KATKOLLA HAJUN TAKIA NENÄ NYRPEÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATKOLLA HAJUN TAKIA NENÄ NYRPEÄ"

Transkriptio

1 KATKOLLA HAJUN TAKIA NENÄ NYRPEÄ Päihdeasiakkaiden kokemuksia hoitajien suhtautumisesta eri hoitoympäristöissä Henna Iskanius Ulla-Riikka Kuvaja Anna Pesonen Opinnäytetyö Syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 Seuraavalla tähdellä asui Juoppo. Niin lyhyt kuin tämä vierailu olikin, tekisi kuitenkin, pikku prinssin hyvin alakuloiseksi. Mitä sinä teet? hän kysyi Juopolta, jonka tapasi istumassa hiljaisuudessa, edessään kokoelma tyhjiä ja täysinäisiä pulloja. Juon, vastasi Juoppo synkän näköisenä. Miksi sinä juot? kysyi pikku prinssi. Unohtaakseni, vastasi Juoppo. Unohtaaksesi mitä? Kysyi pikku prinssi, jonka jo kävi sääliksi miestä. Unohtaakseni, että häpeän, tunnisti Juoppo pää painuksissa. Mitä sitten häpeät tiedusteli pikku prinssi, joka olisi halunnut auttaa häntä. Häpeän, että juon, sanoi Juoppo sulkeutuen sitten lopulliseen sanattomuuteen. Ja pikku prinssi jatkoi matkaansa aivan ymmällään. Isot ihmiset ovat toden totta aivan käsittämättömiä, hän ajatteli matkustaessaan eteenpäin. (Saint- Exupéry 1980, 44)

3 TIIVISTELMÄ Iskanius Henna, Kuvaja Ulla-Riikka & Pesonen Anna Katkolla hajun takia nenä nyrpeä. Päihdeasiakkaiden kokemuksia hoitajien suhtautumisesta eri hoitoympäristöissä. s.47 liitteet 3. kieli: suomi. Pieksämäki, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Hoitotyön koulutusohjelma/ hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK) Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää päihdeasiakkaiden kokemuksia hoitajien suhtautumisesta päihdeongelmaan eri hoitoympäristöissä. Kysely toteutettiin Pieksämäellä Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskuksen asiakkaille. Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskus on päihde- ja peliriippuvaisille tarkoitettu hoitopaikka. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin itse laadituilla kyselylomakkeilla, jotka Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskuksen asiakkaat täyttivät nimettöminä. Kyselylomakkeessa oli yhteensä kahdeksan kysymystä, joista kolmessa kysyttiin taustatietoja ja viisi kysymystä sisälsi avoimia vastausvaihtoehtoja. Tutkimukseen osallistui 32 päihdeasiakasta, joista naisia oli 12 ja miehiä 20. Tutkimuksessa nousi selkeästi esille erot kohtelussa terveyskeskuksessa ja sairaalassa sekä päihdehoitotyöhön erikoistuneiden yksiköiden välillä. Päihdehoitoyksiköissä oli hoitajien suhtautuminen paljon ammatillisempaa kuin terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Miesten ja naisten välillä oli myös huomattavia eroja. Miehet olivat kokeneet hoitajien kohtelun paljon positiivisemmaksi kuin naiset. Tulosten perusteella päihdeongelma on vaikuttanut tutkittujen elämän hallintaan. Tutkimuksen tekeminen auttoi meitä tunnistamaan omat asenteemme ja muuttamaan niitä ammatillisemmiksi. Asenteiden tunnistamisesta on meille hyötyä työelämässä, koska osaamme nyt paremmin kohdata päihdeasiakkaita. Lisäksi voimme yrittää osaltamme vaikuttaa muiden työntekijöiden mahdollisiin epäammatillisiin asenteisiin. Asiasanat: Päihde, päihdeasiakas, päihde palvelujärjestelmä, suhtautuminen, päihdehoitotyö

4 ABSTRACT Henna Iskanius, Ulla-Riikka Kuvaja and Anna Pesonen Nose sulk about the smell in rehab. Intoxicant abusers experience of nurses attitudes towards intoxicant abusers in different nursing places. p appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Autumn 2008 Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Degree: Nurse The purpose of this study was to examine intoxicant abusers experiences on how nurses have treated them in different nursing places. The survey was made in Pieksämäki to the customers of Tyynelä rehabilitation and development center. Tyynelä rehabilitation and development center is a nursing place for intoxicant abusers and people who are addicted to games. The study was qualitative. Material of the study was collected with a self made questionnaire in which Tyynelä s customers were fully anonymous. There were eight question in the questionnaire. Three questions were for background information and five for open questions. The total of 32 intoxicant abusers participated in the study. There were 12 women and 20 men. The findings of the study showed that there were differences in treatment between health center, hospital and intoxicant institution. The nurses in intoxicant institutions were much more professional than in health centers and hospitals. There were significant differences also between women and men. Men s experiences of nurses treatment were more positive than women s experiences. The results of the study show that intoxicant problem has influenced the respondents lives. Making of this research helped us to recognice our attitudes and change them more professional. Knowing our attitudes helps us in work life. We can face intoxicant abusers more professionally. Also we can try to change other workers` possible unprofessional attitudes. Keywords: intoxicant, intoxicant abuser, attitude, intoxicant care work, intoxicant services

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PÄIHTEET PÄIHTEIDEN KÄYTÖN ENNALTAEHKÄISYN TASOT PÄIHDERIIPPUVUUS Päihderiippuvuuden kehittyminen Päihderiippuvuuden diagnosointi Päihderiippuvuuden tasot PÄIHDEPALVELUJÄRJESTELMÄ Yleiset päihdepalvelut Päihdehuollon erityispalvelut PÄIHDEHOITOTYÖ Hoitajan ja päihdeasiakkaan hoitosuhde Naisten ja miesten erot päihdehoidossa Hoitajien jaksamisen keinoja Eettisyys päihdehoitotyössä ASENTEET PÄIHTEISIIN HOITOHENKILÖKUNNAN ASENTEET PÄIHDEASIAKKAISIIN TUTKIMUKSEN TAVOITTEET TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmä ja kohderyhmä Kyselylomake aineistonkeruu menetelmänä Aineiston keruu ja analysointi Tutkimuksen eettisyys TUTKIMUSTULOKSET Vastaajien taustatiedot Hoitajien suhtautuminen Hoitajien suhtautuminen päihdeasiakkaiden kokemana eri ikäluokissa Suhtautumisen eroja eri hoitoympäristöissä Erot suhtautumisessa nais- ja mieshoitajien välillä Suhtautumisen vaikutus hoitoon hakeutumisessa TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelu... 37

6 13.2 Jatkotutkimusaiheet Tutkimusprosessi Opinnäytetyön tekemiseen vaikuttaneet tekijät LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Saatekirje ja kyselylomake Liite 2 Esimerkki aineiston analysoinnista Liite 3 Tutkimuslupa... 47

7 1 JOHDANTO Valitessamme opinnäytetyön aihetta halusimme valita keskustelua herättäneen mutta vaietun aiheen. Valitsimme aiheeksi kaikkien mielenkiinnon herättäneen kohteen. Olemme havainneet työelämässä ja harjoittelujaksoilla päihdeasiakkaisiin kohdistuvaa epäasiallista suhtautumista. Olemme kiinnostuneita saamaan selville päihdeasiakkaiden kokemuksia heidän saamastaan kohtelusta eri hoitoympäristöissä. Sen vuoksi päätimme tutkia päihdeasiakkaiden kokemuksia hoitajien suhtautumisesta päihdeongelmaan eri hoitoympäristöissä. Alkoholin asema valtapäihteenä on edelleen vankka, ja sen aiheuttamat ongelmat heijastuvat kaikkiin elämän osa-alueisiin. Nykyään on kuitenkin enää vain harvoja päihdeasiakkaita, jotka käyttävät vain pelkkää alkoholia päihtymistarkoituksessa. Päihteiden käyttö ei ole enää hallinnassa ja sen aiheuttamiin ongelmiin ja terveyshaittoihin tarvitaan ammattiapua. Päihteiden käyttäjät tarvitsevat usein katkaisuhoitoa tai muuta apua. Opinnäytetyössä päihde on rajattu koskemaan alkoholia, lääkkeitä ja korvikkeita. Opinnäytetyöprosessi tukee ammatillista kehitystämme. Olemme saaneet kattavan tietoperustan ja käsityksen päihteistä ja siitä kuinka päihdeasiakkaat kokevat hoitajien suhtautumisen heihin. Työn tekeminen on antanut meille valmiuksia kohdata päihdeasiakas ammatillisesti ja eettisesti. Laaja tietopohja ja valmius kehittää osaamistaan ja työyhteisöään on tärkeä osa sairaanhoitajan asiantuntijuutta ja ammattitaitoa. Hoitajien suhtautumisella on suuri merkitys päihteidenkäyttäjän motivaatioon hakeutua hoitoon. Useasti hoitoon hakeudutaan vasta, kun muita vaihtoehtoja ei ole. Päihteiden aiheuttamat terveydelliset haitat pakottavat päihteidenkäyttäjän hoitoon terveyskeskukseen tai sairaalaan. Teoriaosuudessa käsittelemme päihteitä, päihderiippuvuutta, hoitojärjestelmää, päihdehoitotyötä sekä asenteita. Olemme pyrkineet kuvaamaan kyseisiä ilmiöitä tutkimusongelmiemme pohjalta. Päihdeongelman luonteeseen perehtymällä voimme paremmin ymmärtää päihdehoitotyön haasteita ja mahdollisia asenteita.

8 8 2 PÄIHTEET Päihteitä jaotellaan monilla eri tavoilla. Kaikkia kemiallisia aineita, jotka aiheuttavat päihtymyksen tunteen tai humalatilan elimistöön joutuessaan, kutsutaan päihteiksi. (Dahl & Hirschovits 2002). Tässä opinnäytetyössä päihteet rajataan koskemaan alkoholia, lääkkeitä ja korvikkeita. Päihteiden käyttäjä on henkilö, joka käyttää päihdeaineita päihtymistarkoituksessa. Tutkittaville on jo syntynyt päihderiippuvuus. Suurin osa käyttäjistä ei kärsi vakavista ongelmista alkoholin käytön vuoksi. Noin neljännes nautitusta alkoholista imeytyy mahalaukusta ja suurin osa suolistosta. Imeytymisnopeuteen vaikuttaa alkoholin laatu. Alkoholi kulkeutuu nopeasti kehon eri osiin verenkierron avulla, jakautuen tasaisesti elimistön vesiosaan. Vain pieni osa imeytyy rasvakudokseen. Alkoholi aiheuttaa naiselle 15-20% korkeamman alkoholipitoisuuden kuin miehelle. Tämä johtuu miesten ja naisten elimistön vesi ja rasvapitoisuuden eroista. Alkoholi poistuu elimistöstä joko hajoamalla muiksi aineiksi tai sellaisenaan hengitysilman, hien ja virtsan kautta. Suurin osa alkoholista palaa kuitenkin maksassa. Alkoholin poistumista elimistöstä ei voi nopeuttaa. (Havio, Inkinen & Partanen 2008, 42) Alkoholilla on monia vaikutuksia, kuten mielihyvän tuottaminen, rentouttaminen, jännityksen poistaminen ja estojen laukaiseminen. Humala aiheutuu alkoholinvaikutuksesta hermosolujen toimintaan erityisesti keskushermostossa (Salaspuro, Kiianmaa & Seppä 2003). Hermoston toiminnan lamaantumisen takia kuulo huononee, jonka vuoksi puhe muuttuu äänekkäämmäksi ja sammaltaa. Liikkeet ja kävely muuttuvat kömpelöksi. Henkisesti vaativat tehtävät tuottavat vaikeuksia ja reagointi hidastuu. Näitä vaikutuksia vähentää alkoholin toistuvasta nauttimisesta syntynyt toleranssi. (Havio, Inkinen & Partanen 2008, 43) Alkoholin suurkulutuksen ja päihderiippuvuuden tunnistaminen on usein helppoa, paitsi niiden henkilöiden kohdalla, joille on kehittynyt korkea toleranssi ja joiden elämäntilanne on ulkonaisesti kunnossa. Alkoholin suurkulutuksen merkkejä ovat muun muassa humala, hallusinaatiot, sekavuus, alkoholin haju, käsien vapina, valkuaisten verestys, hikoilu, levottomuus, kohonnut verenpaine, haimatulehdus ja väkivalta. (Havio, Inkinen & Partanen 2008, 43)

9 9 3 PÄIHTEIDEN KÄYTÖN ENNALTAEHKÄISYN TASOT Ehkäisevän työn tavoite on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia sekä toteuttaa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Ehkäisevän päihdetyönkeinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa sekä haittoja. Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa ja siitä vastaa valtio ja kunnat. ( Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 2006). Päihteiden käytön ennaltaehkäisy voidaan jakaa kolmeen eri tasoon: primaari- sekundaari- ja tertiaaripreventioon. Primaaripreventiolla tarkoitetaan koko väestöön kohdistuvaa ennaltaehkäisevää työtä. Primaaripreventio toteutuu jo ennen terveysongelman olemassaoloa. Ennaltaehkäisy alkaa jo pienistä lapsista ja nuorista, kun vanhempien ja koulun tehtävä on opastaa heitä päihteettömään elämään. Ehkäisevän päihdetyön tulisi olla lähtöisin monilta eri tahoilta, esimerkiksi järjestöiltä ja terveyspalvelujärjestelmältä. Erilaisilla projekteilla ja kampanjoilla yritetään saada aikuisia ihmisiä motivoitumaan muuttamaan elämäntapojaan, jos ne ovat terveydelle riski. Sekundaariprevention tasolla puututaan jo varhaisessa vaiheessa kehittyvään terveysongelmaan. Tämä ehkäisyn taso lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Tertiaaripreventio työssä ehkäistään ongelman uusiutumista tai sairauden ja sen oireiden rajoittamista varhaisessa vaiheessa. Tertiaaripreventiota tehdään yleensä hoitopalvelujen piirissä. (Euroopan neuvosto & Jellinek Consultancy 1999, 39-41)

10 10 4 PÄIHDERIIPPUVUUS Päihderiippuvuus voidaan määritellä fyysiseksi ja psyykkiseksi tilaksi, jonka aiheuttaa elävän organismin ja päihdyttävän aineen välinen vuorovaikutus. Ihmisellä on pakonomainen tarve saada päihteitä jatkuvasti tai ajoittain sen psyykkisten vaikutusten vuoksi, sekä tarve poistaa epämiellyttävää oloa, joka tulee ilman päihteitä. (Dahl & Hirschovits 2002, 263). Päihderiippuvuus määritellään sairaudeksi, joka voi olla relapsoivaa eli jo toipumisen alettua helposti toistuvaa tai muuttua krooniseksi. (Havio, Inkinen & Partanen 2008, 43). Mitä aiemmin päihteiden jatkuva käyttö huomataan ja siihen puututaan, sen parempi ennuste toipumisella on. (Myllyhoitoyhdistys Ry 2008.) Päihderiippuvaisen ihmisen työsuhteet ja perhe-elämä vaikeutuu, eikä tieto päihteiden hengenvaarallisesta kulutuksesta rajoita käyttöä, koska riippuvuussuhde on niin syvä. Alkoholin käytön jatkuessa pitkään, vahingoittaa se valtaosaa elimistä ja altistaa muille sairauksille. (Poliklinikka 2008.) Hoitamattomana päihderiippuvuus voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan (Myllyhoitoyhdistys Ry 2008). Päihteiden käytöstä aiheutuva riippuvuus sekoittaa aivojen mielihyväkeskuksen, jolloin ihmisen tunneelämä on vääristynyttä ja asioita ei koeta terveellä tavalla. (Dahl ym, 2002.) Päihteidenkäyttäjien määrä on suomessa lisääntynyt 1980-luvulta lähtien ja absolutisteja on entistä vähemmän. Vuonna 2008 julkaistun raportin mukaan korkeammin koulutetuilla naisilla on alkoholin viikkokulutus suurempi kuin matalasti koulutetuilla. Miehillä koulutukseen liittyvät erot ovat hävinneet vuoden 2004 alkoholiveron alennuksen myötä. (Helakorpi, Prättälä & Uutela 2008.) Päihderiippuvaiseksi voi jäädä kuka vaan mutta on joitakin persoonallisuuden, ympäristön ja geenien aiheuttamia tekijöitä, jotka voivat altistaa riippuvuuteen. (Dahl ym ) Päihderiippuvaisen läheisten tai hänen itsensä syyllistäminen ei auta toipumisessa. (Myllyhoitoyhdistys Ry 2008.) Mikään seuraavista tekijöistä yksin ei aiheuta riippuvuutta. ATS-ihmiset (=alhaisen turhauman sieto), jotka ovat tottuneet saamaan kaiken haluamansa kokematta pieniä pettymyksiä elämässä. Ihmiset, jotka haluavat kokea asiat välittömästi, ja ovat tottuneet siihen varhaisesta lapsuudesta asti. Ihmiset joiden luonne on levoton ja etsivät elämyksiä, sekä impulsiiviset ihmiset. Ihmiset, joilla on kielteinen minäkuva, eivätkä kykene tulemaan toimeen omien tunteiden kanssa ja ihmissuhteissa on vaikeuksia. Ihmiset, jotka rakentavat suojamuureja itsensä ja ulkomaailman välille ja suojautuvat yksinäisyyteen, jolloin tämä estää syvällisten luottamuksellisten ihmissuh-

11 11 teiden rakentamisen, mutta edesauttaa läheisriippuvaisten ihmissuhteiden syntymistä. (Dahl ym ) 4.1 Päihderiippuvuuden kehittyminen Eri tieteenalojen edustajien mukaan riippuvuuden syntyyn vaikuttavat erilaiset tekijät. Urateoriassa on kyse riippuvuuden kehittymisestä asteittain; tarjonnasta kokeiluun, josta seuraa säännöllinen käyttö ja lopuksi päihderiippuvuus. Psykologisessa näkökulmassa yksilön tarve käyttää päihteitä johtuu esimerkiksi tuskan lievittämisestä tai rakkauden kaipuusta. Psykiatriassa on kyse persoonallisuudesta, joka on taipuvainen kielteiseen riippuvuuskäyttäytymiseen eli addiktiivisesta persoonallisuudesta. (Dahl. ym 2002.) Ihmisen riippuvuutta, riippumattomuutta ja sen kehitystä voidaan tarkastella erilaisista teorioista käsin. Mahlerin psykoanalyyttisen separaatioindividuaaliteorian mukaan myönteinen riippuvuus on kehityksessä riippumattomuutta edeltävä vaihe. Eriksonin psykososiaalisen kehitysteorian mukaan riippuvuus- ja riippumattomuuskäyttäytymisen yksilöllinen kehitys liittyy jokaisen psykososiaalisen vaiheen riittävän hyvään läpikäymiseen. (Havio. ym ) Kielteinen riippumattomuus voi ilmetä päihderiippuvaisen käytöksessä, kun ihminen saattaa kieltäytyä voimattomuuden hetkinä ulkopuolisesta avusta ja tuesta, vastoin omaa etuaan. Ihmisen riippuvuus- ja riippumattomuuskäyttäytyminen on kuitenkin aina yksilöllistä. Siksi myös elämäntapojen muuttuminen tapahtuu jokaisella yksilöllä omalla tavallaan. Kielteinen riippuvuuskäyttäytyminen tarkoittaa yksilön liiallista kiintymistä, kietoutuneisuutta ja subjektiivista pakonomaisuutta riippuvuuden kohteeseen. Kielteisessä riippuvuuskäyttäytymisessä yksilö ei itse koe olevansa selvästi avun tarpeessa. Päihderiippuvainen voi kieltäytyä myös myönteisistä ihmissuhteista, koska hänen läheisensä haluaisivat auttaa. (Havio. ym ) 4.2 Päihderiippuvuuden diagnosointi Päihderiippuvuuden diagnosoimiseksi vaaditaan, että ICD-10 tautiluokituksen mukaan täyttyy vähintään kolme kriteeriä viimeisen 12 kuukauden aikana. Riippuvuus

12 12 päihteisiin koostuu ryhmästä fysiologisia, käyttäytymiseen liittyviä ja kognitiivisia ilmiöitä. ICD-10 tautiluokituksen kriteerit ovat seuraavanlaisia: Päihderiippuvaisella on voimakas halu tai pakottava tarve ottaa päihdettä. Kontrolloimisen vaikeus päihteiden käytön suhteen. Tällä tarkoitetaan käytön aloittamista ja lopettamista sekä käytettyjä määriä. Vieroitusoireet ja toleranssi. Päihteiden käyttö muodostuu elämässä keskeiseksi asiaksi, kun suuri osa ajasta kuluu päihteiden hankkimiseen, käyttöön ja niiden käytöstä toipumiseen, sekä elämän muut nautinnot ja kiinnostuksen kohteet vähenevät. Päihteiden käyttö jatkuu tiedostetuista haitoista huolimatta. (Dahl ym, 2002) Terveys tutkimuksen mukaan täysi-ikäisistä miehistä 8 % ja naisista 2 % täyttää alkoholiriippuvuuden eli alkoholismin diagnostiset kriteerit (Lönnqvist i.a.) 4.3 Päihderiippuvuuden tasot Päihderiippuvuus jakaantuu psyykkiseen ja fyysiseen riippuvuuteen. Psyykkisellä riippuvuudella tarkoitetaan addiktiota tai addiktiivista käyttäytymistä. Päihderiippuvuus on psyykkisen riippuvuuden kaltainen tila. Psyykkisesti riippuvaisella on pakonomainen tarve saada päihteitä ja hän on kykenemätön kieltäytymään päihteistä. Psyykkiselle riippuvuudelle on ominaista runsaasta päihteidenkäytöstä kehittyvä toleranssi ja fyysinen riippuvuus, johon voivat liittyä vieroitusoireet. (Salaspuro, Kiianmaa & Seppä 2003, 91-93) Riippuvuus päihteisiin voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista, tai kaikkia näitä riippuvuustasoja yhdessä. (Havio, Inkinen & Partanen 2008, 42). Fyysisen riippuvuuden ilmeneminen on aineenvaihdunnassa, keskushermoston ja sydämen toiminnan alueilla. Fyysistä riippuvuutta voi olla yksin tai muiden riippuvuuksien kanssa yhdessä. (Dahl ym ) Elimistö on tottunut päihteisiin, ja käytön loppuessa fyysinen riippuvuus saa aikaan elintoimintojen häiriöitä, joista hermostovaikutukset ilmenevät vieroitusoireina. (Havio, Inkinen & Partanen 2008) Vieroitusoireista yleisimpiä ovat väsymys, pahoinvointi, vapina, vilunväreet, sydämen tykytys, kivut, tuskaisuus, tajuttomuus, kouristelu, verenpaineen vaihtelut ja hengitystoiminnan häiriöt. (Dahl ym ) Keskeistä psyykkisessä riippuvuudessa on, että päihteidenkäyttäjä pyrkii vaikuttamaan omaan mielentilaan nopeasti ja voimaperäisesti kemialla. Tunnetila, jonka päihde aihe-

13 13 uttaa ajaa käyttäjän riippuvuuteen. (Dahl ym. 2002) Päihteidenkäyttäjä kokee päihteet, sen käytön ja vaikutukset välttämättömäksi omalle hyvinvoinnilleen psyykkisessä riippuvuudessa. (Havio Inkinen & Partanen 2008). Ihmisen yksilöllisestä historiasta, persoonallisuudesta ja hänen elämäntilanteestaan löytyy juuret hänen psyykkiseen riippuvuuteensa. (Dahl ym, 2002, 265) Sosiaalisessa riippuvuudessa ihminen kiinnittyy sosiaaliseen verkostoon, jossa kaikilla on päihteet yhteisenä riippuvuutena. (Havio, Inkinen & Partanen 2008) Samaistumisen tarve voi myös olla syynä päihteiden käyttöön, etenkin nuorilla. Päihteiden käyttö on useimmille sosiaalinen tapahtuma, ja monet ovatkin riippuvaisia tavoista, rituaaleista ja käyttöön liittyvistä yhteisistä tapahtumista. (Dahl ym. 2002, 265) Päihderiippuvuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat käytetyn aineen ominaisuudet, määrä ja käyttötapa, perinnöllisyys sekä perinnöllisyystekijät, fyysinen ympäristö, vanhemmilta saatu malli, kaveripiiri ja elämänkriisit. (Dahl ym. 2002).

14 14 5 PÄIHDEHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄ Sosiaalihuoltolaki (710/82) ja terveydenhuollon yleinen lainsäädäntö ovat päihdehuoltojärjestelmien perusta. Niitä täydentävät päihdehuoltolaki (41/86) ja päihdehuollon asetus (653/86). (Salaspuro, Kiianmaa & Seppä Päihdehuoltolaki 1986). Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja edistämällä päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. (Kaukonen 2000, 109). Päihdehuoltolaissa korostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä ja yhteisiä toimintamalleja ja -periaatteita. (Kettunen, Ihalainen &Heikkinen 2001). 5.1 Yleiset päihdepalvelut Kuntien sosiaali- ja terveysviranomaiset vastaavat päihdepalveluiden järjestämisestä ja niiden saatavuudesta. (Kaukonen 2000). Päihdehuoltolain mukaan ensisijaisia päihdepalveluja ovat sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut. Henkilö ohjataan päihdehuollon erityispalveluiden piiriin vasta, kun yleisten palveluiden kautta saatu hoito ei ole riittävää. (Kettunen, Ihalainen & Heikkinen 2001). Päihdehoitopaikkoja uhkaa tulevaisuudessa pula, koska päihteiden käyttö on jatkuvasti lisääntynyt (Seppä 2003). WHO:n mukaan myös perusterveydenhuollossa tulisi ottaa huomioon alkoholin lisääntynyt kulutus, koska se aiheuttaa enenevässä määrin erilaisia sairauksia. Sen vuoksi alkoholisairauksien hoitoon tarvittaisiin nykyistä enemmän resursseja. (WHO 2004) Terveydenhuollon yleisiä päihdepalveluita ovat mm. työterveyspalvelut sekä terveyskeskuksen vastaanotto- ja päivystyspalvelut. Terveyskeskussairaalat ja erikoissairaanhoito kuuluvat pääosin yleisiin päihdepalveluihin. Tosin niissä voi olla päihdehuollon erityispalveluiksi määriteltyjä osastoja tai sairaansijoja. (Salaspuro ym. 2003). Terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa tulee antaa päihdeongelmiin liittyvää ohjausta, neuvontaa ja terveyskasvatusta. Päihteiden käytöstä aiheutuneiden lievien myrkytystilojen, sairauksien ja vammojen hoito kuuluu ensisijaisesti terveyskeskuksille. Ongelmakäytön seurauksena aiheutuneet vaikeammat vammat ja sairaudet hoidetaan yleissairaaloissa ja poliklinikoilla. Vaikeat vieroitusoireet ja psyykkisiin sairauksiin liittyvät päihdeongelmat hoidetaan psykiatrisessa sairaaloissa tai mielenterveystoimistoissa.

15 15 Päihdeongelmainen voidaan ohjata tahdosta riippumattomaan hoitoon mielenterveyslain (1116/90) nojalla. (Kettunen, Ihalainen & Heikkinen 2001). Sosiaalihuolto jakautuu yleisiin sosiaalipalveluihin, viimesijaisena toimeentuloturvana myönnettävään toimeentulotukeen ja eräiden kansalaisryhmien erityispalveluihin. Yleisiä sosiaalipalveluita ovat sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta ja kotipalvelu. (Mutalahti 1996, 72). Päihdehuollon sosiaalityö on päihdeongelmaan puuttumista, hoitoon hakeutumisen motivointia sekä erilaisten asioiden järjestelemistä. Sosiaalihuollosta asiakas voi hakea apua asumiseen liittyvissä ongelmissa sekä toimeentuloon liittyvissä asioissa. (Kettunen, Ihalainen &Heikkinen 2001). Asiakastapaamisissa ei aina ole selvästi havaittavissa, onko asiakas päihdeongelmainen. Määrittely on vaikeaa ja kaikkia palveluja ei haeta päihdeongelman vuoksi, vaikka päihteidenkäyttöä saattaa olla taustalla. Haetut palvelut vaihtelevat suuresti määrältään ja laadultaan. (Mutalahti 1996). 5.2 Päihdehuollon erityispalvelut Päihteiden ongelmakäyttäjien huolto kuuluu päihdehuollon erityispalveluihin. Päihdehuollon erityispalveluilla tarkoitetaan A-klinikoita ja vastaavia avohuoltoyksiköitä, katkaisuhoitopaikkoja ja kuntoutusyksiköitä. Lisäksi päihdehuollon erityispalveluihin kuuluu päihdeongelmaisille tarkoitettuja asumispalveluja (tuettu asuminen, hoitokodit) sekä ensisuojia ja päivätoimintakeskuksia. Erityispalveluiden tarkoitus on tarjota hoitoa, tukea tai kuntoutusta, joka soveltuu paremmin päihdeongelmaisen tilanteen helpottamiseen silloin, kun sosiaali- ja terveyshuollon yleiset palvelut ovat riittämättömät tai hoito tapahtuu tehokkaammin. (Kaukonen 2000, 110). A-klinikkatoimella on koko maan kattava päihdehuollon erityispalveluiden verkko. A- klinikat muodostavat päihdehuollon avopalveluiden tärkeimmän osan. Hoitoon hakeutuminen on täysin vapaaehtoista ja halu hakea muutosta omaan tilanteeseen lähtee asiakkaalta itseltään. A-klinikat tarjoavat yksilö-, perhe- ja ryhmäterapiaa, katkaisuhoitoa päihdekierteeseen, tukea sosiaalisten ongelmien selvittelyyn sekä ohjausta muihin päihdehuollon palveluihin. (Kettunen, Ihalainen & Heikkinen 2001). A-klinikat antavat tarvittaessa lääkkeellistä ja lääkkeetöntä päihdekierteen katkaisua. Tällaista hoitoa saa myös useimmista terveyskeskuksista. Nuorisoasemat ovat tarkoitettu ensisijaisesti nuorille päihteidenkäyttäjille ja heidän omaisilleen. A-klinikoiden ja nuorisoasemien toimintamuodot ovat lähes samoja. (Kaukonen 2000).

16 16 Kuntoutuslaitoshoito on tarpeellista silloin, kun avohuollon palvelut eivät ole katkaisuhoidon jälkeen riittäviä tai kuntoutus edellyttää välimatkaa normaaliin elinympäristöön. (Kettunen ym. 2001). Päihdehuollon laitoksiin hakeudutaan A-klinikoiden tai sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden kautta. Laitoksissa sovelletaan sosiaalityön ja terveydenhuollon menetelmiä, kuten yksilö-, ryhmä- tai perheterapiaa sekä terveysneuvontaa. Asiakkaan perheenjäsenet otetaan mukaan tarvittaessa ja joissakin laitoksissa voidaan hoitaa koko perhettä. Monet laitokset tarjoavat myös lyhytaikaista katkaisuhoitoa. (Salaspuro ym 2003, 192). Sosiaalihuoltolain mukaiset asumispalvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat rajoittuneen toimintakyvyn vuoksi päivittäistä tukea ja apua omatoimisen asumisen mahdollistamiseksi. (Salaspuro ym 2003). Päihdehuollossa palveluasumista on järjestetty yksiköissä, joita kutsutaan hoitokodeiksi ja tukiasunnoiksi. Asumispalveluiden tavoitteena on päihdeongelmien lievittäminen ja niistä mahdollisesti kokonaan eroon pääseminen sekä vähitellen normaaliasumiseen siirtyminen. (Kettunen ym 2001). Ensisuojat on puolestaan tarkoitettu väliaikaisiksi majoituspaikoiksi. Niissä pyritään päihdeongelmaisen välittömien perustarpeiden tyydyttämiseen. Sosiaalitoimi ja terveydenhuolto järjestävät välittömästi pysyvämmän hoidon. Ensisuojasta saa palveluja myös päihtyneenä. (Salaspuro ym 2003).

17 17 6 PÄIHDEHOITOTYÖ Terveydenhuollon ammattilaisia velvoitetaan antamaan kaikille terveydenhuollon asiakkaille hyvää kohtelua. Kaikilla asiakkailla on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Päihdeasiakkaan hoito on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. (Päihdehoitolaki 1986) Osa näistä velvoitteista on säädetty laeissa, mutta terveydenhuollon ammattilaisilla on myös omat eettiset säännöt, vaikka käytännössä nämä kaikki eivät aina toteudu. (Kokkonen, Holi & Vasantola 2004, 13). 6.1 Hoitajan ja päihdeasiakkaan hoitosuhde Päihdeasiakas on henkilö, jolle on syntynyt riippuvuus päihteisiin. Henkilö ei pääse enää yksin eroon päihteistä ja hänelle on tullut päihteiden aiheuttamia terveydellisiä haittoja. Päihdeasiakas hakeutuu hoitoon päihdeongelmista aiheutuvien haittojen vuoksi. Opinnäytetyössä hoitaja käsite määritellään seuraavasti: hoitaja on terveydenhuoltoalan ammattilainen. Hoitajia ovat apuhoitajat, perushoitajat, lähihoitajat, mielenterveyshoitajat, terveydenhoitajat, kätilöt, ensihoitajat sekä sairaanhoitajat. Hoitajan toiminta on inhimillistä, dynaamista ja monimuotoista, sekä sisäistä, omiin ajatuksiin ja tunteisiin liittyvää kuin myös ulkoisesti näkyvää toimintaa ja käyttäytymistä. Hoitajan hoidollinen ja ammatillinen asennoituminen päihdeasiakkaaseen on hoitavaa kohtaamista, jonka tunnusmerkki päihdehoitotyössä on myönteinen, kunnioittava, hyväksyvä ja myötäelävä suhtautuminen päihdeasiakkaaseen. Ammatillinen, empaattinen ja hyväksyvä kohtaaminen onnistuu, jos hoitaja kykenee pitämään vertaisenaan toista ihmistä ja pitämään myös erillisenä yksilönä. Hoitaja pyrkii ammatilliseen ja hoitavaan kohtaamiseen, jonka tulisi olla symmetrinen, yhdenvertainen minä - sinä - suhde hoitajan ja päihteidenkäyttäjän välillä ja samalla epäsymmetrinen minä - se -suhde, jossa hoitaja on ammattilainen ja päihteenkäyttäjä avun tarvitsijan roolissa. (Havio. ym 2008.) Päihdehoitolain mukaan asiakasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos asiakas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. (Päihdehuoltolaki 1986.)

18 18 Hoitajalta vaaditaan ammatillisessa ja hoitavassa kohtaamisessa kyky tunnistaa omia tunteitaan ja reaktioitaan hoitotyön tilanteissa. Hoitajan persoonallinen kasvu ja itsetuntemuksen lisääntyminen sekä ammatillinen kasvu edesauttavat hoitavan kohtaamisen syntymistä. Hoitajan ollessa itsetuntemukseltaan vahva, pystyy hän kohtaamaan ja ammattitaitoisesti käsittelemään vastaantulevia haastavia tilanteita päihteenkäyttäjän kanssa. (Havio. ym. 2008) Hoitajan ja päihteenkäyttäjän kohtaamisen perusteena ovat hoitotyön eettiset ohjeet ja eettis-juridiset perusteet. Päihteenkäyttäjälle on tärkeää, että hän voi olla oma itsensä hoitajan kanssa ollessaan vuorovaikutuksessa, jotta hän tuntee itsensä hyväksytyksi omana itsenään ja voi puhua avoimesti asioistaan. Oikeanlainen lähestyminen herättää luottamusta päihdeasiakkaassa hoitajaa kohtaan. (Havio ym. 2008) Hoitajan vähäinen kokemus päihteistä puhuttaessa voi herättää päihteidenkäyttäjässä epäluottamuksen tunteita. Hoitosuhteessa luottamuksen rakentumiseen tarvitaan realistista hoidon tarpeen arvioimista ja avointa keskustelua päihderiippuvaisen kanssa. Päihteenkäyttäjä tarvitsee hoitoon sitoutumisensa tueksi tietoa hoitajan ja hoitopaikan mahdollisuuksista tarjota hoitoa mm. moniammatillisessa tiimissä ja sen merkityksestä hänen hoidossaan. Päihteenkäyttäjän luottamusta voi lisätä sillä, että hän tietää paikoista jonne hakeutua päivystysaikoina ja kenelle hän voi soittaa apua tarvitessaan. Päihteenkäyttäjän on hyvä tietää, että hänellä on ihminen kenen puoleen kääntyä, ja siksi päihdeasiakkaalle on hyvä kertoa tulevista lomista ja vaihtuvista työryhmistä. (Havio. ym 2008) Hoitosuhteen alkaessa on hoitajan sovittava päihdeasiakkaan kanssa hoidon ja hoitosuhteen realiteeteista, rajoista ja toimintatavoista, jotka ovat tukevat rakenteet hoidolle. Luottamuksen rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat vastaanottoajoista ja vastaanottomahdollisuuksista tiedottaminen, hoitosuhteen puitteista, vastuusta, ammatillisen vuorovaikutussuhteen luonteesta ja hoitosuhteeseen liittyvistä asioista keskusteleminen. (Havio ym ) 6.2 Naisten ja miesten erot päihdehoidossa Miesten osuus päihteidenkäyttäjistä ja päihdehoidoissa on perinteisesti ollut ylivoimainen, mutta viime vuosina naisten osuus on lisääntymään päin (Lappalainen-Lehto, Romu & Taskinen 2008, 49). Pekka Saarnion raportoimien tutkimustulosten mukaan

19 19 miehet keskeyttävät hoidon jo heti vastaanottovaiheessa naiset taas jo varsinaisen kuntoutuksen vaiheessa. Naiset ovat hoitoon tullessa motivoituneempia muutokseen kuin miehet. Tämä pitäisi huomioida hoidon suunnittelussa, jotta naisten kanssa hoidon sisällöllisiin kysymyksiin tartuttaisiin nopeammin ja ehkäistäisiin näin myöhemmän vaiheen keskeytykset. Miehet taas tarvitsevat alkuun paljon motivointia muutokseen. Tutkimukset ovat tuoneet myös esille, että naispuoliset päihdetyöntekijät saivat osittain parempia hoitotuloksia. Heidän asiakkaansa keskeyttivät harvemmin hoidon. Syytä tälle on vaikea hakea, Saarnio on nostanut esille muun muassa, että naiset omaksuisivat miehiä paremmin motivoivan haastattelun mukaisen työskentelyn. (Saarnio 2002). Miesten on usein helpompi puhua naispuolisen terapeutin kanssa kuin samaa sukupuolta olevan terapeutin. Naiset taas saattavat tuntea epätasa-arvoa, jos heidän terapeuttinsa on mies, nais ja mies asetelmasta johtuen. Aina nämä roolit eivät kuitenkaan ole haitaksi, vaan nainen voi hyötyä miesterapeutista. (Lappalainen-Lehto. ym 2008) 6.3 Hoitajien jaksamisen keinoja Päihdehoitotyötä tekevän täytyy olla todella ammatillinen, jotta hän jaksaa vaativassa työssään. Työntekijä ei saa liikaa samaistua asiakkaaseen eikä syyttää itseään, jos asiakas ei jostain syystä pysykään raittiina. Henkistä kuormitusta työssä aiheuttavat myös mahdolliset yhteistyövaikeudet työpaikalla tai koko organisaation toimintatavoissa (Työterveyslaitos 1995). Työssä jaksaminen kuvaa sitä, miten ihminen suhtautuu työhönsä. Parhaimmillaan työntekijä on motivoitunut, työssä viihtyvä ja tuottava. Toisaalta työ voi olla taas työntekijälle kuormittava tekijä, joka voi johtaa sairastumiseen ja lopulta pitkäaikaiseen ylikuormittumiseen. Seuraavat asiat vaikuttavat työkykyyn: työnominaisuudet, yksilön asennointuminen, mielikuvat ja sisäiset mallit sekä ihmisen yksilölliset voimavarat. Työn kuormittavuuden tulisi jakautua tasaisesti, sillä se helpottaisi suuresti työssäjaksamista. (Haapamäki, Murto, Niskanen & Jyväskylän Koulutuskeskus Oy 1998). Päihdehoitotyötä tekevät hoitajat joutuvat usein tekemään myös vuorotyötä. Se asettaa omat haasteensa työssäjaksamiselle. Monet työpaikat ovat jatkuvan muutoksen edessä. Työelämä vaatii koko ajan kehittymään ja muutospaineet ovat kovat. Niinpä työntekijöiden jaksamiseen on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Esimiehen ja työntekijän välillä käytävät kehityskeskustelut ovat hyvä väylä pohtia työntekijän omaa kehittymistä työssä ja

20 20 purkaa esille nousseita ongelmia. Työntekijällä on mahdollisuus tuoda esille omien vahvuuksien hyödyntämistä työyhteisön kehittämiseksi. Esimies antaa keskustelun aikana työntekijälle palautetta tehdystä työstä, jonka perusteella pohditaan työntekijän henkilökohtaiset koulutus ja kehittämistarpeet. Työnohjausta voidaan toteuttaa niin ryhmä- kuin yksilömuotoisena. Yksilöllinen työnohjaus on silloin tehokkainta kun työntekijällä on työn kuormittavuudesta johtuvia oireita. Ryhmätyönohjauksessa voidaan taas käsitellä koko työyhteisön yhteisiä asioita. Työssä jaksamista parantavat myös työntekijän mahdollisuudet kehittää itseään ja ammattitaitoaan hankkimalla esimerkiksi lisäkoulutusta. Kun työyhteisöä kehitetään, on tärkeää, että kehittämisessä on mukana kaikki työyhteisössä työskentelevät. Silloin tulevat muutokset on kaikkien helpompi hyväksyä. (Haapamäki. ym1998). 6.4 Eettisyys päihdehoitotyössä Leino-Kilpi (2006) määrittelee hoitotyön etiikan seuraavasti: Hoitotyön etiikka on tiedonala, joka käsittelee hyvän ja pahan, oikean ja väärän kysymyksiä hoitotyössä. Kaikkea hoitotyötä ohjaavat seuraavat periaatteet. Ihmisarvon kunnioittaminen tarkoittaa jokaisen hoidettavan oikeuksien ja koskemattomuuden sekä muiden ammattilaisten kunnioittamista. Hoitotyöntekijöillä on velvollisuus toimia aina ihmisten parhaaksi ja suojella sekä huolehtia ihmisten hyvinvoinnista ja välttämään pahaa. Jokaisella ihmisellä on tasa-arvoinen oikeus saada hoitoa. Hoitotyön ammattilaisten on oltava eriarvoistamatta ihmisiä minkään yksilön tai ryhmän ominaispiirteen tai terveyteen liittyvään ongelman perusteella. Hoitotyön ratkaisut ovat aina oltava perusteltuja ja työntekijällä on oikeus ja velvollisuus kehittää ammattitaitoaan. (Leino- Kilpi & Välimäki 2006) Keskeisin eettinen ongelma hoityöntekijän ja päihdeasiakkaan välillä on kuinka saada asiakas ymmärtämään käytettävät hoitotyön keinot hänen terveytensä edistämiseksi, kuitenkin samalla asiakkaan omia näkemyksiä kunnioittaen. Hoitotyöntekijän täytyy jättää tilaa asiakkaan omille näkemyksille ja oikeuksille, vaikka työntekijällä voi helposti olla holhoava, koska hänellä on tieto terveellisistä elämäntavoista. Päihteidenkäyttäjällä on oikeus itse päättää kuinka hän itse sitoutuu ongelmansa hoitoon. Työntekijälllä täytyy olla kyky ymmärtää ja asettua päihteidenkäyttäjän asemaan. Jokaiselle ihmiselle on muodostunut oma arvoperusta, jonka mukaan hän elämäänsä elää. Työntekijän on selvitettävä, kuinka päihdeasiakas on yrittänyt ratkaista ongelmaansa ja arvioinut

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 15.11.2011

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Savikkomaa Veera [SYKSY 2013]

Savikkomaa Veera [SYKSY 2013] EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN YKSIKKÖ VANTAAN KAUPUNKI KHAT -KYSELY MITEN SOMALITAUSTAISTEN ASIAKKAI- DEN PÄIHTEIDEN ONGELMAKÄYTTÖ NÄ- KYY VANTAAN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA. Savikkomaa Veera [SYKSY

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10. Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.2011 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot