Varsinais-Suomen rahasto Turun kesäyliopisto TURUN YLIOPISTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen rahasto Turun kesäyliopisto 21.11.2001 20014 TURUN YLIOPISTO"

Transkriptio

1 Suomen kulttuurirahasto / Varsinais-Suomen rahasto APURAHARAPORTTI Turun kesäyliopisto TURUN YLIOPISTO Työryhmä Tuula Launonen, Iina-Maria Piilinen ja Anu Suosalo Junttilantie Raatala VARSINAIS-SUOMALAISEN HÄÄPERINTEEN ELVYTTÄMINEN - TIEDON KERÄÄMINEN JA SOVELTAMINEN NYKYAJAN HÄIHIN Muotitaiteilija Tuula Launonen, fil. maisteri Iina-Maria Piilinen ja fil.kand. Anu Suosalo Lyyli ja Kalle Vihannon rahastosta sivu 1/2 TAVOITTEEMME OLI Perinne- ja kulttuurintutkimuksellisen tiedon käyttäminen erityisesti matkailutuotteiden laadun kohentamisessa sekä ympäristömme menneisyyden ja arvomaailman kertominen laajalle yleisölle. Työmme päämääränä oli tuottaa laadukas kulttuurituote, jolla on mahdollista kasvattaa alueemme maaseutumatkailun tasoa, elävöittää lähiseutujen kovin vähäisellä käytöllä olevia kylien kokoontumistiloja, seurain- ja työväentaloja sekä mahtavia maatiloja, joissa yhä elää vuosisatojen takainen henki. Tavoitteenamme oli etsiä tietoa ajasta, jolloin maanviljely yhä rytmitti vuotuiskiertoa, kertoa vuoden takaisesta elämänkulusta juhlan muodossa. Päämääränämme oli tuottaa tietoa talonpoikaishäistä, jossa isoisoäitiemme ajan tavat,estetiikka ja elämäntapa elää yhden ihmisen tärkeimpien päivien ajan. SUUNNITELMIEN ETENEMINEN Työryhmän jäsenet käyttivät apurahan turvin kukin kuukauden taustatiedon etsimiseen ja idean muokkaamiseen. Tutustuimme kirjallisuuteen sekä saataviin arkistolähteisiin mm. Museoviraston arkistossa oleviin hääaiheisiin kyselyihin. Työnjako oli seuraava: Tuula Launonen keskittyi estetiikkaan ja näkyvään muotopuoleen. Hänen tavoitteenaan oli etsiä 1800-luvun puvustusta sekä häähuoneen, -pihan ja -aitan koristeluihin liittyviä yksityiskohtia. Iina-Maria Piilinen etsi tietoa ruoka- ja ohjelmakulttuurista sekä hääkaavoista. Anu Suosalo keskittyi talonpoikaiseen tapakulttuuriin yleisesti. Jokainen hankki myös pohjatietoa varsinaissuomalaisesta talonpoikaiskulttuurista kirjallisuuden avulla. Myöhemmin tietopohjaa laajennettiin säätyläiskulttuurin puolelle, koska toteutetussa häätapahtumassa esiintyivät kaikki 1850-luvun säädyt ja kyläyhteisön ryhmät käsityöläisistä papistoon, rusthollareista torppareihin ja kartanon väestä lapsenpäästäjiin. Myös tarkasteltava aikakausi rajautui 1800-luvun puolenvälin historiaan. Ajankohta oli vahvasti perinteistä talonpoikaista viljelykulttuuria ja säätyyhteiskuntaa edustava kuitenkin jo uuden teollistumisen ajan henkiä haisteleva.

2 Suomen kulttuurirahasto / APURAHARAPORTTI Varsinais-Suomen rahasto Turun kesäyliopisto TURUN YLIOPISTO Työryhmä Tuula Launonen, Iina-Maria Piilinen ja Anu Suosalo Junttilantie Raatala VARSINAIS-SUOMALAISEN HÄÄPERINTEEN ELVYTTÄMINEN - TIEDON KERÄÄMINEN JA SOVELTAMINEN NYKYAJAN HÄIHIN Muotitaiteilija Tuula Launonen, fil. maisteri Iina-Maria Piilinen ja fil.kand. Anu Suosalo Lyyli ja Kalle Vihannon rahastosta sivu 2/2 TAPAHTUMAKSI ASTI Keväällä Tuula Launonen kuuli Loimaan kunnan Haaran kyläyhdistyksen ideasta elvyttää jokasyksyistä perinnepäivänäänsä entisaikain häätavoilla. Iina-MariaPiilinen ja Tuula Launonen vierailivat kyläyhdistyksen suunnittelukokouksessa ja kertoivat hankkeestamme etsiä tietoa juuri hääperinnetapahtuman taustatueksi. Ryhmästä Tuula Launonen jäi Haaran hääprojektiin mukaan toimimamaan taiteellisena johtajana. Anu Suosalo osallistui hankkeeseen kouluttamalla esiintyjiä 1850-luvun tapakulttuurista. Iina-Maria Piilisen osuus oli taustatiedon etsiminen, jota Tuula Launonen sekä kyläläiset käyttivät tapahtuman toteutuksessa. Haaran projektin rahoitus tuli Leader+ohjelmasta, Jokivarsikumppanien paikallisesta toimintaryhmästä, joten se oli täysin erillinen hanke. Varsinais-Suomen rahaston apurahalla työryhmä hankkitaustatietoa, EU-rahoituksella toinen taho toteutti pohjatiedolla varustetut ideat. Ilman yhteistyötä Haaran kyläyhdistyksen kanssa hanke olisi jäänyt tietoasteelle esitetty hääjuhla oli ulkonäöltään, rytmiltään ja henkilöhahmoiltaan rekonstruktio 1850-luvun talonpoikaisista häistä, niiden ensimmäisestä päivästä. Tilaisuudessa esiintyivät kaikki kylän säädyt kartanon väestä torppareihin. Häätilan koristelu sekä puvustus olivat aitojen mallien mukaanvalmistettuja, valkoisilla lakanoilla päällystetty häähuone, jossa luonnonmateriaaleista valmistetut koristeet ja perinteisillä kuoseilla varustetut kankaat koristivat suuren tilan, oli onistunut malli 150 vuotta vanhasta estetiikasta. Menussa esiintyivät talonpoikien herkut, klimppisoppa sekä hääpuuro. Kyläläisten puvuissa sekä käytöstavoissa oli säätyjen erilaisuus nähtävissä selkeästi. Näin nykyajan ihmiselle kerrottiin erilailla järjestäytyneestä yhteiskunnasta. Hääjuhlien ohjelma kertoi entisajan tapakulttuurista ja huumorista elävästi. Toisenlainen ronskius vaimojen puheissa, tanssien elekieli ja juhlapuhujien sanankäyttö viestittivät kävijöille 1800-luvun arvostuksista ja tyylistä. Haaran häätapahtuma sai runsaasti valtakunnallista ja paikallista mediajulkisuutta päässen kaikkiin paikallisiin lehtiin sekä televisioon, naistenlehdet sekä MTV3 aamulähetys tekivät tapahtumasta spotteja. Näin päämäärämme luoda laadukas perinnetapahtuma, joka viestittäisi laajasti menneen maailman arvoista ja tyylistä onnistui. Tilaisuus kokosi kolmena päivänä monta sataa kävijää kokemaan, näkemään ja oppimaan 1800-luvun talonpoikaiseta elämäntapaa. Idea ja sanoma välittyivät myös tiedotusvälineiden avulla muidenkin ihmisten tietoisuuteen. Työryhmän puolesta Anu Suosalo / GSM

3 AATELISET, SÄÄTYLÄISET - osa varattomia mutta heillä aina asemansa, joka saatu kuninkaalta, erityisoikeuksia omistamisessa, asemassa jne. - muut säädyt tavoittelivat heidän paikkaansa esim. aviolla - johtavia henkilöitä niin viroissa, omaisuudessa kuin henkisesti - alkujaan maaseudun kartanokulttuuria, 1800-luvulla yhä enemmän kaupunkien ja maan johtohenkilöitä PAPISTO - periytyviä virkoja, papin poika peri isänsä aseman, jos oli kouluttautunut siihen, myös tyttären tai lesken naimalla viran saaminen - papin tyttäret hyvä talousihmisiä, haluttuja vaimoja 1800-luvulla avioituivat yhä enemmän aatelin, porvariston ja virkamiesten kanssa kuin vain omaan ryhmään - poikien koulutus papiksi tai virkamieheksi, tyttöjen mamselleiksi PORVARISTO - kauppiaat ja käsityöläiset - varakkaimmat laskettiin korkeimpiin säätyläisiin, asema vahvistui 1800-luvulla, nousivat johtavaksi ryhmäksi - säätyläisten elämäntyylin, pukeutumisen ja tapojen omaksujia - pyrkivät naimakaupoilla aatelistoon ja papistoon VIRKAMIEHET - ei varsinainen sääty, mutta sen korkeimmat jäsenet useimmiten säätyläisluokkien koulutettuja poikia luvulla kasvava joukko, levittäytyi myös maalle - alimmat virat kuten siltavoudit lähellä rahvasta ARVOJÄRJESTYS: aateliset ja heissäkin ylemmät suvut, arvostetuimmat olivat ritarihuolla esiintyvät suvut ja siellä he olivat numerojärjestyksessä, sukulaisuus korkeisiin sukuihin joko suoraan tai avioliiton kautta nostivat arvoa, erilaiset valtion korkeat virat nostivat arvoa papisto seurasi aatelisia, suuremmissa pappiloissa oli myös apupappeja ja lukkareita, mikäli paikalla useampia säädyn edustajia niin isompien pappiloiden tai piispan sukua olevat korkeampia, myös papiston liitot aatelissukuihin nostivat, talonpojan tyttäriä naitiin harvoin pappissukuihin, varakkaasta talonpopojan pojasta tai porvarin pojasta saattoi tulla pappi porvariston aseman määräsi varallisuus ja onnistuminen kaupankäynnissä, varakkaimmat pystyivät myös naimaan aatelisia sekä pappissukua ja näin kohosivat arvossa 1850-luvulla kaupankäynnin vapautuminen ja teollisuuslaitosten perustaminen lisäsi porvariston määrää maalla, teollisuuslaitoksen omistaja, patruuna, oli silti alempi kuin paikalliset säätyläiset vaikka olisikin ollut varakkaampi, alempien sätyläisten joukossa oli hurjaa vaihtelua ja taistelua aseman kohoamiosesta, lisääntyvä virkamieskunta sekoitti pakkaa myös, samoin lukkarit ja menestyneet käsityöläiset asettuvat tähän välimaastoon, osa katsottiin varakkaimpien talonpoikien yläpuolella, joskus taas alemmaksi 1800-luvulla asetelmat menivät yhä enemmän sekaisin, kun porvaristo pystyi naimaan paljon aatelisia ja virkamisten arvo nousi, säätyjako alkoi mureta rahan ja sivistyksen noustessa uusiksi arvoiksi TALONPOJAT - itsenäisiä, omistivat maansa ja maksoivat veroa - tilan ja omaisuuden siirtäminen yleensä pojalle - ryhmän sisäinen järjestys omaisuuden mukaan, esim. rusthollareiden vaurastuminen 1800-luvulla metsäkaupoilla nosti heidät liki säätyläisiksi - osa talonpojista varakkaampia kuin säätyläiset mutta silti asemaltaan alempia, tämä asetelma mureni luvulla, kun varakkuudesta tärkein tekijä - itsetunnon nousu 1800-luvulla ALIMMAT VIRKAMIEHET - erityisesti maaseudun vähempiarvoisten virkojen haltijat vaikka olisivatkin syntyjään säätyläisiä PORVARISTOSTA VÄHÄPÄTÖISIMMÄT KÄSITYÖLÄISET - erityisesti maaseudun käsityöläiset SUURIN OSA VÄESTÖSTÄ MAATTOMIA, IRTOLAISIA - jollei omistanut maata tai verotettavaa omaisuutta oli irtainta väestönosaa, talollisen nuoremmista lapsista usein torppareita tai aputyövoimaa, jolleivat perineet tai avioituneet talollisen kanssa - torpparit ja mäkitupalaiset isäntänsä suojeluksessa, muiden täytyi pestautua vähintään vuodeksi jonkun laillisen henkilön palvelukseen - romanit ja muut kiertävät ryhmät pelottavia - irtaimelle väelle vaihtoehtona pakkotyö, vankila tai armeija luvun aikana säädyttömien määrä kasvoi, liika väestö siirtyi kaupunkeihin, joissa kasvava tehdasteollisuus tarvitsi työvoimaa ARVOJÄRJESTYS: talonpoikien kesken järjestys määräytyi varakkuudella ja suvun saavuttamalla asemalla, 1700-luvulla maaseudun järjestystä vielä ylläpiti paikallinen hallinto, usein oltermannilaitos, jossa uskotut miehet olivat arvostettuja, 1800-luvulla maallinen valta ulottui joka puolella ja maaseudun arvopakkaa tulivat sekoittamaan yhä enemmän virkamiehet, vaurastuvat käsityöläiset ja porvaristo virkamiehet kuuluivat välillä säätyläisiin, välillä talonpoikiin, koululaitoksen yleistyessä 1800-luvun puolivälin jälkeen saapuivat opettajat, jotka asettuivat samaan välikastiin talonpoikien varakkuudessa tapahtui muutoksia 1800-luvulla, kun viljelyalaa tärkeämmäksi nousi metsäomaisuus, tällä kaupalla rikastuvat horjuttivat vanhojen sukutilojen asemaa, varakkaimmat talonpojat pystyivät kouluttamaan poikiaa jopa papeiksi ja näin talonpoikaisvanhempien arvo nousi joskus torpparit pystyivät hankkimaan enemmän omaisuutta kuin eräät talolliset, he jäivät kuitenkin arvoasteikossa alemmaksi ollessaan selkeästi säädyttömiä teollisuuslaitosten työväki oli useimmiten säätyjen ulkopuolista väestöä, tosin he saattoivat olla talollisten lapsiakin, naimakaupat talonpoikien kanssa nostivat heidän asemaansa säätyläisten lesket saatoivat joskus tehdä myös hurjia vetoja ja naida jopa renkinsä, tämä oli mahdollista mutta kovin rohkeaa

4 ELÄMÄNPIIRI: kuuluminen säätyyn, kansainväliset esikuvat, suvun maineen ja aseman säilyttäminen tai sen nostaminen seurustelu säätyyn kuuluvien kanssa, paljon matkustelua kotimaassa ja mahdollisuuksien mukaan ulkomailla, opiskelu Euroopassa (pojat) ja Tukholmassa (pojat sekä tytöt) köyhien ja varakkaiden elämä erosi paljon toisistaan mutta köyhäkin aatelistyttö oli hyvä naimakauppa varakkaalle porvarilla, tällöin yhdistyivät nimi ja varallisuus ELÄMÄNRYTMI: vuoden kierron, juhlien, vierailujen ja tapahtumien rytmittämä, kesällä matkustamista, talvella vierailuja asuinalueen säätyäisten kesken, miehillä työn mukaan, uraan, eteenpäinmenoon suuntautunut NAISTEN MAAILMA: päämääränä avioliitto, koti,taloudesta huolehtiminen joko yksin tai talousmamsellin sekä piikojen kanssa, lasten kasvatus, seurustelu, vierailut, käsitöiden valmistaminen, vieraiden kestitseminen, varakkuudesta riippuen joko joutilasta tai hyvin työteliäs elämä, joskus vähilläkin varoilla pidettävä yllä säädyn mukaista elämää, ajan, muotien ja tapahtumien seuraaminen, samassa taloudessa saattoi asua myös perheen vanhatpiiat ja leskeksi jääneet varattomat naissukulaiset, osa naisista alkoi kouluttamaan itseään 1800-luvulla MIESTEN MAAILMA: kodin ulkopuolinen maailma, työ, ura, suhteiden ja omaisuuden luominen, perheen taloudesta huolehtiminen, ei avioon ennenkuin hankittu tarpeeksi hyvä asema ja tulo, miehillä paljon vapautta naisiin verrattuna NUORTEN SEURUSTELU: tyttöjen siveyttä varjeltiin, avioton raskaus kauhistus ja häpeä, tytöillä miesten seurassa `esiliina, pojilla vapaampaa, ilotyttöjen käyttö hyväksyttyä, jotta pojat jaksoivat hankkia elannon ennen avioliiton solmimista nuoret tutustuivat vierailuilla, tanssiaisissa, tapahtumissa, päämääränä säädyn mukainen jopa asemaa parantava liitto, 1800-luvulla säätyläistytöissä yhä enemmän vanhoja piikoja kun säätyläispojat alkoivat naida muiden säätyjen tyttöjä, näm naiset jäivät veljiensä ja sukulaistensa elätettäväksi ELÄMÄNPIIRI: perhe ( käsitti ydinperheen lisäksi isovanhemmat, palkolliset, muut sukulaiset), suku, kyläyhteisö, markkinamatkat, työnteon, ahkeruuden ja näppäryyden arvostaminen, lasten kasvatus työhön jo pienenä eroja paikallisesti esim, rannikolla talonpoikaispurjehdus, Lounais- Suomen tiheä asutus ja selkeät säätyjaot, Pohjanmaan talonpoikavaltaisuus, Karjalan suurperheet ELÄMÄNRYTMI: vuotuiskierto, maanviljelyvuoden tuoma järjestys elämään, kesä kiireinen, syksyllä enemmän juhlia, vuotuisjuhlat, häät ja hautajaiset katkaisivat arjen, syklinen NAISTEN MAAILMA: kodin sisäpiiri, tuvan sisällä tapahtuvat työt, ruoasta huolehtiminen korkeimmat tehtävät, lastenhoito, ulkotyöt, karjan hoitaminen, puinti, miesten poissaollessa viljely, käsityöt, työpäivät jopa kello , rotevia ja vahvoja työnaisia, säätyläismiehistä jopa pelottavia emäntä korkein arvonimitys, miniä sai arvonimen vasta erityisesti luovutettaessa, samassa taloudessa mahdollisesti emäntä, kälyt, lapset, miniät ja piiat yhdessä, naisten oma piiri ja maailma nainen peri maalla 1/3 siitä mitä veljensä, mutta omisti sen itse yleensä myötäjäiset naisen omaisuutta, silti rahatalous naisenkin työllä ansaittu miehen vallassa, 1800-luvulla kasvava rahatalous vähensi näin ennestään vahvaa naisen asemaa maalla MIESTEN MAAILMA: herra ja tärkein henkilö ulospäin, viljely, hevosten- ja härkien hoito, rahat miehen vastuulla, miesten käsityöt, sukupuolilla hyvin eriytynyt maailma mutta talonpoikaismaailmassa vahva kumppanuusside NUORTEN SEURUSTELU: yöstely ja vapaa seurustelu yleistä, aviottomat lapset yleisiä, olipahan tärkeä lisääntymiskyky ainakin varma ja taloon saatiin nuorikon mukana tulevasta lapsesta työvoimaa, ehkäisykeinona tiputtaa sängyn lautojen väliin tippa elohopeaa, myös piikojen lapset hyväksyttiin kunhan kykenivät töihin, nuoret viettivät vapaa-aikansa nurkkatansseissa ja muissa salassa pidetyissä riennoissa, julkiset olivat verotettuja, aitat talon tyttöjen taidon näytteen paikkoja ja kesäisiä seurustelumajoja, myös säädyttömällä tytöllä mahdollisuus päästä avioon vaikka olisi lapsiakin, työkyky ja taidot tärkeitä ominaisuuksia yhteisössä, jossa tarvittiin työvoimaa, talonpoikien säädyssä vain vähän vanhojapiikoja SÄÄDYN KOROSTAMISEN MUOTOJA: KIELI: ruotsi, ranska, hieman venäjä ja saksa, fennomaaneilla kiinnostus suomenkieleen 1800-luvulla PUKEUTUMINEN: oman säädyn korostaminen, aateliston väriksi ymmärrettiin punainen, papiston musta, ylelliset- ja tuontimateriaalit säätyläisten oikeuksia, jo papin rouvan tai porvarin vaimon samettia sekä turkisvuorauksia ihmeteltiin, kerrottiin myös varallisuudesta ja ajan seuraamisesta, luvulla eurooppalaiset muodit hyvin tärkeiksi, sesonkien mukaan vaatevaraston uusiminen, myös miehillä PAIKALLISESTI HYVÄKSYTTY KÄYTTÄYTYMINEN: KIELI: suomi, paikalliset murteet, suomenruotsalaiset PUKEUTUMINEN: 1800-luvulle asti materiaalit lähinnä kotipiiristä, villa ja pellava yleisimmät, paikalliset muodit, kuosit ja värit vuosisadan puolivälistä ostotuotteet yleistyivät, säätyläisten muotien seuraaminen ja soveltaminen, herätti närää säätyläisissä, erityisesti silkin, sametin ja värien käyttö, säätyläisten vaikutteiden omaksuminen kuten 1800-luvulla naiset pukivat useita hameita päällekkäin saadakseen aikaan kunnon pönkkähameen nainen pyrki hankkimaan vaatevaraston koko elämäkseen tyttönä, vaatteet itselle, miehelle ja lapsille kapioiden tärken sisältä, runsas aitta tytön naimavaltti

5 HYGIENIA: näkyvän puhtauden merkitys kasvaa 1800-luvulla, puhtaudella säätyläiset korostavat omaa merkitystään, siisteys arvoksi, ainakin kasvojen, kaulan ja käsien pesu, 1800-luvun loppuun mennessä kokonaan peseytyminen, näkyvän ja näkymättömän lian karttaminen tärkeäksi keinoksi tautien vastustamista puhtaudesta, niin vartalon kuin sielunkin, tulee tärkeä ihmisarvon määrittäjä 1800-luvulla, tällä tekee sivistyneistö selkeää eroa tavalliseen kansaan, 1800-luvulla kasvaa ylempien luokkien valistuksen halu, päämääränä on opettaa mm. likainen, juoppo, huonosti käyttäytyvä rahvas kunnon kelvollisiksi kansalaisiksi SUHDE ALKOHOLIIN: miehillä erityisen yleistä, vierailuilla, juhlissa, illanvietoissa erittäin kostea tarjoilu, punssit, viinit, konjakit ja tuontiviina yleistä, naisilla käyttö vähäistä TAPAKULTTUURI: eurooppalaisen hovikulttuurin hienouksien sisäistäminen, herrasmiesten kumartelu, naisten käsien suutelu, ylösnouseminen naisen astuessa sisään, ovien avaaminen, naisilla pidättyväisyys, seurustelutaidot tärkeitä, hillityt keskustelut ja liikkuminen, pöytätavat jne., korostetaan eroa muista erityisesti rahvaasta, myös säätyläisten sisällä kilpailua tapojen taitamisesta, liian hieno käyttäytyminen käsityöläisen vaimolla tai porvaristolla koettiin nousukasmaiseksi, oman suvun asema ja historia määritti miten sai toimia oman säätynsä sisällä ARVONIMELLÄ KUTSUMINEN: alemmat kutsuivat ylempiä paitsi teitittelynimellä myös arvonimellä, myös setä ja täti toimivat arvoniminä HYGIENIA: saunominen ei välttämättä tarkoittanut peseytymistä, puhtaiden vaatteiden vaihtaminen harvoin, puhdas vaate merkitsi puhtautta, liika puhdistautuminen nähtiin turhamaisuudeksi, itsensä peilaaminen samoin, sylkeminen yleistä, kitkettiin kansanvalistuksella 1900-luvulla pois tuberkuloosivaaran vuoksi, sylki nähtiin voima-aineeksi samoin lian uskottiin lisäävän voimaa, ympäristö haisi, tuoksuista vaarallisia ja pelottavia vasta luvulla SUHDE ALKOHOLIIN: viinaryyppy yleinen ennen kahvin tuloa, tervetuliaisryypyt, lähtiäisryypyt, pidoissa kala, liha, onnen ja kaikki mahdolliset ryypyt, olut ja sahti yleistä janojuomaa, pienessä pöhnässä oleminen jokapäiväistä mutta vain koko omaisuuden menettäminen viinan ja esim. pelaamisen kautta halveksittua, viinan poltti kiellettiin kansalta valtion talouden perusteella, 1800-luvulla säätyläiset alkoivat halveksia kansan viinan käyttöä ja kasvattaa kansaa raittiuteen, syntyi käsitys suomalaisesta viinapäästä, itselleen säätyläiset kyllä sallivat alkoholin käytön, osasivathan he käyttää sitä säädyllisesti, kahvin yleistyminen korvasi viinan arkipäiväisenä vierasvarana 1800-luvun aikana TAPAKULTTUURI: ylempien ja vanhempien henkilöiden kunnioitus, tervehtimisen tärkeys, uskomusten kunnioitus, työn, ahkeruuden, sisukkuuden ja kunkin taitojen arvostaminen, varastaminen ja valehteleminen hyvin paheksuttuja tapoja, luonnon ja Jumalan kunnioittaminen, samanarvoisten pilailusuhteet, vanhempien opettavainen pilanteko ARVONIMELLÄ KUTSUMINEN: emäntä ja isäntä korkeimmat arvonimet, nuori emäntä oli vain miniä kunnes hänelle emännän arvonimi luovutettiin, varakkaimpien torppien emäntiä saatettiin joskus kutsua emänniksi, tähän oli vastattava kainoudella KÄTTELY: nainen ojentaa kätensä ensimmäisenä, kättä kosketetaan kevyesti, käden puristaminen oli merkki kiintymyksestä ja siksi hämmentävä ylempiarvoinen ojentaa kätensä ensimmäisenä alemmalle samoin naiset ja iäkkäämmät ojentavat ensimmäisenä käsisuutelu yleistä, nainen ojensi kätensä miehelle, joka vain keveästi sipaisi sitä huulillaan, joskus erittäin harvinaisessa tilanteessa säätyläisnainen saattoi antaa kätensä talonpojalle suudeltavaksi TERVEHTIMINEN: hatun nostaminen yleistä, naisilla kevyt nyökkäys, lähimpien tervehtiminen sanoilla ja muodin mukaisilla ilmauksilla, paljon ranskalaisia vaikutteita, vanhempien ja ylempiarvoisten mainitseminen arvonimellä SISÄÄN ASTUMINEN: yleisiin tilaisuuksiin ensimmäisenä tai jos useita säätyläisiä niin arvon mukaan, samoin istumajärjestys arvon mukaan, ylimmät ensimmisinä tai erityisissä paikoissa esim. kirkossa säätyläisillä keskenään vilkas vierailukulttuuri, lähimmät aina sisään mutta kaukaisimmat saattoivat jättää eteisessä olevaan rasiaan vain käyntikorttinsa miehet antoivat naisille tietä, avasivat oven ja astuivat jälkeen ISTUMINEN, SEISOMINEN: herrat nousevat seisomaan naisen tullessa sisään, rahvas näki tämän erittäin herraskaisena, naiset saivat aina istua, kaikkien säätyjen tilaisuuksissa korkeampiarvoiset istuivat aina, vähempiarvoiset seisoivat, naisilla ja miehillä omat paikkansa, 1800-luvulla yleistyi naisten ja miesten vierekkäin istuminen, tapa herätti rahvaassa suurta ihmetystä KÄTTELY: kättely yleistä mutta vaihtelee paikallisesti, joskus käteltiin kaikki saman arvoiset, tutut reippaasti ja kättä ravistaen, kätelty myös lähtiessä, pidoissa usein paljon kättelemistä kättelyuskomuksia: poikamies ei saa kätellä vanhaa piikaa, menee naimaonni,ristiinkättely tuo kuolemaa, kynnyksen yli kättely huonoa onnea, vieraita kätellessä syljettiin ensimmäiseksi käteen, sillä torjuttiin pahoja henkiä TERVEHTIMINEN: joillakin alueilla kuten Lounais-Suomen sisäosissa, pelkkä `ehtoota, `hyvää päivää -tervehdykset oven, tutuille kovemmalla äänellä, vastaukseksi usein Jumala antakoon herännisillä `Herran siunausta, `Jumalan rauhaa -tervehdykset säätyläisten tervehtiminen hiljaisemmalla tai korkeammalla äänellä, kättely vain, jos korkeampi ojensi kätensä, ei silmiin katsomista, koettiin röyhkeydeksi tervehtiminen rahvaalla muutoinkin tärkeää, metsien, laitumien tai teiden tervehtiminen niillä kulkiessa tai esim. lehmiä laitumelle lähetettäessä, `terve metsä, metsä vuori, terve metsän ruhtinas, myös hyvästely tärkeää, morsian mm. hyvästeli kotinsa seinät SISÄÄN ASTUMINEN: kursailu, vaimoja jopa kannettiin pitojen pöytiin, koska eivät muka kehdanneet astua sisään, tässäkin tosin ylempiarvoiset emännät menivät pöytään ennen alempia Länsi-Suomessa ei vierailuilla astuttu sisään ennen erityistä kutsumista, oven suussa odotettiin ilman hattua, kunnes isäntä pyysi laittamaan hatun päähän ja astumaan sisään ISTUMINEN, SEISOMINEN: pidoissa paikoilleen asettuminen arvojärjestyksessä, naiset ja miehet omille puolilleen, vähempi arvoiset jäivät seisomaan, myös lapset mahdollisesti seisomassa omassa ryhmässään, nuorten omat ryhmät

6 TEITITTELY: yleistä kaikilla, samanarvoiset saattoivat sinutella, yleensä puolisotkin teitittelivät, kohosi mahdottomaan suosioon 1800-luvun aikana, vuosisadan lopussa tytöstä oli erittäin hämmentävää, jos mielitietty melkein sinutteli häntä kirjeessä, hän -muodon käyttäminen yleistyi 1800-luvulla, erityisesti alempiarvoisista käytettiin hän -muotoa, ylemmät saivat sinutella alempia mutta alempien aina teititeltävä korkeampia KUMARRUS JA NIIAUS: yleisessä käytössä pienimuotoisia, niiaus naimattomien naisten tapa, pieni kumarrus kaikkien miesten, hoveissa ja keisarin ja muiden erittäin korkeiden vierailuilla alamaisilla erityiset kumarrukset ja niiaukset arvonannon osoituksena RUOKATAVAT: omat ruokailuvälineet ja haarukan käytön yleistyminen 1600/1700-luvuilta lähtien, useiden ruokaljien ateriat ja niiden ympärille kehittynyt ruokailuvälineiden ja ruokalajien etiketti, hillitty seurustelu, pöytäliinojen ja serviettien käyttö, tavoilla pyrittiin erottumaan rahvaasta, jonka ruokailu yhteisistä maljoista nähtiin alhaisena harvoissa talonpoikien kanssa yhdessä vietetyissä tilaisuuksissa säätyläisillä yleensä oma ruokailu- ja seurustelutilansa PÄÄN PALJASTAMINEN, PEITTÄMINEN: miehillä yletöntä hatun nostamista 1800-luvulla, nähtiin ylen herraskaisena tapana sulhoehdokas saattoi kävellä mielitietyn ikkunan edessä ja nostaa verhoille hattua jossakin tuttujen ja tuntemattomien tervehtiminen hattua nostamalla, esim. puistoissa, joihin ei pääsy kuin säätyläisillä, silloin ainakin tiesi tervehtivänsä samanarvoista nainen ei paljasta päätään, säätyläisnaisille lierihattuja, pappien ja porvariston rouvilla omat pitsikoristeiset myssyt KESKUSTELU: kuulumisten ja maailman tapahtumien vaihtaminen erityisesti miesten tarinoissa naiset kertovat tuttavien kuulumisesta, säätyläisten naiset kävivät vilkasta kirjeenvaihtoa sukulaistensa ja tuttavien kanssa ja näin koko maan kuulumiset olivat tiedossa taiteista ja kaunokirjallisuudesta puhuminen, sivistynyt, oppinut keskustelu, hillitty käyttäytyminen, naiset ja miehet selkeästi omissa ryhmissään säätyläiset seurustelivat yleensä vain keskenään, vaikka maaseudulla oltiin paljon kanssakäymisissä talonpoikien kanssa oli vapaa-ajan vietto oman säädyn piirissä tapahtuvaa, joskus saatettiin järjestää hyväntekeväisyyden nimissä kaikille säädyille avoimia tilaisuuksia, myös eri kielet rajana WC: vähitellen 1800-luvulla enemmän yksityiseksi puuhaksi, ulosteet ja yleensä kaikki kehon eritteet likaisuksi ja säädyttömiksi vuosisadan aikana, sisävessat yleistyivät tosin vasta 1900-luvun alussa, joten huussikulttuuri säätyläisilläkin hyvin hallussa TAPPELU: herrasmiesten välillä joskus kunnianloukkauksesta johtuvia välienselvittelyjä, myös opiskelijoiden elämästä paljon tappelukuvauksia alempien rankaiseminen korvapuusteilla ja läimäytyksillä yleistä, jos nämä eivät käyttäytyneet ylempää kunnioittavasti TEITITTELY: muotia luvulla, jopa niin, että jopa puolisot teitittelivät toisiaaan, toisten `hän -muodolla kutsuminen yleistyi vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, samanarvoisia saatettin sinutella mutta ylempiä teititellä susipareja, maattomia ja loisia sinuteltiin kuten muitakin vähäosaisia, sairaita, kehitysvammaisia jne., sinuteltavilla usein myös lempinimiä, joko ulkoisista tai sisäisistä vajavaisuuksista keksittyjä KUMARRUS JA NIIAUS: niiaus alkujaan kaikkien tapana, jäi vähempiosaisille eli naisille, alempiarvoiset naiset niiaavat ylemmille, 1800-luvun lopussa tyttöjen tavaksi kansakoulun opetuksessa miehillä pieni pään nyökkäys, oli ensimmäisiä demokraattisia tapoja, korkea-arvoinen isäntä ja pappi saattoivat nyökätä toisilleen samalla tavalla oikein hienon arvonannon saanut talonpoika saattoi kumartaa jopa suudella säätyläisen polvia vielä 1850-luvulla RUOKATAVAT: 1800-luvulla vielä yhteisestä kupista syöminen, varakkaimmissa pidoissa vähitellen astiat jokaille samoin ruokailuvälineet, sitä ennen oma veitsi ja lusikka mukana kullakin, kahvittelussa sokerin ja korpun sylissä pitäminen PÄÄN PALJASTAMINEN, PEITTÄMINEN: pää on lakin naula, miehillä hattu melkein aina paitsi sisään astuessa ja ruokaillessa, 1800-luvulla yleistyi kirkossa pään paljastaminen, hattu miehen merkki, hatun reunan ylös nostaminen tervehtimisen merkki myssy naidun naisen merkki, sitä ei hirviä päästä pois lyödä, koska saatu Jumalalta avion merkiksi, huivista hattuun siirtyminen luvulla merkki säätyläisten esikuvien omaksumisesta, monet kaupungissa ja tehtaissa olleet tyttäret tulivat hattu päässä maaseudun sukulaisten ihmeteltäväksi, aluksi säätyläisistä julkeaa käytöstä KESKUSTELU: tuttujen kanssa ilmopista, vierailta heidän kotinsa sijainti, mistä kaukaa vieras tulee huumori karskia, paljon sukupuolisuuteen viittavia juttuja etenkin saman ikäisiltä ja naimaikäisillä ihmisillä vanhempien pilkka nuoremmista, opetuskeino, kaskut, tarinat vieraiden, muualta tulevien velvollisuus kertoa maailman ja muiden paikkakuntien kuulumisia, 1800-luvulla yleistyivät sanomalehdet ja niistä kuulumisia ja juoruja maailman tapahtumista juoruavat naiset yhteisön moraalin ylläpitäjiä, jos mieli pysyä ryhmän sisällä arvostettuna, ei kannattanut sotia sääntöjä vastaan, asia ei kuitenkaan pysynyt salassa naiset ja miehet omissa ryhmissään, samoin eri ikäryhmät vahvasti omissa ryhmissään HUUSSI: yhteisöllinen, yleensä pyydettiin kaveri mukaan paskan kummiksi, ulosteet eivät kauhisteltuja vaan luonnollisia kuten hajutkin TAPPELUT: aggressiivisuus ja väkivaltainen käytös yleisempää, ihmisten käsitys omasta koskemattomuudestaan ei sellainen kuin meillä, lasten kurittaminen, alempien lyöminen, jos nämä eivät käyttäytyneet kunnioittavasti, oli täysi sallittua myös aviomiehillä oikeus vaimojensa kurittamiseen mutta raskaana olevaa vaimoa ei saanut piestä keskenmenoon ellei sitten ollut tietämätön vaimonsa raskaudesta

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy Venäläinen asiakkaana Imatra 20.11..2013 Virve Obolgogiani Mimino Oy Venäläinen on erilainen kuin suomalainen? eurooppalainen? aasialainen?...? Koulutuksen sisältö kulttuurierojen merkitys asiakaspalvelussa

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Anna-Riitta Lindgren Universitetet i Tromsø

Anna-Riitta Lindgren Universitetet i Tromsø Sivistyneistön i i tö kielenvaihto iht ruotsista suomeen 1850 1920 Anna-Riitta Lindgren Universitetet i Tromsø Aiheet: Kielitilanne Suomessa ennen kielenvaihtoa Kielenvaihto iht makrotasolla Kielenvaihto

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

Perheen perusteet 1. osa

Perheen perusteet 1. osa Perheen perusteet 1. osa 1 opettaja rabbi J. Melamed 2013 talvi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, Bereshit, Jumala puhuu omassa sanassaan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Vaikea sanoa, mitä suomenkielinen

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Maarit Magga: Duodji perinteen vaalijana, välittäjänä ja uudistajana Aineeton kulttuuriperintö -seminaari Helsingissä 13.4.2016

Maarit Magga: Duodji perinteen vaalijana, välittäjänä ja uudistajana Aineeton kulttuuriperintö -seminaari Helsingissä 13.4.2016 1 Maarit Magga: Duodji perinteen vaalijana, välittäjänä ja uudistajana Aineeton kulttuuriperintö -seminaari Helsingissä 13.4.2016 Arvoisat kuulijat! Kiitän mahdollisuudesta saada kertoa hieman saamen käsityöhön

Lisätiedot

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella Pukeutumisvalmentaja Päivi Kokkonen Life & Beauty Training Silkbel www.silkbel.com Päivi Kokkonen PUKEUTUMISVALMENTAJA

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Suosikkipojasta orjaksi

Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

RADIKAALI ELÄMÄ. =Raamatullinen elämä. Viisas taloudenhoito

RADIKAALI ELÄMÄ. =Raamatullinen elämä. Viisas taloudenhoito RADIKAALI ELÄMÄ =Raamatullinen elämä Viisas taloudenhoito RAHA RAAMATUSSA 38 vertausta, joista 16 kertoo rahan ja omaisuuden käyttämisestä Jeesus puhui rahasta enemmän kuin mistään muusta yksittäisestä

Lisätiedot

1 Mitä on työ? Tässä luvussa tutustut työhön. Tarkastelet erilaisia paikkoja työnteolle, erilaisia tapoja tehdä työtä ja erilaisia ihmisiä työssään.

1 Mitä on työ? Tässä luvussa tutustut työhön. Tarkastelet erilaisia paikkoja työnteolle, erilaisia tapoja tehdä työtä ja erilaisia ihmisiä työssään. 1 Mitä on työ? Tässä luvussa tutustut työhön. Tarkastelet erilaisia paikkoja työnteolle, erilaisia tapoja tehdä työtä ja erilaisia ihmisiä työssään. Kaikissa töissä tarvitaan yrittämistä. 1. Työ? Tänään

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

alkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen Kaarina Suonperä

alkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen Kaarina Suonperä Tule alkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen koulutukseen sellaisena kuin olet. Palaat matkalta osaavampana ja tavoista paljon tietävänä. Tapaseura ry:n puheenjohtaja, tapakouluttaja Kaarina Suonperä tarjoaa

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

ROOMALAINEN RUOKAKULTTUURI. Annamari Tarvainen 09B.

ROOMALAINEN RUOKAKULTTUURI. Annamari Tarvainen 09B. ROOMALAINEN RUOKAKULTTUURI Annamari Tarvainen 09B. Roomalaisesta ruokakulttuurista on saatu paljon tietoa arkeologisten kaivausten, seinämaalauslöytöjen ja säilyneiden maanviljelys- ja ruoanlaitto-oppaiden

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Kirsi Ikonen Fysiikan ja matematiikan laitos Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Koulutus- ja työurien sukupuolen mukaisen eriytymisen taustatekijät - esiselvityshanke Työ- ja koulutusurien sukupuolen

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

LIIKUNTAKESKUS KÄYTTÄJÄ PROFIILIT

LIIKUNTAKESKUS KÄYTTÄJÄ PROFIILIT LIIKUNTAKESKUS KÄYTTÄJÄ PROFIILIT KUNTOSALILLA KÄYVÄT Kuntosalilla käyvät Lähde: TNS atlas 2013 M3049 21 % M1529 10 % Ikä (%) M5069 14 % Asuu puolison ja lasten kanssa 29 % N1529 1 N5069 21 % Elämänvaihe

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Tanssijat pareittain rinnakkain, tytön käsi lepää pojan ojennetun käden päällä. Pojan vapaa käsi selän takana, käden selkä selkää vasten.

Tanssijat pareittain rinnakkain, tytön käsi lepää pojan ojennetun käden päällä. Pojan vapaa käsi selän takana, käden selkä selkää vasten. 1 PROMOOTIOTANSSIT 2012, LAPIN YLIOPISTO POLONEESI Tanssijat pareittain rinnakkain, tytön käsi lepää pojan ojennetun käden päällä. Pojan vapaa käsi selän takana, käden selkä selkää vasten. Poloneesiaskel:

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Kuinka olla oman osaamisen uskottava käyntikortti. 17.2.2016 Balderin Sali, Helsinki

Kuinka olla oman osaamisen uskottava käyntikortti. 17.2.2016 Balderin Sali, Helsinki Kuinka olla oman osaamisen uskottava käyntikortti. 17.2.2016 Balderin Sali, Helsinki NAISET - Toimiva puvusto Jakkupuku hameella ja housuilla. Tummat farkut, jotka istuvat hyvin. Kahdet yksiväriset pitkät

Lisätiedot

Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit

Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit Otavamedian naistenlehtien lukijaprofiilit Otavamedian naistenlehdet 350 000 lukijaa 129 000 lukijaa 1 000 lukijaa 440 000 lukijaa 9 000 lukijaa 42 000 lukijaa* 199 000 lukijaa 106 000 lukijaa 33 014 levikki

Lisätiedot

04/2016. Tietoa lukijoista 2016

04/2016. Tietoa lukijoista 2016 04/2016 Tietoa lukijoista 2016 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Se puhuttelee asuinpaikasta riippumatta lukijoita, jotka tunnistavat itsessään henkisen maalaisen. Kantri kertoo tästä ajasta,

Lisätiedot

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Iisa Vepsä Oikeuden hakijat Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ Mikhail Bakunin Jumala vai työ Te piikittelette meitä siitä, että emme usko Jumalaan. Me syytämme teitä häneen uskomisesta. Me emme tuomitse teitä tästä. Me emme edes syytä teitä. Me säälimme teitä. Sillä

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen.

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Karungin palvelukoti Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot