LASTENSUOJELU. Tyytyväinen Meeri Tanner: Sain huostaan otetut lapseni takaisin. UUDISTUVA 1/2015 UUSI LEHTI. Sinulle ammattilainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTENSUOJELU. Tyytyväinen Meeri Tanner: Sain huostaan otetut lapseni takaisin. UUDISTUVA 1/2015 UUSI LEHTI. Sinulle ammattilainen"

Transkriptio

1 UUDISTUVA LASTENSUOJELU 1/2015 Tyytyväinen Meeri Tanner: Sain huostaan otetut lapseni takaisin. UUSI LEHTI Sinulle ammattilainen Vaikuttavuus ylös, kustannukset alas - sivu 6 SOTE - sählingistä voimaa ratkaisuun - sivu 21

2 Tässä lehdessä: 3 Pääkirjoitus 4 SOS-Lapsikylästä koti isollekin sisarussarjalle Lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer kertoo SOS-Lapsikylän monipuolisista palveluista. 6 Uudistuva lastensuojelu: Vaikuttavuus ylös, kustannukset alas Varhaisella auttamisella ja kumppanuuksilla voitaisiin säästää merkittävästi yhteiskunnan varoja ja lisätä lastensuojelun vaikuttavuutta. TILAA LEHTI KOTIISI lähettämällä yhteystietosi sähköpostilla osoitteeseen 8 Reportaasi: Olen äiti taas Lastensa huostaanoton kokenut äiti ja häntä auttaneet asiantuntijat äänessä. 14 Nikkarointia ja räätälöintiä Punkaharjulla Punkaharjun SOS-lapsikylä on toiminut lasten ja perheiden hyväksi jo yli 40 vuotta. 16 SOS-Lapsikylä kunnan kumppanina Savonlinnan kaupungin perusturvajohtaja Saara Pesonen kiittelee toimivaa ja joustavaa yhteistyötä SOS-Lapsikylän kanssa. 17 Uutta virtaa lasten ja perheiden palveluun Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja nostaa esiin, millaisia hienoja lastensuojelun uudistuksia Suomen kunnissa on jo tehty. 18 Tutkimus: Hyvä tuki itsenäistymisvaiheessa auttaa pärjäämään sijaishuollon jälkeen SOS-Lapsikylästä itsenäistyneet pärjäävät hyvin. 19 Lapsikylässä sain mahdollisuuden hyvään tulevaisuuteen 19-vuotias Kaarinan SOS-lapsikylässä kasvanut Linda Santonen kertoo lapsuudestaan ja haaveistaan. 20 Tuija Brax ammentaa isoäitiensä perinnöstä SOS-lapsikyläsäätiön uusi puheenjohtaja kertoo, millaisena hän näkee lastensuojelun tulevaisuuden. 21 SOTE sählingistä voimaa ratkaisuun Tuija Brax toivoo sote-sählingin johtavan lopulta vaikeuksien kautta voittoon ja tehokkaisiin sekä saavutettaviin palveluihin. 22 SOS-lapsikyläsäätiön hallitus esittäytyy SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen jäsenet kertovat, mikä heitä motivoi tähän tärkeään luottamustehtävään. 23 SOS-lapsikyläsäätiö on perheiden hyvinvoinnin rakentaja Painotuote ISSN SOS-Lapsikylän tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia Suomessa ja maailmalla. Autamme perheitä varhaisen tuen sekä avo- ja sijaishuollon palveluin. Keräämme myös varoja lasten ja perheiden tukemiseen. SOS-Lapsikylä on toiminut Suomessa vuodesta 1962 ja se on kansainvälisen SOS Children s Villages -järjestön jäsen. Järjestöllä on toimintaa yli 130 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa ja kansainvälisen SOSlapsikyläjärjestön työhön osoitteessa Päätoimittaja Jari Ketola Toimituspäällikkö AIja Rikala Toimitussihteeri Elina Pitkäranta PEFC/ Ulkoasu Elise Liikala Kansikuva Raisa Kyllikki Ranta Paino PunaMusta Julkaisija: SOS-Lapsikylä Snellmaninkatu 13, HELSINKI puh. (09) facebook.com/soslapsikyla 2 Uudistuva lastensuojelu

3 PÄÄKIRJOITUS Jari Ketola, toiminnanjohtaja, p , Lasten hyvinvointi ei lisäänny pahoinvointia poistamalla Lastensuojelupalveluiden tarve kasvaa kolmatta vuosikymmentä. Miljoonasta alle 18-vuotiaasta yli lasta on lastensuojelupalveluiden piirissä. On selvää, että 10 prosentin osuus koko ikäluokasta, henkilökohtaisen syrjäytymisriskin lisäksi, vaarantaa pitkällä aikavälillä kansakuntamme elinvoimaisuutta. Asiakkuuksien johtamisen näkökulmasta tilanne on hankala, kun voimavarat on jouduttu kohdentamaan kalliiseen korjaavaan työhön. Sijaishuoltoon kuluu 80 prosenttia lastensuojelun euroista. Kokonaismenot suorista lastensuojelupalveluista yhteiskunnallemme ovat noin miljardi euroa vuosittain. Syrjäytymisen kustannukset menetettyinä verotuloina, lastensuojelupalveluina ja sosiaaliavustuksina ovat kolme miljoonaa euroa henkilöltä. Ongelman ratkaisua tulee lähestyä kahdelta suunnalta. Ensinnäkin lastensuojelun vaikuttavuutta on lisättävä siten, että yhä useampaa lasta ja perhettä autetaan ajoissa ja palveluja tehostetaan sijaishuollon jaksojen lyhentämiseksi. Toiseksi hyvinvoivien perheiden määrää on lisättävä huomioimalla kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa paremmin perheiden tarpeet. Kuntien sosiaali- ja terveystoimilla on merkittävä rooli uudistuvan lastensuojelun strategisten tavoitteiden asettajana. Kolmas ja yksityinen sektori voivat osaltaan tukea ja edistää tavoitteisiin pääsyä. Meidän on lisättävä kumppanuutta, missä omien etujen vartioinnista, sektoroituneesta palvelujärjestelmästä ja osaoptimoinnista päästään pitkäjänteiseen, resursseja kokoavaan lastensuojeluun. SOS-Lapsikylällä ja kunnilla on yhtenevät tavoitteet muuttaa yhteiskuntaa perheille ja lapsille paremmaksi paikaksi elää. Yleishyödyllisenä toimijana Lapsikylä panostaa yhä enemmän perhehoidon palvelujen integrointiin sijaishuollossa ja vanhempien kuntoutukseen perheiden jälleenyhdistämiseksi. Yhteistyössä voimme luoda toimintamallin, jossa lastensuojelun painopiste siirtyy hyvinvoinnin lisäämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn, kustannuksia pitkällä aikavälillä alentaen. Lastensuojelusta leipänsä saavat eivät yksin pelasta lapsia. Lasten hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan kansanliike, jolla nostetaan lapsuuden tukeminen ja hyvä vanhemmuus keskeisiksi arvoiksi yhteiskunnassamme. Uudistuva lastensuojelu 3

4 SOS-LAPSIKYLÄ PALVELEE Teksti Anna-Liisa Koisti-Auer, lastensuojelupäällikkö SOS-lapsikylästä koti isollekin sisarussarjalle Siinä he seisovat lapsikylän pihalla käsi kädessä, silmät hämmennyksestä ymmyrkäisinä, pienin lapsi, lähes vauva, kuumeesta punaisin poskin. Mikä tämä paikka on, miksi olemme täällä ja keitä ovat nämä oudonnäköiset ihmiset, lapset näyttävät kysyvän. Sanoja tosin ei kuulu. Paitsi myöhemmin, kun on jo hiukan kotiuduttu, jolloin kysymyksistä ei tunnu tulevan loppua. Tämä on viiden lapsen tiivis sisarusjoukko, jolle SOS-lapsikylästä ja lapsikyläkodista on muodostuva vuosien mittaan paikka, jota lapset kutsuvat kodiksi. Huostaanottopäätös on vanhemmille raskas. Mutta vanhempien tuskaa helpottaa tieto, että lapset saavat olla yhdessä. Ja että vanhemmatkin voivat vierailla kylässä ja viettää aikaa yhdessä lastensa kanssa. Lapsikyläkodit on rakennettu isoja perheitä varten. Perinteisesti lapsikylissä on paljon sisarussarjoja, yli 80 prosenttia sijoitetuista. SOS-Lapsikylän yksi tärkeä periaate on, että sisarukset saavat kasvaa yhdessä. Kun perhe hajoaa, sisarussuhteiden merkitys kasvaa. SOS-Lapsikylässä on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja sijaishuoltoa tarvitsevien lasten yksilöllisiin tarpeisiin: toimeksiantosuhteista perhehoitoa, yhteisön ja moniammatillisen tiimin tukemaa perhehoitoa lapsikyläkodissa ja laitoshuoltoa nuorisokodissa. Tukea erityistarpeisiin Perhehoitoon sijoitetaan yhä enemmän lapsia, joilla on erityistarpeita. Perhesijoitusta arvioidessaan kunnan sosiaalityöntekijän huoli usein on, onko lapselle ja sijaisvanhemmille tarjolla riittävästi tukea. Lapsikylässä perhehoidon tuki räätälöidään kunkin lapsen ja sijaisperheen tarpeiden mukaiseksi. Tuen taso määrittelee myös kunnalta perittävän hoitomaksun suuruuden. Sosiaalityöntekijä voi päätyä pitämään lapsikyläkotia vaihtoehdoista parhaimpana siksi, että lapsikylässä lapsi saa kodinomaiset olosuhteet, mutta samanaikaisesti yhteisön, joka tarjoaa mo- 4 Uudistuva lastensuojelu

5 Olisivatko lapset ja heidän vanhempansa autettavissa varhaisen tuen malleilla niin, että kalliilta huostaanotolta voitaisiin välttyä? nenlaista tukea sekä lapselle että sijaisvanhemmalle. Erityisesti silloin, kun yhteistyö lapsen läheisten kanssa on haastavaa, lapsikylä on osoittanut vahvuutensa muun muassa siksi, että läheisten kanssa työskentelyyn käytettävissä on esimerkiksi sosiaalityön, ohjaajien ja perhetyön osaamista. Silloin kun kyse on nuoruusikäisestä lapsesta, joka tarvitsee ympärilleen vahvempia rakenteita kuin perhehoito tai lapsikyläkoti, SOS-Lapsikylän vaihtoehto on 7-paikkainen nuorisokoti. Nuorisokodissa lapsi, joka ei pysty suorittamaan oppivelvollisuuttaan isossa kouluyhteisössä, voi suorittaa perusopetusta myös kotiopetuksessa. Hyvin toimiva lastensuojelun jälkihuolto vaikuttaa ratkaisevasti siihen, että lastensuojelutyö on vaikuttavaa ja ehkäisee ylisukupolvista lastensuojeluasiakkuutta. Kokonaisvaltaiseen itsenäistymisen tukeen Lapsikylässä kuuluvat mahdollisuus harjoitella itsenäistä asumista asumisharjoitteluasunnoissa, erilaiset jälkihuollon palvelut sekä säätiön omarahoituksen turvin toteutettava jatkohuollon tuki 21 vuotta täyttäneille. Palveluja ja varhaista tukea koko perheelle Perhetyössä ja perhekuntoutuksessa kyse on vanhemmuuden tukemisesta ja perheen sekä ammattilaisten voimavarojen yhdistämisestä lapsen ja perheen hyväksi. Lasten ja perheiden auttaminen niin, että perhe voi pysyä yhdessä ja raskaalta huostaanotolta sekä sijaishuollolta vältytään, on Lapsikylän ensisijainen tavoite. Lastensuojelun avohuollon palveluja kehitetään yhdessä kuntien ja asiakkaiden kanssa. Palveluja räätälöidään tarvittaessa hyvinkin yksilöllisesti kunkin lapsen ja perheen tarpeisiin. Tämänhetkisiä palveluja perhetyön ja -kuntoutuksen ohella ovat tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta, Theraplay-vuorovaikutusterapia, erilaiset avohuollon leirit lapsille ja koko perheelle, koulunkäynnin tuki sekä tuettujen ja valvottujen tapaamisten järjestäminen. Koko perheen mahdollisimman varhainen tukeminen on SOS-Lapsikylän uusi strateginen tavoite. Toistaiseksi varhaisen tuen palvelut ovat SOS-Lapsikylässä vasta kehitteillä. Suuren suosion ovat kuitenkin ehtineet jo saavuttaa perhekahvilat, joita muutamat lapsikylät ovat perustaneet. Varhaisen tuen ajatuksena on, että lapsen hyvinvointi saavutetaan tukemalla vanhemmuutta ja perhettä perheen omia voimavaroja hyödyntäen. Se, mitä perheet tarvitsevat, on oikea-aikainen ja oikein kohdennettu tuki. Tätä kirjoittaessani en voi välttyä kysymykseltä: olisivatko - ja millaisilla varhaisen tuen malleilla - alussa kuvaamani lapset ja heidän vanhempansa olleet autettavissa niin, että kalliilta huostaanotolta olisi voitu välttyä? Kuka olet ja mitä teet? Olen Anna-Liisa Koisti-Auer ja työskentelen SOS- Lapsikylän lastensuojelupäällikkönä. Olen taustaltani sosiaalityöntekijä ja minulla on yli 30-vuotinen ura lastensuojelun tehtävissä niin kunnan kuin eri järjestöjen palveluksessa. Mikä sinua motivoi työssäsi? Koen tekeväni merkityksellistä työtä, jossa voin omalta pieneltä osaltani vaikuttaa heikoimmassa asemassa olevien lasten elämään ja tehdä hyvää heidän puolestaan. Työ on todella elämänmakuista ja jaksaa innostaa joka päivä. Töihin on kiva tulla! Millaisena näet lastensuojelun tulevaisuuden? Lastensuojelussa eletään nyt murroskautta ja on mielenkiintoista nähdä, saadaanko laiva käännettyä perheiden tukemiseen nykyistä varhaisemmin. Se on välttämätöntä niin kustannusten hillitsemisen kuin lasten ja vanhempien auttamisen näkökulmasta. Haluaisin nähdä, miten pystytään paremmin auttamaan myös niitä vanhempia, joiden lapset ovat huostassa. Mikä sinua auttaa jaksamaan työssäsi? Mukava työyhteisö ja työkaverit auttavat jaksamaan. Täyttä vastapainoa työlle antaa myös se, että voin viettää aikaa lapsuudenmaisemissani Ylikiimingissä vanhaa maalaistaloa ja sen pihapiiriä hoitaen. Uudistuva lastensuojelu 5

6 TALOUS Teksti Pirjo Tuusa Kuvitus Elise Liikala Uudistuva lastensuojelu: VAIKUTTAVUUS YLÖS, KUSTANNUKSET ALAS Lastensuojelun kustannukset ovat jo miljardi euroa vuodessa. Menojen kasvu on SOS-Lapsikylän toiminnanjohtajan Jari Ketolan mukaan kuitenkin taitettavissa. Lastensuojelun toimintamallia voidaan muuttaa niin, että pitkällä aikavälillä kustannukset laskevat ja toiminta inhimillistyy, hän väittää. Vaikuttavampi lastensuojelu edellyttää puuttumista nykyisen toimintamallin ydinasioihin: palveluiden sektoroitumiseen, järjestelmälähtöisyyteen ja palveluiden tarkasteluun lähes yksinomaan lakisääteisyyden näkökulmasta. Ollaan pitkällä, jos näistä kolmesta seikasta päästään eroon ja mennään lähipalvelumalliin, jossa perhe saa palvelua koordinoidun ja yksilöllisen palveluohjauksen kautta, Jari Ketola toteaa. Lastensuojelun piirissä on noin lasta ja nuorta eli peräti 10 prosenttia alle 18-vuotiaista suomalaisista. Palveluihin käytetään vuosittain miljoonaa euroa, joista 80 prosenttia kuluu sijaishuoltoon ja 20 prosenttia avopalveluihin. Nämä prosenttiosuudet pitäisi Ketolan mukaan kääntää toisin päin: ongelmien ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa voimakkaasti. Parempaa vaikuttavuutta Jos jatketaan vanhoilla toimintatavoilla, kustannukset kasvavat eikä kuitenkaan saada lisää hyvinvointia lapsille ja perheille. Saadaan lisää lastensuojelutoimenpiteitä, mutta ei parempaa vaikuttavuutta, tulosta. Mikä on lastensuojelun tulos? Se on esimerkiksi SOS-Lapsikylässä kasvaneen nuoren työllistyminen. Lapsikylissä kasvaneiden työllistymisaste oli pari vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan sama kuin suomalaisnuorten keskimäärin. Hyvä tulos on myös se, että esimerkiksi vuonna 2013 SOS-Lapsikylässä päättyneistä sijoituksista lähes 40 prosenttia pystyttiin kotiuttamaan omien vanhempien luo. Jos samaan prosenttilukemaan päästäisiin pitkällä aikavälillä koko valtakunnassa, saataisiin vuositasolla yli 70 miljoonan euron säästö lastensuojelun kustannuksiin, SOS-Lapsikylän toiminnanjohtaja laskee. Vaikuttavuus Lastensuojelun vaikuttavuuden kasvu voisi tuoda merkittäviä säästöjä veronmaksajien kustantamaan toimintaan. Jos keskimääräinen sijoitusaika vähenisi 8 vuodesta 4 vuoteen, se toisi 600 miljoonan säästön vuosittain. Jos lapsesta 1000 estetään syrjäytymästä, se tuo yhteiskunnalle säästöjä 2 miljardia euroa olettaen, että lapsi pystyy tekemään 40 vuoden työuran. Yhdellä sijoituksella saisi 2-3 lähityöntekijää Jos yksi lapsi on sijaishuollossa 10 vuotta, se merkitsee euron kustannusta. Samalla summalla pystyttäisiin palkkaamaan 2-3 lähityöntekijää 10 vuodeksi. He voisivat auttaa perhettä tai useampiakin perheitä. Kunnat ovat ulkoistaneet suurimman osan lasten laitoshuollosta yrityksille. Noin 80 prosenttia laitoshuollosta on pääomasijoittajilla, jotka ovat viime vuosina nopeaan tahtiin ostaneet valmiita yrityksiä, pieniä perheyrityksiä. Kilpailutuksen sijaan kumppanuutta Toimiala on kiinnostava. Professori Matti Rimpelä on kuvannut kiinnostavuuden syitä: heikot asiakkaat, varma maksaja eli kunta, kasvava kysyntä, laitoshoidon selkeä tehtävä, laaduntarkkailun puute. vektorityttö: Thinkstock/syntika 6 Uudistuva lastensuojelu

7 Kustannukset ovat nousseet kilpailutuksen myötä, vaikka toista tavoiteltiin. Jokainen haluaa oman siivunsa ja varsinkin yritystoiminta haluaa myös saada jotain viivan alle, Jari Ketola kuvailee. Lisäkuluja tulee myös kilpailutusehdoista, jotka siirtävät riskit palveluntuottajalle. Yhdistystoimijana SOS-Lapsikylän tuotot kohdennetaan toiminnan kehittämiseen kotimaassa, kun taas ulkomaisten pääomasijoittajien voitot todennäköisesti valuvat ulkomaille. Ketola uskoo, ettei lastensuojelun suuri ratkaisu ole sijaishuollon lisääntyvä kilpailutus, vaan kumppanuus, suunnitelmallisuus, avopalvelut, pitkäjänteisyys ja asiakaslähtöisyys. Asiakkaat mukaan joka prosessiin Järjestelmä- ja lakilähtöisistä massaratkaisuista on päästävä yksilöllisiin, räätälöityihin ratkaisuihin koko sosiaalipalvelujen kentässä. Perheiden kuuluu päästä mukaan jo palveluita suunniteltaessa ja tällöin perhettä auttavalla henkilöllä tulee olla myös riittävästi valtaa tehdä päätöksiä asiakkaan kanssa, Ketola kuvailee. Sosiaalipalveluissa on pelätty, että jos asiakkaalle annetaan liikaa valtaa, kustannukset räjähtävät käsiin. Sektoroitu palvelu on koettu hallittavammaksi. Normeihin ja lakeihin pohjautuva palvelujärjestelmä reagoi kuitenkin ihmisten tarpeisiin liian myöhään. Tulevaisuudessa pitää saada asiakkaat ottamaan yhteyttä riittävän ajoissa, ilman pelkoa ja häpeää. Nyt perheet sinnittelevät liian pitkään, palvelut ovat jälkijättöisiä ja raskaita. Lastensuojelupalveluiden imago on huono eikä palveluista tiedoteta riittävästi, Ketola luettelee. Konkreettinen suunnitelma muutokselle Ketola uskoo SOS-Lapsikylän ja kuntien kumppanuuden onnistuvan. Ensin tarvitaan yhteinen strategia ja tavoitteet ja sen jälkeen on pohdittava toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Politiikkatasolla puhutaan, että pyritään vähentämään huostaanottoja, mutta ei ole tavoitteita eikä mittareita onnistumisen toteamiseksi. Konkretiaa olisi suunnitelma puolittaa huostassa olevien lasten määrä vaikkapa sadasta 50:een tietyn ajan kuluessa. Hyvinvointivalmentajia nuorille Nuoret tarvitsisivat pysyvää, pitkäjänteistä tukea ja toivoa elämäänsä. Auttamisen perusedellytys on, että syntyy luottamusta kahden ihmisen välillä. Nuoret, jotka ovat masentuneita tai joilla on vaikeuksia koulunkäynnissä, voisivat saada avukseen hyvinvointivalmentajia, Jari Ketola ehdottaa. Kokonaisvaltaista ajattelua ja kumppanuutta tarvitaan, että huostaanottoja ja toimijoiden oman edun tavoittelua voitaisiin vähentää. Lähtökohtana tulisi olla, että saadaan aikaan kulttuurinen murros. Hyvän vanhemmuuden arvostus tulee saada nousemaan Suomessa. Nyt työelämän paineet ja oman itsensä kehittäminen ovat merkittävämmässä roolissa. Toivon, että on jo käyty äärilaidassa ja oman hyödyn tavoittelemisen sijaan ihmiset alkaisivat pohtia, mitä ovat itse tehneet läheisten hyväksi tai miten auttaneet, Ketola sanoo. Lastensuojelu lukuina lastensuojelun asiakaslasta, joista sijoitettuina 1 miljardin euron kokonaiskustannukset vuodessa: 800 milj. euroa sijaishuoltoon 200 milj. euroa avohuoltoon Ydinkysymyksiä: Miten lisätään perheiden hyvinvointia? Miten lisätään lastensuojelun vaikuttavuutta ja vähennetään kustannuksia? Uudistuva lastensuojelu 7

8 REPORTAASI Teksti Kaisa Viitanen Kuvat Raisa Kyllikki Ranta Olen taas äiti Kun Meeri Tanner oli luovuttanut lapsensa sijaisperheeseen, millään ei ollut enää väliä ja Meeri joi vuoden putkeen. Lopulta alati vaihtuvien viranomaisten jälkeen eteen tuli nainen, joka uskoi Meerin äitiyteen (s.12). Tunnit helsinkiläisessä Porolahden koulussa ovat tältä päivältä ohi. Koulusihteeri Meeri Tanner, 38, sammuttaa koneen, vetää takin päälleen ja sytyttää kadulla tupakan. Bussipysäkillä puhaltaa raaka tuuli, mutta Meeri on toiveikas. Joko elämän sitkeimmät sotkut ovat takana? Siitä kotiinpaluusta on jo neljätoista vuotta, mutta kuva ei katoa Meerin mielestä. Aamukahdelta Meeri oli lähibaarissa vietetyn illan jälkeen tukevassa humalassa. Rappuja noustessaan hän huomasi kotioven olevan auki. Pyjamapukeiset lapset seisoivat porrastasanteella. Ollin, 6, kädet olivat suojelevasti Oonan, 4, ympärillä. He nyyhkyttivät niin hiljaa, etteivät naapuritkaan ilmeisesti kuulleet, Meeri sanoo. Äiti vei lapset sisään ja peitteli sänkyihinsä. Vaikka olin humalassa, tajusin ettei touhussa ollut enää järki mukana. Seuraavana arkiaamuna Meeri käveli Ollin ja Oonan kanssa sosiaalityöntelijän luokse ja tunnusti, ettei enää pystynyt huolehtimaan lapsistaan. Samanlaista oli sattunut ennenkin. 8 Uudistuva lastensuojelu

9 Uudistuva lastensuojelu 9

10 REPORTAASI Vuosien ajan psykodraama oli Meerille tärkein tukipilari. Kun kaupunki lakkautti ryhmän, Meerin kuntoutuminen muuttui. Terapeutin mukaan Meerin myöhempi romahdus olisi voitu estää terapian jatkamisella. Yksi juoppo liukuhihnalla Meeri oli kapinallinen jo nuorena. Lukio jäi pikkukaupungissa kesken, kun 16-vuotias menotyttö muutti Helsinkiin isän firman edustusasuntoon. Päivät kuluivat kapakoissa. Kun Meeri yllättäen 18-vuotiaana tuli raskaaksi, hän lopetti juomisen. Ne olivat rankkoja vuosia. Parisuhde ei toiminut, alkoholia kului. Välillä meni hyvinkin. Toista lasta odottaessaan Meeri opiskeli graafisen alan ammattitutkinnon. Oonan synnyttyä Meeri lopetti suhteen. Isä tarjosi työpaikan firmastaan. Arki oli Meerille hankalaa. Hän paahtoi töissä niin pitkiä päiviä, että sai burn outin. Lapset päätyivät ensimmäisen kerran sijaisperheeseen, kun Oona oli alle vuoden. Makasin pari kuukautta kotona täydessä pimeydessä ja yritin koota itseni. Siitä alkoi Meerin ja lastensuojelun pitkä ja ailahteleva suhde. Parinkymmenen vuoden aikana kymmenet sosiaalialan ammattilaiset ovat analysoineet, raportoineet ja yrittäneet kammeta Meerin elämää uuteen suuntaan. Apua oli raskasta hakea, kun joka kerta piti kertoa tarina alusta asti. Tunsin olevani usein vaihtuville ja väsyneille työntekijöille vain yksi juoppo liukuhihnalla. Huolet eivät lopu Meeri on pudonnut pohjalle kaksi kertaa. Löydettyään lapsensa rappukäytävästä Meeri vei heidät sosiaaliviranomaisille. Minä nimenomaan annoin heidät huostaan, ei heitä väkisin otettu. Oona ja Olli päätyivät sijaisperheeseen eikä Meeri nähnyt heitä vuoteen. Nostin kädet ylös. Millään ei ollut väliä. Join aamusta iltaan. Toisinaan Meeri soitti lapsilleen, muttei kyennyt käymään. Myös välit siskoon ja vanhempiin etääntyivät. Meeri peitteli asioitaan. A-klinikasta tuli Meerille jokaviikkoinen pysähdyspaikka. Tapaamisiin piti skarpata, kunto selvitettiin puhallustestillä. Jostain Meerille kumpusi halu selvittää pää pysyvämmin. Kuusi viikkoa Tervalammen kuntoutuskeskuksessa auttoi. Oli ihmeellistä olla taas selvin päin. Aloin suunnitella ja unelmoida. Työpaikka löytyi päiväkodista. Meeri muutti uuden poikaystävänsä Timon kanssa yhteen. Vaikka lasten näkemisessä oli pitkä tauko, Meerin ensivisiitti sijaisperheeseen oli lämmin. Ei siinä ollut epäi- 10 Uudistuva lastensuojelu

11 Jos Meerillä olisi valta muuttaa järjestelmää, hän keskittäisi viranomaisten tiedot yhteen paikkaan ja lisäisi palveluihin talousneuvonnan. lystäkään, kuka lasten äiti oli. Lapset saivat vierailla äitinsä luona ja lopulta Meeri sai huoltajuuden takaisin. Oona, 6, ja Olli, 9, palasivat äidin luo vaatteet jätesäkkeihin sullottuina. Vuosia lapset pelkäsivät joutuvansa lähtemään uudelleen. En koskaan lopettanut juomista kokonaan. Lastensuojeluilmoituksia tuli useita. Koko perhe miehen varassa Yhdeksän vuotta sitten Meeri ja Timo alkoivat odottaa kolmatta lasta. Neuvolassa kysyttiin päihteidenkäytöstä. Ohitin kysymyksen, en vain jaksanut taas kertoa kaikkea. Raskausaika menikin hyvin. Palattuaan jo töihin Meeri alkoi väsyä ja jäi lopulta kolmeksi vuodeksi sairauslomalle. Se oli itsetuhoinen ja rankka kausi, joka vei Meerin monta kertaa Auroran psykiatriselle osastolle. Itsemurhayritykset eivät onneksi onnistuneet. Lääkäri totesi Meerin sairastavan kaksisuuntaista mielialahäiriötä, mutta lääkityksen kohdilleen saaminen kesti pitkään. Meidän perhe eli silloin täysin Timon varassa. Makasin päiväkausia sängyssä tai jynssäsin ilmastointiputkia siivousmanian vallassa. Meerin bussi kaartaa Laajasaloon. Perheen nelihuoneinen kerrostaloasunto tuntuu väljältä. Syksyllä 16-vuotias Oona aloitti lukion ja muutti opiskelijaasuntoon. Ollikin asuu omillaan ja käy autokorjaamossa töissä. Menneisyydestä on uskallettu puhua vasta hiljattain, ammattilaisten tuella. Lapset halusivat tietää, miksi annoin heidät pois ja onko alkoholi minulle heitä tärkeämpi. Silloin tällöin Oona ja Olli soittelevat edelleen äidilleen tarkistaakseen, onko hän selvin päin. Eikä hän aina olekaan. Kotona meillä ei ole alkoholia koskaan, mutta baarissa tulee käytyä. Meeri haluaa palata työelämään ja opiskelee oppisopimuksella merkonomiksi. Koulusihteerin työ vaikuttaa sopivalta, ihmisläheiseltä eikä liian stressaavalta. Kevätilta on jo hämärtynyt, kun tokaluokkalainen Taavi tulee pihalta koiran kanssa. Meeri laittaa lapselleen nuudeliannoksen mikroon. Timo katselee olohuoneessa telkkaria. Tänään elämä on mallillaan, vaikka rahapula on krooninen. Laskut päätyvät avaamattomina roskikseen, ja Meerin vanhemmat joutuvat vippaamaan ruokarahaa. Päivä kerrallaan mennään. Jos Meerillä olisi valta muuttaa järjestelmää, hän keskittäisi viranomaisten tiedot yhteen paikkaan. Sinne olisi helppo mennä, kun koko taustasi olisi tiedossa. Uutuutena Meeri lisäisi valikoimaan talousneuvonnan: miten päästä velkajärjestelyihin, miten saada arjen vähät rahat riittämään? Meeriä ei ole koskaan hävettänyt kertoa omasta tilanteestaan. Nykyään hän käy puhumassa sairaanhoitajille, opiskelijoille kaikille, joita tosielämän kokemus kiinnostaa. Puheenvuoro päättyy usein Meerin kirjoittamaan lauluun. Miksi pienen täytyy murheita kantaa, miksi polku usein kivinen on. JUURI NYT SOS-Lapsikylä kehittää uutta mallia perheiden auttamiseksi Meeri Tanner haluaa jakaa tarinansa, jotta häpeä ja pelko huostaanottojen ympärillä hälvenisi. Oli vapauttavaa lopultakin puhua lasten kanssa niistä kamalista muistoista. Meerin lasten nimet on vaihdettu. Uudistuva lastensuojelu 11

12 REPORTAASI PUHEENVUOROT He auttoivat Meeriä Kahdenkymmenen vuoden aikana Meeri Tanner on kohdannut kymmeniä lastensuojelun ja sosiaalityön ammattilaisia. Meeri haluaa nostaa esiin heistä kolme. Meeri katosi vuodeksi Carita Väyrynen, psykoterapeutti Terapia jäi täysin kesken Anne Ignatius, psykodraamaohjaaja Olen oppinut Meeriltä valtavasti Kirsi Marttinen, sosiaalityöntekijä Meeri haki alkoholiongelmaansa apua A-klinikalta, jossa olin psykiatrisena sairaanhoitajana. Hänen lapsensa oli juuri otettu huostaan, elämä kulki kriisistä toiseen. Välillä Meeri katosikin melkein vuodeksi, mutta hakeutui uudelleen hoitoon. Psykiatrisella päiväosastolla käyminen A-polin ohella voimaannutti Meeriä ja toi takaisin itsekunnioitusta. Puhuimme paljon siitä, että jos lapsista ei pysty huolehtimaan, huostaan antaminen on rakkauden teko. Helsinki lopetti A-klinikkasäätiön sopimuksen ja hoitosuhde päättyi, kun siirryin toiseen yksikköön töihin. Etunumi Sukunimi Työtehtävä Miten parantaisit systeemiä? Viestintä pitää avata. Nyt viranomaiset eivät saa jakaa tietoa yhteisestä asiakkaastaan. Myös ihmisten vaihtuvuus on valitettavaa. Saattaa olla, että joka kerta asiakkaalla on uusi sosiaalityöntekijä ja yhdellä hoitajalla sata asiakasta, mikä ei lisää luottamusta hoitosuhteessa. Perheet tarvitsevat matalan kynnyksen palveluja, kuten kotiapua, jotta äiti saa joskus omaa aikaa. Meeri Caritasta: Carita oli ensimmäinen ihminen, joka uskoi että voisin saada lapset takaisin. Itseluottamukseni oli maassa ja häpesin niin paljon, etten ollut itse edes ajatellut sitä mahdollisuutta. Toive lapsista sai minut taistelemaan. Meeri kävi useamman vuoden suljetussa naisten terapiaryhmässä, jota ohjasin A-klinikan asiakkaille. Meeri oli empaattinen ja hänellä on terve psyyke, mutta uupuessaan hän oli itsetuhoinen. Psykodraamassa Meerille alkoi tulla tervettä halua pitää itsestään huolta. Valitettavasti kaupunki lopetti ostopalvelusopimuksen. Meerin olisi ehdottomasti pitänyt jatkaa terapiaa. Miten parantaisit systeemiä? Neuvolassa perheitä pitäisi huomioida tarkemmin. Väsyneen äidin kaikkia tunteita tulisi kuunnella ja tarjota apua. Se ehkäisisi monia ongelmia. Myös viranomaisten välillä tulisi sallia terve tiedonkulku. Meeri Annesta: Psykodraama piti minut pinnalla. Vuosikausia torstai-illat olivat henkireikäni. Kun toiminta lakkasi, olisin halunnut jatkaa jossain ryhmässä, mutta yksityisellä se olisi maksanut maltaita. Carita oli ensimmäinen ihminen, joka uskoi, että voisin saada lapset takaisin. Tapasin Meerin, koska hänen perheestään oli tullut lastensuojeluilmoitus päihtymisen vuoksi. Jo ensitapaamisella vaikutuin Meerin avoimuudesta. Se, että hänen äitiyden kykyihinsä oli huostaanotonkin aikanakin uskottu, oli vahvistanut hänen luottamustaan viranomaisiin. Meerin ongelmat ovat olleet suuria, mutta silti hän pystyy vakavaan työskentelyyn itsensä kanssa. Vuosi sitten kannustin Meeriä kertomaan tarinaansa ammattilaisryhmille kokemusasiantuntijana. Nykyään hän itkettääkin päättäjiä ja päättää esityksensä omasta elämästään kertovaan lauluun. Miten parantaisit systeemiä? Perheiden ongelmiin pitää puuttua aiemmin. Uskon läheistapaamisiin ja dialogisiin menetelmiin: perheen omat verkostot kannattaa kutsua paikalle ja laatia yhteisiä suunnitelmia, joita myös seurataan. En ole varma täyden avoimuuden hyödyistä. Jos on kerran juoppo tai masentunut, pitääkö kaikkien voida lukea se vuosienkin kuluttua vai leimaako se turhaan? Meeri Kirsistä: Vaikka olen välillä herännyt putkasta ja sairaalasta, ja lastensuojeluilmoituksia on tehty paljon, Kirsi on silti nähnyt meidän perheen rakkauden ja luottanut minuun. Hänenkaltaistaan ihmistä kaipasin elämääni kauan. 12 Uudistuva lastensuojelu

13 Järjetön systeemi korjattava! Perheiden pitää saada apua heti, kun arki käy liian raskaaksi, vaatii SOS-Lapsikylän kehittämispäällikkö Kati Palsanen. Hän laatii lastensuojelun uutta mallia, jotta perheet eivät enää jää ongelmineen yksin. Kati ja SOS-Lapsikylä toivovat, että uusi malli tulee pikkuhiljaa käyttöön koko maassa. Mikä nykyisessä perhetuessa mättää? Vaikka mikä! Nyt moni perhe uupuu, mutta apua on vaikea saada. Kun tilanne ajautuu tarpeeksi pahaksi, lastensuojelun iso pyörä lähtee pyörimään ja kallis huostaanottokoneisto käynnistyy. Helsingissä jo joka kymmenes lapsi on lastensuojelun asiakas. Perheiden tilanne kurjistuu ja huostaanotot yleistyvät koko maassa. Mistä järjestelmän ongelmat sitten johtuvat? Viimeiset 20 vuotta lapsiperheiden tukijärjestelmä on kasvanut vinoon. Kunnat toteuttavat lakeja, ja yhteiskunnassa on yli 350 ylhäältä ohjattua palveluprosessia, joiden jokaisen päässä on ihminen. On ihan tavallista, että yhdellä perheellä on kuusi, jopa yhdeksän erilaista sosiaalipalvelua. Silti yhdelläkään ammattilaisella ei ole perheen tilanteesta kokonaiskuvaa. SOS-Lapsikylä tunnetaan Suomessa lähinnä huostaan otettujen lasten perhehoidosta. Oletteko nyt tekemässä jotain ihan uutta ja erilaista? Kyllä. Neljä vuotta sitten SOS-Lapsikylä otti harppauksen avohuollon ja varhaisen auttamisen suuntaan. Koska olemme voittoa tavoittelematon järjestö, voimme kehittää ihan uudenlaista avausta koko yhteiskunnalle. Mallimme valmistuu vuoden 2016 lopussa. Kerro meille mikä tulee muuttumaan! Perheiden apu rakentuu joustavista palveluista: peruspalvelut ja tarvittava erityisosaaminen yhdistyvät samaan pakettiin. Lisäksi perheiden tueksi tulee uudenlaisia matalan kynnyksen toimintoja, jotka ehkäisevät ongelmien syntymistä. Lastensuojelun konkariasiakas Meeri Tanner (s. 8) kaipaa yhden oven palvelua, josta perheet saisivat kaiken avun samasta paikasta. Miltä se sinusta kuulostaa? Hyvältä! Perheiden ei pitäisi joutua kulkemaan virastosta toiseen, vaan palveluiden on muotouduttava perheiden tarpeisiin. Avun ja tuen tarkoitus on vahvistaa ihmistä, sen anominen ei saisi viedä viimeisiä voimia. Uudistuva lastensuojelu 13

14 14 Uudistuva lastensuojelu

15 Teksti Elina Pitkäranta Kuvat Jouni Kerppola NIKKAROINTIA JA RÄÄTÄLÖINTIÄ PUNKAHARJULLA Katujen varrella punatiilisiä omakotitaloja lumikinosten keskellä tältä näyttää Suomen toiseksi vanhin SOS-lapsikylä Punkaharjulla helmikuisena talvipäivänä. Jos ei tietäisi, että nyt ollaan lapsikylän alueella, ei taloja erottaisi mistä tahansa levollisesta omakotialueesta. Punkaharju on hurmannut matkailijat maisemillaan jo vuosisatojen ajan. Vuodesta 1972 lähtien sijoitetut lapset ovat saaneet nauttia näistä kauniista maisemista ja rauhaisasta kasvuympäristöstä SOS-lapsikylässä, joka sijaitsee Puruveden rannalla, noin 35 kilometrin päässä Savonlinnan keskustasta. Vesi ja luonto ovat siellä läsnä samalla tavoin kuin useimmissa Suomen lapsikylissä. Koulut ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet sijaitsevat lähellä. Lapset käyvät ahkerasti mm. ratsastamassa, pelaamassa sählyä, soittamassa pianoa ja kylän omassa bändikerhossa. Lapsikylässä on myös oma puutyökerho, jossa lapset askartelevat ohjaajan opastuksella kaikkea voiveitsistä, leikkuulaudoista ja muumeista aina tuulimyllyyn ja mäkiautoon. Sijaisperheiden valmennukseen panostetaan Kylässä asuu tällä hetkellä 34 sijoitettua lasta kahdeksassa kodissa. Viimeisten vuosien aikana kylässä on haluttu uudistaa toimintaa ja uudistushenkeä on löytynyt. On avattu uusimuotoisia ja perheitä varhaisemmassa vaiheessa tukevia palveluja ja nyt on käynnistetty toimeksiantosuhteista sijaisperhetoimintaa, lapsikylän johtaja Jouni Kerppola sanoo. Kylä tarjoaa perinteisen sijaishuollon rinnalla erilaisia avohuollon palveluja, kuten perhetyötä ja -kuntoutusta. Koko ajan etsitään myös kylän ulkopuolelta mahdollisuuksia laajentaa toimintaa. Sijaisvanhempien rekrytointi ja valmennus on voimakkaasti kasvava toimintasuunta lähivuosina. Järjestämme tänä keväänä sijaisvanhempien PRIDE-valmennuksen, jota tällä seudulla ei ole vuosiin järjestetty, Kerppola jatkaa. Punkaharjun SOS-lapsikylä laajeni kyläalueen ulkopuolelle, kun Heinävedelle avattiin kylän alaisuuteen kuuluva perhekoti. Savonlinnaan on puolestaan perustettu perhekuntoutuksen yksikkö. Lapsikylästä löytyy niin ikään perhekuntoutukselle hyvät tilat ja osaava henkilökunta. Perhetyötä tehdään tarjoamalla apua myös perheen omaan kotiin. Avohuollon palveluita räätälöidään tarpeen mukaan Avohuollon tukiviikonloput lapsikylässä ovat myös hyvin suosittuja. Noin 30 lasta käy joka kuukausi viettämässä viikonloppua kylässä, jotta heidän omat vanhempansa tai sijaisvanhempansa saavat hengähdyshetken. Monilla lapsilla on erityistarpeita. Punkaharjulla vahvuutena on ollut avohuollon palvelujen räätälöinti yhteistyössä kunnan kanssa. Monesti uudet avohuollon palvelut syntyvät juuri kyselyiden pohjalta, lapsikylän apulaisjohtaja Tarja Merilehti kertoo. Avohuollon kapasiteettia onkin viime vuosina kasvatettu, sillä palvelujen kysyntä jatkuu vilkkaana. Lapsikylän työntekijätkin ovat kokeneet avohuollon työn mukavana vaihteluna perinteiseen arkeen. Lapsikylässä on myös avattu viime kesänä viidelle itsenäistymisikäiselle nuorelle Suvi-koti, jossa kylästä aikuisuuteen siirtyvät nuoret pääsevät turvallisesti harjoittelemaan arjen taitoja ja vastuun ottamista omasta elämästään. Uudistuva lastensuojelu 15

16 Leinojen sijaisperhe nauttii tavallisesta arjesta Viime vuonna Leinojen sijaisperhe päätti muuttaa omasta kodistaan Parikkalasta Punkaharjun SOS-lapsikylään kylän tarjoaman tuen ja yhteisöllisyyden houkuttelemina. Parikkalassa oli välillä melko yksinäistä eikä vertaistukea juurikaan saanut. Tärkeää on myös, että lapsilla on kavereita ja tekemistä, Kalevi Leino listaa lapsikylän hyviä puolia. Heidän perheessään asuu viisi vuotiasta sijoitettua lasta. Tykkäämme tavallisesta lapsiperheen arjesta. Sijaisvanhemmuushan on ennen kaikkea elämäntapa. Se takaa rikkaan ja vaihtelevan elämän ja valtavan määrän ihmissuhteita. Meillä ei ole ikinä tylsää, Soili Leino jatkaa nauraen. Meillä ei ole ikinä tylsää. SOS-LAPSIKYLÄ KUNNAN KUMPPANINA Saara Pesonen, Perusturvajohtaja, Savonlinnan kaupunki SOS-Lapsikylä on tunnettu ja vahva, valtakunnallisesti merkittävä toimija lastensuojelun alati muuttuvassa toimintakentässä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lastensuojelu on ollut muutoksessa ja viime aikojen uutisoinnin perusteella näyttäisi siltä, että muutoksia on tulossa vastakin. Lastensuojelun toimintaperiaatteisiin ja prosesseihin haetaan läpinäkyvyyttä. Viranomaisten ja toimijoiden välinen yhteistyö halutaan entistä selkeämmäksi. SOS-Lapsikylä on pitkäaikaisimpia toimijoita alalla. Joku, mikä pysyy, tuntuukin tässä ajassa turvalliselta ja va- kaalta. Sellaisena toimijana minä koen SOS-Lapsikylän myös muutosten myllerryksessä. SOS-Lapsikylä on kehittänyt palvelujaan ja tuotettaan määrätietoisesti. Tänä päivänä repertuaarissa näkyvät - niin kuin pitääkin - avohuollon ja varhaisen tuen merkitys jo lain hengen mukaisesti. Punkaharjun SOS-lapsikylä on haastanut Savonlinnan kaupungin ja sitä ympäröivät kunnat mukaan palvelujen kehittämiseen ja halunnut vastata nimenomaan tämän ajan haasteisiin. Vuoropuhelu on vaivatonta ja tavoitteet monella tapaa yhtenevät. SOS-Lapsikylä on toimijana joustava ja ratkaisuja etsivä sekä räätälöivä. Hyvinkin haasteellisiin ja hankaliin tilanteisiin olemme löytäneet hyviä, lapsiperheitä tukevia avohuollonkin ratkaisuja Punkaharjun SOS-lapsikylän avulla. Yksikkö on kehittänyt ansiokkaasti myös jälkihuoltonuorten itsenäistymisen tukea mm. asumisen ratkaisuilla. Odotamme edelleen Lapsikylältä asiakaslähtöistä ja aikaansa seuraavaa lastensuojelun kumppanuutta. Yksin kunnat eivät lastensuojelun haasteista selviä ja toimijoiden hyvä yhteistyö on kaiken toiminnan ehdoton edellytys. 16 Uudistuva lastensuojelu

17 Jos tämä johtaa siihen, että lapsia ja perheitä voidaan auttaa aikaisemmin - ennen vaikeuksien kärjistymistä - olemme hyvällä tiellä. UUTTA VIRTAA LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUUN! Aulikki Kananoja, ylisosiaalineuvos Minulla oli mahdollisuus toimia tänä vuonna Kuntaliiton, Lastensuojelun Keskusliiton ja Huoltaja-säätiön vuosittain jakaman Kunnallinen lastensuojeluteko -palkinnon valitsijana yhdessä lastensuojelun asiakkaista valitun raadin kanssa. Kun aika ajoin olen tuskastunut lastensuojelun muutosten hitauteen, antoi perehtyminen palkintoehdokkaisiin hyvän tilaisuuden tarkistaa omia käsityksiään. Kunnallinen lastensuojelu ei todellakaan elä pysähtyneessä tilassa, vaikka virran vauhti eri kunnissa onkin kovin erilainen. Yhteensä 25 palkintoehdokkaasta palkinnon toteuttajatahot olivat valinneet kahdeksan finalistia valintaraadin käsittelyyn. Taustatiedoksi on syytä todeta, että koska kysymyksessä on kunnallinen lastensuojeluteko eivät yksityisten tahojen ehdokkaat päässeet loppukilpailuun. Yleisenä huomiona voi todeta, että puheet ehkäisevän työn ja varhaisen tuen tärkeydestä alkavat muuttua teoiksi. Miltei kaikkien finalistien toiminnassa oli matalaan kynnykseen ja varhaiseen tukeen liittyvä sisältö. Perhetyö näyttää tämän perusteella vakiinnuttavan asemaansa joko itsenäisenä toimintana taikka liittyen äitiys- ja lastenneuvoloiden tai muiden kunnallisten palvelujen osaksi. Pääpalkinnon voitti Raisio ennakkoluulottomalla toimintamallillaan. Perheiden ja lasten yhteydenottokynnys on tehty todella matalaksi ja ennakkoluulottomasti kirjastoon kytkeytyen. Perhevalmentajan voi lainata kirjaston kautta painamalla Pyydä apua -nappia. Yhteydenotto luvataan jo seuraavana päivänä ja se myös toteutuu. Palvelun kieli on mahdollisimman tavallinen ja asiakkaille ymmärrettävä. Toimintamalliin sisältyy monia muitakin mielenkiintoisia käytäntöjä: perhetyön jalkautumista neuvoloihin, varhaiskasvatukseen, kouluihin ja muihinkin kunnallisiin palveluihin. Erityisnuorisotyöntekijä on osa kokonaisuutta. Viime vuonna käyttöön otettu toimintamalli osoittaa, että yhteydenotot toki lisääntyvät, mutta samalla pystytään ehkäisemään ongelmien vaikeutumista. Kunniamainintoja saivat Kaarina, Kalajoki ja Porvoo. Kaarinan Olkkari on matalan kynnyksen paikka, johon hakeutuessaan asukas on aina oikeassa paikassa. Kalajoki panostaa perhetyöhön, mutta erityisesti huostaanoton tai sijaishuollon päättymisvaiheen työskentelyyn vaihe, joka on yleisessä keskustelussa jäänyt vähälle huomiolle. Porvoo on usean vuoden ajan systemaattisesti kehittänyt varhaisen tuen erilaisia muotoja, mm. perhetyötä, seurannut toiminnan vaikutuksia ja onnistunut vähentämään tilanteiden kärjistymistä huostaanoton tarpeiksi, vaikka toki niitäkin tarvitaan. Kaikissa finalistien toimintamalleissa oli uudistuminen lähtenyt käyntiin kuntien, niiden ammattilaisten ja asiakkaiden tarpeista - ei ulkopuolelta tulleista ohjeista. Juuri näin syntyy vahva motivaatio toiminnan parantamiseen ja paikallisten toimijoiden kekseliäisyyden hyödyntämiseen. Asiakkaiden ääntä oli kuultu ja kuunneltu. Näyttää siltä, että suomalainen lasten ja perheiden palvelu, lastensuojelu mukaan lukien, on vahvassa muutosprosessissa. Jos tämä johtaa siihen, että lapsia ja perheitä voidaan auttaa aikaisemmin - ennen vaikeuksien kärjistymistä - olemme hyvällä tiellä. Toisaalta kokemuksesta tiedämme, että myös huostaanottoja ja sijaishuoltoa tarvitaan aina eikä varhainen tuki uhkaa sijaishuoltoa. Päinvastoin, parhaimmillaan sijaishuollon tarve tulee näkyviin aikaisemmin ja ratkaisut ovat kestävämpiä. Toivottavasti näin edeten saamme mahdollisuuden tehdä entistä yksilöllisempiä, lasten kokemuksiin ja elämäntilanteisiin räätälöityjä ratkaisuja. Ja voimme antaa aidosti tilaa lasten ja kasvattajien - biologisten vanhempien ja sijaiskasvattajien - omalle äänelle. Uudistuva lastensuojelu 17

18 HYVÄ TUKI itsenäistymisvaiheessa auttaa pärjäämään sijaishuollon jälkeen MEILLÄ TUTKITAAN SOS-Lapsikylän teettämän tutkimuksen mukaan itsenäistymisvaiheessa saadulla tuella on valtava merkitys siihen, miten sijaishuollosta itsenäistyvät nuoret pärjäävät elämässään myöhemmin. Tutkija Teemu Vauhkosen tekemässä tutkimuksessa vertailtiin SOS-lapsikylistä ja muista sijaishuoltopaikoista itsenäistyneiden nuorten hyvinvointia. Tutkimuksen mukaan SOS-lapsikylistä itsenäistyneet nuoret pärjäävät elämässään monilta osin paremmin kuin muista sijaishuoltopaikoista itsenäistyneet nuoret. Heillä on paremmat suhteet sijaishuoltopaikan työntekijöihin, he kokevat saaneensa enemmän apua itsenäistymiseen, heillä on paremmat arjen hallinnan valmiudet ja raha-asioiden hoito sujuu heiltä verrokkiryhmää paremmin. Osaltaan tätä selittää se, että SOS-lapsikylistä itsenäistyneet nuoret olivat olleet sijaishuollossa pidempään ja olivat haastatteluhetkellä verrokkiryhmää vanhempia. Sijaishuollosta itsenäistyvät nuoret tarvitsevat vahvaa tukea Vauhkosen tekemän tutkimuksen mukaan SOS-lapsikylistä itsenäistyneet nuoret olivat verrokkeja paremmin valmistautuneita itsenäiseen elämään. Näin oli niin ruoan valmistuksen, kaupassa käynnin, rahan käytön, henkilökohtaisen puhtauden, ruokavalion, painonhallinnan kuin ystävystymisen ja ihmissuhteiden ylläpidonkin osalta. Erityisen merkittävä oli ero rahankäytössä. Kun SOS-lapsikylistä itsenäistyneistä nuorista 83 prosenttia koki rahan käyttöä koskevat valmiutensa itsenäistyessään oikein hyviksi, muunlaisista sijoituspaikoista itsenäistyneistä ainoastaan 31 prosenttia koki samoin. SOS-lapsikylistä itsenäistyneet nuoret kykenivät myös maksamaan laskunsa useammin ajallaan kuin muunlaisista sijaishuoltopaikoista itsenäistyneet. SOS-lapsikylissä on jo vuosikymmenten ajan panostettu merkittävästi nuorten tukemiseen itsenäistymisvaiheessa, sillä käytännön työssä on huomattu, miten suuri vaikutus tällä on nuoren pärjäämiseen myöhemmin elämässään. Kun jälkihuolto 21-vuotiaana päättyy, SOS-Lapsikylä on tämän jälkeen tukenut omarahoitteisesti nuoria mm. asumisessa ja opiskeluissa aina 25 ikävuoteen saakka. Se on verrattavissa siihen tukeen ja apuun, jota nuoret tavallisesti perheiltään saavat, SOS-Lapsikylän lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer sanoo. SOS-lapsikylistä itsenäistyneet nuoret työllistyvät hyvin SOS-lapsikylistä itsenäistyneet nuoret olivat myös muunlaisista sijoituspaikoista itsenäistyneitä nuoria tyytyväisempiä saamiinsa tietoihin koskien asumista, koulutusta, työharjoittelua, työtä, terveyttä ja taloudellista tukea. Huomionarvoista on, että SOS-lapsikylistä itsenäistyneillä nuorilla oli muunlaisista sijaishuoltopaikoista itsenäistyneihin nähden kolminkertainen todennäköisyys työllistyä. Sen sijaan itseään ja tunne-elämän kehitystä koskeviin tietoihin oltiin tyytyväisempiä muunlaisista sijoituspaikoista kuin SOS-lapsikylästä itsenäistyneiden nuorten keskuudessa. Muunlaisista sijaishuoltopaikoista itsenäistyneet nuoret olivat myös saaneet itsenäistymisvaiheessa SOS-lapsikyliin sijoitettuja nuoria enemmän tukea vanhemmiltaan ja suvultaan. Lyhyemmästä sijaishuollossa vietetystä ajasta johtuen heidän suhteensa omiin vanhempiin oli säilynyt läheisempänä. On hyvin tiedossa, että huonosti hoidettu jälkihuolto saattaa vesittää koko aiemman sijaishuollon aikana saavutetut tulokset. Siksi on erityisen tärkeää antaa nuorille vahvaa tukea itsenäisen elämän alkutaipaleella, Koisti-Auer sanoo. vektorilapset: Thinkstock/syntika 18 Uudistuva lastensuojelu

19 Teksti ja kuva Johanna Frondelius Lapsikylässä sain mahdollisuuden hyvään tulevaisuuteen 19-vuotias Linda Santonen on Kaarinan SOS-lapsikylän ensimmäinen ylioppilas. Oman elämäntien löytäminen vie Lindan uuden äärelle, vaikka hän onkin yhdentoista lapsikylässä vietetyn vuoden aikana saanut hyvät eväät elämään. KUKA? LINDA SANTO- NEN Elämä on kasvamista ja oppimista 8-vuotiaana vuonna 2003 perustettuun Kaarinan SOS-lapsikylään muuttanut Linda kokee, että lapsikylässä kannustettiin aina. Oli kyse sitten opiskelusta tai mistä tahansa muusta asiasta. Lapsikylässä rohkaistiin itsenäiseen haluun yrittää. Opiskeluunkin olisi saanut tukea, mutta siihen minä en tarvinnut apua. Lindan elämä ei aina ole ollut helppoa ja kuten monien muidenkin sijoitettujen lasten, myös hänen on täytynyt miettiä varhaislapsuuttaan. Lapsikyläaika antoi minulle mahdollisuuden hyvään lapsuuteen. Murrosiässä piti käsitellä menneisyys uudelleen, mutta onneksi sain lapsikylästä hyvää tukea siihen. Nyt olen valmis elämään omillani, vaikka onhan elämä vieläkin kasvamista ja oppimista, elämässä sattuu aina kaikenlaista, Linda pohtii. Unelmana papin työ Tällä hetkellä Linda opiskelee maanmittausalaa ammattikoulussa Helsingissä. Hänen unelma-ammattinsa on kuitenkin pappi. Sen hän on jo lapsesta asti tiennyt. Hain opiskelemaan teologiaa, mutta en päässytkään ensimmäisellä yrittämällä sisään, joten ajattelin mennä viettämään välivuotta ammattikouluun ja opiskelemaan maanmittausalaa. Tykkään kyllä opiskella sitäkin. Täytyy katsoa sitten myöhemmin, mitä teen jos pääsen opiskelemaan teologiaa. Pappina työskentely on haaveeni, mutta mielessä on myös armeijan käyminen tai sitten jotain ihan muuta, mitä nyt eteen tulee. Kaikki ovet ovat avoinna tulevaisuuteen, Linda juttelee iloisesti. Itsestään täytyy ottaa vastuuta Nyt itsenäisen elämän alussa Linda on miettinyt lähtökohtiaan. Arvostan sitä, että pääsin asumaan SOS-lapsikylään. Ilman sijoitusta minun tuskin olisi ollut mahdollista käydä lukiota. Pääsin hyvään elämään kiinni ja sitä mahdollisuutta minulla ei olisi ollut, jos minua ei olisi sijoitettu. Minulle on opetettu, että täytyy osata ottaa vastuuta itsestään sekä arvostaa asioita ja sitä apua, mitä olen saanut, Linda sanoo. Uudistuva lastensuojelu 19

20 Teksti Pirkko Soininen Kuva Elina Pitkäranta Tuija Brax ammentaa isoäitiensä perinnöstä Tuija Brax Syntyi Helsingin Kätilöopistolla. Vietti lapsuutensa Pirkkalassa. Perheeseen kuuluu aviomies Antti Brax sekä pojat Aarni ja Arttu. Koulutus oikeustieteen kandidaatti. Työskennellyt mm. kansanedustajana ja oikeusministerinä, toimii tällä hetkellä Sydänliiton pääsihteerinä. Toiminut eri kansalaisjärjestöjen luottamustoimissa, mm. Suomen Ihmisoikeusliitossa, Suomen Liikunta ja Urheilu ry:ssä sekä Suomen Koripalloliitossa. Vapaa-aika kuluu lasten harrastusten, elokuvien, kirjojen, vaelluksen ja purjehduksen parissa. SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu kansanedustaja Tuija Brax. Brax aloitti kautensa tämän vuoden alussa, jolloin myös SOS-Lapsikylä ry:n palvelutoiminta siirtyi SOS-lapsikyläsäätiölle. Brax tuntee aiemman kokemuksensa myötä hyvin lastensuojelua ja säätiöiden toimintaa sekä meneillään olevaa SOTEuudistusta. Olin hyvin iloinen, kun minua pyydettiin tähän tehtävään. Toinen isoäideistäni oli niin sanottu huutolaislapsi, mikä saattaa olla yksi perussyy siihen, että lastensuojelu on aina ollut yksi mielenkiintoni kohde. Toinen isoäitini taas oli aktiivinen SOS-Lapsikylän tukija, joten siltäkin osin tuntui kuin jokin ympyrä olisi sulkeutunut, toteaa itsekin kahden lapsen äiti Tuija Brax. Uuden puheenjohtajan mukaan SOS- Lapsikylällä on monta tärkeää roolia, joista tunnetuin on kotimainen lapsikylätoiminta, jossa sijoitetuille lapsille annetaan turvallinen kasvuympäristö ja jossa sekä lapset että tärkeää työtä tekevät lapsikylävanhemmat saavat tukea toisista kylän vanhemmista sekä laajemmin organisaatiostamme. Olemme myös kansainvälinen toimija niin lastensuojelun edistäjänä kuin kehitysyhteistyössä ja kummilapsitoiminnassa. Vielä on syytä erikseen mainita se, että panostamme poikkeuksellisen paljon siihen, että sijoitettu nuori palaa takaisin alkuperäiseen kotiinsa, jos arki palaa raiteilleen ja lapsen kasvu on turvattu. Niin ikään olemme nuoren tukena hänen itsenäistymisvaiheessaan tavallista suuremmin panoksin. Viimeiset neljä vuotta Brax on johtanut eduskunnan tarkastusvaliokuntaa, joka teki lähes vuoden kestäneen suurtarkastuksen koskien lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisytoimia. Tarkastusvaliokunta teetti kattavan tutkimuksen ja kuuli lähemmäs sataa asiantuntijaa. Tarkastushavainnot olivat toisaalta surullisia muun muassa siksi, että meillä on merkittäviä ryhmiä lapsia, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Etenkin mielenterveys- ja päihdeongelmaisessa ympäristössä kasvavien tai muutenkin rikkinäisissä olosuhteissa elävien lasten riskit päätyä koulutuksen ja työn ulkopuolelle ovat muihin Pohjoismaihin verrattuna aivan liian suuria. Lohdullista sen sijaan oli se, että suurin osa lapsistamme voi paremmin kuin koskaan ennen. Tarkastuksessa kävi ilmi, että sillä rahalla, jonka yhteiskunta käyttää kokonaisuudessaan syrjäytymisen ehkäisyyn ja syrjäytyneiden tukemiseen voitaisiin aivan hyvin saavuttaa nykyistä huomattavasti parempia tuloksia, jos tuki annettaisiin ajoissa ja riittävän konkreettisesti lapsen arjessa ollen. Imatralla siirrettiin avun painopiste aivan varhaislapsuuteen ja koko nuoren perheen tukemiseen ja hyvin nopeasti saatiin huostaanotot vähenemään. SOSlapsikylien filosofiassa ja arjessa on hyvin paljon niitä samoja piirteitä kuin mitkä tarkastusvaliokunta havaitsi tärkeiksi. Apua on annettava ajoissa ja arjessa, yhteisöllisesti ja osaavasti, Brax toteaa. 20 Uudistuva lastensuojelu

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay Kuva: Thinkstock / Ryan McVay SOS-LAPSIKYLÄN 1 VUOSI 2014 Toiminnanjohtajan katsaus Lastensuojelussa yhä tärkeämpää on, että nykyiset resurssit kohdennetaan aiempaa järkevämmin, ongelmia ennaltaehkäisevällä

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin KOSKINIITTY Perhekuntoutus Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin Tillikatu 8, 33710 Tampere Puh. 050 350 3845 Fax 03 316 0631 yritys.soon.fi/kumpuniitty Koskiniitty avaa perheelle

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Taloudellinen ja sosiaalinen vauraus Taloudellinen vauraus:

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Esityksen

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ Rakastava koti jokaiselle lapselle 2 SOS-LAPSIKYLÄ Arvokas perintö 3 SOS-Lapsikylän visiona on, että jokainen lapsi voisi kasvaa rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Lapsella

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 Kommenttipuheenvuoro Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 "sote-uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille pääsee... Vaiko jostain muustakin? Sosiaalihuolto

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA

SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA Johanna Juvonen, Oppimis- ja ohjauskeskus Mikael, Mikkeli SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA Taustaa: Vuoden 2010 aikana oli huostassa 10 003 lasta 3 432

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö

15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö 15.1.2014 Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö Olen nuori ja koulutettu ihminen. Jäin työttömäksi joku aika sitten ja menin työkkäriin. Työntekijä ojensi minulle

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot