KATKOLLA HAJUN TAKIA NENÄ NYRPEÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATKOLLA HAJUN TAKIA NENÄ NYRPEÄ"

Transkriptio

1 KATKOLLA HAJUN TAKIA NENÄ NYRPEÄ Päihdeasiakkaiden kokemuksia hoitajien suhtautumisesta eri hoitoympäristöissä Henna Iskanius Ulla-Riikka Kuvaja Anna Pesonen Opinnäytetyö Syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 Seuraavalla tähdellä asui Juoppo. Niin lyhyt kuin tämä vierailu olikin, tekisi kuitenkin, pikku prinssin hyvin alakuloiseksi. Mitä sinä teet? hän kysyi Juopolta, jonka tapasi istumassa hiljaisuudessa, edessään kokoelma tyhjiä ja täysinäisiä pulloja. Juon, vastasi Juoppo synkän näköisenä. Miksi sinä juot? kysyi pikku prinssi. Unohtaakseni, vastasi Juoppo. Unohtaaksesi mitä? Kysyi pikku prinssi, jonka jo kävi sääliksi miestä. Unohtaakseni, että häpeän, tunnisti Juoppo pää painuksissa. Mitä sitten häpeät tiedusteli pikku prinssi, joka olisi halunnut auttaa häntä. Häpeän, että juon, sanoi Juoppo sulkeutuen sitten lopulliseen sanattomuuteen. Ja pikku prinssi jatkoi matkaansa aivan ymmällään. Isot ihmiset ovat toden totta aivan käsittämättömiä, hän ajatteli matkustaessaan eteenpäin. (Saint- Exupéry 1980, 44)

3 TIIVISTELMÄ Iskanius Henna, Kuvaja Ulla-Riikka & Pesonen Anna Katkolla hajun takia nenä nyrpeä. Päihdeasiakkaiden kokemuksia hoitajien suhtautumisesta eri hoitoympäristöissä. s.47 liitteet 3. kieli: suomi. Pieksämäki, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Hoitotyön koulutusohjelma/ hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK) Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää päihdeasiakkaiden kokemuksia hoitajien suhtautumisesta päihdeongelmaan eri hoitoympäristöissä. Kysely toteutettiin Pieksämäellä Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskuksen asiakkaille. Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskus on päihde- ja peliriippuvaisille tarkoitettu hoitopaikka. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin itse laadituilla kyselylomakkeilla, jotka Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskuksen asiakkaat täyttivät nimettöminä. Kyselylomakkeessa oli yhteensä kahdeksan kysymystä, joista kolmessa kysyttiin taustatietoja ja viisi kysymystä sisälsi avoimia vastausvaihtoehtoja. Tutkimukseen osallistui 32 päihdeasiakasta, joista naisia oli 12 ja miehiä 20. Tutkimuksessa nousi selkeästi esille erot kohtelussa terveyskeskuksessa ja sairaalassa sekä päihdehoitotyöhön erikoistuneiden yksiköiden välillä. Päihdehoitoyksiköissä oli hoitajien suhtautuminen paljon ammatillisempaa kuin terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Miesten ja naisten välillä oli myös huomattavia eroja. Miehet olivat kokeneet hoitajien kohtelun paljon positiivisemmaksi kuin naiset. Tulosten perusteella päihdeongelma on vaikuttanut tutkittujen elämän hallintaan. Tutkimuksen tekeminen auttoi meitä tunnistamaan omat asenteemme ja muuttamaan niitä ammatillisemmiksi. Asenteiden tunnistamisesta on meille hyötyä työelämässä, koska osaamme nyt paremmin kohdata päihdeasiakkaita. Lisäksi voimme yrittää osaltamme vaikuttaa muiden työntekijöiden mahdollisiin epäammatillisiin asenteisiin. Asiasanat: Päihde, päihdeasiakas, päihde palvelujärjestelmä, suhtautuminen, päihdehoitotyö

4 ABSTRACT Henna Iskanius, Ulla-Riikka Kuvaja and Anna Pesonen Nose sulk about the smell in rehab. Intoxicant abusers experience of nurses attitudes towards intoxicant abusers in different nursing places. p appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Autumn 2008 Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Degree: Nurse The purpose of this study was to examine intoxicant abusers experiences on how nurses have treated them in different nursing places. The survey was made in Pieksämäki to the customers of Tyynelä rehabilitation and development center. Tyynelä rehabilitation and development center is a nursing place for intoxicant abusers and people who are addicted to games. The study was qualitative. Material of the study was collected with a self made questionnaire in which Tyynelä s customers were fully anonymous. There were eight question in the questionnaire. Three questions were for background information and five for open questions. The total of 32 intoxicant abusers participated in the study. There were 12 women and 20 men. The findings of the study showed that there were differences in treatment between health center, hospital and intoxicant institution. The nurses in intoxicant institutions were much more professional than in health centers and hospitals. There were significant differences also between women and men. Men s experiences of nurses treatment were more positive than women s experiences. The results of the study show that intoxicant problem has influenced the respondents lives. Making of this research helped us to recognice our attitudes and change them more professional. Knowing our attitudes helps us in work life. We can face intoxicant abusers more professionally. Also we can try to change other workers` possible unprofessional attitudes. Keywords: intoxicant, intoxicant abuser, attitude, intoxicant care work, intoxicant services

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PÄIHTEET PÄIHTEIDEN KÄYTÖN ENNALTAEHKÄISYN TASOT PÄIHDERIIPPUVUUS Päihderiippuvuuden kehittyminen Päihderiippuvuuden diagnosointi Päihderiippuvuuden tasot PÄIHDEPALVELUJÄRJESTELMÄ Yleiset päihdepalvelut Päihdehuollon erityispalvelut PÄIHDEHOITOTYÖ Hoitajan ja päihdeasiakkaan hoitosuhde Naisten ja miesten erot päihdehoidossa Hoitajien jaksamisen keinoja Eettisyys päihdehoitotyössä ASENTEET PÄIHTEISIIN HOITOHENKILÖKUNNAN ASENTEET PÄIHDEASIAKKAISIIN TUTKIMUKSEN TAVOITTEET TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmä ja kohderyhmä Kyselylomake aineistonkeruu menetelmänä Aineiston keruu ja analysointi Tutkimuksen eettisyys TUTKIMUSTULOKSET Vastaajien taustatiedot Hoitajien suhtautuminen Hoitajien suhtautuminen päihdeasiakkaiden kokemana eri ikäluokissa Suhtautumisen eroja eri hoitoympäristöissä Erot suhtautumisessa nais- ja mieshoitajien välillä Suhtautumisen vaikutus hoitoon hakeutumisessa TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelu... 37

6 13.2 Jatkotutkimusaiheet Tutkimusprosessi Opinnäytetyön tekemiseen vaikuttaneet tekijät LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Saatekirje ja kyselylomake Liite 2 Esimerkki aineiston analysoinnista Liite 3 Tutkimuslupa... 47

7 1 JOHDANTO Valitessamme opinnäytetyön aihetta halusimme valita keskustelua herättäneen mutta vaietun aiheen. Valitsimme aiheeksi kaikkien mielenkiinnon herättäneen kohteen. Olemme havainneet työelämässä ja harjoittelujaksoilla päihdeasiakkaisiin kohdistuvaa epäasiallista suhtautumista. Olemme kiinnostuneita saamaan selville päihdeasiakkaiden kokemuksia heidän saamastaan kohtelusta eri hoitoympäristöissä. Sen vuoksi päätimme tutkia päihdeasiakkaiden kokemuksia hoitajien suhtautumisesta päihdeongelmaan eri hoitoympäristöissä. Alkoholin asema valtapäihteenä on edelleen vankka, ja sen aiheuttamat ongelmat heijastuvat kaikkiin elämän osa-alueisiin. Nykyään on kuitenkin enää vain harvoja päihdeasiakkaita, jotka käyttävät vain pelkkää alkoholia päihtymistarkoituksessa. Päihteiden käyttö ei ole enää hallinnassa ja sen aiheuttamiin ongelmiin ja terveyshaittoihin tarvitaan ammattiapua. Päihteiden käyttäjät tarvitsevat usein katkaisuhoitoa tai muuta apua. Opinnäytetyössä päihde on rajattu koskemaan alkoholia, lääkkeitä ja korvikkeita. Opinnäytetyöprosessi tukee ammatillista kehitystämme. Olemme saaneet kattavan tietoperustan ja käsityksen päihteistä ja siitä kuinka päihdeasiakkaat kokevat hoitajien suhtautumisen heihin. Työn tekeminen on antanut meille valmiuksia kohdata päihdeasiakas ammatillisesti ja eettisesti. Laaja tietopohja ja valmius kehittää osaamistaan ja työyhteisöään on tärkeä osa sairaanhoitajan asiantuntijuutta ja ammattitaitoa. Hoitajien suhtautumisella on suuri merkitys päihteidenkäyttäjän motivaatioon hakeutua hoitoon. Useasti hoitoon hakeudutaan vasta, kun muita vaihtoehtoja ei ole. Päihteiden aiheuttamat terveydelliset haitat pakottavat päihteidenkäyttäjän hoitoon terveyskeskukseen tai sairaalaan. Teoriaosuudessa käsittelemme päihteitä, päihderiippuvuutta, hoitojärjestelmää, päihdehoitotyötä sekä asenteita. Olemme pyrkineet kuvaamaan kyseisiä ilmiöitä tutkimusongelmiemme pohjalta. Päihdeongelman luonteeseen perehtymällä voimme paremmin ymmärtää päihdehoitotyön haasteita ja mahdollisia asenteita.

8 8 2 PÄIHTEET Päihteitä jaotellaan monilla eri tavoilla. Kaikkia kemiallisia aineita, jotka aiheuttavat päihtymyksen tunteen tai humalatilan elimistöön joutuessaan, kutsutaan päihteiksi. (Dahl & Hirschovits 2002). Tässä opinnäytetyössä päihteet rajataan koskemaan alkoholia, lääkkeitä ja korvikkeita. Päihteiden käyttäjä on henkilö, joka käyttää päihdeaineita päihtymistarkoituksessa. Tutkittaville on jo syntynyt päihderiippuvuus. Suurin osa käyttäjistä ei kärsi vakavista ongelmista alkoholin käytön vuoksi. Noin neljännes nautitusta alkoholista imeytyy mahalaukusta ja suurin osa suolistosta. Imeytymisnopeuteen vaikuttaa alkoholin laatu. Alkoholi kulkeutuu nopeasti kehon eri osiin verenkierron avulla, jakautuen tasaisesti elimistön vesiosaan. Vain pieni osa imeytyy rasvakudokseen. Alkoholi aiheuttaa naiselle 15-20% korkeamman alkoholipitoisuuden kuin miehelle. Tämä johtuu miesten ja naisten elimistön vesi ja rasvapitoisuuden eroista. Alkoholi poistuu elimistöstä joko hajoamalla muiksi aineiksi tai sellaisenaan hengitysilman, hien ja virtsan kautta. Suurin osa alkoholista palaa kuitenkin maksassa. Alkoholin poistumista elimistöstä ei voi nopeuttaa. (Havio, Inkinen & Partanen 2008, 42) Alkoholilla on monia vaikutuksia, kuten mielihyvän tuottaminen, rentouttaminen, jännityksen poistaminen ja estojen laukaiseminen. Humala aiheutuu alkoholinvaikutuksesta hermosolujen toimintaan erityisesti keskushermostossa (Salaspuro, Kiianmaa & Seppä 2003). Hermoston toiminnan lamaantumisen takia kuulo huononee, jonka vuoksi puhe muuttuu äänekkäämmäksi ja sammaltaa. Liikkeet ja kävely muuttuvat kömpelöksi. Henkisesti vaativat tehtävät tuottavat vaikeuksia ja reagointi hidastuu. Näitä vaikutuksia vähentää alkoholin toistuvasta nauttimisesta syntynyt toleranssi. (Havio, Inkinen & Partanen 2008, 43) Alkoholin suurkulutuksen ja päihderiippuvuuden tunnistaminen on usein helppoa, paitsi niiden henkilöiden kohdalla, joille on kehittynyt korkea toleranssi ja joiden elämäntilanne on ulkonaisesti kunnossa. Alkoholin suurkulutuksen merkkejä ovat muun muassa humala, hallusinaatiot, sekavuus, alkoholin haju, käsien vapina, valkuaisten verestys, hikoilu, levottomuus, kohonnut verenpaine, haimatulehdus ja väkivalta. (Havio, Inkinen & Partanen 2008, 43)

9 9 3 PÄIHTEIDEN KÄYTÖN ENNALTAEHKÄISYN TASOT Ehkäisevän työn tavoite on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia sekä toteuttaa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Ehkäisevän päihdetyönkeinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa sekä haittoja. Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa ja siitä vastaa valtio ja kunnat. ( Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 2006). Päihteiden käytön ennaltaehkäisy voidaan jakaa kolmeen eri tasoon: primaari- sekundaari- ja tertiaaripreventioon. Primaaripreventiolla tarkoitetaan koko väestöön kohdistuvaa ennaltaehkäisevää työtä. Primaaripreventio toteutuu jo ennen terveysongelman olemassaoloa. Ennaltaehkäisy alkaa jo pienistä lapsista ja nuorista, kun vanhempien ja koulun tehtävä on opastaa heitä päihteettömään elämään. Ehkäisevän päihdetyön tulisi olla lähtöisin monilta eri tahoilta, esimerkiksi järjestöiltä ja terveyspalvelujärjestelmältä. Erilaisilla projekteilla ja kampanjoilla yritetään saada aikuisia ihmisiä motivoitumaan muuttamaan elämäntapojaan, jos ne ovat terveydelle riski. Sekundaariprevention tasolla puututaan jo varhaisessa vaiheessa kehittyvään terveysongelmaan. Tämä ehkäisyn taso lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Tertiaaripreventio työssä ehkäistään ongelman uusiutumista tai sairauden ja sen oireiden rajoittamista varhaisessa vaiheessa. Tertiaaripreventiota tehdään yleensä hoitopalvelujen piirissä. (Euroopan neuvosto & Jellinek Consultancy 1999, 39-41)

10 10 4 PÄIHDERIIPPUVUUS Päihderiippuvuus voidaan määritellä fyysiseksi ja psyykkiseksi tilaksi, jonka aiheuttaa elävän organismin ja päihdyttävän aineen välinen vuorovaikutus. Ihmisellä on pakonomainen tarve saada päihteitä jatkuvasti tai ajoittain sen psyykkisten vaikutusten vuoksi, sekä tarve poistaa epämiellyttävää oloa, joka tulee ilman päihteitä. (Dahl & Hirschovits 2002, 263). Päihderiippuvuus määritellään sairaudeksi, joka voi olla relapsoivaa eli jo toipumisen alettua helposti toistuvaa tai muuttua krooniseksi. (Havio, Inkinen & Partanen 2008, 43). Mitä aiemmin päihteiden jatkuva käyttö huomataan ja siihen puututaan, sen parempi ennuste toipumisella on. (Myllyhoitoyhdistys Ry 2008.) Päihderiippuvaisen ihmisen työsuhteet ja perhe-elämä vaikeutuu, eikä tieto päihteiden hengenvaarallisesta kulutuksesta rajoita käyttöä, koska riippuvuussuhde on niin syvä. Alkoholin käytön jatkuessa pitkään, vahingoittaa se valtaosaa elimistä ja altistaa muille sairauksille. (Poliklinikka 2008.) Hoitamattomana päihderiippuvuus voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan (Myllyhoitoyhdistys Ry 2008). Päihteiden käytöstä aiheutuva riippuvuus sekoittaa aivojen mielihyväkeskuksen, jolloin ihmisen tunneelämä on vääristynyttä ja asioita ei koeta terveellä tavalla. (Dahl ym, 2002.) Päihteidenkäyttäjien määrä on suomessa lisääntynyt 1980-luvulta lähtien ja absolutisteja on entistä vähemmän. Vuonna 2008 julkaistun raportin mukaan korkeammin koulutetuilla naisilla on alkoholin viikkokulutus suurempi kuin matalasti koulutetuilla. Miehillä koulutukseen liittyvät erot ovat hävinneet vuoden 2004 alkoholiveron alennuksen myötä. (Helakorpi, Prättälä & Uutela 2008.) Päihderiippuvaiseksi voi jäädä kuka vaan mutta on joitakin persoonallisuuden, ympäristön ja geenien aiheuttamia tekijöitä, jotka voivat altistaa riippuvuuteen. (Dahl ym ) Päihderiippuvaisen läheisten tai hänen itsensä syyllistäminen ei auta toipumisessa. (Myllyhoitoyhdistys Ry 2008.) Mikään seuraavista tekijöistä yksin ei aiheuta riippuvuutta. ATS-ihmiset (=alhaisen turhauman sieto), jotka ovat tottuneet saamaan kaiken haluamansa kokematta pieniä pettymyksiä elämässä. Ihmiset, jotka haluavat kokea asiat välittömästi, ja ovat tottuneet siihen varhaisesta lapsuudesta asti. Ihmiset joiden luonne on levoton ja etsivät elämyksiä, sekä impulsiiviset ihmiset. Ihmiset, joilla on kielteinen minäkuva, eivätkä kykene tulemaan toimeen omien tunteiden kanssa ja ihmissuhteissa on vaikeuksia. Ihmiset, jotka rakentavat suojamuureja itsensä ja ulkomaailman välille ja suojautuvat yksinäisyyteen, jolloin tämä estää syvällisten luottamuksellisten ihmissuh-

11 11 teiden rakentamisen, mutta edesauttaa läheisriippuvaisten ihmissuhteiden syntymistä. (Dahl ym ) 4.1 Päihderiippuvuuden kehittyminen Eri tieteenalojen edustajien mukaan riippuvuuden syntyyn vaikuttavat erilaiset tekijät. Urateoriassa on kyse riippuvuuden kehittymisestä asteittain; tarjonnasta kokeiluun, josta seuraa säännöllinen käyttö ja lopuksi päihderiippuvuus. Psykologisessa näkökulmassa yksilön tarve käyttää päihteitä johtuu esimerkiksi tuskan lievittämisestä tai rakkauden kaipuusta. Psykiatriassa on kyse persoonallisuudesta, joka on taipuvainen kielteiseen riippuvuuskäyttäytymiseen eli addiktiivisesta persoonallisuudesta. (Dahl. ym 2002.) Ihmisen riippuvuutta, riippumattomuutta ja sen kehitystä voidaan tarkastella erilaisista teorioista käsin. Mahlerin psykoanalyyttisen separaatioindividuaaliteorian mukaan myönteinen riippuvuus on kehityksessä riippumattomuutta edeltävä vaihe. Eriksonin psykososiaalisen kehitysteorian mukaan riippuvuus- ja riippumattomuuskäyttäytymisen yksilöllinen kehitys liittyy jokaisen psykososiaalisen vaiheen riittävän hyvään läpikäymiseen. (Havio. ym ) Kielteinen riippumattomuus voi ilmetä päihderiippuvaisen käytöksessä, kun ihminen saattaa kieltäytyä voimattomuuden hetkinä ulkopuolisesta avusta ja tuesta, vastoin omaa etuaan. Ihmisen riippuvuus- ja riippumattomuuskäyttäytyminen on kuitenkin aina yksilöllistä. Siksi myös elämäntapojen muuttuminen tapahtuu jokaisella yksilöllä omalla tavallaan. Kielteinen riippuvuuskäyttäytyminen tarkoittaa yksilön liiallista kiintymistä, kietoutuneisuutta ja subjektiivista pakonomaisuutta riippuvuuden kohteeseen. Kielteisessä riippuvuuskäyttäytymisessä yksilö ei itse koe olevansa selvästi avun tarpeessa. Päihderiippuvainen voi kieltäytyä myös myönteisistä ihmissuhteista, koska hänen läheisensä haluaisivat auttaa. (Havio. ym ) 4.2 Päihderiippuvuuden diagnosointi Päihderiippuvuuden diagnosoimiseksi vaaditaan, että ICD-10 tautiluokituksen mukaan täyttyy vähintään kolme kriteeriä viimeisen 12 kuukauden aikana. Riippuvuus

12 12 päihteisiin koostuu ryhmästä fysiologisia, käyttäytymiseen liittyviä ja kognitiivisia ilmiöitä. ICD-10 tautiluokituksen kriteerit ovat seuraavanlaisia: Päihderiippuvaisella on voimakas halu tai pakottava tarve ottaa päihdettä. Kontrolloimisen vaikeus päihteiden käytön suhteen. Tällä tarkoitetaan käytön aloittamista ja lopettamista sekä käytettyjä määriä. Vieroitusoireet ja toleranssi. Päihteiden käyttö muodostuu elämässä keskeiseksi asiaksi, kun suuri osa ajasta kuluu päihteiden hankkimiseen, käyttöön ja niiden käytöstä toipumiseen, sekä elämän muut nautinnot ja kiinnostuksen kohteet vähenevät. Päihteiden käyttö jatkuu tiedostetuista haitoista huolimatta. (Dahl ym, 2002) Terveys tutkimuksen mukaan täysi-ikäisistä miehistä 8 % ja naisista 2 % täyttää alkoholiriippuvuuden eli alkoholismin diagnostiset kriteerit (Lönnqvist i.a.) 4.3 Päihderiippuvuuden tasot Päihderiippuvuus jakaantuu psyykkiseen ja fyysiseen riippuvuuteen. Psyykkisellä riippuvuudella tarkoitetaan addiktiota tai addiktiivista käyttäytymistä. Päihderiippuvuus on psyykkisen riippuvuuden kaltainen tila. Psyykkisesti riippuvaisella on pakonomainen tarve saada päihteitä ja hän on kykenemätön kieltäytymään päihteistä. Psyykkiselle riippuvuudelle on ominaista runsaasta päihteidenkäytöstä kehittyvä toleranssi ja fyysinen riippuvuus, johon voivat liittyä vieroitusoireet. (Salaspuro, Kiianmaa & Seppä 2003, 91-93) Riippuvuus päihteisiin voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista, tai kaikkia näitä riippuvuustasoja yhdessä. (Havio, Inkinen & Partanen 2008, 42). Fyysisen riippuvuuden ilmeneminen on aineenvaihdunnassa, keskushermoston ja sydämen toiminnan alueilla. Fyysistä riippuvuutta voi olla yksin tai muiden riippuvuuksien kanssa yhdessä. (Dahl ym ) Elimistö on tottunut päihteisiin, ja käytön loppuessa fyysinen riippuvuus saa aikaan elintoimintojen häiriöitä, joista hermostovaikutukset ilmenevät vieroitusoireina. (Havio, Inkinen & Partanen 2008) Vieroitusoireista yleisimpiä ovat väsymys, pahoinvointi, vapina, vilunväreet, sydämen tykytys, kivut, tuskaisuus, tajuttomuus, kouristelu, verenpaineen vaihtelut ja hengitystoiminnan häiriöt. (Dahl ym ) Keskeistä psyykkisessä riippuvuudessa on, että päihteidenkäyttäjä pyrkii vaikuttamaan omaan mielentilaan nopeasti ja voimaperäisesti kemialla. Tunnetila, jonka päihde aihe-

13 13 uttaa ajaa käyttäjän riippuvuuteen. (Dahl ym. 2002) Päihteidenkäyttäjä kokee päihteet, sen käytön ja vaikutukset välttämättömäksi omalle hyvinvoinnilleen psyykkisessä riippuvuudessa. (Havio Inkinen & Partanen 2008). Ihmisen yksilöllisestä historiasta, persoonallisuudesta ja hänen elämäntilanteestaan löytyy juuret hänen psyykkiseen riippuvuuteensa. (Dahl ym, 2002, 265) Sosiaalisessa riippuvuudessa ihminen kiinnittyy sosiaaliseen verkostoon, jossa kaikilla on päihteet yhteisenä riippuvuutena. (Havio, Inkinen & Partanen 2008) Samaistumisen tarve voi myös olla syynä päihteiden käyttöön, etenkin nuorilla. Päihteiden käyttö on useimmille sosiaalinen tapahtuma, ja monet ovatkin riippuvaisia tavoista, rituaaleista ja käyttöön liittyvistä yhteisistä tapahtumista. (Dahl ym. 2002, 265) Päihderiippuvuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat käytetyn aineen ominaisuudet, määrä ja käyttötapa, perinnöllisyys sekä perinnöllisyystekijät, fyysinen ympäristö, vanhemmilta saatu malli, kaveripiiri ja elämänkriisit. (Dahl ym. 2002).

14 14 5 PÄIHDEHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄ Sosiaalihuoltolaki (710/82) ja terveydenhuollon yleinen lainsäädäntö ovat päihdehuoltojärjestelmien perusta. Niitä täydentävät päihdehuoltolaki (41/86) ja päihdehuollon asetus (653/86). (Salaspuro, Kiianmaa & Seppä Päihdehuoltolaki 1986). Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja edistämällä päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. (Kaukonen 2000, 109). Päihdehuoltolaissa korostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä ja yhteisiä toimintamalleja ja -periaatteita. (Kettunen, Ihalainen &Heikkinen 2001). 5.1 Yleiset päihdepalvelut Kuntien sosiaali- ja terveysviranomaiset vastaavat päihdepalveluiden järjestämisestä ja niiden saatavuudesta. (Kaukonen 2000). Päihdehuoltolain mukaan ensisijaisia päihdepalveluja ovat sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut. Henkilö ohjataan päihdehuollon erityispalveluiden piiriin vasta, kun yleisten palveluiden kautta saatu hoito ei ole riittävää. (Kettunen, Ihalainen & Heikkinen 2001). Päihdehoitopaikkoja uhkaa tulevaisuudessa pula, koska päihteiden käyttö on jatkuvasti lisääntynyt (Seppä 2003). WHO:n mukaan myös perusterveydenhuollossa tulisi ottaa huomioon alkoholin lisääntynyt kulutus, koska se aiheuttaa enenevässä määrin erilaisia sairauksia. Sen vuoksi alkoholisairauksien hoitoon tarvittaisiin nykyistä enemmän resursseja. (WHO 2004) Terveydenhuollon yleisiä päihdepalveluita ovat mm. työterveyspalvelut sekä terveyskeskuksen vastaanotto- ja päivystyspalvelut. Terveyskeskussairaalat ja erikoissairaanhoito kuuluvat pääosin yleisiin päihdepalveluihin. Tosin niissä voi olla päihdehuollon erityispalveluiksi määriteltyjä osastoja tai sairaansijoja. (Salaspuro ym. 2003). Terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa tulee antaa päihdeongelmiin liittyvää ohjausta, neuvontaa ja terveyskasvatusta. Päihteiden käytöstä aiheutuneiden lievien myrkytystilojen, sairauksien ja vammojen hoito kuuluu ensisijaisesti terveyskeskuksille. Ongelmakäytön seurauksena aiheutuneet vaikeammat vammat ja sairaudet hoidetaan yleissairaaloissa ja poliklinikoilla. Vaikeat vieroitusoireet ja psyykkisiin sairauksiin liittyvät päihdeongelmat hoidetaan psykiatrisessa sairaaloissa tai mielenterveystoimistoissa.

15 15 Päihdeongelmainen voidaan ohjata tahdosta riippumattomaan hoitoon mielenterveyslain (1116/90) nojalla. (Kettunen, Ihalainen & Heikkinen 2001). Sosiaalihuolto jakautuu yleisiin sosiaalipalveluihin, viimesijaisena toimeentuloturvana myönnettävään toimeentulotukeen ja eräiden kansalaisryhmien erityispalveluihin. Yleisiä sosiaalipalveluita ovat sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta ja kotipalvelu. (Mutalahti 1996, 72). Päihdehuollon sosiaalityö on päihdeongelmaan puuttumista, hoitoon hakeutumisen motivointia sekä erilaisten asioiden järjestelemistä. Sosiaalihuollosta asiakas voi hakea apua asumiseen liittyvissä ongelmissa sekä toimeentuloon liittyvissä asioissa. (Kettunen, Ihalainen &Heikkinen 2001). Asiakastapaamisissa ei aina ole selvästi havaittavissa, onko asiakas päihdeongelmainen. Määrittely on vaikeaa ja kaikkia palveluja ei haeta päihdeongelman vuoksi, vaikka päihteidenkäyttöä saattaa olla taustalla. Haetut palvelut vaihtelevat suuresti määrältään ja laadultaan. (Mutalahti 1996). 5.2 Päihdehuollon erityispalvelut Päihteiden ongelmakäyttäjien huolto kuuluu päihdehuollon erityispalveluihin. Päihdehuollon erityispalveluilla tarkoitetaan A-klinikoita ja vastaavia avohuoltoyksiköitä, katkaisuhoitopaikkoja ja kuntoutusyksiköitä. Lisäksi päihdehuollon erityispalveluihin kuuluu päihdeongelmaisille tarkoitettuja asumispalveluja (tuettu asuminen, hoitokodit) sekä ensisuojia ja päivätoimintakeskuksia. Erityispalveluiden tarkoitus on tarjota hoitoa, tukea tai kuntoutusta, joka soveltuu paremmin päihdeongelmaisen tilanteen helpottamiseen silloin, kun sosiaali- ja terveyshuollon yleiset palvelut ovat riittämättömät tai hoito tapahtuu tehokkaammin. (Kaukonen 2000, 110). A-klinikkatoimella on koko maan kattava päihdehuollon erityispalveluiden verkko. A- klinikat muodostavat päihdehuollon avopalveluiden tärkeimmän osan. Hoitoon hakeutuminen on täysin vapaaehtoista ja halu hakea muutosta omaan tilanteeseen lähtee asiakkaalta itseltään. A-klinikat tarjoavat yksilö-, perhe- ja ryhmäterapiaa, katkaisuhoitoa päihdekierteeseen, tukea sosiaalisten ongelmien selvittelyyn sekä ohjausta muihin päihdehuollon palveluihin. (Kettunen, Ihalainen & Heikkinen 2001). A-klinikat antavat tarvittaessa lääkkeellistä ja lääkkeetöntä päihdekierteen katkaisua. Tällaista hoitoa saa myös useimmista terveyskeskuksista. Nuorisoasemat ovat tarkoitettu ensisijaisesti nuorille päihteidenkäyttäjille ja heidän omaisilleen. A-klinikoiden ja nuorisoasemien toimintamuodot ovat lähes samoja. (Kaukonen 2000).

16 16 Kuntoutuslaitoshoito on tarpeellista silloin, kun avohuollon palvelut eivät ole katkaisuhoidon jälkeen riittäviä tai kuntoutus edellyttää välimatkaa normaaliin elinympäristöön. (Kettunen ym. 2001). Päihdehuollon laitoksiin hakeudutaan A-klinikoiden tai sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden kautta. Laitoksissa sovelletaan sosiaalityön ja terveydenhuollon menetelmiä, kuten yksilö-, ryhmä- tai perheterapiaa sekä terveysneuvontaa. Asiakkaan perheenjäsenet otetaan mukaan tarvittaessa ja joissakin laitoksissa voidaan hoitaa koko perhettä. Monet laitokset tarjoavat myös lyhytaikaista katkaisuhoitoa. (Salaspuro ym 2003, 192). Sosiaalihuoltolain mukaiset asumispalvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat rajoittuneen toimintakyvyn vuoksi päivittäistä tukea ja apua omatoimisen asumisen mahdollistamiseksi. (Salaspuro ym 2003). Päihdehuollossa palveluasumista on järjestetty yksiköissä, joita kutsutaan hoitokodeiksi ja tukiasunnoiksi. Asumispalveluiden tavoitteena on päihdeongelmien lievittäminen ja niistä mahdollisesti kokonaan eroon pääseminen sekä vähitellen normaaliasumiseen siirtyminen. (Kettunen ym 2001). Ensisuojat on puolestaan tarkoitettu väliaikaisiksi majoituspaikoiksi. Niissä pyritään päihdeongelmaisen välittömien perustarpeiden tyydyttämiseen. Sosiaalitoimi ja terveydenhuolto järjestävät välittömästi pysyvämmän hoidon. Ensisuojasta saa palveluja myös päihtyneenä. (Salaspuro ym 2003).

17 17 6 PÄIHDEHOITOTYÖ Terveydenhuollon ammattilaisia velvoitetaan antamaan kaikille terveydenhuollon asiakkaille hyvää kohtelua. Kaikilla asiakkailla on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Päihdeasiakkaan hoito on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. (Päihdehoitolaki 1986) Osa näistä velvoitteista on säädetty laeissa, mutta terveydenhuollon ammattilaisilla on myös omat eettiset säännöt, vaikka käytännössä nämä kaikki eivät aina toteudu. (Kokkonen, Holi & Vasantola 2004, 13). 6.1 Hoitajan ja päihdeasiakkaan hoitosuhde Päihdeasiakas on henkilö, jolle on syntynyt riippuvuus päihteisiin. Henkilö ei pääse enää yksin eroon päihteistä ja hänelle on tullut päihteiden aiheuttamia terveydellisiä haittoja. Päihdeasiakas hakeutuu hoitoon päihdeongelmista aiheutuvien haittojen vuoksi. Opinnäytetyössä hoitaja käsite määritellään seuraavasti: hoitaja on terveydenhuoltoalan ammattilainen. Hoitajia ovat apuhoitajat, perushoitajat, lähihoitajat, mielenterveyshoitajat, terveydenhoitajat, kätilöt, ensihoitajat sekä sairaanhoitajat. Hoitajan toiminta on inhimillistä, dynaamista ja monimuotoista, sekä sisäistä, omiin ajatuksiin ja tunteisiin liittyvää kuin myös ulkoisesti näkyvää toimintaa ja käyttäytymistä. Hoitajan hoidollinen ja ammatillinen asennoituminen päihdeasiakkaaseen on hoitavaa kohtaamista, jonka tunnusmerkki päihdehoitotyössä on myönteinen, kunnioittava, hyväksyvä ja myötäelävä suhtautuminen päihdeasiakkaaseen. Ammatillinen, empaattinen ja hyväksyvä kohtaaminen onnistuu, jos hoitaja kykenee pitämään vertaisenaan toista ihmistä ja pitämään myös erillisenä yksilönä. Hoitaja pyrkii ammatilliseen ja hoitavaan kohtaamiseen, jonka tulisi olla symmetrinen, yhdenvertainen minä - sinä - suhde hoitajan ja päihteidenkäyttäjän välillä ja samalla epäsymmetrinen minä - se -suhde, jossa hoitaja on ammattilainen ja päihteenkäyttäjä avun tarvitsijan roolissa. (Havio. ym 2008.) Päihdehoitolain mukaan asiakasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos asiakas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. (Päihdehuoltolaki 1986.)

18 18 Hoitajalta vaaditaan ammatillisessa ja hoitavassa kohtaamisessa kyky tunnistaa omia tunteitaan ja reaktioitaan hoitotyön tilanteissa. Hoitajan persoonallinen kasvu ja itsetuntemuksen lisääntyminen sekä ammatillinen kasvu edesauttavat hoitavan kohtaamisen syntymistä. Hoitajan ollessa itsetuntemukseltaan vahva, pystyy hän kohtaamaan ja ammattitaitoisesti käsittelemään vastaantulevia haastavia tilanteita päihteenkäyttäjän kanssa. (Havio. ym. 2008) Hoitajan ja päihteenkäyttäjän kohtaamisen perusteena ovat hoitotyön eettiset ohjeet ja eettis-juridiset perusteet. Päihteenkäyttäjälle on tärkeää, että hän voi olla oma itsensä hoitajan kanssa ollessaan vuorovaikutuksessa, jotta hän tuntee itsensä hyväksytyksi omana itsenään ja voi puhua avoimesti asioistaan. Oikeanlainen lähestyminen herättää luottamusta päihdeasiakkaassa hoitajaa kohtaan. (Havio ym. 2008) Hoitajan vähäinen kokemus päihteistä puhuttaessa voi herättää päihteidenkäyttäjässä epäluottamuksen tunteita. Hoitosuhteessa luottamuksen rakentumiseen tarvitaan realistista hoidon tarpeen arvioimista ja avointa keskustelua päihderiippuvaisen kanssa. Päihteenkäyttäjä tarvitsee hoitoon sitoutumisensa tueksi tietoa hoitajan ja hoitopaikan mahdollisuuksista tarjota hoitoa mm. moniammatillisessa tiimissä ja sen merkityksestä hänen hoidossaan. Päihteenkäyttäjän luottamusta voi lisätä sillä, että hän tietää paikoista jonne hakeutua päivystysaikoina ja kenelle hän voi soittaa apua tarvitessaan. Päihteenkäyttäjän on hyvä tietää, että hänellä on ihminen kenen puoleen kääntyä, ja siksi päihdeasiakkaalle on hyvä kertoa tulevista lomista ja vaihtuvista työryhmistä. (Havio. ym 2008) Hoitosuhteen alkaessa on hoitajan sovittava päihdeasiakkaan kanssa hoidon ja hoitosuhteen realiteeteista, rajoista ja toimintatavoista, jotka ovat tukevat rakenteet hoidolle. Luottamuksen rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat vastaanottoajoista ja vastaanottomahdollisuuksista tiedottaminen, hoitosuhteen puitteista, vastuusta, ammatillisen vuorovaikutussuhteen luonteesta ja hoitosuhteeseen liittyvistä asioista keskusteleminen. (Havio ym ) 6.2 Naisten ja miesten erot päihdehoidossa Miesten osuus päihteidenkäyttäjistä ja päihdehoidoissa on perinteisesti ollut ylivoimainen, mutta viime vuosina naisten osuus on lisääntymään päin (Lappalainen-Lehto, Romu & Taskinen 2008, 49). Pekka Saarnion raportoimien tutkimustulosten mukaan

19 19 miehet keskeyttävät hoidon jo heti vastaanottovaiheessa naiset taas jo varsinaisen kuntoutuksen vaiheessa. Naiset ovat hoitoon tullessa motivoituneempia muutokseen kuin miehet. Tämä pitäisi huomioida hoidon suunnittelussa, jotta naisten kanssa hoidon sisällöllisiin kysymyksiin tartuttaisiin nopeammin ja ehkäistäisiin näin myöhemmän vaiheen keskeytykset. Miehet taas tarvitsevat alkuun paljon motivointia muutokseen. Tutkimukset ovat tuoneet myös esille, että naispuoliset päihdetyöntekijät saivat osittain parempia hoitotuloksia. Heidän asiakkaansa keskeyttivät harvemmin hoidon. Syytä tälle on vaikea hakea, Saarnio on nostanut esille muun muassa, että naiset omaksuisivat miehiä paremmin motivoivan haastattelun mukaisen työskentelyn. (Saarnio 2002). Miesten on usein helpompi puhua naispuolisen terapeutin kanssa kuin samaa sukupuolta olevan terapeutin. Naiset taas saattavat tuntea epätasa-arvoa, jos heidän terapeuttinsa on mies, nais ja mies asetelmasta johtuen. Aina nämä roolit eivät kuitenkaan ole haitaksi, vaan nainen voi hyötyä miesterapeutista. (Lappalainen-Lehto. ym 2008) 6.3 Hoitajien jaksamisen keinoja Päihdehoitotyötä tekevän täytyy olla todella ammatillinen, jotta hän jaksaa vaativassa työssään. Työntekijä ei saa liikaa samaistua asiakkaaseen eikä syyttää itseään, jos asiakas ei jostain syystä pysykään raittiina. Henkistä kuormitusta työssä aiheuttavat myös mahdolliset yhteistyövaikeudet työpaikalla tai koko organisaation toimintatavoissa (Työterveyslaitos 1995). Työssä jaksaminen kuvaa sitä, miten ihminen suhtautuu työhönsä. Parhaimmillaan työntekijä on motivoitunut, työssä viihtyvä ja tuottava. Toisaalta työ voi olla taas työntekijälle kuormittava tekijä, joka voi johtaa sairastumiseen ja lopulta pitkäaikaiseen ylikuormittumiseen. Seuraavat asiat vaikuttavat työkykyyn: työnominaisuudet, yksilön asennointuminen, mielikuvat ja sisäiset mallit sekä ihmisen yksilölliset voimavarat. Työn kuormittavuuden tulisi jakautua tasaisesti, sillä se helpottaisi suuresti työssäjaksamista. (Haapamäki, Murto, Niskanen & Jyväskylän Koulutuskeskus Oy 1998). Päihdehoitotyötä tekevät hoitajat joutuvat usein tekemään myös vuorotyötä. Se asettaa omat haasteensa työssäjaksamiselle. Monet työpaikat ovat jatkuvan muutoksen edessä. Työelämä vaatii koko ajan kehittymään ja muutospaineet ovat kovat. Niinpä työntekijöiden jaksamiseen on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Esimiehen ja työntekijän välillä käytävät kehityskeskustelut ovat hyvä väylä pohtia työntekijän omaa kehittymistä työssä ja

20 20 purkaa esille nousseita ongelmia. Työntekijällä on mahdollisuus tuoda esille omien vahvuuksien hyödyntämistä työyhteisön kehittämiseksi. Esimies antaa keskustelun aikana työntekijälle palautetta tehdystä työstä, jonka perusteella pohditaan työntekijän henkilökohtaiset koulutus ja kehittämistarpeet. Työnohjausta voidaan toteuttaa niin ryhmä- kuin yksilömuotoisena. Yksilöllinen työnohjaus on silloin tehokkainta kun työntekijällä on työn kuormittavuudesta johtuvia oireita. Ryhmätyönohjauksessa voidaan taas käsitellä koko työyhteisön yhteisiä asioita. Työssä jaksamista parantavat myös työntekijän mahdollisuudet kehittää itseään ja ammattitaitoaan hankkimalla esimerkiksi lisäkoulutusta. Kun työyhteisöä kehitetään, on tärkeää, että kehittämisessä on mukana kaikki työyhteisössä työskentelevät. Silloin tulevat muutokset on kaikkien helpompi hyväksyä. (Haapamäki. ym1998). 6.4 Eettisyys päihdehoitotyössä Leino-Kilpi (2006) määrittelee hoitotyön etiikan seuraavasti: Hoitotyön etiikka on tiedonala, joka käsittelee hyvän ja pahan, oikean ja väärän kysymyksiä hoitotyössä. Kaikkea hoitotyötä ohjaavat seuraavat periaatteet. Ihmisarvon kunnioittaminen tarkoittaa jokaisen hoidettavan oikeuksien ja koskemattomuuden sekä muiden ammattilaisten kunnioittamista. Hoitotyöntekijöillä on velvollisuus toimia aina ihmisten parhaaksi ja suojella sekä huolehtia ihmisten hyvinvoinnista ja välttämään pahaa. Jokaisella ihmisellä on tasa-arvoinen oikeus saada hoitoa. Hoitotyön ammattilaisten on oltava eriarvoistamatta ihmisiä minkään yksilön tai ryhmän ominaispiirteen tai terveyteen liittyvään ongelman perusteella. Hoitotyön ratkaisut ovat aina oltava perusteltuja ja työntekijällä on oikeus ja velvollisuus kehittää ammattitaitoaan. (Leino- Kilpi & Välimäki 2006) Keskeisin eettinen ongelma hoityöntekijän ja päihdeasiakkaan välillä on kuinka saada asiakas ymmärtämään käytettävät hoitotyön keinot hänen terveytensä edistämiseksi, kuitenkin samalla asiakkaan omia näkemyksiä kunnioittaen. Hoitotyöntekijän täytyy jättää tilaa asiakkaan omille näkemyksille ja oikeuksille, vaikka työntekijällä voi helposti olla holhoava, koska hänellä on tieto terveellisistä elämäntavoista. Päihteidenkäyttäjällä on oikeus itse päättää kuinka hän itse sitoutuu ongelmansa hoitoon. Työntekijälllä täytyy olla kyky ymmärtää ja asettua päihteidenkäyttäjän asemaan. Jokaiselle ihmiselle on muodostunut oma arvoperusta, jonka mukaan hän elämäänsä elää. Työntekijän on selvitettävä, kuinka päihdeasiakas on yrittänyt ratkaista ongelmaansa ja arvioinut

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Yhteistyöpäivä 14.12.2016 Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Tehyn politiikat: Koulutus ja osaaminen Tätä tavoittelemme: Sosiaali- ja terveysalan koulutus vastaa työelämän tarpeita kaikilla

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Viivi Mäkeläinen 14A Derya Jäntti 13E Psykologia 7 5.2.2016 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tutkimusongelma 4 3. Tutkimusmenetelmä 4 4. Tutkimustulokset 5 11 5. Tutkimustulosten

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.2012 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LÄHTÖKOHTINA UNIVERSAALIT

Lisätiedot

Pakkotoimet ja rajoittaminen oikeuspsykiatrisessa hoitotyöss. ssä. Wille Turunen Avekki kouluttaja Niuvanniemen sairaala 2007

Pakkotoimet ja rajoittaminen oikeuspsykiatrisessa hoitotyöss. ssä. Wille Turunen Avekki kouluttaja Niuvanniemen sairaala 2007 Pakkotoimet ja rajoittaminen oikeuspsykiatrisessa hoitotyöss ssä Wille Turunen Avekki kouluttaja Niuvanniemen sairaala 2007 Johdantoa Niuvanniemen sairaala tuottaa valtakunnallisia oikeuspsykiatrisia erityistason

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto Korvaushoidon tavoitteet NAPS-projektin päätösseminaari 26.10.2007 Raisio Mia-Veera Koivisto Ohjat-projektin tiedonkeruu- ja toimintamenetelmät Psykososiaalisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisprojekti

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot