Toivottomuutta kannattaa torjua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toivottomuutta kannattaa torjua"

Transkriptio

1 2/2006 SININAUHALIITON TIEDOTUSLEHTI Perhetyön koordinaattori Asta Juntunen: Me aikuiset olemme vastuussa Keravan Suojakotiyhdistyksen vt. toiminnanjohtaja Jari Savola: Päihteidenkäyttäjilläkin on oikeus omaan kotiin Toivottomuutta kannattaa torjua

2 Taistelua ihmisten arjessa ja julkisissa rakenteissa jäsenjärjestöjä palvellen Sininauhaliitto haluaa hyödyntää 70-vuotisjuhlavuotensa mahdollisimman hyvin ja taistella päihde-ehtoista syrjäytymistä ja köyhyyttä vastaan. Haluamme palvella heitä, jotka ovat kiinnostuneita syrjäytetyn ihmisryhmän oikeuksista, ihmisarvosta ja auttamisesta. Haluamme olla myös tulevaisuudessa toivon tuojien valtakunnallinen keskusliitto, jonka työn yhtenä kärkenä on kohdistaa tuki suoraan jäsenyhteisöille. Toisena kärkenä on taistella aktiivisesti julkisissa rakenteissa päihde-ehtoista syrjäytymistä ja köyhyyttä vastaan. Sininauhaliitto on saanut kuulla jäsenjärjestöiltään ainutlaatuisia kokemuksia kansalaisjärjestölähtöisen päihdetyön hiljaisesta todellisuudesta siitä, mitä kova tilastollinen tiedonkeruu ei ole kyennyt esittämään. Liitto on sukkuloinut akateemisen tutkimuksellisen tiedon ja jäsenjärjestöjensä kokemuksellisen tiedon välimaastossa. Tulevaisuuden haasteena on kehittää tutkimuksellisesti sellaisia tiedonkeruun välineitä, joilla hiljainen tieto kansalaisjärjestölähtöisestä päihdetyöstä saadaan nykyistä järjestelmällisemmin kerättyä. Valtakunnallisen kansalaisliikkeen saaminen mukaan taisteluun syrjäyttämistä vastaan on haasteellista. Ketä juoppo jaksaa kiinnostaa? Monitieteellinen ja kokemuksellinen asiatieto päihderiippuvuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä kertoo moniulotteisesta ongelmavyyhdistä. Silti keskivertosuomalainen ei lämpene kohtaamaan päihdeongelman todellisuutta. Kyseessä on asennekierre. Sen katkaiseminen tarkoittaisi yhteiskunnassa toimivien sektoreiden, julkisten ja yksityisten yhteisöjen sekä yksilöiden laajaa sosiaalisen vastuun kantamista. Käytännössä vastuun kantaminen tarkoittaisi päihteiden tarjoamisen vähentämistä, hintojen korottamista, aktiivisempaa puuttumista toisen ihmisen liialliseen päihteiden käyttöön ja oman käytön vaikutusten tarkempaa arviointia. Tämä kaikki sotii nykyajan yksilökeskeistä, hetkellisen nautinnon maksimointiin tähtäävää ja olen itse omien asioitteni herra -ajattelua vastaan. Kannattaa pysähtyä pohtimaan arjen kovien ratkaisujen taustalta paljastuvia arvoja ja niiden taustalla olevaa ihmiskäsitystä. Nimittäin tulostavoitteellisen ajattelun maksimoinnin ja kaikkivaltiuden ohella voidaan antaa tilaa ihmislähtöisyydelle. Maksimaalinen tulostavoittelu lienee haettu Suomeen Yhdysvalloista. Yhdysvalloissa monien menestyvien ihmisten asenne syrjäytyneitä kohtaan kannattaisi myös lanseerata Suomeen, koska se kuuluu oleellisena osana menestymispakettiin. Siellä monen menestyjän ihmiskäsitykseen kuuluu vähäosaisten tukeminen: he lahjoittavat tuloistaan osan niille järjestöille, jotka tekevät tärkeää kansalaistyötä syrjäytymisen ja köyhyyden vastaisessa taistelussa. Tällä tuella mahdollistetaan merkittävästi vertaistuellista ja vapaaehtoista kansalaisjärjestötoimintaa. Milloin Suomessa ollaan valmiita laajaalaiseen sosiaalisen vastuun kantamiseen ilman lakia tai pakotetta? KUVA: ILKKA PARTANEN Aarne Kiviniemi, toiminnanjohtaja Mikä on Sininauhaliitto? Sininauhaliitto on valtakunnallinen, kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto. Liiton perustehtävänä on edistää kristilliseen ihmiskäsitykseen perustuvan ehkäisevän päihdetyön, päihdehaittojen ja syrjäytymisen vähentämisen, toipumistyön sekä kokonaisvaltaisen terveyden edistämisen yleisiä toimintaedellytyksiä. Perustehtävänsä toteuttamiseksi Sininauhaliitto palvelee diakonisel- ta arvopohjalta jäseniään, kristillisiä yhteisöjä, kirkkoja ja seurakuntia. Lisäksi liitto tekee yhteistyötä yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Ensisijaisena tarkoituksena on edistää mahdollisimman monipuolisesti jäsenyhteisöjen toimintaedellytyksiä mainituilla toiminta-alueilla. Sininauhaliiton 98 jäsenjärjestöä ovat itsenäisiä ja vain osa niistä toimii Sininauha-nimisinä. Ne ovat liiton kautta verkottuneet keskenään. Näin niiden monimuotoinen osaaminen on yhteisessä käytössä. Toimintaa ohjaavat arvot Sininauhaliiton toiminta-ajatus nousee kristillisestä rakkaudesta ja ihmiskäsityksestä. Toimintaa ohjaavat arvot ovat diakonisuus, jäsenyhteisötyytyväisyys, avoimuus, vastuullisuus ja vaikuttavuus. Liiton toimitalo, Sininauhatalo, sijaitsee Helsingissä Krämertintiellä. 2 2

3 Suomessa syrjäytyneisyyteen liittyvät usein erilaiset riippuvuudet ja päihteet. Päihteet voivat olla syy tai seuraus, mutta ne kytkeytyvät tavalla tai toisella moniin vaikeisiin suomalaisiin ihmiskohtaloihin. Puhuttaessa syrjäytymisestä ja puhuttaessa päihdeongelmasta puhutaan köyhyydestä ja toivottomuudesta. Ongelmat liittyvät toisiinsa ja kasautuvat. Vielä parikymmentä vuotta sitten syrjäytyminen kosketti etupäässä miehiä. Syrjäytyneet päihdeongelmaiset voitiin rajata omaksi ryhmäkseen. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut. Naisten päihteidenkäytön lisääntyminen on muuttanut syrjäytymisen luonnetta ja laajentanut päihdeongelman sosiaalisia vaikutuksia perheisiin ja lapsiin. Suomessa vallitsee tilanne, jossa syrjäytymisen ongelmat koskettavat yhä useampia. Syrjäytyminen tai sen uhka ei kosketa marginaaliin jääviä puliukkoja, vaan valitettavalla tavalla kasvavaa ja sosiaalisesti monipuolistuvaa ihmisryhmää. Syrjäytyneisyy- Syrjäytyminen ja päihdeongelmat kietoutuvat yhteen Suomessa on syrjäytyneitä ihmisiä, joiden on vaikea nähdä toivoa elämässään ja liittyä normaaliin yhteiskuntaan. Heidän koulunkäyntinsä keskeytyy, ja heidän on vaikea työllistyä. Heidän asumisensa on epävarmaa, perhesuhteet vaikeat ja terveys äärirajoilla. Heidän menneisyytensä on hurja, nykyisyytensä vaikeasti hallittava ja tulevaisuus pelottavasti avoin. Ongelmat kasautuvat destä on salakavalasti tullut osa suomalaista yhteiskuntaa. Miltä elämä ja toivo näyttävät Kuva: Marja Junnila Syrjäytyneet pysyvät syrjässä, koska he eivät nouse vaatimaan omia oikeuksiaan. Heidän asiansa eivät kerää poliittista kiinnostusta eivätkä ylitä uutiskynnystä. Äänistään kiinnostunut poliitikko ei riskeeraa kannatustaan puolustamalla syrjäytyneiden asiaa, eikä omasta hyvinvoinnistaan huolta kantava kansalainen pidä tätä ongelmana. Kauniisti sanottuna syrjäytyneet eivät ole palvelujärjestelmässä priorisoituja asiakkaita. Heidät voidaan ohittaa, kun jaetaan rahaa ja aikaa. Koska kysymys syrjäytyneistä pysyy muodin ja poliittisten intohimojen ulottumattomissa, tarvitaan kansalaisjärjestöjä nostamaan kysymys esiin päättäjien ja julkisuuden tietoon. Sininauhaliitto haluaa tarkastella maailmaa yhteiskunnan reunalle tai reunan ulkopuolelle joutuneitten ihmisten näkökulmasta ja haastaa kysymään, miltä elämä ja toivo näyttävät syrjäiseltä ruohojuuritasolta katsottuna. Sininauhaliiton toiminnassa ja tässä kirjassa kohdataan kysymys toivosta, joka tarkoittaa syytä elää: kun ihminen aamulla herää, onko hänellä syytä nousta, toivoa ja elää uusi päivä. Elämän tarkoituksen vastakohtana on toivottomuus, se ettei ole syytä elää. Ote Sininauhaliiton 70-vuotis juhlakirjasta: Pekka Lund Torjuttu toivottomuus Ps-kustannus 3

4 Pitkäjänteinen päihdetyön kehittäminen nousee arjesta Eija Kilgast Ari Inkinen Päihdejärjestöillä on keskeinen rooli päihdepalveluiden ja järjestölähtöisen päihdetyön kehittämisessä. Sininauhaliiton jäsenjärjestöillä on arjen kosketus päihdehaitoista kärsiviin ihmisiin. Toiminnan keskeinen tavoite on inhimillisen tuskan vähentäminen ja riippuvuudesta vapautuminen. Kentän tuntemuksen, tutkitun tiedon, kokemuksen ja innovatiivisen toiminnan tuloksena löydetään ja kehitetään toimivampia käytäntöjä. Päihdetyön kehittämispäällikkö Ari Inkisen vastuulla on ehkäisevän päihdetyön, perhetyön, nuorisodiakonian, toipumistyön ja päiväkeskustoiminnan kehittäminen yhdessä yhdeksän päihdetyön ammattilaisen kanssa. Inkisellä on vuosien kokemus hanketyöstä ja sen ohjaamisesta, erikoisalueena ovat pienet ja keskisuuret hankkeet, ehkäisevä päihdetyö ja perhetyö. Järjestölähtöistä päihdetyötä kehitetään monella sektorilla Sininauhaliitossa vahvistetaan aluetyötä. Liiton 98 jäsenjärjestöä ovat hajallaan eri puolilla Suomea. Aluetyöllä on mahdollista keskittää alueella tapahtuvaa koulutusta ja kehittämistyötä sekä tehdä siitä omaleimaista. Isommat järjestöt voivat toimia uusien tai pienempien järjestöjen tukena. Jäsenjärjestöt hyötyvät myös verkottumisesta toisten, alueella päihdetyötä tekevien kanssa. Päihdetyön kehittämispäälliköitä liitossa on kaksi. Eija Kilgastin vastuulla on aluetyön lisäksi myös hoidon kehittäminen ja laatutyö sekä erityisryhmien päihdetyön kehittäminen. Hänen asiantuntijatiiminsä vastaa myös huumetyön kehittämisestä, vankilatyöstä sekä vammaisten-, ikääntyvien- ja mielenterveysasiakkaiden päihdetyöstä. Kilgast on erikoistuntut Ray-rahoitteisten monitoimijahankkeiden suunnitteluun ja organisointiin. Ari Inkinen Päihdetyön kehittämispäällikkö Eija Kilgast Päihdetyön kehittämispäällikkö ARPA auttaa arvioinnissa Sininauhaliiton Arviointipalvelut (ARPA) tarjoaa apua projektien arviointiin. Arvioinnin konsultatiivinen ohjaus on järjestöille ja muille toimijoille suunnattu tukipalvelu. ARVI-työkalupakista puolestaan löytyvät käytännönläheiset itsearviointivälineet, joiden avulla arviointi saadaan palvelemaan projektityötä. Työkalupakin avainvälineitä ovat päiväkirja, tavoitearviointi sekä tulosten ja tuotosten seuranta. Päiväkirja tuottaa tiivistettyä tietoa työn sisällöstä ja sopii mainiosti työpalaverien keskustelurungoksi. Se auttaa tunnistamaan hankkeen kompastuskivet ja menestystekijät. Osaamispääoma samalla kasvaa, kun työn avainasiat tulevat kirjatuiksi ja niitä tulee pohdittua. Tavoitearviointi pitää hanketta oikeassa suunnassa. Sen ydinkysymys on: miten minä voin viedä projektia eteenpäin? Tarkastelujakso on puoli vuotta. Jakson jälkei- 4 sessä tavoitepalaverissa tarkastellaan onnistumisen avaimia, haasteita ja ongelmakohtia sekä määritellään seuraavan jakson tavoitteet ja keinot. Näin hanke ei ajelehdi eikä rönsyile sinne tänne. Vaikuttavuus esiin Tulosten arviointi nostaa hankkeen vaikuttavuutta esiin. Tuloksina voidaan pitää välittömiä muutoksia ja edistysaskelia hankkeen toimintapiirissä. Tällaisia ovat mm. pienet alut, uudet avaukset ja läpimurrot. Kun ne on kirjattu, syntyy kokonaisuus, josta aidot tulokset sekä syy-seuraussuhteet nousevat esiin. Tuotosten arvioinnilla puolestaan pidetään mallien, materiaalin ja ohjelmien kehittely työssä mukana. Näin ne pysyvät pohdinnan alla ja niitä tulee työstettyä kuin huomaamatta. ARVI-työkalupakin välineet sekä arvioinnin kolme mallia löytyvät kirjasta Arviointi avuksi projektityöhön. Arvioinnin tehtävänä on palvella hanketyötä. Nina K. Hyttinen Arviointipäällikkö Kysy arviointipalveluja ARPAsta:

5 Toivoa elämään TEKSTI: MARKUS JALONEN KUVA: TAPANI ROMPPAINEN Ihme voi tapahtua alkoholistillekin Anne Jormalaisen psyyke ei aikoinaan kestänyt juomista. Alkoholin liikakäyttö kävi liian ahdistavaksi. Mulla oli siinä samalla pieniä lapsia, Anne kertoo. Se aiheutti syyllisyyttä ja masennusta. Toinen asia oli leimautuminen naisalkoholistina. Juova nainen tuomitaan helpommin kuin mies. Viimeinen pisara Eräänä päivänä Anne meni Hyvinkään kirkkoon. Hän ei osannut etukäteen aavistaakaan, että siellä alkoholin valta murtuisi kerralla. Se oli ihme. Olin pitänyt omaa tilannettani mahdottomana. Hiljennyin kirkkosalissa, ja sitten rupesin itkemään. Ennen lähtöä puhuin vielä sielunhoitajan kanssa. Viinanhimot jäivät kirkkoon, Anne iloitsee. Samaa iloa muillekin Kolmen raittiin vuoden jälkeen Anne lähti opiskelemaan sosiaaliohjaajaksi. Nykyisessä työpaikassa, Hyvinkään Toimarissa, hän on ollut kuusi vuotta. Tykkään järjestötyöstä, Anne sanoo. Täällä on vähän hierarkiaa, ja työnsä voi suunnitella itsenäisesti. Sen kääntöpuolena on tietysti suuri vastuu. Sekin sopii minulle. Missä eämäntilanteessa päihteiden kanssa kamppaileva onkin, hänen ongelmiensa takana on aina elävä ihminen. Asiakaskohtaamisten perusteella tiedän, että päihdeongelmaiset ovat herkkiä ja sydämellisiä. Anne pitää omakohtaista kokemusta alkoholismista tärkeänä sosiaaliohjaajan työssään. Minulla realiteetit ovat kohdallaan. En elä pilvilinnassa ja kuvittele, että voisin raitistaa ihmisiä. Elämä selvänä on elämisen arvoista Raittiudessa Anne on onnellinen pienistä asioista: aikuistuneista lapsistaan ja raittiista päivistä. On ihanaa herätä aamulla ja muistaa, mitä edellisenä päivänä on tapahtunut. Ilman krapulaa! Ihmissuhteet on kunnossa, ja luottamus on saatu takaisin. 5

6 T o i v o a e l ä m ä ä n Liika on aina liikaa hanke nostaa näkyviin ikääntyvien päihdeongelmat Liika on aina liikaa ikääntyminen ja alkoholi -hankkeen kokonaistavoitteena on tuoda keskusteluun ikääntyvien päihdeongelmat. Niistä on voitava keskustella ja ne on voitava diagnosoida. Vailla hoitoa olevat ikääntyneet päihdeongelmaiset pitää saada oikea-aikaisen ja sopivien palveluiden piiriin. Hanke tuottaa tietoa tutkimuksista ja asiakastyön kokemuksista sekä soveltaa käytäntöön niistä nousevia hyviä toimintatapoja. Hanke myös tiedottaa yleisesti alkoholin ja ikääntymiseen liittyvistä yhteisvaikutuksista. Laaja verkosto yhteistyössä Liika on aina liilaa -hanketta toteutetaan laajan verkoston yhteistyöllä. Koordinaatiovastuu on Sininauhaliitolla, pääkaupunkiseudulla osahankkeet toteuttavat Ikäinstituutti, Sininauhasäätiö ja Helsingin Diakonissalaitos. Itä-Suomessa osahankkeesta vastuussa on Tyynelän kehittämiskeskus. Koordinaatiossa on neljä työntekijää ja osahankkeissa viisi. Yhteistyökumppaneita ovat ydintoimijoiden lisäksi Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Vanhustyön keskusliitto, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, Suomen Psykogeriatrinen yhdistys, Suomen Vanhusten turvakotiyhdistys sekä Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto. Kehittämistyötä tehdään Savonlinnassa, Pieksämäellä, Pieksänmaalla, Haukivuoressa, Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Näiden kuntien kanssa on tehty yhteistyösopimukset. Hanke toteutetaan vuosina ja sen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Maria Viljanen Projektipäällikkö Tukea ja tietoa vammais- ja päihdetyön ammattilaisille Vammaisten päihdetyön tukipalvelut (Vapa-tukipalvelut) käynnistyi Sininauhaliitossa toukokuussa Toiminnan lähtökohtana on, että vammaisilla on päihdeongelmia samassa suhteessa kuin vammattomillakin ja vammaisilla tulee olla yhdenvertainen oikeus päihteiden käyttöön, mutta myös ongelmien ehkäisyyn ja hoitoon. Tukipalveluiden tavoitteena on edistää vammaisten päihdehoitoon pääsyä, vammaispalveluiden päihdeosaamista, päihdepalveluiden saavutettavuutta sekä päihdeja vammaispalveluiden verkottumista. Tukipalvelut on suunnattu vammais- ja päihdetyön toimijoille. Toiminnan päälinjat ovat: päihde- ja vammaisalan yhteistyön edistäminen, vammaisten päihdekysymysten tunnettavuuden lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen sekä 6 vaivattoman tiedonsaannin edistäminen vammaisten päihdekysymyksistä. Yhteistyötä edistetään toimimalla tiedonvälittäjänä ja sillanrakentajana. Toimijoita kannustetaan paikalliseen ja seudulliseen yhteistyöhön. Tärkeä yhteistyön edistämisen muoto on Vapa-vastaavien verkosto. Tiedon saannin vaivattomuutta edistetään etsimällä tietoa, kokoamalla sitä yhteen ja ylläpitämällä Välitetään tietoa olemassa olevasta materiaalista. Yhteistyökumppaneita ovat A-klinikkasäätiö, Helsingin Diakonissalaitos, Aivovammaliitto, Invalidiliitto, Kuurojen Palvelusäätiö, Näkövammaisten Keskusliitto, Suomen Kuurosokeat ry, ADHD-Liitto, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Järvenpään Sosiaalisairaala, CP-liitto, Kymenlaakson erityishuollon ky, Heidi Eriksson Projektikoordinaattori Kalliolan Setlementti, Asumispalvelusäätiö ASPA, Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten tukiliitto, Kuurojen Liitto ja Autismi- ja Aspergerliitto, Sairaanhoitajaliitto. Kuva: Olli Kariniemi

7 T o i v o a e l ä m ä ä n Peluuri peliongelmissa auttava puhelin Kuva: Tero Sivula/www.kuvakori.com Peluurissa on vastattu runsaan kahden vuoden aikana jo yli puheluun. Kaksi kolmasosaa soittajista on pelaajia, loput heidän läheisiään. Tänä vuonna soittajissa on viime vuotta enemmän miehiä. Peliautomaatit ovat menettäneet asemaansa ja nettipelaaminen sekä vedonlyönti ovat kasvattaneet osuuttaan. Silti peliautomaatit ovat yhä yleisin pelattu peli: kaikista pelaajista niitä pelasi 76 %. Nettipelaaminen on noussut jo toiseksi, joka kymmenes Peluurin puheluissa käsitellyistä peliongelmaisista pelaa netissä. Kolmantena ovat Veikkauksen vedonlyönti, joka ohitti kasinopelit. Tietoa ja tukea maksuttomasti Peluuri on valtakunnallinen puhelinpalvelu peliongelmaisille ja heidän läheisilleen. Palvelu tarjoaa tietoa ja tukea peliongelmassa ja sen hoitamisessa. Peluurista saa myös tietoa vertaisryhmistä ja lähimmistä hoitopaikoista ja voi tilata ongelmapelaamiseen ja peliriippuvuuteen liittyvää materiaalia. Peluuriin voi soittaa nimettömänä ja luottamuksella. Numero on Peluuri-palvelun tuottavat A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto, jotka ovat tutkineet peliongelmaa jo vuodesta 1989 lähtien. Ne ovat myös tuottaneet liikaa pelaaville ja heidän läheisilleen oma-apuoppaita ja järjestäneet hoitoa. Palvelun rahoittavat suomalaiset peliyhteisöt: Fintoto Oy, Raha-automaattiyhdistys ja Veikkaus Oy. Sosiaali- ja terveysministeriö on mukana hankkeessa ja vastaa toiminnan arvioinnista. Uutuusdvd! Tapio Jaakkola Projektipäällikkö Peluuri Asiantuntijat kertovat peliongelmasta ja siitä, mistä saa apua. Tilaukset Sininauhaliitosta p. vaihde (09) tai Hinta 20 c + toimituskulut Omille jaloille kouluttaa vertaisneuvojia talousvaikeuksissa oleville Sininauhaliitto on mukana Takuu-Säätiön hallinnoimassa Omille Jaloille jalkautuvan vertaistalousneuvonnan hankkeessa yhdessä kuuden muun järjestön kanssa. Hankkeen tavoitteena on luoda vertaistukimalli, jossa koulutuksen saaneet vertaisneuvojat opastavat talousvaikeuksissa olevia auttamisjärjestelmän piiriin. Etsivä työ kohdistetaan erityisesti päihde- ja rikostaustaisiin sekä mielenterveys- ja peliongelmaisiin henkilöihin. Sininauhaliiton osahankeen projektityöntekijänä aloitti syyskuun alussa varatuomari Matti Huunan-Seppälä. Hän on Sininauhaliiton ja Kriminaalihuollon tukisäätiön (KRITS) yhteinen työntekijä, joka kouluttaa vertaisneuvojiksi kummankin järjestön yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien jäseniä. Vertaistalousneuvontaa tarvitaan, sillä kaikki yksityishenkilöt eivät pääse virallisten velkajärjestelyjen piiriin, Huunan-Seppälä muistuttaa. Sininauhaliiton ja Kriminaalihuollon tukisäätiön lisäksi hankkeessa ovat mukana A- klinikkasäätiö, A-Kiltojen Liitto, Mielenterveyden keskusliitto, Suomen Mielenterveysseura ja Suomen Setlementtiliitto. Hanke on kolmivuotinen ja päättyy vuonna Vertaistalousneuvontaa tarvitaan, sillä kaikki yksityishenkilöt eivät pääse virallisten velkajärjestelyjen piiriin, Huunan-Seppälä muistuttaa. Matti Huunan-Seppälä Projektityöntekijä 7

8 Vapaaksi huumehuuruisesta elämästä Kuva: Tapani Romppainen 8 Evankeliumin sanoma antoi toivon Niko Uusitalolle. Rankka huumetausta päättyi uskoontuloon ja työnäkyyn muiden päihdeongelmaisten hyväksi. Ryhdyin polttamaan pilveä ja juomaan 14-vuotiaana. 19-vuotiaana käytin heroiinia päivittäin. Minut elvytettiin monta kertaa yliannostuksen aiheuttamasta tajuttomuudesta ja vietiin sairaalaan tiputukseen. On ihme, että olen elossa. Välit omaisiin ovat parantuneet Entisten kaveriporukoiden tilalle tuli seurakunnasta uskovia ystäviä. Nykyään vanhojen kavereiden kanssa pystyy jo juttelemaan. Ei vain ole yhteisiä asioita heidän kanssaan, kun omaan elämääni tuo sisältöä raittius. Jonkin verran huumeiden käytön aikaisia kavereitani on viime aikoina kuollut, Niko toteaa. Nykyisiin ystäviini minua yhdistää Jeesus. Vanhempani sekä siskoni ja tämän poikaystävä ovat myös tulleet uskoon. Välit perheeseen ovat parantuneet. Isänkään kanssa en ole riidellyt näiden neljän raittiin vuoteni aikana. Päivä kerrallaan uuteen Nikolla on jäljellä puoli vuotta Helsingin Saalem-seurakunnan kaksivuotisesta Raamattukoulusta. Hän pitää aamuhartaustilaisuuksia Helsingin KAN-kodissa kahden viikon välein. Lisäksi hän käy Ritu Ylipahkalan kanssa kouluissa kertomassa kokemuksistaan ja osallistuu Helsingin Saalemin Kohtaamispaikkaan sekä Matti Einiön kanssa vankilavierailuihin. Hän kertoo, että nuorilta on tullut hyvää palautetta tilaisuuksissa. Elän päivä kerrallaan ja pyydän rukouksessa johdatusta elämääni, Niko summaa elämänuskoaan. Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö: MARKUS JALONEN

9 T o i v o a e l ä m ä ä n Tukikohta Huumetyön Tukikohta-hankkeen ( ) tarkoituksena on laajentaa ja levittää huumeiden käyttäjille suunnattujen palvelu- ja hoitomenetelmien tietoutta ja osaamista Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen keskuudessa. Lisäksi tarkoituksena on luoda ja kehittää toimivia käytäntöjä kasvukeskusten ulkopuolella tapahtuvaan huumeiden käyttäjille suunnattuun matalan kynnyksen toimintaan. Tukikohta järjestää huumetyön koulutustilaisuuksia eri puolella maata, vastaa Sininauhaliiton huumetyöverkoston toiminnasta sekä kehittää yhteistyössä Tornionlaakson Suojapirtin ja Päiväkeskus Pysäkin kanssa Kemissä ja Iisalmessa matalankynnyksen sekä terveysneuvonnan toimintaa. Tietotaidon vahvistamista Matalan kynnyksen paikoilla pyritään tavoittamaan nimenomaan niitä huumeiden käyttäjiä, jotka eivät ole minkään tukitai hoitopalvelun piirissä. Tukikohta haluaa panostaa erityisesti ajankohtaisen huumetyön tietotaidon laajentamiseen Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä. Vahvistamalla osaamista vahvistetaan huumeiden käyttäjien kanssa tehtävän työn laatua. Kokemusten vaihdolla ja Sininauhaliiton huumetyöverkostolla on tässä koulutuksen lisäksi tärkeä rooli. Tukikohdan osahankkeet Kemissä ja Iisalmessa panostavat matalankynnyksen ja terveysneuvontatoiminnan kehittämiseen. Terveysneuvontaa ei Suomessa juurikaan ole isompien kaupunkien ulkopuolella. Haasteena onkin kehittää malli siitä, miten huumeiden käyttäjät tarpeineen saavutetaan ja saatetaan palvelujen piiriin pienemmillä paikkakunnilla. Helena Virokannas Projektipäällikkö Kuva: Olli Kariniemi Nousevan Auringon Talo tukee huumeista toipuvia nuoria uuteen aamuun TEKSTI: OLLI KARINIEMI Kainuussa, Paljakkavaaran laella, sijaitsee Nousevan Auringon Talo. Se on nuorille tarkoitettu, kodinomainen huumekuntoutusyksikkö, jossa on kymmenen paikkaa huumeiden käytön takia ongelmiin joutuneille vuotiaille nuorille. Nuoret tulevat kuntoutuskotiin eri puolilta Suomea ja myös kotiutuvat eri puolille maata. Kuntoutuksen ydinajatuksena on jatkuvuus. Olemme mukana jo katkaisuvaiheessa, jos se vain on mahdollista. Kuntoutusjakson jälkeen jatkamme nuoren kanssa noin vuoden verran, usein kauemminkin, yhdistyksen toiminnanjohtaja Päivä Ahtiala toteaa. Kuntoutus on psykososiaalista ja perustuu kokonaisvaltaiseen muutostyöhön, jossa sosiaalinen, psyykkinen, fyysinen ja henkinen osa-alue otetaan huomioon. Kuntoutuksen menetelmiä ovat yhteisöllisyys, omaohjaajatyöskentely, hoidolliset ja toiminnalliset ryhmät sekä yksilöllinen, psykiatrinen arviointi ja hoito. Nuoret osallistuvat talon töihin kuten siivoamiseen ja keittiötöihin. Työnteko ja toiminta ovat sosiaalista kuntoutumista, ja opettaa nuoria ottamaan vastuuta tekemisistään, Ahtiala kertoo. Nuori viipyy kodissa neljästä kuukaudesta vuoteen ja siirtyy sen jälkeen avokuntoutuksen piiriin. Jokainen kotoutuva saa tuekseen vapaaehtoistyötä tekevä tukihenkilön sekä vertaisryhmän. Myös nuoren perhe kutsutaan mukaan kuntoutukseen ja lähes kaikki myös osallistuvat siihen. Avokuntoutus on maksutonta. Asuminen on kuntoutuksen jälkeen elämän perusasia. Hankimme kaikille kuntoutuskodista kuntoutuville kodin muuttipa hän minne päin Suomea tahansa. Tampereen Pispalasta olemme vuokranneet myös omakotitalon kuntoutuksesta tulevien nuorten tukiasunnoksi. Talossa on neljä yksiötä ja sen työntekijät tukevat nuoria takaisin kaupunkielämään. Huumekuntoutukseen hakeudutaan pääsääntöisesti katkaisu- tai vieroitushoidon kautta. Näitä palveluita tarjoavat mm. A-klinikkasäätiö, sairaanhoitopiirit sekä yksityiset palvelujentuottajat. Kuntoutukseen tulevat tarvitsevat maksusitoumuksen sosiaalitoimesta tai A-klinikalta ennen kuntoutukseen tuloa. Kuntoutuskotia ja avokuntoutusta ylläpitää Nousevan Auringon Talon huumekuntoutus ry. Yhdistys perustettiin vuonna 1997 ja se on yksi viidestätoista (15) Sininauhaliiton jäsenjärjestöstä, jotka kehittävät huumeiden käyttäjien parissa tehtävä työtä. Nousevan Auringon Talon huumekuntoutus ry 9

10 Sininauhaliiton juhlavuosi 2006 Seminaareja ja koulutusta Huumetyön koulutuspäivä Jyväskylässä, Nuoristotalo Cafe Centerissä. Seminaari on tarkoitettu päihdetyön ammattilaisille. Päivän aiheena ovat matalan kynnyksen merkitys ja haasteet huumetyössä ja Juha Kemppisen luento otsikolla Huumeet, riippuvuus, hoito. Ihminen. Lisätietoa Päihdetyön verkostot perheiden tukena - seminaarit Pori, Liisanpuiston auditorio Jyväskylä, kaupungin kirjasto Järvenpää, Diakonia-ammattikorkeakoulu Päihdejärjestöjen perhe- ja läheistyön verkosto järjestää yhdessä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa kolme seminaaria. Seminaareissa alustaa YTT Maritta Itäpuisto aiheesta Lapset ja vanhempien päihdeongelma. Päivän aikana tutustutaan järjestöjen kehittämiin toimiviin käytäntöihin. Lisätietoa Nainen ja päihteet Toivo. Toipuminen. Tulevaisuus , Helsinki Hotelli Arthur Seminaarissa tarkastellaan naisen toipumista toivon ja tulevaisuuden näkökulmasta. Seminaariaiheita ovat mm. työntekijän oman itsen kohtaaminen ja vuorovaikutus naisen toipumisessa, naisen häpeä ja muut vahvat tunteet, naisen tarina sekä juonteita haavoittuneen naiseuden taustalla. Seminaari on tarkoitettu päihdeongelmaisia naisia työssään kohtaaville kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden työntekijöille. Lisätietoa: Nuoret aikuiset , Helsinki, Neuro Seminaarissa paneudutaan nuorten aikuisten elinoloihin. Lisätietoa: Punaviinin tissuttelusta pitkiin putkiin Ikääntyminen ja alkoholi -seminaari , Helsinki Hotelli Arthur Mitä tiedetään ikääntyvien ihmisten alkoholinkäytöstä? Miten siihen yhteiskunnassamme suhtaudutaan? Löytyykö ikääntyneille päihdeongelmaisille palveluja? Liika on aina liikaa ikääntyminen ja alkoholi -hanke järjestää Helsingissä aihepiiriä käsittelevän asiantuntijaseminaarin, joka on avoin kaikille asian kanssa tekemisissä oleville ja siitä kiinnostuneille. Lisätietoa osoitteesta Vammaisten päihdetyön neuvottelupäivä Helsinki, STAKES Vammaisten päihdetyön neuvottelupäivä kokoaa yhteen monipuolisesti vammais- ja päihdealueen toimijoita ja aiheesta kiinnostuneita. Tavoitteena on tiedottaa ajankohtaisista asioista, tukea vuorovaikutuksen, keskustelun ja yhteistyön rakentamista sekä tehdä näkyväksi jo toimivia käytäntöjä. Luvassa on innostavia työpajoja, keskustelua, tietoa, kollegoitasi ja uutta ajateltavaa. Lisätietoa osoitteesta Tervetuloa 10

11 Kuvat: Ilkka Partanen Sininauhaliiton jäsenjärjestöt 1. Alajärven päiväkeskusyhdistys ry Rengastie 29, ALAJÄRVI puh. (06) Alkoholisti- ja evankelioimistyö ry (c/o Antti Raittila) puh. (02) , Auttavaiset ry Marttilantie 9, TAAVETTI puh. (05) ETRA-liitto ry Annankatu 7 C 24, HELSINKI (PL 94, TAMPERE) puh. (09) , faksi (09) Evankeliointi ja vankilalähetys ry Herukkapolku 10, PARAINEN puh Ev.lut. Lähimmäislähetys ry Lehtomäentie 211, NILSIÄ puh. (017) , faksi (017) For Life ry Hennalankuja 5 B 16, JYVÄSKYLÄ puh , Fossan katukirkko ry Hämeentie 15, FORSSA puh. (03) , (03) Garissim ry Suolahdentie 1228, Konnevesi puh Haapamäen Katulähetys ry Lääkärintie 2, HAAPAMÄKI puh. (014) Haminan Sininauha ry Notkotie 9, HAMINA puh Hangon Katulähetys ry Korsmanninkatu 40, HANKO puh. (019) Hartolan päiväkeskusyhdistys ry Vuorenkyläntie 35, HARTOLA puh. (03) Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Alppikatu 2, HELSINKI puh. (09) (vaihde) 15. Helsingin Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys, HNMKY Vuorikatu 17, HELSINKI puh. (09) , (09) Helsingin Vieraskoti ry Pursimiehenkatu 10, HELSINKI puh. (09) Hyvinkään Toimari ry Teollisuuskatu 8, HYVINKÄÄ puh Hämeenlinnan Sininauha ry Markkulantie 3 A, HÄMEENLINNA puh. (03) Ilmajoen Sininauha ry Rehukyläntie 122, Nopankylä puh Joensuun Siniristi ry Jääkärinkatu 1, JOENSUU puh. (013) , Joutsan päiväkeskusyhdistys ry Jousitie 68, JOUTSA puh. (014) JSK-kellari ry Maariankatu 10, HAMINA puh. (05) Juvan päihdeongelmaisten päiväkeskus ry Virpilänniementie 20 B, JUVA puh Jyväskylän Katulähetys ry Kankitie 10, JYVÄSKYLÄ puh. (014) , Karhukoti ry c/o Tarmo Majuri, Kankareentie 1 as. 3, HUMPPILA puh Karismakoti ry Karskogintie 418 A, SIUNTIO puh. (09) , faksi (09) Kauhavan Sininauha ry Roihankuja 5, KAUHAVA puh. (06) , faksi (06) Keravan Suojakotiyhdistys ry Tuusulantie 40, KERAVA puh. (09) Keuruun Ystäväntupa ry Kangasmannilantie 13, KEURUU puh. (014) Kirkkopalvelut ry, Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskus Vilhulantie 251 D, NAARAJÄRVI puh. (015) , faksi (015) Kodittomien tuki - Hemlösas Stöd ry Tinatie 5 C, HELSINKI puh. (09) , faksi (09) Seuraavalle sivulle 11

12 Kuva: Topi Ylä-Muononen/www.kuvakori.com Kuva: Heikki Korppi 32. Korpikoti ry Vesannontie 790 A, KEITELE puh. (017) Kouvolan kristillinen jengityö ry Sakaristontie 1, KOUVOLA puh. (05) Kovaosaisten ystävät ry Kalevankatu 19 A, HELSINKI puh , faksi (09) KRAN rf Krämertintie 2, HELSINKI puh. (09) Kriisipalvelu ry PL 170, LAHTI puh , faksi (03) Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö, KAN-yhdistys ry Jääkärintie 81, KORTESJÄRVI puh. (06) Kristillinen Raittiusliitto ry - Toimintakeskus Katutaso Hämeenkatu 7, LAHTI puh. (03) Nuorisokahvila Cafè Katutaso Kauppakatu 3, SEINÄJOKI puh Toivon Portti ry Itsenäisyydenkatu 6, IKAALINEN puh Toivon Portti ry Jämijärventie 29 B 9, JÄMIJÄRVI puh Toivon Portti ry Parkanontie 76, PARKANO 39. Kristillinen Terveys- ja Raittiusjärjestö ry, KTR Aapiskuja 2, VIMPELI puh Lahden Sininauha ry Apilakatu 8, LAHTI puh. (03) , faksi (03) Lapin Sinisarastus ry Papintie 3, SODANKYLÄ puh Lappeenrannan Katulähetys ry Ratakatu 13, LAPPEENRANTA puh. (05) , (pj) 43. Lapuan Sininauha ry PL 20, LAPUA puh. (06) Meijerin Toimintakeskus Seisake ry Juhani Ahon tie 5, LAPINLAHTI puh (ruokahuolto), (Seisake-projekti) 45. Mikkelin Katutyö ry Tykkimiehenkatu 9, MIKKELI puh. (015) Myrskylyhty ry Kankaistenkatu 2, Kangasniemi puh Naisten Suojakoti ry Terhokuja 5, TAMPERE puh. (03) Nousevan Auringon Talon huumekuntoutus ry Näsilinnankatu 22 A 36, TAMPERE puh. (03) , faksi (03) Nuorten Keskus Liisankatu 27 A 5, HELSINKI puh. (09) , faksi (09) Nuotta, Rovaseudun kristillinen nuorisoyhdistys ry Ainonkatu 4-6, ROVANIEMI puh , faksi Nurmon Sininauha ry Pappilantie 1, NURMO puh. (06) , One Way Mission ry PL 21, ESPOO puh. (09) Pajatien toimintakeskus Pajatie 2, PIELAVESI puh. (017) Palvelukotiyhdistys Viisi Leipää 55. Pirkanmaan Sininauha ry Riipuksenkatu 13, TAMPERE puh. (03) Porin Sininauha ry Muistokatu 4, PORI puh. (02) Pulsan hoitokoti ry Pulsan asematie 13, PULSA puh. (05) Päiväkeskus Pysäkki ry Päiviönkatu 42, IISALMI puh. (017) Rauhalan narkomaani- ja jengityökeskus 60. Rauman Seudun Katulähetys ry Lyseokatu 7, RAUMA puh. (02) Rovaniemen päiväkeskus ry Kairatie 23, ROVANIEMI puh (toim.joht.), (toim.ohj.) 62. RuokaApu yhdistys ry Simonkalliontie 9, VANTAA puh Samaria ry Kirkkotori 9 A 1, PORVOO puh. (019) Savo-Karjalan kr. työväenyhdistyksen piiriliitto ry Uukuniementie 1197, UUKUNIEMI puh. (05) , faksi (05) Seetri ry Urheilukatu 17, Kokkola puh. (06)

13 Kuva: Olli Kariniemi 66. Seinäjoen Katulähetys ry Riihikuja 4, YLISTARO, puh Sininauhasäätiö Hämeentie 62 C 39, HELSINKI puh , faksi (09) Sininen Pysäkki ry Amandantie 10, VIIALA puh. (03) SLEY:n Katulähetys ry Hietalahdenkatu 7 A 18, HELSINKI puh. (09) Sosiaalilähetys ry c/o Matti Niemelä, Viirukuja 2, Hämeenlinna puh Suolahden Ystävän tupa ry Koulukatu 3 A, SUOLAHTI puh , Suomen Betel Kodit -yhdistys Hiomotie 14 B 36, HELSINKI/ co. Pasi Teittinen puh Suomen poikien ja tyttöjen keskus PTK ry Partaharjuntie 361, PARTAHARJU puh. (015) Suomen Siniaalto ry Hämeentie 7, ÄÄNEKOSKI puh Suupohjan Sininauha ry Keskustie 8 K 11, KAUHAJOKI puh Syty ry 77. Takaisin Elämään ry Rasinkatu 10, VANTAA puh. (09) , faksi Tampereen Huumeklinikkayhdistys ry Kauppakatu 12 C, TAMPERE puh. (03) , faksi (03) Tampereen Katulähetyksen Tuki ry Ev.lut srk-keskus Kyttälänkatu 1 G, TAMPERE 80. Teriskotisäätiö Tyriseväntie 139, TOIJALA puh. (03) , faksi (03) , (johtaja) 81. Toimintayhdistys Leppälintu ry Oksmanintie 5 B, LEPPÄVIRTA puh. (017) Tornionlaakson Suojapirtti ry PL 15, TORNIO puh. (016) (toimisto), faksi (016) Turun Katulähetys ry Ruissalontie 19, TURKU puh. (02) , keittiö (02) , toimisto (02) Turun Sininauha ry c/o Ari Vehosmaa, Viestintäyhdistys A&O, Aurakatu 8, TURKU 85. Uuden Kasvun Yhdistys ry Selintie 510 A, SELKI puh. (09) , faksi (09) Uusi Mahdollisuus ry Leppäkorventie 33 A 2, SYSMÄ puh. (03) Uudenkaupungin Diakoniasäätiö Kihukuja 2, UUSIKAUPUNKI puh. (02) Uudenkaupungin Katulähetys ry Vesa Riikkilä, Sorvakonrantatie 20, UUSIKAUPUNKI puh. (02) , Vaajakosken Suvanto ry Vaajakoskentie 123 E 2, VAAJAKOSKI puh. (014) Vantaan Nmky PL 67, VANTAA puh. (09) , faksi (09) Vapautuvien Tuki ry Ratamestarinkatu 11 B 8.krs, HELSINKI puh. (09) , , faksi (09) Vastuunkantajat ry Hämeentie 73, HELSINKI puh. (09) Vihreä Keidas ry Vilhonvuorenkatu 7-9, HELSINKI puh. (09) , , faksi (09) Virtain Kristillinen Raittiustuki ry Virtaintie 20, VIRRAT puh. (03) , Väentupa ry Katajamäentie 6, LAUKAA puh. (014) , (014) Vänstugan i Ekenäs rf Kustaa Vaasan katu 8, EKENÄS tel. (019) Ähtärin Toimela ry Riikunkuja 5, ÄHTÄRI puh. (06) Äänekosken Katulähetys ry Rautatienkatu 11, ÄÄNEKOSKI puh. (014)

14 Sininauhaliitto Valtakunnallinen kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto Krämertintie 2, HELSINKI puh. (09) , faksi (09) Aarne Kiviniemi (09) , Toiminnanjohtaja Järjestöpalvelut ja kehittämistoiminta Kuva: Barbro Wickström/www.kuvakori.com Ari Inkinen, (09) , Päihdetyön kehittämispäällikkö Asta Juntunen, (09) , Perhetyön koordinaattori Tukea KaikkiNaisille -hanke Hiltunen Tarja, puh. (014) , Projektipäällikkö Virpi Kujala, puh Projektityöntekijä Värit Elämään -hanke Merit Lindén, (09) tai Projektikoordinaattori Ikääntyminen ja päihteet sekä työnohjaus ja sen kehittäminen Tuomo Salovuori, Kouluttaja M20-hanke, päiväkeskustoimintahanke Hannu Rutanen, Projektipäällikkö Päivi Heimonen, (09) tai Projektisuunnittelija Ikaalisten osaprojekti Juhani Haveri, Suunnittelusihteeri Päiväkeskustoiminnan tutkimushanke Aki Rogel, (09) , Tutkija Eija Kilgast, (09) , Päihdetyön kehittämispäällikkö Vammaisten päihdetyön tukipalvelut Sininauhaliiton osaprojekti Heidi Eriksson, (09) , Koordinaattori Liisa Jokela (1.11. alkaen), (09) Koordinaattori Liika on aina liikaa ikääntyvien hanke Maria Viljanen, (09) , Projektipäällikkö Ehkäisevä työ Tarja Levo, Projektisuunnittelija Päihdetyön kehittäjä Marja-Liisa Laapio, (09) , Tutkija Ilka Haarni, (09) , Huumetyön Tukikohta -hanke Helena Virokannas, Projektipäällikkö Omille jaloille vertaisneuvonnan hanke Matti Huunan-Seppälä, Projektityöntekijä Ongelmapelaaja-projekti Aarne Kiviniemi (09) , Tukiasumisen kehittäminen Sininauhasäätiö, Jorma Soini, Toimitusjohtaja Arviointipalvelut Nina K. Hyttinen, (09) , Arviointipäällikkö Talouspalvelut Riitta Hautamaa, (09) , Talouspäällikkö Viestinnän palvelut Tuula Huurresalo, (09) , Tiedotuspäällikkö 14

15 Toivoa olemiseen Oman kodin saaminen nosti tunteet pintaan Uudistuneen Helsingin Vieraskodin avajaisia vietettiin elokuussa. Yli 200 hengen asuntolasta remontoitiin 65:sta pienestä asunnosta koostuva asumispalveluyksikkö, jossa on tarjolla perinteisen yöpymisen lisäksi tuetun ja itsenäisen asumisen mahdollisuudet. Vieraskodin johtaja Jouko Komulainen kertoi talon avajaisissa ensimmäisten asukkaiden kokemuksia uudistetusta talosta. Heinäkuun lopulla taloon oli tutustumassa useita pariskuntia, jotka olivat asuneet Vieraskodissa jo aikaisemmin. Esittelin heille talon tilat kerros kerrokselta ja vein heidät lopuksi ylimmäiseen kerrokseen katselemaan asuntoja, joka oli tarkoitettu heidän käyttöönsä. Tulevat asukkaat ihastelivat uusia tilojamme. Lopulta he kysyivät minulta hiukan vaivaantuneina, että voisinko jo näyttää, missä he olisivat yötä. Ojensin kädessäni olleen avaimen heille ja totesin, että tämä huoneisto on teidän käytössä. Pitäkää sitä kotinanne. Olisittepa nähneet ne hämmentyneet kasvot ja liikutuksen kyyneleet, jonka oman kodin saaminen heissä synnytti. Tuossa hetkessä ymmärsin jälleen kerran Vieraskodin merkityksen asiakkaidemme elämässä, Komulainen kertoi. OLLI KARINIEMI Kuva: Juha Saari/www.kuvakori.com 15

16 T o i v o a o l e m i s e e n Keravan Suojakotiyhdistyksessä kärsitään hätää yhdessä paihdeongelmaisen asiakkaan kanssa TEKSTI JA KUVAT: OLLI KARINIEMI Erkki on Vuorela II:n tyytyväinen asukas. Keravan Suojakotiyhdistys on perustettu vuonna -73. Sillä on kolme asumisyksikköä, päiväkeskus sekä kaksi nuorten päihdepysäkkiä Keravalla ja Järvenpäässä. Vuorela II on yksi kolmesta asumispalvelu yksiköstä. Yhdistyksen asumispalveluista vastaa Jari Savola. Tällä hetkellä hän toimii myös yhdistyksen vt. toiminnanjohtajana ja hänen johdettavanaan ovat asumispalvelujen lisäksi päihdeongelmaisten päivätoimintakeskuksen ja Keski-Uudenmaan Päihdepysäkin toiminnot. Asuntolasta kaikki alkoi Keravan päihdepysäkillä työskentelvät Hanna Syrjä ja Kalle Karjalainen. Keravan Suojakotiyhdistys perustettiin vuonna 1973 päihteiden ongelmakäyttäjien asumisen tukemiseksi. Ensimmäiseksi avattiin asuntola ja hyvin pian sen rinnalle perustettiin myös päivätoimintakeskus, Savola muistelee. Muutamien vuosikymmenien aikana yhdistyksestä on kasvanut monipuolisten asumispalvelujen tarjoaja. Vuonna 1990 valmistui Vuorelan mäen ensimmäinen tukikoti, Vuorela I, jossa on kahdeksan soluasuntoa. Se tarjoaa lyhytaikaista, tuettua asumista kriisitilanteissa, johon on ajauduttu päihteiden ongelmakäytön seurauksena. Vuosisadan lopulla (1999) valmistui 16

17 T o i v o a o l e m i s e e n Päiväkeskusta ylläpidetään yhdessä työttömien yhdistyksen kanssa. ikääntyville päihteidenkäyttäjille tarkoitettu palvelutalo Vuorela II. Rivitalossa on kymmenen asuntoa, ja sen asukkailta ei edellytetä raittiutta. Kaikki palvelutalon asukkaat ovat jääneet eläkkeelle päihteidenkäytön takia. Savolan mukaan tämän kaltaiselle tukiasumiselle olisi kysyntää enemmänkin. Päihdeongelmat eivät häviä luonnollisen poistuman kautta mihinkään. Keravan kaupunki onkin ehdotellut meille uuden tukiasumisyksikön rakentamista ja varannut sille jopa tontin tästä vierestä. Uskon, että viiden vuoden kuluttua tontilla on uusi tukiasumisyksikkö. Vuorela III on uuden karhea rivitalo, jossa on yhdeksän erikokoista yksiötä ja yksi kaksio. Se on tarkoitettu päihdeongelmasta eroon pyrkiville, jotka tarvitsevat tuettua asumista ennen itsenäiseen asumiseen siirtymistä. Kaikki kolme asumisyksikköä ovat hyvin hoidettuja, siistejä ja mieluisia asuntoja. Tätä mieltä on ainakin Erkki, joka asuu Vuorela II:ssa. Tyytyväisen oloinen Erkki on ylpeä asunnostaan ja siitä, että kykenee itsenäiseen asumiseen. Yksi talon asukkaista kun oli juuri siirretty vanhainkotiin. Eikä Erkki empinyt kuvaamistakaan, kun kuva ei tullut paikkakunnan lehteen. Päivätoimintakeskus elää ja voi hyvin Savola on nuoremman polven työntekijöitä ja tullut Suojakotiyhdistyksen palvelukseen kaksi vuotta sitten. Koulutukseltaan hän on diakoni ja sosionomi (ylempi AMK) ja toiminut tätä ennen toistakymmentä vuotta Korson seurakunnan nuorisotyönohjaajana. Kierrettyämme kaikki kolme asumisyksikköä, siirrymme Golfilla Keravan keskustassa sijaitsevaan päivätoimintakeskukseen. Kauppana toimineesta, kaksikerroksisesta rakennuksesta, on remontoitu valoisan oloinen päivätoimintakeskus. Pihalla seisoskelee muutamia vanhempia miehiä, jotka tervehtivät Savolaa ja vierasta. Suurin osa asiakkaista on sisällä ruokailemassa. Astumme avoimesta ovesta sisälle ja nyökyttelemme toisiamme tervehtien. Tovin jutusteltuamme otan kamerani esille ja kysyn lupaa kuvata. Se on kuitenkin sen verran arka asia, että kamera on palautettava takaisin laukkuun. Savola esittelee päivätoimintakeskuksen tiloja ja kertoo sen tarjoamista palveluista. Alusta lähtien päivätoimintakeskuksessa on voinut ruokailla, peseytyä ja pestä pyykkiä. Reilu vuosi sitten päivätoimintakeskuksena toiminut vanha omakotitalo purettiin ja muutimme näihin tiloihin. Itse asiassa tämä on Suojakotiyhdistyksen oma kiinteistö, joka oli vuokrattu työttömien yhdistyksen käyttöön. Pääsimme heidän kanssa sopimukseen tilojen yhteiskäytöstä ja nyt olemme toimineet samoissa tiloissa reilun vuoden. Kellarista löytyvät harrastetilat miehille ja naisille ja yläkerrasta muun muassa toimisto sekä atk-huone. Portaikossa, kerrosten välissä, on myös oleskelusoppi, jossa kaksi nuorta miehenalkua tekee läksyjään. Asiakkaita he eivät selvästikään ole, mutta näyttävät viihtyvän. Asiakkailla on mahdollisuus osallistua myös kuntouttavaan työtoimintaan. Tällä hetkellä työtoiminnassa on mukana viisi asiakasta, jotka työskentelevät eri toimipisteissämme. Keravan Suojakotiyhdistys tarjoaa nimensä velvoittamana suojaa ja tukea päihteiden aiheuttamissa ongelmissa. Siitä pitävät huolen yhdistyksen kahdeksan työntekijää ja lukematon joukko vapaaehtoisia, jotka tekevät työtä hyvillä mielin. Yhdessä asiakkaan kanssa hätää kärsien. Keravan Suojakotiyhdistys ry 17

18 T o i v o a o l e m i s e e n Näkökulmia päihdehaittojen vähentämiseksi -hanke on kansalaistoimintaa ja kumppanuutta Kuva: Verkostoyhteistyö Kansalaistoiminta Aktivointi Huolenpito Hyvinvointi Sosiaalinen vastuu Elämänhallinta Terveyden edistäminen Viime vuosien alkoholipoliittiset muutokset ovat lisänneet päihteidenkäyttöä. M20-hankkeen ( ) keskeisenä tavoitteena on päihdehaittojen vähentäminen ja ehkäisy. Hankkeessa kehitetään päiväkeskus- ja asuinaluetyöhön sopivia toimintamalleja. Mallit kehitetään kansalaistoiminnan ja kumppanuusajattelun näkökulmasta. Ne on tarkoitettu tukemaan etenkin järjestöjen kansalaistoimijoiden päihdetyötä. Ensimmäinen versio toimintamalleista valmistuu syksyn 2006 aikana, sanoo M20-hankkeen projektipäällikkö Hannu Rutanen. Toiminnassa on Rutasen mukaan keskeistä asuinalueilla perustettujen päiväkeskusten toiminnan liittäminen laajempaan asuinaluetyön ja palvelujen kokonaisuuteen. Hankkeessa on mukana 18 kuntaa, Sininauhaliiton 13 jäsenyhteisöä sekä runsaasti kansalaistoimijoita. Hanketta rahoittaa Ray ja koordinoi Sininauhaliitto. Paikallisesta toiminnasta hankepaikkakunnilla vastaavat Sininauhaliiton jäsenjärjestöt yhteistyössä kuntien, seurakuntien ja muiden järjestöjen kanssa. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Hannu Rutanen ja projektisuunnittelijana Päivi Heimonen. Hannu Rutanen Hannu Rutanen, Projektipäällikkö Päiväkeskustoiminnan tutkimushanke kartoittaa lisääntyykö asiakkaiden hyvinvointi Kuva: Olli Kariniemi Päiväkeskustoiminnan kehittäminen ja resurssien kohdentaminen edellyttävät tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Tutkija Aki Rogel selvittää päihdeongelmaisille tarkoitettujen päiväkeskusten laajuutta ja vaikuttavuutta 18 Tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää päihdeongelmaisille tarkoitettujen päiväkeskusten laajuutta ja vaikuttavuutta. Tutkitaan sitä, kuinka laajaa toiminta on valtakunnallisesti, minkälaista hyvinvointia päiväkeskus tuottaa ja miten se auttaa asiakkaita selviytymään arjessa? Sininauhaliiton jäsenjärjestöillä on yli 80 päiväkeskusta ja muilla toimijoilla kymmeniä. Päiväkeskusten palveluita käyttää vuosittain asiakasta. Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut yli sataa päiväkeskusta ja osa niistä on toiminut jo yli 20 vuotta. Päiväkeskustoiminnan kehittäminen on osa Sininauhaliiton kumppanuussopimusta. Toiminnan kehittämiseksi ja resurssien kohdentamiseksi tarvittaan tutkimukseen perustuvaa näyttöä, jota tällä hankkeella haetaan. Hankkeen yhteistyökumppanina on mm. A-Kiltojen Liitto. Aki Rogel, tutkija Ari Inkinen, päihdetyön kehittämispäällikkö

19 T o i v o a o l e m i s e e n Nuorisodiakonialla valmiuksia tavoitteelliseen työhön KUVA: ILKKA PARTANEN Merit Lindén toimii Värit Elämään -hankeen koordinaattorina. Nuorisodiakonisen työn tavoitteena on tukea nuorten ja nuorten aikuisten ( vuotiaat) parissa toimivia ja heitä työssään kohtaavia jäsenjärjestöjä. Työala pyrkii vahvistamaan sekä toimijoiden sisällöllisiä että rakenteellisia valmiuksia kohdata nuorten ja nuorten aikuisten työn erityiskysymyksiä ja toteuttaa tavoitteellista ja vaikuttavaa työtä. Nuorisodiakonisesta työstä vastaa kehittämispäällikkö Ari Inkinen. Mallit hankeohjaukseen ja sosiaaliseen vahvistamiseen Työalaa toteutetaan tällä hetkellä pääasiallisesti Värit Elämään -hankkeen kautta, joka jatkuu vuoden 2007 loppuun. Hankkeen tavoitteena on kehittää hankeohjauksen malli sekä tukea kolmea osaprojektia nuorten aikuisten sosiaalisen vahvistamisen toimintamallin kehittämisessä. Osaprojektit toteutetaan Lahdessa (Lahden kristillinen raittiusliitto), Vaajakoskella (Vaajakosken Suvanto) ja Äänekoskella (Äänekosken katulähetys). Hankkeen tavoitteena on myös luoda verkostoja, järjestää koulutuksia ja seminaareja sekä tiedottaa ajankohtaisista asioista. Koordinaatio toimii Helsingissä ja siitä vastaa Merit Lindén. Merit Lindén Projektikoordinaattori me aikuiset olemme vastuussa Perhetyö tukee ja vaikuttaa Sininauhaliiton perhetyön ensisijaisena tehtävänä on tukea jäsenjärjestöjä perhetyön suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessä. Tapaamiset, yhteydenpidot, verkoston luominen, koulutukset ja seminaarit luovat mahdollisuuden yhteistyölle. Toisena tehtäväalueena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä valtakunnallinen päihdetyön ja lastensuojelun yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on perhelähtöisen ajattelu- ja toimintatavan vahvistuminen lastensuojelu- ja päihdetyössä. Kuva: Ossi Lehtonen/www.kuvakori.com Jyväskylän Katulähetys toteuttaa ja kehittää koko perheen tukiasumisen mallia. Kuvassa vas. Asta Juntunen Sininauhaliitosta ja ohjaaja Petri Mäkinen Jyväskylän Katulähetyksestä. Asta Juntunen Perhetyön koordinaattori 19

20 T o i v o a o l e m i s e e n TEKSTI : OLLI KARINIEMI, KUVAT: OLLI KARINIEMI JA JORMA SOINI Sininauhasäätiön keskeisin tavoite on olla mukana poistamassa asunnottomuutta henkilöiltä, joille itsenäinen asuminen ei ole onnistunut. Se avaa ovia ihmisarvoisempaan elämään erilaisten tuetun olemisen, asumisen ja tekemisen muotojen avulla. Tuetulla olemisella tarkoitamme sellaisia paikkoja, tilanteita ja ohikiitäviä hetkiä, jossa ihminen voi olla ja levähtää hetkisen ja ehkä kokea aitoa välittämistä. Päiväkeskukset, joita meillä on tällä hetkellä neljä, ovat yksi hyvä tapa tukea olemista, Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Jorma Soini kertoo. Säätiö tarjoaa pääkaupunkiseudun ja sen ympäristön kunnille palveluja tukiasuntojen, sosiaalisen isännöinnin sekä tukiasumiseen liittyvien asiantuntijapalvelujen muodossa. Visiomme on, että asunnottomuutta voidaan vähentää asuntojen määrää lisäämällä, mutta erityisesti turvaamalla asumisen edellytykset ja kehittämällä keinoja vähentää asumista uhkaavia tekijöitä. Rinnalla kulkemisen, sosiaalisen ja kokonaisvaltaisen isännöinnin sekä yksilöllisen asumisneuvonnan keinoin pyrimme tukemaan asumista ja kodin rakentamista, Soini muistuttaa. Sininauhasäätiö hallinnoi tällä hetkellä noin sataa asuntoa eri puolilla pääkaupunkiseutua, joista kaikki ovat tuetun asumisen piirissä. Parhaillaan se rakennuttaa Tuusulaan, Korvenrannantielle, kunnan ensimmäisiä päihteettömän asumisen taloja. Taloja rakennetaan kaksi ja valmistuessaan keväällä 2007 ne tarjoavat asunnon noin 20 henkilölle. Säätiöllä on myös Nurmijärven, Tuusulan ja Järvenpään kanssa sopimukset sosiaalisen isännöinnin palvelujen järjestämisestä kuntien osoittamille asiakkaille, joita on tällä hetkellä kuusikymmentä. Kun mukaan lasketaan myös Oikeus Omaan Oveen -projektissa mukana olevien jäsenjärjestöjen asiakkaat, nousee näiden palvelujen piirissä olevien määrä yli sadan. Asukkaiden tekemistä tuetaan tarjoamalla palkka- ja vapaaehtoistyötä, luomalla harrastusmahdollisuuksia sekä rohkaisemalla opiskelemiseen. Kannustamme sellaiseen olemiseen, asumiseen ja tekemiseen, jonka kanssa on hyvä herätä vielä sauraavanakin aamuna, Soini toteaa. Sininauhaliiton hallinnoima Sininauhasäätiö on perustettu Raittiuskoti-nimisenä vuonna Sininauhasäätiöksi nimi vaihdettiin vuonna 1995 ja se tarjoaa asiantuntijapalveluja kuntien lisäksi myös Sininauhaliiton jäsenjärjestöille. Sininauhasäätiö Jorma Soini Toimitusjohtaja Päihteetön Puolimatkankoti Myrri soveltuu hyvin koko Sininauhasäätiön väen ulkoilmaan totuttelupäivän viettoon. Myrri sijaitsee Solkikujan päiväkodin naapurissa Vantaalla. 20

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi

Lisätiedot

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto Nimi ovessa - hanke Kehittämisverkosto 9.11.2011 Kohderyhmä: Päihdekuntoutujat/ -käyttäjät Jorma Uhtakari, NO hanke/ Hki Ohjelma: 12.00 Lyhyt kooste aikaisemmista kohderyhmän tapaamisista ja alustus keskusteluun

Lisätiedot

Kehitysvammapalvelut

Kehitysvammapalvelut Kehitysvammapalvelut Ahokoti Harjukoti Kotikartano Nevakoti Niittykumpu Norola: Toukola ja Jukola Ritoniitty Ritorinne Ohjattu asuminen Aittokoti Peltola Norola: Onnela Tuettu asuminen Ryhmäkotien yhteydessä

Lisätiedot

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima, erilaisiin asumisen tarpeisiin keskittynyt tuetun olemisen, tekemisen ja asumisen ammattilainen. Tarjoamme ensisijaisesti erilaisten asumisen, tekemisen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia

Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia Peluurin sidosryhmäseminaari 1.3.2006 Tapio Jaakkola projektipäällikkö Peluuri Liikaa pelissä? Soita Peluuri 0800 100 101 - www.peluuri.fi Motto: Some dance to

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

RAY myöntää 5,1 miljoonaa nuorten palkkaamiseen! Vuonna&2016&vaikeasti&työllistyville&nuorille&aukeaa&170&työpaikkaa& järjestöissä&ympäri&suomen.&&!

RAY myöntää 5,1 miljoonaa nuorten palkkaamiseen! Vuonna&2016&vaikeasti&työllistyville&nuorille&aukeaa&170&työpaikkaa& järjestöissä&ympäri&suomen.&&! RAY myöntää 5, miljoonaa nuorten palkkaamiseen Vuonna06vaikeastityöllistyvillenuorilleaukeaa70työpaikkaa järjestöissäympärisuomen. RAYmyöntääavustustasosiaalijaterveysalanjärjestöillevaikeastityöllistyvän,

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Hissi - Esteetön Suomi 2017 Kuopion hissiseminaari 8.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat!

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat! Hyvät omaishoitajien parissa toimivat! Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoasioista sekä liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta. Palautetta tiedotteesta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi 12.3.2012 Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Tietopuu Tietopuu-sivuston www.a-klinikka.fi/tietopuu/ tarkoituksena on jakaa

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke 23.4.2013 Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry OPASTAVA-hanke pähkinänkuoressa Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja Heikki Vaisto VAT verkosto 18.11.2015 Hyvää Elämää ja palvelua avuntarvitsijoille - Espoon Diakoniasäätiö Espoon Diakoniasäätiön perustettiin vuonna 1970 auttamaan

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA!

Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA! Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA! Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja

Lisätiedot

Asumispalvelut murroksessa. Nimi ovessa hankkeen loppuseminaari

Asumispalvelut murroksessa. Nimi ovessa hankkeen loppuseminaari Asumispalvelut murroksessa Nimi ovessa hankkeen loppuseminaari Palveluasuminen (235), tuettu asuminen (199) ja tehostetusti tuettu asuminen (40) Asukkaita 474 Työntekijöitä 185 - Budjetti 14,1 milj. Auroratalo

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 Missio A-klinikkasäätiön ehkäisevä päihdetyö, asiantuntijapalvelut sekä hoito-

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan)

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) 22.9 2008 KS 1 / 5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) Visio: Espoon Ankkuri 2010 Toipumistyön keskus Espoon Ankkuri on espoolaisten hyvin tuntema avopalvelukeskus,

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia

Lisätiedot

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä M-L Aronpää HASIC-projekti - Euroopan komission Health Programmen rahoittama projekti - Projektin kesto: 1.1.2014-30.6.2016 - Projektia

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

miestyön osaamiskeskus

miestyön osaamiskeskus miestyön osaamiskeskus 1 Miestyön Osaamiskeskus on kehittämis- ja koulutustoimintaan erikoistunut yksikkö, joka tutkii ja kehittää miesten kanssa tehtävää työtä sekä vahvistaa eri toimijoiden osaamista

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot