PARAISTEN KAUPUNGIN TOIMINTAMALLI PARI- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISESTA JA SEN HALLINNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PARAISTEN KAUPUNGIN TOIMINTAMALLI PARI- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISESTA JA SEN HALLINNASTA"

Transkriptio

1 PARAISTEN KAUPUNGIN TOIMINTAMALLI PARI- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISESTA JA SEN HALLINNASTA 1

2 (Käännös) PARAISTEN KAUPUNGIN TOIMINTAMALLI PARI- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISESTA JA SEN HALLINNASTA Länsi-Turunmaan kaupungin pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinointi- ja yhteistyöryhmä

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 6 2. MITÄ PERHEVÄKIVALTA ON? 8 Yleistä 8 Fyysinen väkivalta 9 Psyykkinen väkivalta 9 Seksuaalinen väkivalta 9 Taloudellinen väkivalta 9 Uskonnollinen väkivalta 9 Kemiallinen väkivalta 9 3. VÄKIVALTA ON RIKOS 14 Poliisi 14 Lastensuojelulaki 15 Rikoslaki pahoinpitelystä 16 Rikoslaki seksuaalirikoksista 17 Rikosten sovittelu 17 Lähestymiskielto 18 Turvakodit NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA VÄKIVALLAN SEURAUKSET 21 Väkivallan käyttäjä 21 Lapsiin kohdistuva väkivalta 22 Lapsiin kohdistuva seksuaalinen riisto 23 Naisiin kohdistuva väkivalta 24 Miehiin kohdistuva väkivalta 25 Vammaisiin kohdistuva väkivalta 26 Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta 27 Seksuaalisiin vähemmistöihin kohdistuva väkivalta 30 Traumatisoituminen VÄKIVALLAN PUHEEKSI OTTAMINEN 32 Muistilista 32 Kun keskustelet mahdollisesti väkivallan kohteeksi joutuneen kanssa 32 Kun keskustelet mahdollisesti väkivaltaisesti käyttäytyneen kanssa 33 Miten voin auttaa? 33 Mitä ei kannata tehdä? 34 3

4 7. VAITIOLOVELVOLLISUUS 35 Asiakas- ja potilastiedot sekä salassapito 35 Terveydenhuoltohenkilöstö 36 Opetushenkilöstö 36 Poliisi 36 Seurakunnan työntekijät 37 Lastensuojelulain (417/2007) 25 :n mukainen ilmoitusvelvollisuus ERI YKSIKÖIDEN OMAT TOIMINTAMALLIT 39 Terveysasemien vastaanotot 39 Äitiys- ja lastenneuvola 40 Vuodeosasto 41 Malmkulla 42 Hammashoito 43 Kouluterveydenhuolto 44 Lasten päivähoito 45 Koulu 46 Sosiaalihuolto, vanhustenhuolto ja vammaispalvelut 47 Lastensuojelu 48 Päihdetyö 49 Perheneuvola 50 Poliisi 51 Seurakunta 52 SPR 53 Folkhälsan TILASTOTIEDOT, DOKUMENTOINTI JA KEHITTÄMISTOIMET 55 Dokumentointi 56 Suunnitelman päivittäminen 56 Kehittämistoimet 56 Tilanne Länsi-Turunmaalla 57 Terapia 58 4

5 10. LIITTEET Erilaisia väkivallan muotoja Väkivallan tunnistaminen Subjektiivisen huolen vyöhykkeistö Tulkin käyttö Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta Esite asiakkaalle Suoria kysymyksiä epäillessäsi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa Turvallisuussuunnitelma Väkivallan kartoituslomake Lastensuojeluilmoitus Lapsen haastattelulomake Väkivallan puheeksi ottaminen väkivallantekijän kanssa Suostumuslomake salassa pidettävät potilastiedot Suostumuslomake salassa pidettävät asiakastiedot Perustuuko suhteesi tasa-arvoon? Väkivallan talo ja turvallinen koti Tapausesimerkki Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ( /812) mukaiset salassapitomääräykset Tärkeitä paikallisia puhelinnumeroita Tärkeitä valtakunnallisia puhelinnumeroita Tietoa ja keskusteluja verkossa 96 Lähdeviitteet 97 Länsi-Turunmaan kaupungin pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinointi- ja yhteistyöryhmä koostuu seuraavista Länsi-Turunmaan kaupungin ja sen sidosryhmien edustajista: Gun Andersson, Folkhälsan Leif Blom, sosiaalipalveluyksikkö asti Susanna Blåberg, päivähoitoyksikkö Carola Christiernin-Eklund, suunnitelmavastaava, perheyksikkö Aimo Ellilä, Turunmaan päihdekoordinaattori (Päivi Viisainen asti) Kaisu Karlsson, koulutusyksikkö Kimmo Läntinen, poliisi Inkeri Mäkinen, Turunmaan perheneuvola Micaela Nyström, perheyksikkö Ann-Helen Saarinen, terveydenhuoltoyksikkö Patrik Sundell, seurakunta Mikaela Sundman, Suomen Punainen Risti 5

6 LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY LÄNSI-TURUNMAAN KAUPUNGIN TOIMINTAOHJELMA 1. JOHDANTO TUNNISTA TURVAA TOIMI Väkivallan ehkäisytyössä on pidettävä pää kylmänä ja sydän lämpimänä. Työn johtavana periaatteena on asiakkaan hyvinvoinnin parantaminen. Tutkimukset osoittavat kiistatta väkivallan olevan yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme. Suomi sijoittuu naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kuvaavissa eurooppalaisissa tilastoissa erittäin heikosti. Suomalaisista naisista yli joutuu vuosittain jonkinlaisen väkivallan kohteeksi lähisuhteissaan. Lähisuhdeväkivallasta 90 % kohdistuu naisiin ja noin 10 % miehiin. Myös nainen voi perheessä olla väkivaltainen. Yksi väkivallan kohteeksi joutuvien ryhmä ovat myös ikääntyneet, joilla on väkivaltaisia lapsia tai sukulaisia. Lähisuhde- ja perheväkivallan vastaisella työllä tarkoitetaan ehkäiseviä palveluja, jotka muodostavat osan toimivasta palvelutarjonnasta, erilaisia väkivaltaisen käyttäytymisen riskitekijöihin kohdistuvia toimia sekä väkivallan uhrien ja käyttäjien hoitomahdollisuuksien parantamista. Lähisuhde- ja perheväkivaltaan liittyy häpeää, syyllisyyttä ja pelkoa. Väkivalta on usein toistuvaa ja pahenevaa ja sitä esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa ja kulttuureissa. Perheväkivaltaa yritetään usein peitellä, ja henkilöstö tarvitsee sen takia koulutusta ja tukea oppiakseen tunnistamaan väkivallan. Kuntalaiset tietävät yleensä hyvin, missä pieniä lapsia koskevat asiat kunnassa hoidetaan. Samalla tavalla yleisessä tiedossa pitäisi olla myös se, mistä hakea apua väkivaltaan. Tämän suunnitelman on tarkoitus opastaa työntekijöitä tunnistamaan väkivalta ja sen uhka. Kaikkien on tiedettävä, mistä uhrit voivat hakea apua ja saada pitkäaikaista tukea. Kaikilla työssään läheisväkivaltaa kohtaavilla tulee olla: Perustiedot väkivallan tunnistamisesta Perustiedot väkivallan uhrin ja käyttäjän kohtaamisesta Riittävät tiedot apua tarvitsevien ohjaamiseen oikeaan paikkaan hoitoa saamaan. Väkivaltaista käyttäytymistä koskevien kysymysten esittäminen saattaa olla työntekijälle ahdistavaa ja pelottavaa. Työntekijöiden tulee saada koulutusta ja sitä kautta enemmän osaamista sekä mahdollisuus työnohjaukseen, jotta moniammatillisen toiminnan keinoin tehtävä väkivallan vastainen työ tuottaisi tulosta! Kun eri toimijat tekevät keskenään hyvää yhteistyötä ja noudattavat siinä toimintasuunnitelman periaatteita, vastuuta ei lykätä "jollekin toiselle". Mitä esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa tehdään perheväkivaltaa epäiltäessä? Mitä terveyskeskuksen terveydenhoitaja tekee nähdessään selviä merkkejä väkivallasta? 6

7 Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa pidetään melko yleisesti yksityisasiana, johon ei voi sekaantua. Oikeasti asennoitumisen pitäisi kuitenkin tiukentua niin, ettemme salli väkivaltaa. Perheille on tehtävä selväksi, ettei lapsen kasvamista uhkailun ja väkivallan ilmapiirissä hyväksytä. Avun hakemisesta ja näin väkivallan aiheuttamasta kestämättömästä tilanteesta pääsemisestä olisi tultava hyväksyttävämpää. Lapselle on sekä fyysisesti että psyykkisesti vahingollista ja haitallista elää jatkuvassa pelossa ja väkivallan uhan alaisena. Väkivallan kierre tulisi katkaista mahdollisimman nopeasti, koska negatiiviset käyttäytymismallit saattavat periytyä seuraaville sukupolville. ANNA ASIAKKAALLE TOIVOA JA USKOA ET JÄÄ YKSIN RATKAISU LÖYTYY Väkivalta maksaa Tehokas väkivallan vastainen työ on taloudellisesti kannattavaa ja säästää paljon rahaa. Tilastokeskuksen mukaan väkivallasta vuosittain valtakunnallisesti aiheutuvat kustannukset sosiaalija terveydenhuollossa ovat noin 21,5 miljoonaa euroa ja juridisella sektorilla 26,5 miljoonaa euroa. Parisuhdeväkivallasta aiheutuu myös välillisiä kustannuksia mm. menetettyjen henkien, hyvinvoinnin heikkenemisen, pitkien terapioiden ja työpoissaolojen muodossa. Toimintaohjelman tehtävänä on lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy sekä koko maan kattavan väkivallan uhreille ja käyttäjille tarkoitetun perus- ja erityispalveluverkoston parantaminen varhaiseen ongelmiin puuttumiseen panostaminen, erityisesti väkivaltaa näkevien ja kokevien lasten auttamiseksi väkivallan ehkäisytyössä ja vaikeiden tilanteiden käsittelyssä tarvittavan ammatillisen osaamisen vahvistaminen. Tämä toimintasuunnitelma sisältää ohjeita päiväkotihenkilöstölle, koulujen työntekijöille, sosiaalityöntekijöille, terveydenhoitajille ja muille työssään väkivaltaa kohtaaville. Suunnitelmassa annetaan esimerkkejä väkivallan kartoittamiseen ja väkivallan vastaiseen työhön. Toimintaohjelman pääasiallisena tavoitteena on omien konkreettisten toimintamallien laatiminen Länsi-Turunmaan kaupungille työmenetelmien löytäminen väkivallantekojen tunnistamiseen ja väkivaltaan puuttumiseen eri sektoreiden ja osaamisalueiden työnkuvaan tutustuminen ja sitä kautta mm. hoitoketjun parantaminen. Vastuun pakoilu Vastuun pakoilu on yleinen tapa välttää tehokkaasti väkivallan uhrien ja käyttäjien auttamispalvelujen kehittäminen. Halutaan, että joku muu hoitaisi ongelman. Vaikeudet ja niiden syyt ovat jossakin muualla. Ongelma ulkoistetaan eikä ryhdytä miettimään, mitä minä ja meidän sektorimme voisimme tehdä ongelman ratkaisemiseksi. Yksinäisyys ja voimattomuus sekä työntekijän pelko siitä, että hän joutuu itse hoitamaan koko tilanteen alusta loppuun, herättävät huolta. Koordinoitu moniammatillinen yhteistyö edellyttää, että kaikilla sektoreilla on selkeät omat toimintasuunnitelmansa. Näin voidaan estää liian suuren työmäärän kasautuminen yksittäiselle sektorille. Uupumuksen ehkäisemiseksi tarvitaan 7

8 täydennyskoulutusta ja ohjausta. Työntekijöillä on oltava mahdollisuus prosessoida syntyneitä tilanteita jälkikäteen. Länsi-Turunmaalla jo laadittuja toimintasuunnitelmia tulisi kehittää edelleen niin, että pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy saadaan sisällytettyä mahdollisimman moneen suunnitelmaan. 2. MITÄ PERHEVÄKIVALTA ON? Väkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa ja kulttuureissa. Kuka tahansa voi joutua väkivallan uhriksi. Tekijä voi olla aviomies tai aviovaimo, aikaisempi kumppani, lapsi, muu perheenjäsen, sukulainen tai tuttu. Tavallisin pari- ja lähisuhdeväkivallan muoto on miehen naiseen, omaan kumppaniin, kohdistama väkivalta. Väkivalta tapahtuu usein tekijän ja uhrin yhteisessä kodissa. Perheväkivallassa ei tavallisesti ole kyse kertaluonteisesta tapahtumasta, vaan pitkään kestävästä ja jatkuvasta prosessista, jossa tilanne koko ajan pahenee. Tapahtuneeseen liittyy häpeää, salailua ja vaikenemista. Väkivalta tarkoittaa sitä, että yksi tai useampi ihminen käyttää välillisesti tai suoraan fyysisiä, psyykkisiä tai moraalisia voimakeinoja yhtä ihmistä, ryhmää tai näiden omaisuutta kohtaan saadakseen näistä vallan. Väkivallan käytön tarkoituksena on hallita ja käyttää valtaa. Yleistä Perheväkivallalla tarkoitetaan laajassa mielessä perheessä tai muissa sukulaisuus- tai tuttavuussuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Yleisintä väkivalta on parisuhteissa, mutta sitä esiintyy myös lasten ja vanhempien välillä. Väkivalta määritellään toisen ihmisen tahdon, tarpeiden ja toiveiden hallitsemiseksi käyttämällä sanallisia tai sanattomia tekoja, jotka loukkaavat ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista itsemääräämisoikeutta. Väkivalta on käyttäytymistä, jonka avulla väkivallantekijä herättää pelon ja uhan tunteita ja saavuttaa näin valtaa toisen elämässä. Väkivalta on myös läheisen tunteiden, ajatusten ja tekojen kontrollointia. Valtaa ja kontrollia saavutetaan ja ylläpidetään psyykkisellä, henkisellä, fyysisellä, seksuaalisella ja taloudellisella väkivallalla ja ajatuksella toisen omistamisesta sekä hänen elämänsä rajoittamisesta. Erilaisia perheväkivallan muotoja Perheväkivallan muotoja ovat mm. fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen ja taloudellinen väkivalta. Muita väkivallan muotoja ovat esimerkiksi uskonnollinen ja kemiallinen väkivalta, hoidon ja huolenpidon laiminlyönti sekä syrjintä. Väkivalta voi olla myös piilevää väkivaltaa, joka on uhan ilmapiiriä tai pelkoa siitä, että väkivalta voi puhjeta milloin tahansa. Perheissä, joissa väkivaltaa on esiintynyt yhdenkin kerran, väkivallan mahdollisuus on aina piilevänä. Väkivallan uhka aiheuttaa pelkoa ja muuttaa perheenjäsenten käyttäytymistä. Perheenjäsenet eivät uskalla esittää omia mielipiteitään, koska pelkäävät sen aiheuttavan väkivaltatilanteen. Piilevää väkivaltaa kuvaa hyvin tilanne, jossa perheenjäsenet ikään kuin kävelisivät miinakentällä koskaan ei tiedä, milloin räjähtää. 8

9 Fyysinen väkivalta Fyysinen väkivalta on helpoimmin tunnistettavissa oleva väkivallan muoto. Se voi ilmentyä monella eri tavalla, kuten esimerkiksi lyömisenä, potkimisena ja kuristamisena sekä erilaisten pakkokeinojen käyttämisenä ja vapaudenriistona. Psyykkinen väkivalta Psyykkinen väkivalta on yleisin väkivallan muoto. Se voi olla sanallista tai sanatonta. Psyykkisen väkivallan muotoja ovat alistaminen, nöyryyttäminen, halveksiminen, pelottelu, huutaminen, kiroilu, painostaminen, pilkkaaminen, nimittely, uhkailu, kontrolli, vähättely, häirintä ja syyttely. Kontrollilla ei tarkoiteta yksittäisiä tapahtumia, vaan toistuvaa pyrkimystä hallita ja rajoittaa toisen elämää. Uhkailulla ja pelottelulla on yhtälailla pelottava, uhkaava ja ahdistava vaikutus kuin fyysiselläkin väkivallalla. Monesti väkivaltainen käyttäytyminen alkaa sanallisesti ja muuttuu myöhemmin fyysiseksi väkivallaksi. Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisen väkivallan yleisimmin esillä oleva muoto on raiskaus. Seksuaalista väkivaltaa on myös pakottaminen seksiin tai muihin seksuaalisiin toimintoihin vastoin tahtoa. Lisäksi seksuaalista väkivaltaa on sukuelimiin kohdistuva pahoinpitely, sanallinen nöyryyttäminen, halventaminen, huoraksi haukkuminen sekä toisen kehon arvosteleminen. Taloudellinen väkivalta Taloudellinen väkivalta on yksi alistamisen ja vallankäytön muoto. Vaikka nykyaikana naisillakin on mahdollisuus taloudelliseen riippumattomuuteen ja itsenäisyyteen, tämä alistamisen muoto ei ole hävinnyt. Taloudellinen väkivalta ilmenee kiristämisenä, harhauttamisena, kavaltamisena ja rahankäytön kontrolloimisena. Taloudelliseen kontrolliin liittyy myös usein vaatimus siitä, että uhrin on tehtävä pikkutarkka selvitys rahan käytöstä esimerkiksi kuitit ja tiliotteet esittämällä. Uskonnollinen väkivalta Uskonnollinen väkivalta on kumppanin pakottamista johonkin uskontokuntaan tai kieltämistä kuulumasta johonkin uskontokuntaan. Väkivaltaa on myös läheisen uskonnollisen vakaumuksen tai uskonnollisen toiminnan halveksiminen tai vähättely. Kemiallinen väkivalta Kemiallista väkivaltaa on läheisen tarvitsemien lääkkeiden kieltäminen tai unilääkkeiden tai rauhoittavien ja huumaavien lääkkeiden käyttöön pakottaminen. Kemiallisen väkivallan muotona pidetään myös alkoholin käyttöä nukuttamistarkoitukseen. Kemiallinen väkivalta kohdistuu erityisesti pieniin lapsiin ja vanhuksiin. Lähde: Perheväkivallan muodot, Vaasan toimintamalli perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisesta ja hoitamisesta,

10 10

11 11

12 12

13 Lähde: Pense E. & Paymar M.: Education Groups For Men Who Batter. The Duluth Model. Springer Publishing Company. New York, Suom. Sirkka Perttu. Katso myös liite 1 ja liite 2. 13

14 3. VÄKIVALTA ON RIKOS Yleisimmät perheväkivaltaan liittyvät oikeudelliset kysymykset ovat: avioero ja yhteiselämän lopettaminen lähestymiskielto lasten huolto- ja tapaamisoikeus sekä elatus pahoinpitely- ja seksuaalirikokset omaisuuden ositus lapsikaappaus ja kansainväliset asiat lastensuojelu. Oikeusprosessissa keskiössä on syytetty, ei uhri. Usein vaikuttaa siltä, että perheväkivaltarikoksia koskevissa tuomioissa teko ja siitä tuomittu rangaistus eivät ole kohtuullisessa suhteessa toisiinsa. Tuomioistuimet ovat olleet taipuvaisia tuomitsemaan seuraamukseksi lievimmän mahdollisen rangaistuksen. Huomioon tulisi laajemmassa määrin ottaa uhrin oikeus saada hyvitystä kokemastaan kärsimyksestä. Tavallisia seuraamuksia ovat ehdollinen vankeus ja yhdyskuntapalvelu, jotka vaikuttavat tuomitun tekijän arkeen mahdollisimman vähän. Yhteiskunta ei ole riittävässä määrin osoittanut tuomitsevaa suhtautumista perheväkivaltaan, vaan osoittanut liiaksi anteeksiantoa ja ymmärtämystä. Väkivallan kohde, uhri, saa ehkä jonkinlaisen taloudellisen vahingonkorvauksen. Muuten uhrin on vain selvittävä ja yritettävä jatkaa eteenpäin. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen tuomioistuimet eivät huoltoriidoissa ota riittävässä määrin huomioon perheväkivaltaa. Kun väkivallasta ei ole tehty rikosilmoitusta, vedotaan usein siihen, ettei näyttöä ole tarpeeksi. Myös muissa tapauksissa tapahtumat sivuutetaan aivan liian usein. Lähde: Tohtorikoulutettava Teija Hautanen, Väkivalta ja huoltoriidat, Tampereen yliopisto, 2010 Poliisi Poliisi kehottaa kaikkia perheväkivallan kohteeksi joutuneita tuomaan tapahtuneen esille tekemällä rikosilmoituksen tai viranomaisilmoituksen. Väkivaltaan ei pidä alistua! Tehokas puuttuminen edellyttää poliisin ja sosiaali- ja terveysviranomaisten välisen yhteistyön laajentamista. Yksi poliisin tärkeimmistä tavoitteista on väkivallan kierteen katkaiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Poliisi kohtaa lastensuojelun tarvetta erityisesti perheväkivaltaan liittyvien kotikäyntien yhteydessä. Poliisin ja sosiaalitoimen yhteiset toimet tukevat perheitä ongelmatilanteissa, joihin liittyy väkivaltaa. Nopea puuttuminen on sekä tehokasta että taloudellista. Kiireellisissä tapauksissa poliisi voi määrätä nopeasti lähestymiskiellon, joka voi olla myös perheen sisäinen. Rikosilmoituksen tekeminen kaikista väkivaltarikoksista on tärkeää tulevan todistelun kannalta. Huolellinen kirjaaminen ja hyvin tehty esitutkinta ovat tärkeitä osatekijöitä väkivallan vastaisessa työssä. 14

15 Lastensuojelulaki Lapsi on 0 18-vuotias henkilö (nuori vuotias). Lastensuojelulain mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Huonosti voivat lapset on kokoava käsite, jota on tapana käyttää lapsista, jotka joutuvat perheessään jollain muotoa huolenpidon laiminlyönnin kohteeksi. Kyse voi olla fyysisestä tai psyykkisestä pahoinpitelystä, seksuaalisesta riistosta, huolenpidon puutteesta tai hoidon laiminlyömisestä. Psykososiaalista ympäristöä korostetetaan, kuten myös sitä, että lähiympäristön epäkohtien seurauksena lasten perustarpeet eivät tyydyty. Huonosti voivat lapset on sen vuoksi käsitteenä relevantti käytettäväksi myös lapsista, jotka kasvavat perheissä, joissa esiintyy parisuhdeväkivaltaa. Naisiin kohdistuva väkivalta ja lapsiin kohdistuva väkivalta on rinnastettava toisiinsa aina, kun perheessä on lapsia, eikä niistä voi keskustella erillisinä ilmiöinä. Lapsiperheessä esiintyvä väkivalta vaarantaa aina lapsen kasvun ja kehityksen. Lapsen laiminlyönnistä tai pahoinpitelystä tietävällä lähimmäisellä on mahdollisuus tehdä asiasta ilmoitus. Nykyisessä lastensuojelulaissa (417/2007) velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen on annettu aiempaa suuremmalle joukolle lasten ja heidän perheidensä parissa työskenteleviä henkilöitä. Lastensuojelulain 25 :n mukainen ilmoitusvelvollisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen, seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitusvelvollisuus koskee henkilöitä, jotka ovat seuraavien tahojen palveluksessa tai luottamustoimessa: sosiaali- ja terveydenhuolto opetustoimi nuorisotoimi poliisitoimi seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja, opetuksen tai koulutuksen järjestäjä turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa harjoittava yksikkö hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittava yksikkö; 15

16 muilla henkilöillä ei ole velvollisuutta tehdä ilmoitusta, mutta heillä on kuitenkin oikeus siihen. Ilmoitusvelvollisten on salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoitettava kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, joka on hoidon ja huolenpidon tarpeessa joka on lapsen kehityksen vaarantavissa olosuhteissa jonka oma käyttäytyminen vaarantaa lapsen kehityksen. Lastensuojeluilmoitus tehdään suullisena tai kirjallisena. Ilmoituksen voi tehdä sen estämättä, että lapsi tai vanhemmat vastustavat ilmoituksen tekemistä. Asiakkaalle tiedotetaan aikeesta tehdä ilmoitus. Ilmoitusvelvollinen tekee ilmoituksen aina omissa nimissään. Henkilöt, joilla ei lain mukaan ole ilmoitusvelvollisuutta, mutta joilla on oikeus tehdä ilmoitus, voivat halutessaan pysyä nimettöminä. Viranomaisten tulee aina saada tietää ilmoittajan nimi. Ilmoittajan nimeä ei kuitenkaan pidetä salassa automaattisesti, ja tästä tuleekin kertoa ilmoittajalle. Laissa säädetään myös uusista ilmoitusvelvollisuuksista kunnan sosiaaliviranomaisille. Lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen kotikunnan vaihtuessa entisen kotikunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ilmoitettava muutosta lapsen uudelle asuinkunnalle. Lastensuojeluviranomaisten on lisäksi tehtävä ilmoitus poliisille, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kasvuympäristössään kohdistunut jokin tietynlainen rikos. Rikoslaki pahoinpitelystä Uusittu rikoslaki tuli voimaan vuonna Siinä poistettiin rikosten jakaminen yksityisellä ja julkisella paikalla tapahtuviksi. Uudistuksen ansiosta myös yksityisellä paikalla tapahtuva pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos. Lainsäädännön uudistuksella viestitään siitä, että perheväkivalta ei ole vain perheen sisäinen asia, vaan yhteiskunnalla on velvollisuus puuttua siihen. Lailla pyritään myös siihen, että kotona tapahtuvaan väkivaltaan suhtaudutaan yhtä vakavasti kuin muihinkin väkivaltarikoksiin ja että niihin sovelletaan samanlaisia rikosoikeudellisia seuraamuksia. Laissa pahoinpitelyt jaetaan kolmeen eri ryhmään: lievä pahoinpitely pahoinpitely törkeä pahoinpitely. Pahoinpitelyn astetta arvioidaan fyysisten vammojen, rikoksen tekotavan ja sen aiheuttaman henkisen kärsimyksen perusteella. Lievä pahoinpitely on asianomistajarikos, mikä tarkoittaa sitä, että asianomistajan on itse tehtävä rikosilmoitus ja vaadittava tekijälle rangaistusta rikoksesta. Muussa tapauksessa poliisi ei tutki tapausta. Poikkeus on kuitenkin alle 15-vuotiaaseen kohdistuva pahoinpitely, sillä se on aina virallisen syytteen alainen rikos. Myös pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia, jotka poliisi tutkii ja joista syyttäjä nostaa syytteen, vaikka asianomistaja ei vaatisi rikoksista rangaistusta (rikoslaki 39/1889). 16

17 Rikoslaki seksuaalirikoksista Seksuaalirikoksia koskeva rikoslain uudistus tuli voimaan vuonna 1999 (rikoslaki 39/1889, 20 luku). Uudistuksen jälkeen seksuaalirikokset jaetaan kolmeen ryhmään: pakottaminen sukupuoliyhteyteen raiskaus törkeä raiskaus. Näistä raiskaus ja törkeä raiskaus ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia. Pakottaminen sukupuoliyhteyteen on asianomistajarikos. Uhriksi joutuvan on itse tehtävä rikosilmoitus ja vaadittava epäillylle rangaistusta. Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoitiin Suomessa vuonna Lakiuudistuksella pyrittiin siihen, että naisella on myös avioliitossa seksuaalinen itsemääräämisoikeus eikä avioliitto anna miehelle suurempia oikeuksia naisen seksuaalisuuteen. Avioliitossa tapahtuva raiskaus on yhtä rangaistava teko kuin muutkin seksuaalirikokset. Rikosten sovittelu Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta antaa mahdollisuuden sovitteluun myös perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä tapauksissa. Lain 3 luvun 13 :n 2 momentti määrittelee, että sovittelun käynnistäminen voi tapahtua vain poliisin tai syyttäjäviranomaisen aloitteesta. Lähde: Väkivalta pari- ja lähisuhteissa Informaatiokooste ja toimintasuunnitelma Raaseporin kihlakunnan kunnille, 2008 Lähde: Nya barnskyddslagen Lagens innehåll och tillämpning, Anne Holländer Pahoinpitely on kriminalisoitu teko tekijän ja uhrin suhteesta riippumatta. Kaikki lievää väkivaltaa vakavammat pahoinpitelyt ovat vuodesta 1995 lähtien olleet virallisen syytteen alaisia pahoinpitelyrikoksen tapahtumapaikasta riippumatta. Kaikki väkivaltarikokset tulisi muuttaa virallisen syytteen alaisiksi. On esitetty, että lähisuhteissa tapahtuvasta pahoinpitelystä tulisi tuomita kovempi rangaistus, myös lievissä pahoinpitelyissä. Siitä pitäisi tulla itsestään selvää, että lähisuhteissa tapahtuva pahoinpitely on aina otettava käsiteltäväksi ilman uhrin tekemää ilmoitusta. Nykyisellään uhrin on itse oltava asianomistaja ja tehtävä rikosilmoitus. Ruotsissa puhutaan naisrauharikoksista. Suomen pitäisi ottaa mallia Ruotsista, jossa on päästy paljon pidemmälle suhteessa lähisuhdeväkivaltaan; suhtautuminen on vähemmän hyväksyvää ja tiukempaa sen suhteen, ettei lähisuhdeväkivaltaa pidä hyväksyä. Tämä viestittää siitä, että yhteiskunta välittää. Suomen Amnesty International Amnesty vaatii, että lähisuhteissa tapahtuvaa tai lapsiin kohdistuvaa pahoinpitelyä, seksuaalirikosta ja väkivaltaa on käsiteltävänä väkivaltana kaikissa yhteyksissä eivätkä ne saa olla soviteltavissa olevia tekoja. Vastuun ottaminen Väkivaltainen ihminen, joka itse on kasvanut vaikeissa oloissa, voidaan joskus nähdä pikemminkin uhrina kuin tekijänä. Tällöin väkivaltaista henkilöä ei kohdella täysivaltaisena ihmisenä, jonka on 17

18 otettava vastuu teoistaan. Tällainen uhrimentaliteetti johtaa siihen, että yksilöt ottavat yhä vähemmän vastuuta ja tuntevat sen sijaan omien oikeuksiensa tulleen loukatuiksi. Nykykulttuurillemme on ominaista, että kun henkilö asetetaan vastuuseeen tekemästään vääryydestä, tämä tuntee heti oikeuksiaan loukatun. (Mukailtu vapasti etiikan tutkijan Ann Heberleinin kirjan Det var inte mitt fel om konsten att ta ansvar [Ica bokförlag, 2009] ajatuksista.) Lähestymiskielto Lähestysmiskiellosta annetun lain tarkoitus on ehkäistä rikoksia ennalta ja parantaa mahdollisuuksia puuttua vakavaan häirintään. Lähestymiskielto tarkoittaa, että henkilön hengen, terveyden, vapauden tai rauhan suojaamiseksi voidaan jotakuta toista kieltää ottamasta häneen yhteyttä. Lähestymiskieltoa on mahdollista hakea käräjäoikeudelta joko perusmuotoisena tai laajennettuna. Perusmuotoinen lähestymiskielto tarkoittaa, että kieltoon määrätty henkilö ei saa tavata, ottaa yhteyttä tai yrittää ottaa yhteyttä, seurata tai tarkkailla sitä henkilöä, jota kiellolla suojataan. Laajennetulla lähestymiskiellolla voidaan kieltää myös oleskelu suojattavan henkilön kodin tai työpaikan läheisyydessä. Väliaikaisen lähestymiskiellon voi määrätä poliisiviranomainen tapauksissa, jotka edellyttävät kiellon välitöntä antamista. Lähestymiskieltoa voi pyytää kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai häiritsemäksi. Myös syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen voi hakea lähestymiskiellon määräämistä, jos uhattu henkilö ei itse uskalla tai pysty sitä tekemään. Lähestymiskieltoa haetaan joko kirjallisesti tai suullisesti poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta. Tarkemmat tiedot sekä ohjelomakkeet internetosoitteesta Lähestymiskielto merkitään poliisin henkilörekisteriin ja poliisi valvoo kiellon noudattamista. Rangaistus lähestymiskiellon rikkomisesta on sakkoa tai vankeutta. Joissakin harvoissa tapauksissa lähestymiskieltoa on käytetty myös suojaamaan lapsikaappauksilta. Tee lähestymiskiellon rikkomisesta aina rikosilmoitus! Ajantasainen lainsäädäntö osoitteesta ja Lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi Suomessa annetaan vuosittain noin lähestymiskieltoa. Poliisi kirjaa vuosittain suurinpiirtein yhtä monta kertaa lähestymiskieltoa rikotun. Lähestymiskielloista suunnitellaan yhteistä EU:n sisäistä rekisteriä. Samanaikaisesti yhtenäistettäisiin lähestymiskieltojen antamiskäytäntö. Lähestymiskiellot täyttävät tärkeän tehtävän ja ne ovat monta kertaa avuksi. Samanaikaisesti kielto rajoittaa väkivallantekijän valta-asemaa ja omakuvaa ja voi siten lisätä raivoa. Väkivallan kierteen katkaisemisessa pitäisi tämän vuoksi keskittyä myös siihen, miten yhteiskunta voi auttaa väkivallantekijää käsittelemään aggressioitaan. 18

19 Turvakodit Konfliktit lähisuhteissa ovat muuttuneet yhä väkivaltaisemmiksi ja sen seurauksena etenkin pienten lasten äidit hakevat turvaa. Myös miehet hakeutuvat turvaan väkivaltaisilta naisilta. Asiakkaista noin 10 % on miehiä. Miehet epäröivät avun hakemista turvakodista ja usein heidän kokemaansa väkivaltaa väheksytään. Lasten tilanteen on aina oltava keskiössä. Tavoitteena on perhe, jossa lapset voivat elää ilman jatkuvaa pelkoa tai joutumista aikuisten väkivallan kohteeksi. Valtaosa turvakoteihin hakeutuvista on ollut väkivallan uhrina useiden vuosien ajan ja väkivalta on raaistunut. Jossain vaiheessa uhrin mitta tulee täyteen ja uhri tajuaa lasten näkevän kauheudet koko ajan. Väkivallan uhkaa kokevilla miehillä on yhtä suuri syy hakeutua turvakotiin kuin naisilla, jos he haluavat suojella lapsiaan tai itseään väkivallalta. Turvakodeista hakee apua vuosittain miestä. Suurin osa heistä tulee yhdessä lasten kanssa, mutta joskus mies tulee myös yksin. Monien suomalaisten kotien suuri aseiden määrä herättää huolta ja turvattomuutta. Toinen ongelma on hoitopuolen kovan resurssipulan takia yhä useammin yhä nuoremmille henkilöille määrättävien psyykenlääkkeiden suuri määrä. Asiakkaat joudutaan hoitamaan niin nopeasti, ettei tilannetta ehditä seurata pidemmällä aikavälillä tai tarkastamaan hoitotuloksia. Väkivalta on myös periytyvää. Usein osoittautuu, että väkivallantekijä on ottanut mallia vanhemmistaan. Lasten ei pidä joutua todistamaan kotonaan väkivaltaa, on väkivaltainen osapuoli sitten isä tai äiti. Turvakoti antaa ensisijaisesti fyysisen turvapaikan akuutissa kriisissä. Useimmat avuntarvitsijat viipyvät turvakodissa 3 4 vuorokautta. Noin 15 % tulee turvakotiin useamman kuin yhden kerran. Turvakodissa lapset saavat tukea ja uhri apua kyetäkseen irrottautumaan väkivaltaisesta suhteesta. Turun turvakoti ei anna varsinaista jälkihoitoa, mutta tekee yhteistyötä perhekriisikeskus Pilarin ja myös väkivaltaisille miehille suunnatun Jussi-hankkeen kanssa. Pilari ja Jussi-yksikkö sijaitsevat Heidekenin perhetalossa Turussa. Suuren ongelman muodostaa se, että todella harva väkivallan uhriksi joutunut tekee asiasta rikosilmoituksen. Kynnys rikosilmoituksen tekemiseen on nujerretulle ihmiselle liian korkea. Vaikeaksi sen tekee häpeä, koston pelko, toivottomuus ja masentuneisuus. Turvakoti ei tee väkivallasta ilmoitusta, se voi ainoastaan pyrkiä tukemaan uhria tekemään rikosilmoituksen. Lähde: ÅU ja HBL , STT 19

20 4. NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Kuka tahansa nainen riippumatta iästä, kulttuurista, etnisestä alkuperästä, uskonnosta, elämäntyylistä, koulutuksesta tai taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta voi joutua väkivallan kohteeksi. Ei ole olemassa tyypillistä väkivallan uhria. Naisilla on suurin riski joutua väkivallan kohteeksi juuri lähisuhteessa. Tutkimusten mukaan naiset kuitenkin pelkäävät eniten joutuvansa tuntemattoman miehen tekemän väkivallan uhriksi, vaikka useimmat pahoinpitelyt, raiskaukset ja muu väkivalta naista kohtaan tapahtuvat tosiasiassa kotona. Naiset saavat myös eniten vammoja läheisissä suhteissa tapahtuvasta väkivallasta. Väkivalta lähisuhteissa on vakava yhteiskunnallinen ongelma, jolla on monenlaisia terveydellisiä ja elämän laatua heikentäviä seuraamuksia sekä naisille että heidän lapsilleen. Vuonna 1997 tehdyn Usko, toivo, hakkaus -tutkimuksen mukaan naisiin kohdistuva pari- ja lähisuhdeväkivalta on Suomessa yleistä. Väkivallasta suurin osa on fyysistä pahoinpitelyä. Naista voi auttaa, jos hän saa tukea sen ymmärtämiseen, ettei väkivalta johdu hänestä tai hänen ominaisuuksistaan. (Markku Heiskanen & Minna Piispa, 1998) 40 % suomalaisista naisista on 15 vuotta täytettyään joskus joutunut miehen tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai väkivallalla uhkailun kohteeksi. 52 % naisista on joutunut sukupuolisen ahdistelun ja häirinnän kohteeksi 15 vuotta täytettyään. Alle 15-vuotiaana naisista 29 % on kokenut väkivaltaa, seksuaalisesti uhkaavaa käyttäytymistä tai seksuaaliseen kanssakäymiseen pakottamista. 50 % naisista on joutunut nykyisen tai entisen avo- tai aviomiehen väkivallan tai uhkailujen kohteeksi. Yhdessä asumisen aikana väkivaltaa käyttäneistä miehistä 36 % jatkoi väkivaltaa vielä eron jälkeenkin. Nykyisen avo- tai aviopuolison tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai väkivallalla uhkailun kohteeksi on joutunut 22 % parisuhteessa olevista naisista. Vuoden aikana suomalaista naista kokee parisuhdeväkivaltaa ja heistä on fyysisen väkivallan kohteena. Suomessa vuoden jokaisena päivänä kaikkiaan 306 naista, iältään vuotiaita, joutuu parisuhteessaan fyysisen ja seksuaalisen väkivallan tai niillä uhkailun kohteeksi. Heistä 246 joutuu fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi parisuhteessaan vuoden jokaisena päivänä. Suomessa joka 6. minuutti nainen joutuu avo- tai aviopuolisonsa pahoinpitelemäksi. Suomessa joka toinen viikko yksi nainen kuolee lähisuhteessa tapahtuvan väkivallan seurauksena. Lähde: Päänavaus selviytymiseen. Väkivaltaa kokeneiden naisten käsikirja. Sirkka Perttu, Päivi Mononen-Mikkilä, Riikka Rauhala ja Päivi Särkkälä,

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki

Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä 13.10.16 Paviljonki Lastensuojelulaki 25 (12.2.2010/88) WWW.FINLEX.FI } 1) Sosiaali- ja terveydenhuollon ja lasten päivähoidon; } 2) opetustoimen; } 3) nuorisotoimen;

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta vanhempi konstaapeli Irina Laasala 1 Lähisuhdeväkivalta Noin 20% naisista on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Lievissä (84 %) ja perusmuotoisissa pahoinpitelyissä

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 2.6.2016 Martta October 1 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin lainattua

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Väkivallasta perheessä saa puhua MISTÄ ON KYSE? Perheväkivalta on aihe, josta harvoin puhutaan Faktaa on, että perheväkivaltaa on olemassa ja on tärkeä tuntea ilmiö

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ 30.1.2014 Lähisuhde- ja perheväkivallan yhdyshenkilöiden toimenkuvan kehittäminen kunnissa

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta 21.10.2015 Merja Pihlajasaari 22.2.2016 Puhutaan itsetunnosta ja rajoista Vapaaehtoinen toimii henkilökohtaisen tiedon, elämänkokemuksensa ja vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Maria Kaisa Aula Neuvolapäivät 3.11.2010 Helsingissä 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 21 vuotta Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria?

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Heini Kainulainen Tutkija, OTT, dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 029 566 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Hämeenkyrön. -Tiedote vanhemmille

Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Hämeenkyrön. -Tiedote vanhemmille Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Hämeenkyrön varhaiskasvatuksessa -Tiedote vanhemmille Tämän tiedotteen tarkoitus on lujittaa vanhempien ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kiusaamisen ehkäisyssä.

Lisätiedot

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus Yhteistyöllä eteenpäin 24.9.2014 KASTE koulutus Kuka minä olen? vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Halme vaativan rikostutkintaryhmän tutkija Rovaniemellä pääosin lapsiin kohdistuneet väkivalta ja seksuaalirikokset

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori Helsingin yliopisto 18.8.2011 ls 10 Seminaari raiskauskriisikeskus Tukinainen Kuka on raiskauksen uhri? Kuka kelpaa uhriksi?

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus

Lähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus Lähisuhde- ja perheväkivalta RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Lähisuhde- ja perheväkivaltamääritelmiä Perheväkivalta-termi sisältää ikäihmisiin ja lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan sekä parisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun esiintyvyys ja tunnistaminen Minna-Liisa Luoma. Neuvotteleva virkamies /STM

Ikäihmisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun esiintyvyys ja tunnistaminen Minna-Liisa Luoma. Neuvotteleva virkamies /STM Ikäihmisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun esiintyvyys ja tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Neuvotteleva virkamies /STM 1 Kaltoinkohtelun määritelmiä Riskitekijät Tunnistaminen Yleisyys Hallituksen toimenpiteet

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Rovaniemi 7.4.2014 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila 7.4.2014 1 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Sopimus tehty 1989, ratifioitu

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön

Lisätiedot

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Homofobia / syrjintä

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ 2 (7) Sisällysluettelo 1. Mitä tarkoitetaan väkivallalla, kiusaamisella ja häirinnällä...

Lisätiedot

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011)

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on: 8) toimia kansallisena ihmiskaupparaportoijana, joka: a) seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Ypäjän Hevosopisto Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 28 Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Omavalvonta laadun varmistamisen välineenä - Valviran ikääntyneiden kaltoinkohtelua koskeva selvitys

Omavalvonta laadun varmistamisen välineenä - Valviran ikääntyneiden kaltoinkohtelua koskeva selvitys Omavalvonta laadun varmistamisen välineenä - Valviran ikääntyneiden kaltoinkohtelua koskeva selvitys Sosiaalineuvos Eine Heikkinen Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö Laki, nuoret ja netti Opetu s - ministeriö Netti on osa nuorten arkea Yhteydenpitoa kavereihin, tiedostojen vaihtoa, harrastusryhmiä, fanitusta, pelaamista, tiedon hakua, oppimista, asioiden hoitamista,

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot