Toivottomuutta kannattaa torjua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toivottomuutta kannattaa torjua"

Transkriptio

1 2/2006 SININAUHALIITON TIEDOTUSLEHTI Perhetyön koordinaattori Asta Juntunen: Me aikuiset olemme vastuussa Keravan Suojakotiyhdistyksen vt. toiminnanjohtaja Jari Savola: Päihteidenkäyttäjilläkin on oikeus omaan kotiin Toivottomuutta kannattaa torjua

2 Taistelua ihmisten arjessa ja julkisissa rakenteissa jäsenjärjestöjä palvellen Sininauhaliitto haluaa hyödyntää 70-vuotisjuhlavuotensa mahdollisimman hyvin ja taistella päihde-ehtoista syrjäytymistä ja köyhyyttä vastaan. Haluamme palvella heitä, jotka ovat kiinnostuneita syrjäytetyn ihmisryhmän oikeuksista, ihmisarvosta ja auttamisesta. Haluamme olla myös tulevaisuudessa toivon tuojien valtakunnallinen keskusliitto, jonka työn yhtenä kärkenä on kohdistaa tuki suoraan jäsenyhteisöille. Toisena kärkenä on taistella aktiivisesti julkisissa rakenteissa päihde-ehtoista syrjäytymistä ja köyhyyttä vastaan. Sininauhaliitto on saanut kuulla jäsenjärjestöiltään ainutlaatuisia kokemuksia kansalaisjärjestölähtöisen päihdetyön hiljaisesta todellisuudesta siitä, mitä kova tilastollinen tiedonkeruu ei ole kyennyt esittämään. Liitto on sukkuloinut akateemisen tutkimuksellisen tiedon ja jäsenjärjestöjensä kokemuksellisen tiedon välimaastossa. Tulevaisuuden haasteena on kehittää tutkimuksellisesti sellaisia tiedonkeruun välineitä, joilla hiljainen tieto kansalaisjärjestölähtöisestä päihdetyöstä saadaan nykyistä järjestelmällisemmin kerättyä. Valtakunnallisen kansalaisliikkeen saaminen mukaan taisteluun syrjäyttämistä vastaan on haasteellista. Ketä juoppo jaksaa kiinnostaa? Monitieteellinen ja kokemuksellinen asiatieto päihderiippuvuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä kertoo moniulotteisesta ongelmavyyhdistä. Silti keskivertosuomalainen ei lämpene kohtaamaan päihdeongelman todellisuutta. Kyseessä on asennekierre. Sen katkaiseminen tarkoittaisi yhteiskunnassa toimivien sektoreiden, julkisten ja yksityisten yhteisöjen sekä yksilöiden laajaa sosiaalisen vastuun kantamista. Käytännössä vastuun kantaminen tarkoittaisi päihteiden tarjoamisen vähentämistä, hintojen korottamista, aktiivisempaa puuttumista toisen ihmisen liialliseen päihteiden käyttöön ja oman käytön vaikutusten tarkempaa arviointia. Tämä kaikki sotii nykyajan yksilökeskeistä, hetkellisen nautinnon maksimointiin tähtäävää ja olen itse omien asioitteni herra -ajattelua vastaan. Kannattaa pysähtyä pohtimaan arjen kovien ratkaisujen taustalta paljastuvia arvoja ja niiden taustalla olevaa ihmiskäsitystä. Nimittäin tulostavoitteellisen ajattelun maksimoinnin ja kaikkivaltiuden ohella voidaan antaa tilaa ihmislähtöisyydelle. Maksimaalinen tulostavoittelu lienee haettu Suomeen Yhdysvalloista. Yhdysvalloissa monien menestyvien ihmisten asenne syrjäytyneitä kohtaan kannattaisi myös lanseerata Suomeen, koska se kuuluu oleellisena osana menestymispakettiin. Siellä monen menestyjän ihmiskäsitykseen kuuluu vähäosaisten tukeminen: he lahjoittavat tuloistaan osan niille järjestöille, jotka tekevät tärkeää kansalaistyötä syrjäytymisen ja köyhyyden vastaisessa taistelussa. Tällä tuella mahdollistetaan merkittävästi vertaistuellista ja vapaaehtoista kansalaisjärjestötoimintaa. Milloin Suomessa ollaan valmiita laajaalaiseen sosiaalisen vastuun kantamiseen ilman lakia tai pakotetta? KUVA: ILKKA PARTANEN Aarne Kiviniemi, toiminnanjohtaja Mikä on Sininauhaliitto? Sininauhaliitto on valtakunnallinen, kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto. Liiton perustehtävänä on edistää kristilliseen ihmiskäsitykseen perustuvan ehkäisevän päihdetyön, päihdehaittojen ja syrjäytymisen vähentämisen, toipumistyön sekä kokonaisvaltaisen terveyden edistämisen yleisiä toimintaedellytyksiä. Perustehtävänsä toteuttamiseksi Sininauhaliitto palvelee diakonisel- ta arvopohjalta jäseniään, kristillisiä yhteisöjä, kirkkoja ja seurakuntia. Lisäksi liitto tekee yhteistyötä yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Ensisijaisena tarkoituksena on edistää mahdollisimman monipuolisesti jäsenyhteisöjen toimintaedellytyksiä mainituilla toiminta-alueilla. Sininauhaliiton 98 jäsenjärjestöä ovat itsenäisiä ja vain osa niistä toimii Sininauha-nimisinä. Ne ovat liiton kautta verkottuneet keskenään. Näin niiden monimuotoinen osaaminen on yhteisessä käytössä. Toimintaa ohjaavat arvot Sininauhaliiton toiminta-ajatus nousee kristillisestä rakkaudesta ja ihmiskäsityksestä. Toimintaa ohjaavat arvot ovat diakonisuus, jäsenyhteisötyytyväisyys, avoimuus, vastuullisuus ja vaikuttavuus. Liiton toimitalo, Sininauhatalo, sijaitsee Helsingissä Krämertintiellä. 2 2

3 Suomessa syrjäytyneisyyteen liittyvät usein erilaiset riippuvuudet ja päihteet. Päihteet voivat olla syy tai seuraus, mutta ne kytkeytyvät tavalla tai toisella moniin vaikeisiin suomalaisiin ihmiskohtaloihin. Puhuttaessa syrjäytymisestä ja puhuttaessa päihdeongelmasta puhutaan köyhyydestä ja toivottomuudesta. Ongelmat liittyvät toisiinsa ja kasautuvat. Vielä parikymmentä vuotta sitten syrjäytyminen kosketti etupäässä miehiä. Syrjäytyneet päihdeongelmaiset voitiin rajata omaksi ryhmäkseen. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut. Naisten päihteidenkäytön lisääntyminen on muuttanut syrjäytymisen luonnetta ja laajentanut päihdeongelman sosiaalisia vaikutuksia perheisiin ja lapsiin. Suomessa vallitsee tilanne, jossa syrjäytymisen ongelmat koskettavat yhä useampia. Syrjäytyminen tai sen uhka ei kosketa marginaaliin jääviä puliukkoja, vaan valitettavalla tavalla kasvavaa ja sosiaalisesti monipuolistuvaa ihmisryhmää. Syrjäytyneisyy- Syrjäytyminen ja päihdeongelmat kietoutuvat yhteen Suomessa on syrjäytyneitä ihmisiä, joiden on vaikea nähdä toivoa elämässään ja liittyä normaaliin yhteiskuntaan. Heidän koulunkäyntinsä keskeytyy, ja heidän on vaikea työllistyä. Heidän asumisensa on epävarmaa, perhesuhteet vaikeat ja terveys äärirajoilla. Heidän menneisyytensä on hurja, nykyisyytensä vaikeasti hallittava ja tulevaisuus pelottavasti avoin. Ongelmat kasautuvat destä on salakavalasti tullut osa suomalaista yhteiskuntaa. Miltä elämä ja toivo näyttävät Kuva: Marja Junnila Syrjäytyneet pysyvät syrjässä, koska he eivät nouse vaatimaan omia oikeuksiaan. Heidän asiansa eivät kerää poliittista kiinnostusta eivätkä ylitä uutiskynnystä. Äänistään kiinnostunut poliitikko ei riskeeraa kannatustaan puolustamalla syrjäytyneiden asiaa, eikä omasta hyvinvoinnistaan huolta kantava kansalainen pidä tätä ongelmana. Kauniisti sanottuna syrjäytyneet eivät ole palvelujärjestelmässä priorisoituja asiakkaita. Heidät voidaan ohittaa, kun jaetaan rahaa ja aikaa. Koska kysymys syrjäytyneistä pysyy muodin ja poliittisten intohimojen ulottumattomissa, tarvitaan kansalaisjärjestöjä nostamaan kysymys esiin päättäjien ja julkisuuden tietoon. Sininauhaliitto haluaa tarkastella maailmaa yhteiskunnan reunalle tai reunan ulkopuolelle joutuneitten ihmisten näkökulmasta ja haastaa kysymään, miltä elämä ja toivo näyttävät syrjäiseltä ruohojuuritasolta katsottuna. Sininauhaliiton toiminnassa ja tässä kirjassa kohdataan kysymys toivosta, joka tarkoittaa syytä elää: kun ihminen aamulla herää, onko hänellä syytä nousta, toivoa ja elää uusi päivä. Elämän tarkoituksen vastakohtana on toivottomuus, se ettei ole syytä elää. Ote Sininauhaliiton 70-vuotis juhlakirjasta: Pekka Lund Torjuttu toivottomuus Ps-kustannus 3

4 Pitkäjänteinen päihdetyön kehittäminen nousee arjesta Eija Kilgast Ari Inkinen Päihdejärjestöillä on keskeinen rooli päihdepalveluiden ja järjestölähtöisen päihdetyön kehittämisessä. Sininauhaliiton jäsenjärjestöillä on arjen kosketus päihdehaitoista kärsiviin ihmisiin. Toiminnan keskeinen tavoite on inhimillisen tuskan vähentäminen ja riippuvuudesta vapautuminen. Kentän tuntemuksen, tutkitun tiedon, kokemuksen ja innovatiivisen toiminnan tuloksena löydetään ja kehitetään toimivampia käytäntöjä. Päihdetyön kehittämispäällikkö Ari Inkisen vastuulla on ehkäisevän päihdetyön, perhetyön, nuorisodiakonian, toipumistyön ja päiväkeskustoiminnan kehittäminen yhdessä yhdeksän päihdetyön ammattilaisen kanssa. Inkisellä on vuosien kokemus hanketyöstä ja sen ohjaamisesta, erikoisalueena ovat pienet ja keskisuuret hankkeet, ehkäisevä päihdetyö ja perhetyö. Järjestölähtöistä päihdetyötä kehitetään monella sektorilla Sininauhaliitossa vahvistetaan aluetyötä. Liiton 98 jäsenjärjestöä ovat hajallaan eri puolilla Suomea. Aluetyöllä on mahdollista keskittää alueella tapahtuvaa koulutusta ja kehittämistyötä sekä tehdä siitä omaleimaista. Isommat järjestöt voivat toimia uusien tai pienempien järjestöjen tukena. Jäsenjärjestöt hyötyvät myös verkottumisesta toisten, alueella päihdetyötä tekevien kanssa. Päihdetyön kehittämispäälliköitä liitossa on kaksi. Eija Kilgastin vastuulla on aluetyön lisäksi myös hoidon kehittäminen ja laatutyö sekä erityisryhmien päihdetyön kehittäminen. Hänen asiantuntijatiiminsä vastaa myös huumetyön kehittämisestä, vankilatyöstä sekä vammaisten-, ikääntyvien- ja mielenterveysasiakkaiden päihdetyöstä. Kilgast on erikoistuntut Ray-rahoitteisten monitoimijahankkeiden suunnitteluun ja organisointiin. Ari Inkinen Päihdetyön kehittämispäällikkö Eija Kilgast Päihdetyön kehittämispäällikkö ARPA auttaa arvioinnissa Sininauhaliiton Arviointipalvelut (ARPA) tarjoaa apua projektien arviointiin. Arvioinnin konsultatiivinen ohjaus on järjestöille ja muille toimijoille suunnattu tukipalvelu. ARVI-työkalupakista puolestaan löytyvät käytännönläheiset itsearviointivälineet, joiden avulla arviointi saadaan palvelemaan projektityötä. Työkalupakin avainvälineitä ovat päiväkirja, tavoitearviointi sekä tulosten ja tuotosten seuranta. Päiväkirja tuottaa tiivistettyä tietoa työn sisällöstä ja sopii mainiosti työpalaverien keskustelurungoksi. Se auttaa tunnistamaan hankkeen kompastuskivet ja menestystekijät. Osaamispääoma samalla kasvaa, kun työn avainasiat tulevat kirjatuiksi ja niitä tulee pohdittua. Tavoitearviointi pitää hanketta oikeassa suunnassa. Sen ydinkysymys on: miten minä voin viedä projektia eteenpäin? Tarkastelujakso on puoli vuotta. Jakson jälkei- 4 sessä tavoitepalaverissa tarkastellaan onnistumisen avaimia, haasteita ja ongelmakohtia sekä määritellään seuraavan jakson tavoitteet ja keinot. Näin hanke ei ajelehdi eikä rönsyile sinne tänne. Vaikuttavuus esiin Tulosten arviointi nostaa hankkeen vaikuttavuutta esiin. Tuloksina voidaan pitää välittömiä muutoksia ja edistysaskelia hankkeen toimintapiirissä. Tällaisia ovat mm. pienet alut, uudet avaukset ja läpimurrot. Kun ne on kirjattu, syntyy kokonaisuus, josta aidot tulokset sekä syy-seuraussuhteet nousevat esiin. Tuotosten arvioinnilla puolestaan pidetään mallien, materiaalin ja ohjelmien kehittely työssä mukana. Näin ne pysyvät pohdinnan alla ja niitä tulee työstettyä kuin huomaamatta. ARVI-työkalupakin välineet sekä arvioinnin kolme mallia löytyvät kirjasta Arviointi avuksi projektityöhön. Arvioinnin tehtävänä on palvella hanketyötä. Nina K. Hyttinen Arviointipäällikkö Kysy arviointipalveluja ARPAsta:

5 Toivoa elämään TEKSTI: MARKUS JALONEN KUVA: TAPANI ROMPPAINEN Ihme voi tapahtua alkoholistillekin Anne Jormalaisen psyyke ei aikoinaan kestänyt juomista. Alkoholin liikakäyttö kävi liian ahdistavaksi. Mulla oli siinä samalla pieniä lapsia, Anne kertoo. Se aiheutti syyllisyyttä ja masennusta. Toinen asia oli leimautuminen naisalkoholistina. Juova nainen tuomitaan helpommin kuin mies. Viimeinen pisara Eräänä päivänä Anne meni Hyvinkään kirkkoon. Hän ei osannut etukäteen aavistaakaan, että siellä alkoholin valta murtuisi kerralla. Se oli ihme. Olin pitänyt omaa tilannettani mahdottomana. Hiljennyin kirkkosalissa, ja sitten rupesin itkemään. Ennen lähtöä puhuin vielä sielunhoitajan kanssa. Viinanhimot jäivät kirkkoon, Anne iloitsee. Samaa iloa muillekin Kolmen raittiin vuoden jälkeen Anne lähti opiskelemaan sosiaaliohjaajaksi. Nykyisessä työpaikassa, Hyvinkään Toimarissa, hän on ollut kuusi vuotta. Tykkään järjestötyöstä, Anne sanoo. Täällä on vähän hierarkiaa, ja työnsä voi suunnitella itsenäisesti. Sen kääntöpuolena on tietysti suuri vastuu. Sekin sopii minulle. Missä eämäntilanteessa päihteiden kanssa kamppaileva onkin, hänen ongelmiensa takana on aina elävä ihminen. Asiakaskohtaamisten perusteella tiedän, että päihdeongelmaiset ovat herkkiä ja sydämellisiä. Anne pitää omakohtaista kokemusta alkoholismista tärkeänä sosiaaliohjaajan työssään. Minulla realiteetit ovat kohdallaan. En elä pilvilinnassa ja kuvittele, että voisin raitistaa ihmisiä. Elämä selvänä on elämisen arvoista Raittiudessa Anne on onnellinen pienistä asioista: aikuistuneista lapsistaan ja raittiista päivistä. On ihanaa herätä aamulla ja muistaa, mitä edellisenä päivänä on tapahtunut. Ilman krapulaa! Ihmissuhteet on kunnossa, ja luottamus on saatu takaisin. 5

6 T o i v o a e l ä m ä ä n Liika on aina liikaa hanke nostaa näkyviin ikääntyvien päihdeongelmat Liika on aina liikaa ikääntyminen ja alkoholi -hankkeen kokonaistavoitteena on tuoda keskusteluun ikääntyvien päihdeongelmat. Niistä on voitava keskustella ja ne on voitava diagnosoida. Vailla hoitoa olevat ikääntyneet päihdeongelmaiset pitää saada oikea-aikaisen ja sopivien palveluiden piiriin. Hanke tuottaa tietoa tutkimuksista ja asiakastyön kokemuksista sekä soveltaa käytäntöön niistä nousevia hyviä toimintatapoja. Hanke myös tiedottaa yleisesti alkoholin ja ikääntymiseen liittyvistä yhteisvaikutuksista. Laaja verkosto yhteistyössä Liika on aina liilaa -hanketta toteutetaan laajan verkoston yhteistyöllä. Koordinaatiovastuu on Sininauhaliitolla, pääkaupunkiseudulla osahankkeet toteuttavat Ikäinstituutti, Sininauhasäätiö ja Helsingin Diakonissalaitos. Itä-Suomessa osahankkeesta vastuussa on Tyynelän kehittämiskeskus. Koordinaatiossa on neljä työntekijää ja osahankkeissa viisi. Yhteistyökumppaneita ovat ydintoimijoiden lisäksi Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Vanhustyön keskusliitto, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, Suomen Psykogeriatrinen yhdistys, Suomen Vanhusten turvakotiyhdistys sekä Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto. Kehittämistyötä tehdään Savonlinnassa, Pieksämäellä, Pieksänmaalla, Haukivuoressa, Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Näiden kuntien kanssa on tehty yhteistyösopimukset. Hanke toteutetaan vuosina ja sen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Maria Viljanen Projektipäällikkö Tukea ja tietoa vammais- ja päihdetyön ammattilaisille Vammaisten päihdetyön tukipalvelut (Vapa-tukipalvelut) käynnistyi Sininauhaliitossa toukokuussa Toiminnan lähtökohtana on, että vammaisilla on päihdeongelmia samassa suhteessa kuin vammattomillakin ja vammaisilla tulee olla yhdenvertainen oikeus päihteiden käyttöön, mutta myös ongelmien ehkäisyyn ja hoitoon. Tukipalveluiden tavoitteena on edistää vammaisten päihdehoitoon pääsyä, vammaispalveluiden päihdeosaamista, päihdepalveluiden saavutettavuutta sekä päihdeja vammaispalveluiden verkottumista. Tukipalvelut on suunnattu vammais- ja päihdetyön toimijoille. Toiminnan päälinjat ovat: päihde- ja vammaisalan yhteistyön edistäminen, vammaisten päihdekysymysten tunnettavuuden lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen sekä 6 vaivattoman tiedonsaannin edistäminen vammaisten päihdekysymyksistä. Yhteistyötä edistetään toimimalla tiedonvälittäjänä ja sillanrakentajana. Toimijoita kannustetaan paikalliseen ja seudulliseen yhteistyöhön. Tärkeä yhteistyön edistämisen muoto on Vapa-vastaavien verkosto. Tiedon saannin vaivattomuutta edistetään etsimällä tietoa, kokoamalla sitä yhteen ja ylläpitämällä Välitetään tietoa olemassa olevasta materiaalista. Yhteistyökumppaneita ovat A-klinikkasäätiö, Helsingin Diakonissalaitos, Aivovammaliitto, Invalidiliitto, Kuurojen Palvelusäätiö, Näkövammaisten Keskusliitto, Suomen Kuurosokeat ry, ADHD-Liitto, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Järvenpään Sosiaalisairaala, CP-liitto, Kymenlaakson erityishuollon ky, Heidi Eriksson Projektikoordinaattori Kalliolan Setlementti, Asumispalvelusäätiö ASPA, Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten tukiliitto, Kuurojen Liitto ja Autismi- ja Aspergerliitto, Sairaanhoitajaliitto. Kuva: Olli Kariniemi

7 T o i v o a e l ä m ä ä n Peluuri peliongelmissa auttava puhelin Kuva: Tero Sivula/www.kuvakori.com Peluurissa on vastattu runsaan kahden vuoden aikana jo yli puheluun. Kaksi kolmasosaa soittajista on pelaajia, loput heidän läheisiään. Tänä vuonna soittajissa on viime vuotta enemmän miehiä. Peliautomaatit ovat menettäneet asemaansa ja nettipelaaminen sekä vedonlyönti ovat kasvattaneet osuuttaan. Silti peliautomaatit ovat yhä yleisin pelattu peli: kaikista pelaajista niitä pelasi 76 %. Nettipelaaminen on noussut jo toiseksi, joka kymmenes Peluurin puheluissa käsitellyistä peliongelmaisista pelaa netissä. Kolmantena ovat Veikkauksen vedonlyönti, joka ohitti kasinopelit. Tietoa ja tukea maksuttomasti Peluuri on valtakunnallinen puhelinpalvelu peliongelmaisille ja heidän läheisilleen. Palvelu tarjoaa tietoa ja tukea peliongelmassa ja sen hoitamisessa. Peluurista saa myös tietoa vertaisryhmistä ja lähimmistä hoitopaikoista ja voi tilata ongelmapelaamiseen ja peliriippuvuuteen liittyvää materiaalia. Peluuriin voi soittaa nimettömänä ja luottamuksella. Numero on Peluuri-palvelun tuottavat A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto, jotka ovat tutkineet peliongelmaa jo vuodesta 1989 lähtien. Ne ovat myös tuottaneet liikaa pelaaville ja heidän läheisilleen oma-apuoppaita ja järjestäneet hoitoa. Palvelun rahoittavat suomalaiset peliyhteisöt: Fintoto Oy, Raha-automaattiyhdistys ja Veikkaus Oy. Sosiaali- ja terveysministeriö on mukana hankkeessa ja vastaa toiminnan arvioinnista. Uutuusdvd! Tapio Jaakkola Projektipäällikkö Peluuri Asiantuntijat kertovat peliongelmasta ja siitä, mistä saa apua. Tilaukset Sininauhaliitosta p. vaihde (09) tai Hinta 20 c + toimituskulut Omille jaloille kouluttaa vertaisneuvojia talousvaikeuksissa oleville Sininauhaliitto on mukana Takuu-Säätiön hallinnoimassa Omille Jaloille jalkautuvan vertaistalousneuvonnan hankkeessa yhdessä kuuden muun järjestön kanssa. Hankkeen tavoitteena on luoda vertaistukimalli, jossa koulutuksen saaneet vertaisneuvojat opastavat talousvaikeuksissa olevia auttamisjärjestelmän piiriin. Etsivä työ kohdistetaan erityisesti päihde- ja rikostaustaisiin sekä mielenterveys- ja peliongelmaisiin henkilöihin. Sininauhaliiton osahankeen projektityöntekijänä aloitti syyskuun alussa varatuomari Matti Huunan-Seppälä. Hän on Sininauhaliiton ja Kriminaalihuollon tukisäätiön (KRITS) yhteinen työntekijä, joka kouluttaa vertaisneuvojiksi kummankin järjestön yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien jäseniä. Vertaistalousneuvontaa tarvitaan, sillä kaikki yksityishenkilöt eivät pääse virallisten velkajärjestelyjen piiriin, Huunan-Seppälä muistuttaa. Sininauhaliiton ja Kriminaalihuollon tukisäätiön lisäksi hankkeessa ovat mukana A- klinikkasäätiö, A-Kiltojen Liitto, Mielenterveyden keskusliitto, Suomen Mielenterveysseura ja Suomen Setlementtiliitto. Hanke on kolmivuotinen ja päättyy vuonna Vertaistalousneuvontaa tarvitaan, sillä kaikki yksityishenkilöt eivät pääse virallisten velkajärjestelyjen piiriin, Huunan-Seppälä muistuttaa. Matti Huunan-Seppälä Projektityöntekijä 7

8 Vapaaksi huumehuuruisesta elämästä Kuva: Tapani Romppainen 8 Evankeliumin sanoma antoi toivon Niko Uusitalolle. Rankka huumetausta päättyi uskoontuloon ja työnäkyyn muiden päihdeongelmaisten hyväksi. Ryhdyin polttamaan pilveä ja juomaan 14-vuotiaana. 19-vuotiaana käytin heroiinia päivittäin. Minut elvytettiin monta kertaa yliannostuksen aiheuttamasta tajuttomuudesta ja vietiin sairaalaan tiputukseen. On ihme, että olen elossa. Välit omaisiin ovat parantuneet Entisten kaveriporukoiden tilalle tuli seurakunnasta uskovia ystäviä. Nykyään vanhojen kavereiden kanssa pystyy jo juttelemaan. Ei vain ole yhteisiä asioita heidän kanssaan, kun omaan elämääni tuo sisältöä raittius. Jonkin verran huumeiden käytön aikaisia kavereitani on viime aikoina kuollut, Niko toteaa. Nykyisiin ystäviini minua yhdistää Jeesus. Vanhempani sekä siskoni ja tämän poikaystävä ovat myös tulleet uskoon. Välit perheeseen ovat parantuneet. Isänkään kanssa en ole riidellyt näiden neljän raittiin vuoteni aikana. Päivä kerrallaan uuteen Nikolla on jäljellä puoli vuotta Helsingin Saalem-seurakunnan kaksivuotisesta Raamattukoulusta. Hän pitää aamuhartaustilaisuuksia Helsingin KAN-kodissa kahden viikon välein. Lisäksi hän käy Ritu Ylipahkalan kanssa kouluissa kertomassa kokemuksistaan ja osallistuu Helsingin Saalemin Kohtaamispaikkaan sekä Matti Einiön kanssa vankilavierailuihin. Hän kertoo, että nuorilta on tullut hyvää palautetta tilaisuuksissa. Elän päivä kerrallaan ja pyydän rukouksessa johdatusta elämääni, Niko summaa elämänuskoaan. Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö: MARKUS JALONEN

9 T o i v o a e l ä m ä ä n Tukikohta Huumetyön Tukikohta-hankkeen ( ) tarkoituksena on laajentaa ja levittää huumeiden käyttäjille suunnattujen palvelu- ja hoitomenetelmien tietoutta ja osaamista Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen keskuudessa. Lisäksi tarkoituksena on luoda ja kehittää toimivia käytäntöjä kasvukeskusten ulkopuolella tapahtuvaan huumeiden käyttäjille suunnattuun matalan kynnyksen toimintaan. Tukikohta järjestää huumetyön koulutustilaisuuksia eri puolella maata, vastaa Sininauhaliiton huumetyöverkoston toiminnasta sekä kehittää yhteistyössä Tornionlaakson Suojapirtin ja Päiväkeskus Pysäkin kanssa Kemissä ja Iisalmessa matalankynnyksen sekä terveysneuvonnan toimintaa. Tietotaidon vahvistamista Matalan kynnyksen paikoilla pyritään tavoittamaan nimenomaan niitä huumeiden käyttäjiä, jotka eivät ole minkään tukitai hoitopalvelun piirissä. Tukikohta haluaa panostaa erityisesti ajankohtaisen huumetyön tietotaidon laajentamiseen Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä. Vahvistamalla osaamista vahvistetaan huumeiden käyttäjien kanssa tehtävän työn laatua. Kokemusten vaihdolla ja Sininauhaliiton huumetyöverkostolla on tässä koulutuksen lisäksi tärkeä rooli. Tukikohdan osahankkeet Kemissä ja Iisalmessa panostavat matalankynnyksen ja terveysneuvontatoiminnan kehittämiseen. Terveysneuvontaa ei Suomessa juurikaan ole isompien kaupunkien ulkopuolella. Haasteena onkin kehittää malli siitä, miten huumeiden käyttäjät tarpeineen saavutetaan ja saatetaan palvelujen piiriin pienemmillä paikkakunnilla. Helena Virokannas Projektipäällikkö Kuva: Olli Kariniemi Nousevan Auringon Talo tukee huumeista toipuvia nuoria uuteen aamuun TEKSTI: OLLI KARINIEMI Kainuussa, Paljakkavaaran laella, sijaitsee Nousevan Auringon Talo. Se on nuorille tarkoitettu, kodinomainen huumekuntoutusyksikkö, jossa on kymmenen paikkaa huumeiden käytön takia ongelmiin joutuneille vuotiaille nuorille. Nuoret tulevat kuntoutuskotiin eri puolilta Suomea ja myös kotiutuvat eri puolille maata. Kuntoutuksen ydinajatuksena on jatkuvuus. Olemme mukana jo katkaisuvaiheessa, jos se vain on mahdollista. Kuntoutusjakson jälkeen jatkamme nuoren kanssa noin vuoden verran, usein kauemminkin, yhdistyksen toiminnanjohtaja Päivä Ahtiala toteaa. Kuntoutus on psykososiaalista ja perustuu kokonaisvaltaiseen muutostyöhön, jossa sosiaalinen, psyykkinen, fyysinen ja henkinen osa-alue otetaan huomioon. Kuntoutuksen menetelmiä ovat yhteisöllisyys, omaohjaajatyöskentely, hoidolliset ja toiminnalliset ryhmät sekä yksilöllinen, psykiatrinen arviointi ja hoito. Nuoret osallistuvat talon töihin kuten siivoamiseen ja keittiötöihin. Työnteko ja toiminta ovat sosiaalista kuntoutumista, ja opettaa nuoria ottamaan vastuuta tekemisistään, Ahtiala kertoo. Nuori viipyy kodissa neljästä kuukaudesta vuoteen ja siirtyy sen jälkeen avokuntoutuksen piiriin. Jokainen kotoutuva saa tuekseen vapaaehtoistyötä tekevä tukihenkilön sekä vertaisryhmän. Myös nuoren perhe kutsutaan mukaan kuntoutukseen ja lähes kaikki myös osallistuvat siihen. Avokuntoutus on maksutonta. Asuminen on kuntoutuksen jälkeen elämän perusasia. Hankimme kaikille kuntoutuskodista kuntoutuville kodin muuttipa hän minne päin Suomea tahansa. Tampereen Pispalasta olemme vuokranneet myös omakotitalon kuntoutuksesta tulevien nuorten tukiasunnoksi. Talossa on neljä yksiötä ja sen työntekijät tukevat nuoria takaisin kaupunkielämään. Huumekuntoutukseen hakeudutaan pääsääntöisesti katkaisu- tai vieroitushoidon kautta. Näitä palveluita tarjoavat mm. A-klinikkasäätiö, sairaanhoitopiirit sekä yksityiset palvelujentuottajat. Kuntoutukseen tulevat tarvitsevat maksusitoumuksen sosiaalitoimesta tai A-klinikalta ennen kuntoutukseen tuloa. Kuntoutuskotia ja avokuntoutusta ylläpitää Nousevan Auringon Talon huumekuntoutus ry. Yhdistys perustettiin vuonna 1997 ja se on yksi viidestätoista (15) Sininauhaliiton jäsenjärjestöstä, jotka kehittävät huumeiden käyttäjien parissa tehtävä työtä. Nousevan Auringon Talon huumekuntoutus ry 9

10 Sininauhaliiton juhlavuosi 2006 Seminaareja ja koulutusta Huumetyön koulutuspäivä Jyväskylässä, Nuoristotalo Cafe Centerissä. Seminaari on tarkoitettu päihdetyön ammattilaisille. Päivän aiheena ovat matalan kynnyksen merkitys ja haasteet huumetyössä ja Juha Kemppisen luento otsikolla Huumeet, riippuvuus, hoito. Ihminen. Lisätietoa Päihdetyön verkostot perheiden tukena - seminaarit Pori, Liisanpuiston auditorio Jyväskylä, kaupungin kirjasto Järvenpää, Diakonia-ammattikorkeakoulu Päihdejärjestöjen perhe- ja läheistyön verkosto järjestää yhdessä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa kolme seminaaria. Seminaareissa alustaa YTT Maritta Itäpuisto aiheesta Lapset ja vanhempien päihdeongelma. Päivän aikana tutustutaan järjestöjen kehittämiin toimiviin käytäntöihin. Lisätietoa Nainen ja päihteet Toivo. Toipuminen. Tulevaisuus , Helsinki Hotelli Arthur Seminaarissa tarkastellaan naisen toipumista toivon ja tulevaisuuden näkökulmasta. Seminaariaiheita ovat mm. työntekijän oman itsen kohtaaminen ja vuorovaikutus naisen toipumisessa, naisen häpeä ja muut vahvat tunteet, naisen tarina sekä juonteita haavoittuneen naiseuden taustalla. Seminaari on tarkoitettu päihdeongelmaisia naisia työssään kohtaaville kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden työntekijöille. Lisätietoa: Nuoret aikuiset , Helsinki, Neuro Seminaarissa paneudutaan nuorten aikuisten elinoloihin. Lisätietoa: Punaviinin tissuttelusta pitkiin putkiin Ikääntyminen ja alkoholi -seminaari , Helsinki Hotelli Arthur Mitä tiedetään ikääntyvien ihmisten alkoholinkäytöstä? Miten siihen yhteiskunnassamme suhtaudutaan? Löytyykö ikääntyneille päihdeongelmaisille palveluja? Liika on aina liikaa ikääntyminen ja alkoholi -hanke järjestää Helsingissä aihepiiriä käsittelevän asiantuntijaseminaarin, joka on avoin kaikille asian kanssa tekemisissä oleville ja siitä kiinnostuneille. Lisätietoa osoitteesta Vammaisten päihdetyön neuvottelupäivä Helsinki, STAKES Vammaisten päihdetyön neuvottelupäivä kokoaa yhteen monipuolisesti vammais- ja päihdealueen toimijoita ja aiheesta kiinnostuneita. Tavoitteena on tiedottaa ajankohtaisista asioista, tukea vuorovaikutuksen, keskustelun ja yhteistyön rakentamista sekä tehdä näkyväksi jo toimivia käytäntöjä. Luvassa on innostavia työpajoja, keskustelua, tietoa, kollegoitasi ja uutta ajateltavaa. Lisätietoa osoitteesta Tervetuloa 10

11 Kuvat: Ilkka Partanen Sininauhaliiton jäsenjärjestöt 1. Alajärven päiväkeskusyhdistys ry Rengastie 29, ALAJÄRVI puh. (06) Alkoholisti- ja evankelioimistyö ry (c/o Antti Raittila) puh. (02) , Auttavaiset ry Marttilantie 9, TAAVETTI puh. (05) ETRA-liitto ry Annankatu 7 C 24, HELSINKI (PL 94, TAMPERE) puh. (09) , faksi (09) Evankeliointi ja vankilalähetys ry Herukkapolku 10, PARAINEN puh Ev.lut. Lähimmäislähetys ry Lehtomäentie 211, NILSIÄ puh. (017) , faksi (017) For Life ry Hennalankuja 5 B 16, JYVÄSKYLÄ puh , Fossan katukirkko ry Hämeentie 15, FORSSA puh. (03) , (03) Garissim ry Suolahdentie 1228, Konnevesi puh Haapamäen Katulähetys ry Lääkärintie 2, HAAPAMÄKI puh. (014) Haminan Sininauha ry Notkotie 9, HAMINA puh Hangon Katulähetys ry Korsmanninkatu 40, HANKO puh. (019) Hartolan päiväkeskusyhdistys ry Vuorenkyläntie 35, HARTOLA puh. (03) Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Alppikatu 2, HELSINKI puh. (09) (vaihde) 15. Helsingin Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys, HNMKY Vuorikatu 17, HELSINKI puh. (09) , (09) Helsingin Vieraskoti ry Pursimiehenkatu 10, HELSINKI puh. (09) Hyvinkään Toimari ry Teollisuuskatu 8, HYVINKÄÄ puh Hämeenlinnan Sininauha ry Markkulantie 3 A, HÄMEENLINNA puh. (03) Ilmajoen Sininauha ry Rehukyläntie 122, Nopankylä puh Joensuun Siniristi ry Jääkärinkatu 1, JOENSUU puh. (013) , Joutsan päiväkeskusyhdistys ry Jousitie 68, JOUTSA puh. (014) JSK-kellari ry Maariankatu 10, HAMINA puh. (05) Juvan päihdeongelmaisten päiväkeskus ry Virpilänniementie 20 B, JUVA puh Jyväskylän Katulähetys ry Kankitie 10, JYVÄSKYLÄ puh. (014) , Karhukoti ry c/o Tarmo Majuri, Kankareentie 1 as. 3, HUMPPILA puh Karismakoti ry Karskogintie 418 A, SIUNTIO puh. (09) , faksi (09) Kauhavan Sininauha ry Roihankuja 5, KAUHAVA puh. (06) , faksi (06) Keravan Suojakotiyhdistys ry Tuusulantie 40, KERAVA puh. (09) Keuruun Ystäväntupa ry Kangasmannilantie 13, KEURUU puh. (014) Kirkkopalvelut ry, Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskus Vilhulantie 251 D, NAARAJÄRVI puh. (015) , faksi (015) Kodittomien tuki - Hemlösas Stöd ry Tinatie 5 C, HELSINKI puh. (09) , faksi (09) Seuraavalle sivulle 11

12 Kuva: Topi Ylä-Muononen/www.kuvakori.com Kuva: Heikki Korppi 32. Korpikoti ry Vesannontie 790 A, KEITELE puh. (017) Kouvolan kristillinen jengityö ry Sakaristontie 1, KOUVOLA puh. (05) Kovaosaisten ystävät ry Kalevankatu 19 A, HELSINKI puh , faksi (09) KRAN rf Krämertintie 2, HELSINKI puh. (09) Kriisipalvelu ry PL 170, LAHTI puh , faksi (03) Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö, KAN-yhdistys ry Jääkärintie 81, KORTESJÄRVI puh. (06) Kristillinen Raittiusliitto ry - Toimintakeskus Katutaso Hämeenkatu 7, LAHTI puh. (03) Nuorisokahvila Cafè Katutaso Kauppakatu 3, SEINÄJOKI puh Toivon Portti ry Itsenäisyydenkatu 6, IKAALINEN puh Toivon Portti ry Jämijärventie 29 B 9, JÄMIJÄRVI puh Toivon Portti ry Parkanontie 76, PARKANO 39. Kristillinen Terveys- ja Raittiusjärjestö ry, KTR Aapiskuja 2, VIMPELI puh Lahden Sininauha ry Apilakatu 8, LAHTI puh. (03) , faksi (03) Lapin Sinisarastus ry Papintie 3, SODANKYLÄ puh Lappeenrannan Katulähetys ry Ratakatu 13, LAPPEENRANTA puh. (05) , (pj) 43. Lapuan Sininauha ry PL 20, LAPUA puh. (06) Meijerin Toimintakeskus Seisake ry Juhani Ahon tie 5, LAPINLAHTI puh (ruokahuolto), (Seisake-projekti) 45. Mikkelin Katutyö ry Tykkimiehenkatu 9, MIKKELI puh. (015) Myrskylyhty ry Kankaistenkatu 2, Kangasniemi puh Naisten Suojakoti ry Terhokuja 5, TAMPERE puh. (03) Nousevan Auringon Talon huumekuntoutus ry Näsilinnankatu 22 A 36, TAMPERE puh. (03) , faksi (03) Nuorten Keskus Liisankatu 27 A 5, HELSINKI puh. (09) , faksi (09) Nuotta, Rovaseudun kristillinen nuorisoyhdistys ry Ainonkatu 4-6, ROVANIEMI puh , faksi Nurmon Sininauha ry Pappilantie 1, NURMO puh. (06) , One Way Mission ry PL 21, ESPOO puh. (09) Pajatien toimintakeskus Pajatie 2, PIELAVESI puh. (017) Palvelukotiyhdistys Viisi Leipää 55. Pirkanmaan Sininauha ry Riipuksenkatu 13, TAMPERE puh. (03) Porin Sininauha ry Muistokatu 4, PORI puh. (02) Pulsan hoitokoti ry Pulsan asematie 13, PULSA puh. (05) Päiväkeskus Pysäkki ry Päiviönkatu 42, IISALMI puh. (017) Rauhalan narkomaani- ja jengityökeskus 60. Rauman Seudun Katulähetys ry Lyseokatu 7, RAUMA puh. (02) Rovaniemen päiväkeskus ry Kairatie 23, ROVANIEMI puh (toim.joht.), (toim.ohj.) 62. RuokaApu yhdistys ry Simonkalliontie 9, VANTAA puh Samaria ry Kirkkotori 9 A 1, PORVOO puh. (019) Savo-Karjalan kr. työväenyhdistyksen piiriliitto ry Uukuniementie 1197, UUKUNIEMI puh. (05) , faksi (05) Seetri ry Urheilukatu 17, Kokkola puh. (06)

13 Kuva: Olli Kariniemi 66. Seinäjoen Katulähetys ry Riihikuja 4, YLISTARO, puh Sininauhasäätiö Hämeentie 62 C 39, HELSINKI puh , faksi (09) Sininen Pysäkki ry Amandantie 10, VIIALA puh. (03) SLEY:n Katulähetys ry Hietalahdenkatu 7 A 18, HELSINKI puh. (09) Sosiaalilähetys ry c/o Matti Niemelä, Viirukuja 2, Hämeenlinna puh Suolahden Ystävän tupa ry Koulukatu 3 A, SUOLAHTI puh , Suomen Betel Kodit -yhdistys Hiomotie 14 B 36, HELSINKI/ co. Pasi Teittinen puh Suomen poikien ja tyttöjen keskus PTK ry Partaharjuntie 361, PARTAHARJU puh. (015) Suomen Siniaalto ry Hämeentie 7, ÄÄNEKOSKI puh Suupohjan Sininauha ry Keskustie 8 K 11, KAUHAJOKI puh Syty ry 77. Takaisin Elämään ry Rasinkatu 10, VANTAA puh. (09) , faksi Tampereen Huumeklinikkayhdistys ry Kauppakatu 12 C, TAMPERE puh. (03) , faksi (03) Tampereen Katulähetyksen Tuki ry Ev.lut srk-keskus Kyttälänkatu 1 G, TAMPERE 80. Teriskotisäätiö Tyriseväntie 139, TOIJALA puh. (03) , faksi (03) , (johtaja) 81. Toimintayhdistys Leppälintu ry Oksmanintie 5 B, LEPPÄVIRTA puh. (017) Tornionlaakson Suojapirtti ry PL 15, TORNIO puh. (016) (toimisto), faksi (016) Turun Katulähetys ry Ruissalontie 19, TURKU puh. (02) , keittiö (02) , toimisto (02) Turun Sininauha ry c/o Ari Vehosmaa, Viestintäyhdistys A&O, Aurakatu 8, TURKU 85. Uuden Kasvun Yhdistys ry Selintie 510 A, SELKI puh. (09) , faksi (09) Uusi Mahdollisuus ry Leppäkorventie 33 A 2, SYSMÄ puh. (03) Uudenkaupungin Diakoniasäätiö Kihukuja 2, UUSIKAUPUNKI puh. (02) Uudenkaupungin Katulähetys ry Vesa Riikkilä, Sorvakonrantatie 20, UUSIKAUPUNKI puh. (02) , Vaajakosken Suvanto ry Vaajakoskentie 123 E 2, VAAJAKOSKI puh. (014) Vantaan Nmky PL 67, VANTAA puh. (09) , faksi (09) Vapautuvien Tuki ry Ratamestarinkatu 11 B 8.krs, HELSINKI puh. (09) , , faksi (09) Vastuunkantajat ry Hämeentie 73, HELSINKI puh. (09) Vihreä Keidas ry Vilhonvuorenkatu 7-9, HELSINKI puh. (09) , , faksi (09) Virtain Kristillinen Raittiustuki ry Virtaintie 20, VIRRAT puh. (03) , Väentupa ry Katajamäentie 6, LAUKAA puh. (014) , (014) Vänstugan i Ekenäs rf Kustaa Vaasan katu 8, EKENÄS tel. (019) Ähtärin Toimela ry Riikunkuja 5, ÄHTÄRI puh. (06) Äänekosken Katulähetys ry Rautatienkatu 11, ÄÄNEKOSKI puh. (014)

14 Sininauhaliitto Valtakunnallinen kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto Krämertintie 2, HELSINKI puh. (09) , faksi (09) Aarne Kiviniemi (09) , Toiminnanjohtaja Järjestöpalvelut ja kehittämistoiminta Kuva: Barbro Wickström/www.kuvakori.com Ari Inkinen, (09) , Päihdetyön kehittämispäällikkö Asta Juntunen, (09) , Perhetyön koordinaattori Tukea KaikkiNaisille -hanke Hiltunen Tarja, puh. (014) , Projektipäällikkö Virpi Kujala, puh Projektityöntekijä Värit Elämään -hanke Merit Lindén, (09) tai Projektikoordinaattori Ikääntyminen ja päihteet sekä työnohjaus ja sen kehittäminen Tuomo Salovuori, Kouluttaja M20-hanke, päiväkeskustoimintahanke Hannu Rutanen, Projektipäällikkö Päivi Heimonen, (09) tai Projektisuunnittelija Ikaalisten osaprojekti Juhani Haveri, Suunnittelusihteeri Päiväkeskustoiminnan tutkimushanke Aki Rogel, (09) , Tutkija Eija Kilgast, (09) , Päihdetyön kehittämispäällikkö Vammaisten päihdetyön tukipalvelut Sininauhaliiton osaprojekti Heidi Eriksson, (09) , Koordinaattori Liisa Jokela (1.11. alkaen), (09) Koordinaattori Liika on aina liikaa ikääntyvien hanke Maria Viljanen, (09) , Projektipäällikkö Ehkäisevä työ Tarja Levo, Projektisuunnittelija Päihdetyön kehittäjä Marja-Liisa Laapio, (09) , Tutkija Ilka Haarni, (09) , Huumetyön Tukikohta -hanke Helena Virokannas, Projektipäällikkö Omille jaloille vertaisneuvonnan hanke Matti Huunan-Seppälä, Projektityöntekijä Ongelmapelaaja-projekti Aarne Kiviniemi (09) , Tukiasumisen kehittäminen Sininauhasäätiö, Jorma Soini, Toimitusjohtaja Arviointipalvelut Nina K. Hyttinen, (09) , Arviointipäällikkö Talouspalvelut Riitta Hautamaa, (09) , Talouspäällikkö Viestinnän palvelut Tuula Huurresalo, (09) , Tiedotuspäällikkö 14

15 Toivoa olemiseen Oman kodin saaminen nosti tunteet pintaan Uudistuneen Helsingin Vieraskodin avajaisia vietettiin elokuussa. Yli 200 hengen asuntolasta remontoitiin 65:sta pienestä asunnosta koostuva asumispalveluyksikkö, jossa on tarjolla perinteisen yöpymisen lisäksi tuetun ja itsenäisen asumisen mahdollisuudet. Vieraskodin johtaja Jouko Komulainen kertoi talon avajaisissa ensimmäisten asukkaiden kokemuksia uudistetusta talosta. Heinäkuun lopulla taloon oli tutustumassa useita pariskuntia, jotka olivat asuneet Vieraskodissa jo aikaisemmin. Esittelin heille talon tilat kerros kerrokselta ja vein heidät lopuksi ylimmäiseen kerrokseen katselemaan asuntoja, joka oli tarkoitettu heidän käyttöönsä. Tulevat asukkaat ihastelivat uusia tilojamme. Lopulta he kysyivät minulta hiukan vaivaantuneina, että voisinko jo näyttää, missä he olisivat yötä. Ojensin kädessäni olleen avaimen heille ja totesin, että tämä huoneisto on teidän käytössä. Pitäkää sitä kotinanne. Olisittepa nähneet ne hämmentyneet kasvot ja liikutuksen kyyneleet, jonka oman kodin saaminen heissä synnytti. Tuossa hetkessä ymmärsin jälleen kerran Vieraskodin merkityksen asiakkaidemme elämässä, Komulainen kertoi. OLLI KARINIEMI Kuva: Juha Saari/www.kuvakori.com 15

16 T o i v o a o l e m i s e e n Keravan Suojakotiyhdistyksessä kärsitään hätää yhdessä paihdeongelmaisen asiakkaan kanssa TEKSTI JA KUVAT: OLLI KARINIEMI Erkki on Vuorela II:n tyytyväinen asukas. Keravan Suojakotiyhdistys on perustettu vuonna -73. Sillä on kolme asumisyksikköä, päiväkeskus sekä kaksi nuorten päihdepysäkkiä Keravalla ja Järvenpäässä. Vuorela II on yksi kolmesta asumispalvelu yksiköstä. Yhdistyksen asumispalveluista vastaa Jari Savola. Tällä hetkellä hän toimii myös yhdistyksen vt. toiminnanjohtajana ja hänen johdettavanaan ovat asumispalvelujen lisäksi päihdeongelmaisten päivätoimintakeskuksen ja Keski-Uudenmaan Päihdepysäkin toiminnot. Asuntolasta kaikki alkoi Keravan päihdepysäkillä työskentelvät Hanna Syrjä ja Kalle Karjalainen. Keravan Suojakotiyhdistys perustettiin vuonna 1973 päihteiden ongelmakäyttäjien asumisen tukemiseksi. Ensimmäiseksi avattiin asuntola ja hyvin pian sen rinnalle perustettiin myös päivätoimintakeskus, Savola muistelee. Muutamien vuosikymmenien aikana yhdistyksestä on kasvanut monipuolisten asumispalvelujen tarjoaja. Vuonna 1990 valmistui Vuorelan mäen ensimmäinen tukikoti, Vuorela I, jossa on kahdeksan soluasuntoa. Se tarjoaa lyhytaikaista, tuettua asumista kriisitilanteissa, johon on ajauduttu päihteiden ongelmakäytön seurauksena. Vuosisadan lopulla (1999) valmistui 16

17 T o i v o a o l e m i s e e n Päiväkeskusta ylläpidetään yhdessä työttömien yhdistyksen kanssa. ikääntyville päihteidenkäyttäjille tarkoitettu palvelutalo Vuorela II. Rivitalossa on kymmenen asuntoa, ja sen asukkailta ei edellytetä raittiutta. Kaikki palvelutalon asukkaat ovat jääneet eläkkeelle päihteidenkäytön takia. Savolan mukaan tämän kaltaiselle tukiasumiselle olisi kysyntää enemmänkin. Päihdeongelmat eivät häviä luonnollisen poistuman kautta mihinkään. Keravan kaupunki onkin ehdotellut meille uuden tukiasumisyksikön rakentamista ja varannut sille jopa tontin tästä vierestä. Uskon, että viiden vuoden kuluttua tontilla on uusi tukiasumisyksikkö. Vuorela III on uuden karhea rivitalo, jossa on yhdeksän erikokoista yksiötä ja yksi kaksio. Se on tarkoitettu päihdeongelmasta eroon pyrkiville, jotka tarvitsevat tuettua asumista ennen itsenäiseen asumiseen siirtymistä. Kaikki kolme asumisyksikköä ovat hyvin hoidettuja, siistejä ja mieluisia asuntoja. Tätä mieltä on ainakin Erkki, joka asuu Vuorela II:ssa. Tyytyväisen oloinen Erkki on ylpeä asunnostaan ja siitä, että kykenee itsenäiseen asumiseen. Yksi talon asukkaista kun oli juuri siirretty vanhainkotiin. Eikä Erkki empinyt kuvaamistakaan, kun kuva ei tullut paikkakunnan lehteen. Päivätoimintakeskus elää ja voi hyvin Savola on nuoremman polven työntekijöitä ja tullut Suojakotiyhdistyksen palvelukseen kaksi vuotta sitten. Koulutukseltaan hän on diakoni ja sosionomi (ylempi AMK) ja toiminut tätä ennen toistakymmentä vuotta Korson seurakunnan nuorisotyönohjaajana. Kierrettyämme kaikki kolme asumisyksikköä, siirrymme Golfilla Keravan keskustassa sijaitsevaan päivätoimintakeskukseen. Kauppana toimineesta, kaksikerroksisesta rakennuksesta, on remontoitu valoisan oloinen päivätoimintakeskus. Pihalla seisoskelee muutamia vanhempia miehiä, jotka tervehtivät Savolaa ja vierasta. Suurin osa asiakkaista on sisällä ruokailemassa. Astumme avoimesta ovesta sisälle ja nyökyttelemme toisiamme tervehtien. Tovin jutusteltuamme otan kamerani esille ja kysyn lupaa kuvata. Se on kuitenkin sen verran arka asia, että kamera on palautettava takaisin laukkuun. Savola esittelee päivätoimintakeskuksen tiloja ja kertoo sen tarjoamista palveluista. Alusta lähtien päivätoimintakeskuksessa on voinut ruokailla, peseytyä ja pestä pyykkiä. Reilu vuosi sitten päivätoimintakeskuksena toiminut vanha omakotitalo purettiin ja muutimme näihin tiloihin. Itse asiassa tämä on Suojakotiyhdistyksen oma kiinteistö, joka oli vuokrattu työttömien yhdistyksen käyttöön. Pääsimme heidän kanssa sopimukseen tilojen yhteiskäytöstä ja nyt olemme toimineet samoissa tiloissa reilun vuoden. Kellarista löytyvät harrastetilat miehille ja naisille ja yläkerrasta muun muassa toimisto sekä atk-huone. Portaikossa, kerrosten välissä, on myös oleskelusoppi, jossa kaksi nuorta miehenalkua tekee läksyjään. Asiakkaita he eivät selvästikään ole, mutta näyttävät viihtyvän. Asiakkailla on mahdollisuus osallistua myös kuntouttavaan työtoimintaan. Tällä hetkellä työtoiminnassa on mukana viisi asiakasta, jotka työskentelevät eri toimipisteissämme. Keravan Suojakotiyhdistys tarjoaa nimensä velvoittamana suojaa ja tukea päihteiden aiheuttamissa ongelmissa. Siitä pitävät huolen yhdistyksen kahdeksan työntekijää ja lukematon joukko vapaaehtoisia, jotka tekevät työtä hyvillä mielin. Yhdessä asiakkaan kanssa hätää kärsien. Keravan Suojakotiyhdistys ry 17

18 T o i v o a o l e m i s e e n Näkökulmia päihdehaittojen vähentämiseksi -hanke on kansalaistoimintaa ja kumppanuutta Kuva: Verkostoyhteistyö Kansalaistoiminta Aktivointi Huolenpito Hyvinvointi Sosiaalinen vastuu Elämänhallinta Terveyden edistäminen Viime vuosien alkoholipoliittiset muutokset ovat lisänneet päihteidenkäyttöä. M20-hankkeen ( ) keskeisenä tavoitteena on päihdehaittojen vähentäminen ja ehkäisy. Hankkeessa kehitetään päiväkeskus- ja asuinaluetyöhön sopivia toimintamalleja. Mallit kehitetään kansalaistoiminnan ja kumppanuusajattelun näkökulmasta. Ne on tarkoitettu tukemaan etenkin järjestöjen kansalaistoimijoiden päihdetyötä. Ensimmäinen versio toimintamalleista valmistuu syksyn 2006 aikana, sanoo M20-hankkeen projektipäällikkö Hannu Rutanen. Toiminnassa on Rutasen mukaan keskeistä asuinalueilla perustettujen päiväkeskusten toiminnan liittäminen laajempaan asuinaluetyön ja palvelujen kokonaisuuteen. Hankkeessa on mukana 18 kuntaa, Sininauhaliiton 13 jäsenyhteisöä sekä runsaasti kansalaistoimijoita. Hanketta rahoittaa Ray ja koordinoi Sininauhaliitto. Paikallisesta toiminnasta hankepaikkakunnilla vastaavat Sininauhaliiton jäsenjärjestöt yhteistyössä kuntien, seurakuntien ja muiden järjestöjen kanssa. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Hannu Rutanen ja projektisuunnittelijana Päivi Heimonen. Hannu Rutanen Hannu Rutanen, Projektipäällikkö Päiväkeskustoiminnan tutkimushanke kartoittaa lisääntyykö asiakkaiden hyvinvointi Kuva: Olli Kariniemi Päiväkeskustoiminnan kehittäminen ja resurssien kohdentaminen edellyttävät tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Tutkija Aki Rogel selvittää päihdeongelmaisille tarkoitettujen päiväkeskusten laajuutta ja vaikuttavuutta 18 Tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää päihdeongelmaisille tarkoitettujen päiväkeskusten laajuutta ja vaikuttavuutta. Tutkitaan sitä, kuinka laajaa toiminta on valtakunnallisesti, minkälaista hyvinvointia päiväkeskus tuottaa ja miten se auttaa asiakkaita selviytymään arjessa? Sininauhaliiton jäsenjärjestöillä on yli 80 päiväkeskusta ja muilla toimijoilla kymmeniä. Päiväkeskusten palveluita käyttää vuosittain asiakasta. Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut yli sataa päiväkeskusta ja osa niistä on toiminut jo yli 20 vuotta. Päiväkeskustoiminnan kehittäminen on osa Sininauhaliiton kumppanuussopimusta. Toiminnan kehittämiseksi ja resurssien kohdentamiseksi tarvittaan tutkimukseen perustuvaa näyttöä, jota tällä hankkeella haetaan. Hankkeen yhteistyökumppanina on mm. A-Kiltojen Liitto. Aki Rogel, tutkija Ari Inkinen, päihdetyön kehittämispäällikkö

19 T o i v o a o l e m i s e e n Nuorisodiakonialla valmiuksia tavoitteelliseen työhön KUVA: ILKKA PARTANEN Merit Lindén toimii Värit Elämään -hankeen koordinaattorina. Nuorisodiakonisen työn tavoitteena on tukea nuorten ja nuorten aikuisten ( vuotiaat) parissa toimivia ja heitä työssään kohtaavia jäsenjärjestöjä. Työala pyrkii vahvistamaan sekä toimijoiden sisällöllisiä että rakenteellisia valmiuksia kohdata nuorten ja nuorten aikuisten työn erityiskysymyksiä ja toteuttaa tavoitteellista ja vaikuttavaa työtä. Nuorisodiakonisesta työstä vastaa kehittämispäällikkö Ari Inkinen. Mallit hankeohjaukseen ja sosiaaliseen vahvistamiseen Työalaa toteutetaan tällä hetkellä pääasiallisesti Värit Elämään -hankkeen kautta, joka jatkuu vuoden 2007 loppuun. Hankkeen tavoitteena on kehittää hankeohjauksen malli sekä tukea kolmea osaprojektia nuorten aikuisten sosiaalisen vahvistamisen toimintamallin kehittämisessä. Osaprojektit toteutetaan Lahdessa (Lahden kristillinen raittiusliitto), Vaajakoskella (Vaajakosken Suvanto) ja Äänekoskella (Äänekosken katulähetys). Hankkeen tavoitteena on myös luoda verkostoja, järjestää koulutuksia ja seminaareja sekä tiedottaa ajankohtaisista asioista. Koordinaatio toimii Helsingissä ja siitä vastaa Merit Lindén. Merit Lindén Projektikoordinaattori me aikuiset olemme vastuussa Perhetyö tukee ja vaikuttaa Sininauhaliiton perhetyön ensisijaisena tehtävänä on tukea jäsenjärjestöjä perhetyön suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessä. Tapaamiset, yhteydenpidot, verkoston luominen, koulutukset ja seminaarit luovat mahdollisuuden yhteistyölle. Toisena tehtäväalueena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä valtakunnallinen päihdetyön ja lastensuojelun yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on perhelähtöisen ajattelu- ja toimintatavan vahvistuminen lastensuojelu- ja päihdetyössä. Kuva: Ossi Lehtonen/www.kuvakori.com Jyväskylän Katulähetys toteuttaa ja kehittää koko perheen tukiasumisen mallia. Kuvassa vas. Asta Juntunen Sininauhaliitosta ja ohjaaja Petri Mäkinen Jyväskylän Katulähetyksestä. Asta Juntunen Perhetyön koordinaattori 19

20 T o i v o a o l e m i s e e n TEKSTI : OLLI KARINIEMI, KUVAT: OLLI KARINIEMI JA JORMA SOINI Sininauhasäätiön keskeisin tavoite on olla mukana poistamassa asunnottomuutta henkilöiltä, joille itsenäinen asuminen ei ole onnistunut. Se avaa ovia ihmisarvoisempaan elämään erilaisten tuetun olemisen, asumisen ja tekemisen muotojen avulla. Tuetulla olemisella tarkoitamme sellaisia paikkoja, tilanteita ja ohikiitäviä hetkiä, jossa ihminen voi olla ja levähtää hetkisen ja ehkä kokea aitoa välittämistä. Päiväkeskukset, joita meillä on tällä hetkellä neljä, ovat yksi hyvä tapa tukea olemista, Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Jorma Soini kertoo. Säätiö tarjoaa pääkaupunkiseudun ja sen ympäristön kunnille palveluja tukiasuntojen, sosiaalisen isännöinnin sekä tukiasumiseen liittyvien asiantuntijapalvelujen muodossa. Visiomme on, että asunnottomuutta voidaan vähentää asuntojen määrää lisäämällä, mutta erityisesti turvaamalla asumisen edellytykset ja kehittämällä keinoja vähentää asumista uhkaavia tekijöitä. Rinnalla kulkemisen, sosiaalisen ja kokonaisvaltaisen isännöinnin sekä yksilöllisen asumisneuvonnan keinoin pyrimme tukemaan asumista ja kodin rakentamista, Soini muistuttaa. Sininauhasäätiö hallinnoi tällä hetkellä noin sataa asuntoa eri puolilla pääkaupunkiseutua, joista kaikki ovat tuetun asumisen piirissä. Parhaillaan se rakennuttaa Tuusulaan, Korvenrannantielle, kunnan ensimmäisiä päihteettömän asumisen taloja. Taloja rakennetaan kaksi ja valmistuessaan keväällä 2007 ne tarjoavat asunnon noin 20 henkilölle. Säätiöllä on myös Nurmijärven, Tuusulan ja Järvenpään kanssa sopimukset sosiaalisen isännöinnin palvelujen järjestämisestä kuntien osoittamille asiakkaille, joita on tällä hetkellä kuusikymmentä. Kun mukaan lasketaan myös Oikeus Omaan Oveen -projektissa mukana olevien jäsenjärjestöjen asiakkaat, nousee näiden palvelujen piirissä olevien määrä yli sadan. Asukkaiden tekemistä tuetaan tarjoamalla palkka- ja vapaaehtoistyötä, luomalla harrastusmahdollisuuksia sekä rohkaisemalla opiskelemiseen. Kannustamme sellaiseen olemiseen, asumiseen ja tekemiseen, jonka kanssa on hyvä herätä vielä sauraavanakin aamuna, Soini toteaa. Sininauhaliiton hallinnoima Sininauhasäätiö on perustettu Raittiuskoti-nimisenä vuonna Sininauhasäätiöksi nimi vaihdettiin vuonna 1995 ja se tarjoaa asiantuntijapalveluja kuntien lisäksi myös Sininauhaliiton jäsenjärjestöille. Sininauhasäätiö Jorma Soini Toimitusjohtaja Päihteetön Puolimatkankoti Myrri soveltuu hyvin koko Sininauhasäätiön väen ulkoilmaan totuttelupäivän viettoon. Myrri sijaitsee Solkikujan päiväkodin naapurissa Vantaalla. 20

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Ryhmätoiminnat. Omaiset ja läheiset. Päihdeja mielenterveysasiakkaat

Ryhmätoiminnat. Omaiset ja läheiset. Päihdeja mielenterveysasiakkaat Ryhmätoiminnat Omaiset ja läheiset Päihdeja mielenterveysasiakkaat Kouvolan kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut Tuettu asuminen / ryhmätoiminnat Tarkoitettu kouvolalaisille kotona asuville mielenterveys-

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima, erilaisiin asumisen tarpeisiin keskittynyt tuetun olemisen, tekemisen ja asumisen ammattilainen. Tarjoamme ensisijaisesti erilaisten asumisen, tekemisen

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011. Tarja Maijala

Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011. Tarja Maijala Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011 Tarja Maijala Tuetun asumisen SAS-prosessi HAKEMUS,TYÖNTEKIJÄN/ASIAKKAAN YHTEYDENOTTO, JALKAUTUVA TYÖ SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ARVIO TUETUN ASUMISEN SAS-KOKOUS

Lisätiedot

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki 31.10.2012

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki 31.10.2012 KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO Jukka Mäki 31.10.2012 Toiminta 2012 Järjestötyö Palvelutoiminta KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö PROJEKTIT

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Kehitysvammapalvelut

Kehitysvammapalvelut Kehitysvammapalvelut Ahokoti Harjukoti Kotikartano Nevakoti Niittykumpu Norola: Toukola ja Jukola Ritoniitty Ritorinne Ohjattu asuminen Aittokoti Peltola Norola: Onnela Tuettu asuminen Ryhmäkotien yhteydessä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka VALTAKUNNALLISET OSAAMISKESKUSPÄIVÄT 29.8.2013 Jyväskylä 26.8.2013 Peliklinikka 26.8.2013/TJ 1 Peliklinikka

Lisätiedot

RAY myöntää 5,1 miljoonaa nuorten palkkaamiseen! Vuonna&2016&vaikeasti&työllistyville&nuorille&aukeaa&170&työpaikkaa& järjestöissä&ympäri&suomen.&&!

RAY myöntää 5,1 miljoonaa nuorten palkkaamiseen! Vuonna&2016&vaikeasti&työllistyville&nuorille&aukeaa&170&työpaikkaa& järjestöissä&ympäri&suomen.&&! RAY myöntää 5, miljoonaa nuorten palkkaamiseen Vuonna06vaikeastityöllistyvillenuorilleaukeaa70työpaikkaa järjestöissäympärisuomen. RAYmyöntääavustustasosiaalijaterveysalanjärjestöillevaikeastityöllistyvän,

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen Asunto ensin Nuorten asuminen Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 Päihteidenkäytön aloittamisikä (Huuti asiakastietokanta

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Tiina Kupari, asumis- ja koulutuskoordinaattori, Nuorisoasuntoliitto ry Satu Sainio, isännöitsijä, Alkuasunnot Oy Nuorisoasuntoliitto

Lisätiedot

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA?

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? Helena Virokannas Osis II -hanke 26.3.2015 Valtakunnalliset etsivän työn päivät Espoo Huumeiden

Lisätiedot

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 Toiminta 2014 KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö Järjestötyö VIESTINTÄ JA TIETOHALLINTOYKSIKKÖ

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA 2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR)

Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR) Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR) Itä-Suomen Varikot 11.8.2015 2 Varikoilla kehitetään 1.Matalan kynnyksen periaatteella toimivan kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan toimintamallit: päivä-

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy Hallitus 198 10.04.2013 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy H 198 Suomen Terveystalo Oy on pyytänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon ta vi ras tol ta yksityisen

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Irti Huumeista ry / Anne Salovaara- Kero

Irti Huumeista ry / Anne Salovaara- Kero / Anne Salovaara- Kero Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori, kansallinen turvallisuusseminaari, Oulu 10. 11.11.2015 Perhekeskeinen huumetyö, verkostoyhteistyö ja kumppanuus: esimerkkejä :n ja kuntien

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Päihdetiedotusseminaari 2013 6.-8.6 Jurmala Mija Alho Yksikköjohtaja Vinkki, A-klinikka Vinkki on päihteiden käyttäjien, erityisesti suonensisäisesti huumeita käyttävien

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin projektihanke Maantieltä taloon päihdeongelmaisten päiväkeskuksesta

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 9.11.2011 SBL:n hallitus on vahvistanut sitovasti

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot