Juoppo? Idiootti? Huorintekijä? Sukupuun lisäksi vanhoista kirkonkirjoista löytyy muitakin tietoja. Sivut Katoamatonta kauneutta K70-kuvissa

Transkriptio

1 Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 8/ Juoppo? Idiootti? Huorintekijä? 20 Katoamatonta kauneutta K70-kuvissa 4 Jamboreelta vastalääkettä vihapuheille 8 Tro och tillit också på nätet Sukupuun lisäksi vanhoista kirkonkirjoista löytyy muitakin tietoja. Sivut 9-11

2 Leikin loppu ALUKSI Vanhan sanonnan mukaan leikki on lapsen työtä. Monien muiden työ urien tapaan tuokin työ on murenemassa. Muun muassa Unicefin tutkimuksen mukaan suomalaislapset lopettavat leikkimisen muissa maissa asuvia ikä tovereitaan aiemmin. Alle kouluikäisten päivät täyttyvät leikistä, mutta koulun aloittaminen muuttaa leikkikulttuuria. Lelujen kanssa touhuamista pidetään lapsellisena ja viimeistään kolmannelle luokalle siirtyessä leikkiminen jää. Netin keskustelupalstoilla äidit kertovat, miten lapset saattavat sen jälkeenkin leikkiä salassa. Leikkien loppuminen kertoo meidän aikuisten arvomaailmasta, siitä kiireestä millä työnnämme lapsemme kodista ulkomaailmaan itsenäistymään. Pärjäävä ja omillaan selviävä lapsi on meidän aikamme ihanne. Sillä on kovin vähän yhteyttä sadan vuoden takaiseen maailmaan, jossa arvostettiin kilttejä ja kuuliaisia lapsosia. Kunnallisesta päivähoidosta on tullut itsestäänselvyys, samoin pienten koululaisten iltapäivähoidosta. Viimeistään kolmasluokkalaisten oletetaan kuitenkin selviytyvän koulun jälkeen itsekseen mikroaaltouunin ja kännykän varassa. Kansainvälisesti ajateltuna suomalaislapset viettävät paljon aikaa ilman aikuisten valvontaa, monet ilman kavereitakin. Suomen laissa ei määritellä, minkä ikäisen lapsen voi jättää yksin kotiin. Lastensuojelulain mukaan viranomaisen on puututtava tilanteeseen, jos hoidon laiminlyönti vaarantaa lapsen kehityksen. Monissa muissa maissa asiaan suhtaudutaan erilailla, esimerkiksi Englannissa National Society for Prevention of Cruelty to Children -järjestö suosittaa, ettei alle 12-vuotiasta tulisi jättää yksin milloinkaan. Koulun yhteydessä järjestettävä laajamittainen harrastus- ja kerhotoiminta olisi yksi ratkaisu lasten yksinäisiin iltapäiviin. Tällä hetkellä lasten harrastukset ajoittuvat yleensä iltoihin, jolloin perheen yhdessäoloaika pirstaloituu kyyditysten ja aikataulujen takia. Sallikaa lasten olla lapsia." Nuoruudesta on tullut aikamme halutuinta valuuttaa. Aiemmin nuoruus oli lyhyehkö ikävaihe lapsuuden ja täysi-ikäisyyden välissä. Nyt se tuntuu kattavat suurimman osan ihmiselosta. Kirkkokin on mennyt mukaan tähän muutokseen ainakin terminologian välityksellä, sillä 7-vuotiaita houkutellaan mukaan varhaisnuorten toimintaan. Muutama vuosi sitten näin mainoksen, jossa eläkeläistapahtumaa kutsuttiin humoristisesti myöhäisnuorten tapahtumaksi. Kukapa enää haluaisi olla lapsi, keski-ikäinen tai vanhus, kun nuoruutta voi venyttää ja vanuttaa mielensä mukaan joka suuntaan. Lapsuudessa ja leikissä on elämää kannattelevaa voimaa. Kaikissa yhteiskunnissa ja kaikkina aikoina leikki on kuulunut lasten maailmaan. Jopa arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt jäänteitä leluista. Leikki antaa mahdollisuuden kädentaitojen harjaantumiseen, sosiaalisten tilanteiden harjoitteluun, tunteiden käsittelyyn ja mielikuvituksen lentoon. Näillä taidoilla on kysyntää kaikissa ikävaiheissa. Erään nasaretilaisen sanoja hieman mukaillen sallikaa lasten olla lapsia. Mervi Sipilä-Koski SATTUVAT SANAT Hengellisen elämän sanasto on käynyt monille vieraaksi. Lukutaitokaan ei ole enää ihan sitä mitä se on ollut viime vuosikymmeninä. Näin ainakin jotkut nuorten lukutaitoa mittaavat tutkimukset antavat ymmärtää. Ehkä aika, jota elämme, kaipaa vahvaa kuvapuhetta. Tuolla Agricolan kappelissa on kaksi taideteosta tai oikeastaan kaksiosainen teos, Viimeinen ehtoollinen. Minulle nuo Pauno Pohjolaisen työt kertovat uskomme ytimestä, juuri tuosta vanhurskauden tiestä. Näemme Karitsan, jonka kylkeen valo muodostaa ristikuvion. Näemme Kristuksen hauraat, kärsivät kasvot. Taustana puinen risti, punainen kuin rakkaus. Kyynel on vierähtänyt rosoiselle poskelle. Pastori Anna-Liisa Varhiala lähtösaarnassaan Tuomiokirkossa Luterilaisuudessa on ollut tapana korostaa seurakunnan sekalaisuutta: meillä ei ole erikseen salonkikelpoisia tosiuskovaisia ja karvalakkipuolen mukakristittyjä. Kirkon ytimessä on Kristus lahjoineen, ei aktiiviseurakuntalainen traktaatteineen luvun uskonnollisuus on toisenlaista kuin 1980-luvulla. Mutta sosiologisen tutkimuksen perusteella ei voi tehdä sellaista teologista johtopäätöstä, että se olisi jotenkin vähemmän uskonnollista. Oma kokemukseni on, että luterilainen kirkko on viime vuosina alkanut näyttää yhä enemmän itseltään ja yhä vähemmän irvikuvaltaan. Pappi, kirjailija Jaakko Heinimäki, Kotiliesi 18/2011 Rypyissä on luonnetta. Vanhassa naisessa on sisällään kaikki iän kerrostumat mentaalisesti ja fyysisesti. On lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja lopulta vanhuus. Lääketieteen ja kirurgian tohtori Vappu Taipale, Kirkko ja kaupunki 34/2011 KANNEN KUVAT Kirkonkirjoja on pidetty väestökirjanpidon takia. Sen lisäksi ne avaavat mielenkiintoisen ikkunan menneiden aikojen kielenkäyttöön ja arjen kulttuuriin. Vuosisatojen aikana papisto kirjasi niihin myös omia huomioitaan seurakuntalaisista ja heidän elämäntavoistaan. Harrastajanäyttelijät Risto Nurmio ja Tuula Rahunen eläytyivät Ihmisen jälki -näytelmässä sadan vuoden takaisiin tunnelmiin. Kuva Jussi Vierimaa, kuvankäsittely Erkki Kiiski. KUUKAUDEN SANA Ilo olla syntinen ihminen Kotikylän nuori aikuinen on tullut käymään. Hänellä on ura kovassa nousussa. Hänen puheitaan kehutaan ja tekojaan ihmetellään ympäri maata. Nyt hän viettää aikaa oman väen keskellä. Lepopäivänä hän lukee niin kuin tapa on ääneen Raamattua ja selittää sitä muille: tämä on tänään totta, hänestähän siinä puhutaan. Ihmiset kiittelevät ihastuksissaan hänen puhettaan ja päivittelevät sitä että ovat tunteneet hänet lapsesta asti. Mies alkaa panna sanoja heidän suuhunsa: Kohta te kaiketi tarjoatte minulle sananlaskua Lääkäri, paranna itsesi! ja sanotte: Tee täälläkin, omassa kaupungissasi, kaikkea sitä, mitä sinun kerrotaan tehneen Kapernaumissa. Totisesti: kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Uskokaa minua: Israelissa oli monta leskeä Elian aikana, silloin kun taivas ei antanut vettä kolmeen ja puoleen vuoteen ja koko maahan tuli kova nälänhätä. Silti Eliaa ei lähetetty heidän luokseen, vaan Sidonin maahan, Sarpatissa asuvan leskivaimon luo. Samoin Israelissa oli monta spitaalista profeetta Elisan aikana, mutta yhtäkään heistä ei puhdistettu, ainoastaan Naaman, joka oli syyrialainen. (Luuk. 4) Kuinka ollakaan, ihmiset suuttuvat, meinaavat lynkatakin hänet. Hän kävelee tyynesti pois. Noin siis synnittömäksi kutsuttu Jumalan Poika, rakkaudeksi kutsuttu Jumala. Synniksi on kutsuttu sitä, mikä rikkoo yhteyden ihmisen ja Jumalan välillä, ja ihmisten kesken, miksei myös yhteyden omaan sisimpään ja luomakuntaan. Synnittömällä Ihmisen Pojalla oli siis yhteys Jumalaan kunnossa, ja omaan itseen. Hänellä oli tapana vetäytyä välillä yksinäisyyteen arvatenkin hoitamaan näitä asioita. Hänellä riitti rohkeutta puhua sitä mitä ajatteli ja tunsi, vaikka näyttääkin siltä, että siinä vähän väliä katkesi yhteys hänen ja ihmisten välillä. Toisin olisi ollut, jos hän olisi viihtynyt vain ihmisten parissa ja suostunut kehumaan heitä muustakin kuin häneen uskomisesta. Minä pahoitan ihmisten mieliä ja ylläpidän etäisyyttä silkkaa pelokkuuttani. En uskalla ottaa riskiä puhua rehellisesti ja tulla ehkä torjutuksi, joten torjun varmuuden vuoksi itse. Laskelmoin, yritän asettua toisen asemaan, kuvitella, mitä hän pohjimmiltaan haluaa, tai mikä olisi hänelle hyväksi. Erehdyn. Joudun myöntämään avuttomuuteni ja luopumaan omasta yrittämisestäni. Juuri silloin, heikoimmillani ollessani, jokin lämmin ympäröi minut. Kaikki onkin hyvin. Minun ei tarvitse olla täydellinen. Minun ei tarvitse itsessäni olla mitään eikä osata mitään. Minua kantaa joku toinen. Minulle annetaan sanat ja teot, kun niitä tarvitaan. Sen enempää töissä kuin läheisteni parissa en pysty täyttämään sitä mittaa, minkä kuvittelen muiden ihmisten minulle asettavan. Vielä vähemmän täytän itse itselleni laittamiani vaatimuksia. Juuri siinä on armon edellytys, armon tarvitsemisessa. Merja Auer Kaarinan seurakunnan kappalainen vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Toimitusneuvosto Anni Itähaarla, Tiedotustoimisto, Toimitus Pasi Ahola, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Uolevi Salonen, Aiju von Schöneman, Siv Skogman Päätoimittaja Paula Heino, Eerikinkatu 3 paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, mervi.sipila-koski@evl.fi Toimittajat Juho Niemelä, Minna Vesanto PL 922, Turku Seurakuntien ilmoitukset Pirjo Seppälä, pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvan käsittely Erkki Kiiski ja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmyynti Marita Lyyra, puh. (014) ,GSM , marita.lyyra@kotimaa.fi Paino paikka Hansaprint/ turku.tiedotus@evl.fi puhelin (02) KIRKKO11_08/2011 Jakelu Itella oyj Jakeluhuomautukset puh M e r v i S i p i l ä - K o s k i

3 3 K70-kuvat tallensivat katoamatonta kauneutta T imo Jakonen Tuomiokirkkoseurakunnan ja diakoniakeskuksen viime keväänä yli seitsemänkymppisille järjestämä valokuvakuvauskilpailu Kauneus ei katoa näin näen ikäpolveni tuotti kaunista satoa. Turun Arkkihiippakunnan alueella järjestettyyn kilpailuun tuli 123 kuvaa 44 kuvaajalta. Kuvien parhaimmisto oli syyskuussa esillä vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka Poijussa. Kilpailukuvien aihepiirit vaihtelevat iloisesta aherruksesta luopumisen tunteisiin. Kuvatut vanhukset ovat vahvasti ja arvokkaasti läsnä tässä päivässä. Kilpailussa oli kaksi sarjaa, joista toisessa osallistujien tuli olla yli 70-vuotiaita. Toisessa sarjassa kilpailukuvat syntyivät yhteistyöllä. Kuvaajan suhteen ei ollut rajoituksia, mutta kuvasuunnittelusta vastasi kuvassa esiintyvä yli 70-vuotias osallistuja. Tällä järjestelyllä haluttiin taata osallistumismahdollisuus myös niille, joiden käsissä kamera ei enää pysy. Molemmista sarjoista palkittiin lahja korteilla kolme kuvaajaa. Kuvaajasarjassa kolmen kärkeen ylsivät Tauvo Nissinen, Olli Porra ja Ritva Raivio. Ideointisarjan parhaina palkittiin Anna Laine, Helvi Alander ja Lea Veromaa sekä Birgit Mäkelä. Kauneus ei katoa -kilpailu oli osa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kulttuurivuoden tapahtumia. MS-K T imo Jakonen Palkinnot jakoi yhteisen kirk koneuvoston jäsen, minis teri Pertti Paasio ja Tuomiokirkkoseurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Sari Leppälä. Elämän koreus on aina kiehtonut Kauneus ei katoa -valokuvauskilpailun ideointisarjan voittanutta 93-vuotiasta Anna Lainetta, joka keskusteli näyttelyn avajaisissa diakoniajohtaja Hannu Suihkosen kanssa. Fotokisan voittaja julkistettiin Taiteiden yössä Nuorten Fotokisa-valokuvakilpailussa menestyneet palkittiin Vähätorilla Taiteiden yön yhteydessä torstaina Kilpailun voitti Pinja Pinomäki otoksellaan Rakkautta ennen auringonlaskua. Kilpailussa oli mukana yli 60 korkeatasoista kuvaa, joista Fotokisa-tuomarit valitsivat äänestämällä 15 parasta otosta. Kuvista koottiin näyttely Vähätorin Fotokisa-telttaan, jossa kuvaajien omaiset, kaverit ja ohikulkijat pääsivät ihailemaan syntyneiden turkulaisten ja kaarinalaisten kuvaajien työnäytteitä. Voittaja Pinja Pinomäki palkittiin Kamera-Aitan lahjoittamalla Pentaxjärjestelmäkameralla. Valokuvallaan Askel kohti merta toiseksi sijoittunut Ilona Luoto palkittiin laadukkaalla Pinja Pinomäki voitti Fotokisan tunnelmallisella Rakkautta ennen auringonlaskua -sorsakuvallaan. Palkintoa olivat jakamassa nuorisotyöntekijät Maija Jauhola ja Mika Tunturi. digipokkarilla. Myös muita kärkisijoille sijoittuneita hemmoteltiin hyvillä palkinnoilla. Kolmanneksi sijoittui Elias Meriläinen kuvallaan Aamunkajo. Kaikki 15 parasta saivat kunniakirjat ja lahjakortin Kamera- Aittaan. Fotokisa oli osa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ohjelmaa Taiteiden yössä. Kilpailun järjesti seurakunta yhtymä yhteistyökumppaneineen. Seuraavaksi Fotokisa-näyttely on nähtävillä klo 9 20 nuorten taide- ja toimitalo Vimman kahvilassa, osoitteessa Aurakatu 16. Avajaisia vietetään perjantaina klo 18. JN P i n j a P i n o m ä k i Piikkiössä niittotalkoot Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä kuudella seurakunnalla on ystävyyssuhteet Viroon: Tuomiokirkkoseurakunnalla Tallinnan tuomiokirkkoseurakuntaan, Martilla Suure Jaaniin, Mikaelilla Ridalaan ja Mihkliin, Maarialla Kuressaareen, Henrikillä Tarton Maarjaan sekä Kaarinalla Palamuseen ja Laiuseen. Elokuinen seminaari etsi vahvistusta ja uusia virikkeitä Turun ja Kaarinan seurakuntien Viron-suhteille. Koska virolaiset ystävyysseura kunnat toimivat keskenään hyvinkin erilaisissa olosuhteissa, jokainen suomalainen osapuoli joutuu suunnittelemaan ja mitoittamaan työtään vaihtelevin tavoin. Selvintä on, että taloudellista tukea virolaiset seurakunnat kaipaavat yhä; samaan aikaan kuitenkin lisääntyy ja monipuolistuu kaikkien henkilökohtaisten kontaktien merkitys. Mielenkiintoista on, että tutkija Kristel Engman kerää par aikaa sitä vain suullisena perinteenä säilynyttä aineistoa, joka osaltaan kertoo Suomen ja Viron evankelis- luterilaisten kirkkojen suhteista vuosikymmenten varrella. Piikkiön seurakunnassa nautittiin ihanasta kesäpäivästä elokuussa pitämällä pappilan aitan ympäristössä kalliokedon niittotalkoot. Mukana pakersi viisitoista talkoolaista lapsista vaareihin. Talkoot järjesti Pappilan yhteistyöryhmä, jota Piikkiön seurakunta koordinoi. Mukana olivat myös Piikkiö-Seura ja Kaarinan-Piikkiön luonnonsuojeluyhdistys. Kuvassa huhkii etualalla Piik kiön seurakunnan luottamushenkilö Päivi Korvensyrjä. Uusia virikkeitä Viron suhteisiin CCI-poikakuoro Yhdysvalloissa Turun tuomiokirkon poikakuoro Chorus Cathedralis Iuniorum (CCI) teki lokakuussa konserttimatkan Yhdysvaltojen itärannikolle. Matkan kohteina olivat New York, Washington ja Philadelphia. Kuoro esiintyi muun muassa St. Ignatius Loyola- ja St. John the Divine -katedraaleissa New Yorkissa, Proclamation Presbyterian Church -kirkossa Philadelphiassa ja Patrick s Catholic Church -kirkossa Washingtonissa. Kuoro lauloi matkan aikana myös New Yorkin suomalaisen Rehtori Randar Tasmuth esitte li elokuisessa seminaarissa Turussa Tallinnan teologisen instituutin tuoretta juhlakirjaa. Seminaarissa julkistettiin 65 vuotta toimineen Tallinnan teologisen instituutin juhlakirja. Tallinnan teologinen instituutti perustettiin 1946 teologisen tutkimuksen ja koulutuksen ylläpitämiseksi, kun neuvostoviranomaiset lakkauttivat Tarton yliopiston teologisen tiedekunnan. Vaikka Tarton tiedekunta avattiin uudestaan Viron tasavallan palauttamisen jälkeen, myös Tallinnan instituutilla on edelleen tärkeä roolinsa. Jouko Grönholm seura kunnan jumalanpalveluksessa. Lisäksi kuorolaiset tutustuivat professori Matti Raekallion johdolla matkan aikana Juillard Schooliin, joka on yksi maailman maineikkaimmista musiikkioppilaitoksista. Kuoroa johtaa CCI-poikakuoron taiteellinen johtaja Heikki Rainio ja urkurina toimi urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi. CCI -kuoron toisen Amerikan matkan suojelijana toimii arkkipiispa Kari Mäkinen ja matkaa on tukenut myös Suomen Kulttuurirahasto. T imo Jakonen

4 4 P i r j o S i l v e r i Muslimit kannustivat jopa pukeutumisellaan keskustelemaan uskonasioista, monen nuoren naisen paidanselässä luki "Peitän pääni huivilla, kysy miksi". Myös moni suomalaisnuori uskaltautui juttusille, sekä kyselemään islamilaisuudesta että kertomaan omasta vakaumuksestaan. Uskomattomia elämyksiä uskon elämästä Jamboree oli ruohonjuuritason rauhankasvatusta ja vastalääkettä vihapuheille. Nuoret näyttivät aikuisten maailmalle mallia, kuinka mutkattomasti eri kansallisuuksista, kulttuureista ja uskonnoista tulevat pystyvät suvaitsemaan toisiaan, toimimaan ja pitämään hauskaa keskenään. Turkulaisen Pauli Engblomin, 17, mielestä ystävyys yli rajojen on helppoa. Partiossa ei ole enemmistöjä tai vähemmistöjä, vaan kaikki kokevat olevansa partiolaisia ja ihmisiä. Pienestä pitäen tutustuu erilaisiin ihmisiin ja oppii tekemään asioita yhdessä. Pieniä partiolaisia ei arvostella huonoihin ja hyvin. Opetetaan, ettei hyvähenkinen ryhmä ole vain jäsentensä summa vaan enemmän, hän kehuu. Jamboreella kristitty kohtasi muslimin, juutalainen buddhalaisen, mormoni hindun. Meillä ja monissa Euroopan maissa uskonasioita pidetään jokaisen yksityisalueena, ja niistä on totuttu vaikenemaan. Nyt oli kahdentoista päivän mittainen tilaisuus luontevasti keskustella kenen kanssa tahansa omasta ja toisen Jumalasta. Leirin aikana alkoi islamin paastokuukausi ramadan. Toisinuskovatkin pääsivät näkemään, mitä se käytännössä tarkoittaa. Joidenkin muslimien paidan selässä luki peitän pääni huivilla, kysy miksi tai en syö auringonnoususta auringonlaskuun, kysy miksi. Monet rohkaistuivat heidän kanssaan juttusille. Uskonto näkyi ja kuului Uskonnot ja elämänkatsomukset näkyivät ja kuuluivat Ruotsissa aiempia suurleirejä enemmän. Ohjelmassa oli yhteisuskonnollisia tapahtumia, joista isoimmat kokosivat kymmeniätuhansia partiolaisia. Uskonto kunnilla oli omia tilai- Partiolaisten kansainvälinen suurleiri antoi nuorelle kukkuramitalla uusia ajatuksia, kosolti myös elämänkatsomuksellisia eväitä ja elämyksiä. Jamboreella Ruotsissa moni suomalainen oivalsi, miksi uskonto kuuluu erottamattomasti partioon: valtaosassa maapalloa se on tärkeä osa ihmisten arkielämää. suuksiaan ja seremonioitaan, joihin kuka tahansa sai osallistua. Skånen pelloille levittäytyneessä leirikaupungissa oli myös Faiths and Beliefs Zone, missä oli rinnatusten kristittyjen kirkkoja, juutalaisten synagoga, muslimien moskeija, buddha laisten temppeli. Uskontovyöhyke oli paikka kysymyksille ja keskustelulle, jakamiselle, ymmärtämiselle ja toivolle. Myös leirin muu ohjelma tuki uskontojen ja ideologioiden välistä keskustelua, selittää kaarinalainen Laura Kajala, joka pienen suomalaisryhmän ja ruotsalaisten vapaaehtoisten kanssa Protestanttien teltan keskellä kasvoi värikäs paperipuu. Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Heidi Jokinen katsoo, millaisia rukouksia leiriläiset ovat oksille ripustaneet. Jokinen on turkulainen teologi, jonka väitöskirja tarkastetaan Åbo Akademissa 30. syyskuuta. Faiths and beliefs -alueella eri uskontokunnat esittäytyivät, ringissä vierekkäin oli muun muassa moskeija, synagoga ja kristillisiä kirkkoja. Sikhien teltassa sai kokeilla uskonnolliseen vaatetukseen kuuluvaa turbaania. oli suunnittelemassa protestanttien aktiviteetteja. Pauli Engblom Kupittaan Henrikinpojista tutustui esimerkiksi sikhien, katolilaisten, protestanttien, mormonien ja hindujen telttoihin. Oli hauskaa nähdä useita suomalaiselle eksoottisia uskontoja. Monilla oli samoja viestejä, muun muassa rauhaan liittyvä. Toisaalta esimerkiksi sikhit puhuivat tasaarvosta, mutta teltassa jaetun materiaalin perusteella tasa-arvokäsitys vaikutti lähtevän eri lähtökohdista kuin meillä Pohjoismaissa. Monien ikätoveriensa tavoin Engblom huomasi, kuinka tärkeä merkitys uskonnolla on monissa kulttuureissa. Juttelin erään pakistanilaisen partiolaisen kanssa, ja hän kertoi, että Pakistanille islam on koossapitävä voima, joka yhdistää valtion eri kansat yhteen. Uskontokylässä liikkui joka päivä paljon väkeä. Muuan aikuinen ohikulkija kommentoi, että yhtä kiinnostava ja monipuolinen paikka tarvittaisiin kipeästi myös leirin ulko puolella. Kohtaaminen karsii ennakkoluuloja Teologiaa opiskelevan Laura Kajalan mielestä yhteiskunnassa on tilaus ja tarve aidolle uskontodialogille. On hienoa, että partioliikkeessä sen eteen on tehty töitä jo vuosikymmeniä. Maailman partiolaisia yhdistää usko johonkin korkeampaan voimaan. Hengellinen kasvu ymmärretään osaksi ihmisenä kehittymistä. Kajala ei itse päässyt leirille, koska hän oli tuolloin Kirkkojen maailmanneuvoston ihmisoikeustarkkailijana Itä-Jerusalemissa. Kajalan lippu kunta on Rantakaarinat, mutta nykyisin hän vaikuttaa lähinnä kansainvälisissä tehtävissä sekä Suomen Partiolaisissa että liikkeen maailmanjärjestö WAGGGS:issa. Protestanttien teltassa avattiin kristillistä ajatusmaailmaa, ja aktiviteetit suunniteltiin sellaisiksi, joihin jokaisen uskonnon edustaja tai uskonnoton voisi osallistua. Perusidea rakentui Martin Lönnebon rukoushelmiin, niihin liittyi myös valokuvanäyttely. Mikä jamboree? Partiolaisten kansainvälinen leiri, järjestetään neljän vuoden välein Pidettiin Ruotsin Kristianstadissa heinä-elokuun vaihteessa, nyt 22. kerran osallistujaa 150 maasta. Suomalaisia mukana 1 400, Halusimme kävijöiden pohtivan, mitä eriväristen helmien teemat merkitsevät juuri heille. Kuka tahansa sai kertoa oman näkemyksensä Jumalasta, rakkaudesta, pimeydestä ja minuudesta. Näyttelyn avulla oli mahdollista jakaa kokemuksia ja ajatuksia samoista teemoista, pohtia yksin ja yhdessä elämän tärkeitä kysymyksiä, löytää uusia vastauksia ja kulkea hengellisellä polulla eteenpäin, Kajala selittää. Keskellä telttaa kasvoi puu, jonka oksille kävijät kiinnittivät rukouksiaan ja ajatuksiaan. Yhdellä seinustalla oli rauhallinen keidas hiljentymistä, rukousta ja lepohetkeä varten. Siinä lepäillessä sai myös puikotella Äiti Teresan tilkkutäkkiä. Suomessa partiolaiset pohtivat eri ikäkausina samoja suuria kysymyksiä. Mielestäni on tärkeää, että partio-ohjelmassa kehitetään myös tällaisia toimintoja. Toisiimme ja kulttuureihimme tutustumalla oppii ymmärtämään ajatuksia, tekoja ja tapoja. Ja löytämään toisen samanarvoisen ihmisen itselle vieraan uskonnon tai vakaumuksen takaa. Jamboreeperinteen aloittanut partioliikkeen perustaja lordi Baden- Powell uskoi aikanaan, että jos nuorena saa ystäviä eri puolilta maailmaa, ei vanhempanakaan halua riidellä tai sotia toisten kanssa. Ajatus kantaa yhä. Jokaisella on vastuu ottaa asioista selvää ennen kuin ryhtyy tuomitsemaan tai arvostelemaan. Tapaamalla ja kohtaamalla erilaisia ihmisiä ehkäisemme parhaiten ennakkoluulojen ja vihamielisyyden syntymistä. Kansainvälinen partioliike on erinomainen harrastus ja elämäntapa tavoitteen toteuttamiseksi. Tänään olen siitä ylpeämpi kuin koskaan, Laura Kajala vakuuttaa. Sehän oli ihan tavallista Suomen Partiolaisten puheenjohtaja, turkulainen etiikan tutkija Heidi Jokinen kävi tällä kertaa jamboreella vieraana. Partiolippukunta Torni pääskyjen kasvatilla on kokemusta monista suurleireistä. Faiths and Beliefs Zonen toteutus rinkiin sijoitettuine uskontokuntien tiloineen tuntui hyvältä ja toimivalta. Uskomaton tungos etenkin muslimien teltalla kertoi, että asia oikeasti kiinnosti nuoria. Jokisen mielestä henkilökohtaiset kontaktit ja ystävyyssuhteet muokkaavat asenteita, suvaitsevaisuuteen kasvaa kuin luonnostaan. Opimme ymmärtämään erilaisuutta, kun kansainvälisillä leireillä kohtaamme toisiamme tavallisina ihmisinä ja partiolaisina, jotka vain uskovat eri tavalla. Ruotsissa Jokinen meni latvialaisen partioystävänsä kanssa muslimien halal-ravintolaan syömään. Sieltä lähtiessämme latvialaistyttö tuumi, että sehän oli ihan tavallista ruokaa Minusta kommentti oli kuvaava. Ennakkoluulot häviävät kun itsellä on avoin mieli. Pirjo Silveri suurin edustus Lounais-Suomen partiopiiristä (366) Leiriläiset vuotiaita, 18 vuotta täyttäneet olivat palvelutehtävissä eli mahdollistivat kokemuksen nuoremmilleen

5 5 T imo Jakonen Pirkko Jalovaara Parantava rukous! Rukousilta Turun Martin kirkossa su klo Rukoilemme kanssasi! Tervetuloa! Rukousystävät ry & Turun Martin seurakunta ILMAINEN NEUVO OY:n Oikeudellinen puhelinpalvelu Puhelun hinta 2,95 e min + pvm/mpm Turussa järjestetty Kulttuurifoorumi toi viime syksynä yhteen eri uskontojen edustajia monikulttuuristen iltamien merkeissä. Uskontojen ja kulttuurien vuorovaikutus ei ole vain puhetta. Kolmen uskonnon lukutaitoa seminaarista Kulttuurivuosi tuo yhteen Abrahamin lapset Monikulttuurisuuteen heräävä Suomi kohtaa kasvotusten toisenlaisista uskonnollisista ja kulttuurisista taustoista tulevat ihmiset. Samalla omien uskonnollisten ja kulttuuristen juurien tunteminen nousee yhä tärkeämmäksi. Ennakkoluulojen ja yhteentörmäysten ehkäisemiseksi on tärkeää oppia tuntemaan eurooppalaisen kulttuurin kolmea tärkeää elementtiä: kristinuskoa, juutalaisuutta ja islamia. Tarvitaan uskontojen lukutaitoa ja vuoropuhelua, uskontodialogia. Turun kristillisellä opistolla järjestetään lokakuuta kansainvälinen seminaari Uskonnot ja kulttuuriperintö Abrahamin lapset osana Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ohjelmaa. Seminaarissa tarkastellaan Abrahamin lasten kolmen uskonnon nykypäivää Suomessa ja uskontojen vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin. Kansainvälisiksi vieraiksi seminaariin on kutsuttu uskontoja sukupuolinäkökulmasta tutkinut professori Joyce Burkhalter USA:sta sekä imaamikoulutuksen asiantuntija Rimke van der Veer Hollannista. Suomesta mukana ovat muun muassa islamilaista elämäntapaa esillä pitävän suositun verkkoyhteisön muxlim.comin perustaja Mohamed El-Fatatry, islamin opettaja Suad Onniselkä, arkki piispa Kari Mäkinen, Reijo E. Heinonen, joka toi globaalin etiikan ajatuksen Suomeen, yksi suomalaisen uskontodialogin uranuurtajista TT Seppo Rissanen sekä Turun uskonnollisen kentän tuntija Tuomas Martikainen. Kaupunki yhteisönä ry:n perustajat Heidi Rautionmaa ja Oscar Craviotto puhuvat seminaarissa konkreettisista uskontodialogin mahdollisuuksista ja haasteista yhteiskuntarauhan rakentumisessa. Uskontodialogi luo uskonnollista tasa-arvoa Uskontodialogin rinnalla on alettu puhua maailmankatsomusten välisestä yhteistyöstä ja vuoropuhelusta. Myös uskonnollisten ja eiuskonnollisten toimijoiden on löydettävä yhteistyö, sanoo Oscar Craviotto. Hän vetää UNESCOn kansainvälistä uskontojen ja sovittelun verkostoa UNESCOCATia Barcelonassa Espanjassa. Verkoston tavoitteena on lisätä tietoisuutta uskonnollisesta monimuotoisuudesta. Hankkeet liittyvät rinnakkaiseloon, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja konfliktien ehkäisyyn ja muutosprosessiin. Työn perustana on uskonnonvapaus ja uskonnon harjoittamisen vapaus jokaisenperusoikeutena, Craviotto kertoo. Ruohonjuuritason vuoropuhelua koordinoinut Heidi Rautionmaa korostaa, että jokaiselle tulee luoda edellytykset aktiiviseen osallistumiseen. Dialogi ei luo uskonnollista tasa-arvoa yhteisöön, mikäli sitä harjoittavat vain uskonnolliset asian tuntijat tai siihen erikseen valittu joukko. Pelkkä keskustelukaan ei riitä. Toiminta yhteiseksi katsottujen hyvien asioiden eteen yhdistää enemmän kuin sanat. Tänä päivänä ei voi olla dialogia ilman, että sitä ei ole sidottu kestävään ajattelu- ja elämän tapaan, kertoo Rautionmaa. Vaikka yhteisessä maailmassa ihmisten tulisi kohdata toisiaan kasvotusten, monet eivät uskalla omatoimisesti tutustua eri uskonto- ja kulttuuritaustaisiin ihmisiin. Rautionmaa, joka on vuosia vetänyt noin kymmenen eri uskonnon tai henkisen perinteen Siltapiiriä Espoossa Leppävaaran seurakunnassa, kannustaisi seurakuntia tarjoamaan tiloja uskontojen kanssakäymiseen. Siltapiirin leirillä nuorilla muslimipojilla oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus keskustella juutalaisen miehen kanssa. He juttelivat leirin jokaisen tauon aikana, sillä kysymyksiä oli valtavasti. Pöytäseurue ystävystyi viikonlopun aikana. Pojista on kasvanut nyt oman uskontonsa nuoria johtajia. Hyvän rinnakkaiselon rakentuminen kysyy Rautionmaan mielestä ennen kaikkea rehellisyyttä ja aitoutta. Dialogia käyvät tarvitsevat toivoa, luottamusta ja kärsivällisyyttä, jotta he pysyvät mukana silloinkin kun dialogin ja yhteistyön onnistuminen näyttää epävarmalta. Kanssakäyminen ei syvene, jos siihen ei sitouduta, Rautionmaa sanoo. Ilmoittautumisaikaa syyskuun loppuun Uskonnot ja kulttuuriperintö Abrahamin lapset -seminaari on suunnattu kaikille, jotka työssään tai arkielämässään päätyvät kohdakkain uskontojen ja kulttuurien erilaisuuden kanssa. Seminaarissa puhutaan myös monikulttuurisesta koulusta. Seminaari on samalla osa yliopistojen tutkijakoulua. Seminaarikielenä on englanti. Pääjärjestäjät ovat Turun ja Kaarinan seurakunnat, Helsingin ja Turun yliopistot ja Åbo Akademi, Turun kristillinen opisto sekä Turku säätiö. Seminaarin hinta on 130 (sis. majoituksen ja ateriat) ja 75 (sis. ateriat). Lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä Jaana Rantala puh tai jaana. rantala@evl.fi. Minna Vesanto, Heidi Rautionmaa Hoivaa ja huolenpitoa jo yli 10 vuoden ajan Meiltä palvelut siivouksesta kotisairaanhoitoon Kodin siivous, ikkunanpesut Suihkutus, pukeutuminen, parranajo, liikkumisapu Pyykkihuolto, ruoanlaitto, asiointiapu, ulkoilu Muut hoivapalvelut Palvelut joustavasti tarpeidenne mukaan Ilmainen hoitokartoitus! Puh (8,28 snt/puhelu snt/min) Yhdessä hyvä tulee. Tilaa lehti, jonka seuraan uppoutuu kuin kirjaan. Tilaa Askel 3kk Tilaa nyt 90 Kaupan päälle USKO, TOIVO, RAKKAUS 3 kk:n lehdet Soita maksulliseen palvelunumeroon p Sähköpostilla tilauspalvelut@ kotimaa.fi Verkossa syysaskel Tarjous on voimassa saakka. Tilaustunnus KM 09/11. TILITALO Olemme Sinua varten Vähäheikkiläntie 37 Turku TERVETULOA Marja-Leena Marianne Pia Tapio info@tilitoimisto-ronn.net Monipuolista tietoa remontoijalle ja rakentajalle Remontoijan te lassa ti klo Monipuolista tietoa remonttia suunnittelevalle. Illan aikana kuulet asiaa mm. remontin suunnittelusta ja toteutuksesta, aikataulujen onnistumisesta, sopimuksista ammattimiesten kanssa sekä energiatehokkaasta remontoinnista. Illassa on mukana Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry:n toimitusjohtaja Jukka Jaakkola. Maksuton Remontoijan te ta järjestetään Liedon valtuustosalissa, Kirkkotie 13. Ilmoittaudu mukaan mennessä verkossa op.fi/turunseutu. Tilaisuudessa on iltapalatarjoilu. Rakentajan peruskurssilla la klo Hyödyllistä tietoa omakotitalon rakentajalle. Tilaisuudessa kuulet asiaa mm. rakennusluvan hakemisesta, kustannussuunnittelusta ja rakennushankkeen käytännön toteuttamisesta. Kurssilla on mukana Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry:n toimitusjohtaja Jukka Jaakkola. Maksuton kurssi järjestetään TOP:n Maariankadun konttorissa, Maariankatu 4 (käynti sisäpihalta). Ilmoittaudu mukaan mennessä verkossa op.fi/turunseutu. Kahvitarjoilu puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua. Tervetuloa!

6 6 Nainen ja henki Saara Ekström on turkulainen taiteilija, jonka elokuvateos Rosario käsittelee naiseutta ja pyhyyttä monin eri tavoin. Se on esillä Turun linnan keskiaikaisessa vierastuvassa ensi vuoden tammikuun loppuun asti. Teoksessa esiintyvät ja sitä alkujaan inspiroivat Linnassa säilytettävät puiset, 1300-luvulta peräisin olevat Liedon ja Ruskon madonnaveistokset. Hengellisyyden ja fyysisyyden limittyminen onkin keskeinen osa työtä, johon taiteilija on liittänyt paljon symboliikkaa. Pyhyys ja lihallisuus ovat eräänlaiset ääripäät, jotka sitovat teosta yhteen, Ekström kertoo. Maaginen linna ja madonnat Ajatus Rosarion taustalla oli kytenyt jo kauan taiteilijan mielessä. Teoksen varsinainen suunnittelu alkoi 2009, kun kulttuuripääkaupunkivuoden eri projekteja hahmoteltiin ja niille tehtiin hankesopimuksia. Olin pohtinut pitkään tämäntyyppisen teoksen tekemistä. Olen syntynyt Turussa ja Turun linna on lapsuudesta asti ollut minulle maaginen paikka. Myös keskiaikaiset puuveistokset olivat kiinnostaneet taiteilijaa jo hyvän tovin. Turun linnassa säilytettävä Liedon madonna vaikutti vahvasti Rosarion taustalla. Vaikka veistos on vanha ja väliin mahtuu paljon historiaa, se säteilee välittömyyttä ja läsnäoloa. Liedon mestarin taustasta on polemiikkia, mutta hänen työstämänsä herkkäilmeiset pyhäinkuvat ovat olleet täällä pitkään ja uskovat ovat lähestyneet niitä päivittäin. Ihmisillä on ollut vahva suhde näihin kuviin. Ekström on perehtynyt madonnakuvien eli suomalaisittain Maarioiden historiaan taidehistorioitsija Elina Räsäsen avulla. Hänen tutkimuksensa antoi taiteilijalle arvokasta tietoa pyhien kuvien merkityksestä keskiajalla. Minulle avautui, miten teokset ovat toimineet välineenä itsetutkiskelulle ja sisäiselle keskustelulle. Omaan teokseeni liittyy myös meditatiivista pohdintaa. Maarian kuvat ovat historiallisesti kiinnostavia myös siksi, ettei niitä juuri protestanttisessa kirkossa ole, vaan ne reformaation yhteydessä riisuttiin pääosin pois. Symboleita valkokankaalla Rosariossa Ekström halusi hakea naiseudelle muotoa lainaten niin Maariamytologiasta kuin lihallisemmasta maaäiti-kuvasta. Teoksen kirkollinen aihe vaikutti Ekströmin mukaan sen muotoon. Mukana on paljon uskonnostakin tuttuja symboleita, kuten liljoja ja ruusuja sekä lihallisuudesta viestittävää maitoa ja verta. Vaikutteita työhön Ekström sai useilta keskiajan ja uuden ajan alun alankomaalaisilta taidemaalareilta kuten Jan van Eyckiltä, Hans Memlingiltä ja Quen- tin Massysiltä sekä firenzeläiseltä renessanssimaalari Fra Angelicolta. Taiteilijoiden kuvastolla tuntuu yhä löytyvän sija kollektiivisesta alitajunnastamme. Maalauksiin sisällytetyt vertauskuvat ovat kiinnostavia ja niitä on mukana myös Rosariossa. Symbolien merkitysten tunteminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, teoksesta voi nauttia myös puhtaasti esteettisenä kokemuksena. Turun linna tarjoaa Esktrömin mukaan Rosariolle latautuneet ja epätavalliset puitteet. Teoksen voi nähdä ainoastaan kiertämällä Linnan keskiaikaisen osan. Historiallinen ympäristö palovaaroineen ja muine rajoituksineen vaikutti osaltaan siihen, mihin ja miten teos voitiin laittaa esille. Keskiaikaisessa linnassa vierailijat virittyvät historialliseen ympäristöön ja kun he törmäävät yhtäkkiä moderniin taiteeseen, se aukeaa eri tavalla kuin nykytaiteen museossa. Nyt teos sijaitsee Linnassa myös juuri ennen nunnakappelin madonnaveistoksia. Rosario-triptyykki koostuu nimensä mukaisesti kolmesta osasta ja koska kyseessä on video, se heijastetaan Linnan vierastupaan rakennetulle irtoseinälle. Saara Ekströmin naiseutta ja pyhyyttä käsittelevä elokuvateos Rosario on esillä Turun linnan keskiaikaisessa vierastuvassa ensi vuoden tammikuun loppuun asti. Työhönsä Ekström sai vaikutteita useilta keskiajan ja uuden ajan alun alankomaalaisilta taidemaalareilta. Taiteilijan taustalla on osa hänen pääkirjastoon suunnittelemasta teoksesta. T imo Jakonen Tavoittelin teokseen alttarikaappimaista symmetriaa. Triptyykin muoto asetti omat ehtonsa, joita oli haasteellista ratkaista. Kurkistus esineen sieluun Teoksen esittelyssä kerrotaan, että se koostuu filmin, videon ja animaation lisäksi tomografiasta, mikä kuulostaa varsin erikoiselta. Ekström on käyttänyt samaa kuvantamistapaa myös aiemmissa töissään. Tällä kertaa kyseessä oli Ruskon madonnan kuvaaminen Tyksin PET-keskuksessa. Tomografia tekee immateriaalia näkyväksi. Ajatukseni on tutkia sielua ja sitä, mitä esineen sisällä on. Tavallisesti PET-kuvausta hyödynnetään syöpätutkimuksessa ja neurologiassa. Madonnan tutkiminen kiinnosti Ekströmin lisäksi Linnan konservaattoreita. Aivan yksinkertaista veistoksen siirtäminen ei ollut, koska korvaamattoman arvokkaan esineen kuljettaminen ja käsittely piti hoitaa tarkasti. Liedon madonnaa ei voitu siirtää pois Linnasta, koska se on Ruskon veistosta huonompikuntoinen. Operaatiosta saatiin paitsi materiaalia Ekströmin työhön, myös tietoa veistoksen iästä sekä sille tehdyistä korjauksista ja sen päällepäin näkymättömistä vaurioista. Myös nämä hajoamisprosessit ovat minusta kiinnostavia. Ne kertovat, ettei mikään ole ikuista. Miltä ruusutarhasta ja rukousnauhasta nimensä saanut teos sitten näyttää? Vierastuvan hämärässä suuri valkokangas pääsee hyvin oikeuksiinsa. Ekström on saanut teokseensa vangittua ajatuksen näkymättömien asioiden, kuten ajan esilletuomisesta. Vuorotellen kukoistavat ja lakastuvat kukat ovat sen helposti ymmärrettävä vertauskuva. Väistämättä mieleen nousee ajatus myös siitä, kuinka katoavaisia kukat ovat Ruskon madonnan ja muiden vastaavien kuvien monisatavuotisen olemassaolon rinnalla. Rosarion oma olemassaolo on varma ainoastaan sen esilläolon ajan. Turun linnan ulkopuolella sen sisältämät merkitykset saattavat saada täysin erilaisen elämän. Ekström luottaa siihen, että teos nähdään vielä kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeenkin ihmisten ilmoilla. Johonkin se kyllä tulee esille. On kiinnostavaa nähdä, miten teos toimii muualla, hän pohtii. Minna Uusivirta Sisar Helvi Jo jonkin aikaa Tuomiokirkon ympäristössä on voinut nähdä siniseen nunnanpukuun sonnustautuneen naisen. Hän on Helvi Pulla, 69, joka on elänyt 29 vuotta Pariisin lähellä Reuillyn protestanttisessa diakoniayhteisössä. Helvi on viettänyt suuren osan elämästään Ranskassa, mutta työskennellyt myös Suomessa diakonia- ja nuorisotyössä. Ensikosketuksen Ranskaan ja sen kieleen hän sai jo pienenä ranskankielisessä koulussa Helsingissä. Kun Helvi oli yhdeksänvuotias, kirjailijaisä Armas J. Pulla halusi lähettää tytön petraamaan kielitaitoaan Ranskaan. Niin Helvi vietti kuukauden dominikaanisisarten koulussa Pariisin esikaupunkialueella. Minut otettiin hyvin vastaan ja nunnat hemmottelivat minua. Ihastuin paikkaan täysin, hän kertoo. Positiivinen kokemus uskonnollisesta yhteisöstä jäi Helvin mieleen ja vaikutti hänen hakeutumiseensa sisareksi vuosia myöhemmin. En halunnut vaihtaa kirkkokuntaa, joten minun oli vaihdettava maata. Ranska oli luonteva vaihtoehto, koska osasin kieltä. Uskonto kiinnosti Helviä nuoresta lähtien ja hän kävi jo pienenä yksin kirkossa. Vähän vanhempana Helvi meni mukaan myös Helsingin Vanhan kirkon nuorisotoimintaan. Diakoniopintoja ja töitä Ranskassa Koulun päättymisen jälkeen Helvi hakeutui kansankorkeakouluun Järvenpäähän sekä pyrki sitten diakonikurssille. Häntä ei kuitenkaan kelpuutettu heti mukaan opintoihin. Minua kehotettiin menemään ensin harjoittelemaan työtä seurakuntiin, koska olin kuulemma liian ujo, hän hymyilee. Pari vuotta nuoriso- ja lapsityössä tekivät tehtävänsä ja Helvi pääsi diakonikurssille 24-vuotiaana. Vuoden opiskelun jälkeen hän valmistui nuorisonohjaajakurssilta ja lähti vuodeksi töihin. Kun työkokemusta oli kertynyt, Helvi lähti Ranskan Nîmes iin viettämään diakoniavuotta, joka on Ranskan protestanttisen Liiton diakoniajaoston toimintavuosi nuorille. Siellä hän työskenteli protestanttisessa lastenkodissa ja tutustui vuoden aikana myös Reuillyn yhteisöön. Diakoniavuoden jälkeen Helvi palasi Suomeen viimeistelemään diakoniopintonsa, mutta heti valmistuttuaan 1971 hän suuntasi Lounais-Ranskan Charente- Maritimeen, jossa toimi Reuillyn yhteisön ylläpitämä koti kehitysvammaisille lapsille. Vuoden päästä lähellä sijaitsevan reformoidun seurakunnan assistentti jäi eläkkeelle ja Helviä pyydettiin tehtävään. Olin siellä kaksi vuotta, kunnes virka lakkautettiin. Protestanttiset seurakunnat Ranskassa ovat hyvin pieniä ja köyhiä. Ranskan jälkeen oli jälleen Suomen

7 7 Rosario-teoksesta löytyy tuttuja kristillisiä symboleita. T imo Jakonen Tuomiokirkossa on vuosisatojen varrella vieraillut paljonkin nunnia, mutta nykyisin kirkossa toimiva protestanttinen nunna, sisar Helvi on harvinaisempi näky. vuoro. Työt veivät Helviä eri puolille maata ja hän teki niin lapsi- kuin diakoniatyötäkin. Pisimpään hän työskenteli Hangossa ja teki muun muassa ihmissuhdetyötä. Olin Hangossa seitsemän vuotta. Paperitöitä ja kokouksia vaan alkoi tulla yhä enemmän. Mietin nelikymppisenä kuten moni muukin tekee mitä tehdä, jatkanko elämää näin. Helvi päätti seurata kutsumustaan ja lähti syksyllä 1982 Reuillyn 30 sisaren yhteisöön Versailles hin. Kaikki ympärillä eivät ymmärtäneet ratkaisua, joka ei ollut hänellekään läpihuutojuttu. Mietin lähtemistä 12 vuotta. Minua pidettiin hulluna, kun lähdin hyvästä virasta. Luostarielämästä ei voi tietää, ennen kuin siinä on sisällä. Sekä pään että sydämen on oltava mukana. Sisälle yhteisöelämään Versailles ssa Helvistä tuli ensin vuodeksi postulantti, joka osallistuu yhteisön töihin ja rukouksiin, mutta on vapaa lähtemään pois. Tämän jälkeen seurasi kolmen vuoden noviisiaika opintojaksoineen. Yhteisön noviisit ja sisaret tulevat erilaisista taustoista niin protestanttien kuin katolistenkin keskuudesta, mikä näkyi myös päivittäisessä elämässä. Esimerkiksi reformoidut käyttävät eri termiä alttarista ja kirkosta kuin me. Noviisiaikana hioimme toisiamme ja hyväksyimme eroavaisuudet. On todistus ihmeestä, että niin erilaisina ihmisinä pystymme elämään yhdessä. Noviisiaika päättyi sisareksi vihkimiseen, kun Helvi oli 44-vuotias. Vihkimystilaisuudessa kolme noviisia antoivat luostarilupauksensa ja kirjoittivat nimensä samaan Raamattuun, johon kaikki 1841 perustetun yhteisön aiemmin vihityt sisaret oli kirjattu. Yhteensä sisaria on tällä hetkellä 65. Kyllä vihkimystilaisuus tuntui mahanpohjassa. Onneksi mukana oli muitakin. Reuillya ei voi suoraan verrata katoliseen luostariin. Yhteisön säännöt on laadittu 1984 ja ne muistuttavat enemmän runokirjaa tai hartauskirjaa kuin perinteiset luostarisäännöt. Ihmiset kysyvät usein sitä, mitä en voi sisarena tehdä. Mutta kun on kokenut Kristuksen voiman, kiellot eivät tunnu kielloilta. Sisarena eläminen Yhteisössä ollessaan Helvi teki monenlaisia töitä siivouksesta sihteerintehtäviin ja viimeiset viisi vuotta sielunhoitotyötä Pariisissa sijaitsevassa sairaalassa. Nykyisin sisaret keskittyvät muualla työskentelemisen sijaan enimmäkseen hengelliseen elämään rukoilevassa yhteisössä Meidänkin on seurattava aikaa ja toimittava sen mukaan, mitä kirkko odottaa. Versailles ssa yhteisöelämä on hyvin järjestettyä ja kaikki tehdään samaan aikaan. Yhteisön toimintaan vaikuttavat päivittäisen ohjelman lisäksi myös kirkolliset juhlapyhät. Pidemmillä vapailla sisaret vierailevat usein suku laistensa luona sekä eri luostareissa. Itse olen käynyt esimerkiksi dominikaanisisarten luona lähellä Grenoblea. Olen myös vieraillut Suomessa vuosittain, joten tänne palaaminen ei ole aiheuttanut kulttuurishokkia. Helvin paluu Suomeen tapahtui kirkon kutsusta ja sitä valmisteltiin parin vuoden ajan. Monesti kun kävin Suomessa, minulta kyseltiin, koska palaan tänne. Olen viihtynyt Turussa hyvin. Jatkossa teen sielunhoitoa Karinakodissa kaksi kertaa viikossa. Vanhuudenpäiviään Helvi ei kuitenkaan aio viettää Suomessa. Kun terveys ei enää riitä yksin toimeen tulemiseen, hän aikoo palata Reuillyyn. Yhteisö pitää huolta vanhoista sisarista ja siellä voi osallistua yhteisöelämään kunnon ja iän mukaan. Menen takaisin kotiin, hän sanoo. Minna Uusivirta

8 8 Bloggen är ett redskap för reflektion Liisa Mendelin skriver om kyrka och tro på internet för att vara en del av diskussionen. Att skriva personligt om sitt liv på internet har blivit vardagsmat för många i dag. Man berättar glatt om vad man ätit, läst och gjort. När det gäller djupare saker, som tro, är det å andra sidan väldigt olika hur öppen man vill vara. Liisa Mendelin, teologistuderande vid Åbo Akademi, började blogga om tro för ca tre och ett halvt år sedan. Studierna väckte mycket tankar hos mig, och jag tyckte det skulle vara kul att se hur andra reagerar på dem. Jag hade tidigare haft en blogg som handlade om roliga vardagsiakttagelser, och kände för att kombinera de här båda, säger Mendelin. Reflektion, inte avhandling Så föddes bloggen Elisheva. I början skrev Mendelin korta inlägg flera gånger om dagen, men efter att ha gått en kurs som behandlade teologiska bloggar blev hon inspirerad att skriva längre, mer genomtänkta inlägg. Ändå händer det att inlägg i efterhand känns väldigt långt från det jag tänker för tillfället, men det hör till bloggens charm. Det behöver inte vara en färdig teologisk avhandling, utan snarare ett redskap för reflektion. Varför känns det viktigt att publicera dina tankar? Det ger en liten kick, speciellt om det känns som om jag verkligen lyckats fånga mina tankar i ord. Det att folk kan läsa vad man skrivit gör att man blir en del av en diskussion. Tron speglar inläggen Mendelins blogg finns inte på något religiöst forum, utan på en alldeles vanlig portal. Det har en viss inverkan på responsen. Jag bloggade också en kort stund på Kyrkpressens hemsida, men trivdes inte i klimatet där. Det intressanta med att blogga om tro i ett så kallat sekulärt forum är att man märker att tro är en privatsak Y l v a V i k s t r ö m Jag hade tidigare haft en blogg som handlade om roliga vardags - iakttagelser, och kände för att kombinera de här båda, säger Mendelin. Det var studierna i teologi och viljan att diskutera som fick Liisa Mendelin att börja skriva om tro i sin blogg. för de flesta finlandssvenska läsare. Det gäller att verkligen slå huvudet på spiken för att folk ska våga kommentera. Mendelin menar ändå att det finns mycket bra rubrikmaterial för inlägg om tro, och det gör att många lockas att läsa. Det är trots allt lägre tröskel för att läsa en blogg än för att till exempel gå på en diskussionskväll. De som läser och kommenterar Mendelins blogg är inte enbart människor som är intresserade av trosfrågor i sig. Hon bloggar också om bl.a. böcker och vardagsiakttagelser. Det är skönt att inte ha för skarpa gränser. För mig finns tron som bakgrund genom hela bloggen, och inläggen kan speglas mot det i högre eller lägre grad, men jag kan skriva om vad som helst. Bland inlägg som fått positiv respons läsare med olika bakgrund nämner Mendelin ett som handlade om varför hon hör till kyrkan, och ett som handlade om värdet av att komma i förtid till saker istället för att komma för sent, och dra nytta av andningspausen som då uppstår. Internet och livet integreras När det gäller tro är internet främst är ett väldigt bra diskussionsforum, anser Mendelin, men det kan också vara ett sätt att kommunicera och visa mellanmänsklig kärlek. Internet består ju av verkliga Församlingen finns också på webben människor, och allt är så integrerat i dagens läge att det egentligen inte går att skilja från resten av livet. Förutsättningen är att en vänlig kommentar på en blogg eller på facebook också tar sig uttryck som vänskap utanför skärmen. Ylva Vikström På kan medlemmarna i Åbo svenska församling följa med vad som händer och sker. Sidan är uppdelad i sektioner enligt ålder och område (t.ex. musik, diakoni, barn, unga vuxna, seniorer etc.). Förutom händelsekalendern hittar man kontaktuppgifter till alla präster och övriga anställda. Församlingens anställda har också en egen blogg som man hittar via hemsidan. Den som funderar på att bli medlem i kyrkan kan läsa om det under rubriken Varför höra till kyrkan?, och sedan ta steget längre och klicka på Bli medlem i kyrkan. Är man redan medlem, men känner för att göra mer, hittar man under rubriken Vill du hjälpa till i församlingen? Vuxenpoolen, där den som är intresserad av att t.ex. vara kyrkvärd eller duka kaffebord kan lämna sina kontaktuppgifter. Fokus på kommunikation och feedback är stort. Man kan fylla i formuläret Feedback till ÅSF eller skicka e-post direkt till de anställda. Utöver detta har församlingen också en nättidning Hänt i församlingen och en facebook-grupp. YV Åbo svenska församling fyller 90 år KYRKOHERDEN Åbo svenska församling tillkom den 1 september 1921 då den tvåspråkiga domkyrkoförsamlingen delades i fyra församlingar: i tre finska och i en svensk församling. Åbo svenska församling sträckte sig över de finska församlingarnas totala område. Genom senare församlingsdelningar och kommunsammanslagningar har de finska församlingarna blivit fler och i dag finns det nio finska församlingar på vår församlings område. Församlingen är äldre än nittio år Ibland har vi på församlingens medarbetarsamlingar lekt med tanken att vi borde avstå från att fira nittiårsjubileum. Både den finska Mikaels- och den finska Martinsförsamlingen firar sina födelsedagar utgående från den 1 september 1921, men Åbo finska domkyrkoförsamling firar inga liknande fester. Kanske vi inte heller borde göra det i Åbo svenska eftersom det nog har funnits svenskt församlingsliv i Åbo under flera hundra år. Vi har all rätt att betona att Åbo svenska församling är lika gammal som den finska domkyrkoförsamlingen. Men vi kan också betona vår existens genom att fira nittiårsjubileum, vilket vi skall göra på första söndagen i advent. Åbo svenska församlings uppgift Initiativet att dela den tvåspråkiga domkyrkoförsamlingen kom bland annat från några av församlingens svenska medlemmar. Tanken var att den svenska församlingen skulle bli en församling för personer och familjer som talade svenska, men den har också blivit en församling för tvåspråkiga familjer. I vår församling firas gudstjänsterna givetvis på svenska och svenskan används också i den övriga församlingsverksamheten. Däremot kan andra språk användas vid kyrkliga förrättningarna och i själavården. Den svenska församlingens uppgift är att värna om de svenskspråkiga kyrkomedlemmarnas rätt att fira gudstjänst och lyssna till Guds ord på sitt eget modersmål, en princip som reformatorerna betonade. Mikael Agricola, som ofta presenteras som det finska skriftspråkets skapare, hade svenska som modersmål. Agricolas kända ord Han som ser till hjärtat neder, hör väl ock vad finnen beder gäller också dem i vårt land som ber på svenska. En församling för två städer I den verksamhetsplan som församlingsrådet godkänt finns följande beskrivning av församlingens uppgift: Åbo svenska församlings uppgift är att sköta kyrkans grundfunktioner samt verka för gemenskap och samhörighet bland dem som bor och vistas i Åbo och S:t Karins. Församlingens verksamhet sker i huvudsak på svenska. Åbo svenska församling är den svenska församlingen för två städer: Åbo och S:t Karins. Men hur kan den som bor i S:t Karins höra till Åbo svenska församling, medan den som bor i Reso eller i någon annan kranskommun inte kan göra det? Frågan är alltför invecklat att förklara här. Men dörrarna till församlingens gudstjänster och andra samlingar är alltid öppna också för dem som på grund av sin hemort inte kan tillhöra Åbo svenska församling. Under de nittio år som gått har Åbo svenska församling varit till välsignelse för många och kan vara det också i framtiden. Vi får tillsammans vara med om att bygga upp en församling, som på ett välkomnande sätt erbjuder gemenskap och trygghet åt många människor. Välkommen med i gemenskapen Eero Sepponen

9 9 K u v a : J u s s i V i e r i m a a K u v a n k ä s i t t e l y : E r k k i K i i s k i Entisaikojen lasten elämä oli usein kovaa. Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset kantoivat äpärän leimaa koko elämänsä ajan. Palvelustytöt ja huutolaispojat joutuivat luovimaan aikuisten maailmassa kevyin eväin. Ihmisen jälki -näytelmässä esiintyneet Elina Heinonen, Tatu Toivanen ja Eetu Meriö eläytyivät sadan vuoden takaisten ikätoveriensa elämään. Kirkko ylläpitää maistraatin ohella väestörekisteriä. Nykyään sinne merkitään hyvin säädellysti tietoja, ennen sen sijaan kirkonkirjoissa saattoi lukea ihmisen kohdalla vaikka että idiootti. Kirkonkirjat olivat entisaikain valvontakamera Mikä on jopa 80 senttiä korkea, 40 senttiä paksu ja sisältää tuhmuuksia? No sehän on tietenkin kirkonkirja. Tai ainakin jotkut niistä sisältävät tuhmuuksia: ennen aikaan niihin nimittäin kirjattiin ihmisistä monenlaisia hairahduksia. Eikä siihen ennen aikaan niin kovin pitkä matka ole: vuoteen 1984 (Orwellin vuosi, muuten) saakka niistä löytyi tietoa muun muassa holhousasioista, huostaanotoista, rikoksista, irtolaisuudesta, mielisairaudesta: hullut anteeksi mielenterveysongelmista kärsivät eivät nimittäin päässeet naimisiin ilman lääkärin lupaa. Niin sitä maailma muuttuu. Nykyään kirkonkirjoista (tai eivät ne enää mitään kirjoja ole, vaan rekisteri), löytyy henkilötietojen lisäksi tiedot asuinpaikoista, naimisiinmenoista, eroista, lapsista, syntymistä ja kuolemista ja rippikoulusta. Nämä tiedot perustuvat lakiin, kertoo seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtaja Heikki Arikka: Ylipäänsä kirkonkirjojen tiedot ovat sellaisia, joita valtio on kulloinkin katsonut hyväksi vaatia. Ja aika paljon on katsottu. Kirkonkirjojen historia onkin tiukentumisen historiaa. Mitä kauemmas mennään, sitä enemmän tietoa niissä on. Kirkonkirjat kuulostavat jotenkin paljon suuremmalta tai arvokkaammalta asialta kuin mitä ne pohjimmiltaan ovat: väestökirjanpitoa. Väestökirjanpitoa taas on tehty iät ja ajat ennen kaikkea siksi, että pystyttäisiin verottamaan ihmisiä tehokkaasti. Vaikea nimittäin verottaa, ellei tiedä, keitä maassa asuu. Vanhin kaikille tuttu väestökirjanpidollinen merkintä löytyy niin kaukaa ja läheltä kuin jouluevankeliumista, jossa Maria ja Joosefkin lähtivät veroluetteloon kirjattavaksi. Suomalainen nykysysteemi puolestaan juontaa Kustaa Vaasaan ja Lutheriin. Uskonpuhdistus antoi hallitsijoille mahdollisuuden päästä eroon Rooman kirkon vallasta ja hepä tarttuivat mahdollisuuteen ilomielin. Kustaan aikana ryöstettiin Tukholmaan Kuusiston linnan lisäksi paljon tavaraa Tuomiokirkosta. Samalla huomattiin, että papisto oli parasta a-luokkaa virkamiehiksi, sillä he olivat koulutettuja, osasivat lukea ja kirjoittaa, latinankin taisivat. Niinpä kirkko sai tehtäväkseen sellaisia asioita, jotka nykyään katsottaisiin ennen kaikkea valtion tehtäväksi kuten nyt vaikka tämä väestö kirjanpito. Valtion ja kirkon yhteiselo oli toki muutakin: kirkkoja käytettiin aikansa radioina ja televisioina. Jumalanpalvelusten jälkeen luettiin kuulutuksia, joissa kerrottiin sodista ja rauhoista ja muista ihmisten elämään vaikuttavista asioista. Tätä jatkui melko pitkään. Vielä viime sotien aikana kirkoissa luettiin Mannerheimin päiväkäskyt kaikille tiedoksi. Mutta se väestökirjanpito oli ja on kuitenkin se tärkein: Se on myös jäänyt kirkon tehtäväksi, joskin nykyään Suomessa on kaksi järjestelmää: me pidämme kirjaa omista jäsenistämme ja maistraatti lopuista, Arikka kertoo.

10 10 Harrastajanäyttelijät T Kaija Vähä-Vahe ja eläytyivät kirko kirjattujen kolmiodraamoj Vihapuhetta vai ei? Koska kirkonkirjoja on ollut olemassa vuosisatoja ja niihin merkitty monenlaisia tietoja, ne ovat mainiota materiaalia historiantutkijoille. Turussa näitä kirjoja on paljon ja 1800-luvuilta, mutta jonkin verran on säilynyt myös vanhempia opuksia. Ennen 1880-lukua kirjoitettuja kirjoja säilytetään Maakuntaarkistossa. Kirkonkirjat ovat oiva ikkuna myös menneiden aikojen kielenkäyttöön ja arjen kulttuuriin. Kirjojen marginaaleihin papit ovat vuosisatojen ajan kirjoittaneet omia epävirallisia huomioitaan ihmisistä. Sieltä voi löytyä isoisoisoisukin kohdalta vaikka että idiootti, äpärä tai vajaaälyinen, vähän isoisoisoisukin edesottamuksista ja luonteenpiirteistä riippuen. Ne kyllä täyttävät helposti määritelmän vihapuheesta, josta nykyään niin paljon puhutaan, Arikka sanoo, mutta muistuttaa, että asialle voi olla toinenkin tulkinta: Kielenkäyttö on sellaista, joka kavahduttaa nykylukijaa, mutta näissä on myös väärinymmärryksen vaara. Meille tulee mieleen, ettei pappi ole voinut kirjoittaa noin, mutta kenties se on ollut yleistä kielenkäyttöä siihen aikaan, eikä välttämättä niin negatiivista kuin miltä se meidän korvaamme kaikuu, Arikka sanoo. Mutta miksi näitä merkintöjä ylipäänsä on tehty, ovatko ne ilkeyttä? Juoruilunhalua? Vallankäyttöä? Aitoa huolta Jumalan valtakuntaan pääsystä? Papeilla on hyvin tiukka vaitiolovelvollisuus, joten en usko näitä merkintöjä tehdyn juoruilutarkoituksessa, mutta ovathan ne tietenkin eräänlaista vallankäyttöä ainakin jos niihin on palattu myöhemmin. Toisaalta yksi kirkon tehtävä oli yleisen järjestyksen ja kurin ylläpito valtion puolesta, ja ehkä nämä merkinnät kertovat myös tästä tehtävästä, Arikka miettii. Papin oma muistilista Kaikki pappien marginaalimerkinnät eivät toki ole negatiivisia. Onhan siellä toki hyviäkin kommentteja mukana. Ylipäänsä on minusta suuri rikkaus, että papit ovat näitä merkintöjään tehneet ja värikkäästikin kirjoittaneet. Ilman kirkonkirjoja meillä ei olisi niin elävää kuvaa entisaikain ihmisten arjesta. On sääli, etteivät papit nykyään tee sellaista. Tai kaikki papit eivät tee: Arikka itse esimerkiksi kyllä kirjoittaa asioita ylös mustakantiseen vihkoonsa. Niin, että lukeeko sielläkin, että idiootti vajaamielinen ja niin edelleen? Ei sentään. Enkä minä sinne kirjaa mitään sellaista, jota ei saisi. Sen sijaan laitan ylös toimituksissa tapahtuneita asioita, kuten vaikka että häissä oli Amelie-elokuvan tunnusmusiikki häämarssina tai että morsian hukkasi kukkakimppunsa viisi minuuttia ennen vihkimistä. Siis sellaisia täysin merkityksettömiä asioita, joita kuitenkin on hauska seurata ja joista voi joskus olla jotain iloa: vaikka sitten kun tulee ristiäiset, voi ehdottaa jotain musiikkia, joka sopisi hääteemaan tai vastaavaa. Se on sellainen papin oma muistilista, kun kuitenkin usein samojen sukujen kanssa on tekemisissä. Ihminen ei muutu Nykyihmisestä vanhojen kirkonkirjojen tiedot ovat käsittämättömiä. Kuinka voi olla mahdollista, että ihmisten yksityisyyttä on loukattu niin karkeasti? Toisaalta voi olla, etteivät entisaikain ihmiset vastaavasti ymmärtäisi ollenkaan Ilkeyttä? Vallankäyttöä? Juoruilunhalua? Vai aitoa huolta Jumalan valtakuntaan pääsystä?

11 11 eemu Perksalo, Tapani Rantala nkirjoihin usein en tunnelmaan. Ripitetty ja rokotettu? Sekin selviää vanhoista kirkonkirjoista. nyky-yhteiskuntaa, jossa valvontakamerat seuraavat jokaista liikettämme ja kauppaketjut tuntevat meidät paremmin kuin puolisomme ihan vain plussakorttia seuraamalla. Olisiko sittenkin niin, että aurinko nousee ja aurinko laskee, eikä mitään uutta auringon alla? Ehkä: ainakin kirkonkirjojen rikosmerkinnät kuulostavat hyvinkin tutuilta, ne ovat aika lailla samanlaisia kuin mitä saa päivittäin lukea Turun Sanomien rikospalstalta. Ihminen ei mihinkään muutu, vaikka vuosisadat vierivät. Jos ennen onkin ollut aviottomia lapsia enemmän kuin nykyään, niin toisaalta silloin ei ollut eroja niin paljon kuin nykyään taitavat olla nekin saman asian kaksi eri puolta. Nykyään kirkonkirjoista ei löydy rikosmerkintöjä, mutta yllätyksiä tulee silti jatkuvasti. Suurimmat syntyvät, kun isoisä kuolee ja huomataan, että hänellä onkin avioton lapsi, jota ei ole muistanut ottaa puheeksi. Se vaikuttaa paitsi perinnönjakoon, myös siihen, että sukukokoukseen täytyy kutsua myös uusi sisarpuoli. Elämä on karheaa ja rosoista nyt ihan niin kuin se on aina ollut. Nykyään kyllä silotellaan pinnat, mutta siellä alla ihminen on ihan samanlainen, Arikka sanoo. Vanhapiikavero ja muita outouksia Kirkonkirjoja on myös monenlaisia: muuttoluettelot ovat sieltä tylsimmästä päästä. Sen sijaan esimerkiksi Musta kirja kuulostaa siltä, että se saattaa sisältää kaikenlaista jännää. Siihen on merkitty rikoksia. Pahoinpitelyitä, ryöstöjä, näpistyksiä, tappoja, murhia, juopumuksia, Arikka kertoo. Oma kirjansa on kirkkokurin rikkomuksille: nimi kirjaan, jos on nukahtanut kesken jumalanpalveluksen, ollut juopuneena kirkossa tahi tehnyt muuta vastaavaa yhtä synnillisistä. Rikostausta oli yksi: jos joutui vankilaan, saattoi menettää kansalaisluottamuksensa viideksi vuodeksi vielä vapautumisensa jälkeenkin. Tämä seikka merkittiin virkatodistukseen, mitä taas tarvittiin esimerkiksi työnhaussa ja asunnonvuokraamisessa. Niin että arvatkaa vain, kuinka helppoa oli saada vankilan jälkeen asunto ja töitä ei se vieläkään ole helppoa, mutta entisaikoina ilmeisesti lähes mahdotonta. Sanonta on nauttinut muutakin kuin kansalaisluottamusta lieneekin näiltä ajoilta. Mielenkiintoinen kirja on vanhapiikakirja: ellei mennyt naimisiin 25 ikävuoteen mennessä, joutui maksamaan ylimääräistä vanhapiikaveroa ja tämä merkittiin kirjoihin myös. Nykyään tällainen sinkkukirja olisi tietenkin kuumaa kamaa sinkkumarkkinoilla. Taustalla tässäkin siis verotus. Rivien välit puhuvat Kirkonkirjoista pystyy myös lukemaan monenlaista rivien välistä. Tai pystyy, jos osaa lukea, sillä se ei ole ihan helppoa. Vanhanaikainen käsiala on hankalaa, jokaisella papilla on oma käsialansa ja vanhemmat kirjat ovat vielä ruotsiksi. Jos näistä vaikeuksista kuitenkin selviää, voi todeta esimerkiksi että Turussa on 1907 kuollut paljon lapsia tuhkarokkoon täällä on siis riehunut epidemia. Myös nälän hätä näkyy heti kuolleisuudessa. Toisinaan kuolinsyyt ovat sellaisia, joista ei nykyihminen ota oikein selvää: mihin esimerkiksi on kuollut ihminen, joka on kuollut vatsuriin? Kirjoihin on merkitty myös ihmisten luku- ja kirjoitustaito, se onko rippikoulu käyty ja millaisia tauteja vastaan on rokotettu. Vuonna 1946 esimerkiksi yllättävän moni turkulainen on kuollut tuberkuloosiin. Kurkkumätääkin on ollut liikkeellä. Kaiken kaikkiaan tietoa on näköjään kerätty kovin monenlaisista asioista, joista osa tuntuu ymmärrettäviltä, osa ei. Esimerkiksi sodan aikana merkittiin rintamakarkuruus. En tiedä, mihin sitäkin tietoa tarvittiin, tuskin mihinkään, mutta valtio on aina säädellyt, mitä tietoja ihmisistä kerätään. Ylipäänsä siis niin, ettei kirkko sinänsä tee näillä tiedoilla mitään, kyse on siitä, mitä valtio haluaa, Arikka painottaa. No ei ihan: kirkkokin käyttää rekisteriä hyväkseen. Nimittäin silloin kun se lähettää jäsenilleen postia sieltä saa jäsenistön osoitetiedot. Digitointi pian valmis Kirkonkirjat ovat myös sukututkijoiden taivas. Yhtymä auttaa ja arvostaa sukututkijoiden työtä ja hakee pientä korvausta vastaan heidän kaipaamiaan tietoja. Tilauskaavakkeen voi täyttää seurakunnan sivuilla. Sen sijaan itse ei alle satavuotiaita kirjoja pääse tutkimaan. Se johtuu yksityisyydensuojasta: kirjoihin kun on merkitty muidenkin ihmisten tietoja kuin vain sen oman sukulaisen. Sata vuotta on asetettu rajaksi siksi, ettei elossa olevien ihmisten tietoja pääsisi katsomaan (ne muutamat yli satavuotiaat ovat sitten poikkeus, joka vahvistaa säännön) Se, ettei kirjoja pääse itse tutkimaan harmittaa sukututkijoita ja ymmärrän sen kyllä. Näissä on kuitenkin tapahtunut joitakin väärinkäytöksiä ei toki oikeiden sukututkijoiden taholta. Joskus joku on tekeytynyt sukututkijaksi ja tullut tutkimaan vaikka jonkun uuden tuttavuutensa taustoja, joten olemme joutuneet tiukentamaan käytäntöä, Arikka sanoo. Vanhan sanonnan mukaan jos asiat ovat todella oudolla tolalla, silloin kirkonkirjat ovat sekaisin. Toisin sanoen kirkonkirjat eivät juuri koskaan ole sekaisin. Onko se niin? On. Meillä on erittäin hyvin hoidettu ja melko aukoton systeemi. Kohta se on vielä parempi, sillä kirkonkirjoja digitoidaan paraikaa. Tehtävää riittää, sillä skannattavaa on yli sivua. Vuoden loppuun mennessä homman pitäisi olla melko hyvällä mallilla. Kirjuriohjelman käyttöönotto on suurin juttu väestökirjanpidollisesti sitten sen jälkeen kun kirjoja alettiin pitää, Arikka sanoo. Roope Lipasti

12 12 markkinoiden laajin raamattuvalikoima Suomen Pipliaseura Uusia RAAMATTU tuotteita! TARTU PIPLIAAN VIRSIKIRJAPOKKARI Pienoisvirsikirja, Valoristikannet. Nuotillinen. MANGA METAMORPHOSIS Sarjakuvakirja evankeliumin synnystä. Nelivärikuvitus. Ihmistä etsimässä. FARKKURAAMATTU Rennot kangaskannet, vetoketju ja oikea tasku. UUSIA PIENOIS- RAAMATTUJA MEMORAAMATTU Tyylikkäät nahkajälji tel mä kannet punai sella kumi - nau halla. Mukana banderolli raamatun - lauseella. Suomen Pipliaseura PL HELSINKI puh Ilmoitusmarkkinointi Marita Lyyra p , marita.lyyra@kotimaa.fi Pieniä suuria asioita Grace & Peace Committed KOLUMNI Olen vihdoin alkanut toteuttaa ajatusta niin sanotuista taiteilijatreffeistä. Ajatus on amerikkalaisen kirjoittajakouluttaja Julia Cameronin ja tarkoittaa tarkkaan ottaen hetkeä, jonka ihminen viettää itseään varten ja itsensä kanssa. Cameron suosittelee, että taiteilijatreffejä olisi kerran viikossa ja että ne kestäisivät noin tunnin. Tuona aikana tulee tehdä jotakin tavallisesta poikkeavaa. Tarkoitus on pysäyttää keskitetty ja järkevä ajattelu hetkeksi. Pysäyksen jälkeen mieli alkaa pulppuilla iloisemmin ja syntyy inspiraatio. Oman tavallisuudesta poikkea van hetkensä voi viettää vaikkapa luennolla, jonka aihe on epätavallinen tai kummallinen, kirppu torilla tai heavypitoisessa kirkkokonsertissa, paikassa tai tapahtumassa jossa ei yleensä käy. Minun versioni taiteilijatreffeistä ei ole aivan Cameronin ajatuksen mallinen, sillä en vietä tuntia yksin kerran viikossa vaan taiteilijatreffeilen yhdessä ystäväni Katjan kanssa. Koska asumme eri kaupungeissa, tapaamme kuukauden välein useamman tunnin kerralla. Koska molemmilla on perhe ja työ, vaativat tapaamiset hiukan järjestelyjä. Mutta vaiva on pieni siihen iloon verrattuna, mitä ystävän tapaamisesta saa. Pelkkä oleilu, juttelu ja kahvilasta toiseen vaeltelu käy virkistävästä levosta. Olemme yhdistäneet tuokioihimme välillä myös kulttuuria, käynnin näyttelyssä tai elokuvissa, kerran kuuntelimme ääntelyyn perustuvaa runoteosta. Muistamme sen molemmat hyvin, koska kokemus oli erikoinen, jopa hullunkurinen. Vieläkin hymyilyttää eri kielillä kajautetut, möristyt ja märistyt värssyt. Ehkä ystävän tapaamisesta taiteilijatreffeillä tekee erityisen merkittävän tuntuista se, ettei sellainen normaalin arjen tuiskeessa ole joka päivä tai viikkokaan mahdollista. Vähän sama asia herkkujen ja muiden elämän ilojen kanssa. Joskus hyvänkin asian äärellä vähemmän on enemmän. Sitä osaa ja pystyy nauttimaan kermaleivoksestaan kun syö sellaisen vain joskus. Enempäänsä mitään esimerkiksi materiaa ei kukaan tarvitse. Ei ainakaan, jos allekirjoittaa ajatuksen, että onni syntyy kontrasteista. Hyvästä osaa nauttia kun on maistanut myös muuta. Omien lasten ja puolison kanssa voisi myös alkaa järjestää näitä tavallista tuulettavia hetkiä. Mikä on se juttu, jonka tässä kuussa teen vain poikieni tai mieheni kanssa? Se hetki, joka kuljettaa meidät tunniksi tai kahdeksi muualle? Retki sienimetsään olisi varmasti sopiva, erityinen tekeminen. Talvella voisi pulkkamäkeen mennä vasta yön kynnyksellä, tähtien jo herättyä. Niin pientä. Ja suurta. Niina Repo Turkulainen kirjailija FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION During this fall I have had the joy of being led to explore new prayers and liturgical texts by colleagues and congregation members. One of them is called the Grail liturgies and this commitment statement comes from it: Pastor: We commit ourselves Congregation: to look beyond the things that separate us in the world to our unity in the Spirit. P: We commit ourselves C: to look beyond the deceptions and illusions of the world to the Way, the Truth and the Life of the Spirit. P: God is love, unconditional love, pure love, ever-present. May we love God with all our heart, mind, soul and strength, C: and our neighbour as ourself. When I was ordained a pastor I committed myself to the calling I have from God. When I got married I committed myself to the love of my life, the man that I will forever call my husband. When our daughter was born we, as her parents, committed ourselves to giving her a Christian upbringing. All of these commitments I made with my whole heart; spiritually, mentally - and equally importantly - verbally. All of these are commitments that rise from deep within my heart and I stand by them with all that I am. And, You, I am sure, have made your own commitments that you stand by with all your heart, too. What we as Christians share is that God has called each and every one of us to a commitment to love; Plain and simple. Except, of course, that in reality it is nothing but simple. This is why I think I feel, as I have read the words of commitment above together with my congregation, such a deep feeling of doing something very important and valuable and, also, of being empowered by the love for God we as His people share. Most of us rarely express our commitment to God and to loving, not only Him, but the people and world around us, with words of what can also be called a pledge. I think, though, that we should do so more often and, in fact, need to do so. When we do, we remind ourselves about our core calling, express and receive support from each other and ultimately our zeal in working towards fulfilling our commitment to love becomes renewed. Words of love have that power and words of blessing have that power, too. This is why at the allage service we call family service we borrow from the Jewish Sabbath tradition of blessing one s children and bless the children and youth of our congregation. It is my firm conviction that these children recognize that something special is in the words of the blessing they hear from their parents and congregation. It is my prayer that those words of blessing will be exactly what they are called, a blessing to them not only in their everyday life but also when it comes to the way their life will enfold. A word of blessing. Words of commitment. Words of love. All of these have the power to change the world. And our calling should be to seek, find and express them in the way we live our lives but also with our own words. May you blessed! Mia Pusa University Chaplain and Pastor of the Turku Cathedral International Congregation

13 13 Työttömille uusia alkuja Turun ja Kaarinan seurakunnat tarjoavat tänä syksynä tuhdin paketin työttömille ja työttömyyden uhkaamille suunnattuja kursseja, työpajoja, teemapäiviä ja virkistystoimintaa. Tavoitteena on tukea työttömien arkea ja antaa konkreettista toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Seurakuntien diakoniatyön Uusia alkuja ja tulevaisuuden polkuja -teemalla järjestämät kurssit vastaavat työttömien elämänhallinnan ja henkisen hyvinvoinnin tarpeisiin. Kursseilla, teematilaisuuksissa ja työpajoissa opiskellaan muun muassa ruoanlaittoa ja leivontaa, valokuvausta, hahmotellaan tulevaisuuden toiveita ja vahvistetaan parisuhdetta. Miehille on luvassa oma toimintaryhmä. Tärkeä osa ryhmien toimintaa on virkistäytyminen harrastusten ja kulttuurin parissa tai leireillä. Osa hankkeista tähtää uuden tai ensimmäisen työuran löytämiseen: Meriteollisuuden pk-yrittäjille tarjotaan pitkäkestoista käytännön tukea ja yritysvierailuja. Nuoret, joilla ei ole työtä tai koulutuspaikkaa saavat mahdollisuuden selvittää suunnitelmiaan ja kokeilla kiinnostuksensa mukaisia töitä useiden viikkojen ajan kokoontuvan ryhmän tuella. Maahanmuuttajille järjestetään täydentävää suomenkielen koulutusta. Hankkeiden kautta diakoniatyö haluaa vastata työttömien kasvavaan hätään ja ottaa näkyvämpää roolia työttömien rinnalla kulkijana ja jaksamista tukevan yhteisöllisyyden rakentajana. Useimmat kurssit ja ryhmät alkavat syyskuun aikana. Ilmoittautumisajat vaihtelevat kursseittain. Lisätietoja antavat seurakuntien diakoniatyöntekijät ja kurssitarjonta löytyy myös netistä osoitteesta Nenäpäivän Tuomasmessu Mikaelinkirkossa Yleisradio järjestää tänä syksynä jälleen Nenäpäiväkeräyksen. Nenäpäivän Tuomasmessu pidetään Turussa Mikaelinkirkossa sunnuntaina 23. loka kuuta klo Nenäpäivän Tuomasmessu järjestetään nyt neljättä kertaa. Nenäpäiväkeräyksellä kerätään varoja kehitysmaiden lasten auttamiseen. Viime vuonna saatiin huikeat 1,9 miljoonaa euroa. Tuomasmessun pääesiintyjäksi on lupautunut upeaääninen laulaja Tommi Metsäketola. Mikaelinkirkosta saadaan suora videoyhteys afrikkalaiseen kirkkoon ja tasavallan presidentiltä Tarja Haloselta on pyydetty videoitua tervetulotoivotusta. Nenäpäivän messussa jaetaan pellenenä osallistujille. Messussa on pääalttarin lisäksi mukana olevien järjestöjen tekemät neljä sivualttaria. Tapahtuman järjestää Liikemiesten lähetysliitto. Nenäpäivä on Turussa iso tapahtuma, jonka järjestäjinä ovat Turun radion väen lisäksi Turun kaupunki ja järjestöjä, kuten Unicef, Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri ja Pelastakaa Lapset ry. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniakeskus koordinoi Suurella sydämellä -vapaaehtoispalvelua, jota kautta haetaan Nenäpäivän vapaaehtoisia kerääjiä turuille ja toreille. Ilmoittaudu kerääjäksi osoitteessa Myös vanhojen kivien kunnostus Eerikinkatu 25 Puh Kiinamyllynkatu 5 Puh J u s s i V i e r i m a a Tuomiokirkosta lasten kirkko CCI-kuoro avaa oven musiikin maailmaan myös matkojen kautta. Kuoro on konsertoinut paljon eri puolilla maailmaa. Lapset saavat puuhailla erilaisissa Raamatun kertomuksiin pohjautuvissa toimintapisteissä Tuomiokirkon Tarkk ampujan kappelissa. Pisteet ovat auki lokakuun ensimmäisellä viikolla klo Ajatuksena on luoda toiminnallinen tila, jossa lapset voivat tutustua Raamatun kertomuksiin elämyksen kautta ja lapsen tasoisesti. Paikalla voi ihmetellä, kuulostella, tunnustella, haistaa, ehkä maistaakin leikkiä unohtamatta, lapsi- ja perhetyön sihteeri Jaana Engström kertoo. Päivien aikana on tarjolla myös Tuomiokirkon historiaa väläytteleviä opastuskierroksia lapsiperheille ja lapsiryhmille. Pastori Antti Pajunen vetää kierroksia ja ottaa vastaan ryhmävarauksia numerossa Lasten viikon järjestävät Turun ja Kaarinan seurakuntien perhetyöntekijät. JN turunakk.fi turunakk.fi Koulutusta elämän eri tilanteisiin Lokakuussa mm. Kuoleman kohtaaminen ja saattohoito Lisätiedot: turunakk.fi/sote TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Puh CCI hakee laulajia Turun tuomiokirkon poikakuoro Chorus Cathedralis Iuniorum (CCI) hakee uusia laulajia pääkuoroon, kuorovalmennusryhmään sekä CCI-muskareihin. Tuomiokirkon poikakuoro kuuluu kiinteästi Tuomiokirkon musiikkielämään, lisäksi se osallistuu muidenkin Turun seurakuntien jumalanpalveluksiin. CCI konsertoi säännöllisesti kotimaassa, lisäksi se on tehnyt konserttimatkoja Ruotsiin, Englantiin, Saksaan, Ranskaan, Italiaan, Viroon, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Vuonna 2005 kuoro konsertoi Roomassa kristinuskon Suomeen tulon 850-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen. Heinäkuussa 2008 Turun tuomiokirkon poikakuoro teki konserttimatkan Ranskaan ja lauloi muun muassa Pariisin Notre-Damen katedraalissa ja St. Clotildhen basilikassa sekä Strassbourgissa EU- parlamentin päämajassa. Lokakuussa 2011 kuoro teki toisen konserttimatkan Yhdysvaltoihin. Tämän vuoden muita huipputapauksia olivat kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyneet dramatisoitu J.S.Bachin säveltämä ja F.Mendelssohn Bartholdyn sovittama Matteus-passio sekä Suomen kantaesityksenä kuultu C.H.Graunin Pääsiäisoratorio. Kuorovalmennusryhmän ja CCImuskareiden tarkoituksena on kasvattaa pieniä poikia laulamisen riemuun. Tietoa pääkuoron osalta antaa Heikki Rainio, p , ja kuorovalmennusryhmän ja CCImuskarin osalta Epp- Inna Westergård, p Kuorolla on myös omat nettisivut joiden kautta voi tutustua kuoron toimintaan. Rukousta tanssiaskelin Sormien liittäminen toistensa lomaan ei ole ainoa rukoiluun liittyvä liike. Tuomiokirkkoseurakunnan juhlasalissa, Eerikinkatu 3, paneudutaan rukoustanssiin lauantaina 8. lokakuuta klo Iltapäivän aikana kristillisen tanssin saloihin johdattaa tanssija Titta Tunkkari Xaris Finlandista, joka on 1990-luvulla perustettu tanssiryhmä. Varsinkin vanhemmat ikäluokat muistavat, että tanssiin on joissakin kirkollisissa piireissä liittynyt syntinen leima. Miten sitä kautta voi etsiä yhteyttä Jumalaan? Tanssi on kokonaisvaltainen tapa etsiä yhteyttä Jumalaan. Sen avulla voi ilmaista itseään ja rukoilla koko kehollaan, kertoo pastori Hannele Tenhu, joka on pitänyt säännöllisesti kokoontuvia rukoustanssiryhmiä Martinseurakunnassa. Martin lisäksi rukoustanssia on ollut myös Katariinassa, Kaarinassa, Mikaelissa ja Paattisilla. Vaikka iltapäivän ohjaa tanssin ammattilainen, osallistujilta ei edellytetä aiempaa kokemusta. Ohjelmassa lähdetään liikkeelle perusteista ja kukin saa liikkua hyväksi kokemallaan tavalla, Tenhu rohkaisee ja toivoo tilaisuuteen myös ensikertalaisia. Liikunnalliset rukoushetket jatkuvat Martinseurakuntatalolla perjantaisin klo (ei 7.10.). Turun Mikaelin kirkossa lauantaina klo kyösti roth elämäni estradilla rakkaimmat hengelliset lauluni Sisäänpääsy: 15 e sisältää konsertti kahvit. Tuotto lyhentä mättömänä Turun seudun köyhien auttamistyöhön. Järj. Operaatio Ruokakassi ja Mikaelinseurakunta Esiintyjät: pelimannet ja johnny

14 Ikä ei hidasta yhdeksänkymppistä 14 Saaristoseurakunnassa katse horisontissa Yhdeksänkymppisiään tänä vuonna viettävä Mikaelinseurakunta juhlii merkkipäiväänsä kokonaisen viikon ajan syys-lokakuun vaihteessa. Mikaelilaiset ovat valinneet viikon tunnukseksi Keskellä elämää, mikä sopiikin paremmin kuin hyvin seurakunnalle, joka on ollut avoin uusille toimintatavoille. Yhteistyö eri tahojen kanssa on nähty seurakunnassa mahdollisuutena, ja seurakuntalaisia on kohdattu kirkonmäen lisäksi niin messuilla, kauppakeskuksissa kuin ravintoloissakin. Juhlaviikko alkaa torstaina 29.9., jolloin ovet eivät voisi olla avoimemmat. Mikaelilaiset kohtaavat kaupunkilaisia seurakuntakuntatreffeillä Hansatorilla klo Luvassa on mukavia kohtaamisia, musiikkia ja kakkukahvit. Lauantaina pääsevät paikkansa jo etukäteen varanneet katsomaan Turkua aivan uudesta vinkkelistä. Kuusikymmentä onnekasta näkee kaupungin naakkaperspektiivistä Mikaelinkirkon tornista, joka on noin 80 metrin korkeudella maanpinnasta. Sunnuntaina klo 10 on Mikaelinkirkossa juhlamessu, jossa saarnaa emeritusarkkipiispa Merenkulkijoiden joulupaketit matkaan lokakuussa Kirkon rotta.fi Toimintaa lapsille ja lapsiperheille Merimieskirkon kautta on välitetty joululahjoja tuntemattomille merenkulkijoille jo 136 vuoden ajan. Tämä perinne elää edelleen vahvana. Suomen merimieskirkon toimipisteet Suomessa ja maailmalla välittävät lahjoitusten avulla kotoisan joulun tunnelmaa heille, jotka viettävät joulunsa merellä. Perinteisesti paketteihin on kääritty itse kudottuja villasukkia, jotka lämmittävät myrskyisillä maailman merillä. Sukkien lisäksi kääröihin on laitettu suklaata ja saippua. Paketit voi toimittaa mennessä osoitteella Vuosaaren merimieskirkko, Provianttikatu 4, Helsinki tai lähimmälle merimieskirkolle. Turun merimieskirkon osoite on Suikkilantie 2, Turku. Jukka Paarma. Jumalanpalveluksen jälkeen juodaan päivänsankarin kunniaksi kakkukahvit Mikaelin seurakuntakodilla. Juhlapäivän päättää Mikaelinkirkossa klo 18 alkava tasokas konsertti, jossa esiintyvät CCA-kuoro, Kampus Sinfonietta, sopraano Silvia Koski, baritoni Jouni Kuorikoski sekä kirkon oma urkuri Marko Hakanpää. Juhlaviikon päättää yhdessä Operaatio Ruokakassin kanssa Kauppatorilla keskiviikkona klo järjestettävä toritapahtuma. Soppatykki varmistaa, ettei syksyinen viima viilennä juhlavieraita. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve puhuu tilaisuudessa. Rukousteltassa on mahdollisuus myös esirukoukseen. Paketin sijaan voi antaa myös rahalahjoituksen. Kertyneillä varoilla Suomen merimieskirkko tekee joulupaketteja merenkulkijoille. Yhden paketin hinta on 10 euroa. Rahalahjan voi lähettää Suomen merimieskirkon tilille Sampo Pankki , viitteeksi Joululahja Merenkulkijalle. Lisätietoja Martinseurakunta järjestää lokakuuta Toivoa horisontissa -nimisen saaristotapahtuman kaikenikäisille. Sunnuntaina klo 12 järjestetään Sadonkorjuun kiitosmessu Kakskerran kirkossa, minkä jälkeen MTK tarjoaa kirkkokahvit. Jumalanpalvelukseen voi tuoda oman sadon vihanneksia siunattavaksi, samalla niitä voi lahjoittaa seuraavan päivän soppatykkitarjoilun ohessa tarjottaviksi. Samana iltana klo 17 alkaa Martinkirkossa Sanan ja rukouksen -ilta, jossa on mukana Pirkko Jalovaara. Maanantaina klo tarjoillaan soppatykkiateria Haarlan K-kaupan pihassa. Tiistaina klo 18 raikuu hengellisten laulujen karaoke Merikarinassa, illan vetää muun muassa Viis papeista -yhtyeestä tuttu Petri Laitinen. Keskiviikko on täynnä musiikkia. Hirvensalon kirkossa järjestetään klo 10 ja 11 Hiiohoi ja lapsia näkyvissä! -jättimuskarit Sari Ojuvan ja Marjaana Erkamaan johdolla. Klo 13 pidetään kaikille avoin Toivon siivillä -lauluhetki Villa Hirvensalossa. Gospelklassikko Pekka Simojoki esiintyy nuortenillassa Hirvensalon kirkossa klo 17. Heinänokan leirikeskuksen rannasta avautuu avara maisema kohti Airistoa. Torstaina on tarjolla kulttuuria kaikenikäisille. Nukketeatteri Kas Kummaa! esiintyy klo 18 perheen pienimmille Hirvensalon kirkossa. Martinkirkon kuoro konsertoi samaan aikaan Taidekappalissa. Lauantaina klo 11 kannattaa koko perheen tulla Hennalaan, missä nautitaan syksystä luontopolun ja makkaranpaiston parissa. Entinen tangokuningatar Elina Vettenranta konsertoi Kakskerran kirkossa klo 19. Viikko päättyy Hirvensalon kirkossa sunnuntaina klo 17 järjestettävään Toivon missiomessuun. Hirvensalon kirkossa voi kokeilla tapahtumaviikon aikana uudenlaista aamun aloitusta, sillä siellä järjestetään aamurukouksia maanantaista perjantaihin klo 8 9. Seurakunnat mukana Turun kirjamessuilla Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä on jälleen oma osastonsa Turun kansainvälisillä kirjamessuilla Turun messukeskuksessa. Tule tutustumaan uusimpaan kristilliseen kirjallisuuteen ja äänestämään Vuoden kristillistä kirjaa! Messut järjestetään ja messuille pääsee perjantaina ja lauantaina klo ja sunnuntaina klo Turun ja Kaarinan seurakuntien osasto messuilla on A-hallissa osasto A 102. Osastolla on esillä seurakuntien kausiesitteitä ja asiaa hiljaisuuden retriiteistä. Ensi vuosi on Raamatun ja Suomen Pipliaseuran juhlavuosi. Pipliaseura perustettiin 200 vuotta sitten Turussa. Osastolla on asiaa myös tästä teemasta. Seurakuntien osastolla on yhteistyökumppaneina Kirjapaja, Suomen Pipliaseura ja Aurinko Kustannus. Niinpä sinne kannattaa tulla penkomaan ihania kirjauutuuksia ja tutustumaan kirjailijoihin. Kirja pajan kirjailijat esiintyvät A-hallin lavalla ja tulevat sitten signeeraamaan kirjojaan osastolle. Perjantaina 30.9 klo on vuorossa Pekka Haavisto kirjallaan Hatunnosto ja lauantaina 1.10 klo Tuomas Heikkilä ja Liisa Suvikumpu kirjallaan Suomen Turku julistaa joulurauhan. Hannu-Pekka Björkman esiintyy lavalla klo 11 uudella kirjallaan Kadonneet askeleet. J u s s i V i e r i m a a TALLINNAAN Joulumatkalle! VIHULAAN KYLPYLÄÄN JOULUKSI EUROOPPAAN HOTELLIMATKA TALLINNAAN 3 pv, lähdöt ja Jouluillallinen sisältyy hintaan! Meriton Old Town*** 164 alk/hlö Viru***+ / Radisson Blu****+ 174 alk/hlö Myös useita muita hotelleja! VIHULAN KARTANOJOULU Vihula Manor Country Club & Spa 3 pv, lähtö /hlö Tunnelmallinen kartanohotelli ja EcoSpa! Hinta sis. joululuillallinen , hevosajelu, laivamatkat, kuljetukset Tallinna- Vihula-Tallinna, majoitus 2hh, aamiaiset. VIRKISTYSLOMA pe-ma /Haapsalu, Fra Mare, th 363 /Rakvere, Aqva Spa, ph HEMMOTTELULOMA to-ma /Pärnu, Strand SPA, ak HUOM! Hoidot lisämaksusta! 298 /Tallinna, Pirita Top Spa, th KYLPYLÄLOMA su-ma /Pärnu, Söprus, ph KYSY EDULLISIA LIITYNTÄKULJETUKSIA TURUSTA SATAMAAN! VILNA 4 pv, Baltialaista joulutunnelmaa! 489 alk/hlö (lento) ISTANBUL 5 pv, Erilainen joulu Istanbulissa! 669 alk/hlö (lento) PRAHA 4 pv, Joulun tunnelmaa Prahassa! 849 alk/hlö (lento) EGER, Unkari 4 pv, , lento Kylpyläkaupungin idylliä! 879 alk/hlö BRATISLAVA 4 pv, , lento Satumainen joulu Slovakiassa! 899 alk/hlö VARAA 24h: matkapojat.fi -palvelumaksu 0 Myyntipalvelu: ma ke 8 19, to pe 8 17, su Turku, Kristiinankatu 10. Hinnat ovat alkaen-hintoja/hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Hinnat sis. polttoainelisän. Palvelumaksu 10 / Varaus. Puhelut 8,21 snt/puh + 2snt/min /matkapuh. +14,9 snt/min. KUVI4808/04/MjMvU SMAL 1395

15 15 Kulttuurivuotta vielä kotva Seurakuntien Taivaallista kulttuuria -vuosi 2011 alkaa olla loppusuoralla. Turun kristillisellä opistolla tutustutaan vielä Abrahamin lapsiin (ks. s. 5) ja nuoria kykyjä nousee esiin Kykykisassa (lisää seitsemastaivas.fi). Metsän väki juhlii nukketeatterissa Seurakuntayhtymän nukketeatteri Kas kummaa! kiertää Turun ja Kaarinan seurakunnissa vielä neljänä lokakuun iltana. Lapsiperheiden suosima nukketeatteri tarinoi metsän väen kulttuurijuhlista. Näytelmä kertoo rohkeudesta ja yhdessä tekemisestä. Metsän väki järjestää täydellä sydämellä juhlan, jossa jokaisen osaamista ja osallistumista tarvitaan. Koko perheen Kulttuuria ja käpäläseisontaa -näytelmän on käsikirjoittanut Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! Kiinnostaako vapaaehtoistyö? Nyt on aika tarttua toimeen! Sekä Turussa että Kaarinassa on tällä hetkellä paljon viikottaista ulkoiluapua ja juttuseuraa kaipaavia vanhuksia. Ulkoiluystävää tai lähimmäistä joutuu tällä hetkellä jonottamaan pidempään kuin ennen, ja uusia vapaaehtoisia tarvitaan kipeästi ja kiireisesti, kertoo vapaaehtoistyön toiminnanohjaaja Kaisa Lundén. Näiden tehtävien lisäksi Suurella sydämellä -verkkosivustolla on tarjolla paljon niin kertakeikkoja kuin pidempiä hyvän mielen pestejä. Tässä pari esimerkkiä muista pestuuilmoituksista juuri nyt: Tukijoita portaiden kulkemiseen ja pieneen kävelyyn. Kaarinassa tehdään vanhusten asuttamaan taloon hissiremonttia, jonka aikana heikommin liikkuvat vanhukset ovat kotiensa vankeja. Pientä vapaaehtoisen porukkaa kaivataan lastenohjaaja Tuulikki Kaarto. Kaveruudesta, lähimmäisenrakkaudesta ja ympäristöystävällisestä elämäntavasta viestivä nukketeatteri Kas kummaa! on kolmen turkulaisen lastenohjaajan hyväntuulinen nukketeatteri. Nukketeatterissa näyttelevät Anneli Laukkanen, Kaija Vähä-Vahe ja Kirsi Koskinen. Seurakuntien kulttuurivuoden näytelmää esitetään vielä Nuortentalolla (Eerikinkatu 1) ma 3.10., Piikkiön seurakuntatalolla ti 4.10., Maarian pappilan tallissa ti ja Härkämäen seurakuntakodissa ti Esitykset alkavat klo 18 ja niihin on vapaa pääsy. MV Lisää tapahtumista Auta. anta- maan vanhuksille mahdollisuus ulkoiluun maanantaina klo Avustajia nuorten yökahvilaan nuorten taide- ja toimintatalo Vimmaan viikonlopun alle. Tehtävään kuuluu jutustelua, pelailua, toiminnan järjestelyä ja valvontaa. Aulaisäntä asianajopäivystykseen muun muassa ohjaamaan asiakkaat odotustiloihin ja pitämään huolen vuoronumerojärjestyksestä. Asianajopäivystystä pidetään Diakoniakeskuksen tiloissa kahtena iltana kuukaudessa. Tarkemmin näistä ja muista hyvän mielen vapaaehtoistöistä internetissä sydamella.fi. MV AALLON PITUUKSILLA Seurapuheessa puhutaan elämästä Seurapuheessa puhutaan elämästä, menneestä ja tulevasta, tekemisen motiiveista ja elämänkatsomuksista Turun Radiossa 94,3 (kaapelissa 97,3) torstaisin noin klo Melodiassa kulttuurin muuttumisesta Kirkkovuoden kulkua seuraillaan Radio Melodian 89,0 (95,7) sunnuntaisessa Toivo2000- ohjelmassa aamukymmeneltä. Ohjelma isäntänä toimii Huppe-pappi Hannu Hurme. Kirkolliset uutiset kuullaan uusintana keskiviikkona ja Toivon vieras perjantaina noin klo Lokakuussa Toivo2000:ssa puhutaan kulttuurin muuttumisesta arjessa ja elämän taitekohdissa. Deissä ekoasiaa ja elokuvia Pärskeitä ekoasiaa luomakunnasta -ohjelmassa perehdytään ympäristöaiheisiin Radio Deissä 107,3 (99,4) maanantaisin klo ja perjantaisin klo Lokakuun ympäristöaiheina ovat muun muassa uhanalaiset eläimet sekä vesien suojelu ja pienet teot. Perjantaisin Radio Deissä katsastetaan jälleen viikonlopun uutuusleffoja suositussa Kinoteekki -ohjelmassa klo ja Ohjelmat ovat osa luterilaisten seurakuntien yhteistä Toivon päivää Radio Deissä joka arkipäivä klo Syksy tuo uusia tuulia Toivon Päivään. Radiopappi Mikko Salmen ja toimittaja Anu Lehtipuun juontamassa lähetyksessä kuullaan muun muassa Armonpulla-ohjelma, jossa seurakuntalaiset kertovat, milloin he ovat päässeet haukkaamaan palan armonpullasta ja mitä silloin tapahtui. Kirkolliset jälkiviisaat punnitsevat kirkolliset hudit ja osumat Toivon tuomiokapitulissa, joka laajenee tunnin mittaiseksi keskusteluohjelmaksi. Toivon tuomiokapituli kuullaan perjantaisin heti kello 16:n uutisten jälkeen. Lisää ohjelmatietoja osoitteesta Mikkelinä Turku TV Mikaelikirkossa Mikaelinseurakunta juhlii 90-vuotista taivaltaan Mikaelinkirkossa mikkelinpäivänä 2. loka kuuta. Turku TV on mukana juhla messussa. Juhlamessussa ovat liturgeina Jouni Lehikoinen ja Kaisa Vanhala. Arkkipiispa emeritus Jukka Paarma saarnaa. Avustavina pappeina ovat Pekka Ahlamo ja Pasi Jaakkola. Kanttorit Marko Hakan pää ja Jouni Kuorikoski vastaavat musiikista. Messussa musisoi myös upea turkulainen kamarikuoro Key Ensemble. Juhlamessu nähdään Turku TV:ssä mikkelinpäivänä klo 16 ja uusintana maanantaina klo 17. Mikkelinpäivän kirkkovuosiaihe on Jumalan sanansaattajat. Ennen messun televisiointia Turku TV:llä paneudutaan hetkeksi sunnuntain aiheeseen ja siihen, millaisia ajatuksia enkelit tämän päivän ihmisessä herättävät muun muassa Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli maalauk sen pohjalta. Kirkkovuoteen ja päivän messuun johdattelee kotisohvaltaan pastori Kari Kanala. Virtuaalikirkko.fi vie Tuomiokirkon messuun Turun tuomiokirkon sunnuntaimessuja voi seurata myös reaaliaikaisesti netin kautta osoitteessa virtuaalikirkko.fi joka sunnuntai klo 10. Messut lähetetään teräväpiirtolähetyksinä ja äänenlaadultaan korkeatasoisina. Kesällä alkaneet lähetykset ovat keränneet noin 800 katsojaa per lähetys ja nettikävijöitä on ollut 28 maasta. Virtuaalikirkko.fi arkistosta voi katsella messuja myös jälkikäteen silloin, kun omaan aikatauluun sopii. MV APU VIRTSANKARKAILUUN MediSet-tuotteet Varmuusalusasut Vuodesuojat Uimahousut Irtosuojat Ympäristöystävälliset Kestävät yli 200 pesukertaa Mukavat Huomaamattomat VERKKOKAUPPA AVATTU! Tilaa ilmainen esite HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v perustettu perheyritys Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Hämeenkatu 1 Puh Myös liikeajan jälkeen Puh Gallup Saskia Syrjänen Hartain toiveeni? TERVEYDENHUOLLON TARVIKKEITA KOTIIN HELPOSTI JA NOPEASTI Haavan puhdistus ja hoito Lääke- ja luontaistuoteannostelijat Insuliinin säilytys ja kuljetus Inkontinenssi -tuotteet Tilaukset: / p Sakari Huovinen Haluan tulla hyväksi jääkiekkoilijaksi. Erja Hynynen Toivon, että tyttären raskaus menisi hyvin ja syntyisi terve vauva. Liisa Majaniemi Toivon, että lapseni ja lapsenlapseni löytäisivät paikkansa maailmassa. Airi Lipsanen Haluaisin, että kirkossa laulettaisiin enemmän hengellisiä yhteislauluja. ANNOX Kuntosi ja terveytesi tueksi jo vuodesta 1979 Moreenitie 15A, Kerava

16 16 Kaarinan kirkossa Su klo 19 Johanna Iivanaisen konsertti, vapaa pääsy Kakskerran kirkossa La klo 19 "Kastepisara" -Elina Vettenrannan konsertti Martinkirkossa La klo 19 "Kekkonen, Bach ja Buxtehude" Hannu Taanilan ja Markku Mäkisen juonnettu urkukonsertti OLLAAN YHDESSÄ Lähetys kutsuu kaffetuokioon! Aninkaistenk. 1, II krs. Seurakuntien toimitalo. Joka toinen ti klo 13 (parill. viikot) Ti Kansakoululauluja laulaen Paula Virtasen kanssa. Ti Kirsti Saksa kertoo L. Onervan elämästä ja kirjallisesta tuotannosta Hannat Kupittaan seura kuntakodissa, Sirkkalank. 4 joka toinen to klo (parill. viikot) To Hanna Niemi ystävineen vierailee To Maarian kirkon historiaa Kristiina Annala Su Hannojen kirkkopyhä Maarian kirkossa Teeilta Domcaféssa Ke klo 18 Slaavilainen ilta tietoa ikoneista, tarjoilua, tunnelmointia. Lippuja etukäteen Tuomio kirkon infosta, 7 e. Lähetyspyhän messu klo 10 Henrikinkirkossa ja sen jälkeen lähetyksen keittolounas klo Mukana Leena Vuorenoja. KIRKOT JA KAPPELIT Kaarinan kirkolla, Voudinkatu 2 Rukoushelmien Kaarinamessu su klo 17, Merja Auer, Riikka Lautjärvi, isoset, kirkkoteet, leikkinurkka Syksyn pimetessä -iltakirkko ke ja klo 19, Eero Heino Mikaelinkirkossa Su klo 18 Mikaelinseurakunta 90 v. juhlakonsertti, CCA-kuoro, Kampus Sinfonietta, solisteja, joht. Markus Yli-Jokipii, Marko Hakanpää, urut Su klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely, Marko Hakanpää La klo 18 Hyväntekeväisyyskonsertti Elämäni estradilla, Kyösti Roth. Tuotto diakoniatyön hyväksi. Liput 15 ovelta. Ma klo 19 Valoon päin hengellisen musiikin konsertti Taidekappeli Torstaisin klo 18 Hartaus, Martinseurakunta Keskiviikkoisin Musiikki vartti klo 12 Pyhän kosketus ke klo opastettu tutustuminen taidekappeliin. Hinta 10 / aikuinen Kappeli soi musiikkia sunnuntaisin klo 12 Su klo 16 Konsertti, Pyhän Martin laulajat, liput 10 Näyttely: Tekstiilitaiteilija Katja Sandberg, tekstiiliveistoksia Avoinna ti pe klo 11 15, to klo , la su Seiskarinkatu 35, p. (02) RETRIITIT Rymättylän Tammilehdossa pe su Saviastian aarre, Kyllikki Krapinoja, Mari Heinonen pe su Pyhän kosketus, Aira Kuvaja, Pekka Saurio, Varpu Ruohonen pe su Vapautettu rakastamaan, Tapio Koivu, Eero Heino pe su Särkynyttä sydäntä et hylkää - Krito retriitti, Kaija Grundell, Leila Koskelin, Merja Saviniemi to su Henkilökohtaisesti ohjattu retriitti, Ritva Uhinki, Leena Rantakokko, Mika Ostela. Hinta tässä: 110/88 Tied. ja ilm. p tai auli.hynonen-rinne@evl.fi Hinta retriittiin 63, op., tyött. ja eläk SURUYHMÄT Henrikinseurakunnassa alkaa sururyhmä to klo 18 Koivulan seurakuntakodilla, (Sävelkuja 3.) Pastori Eija Kalliala ja diak. Laura Yliluoma. Ilm. ja tied. Auli Hynönen-Rinne, p RUKOUSTA Rukousta liikkuen Jatkuu perjantaisin klo Martin seurakuntatalolla, Temppelink. 1. (Huovinkadun puolelta sisään). Jumalan kohtaamista ja rukousta musiikin, liikkumisen ja kehon avulla. Tarkempia tietoja Hannele , mukana pastori Hannele Tenhu ja artenomi Sirpa Rostedt. Ei Rukoustanssipäivä la 8.10 Tuomiokirkkosrk, kts. s. 13. ELÄKELÄISET Nuorekkaat eläkeläiset Nuorekkaiden eläkeläisten toiminta on pääosin vapaaehtoisvoimin toteutettavaa toimintaa. Tapahtumien vetäjinä toimivat vapaaehtoiset. Ti klo 13 Tiistaitreffit Juhlasalissa. Ruiskyrsää ja piimää sämisel piäne tauri kuitata. Tuokioita menneiltä ajoilta, jolloin vielä nähtiin ruoka rasvoilta, suoloilta ja hiilihydraateilta. FM Aava- Leena Kurki. Lopuksi juttukahvit (2 ) Ti klo 13 Retki Maarian kirkkoon Pyhät vai pahat kuvat kirkon maalausten esittely, jonka jälkeen kahvit pappilassa 3 /hlö. Paikalle saavutaan omin kyydein. Ilm. viim Sirpa Salmiselle p Ti klo Lounastreffit Ravintola Upseerikerho, Kaivokatu 12. Varaa mukaan lounasraha. Ti klo 13 Tiistaitreffit Kokoussalissa. Hyvä uni iäkkäänä Professori Sirkka- Liisa Kivelä. Lopuksi juttukahvit (2 ) Järj. Tuomiokirkkoseurakunta KULTTUURIA VARISTEATTERI ETSII OSALLISTUJIA Oletko kiinnostunut näyttelemisestä, laulamisesta, tanssimisesta tai omaat kädentaitoja puvustukseen tai lavastukseen? Tässä on sinulle tilaisuus! Varis teatteri etsii osallistujia draama musi kaaliin Syvä Laulu, joka saa kantaesityksensä keväällä Musikaali kertoo tarinaa romanien vaiheista viimeisen sadan vuoden ajalta. Musikaalissa on aineksia kansainvälisyydestä vankkurien vaeltaessa halki Euroopan kohti Suomea. Musikaalin infotilaisuus ti klo 17 Varissuon kirkolla, Kousankatu 6, Jos haluat mukaan, tervetuloa kuulemaan lisää! Ota yhteyttä: tuottaja Katja T. Ärling, ktarli@utu.fi Yhteistyössä: Operaatio Ruokakassi ja Katariinanseurakunta NUORET Nuorille ja nuorille aikuisille Turun Changemaker-ryhmän leffailta ke klo Clubissa, Mikaelin seurakuntakoti, Puistokatu 13. LAPSET Lapsille ja perheille Monikulttuurinen perhekerho KAMU joka toinen perjantai, seur klo Paakarlan seurakuntakoti, Laivateollisuudenkatu 28 Handy Hands Club monikulttuurinen toiminnallinen perhekerho Mikonmökissä perjantaisin klo 9 12; 30.9., , ja LUENTOJA Luentosarja vv Tuntematon Raamattu Antti Laato, Harri Raitis, Outi Lehtipuu, 6.3. isä Serafim, Kai Peltonen, Mika Aspinen. Luennot Turun tuomiokirkossa klo , jonka jälkeen mahdollisuus yhteiseen keskusteluun. Luentosarjan pontena ovat Ekumeeninen Raamattu vuosi 2012 ja Suomen Pipliaseura 200-vuotta. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta yhteistyössä Turun työväenopiston kanssa. TAPAHTUMIA Merimieskirkkotyön ohravellitapahtuma Mikaelin srk-kodissa ke klo Maittavaa perinneherkkua tarjolla! Ohravelli, leipä ja juoma 4, kahvi ja kahvileipä 2, ohravelliä kotiin 5 /l. Iloiset arpajaiset jokainen arpa voittaa. Merimieskirkon tuotepöytä Yhteistyössä Mikaelinseurakunnan merimieskirkkopiiri ja Turun merimieskirkko Asunnottomien yö Soppaa Turun kauppatorilla ma klo 18 Yöpymis- ja iltapalamahdollisuus Mikaelinkirkossa alk. klo 22. LÄHETYSTYÖ Mikaelinseurakunnan lähetys ja kansainvälinen vastuu nuorille ja nuorille aikuisille Turun Change maker-ryhmän leffailta ke 5.10 Clubissa, Mikaelin seurakuntakoti, klo Pakolaisen reitti Ihmisoikeuksien ilta puhujana Miska Keskinen SPR, la Mikonmökki, Puutarhakatu 24, klo Kansainvälisen vastuun illat naisille Hanna-työ Tavallisten naisten monikansallinen rukousliike ke 2.11 klo Clubissa, Mikaelin seurakuntakoti, Puistokatu 13 Israel-ilta Ajankohtaiskatsaus Israeliin Puhujana pastori Juho Sankamo. To klo Mikaelin seurakuntakoti VERTAISTUKEA Toivon tupa Varissuon kirkolla klo 18 (Kousankatu 6) Toivon Tuvassa laulamme toivon ja eheytymisen lauluja ja käsittelemme eri tavoin ihmissuhteisiin, ihmisenä olemiseen ja tunnemaailmaan liittyviä aiheita. Lopuksi rukousta ja keskustelua teekupin äärellä. Syksyn 2011 aiheet: Perhetaustan vaikutus ihmissuhteisiin, perheneuvoja Seppo Honkala Rakentava riita, kuraattori Taina Saarinen Toivo ja pettymykset Järj. Katariinanseurakunta PÄIHDE- ONGELMAISTEN LÄHEISET Päihdeongelmaisten läheisryhmä ma klo 18 Poikluoman seurakuntatalolla, Poikluomantie 9 YHDEN VANHEMMAN PERHEET Yhden vanhemman perheiden ilta ke klo Poikluoman seurakuntatalolla, Poikluomantie 9 Pienen puolella. Mahdollisuus kysyä lastensuojelutyöntekijä Hanna Vahtolalta, myös ennakkoon hanna.vahtola@kaarina.fi. Lastenhoito, iltapala. YHTEISVASTUUTA Perinteinen renkaittenvaihtopäivä järjestetään tänäkin syksynä Peltolan koulutalolla. Todennäköisin päivämäärä on la klo 9 15, mutta seurataan säitä. Hinta 22. Seuraa ilmoittelua lehdissä. Järj. Henrikinseurakunta ja Turun ammatti-instituutti. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. VAMMAISTYÖ Kehitysvammaistyö Kouluikäisten erityislasten perheiden vertaisilta to klo Maarian pappilan tallilla, Sorolaisenkatu 4. Lastenhoidon vuoksi ilm. viikkoa ennen Tarulle. Tunteiden tupa. Aikuisten kehitysvammaisten vanhempien vertaistukiryhmä. Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22, ti ja klo Musiikkikerho Henrikinkirkon Ruususalissa, Peltolantie 2, ma ja klo Seurakuntailta Raunistulan srk-kodilla, Murtomaantie 12, ke klo Nuorten aikuisten (18 25v) leiri Sinapissa Hinta 45. Haku leirille 30.9 mennessä. Lasten joululeiri Sinapissa Hinta 25, alle 5v ilmaiseksi. Ilmoittautumiset mennessä lomakkeella vs. kehitysvammaistyön diakoni Taru Sahlalle, p PALVELEVA PUHELIN puh evl.fi/palvelevanetti S1NKKUTOIMINTAA TYÖIKÄISILLE yksin asuville tai yksin lasten kanssa asuville Ma klo Sinkkuilta, Eerikink.3, Juhlasali. Sukupuu, psykoterapeutti Seija Leppänen. Kahvitarjoilu ja musiikkia klo (2 e), klo illan aihe, n. klo 20 iltahartaus ja pahvikahvit. Ma klo Sinkkujen Moniryhmäilta, Eerikink.3, Juhlasali. Yhteinen alkuhartaus ja infotuokio, klo pienryhmät ja illan päätteeksi kahvitarjoilu (1,5 ). Pienryhmiä vetävät vapaaehtoiset pienryhmäohjaajat. Ryhmien aiheita mm.: Reissukuvia Ranskan Rivieralta Alpeille, Yhteislaulua, Tunnetko vetoa näyttelemiseen?, Enkeliaskartelua, Naisten ryhmä. Ti klo Sinkkujen soppatreffit Vilkussa, Puutarhak. 22. Soppaa ja sympatiaa, mukana diakoni Kaija Jokinen. Ma klo Sinkkujen Moniryhmäilta, Eerikink.3, Juhlasali. Yhteinen alkuhartaus ja infotuokio, klo pienryhmät ja illan päätteeksi kahvitarjoilu (1,5 ). Pienryhmiä vetävät vapaa ehtoiset pienryhmäohjaajat. Ryhmien aiheita mm.: Svenska klubben, Ajankohtaisryhmä, Yhteislaulua, Hierontaryhmä, Kädentaidot, Neiti Sinisilmä ja Ville Viikinki. La klo Kulttuurikahvila Aureliassa, Aurakatu 18.

17 17 Vietnam vieras kulttuuri, Marja Ansio ja Birgitta Phan. Tarjoilua klo 18 alkaen, illan teema klo , iltahartaus n. klo Mukana mm. Marja K, Jukka, Ingmar ja Kaija. Toimintaa kaupungissa mennään yhdessä (=omaehtoista toimintaa yhdessä toisten kanssa, vetäjänä vapaaehtoinen ryhmänvetäjä) La Kävelyretki. Lähtö Tuomiokirkon portaikon edestä klo 12. Maanpuolustukseen liittyviä kohteita matkan varrella. Kesto n. 2 t. Kahviraha mukaan. Mukana Rosiina. Su klo Karaokekahvila Mikonmökissä Puutarhak. 24. Käynti sisäpihalta. Iskelmiä. Gospelia. Yhteislaulua. Netti. Biljardi. Rennosti mukana Piritta, Taina, Kaisa S. ja Timo. La Retkipäivä Liedon Eränkävijöiden majalla ja Nautelankoskella. Lähtö klo 10 Tuomiokirkon edestä kimppakyydein. Omat eväät/nyyttikestit (ei alkoholia). Hinta 8 e sis. kuljetuksen ja museokäynnin opastuksineen. Patikointia (n. 8 km), sienestystä, grillailua + muuta ohjelmaa sisällä ja ulkona. Paluu n. klo 20. Ilm. diakoniakeskus p viim mennessä. Sään mukainen varustus. Mukana Mikko & Timo. Su klo Elokuvailta Mikonmökissä Puutahak. 24, sisäpiha. Draama, historiallinen, kesto 2 t. Pientä purtavaa. Mukana Unelma, Lars ja Arto. Tervetuloa mukaan! Sinkkutyön diakoni Kaija Jokinen p Sinkkutiedote Tuomiokirkon eteisaulasta klo Netti-info Toimintaa T imo Jakonen Vapaaehtoistyön peruskurssi alkaa Diakoniakeskus järjestää loka-marraskuussa kolmen iltapäivän peruskurssin vapaaehtoistyöhön. Kurssi antaa perustietoja ja valmiuksia vapaaehtoisena toimimiseen, mutta ei sido osallistujia mihinkään. Kurssilla käsitellään muun muassa vapaaehtoistoiminnan periaatteita, jaksamista ja motivaatiota sekä vanhuutta elämänvaiheena. Leppoisassa kurssissa on mukana paljon pienryhmäkeskustelua ja monia käytännön esimerkkejä vapaaehtoistyön tekemisestä. Vapaaehtoistyön peruskurssi pidetään Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22, kolmena peräkkäisenä tiistaina klo Kurssille ilmoittaudutaan Kaisa Lundénille, kaisa. lunden@evl.fi tai puhelimitse MV Merja Lehtilä ja Pirjo Holmberg toimivat vapaaehtoisina Diakoniakeskuksen Karderoopissa. Måndagar kl.17:30 19:45 Träffpunkt för ensamstående föräldrar. En plats där du kan träffa andra föräldrar i samma livssituation över en kopp te. Möjlighet till barnpassning finns. Anmälningar till barnpassning och förfrågningar, Katja Laaksonen eller katja.laaksonen@evl.fi. Varannan måndag med start 19.9 Tisdagar kl Lovsångskören övar i Aurelia (1 vån.) Onsdagar kl Familjecafé i Papinholma församlingshem (Käräjäkalliontie 4, Kustö). Ordnas i samarbete med folkhälsan kl :30 Förbönsgruppen samlas i Aurelia (3 vån.) Torsdagar kl. 9:30 11 Öppen dagklubb för 2 5 åringar. Varannan torsdag (udda veckor) i Aurelia (2 vån.). Vi tar emot max 10barn/gång, du bör anmäla ditt barn senast dagen innan till Ta med eget mellanmål och egna inneskor! Verksamheten är gratis. kl Familjecafé i Aurelia (2 vån.). Jämna veckor. kl.19 Veckomässan firas i Skarpskyttekapellet Fredagar kl Café aderton i Aurelia (2 vån.) Lördagar kl.11:30 13 Kyrkans barntimme (4år ) i Aurelia (2vån.) tors 29.9 kl.18 Hembesökarnas träff i Aurelia (3 vån.) sö 2.10 kl.12 Familjemässa i Mikaelskyrkan. Barnkören medverkar. Bäck (pred.) Portin (lit.), Forsman (kantor) kl.16 Gudstjänst i S:t Karins kyrka. Kyrkkaffe. Portin, Forsman må 3.10 kl.14 Missionskretsen samlas i Aurelia (3 vån.) kl. 17:30 19:30 Äktenskapskurs i Aurelia (2 vån.) tis 4.10 kl Lovsång och förbön i Aurelia (1vån.). Gustav Björkstrand: Gud vill gemenskap. ons 5.10 kl.12 Frukostklubben för Herrar på Svenska klubben (Aurag. 1). Talare: Lena Marander-Eklund: Häxeriet som folklore, historia och opera. kl Café Orchidé i Aurelia (1 vån.). Eija Grahn: Djävulens biografi. sö kl.12 Högmässa i Dom kyrkan. Mullo (pred) Bäck (lit), Forsman (kantor) tis kl.19 Lovsång och förbön i Aurelia (1 vån.). Lars Julin: Gud bereder rum. ons kl Café Orchidé i Aurelia (1 vån.) sö kl.12 Högmässa i Henrikskyrkan. Kyrkkaffe. Sepponen (pred.), Mullo (lit.), Dahlström & Mårtensson (kantorer) må kl. 14 Missionskretsen samlas i Aurelia (3 vån.) tis kl Lovsång och förbön i Aurelia (2 vån.). Gunnar af Hällström: Gud kräver. ons kl.12 Frukostklubben för Herrar på Svenska klubben (Aurag. 1). Talare: Ulf Långbacka. Att komponera från dokument och libretto till partitur och föreställning kl Café Orchidé i Aurelia (1vån.). Krista Orama: Mänskliga/Barnens rättigheter. sö kl.12 Högmässa i Domkyrkan. Portin (pred.), Bäck (lit.), Mårtensson & Paajanen (kantorer) tis kl.19 Lovsång och förbön i Aurelia (2 vån). Mia Bäck: Gud kämpar med oss. ons kl Café Orchidé i Aurelia (1 vån.). Pia Wolf: Hur vårt vackra Åbo kom till efter branden 1827 Vecka 42 är det ingen verksamhet inom barn- och familje verksamheten. Alla andra körer, förutom Lovsångskören har höstlov vecka 42. Oppilaitospapit ovat koko oppilaitosyhteisön opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Kun etsit ihmistä, jonka kanssa keskustella luottamuksellisesti elämän iloista ja suruista ja kaikesta sillä välillä, kun harkitset väliin jääneen rippikoulun käymistä, kun tarvitset pappia kasteeseen, vihkimiseen tai muuhun kirkolliseen toimitukseen ota yhteys! OPPILAITOSPASTORI Atte Airaksinen ammatillisissa oppilaitoksissa p , , atte.airaksinen@evl.fi YLIOPISTOPAPPI Peter Gustavson p , peter. gustavson@evl.fi, ti klo Kårenin kansliassa, Hämeenk. 22, 3. krs, p , to klo Ylioppilastalo B 206, Rehtorinpellonkatu 4 6 B, p YLIOPISTOPAPPI Mia Pusa p , mia.pusa@evl.fi. Vastaanottoajat tiistaisin klo Yo-talo B, huone 206 Rehtorinpellonkatu 4 ja keskiviikkoisin klo Eerikinkatu 3, 5.krs Kasvatusasiain keskus Anglican Holy Communion service in the Tarkk'ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. Oct 16 (Father Rupert s farewell service). All-age service called Family service last Sunday of the month in the Agricola Chapel of the Cathedral at 4 p.m. Oct 30 (followed by a Fancy Dress party for both children and adults at the Youth Centre of the Cathedral Congregation Nuortentalo Eerkinkatu 1) Lutheran Holy Communion services other Sundays in the Tarkk'ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. Oct 2 (Michaelmas), 9, and 23. Junior Church at the Youth Centre of the Cathedral Congregation, Eerkinkatu 1, starting at 3.50 p.m. and ending as the congregation returns from the Cathderal for church coffee around 5.20 p.m. Pastor Mia s Office Hours: Tue Student house B, room 206, Rehtorinpellonkatu 4 Wed Eerikinkatu 3, 5th floor. Regular days off Fri and Sat. If all goes according to plan Mia will be on sick leave for three or four weeks after a routine operation Sept 28th and might therefore not be available during the month of October. Vanhasta uutta Hepokullassa Pop Tervetuloa! messu Löydät leirikeskukset osoitteista: Pysyvätkö neulat ja puikot käsissä? Vai onko peukalo keskellä kämmentä, mutta silti haluaisit kyllä oppia ja auttaa lähimmäistä? Maariassa on aloitettu nuorille noin vuotiaille suunnatut käsityöiltamat. Idean Maarian seurakunnan pastori Saara Palmunen poimi mistäs muualtakaan kuin sosiaalisesta mediasta. Lähetysseurassa työskentelevä ystäväni kirjoitti Facebookissa ompeluseurojen uudesta tulemisesta. Mietin, että ompeluseurat, siinäpä idea, jota voisi kokeilla myös Maariassa, Palmunen kertoo. Parittomien viikkojen sunnuntaisin klo Hepokullan seurakuntatalon ovet aukeavat niin nuorille tekijöille kuin ideoijillekin. Illoissa jutustellaan ja tehdään yhdessä vanhoja perinteisiä mutta myös uuden ajan käsitöitä. Tarkoitus ei ole tehdä lisää tavaraa maailmaan, jossa sitä muutenkin on jo paljon. Siksi illoissa keskitytään pääosin kierrätysmateriaalien käyttöön tehden vanhasta jotakin uutta ja käytännöllistä. Löydät meidät myös FACEBOOKISTA Yona artistivieraana Käsityöiltamissa ovat sukkapuikot ja virkkuukoukut viuhuneet ja helmet ovat saaneet uuden muodon koruina. Syksyllä kokeillaan ehkä myös saippuan tekoa. Ja kuten vanhan ajan ompelupiireissä myös tämän piirin tarkoitus on hyvä. Syksyn aikana tehdyt tuotteet myydään adventtimyyjäisissä ja saadut rahat annetaan lähetykselle johonkin nuoria lähellä olevaan kohteeseen, Palmunen summaa. LK Su klo 18 Tuomiokirkossa

18 18 HENRIKINKIRKKO, Peltolantie 2 Maanantai 17 Miesten raamattupiiri Maanantai 19 Henkari Henrikin aikuisten raamattupiiri ( Tiistai 12 Kolmen vartin kuoro Tiistai 13 Päivähartaus Tiistai 13 Lähetyspiiri Tiistai 13 Merimieskirkkopiiri Tiistai 16 Perhekahvila Keskiviikko 13 Keskiviikkokerho (parilliset viikot) Keskiviikko 14 Henrikin lukupiiri (parittomat viikot) Keskiviikko Lapsikuoro Keskiviikko 18 Kirkkokuoro Torstai 13 Päivärukous ja torstaipiiri To 29.9 klo 19 Rukousilta, Kirsi Perämaa, rukousryhmä, rukouslaulua klo Su 2.10 klo 10 Enkelimessu, Perämaa, Hanna Pelkonen, pyhäkoulu, kirkkokahvi. Ke 5.10 klo 18 Yrittäjyys on uskonasia, mukana Jukka Lindroos Pikku Vihreä Oy:stä ja Hannu Aaltonen Kupittaan Citymarketista, järj Henrikin Tähkät. Yrityshistoria on osa seurakunnan historiaa. Se täydentää osaltaan Henrikin aluehistoriaa 2010 käsitellyttä historiasarjaa. To 6.10 klo 13 Vanhemman väen ehtoolliskirkko, Anna-Kaisa Kallio, Toni Pätsi, Lotta Paaso. La 8.10 klo 10 Pariviestinnän kurssi, Heikki ja Päivi Mäntylä, ilmoittautumiset ja lisätietoja seurakuntasihteeri Helena Pihl Su 9.10 klo 10 Messu, Leena Vuorenoja, Olli-Pekka Laakkonen, pyhäkoulu, kirkkokahvi, messun jälkeen lähetyslounas klo 16 Sohva. Ti klo 18 Nuorten messu, Pätsi, kirkkomehu. Ke klo 18 Pariviestinnän kurssi, Heikki ja Päivi Mäntylä. To klo Raamattuluento Mitä raamattu puhuu sielunvaelluksesta? TL Risto Heikkilä. La klo 18 Sateenkaarimessu, Kallio, Pätsi, Paaso, kirkkokahvi. Su klo 10 Messu, Anssi Miettinen, Paaso, pyhäkoulu, kirkkokahvi klo 16 Laulun ja sanan hetki, Pätsi, Pelkonen, Matti Jarvansalo. Ke klo 18 Yrittäjyys on uskonasia, mukana Hanna Halme Wallac Oy/PerkinElmer ja Heikki Salmela Hesburgerketjusta. La klo 10 Pariviestinnän kurssi, Heikki ja Päivi Mäntylä. Su klo 10 Messu, Eija Kalliala, Laakkonen, pyhäkoulu, kirkkokahvi. Ma klo 18 Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivän iltakirkko, Mäntylä, Anne- Marie Odell, kirkkokahvi. LAUSTEEN SEURAKUNTAKOTI, Maistraatinkatu 1 Ke 13 Keskiviikkokerho (parittomat viikot) To 10 Perhekerho Pe klo 13 Työttömien ruokailu. KOIVULAN SEURAKUNTAKOTI, Sävelkuja 3 Ti 9.30 Vauvakahvila Pe 9.30 Perhekerho LEHMUSVALKAMA, Karviaiskatu 7 Ke klo 13 Hartaus, Pätsi, Laakkonen. Ke klo 13 Hartaus, Perämaa, Paaso. ISPOISTEN SEURAKUNTAKOTI, Kaarlentie 2 To 13 Eläkeläiskerho. KAARINAN KIRKKO to klo 9.30 Perhekerho pe klo 18 Rukouksen sillalla su klo 10 Mikkelinpäivän perhekirkko, Laakkonen, Littoisten päiväkerholaisia tiistaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri ke klo 13 Eläkeläisten opintopiiri, syksyn aiheena Raamatun naiset to Perhekerhon retki Tuomiokirkkoon klo 18 Miesten piiri pe klo 18 Rukouksen sillalla su klo 10 Messu, ekumeeninen lähetyspyhä, Pesonen, Raija Kiljunen saarnaa klo 17 Rukoushelmien Kaarinamessu, Auer, Lautjärvi ke klo 19 Syksyn pimetessä iltakirkko, Heino to klo 9.30 Perhekerho su klo 10 Messu, Vahtola, piparikahvit ma klo 13 Diakoniapiiri ke klo 13 Eläkeläisten opintopiiri to klo 13 Hovirinnan lähetyspiiri klo 18 Miesten piiri su klo 10 Messu, Pesonen, Lautjärvi, piparikahvit ke klo 19 Syksyn pimetessä iltakirkko, Heino KUUSISTON KIRKKO su klo 12 Messu, Ostela su klo 12 Sadonkorjuun kiitosmessu, Heino POIKLUOMAN SEURAKUNTATALO torstaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri to ja klo 18 Raamattupiiri, Heino sunnuntaisin klo Pyhäkoulu su ja klo 18 Sanan ja Laulun ilta ma klo 18 Naistenpiiri tiistaisin klo 9.30 Perhekerho, paitsi LITTOISTEN SEURAKUNTATALO to ja Perhekerho to Perhekerhon retki Tuomiokirkkoon HARTAUDET JA PIIRIT ti klo Hartaus, Kuovinkadun toimintakeskus ke klo 13 Hartaus, Lähitupa to klo 10 Vanhusten viikon ehtoollinen Vapaaehtoisuus voimana, Värttinä klo 13 Littoisten lähetyspiiri, Värttinä ti klo 13 Hengelliset toivelaulut ja -virret, Hovirinnan palvelukeskus ti klo Hartaus, Onnikka PYHÄN KATARIINAN KIRKKO su klo 10 perhemessu; Toljamo, Viirros, Kerokoski su klo 10 messu; Laaksonen, Olli Koskenniemi SLEY, Lautjärvi, messun jälkeen Hedberg-juhla Katariinan pappilassa klo 17 Kylämessu; Markkula su klo 10 messu; Forsström-Roivanen, Lautjärvi to klo 18 Taizemessu, iltatee su klo 10 messu; Paatere, Laukkanen, Lautjärvi VARISSUON KIRKKO maanantaisin klo 8.30 rukouspiiri: / / / torstaisin klo 15 Koraalikuoron harjoitukset: / / / / perjantaisin klo 9.30 perhekerho: / / / joka toinen maanantai klo 14 Iloa musiikista iltapäivä; Maisa Salo ja Outi Lumme: / su klo 12 messu; Toljamo, Viirros, Kerokoski klo 14 Turun seudun Inkeri-seuran syyskokous ja Mikkelinpäivän juhla ti klo 13 varttuneen väen kerho; Mauri Tuominen ja kuoro, säestys Reima Tuomi su klo 12 sanajumalanpalvelus; Paatere, Lautjärvi klo 17 Yhteyden messu; Laukkanen, Paatere ke klo 18 Toivon Tupa Perhetaustan vaikutus ihmissuhteisiin ; perheneuvoja Seppo Honkala su klo 12 messu; Forsström-Roivanen, Kerokoski ti klo 13 varttuneen väen kerho; Sirkka-Liisa Vappula su klo 12 Maailmojen messu; Laukkanen, Kerokoski klo 17 Yhteyden messu; Markkula, Kaija Grundell ti klo 13 Raamattuluento; Sirkka-Liisa Vappula NUMMEN SRK.KOTI tiistaisin klo 10 perhekerho (Pun.tupa): / / joka toinen tiistai klo 13 varttuneen väen piiri: / / joka toinen tiistai klo lähetyspiiri: / KATARIINAN PAPPILA keskiviikkoisin klo Pyhän Katariinan kuoron harjoitukset, uusia laulajia kaivataan sopraano-, altto- ja bassoääniin. Tervetuloa! to klo kristillinen meditaatio HANNUNNIITUN SRK.TALO torstaisin klo 9.30 perhekerho: / / / joka toinen maanantai klo 12 Raamattupiiri: / joka toinen perjantai klo 15 rukouspiiri: / / ma klo 12 omaishoitajat ke klo 11 Annan tupa su klo 12 ehtoollisjp ja talon 50-vuotisjuhlat; Laaksonen, Lautjärvi ke klo 11 Annan tupa ke klo 12 Raamattuluento; Sirkka-Liisa Vappula JAANIN SEURAKUNTATALO joka toinen maanantai klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36): / HURTTIVUOREN SEURAKUNTAKOTI joka toinen torstai klo 13 varttuneen väen piiri: / MAARIAN KIRKKO su klo 10 perhemessu. Itä- Maarian alueelle muuttaneiden ja Usko pois -ryhmien tervetulojumalanpalvelus, Palmunen, Laurén, Haikka su klo 10 messu, Loukiala, Sirén, Niemi su klo 10 messu, Ruskeepää, Rajamäki, Vuola ti klo Sanan ja rukouksen ilta, Antti Ijäs, Arto Karma, Mika Ketola, Timo Rantanen su klo 10 messu, Aaltonen, Loukiala, Vuola PALLIVAHAN KIRKKO su klo 11 viikkomessu, Rajamäki, Rinne, Niemi pe klo 18 nuorten messu, Palmunen, Haikka su klo 11 viikkomessu, Myllymäki, Kokkola, Rainio la klo 11 Maarian lähetysseminaari, mukana Mihael Ivanov ja Aleksei Uimonen sekä nuoria Pietarin Pyhän Marian seurakunnasta su klo 11 viikkomessu, Rinne, Aleksei Uimonen, Haikka su klo 11 viikkomessu, Sirén, Palmunen MAARIAN PAPPILA ti klo juttutupa entisille leafilaisille ti klo perhekerho pappilan tallissa la Miestapahtuma tallissa (Sorolaisenkatu 4), klo 15 avaus, Laurén, Mies elämän paineissa Hannu Takkula, Hannu Uusmies, Leo Louhivaara, klo kahviväliaika, klo 17 Pysäytetty mies; Matti Vuolanne, Leo Louhivaara, klo grillausta, klo 19 Miehen tulevaisuus ja toivo; Hannu Uusmies, Ari Malmi, Leo Louhivaara. Järj. Maarian srk & Ev.lut. Kansanlähetys Messunaika-kurssin 1. jakso. Kouluttajana Virpi Nyman (KRS), Laurén. Ilm menn. Mikko Laurén / mikko.lauren@evl.fi HALISTEN SRK-KOTI pe klo perhekerho ke klo 18 avoin raamattu- ja rukousryhmä su klo sunnuntailounas ke klo kaakaopyhäkoulu HEPOKULLAN SRK-TALO ti klo perhekerho ti klo tuolijumppa, hartaus parill. vkoilla to klo 13 päiväpiiri (parill.vkot) ma klo 13 muisteluryhmä ma klo 18 raamattupiiri to klo 13 lähetyspiiri: Tapahtukoon Sinun tahtosi to klo 18 raamattuilta: rakkaus su klo 15 Sanan ja laulun iltapäivähetki to klo 13 lähetyspiiri: Anna meille jokapäiväinen leipämme to klo 18 raamattuilta: ilo KOTIMÄEN SRK-TALO pe klo perhekerho ti klo 14 tuolijumppa (parill. vkot) ke klo 13 muistijumppa (parill.vkot) ma klo 14 naisten piiri ti klo 14 tasapainoilua (paritt. vkot) ke klo 13 päiväpiiri (paritt. vkot) su klo 16 sadonkorjuun kiitoskirkko, Myllymäki, Haikka RAUNISTULAN SRK-TALO ke klo 13 eläkeläisten kesäpiiri ma klo 13 raamattu- ja keskustelupiiri (parill. vkot) ti klo 13 päiväpiiri (paritt. vkot) ti klo 17 Naiset toivon lähteellä, Hanna-ryhmä, rukousta ja keskustelua lähetyksen äärellä, Tuula Nurmi la klo 15 raamattuluento: Jumalan etsivä rakkaus ke klo 18 Japaninlähetyspiiri RUNOSMÄEN SRK-KOTI ma klo raamattupiiri (parill. vkot) ke klo 12 lähetyspiiri (paritt. vkot) ma klo omaishoitajien kokoontuminen su 9. ja klo pyhäkoulu ke klo perhekahvilan te ta: Joona ke klo perhekahvilan toiminnallinen ilta: kirpputori Ystävän tupa avoinna maanantaisin klo ja torstaisin klo TASKULAN SRK-KOTI ti klo vauvakerho ke klo 9 13 Taskulan olohuone avoinna. Luentoja, musiikkia, jumppaa, verenpaineenmittausta, Sanaa, kahvia ja yhdessäoloa. to klo 13 päiväpiiri (parill. vkot) ke , ja ruokakurssi, järj. yhdessä Marttapiirin kanssa. Os.maksu 20, ilm. Aira Putkoselle (02) HALISKAHVILA (Kardinaalinkatu 3A, kellarikerros) avoinna klo 12 torstaisin ja tiistaisin JAPANIN-LÄHETYSPIIRI ke klo 18 Saara Jokisella (Westerholminkatu 3 E 60) Toivoa horisontissa saariston tapahtumaviikko kaiken ikäisille, kts. 14. MARTINKIRKKO, Huovinkatu su klo 10 Messu, Norvasuo, Hägglund, Elo, Salakari, Poliisin kirkkopyhä su klo 10 Messu, Lehtinen, Liisa Purho (SLS), Salakari, Elo su klo 17 Sanan ja rukouksen ilta (Pirkko Jalovaara), Kuusela su klo 10 Messu, Kuusela, Hägglund, Tenkanen, Salakari (SSKS ry.n kirkkopyhä) su klo 10 Messu, Hildén, Matti Punkkinen, Elo, Tenkanen (Gideonien kkopyhä) KAKSKERRAN KIRKKO, Kakskerran kirkkotie 110 su klo 12 Sadonkorjuun kiitosjp. Kuusela, Salakari HIRVENSALON KIRKKO, Honkaistentie 85 pe ja klo 8 Rukouspysäkki, Kuusela ma klo 8 Toivoa horisontissa Aamurukous ti klo 8 Toivoa horisontissa Aamurukous ke klo 8 Toivoa horisontissa Aamurukous to klo 8 Toivoa horisontissa Aamurukous to klo 18 Mitä tänään opit, Pikku-Kala? Kas Kummaa! -nukketeatterin esitys ja lyhyt laululeikkihetki erityisesti perheille, Kuusela pe klo 8 Toivoa horisontissa Aamurukous la klo 8 Toivoa horisontissa Aamurukous su klo 17 Missiomessu, Kuusela MARTIN SRK-TALO, Temppelinkatu 1 pe klo 18 Rukousta liikkuen Jumalan kohtaamista koko keholla ti klo Lähetyksen ompeluseurat ke klo 13 Eläkeläisten kerhokahvila su klo Lähetyksen kirkkokahvit ja lähetystilaisuus ma klo 18 Kylväjä-piiri pe klo 18 Rukousta liikkuen la klo 18 Israel-ilta Esa ja Pirkko Keuru ti klo Lähetyksen ompeluseurat, MM ke klo 13 Eläkeläiskerho, Riihimäki, Salakari pe klo 18 Rukousta liikkuen ke klo 13 Kanttorikahvila, Tenkanen UITTAMON SRK-KOTI, Rusthollinrinne 1 su klo 15 Pyhäpäivän messu ja kahvihetki, Mustonen, Elo ke klo 14 Eläkeläiskerho, Riihimäki, Salakari YRJÄNÄN SRK-KOTI, Itäinen Pitkäkatu 49 pe klo 18 Lähetyksen puuhapiiri ke klo 14 Keniapiiri la klo 12 Diakoniaruokailu TAIDEKAPPELI, Seiskarink.35 Torstaisin klo 18 hartaus Norvasuo, Tenkanen Kuusela, Tenkanen Huoponen, Elo klo Hägglund, Elo PERHETYÖ Perhekerhot klo 9.30 ma vauvakahvila Merimiehenkatu 7, ti Hennala, to Hirvensalo, pe Uittamo MERIMIEHENKATU 7 pe klo 18 Lähetyksen puuhapiiri ke klo 14 Keniapiiri la klo 12 Diakoniaruokailu Pyhäkoulu alkaa lokakuussa, seuraa ilmoittelua. Koko perheen luontopolku Hennalassa la klo 11. Vetäjänä Siro Rauti. Ohjelmassa myös makkaranpaistoa, nuotiohartaus ja yhdessäoloa

19 19 MIKAELINKIRKKO, Puistokatu 16 La klo 10, 12. ja 14 Opastetut kierrokset kirkon tornissa. Max 20 hlöä/kerta. Ilm. Su klo 10 Mikaelinseurakunta 90 vuotta juhlamessu, Lehikoinen, Vanhala, arkkipiispa emeritus Jukka Paarma, Marko Hakanpää, Jouni Kuorikoski, kamarikuoro Key Ensemble. Televisioidaan Turku- TV:ssä. Pyhäkoulu kryptassa. Juhlakahvi Mikaelin srk-kodissa messun jälkeen. Kimppabussi kirkkoon: klo 9 Kans.palv.talo-Vakka-Suomentie-Kustavintie-Talinkorventie-Suikkilantie- klo 9.20-Artukaistentie- Hyrköistentie-Pernontie - klo 9.35-Messukentäntie-Vienola- Suikkilantie-Pansiontie-Kanslerintie klo 9.40 Iso-Heikkilän ymp.-nuutinkatu- klo 9.45 Mikaelinkirkko. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä Puutarhakadulta klo 13 Ke klo 18 Iltamessu, Paakkanen, Hakanpää Su klo 10 Messu, Ahlamo, Seivästö, Hakanpää, Kuorikoski. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi. Pyhäkoulu kryptassa klo 17 Mikaelmessu Ke klo 18 Iltamessu, Tuori, Hakanpää Su klo 10 Messu, Tuori, Vanhala, Seppänen, Kuorikoski. Turun Poliisilaulajat. Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi. Pyhäkoulu kryptassa Ke klo 18 Iltamessu, Jaakkola, Hakanpää Pe klo 20 Punkmessu Su klo 10 Messu, Sankamo, Lehikoinen, Hakanpää, Kuorikoski klo 18 Nenäpäivän tuomasmessu Ke klo 18 Iltamessu, Hanttu, Hakanpää MIKAELIN SRK-KOTI, Puistok.13 Su klo 17 Kohtaamispaikka (23.10.) tai rukouskoulu (2.10., ) Ti klo 18 Mikaelin Raamattukoulu (4.10., , ja 1.11., ilm. timi.laivo@evl.fi.) Kk:n 1. ja 3. ti klo (4.10., ) Keskellä elämää ilmainen ruokailutapahtuma Ke klo Ohravellitapahtuma merimieskirkkotyön hyväksi To klo 18 Israel-ilta, Sankamo, Markkula Pyhäkoulu su klo 12 Wanhan ajan ompelupiiri (klubi) ma kello Vauvakerho (srk-sali) ma klo , p Lähetyspiiri (klubi) ti klo Aamurukous (srk-sali) ke klo 8 Eläkeläiskerho (srk-sali) ke klo (2, sis. kahvit ja tuolijumppa) Omaishoitajien ryhmä (klubi) ke klo Pienpiiri (klubi) ke klo 19 Merimieskirkkopiiri (klubi) to klo (ei 6.10.), p Tukea netin käyttöön (klubi) to klo Hepreapiiri (klubi) pe klo 9 11 Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (13 B 2. krs) ma ja to klo p MIKONMÖKKI, Puutarhakatu 24: Aikuisille: Syvällisemmin Raamattuun ti klo , Pelkonen, p GG alakouluikäisille ti klo Isko 1, parittomat viikot ke klo Isko 2, parilliset viikot ke klo Perhekerho joka toinen to klo Handy Hands Club, monikulttuurinen perhekerho pe ja klo 9 12 GG-ilta pe klo Lauantai GG la klo Nuorille muualla: Pansion moottorihallissa: Ma klo mopot ja ke klo autot Lisätietoja: Facebook-ryhmä Turun GG ja SUIKKILAN SRK-KOTI, Konstanzankatu 1 Su klo 12 Messu, Paakkanen Pyhäkoulu su klo 16 Pienpiirit: Ma klo 19 ja to klo 19 Perhekerho (avoin kerho) joka ti klo Eläkeläiskerho: To klo (2, sis. kahvit ja tuolijumppa) PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenk. 28 To ja klo 18 Toivon torstai Elämän leipää ja ruokakasseja Su klo 14 Lähiökirkko, Eht., Jaakkola Pyhäkoulu su klo 18 Lähetyspiiri ke klo Pyhäkoulu ke klo 17 Paavolankatu 3A kerhohuone Eläkeläiskerho to klo (2, sis. kahvit ja tuolijumppa) Naisten piiri joka kk:n toinen to klo 19 Perhekerho joka toinen pe klo (monikulttuurinen kerho) HÄRKÄMÄEN SRK-KOTI, Säkäkuja 1 Su klo 18 Ilta Sanan äärellä, Ahlamo Ma klo Sanan ja rukouksen ilta Su klo 12 Perhekirkko, Ahlamo Pyhäkoulu su klo 12 Raamattupiiri to klo 19 Perhekerho joka toinen pe klo JYRKKÄLÄ (Asukastupa, Jyrkkälänkatu 4) Papin päivystys joka kk:n 1. pe klo Pyhäkoulu to klo 17 Naistenpiiri pe ( ja 18.11). Aiheena Raamatun naiset, pieni tarjoilu. VIENOLAN SRK-KOTI Su klo 14 Lähiökirkko, kirkkokahvit, pyhäkoulu lapsille, Tuori Kotinurkan askartelukerho ma klo ( ) Jumppaa ke klo 14 Perhekerho joka toinen to klo PALVELUTALO ISO-HEIKKI Hartaus ma klo (3.10., , Eht., ) Eläkeläiskerho joka toinen pe klo (7.10., ) Yleisöluistelu HK Areenalla klo 14 15: La 1.10., su 9.10., la klo : su Pääovesta sisään, ei mailoja, maksuton. Miesten saunailta Turun merimieskirkolla (Suikkilantie 2) ma klo 18. Keskustelua, pieni iltapala. PAATTISTEN KIRKKO Su klo 10 Koko perheen enkelikirkko, Heikkinen. Su klo 10 Messu, Järvensivu, saarna Heikki Lehtonen. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lauluhetki. Su klo 10 Sadonsiunauskirkko, Heikkinen. Mukana Maataloustuottajat. Kirkkokahvit ja uutispuuro. Su klo 10 Sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu. SEURAKUNTATALO viikottain ma klo avoin kerho klo 19 kirkkokuoro ke klo 16 ja 17 perhemuskarit klo 18 naisten jumppa klo 18 perhekahvila Airo ti klo 18 muistelukurssi pe klo 18 naistenilta PAPPILA viikoittain ma klo 17 kuvataidekerho klo 18 lasten bändikerho ke klo diakonin päivystys ke klo 13 seniorien te tapäivä, vieraana Reijo Jussila to 29.9., ja klo 17 isoiskoulutus ja 18 nuortenilta ti klo 13 diakoniapiiri ke klo 12 lähetyspiiri ke klo 13 seniorien te tapäivä PIIKKIÖN KIRKKO, Hadvalantie 5 su klo 10 Perhekirkko, Enkelikirkko, mukana Lapsikuoro Pikantti, Leppäkari- Lindberg, Ilonen pe klo 9.30 Lasten kirkkohetki, Leppäkari-Lindberg, Ilonen su klo 10 Messu, Vanhusten kirkkopyhä, Leppäkari- Lindberg, Ilonen. Kahvit srktalolla su klo 10 Messu (Radioidaan YLE 1), Kirkkokuoro Korintti, Hermonen, Leppäkari-Lindberg, Ilonen su klo 10 Messu, Kansallis ten seniorien kirkkopyhä, Nieminen, Viljanen. Kahvit srk-talolla PIIKKIÖN SEURAKUNTA KESKUS, Hepojoentie 4 ma klo Naistenpiiri ti klo 17 Nukketeatteri Kas Kummaa! su klo Vanhustenviikon juhlakahvit ma klo 17 Naistenilta, Kiltteydestä kipeät kirjailija / teologi Anna Liisa Valtavaara, tarjoilu ke klo 13 Eläkeläisten iltapäivä, Antti Ijäs ke ja klo 18 Raamattu- ja keskusteluilta, Olli Koskenniemi ma klo Naistenpiiri su klo Kansallisten seniorien kirkko-kahvit ti klo 18 Sanan ja rukouksen ilta. Heinäsirkoista Hengen vuodatukseen, Joelin kirjan sanoma, Antti Ijäs Raamattuopistosta. ke klo 13 Eläkeläisten iltapäivä, Virsikinkerit PAPPILA, Pappilantie 4 to klo 18 Raamattupiiri, Eero Kaumi, Johanneksen evankeliumi to klo 18 Raamattupiiri, Eero Kaumi, Johanneksen evankeliumi PYÖLINRANTA, Pyölintie 77 ke klo 16 Miestenpiiri Pyölinrannan saunalla, sauna lämmin jo klo 17. Mukana Mikko Nieminen. ke klo 16 Miestenpiiri Pyölinrannan saunalla, sauna lämmin jo klo 17. Mukana Mikko Nieminen. ti klo 18 Äitien ilta Pyölinrannan saunalla, Heli Kulmala ja Taru Miettinen (Kimppakyyti ja ajo-ohjeita srk-talon edestä Nyyttikestiperiaate. Toistuvaa toimintaa: Aikuisille Naistenpiiri joka toinen maanantai (parill. viikot) klo srk-talolla. Kaiken kansan kahvila tiistaisin klo 9 vanhalla srk-talolla. Sanan ja rukouksen ilta joka kuun viimeinen tiistai klo 18 srk-talolla. Eläkeläisten iltapäivä joka toinen keskiviikko (paritt. viikot) klo 13 srk-talolla Miestenpiiri joka toinen keskiviikko (parill. viikot) klo 17 Pyölinrannassa (talvisin srk-talolla) Raamattu- ja keskusteluilta joka toinen keskiviikko (paritt. viikot) klo 18 srk-talolla. Oivaltajat torstaisin klo vanhalla srk-talolla. Vertaistukiryhmä kaikille mm. päihde- tai mielenterveysongelmista tai yksinäisyydestä kärsiville. Tulet kuulluksi etkä ole yksin kohtaamassa elämän haasteita. Kahvitarjoilu. Järj. Piikkiön srk yhteistyössä Salon A-klinikan ja Kaarinan kaupungin kanssa. Raamattupiiri, Eero Kaumin johdolla, Johanneksen evankeliumi, joka toinen torstai (parilliset viikot) klo 18 pappilassa. Kirkkokuoro Korintin harjoitukset torstaisin klo 18 srktalolla. Nuorille Tarkemmat nuorten tapahtumatiedot Alakouluikäisten kerhotoiminta kaipaa uusia ohjaajia. Kerhonohjauksesta kiinnostuneet rippikoulun käyneet nuoret ja aikuiset yhteys nuorisotyönohjaaja Riikka Salorantaan sähköpostitse: riikka.saloranta@evl.fi. Tehtävään annetaan koulutus. Lapsille Lasten hoitopalvelu tiistaisin klo srk-talolla. Lastenkuoro Pikantin harjoitukset torstaisin klo 17 srktalolla. Perhekerho perjantaisin klo srk-talolla. Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvarausaika ti p (ovi paloaseman puolella) TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Kirkkokahvit lähetykselle Domcaféssa Tuomio kirkon porrastasanteella su (ei eikä ) jumalanpalveluk sen jälkeen. Ryhmä tilaukset p Jumalanpalvelukset klo 10 Su Lähetyspyhä: Ruskeepää, Juhani Pörsti, Pietilä, Åberg, NOVA. Su Mäkitalo, Kairavuo, Pietilä, Åberg, P. Kleemola kitara. Su Kansanmusiikkikirkko: Ruskeepää, Lehti, Pietilä, Kansanmusiikkiryhmä. Su Messu, jossa Jani Kairavuon asettaminen kappalaisen virkaan: arkkipiispa Mäkinen, Kairavuo, Åberg, Hietaharju, Meilahden kamarikuoro joht. Nina Tilli. Viikkomessut Aamuehtoollinen ke klo 8. Ehtoollinen to klo 12. Iltaehtoollinen la klo 18. Muita tapahtumia Virsistä voimaa ke klo Tietovisa joka to klo 17. V-S Sotaveteraanipiirin 45 v. juhlahartaus la klo 12. Pop-messu su klo 18. Virsilaulua vapaaehtoisvoimin su klo 18. Luentosarja Tuntematon Raamattu alkaa klo 18: Antti Laato. TOIMITALO Kirkkokahvit lähetystyön merkeissä su klo Kirkkokahvit kansanmusiikkikirkon jälkeen su klo Nojatuolimatka su klo 18 juhlasalissa: Kertomuksia Itä- Suomen kiertomatkalta kesällä Pertti Pussinen ja Seppo Papunen. LAPSILLE JA PERHEILLE Perhekerho to klo Kupittaan seurakuntakodilla. Ei Perhekahvila pe klo 9 14 Nuortentalolla. Ei Shakkikerho pe klo Domcafessa. Ei Mikkelinpäivän perhekirkko su klo 18 Tuomiokirkosssa. Mukana nukketeatteri Kas Kummaa. Lastenkirkko Tuomiokirkossa (Tarkk ampujan kappeli) ma pe klo Nukketeatteriesitys su klo 15 Kupittaan seurakuntakoti. Kesto n. 30 min. Kirkkohetki ja tarjoilu. Vapaa pääsy! Järj. Hanna-työ Ti klo Lasten Käsikellokerho vuotiaille Nuortentalossa (Eerikink. 1) KOULULAISILLE KERHOT Kokkikerho keskiviikkoisin klo Nuortentalolla. Kerho on 2. 6.luokkalaisille. Valmistetaan välipaloja, ruokaa ja leivotaan. Kerhomaksu 10 /kausi. Ilmoitt. Mirka Simoselle p Savipaja keskiviikkoisin klo Nuortentalolla kaikenikäisille, alle 10-vuotiaat aikuisen seurassa. Tervetuloa vaikka koko perhe opettelemaan savitöiden tekoa ja toteuttamaan omia ideoita, mummit ja kummit mukaan! Kerhomaksu 10 /perhe/kausi. AVOIMET OVET luokkalaisten maanantaisin klo Nuortentalolla. Pelailua, mukavaa yhdessäoloa, askartelua, mahdollisuus tehdä läksyjä. Voit ottaa omat eväät mukaan. LEIRI Joulun odotusta, pipareiden tuoksua, askartelua luokkalaisten Adventti leiri Kunstenniemes sä Rymättylässä yhdessä Henri kinsrk:n kanssa. Leirimaksu 20 (sis. täysihoito, kuljetus ja tapaturmavakuutus) Ilmoittautuneille tarkempi leirikirje. Ilm. viim Tied. nuorisotyönohjaaja Mirka Simonen p mirka.simonen@evl.fi SYYSRETKI HELSINKIIN pe koulujen syyslomalla. Tutustumme dinosauruksiin ja Afrikan eläimiin Luonnontieteellisessä museossa sekä meren eläviin Merimaailma Sea life:ssa. Lähdemme Tuomiokirkolta klo 8 ja palaamme klo 18 mennessä. Retki on tarkoitettu perheille. Yli 10-vuotiaat voivat lähteä mukaan myös ilman aikuista. Hinta 35 aikuiset ja 25 lapset, sis. bussikuljetuksen, pääsyliput ja lounaan. Ilmoittautumiset viim : nuorisotyönohjaaja Mirka Simonen p tai mirka.simonen@evl.fi ERORYHMÄ Uusi eroryhmä alkaa ti 4.10 klo 18 Eerikinkatu 3, II kerros. Vetäjinä eron kokeneet vapaaehtoiset ELÄKELÄISILLE Keskiviikkokerho juhlasalissa (Eerikink. 3) ja Vuorikodissa (Vuorikatu 8) 5.10.ja Klo 13. Tuolijumppa juhlasalissa ke ja klo 13. Syksyinen retki Sinapin leirikeskukseen to Retkellä nautimme leirikeskuksen hyvistä ruuista ja lämpimästä rantasaunasta. Mukavan yhdessäolon lisäksi on mahdollisuus hiljentyä ehtoollishartauteen kappelissa. Lähtö Eerikinkatu 1 edestä klo 8.30 ja paluu n. klo 16. Retken hinta 25 sis. ruoat ja matkat. Ilm. viim diakoniatoimistoon ti ja to klo 9 11, p RAAMATTU- JA KESKUSTELURYHMÄT Ilosanomapiiri ke klo Kupittaan srk-kodissa, Ansaharjut ja H. Neuvonen. Naisten aamu parilliset to klo 10 Kabinetissa, pappi mukana. Timon Raamis parittomat to klo Salongissa, T. Rantanen. Illan Sana ma klo Kupittaan srk-koti, S. Ansaharju: Mikä on synti? KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMPPANUUTTA Lukulamppu to klo 18.30: Naquib Mahfouz, Sokerikuja. Kupittaan srk-koti. Puikkopiiri joka to klo 13 Salongissa. Oma työ mukaan! Kirjallisuuspiiri parittomat ke klo 17 Salongissa, Harri Raitis ja Kirsti Saksa. Elixiiri luovan sanataiteen opintopiiri ti. Uudet jäsenet ilm. Hilkka Pulli puh LÄHETYSTYÖ Lähetysryhmä Hannat joka toinen to klo Kupittaan srk-koti. Lähetyspysäkki to (Kairavuo) ja (Meskanen) klo 13 Kupittaan srk-koti. Betel-piiri parittomat ma klo 13 Yläsali. Runopiiri parilliset to klo 13 Kupittaan srk-kodissa.

20 20 J u s s i V i e r i m a a Olli Porra, 74, osallistui ja pääsi palkintosijoille yli 70-vuotiaille järjestetyssä valokuvakilpailussa. Tuomiokirkkoseurakunnan ja diakoniakeskuksen järjestämän kilpailun Kauneus ei katoa näin näen ikäpolveni tarkoituksena oli herättää keskustelua ikääntymiseen liittyvistä mielikuvista ja korostaa ikääntymisen myönteistä arvoa. Kisassa oli mukana 44 henkeä ja 123 kuvaa. Syyskuussa kuvat olivat esillä Poijusta, mistä ne matkaavat ainakin Oulun kautta Lietoon. K70 Olli Kuva on intensiivinen ja kaunis, vaikka vähän surullinenkin. Vanha nainen makaa sairaalasängyllä, nuori nainen on siinä hänen luonaan ja hymyilee, seurustelee. Äiti ja tytär. Ja kun Olli Porra sitten esittelee kuvaansa lähemmin, siitä löytyy vielä lisääkin: Kuvassa on itse asiassa kolme sukupolvea, äiti, tytär ja lapsenlapset siinä yöpöydällä kuvassa. Totta puhuen minulla oli mielestäni vielä parempi kuva tästä samasta aiheesta, mutta se ei nyt sitten jostain syystä ollut tuomariston makuun. Siinä tyttärentytär auttaa mummiaan syömään. Kuvan nimi on Äidin luona. Näissä kuvissa ideana on, että on vanhus sitten sairas tai terve, häntä ei pidä eristää. Lapsenlapsetkin osallistuvat hoitoon, vanhusta ei piiloteta heiltä. Se on tärkeää ja siksi näissä kuvissa on positiivinen lataus, Porra sanoo. Toinen Porran esilläoleva ja palkittu kuva liittyy samaan teemaan. Sen nimi on Lapset muistivat ja se on muutamaa vuotta vanhempi kuin se toinen kuva. Kuvassa on sama nainen. Nyt hän on vielä terve ja katsoo kameraan. Pöydällä on synttärikukkaset ja naisen kädet kertovat paljon: lapset muistivat. Kolmas Porran kuva on eri sarjaa. Siinä on yli 90-vuotias mies kalassa Aurajoessa Kirkkosillan tietämillä. Hän kävi silloin usein Aurajoella onkimassa. Kuvan viesti on, ettei ikä tarkoita sitä, että täytyy jäädä sänkyyn makaamaan. Ihmisellä pitää olla harrastuksia. Lähden siitä, että vanheneminen on positiivista, ei asia, joka pitäisi eristää jonnekin. Kuvausta yli puoli vuosisataa Porra teki työuransa opettajana, mutta valokuvaus on ollut hänelle lähellä sydäntä pikkupojasta saakka. Kun kilpailun tuomaristoon kuulunut Pertti Paasio kertoi alkupuheenvuorossaan, kuinka itse on ollut mukana Turun Kameroiden toiminnassa 60-luvulta saakka, Porra voi laittaa paremmaksi: hän osallistui jo 50-luvun alussa Turun Kameraseuran nuorisolle suunnattuun valokuvauskilpailun. Kunniakirjakin on edelleen jäljellä. Kun nyt sitten tuli toinen sija tässä kilpailussa, ympyrä ikään kuin sulkeutui. Tai ei siis tietenkään sulkeutunut onhan noita kisoja vielä edessä, jos sellaisiin haikaa. Tosin kilpailut eivät ole Porralle sinänsä mikään juttu: Tähän osallistuin ihan siksi, koska tämä kuulosti niin hauskalta. Ikäihmiset kuvaavat ikäihmisiä. He tuntevat aiheen ja heidän näkökulmansa on mielenkiintoinen. Kilpailussa pärjääminen oli ihan sivujuttu. Tämä on monipuolinen näyttely, nähdään vanhuus muunakin kuin loppusuorana ennen kuolemaa. Samaa sanoi myös Paasio: Kuvat puhuttelivat niin, että ääni melkein kuului. Taso oli korkea ja mikä mukavaa, useimmat kuvat olivat sellaisia, jotka oli tehty iloisella mielellä. Olli Porra on tallentanut kamerallaan niin oman perheen kuin ympäristön elämää. Sairauden eteneminen näkyy koskettavalla tavalla vaimosta otetuissa kuvissa. Aurajoen kalamieheen Porra törmäsi usein kävelyretkillään. Porra kuvaa katoamatonta kauneutta Oikeassa paikassa oikeaan aikaan Ensimmäinen kamera, jolla Olli Porra pikkupoikana kuvasi oli Kodakin 6 x 9 paljekamera, surkea vehje, jollainen kotona nyt sattui olemaan. Halusin kovasti paremman laitteen. Keskikoulun viidennellä luokalla sitten olimme lähdössä luokkaretkelle Ruotsiin. Sitä varten piti saada rahaa elettiin 50-luvun alkua mutta ehdotin vanhemmille, että käytänkin sen luokkaretkirahan kameraan ja jätän koko retken väliin. Niin tehtiin ja siitä lähtien olen harrastanut valo kuvausta milloin enemmän, milloin vähemmän. Turkulainen Porra oli pitkään poissa kaupungista Keskipohjanmaalla, jossa hän toimi äidinkielen opettajana ja vuosikymmeniä myös Kokkolan kameraseuran jäsenenä. Kalajoella perustimme paikkakunnan ensimmäisen valokuvaseurankin, jolle saimme myöhemmin myös kunnon laboratorion. Siellä tuli jonkin verran harrastettua myös maisemakuvausta, kun maisemat olivat niin no, kuvaukselliset. Sinänsä Porra ajattelee valokuvausta bressonilaisittain, dokumentaarisesti, niin että pitää olla ratkaisevalla hetkellä oikeassa paikassa ja painaa nappia: Ja siinähän se vaikeus onkin. Ei sitä hetkeä yleensä löydy, se on sattumaa. Toki jos koko ajan kulkee kamera kädessä, niin silloin ehkä sattuu oikeisiin paikkoihin ja hetkiin. Nykyään kuljen enää liiankin harvoin kamera mukanani. Ei kiitos kikkailulle Vaikka Porrakin on jo aikoja sitten siirtynyt filmiltä digiin, hän suhtautuu varauksella kuvankäsittelyn mahdollisuuksiin: Digiaika on kovasti monia innostanut lisäilemään kuviin kaikenlaista, kun se kerran on mahdollista. Kun ennen Neuvostoliitossa saatettiin retusoida kuvista ihmisiä, niin sen huomasi heti, mutta digiaikana sitä ei enää näe. Kuville voi tehdä mitä tahansa. Itse en kuitenkaan ole oikein sellaiselle lämmennyt. Minulla on toki Photoshop, mutta lähinnä korjailen sillä värisävyjä. Oikeastaan rajauskin pitäisi tehdä jo kuvausvaiheessa. Entä miksi Porra ylipäänsä kuvaa? Etenkin ennen kuvaaminen oli aika vaativaa ja haastavaa, kun piti hallita sekä kuvauksen että kehityksen tekniikka. Nykyään se on helpompaa, joten sitten jää vain se toinen juttu: että kun itsellä on taipumus nähdä asiat visuaalisesti, niin sitä haluaa tallentaa niitä näkyjä se tapahtuu valokuvalla. Roope Lipasti