PARAISTEN KAUPUNGIN TOIMINTAMALLI PARI- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISESTA JA SEN HALLINNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PARAISTEN KAUPUNGIN TOIMINTAMALLI PARI- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISESTA JA SEN HALLINNASTA"

Transkriptio

1 PARAISTEN KAUPUNGIN TOIMINTAMALLI PARI- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISESTA JA SEN HALLINNASTA 1

2 (Käännös) PARAISTEN KAUPUNGIN TOIMINTAMALLI PARI- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISESTA JA SEN HALLINNASTA Länsi-Turunmaan kaupungin pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinointi- ja yhteistyöryhmä

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 6 2. MITÄ PERHEVÄKIVALTA ON? 8 Yleistä 8 Fyysinen väkivalta 9 Psyykkinen väkivalta 9 Seksuaalinen väkivalta 9 Taloudellinen väkivalta 9 Uskonnollinen väkivalta 9 Kemiallinen väkivalta 9 3. VÄKIVALTA ON RIKOS 14 Poliisi 14 Lastensuojelulaki 15 Rikoslaki pahoinpitelystä 16 Rikoslaki seksuaalirikoksista 17 Rikosten sovittelu 17 Lähestymiskielto 18 Turvakodit NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA VÄKIVALLAN SEURAUKSET 21 Väkivallan käyttäjä 21 Lapsiin kohdistuva väkivalta 22 Lapsiin kohdistuva seksuaalinen riisto 23 Naisiin kohdistuva väkivalta 24 Miehiin kohdistuva väkivalta 25 Vammaisiin kohdistuva väkivalta 26 Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta 27 Seksuaalisiin vähemmistöihin kohdistuva väkivalta 30 Traumatisoituminen VÄKIVALLAN PUHEEKSI OTTAMINEN 32 Muistilista 32 Kun keskustelet mahdollisesti väkivallan kohteeksi joutuneen kanssa 32 Kun keskustelet mahdollisesti väkivaltaisesti käyttäytyneen kanssa 33 Miten voin auttaa? 33 Mitä ei kannata tehdä? 34 3

4 7. VAITIOLOVELVOLLISUUS 35 Asiakas- ja potilastiedot sekä salassapito 35 Terveydenhuoltohenkilöstö 36 Opetushenkilöstö 36 Poliisi 36 Seurakunnan työntekijät 37 Lastensuojelulain (417/2007) 25 :n mukainen ilmoitusvelvollisuus ERI YKSIKÖIDEN OMAT TOIMINTAMALLIT 39 Terveysasemien vastaanotot 39 Äitiys- ja lastenneuvola 40 Vuodeosasto 41 Malmkulla 42 Hammashoito 43 Kouluterveydenhuolto 44 Lasten päivähoito 45 Koulu 46 Sosiaalihuolto, vanhustenhuolto ja vammaispalvelut 47 Lastensuojelu 48 Päihdetyö 49 Perheneuvola 50 Poliisi 51 Seurakunta 52 SPR 53 Folkhälsan TILASTOTIEDOT, DOKUMENTOINTI JA KEHITTÄMISTOIMET 55 Dokumentointi 56 Suunnitelman päivittäminen 56 Kehittämistoimet 56 Tilanne Länsi-Turunmaalla 57 Terapia 58 4

5 10. LIITTEET Erilaisia väkivallan muotoja Väkivallan tunnistaminen Subjektiivisen huolen vyöhykkeistö Tulkin käyttö Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta Esite asiakkaalle Suoria kysymyksiä epäillessäsi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa Turvallisuussuunnitelma Väkivallan kartoituslomake Lastensuojeluilmoitus Lapsen haastattelulomake Väkivallan puheeksi ottaminen väkivallantekijän kanssa Suostumuslomake salassa pidettävät potilastiedot Suostumuslomake salassa pidettävät asiakastiedot Perustuuko suhteesi tasa-arvoon? Väkivallan talo ja turvallinen koti Tapausesimerkki Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ( /812) mukaiset salassapitomääräykset Tärkeitä paikallisia puhelinnumeroita Tärkeitä valtakunnallisia puhelinnumeroita Tietoa ja keskusteluja verkossa 96 Lähdeviitteet 97 Länsi-Turunmaan kaupungin pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinointi- ja yhteistyöryhmä koostuu seuraavista Länsi-Turunmaan kaupungin ja sen sidosryhmien edustajista: Gun Andersson, Folkhälsan Leif Blom, sosiaalipalveluyksikkö asti Susanna Blåberg, päivähoitoyksikkö Carola Christiernin-Eklund, suunnitelmavastaava, perheyksikkö Aimo Ellilä, Turunmaan päihdekoordinaattori (Päivi Viisainen asti) Kaisu Karlsson, koulutusyksikkö Kimmo Läntinen, poliisi Inkeri Mäkinen, Turunmaan perheneuvola Micaela Nyström, perheyksikkö Ann-Helen Saarinen, terveydenhuoltoyksikkö Patrik Sundell, seurakunta Mikaela Sundman, Suomen Punainen Risti 5

6 LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY LÄNSI-TURUNMAAN KAUPUNGIN TOIMINTAOHJELMA 1. JOHDANTO TUNNISTA TURVAA TOIMI Väkivallan ehkäisytyössä on pidettävä pää kylmänä ja sydän lämpimänä. Työn johtavana periaatteena on asiakkaan hyvinvoinnin parantaminen. Tutkimukset osoittavat kiistatta väkivallan olevan yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme. Suomi sijoittuu naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kuvaavissa eurooppalaisissa tilastoissa erittäin heikosti. Suomalaisista naisista yli joutuu vuosittain jonkinlaisen väkivallan kohteeksi lähisuhteissaan. Lähisuhdeväkivallasta 90 % kohdistuu naisiin ja noin 10 % miehiin. Myös nainen voi perheessä olla väkivaltainen. Yksi väkivallan kohteeksi joutuvien ryhmä ovat myös ikääntyneet, joilla on väkivaltaisia lapsia tai sukulaisia. Lähisuhde- ja perheväkivallan vastaisella työllä tarkoitetaan ehkäiseviä palveluja, jotka muodostavat osan toimivasta palvelutarjonnasta, erilaisia väkivaltaisen käyttäytymisen riskitekijöihin kohdistuvia toimia sekä väkivallan uhrien ja käyttäjien hoitomahdollisuuksien parantamista. Lähisuhde- ja perheväkivaltaan liittyy häpeää, syyllisyyttä ja pelkoa. Väkivalta on usein toistuvaa ja pahenevaa ja sitä esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa ja kulttuureissa. Perheväkivaltaa yritetään usein peitellä, ja henkilöstö tarvitsee sen takia koulutusta ja tukea oppiakseen tunnistamaan väkivallan. Kuntalaiset tietävät yleensä hyvin, missä pieniä lapsia koskevat asiat kunnassa hoidetaan. Samalla tavalla yleisessä tiedossa pitäisi olla myös se, mistä hakea apua väkivaltaan. Tämän suunnitelman on tarkoitus opastaa työntekijöitä tunnistamaan väkivalta ja sen uhka. Kaikkien on tiedettävä, mistä uhrit voivat hakea apua ja saada pitkäaikaista tukea. Kaikilla työssään läheisväkivaltaa kohtaavilla tulee olla: Perustiedot väkivallan tunnistamisesta Perustiedot väkivallan uhrin ja käyttäjän kohtaamisesta Riittävät tiedot apua tarvitsevien ohjaamiseen oikeaan paikkaan hoitoa saamaan. Väkivaltaista käyttäytymistä koskevien kysymysten esittäminen saattaa olla työntekijälle ahdistavaa ja pelottavaa. Työntekijöiden tulee saada koulutusta ja sitä kautta enemmän osaamista sekä mahdollisuus työnohjaukseen, jotta moniammatillisen toiminnan keinoin tehtävä väkivallan vastainen työ tuottaisi tulosta! Kun eri toimijat tekevät keskenään hyvää yhteistyötä ja noudattavat siinä toimintasuunnitelman periaatteita, vastuuta ei lykätä "jollekin toiselle". Mitä esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa tehdään perheväkivaltaa epäiltäessä? Mitä terveyskeskuksen terveydenhoitaja tekee nähdessään selviä merkkejä väkivallasta? 6

7 Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa pidetään melko yleisesti yksityisasiana, johon ei voi sekaantua. Oikeasti asennoitumisen pitäisi kuitenkin tiukentua niin, ettemme salli väkivaltaa. Perheille on tehtävä selväksi, ettei lapsen kasvamista uhkailun ja väkivallan ilmapiirissä hyväksytä. Avun hakemisesta ja näin väkivallan aiheuttamasta kestämättömästä tilanteesta pääsemisestä olisi tultava hyväksyttävämpää. Lapselle on sekä fyysisesti että psyykkisesti vahingollista ja haitallista elää jatkuvassa pelossa ja väkivallan uhan alaisena. Väkivallan kierre tulisi katkaista mahdollisimman nopeasti, koska negatiiviset käyttäytymismallit saattavat periytyä seuraaville sukupolville. ANNA ASIAKKAALLE TOIVOA JA USKOA ET JÄÄ YKSIN RATKAISU LÖYTYY Väkivalta maksaa Tehokas väkivallan vastainen työ on taloudellisesti kannattavaa ja säästää paljon rahaa. Tilastokeskuksen mukaan väkivallasta vuosittain valtakunnallisesti aiheutuvat kustannukset sosiaalija terveydenhuollossa ovat noin 21,5 miljoonaa euroa ja juridisella sektorilla 26,5 miljoonaa euroa. Parisuhdeväkivallasta aiheutuu myös välillisiä kustannuksia mm. menetettyjen henkien, hyvinvoinnin heikkenemisen, pitkien terapioiden ja työpoissaolojen muodossa. Toimintaohjelman tehtävänä on lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy sekä koko maan kattavan väkivallan uhreille ja käyttäjille tarkoitetun perus- ja erityispalveluverkoston parantaminen varhaiseen ongelmiin puuttumiseen panostaminen, erityisesti väkivaltaa näkevien ja kokevien lasten auttamiseksi väkivallan ehkäisytyössä ja vaikeiden tilanteiden käsittelyssä tarvittavan ammatillisen osaamisen vahvistaminen. Tämä toimintasuunnitelma sisältää ohjeita päiväkotihenkilöstölle, koulujen työntekijöille, sosiaalityöntekijöille, terveydenhoitajille ja muille työssään väkivaltaa kohtaaville. Suunnitelmassa annetaan esimerkkejä väkivallan kartoittamiseen ja väkivallan vastaiseen työhön. Toimintaohjelman pääasiallisena tavoitteena on omien konkreettisten toimintamallien laatiminen Länsi-Turunmaan kaupungille työmenetelmien löytäminen väkivallantekojen tunnistamiseen ja väkivaltaan puuttumiseen eri sektoreiden ja osaamisalueiden työnkuvaan tutustuminen ja sitä kautta mm. hoitoketjun parantaminen. Vastuun pakoilu Vastuun pakoilu on yleinen tapa välttää tehokkaasti väkivallan uhrien ja käyttäjien auttamispalvelujen kehittäminen. Halutaan, että joku muu hoitaisi ongelman. Vaikeudet ja niiden syyt ovat jossakin muualla. Ongelma ulkoistetaan eikä ryhdytä miettimään, mitä minä ja meidän sektorimme voisimme tehdä ongelman ratkaisemiseksi. Yksinäisyys ja voimattomuus sekä työntekijän pelko siitä, että hän joutuu itse hoitamaan koko tilanteen alusta loppuun, herättävät huolta. Koordinoitu moniammatillinen yhteistyö edellyttää, että kaikilla sektoreilla on selkeät omat toimintasuunnitelmansa. Näin voidaan estää liian suuren työmäärän kasautuminen yksittäiselle sektorille. Uupumuksen ehkäisemiseksi tarvitaan 7

8 täydennyskoulutusta ja ohjausta. Työntekijöillä on oltava mahdollisuus prosessoida syntyneitä tilanteita jälkikäteen. Länsi-Turunmaalla jo laadittuja toimintasuunnitelmia tulisi kehittää edelleen niin, että pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy saadaan sisällytettyä mahdollisimman moneen suunnitelmaan. 2. MITÄ PERHEVÄKIVALTA ON? Väkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa ja kulttuureissa. Kuka tahansa voi joutua väkivallan uhriksi. Tekijä voi olla aviomies tai aviovaimo, aikaisempi kumppani, lapsi, muu perheenjäsen, sukulainen tai tuttu. Tavallisin pari- ja lähisuhdeväkivallan muoto on miehen naiseen, omaan kumppaniin, kohdistama väkivalta. Väkivalta tapahtuu usein tekijän ja uhrin yhteisessä kodissa. Perheväkivallassa ei tavallisesti ole kyse kertaluonteisesta tapahtumasta, vaan pitkään kestävästä ja jatkuvasta prosessista, jossa tilanne koko ajan pahenee. Tapahtuneeseen liittyy häpeää, salailua ja vaikenemista. Väkivalta tarkoittaa sitä, että yksi tai useampi ihminen käyttää välillisesti tai suoraan fyysisiä, psyykkisiä tai moraalisia voimakeinoja yhtä ihmistä, ryhmää tai näiden omaisuutta kohtaan saadakseen näistä vallan. Väkivallan käytön tarkoituksena on hallita ja käyttää valtaa. Yleistä Perheväkivallalla tarkoitetaan laajassa mielessä perheessä tai muissa sukulaisuus- tai tuttavuussuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Yleisintä väkivalta on parisuhteissa, mutta sitä esiintyy myös lasten ja vanhempien välillä. Väkivalta määritellään toisen ihmisen tahdon, tarpeiden ja toiveiden hallitsemiseksi käyttämällä sanallisia tai sanattomia tekoja, jotka loukkaavat ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista itsemääräämisoikeutta. Väkivalta on käyttäytymistä, jonka avulla väkivallantekijä herättää pelon ja uhan tunteita ja saavuttaa näin valtaa toisen elämässä. Väkivalta on myös läheisen tunteiden, ajatusten ja tekojen kontrollointia. Valtaa ja kontrollia saavutetaan ja ylläpidetään psyykkisellä, henkisellä, fyysisellä, seksuaalisella ja taloudellisella väkivallalla ja ajatuksella toisen omistamisesta sekä hänen elämänsä rajoittamisesta. Erilaisia perheväkivallan muotoja Perheväkivallan muotoja ovat mm. fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen ja taloudellinen väkivalta. Muita väkivallan muotoja ovat esimerkiksi uskonnollinen ja kemiallinen väkivalta, hoidon ja huolenpidon laiminlyönti sekä syrjintä. Väkivalta voi olla myös piilevää väkivaltaa, joka on uhan ilmapiiriä tai pelkoa siitä, että väkivalta voi puhjeta milloin tahansa. Perheissä, joissa väkivaltaa on esiintynyt yhdenkin kerran, väkivallan mahdollisuus on aina piilevänä. Väkivallan uhka aiheuttaa pelkoa ja muuttaa perheenjäsenten käyttäytymistä. Perheenjäsenet eivät uskalla esittää omia mielipiteitään, koska pelkäävät sen aiheuttavan väkivaltatilanteen. Piilevää väkivaltaa kuvaa hyvin tilanne, jossa perheenjäsenet ikään kuin kävelisivät miinakentällä koskaan ei tiedä, milloin räjähtää. 8

9 Fyysinen väkivalta Fyysinen väkivalta on helpoimmin tunnistettavissa oleva väkivallan muoto. Se voi ilmentyä monella eri tavalla, kuten esimerkiksi lyömisenä, potkimisena ja kuristamisena sekä erilaisten pakkokeinojen käyttämisenä ja vapaudenriistona. Psyykkinen väkivalta Psyykkinen väkivalta on yleisin väkivallan muoto. Se voi olla sanallista tai sanatonta. Psyykkisen väkivallan muotoja ovat alistaminen, nöyryyttäminen, halveksiminen, pelottelu, huutaminen, kiroilu, painostaminen, pilkkaaminen, nimittely, uhkailu, kontrolli, vähättely, häirintä ja syyttely. Kontrollilla ei tarkoiteta yksittäisiä tapahtumia, vaan toistuvaa pyrkimystä hallita ja rajoittaa toisen elämää. Uhkailulla ja pelottelulla on yhtälailla pelottava, uhkaava ja ahdistava vaikutus kuin fyysiselläkin väkivallalla. Monesti väkivaltainen käyttäytyminen alkaa sanallisesti ja muuttuu myöhemmin fyysiseksi väkivallaksi. Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisen väkivallan yleisimmin esillä oleva muoto on raiskaus. Seksuaalista väkivaltaa on myös pakottaminen seksiin tai muihin seksuaalisiin toimintoihin vastoin tahtoa. Lisäksi seksuaalista väkivaltaa on sukuelimiin kohdistuva pahoinpitely, sanallinen nöyryyttäminen, halventaminen, huoraksi haukkuminen sekä toisen kehon arvosteleminen. Taloudellinen väkivalta Taloudellinen väkivalta on yksi alistamisen ja vallankäytön muoto. Vaikka nykyaikana naisillakin on mahdollisuus taloudelliseen riippumattomuuteen ja itsenäisyyteen, tämä alistamisen muoto ei ole hävinnyt. Taloudellinen väkivalta ilmenee kiristämisenä, harhauttamisena, kavaltamisena ja rahankäytön kontrolloimisena. Taloudelliseen kontrolliin liittyy myös usein vaatimus siitä, että uhrin on tehtävä pikkutarkka selvitys rahan käytöstä esimerkiksi kuitit ja tiliotteet esittämällä. Uskonnollinen väkivalta Uskonnollinen väkivalta on kumppanin pakottamista johonkin uskontokuntaan tai kieltämistä kuulumasta johonkin uskontokuntaan. Väkivaltaa on myös läheisen uskonnollisen vakaumuksen tai uskonnollisen toiminnan halveksiminen tai vähättely. Kemiallinen väkivalta Kemiallista väkivaltaa on läheisen tarvitsemien lääkkeiden kieltäminen tai unilääkkeiden tai rauhoittavien ja huumaavien lääkkeiden käyttöön pakottaminen. Kemiallisen väkivallan muotona pidetään myös alkoholin käyttöä nukuttamistarkoitukseen. Kemiallinen väkivalta kohdistuu erityisesti pieniin lapsiin ja vanhuksiin. Lähde: Perheväkivallan muodot, Vaasan toimintamalli perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisesta ja hoitamisesta,

10 10

11 11

12 12

13 Lähde: Pense E. & Paymar M.: Education Groups For Men Who Batter. The Duluth Model. Springer Publishing Company. New York, Suom. Sirkka Perttu. Katso myös liite 1 ja liite 2. 13

14 3. VÄKIVALTA ON RIKOS Yleisimmät perheväkivaltaan liittyvät oikeudelliset kysymykset ovat: avioero ja yhteiselämän lopettaminen lähestymiskielto lasten huolto- ja tapaamisoikeus sekä elatus pahoinpitely- ja seksuaalirikokset omaisuuden ositus lapsikaappaus ja kansainväliset asiat lastensuojelu. Oikeusprosessissa keskiössä on syytetty, ei uhri. Usein vaikuttaa siltä, että perheväkivaltarikoksia koskevissa tuomioissa teko ja siitä tuomittu rangaistus eivät ole kohtuullisessa suhteessa toisiinsa. Tuomioistuimet ovat olleet taipuvaisia tuomitsemaan seuraamukseksi lievimmän mahdollisen rangaistuksen. Huomioon tulisi laajemmassa määrin ottaa uhrin oikeus saada hyvitystä kokemastaan kärsimyksestä. Tavallisia seuraamuksia ovat ehdollinen vankeus ja yhdyskuntapalvelu, jotka vaikuttavat tuomitun tekijän arkeen mahdollisimman vähän. Yhteiskunta ei ole riittävässä määrin osoittanut tuomitsevaa suhtautumista perheväkivaltaan, vaan osoittanut liiaksi anteeksiantoa ja ymmärtämystä. Väkivallan kohde, uhri, saa ehkä jonkinlaisen taloudellisen vahingonkorvauksen. Muuten uhrin on vain selvittävä ja yritettävä jatkaa eteenpäin. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen tuomioistuimet eivät huoltoriidoissa ota riittävässä määrin huomioon perheväkivaltaa. Kun väkivallasta ei ole tehty rikosilmoitusta, vedotaan usein siihen, ettei näyttöä ole tarpeeksi. Myös muissa tapauksissa tapahtumat sivuutetaan aivan liian usein. Lähde: Tohtorikoulutettava Teija Hautanen, Väkivalta ja huoltoriidat, Tampereen yliopisto, 2010 Poliisi Poliisi kehottaa kaikkia perheväkivallan kohteeksi joutuneita tuomaan tapahtuneen esille tekemällä rikosilmoituksen tai viranomaisilmoituksen. Väkivaltaan ei pidä alistua! Tehokas puuttuminen edellyttää poliisin ja sosiaali- ja terveysviranomaisten välisen yhteistyön laajentamista. Yksi poliisin tärkeimmistä tavoitteista on väkivallan kierteen katkaiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Poliisi kohtaa lastensuojelun tarvetta erityisesti perheväkivaltaan liittyvien kotikäyntien yhteydessä. Poliisin ja sosiaalitoimen yhteiset toimet tukevat perheitä ongelmatilanteissa, joihin liittyy väkivaltaa. Nopea puuttuminen on sekä tehokasta että taloudellista. Kiireellisissä tapauksissa poliisi voi määrätä nopeasti lähestymiskiellon, joka voi olla myös perheen sisäinen. Rikosilmoituksen tekeminen kaikista väkivaltarikoksista on tärkeää tulevan todistelun kannalta. Huolellinen kirjaaminen ja hyvin tehty esitutkinta ovat tärkeitä osatekijöitä väkivallan vastaisessa työssä. 14

15 Lastensuojelulaki Lapsi on 0 18-vuotias henkilö (nuori vuotias). Lastensuojelulain mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Huonosti voivat lapset on kokoava käsite, jota on tapana käyttää lapsista, jotka joutuvat perheessään jollain muotoa huolenpidon laiminlyönnin kohteeksi. Kyse voi olla fyysisestä tai psyykkisestä pahoinpitelystä, seksuaalisesta riistosta, huolenpidon puutteesta tai hoidon laiminlyömisestä. Psykososiaalista ympäristöä korostetetaan, kuten myös sitä, että lähiympäristön epäkohtien seurauksena lasten perustarpeet eivät tyydyty. Huonosti voivat lapset on sen vuoksi käsitteenä relevantti käytettäväksi myös lapsista, jotka kasvavat perheissä, joissa esiintyy parisuhdeväkivaltaa. Naisiin kohdistuva väkivalta ja lapsiin kohdistuva väkivalta on rinnastettava toisiinsa aina, kun perheessä on lapsia, eikä niistä voi keskustella erillisinä ilmiöinä. Lapsiperheessä esiintyvä väkivalta vaarantaa aina lapsen kasvun ja kehityksen. Lapsen laiminlyönnistä tai pahoinpitelystä tietävällä lähimmäisellä on mahdollisuus tehdä asiasta ilmoitus. Nykyisessä lastensuojelulaissa (417/2007) velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen on annettu aiempaa suuremmalle joukolle lasten ja heidän perheidensä parissa työskenteleviä henkilöitä. Lastensuojelulain 25 :n mukainen ilmoitusvelvollisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen, seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitusvelvollisuus koskee henkilöitä, jotka ovat seuraavien tahojen palveluksessa tai luottamustoimessa: sosiaali- ja terveydenhuolto opetustoimi nuorisotoimi poliisitoimi seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja, opetuksen tai koulutuksen järjestäjä turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa harjoittava yksikkö hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittava yksikkö; 15

16 muilla henkilöillä ei ole velvollisuutta tehdä ilmoitusta, mutta heillä on kuitenkin oikeus siihen. Ilmoitusvelvollisten on salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoitettava kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, joka on hoidon ja huolenpidon tarpeessa joka on lapsen kehityksen vaarantavissa olosuhteissa jonka oma käyttäytyminen vaarantaa lapsen kehityksen. Lastensuojeluilmoitus tehdään suullisena tai kirjallisena. Ilmoituksen voi tehdä sen estämättä, että lapsi tai vanhemmat vastustavat ilmoituksen tekemistä. Asiakkaalle tiedotetaan aikeesta tehdä ilmoitus. Ilmoitusvelvollinen tekee ilmoituksen aina omissa nimissään. Henkilöt, joilla ei lain mukaan ole ilmoitusvelvollisuutta, mutta joilla on oikeus tehdä ilmoitus, voivat halutessaan pysyä nimettöminä. Viranomaisten tulee aina saada tietää ilmoittajan nimi. Ilmoittajan nimeä ei kuitenkaan pidetä salassa automaattisesti, ja tästä tuleekin kertoa ilmoittajalle. Laissa säädetään myös uusista ilmoitusvelvollisuuksista kunnan sosiaaliviranomaisille. Lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen kotikunnan vaihtuessa entisen kotikunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ilmoitettava muutosta lapsen uudelle asuinkunnalle. Lastensuojeluviranomaisten on lisäksi tehtävä ilmoitus poliisille, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kasvuympäristössään kohdistunut jokin tietynlainen rikos. Rikoslaki pahoinpitelystä Uusittu rikoslaki tuli voimaan vuonna Siinä poistettiin rikosten jakaminen yksityisellä ja julkisella paikalla tapahtuviksi. Uudistuksen ansiosta myös yksityisellä paikalla tapahtuva pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos. Lainsäädännön uudistuksella viestitään siitä, että perheväkivalta ei ole vain perheen sisäinen asia, vaan yhteiskunnalla on velvollisuus puuttua siihen. Lailla pyritään myös siihen, että kotona tapahtuvaan väkivaltaan suhtaudutaan yhtä vakavasti kuin muihinkin väkivaltarikoksiin ja että niihin sovelletaan samanlaisia rikosoikeudellisia seuraamuksia. Laissa pahoinpitelyt jaetaan kolmeen eri ryhmään: lievä pahoinpitely pahoinpitely törkeä pahoinpitely. Pahoinpitelyn astetta arvioidaan fyysisten vammojen, rikoksen tekotavan ja sen aiheuttaman henkisen kärsimyksen perusteella. Lievä pahoinpitely on asianomistajarikos, mikä tarkoittaa sitä, että asianomistajan on itse tehtävä rikosilmoitus ja vaadittava tekijälle rangaistusta rikoksesta. Muussa tapauksessa poliisi ei tutki tapausta. Poikkeus on kuitenkin alle 15-vuotiaaseen kohdistuva pahoinpitely, sillä se on aina virallisen syytteen alainen rikos. Myös pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia, jotka poliisi tutkii ja joista syyttäjä nostaa syytteen, vaikka asianomistaja ei vaatisi rikoksista rangaistusta (rikoslaki 39/1889). 16

17 Rikoslaki seksuaalirikoksista Seksuaalirikoksia koskeva rikoslain uudistus tuli voimaan vuonna 1999 (rikoslaki 39/1889, 20 luku). Uudistuksen jälkeen seksuaalirikokset jaetaan kolmeen ryhmään: pakottaminen sukupuoliyhteyteen raiskaus törkeä raiskaus. Näistä raiskaus ja törkeä raiskaus ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia. Pakottaminen sukupuoliyhteyteen on asianomistajarikos. Uhriksi joutuvan on itse tehtävä rikosilmoitus ja vaadittava epäillylle rangaistusta. Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoitiin Suomessa vuonna Lakiuudistuksella pyrittiin siihen, että naisella on myös avioliitossa seksuaalinen itsemääräämisoikeus eikä avioliitto anna miehelle suurempia oikeuksia naisen seksuaalisuuteen. Avioliitossa tapahtuva raiskaus on yhtä rangaistava teko kuin muutkin seksuaalirikokset. Rikosten sovittelu Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta antaa mahdollisuuden sovitteluun myös perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä tapauksissa. Lain 3 luvun 13 :n 2 momentti määrittelee, että sovittelun käynnistäminen voi tapahtua vain poliisin tai syyttäjäviranomaisen aloitteesta. Lähde: Väkivalta pari- ja lähisuhteissa Informaatiokooste ja toimintasuunnitelma Raaseporin kihlakunnan kunnille, 2008 Lähde: Nya barnskyddslagen Lagens innehåll och tillämpning, Anne Holländer Pahoinpitely on kriminalisoitu teko tekijän ja uhrin suhteesta riippumatta. Kaikki lievää väkivaltaa vakavammat pahoinpitelyt ovat vuodesta 1995 lähtien olleet virallisen syytteen alaisia pahoinpitelyrikoksen tapahtumapaikasta riippumatta. Kaikki väkivaltarikokset tulisi muuttaa virallisen syytteen alaisiksi. On esitetty, että lähisuhteissa tapahtuvasta pahoinpitelystä tulisi tuomita kovempi rangaistus, myös lievissä pahoinpitelyissä. Siitä pitäisi tulla itsestään selvää, että lähisuhteissa tapahtuva pahoinpitely on aina otettava käsiteltäväksi ilman uhrin tekemää ilmoitusta. Nykyisellään uhrin on itse oltava asianomistaja ja tehtävä rikosilmoitus. Ruotsissa puhutaan naisrauharikoksista. Suomen pitäisi ottaa mallia Ruotsista, jossa on päästy paljon pidemmälle suhteessa lähisuhdeväkivaltaan; suhtautuminen on vähemmän hyväksyvää ja tiukempaa sen suhteen, ettei lähisuhdeväkivaltaa pidä hyväksyä. Tämä viestittää siitä, että yhteiskunta välittää. Suomen Amnesty International Amnesty vaatii, että lähisuhteissa tapahtuvaa tai lapsiin kohdistuvaa pahoinpitelyä, seksuaalirikosta ja väkivaltaa on käsiteltävänä väkivaltana kaikissa yhteyksissä eivätkä ne saa olla soviteltavissa olevia tekoja. Vastuun ottaminen Väkivaltainen ihminen, joka itse on kasvanut vaikeissa oloissa, voidaan joskus nähdä pikemminkin uhrina kuin tekijänä. Tällöin väkivaltaista henkilöä ei kohdella täysivaltaisena ihmisenä, jonka on 17

18 otettava vastuu teoistaan. Tällainen uhrimentaliteetti johtaa siihen, että yksilöt ottavat yhä vähemmän vastuuta ja tuntevat sen sijaan omien oikeuksiensa tulleen loukatuiksi. Nykykulttuurillemme on ominaista, että kun henkilö asetetaan vastuuseeen tekemästään vääryydestä, tämä tuntee heti oikeuksiaan loukatun. (Mukailtu vapasti etiikan tutkijan Ann Heberleinin kirjan Det var inte mitt fel om konsten att ta ansvar [Ica bokförlag, 2009] ajatuksista.) Lähestymiskielto Lähestysmiskiellosta annetun lain tarkoitus on ehkäistä rikoksia ennalta ja parantaa mahdollisuuksia puuttua vakavaan häirintään. Lähestymiskielto tarkoittaa, että henkilön hengen, terveyden, vapauden tai rauhan suojaamiseksi voidaan jotakuta toista kieltää ottamasta häneen yhteyttä. Lähestymiskieltoa on mahdollista hakea käräjäoikeudelta joko perusmuotoisena tai laajennettuna. Perusmuotoinen lähestymiskielto tarkoittaa, että kieltoon määrätty henkilö ei saa tavata, ottaa yhteyttä tai yrittää ottaa yhteyttä, seurata tai tarkkailla sitä henkilöä, jota kiellolla suojataan. Laajennetulla lähestymiskiellolla voidaan kieltää myös oleskelu suojattavan henkilön kodin tai työpaikan läheisyydessä. Väliaikaisen lähestymiskiellon voi määrätä poliisiviranomainen tapauksissa, jotka edellyttävät kiellon välitöntä antamista. Lähestymiskieltoa voi pyytää kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai häiritsemäksi. Myös syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen voi hakea lähestymiskiellon määräämistä, jos uhattu henkilö ei itse uskalla tai pysty sitä tekemään. Lähestymiskieltoa haetaan joko kirjallisesti tai suullisesti poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta. Tarkemmat tiedot sekä ohjelomakkeet internetosoitteesta Lähestymiskielto merkitään poliisin henkilörekisteriin ja poliisi valvoo kiellon noudattamista. Rangaistus lähestymiskiellon rikkomisesta on sakkoa tai vankeutta. Joissakin harvoissa tapauksissa lähestymiskieltoa on käytetty myös suojaamaan lapsikaappauksilta. Tee lähestymiskiellon rikkomisesta aina rikosilmoitus! Ajantasainen lainsäädäntö osoitteesta ja Lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi Suomessa annetaan vuosittain noin lähestymiskieltoa. Poliisi kirjaa vuosittain suurinpiirtein yhtä monta kertaa lähestymiskieltoa rikotun. Lähestymiskielloista suunnitellaan yhteistä EU:n sisäistä rekisteriä. Samanaikaisesti yhtenäistettäisiin lähestymiskieltojen antamiskäytäntö. Lähestymiskiellot täyttävät tärkeän tehtävän ja ne ovat monta kertaa avuksi. Samanaikaisesti kielto rajoittaa väkivallantekijän valta-asemaa ja omakuvaa ja voi siten lisätä raivoa. Väkivallan kierteen katkaisemisessa pitäisi tämän vuoksi keskittyä myös siihen, miten yhteiskunta voi auttaa väkivallantekijää käsittelemään aggressioitaan. 18

19 Turvakodit Konfliktit lähisuhteissa ovat muuttuneet yhä väkivaltaisemmiksi ja sen seurauksena etenkin pienten lasten äidit hakevat turvaa. Myös miehet hakeutuvat turvaan väkivaltaisilta naisilta. Asiakkaista noin 10 % on miehiä. Miehet epäröivät avun hakemista turvakodista ja usein heidän kokemaansa väkivaltaa väheksytään. Lasten tilanteen on aina oltava keskiössä. Tavoitteena on perhe, jossa lapset voivat elää ilman jatkuvaa pelkoa tai joutumista aikuisten väkivallan kohteeksi. Valtaosa turvakoteihin hakeutuvista on ollut väkivallan uhrina useiden vuosien ajan ja väkivalta on raaistunut. Jossain vaiheessa uhrin mitta tulee täyteen ja uhri tajuaa lasten näkevän kauheudet koko ajan. Väkivallan uhkaa kokevilla miehillä on yhtä suuri syy hakeutua turvakotiin kuin naisilla, jos he haluavat suojella lapsiaan tai itseään väkivallalta. Turvakodeista hakee apua vuosittain miestä. Suurin osa heistä tulee yhdessä lasten kanssa, mutta joskus mies tulee myös yksin. Monien suomalaisten kotien suuri aseiden määrä herättää huolta ja turvattomuutta. Toinen ongelma on hoitopuolen kovan resurssipulan takia yhä useammin yhä nuoremmille henkilöille määrättävien psyykenlääkkeiden suuri määrä. Asiakkaat joudutaan hoitamaan niin nopeasti, ettei tilannetta ehditä seurata pidemmällä aikavälillä tai tarkastamaan hoitotuloksia. Väkivalta on myös periytyvää. Usein osoittautuu, että väkivallantekijä on ottanut mallia vanhemmistaan. Lasten ei pidä joutua todistamaan kotonaan väkivaltaa, on väkivaltainen osapuoli sitten isä tai äiti. Turvakoti antaa ensisijaisesti fyysisen turvapaikan akuutissa kriisissä. Useimmat avuntarvitsijat viipyvät turvakodissa 3 4 vuorokautta. Noin 15 % tulee turvakotiin useamman kuin yhden kerran. Turvakodissa lapset saavat tukea ja uhri apua kyetäkseen irrottautumaan väkivaltaisesta suhteesta. Turun turvakoti ei anna varsinaista jälkihoitoa, mutta tekee yhteistyötä perhekriisikeskus Pilarin ja myös väkivaltaisille miehille suunnatun Jussi-hankkeen kanssa. Pilari ja Jussi-yksikkö sijaitsevat Heidekenin perhetalossa Turussa. Suuren ongelman muodostaa se, että todella harva väkivallan uhriksi joutunut tekee asiasta rikosilmoituksen. Kynnys rikosilmoituksen tekemiseen on nujerretulle ihmiselle liian korkea. Vaikeaksi sen tekee häpeä, koston pelko, toivottomuus ja masentuneisuus. Turvakoti ei tee väkivallasta ilmoitusta, se voi ainoastaan pyrkiä tukemaan uhria tekemään rikosilmoituksen. Lähde: ÅU ja HBL , STT 19

20 4. NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Kuka tahansa nainen riippumatta iästä, kulttuurista, etnisestä alkuperästä, uskonnosta, elämäntyylistä, koulutuksesta tai taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta voi joutua väkivallan kohteeksi. Ei ole olemassa tyypillistä väkivallan uhria. Naisilla on suurin riski joutua väkivallan kohteeksi juuri lähisuhteessa. Tutkimusten mukaan naiset kuitenkin pelkäävät eniten joutuvansa tuntemattoman miehen tekemän väkivallan uhriksi, vaikka useimmat pahoinpitelyt, raiskaukset ja muu väkivalta naista kohtaan tapahtuvat tosiasiassa kotona. Naiset saavat myös eniten vammoja läheisissä suhteissa tapahtuvasta väkivallasta. Väkivalta lähisuhteissa on vakava yhteiskunnallinen ongelma, jolla on monenlaisia terveydellisiä ja elämän laatua heikentäviä seuraamuksia sekä naisille että heidän lapsilleen. Vuonna 1997 tehdyn Usko, toivo, hakkaus -tutkimuksen mukaan naisiin kohdistuva pari- ja lähisuhdeväkivalta on Suomessa yleistä. Väkivallasta suurin osa on fyysistä pahoinpitelyä. Naista voi auttaa, jos hän saa tukea sen ymmärtämiseen, ettei väkivalta johdu hänestä tai hänen ominaisuuksistaan. (Markku Heiskanen & Minna Piispa, 1998) 40 % suomalaisista naisista on 15 vuotta täytettyään joskus joutunut miehen tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai väkivallalla uhkailun kohteeksi. 52 % naisista on joutunut sukupuolisen ahdistelun ja häirinnän kohteeksi 15 vuotta täytettyään. Alle 15-vuotiaana naisista 29 % on kokenut väkivaltaa, seksuaalisesti uhkaavaa käyttäytymistä tai seksuaaliseen kanssakäymiseen pakottamista. 50 % naisista on joutunut nykyisen tai entisen avo- tai aviomiehen väkivallan tai uhkailujen kohteeksi. Yhdessä asumisen aikana väkivaltaa käyttäneistä miehistä 36 % jatkoi väkivaltaa vielä eron jälkeenkin. Nykyisen avo- tai aviopuolison tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai väkivallalla uhkailun kohteeksi on joutunut 22 % parisuhteessa olevista naisista. Vuoden aikana suomalaista naista kokee parisuhdeväkivaltaa ja heistä on fyysisen väkivallan kohteena. Suomessa vuoden jokaisena päivänä kaikkiaan 306 naista, iältään vuotiaita, joutuu parisuhteessaan fyysisen ja seksuaalisen väkivallan tai niillä uhkailun kohteeksi. Heistä 246 joutuu fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi parisuhteessaan vuoden jokaisena päivänä. Suomessa joka 6. minuutti nainen joutuu avo- tai aviopuolisonsa pahoinpitelemäksi. Suomessa joka toinen viikko yksi nainen kuolee lähisuhteessa tapahtuvan väkivallan seurauksena. Lähde: Päänavaus selviytymiseen. Väkivaltaa kokeneiden naisten käsikirja. Sirkka Perttu, Päivi Mononen-Mikkilä, Riikka Rauhala ja Päivi Särkkälä,

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki

Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä 13.10.16 Paviljonki Lastensuojelulaki 25 (12.2.2010/88) WWW.FINLEX.FI } 1) Sosiaali- ja terveydenhuollon ja lasten päivähoidon; } 2) opetustoimen; } 3) nuorisotoimen;

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia II.4 Seksuaalirikokset 63 4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Alkuarviointi Lastensuojelupalvelut Lahti ILMOITUSVELVOLLISUUS

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 2.6.2016 Martta October 1 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin lainattua

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013

Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013 Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013 1. Lapsiprostituutio 2. Lapsiseksiturismi 3. Lapsipornografia 4. Lapsikauppa eli trafficking Lapsimorsiamet

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Presidenttifoorumi 17.2.2010 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Poliisin mahdollisuudet vaikuttaa lähisuhdeväkivaltaan

Presidenttifoorumi 17.2.2010 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Poliisin mahdollisuudet vaikuttaa lähisuhdeväkivaltaan 1 Presidenttifoorumi 17.2.2010 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Poliisin mahdollisuudet vaikuttaa lähisuhdeväkivaltaan Arvoisa Tasavallan presidentti, arvoisat kuulijat, Lähisuhdeväkivalta on laaja käsite.

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen II.A.4 Seksuaalirikokset 81 4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan?

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Työterveyshoitajien koulutuspäivät, Mela Oulu 9.9.2014 Tampere 11.9.2014 Leena Marila-Penttinen Ensi- ja turvakotien liitto ry Sisältö 1. Taustaorganisaatio

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Rikosasioiden sovittelu Rikosasioiden sovittelulla tarkoitetaan palvelua, jossa rikoksen asianosaisille järjestetään mahdollisuus kohdata

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus

Lähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus Lähisuhde- ja perheväkivalta RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Lähisuhde- ja perheväkivaltamääritelmiä Perheväkivalta-termi sisältää ikäihmisiin ja lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan sekä parisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö YK:n lapsen oikeuksien sopimus 19 artikla Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin,

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus Yhteistyöllä eteenpäin 24.9.2014 KASTE koulutus Kuka minä olen? vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Halme vaativan rikostutkintaryhmän tutkija Rovaniemellä pääosin lapsiin kohdistuneet väkivalta ja seksuaalirikokset

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Sisältö Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria?

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Heini Kainulainen Tutkija, OTT, dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 029 566 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4. UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.2015 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET JA VÄKIVALTA

IKÄÄNTYNEET JA VÄKIVALTA IKÄÄNTYNEET JA VÄKIVALTA - puheeksi ottaminen ja puuttuminen Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Käsitteistä

Lisätiedot

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pirkanmaan Varhaiskasvattaja 21.4.2015 Laura Repo 22.4.2015 1 Kiusaaminen pienten lasten parissa Eettiset näkökohdat Mitä havainnoimme Arvot havaintoja ohjaamassa Havaintojen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta 21.10.2015 Merja Pihlajasaari 22.2.2016 Puhutaan itsetunnosta ja rajoista Vapaaehtoinen toimii henkilökohtaisen tiedon, elämänkokemuksensa ja vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Kuka on ihmiskaupan uhri? Rikoslain määritelmä (RL 25:3 (a)). - Ihmiskaupan uhrina voidaan pitää sellaisen toiminnan kohdetta, missä sekä käytetyt keinot, tekotavat että

Lisätiedot

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN VASTAISTEN PALVELUT Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltatyön vastuuryhmä koostuu Sosterin,

Lisätiedot

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se Rikokset, tuki ja apu www.jagvillveta.se Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Niitä voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa, vapaa-ajalla

Lisätiedot

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori Helsingin yliopisto 18.8.2011 ls 10 Seminaari raiskauskriisikeskus Tukinainen Kuka on raiskauksen uhri? Kuka kelpaa uhriksi?

Lisätiedot