KIKKOJA KONSTIKKAASEEN KÄYTÖKSEEN TYÖKALUPAKKI 2.0 LASTEN JA NUORTEN KONSTIKKAAN KÄYTÖKSEN KOHTAAMISEEN OSA I

Transkriptio

1 KIKKOJA KONSTIKKAASEEN KÄYTÖKSEEN TYÖKALUPAKKI 2.0 LASTEN JA NUORTEN KONSTIKKAAN KÄYTÖKSEN KOHTAAMISEEN OSA I Raul Soisalo, kouluttajapsykoterapeutti (VET), kliininen yksilö-, pari- ja perheterapeutti

2 TYÖKALUPAKKI 2.0 SISÄLTÄÄ KOLME OSAA TYÖKALUPAKKI 2.0 LASTEN JA NUORTEN KONSTIKKAAN KÄYTÖKSEN KOHTAAMISEEN. I PYHÄ YKSINKERTAISUUS (käsillä oleva osa) II MONEEN SUUNTAAN REPEÄMISEN RIEMU III REPEÄNKÖ RIITTÄVÄN RIITTOISASTI TAVOITELTAVAN TAVOITTAMISEKSI TURHAAN TARRAUTUMATTA TAVOITTAMATTOMAAN 2

3 KIKKOJA KONSTIKKAASEEN KÄYTÖKSEEN PAHA IHMINEN HALVAANTUNUT TUNNELOHKO, JONKA VOIVAT ELVYTTÄÄ KULUNEET AJATUKSET, JONKUN TOISEN NÄKEMYSTEN MUOTOON TEHDYT LINJAT JA LOPUTON RAKKAUS JOTTEI KÄVISI SEN OSUESSA ATMOSFÄÄRIIN NIIN KUIN KÄY AVARUUSROMULLE KUN SE TAHTOO PALATA KOTIINSA EIKÄ USKO ENNUSMERKKIEN VOIVAN TARKOITTAA MITÄÄN OTA VALTA POIS NIIDEN KÄSISTÄ JOTKA KUITENKAAN EIVÄT YMMÄRRÄ OLE ILOLLA PAHA IHMINEN ÄLÄ KUMARRA NIIDEN PATSAITA JOIDEN TUOTTAMAT ON SUN ONGELMAT OLE ILOLLA PAHA IHMINEN TÄMÄ EI OLE KUOLINVUODE: OLE OLE HYVÄ JA TEE SE MUUALLA, HYGIENIAN VUOKSI ON SYYTÄ KANTAA VERHOO JOTTEI AIVAN KAIKKIEN TARVI NÄHDÄ TUOLLAISTA VAIKKA NE RAKASTAA KYLLÄ TIRKISTELLÄ JA TUNTEA YLEMMYYDENTUNNETTA, JOTA NE EI KOSKAAN LUNASTA NIILLE ON VAHINGONILO ILOA PUHTAIMMILLAAN 3

4 KIITOS TAMMELA! Tämä ppt esitys on syntynyt Tammelan kunnan sivistystoimen VESO-päivän aikana, osallistuneiden kysymysten ja ryhmäpohdinnan inspiroimana. 4

5 NANNY MCPHEE IHMEELLINEN LASTENHOITAJA Se, mitä lapsi tahtoo, ei useinkaan ole sitä, mitä lapsi tarvitsee. Sitä, mitä hän tarvitsee, hän ei saata lainkaan kyetä tahtomaan. Lapset, kun te ette halua minua, mutta selkeästi tarvitsette minua, minä pysyn luonanne. Kun te lopulta haluatte minua, ettekä enää tarvitse minua, minä jatkan matkaani. - Nanny McPhee - 5

6 HELPPOA KUIN HEINÄN TEKO, MUTTA Lasten ja nuorten parissa työskentely on antoisaa, juuri koska se on aika ajoin niin ihanan palkitsevan haastavaa. Avaruustieteestä tms. ei ole kyse. Pärjätään ns. maalaisjärjellä oikein hyvin. Joskus - mitä syvemmällä teorioissansa lasten ja nuorten hyväksi toimiva asiantuntija on, sitä syvemmälle saatetaan myös eksyä - mitä ihmeellisempien teorioiden mukana - yhä kauemmas ja kauemmas niistä simppeleistä perustotuuksista, joista useimmiten on kuitenkin kyse. Tästä suotta seuraa usein lisää diagnooseja ja näiden hoitoyrityksiä. Lapsi ei välttämättä tule autetuksi suurestikaan. 6

7 HELPPOA KUIN HEINÄN TEKO KEEP IT SIMPLE Ihmisen käytös on lopulta melko ennalta arvattavissa. Mihin ihminen lähestulkoon aina pyrkii? Ihminen tahtoo säilyä hengissä, ja vaikka kuinka asiaa järkeillään ja pyöritellään, ihmisen pyrkimykset lopulta tiivistyvät kahteen vaihtoehtoon: IHMINEN YRITTÄÄ AIKAANSAADA ITSELLEEN 1: Lisää mielihyvää! (erilaisten positiivisten tunteiden ja kokemusten tavoittelu) 2: Vähemmän mielipahaa! (kaikki negatiivisen tunteen ja kokemuksen poistaminen, vähentäminen, estäminen, rajoittaminen) 7

8 OPETTAJA/ OHJAAJA/ TERAPEUTTI/ ÄITI / ISÄ YNNÄ MUUTKIN AIKUISET OVAT MYÖS IHMISIÄ Ja ihmisen käytös on lopulta melko ennalta arvattavissa. Mihin aikuinenkin pyrkii? Silloinkin, kun kuvittelee toimivansa täysin järjellä Tällöinkin pyrkimykset tiivistyvät lopulta vaihtoehtoihin: AIKUINEN YRITTÄÄ AIKAANSAADA ITSELLEEN 1: Lisää mielihyvää! (erilaisten positiivisten tunteiden ja kokemusten tavoittelu) TAI/ JA 2: Vähemmän mielipahaa! (kaikki negatiivisen tunteen ja kokemuksen poistaminen, vähentäminen, estäminen, rajoittaminen) 8

9 HELPPOA KUIN HEINÄN TEKO Ihmisen käytös on lopulta melko ennalta arvattavissa. Periaatteessa kaikki ihmisen toiminta voidaan nähdä JOKO yrityksenä edistää mielihyvän kokemista, TAHI yrityksenä poistaa tai edes vähentää mielipahan kokemista. Siispä, kumpaa näistä mahdat milloinkin yrittää itsellesi, kun toimit kasvattajana konstikkaasti käyttäytyvälle lapselle/ nuorelle? Vain rehellinen vastaus itselle mahdollistaa rehellisen kehittymisen kasvattajana. Järkeen luottaminen ei aina kannata. Tunteet voittavat lopulta järkevimmänkin järkeilyn. (edes )itselle kannattaisi olla aina uskollinen. 9

10 JÄRKI/ TUNTEET TUNTEET VOITTAA 6-0 Sillä ei ole lopulta niinkään väliä, miten jokin tunne saadaan aikaiseksi. Tunne on sen jälkeen faktaa. Kysymys kuuluukin: miten hyvin tai huonosti me taidamme tunteiden herättelyn käytännössä - niin omien tunteiden kuin toistenkin? Mitä tunteita Sinä osaat herättää? Mitkä tunteet ovat Sinulle vaikeampia herätellä? Listaa itsellesi mitkä näistä tunteista olivat myönteisiä + tunteita, ja mitkä näistä olivat kielteisiä tunteita? Tutki listaa ja pohdi, mitä se kertoo Sinusta? niinpä. Minkälaiset tunteet heräsivät pintaan tästä pohdinnasta? 10

11 KOSKA TUNTEET VOITTAA 6-0 VAIN TUNNE VOI VOITTAA TUNTEEN Jos X aikaansaa mielipahaa (tx), ihminen luultavasti haluaa poistaa tai vähentää tunnetta tx esim. välttäen jatkossa X:n kohtaamista. Se auttaakin siihen saakka, jos kuitenkin joutuu uudelleen kohtaamaan X:n, jolloin X aikaansaa uudelleen mielipahan tunteen tx. Vaihtoehto, jota voisi kokeilla välttelyn sijaan, on aikaansaada X aiheuttaman mielipahan tunteen tx neutraloivan saman vahvuisen mielihyvän tunteen ty kohtaamalla esimerkiksi Y:n. X:n ja Y:n ei tarvitse liittyä toisiinsa mitenkään. 11

12 OLETKO JÄRKI- VAI TUNNEIHMINEN? Ei ole järki-ihmisiä sekä tunneihmisiä. On pelkästään tunneihmisiä. Järki ei ole sitä miltä se parhaimmillaankin vaikuttaa Järkeä ohjaavat aina jotkut tunteet. Insinöörilläkin. Insinöörille avautuva tunnepaletti on ehkä erinäköinen kuin taiteilijalle avautuva, mutta Tunne on järjen moottorina silloinkin, kun luulee käytävänsä järkeä tunteidensa sijaan. Järkeily, rationalisointi, älyllistäminen ym. järkitason toiminta: esim. keskustelu ja pohdinta on yllättävän hyödytöntä verrattuna siihen, että vaikutettaisiin suoremmin tunteisiin. 12

13 MITEN VAIKUTTAA TUNTEISIIN? TUNNEJOHTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ SEKÄ OMIEN ETTÄ MUIDEN TUNTEIDEN JOHTAMINEN TUO KESTÄVIÄ TULOKSIA VARMEMMIN KUIN JÄRJEN JOHTAMINEN 1. Johdattele lisäämään mielihyvää! (erilaisten positiivisten tunteiden ja kokemusten tavoittelu) Tähän löytyy jokaiselta hyviä ideoita, eikö vain? 2: Johdattele vähentämään mielipahaa! (kaikki negatiivisen tunteen ja kokemuksen poistaminen, vähentäminen, estäminen, rajoittaminen) 13 Tähänkin löytyy jokaiselta hyviä ideoita.

14 JOS JOKU JUTTU ON EHJÄ JA TOIMIVA, SITÄ EI KANNATA MUUTTAA TAI KORJATA Jos joku juttu sen sijaan ei toimi, jos se ei aikaansaa sitä muutosta, mitä halutaan; on yleensä viisainta lopettaa se ja kokeilla jotakin muuta. 1. Jos juttu lisää mielihyvää, pidä se. Jos juttu ei tuo mielihyvää, älä suotta lyö päätäsi seinään kovin pitkään yrittämällä samaa uudelleen ja uudelleen, vaan kokeile mieluummin jotain muuta. 2: Jos juttu vähentää mielipahaa, pidä se! Jos se ei vähennä mielipahaa, se joko ylläpitää mielipahaa tai lisää sitä, jolloin energiaa menee hukkaan sitä ei kannata jatkaa, vaan kokeilla jotakin muuta. 14

15 OJENTAMINEN - RAJOITTAMINEN Kyllähän vaaralliseen ja ei toivottuun käyttäytymiseen tulee puuttua, se tulee rajoittaa (lopettaa). Se ei vain yksin riitä, sen jälkeen tulisi tapahtua jotakin pitemmällä aikavälillä hyödyllistä. Olennaista on selvittää, milloin ojentaminen auttaa? Milloin ojentamisen sijaan tarvitaan muuta? 15

16 TAHALLISUUS VS. TAHATTOMUUS Tahallista tai tahatonta, vaaralliseen ja ei toivottuun käyttäytymiseen tulee puuttua, se tulee rajoittaa. Tahattomiakaan sietämättömyyksiä ei pidä sietää eikä käsittämättömyyksiä ymmärtämällä hyväksyä. Tahallisista puhumattakaan. Mikä on tahallinen teko? Mikä on tahaton teko? Keississämme Pekka lyö Paavoa. Seurauksena on ainakin lisääntyvää mielipahaa ja musta silmä. AIKUISEN INTERVENTIO TULEE USEIN TÄSSÄ Valitettavan usein interventio katsotaan taulukosta, ikään kuin tasapuolisuuden nimissä. Tällöin seuraus auttaa vain osassa tilanteissa. Tulee tutkia ensin käsikirjoitus. Mikä johti mihinkin? Sitten vasta saa selville, mihin interventiota juuri nyt tarvitaan ja miten se nyt kannattaa toteuttaa. 16

17 MIKÄ ON TUOTTAMUKSELLISUUDEN JA TAHALLISUUDEN ERO? Juridinen perusperiaate: Syyllisyys tekoon ei kerro tahallisuudesta vielä mitään. Lapsi/ nuori on voinut kiistatta syyllistyä johonkin tekoon, jota ei voida hyväksyä/ sietää. Päätettäessä seurauksista, mitä muuta olisi huomioitava kuin kysymys syyllistymisestä tekoon? Miten vaikuttaa tahallisuus? Miten tahallisuus arvioidaan/ määritellään? Miten vaikuttaa, jos ihminen ei ole pikaistuksissaan teon hetkellä täysin ymmärtänyt tekonsa seurauksia? Tai se, että hän on ollut niin pikaistuksissaan, ettei ole enää lainkaan hallinnut itseänsä? Tai se, että toinen henkilö on jossain määrin myötävaikuttanut tai jopa kokonaan aiheuttanut tilanteen, jossa henkilö on syyllistynyt tekoon? 17

18 PEKKA LYÖ PAAVOA TYYPILLINEN KEISSI VAIHTOEHTOISTEN TARKOITUSPERIEN TARKASTELUA Lyömisen sijaan esiintyy usein muitakin tekoja tai tekemättä jättämisiä. Kyseeseen voi tulla mikä tahansa teko tai tekemättä jättäminen, joka palvelee osittain tai kokonaan samaa tarkoitusta kuin seuraavan esimerkkimme lyöminen. Pekka lyö Paavoa. Pekka on kiistatta syyllinen lyömiseen. Paavolle tulee musta silmä. SEURAUSTEN KANNALTA SELVITETTÄVÄ ITSELLE Milloin mustan silmän aikaan saaminen (tms.) on tahallisuuden seuraus? Milloin vähemmän tahallista? Milloin suorastaan tahatonta? Milloin vahinko? 18

19 PEKKA LYÖ PAAVOA KÄSIKIRJOITUS 1 Pekka haluaa, että Paavo alistuu täyttämään Pekan toiveita. Varmuuden vuoksi Pekka lyö Paavoa, jotta tämä ymmärtäisi, että nyt kannattaisi tehdä niin kuin Pekka haluaa, ettei kohta ole kumpikin silmä mustana. Tahallista vai ei? Miksi arvelette, että Pekka ylipäänsä haluaa Paavon tekevän sokeasti niin kuin Pekka haluaa? Millaisia keinoja Pekalla mahtaa olla viestiä Paavolle mitä hän tahtoo? Lyöminen on yleensä keinottomuutta. Mitäköhän Pekalle on elämän matkan varrella tapahtunut, ja mistäköhän hän on jäänyt paitsi, kun hänellä on tällainen tarve eikä käytössä muita keinoja? Pekka ei osaa luottaa itseensä eikä Paavoon, että Paavo voisi haluta olla omasta tahdostaan sen verran kaveria Pekalle kuin mitä Pekka mielihyväänsä tarvitsisi. Minkälaiset elämänkokemukset johtavat tähän? SIISPÄ TAHALLISTA VAI EI? 19

20 PEKKA LYÖ PAAVOA KÄSIKIRJOITUS 2 Pekka ei syvällä sisimmässään enää jaksa uskoa, että kukaan voisi hänestä aidosti pitää ja haluta olla kaveria hänen kanssaan. Paavo kysyy Pekalta onko Viljoa näkynyt ja Pekka tässä kohtaa lyö Paavoa. Pekka päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä ja alkaa käyttäytyä siten, ettei hänestä voi kukaan pitää. Näin oman pahimman pelon (kukaan ei pidä minusta) seuraus, kukaan ei ole kanssani kaveria vapaaehtoisesti, minua vältellään, on ainakin osin itse aiheutettua ja näin omassa vallassa. On helpompi kestää sitä, mikä on omassa vallassa. Hylkään itse, ennen kuin tulen hylätyksi. Mitenkäs tahallisuus tässä? Mitä on täytynyt Pekalle tapahtua elämässä, että itsetunto on näin hauras? Itse asiassa tämä voi olla Pekan viimeisiä vaihtoehtoja edes jollain lailla olla toimija omassa elämässään 20

21 PEKKA LYÖ PAAVOA KÄSIKIRJOITUS 3 Paavo ja Pekka ovat kavereita ja leikkivät keskenään. Heille tuli erimielisyyttä leikin säännöistä. Tästä tuli aluksi pieni, mutta eskaloituva kähy eli kärhämä. Aluksi nujakointi oli toverillista ja tasaväkistä, mutta Paavon kompuroitua siten, että Pekka horjahti, hänen uudet silmälasinsa lensivät seinään ja menivät rikki. Pekka suivaantui ja menetti malttinsa ja tässä kohtaa tirvasi kunnolla Paavoa turpaan seurauksena musta silmä. Tappelu loppui kummankin säikähdettyä. Mitenkäs tahallisuus tässä? Mikä tunne Pekalla ja Paavolla johti mihinkin? Miten tällaisessa ollaan pojille avuksi aikuisena? 21

22 PEKKA LYÖ PAAVOA KÄSIKIRJOITUS 4 Paavo on pitkään kiusannut arkaa ja ujoa Pekkaa. Paavo on saanut muutkin luokan oppilaat kiusaamaan tunnollista Pekkaa, jolla ei ole koulussa ketään kaveria. Yleisesti kylillä tiedettiin, että Pekan isä oli ottanut eron ja muuttanut kauas pois, Pekan äidin jäätyä kiinni sivusuhteesta kollegansa kanssa Pekan ollessa viisivuotias. Paavo henkisesti kaltoin kohteli Pekkaa huutelemalla suureen ääneen, että Pekan äiti se on huora, Pekan äiti se on huora, juoppo ja hullu ja huora Tätä ei Pekka enää kestänyt vaan silmitön raivo aikaansai hänessä silmittömän, ennen näkemättömän ja kaikki osapuolet yllättäneen reaktion: Pekka löi Paavoa niin pahoin, että Paavo jouduttiin viemään ensiapuun. Pekka säikähti vähintään yhtä paljon kuin muut ja itki asiaa enemmän kuin Paavo. Mitenkäs tässä tahallisuus? Entä kohtuulliset seuraamukset? 22

23 RAJOITTAMISEN RAJOITUKSISTA Aina, jos katastrofi on vältettävissä, se kannattaa välttää. Tavoitteena olisi, että ihminen oppisi rajoittamaan itseään riittävästi, muttei liikaa. Rajoittaminen aikuisen taholta: Mikä tunne saa aikaan aikuisella tarvetta rajoittaa? Onko kyse siitä, että rajoitamme, koska lapsi/nuori ei kykene siihen itse teemme lapsen puolesta. Millä tavoin tämä edistää hänen kehitystä tavoitteen mukaan oppisi itse rajoittamaan? Voiko lapsen rajoittaminen myös estää sen, että lapsi oppii itse rajoittamaan itseään? Mikä olisi vaihtoehto? Mitä muuta voit tehdä omalle tunteellesi? Mitä muuta voit tehdä auttaaksesi lasta oppimaan rajoittamista? Mitä tunteita tarvittaisiin? Miten niitä voisi herätellä? 23

24 SEURAAVAKSI TULOSSA Osa 2 Vanhempien vaateiden vaikutukset Entisten oppilaiden eroahdistus Ulkopuoliset ahdistuneet aikuiset Kollegojen kesken kosketellaanko toisiamme? Osa 3 Tee se, mikä on mahdollista. Älä suotta sitä, mikä ei ole. Vain riittävä riittää, riittämätön sen sijaan yleensä ei. Kannattavia Kasvatuskeskustelukäytänteitä uutta? Yhteiset toimintamallit mitä tunteita ne herättävät? Samaan suuntaan, samaa tahtia: Kun olemme samalla puolella, saman sorttisella asialla, samanmielisinä, kuitenkin yksilöllisesti tuntevina omina itsenämme, on edellytys tosikohtaamiseen, joka aikaansaa mielihyvää ja vähentää mielipahaa. 24