Huolehdi hampaistasi s. 5. Hoitopelko voitettavissa s. 12. Päänsärky voi johtua purentavirheestä s. 14. Hampaat ojennukseen helposti ja nopeasti s.

Transkriptio

1 Hoitopelko voitettavissa s. 12 Päänsärky voi johtua purentavirheestä s. 14 Hampaat ojennukseen helposti ja nopeasti s. 20 Hammas-Pulssin asiakaslehti 2014 Huolehdi hampaistasi s. 5

2 Pääkirjoitus 30 vuotta hammashoidon edelläkävijyyttä Hammas-Pulssin alkutaival linkittyy vahvasti Lääkäriasema Pulssin tarinaan. Vuonna 1983 hammaslääkäri Ilkka Läikkö ja Pulssin jo aiemmin perustanut Sakari Alhopuro jakoivat ajatuksen hammaslääkärikeskuksesta, joka toimisi lääkäriaseman välittömässä läheisyydessä ja yhtä kunnianhimoisin tavoittein. Hammaslääkärikeskuksen perustaminen Pulssin tiloihin toi yrityksille molemminpuolisia synergiaetuja, joista hyötyivät myös potilaat. Yhteinen taival Pulssin kanssa päättyi, kun Terveystalo osti Lääkäriasema Pulssin muutama vuosi sitten. Hammas-Pulssi jatkoi toimintaansa entisissä tiloissaan edelleen itsenäisenä ja sataprosenttisesti turkulaisena. Hammas-Pulssin toiminta on alusta alkaen perustunut vahvaan osaamiseen ja alan uusimman teknologian hyödyntämiseen. Tänään yrityksemme on yksi Suomen suurimmista yksityisistä hammaslääkäriasemista, joka tarjoaa palveluita kaikilla hammaslääketieteen erikoisaloilla. Hammas-Pulssi jatkoi toimintaansa itsenäisenä ja sataprosenttisesti turkulaisena. Ensiluokkaisten kuvantamispalvelujen sekä korkeatasoisesti varustetun leikkaussalimme ansiosta voimme toteuttaa myös laajoja, nukutushoitoa vaativia kirurgisia toimenpiteitä. Hammas-Pulssissa työskentelee tällä hetkellä noin 70 hammashuollon ammattilaista, joiden vastuulla on vuosittain noin potilaskäyntiä. Olemme tehneet yhteistyötä myös Turun kaupungin ja ympäristökuntien kanssa osallistumalla usean vuoden ajan ostopalvelutoimintaan. Pyrimme kaikella toiminnallamme rakentamaan luottamusta, joka on hyvän hoitosuhteen perusta ja edellytys hyvään kumppanuuteen. Uskomme, että panostuksemme henkilökunnan osaamiseen, korkeatasoisiin laitteisiin, uusiin hoitomenetelmiin sekä kattavaan päivystystoimintaan kertovat Hammas-Pulssin halusta ja kyvystä tarjota potilailleen luottamuksen arvoista palvelua myös tulevaisuudessa. Mielenkiintoisia lukuhetkiä 30-vuotisjuhlajulkaisumme parissa! Kuva Esko Keski-Oja JUHA-PEKKA LYYTIKKÄ, erikoishammaslääkäri Hammas-Pulssin hallituksen puheenjohtaja 2

3 Sisällys PÄÄKIRJOITUS 30 vuotta hammashoidon edelläkävijyyttä 2 HEIKKI MURTOMAA: Suun terveyttä edistetään yhteistyöllä 4 Huolehdi hampaistasi 5 Hoitamaton suu on riski myös yleisterveydelle 6 Suun tulehdukset usein oireettomia 7 Implantti paikkaa puuttuvan hampaan pysyvästi 8 Biomateriaaleista apu vaativiin implanttihoitoihin 10 Hoitopelosta voi päästä eroon 12 Nukutus voi olla tarpeen myös hammashoidossa 13 Päänsäryn syy voi löytyä virheellisestä purennasta 14 SARI TOIVONEN: Nurmikolle lentänyt silta olikin ongelmista pienin 15 Hampaat kovilla kiekkokaukalossa 16 Ravintola Mami ja Anders Inno panostavat työhyvinvointiin Hoitopelkoa voidaan hoitaa monin tavoin. Hammasrivi ojennukseen muutamassa kuukaudessa 20 Hampaiden valkaisu kirkastaa hymyn 21 Huipputeknologiaa ja pikkutarkkaa käsityötä Hampaiden valkaisu kirkastaa hymyn. Säännöllinen kotihoito on suun terveyden perusta Hammas-Pulssissa on oma leikkaussali laajoja kirurgisia toimenpiteitä varten. Työpaikkahammashuolto on rekrytointivaltti. JULKAISIJA Hammas-Pulssi Humalistonkatu 9 11, Turku p. (02) , PÄÄTOIMITTAJA Seija Nurmi TOIMITUS Viestintätoimisto Jokiranta Oy, Leena Hulsi, Itäinen Rantakatu 64 b, Turku, ULKOASU Viestintätoimisto Jokiranta Oy, Tuuli Holopainen KUVAT Esko Keski-Oja, Kuvasirkus ja istockphoto PAINOPAIKKA Jaakkoo-Taara Oy PAINOSMÄÄRÄ kpl 3

4 Professori Heikki Murtomaa: Suun terveyttä edistetään parhaiten yhteistyöllä Kiristynyt talous pakottaa kuntia karsimaan palveluja myös hammashuollossa, mikä saattaa tulla kalliiksi tulevina vuosina. Nyt käytettävissä olevat varat pitäisikin osata kohdistaa viisaasti, jotta niille saataisiin paras mahdollinen kate, professori HEIKKI MURTOMAA sanoo. Mitä pidemmälle suun sairaudet pääsevät kehittymään, sitä kalliimmaksi ne tulevat yksilölle sekä yhteiskunnalle. Suuhun pesiytyneillä bakteereilla on avoin pääsy kaikkialle elimistöön, ja joskus ne aiheuttavat vakavia ongelmia myös yleisterveydelle. Pahimmillaan ientulehdus saattaa johtaa aivo- tai sydäninfarktiin, jolloin hoitamaton suu kuormittaa hammashoidon lisäksi myös kalleinta erikoissairaanhoitoa. Kun kyse on kroonisesti etenevästä tulehduksesta, hoidon pitkittyminen tietysti pahentaa ongelmia, laajentaa hoidon tarvetta ja nostaa kustannuksia. Ongelmia syntyy erityisesti silloin, kun henkilöllä on jo jokin vastustuskykyä heikentävä perussairaus, Helsingin yliopiston suuterveystieteen professori Heikki Murtomaa huomauttaa. Synergiasta säästöjä Murtomaan mukaan terveydenhuollon ja suun terveydenhuollon yhteistyön tehostaminen voisikin olla yksi ratkaisu hoitokulujen karsimiseksi. Tupakalla, alkoholilla ja huonoilla ravintotottumuksilla on merkittävä rooli sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja erilaisten syöpien synnyssä. Samat tekijät ovat riski myös suun terveydelle. Synergiaetuja voitaisiin saavuttaa puuttumalla riskitekijöihin koordinoidusti. Murtomaa nostaa esimerkiksi diabeteksen ja ientulehduksen, jotka molemmat ovat viime vuosina yleistyneet sekä osin kytköksissä toisiinsa. Koulutimme kokeeksi diabeteshoitajan puhumaan diabeetikoille suun terveyden merkityksestä ja motivoimaan säännölliseen kotihoitoon. Tulokset näkyivät nopeasti parantuneena hoitotasapainona. Tietoa ja taitoa on kyllä riittävästi, nyt tarvitaan avarakatseisuutta uusien toimintamallien luomiseen. Tieto on myös osattava kääntää sellaiseen muotoon, että se auttaa ihmisiä omalta osaltaan ottamaan vastuuta terveydestään. Lisäksi on huolehdittava siitä, että Riskipotilaiden kohdalla säästöjä saataisiin kutsumalla heidät tarkastuksiin tiheämmin. ammattilaisten tekemät toimenpiteet tuottavat todellista terveyshyötyä. Murtomaa tähdentääkin, että koko terveydenhuollon tuloksellisuutta olisi arvioitava toisin. Nyt arviointiin käytetään erikoisia mittareita eli potilaskäyntien ja suoritettujen toimenpiteiden määrää, joilla ei ole välttämättä mitään tekemistä saavutettavan terveyshyödyn kanssa. Tällaiseen meillä ei ole varaa. Asiakaslähtöistä ajattelua Jotta vähenevät varat voitaisiin kohdistaa tehokkaasti, hoitoa on Murtomaan mukaan kehitettävä entistä asiakaslähtöisemmäksi. Esimerkiksi hampaiden tarkastusvälien pituus pitäisi suunnitella yksilöllisesti, osalla käyntivälejä voitaisiin perustellusti pidentää. Toisaalta riskipotilaiden kohdalla säästöjä saataisiin kutsumalla heidät tarkastuksiin tiheämmin. Pitkäaikaisten hoitosuhteiden vuoksi tämä onnistuu helpommin yksityispuolella. Yksityisen ja julkisen hammashoidon yhteistyötä olisi hyvä tehostaa siten, että yksityispuolen osaaminen ja monipuoliset palvelut olisivat laajemmin hyödynnettävissä. Palveluseteleihin siirtyminen saattaisi parantaa ihmisten mahdollisuuksia päättää itse, missä he haluavat hampaitaan hoidattaa. Haastattelua seuraavana päivänä Murtomaa lentää Japaniin Asia Pasific Public Health -konferenssiin kertomaan muulle maailmalle suomalaisten näkemyksiä siitä, miten hammasterveyttä voidaan edistää. Meillä reikiintyminen on jo saatu aika hyvin kuriin, mutta ientulehdusten yleistyminen huolestuttaa. Sille tarttis tehdä jottain, Murtomaa hymähtää. LH 4

5 asiantuntijana suuhygienisti Susan Arki Huolehdi hampaistasi Hampaiden säännöllinen harjaus on hyvän kotihoidon perusta. Harjauksen lisäksi olisi hyvä ottaa jokapäiväiseksi tavaksi hammasvälien puhdistus sekä ksylitoli ruokailun jälkeen. Suun sairauksien ja hampaiden reikiintymisen torjunnassa tärkeintä on ennaltaehkäisevä hoito. Säännölliset hammaslääkärin tekemät tarkastukset ja riittävä kotihoito auttavat pitämään suun ja hampaat terveinä koko eliniän. Hampaat pitäisi harjata kaksi kertaa päivässä, aamuisin ja iltaisin. Nykysuositusten mukaan hampaiden pesun jälkeen ei enää tarvitse purskutella vedellä, riittää kun sylkee harjauksen jälkeen ylimääräiset tahnat pois. Näin hammastahnan fluori jää vielä vaikuttamaan hampaiden pinnalle, Hammas- Pulssin suuhygienisti Susan Arki sanoo. Liian kova hammasharja vahingoittaa ikeniä. Ruokailun jälkeen olisi aina odotettava vähintään puoli tuntia ennen hampaiden harjausta, siksi suosittelemmekin harjaamaan hampaat viimeiseksi illalla ja ensimmäiseksi aamulla. Hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi Arki neuvoo käyttämään nimenomaan fluorihammastahnaa. Markettien valkaisevia hammastahnoja suuhygienistit eivät suosittele lainkaan. Valkaisevat hammastahnat yleensä vain hankaavat hampaiden pintaa ja vahingoittavat kiillettä. Jos on tarvetta poistaa värjäytymiä, kannattaa varata aika suuhygienistiltä tai käyttää apteekin hammastahnaa, joka poistaa tummentumia entsyymien avulla. Pehmeä harja ja kevyt kynäote Ammattilaisen mukaan yleisimpiä virheitä ovat hammastahnan liiallinen käyttö ja harjaaminen liian kovalla hammasharjalla. Hammasharja olisi myös muistettava vaihtaa noin kolmen kuukauden välein. Liian kova hammasharja vahingoittaa ikeniä. Harjan pitää olla pehmeä ja otteen kevyt kynäote. Sopiva määrä hammastahnaa on herneenkokoinen määrä. Usein hampaita myös harjataan liian vähän aikaa. Hampaita pitäisi jaksaa harjata vähintään 2 3 minuuttia. Jos hampaita ei harjata päivittäin, hampaiden pinnalle jää plakkia, joka ajan myötä kovettuu hammaskiveksi. Hammaskivi voi aiheuttaa ientulehduksen, joka on yksi yleisimmistä suun terveysongelmista. Ientulehduksen oireita ovat ikenien punoitus, turvotus ja arkuus sekä verenvuoto hampaita harjatessa. Hampaiden säännöllinen harjaus ehkäisee reikiintymisen lisäksi myös ientulehduksia ja kiinnityskudossairauksia, Arki muistuttaa. Hampaiden harjauksen lisäksi suuhygienisti neuvoo puhdistamaan hammasvälit päivittäin. Monet kokevat sen työlääksi ja hankalaksi, mutta kun hammasvälien puhdistuksen ottaa jokapäiväiseksi tavaksi, se muuttuu jo muutaman viikon päästä rutiiniksi. Hammasvälit puhdistetaan hammaslangalla, hammastikulla tai hammasväliharjalla. Ksylitolia ruokailun jälkeen Päivittäiseksi tavaksi on hyvä ottaa myös ksylitolipurukumi tai -pastilli heti ruokailun jälkeen. Ksylitoli neutralisoi suun happoja ja katkaisee happohyökkäyksen. Lisäksi purukumin pureskelu lisää syljeneritystä, mikä auttaa korjaamaan happohyökkäyksen aiheuttamaa hampaiden kiilteen liukenemista. Normaalisti hampaat kestävät noin viisi happohyökkäystä päivässä, joten säännöllisestä ateriarytmistä kannattaa pitää kiinni. Hyvän kotihoidon lisäksi suun ja hampaiden hyvinvointi edellyttää säännöllisiä hammaslääkärin tarkastuksia. Hammaslääkärin tarkastuksen lisäksi hampaat on hyvä puhdistuttaa suuhygienistillä, joka on erikoistunut hampaiden puhdistukseen ja ennaltaehkäisevään hoitoon, kuten hammaskiven poistoon. Hoitoväli on aina yksilöllinen, toiset käyvät kerran vuodessa, joillekin riittää käynti joka toinen vuosi, Arki sanoo. MS Muista päivittäin Harjaa hampaat aamuisin ja iltaisin, kaksi minuuttia kerrallaan Puhdista hammasvälit Ota ksylitolipurukumi tai -pastilli ruokailun jälkeen Kuva istocphoto 5

6 tamattoman ientulehduksen aiheuttamasta parodontiitista. Suu ja hampaat ovat osa kehoamme, joten niiden sairaudet vaikuttavat myös yleisterveyteemme, sanoo hammaslääkäri Olli- Pekka Packalén Hammas-Pulssista. Viime vuosina uutta tutkimustietoa on saatu erityisesti parodontiitin eli hampaiden kiinnityskudossairauden sekä sydän- ja verisuonitautien välisestä yhteydestä. Suun vakavien tulehdusten epäillään lisäävän myös aivoinfarktin, aivoverenkiertohäiriöiden ja aivoverenvuodon riskiä. Hoitamattoman ientulehduksen seurauksena hampaiden kiinnityskudokset alkavat tuhoutua, ientaskut syvenevät ja hammasluu alkaa vetäytyä tulehtuneen kudoksen alta. Tällainen kehitys luo otolasiantuntijana hammaslääkäri Olli-Pekka Packalén Hoitamaton suu on riski myös yleisterveydelle Suun ja hampaiden terveys on monin tavoin yhteydessä yleiseen hyvinvointiimme. Osa yleissairauksista horjuttaa myös suun terveyttä, ja toisaalta hoitamaton suu voi altistaa yleisterveytemme monille ongelmille joskus jopa kohtalokkaille. liset olosuhteet muun muassa hapettomassa tilassa viihtyville anaerobisille bakteereille. Verenkierron välityksellä nämä erityisen haitalliset bakteerit pääsevät leviämään muualle elimistöön, millä voi olla joskus hyvinkin ikäviä seurauksia. Päänsärky, toistuvat poskiontelontulehdukset sekä sydän- ja verisuonitaudit ovat esimerkkejä sairauksista, joiden perimmäinen syy saattaa löytyä suusta. Jatkuva päänsärky voi selittyä virheellisellä purennalla, kroonisen poskiontelontulehduksen taustalta voi löytyä tulehtunut hammasjuuri, ja sepelvaltimotauti saattaa olla seurausta hoi- Hampaat kuntoon ennen leikkauksia Yleensä terve elimistö kestää ylimääräisen bakteerikuormituksen ilman isompia ongelmia, mutta leikkauspotilaiden tai tiettyjä perussairauksia potevien kohdalla tilanne on toinen. Heillä suun tulehdukset voivat hidastaa toipumista tai heikentää hoidon tehoa merkittävästi. Suun ja hampaiden kunto vaikuttaa olennaisesti esimerkiksi tekonivelleikkauksen hoitotulokseen, minkä vuoksi hampaat on syytä hoitaa kuntoon hyvissä ajoin ennen leikkausta. On ikävä yllätys, jos pitkään jonotettua leikkausta pitää siirtää siksi, että suussa on vakavia ongelmia tai niiden hoito on pahasti kesken, Packalén huomauttaa. Monet lääkkeet heikentävät syljen eritystä, mikä altistaa hampaat reikiintymiselle. Kuva istocphoto 6

7 Leikkaukseen meneviltä on syytä ottaa aina myös röntgenkuvat, sillä piilossa muhiva tulehdus voi levittää bakteereja leikatulle alueelle ja aiheuttaa tulehduksen tekoniveleen. Leikkauksen uusiminen ei ole mukavaa kenenkään kannalta, Packalén lisää. Packalénin mukaan suun terveyden merkitys korostuu myös tilanteissa, joissa yllättävä syöpädiagnoosi edellyttää raskaiden hoitojen aloittamista hyvin nopeasti. Esimerkiksi sytostaattihoidot heikentävät immuunipuolustusta, joten suun tulehduksista kärsivän potilaan vastustuskyky joutuu tällaisessa tilanteessa kaksin verroin kovemmalle koetukselle. Tämän vuoksi hampaat pyritään hoitamaan kuntoon ennen syöpähoitojen aloittamista, jos suinkin mahdollista. Erityisen kiireellisissä tapauksissa ongelmallinen hammas saatetaan joutua poistamaan kokonaan, jos muut vaihtoehdot veisivät liian paljon aikaa. Hyvä hoitosuhde perustuu luottamukseen Packalén pitää tärkeänä, että vastaanotolle ensimmäistä kertaa tulevan potilaan tilanne kartoitetaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Hyvään tarkastukseen kuuluu muun muassa hampaiden, ikenien, ientaskujen, suun limakalvojen, kielen ja puremalihasten tutkiminen mutta myös potilaan toiveiden kuuleminen. Myös mahdollisten pelkojen ja muiden potilaan mieltä askarruttavien asioiden käsitteleminen on tärkeää. Packalénin mukaan avoimuus ja luottamus luovat perustan hyvälle hoidolle. Hyvässä hoitosuhteessa hammaslääkäri pääsee seuraamaan potilaansa suun terveyttä pitkäjänteisesti ja puuttumaan mahdollisiin ongelmiin ajoissa. Toisaalta esimerkiksi alkavan karieksen voi jättää seurattavaksi, jos kokemuksen perusteella tietää, että juuri kyseisen potilaan kohdalla reikiintymisriski on hyvin pieni. Potilaan yksilöllisen tilanteen tunteminen ja ymmärtäminen on olennaista, jotta hänen hyvinvoinnistaan ja terveydestään voidaan huolehtia parhaalla mahdollisella tavalla, Packalén muistuttaa. LH Kuva Esko Keski-Oja Perussairaudet vaikuttavat suun hoitoon Monet sairaudet ja varsinkin niiden hoidossa käytettävät lääkkeet vaikuttavat myös suuhun, minkä vuoksi sairauksista ja lääkityksistä pitäisi aina kertoa hoitavalle hammaslääkärille. Lääkkeet heikentävät usein syljen eritystä, mikä puolestaan altistaa hampaat reikiintymiselle. Lääkkeillä on monia muitakin vaikutuksia, joiden huomioon ottaminen on tärkeää hammashoitoa ja hampaiden tarkastusvälin pituutta suunniteltaessa, Packalén sanoo. Kaikille uusille potilaille jaettavalla esitietolomakkeella kerätään lääkkeiden lisäksi tietoa myös potilaan perussairauksista. Tietoa tarvitaan, jotta potilasta voidaan hoitaa mahdollisimman hyvin ja turvallisesti. Esimerkiksi refluksitautia, reumaa, diabetestä tai bulimiaa sairastavien on erityisen tärkeää käydä tarkistuttamassa hampaansa säännöllisesti. Refluksitauti aiheuttaa usein takahampaiden kiilteen syöpymistä ja niiden reikiintymistä. Diabeetikoilla kariesta muodostuu sen sijaan helposti ienrajoihin, ellei hoitotasapaino ole kunnossa. Toisaalta suun tulehdukset vaikeuttavat diabeteksen hoitoa, eli suun terveydellä ja diabeetikon hoitotasapainolla on hyvin tiivis yhteys toisiinsa. Röntgentutkimuksilla on erittäin tärkeä rooli vähäoireisten ja oireettomien tulehdusten löytämisessä, hammasradiologi Tapio Tammisalo sanoo. Suun tulehdukset usein oireettomia SUURI OSA hammastulehduksista on vähäoireisia tai kokonaan oireettomia, eivätkä ne välttämättä tule esille tavanomaisessa tarkastuksessa. Jos hammaslääkärille herää epäilys mahdollisista ongelmista, tarvitaan avuksi hammasradiologisia tutkimuksia. Röntgentutkimuksella on erittäin tärkeä rooli vähäoireisten ja oireettomien tulehdusten löytämisessä, sanoo hammasradiologi Tapio Tammisalo Tomodentista. Yksittäisten röntgenkuvien lisäksi hampaista tarvitaan tietyin väliajoin ns. panoraamaröntgenkuva, jolla hampaistosta saadaan kattavampi kuva. Sitä voidaan käyttää apuna myös oikomishoidon suunnittelussa. Jos tilanne jää epäselväksi vielä röntgenkuvien jälkeenkin, voidaan hampaat tarvittaessa kuvata myös kartiokeilatomografialla, jolla kohdetta voidaan tarkastella kolmesta eri suunnasta. Menetelmän käyttöönotto on ollut merkittävä edistysaskel hammassairauksien diagnostiikassa. Se paljastaa jopa yli 30 prosenttia enemmän juuritulehduksia kuin perinteiset menetelmät. Sillä voidaan myös paikallistaa puhkeamattomia hampaita tai tutkia, onko leukaluu sopivaa implanttihoitoon. Alaviisaudenhampaiden poistoa suunniteltaessa menetelmä antaa tarkan tiedon juurten muodosta ja niiden yhteydestä hermoon. Erityisesti kartiokeilatomografiakuvien tulkinta vaatii hammasradiologian erityisosaamista. Hammas-Pulssin kanssa samassa kerroksessa toimivasta Tomodentista osaamista löytyy, sillä yritys kuuluu alansa huippuihin. Hammasradiologiaan erikoistuneita yrityksiä on Tomodentin lisäksi vain yksi Helsingissä. Kaikkien radiologisten tutkimusten täytyy olla perusteltuja. Säännölliset röntgentutkimukset ovat kuitenkin tarpeen, sillä niillä on keskeinen rooli suun sairauksien selvittelyssä ja mahdollisten piilevien ongelmien poissulkemisessa. Kun oireiden syyt saadaan nopeasti selville, oikea hoito voidaan aloittaa ripeästi. Tarvittaessa saamme yhdellä käynnillä kaikki tarpeelliset kuvat, mikä säästää potilaalta sekä aikaa että rahaa. 7

8 asiantuntijana ERIKOIShammaslääkäri Olli Jurvainen Implantti paikkaa puuttuvan hampaan pysyvästi Yli miljoonalta suomalaiselta puuttuu syystä tai toisesta vähintään yksi hammas. Hampaattomuus ei kuitenkaan aiheuta enää samanlaisia ongelmia kuin menneinä vuosina, sillä puuttuvat hampaat voidaan korvata pysyvästi hammasimplanteilla. Implanttihoito perustuu ruotsalaisen professori Per Ingvar Brånemarkin yli 50 vuotta sitten tekemään havaintoon, että titaani ei aiheuta ihmisen elimistössä hylkimisreaktiota ja että terve luukudos kasvaa tiiviisti titaanimetalliin kiinni. Brånemark arveli tuolloin, että hänen tekemästään havainnosta saattaisi olla apua hammaslääketieteelle. Oletus osui oikeaan, sillä tänään Brånemarkin havaintoon pohjautuva menetelmä on toimivin ratkaisu puuttuvien hampaiden korvaamiseen. Vielä 80-luvulla implantit olivat harvinaisia, ja 90-luvullakin niihin päädyttiin vasta viimeisenä vaihtoehtona. Nykyisin implanttihoito on jo rutiinia, ja siitä on tullut olennainen osa hammaslääketieteellistä hoitoa, kertoo protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri Olli Jurvainen Hammas-Pulssista. Edelläkävijä Suomessa Hammas-Pulssi oli yksi Suomen ensimmäisistä hammaslääkärikeskuksista, joka otti edistyksellisen menetelmän käyttöönsä. Aloitimme implanttihoidot yli 25 vuotta sitten samaan aikaan Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen kanssa. Olemme nähneet koko tähänastisen kehityskaaren, ja seuraamme edelleen tiivisti implanttihoitoihin liittyvää tutkimusta, Jurvainen sanoo viitaten muun muassa uusiin luuta korvaaviin biomateriaaleihin. Jurvaisen mukaan Hammas-Pulssilla on erinomaiset valmiudet myös vaativien implanttihoitojen toteuttamiseen. Erikoislääkäreiden lisäksi yrityksellä on käytössään oma leikkaussali ja samoissa tiloissa sijaitsevan Tomodentin hammasradiologinen erikoisosaaminen, jota tarvitaan muun muassa implanttihoitojen suunnittelussa. Perinteiset proteesit väistymässä Aikuisen ihmisen suussa on normaalisti yhteensä 28 hammasta viisaudenhampaita lukuun ottamatta. Nyrkkisäännön mukaan purentaan tarvitaan vähintään kymmenkunta hammasparia eli 10 hammasta molempiin leukoihin. Yhden hampaan puuttuminen ei välttämättä ole vakava ongelma, jos suu on muuten kunnossa. Silti jo yhdenkin hampaan puutos saattaa vaikuttaa koko hampaistoon, sillä puuttuvan hampaan jättämä aukko antaa liikkumatilaa viereisille hampaille. Tämän vuoksi proteettinen hoito on useimmiten perusteltua, vaikka vain yksi hammas puuttuisi, Jurvainen sanoo. Puuttuvia hampaita voidaan korvata yksittäisillä implanteilla tai kahden titaanisen keinojuuren varaan rakennettavilla implanttisilloilla. Myös kokonaan hampaaton ylä- tai alaleuka voidaan hoitaa implanteilla 8 Implanteilla voidaan korvata yksittäisiä hampaita tai kokonaan hampaaton ylä- tai alaleuka. Implanteilla saadaan kestävä, kaunis ja purennallisesti hyvin toimiva lopputulos.

9 istuttamalla leukaan useampia titaanisia keinojuuria, joiden varaan on mahdollista rakentaa jopa koko 14 hampaan rivistö, lukuisia implanttihoitoja toteuttanut Jurvainen lisää. Jurvaisen mukaan myös perinteisiä irrotettavia proteeseja tehdään yhä jonkin verran, mutta niiden käyttö on viime vuosina selvästi vähentynyt. Ne ovat kustannuksiltaan edullisempi vaihtoehto, mutta niillä ei saada yhtä luonnollista ja hyvin toimivaa lopputulosta kuin implanteilla, joita alun perin ryhdyttiin kehittämään juuri epämukavaksi koettujen alaleuan proteesien korvaamiseksi. Tietyissä tilanteissa tavallinen hammassilta saattaa olla implanttia viisaampi valinta. Proteettista hoitoa suunniteltaessa pyrimme aina miettimään kunkin potilaan tilanteeseen parhaiten sopivan ratkaisun. Kestävä ja luonnollinen lopputulos Implanttihoito alkaa aina potilaan yleisen terveydentilan kartoittamisella, minkä jälkeen hänelle tehdään tarvittavat radiologiset tutkimukset. Tietoja tarvitaan, jotta hoito voidaan suunnitella tarkkaan. Implanttihoito pitää sisällään kaksi vaihetta. Ensimmäisessä eli kirurgisessa vaiheessa potilaan leukaluuhun istutetaan titaaniset keinojuuret eli implantit, joiden luutuminen kestää noin 2 4 kuukautta. Implantit asennetaan yleensä paikallispuudutuksessa, mutta tarvittaessa voimme tehdä toimenpiteen myös nukutuksessa. Implanttien luutumisen ajan potilas voi käyttää väliaikaista hammasproteesia. Kun implantit ovat luutuneet, siirrytään hoidon proteettiseen vaiheeseen eli rakennetaan potilaalle hampaiden näkyvä osa. Suusta otettavien jäljennösten avulla hammaslaboratoriomme valmistaa joko kruunun, implanttisillan tai implanttien varaan kiinnittyvän kokoleuan proteesin. Lopuksi varmistetaan, että lopputulos on kaikin tavoin onnis- Titaaninen keinojuuri Abutmentti Keraaminen kruunu tunut, ja annetaan potilaalle ohjeet kotihoitoa varten. Implanttien hoitoon pätevät samat säännöt kuin omiin hampaisiin, eli myös implanttihampaiden hyvästä hygieniasta ja säännöllisistä tarkastuksista on pidettävä kiinni. Huonon hygienian lisäksi myös tupakointi saattaa vaarantaa hoitotuloksen, joten siitä kannattaa luopua. Implantit ovat vahvoja, purennallisesti hyvin toimivia ja helposti hoidettavia. Omenan ja näkkileivän syöminenkin onnistuu yhtä hyvin kuin omilla hampailla. Tällä kaikella on myönteinen vaikutus myös potilaan elämänlaatuun, Jurvainen sanoo. LH Mikä on implantti? IMPLANTTI ELI KEINOJUURI on leukaluuhun asennettava titaanista valmistettu ruuvi, joka korvaa hampaan oman juuren. Hammasimplanttiin tarvitaan myös keinojuuren päälle asennettava jatke eli abutmentti, johon keinojuuren luuduttua valmistetaan ja kiinnitetään hampaan näkyvä osa eli kruunu. Lue lisää: Hammas-Pulssi ja ID Creations testaavat uutta teknologiaa HAMMAS-PULSSI on aloittanut kliinisen tutkimusprojektin yhteistyössä suomalaisen ID Creations Oy:n kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko ID Creationin kehittämällä teknologialla vähentää leikkaushaavojen infektioriskiä. Implanttileikkauksiin liittyvät vakavat tulehdukset ovat harvinaisia mutta usein vaikeita ja kalliita hoitaa. Pahimmillaan kroonistunut tulehdus voi vaarantaa hoidon onnistumisen, minkä vuoksi riskit halutaan minimoida panostamalla infektioiden ennaltaehkäisyyn. Uudella MetAlive-teknologialla leikkaushaavojen paranemisprosessia voidaan merkittävästi nopeuttaa, minkä uskotaan pienentävän tulehdusriskiä oleellisesti. Tutkimushankkeessa hammasimplantin jatkeen eli abutmentin päälle laitetaan nanohuokoinen titaanioksidipinta, joka mahdollistaa ienkudoksen solujen tarttumisen abutmentin pinnalle. Jo muutamissa minuuteissa implantoinnin jälkeen ensimmäiset solut alkavat sulkea haavaa ja siten samalla myös infektioporttia. Lisäksi kudoksen yleisen hyvinvoinnin arvioidaan paranevan siinä määrin, että koko implanttihoidon toipumisprosessi on nopeutuu. ID Creations ja Hammas-Pulssi odottavat kliinisten tutkimustulosten osoittavan, että uudella teknologialla varustetut implantti-abutmentit vähentävät selvästi infektioiden määrää. Jos kliininen tutkimus vahvistaa oletuksemme, hammasimplantologia astuu jälleen merkittävän askeleen eteenpäin, dosentti, tuotekehitysjohtaja Ilkka Kangasniemi ID Creationsista sanoo. ID Creations tavoittelee uudella teknologiallaan liiketoiminnan kasvua ja merkittävää osuutta maailman abutmenttimateriaalin markkinoista. 9

10 Kuva Esko Keski-Oja 10 Hammas-Pulssin leikkaussalissa anestesialääkäri Harry Scheinin (vas.),suukirurgi Kimmo Vähätalo ja suuhygienisti Johanna Orjala.

11 asiantuntijana suukirurgian erikoishammaslääkäri Kimmo Vähätalo Biomateriaaleista apu vaativiin implanttihoitoihin Puuttuvan hampaan korvaaminen implantilla edellyttää, että hoidettavalla alueella on riittävästi luuta. Luupuutoksia voidaan korjata luusiirteillä ja erilaisilla biomateriaaleilla, joten nykyisin implanttihoito sopii jo lähes kaikille. Luusiirteiden ja uusien biomateriaalien ansiosta hoidettavan alueen luupuutos on yhä harvemmin esteenä implanttihoidon aloittamiselle. Luusiirre otetaan ensisijaisesti potilaan leukaluusta toimenpidealueen läheisyydestä, hyvin harvoin enää lonkasta. Nykyisin luusiirteiden sijaan tai niiden rinnalla käytetään yhä useammin erilaisia biomateriaaleja. Varsinkin laajoissa puutoksissa omaa luuta tarvitaan edelleen, mutta biomateriaalien käyttö on jatkuvassa kasvussa. Kehitys on todella nopeaa, joten ajan hermolla pysyminen vaatii alan tutkimuksen jatkuvaa seurantaa, suukirurgian erikoishammaslääkäri Kimmo Vähätalo sanoo. Aikaisemmin oli mietittävä, voidaanko implantti istuttaa kohtaan, johon sitä tarvittaisiin vai ei. Nyt voimme luusiirteiden ja luuta korvaavien biomateriaalien avulla luoda sellaiset olosuhteet, että implantin asentaminen onnistuu. Mahdottomia tapauksia on yhä vähemmän, Vähätalo jatkaa. Vastaan voi tulla myös tilanne, jossa potilaan ien on pahasti vetäytynyt ja luun lisäksi puuttuu myös pehmytkudosta. Tällöin pehmytkudospuutokset on korjattava siten, että lopputulos näyttää viereisten naapurihampaiden kanssa mahdollisimman luonnolliselta. Sidekudossiirre on otettu yleensä suulaesta, mutta hiljattain käyttöön on saatu sidekudosta korvaava biomateriaali. Sulautuva keinokalvo korvautuu ienkudoksella, mikä parantaa hoitotulosta. Tietoa, taitoa ja kokemusta Lukuisia implanttileikkauksia tehneen Vähätalon mukaan uudet biomateriaalit tarjoavat osaavissa käsissä mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Biomateriaalien käyttö vaatii kliinistä kokemusta. Tarjolla olevista useista vaihtoehdoista on osattava valita tuotteet, joille on myös vahvaa tieteellisistä näyttöä. Lisäksi tarvitaan riittävästi kliinistä kokemusta, jotta kyetään arvioimaan, miten ja milloin näitä tuotteita on viisasta käyttää. Implanttihoito alkaa aina huolellisella kartoituksella, jossa käydään läpi hoitotulokseen vaikuttavat tekijät sekä potilaan odotukset. Tämän jälkeen arvioidaan, minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan kokonaisuuden kannalta parhaaseen tai riittävän hyvään lopputulokseen. Jos implanttia tarvitaan näkyvälle esteettiselle alueelle, pienienkin yksityiskohtien eteen voidaan tehdä paljon työtä. Jos taas kyse on vaikkapa takahampaasta, toiminnallisuus korostuu, eikä esteettisiin tekijöihin ole järkevää panostaa samalla tavoin, Vähätalo havainnollistaa. Biomateriaalien ansiosta toimenpiteiden laajuutta voidaan rajoittaa. On kuitenkin syytä muistaa, että niitä käytettäessä kudosten lopullinen paraneminen vaatii yleensä enemmän aikaa. Tietyt perussairaudet, runsas tupakointi, huono suuhygienia ja taipumus parodontiittiin ovat riskitekijöitä hoidon onnistumiselle, mutta oikein hyödynnettyinä uusilla menetelmillä saavutetaan erinomaisia hoitotuloksia, Vähätalo sanoo. LH Hammas-Pulssin leikkaussalissa tehtiin viime vuonna n. 650 implantin asetusta n. 150 leukaluuharjanteen ja kudospuutoksen korjausta n. 450 viisaudenhampaan leikkausta n. 100 muuta suu- ja leukakirurgista toimenpidettä Suu- ja leukakirurgisia toimenpiteitä tehtiin yhteensä noin 850 potilaalle. Suurin osa hammaskirurgisista toimenpiteistä tehdään paikallispuudutuksessa. Poikkeuksena ovat isot leikkaukset ja laajat kirurgiset toimenpiteet, jotka tehdään nukutuksessa anestesialääkärin valvonnassa. 11

12 Kuva Esko Keski-Oja 12 Mielimusiikki rentouttaa hoidon aikana, kertovat hammashoitaja Suvi Torikka (oik.) ja hammashoitopelosta väitöskirjaa tekevä Outi Hagqvist. Hoitopelosta voi päästä eroon Valtaosa suomalaisista jännittää hammashoitoa ainakin jonkin verran. Osalla pelko kasvaa niin suureksi, että se viivyttää hoitoon hakeutumista. Ajan kuluessa mukaan tulee usein myös häpeän tunne. Hammaslääkäri OUTI HAGQVIST kuitenkin vakuuttaa, että häpeä on turhaa ja pelko voitettavissa. Enemmistö hammashoitoa jännittävistä hallitsee pelkonsa ja tulee sen kanssa toimeen. Noin kymmenen prosenttia ihmisistä kärsii kuitenkin niin voimakkaasta hoitopelosta, että pelko alkaa ohjata heidän käyttäytymistään. Jos pelko saa yliotteen, hammashoitoa pyritään välttämään ja hoitoon hakeudutaan vain pakon edessä. Hammaslääkäri Outi Hagqvistin mukaan tyypillistä pelkopotilasta on vaikea määritellä. Iällä tai sukupuolella ei näytä olevan merkitystä. Kokemukseni mukaan hoitopelosta kärsivät kaikenikäiset ja hyvin erilaiset ihmiset. Yhteistä heille on usein kuitenkin se, että edellisestä hammaslääkärikäynnistä on kulunut vuosia. Apua on yleensä haettu johonkin akuuttiin tilanteeseen, joka on vaatinut laajoja hoitotoimenpiteitä. Ota pelko puheeksi Hagqvistin mukaan pelko saattaa saada alkunsa epämiellyttävästä hoitokokemuksesta tai muiden kertomista kauhutarinoista, mutta pelkoa voivat provosoida muutkin tekijät. Pelon syynä voi olla esimerkiksi ahtaanpaikankammo, pelko kontrollin menettämisestä tai taipumus voimakkaaseen oksennusrefleksiin. Myös masennuksen, ahdistuneisuuden ja paniikkihäiriöiden on todettu lisäävän hammashoitopelkoa. Lisäksi joillakin voi olla sisäsyntyinen alttius peloille yleensä. Hoitoon hakeutumista pitkittää Hagqvistin mukaan hyvin usein myös hoitamattoman suun synnyttämä häpeän tunne. Moni pelkää turhaan hammaslääkärin moitteita. Jokainen vastaanotolle saapuva on jo voittanut itsensä ja ottanut ensimmäisen rohkean askeleen. Tämän jälkeen ryhdymme yhteistyössä potilaan kanssa viemään prosessia eteenpäin siten, että hän kokee sen mahdollisimman miellyttäväksi. Pelosta kannattaakin mainita jo hoitoaikaa varattaessa tai ottaa se puheeksi viimeistään vastaanotolla, jotta hammaslääkäri osaisi ottaa asian huomioon hoitoa suunniteltaessa. Ennen hoidon aloittamista käymme potilaan kanssa läpi pelkoon liittyviä asioita. Liikkeelle voi lähteä vaikkapa kysymällä, osaako hän nimetä jonkun tietyn asian, joka häntä erityisesti pelottaa, pelkopotilaiden hoitoon perehtynyt Hagqvist kertoo. Puudutus poistaa kivun Tärkeintä pelkopotilaan hoidossa on luottamuksellisen hoitosuhteen rakentaminen. Jännitystä lievittää usein jo se, että potilas otetaan mukaan hoidon suunnitteluun ja kerrotaan erilaisista hoitovaihtoehdoista. Myös hoidon aikana on hyvä selittää, mikä vaihe on parhaillaan menossa ja kauanko se kestää. Kun potilas kuulee, että meneillään oleva työvaihe kestää vain pari minuuttia, hänen on helpompi suhtautua tilanteeseen, Hagqvist huomauttaa. Kontrollin menettämisen pelkoa voidaan helpottaa siten, että sovitaan ennen hoidon aloittamista jokin merkki, jolla potilas voi pyytää toimenpiteen keskeyttämistä. Näin kommunikointi hammaslääkärin kanssa onnistuu myös hoidon aikana. Jännitystä ja kipua voidaan hoitaa myös esilääkityksellä ja puudutteilla, jotka poistavat kivun tehokkaasti. Tarvittaessa pelkopotilaita voidaan hoitaa myös nukutuksessa anestesiologian erikoislääkärin valvonnassa. Kun hampaat on hoidettu kuntoon, potilaalle annetaan ohjeet kotihoitoa varten ja kannustetaan pitämään kiinni suositelluista tarkastusväleistä. Näin pahoja ongelmia ei pääse syntymään, jolloin hoidoksi riittää jatkossa usein pelkkä hammaskiven poisto. Samalla myönteinen mielikuva hoitokäynneistä vahvistuu, Hagqvist sanoo. LH

13 Asiantuntijana ANESTESIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HARRY SCHEININ Nukutus voi olla tarpeen myös hammashoidossa Hammashoito ei aina onnistu ilman nukutuslääkärin apua. Anestesiahoito saattaa olla tarpeen esimerkiksi toimenpiteen pitkän keston tai sen luonteen vuoksi. Nukutukseen voidaan päätyä myös silloin, kun kyse on pienestä lapsesta tai voimakasta hoitopelkoa potevasta henkilöstä. Hammas-Pulssissa anestesiahoito toteutetaan tehokkaasti ja turvallisesti moderneilla lääkkeillä yksilöllisesti tehdyn hoitosuunnitelman mukaisesti. Käytössämme on kaksi eri menetelmää: sedaatio eli lääkerentoutus ja varsinainen nukutus eli yleisanestesia. Anestesiahoidot edellyttävät aina paastoa ennen toimenpidettä. Sedaatiohoidossa annetaan yleensä samanaikaisesti kahta eri lääkettä, joista toinen väsyttää sekä rentouttaa ja toinen poistaa kipua. Anestesialääkäri antaa lääkkeet suonensisäisesti, mikä edellyttää laskimokanyylin eli niin sanotun tipan asettamista. Lisäksi hammaslääkäri usein myös puuduttaa potilaan. Tavoitteena on vähentää potilaan ahdistusta ja minimoida epämiellyttävät tuntemukset. Lääkerentoutuksessa potilas on tokkurassa ja voi torkahdellakin toimenpiteen aikana mutta on silti helposti herätettävissä. Sedaatiohoidolla voidaan myös vähentää tehokkaasti yökkimisrefleksiä. Potilas on toimenpiteen aikana periaatteessa hereillä, mutta usein hänen ajantajunsa häviää, eikä hän välttämättä muista toimenpiteen aikaisia tapahtumia. Lääkkeet ovat lyhytvaikutteisia, ja potilas voidaan toimenpiteen jälkeen yleensä kotiuttaa nopeasti saattajan kanssa. Autolla ajaminen on kuitenkin kielletty seuraavaan aamuun asti. Ilokaasuhoitoon verrattuna anestesialääkärin antama lääkerentoutus on sel- västi tehokkaampi ja varmempi hoito. Unen syvyyttä voidaan mitata Nukutushoidossa potilas nukutetaan niin kuin mitä tahansa leikkausta varten. Yleisanestesia voidaan aloittaa laskimonsisäisellä lääkityksellä tai vaihtoehtoisesti antamalla potilaan hengittää nukutuskaasua. Jälkimmäinen on varsinkin lapsipotilailla hyvä menetelmä, ja Anestesialääkärin antama lääkerentoutus on ilokaasuhoitoa tehokkaampi vaihtoehto. se mahdollistaa laskimokanyylin asettamisen vasta nukahtamisen jälkeen. Nukutushoidossa käytetään useita eri lääkkeitä samanaikaisesti, ja hengitystä joudutaan avustamaan hengityskoneen tai palkeen avulla. Tämän takia potilaan nieluun asetetaan nukahtamisen jälkeen hengitysputki, joka poistetaan toimenpiteen jälkeen ennen herätystä. Verenkierto- ja hengityselimistön toimintaa seurataan nukutuksen aikana ja sen jälkeen asianmukaisin valvontalaittein. Toipuminen nukutushoidosta on hitaampaa kuin sedaatiosta, mutta usein potilas pääsee kotiin 1 2 tunnin kuluttua toimenpiteestä saattajan kanssa. Autolla ajo on sallittu 24 tunnin kuluttua yleisanestesiasta. Hammas-Pulssissa pääasiallisena anestesiamuotona on niin sanottu tavoiteohjattu laskimoanestesia. Siinä säädellään elimistön lääkeainepitoisuutta tietokoneohjattujen ruiskupumppujen avulla yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Laskimoanestesia aiheuttaa vähemmän pahoinvointia kuin hengitysilman mukana annosteltavat anestesiakaasut, ja siitä herää nopeasti ja miellyttävästi. Yksilöiden välillä on suuria eroja anestesialääkkeiden tarpeessa. Perinteisesti anestesian syvyyttä on tarkkailtu seuraamalla muun muassa potilaan verenpainetta, pulssia, ihon väriä, kyynelehtimistä, hikoilua ja liikehtimistä. Hammas-Pulssissa käytämme myös unen syvyyttä mittavaa laitteistoa, joka perustuu aivosähkökäyrän (EEG:n) mittaamiseen potilaan otsalta. Laitteen avulla voidaan estää tahatonta hereillä oloa anestesian aikana sekä välttää tarpeettoman syvää anestesiaa. Lääkerentoutushoito suositeltavin vaihtoehto Vaikka nukutushoito on nykymenetelmin erittäin turvallista ja miellyttävääkin, suosittelemme aikuispotilaalle ensisijaisesti lääkerentoutushoitoa. Toipuminen on nopeampaa, ja se on potilaalle myös halvempi vaihtoehto. Kokemustemme mukaan suuri osa nukutushoitoa aluksi pyytävistä potilaista voidaan tehokkaasti hoitaa sedaatiohoidolla. Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta Kela korvaa sedaatio- ja nukutushoitojen kustannuksista osan. Hakeutuminen anestesiahoitoon tapahtuu aina hammaslääkärin kautta. Hän kertoo potilaalle eri vaihtoehdot, ja sopivin hoito valitaan aina yhdessä. Tarvittaessa anestesialääkäriä konsultoidaan jo tässä vaiheessa. Krooniset sairaudet ovat harvoin este anestesialle. HS 13

14 Asiantuntijana erikoishammaslääkäri Päivi Hirvikangas Päänsäryn syy voi löytyä virheellisestä purennasta Purentafysiologiset vaivat ovat lisääntyneet runsaasti. Osaltaan vaivojen yleistymistä selittää tiedon lisääntyminen. Nykyisin päänsärkyyn osataan hakea apua myös hammaslääkärin vastaanotolta, jolloin purentahäiriöt tulevat paremmin diagnostisoiduiksi. 14 Toistuva päänsärky, hartiaja niskasäryt, kipeytyneet leukanivelet, korvien tinnitus sekä epämääräiset kivut kasvojen alueella ovat tyypillisiä leukanivelongelmien tai virheellisen purennan aiheuttamia vaivoja. Kasvojen, leukanivelten, puremalihasten sekä hampaiston lievistä kiputiloista ja toimintahäiriöistä kärsii suuri joukko suomalaisia. Purentafysiologista hoitoa tarvitsee vain noin 10 prosenttia väestöstä, lievimmät vaivat helpottuvat usein jo oireiden syiden tiedostamisella, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri Päivi Hirvikangas kertoo. Vaivojen taustalla voi olla monia eri tekijöitä, joten perimmäisten syiden määrittely ei välttämättä ole helppoa. Karkeasti oireet voidaan kuitenkin jakaa lihasperäisiin ja leukanivelen toimintaan liittyviin ongelmiin. Lihasperäiset oireet ovat usein seurausta virheellisestä purennasta, kiireestä ja stressistä. Leukanivelten toimintaan liittyvät ongelmat ovat yleensä taas jonkin traumaattisen tekijän laukaisemia. Taustalla voi olla tapaturma tai vaikkapa huonossa asennossa nukkuminen siten, että niveltyyny pääsee lonksahtamaan väärään paikkaan, Hirvikangas kertoo. Oireet ovet usein ajoittaisia ja vuorokauden aikojen mukaan vaihtelevia. Särky on tyypillisesti tylppää ja jomottavaa. Leukanivelten oireiluun saattaa kuitenkin liittyä terävää kipua, joka rajoittaa nivelten liikkeitä häiritsevästi. Stressi lisää lihasjännitystä, mikä pahentaa oireita. Purentafysiologiset vaivat ilmenevät tai pahenevat usein stressaavissa elämänvaiheissa, esimerkiksi opiskeluvuosina, ja niistä kärsivät eniten nuoret aikuiset ja naiset. Hammaskiskosta tehokas apu Hirvikangas korostaa, että hammaslääkärin tekemien ja määräämien tutkimusten ohella potilaan omilla oirekuvauksilla on diagnoosin määrittelyssä tärkeä rooli. Potilaan kertomukset auttavat selvittämään tapojen, tottumusten ja muiden oireita laukaisevien tekijöiden osuutta tilanteen kehittymiseen. Potilaan on itsekin hyvä ymmärtää ongelmien syntymekanismit, jotta hän osaa välttää ja varoa oireita pahentavia asioita. Lievissä vaivoissa hoidoksi riittää potilaan informoiminen sekä kuuriluontoinen tulehduskipu- ja/tai lihaksia rentouttava lääkitys. Tietyissä tilanteissa vaivoja voidaan helpottaa esimerkiksi jonkin yksittäisen hampaan hiomisella. Useimmiten päädytään kuitenkin purentakiskoihin, jotka ovat monin tavoin erinomainen apu, Hirvikangas lisää. Kiskohoidolla voidaan myös tehokkaasti varmistaa, ettei tilanne pääse pahenemaan. Tarvittaessa sen tukena voidaan käyttää myös fysioterapeuttisia hoitomuotoja. Lisäksi kisko suojaa narskuttelijoiden hampaita kulumiselta ja sen aiheuttamilta ongelmilta. Jos oireiden taustalla on selkeitä purennallisia ongelmia, tilanteen korjaamiseksi tarvitaan yleensä laajoja proteettisia hoitoja tai oikomishoitoa. Purentavirheiden aste ja oireiden voimakkuus eivät välttämättä ole aina suhteessa toisiinsa, eli vähäinen virhe voi aiheuttaa kiusallisia kipuja ja pahasti pielessä oleva purenta olla oireeton. Vaivoista ei kannata kärsiä turhaan, sillä useimmissa tapauksissa tilannetta voidaan ainakin helpottaa ja estää sen paheneminen. Erityisesti neurologit ja fysioterapeutit osaavat ohjata päänsärkypotilaitaan tarvittaessa erikoishammaslääkärin vastaanotolle, mutta potilas voi ottaa oireensa itsekin puheeksi oman hammaslääkärinsä kanssa. LH

15 Tietokonetomografiasta kävi ilmi, että vahvaa kipulääkitystä vaatineet päänsärkyni olivat seurausta leukojen saamasta kolauksesta, Sari Toivonen kertoo. Kuva Esko Keski-Oja Tapaturma keskeytti kesäiset pihajuhlat Nurmikolle lentänyt silta olikin ongelmista pienin Helteisen viikonlopun naapurijuhlat saivat ikävän käänteen, kun SARI TOIVONEN kaatui ukkoskuuron liukastamalla nurmikolla ja löi kasvonsa pihakivetykseen. Pahiten rytäkässä kärsivät hampaat ja leukaperät. Naapurustoomme oli muuttanut paljon samanikäisiä lapsiperheitä, ja halusimme tutustua paremmin toisiimme järjestämällä yhteiset pihajuhlat. Sää oli hiostavan kuuma, ja äkillinen ukkoskuuro kasteli hetkessä nurmikon. Sateen lakattua innostuin juoksemaan pihapiirin poikien kanssa nahkapohjaisilla sandaaleilla ja liukastuin, Sari Toivonen muistelee heinäkuisia tapahtumia. Juoksuvauhdista kasvot edellä kivetykseen kaatunut Sari kertoo olleensa jonkin aikaa tajuttomana ja havahtuneensa siihen, että naapurit pohtivat keskenään, pitäisikö tilata ambulanssi vai taksi. Minulla on toisen etuhampaan kohdalla synnynnäinen hammaspuutos, joka on korvattu hammassillalla. Kaatumisen seurauksena silta irtosi ja lensi nurmikolle, mistä joku löysi sen ehjänä ja ojensi mukaani taksiin, Sari kertoo. Ensiavussa huulten ja kasvojen haavoihin laitettiin tikit, mutta hampaiden kuntoa ei siinä vaiheessa tarkastanut kukaan. Mustelmia oli kaikkialla, ja turvonneet kasvoni olivat todella kipeät. Viikonlopun jälkeisenä maanantaina varasin ajan Hammas-Pulssista, jotta irronnut hammassilta voitaisiin kiinnittää paikoilleen. Suun alueen tietokonetomografiatutkimus kuitenkin paljasti, ettei irronnut silta ollutkaan suurin ongelmani. Hammaskisko helpotti särkyjä Kuvantamistutkimuksen jälkeen minut ohjattiin erikoishammaslääkäri Päivi Hirvikankaalle, joka ryhtyi hoitamaan vaivojani. Kuvista oli käynyt ilmi, että vahvaa kipulääkitystä vaatineet niska-, korva ja päänsärkyni olivat seurausta leukojen saamasta kolauksesta. Lisäksi toinen etuhammas oli kuollut, ja sitä ryhdyttiin korjaamaan juurihoidolla, Sari kertoo. Koska parin viikon tulehduskipulääkitys ja lepo eivät merkittävästi helpottaneet Sarin kipuja, hoidoksi suositeltiin öisin pidettävää hammaskiskoa. Kiskon tarkoituksena on rentouttaa lihakset ja luoda lisää tilaa leukanivelten alueelle, jotta traumalla on paremmat edellytykset parantua, Hirvikangas sanoo. Sarin oireet ovat selvästi traumaperäisiä, joten hänen ei todennäköisesti tarvitse käyttää kiskoa kovin pitkään. Jos hän kuitenkin kokee kiskon käytön helpottavaksi, on se jatkossakin hyvä kumppani hampaiston suojaamiseksi, Hirvikangas lisää. Kiskoista on ollut apua, ja olo on selvästi parantunut. Nähtäväksi jää vielä, miten käy tapaturmassa vammautuneen ja juurihoidetun etuhampaan kanssa. Hammaslääkärin mukaan se saattaa jossakin vaiheessa murentua pois, jolloin edessä on todennäköisesti vielä implanttihoito. En olisi heti arvannut, että edessä olisi tällainen prosessi. Onneksi olen kuitenkin saanut hyvää hoitoa, ja vältyin vielä pahemmilta vammoilta, Sari kiittää. LH 15

16 Hampaat kovilla kiekkokaukalossa Jääkiekko on vauhdikas laji, jossa eriasteisia loukkaantumisia tapahtuu usein. Muiden kontaktilajien tavoin jääkiekko altistaa pelaajat myös hammastapaturmille. Hammasvaurioita voidaan kuitenkin torjua yksilöllisesti valmistetuilla hammassuojilla. 16 Turun Palloseuran kiekkootteluita seuraa katsomossa usein myös kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri Juha-Pekka Lyytikkä, joka on toiminut seuran liigapelaajien hammaslääkärinä yli 15 vuotta. Lisäksi hän vastaa TPS:n A-junioreiden hammastapaturmien hoidosta ja on tehnyt yhteistyötä myös jääkiekkoseura TuTon kanssa. Uransa aikana Lyytikkä on ehtinyt hoitaa lukuisia hampaisiin ja suun alueelle kohdistuneita tapaturmia. Yleensä vamma syntyy siten, että pelaaja saa mailasta iskun suuhunsa tai että kiekko ponnahtaa kasvojen alaosaan. Huulien ja leuan alueen haavojen lisäksi tyypillisiä vammoja ovat hampaan terän ja hammasjuuren murtumat tai hampaan irtoaminen. Joskus useampia hampaita voi irrota yhtä aikaa niin sanotusti blokkina, jolloin hampaiden lisäksi irtoaa myös luuta ja hammasjuuria, Lyytikkä kertoo. Lyytikän mukaan Hammas-Pulssissa on laaja-alaisen osaamisen ja kattavan päivystyksen ansiosta erinomaiset valmiudet hoitaa urheilijoiden hammastapaturmia tehokkaasti ja nopeasti. Esimerkiksi juniorikiekkoilijoiden tapaturmat sattuvat usein juuri viikonloppuisin, jolloin he pääasiassa pelaavatkin. Päivystämme seitsemänä päivänä viikossa, joten meiltä tapaturmapotilaat saavat välittömän ensiavun ja lähes poik-

17 Kuva Esko Keski-Oja Hammastapaturman sattuessa pelaaja saa ensiavun paikan päällä tai Hammas-Pulssin päivystyksestä, joka on avoinna myös viikonloppuisin. Pyrimme hoitamaan pelaajat nopeasti takaisin pelikuntoon, TPS:n liigajoukkueen hammaslääkäri Juha-Pekka Lyytikkä sanoo. keuksetta myös tarvittavan jatkohoidon. Erikoishammaslääkäreiden, korkeatasoisten kuvantamispalvelujen, oman leikkaussalin ja kokeneen leikkaustiimin ansiosta Hammas-Pulssissa voidaan hoitaa alusta loppuun lähes kaikki hoitoon hakeutuvat potilaat. Leukamurtumien kaltaiset vakavat vammat lähetämme kuitenkin aina Tyksiin, mutta niitä sattuu onneksi hyvin harvoin, Lyytikkä lisää. Hammassuoja suojaa myös aivotärähdykseltä Hammastapaturmien välttämiseksi Lyytikkä kehottaa pelaajia hankkimaan yksilöllisesti tehdyt hammassuojat siinä vaiheessa, kun junioripelaaja luopuu kypärään kiinnitetystä kasvohäkistä. Yksilöllisesti tehdyt hammassuojat ehkäisevät vammoja parhaiten. Hammassuojat pienentävät myös luuvälitteisen aivotärähdyksen riskiä, koska niillä saadaan ylä- ja alahampaiden väliin iskua vaimentava suoja, Lyytikkä huomauttaa. Suuri osa kiekkoilijoista hankkii itselleen asianmukaiset hammassuojat, koska niiden tuomat hyödyt tiedostetaan jo varsin hyvin. Liigajoukkueen hammaslääkäri kuitenkin ihmettelee, etteivät ne vieläkään kuulu kiekkoilijoiden pakollisiin varustuksiin. Yksilölliset hammassuojat ehkäisevät vammoja parhaiten. Hammasvaurioiden korjaaminen on usein suuritöistä ja kallistakin, joten ennaltaehkäisyyn kannattaisi panostaa tässäkin asiassa. Hammastulehdus voi vaarantaa suorituskyvyn Suorituskykynsä äärirajoilla treenaavien urheilijoiden on erityisen tärkeää käydä säännöllisesti hammastarkastuksissa ja tarvittavissa röntgentutkimuksissa. Lyytikän mukaan alikunto saattaa nimittäin joskus selittyä urheilijan suussa muhivalla tulehduksella. Keskittyminen ymmärrettävästi herpaantuu, jos viisaudenhammasta alkaa jomottaa juuri ennen tärkeän ottelun alkua. Suorituskykyä voivat kuitenkin heikentää myös täysin oireettomat tulehdukset. Piilevät tulehdukset alentavat elimistön vastustuskykyä ja altistavat infektiokierteelle. Hoitamattomana ne verottavat urheilijan suorituskykyä ja saattavat näin vaarantaa jopa koko hänen kautensa. Suun bakteerit voivat olla hyvinkin aggressiivisia, ja ne lisäävät myös sydänlihastulehduksen riskiä. Liigapelaajille ja muille kilpaurheilijoille olisikin hyvä tehdä kauden alussa perusteellinen suun terveystarkastus, Lyytikkä sanoo. LH Miten toimia, jos hammas irtoaa? Laita irronnut hammas maidolla täytettyyn purkkiin ja hakeudu välittömästi hammaslääkäripäivystykseen. Jos maitoa ei ole saatavilla, kuljeta hammas päivystykseen suussasi, jotta se ei pääse kuivumaan. 17

18 Työterveyshammashuolto yleistymässä Yhä useampi yritys tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden työterveyshammashuoltoon. Työntekijöiden arvostama etu on yrityksille myös rekrytointivaltti sekä keino pitää kiinni hyvistä työntekijöistä. Ravintoloitsija Mikko Piipponen: Haluamme sitouttaa hyvät työntekijät Mikko Piipposen, Sari Espolan ja Marko Rauhalan omistaman ravintola Mamin keittiössä ruokaa tehdään kunnianhimoisesti mutta rennolla otteella. Konstailematon menu, erinomainen palvelu ja upea miljöö ovat nostaneet Mamin toistuvasti Suomen parhaimpien ravintoloiden kärkeen. Vaikka Mami on päihittänyt myös Michelintähdellä palkittuja helsinkiläisravintoloita, se on pitänyt kiinni välittömästä ilmapiiristään. Mamissa opiskelija ja kauppaneuvos mahtuvat samaan pöytään, mikä on meistä erityisen hienoa. Haluamme pitää kynnyksen matalana ja tarjota makuelämyksiä mahdollisimman laa- jalle asiakaskunnalle, Mikko Piipponen sanoo. Toiminnan sujuvuudesta Piipponen antaa kiitosta osaaville työntekijöille, joista halutaan pitää myös kiinni. Palkan lisäksi tarjoamme mahdollisuuden käydä kuntosalilla ja kaksi kertaa kuussa hierojalla. Lisäksi meillä on yrityshammashoito Hammas-Pulssissa, Kuva Esko Keski-Oja Hammas-Pulssi oli meille osaamisensa ja turkulaisuutensa vuoksi luonteva valinta, Mikko Piipponen sanoo. 18