tosiasia, että sota sattui Thatcherin kannalta eriomaiseen saumaan. Thatcherin kannatus oli ennen sotaa melko alhaista, kansa jakautui kahteen leiriin ja työttömyys oli korkealla. Sotaan lähteminen toiselle puolelle maapalloa oli kova ratkaisu, mutta myös mahdollisuus. Kulttuurihistorian yliopistonlehtori Kari Kallioniemi Turun yliopistolta kertoo sodan olleen Thatcherin keino britti-imperiumin maineen palauttamiseen. Britti-imperiumin lopullinen katoaminen historiaan oli näkyvissä jo 60-luvulta lähtien, Britannian suuruus oli takanapäin. Thatcher halusi tuoda sen suuruuden takaisin, Falklandista löytyi väline suuruuden illuusion palauttamiseen, Kallioniemi kertoo. Kallioniemen mukaan Thatcheria kalvoi perinteisten brittiläisten arvojen mureneminen toisen maailmansodan jälkeen. Thatcheria loukkasi kun luvuilla radikalismin myötä perinteisille brittiläisille arvoille alettiin naureskella. Oikeastaan Thatcheria loukkasi jo se, että Winston Churchill ei sotavoittajana toisen maailmansodan jälkeen saanut vaalivoittoa. Se hänen katkeruutensa peritytyy sieltä asti, Kallioniemi toteaa. Sota toi Thatcherille ideologisen voiton lisäksi reilusti lisää poliittista pelivaraa. Kuka tietää olisiko Thatcher pysynyt vallassa kymmentä vuotta, saati ajanut kaikkia uudistuksiaan läpi ilman Falklandin tarjoamaa mahdollisuutta. Itse Thatcher ei kylläkään myöntänyt laskelmoineensa. Sota toi Thatcherille poliittisen voiton. Hänhän ei sitä ole myöntänyt, että tässä olisi pelattu politiikkaa, vaan hän halusi puolustaa Britannian oikeuksia patrioottisessa hengessä ja osoittaa Britannian olevan edelleen suuri, Kallioniemi sanoo. GOTCHA näin The Sun-lehti ilakoi kun 323 sotilasta hukkui risteilijä Belgranon mukana. OLEMME VOITTANEET Argentiinalainen GENTE -lehti jaksoi uskoa voittoon lähestulkoon loppuun asti.

10 10 kentällä ruotuväki 11/2012 lyhyesti Sotilas-5-ottelun SM-kisat pidettiin Upinniemessä Sotilas-5-ottelun SM-kisat järjestettiin toukokuuta Upinniemessä. Lajeina olivat rynnäkkökivääriammunta, esteratajuoksu, esteuinti, käsikranaatin heitto ja maastojuoksu. Jokaisesta lajista otetaan pisteet ylös ja se, joka saa suurimman pistemäärän, on mestari, kilpailun tekninen johtaja, luutnantti Sampsa Siurola kertoo. Kilpailijat jaettiin neljään eri sarjaan: varusmiehiin, naisiin, yli 35-vuotiaisiin miehiin ja yleiseen sarjaan. Elokuussa sotilas-5-ottelun maailmanmestaruuskisoja järjestävää maavoimien henkilöstöä oli tutustumassa järjestelyihin. RLä Puolustusvoimat raivaa räjähteitä Pohjois-Suomesta Sodanaikaisten räjähteiden raivaaminen pois luonnosta kestää vielä useita vuosia. Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunnan ylivääpelin Kai Mehtomaan mukaan työtä riittää, sillä pohjoisen metsissä makaa edelleen tuhansia räjähteitä. Jokakesäistä alueraivaamistyötä on tehty Pohjois-Suomessa vuodesta 2005 lähtien. Eri alueilta on löydetty yhteensä kymmeniä tuhansia räjähteitä, valtaosa niistä oli edelleen vaarallisia. Räjähteiden raivaamiseen osallistuu tänä kesänä koko Pohjois-Suomen alueella yhteensä 70 henkilöä. HHa Ivalolaiselta pihalta löytyi vanha ammus Ivalon Pikku-Petsamossa sijaitsevan omakotitalon pihalta paljastui sodanaikainen ammus. Ammus löytyi entisen perunamaan kaivamisen yhteydessä. Ivalon poliisiasemalla työskentelevän vanhemman konstaapeli Pasi Mäkisen mukaan ilmoituksia räjähteistä tulee toistakymmentä vuosittain. Ne merkataan usein kolmijalalla ja laitetaan varoitusnauhat vielä ympärille. Syytä sinne ei ole enää sen jälkeen kenelläkään, Mäkinen kertoo toimenpiteistä löytöpaikalla. TM Varusmiesten veri ei läiky maahan Kaartin Jääkärirykmentin varusmiehet innostuivat verenluovutuksesta. Varusmiesten luovutuksia kertyy vuodessa noin Tuukka Määttänen Saa nähdä millainen olo on tämän jälkeen. En kyllä usko, että itselle tulee mitään sivuvaikutuksia, kaartinjääkäri Ville Varila toteaa ennen luovutuksen alkamista. Hän on ensikertalainen, kuten 75 prosenttia kaikista varusmiesluovuttajista. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu kiertää suurimmissa varuskunnissa, muun muassa Karjalan ja Kainuun Prikaateissa sekä Kaartin Jääkärirykmentissä. Tavoitteena on vierailla varuskunnissa kahdesti vuodessa. Ennen verenluovutusaikaa pyritään pitämään aina noin puoli tuntia kestävä infotilaisuus, jossa käydään läpi luovutuksen perusedellytykset ja itse prosessi. Varusmiehet ovat innokkaita esittämään kysymyksiä! Yleensä kysytään siitä kuka saa luovuttaa, ja esimerkiksi vaikuttaako tupakan poltto luovutukseen, sairaanhoitaja Eveliina Virnes selventää. Suomessa on noin potilasta, jotka tarvitsevat vuosittain verivalmisteita. Joka päivä tarvitaan yli luovuttajaa, jotta voidaan taata potilaiden hoidon jatkuvuus ja varautua äkillisiin tilanteisiin. Kaikkein eniten tarvitaan A ja O veriryhmän luovuttajia, sillä myös valtaosalla potilaista on jompikumpi niistä ryhmistä. Santahaminaan on tälle päivälle otettu tavoitteeksi 80 veripussia. Virkistävää ja kivutonta Aluksi jokaisen luovuttajan pitää ilmoittautua sairaanhoitajalle näyttämällä kuvallista henkilötodistusta; varusmiehet voivat näyttää varusmieskorttia. Luovuttajalle jaetaan terveydentilakysely, jossa vastataan rasti-ruutuun -mekanismilla muutamaan kymmeneen kysymykseen. Kysymykset koskevat muun muassa lävistyksiä, elinikäisiä sairauksia ja matkustelua ulkomailla. Esimerkiksi uuden tatuoinnin takia ei ole sallittua luovuttaa verta neljään kuukauteen. Kyselyn jälkeen hoitaja käy kaavakkeen vielä läpi ja kysyy hieman lisätietoja. Sitten sormen päästä otetaan verinäyte hemoglobiinipitoisuuden mittaamiseksi. Tässä vaiheessa, jos hemoglobiiniarvo on liian pieni tai Sairaanhoitaja Leanna Pulkkisen mielestä varuskunnissa on hauska tehdä luovutuskeikkoja. On täällä aina vähän erilainen meininki kuin muualla, hän nauraa. suuri, luovutus voidaan vielä evätä. Muuten seuraava vaihe onkin jo luovutukseen valmistautuminen. On suositeltavaa juoda pari lasia vettä tai mehua ennen patjalle siirtymistä. Hoitaja etsii kyynärtaipeesta hyvän suonen, josta luovutus onnistuu helpoiten. Hän desinfioi pistokohdan ja asettaa sen jälkeen neulan paikoilleen. Itse luovutus ei kestä kuin viidestä kymmeneen minuuttia eikä neula tee yhtään kipeää. Samalla kun käsivarrella tehdään pumppausliikettä, patjan vieressä oleva pussi täyttyy vähitellen. Hitsi tää on siistiä! Varila huudahtaa, kun pumppaus on täydessä vauhdissa. Kuuluu piippaus ja hoitaja ottaakin jo neulan pois. On tärkeää levätä patjalla vielä hetken. Varila näyttää tyytyväiseltä urotekoonsa ja uteleekin vieressä olevilta kavereiltaan tuntemuksia. Kaikki tuntuvat nauttineen luovutuksesta. Hyvä omatunto tästä tulee. Käsi on kyllä aika puuduksissa, Varila naurahtaa. Kuva: Apirat Nomnavi Missä luovuttajat? Kaartin Jääkärirykmentti kouluttaa vuosittain noin varusmiestä. Määrä huomioon ottaen innostus verenluovutukseen voisi olla parempikin. Suurimmat syyt, miksi varusmiehiä ei verenluovutuksessa niin paljoa näe, ovat ulkoisia: sairaana ei saa luovuttaa, sillä ensin pitää parantua itse ennen kuin voi auttaa toisia. Ulkomailta tunnetaankin tapauksia, joissa potilas on saanut verensiirron yhteydessä HIV-tartunnan. Suomessa luovuttajien terveydentilan valvonta on onneksi tarkkaa, mikä toisaalta laskee luovuttajien määrää. Varuskunnissa tilanne on haasteellinen, koska siellä taudit leviävät niin helposti. Flunssa on yleinen este varusmiesten luovutuksille, Virnes harmittelee. Ulkoisten syiden ohella myös sisäiset syyt vaikuttavat varusmiesten aktiivisuuteen. Monet ajattelevat, että siitä ei hyödy mitään tai pelkäävät luovutuksen jälkeen tulevaa huonoa oloa. On kuitenkin todella harvinaista, että luovutuksen jälkeen ilmenee huimausta ja pyörtymisen tunnetta. Silloin tällöin jollakulla ilmenee väsymystä tai saattaa syntyä mustelma kohtaan, jossa neula on ollut. Yleisin kommentti luovutuksen jälkeen on, että ei tapahtunut mitään, Virnes paljastaa. Hyvä mieli on paras palkinto Paikan päällä luovuttajat saavat aina mehua ja pientä purtavaa. Mehun juominen on jopa enemmän kuin suositeltavaa. Lisäksi pienenä palkintona jokaisen käteen lyödään sotilaskodissa kelpaava kahvilippu. Päivän palvelukseenkin saa yleensä liikunnallista vapautusta, sillä fyysistä rasitusta tulee välttää. Pienistä eduista huolimatta tärkein syy, minkä takia varusmiehet suostuvat antamaan itseltään lähes viisi desilitraa verta, on puhtaasti moraalinen. Voisin tulla uudestaankin. Tämä auttaa niin monia, kaartinjääkäri Varila summaa. Varilan lisäksi tyytyväisiä ovat myös Veripalvelun sairaanhoitajat: päivän tavoitteeseen on nimittäin päästy 81 veripussia on täynnä. Miinalaiva Pohjanmaa pelasti kaksi purjehtijaa kolumni Mitäköhän ajattelin tänään? Tuukka Määttänen > toimittajat.ruotuvaki@mil.fi Koulutuspurjehduksella oleva miinalaiva Pohjanmaa pelasti kaksi merihätään joutunutta tanskalaista purjehtijaa Atlantilta. Viisi tuntia ajelehtineet purjehtijat olivat fyysisesti hyvässä kunnossa, mutta järkyttyneitä. Miinalaiva Pohjanmaan päällikkö, komentajakapteeni Mika Raunu kirjoittaa koulutuspurjehduksen erikoissivustolla miehistön toimineen hyvin. Jokainen aluksella palvellut hoiti oman tehtävänsä kympin arvoisesti. Samalla merikadetit pääsivät osoittamaan taitojaan ja seuraamaan kokeneempien toimintaa, Raunu arvioi. VTa Perjantai-iltapäivä. Takana taas viikko sitä itseään, joten nyt olisi viimein korkea aika unohtaa koko asepalvelus ja panostaa vapaa-aikaan ja viihteeseen. Mutta ei! Kotona ruokapöydässä en malta keskittyä syömiseen, vaan intoudun kertaamaan viikon tapahtumia tarkalla syynillä. Välissä saatan muistaa kysyä siviilikuulumisia, mutta pian vertaan jo pikkusiskon kauppaleikkiä viime viikon taistelukoulutukseen. Tyttöystävänikin joutuu valitettavasti huomaamaan, miten kahvilassa istuminen voi mielestäni muistuttaa erehdyttävästi tuvan jakkaroilla Kahvilassa istuminen voi muistuttaa erehdyttävästi tuvan jakkaroilla jäpittämistä. jäpittämistä. Enkö tosiaan pysty keskustelemaan mistään muusta kuin armeijasta? Miksi lomapäivinä kulutan aikaa miettiäkseni mitenköhän monta kertaa luutnantti tänään sekoaa sanoissaan tai kuinka tupakaveri varmaan hajoaa toiseen apupäivystykseen. Kotiväellä ja kaveripiirilläkin on sentään raja, jossa kiinnostus loppuu: jokainen on varmaan huomannut, miten ympärillä olevat ihmiset vähitellen kyllästyvät juttuihisi ja saattavat vaihtaa yhtäkkiä puheenaihetta kesken omasta mielestäsi kiintoisan sulkeisanekdootin. Uskon, että kaikki, itseni mukaan lukien, haluavat käsitellä myös siviiliasioita ainaisen inttipainotteisen ajatusmaailman keskellä. Toisaalta kun ympärillä ei ole muuta kuin kaappi, kokelaat ja kasarmi, ulkopuolinen maailma jää helposti kaukaiseksi käsitteeksi. Monet suorittavat armeija-ajatusten nollauksen miestä väkevämpien aineiden parissa; itse olen havainnut pitkät kävelyretket tehokkaammiksi. Santahaminan eteläpäädyn kallioilla istuminen ja korvien täyttö progressiivisella musiikilla puhdistaa aivot paremmin kuin alkoholi. Kävelyretkien jälkeen yllätänkin itseni soittamasta kavereille, joita olen palvelukseni aikana sosiaalisesti laiminlyönyt. Vaikka tuntuu, että varusmiesten ajattelu muuttuu yksipuolisemmaksi palveluksen aikana, ei se ole pelkästään huono asia. Se, että puntaroi inttiasioita jatkuvasti päässään, kertoo vahvasta motivaatiosta, hyvästä asenteesta ja aidosta kiinnostuksesta asepalvelukseen. Lisäksi siviilimurheet on helppo unohtaa, kun on tarpeeksi paljon muuta mietittävää. Sitä paitsi voi olla varma, että samassa tilanteessa olevan porukan kanssa ei tule hiljaisia hetkiä, sillä jokaisella on varmasti oma tarinansa kerrottavana siitä pahimmasta tornihuhusta.

11 ruotuväki 11/2012 kentällä 11 Autonomiasta Atalantaan palveluksessa Sotamuseo avasi uuden näyttelyn Suomenlinnassa. Suomalaista sotahistoriaa on nyt tarjolla entistä kompaktimmassa muodossa. Sakari Muurinen Sotamuseon Autonomiasta Atalantaan -näyttely avautui Suomenlinnassa 20. toukokuuta. Tarjolla on laaja katsaus sotahistoriaamme hyvin katsojaystävällisessä ja kompaktissa muodossa. Tarjolla on runsaasti materiaalia aina 1540-luvun ruotsalaisista pronssikanuunoista Atalanta-operaatiossa somalialaisilta merirosvoilta takavarikoituun veneeseen, löytyypä näyttelystä myös Mauno Koiviston sodassa käyttämä pikakivääri. Näyttelyn avajaisissa puhuneen kenraaliluutnantti Arto Rädyn mielestä Sotamuseo on onnistunut kehitystyössään. Nyt avattava näyttely osoittaa, että Sotamuseo on lähtenyt oikealle tielle kehittäessään toimintaansa ja näyttelyjään. On hyvä, että näyttelyssä käytetään hyväksi erilaisia multimediaratkaisuja. Vaikka maanpuolustuksen historia kiinnostaakin kaikkia suomalaisia ikään katsomatta, on erityisen tärkeää suunnata viestiä entistä enemmän nuorille sukupolville, niille joille sota alkaa olla jo muinaishistoriaa, sanoo Räty puheessaan. Sotamuseon tehtävä on tallentaa sotahistorian esineitä ruotuväki 40 vuotta sitten HUOMIO! Säännöt antavat tarkat määräykset varusmiesten majoituksesta ja majapaikkojen järjestyksestä. Koeta painaa seuraavat asiat mieleesi, vältyt monilta ikävyyksiltä! Älä tuo kasarmialueelle äläkä näytä siellä esimerkiksi pornolehtiä (siveettömiä julkaisuja), poliittisten puolueiden julisteita tai mainoksia levittämistarkoituksiin äläkä mitään valtionvastaista aineistoa! Älä tuo alkoholia keskiolut mukaanlukien kasarmialueelle eteenpäin Henri Havusela Jarkko Mäntylä on nimitetty puolustusvoimien siviilivirkaan, ja määrätty insinöörin tehtävään Ilmavoimien Esikunnan johtamisjärjestelmäosastolle 1.6. lukien. Koulutukseltani olen tietoverkkotekniikan insinööri Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Aiemmin olen työskennellyt noin kymmenen vuotta TeliaSoneran palveluksessa monenlaisissa tehtävissä lähtien teknisestä asiakaspalvelusta verkon turvaamispalveluiden asiantuntijatehtäviin. En ole aiemmin työskennellyt Kenraaliluutnantti Arto Räty korosti puheessaan, että museoiden tulisi mennä ihmisen luo eikä odottaa heidän tuloaan nykyisiin toimipisteisiin. Suurin osa näyttelyn tavaroista on sotamuseon omista kokoelmista. Sotamuseon Liisankadun toimipisteen mennessä remonttiin, jouduttiin näyttelyjä järjestelemään uudestaan. Näyttelystä vastaavan Lauri Haaviston mukaan näyttely tuotiin Suomenlinnassa sijaitsevaan maneesiin viime vuosien hyvien kokemusten perusteella. Viime vuonna huomattiin, että aihe kiinnostaa ihmisiä. Meillä kävi vieraita sellaiset kymmenisen tuhatta, hän sanoo. äläkä säilytä niitä majoituspaikassasi! Älä pelaa kasarmialueella rahapelejä! Siinäpä tärkeimmät. Sitten ohjesääntö toteaa, että majoitustuvissa on jokaisella miehellä kaappi, joka on pidettävä lukossa. Olet itse velvollinen hankkimaan itse lukon sen voit ostaa sotilaskodista. Hyvä tapajärjestys edellyttää, että vuoteesi on siisti ja kaapissa esineet hyvässä järjestyksessä niille määrätyillä paikoilla. Vuoteessa puolustusvoimissa. Puolustusvoimat houkuttelee vakaana työpaikkana, vaikka viimeaikaiset käänteet ovatkin hivenen murentaneet tätä pintaa. Lisäksi tehtävät vaikuttavat mielenkiintoisilta ja erilaisilta verrattuna vanhoihin tehtäviini. Puolustusvoimissa kuitenkin koko ekosysteemi, minkä parissa työskennellään, poikkeaa siviili- ja operaattorimaailmasta, vaikkakin perustasolla bitti on edelleen bitti. Oletan, että laaja tekninen taustani sekä henkilökohtaiset ominaisuuteni saivat valinnan osumaan minuun. Se, kuinka paljon aiemmat työtehtäväni tähän ovat valmistaneet selvinnee, kun koko komeus aukeaa eteeni. saat yleensä maata myös päivisin et kuitenkaan palvelusaikanasi. Jalkineet otat tietenkin pois, senhän sanoo järkikin. Sinä, kuten muutkin varusmiehet siivoat vuorollasi tuvan ja joudut myös siivoamaan yleisiä tiloja kuten käytävät, pesuhuoneet, käymälät jne. Muista erityisesti! Tuvassa et saa säilyttää etkä myöskään käsitellä ampumatarvikkeita, räjähdys- tai helposti syttyviä aineita, etkä yksityisiä ampuma- tai muita aseita. Mäntylä aikoo opetella talon tavoille Puolustusvoimilla työskentely ja menettylytavat ovat toistaiseksi tuntemattomia. Tehtävän sisällöstä tiedän vain haastettelutilaisuudessa pidetyn esittelyn pohjalta sen, että tehtävänä on operatiivisen lennonohjausjärjestelmän verkkosuunnitelijan tehtävät, jotka sisältävät varsin monenlaisia mielenkiintoisia asioita. Tavoitteena kuitenkin on oppia talon tavoille nopeasti ja päästä työn kulmaan kiinni mahdollisimman nopeasti. Odotan uuden tehtävän alkua innostuneen uteliaana. Muutoksia on kuitenkin tiedossa niin paljon, että valehtelisin jos väittäisin, ettei vähän jännitä. Tänä vuonna ihmisillä on myös mahdollisuus päästä tutustumaan toisen maailmansodan aikaiseen sukellusvene Vesikkoon. Vesikkoa on remontoitu rajusti ja se on ainoa toisen maailmansodan aikainen suomalainen sukellusvene, Haavisto kertoo. Paikalle oli myös saapunut sotahistoriallisen seuran puheenjohtaja, prikaatikenraali evp Pentti Airio, joka tuntui olevan tyytyväinen näkemäänsä. Hienoa kun on saatu näyttely kuntoon. Toivottavasti ihmiset löytävät tänne kun tuossa on tuo sukellusvenekin, pohtii Airio. Näyttely on avoinna lokakuun loppuun joka päivä kello Puolustusvoimien henkilökunta sekä varusmiehet seurueineen pääsevät näyttelyyn ilmaiseksi. Tärkeätä: sotilaan juopumus on rangaistava teko! Jarkko Mäntylä uskoo puolustusvoimien olevan edelleen vakaa työpaikka. Kuva: Henri Juvonen Kuva: Ruotuväki Kuva: K-S Foto Oy Eero Nurmi NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Juho Seppälä, upseerikokelas 19 TOIMENKUVA Ilmatorjuntaohjuspatteri 90 M:n patteriupseeri PALVELUSPAIKKA Lapin Ilmatorjuntarykmentti KOULUTUS Ylioppilas JOTAIN MUUTA, MITÄ? Mikä ei tapa, vahvistaa. Lapin Ilmatorjuntarykmentissä Rovaniemellä palveluksessa oleva upseerikokelas Juho Seppälä päätti hakeutua ilmatorjuntatehtäviin sukulaisen innoittamana. Hän oli aikoinaan täällä palveluksessa ja kertoi, millaisia tehtäviä ilmatorjunnassa on. Halusin tänne ja halusin johtajakoulutukseen, Seppälä kertoo. Seppälä on Ilmatorjuntaohjusjärjestelmä 90 M:n (ITO 90 M) patteriupseeri. Hän osallistuu patterin taistelun johtamiseen. Käytännön tehtävät sisältävät muun muassa tuliasemien etsimistä, tulisuunnitelmien tekemistä sekä tilannearvioita. Aika paljon piirrämme kartoille ja laskemme katvealueita ja sen sellaista. Pyrimme etsimään vaunuille parhaat mahdolliset paikat, Seppälä luettelee. Seppälän mukaan haastavinta patteriupseerin tehtävissä on alkaa karttatietojen pohjalta määrittää tuliasemia, sillä todellisuus paikan päällä voi poiketa oletetusta. Siinä on aikamoinen vastuu, kun pitää alkaa ilmoitusten perusteella sovittaa toimivaa kokonaisuutta, Seppälä pohtii. Omasta suoriutumisesta saatu palaute on asia, joka palkitsee. On tärkeää saada rakentavaa palautetta, vaikka palaute olisikin negatiivista. Paha vastus viholliselle Varusmiespalveluksen aikana Seppälä on päässyt muun muassa harjoittelemaan ohjusjärjestelmän käyttöä simuloiduilla ohjuksilla Horneteja vastaan. Hänen mukaansa ITO 90 M tarjoaa hävittäjille pahan vastuksen. Ohjuksen kääntyvyys on niin hyvä, ettei sitä pysty hävittäjälentäjä väistämään. ASUINPAIKKA Kokelas halusi tekniseen aselajiin UTAJÄRVI ITO 90 M -järjestelmä on ranskalainen, ja se on rakennettu Pasin alustalle. Vaunusta löytyy muun muassa päivävalokamera, lämpökamera, tulenjohtotutka ja valvontatutka. Valvontatutkalla seurataan ilmatilannetta 20 kilometrin säteellä. ITO 90 M -patteriin kuuluu kaksi vaunua ja niitä käytetään suurten kohteiden suojaamiseen. Ilmatorjuntaohjus yltää yli kolminkertaiseen äänennopeuteen. ITO 90 M:llä pystytään torjumaan mitä tahansa risteilyohjuksista helikoptereihin, Seppälä sanoo. RUK oli teoriapainotteinen Seppälä lähti palvelukseen ilman suurempia ennakko-odotuksia. Hän yllättyi silti positiivisesti peruskoulutuskauden oikeudenmukaisesta koulutusympäristöstä. Aliupseerikoulun ohjuslinjan kautta Reserviupseerikouluun edennyt Seppälä vietti omien sanojensa mukaan hauskat kolme kuukautta Haminassa. Koulutuksen hän oli olettanut olevan todellisuutta fyysisempää. RUK oli teoriapainotteisempi kuin olisin osannut odottaa. Meillä oli paljon oppitunteja, joilla käsiteltiin paljon uutta asiaa. Mielenpainuvimpiin armeijakokemuksiin Seppälä lukee aliupseerikoulun marssitaitokilpailu Rämäpään sekä Reserviupseerikoulun perinteisen Kirkkojärven marssin. Vaikka välillä hajottikin, jaksoi silti ottaa tilanteen huumorilla, Seppälä muistelee. Upseerikokelaalla on jo jatkosuunnitelmat selvillä palveluksen päättyessä heinäkuussa. Seppälä siirtyy teknisestä aselajista siviilitekniikan puolelle, kun sähkötekniikan opinnot alkavat Oulun yliopistossa ensi syksynä.

12 12 kentällä ruotuväki 11/2012 Simulaattorin kautta oikean koneen kimppuun Hävittäjiin liittyvä koulutus on monimutkaista, mutta simuloinnin avulla käytäntö on lähellä. Oikean hävittäjän simulointi on todella tehokas ja hyödyllinen koulutusmuoto. Tuukka Riihinen Lentokoneisiin liittyvä teknologia on äärimmäisen monimutkaista ja siihen liittyvä koulutus haasteellista. Simulaattorit ovat nykypäivänä iso osa lentokoneisiin liittyvää koulutusta. Ilmavoimien Teknillinen koulu on erikoistunut lentoteknilliseen koulutukseen ja koululta löytyvät parhaimmat välineet opetukseen. Tärkeä osa apumekaanikkojen koulutusta on SAMT-järjestelmä (Simulated Aircraft Maintance Trainer). Simulaattoriin kuuluu koneen ohjaamo ja kaksi näyttöä. Kun varusmies pääsee ensimmäistä kertaa simulaattoriin, hän huomaa kuinka havainnollinen ja kattava ohjaamo on, simulaattoriasiantuntija kapteeni Hannu Lillomäki toteaa. SAMTilla opetellaan hävittäjäkoneen järjestelmien toimintaa eri järjestelmistä tehtyjen reaaliaikaisten animoitujen kaavioiden avulla. Sillä ei siis lennetä. Simulaattorilla voi tehdä kaiken, mitä oikeallakin koneella samoin seurauksin kuin oikeassa tilanteessa. Siihen on mallinnettu kaikki testilaitteet ja huoltovälineet. Kuin oikeaa konetta työstäisi Simulaattorin ohjaamo vastaa oikean koneen ohjaamoa. Apumekaanikoksi harjoittelevaa ei voi päästää heti tekemisiin oikean koneen ohjaamon kanssa, sillä koneen kanssa työskentely vaatii valmiuksia, joita kokemattomalla käyttäjällä ei ole. Koneessa on varottava esimerkiksi heittoistuinta ja säiliöiden Kuva: Ilmavoimien Teknillinen Koulu pakkopudotusta aseistuksesta ja tutkasta puhumattakaan, Lillomäki sanoo. Simulaattorilla varusmies pääsee tutustumaan ohjaamoon turvallisesti ja näkemään oman toimintansa vaikutukset koneeseen välittömästi. Simulaattorin tilannesimulointi on todella tarkkaa. Havainnollisuus ja käytännöllisyys ovat vahvoilla Simulaattorin toisessa näytössä kone näkyy ulkopuolelta ja toisessa on ohjaamo. Kun mekaanikkooppilas toimii ohjaamossa säätäen kytkimiä ja asetuksia, muuttuu tilanne myös näytöllä. Näytöllä on koko hävittäjä niin, että voidaan katsoa koneen luukkujen alle ja kytkeä vaikkapa testilaitteita virtuaalisesti muutaman klikkauksen avulla, ja kaikki näkevät selkeästi missä mennään, Lillomäki sanoo. Lisäksi koulun jokaisessa luokkahuoneessa on SAMT-tietokoneohjelma, jolla voidaan simuloidusti operoida konetta niin, että luokallinen oppilaita näkee tehdyn työn. Kun oppilas on ensimmäistä kertaa oikealla lentokoneella, hän on hyvin selvillä lentokoneen ja ohjaamon perusasioista. Mutta täytyy muistaa, että simulaattorin kanssa opiskelu ei ikinä täysin korvaa työskentelyä oikean koneen kanssa, Lillomäki huomauttaa. SAMT-simulaattorilla saadaan apumekaanikoiksi harjoitteleville käsitys siitä, miten työskennellään hävittäjän kanssa tekniikan osalta. huomio! verkossa Aitoja aseita, feikkiaksenttia "Voisinpas napata tästä kuntsarin!" Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta on palkintona elokuvalippu. Kuva: Olli Kohonen Henri Havusela Jos olet kiinnostunut näkemään, miten videopeleissä käytettävät modernit aseet toimivat todellisuudessa, on sinun syytä tutustua Youtubessa pyörivään FPSRussiaohjelmaan.Videoissa aseita esittelee vahvalla venäläisellä aksentilla englantia puhuva Dmitri Potapoff. Dmitri ei ole kuitenkaan todellinen henkilö. Keksityn identiteetin takana on täysin amerikkalainen Kyle Myers, joka keksi idean esitellä aseita suurelle yleisölle pelatessaan netissä erilaisia sotapelejä. Peleissä aseiden ominaisuudet ovat ajoittain epärealistisia ja Myers pyrkii rikkomaan myytit aseiden ympäriltä. FPSRussian sivuille ilmestyy Youtubeen videoita tasaiseen tahtiin, ja jokaisessa muutaman minuutin pituisessa pätkässä esitellään uusi räiskimisväline. Suurta suosiota netissä Idea on osoittautunut todelliseksi menestykseksi. Roolihahmona Dmitri Potapoffin videot ovat keränneet suurta suosiota netissä. Dmitri on viihdyttävä, sillä käyttää puhuessaan värikästä kieltä, joka puree katsojiin. Ilmeisesti mielikuva asehullusta venäläisestä tuo videoille hyvin katsojia. Lisäksi videoihin on lisätty viihdearvoa käyttämällä ajoittain räjähtäviä panoksia ja ammuttavia bensakanistereita. FPSRussia-videoita on katsottu Youtubessa yli 400 miljoonaa kertaa, ja se sijoittuukin korkealle seuratuimpien Youtube-kanavien listalla. Muutaman vuoden vanhan sivuston menestyksen pystyy aistimaan videoiden tasosta. Mitä pidempään videoita on julkaistu, sitä jykevämpiä aseita Myers on saanut esiteltäviksi asefirmoilta ja -kaupoilta. Dmitrin käsittelyssä esiintyy aseita laidasta laitaan. Esittelyssä on niin käsiaseita, automaattihaulikoita, tarkkuuskivääreitä, kranaatin- ja liekinheittimiä ja jopa prototyyppejä tulevaisuuden aseista. Kuva: YouTube Lähes kaikki videot on kuvattu Georgian osavaltiossa Myersin perheen maatilalla, jossa on tilaa käsitellä aseita. Huoletonta aseiden käsittelyä Kuka tahansa ei kyseisiä aseita pääse käsittelemään, ja Myersilla onkin ammattimainen ote ampumavälineisiin. Hän käyttää ilmeisesti paljon aikaa tutustuessaan videoissa esiteltäviin aseisiin, sillä hän osaa käsitellä niitä kuin leluja. Katsojan onkin ymmärrettävä, että videoissa esiintyvät aseet ovat vaarallisia, eikä niitä pidä käsitellä yhtä huolettomasti kuin Myers tekee. Toiminnasta ovat varomääräykset unohtuneet. Myers saattaa esimerkiksi ampua ilman kuulosuojaimia automaattihaulikolla räjähtävää maalia vain kymmenien metrien päästä. Osa FPSRussia-videoista onkin estetty alaikäisiltä katsojilta. Jos videoihin osaa suhtautua kypsästi, ovat ne hyvää viihdettä, jonka lisäksi aseista oppii paljon, kun hullu venäläinen laittaa menemään.

13 ruotuväki 11/2012 vapaalla 13 Kuvat: Apirat Nomnavi Hannu Torvista harmittaa, etteivät kaikki ymmärrä raveja urheilulajina. Pidän kyllä itseäni urheilijana. Tässä kuitenkin kilpaillaan Suomen kovimmalla tasolla. Lätkänpelaajasta tulikin raviohjastaja Huippukuski pärjää sellaisellakin hevosella, jota ei ole koskaan ennen nähnyt. Miika Lähdeniemi Lentosotamies Hannu Torvisella on riittänyt pohtimista lajivalintansa kanssa. Lapsesta asti jääkiekkoa harrastanut jämsäläinen on pärjännyt lajissa hyvin, mutta kiekkoilu on yllättäen jäämässä sivurooliin. Ohjastaminen ravikilpailuissa vie nykyään valtaosan vapaa-ajasta. Onhan se jännä juttu, että ravit on viemässä voiton. Se on kuitenkin eniten se minun juttuni, Torvinen pohtii. Raviradoilla Torvisella on kulkenut vauhdikkaasti. Viime syksynä Venäjällä järjestetyistä raviohjastajaoppilaiden EM-kisoista irtosi pronssia. Kaikkiaan hän on ajanut raveissa yli viisikymmentä voittoa ja kuitannut palkintorahoja lähes euroa. Tallilta hallille Vaikka mies viettää nykyään enemmän aikaa raviradalla kuin kaukalossa, jääkiekko oli pitkään etusijalla. Mutta kun Torvinen sai 16-vuotiaana ravikilpailuissa ohjastamiseen oikeuttavan ajoluvan, kilpailuvietti alkoi viedä mukanaan. Piti päästä ajamaan vain enemmän ja enemmän. Kilvanajo on raviurheilun suola ja siihen minulla on aika kova polte. Päivänsä tallitöillä aloittava hevosmies ei kuulosta stereotyyppiseltä lätkänpelaajalta. Kuskin pitää luoda nopeasti yhteys hevoseen. Huippukuski pärjää sellaisellakin hevosella, jota ei ole koskaan ennen nähnyt. Kyllä sitä ensin hämmästeltiin, että mikä ravimies tämä oikein on. Myöhemmin monet lätkäkaverit ovat innostuneet seuraamaan raveja, Torvinen naurahtaa. Onpa kiekkokollegoilta tullut myös vinkkejä ravipuolelle. Yksi huippumaalivahti sanoi, että minun pitäisi enemmän psyykata itseäni ravilähtöihin ja ruoskia itseäni eteenpäin parempiin suorituksiin. Lajeissa on myös yhtäläisyyksiä. Hevosia treenataan huippu-urheilijoiden tavoin ja intervallit sekä mäkijuoksut ovat tuttuja. Ravilähdöissä taktiset ratkaisut tehdään jääkiekkopelin tavoin lyhyessä ajassa. Kyse on ennakoinnista ja siitä, miten lukee peliä tai lähtöä. Pitää tuntea vastustajat ja omat vahvuudet sekä heikkoudet, kiekkoileva ravimies pohtii. Ammattilaiseksi Ruotsiin? Viime vuosina Torvinen on pystynyt yhdistämään kaksi aikaa rohmuavaa harrastusta. Aamuisin hän on rientänyt tallille hevoshommiin, ja illat ovat kuluneet lätkätreeneissä. Tiettyyn pisteeseen asti näiden yhdistäminen onnistuu, mutta toinen täytyy jatkossa pitää harrastuksena. Ravihommaan tämä on alkanut painottua, ja polte vain kasvaa. Torvinen pelasi toissa kauden Saipan A-junioreissa, mutta kuluneella kaudella ravit ja varusmiespalvelus ovat rajoittaneet kiekkoiluaikaa. Ei ole silti poissuljettua, että lähtisin vielä ensi kaudella kokeilemaan johonkin joukkueeseen, Torvinen maalailee. Kotonakin riittää puuhaa, sillä ravivalmentajana toimivan Heikki-isän tallissa on kolmisenkymmentä hevosta. Kilpaileminen houkuttaa silti enemmän kuin pelkkä hevosten treenaaminen. Suurena haaveena olisi päästä raviurheilun suurmaahan Ruotsiin ammattiohjastajaksi eli catch-driveriksi. Sinne on pitkä tie, mutta ei se mikään mahdottomuus ole. Ensin pitäisi varmaan löytää joku ruotsalainen blondi, Torvinen nauraa. tupavisa 1. Mikä on Napoleonin hauta? 2. Mille tontille joudut Monopolissa heitettyäsi pelin alussa kolme? 3. Kuka on Crash Bandicootin arkkivihollinen? 4. Mikä on Yatzyn korkein mahdollinen pistemäärä? 5. Mitä peliä kutsutaan myös sähköfortunaksi? 6. Missä pelisarjassa seurataan Nathan Draken edesottamuksia? 7. Mikä oli Martti Vainaa & Sallitut Aineet - yhtyeen suurhitti vuonna 2005? 8. Mitä ovat Tähti, Mansikka, Ruusu ja Karnevaali? 9. Kuka kehitti Tetriksen? 10. Mikä 2000-luvun alun hittilautapeli on kuvassa? vastaukset 1. Pasianssipeli, 2. Kasarmikadulle, 3. Tohtori Neo Cortex, pistettä, 5. Flipperiä, 6. Uncharted -pelisarjassa, 7. Pelimies, 8. Hedelmäpelejä, 9. Aleksei Pažitnov, 10. Carcassonne

14 14 vapaalla ruotuväki 11/2012 kirjat elokuva Vanki Kirjoittaja Jussi Adler-Olsen Kustantaja Gummerus Oy Julkaisuvuosi 2012 Pohjoismaisen dekkarin uutta kärkikaartia edustaa Vangin kirjoittaja, tanskalainen Jussi Adler- Olsen. Kyseessä on varsinainen moniosaaja. Kirjoittajalla on taustaa kaunokirjallisuuden lisäksi myös elokuvasta, kustannusalasta, sarjakuvasta ja musiikista. Ensimmäisen romaaninsa (Alfaethuset) mies julkaisi Vanki käynnistyy hitaanpuoleisesti ja tunnustelevasti. Rikospoliisin apulaiskomisario Carl Mørck saa ylennyksen uuden erikoisosaston, Osasto Q:n päälliköksi. Laskelmoivan alun jälkeen tunnelmat alkavat tiivistyä. Merete Lyngård on Tanskan demokraattisen puolueen tuleva puheenjohtaja. Lyngård on tarinan kohtalokas nainen ja hahmo on kaikkiaan ominaisuuksiltaan kiehtova. Miksi älykäs, kaunis ja nuori nainen katoaa ja lopulta kuolee? Hän oli ollut hieman yksinäinen, mutta sekin puoli alkoi pikku hiljaa olla kunnossa. Onko kyseessä onnettomuus, poliittinen rikos vai murha? Lyngårdin juttu Arabikevät Kirjoittaja Lilly Korpiola ja Hanna Nikkanen Kustantaja Avain Julkaisuvuosi 2012 teettää Osasto Q:lle päänvaivaa, mutta samaan aikaan pitäisi selvittää muitakin rikoksia. Rikosyksikön sisäiset ristiriidat eivät ainakaan helpota tilannetta. Vastenmielisen Hardyn ja Mørckin välinen asetelma kantaa herkullisuudessaan pitkälle. Vanki on perusidealtaan tyypillinen poliisiromaani. Pohjoismainen ote näkyy selvästi hahmojen luonteenpiirteissä ja elämäntyylissä. Adler-Olsenin tyyli on terävää ja suoraviivaista. Tummanpuhuva tarina ei juuri kevennyksiä tarjoa. Mustaa huumoriakaan ei ole mukana juuri lainkaan. Yhteiskuntakriittisyys kietoutuu nerokkaalla tavalla yhteen perinteisten rikostarinoiden kanssa. Tarinassa liikutaan kymmenen vuoden takana, aivan kaksituhattaluvun alussa. Perttu Räisänen Kuvaukset tehtiin syksyllä 2011 Pohjankankaalla Niinisalon varuskunnan lähistöllä. Dramaattinen kooste jatkosodasta Kuva: Sirkka Ojala Nopeasti vuoden 2011 Pohjois- Afrikan ja Lähi-idän poliittista eliittiä vastustaneiden kansanliikkeiden jälkeen julkaistu Arabikevät ruotii arabimaiden vallankumousten syitä ja seurauksia. Miksi Egyptin Tahrir-aukiolle kerääntyi kymmeniä tuhansia mielenosoittajia? Mikä oli sosiaalisen median rooli? Mikä on yksilön tarina yhteiskunnan muutospaineiden keskellä? Miksi vuoden 2011 kevättä kutsutaan arabikevääksi? Lähi-idän kansalaisliikkeisiin perehtyneet toimittajat Lilly Korpiola ja Hanna Nikkanen valottavat teoksessaan havainnollisesti Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän valtioiden ongelmia. He vievät yhteiskunnan tarkastelun tavallisen kansalaisen tasolle; ihmiset saavat puhua ja kertoa tarinansa. Kansanliikkeiden syitä eritellään myös valottamalla ilmiöiden historiallisia taustoja ja yhteyttä paikalliskulttuuriin. Arabikevät on asiantuntijoiden kirja aiheeseen perehtyneille. Tarkemmin Lähi-itää tuntemattomalle maantiedon karttakirja toimi oivana apuvälineenä valtioiden sijainteja muistellessa. Myös vallankumousten aaltojen ajallinen hahmottaminen jäi vaikeaksi. Muutama kartta ja aikajana tekstin lomassa ei olisi ollut lainkaan haitaksi. Korpiola ja Nikkanen ovat onnistuneet hienosti kytkemään arabikevään tapahtumien tulkitsemiseen sosiaalisen median roolin. Facebook ja Twitter eivät olleet vallankumousten syitä vaan kansanliikkeiden työkaluja. Mitä tapahtui, kun kansalta katkaistiin internet? Se lähti kaduille katsomaan miksi. Hanna-Kaisa Sadwinski Tykkimiehet Ry:n tuottama dokumenttielokuva Sodasta rauhaan jatkaa Tuomo Rystin ohjaamien sotadraamojen sarjaa. 7. toukokuuta ensi-iltansa saanut elokuva on jo seitsemäs Rystin ja Tykkimiehet ry:n yhteistyöprojekti. Aikaisempia tuotoksia ovat muiden muassa dokumentit Ihantalan ihme, Korpisodan suurvoitto, Taistelu Laatokan Karjalasta ja Viimeiseen mieheen. Sodasta rauhaan käsittelee jatkosodan aikaa kesästä 1941 syksyyn Elokuva on yhdistelmä vanhaa aikalaismateriaalia sekä vastikään kuvattua uutta materiaalia, joka on käsitelty näyttämään siltä kuin se olisi kuvattu 1940-luvulla. Elokuva alkaa presidentti Kyösti Kallion puheella ja runsaan tunnin ajan dokumenttidraama vyöryttää jatkosodan tapahtumia eteenpäin. Aikalaismateriaalin ja dramatisoinnin lisäksi sodan kulkua on havainnollistettu erilaisilla kartoilla ja diagrammeilla. Kartat ja luvut on tehty helpottamaan elokuvan seuraamista nuoremmille katsojille. Elokuvasta voi myös oppia, kertoo ohjaaja Tuomo Rysti. Sodasta rauhaan kuten myös sen edeltäjät onkin tarkoitettu alan harrastajien ja historiasta kiinnostuneiden lisäksi myös oppimateriaaliksi kouluihin. Todenmakuinen kuvaus Elokuvassa ei tulla varmastikaan näkemään paljoakaan uutta tietoa, Rysti esittelee elokuvaansa ensi-illassa. Katsomo on täynnä veteraaneja ja elokuvan teossa mukana olleita eli aiheen todellisia asiantuntijoita. Elokuvan tarkoitus ei ole tarjota mullistavia uusia tutkimustuloksia, vaan näyttää todenmakuinen kuvaus jatkosodan tapahtumista. Tämä on meidän näkemyksemme aiheesta, Rysti kertoo. Lopputulos on neutraali ja mielenkiintoa ylläpitävä kooste jatkosodasta, sen tapahtumista ja niin poliittisista kuin sotilaallisista päähenkilöistä. Elokuvan tarkoitus ei ole tarjota mullistavia uusia tutkimustuloksia. Uusi materiaali on saatu aidonoloisesti näyttämään 1940-luvulla kuvatulta. Välillä on jopa mahdotonta erottaa, mikä kohtaus on vanhaa ja mikä uutta. Asiantuntijoiden kommentit ja selostukset dramatisoitujen pätkien välissä antavat kerrottavalle tositarinalle syvyyttä. Rintamalle vielä kerran Elokuva kuvattiin pääosin syksyllä 2011 Niinisalon varuskunnassa, Tykistöprikaatissa. Pohjankankaan maisemat näyttelevät Karjalan Kannasta, samalla kun eri tykistökiltojen jäsenet ja muutamat Hämeenkyrön ja Ikaalisten reserviläiset miehittävät sotajoukkojen roolit. Niinisalon sotilaskotisisaria nähdään kanttiineissa häärivinä lottina. Sellaiset hahmot kuin C.G.E. Mannerheim, Risto Ryti ja Adolf Hitler ovat luonnollisesti kaivettu esiin arkistojen kätköistä. Kuvauksissa mukana olleet veteraanit muistelivat kuinka he heittivät kepin nurkkaan ja lähtivät rintamalle vielä kerran. Nopeilla leikkauksilla ja oikeilla kuvakulmilla vanhakin nuortuu, ohjaaja Rysti naureskelee. Ensi-illan asiantuntevalla yleisöllä oli myös mahdollisuus vielä vaikuttaa lopulliseen elokuvaan ja Rysti toivoikin heidän kertovan, jos he havaitsevat elokuvassa virheitä. Lopullinen versio saa ensi-iltansa suuren yleisön keskuudessa 20. kesäkuuta Tykistömuseossa. Kuvausten aikana kerättiin paljon kuvamateriaalia elokuvanteosta ja kuvista järjestetään näyttely Tykistömuseossa myöhemmin tänä vuonna. Ronni Läpinen konsolipelit Max Payne 3 XBox 360 Rockstar Games Max Payne -fanien pitkä odotus päättyi, kun jo kertaalleen aikataulusta myöhästynyt Max Payne 3 julkaistiin XBoxille ja PS3:lle toukokuussa. Myös itse Max on vanhentunut vuosien mittaan ja tarina perustuu 12 vuotta edeltäjänsä tapahtumista eteenpäin. Maxin vaimo ja tytär ovat menehtyneet, ja entisen poliisin elämä on mennyt vauhdilla alaspäin.payne viettää iltansa yksin kotona viskiä litkien ja epämääräisiä valkoisia pillereitä huiviin kiskoen. Tämä ei luonnollisesti estä kylmähermoista tappajaa käsittelemästä aseita, ja hän työskenteleekin Meksikossa paikallisen miljonäärin Rodrigo Brancon henkivartijana. Tehtävänä on yksinkertaisesti laittaa kylmäksi jokainen Brancon tai hänen läheistensä henkeä uhkaava henkilö. Pelissä alkaa tapahtua, kun Brancon vaimo kidnapataan, eikä sotku ole ollenkaan niin yksinkertainen miltä se aluksi näyttää. Max hyppää likaiseen Etelä-Amerikan alamaailmaan, jossa keneenkään ei voi luottaa, ja lähes jokainen tuntuu kantavan asetta mukanaan. Pelattavuus on samanlaista kuin Maxin toiminta työtehtävissä: yksinkertaista, mutta tehokasta. Vihollisia saattaa olla kymmeniä samassa huoneessa, joten hienoihin taktiikoihin ei ole varaa, vaan lippaat tyhjennetään vihollisiin nopealla tahdilla. Max Payne 3 on äärimmäisen väkivaltainen peli, jossa veri lentää jatkuvalla syötöllä. Isoin kiitos pitää antaa tarinasta, joka ei junnaa paikallaan. Peliä voisi pitää myös hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka jokainen toimintapeli tulisi käsikirjoittaa. Max toimii tuttuun tapaan itse kertojana, eikä tekstistä puutu mustaa huumoria tai viiltäviä vertauskuvia. Myös ympäristön vaihtuvuus on miellyttävää. Välillä räiskitään toimistotiloissa, mutta toisaalta Maxia pääsee ohjaamaan myös slummien ytimessä. Henri Havusela Starhawk Playstation 3 SCEE Alkuun on pakko sanoa Starhawkista olennainen. Peli ei miellytä. Ennakkoon odotukseni olivat melko vähäiset ja jollakin tapaa peli onnistui alittamaan riman tästä huolimatta. Starhawkin juoni ja sisältö tarvitsisi paremman toteutuksen, sillä lähtökohdat ovat näyttävät, mutta pelattavuus ei vastaa odotuksia. Kuvittele pelaavasi Halon, Indiana Jonesin, Star Warsin ja Clint Eastwood -tyylisen kylmän viileän länkkärifiiliksen täytteistä avaruuscowboy seikkailua. Peli sijoittuu avaruuteen, jossa kamppaillaan elintärkeästä repeämäenergiasta. Pahikset, eli tässä tapauksessa Outcastit, yrittävät möyhentää energiavoimaloita omaan käyttöönsä hyviksiltä. Avaruusoliot ovat melko hätäisen näköisiä ja niiden tekoäly on luvalla sanoen kaameaa katsottavaa.vihollinen saattaa jähmettyä suojaamattomalle alueelle paikoilleen seisomaan maalitauluksi, joka ei ainakaan lisää pelin haasteellisuutta tai viehättävyyttä. Pelin yksi harvoja vahvuuksia on hävittäjällä lentäminen ja ilmassa käytävä taistelu. Jopa paikoitellen näyttävän näköinen avaruusmiljöö on todellista silmänruokaa. Valitettavasti avaruuslentelyyn ei ole kuitenkaan tullut mitään mullistavaa tai uutta verrattuna aiempiin vastaaviin.pelin ehdottomasti paras osa on moninpeli, joka sekään ei kuitenkaan tarjoa mitään uutta. Kolmannen persoonan räiskintä on ajoittain hyvin toimivaa ja monipuoliset aseet tuovat syvyyttä pelaamiseen. Sarjakuvamainen tarinankerronta voisi ehkä toimia, mutta kun hahmojen typerä wannabe-koominen itsekeskeinen draama pureutuu korviisi ja vieläpä tekstein suomennettuna, niin pelaajaa alkaa mietityttää, olisiko liikunta ja monipuolinen ulkoilu sittenkin järkevämpää ajanvietettä, kuin tämän pelin pelaaminen. Tuukka Riihinen

15 ruotuväki 11/2012 VAPAALLA 15 NAUTINTOJA NARUISTA, PALKINTOJA PALLOISTA ******************************************************************************************* Linnanmäki on seesteisen oloinen vielä näin toukokuusta: kävelemme kuvaajan kanssa laitteiden lomassa näkemättä hirveästi ihmisiä. Kenties luokkaretkiaika on vasta edessäpäin? Meillä taasen, edessäpäin odottaa tutustuminen huvipuistopeleihin. Nuijimista ja särkyneitä astioita Pelikojut aukeavat ja ryntäämme innokkaina punaisia chilipippuripehmoleluja pullistelevan pelin eteen. Iso Nuijat -kyltti ja lukuisat lekat eivät jätä varaa arvailulle tässä pelissä päästään lyömään! Kilpakumppaneita valuu paikalle vähitellen ja pelinhoitaja käynnistää rallin. Eteen alkaa nousta puisia pölkkyjä, joita on tarkoitus iskeä nuijalla. Puolustusvoimien kasvatti ilahtuu, kun pääsee käyttämään raakaa voimaa tylsän rynnäkkökiväärin sijaan, mutta hymy hyytyy pian: pisteitä ei heru vaikka kuinka kovaa löisin. Tarkkailen vastustajaani ja tajuan, että tarkoitus on lyödä nopeasti eikä apinan raivolla. Tarkat iskut vievät vastustajan voittoon, ja joudun katselemaan kateellisena menettämäämme chilipehmolelu-palkintoa. Kun voima ja toiminnan meininki ei tuottanut tulosta Nuija-pelissä, niin on lähes pakko löytää lohtua pettymykselle. Apu löytyy läheltä lautasten rikkomis-peli! Viisi palloa, ja jo yksi tuhottu lautanen tuottaa palkinnon. Helppoa kuin mikä! Entinen pioneeri kokee kuitenkin pian omantunnon kolauksen, kun viidestä pallosta yksikään ei osu lautaseen. Ennen kun päätämme turvautua kasapanoksen käyttöön, kokeilen vielä uudestaan. Kuvaajan ivallisesta hymystä huolimatta pirston viimein yhden astioista sadoiksi sirpaleiksi ja jatkamme matkaa ensimmäisen voiton johdattamana. Tuurilla vai taidolla? Sitten on vuorossa perinteinen tikanheittopeli. Kolme tikkaa heitetään Dartsin säännöillä, ja 80 pisteellä mukaan lähtee muhkea hauveli. Koirapehmoleluille on aina käyttöä, ja jos tuuri käy ja kiskaisen 150 pistettä, toimituksen pöytää pääsee koristamaan jättimäinen chihuahua. Uuden pörröisen maskotin kiiltäessä silmissäni, tähtään tarkasti triplarinkiin ja lennätän tikat tauluun: huti, 19, 9. Tulokseksi jää 28 pistettä. Hyllyllä nököttävä pehmeä hurtta jää 52 pisteen päähän. On aika kokeilla Aina voittaa -pelejä. Narunvedosta nappaamme pienen valaan, mutta todellinen jymyvoitto odottaa pienten lasten Onginta -pelissä. Pelin hoitaja katselee huvittuneena, kun raavas varusmies taantuu taaperon tasolle ja heittää onkensa sammakkoja kuhisevaan lampeen. Syötti uppoaa valitun sammakon suuhun ja vihreä otus on pian kiskottu pinnalle. Katsomme sammakon pohjassa olevan värin, ja pelin hoitaja hämmästyy punainen väri, pääpalkinto! Vilkaisemme palkintohyllylle ja voittomme näyttäisi olevan lasten puhallettava uima-allas. Silmien eteen piirtyy kuva speedoihin pukeutuneesta jääkärijoukosta, joka pulikoi koiran muotoisessa paljussa, minkä takia päätämme jättää altaan sitä kipeämmin tarvitseville. Kärsivällisyyttä ja vakaata kättä vaativa Eiku -peli palkitsee meidät Angry Birdspehmolelulla. Häviöt tykkipelissä ja Derbyhevoskisassa palauttavat maan pinnalle; sotilaidenkaan taito ei riitä kaikkeen. Aivan lopuksi on vielä pakko kokeilla ehtaa huvipuistopeliklassikkoa Voimalekaa! Tarkoitus on siis lyödä vasaralla kovaa ja saada mahdollisimman hyvä tulos. Tällä kertaa lihasvoima riittää 300 pisteeseen, joka ei ole kovin hyvä tulos, kun maksimipistemäärä on Täytynee hyväksyä varusmiehen rajat ja hymähtää tyytyväisenä piristävälle pelikierrokselle. Missä on huvipuistopelien Eden? Linnanmäen huvipuistopelivalikoima on laaja: pelejä löytyy monipuolisesti sekä lapsille että aikuisille. Tuuri- ja taitopelit kulkevat käsi kädessä ja tunnelma pelipaikoilla on hyvä. Mutta entä muissa huvipuistoissa? Tykkimäen pelit ovat pitkälti samoja kuin Linnanmäellä. Palloja heitellään ja vieritellään kaikilla mahdollisilla tavoilla, mutta pelipisteiden henki ei ole kovin riehakas ja pelit itsessään ovat vanhoja ja kuluneita, joten pelaamisesta jää hieman puiseva maku. Toisaalta hyviä puoliakin on: Tykkimäen pelimaailman bravuuri on sammakkoteemainen katapulttipeli, jossa lekaa lyömällä mekanismi sinkoaa kumisen sammakon ilmojen teille, tarkoituksena osua pieniin metrin päässä oleviin kuppeihin. Todellista voiman ja tähtäystaidon hyötykäyttöä! Särkänniemen pelit nojaavat paljon pelaajan omaan taitoon tuuripelejä ei ole kovinkaan paljon. Perinteistä pelirintamaa edustavat lystikäs delfiiniralli sekä karkkiteemainen onnenpyörä, mutta kovimman kärjen muodostavat pienet taitopelit, joissa muun muassa lennätetään frisbeetä ja singotaan vanteita. Erityisen koukuttavia ovat minikoris ja peli, jossa hernepusseilla yritetään kaataa puisia pikkupatsaita. * Teksti: Tuukka Määttänen Taitto: Christian Anttonen Kuvat: Olli Kohonen *

16 16 takakansi ruotuväki 11/2012 potretti Sotilaita johdetaan edestä Eero Nurmi Meitä tervehtii koiran haukunta, kun ajamme Markku Ylivaaran pihaan Sodankylän Rajalassa. Isäntä, kapteeni evp., kävelee vastaan mukanaan kimpale kuivattua poronlihaa. Varo kun leikkaat, se on poromiehen puukko, Ylivaara huomauttaa. Pitkän uran Sodankylän Jääkäriprikaatissa tehnyt Ylivaara on palannut juurilleen poronhoitoon, ainakin osittain. Armeijan maiharit poromiehen saappaisiin kymmenen vuotta sitten vaihtaneen Ylivaaran työ maanpuolustuksen parissa on reserviläisenä jatkunut Ylä-Lapin Maakuntakomppanian päällikkönä. Maanpuolustus ei ole harrastus, se on vakaumus, Ylivaara painottaa. Poronhoitoa lapsesta pitäen Pihapiirissä sijaitsevasta tarhasta löytyy osa Ylivaaran poroista, loput ovat maastossa. Ämpärillinen jäkälää kouraan, ja olemme hetkessä huomion keskipisteenä. Poromies tunnistaa omansa porojen korviin leikattavien merkkien avulla. Samalla omistajalla voi olla käytössään useitakin eri merkkejä. Ylivaara sai ensimmäisen poromerkkinsä ja oman poronsa jo vuonna Pikku lapsesta asti olen tätä tehnyt. Olin porohommissa ennen armeijaa, ja armeijareissun jälkeen palasin näihin töihin. Poronhoito vaatii aktiivisuutta ja kovaa työtä. Eläimet on ruokittava, kesäisin tulee tehdä heiniä, teurastusta ja lihan myyntiä unohtamatta. Paljon puhutaan, että poromiehet juovat paljon. Tosiasiassa nykyään katsottaisiin pahalla, jos esimerkiksi poroerotuksessa olisi humalassa, hän jatkaa. Omien porojensa lisäksi Ylivaara huolehtii Sattasniemen paliskunnan poroteurastuksesta. Tänä vuonna teuraaksi on päätynyt eläintä. Poronhoitoon kuuluu, että porotokan pääluku pidetään omana tietona. Onhan noita useammankin puun taakse, poromies ja Ylä-Lapin Maakuntakomppanian päällikkö Markku Ylivaara tokaisee. Kouluttamista ja raivaustyötä Ennen siirtymistään takaisin poromieheksi Ylivaara palveli 30 vuotta puolustusvoimissa. Hänen tehtäviinsä kuului muun muassa varusmiesten kouluttamista, ja pioneerikoulutuksen myötä myös paljon sodanaikaisten räjähteiden raivaamista Lapin erämaista. Edelleen tulee virkaveljiltä soittoja. Vaikka räjähteistä on olemassa kuvastoja, kaikkia ei niistä tunnisteta, Ylivaara kertoo. Pitkän räjähteiden parissa vietetyn uran aikana sattui yksi vakava läheltä piti -tilanne, kun sirpalekäsikranaatti räjähti 60 sentin päässä, koulutustilanteessa tosin. Käsikranaatin heittoharjoituksessa kranaatti jäi poteroon. Hain varusmiehen sieltä pois, ja kun olin itse päällimmäisen hirren päällä, kranaatti räjähti, Ylivaara kuvailee. Hirsi suojasi kaikeksi onneksi sirpaleilta, ja vakavilta vammoilta vältyttiin. Räjähdeasiantuntemuksensa vuoksi Ylivaara toimii nykyisin Pidä Lappi siistinä ry:n erityisasiantuntijana, kun sodanaikaista romua siivotaan pois maastosta. Maastossa on matkailijoiden ja paikallisten jättämien roskien lisäksi saksalaisten jäljiltä yhä paljon muun muassa peltisälää ja piikkilankaa. Vastuualueena pohjoisin Suomi Ylivaara siirtyi aktiivipalveluksesta reserviin vuonna Ensimmäinen kertausharjoitus maakuntajoukkojen päällikkönä pidettiin kuitenkin jo vuonna Ylivaaran johtaman Ylä-Lapin Maakuntakomppanian vastuulla on koko Pohjois-Suomi Rovaniemen ja Sodankylän puolivälistä aina Nuorgamiin asti. Maakuntakomppaniat ovat alueellisia nopean toiminnan joukkoja. Ne kutsutaan kriisin uhatessa ensimmäisinä aseisiin suojaamaan tärkeitä kohteita ja henkilöitä. Maanpuolustus ei ole harrastus, se on vakaumus. Maakuntakomppaniat ovat täysin sodanajan joukkoja, niillä ei ole mitään tekemistä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kanssa, Ylivaara korostaa. Ylä-Lapin Maakuntakomppania on täydessä vahvuudessa. Joukkoihin kuuluu ihmisiä kaikilta aloilta, sairaanhoitajista palomiehiin. Osa joukoista on niin sanottuja sopimushenkilöitä, jotka saavat pitää suurta osaa varusteista kotonaan, ja joille pidetään vuosittain kuntotestejä. He ovat myös ensimmäisiä, jotka kutsuttaisiin palvelukseen tarpeen vaatiessa. Maakuntakomppanian tulee kyetä toimimaan niin maastossa kuin asutuskeskuksissakin. Lapissa liikutaan suurilla alueilla jopa partiokoossa, joten rivimiehelläkin on oltava johtamiskykyä. Tehtäviin siirtyminen tapahtuu sitä mukaan, kun vaadittu joukko on kasassa. Päällikkö ei usein näekään miehiään koossa kuin vasta kotiuttaessa. Tämä on hyvin omatoiminen ja motivoitunut joukko, Ylivaara sanoo. Viimeksi Maakuntakomppania harjoitteli syksyllä kertausharjoituksessa. Harjoituksissa Ylivaarakin liikkuu maastossa suojaliivi päällä ja ase kädessä. Sotilaita johdetaan edestä, hevosta takaa. En hyväksy johtajaa, joka vain istuu taustalla. Markku Ylivaara Ikä: 58 Asuinpaikka: Sodankylä, Rajala Ammatti: Poromies, Ylä-Lapin Maakuntakomppanian päällikkö Koulutus: Opistoupseeri Sotilasarvo: Kapteeni evp Mikään ei ole niin tärkeä merkki kuin oma esimerkki. Kuvat: Akseli Muraja poiminta Lippujuhlan päivän paraati palaa Helsinkiin Valtteri Taimela Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään 4. kesäkuuta ympäri maata.valtakunnallinen pääparaati järjestetään tänä vuonna Helsingissä viiden vuoden tauon jälkeen. Paraatikatselmus alkaa Senaatintorilla puoliltapäivin. Paraatiin ottaa osaa henkilöä, minkä lisäksi siihen sisältyy kolme ylilentoa. Senaatintorilla paraatin ottavat vastaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen. Paraatista vastuussa olevan Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan tiedottaja Veikko Hiiri kertoo, että tämän vuoden juhlallisuuksiin liittyy useita erikoisuuksia. Viime vuonna puolustusvoimain lippujuhlanpäivä keräsi suuren yleisön Rovaniemelle. Paraatijoukkoja johti Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Jukka Haaksiala. Kuva: Esa Ylijääskö Tämä on presidentti Sauli Niinistön ensimmäinen lippujuhla puolustusvoimien ylipäällikkönä. Lisäksi Kaartin Pataljoonan ja sitä myötä suomalaisen sotaväen perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 200 vuotta, Hiiri taustoittaa. Lippujuhlanpäivä näkyy katukuvassa jo ennen pääparaatia. Päivä alkaa kello lipunnostolla, jonka suorittaa kaksi merivoimien alusta. Lisäksi paraatiyleisölle esiintyy ilmavoimien taitolentoryhmä Midnight Hawks kello Puolustusvoimain lippujuhla päivän paraati Helsinki, Senaatintori kello > kalenteri Hyväntekeväisyyskonsertti Mikkelissa 1.6. Mikkelin tori kello Savon Sotilassoittokunta Johtaa Jarkko Aaltonen. Savon Sotilassoittokunta virittää yleisön MILjazz-tunnelmaan. Vartioparaati ja konsertti 8.6. Helsinki Vartioparaati lähtee Senaatintorilta kello Osasto marssii Senaatintorilta Kauppatorin kautta päävartioon, josta vahdinvaihdon jälkeen osasto jatkaa Merikasarmille. Paraatin jälkeen Laivaston Soittokunta viihdyttää Esplanadin lavalla klo MILjazz Santahaminassa Helsinki kello Esiintyjät Savon Sotilassoittokunta Kaartin Soittokunnan Big Band solistinaan Emma Salokoski ja Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan Show Band solistinaan Pete Parkkonen. Tapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin. Hirvensalmen sotaveteraanien puistokonsertti Hirvensalmen satama kello Savon Sotilassoittokunta Johtaa Jarkko Aaltonen ja solistina on Katja Suomalainen. Varuskuntakonsertti. Ohjelmaa swingistä poppiin ja marssiin. >