8/2000 SOSIAALITURVA. Sosiaalipalvelut mielenterveyskuntoutujan tukena arjessa. Mielenterveystyö Hämeenkyrössä ja Kuopiossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8/2000 SOSIAALITURVA. Sosiaalipalvelut mielenterveyskuntoutujan tukena arjessa. Mielenterveystyö Hämeenkyrössä ja Kuopiossa"

Transkriptio

1 Toukokuu 8/2000 SOSIAALITURVA Sosiaalipalvelut mielenterveyskuntoutujan tukena arjessa Mielenterveystyö Hämeenkyrössä ja Kuopiossa 1 3/6/06, 4:10 PM

2 SOSIAALITURVA 8/ vsk Tässä numerossa Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2000 Julkaisija Huoltaja-säätiö Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho Pentti Lappalainen, varapj. Riitta Pihlaja Petri Virtanen Isännistön pj. Jaakko Tuomi, varapj. Elli Aaltonen Huoltaja-säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh fax sähköposti: internet: päätoimittaja Merja Moilanen puh toimitussihteeri Arto Marjomäki puh toimitussihteeri Erja Saarinen puh toimitussihteeri Lea Suoninen (vap.) Ilmoitukset Tilaukset ja osoitteenmuutokset talouspäällikkö Satu Martin puh , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Ilmoitushinnat: 7,80 mk palstamm:ltä. Hintoihin lisätään alv. 22 %. Tekstisivuille sijoitettavat mainosilmoitukset eri taksan mukaan. Tilaushinta /1 vsk 230 mk 1/2 vsk 140 mk Irtonumerot Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 20 mk/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN Sosiaalipalveluja vahvistettava tukemaan mielenterveyskuntoutusta Merja Moilanen 4 Psykososiaalinen työ mielenterveystyön kalakukkomalli Arto Marjomäki 5 Kuopion malli sopii Tuulalle Arto Marjomäki 6 Kuopion kriisikeskus auttaa palvelujen katvealueilla Arto Marjomäki 8 Hämeenkyrön sosiaalipalvelukeskus on satsannut mielenterveystyöhön Erja Saarinen 11 Pyöröovista pysyvään kotiin Erja Saarinen 12 Asiakaslähtöisyydellä mielenterveystyö osaksi peruspalveluita Irma Kiikkala Taide ja kaunis ympäristö tukevat mielenterveysongelmista kärsivien kuntoutumista. Luovuusterapioista kerrotaan sivulla 25 ja mielenterveyskuntoutujien kotien korjaamisesta sivuilla Tietoyhteiskunta ei luvatta nakerra hyvinvointivaltiota Riitta Myller 16 Vertaistukea oma-apuryhmistä: En olekaan ainoa Jyrki Muurinaho 18 Mielenterveyskuntoutujien asunnonkorjaushanke arvioitavana Pauli Niemelä 20 Omaa polkua takaisin työhön Risto Kyröläinen 2 3/6/06, 4:10 PM

3 10. toukokuuta Julkisuus ja tietosuoja sosiaalihuollossa osa 4 Tietojen antaminen ja tietojensaantioikeus Taisto Ahvenainen 25 Kirjallisuutta Mielellä on monta kieltä Eeva Mehto 26 Näkökulma Sosiaalityön näkökulmaa vahvistettava mielenterveystyössä Juha Santala Päivi Veikkola 27 Kirjallisuutta Tietoa ja tarinoita depressiosta Tuija Saresma 28 Matkalla pimeydessä Kannen kuva: Eeva Mehto Seuraava Sosiaaliturva 9/2000 postitetaan lukijoille 29. toukokuuta. Lehteen tulevien työpaikka- ja koulutusilmoitusten pitää olla toimituksessa viimeistään 22. toukokuuta. Sosiaalipalveluja vahvistettava tukemaan mielenterveyskuntoutusta Mielenterveyskuntoutujat kertovat, että suurin este heidän kuntoutumiselleen on perusturvan puute. Kaikki on epävarmaa: toimeentulo, asuminen, päivittäinen selviytyminen, jatkohoito ja kuntoutus avohoidossa, työhönpaluu ja läheisten ja oma jaksaminen. Suuri osa mielenterveyskuntoutujista elää taloudellisesti tiukoilla, pienellä kuntoutustuella tai jopa toimeentulotuella. Taloudellisten ongelmien kanssa kamppailu vie usein kaikki voimat, niin ettei niitä jää itse kuntoutumiseen. Niukka toimeentulo ja sairauden aiheuttama arkuus ja leimautuminen syrjäyttävät tehokkaasti: asunnon ulkopuolisiin harrastuksiin ei ole varaa eikä niihin uskalleta lähteä. Tällaiset olot eivät ole omiaan tukemaan kuntoutumista, näin eläen tervekin ihminen syrjäytyy ja saa mielenterveysongelmia. Valtioneuvoston asettaman Mielekäs Elämä! -ohjelman työryhmä on kartoittanut mielenterveyspalvelut ja todennut niissä vakavia puutteita. Työryhmän mukaan laitospaikat riittäisivät, jos avohoito toimisi. Avohoidon henkilöstöä ei ole lisätty samalla kun laitoshoitoa on supistettu. Vuoden 1992 jälkeen mielenterveystyön avohoidon henkilöstöä ei ole lisätty lainkaan. Arkisessa selviytymisessään apua tarvitsevat mielenterveyskuntoutujat joutuvat kilpailemaan avohoidossa olevien pitkäaikaissairaiden vanhusten kanssa kotipalvelun niukoista voimavaroista, joita ei myöskään ole viime vuosina liiemmin lisätty. Työryhmä pitää puutteena sitä, että kunnilla ei ole kokonaisvaltaisia suunnitelmia mielenterveyspalveluiden järjestämisestä eikä kellään ole vastuuta palvelujen koordinoinnista. Sairaalasta saatetaan vieläkin kotiuttaa potilas ilman, että kunnan sosiaalihuollossa tiedetään hänestä mitään. Kuitenkin potilaan toimeentulo, asuminen, arkinen selviytyminen ja kuntoutuminen ovat paljolti sosiaalihuollon peruspalvelujen varassa ja edellyttävät palvelutarpeen selvitystä ja kuntoutusuunnitelmaa. Kunnilla ei viime vuosikymmenenä ole ollut paljonkaan varaa kehittää uusia toimintamuotoja mielenterveyspotilaiden kuntoutumiseen, vaan niitä ovat kehittäneet järjestöt erilaisissa hankkeissa. Hankkeet eivät kuitenkaan ulotu kaikkiin kuntiin ja ne ovat lyhytjänteisiä. Vaikka projektit olisivat kuinka asiakaslähtöisiä, ne toimivat rahoituksen ehdoin, eivät palvelujen tarvitsijoiden. Kun kunnan ulkopuolinen rahoitus loppuu, kuntoutuskin yleensä loppuu, vaikka kuntoutujien kuntoutustarve jatkuisi. Hankkeilla ja viime vuosina syntyneillä vertaistukiryhmillä on tärkeä osa mielenterveysongelmaisten kuntoutuksen uudistamisessa. Kuntoutusta ei kuitenkaan saa jättää yksin niiden varaan, vaan päävastuun pitää olla kunnilla, jotta kaikki tarvitsevat saavat tukea kuntoutumiseensa. Mielekäs Elämä! -työryhmä ehdottaa, että valtio antaa mielenterveyspalvelujen lisäämiseen ja kehittämiseen vuosina yhteensä 1,5 miljardia markkaa lisärahaa. Rahoitus ohjataan kunnallisten palveluiden tuottamiseen ja hankkimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman mukaisesti. Työryhmän raportin julkistamistilaisuudessa viime helmikuussa työryhmään osallistuneet virkamiehet tuntuivat epäilevän rahojen saantia. Jos rahoja ei ole valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä, voi vain ihmetellä: työryhmän ehdotus on asiantunteva ja perusteltu. Jos hallitus ei toteuta itse teettämäänsä ehdotusta, se jättää puuttumatta keskeiseen ihmisten syrjäytymistä aiheuttavaan syyhyn ja pitää pilkkanaan sekä Mielekäs Elämä! -ohjelmaa että nykyistä hallitusohjelmaansa, jonka mukainen ehdotus on. Merja Moilanen 3 3/6/06, 4:10 PM

4 PSYKOSOSIAALINEN TYÖ mielenterveystyön kalakukkomalli Kuopio on järjestänyt mielenterveystyönsä koko maassa ainutlaatuisella tavalla, kehuu kaupungin mielenterveystyön tulosyksikön päällikkö, psykologian lisensiaatti Seppo Ikonen. Kaupungissa ei ole mielenterveystoimistoja, vaan mielenterveystyön ammattilaisista on koottu alueellisia psykososiaalisia työryhmiä. ARTO MARJOMÄKI Seppo Ikosen mukaan käsite mielenterveystoimisto loi ihmisille mielikuvan, että päässä on jotakin pahasti vialla. Kuopiossa tätä leimautumista torjuttiin tuomalla mielenterveyspalvelut kaupungin sosiaali- ja terveyskeskukseen. Erikoissairaanhoitoon kuulunut Kuopion mielenterveystoimisto lakkautettiin vuonna 1995 ja 18 työntekijän virat siirrettiin kaupungin sosiaali- ja terveyskeskukseen. Aiemman yhden toimipaikan tilalle perustettiin neljä alueellista työryhmää sekä kuntoutumis- ja asumispalvelujen työryhmä. Uudistuksen tavoitteena oli 4 SOSIAALITURVA 8/2000 asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen, Seppo Ikonen kertoo. Sosiaalinen, psykologinen ja lääketieteellinen ammatillisuus koottiin yhteen organisaatioon. Muutoksen jälkeen kynnys tulla palveluihin on selvästi madaltunut, Ikonen kertoo. Käsite mielenterveystoimisto loi ihmisille mielikuvan, että Kuopion sosiaali- ja terveydenhuollon strategia Visio: Kaupungissa on tarjolla riittävät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka tukevat kuopiolaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Päästrategiat: 1. Kuntalaisilla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnistaan. 2. Ongelmia ehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut. 3. Asiakaslähtöinen palveluprosessien kehittäminen. 4. Vaihtoehtoisten palvelujen tuottamistapojen käyttöön ottaminen. 5. Verkostoituminen ja saumattomat hoitoketjut. päässä on jotakin pahasti vialla. Leimautuminen oli koko ajan rasitteena ja sitä voitiin olennaisesti vähentää, kun palvelut tuotiin perusterveydenhuollon ja -sosiaalipalvelujen yhteyteen. Laki velvoittaa kunnan järjestämään mielenterveyspalvelut alueellaan muttei sano, miten, Ikonen muistuttaa: Asu on pakollinen mutta vapaa. Palvelumalli muutoksen kourissa Vuonna 1995 kaupunginosittain alueellistetut sosiaali- ja terveyspalvelut koottiin vuonna 1998 vuorostaan kahdeksaan sisällön mukaiseen vastuualueeseen: psykososiaaliseen työhön, avohoitoon, laitoshoitoon, kotihoitoon, päivähoitoon, sosiaalipalveluihin, hammashuoltoon ja hallintoon. Psykososiaalisen työn vastuualueeseen sisällytettiin alueellisten psykososiaalisten työryhmien työ, psykososiaaliset asumis- ja kuntoutumispalvelut, kasvatus- ja perheneuvonta, päihdehuolto, kehitysvammahuolto ja työtoiminta. Viime vuodenvaihteessa psykososiaalisen työn vastuualue ryhmitettiin vielä mielenterveystyön sekä lasten ja nuorten työn osa-alueisiin. Organisaatiota muokattiin jälleen, koska kuopiolaisten lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet voimakkaasti. Ikosen johtamalla mielenterveystyön osa-alueella on 36 työntekijää: 3 psykiatria, 4 psykologia, 13 psykiatrian sairaanhoitajaa, 8 mielenterveyshoitajaa, 6 ohjaajaa ja kaksi kanslistia. Tämä ei ole paljon, kun ajatellaan väestöpohjaa, hän myöntää. Toistuvat organisaatiomuutokset tuntuvat työntekijöistä joskus mylläkältä. Kunnissa näillä korkeuksilla on taloudellinen ahdinko, kuitenkin on velvoite tuottaa palveluita. Totta kai niitä halutaan tuottaa, mutta 4 3/6/06, 4:10 PM

5 jatkuvasti joudutaan etsimään optimaalista palvelumallia. Palvelun tulisi olla laadukasta mutta samalla on raadollisesti pidettävä mielessä, mitkä rahat siihen ovat käytettävissä, Ikonen pelkistää ristiriidan. Hyvin tiukkoja säästövuosia on eletty Kuopiossakin. Sairastamisen kuva muuttunut Ikosen mielestä Kuopion organisaatiomuutoksia on vauhdittanut maanlaajuinen psykiatrian alasajo. Avohuoltoa ei ole kehitetty samaan tahtiin kuin sairaalalaitosta on purettu. Samalla sairastamisen kuva on muuttunut voimakkaasti. Puhtaasti psykoositasoinen sairastaminen tuntuu vähentyneen mutta mielialahäiriöt kuten masentuneisuus, ahdistuneisuus ja uusimpina traumaattiset stressireaktiot ja syömishäiriöt ovat vahvasti esillä. Joudutaan etsimään uusia keinoja vastata näihin, koska entiset eväät eivät aina riitä. Niin hoitomuotoja kuin palvelurakenteita on uudistettava. Kesästä 1998 kesään 1999 ulottuvan kartoituksen mukaan psykososiaalisten aluetyöryhmien yli 18-vuotiaista asiakkaista lähes 40 prosenttia tuli hakemaan apua elämäntilanteen muutosten esimerkiksi työttömyyden tai parisuhteen järkkymisen takia. Melkein yhtä yleinen asiakkaaksi tulon syy oli masentuneisuus. Tiedot perustuvat työntekijän arvioon asiakkaan ensitapaamisesta. Hoidon etsimisen kynnys on madaltunut ja myös mielenterveysasiat tuodaan esiin. Mielestäni kartoitus kertoo kuitenkin enemmän todellisesta tilanteesta kuin liiallisesta herkistymisestä, Seppo Ikonen korostaa. Käytännön kokemusten ja selvitysten mukaan runsaaseen kolmannekseen perusterveydenhuollon potilaiden käynneistä lääkärillä liittyy jokin merkittävä psyykkinen ongelma. Työntekijän päänsäryt Kuopion uuden hyvinvointistrategian pohjalta asiakastapaamisissa oikealla tavalla koroste- Kuopion malli sopii Tuulalle Parikymmentä vuotta sitten Tuula ahersi yhteiskunnallisten aineiden opettajana. Hän meni väsymyksen ja muistihäiriöiden vuoksi psykiatrin puheille. Nyt Tuula elää mielekästä mielenterveyskuntoutujan elämää. Tuula asui sairastumisensa aikaan Tampereella. Kahdeksan vuotta sitten hän jäi pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle ja muutti synnyinkaupunkiinsa Kuopioon. Muuton jälkeen Tuula asioi Kuopion mielenterveystoimistossa ja lisäksi tuli jokunen sairaalakeikka Julkulan sairaalaan. Viimeksi Tuula on ollut psykiatrisessa sairaalahoidossa kuutisen vuotta sitten. Tuon hoitojakson aikana löydettiin vihdoin Tuulan sairauteen tehoava lääkitys. Sen jälkeen hän on käynyt kuntouttavassa avotyössä. Olen kuusi vuotta pärjännyt kohtalaisen hyvin. Lääkettä loppuelämäksi Lääkityksensä takia Tuulan pitää käydä kerran kuukaudessa verikokeessa. Kuopion psykososiaalinen työmalli sopii hänelle erittäin hyvin: verikoe otetaan terveyskeskuksen laboratoriossa, josta kokeen tulos menee heti samassa talossa työskentelevälle psykososiaalisen työryhmän lääkärille. Myös Tuula itse saa lääkäriltään nopeasti tiedon, jos kokeessa paljastuu jotakin hälyttävää. Palvelu on nykyään joustavaa. Aiemmin mielenterveystoimistoon oli hirveän vaikeaa saada lääkäriin aikoja, hän muistelee. Koska Tuulan tarvitsee käydä psykiatrin juttusilla vain kolmen kuukauden välein, hän ei mielestään ole ihan tyypillinen mielenterveyspotilas: Jonkinlaisen niskalenkin tästä sairaudesta olen ottanut. Viimeisen sairaalajak- son jälkeen hän kävi jonkin aikaa psykososiaalisen työryhmän psykologin juttusilla mutta muutama vuosi sitten arvioitiin nykyinen lääkehoito ja harvatahtinen seuranta riittäviksi. Tuula uskoo käyttävänsä psyykenlääkettä loppuelämänsä: Sen verran rajuja vaiheita oli sairastin ihan psykoosin. Antipatiani lääkehoitoa kohtaan ovat karisseet, koska itse ilmiselvästi huomaan, että lääkkeellä on enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. Ihan mielelläni ne kaksi pilleriä iltaisin otan. Onni myötä Jonkinlaisen niskalenkin tästä sairaudesta olen ottanut. Tuula tuntee saaneensa tarvitsemansa mielenterveyspalvelut. Olen päässyt sairaalaan silloin, kun olen halunnut ja jopa silloinkin, kun en ole itse hoksannut, että olen sairaalahoidon tarpeessa. On ollut onni myötä: hyvä hoitohenkilökunta on huomannut hälytysmerkit. Erityisen tyytyväinen olen Kuopiossa Julkulan sairaalaan. Sieltä on hyvät muistot: asiaani paneuduttiin ja lääkitys hoitui kuntoon. Tuulan olemuksesta ei huomaa, että hänet on luokiteltu sataprosenttiseksi invalidiksi. Olen pitkäjänteinen enkä ole lannistunut huonoista kokemuksista. Olen sen sorttinen, että en jää yleensä jauhamaan ikäviä asioita. Se on auttanut paljon. Tavoitteena mielekäs elämä Avotyö on ollut Tuulan mielestä erittäin kuntouttavaa. Se ei ole koulutustani vastaavaa työtä vaan hoidan toimistorutiineja Mielenterveyden Keskusliiton aluesihteerin apuna. Mutta se on ollut sosiaalisesti kuntouttavaa: en ole jäänyt kotiin itsekseni murjottamaan. On pitänyt tulla ihmisten ilmoille, mikä on ollut erittäin terapeuttista. Tämä on ehkä vähän liian hyvä kuva mielenterveyskuntoutujasta; monella ovat asiat huonommin, Tuula epäröi. Mutta hänestä toivoa toipumiseen on: Sinnikkyyttä ja voimia kuntoutuminen kuitenkin vaatii. Tosiasiassa harva rankkojen vaiheiden jälkeen kuntoutuu työelämään. Vaihtoehto on, että elämä tulisi mielekkääksi, vaikka töihin ei kykenisi palaamaan. Stressi ja sairaudet ovat paljolti tunne-elämän häiriöitä: kyky nauttia elämästä katoaa. Vaikka eläkkeellä onkin, tulisi pystyä kokemaan elämyksiä ja mielihyvää elämään rikasta ja antoisaa elämää. Ei ole mukavaa olla mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta asia on vuosien varrella hyväksyttävä. Viimeksi kuluneen vuoden aikana Tuula on rohkaistunut kertomaan muille kokemuksistaan. Hän on käynyt terveydenhuolto-oppilaitoksessa, sairaalassa ja yliopistolla puhumassa mielenterveysasioista. Myös paikallinen mielenterveysyhdistys on hänelle läheinen: Porukalla olemme käyneet sairaalassa ja levittäneet yhdistysasiaa. Tällainen vertaistuki on hyvin tärkeää: olemme kaikki käyneet läpi samoja vaiheita ja tuemme toinen toisiamme. Arto Marjomäki SOSIAALITURVA 8/ /6/06, 4:10 PM

6 Asiakkaat löytävät helposti Kuopion keskustan tuntumassa sijaitsevan kriisikeskuksen. KUOPION KRIISIKESKUS KUVAT: ARTO MARJOMÄKI auttaa palvelujen katvealueilla Kodikkaassa puutalossa Kuopion keskustan laidalla tunnetaan kriisityön värikäs kirjo. Kuopion kriisikeskus auttaa kuopiolaisia ja lähikuntien asukkaita ulos umpikujasta, kun jonotusaika viranomaisen luokse on liian pitkä. Kriisikeskus vastaa Kuopion kriisipäivystys-, kriisiasumis- ja kriisien jälkipuintipalveluista, kertoo toiminnanjohtaja Riitta Hirvonen. Kun kriisikeskus viime vuonna perustettiin, päätettiin keskittyä peittämään niitä palvelujen katvealueita, joita vuosina toimineella Kuopion Mobiletukiasemalla oli löydetty. Katvealueella olivat parisuhdeongelmat, perheväkivalta ja kuolemantapauskriisit. Asiakaskunta saatiin näin rajattua keskuksen voimavaroihin sopivaksi. Mobilen loppuvaiheessa oli tuhat yhteydenottoa ja nyt parisataa yhteydenottoa kuukaudessa. Keskukseen on palkattu kymmenen työntekijää. Kuopion kaupunki on osoittanut kolme ammattilaista kriisipäivystykseen ja kaksi jälkipuintiin (debriefing). Kriisikeskusta ylläpitävä Kuopion Seudun Mielenterveysseura Hyvä Mieli ry on rahaautomaattiavustuksen ja palvelujen myyntitulojen turvin palkannut toiset viisi työntekijää. Terapeutti ei valmiiksi tiedä, mitä asiakas tarvitsee. taan yksilön omaa vastuuta tilanteestaan. Ikosen mielestä tämä ei tarkoita vastuun sälyttämistä asiakkaalle vaan hänen valtuuttamistaan ja voimaantumistaan (empowerment) tulemaan oman elämänsä herraksi. Voi tietysti kysyä, pystyykö ihminen koskaan omaa elämäänsä loppujen lopuksi hallitsemaan. Ikosen mukaan elämänhallinnassa on kyse pikemminkin hallinnan tunteesta. Kuopion strategia ei suinkaan tarkoita, että palveluihin pantaisiin lappu luukulle tai että niitä ei olisi syytä hakea. Strategia astuu kuvaan siinä vaiheessa, kun on hakeuduttu hoitoon. Ikosen mielestä yksilön oman vastuun korostaminen asiakastapaamisissa on työntekijän päänsärky. 6 SOSIAALITURVA 8/2000 Strategia asettaa työntekijöille valtavat velvoitteet hankkia uutta tietoa. Asiakkaan valtuuttamisessa ja voimaantumisessa on kyse myös siitä, kuinka hyvin työntekijä oivaltaa asiakkaan olevan ensisijaisesti omaa elämäänsä suunnitteleva lähimmäinen ja itse olevansa asiakkaan yhteistyökumppani. Perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin sopii hyvin haavoittuvuus-stressi-voimavara -malli, Seppo Ikonen arvioi. Kaikki eivät reagoi perheriitaan, työttömäksi joutumiseen tai muuhun äkilliseen stressitilanteeseen samalla tavalla. Yksilöllinen haavoittuvuus tarvitaan myös kuvaan mukaan. Esimerkiksi kognitiivisessa psykoterapiassa on tärkeää vuorovaikutuksellisuus: terapeutti ei valmiiksi tiedä, mitä asiakas tarvitsee, vaan terapeutti ja asiakas yhdessä räätälöivät hoidon asiakasta hyödyttäväksi. Tällainen työskentely ei ole helppoa se vaatii meiltä työntekijöiltä uudenlaista suuntautumista hoitotyöhön ja jatkuvaa kouluttautumista. Se taas on rankkaa: jokainen työntekijä on yksilö, jolla on omat elämänmuutoksensa. Työelämä tuo myös hänelle stressitilanteita. Myönteistä palautetta Seppo Ikosen kuuleman mukaan psykososiaalisten aluetyöryhmien ja kuntoutuksen asiakkaat ovat suhtautuneet uudistuksiin hyvin myönteisesti. Myös terveyskeskuslääkärit ovat olleet tyytyväisiä siihen, että mielenterveyspalvelut tulivat omaan taloon. Heidän mielestään yhteistyö on helpottunut ratkaisevasti. Kaupunkilaiset ovat arvostelleet lähinnä palvelujen kysynnän ja tarjonnan välistä epäsuhtaa. Tulevaisuudessa etenkin masennuksesta kärsivät potilaat yritetään tunnistaa ja hoitaa nykyistä tehokkaammin jo terveyskeskuslääkärin vastaanotolla, sillä psykososiaalisten aluetyöryhmien voimavarat eivät riitä vastaamaan kysyntään. Valtaosa mielenterveyspotilaista tulee sosiaali- ja terveyskeskukseen muiden kuin meidän vastaanottojemme kautta, Ikonen pelkistää. Myös yhteistyö psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa on saanut uusia virikkeitä. Terveydenhuolto hankkeen Laatua ja vaikuttavuutta mielenterveyspalveluihin Kuopiossa -osahankkeen tavoitteena on luoda perusterveydenhuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon väliset saumattomat hoito- ja kuntoutumisketjut. Arto Marjomäki 6 3/6/06, 4:10 PM

7 Talo täynnä palveluja Yhdistys on sitoutunut pitämään kriisipäivystyksen auki vuoden jokaisena päivänä kello Palvelua tarjotaan myös naapurikunnille. Karttula ja Siilinjärvi ovat päättäneet järjestää päivystyksen sopimuksin kanssamme, ja yksi kunta harkitsee asiaa, Hirvonen kertoo. Kuntalaiset voivat soittaa kriisikeskukseen ja sopia mahdollisesta tapaamisesta. Äkillinen hätä hoidetaan aina. Järkyttävien tapahtumien, esimerkiksi onnettomuuksien ja kuolemantapausten, jälkipuintia varten yhdistys ja kaupunki ovat sopineet ympärivuorokautisesta varallaolopäivystyksestä. Koko henkilökunta on koulutettu jälkipuintiin, jotta tehtävä ei rasittaisi ketään kohtuuttomasti. Kriisiasumispalvelun tarkoituksena on tarjota asuinpaikka kriisin selvittelyn ajaksi yhdestä vuorokaudesta kuuteen kuukauteen. Kriisikeskuksella on seitsemän kriisiasuntoa, ja palvelua myydään kunnille. Palveluja myytävänä Kriisikeskus myy myös koulutusta, konsultaatiota, työnohjausta ja kursseja. Esimerkiksi perheväkivaltakoulutusta järjestetään sekä itse ilmiöstä että sen kanssa työskentelystä ja annetaan työnohjausta perheväkivallan parissa työskenteleville, Hirvonen kertoo. Parhaillaan on meneillään myös parisuhdekurssi. Hirvonen itse pitää kursseja jaksamisasioista : ryhmän toiminnasta, vuorovaikutustaidoista ja ajankäytöstä. Meillä on valmiudet tehdä kursseja mittatilaustyönä tiettyä työyhteisöä varten. Olen suorittanut lisensiaattitutkinnon yrittäjyydestä ja johtamisesta. Lisäksi minulla on sosiaalityöntekijän ja sosiaalipsykologin tutkinto, joten minulla on paljon tietoa työyhteisön toiminnasta, vuorovaikutuksesta ja ristiriidoista. Palvelujemme kirjo voi tuntua laajalta, mutta kaikki tehtäväalueet otetaan haltuun kriisityöotteella. Työskentelyssämme on aina jokin kriisin näkökulma, eli tehtäväalueet eivät ole erillisiä, Hirvonen korostaa. Pitää olla ammatillisesti hyvin valistunut, että pystyy lähtiessään jättämään työpaikalle kaikki päivän aikana sattuneet asiat. Ne eivät ole ihan pikku juttuja, Riitta Hirvonen muistuttaa. Toiminta-ajatuksemme on edistää kriiseistä selviytymistä. Tämä tarkoittaa, että ensi sijassa työmme on ehkäisevää: työ tehdään silloin, kun mitään ei ole tapahtunut ihmisille annetaan välineet selviytyä äkillisistä kriiseistään. Kriisipäivystys ottaa vastaan, kun on tapahtunut jotakin, eli se on toissijaista kriisiauttamista. Kolmannella sijalla on kriisiasuminen, joka on kuntouttavaa toimintaa, Hirvonen kuvaa kriisikeskuksen palveluketjua. Parisuhdetansseista karaoke-katokseen Ennalta ehkäisy on työmme läpimenevä juttu: sen takia järjestämme koulutusta. Kouluilla tehtävässä kriisityössä ja Kiva luokka -hankkeessa lapsille ja nuorille opetetaan elämänhallintataitoja, Hirvonen havainnollistaa. Esimerkiksi koulukiusaamista voidaan ehkäistä paremmilla vuorovaikutustaidoilla. Kuopion Seudun Mielenterveysseura Hyvä Mieli tekee myös ehkäisevää järjestötyötä. Esimerkiksi yhdistys järjesti koululla parisuhdetanssit: ensin oli parisuhdeluento ja sitten keskustelua ja tanssit. Kuopio tanssii ja soi -tapahtumassa yhdistyksellä oli karaoke-katos torilla. Yhdistyksen kouluttamat 15 vapaaehtoista tukihenkilöä hoitavat sunnuntai-iltaisin valtakunnallista kriisipuhelinpäivystystä. He ovat myös kriisikeskuksen asiakkaiden henkilökohtaisina tukihenkilöinä. Vastuunjako kunnossa Riitta Hirvosen mielestä kuopiolaiset ohjautuvat entistä tehokkaammin joko kriisikeskukseen tai kaupungin sosiaali- ja terveyskeskukseen. Kun päihde- tai mielenterveysongelmaisen äkillinen kriisi on hoidettu, ohjaamme asiakkaan kaupungin omiin palveluihin, hän määrittelee Kuopion kaupungin ja kriisikeskuksen sopiman vastuunjaon. Asiakkaat ovat ruvenneet löytämään oikean auttajan luokse, kun heitä on alettu tiukasti ohjata vastuunjaon mukaisesti. Meillä on sopimuksia vaikkapa kaupungin psykososiaalisen työn kanssa, että kun joku heidän asiakkaansa saattaa ahdistua terapeutin vuosiloman aikana, tämä nimenomainen asiakas voi ottaa meihin yhteyttä kriisissään tai käydä sovittuina aikoina täällä. Joulun seutuna saatamme olla ainut yksikkö, joka päivystää. Se ei meitä hirveän paljoa työllistä, koska tämän tyyppisiä tilanteita on aika vähän, Hirvonen sanoo. Sen sijaan esimerkiksi parisuhde- tai perheväkivaltakriisin tai läheisen kuoleman järkyttämät ihmiset voivat käydä kriisikeskuksessa yhdestä viiteen kertaa. Heidät voidaan edelleen saattaen hoitaa uuteen palveluun, jos sellaiseen on tarvetta, Hirvonen lupaa. Parisuhde- ja asumiskriisit kriisikeskuksen sarkaa Puolet yhteydenotoista koskee parisuhde- tai perheväkivaltaongelmia. Esimerkiksi kun avioero on tulossa, ihmiset tulevat viime hädässään meille. Äkillinen kriisitilanne voi ratketa yhdellä tai viidellä keskustelulla. Jos se ei ratkea, ohjaamme asiakkaat perheterapiaan. Usein heidät ohjataan tänne kirkon perheasiain neuvottelukeskuksesta tai kaupungin psykososiaalisesta työstä. Niissä on hirmuiset jonot, ja säännönmukaisesti ne näyttävät ohjaavan äkilliset parisuhdekriisiasiat tänne. Puramme kriisin ja tarjoamme syksyllä alkavaa parisuhdekurssiamme, koska parisuhdeongelmaiset ovat maksukykyisiä, Hirvonen toteaa. Kurssi maksaa tuhat markkaa hengeltä, ja se sisältää kymmenen kolmen tunnin istuntoa. Kriisiasumiseen tulija tarvitsee kotikuntansa maksusitoumuksen tai asiakas voi maksaa majoittumisensa itse. Kriisiasumisesta järjestämme kuukausittain palaverin asukkaan kotikunnan sosiaalitoimen kanssa. Mukana ovat kaikki muutkin tahot, jotka työskentelevät tietyn asukkaan kanssa: mielenterveysyksikön, vastaanottavan hoitopaikan, tuetun asumisen, huumepoliklinikan, kriminaalihuollon työntekijä ketä nyt kenenkin ympärillä on, Hirvonen luettelee. Yhdessä mietitään, milloin asukas on valmis lähtemään muualle. Tulevaisuuden haaveita Kriisikeskuksen roolia kuopiolaisten palvelijana hiotaan jatkuvasti. Etsimme koko ajan työmuotoja ja -alueita. Viime kesänä ympäröivistä palveluista kyseltiin, hoitaisimmeko pelihimoisia. Peliongelmaisia alkoi olla niin paljon, että heille perustettiin ryhmä. Turvakodin kanssa olemme sopineet työnjaon, että alaikäisten lasten vanhemmat menevät turvakotiin ja aikuiset, joiden kesken on perheväkivaltaa, tulevat meille. Hirvosen haaveena on, että kriisikeskuksessa olisi työntekijöitä ympäri vuorokauden. Nyt kriisiasukkaat ovat omine nokkineen kello 23:n jälkeen. Tarvittaisiin kahdesta neljään lisätyöntekijää. Koko henkilökunta olisi myös vakinaistettava, koska työ on yhä vaativampaa. Opiskelijat ovat hyvä voimavara; heillä on aina paljon uusia ajatuksia ja näkökulmia. Mutta työ on todella raskasta ja palautumaan joutuu hyvin nopeasti. Pitää olla ammatillisesti hyvin valistunut, että pystyy lähtiessään jättämään työpaikalle kaikki päivän aikana sattuneet asiat. Ne eivät ole ihan pikku juttuja. Arto Marjomäki SOSIAALITURVA 8/ /6/06, 4:10 PM

8 Hämeenkyrön sosiaalipalvelukeskus on satsannut mielenterveystyöhön Kunnan on vastattava mielenterveystyön kokonaisuudesta. Tämä ei sulje pois sitä, etteikö mielenterveyskuntoutujien omalle toiminnalle ja yhdistyksille annettaisi arvoa ja sijaa, Hämeenkyrön sosiaalijohtaja Jaakko Luomahaara sanoo. Jaakko Luomahaaraa huolestuttaa, ettei sosiaalinen näkökulma ole kovin vahvoilla suomalaisissa kunnissa. Sosiaalinen puoli on mielenterveyskuntoutujille tärkeä. On varottava medikalisoimasta kaikkia asioita. KUVAT: ERJA SAARINEN Mielenterveystyön kokonaisuutta ei voida rakentaa muuten kuin kuntien johdolla. On huolestuttavaa, että joissain kunnissa mielenterveystyö on eräiltä osin jäänyt lähes pelkästään yhdistysten varaan. Kunnan vastuu ei merkitse sitä, etteikö yhdistyksiä ja mielenterveyskuntoutujien omaa toimintaa pidettäisi tärkeinä, Jaakko Luomahaara painottaa. Järjestöjen ja oma-apuryhmien merkitys mielenterveystyössä lisääntyi laman aikana. Julkinen sektori vähensi psykiatrisia sairaansijoja, mutta säästynyt raha on käytetty muuhun kuin avopalveluihin. Välimuotoisia palveluita, kuten työ- ja toimintakeskuksia ja päiväsairaaloita, on karsittu kovalla kädellä. Vastuu näistä palveluista ei monissa kunnissa kuulu kenellekään. Psykiatristen sairaansijojen vähentäminen on ollut oikea suunta ja monet kunnat ovat selvinneet siitä kohtuullisesti. Kaikki kunnat olisivat selvinneet hyvin, jos sairaalahoidosta säästyneet varat olisi annettu avohoitoon, Jaakko Luomahaara huomauttaa. Hän on selvittänyt yhdessä Mielenterveyden Keskusliiton kehittämispäällikön Marja Vuorisen ja Oulun kaupungin ylilääkärin Mikko Naaralan kanssa mielenterveyden avopalveluiden ja päihdetyön tilannetta Suomessa vuonna Luomahaaran mielestä mielenterveysasioille on eduksi, että kunta tarjoaa peruspalvelut. Näin mielenterveysasiat tunnetaan koko kunnan ja kuntalaisten yhteisiksi asioiksi. Niistä puhutaan monissa yhteyksissä eri hallintokunnissa, lautakunnissa ja valtuustossa. Ulkopuolisen tahon, esimerkiksi järjestön, on paljon työläämpää vaikuttaa poliittisiin päätöksiin ja virkamiehiin ja pitää mielenterveysasioita esillä. Kunnan toiminta on rahoitukseltaan pitkäjänteisempää ja turvatumpaa kuin järjestöjen toiminta. Järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita ja palveluiden täydentäjiä. Jos rahoitussyistä toiminnan painopistettä siirretään järjestöjen vastuulle, pahimmillaan käytetään järjestöjä hyväksi eikä suinkaan tehdä tasavertaista ja suunnitelmallista yhteistyötä. Sosiaalipsykiatrista työtä Hieman yli asukkaan Hämeenkyrö on luonut toimivat mielenterveyspalvelut. Hämeenkyröllä ja Viljakkalalla on sairaanhoitopiirin ylläpitämä mielenterveystoimisto, mitä Luomahaara pitää hyvänä. Kun psykiatreista on pulaa, heitä ei riitä jokaisen pienen kunnan terveyskeskukseen. Sairaanhoitopiiri on turvannut sen, että aina on käytettävissä pätevää henkilöstöä. Osa mielenterveystyöstä vaatii hyvin korkeaa ammattitaitoa. Miksi tätä erikoissai- 8 SOSIAALITURVA 8/2000 8

9 raanhoitoa pitäisi työntää kunnille? Suuret kunnat pystyvät huolehtimaan palveluista itse, mutta jo Hämeenkyrön kokoisten kuntien tilanne on toinen. Tavanomaisten sosiaalipalveluiden lisäksi sosiaalipalvelukeskus tarjoaa mielenterveyskuntoutujille sosiaalipsykiatrista työtä, jota tehdään yhdessä mielenterveystoimiston kanssa. Siihen kuuluvat Rauhansalon asumisyhteisö, Tuulensuuntuvan päivätoimintakeskus ja työllistämisyksikkö Monityö. Monityössä mielenterveyskuntoutujia on muiden työllistymään pyrkivien ihmisten joukossa muun muassa työkokeiluissa. Sosiaalipsykiatrista työtä tekee neljä ohjaajaa. Heistä kolme on erikoissairaanhoitajia ja yksi lähihoitaja. Yksi työntekijä tarvittaisiin lisää, jotta nuorille mielenterveyskuntoutujille saataisiin luotua integroitu työmalli. On hyviä malleja, joilla voitaisiin estää, etteivät nuoret joudu pitkäaikaisille eläkkeille. Siihen kuitenkin tarvitaan työntekijöitä, Luomahaara huokaa. Verkostotyö tuo sosiaalipsykiatriseen työhön myös monien muiden työntekijöiden työpanoksen. Luomahaara pitää hyvin toimivia verkostoja Hämeenkyrön tärkeänä voimavarana. Useamman kunnan ja hallintokunnan verkostolla on muun muassa tartuttu päättäväisesti lasten mielenterveysongelmiin ja oppimisvaikeuksiin. Aina ei tarvita erityistä Monesti mielenterveyskuntoutujille on tärkeintä, että heidät otetaan tavalliseen elämään ja erilaisiin toimintoihin mukaan. Ei riitä, että mielenterveystyö organisoidaan toisella tavalla vaan ajattelun on muututtava. Mielenterveyskuntoutujien on päästävä itse suunnittelemaan sellaisia palveluja, jotka heitä auttavat, Luomahaara painottaa. Ihmistä ei pidä määritellä vain sairauden kautta. Kaikissa ihmisissä on sairaita ja terveitä puolia. Jokaisen tulee voida käyttää toimintakykyisiä puoliaan omaksi ja yhteiseksi hyväksi. Aina ei tarvita mielenterveyspotilaiden erityispalveluita vaan kullekin yksilölle räätälöityjä palveluita. Kadonneita kotiutujia etsimään Useissa kunnissa avopalveluita ei ole tarpeeksi tai jos palveluita on, palveluketjut eivät toimi. Monesti kunnassa kukaan ei tiedä, että potilas on kotiutettu sairaalasta. Kunnollinen yhteys vastaanottavalle taholle puuttuu, Luomahaara sanoo. Sairaalassa ei tiedetä, mitä kunnissa on tarjolla ja mielenterveystoimistoissakin tunnetaan melko heikosti potilaille tarjolla olevia mahdollisuuksia. Palveluihin ei ohjata kunnolla, vaikka palveluja olisikin. Kunnissa on liian vähän voimavaroja. Luomahaaran mielestä lisää tarvitaan ennen kaikkea ruohonjuuritason työntekijöitä, jotka etsivät ja vetävät mielenterveyskuntoutujia elämään mukaan pois neljän seinän sisältä, jonne he helposti jäävät. Suunnilleen tiedetään ne henkilöt, joilla on vakavia mielenterveyden häiriöitä. Heistä kuitenkin vain murto-osa saa palveluita. Useissa kunnissa esimerkiksi hyvin resurssoituun päivätoimintaan ei riitä kävijöitä, vaikka tilastoista näkyy, että kunnassa on paljon ihmisiä eläkkeellä mielenterveyssyistä. Masennuslääkkeitäkin myydään joissain apteekeissa enemmän kuin antibiootteja. Monet ihmiset selviytyvät lääkkeillä ja voivat jatkaa elämäänsä lähes entiseen tapaan. Vakavasti sairastuneet kuitenkin tarvitsevat muutakin kuin lääkehoitoa. Häpeä ei kannusta aktiivisuuteen Esimerkiksi kehitysvammaisista lähes kaikki saavat palveluita. Se on hieno asia. Heillä on Ei erillisiä palveluohjaajia Puhkisäästetyt mielenterveyspalvelut -raportissa vaaditaan varsinkin suurimpiin kuntiin kuntoutusohjausjärjestelmää. Kullekin asiakkaalle pitäisi nimetä henkilö, joka vastaa hänen palvelukokonaisuudestaan. Kuntoutusohjaajaksi kutsuttu henkilö etsisi ja hankkisi asiakkaalle hänen tarvitsemiaan ja toivomiaan palveluja ja etuuksia sekä ohjaisi asiakkaan eri palveluihin. Asiakkaan kanssa solmittaisiin kuntoutussopimus. Jaakko Luomahaaran mielestä ei tarvita uusia, erillisiä palvelu- tai kuntoutusohjaajia vaan heidät voidaan nimetä organisaatioiden sisältä. He voivat olla vaikkapa sosiaalityöntekijöitä tai terveyskeskuksessa työskenteleviä sairaanhoitajia. Tärkeintä on, että jokaisella mielenterveyskuntoutujalla olisi joku henkilö, joka on tukena ja vastaa hänen asioistaan ja hänelle tehdään yksilökohtainen palvelu- Mielenterveyskuntoutujilta jäävät tarjolla olevatkin palvelut käyttämättä. voimakkaita etujärjestöjä ja verkostot toimivat. Sen sijaan vakavastikin psyykkisesti sairaat saattavat olla oman onnensa nojassa tai sukulaisten avun varassa. Aiheeton häpeä, syyllisyys ja suru eivät kannusta aktiivisuuteen, Luomahaara huomauttaa. Jos työyhteisön olot vaarantavat työntekijän mielenterveyden, en ole kuullut, että tehtaasta tai virastosta marssittaisiin tästä syystä ulos ja vaadittaisiin muutoksia. Monista muista työsuojelusyistä on aktivoiduttu. Kotona asuville mielenterveyskuntoutujille tarvitaan monenlaista toimintaa ja heidän läheisilleen tukea. Jos pankolla makaa ja on yksikseen, se murtaa kenen tahansa mielenterveyden, Luomahaara lisää. Ihmisen sairastuessa psyykkisesti hänen läheisensä hätääntyvät ja koko verkosto alkaa kääntyä sisäänpäin. Jos sairaus uusiutuu, yleensä loputkin läheiset häipyvät hänen elämästään. Mielenterveyspotilaiden viranomaisverkostotkaan eivät toimi kovin hyvin. Yksi syy on se, että mielenterveysongelmia pidetään häpeällisinä. Organisaatiot haluavat suojella asiakkaitaan eikä luontevia verkostoja synny. Häpeän ja ennakkoluulojen vuoksi potilas usein kieltää antamasta tietojaan sairaalasta tai mielenterveystoimistosta muihin toimipisteisiin. Arkaluonteisiin mielenterveysongelmiin on saatava huomaamattomasti apua eikä avun hakemisen pidä tulla laajan verkoston tietoon. Vakavasti sairastuneen ja työnsä ja läheisensä menettäneen ihmisen tueksi tarvitaan kuitenkin monia tahoja ja tässä vaitiolovelvollisuus on ongelma. Osittain sen vuoksi vakavasti sairastuneita ihmisiä jää ilman palveluita, Luomahaara tähdentää. Sosiaalinen kunniaan Sosiaalisella puolella on mielenterveyskuntoutujille suuri merkitys. Olen huolissani siitä, ettei sosiaalinen ole kovin vahvoilla suomalaisissa kunnissa. Kaikkia asioita ei pidä medikalisoida ja pyrkiä ratkaisemaan lääketieteen keinoin. Hyvään ratkaisuun tarvitaan monenlaista osaamista, Luomahaara muistuttaa. Jos mielenterveyskuntoutuja on vain mielenterveystoimiston käyntien varassa, hän päätyy helposti sairaalakierteeseen, kun arki ei suju eikä elämässä ole mieltä. Esimerkiksi kodinhoitajat ovat mielenterveyskuntoutujille tärkeitä. He ovat loistavia arjen asiantuntijoita ja pääsevät luontevasti ihmistä lähelle. Hämeenkyrössä osa kotipalvelun työntekijöistä on saanut koulutusta kriisi- ja mielenterveystyöhön. Sosiaalitoimi on usein viimeinen paikka, joka yrittää aina löytää ratkaisun, kun kaikki fiinimmät virastot ovat napauttaneet ovensa ihmisen edestä kiinni. Mielestäni teemme tärkeää työtä hyvällä ammattitaidolla. SOSIAALITURVA 8/

10 Pienituloisimpien ihmisten kurjuus on suomalaisen yhteiskunnan häpeä. tai kuntoutussopimus tai -suunnitelma, josta ilmenee vastuuhenkilö. Vastuuhenkilön luokse tulee olla matala kynnys. Köyhyyteen apua Mielenterveyskuntoutujat ovat enimmäkseen köyhää väkeä. Monet ovat sairastuneet nuorina ja eläke on jäänyt pieneksi. Pienistä tuloista lääkkeet saattavat viedä suuren osan. Monet mielenterveyskuntoutujat ovat myös taloudellisesti hyväksikäytettyjä. Köyhyys ei paranna kenenkään mielenterveyttä tai se, ettei ole työtä vaikka sitä haluaisi tehdä, Luomahaara sanoo. Monesti ihmettelen, miten ihmiset pysyvät koossa, kun heidän pitää tulla niin pienellä rahalla toimeen eikä heillä ole aina mahdollisuuksia edes aivan välttämättömään saati mahdollisuuksia rentoutua tai pitää lomaa. Taloudellinen ahdinko kuormittaa ihmistä monin tavoin. Pienituloisimpien ihmisten kurjuus on suomalaisen yhteiskunnan häpeä. Olisi järkevää oikaista pienituloisimpien verotusta. Ei ole mieltä verottaa niukkoja etuuksia niin, että ihmiset joutuvat turvautumaan toisiin etuuksiin tullakseen toimeen. Tarvitaan myös joustava järjestelmä, joka sovittaa yhteen pienen eläkkeen ja pienet palkkatulot. Eläkkeen päälle voisi saada kuntoutumisrahaa tai eläkkeen lisäksi pitäisi voida tehdä osa-aikaista työtä. Moni ihminen pelkää kuntoutua työelämään, kun tietää menettävänsä eläkkeen ja joutuvansa töihin sellaisella palkalla, jolla ei elä. Oma koti tuetusti Lukuisissa selvityksissä on todettu, että mielenterveyskuntoutujille tarvitaan erilaisia asumisvaihtoehtoja. On hyväksyttävä se, etteivät kaikki pärjää yksin yksiössä. Asumisen tukena pitää olla ammattitaitoista henkilökuntaa. Näin vältytään yllätyksiltä: lääkkeet tulevat otettua ja sosiaalinen elämä pysyy yllä, Luomahaara korostaa. 10 SOSIAALITURVA 8/2000 Hämeenkyrössä on Rauhansalon pienkoti, jossa on ammattitaitoista henkilökuntaa päiväsaikaan. Pienkoti vapautti kuusi ihmistä pitkästä sairaalakierteestä. Lisäksi tarvittaisiin ympärivuorokautista tukea antava asumisyhteisö. Se tarjoaisi joillekin mielenterveyspotilaille pääsyn pois sairaalasta. Mielenterveyskuntoutujille pitää myös olla paikkoja, jonne pääsee aina piipahtamaan, kun elämä käy ylivoimaiseksi. Hämeenkyrössä Rauhansalon pienkoti on päivisin avoinna muillekin kuin kodin asukkaille. Hämeenkyröläisiä palvelee myös kunnan oma ympärivuorokautinen Pulmapuhelin, josta voi pyytää apua arkielämän pulmiin. Varsinaisia kriisipaikkoja kuitenkin tarvittaisiin. Väkisin takaisin työelämään? Nuorista vakaviin psyyken sairauksiin sairastuvista aivan liian suuri joukko päätyy pitkäaikaiselle eläkkeelle. Se on surullista ja yhteiskunnalle kallista. Nuoria pitää vajaakuntoisinakin työllistää kaikin tavoin. Heidän kanssaan ei ole tehty kaikkea mahdollista. Sen sijaan muita vajaakuntoisia tai pitkäaikaissairaita ihmisiä saatetaan yrittää turhaan työllistää lähes väkisin, Luomahaara sanoo. Me viranomaiset työllistämme lähinnä toisiamme, kun pallottelemme työkyvyttömiä ihmisiä viranomaiselta toiselle. On ehkä työnhakijaa, joilla ei ole realistisia mahdollisuuksia työllistyä niin, että heidän työlleen löytyisi maksaja. Voimavaroja on syytä säästää työkykyisten ja nuorten aktivointiin. Luomahaara toivoo, että sosiaali- ja terveysministeriön kahden ristiriitaisen työryhmän, Aktiivinen sosiaalipolitiikka- ja sosiaali- ja työhallinnon yhteistyön kehittämistyöryhmän, työstä jäisi käteen ainakin se, että sovittaisiin tavoista, miten kuntien, valtion ja Kelan viranomaiset ja asiakkaat selvittäisivät yhdessä, kenestä on oikeasti takaisin työelämään palaajaksi. Rauhansalon pienkoti on kaunis vanha puutalo. Entinen majatalo on muuttunut kuuden ihmisen pysyväksi kodiksi. Pitkäaikaissairaat tai muutoin perinteisen palkkatyön edellytyksiä vailla olevat ihmiset voisivat jäädä kansaneläkkeen suuruiselle lakkautuspalkalle odottamaan eläkkeelle pääsyä. Kustannukset eivät juuri lisääntyisi nykyisistä. Lakkautuspalkalla elävälle pitää järjestää toimintaa, mutta ei enää työelämään suuntaavaa toimintaa, koska palkkatyön mahdollisuudet ovat menneet. Kuntien, valtion, Kelan ja työmarkkinajärjestöjen tulisi sopia uudelta pohjalta, miten kustannukset hoidetaan. Erja Saarinen Lähde: Luomahaara, Jaakko, Vuorinen, Marja, Naarala, Mikko: Puhkisäästetyt mielenterveyspalvelut, Stakes, Aiheita 7/2000. MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO: Oikeutta jättää eläke lepäämään laajennettava Täyttä kansaneläkettä saavilla työkyvyttömillä henkilöillä on viime elokuun alusta ollut oikeus jättää eläke lepäämään 6-24 kuukauden ajaksi, jotta he voisivat kokeilla, miten he jaksavat työelämässä. Käytännössä lain tarkoitus ei juuri ole toteutunut, koska näitä henkilöitä on äärimmäisen vähän. Mielenterveyden Keskusliitto vaatii, että lepäämäänjättämisoikeutta on laajennettava siten, että se koskisi kaikkia työkyvyttömyyseläkkeellä olevia. Mielenterveyskuntoutuja joutuu usein elämään hyvin pienillä eläketuloilla, koska monet sairastuvat nuorina eikä työeläkettä ehdi karttua. Eläkkeen lepäämään jättämisen ja työelämän kokeilun pitäisi antaa mahdollisuus myös lisätuloihin, mutta käytännössä näin ei yleensä tapahdu. Nimellinenkin lisätulo pienentää heti mahdollisesti saatavia asumistukea ja toimeentulotukea. Työntekoa ei kannusteta lainkaan. Mielekäs toiminta edistäisi kuitenkin myös mielenterveyseläkeläisen kuntoutumista ja antaisi mahdollisuuden kiinnittyä sairauden jälkeen uudelleen yhteiskuntaan. Eläkejärjestelmää, sosiaaliturvaa ja verotuskäytäntöjä pitää kehittää niin, että olisi taloudellisesti kannattavaa olla aktiivinen ja osallistua. Jokaisen henkilön pitää saada etukäteen tietää, miten pienikin lisätulo vaikuttaa hänen toimeentuloonsa. Näin edistettäisiin aktivoivaa sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaa, Mielenterveyden Keskusliitto toteaa. 10

11 KUVAT: ERJA SAARINEN Pyöröovista pysyvään kotiin Rauhansalon pienkodin asukkaat ovat päässeet irti sairaalan lieasta. Pienkodin valtteja ovat turvallinen yhteisö, ammattitaitoinen henkilöstö ja itsenäiseen elämään sopiva ympäristö. Hämeenkyrössä mielisairaaloista kotiutuville ihmisille on ollut asuntoja, muun muassa parikymmentä Y-säätiön asuntoa. Muutama vuosi sitten huomattiin kuitenkin, etteivät pelkät asunnot ilman henkilökuntaa riittäneet vaan sairaalapaikkojen käyttö lisääntyi. Ihmiset jäivät sairaalan liekaan: he kotiutuivat, mutta palasivat pikaisesti sairaalaan. Pyöröovisyndrooma oli monien arkea. Sosiaalipalvelukeskus perusti Rauhansalon kuusipaikkaisen yhteisön yli kolme vuotta sitten kunnolla tuetuksi asumismahdollisuudeksi. Tänä aikana kukaan asukkaista ei ole joutunut kodistaan sairaalaan. Alkuperäisistä asukkaista yksi on kuollut. Muut asuvat Rauhansalossa edelleen. Heistä viisi tuli pienkotiin sairaalasta pitkien hoitojen jälkeen. Yksi muutti kotoaan. Miehiä asukkaista on kaksi ja naisia kolme. Iältään he ovat vuotiaita. Asukkaiden tukena on kolme ohjaajaa, erikoissairaanhoitajat Paula Lepola ja Virpi Utriainen sekä lähihoitaja Katri Kinnunen. Henkilökunta on päivätöissä, mutta heihin saa ottaa yhteyttä työajan ulkopuolella. Mieltä painavat asiat käydään perusteellisesti läpi silloin, kun olemme töissä. Jos jokin asia ahdistaa, sitä jäädään selvittelemään työajan jälkeen. Jos asukas voi oikein huonosti, voimme yöpyä Rauhansalossa, jos näin vältetään sairaalamatka. Meihin on otettu hyvin vähän yhteyttä työajan ulkopuolella, Paula Lepola sanoo. Ilmapiiri Rauhansalossa on kodikas ja elämä on hallinnassa. Uhkaavia tilanteita ei ole ollut, kun vaikeat asiat selvitellään ja lääkkeet tulevat otettua. Kylän raitilla Rauhansalon pienkoti on aivan Hämeenkyrön keskustassa perinteisellä kylän raitilla. Mielenterveyskuntoutujia ei ole asutettu kauas tavanomaisesta elämänvilskeestä. Sosiaalijohtaja Jaakko Luomahaara on iloinen siitä, että Hämeenkyrössä kansalaisliikkeet tai muut hallintokunnat eivät ole vastustaneet sitä, että erityisryhmien asuntoja on sijoitettu muiden ihmisten ilmoille. Tekninen johtaja löysi myyntiin tulleen kiinteistön mielenterveyskuntoutujille ja toivotti heidät tervetulleiksi naapuriinsa. Yhtä hyvin on suhtauduttu päihdeongelmaisten asuntoihin. Rauhansalo on osoittanut, ettei ennakkoluuloihin ole syytä. Asukkaat tulevat hyvin juttuun naapureiden kanssa: naapurit poikkeavat Rauhansalon kauniissa puutarhassa ja naapuriapu toimii puolin ja toisin. Kodista on helppo lähteä itse hoitamaan asioitaan kauppoihin, apteekkiin ja terveyskeskukseen. Henkilökunta pitää huolta, että joka päivä myös käydään kodin ulkopuolella eikä erakoiduta talon sisälle. Retkiä on runsaasti ja asukkaat osallistuvat erilaisiin ryhmiin muun muassa Tuulensuuntuvan päivätoimintakeskuksessa. Järkevää tekemistä Rauhansalon pienkoti on kaunis vanha puutalo, jossa asukkaille on järkevää tekemistä: talo lämmitetään puilla, ympärillä on iso piha ja puutarha ja itse talossa riittää pieniä remonttihommia. Syksy menee puutarhan antimia säilöttäessä. Taloa on remontoitu hiljakseen sen näköiseksi kuin asukkaat kotinsa haluavat. Tilavat ja valoisat huoneet on kalustettu omilla huonekaluilla. Yhteisiä tiloja ovat keittiö, ruokailutila ja suuri sali. Yhteisö päättää Asukkaiden ja ohjaajien yhteisö päättää yhteisistä asioista ja talon tavoista. Päivän töistä ja ohjelmista sovitaan aamukokouksissa ja suuremmista asioista viikkokokouksissa. Turvallisessa ympäristössä ja selkeän päivärytmin avulla asukkaat pystyvät elämään itsenäisesti, osallistumaan yhteisiin asioihin ja päättämään omasta elämästään voimiensa mukaan. Jokaisen on todella osallistuttava. Sairaalavuosina asukkaat ovat tottuneet siihen, että kaikki tulee valmiina. Tästä laitostumisesta pyritään eroon, Paula Lepola sanoo. Pitkään sairaalassa olleiden ihmisten ei ole helppoa osallistua yhteisiin asioihin. Yli kolme vuotta on kulunut ja nyt alkaa asukkailta tulla yhä enemmän aloitteita ja ideoita kokouksissa. Hiljalleen asukkaiden monenlaiset taidot tulevat esiin. Asukkaita tuetaan mahdolli- Elämä Rauhansalossa on varsin toiminnallista pitkien sairaalavuosien vastapainoksi, Paula Lepola kertoo. Päivätoimintakeskuksen asiakkaat kaipaavat keskusteluryhmiä toiminnallisten ryhmien lisäksi, Kaija Saarijärvi sanoo. Katri Kinnunen toivoo, että asukkaiden omaiset ja ystävät kävisivät enemmän Rauhansalossa. SOSIAALITURVA 8/

12 Irma Kiikkala Asiakaslähtöisyydellä mielenterveystyö osaksi peruspalveluita Mielenterveystyö saadaan osaksi sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluja asiakaslähtöisellä työllä. Siihen tarvitaan paitsi lisää voimavaroja myös rohkeutta, asenteiden muuttamista ja eri sektoreiden yhteistyötä. V iime vuosikymmenellä Suomessa oli tarkoitus siirtyä hallitusti laitospainotteisesta sosiaali- ja terveystoimesta avohoitopainotteisiin käytäntöihin, erityispalvelukeskeisyydestä peruspalveluihin, organisaatio-, toiminta- ja asiantuntijakeskeisyydestä asiakaslähtöisyyteen. Palvelujen rakenteellisella uudistamisella päätettiin turvata kansalaisille edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hyvinvointiyhteiskunnan periaatteiden mukaisesti, laadukkaasti ja oikeu- denmukaisesti, vaikka edessä häämöttivät talousvaikeudet, arvojen ja hyvinvointiyhteiskunnan kriittinen tarkastelu ja uudet ideologiset näkemykset hyvinvointipalvelujen tuottamistavasta ja -paikasta. Samalla päädyttiin etsimään uusia ratkaisuja, joissa voitaisiin sovittaa yhteen kansalaisten tarpeet, asiantuntijoiden parhaana pitämät toimintalinjat ja taloudelliset rajoitukset. Ensisijaisesti muutettiin vanhusten palveluita, erikoissairaanhoitoa, kehitysvammahuoltoa ja psykiatrisia palveluita (Leppo 1996, Lehto & Kokko 1996). Vuonna 1989 tuli voimaan erikoissairaanhoitolaki (1062/ 1989) ja vuonna 1990 uusi mielenterveyslaki (1116/1990). Myöhemmin 1990-luvulla vastuu julkisten sosiaali- ja terveystoimen palvelujen järjestämisestä siirtyi valtionosuuksien perusteella korostetusti kunnille ja peruspalvelut tulivat entistä merkittävämpään asemaan. Näiden uudistusten perusteella kuntien on järjestettävä mielenterveyspalvelut alueellaan osana kansanterveystyötä ja sosiaalihuoltoa. Mielenterveyspalveluilla tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveyden häiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyöhön sisällytetään myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet Rauhansalossa asukkaille saadaan sairaalahoitoa halvemmalla parempaa elämänlaatua. simman itsenäiseen elämään, mutta ei väkisin kuntoutuksessa eteenpäin aina seuraavalle askelmalle ja uuteen asumismuotoon. Rauhansalo on asukkaille pysyvä koti heidän niin halutessaan. Elämä Rauhansalossa on uuden oppimista, mutta myös rauhaa ja elämänlaatua siinä, että saa asettua aloilleen. Sukulaiset ja ystävät ovat aina Rauhansaloon tervetulleita. Heitä käy kuitenkin varsin vähän. Monilta läheiset ovat kaikonneet pitkän sairaalauran aikana. Eniten heitä tulee kesä- ja joulujuhliin, Katri Kinnunen sanoo. Sosiaalista verkostoa laajentavat satunnaiset kävijät, joille 12 SOSIAALITURVA 8/2000 Rauhansalo on päivisin avoinna. Heidät on otettu hyvin vastaan. Kunnalle edullista Rauhansalon pienkoti maksaa kunnalle vuodessa 1,5 miljoonaa markkaa vähemmän kuin se, että asukkaat olisivat sairaalassa. Rauhansalo on hyvä muistutus siitä, että olemassaolevat rahat voidaan käyttää monella tavalla halvemmalla saadaan ihmisille parempaa elämänlaatua. Asukkaat maksavat vuokraa markkaa kuukaudessa. Ruoasta ja virkistyksestä he maksavat 750 markkaa ja muista palveluista 650 markkaa kuussa. Jaakko Luomahaara kertoo, että Hämeenkyrössä on mietitty myös asunto-osakeyhtiömuotoista asumista mielenterveyskuntoutujille. Näin koti tuntuisi todella omalta. Kunta tuottaisi asumiseen kuuluvat palvelut. Päivätoimintaa Tuulensuuntuvassa Päivätoimintakeskus Tuulensuuntupa kunnallistettiin vuoden 1997 alusta. Aiemmin sitä piti yllä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Tuulensuuntupa toimii viihtyisässä omakotitalossa, jossa sauna lämpiää päivittäin. Päivätoimintakeskuksessa voi ruokailla ja tehdä metsä- ja ulkotöitä sekä puutöitä. Töistä maksetaan pientä palkkaa. Arkielämän taitoja voi pitää yllä ja parantaa. Tarjolla on myös luovan toiminnan ryhmiä ja keskustelu- ja liikuntaryhmiä sekä retkiä koti- ja ulkomaille. Päivätoiminnassa saisi olla enemmänkin kävijöitä, kun tiedetään, kuinka paljon mielenterveyskuntoutujia kunnassa on. Keskuksen listoilla on hieman yli 20 asiakasta. Päivittäin kävijöitä on seitsemän, ohjaaja Kaija Saarijärvi sanoo. Päivätoiminta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Parhaillaan tehtävästä asiakaskyselystä käy ilmi, että asiakkaat kaipaavat keskusteluryhmiä. Kun vointi alkaa parantua, kannattaa keskittyä enemmän konkreettiseen tekemiseen, Saarijärvi painottaa. Erja Saarinen 12

13 ehkäisevät mielenterveyden häiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä (Mielenterveyslaki 1 ). Palvelut pitää järjestää ensisijaisesti avopalveluina ja siten, että ne tukevat ihmisten itsenäistä suoriutumista. Erikoissairaanhoidon, kansanterveystyön ja sosiaalihuollon edellytetään toimivan siten, että palvelut muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Kansalaisten pitää lain mukaan saada kunnan järjestämänä peruspalveluna tukea persoonalliseen kasvuun, itsenäiseen suoriutumiseen, toimintakykyisyyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Lisäksi kansalaisten elinoloja tulee kehittää mielenterveyttä edistäviksi. Tämä edellyttää, että mielenterveyteen vaikuttavat asiat otetaan huomioon päätöksenteossa ja että mielenterveyspalveluita toteutetaan läpäisyperiaatteella kaikkialla sosiaali- ja terveystoimessa. Laki ei rajaa palveluita minkään ammattiryhmän erityistehtäviksi vaan velvoittaa kaikkia työntekijöitä ja työntekijäryhmiä. Lisäksi kansalaisilla itsellään, kansalaisjärjestöillä, seurakunnilla, sivistystoimella ja muilla julkisilla järjestelmillä on runsaasti tehtävää palvelujen toteuttamisessa. Mielenterveyspalveluita ei perustasolla voikaan erottaa muusta toiminnasta vaan niiden tulee olla kaikkien julkisten palvelujen Terveyskeskuksilla ja sosiaalitoimella on mielenterveystyössä keskeinen rooli, koska niissä yleensä kohdataan mielenterveysongelmista kärsivä asiakas ensimmäisen kerran. yksi erottamaton ulottuvuus. Mielenterveyttä edistävä ulottuvuus vahvistuu asiakaslähtöisessä toiminnassa ja nimenomaan asiakaslähtöisyys on otettu sosiaali- ja terveystoimen yhdeksi johtavaksi periaatteeksi (Paavo Lipposen II..., Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja...). Pääskyn tavoitteet Mielenterveyspalvelujen toimivuus perustuu eri sektorien ja hallintokuntien joustavaan yhteistyöhön, jolla järjestetään asiakkaille yhtenäisiä hoito- ja palvelukokonaisuuksia. Esimerkiksi mielenterveystyön ohjelmat Mielekäs Elämä! ja Mielenterveyttä peruspalveluissa (Pääsky) toteuttavat näitä periaatteita, jotka on konkretisoitu Pääskyohjelmassa seuraaviksi tavoitteiksi: sosiaali- ja terveystoimessa hoidetaan kaikkia asiakkaita mielenterveyttä edistäen, asiakaslähtöiset toimintamallit yleistyvät sosiaali- ja terveystoimessa, henkilöstö tekee ja tukee alueellaan mielenterveyden edistämiseen tähtääviä hankkeita ja aloitteita, henkilöstöllä on myönteinen työote ja se luo mielenterveyttä edistävää kulttuuria omassa vaikutuspiirissään, henkilöstö toimii mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä ennakoiden ja ehkäisten, henkilöstö solmii mielenterveyden edistämiseen tähtääviä ja EEVA MEHTO oppimista edistäviä toimintaverkostoja. Helmikuussa 2000 valmistuivat Mielekäs Elämä! -ohjelman teettämät selvitykset (esimerkiksi Luomahaara ym. 2000) ja Mielenterveyspalvelujen kehittämissuositukset (STM 2000). Selvitysten mukaan asiakkaiden ja potilaiden vaikutusmahdollisuudet ovat edelleen vähäiset ja heidän arkisen selviytymisensä ja kuntoutumisensa tuesta on pulaa. Yhteistoiminta eri sektoreiden ja hallinnonalojen välillä on riittämätöntä. Lasten ja nuorten palveluissa on puutteita. Selvityksissä korostetaan, että terveyskeskuksilla ja sosiaalitoimella on mielenterveystyössä keskeinen rooli, koska niissä kohdataan usein asiakkaat ensimmäisen kerran. Vakavia puutteita Luomahaara ym. kirjoittavat: Tämän päivän Suomessa aktiivinen asiakas löytää avohoitopaikan mielenterveys- tai päihdeongelmaansa, mutta hänen todelliset mahdollisuutensa vaikuttaa hoitonsa laatuun ja sisältöön ovat vähäiset. Hänen on tyydyttävä siihen, mitä puutteellinen palvelujärjestelmä voi tai haluaa tarjota. Aktiivinen vuorovaikutus puuttuu myös potilas- ja omaisjärjestöjen sekä vapaaehtoisjärjestöjen ja viranomaisten väliltä. Viranomaiset eivät ilmeisesti ole uskaltautuneet keskusteluun kokiessaan itsensä kykenemättömiksi vastaamaan riittävän hyvin asiakkaiden tarpeisiin....virallisen tahon tulee edellyttää järjestöjen ja ammattiihmisten yhteistyötä sekä tukea asiakaslähtöisen ajattelun ja toiminnan kehittämistä (s. 3). Suosituksissa kiinnitetään huomiota myös mielenterveystyön voimavarojen lisäämistarpeeseen ja tehdään ehdotus määrärahojen lisäämiseksi. Selvitys ei tuonut esiin mitään arvaamatonta vaan vahvisti tietoa mielenterveyspalveluiden vakavista puutteista. Onkin perusteltua kysyä, miksei sosiaalija terveystoimen peruspalveluissa toteuteta mielenterveyslakia? Eivätkö mielenterveyslain, kansanterveyslain, erikoissairaanhoitolain, hallitusohjelman ja sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman linjaukset ja henki ole sisäistyneet jokapäiväiseksi toiminnaksi? Mitä voitaisiin tehdä entistä myönteisemmän kulttuurin luomiseksi? Onko raha kehityksen ainoa este? Mitä voitaisiin tehdä mielenterveystyön osaamisen ja henkilöstön jaksamisen hyväksi? Ajankohtaisia kehittämiskohteita Erään kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden henkilöstö pohti, miten asiakaslähtöisyyttä voitaisiin parantaa. Pohdinnat sisälsivät viisi keskeistä teemaa. 1. Henkilöstön oma hyvinvointi Työntekijän omaa jaksamista pidettiin asiakaslähtöisen ja mielenterveyttä edistävän työn perustana. On järjestettävä itselle aikaa ja omaa toimintaa on rajattava. Tähän tarvitaan jatkuvaa työntekijöiden keskinäistä keskustelua työn suorittamistavoista, koulutusta ja työnohjausta. Ratkaisuihin tarvitaan kollegojen tukea. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että esimiehet kiinnittävät huomiota henkilöstön jaksamiseen ja arvostavat henkilöstön hyvää vointia. 2. Asennetyö Henkilöstö tunnisti itsessään esteitä ja luutuneita asenteita. He kuvasivat omaa arkuuttaan, valmiuttaan toimia ylhäältä SOSIAALITURVA 8/

14 Informaatio-ohjaus ei muutu uusiksi käytännöiksi, koska muuttajilta puuttuu rahaa, rohkeutta ja toimintamahdollisuuksia. alas ja epäonnistumisen pelkoaan. Toisaalta tunnistettiin pyrkimys ottaa asiakkaalta vastuuta itselle silloinkin, kun se ei ole tarpeen vaikeus luottaa asiakkaan omaan toimintaan. Toisaalta toivottiin, että asiakkaita voitaisiin velvoittaa tekemään itse parhaansa. Asettuminen yhdenvertaisena ihmisenä asiakkaan rinnalle vaatii ponnistelua ja omaa sisäistä työskentelyä. Kiire mietitytti ja eräät ehdottivatkin, että unohdetaan kiire. Aikaa kun on! Moni haluaa tulla rohkeammaksi ja toivoi jopa lupaa saada olla rohkea. Omia asenteita pidettiin merkittävinä työn kehittämisen esteinä. Omien sisäisten esteiden raivaamista välttämättömänä. 3. Voimavarojen ja työn tasapainotus Asiakaslähtöisyys merkitsi henkilöstölle sitä, että jokainen asiakas voi tuntea itsensä ihmisenä arvokkaaksi ja tarpeelliseksi. Tähän päästään ainoastaan ihmissuhteiden avulla, joten jokaisella asiakkaalla pitäisi olla edes yksi toimiva ihmissuhde. Joskus asiakaslähtöinen työ on kuitenkin mahdotonta henkilöstön niukkuuden vuoksi: työtä ja asiakkaita on yksinkertaisesti liikaa henkilöstön määrään nähden. Näihin tilanteisiin tarvitaan lisää henkilöstöä. 4. Yhteen hiileen puhaltamisen kulttuuri Asiakaslähtöisyyttä voisi lisätä tekemällä asiasta sopimuksia ja päättämällä, että toimitaan asiakaslähtöisesti. Ehdotettiin, että työryhmissä ideoitaisiin uusia työ- ja toimintatapoja asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi, kokeiltaisiin ja kannustettaisiin toinen toistaan. Unohdetaan kiire ja suunnataan huomio asiakkaisiin, ehdotti eräs pohtija. 5. Muurien murtaminen Todellinen ja aito asiakaslähtöisyys edellyttää monien muurien murtamista. On opittava tekemään työtä sekä itsenäisesti että yhteistyössä useiden eri ammattiryhmien kanssa. On ylitettävä eri sektorirajat, eri hallinnonalojen väliset rajat ja hierarkkiset rajat. On toimittava yhdensuuntaisesti ja yhdessä lasten, aikuisten ja vanhusten asioissa, on löydettävä kansalaisten, asiakkaiden, potilaiden ja työntekijöiden väliset polut. Johtavat viranhaltijat ja poliitikot tarvitaan mukaan etsimään ratkaisuja ja kehittämään alueen asioita. Palvelujen pitää taipua asiakaskohtaisesti räätälöidyiksi kokonaisuuksiksi ja palvelujärjestelmien pitää muuttua byrokraattisista rakennelmista joustaviksi ja eläviksi. Jokainen työntekijä joutuu uudistamaan omaa työtään ja ammattitaitoaan, koska asiakaslähtöisessä työssä tarvitaan valmiuksia toimia asiakkaan omana työntekijänä, case managerina tai palveluohjaajana. Työntekijät pitävät omia asenteitaan työn kehittämisen esteinä. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, rahaa ja rohkeutta Asiakaslähtöisyys avaa uuden näkökulman ja kehittämisväylän peruspalveluissa tehtävään mielenterveystyöhön. Sosiaali- ja terveydenhuollon pitkä kehitys on tullut vaiheeseen, jossa työntekijät tunnistavat ansiokkaasti keskeiset kehittämiskohteet. Esimerkkinä olevan kunnan peruspalvelujen henkilöstö puhuu samoista pulmista, joihin mielenterveystyön selvityshenkilöt ovat kiinnittäneet huomiota ja joiden ratkaisuja on sisällytetty Pääsky-ohjelman tavoitteiksi. Kysymykset, toimitaanko sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluissa mielenterveyttä edistäen, onko lakien ja ohjelmien linjaukset ja henki sisäistetty jokapäiväisessä toiminnassa, mitä voitaisiin tehdä entistä myönteisemmän kulttuurin luomiseksi, onko raha kehityksen ainoa este ja mitä voitaisiin tehdä mielenterveystyön osaamisen ja jaksamisen hyväksi, saavat vastauksia. Rahan puute on yksi kehittämisen este. Se ei kuitenkaan selitä kaikkea. Uupuminen ja leipääntyminen vaanivat ylikuormitettua henkilöstöä. Asenteet kaipaavat uudistamista. Jotta päästäisiin asiakaslähtöiseen ajatteluun ja toimintaan, on puhallettava yhteen hiileen ja luotava täysin uudenlaista toimintakulttuuria. Olennainen selitys mielenterveystyön selviin puutteisiin lienee kuitenkin sektoroituneessa ja hierarkkisessa hallintomallissa, ammattikuntien välisissä valtapyrkimyksissä ja byrokraattisuudessa. Eettisesti arvokkaat asiat eli asiakaslähtöisyys sekä mielenterveyttä ja voimaantumista vahvistava työote eivät saa nykyisistä rakenteista kasvualustaa. Tarvitaan muurien murtamista! Informaatio-ohjaus ei muutu uusiksi käytännöiksi, koska muuttajilta puuttuu rahaa, rohkeutta ja toimintamahdollisuuksia. Liittoudu ja vahvistu Mistä voi aloittaa ilman rahaa, rohkeutta ja toimintamahdollisuuksia? Voi valmistaa itselleen ohjelman oman hyvän vointinsa ja voimaantumisensa tukemiseksi ja noudattaa sitä tinkimättä. Voi selvittää itselleen, mitä asiakaslähtöisyys tarkoittaa omassa työssä ja muuttaa vähitellen omaa toimintaansa asiakaslähtöiseen ja mielenterveyttä tukevaan suuntaan. Voi viedä omaan työyhteisöönsä myönteisiä ajatuksia ja ehdotuksia, jolloin asenteet ja kulttuuri alkavat muuttua. Voi liittoutua asiakaslähtöisesti vapaaehtoistyöntekijöiden, omaisten, kansalaisjärjestöjen, seurakunnan edustajien ja muiden aktiivisten kehittäjien kanssa. Voi vahvistaa omaa asiantuntijuuttaan, rohkeuttaan ja eettisyyttään, ja työ alkaa saada uusia vivahteita. Mieli alkaa voida hyvin, rohkeus karttuu, muurit muuttuvat tarpeettomiksi. LÄHTEET Lehto J., Kokko S. (1996): Palvelujen rakennemuutos: kokemuksia lähihistoriasta ja muista maista. Kirjassa Sosiaalija terveyspalvelujen rakennemuutos. Laitoshoidon vähentämisestä avopalvelujen kehittämiseen, Toim. Viialainen R. ja Lehto J. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes, Raportteja 192. Gummerus. Leppo K. (1996): Palvelujen rakenneuudistus tausta, lähtökohdat ja prosessi. Kirjassa Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennemuutos. Laitoshoidon vähentämisestä avopalvelujen kehittämiseen, Toim. Viialainen R. ja Lehto J. Sosiaalija terveysministeriö ja Stakes, Raportteja 192. Gummerus. Luomahaara J., Vuorinen M., Naarala M. (2000): Puhkisäästetyt mielenterveyspalvelut. Stakes, Aiheita 7/2000. Mielenterveyslaki / Mielekäs elämä! -ohjelma Esite. Stakes. Mielenterveyttä peruspalveluissa, Pääsky-ohjelma Esite. Stakes. Mielenterveyspalvelujen kehittämissuositukset. Mielekäs elämä. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2000:4. Paavo Lipposen II hallituksen ohjelma, Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma Valtioneuvoston päätös. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 1999:16. Terveydenhuolto luvulle. Terveydenhuollon kehittämisprojektin toimeenpano. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 1998:5. Kirjoittaja on terveydenhuollon tohtori ja dosentti, joka toimii kehittämispäällikkönä Stakesissa. 14 SOSIAALITURVA 8/

15 MIELEKÄS ELÄMÄ! -OHJELMAN SELVITYSHENKILÖT: Mielenterveyspalveluissa vakavia puutteita Valtioneuvoston vuosina toteuttama Mielekäs elämä! -ohjelma on poikkihallinnollinen, erityisesti mielenterveyden avopalveluja kehittävä projekti. Ohjelman selvityshenkilöt ovat kartoittaneet mielenterveyspalvelut ja todenneet niissä vakavia puutteita. Laitosvaltaisen hoitojärjestelmän tilalle ei ole rakennettu riittävän kattavaa ja monipuolista avohoitojärjestelmää. Palveluiden käyttäjillä on suuri riski pudota hajanaisten ja eri toimijoiden tarjoamien palveluiden väliin. Mielenterveyspotilaille ei ole taattu samaa oikeutta hyvään ja tarpeenmukaiseen hoitoon kuin muille potilasryhmille, Mielekäs Elämä! -ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Jarkko Eskola toteaa selvityshenkilöiden laatiman Mielenterveyspalvelujen kehittämisuosituksen esipuheessa. Parannukseksi ryhmä suosittelee: Lisää koulutusta henkilökunnalle Mielenterveystyön tulosten arviointia Palvelujen laadun hallintaa Hoitoon pääsyä helpommaksi Lisää tuettua asumista avohoidon potilaille Valtion rahoitusta mielenterveyspalveluihin Mielenterveyttä tukevaa yhteiskuntapolitiikkaa. Yksi kiireisimmistä tehtävistä on lisätä pitkäaikaispotilaiden ja kuntoutujien palveluja. He tarvitsevat päiväsairaalatoimintaa, toimintakeskuksia, sosiaali- ja kokoontumistiloja sekä palvelukoteja ja pienkoteja. Sairaaloissa on edelleen potilaita, jotka voitaisiin kotiuttaa, jos heille olisi asumisvaihtoehtoja riittävine tukipalveluineen. Myös päihdehuollon parantamiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Alaikäisten psykiatrisia sairaansijoja ei ole lain edellyttämää määrää. Alaikäisiä on joissakin sairaaloissa jouduttu hoitamaan lain vastaisesti aikuisten osastoilla. Myös lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisia palveluja tulee parantaa. Mielenterveystyö tarvitsee lisää rahaa Mielenterveyspalveluiden kehittämistyöryhmä ehdottaa, että valtio lisäisi panostustaan mielenterveystyön palveluihin ja kehittämiseen sekä henkilöstön täydennyskoulutukseen vuosiksi yhteensä 1,5 miljardia markkaa. Selvityksen mukaan mielenterveystyön perusrahoitus on jatkuvasti niukentunut. Erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluihin käytettiin vuonna ,15 miljardia markkaa ja vuonna ,34 miljardia markkaa vuoden 1997 rahan arvolla laskettuna. Rahoja on siis leikattu 1990-luvulla 26 prosenttia, vaikka 1990-luvun alun tilannekin oli jo epätyydyttävä. Mielenterveyspalvelujen rakennemuutos kävi 1990-luvulla hallitsemattomaksi, kun sairaansijoja purettiin eikä avohoitoa kehitetty. Valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vähentyi ratkaisevasti. Samalla kunnat vähensivät terveydenhuoltopalveluja. Psykiatrisia sairaansijoja oli vuonna 1980 noin vuonna 1990 noin vuonna 1998 noin Psykiatristen avopalveluiden henkilöstö lähes kaksinkertaistui vuosina noin :sta :aan.Vuoden 1992 jälkeen ei ole luotettavaa tietoa avopalveluiden henkilöstömääristä, mutta yleinen arvio on, ettei vuoden 1992 jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Avohoitoa tukevia toimintoja ei ole luvulla lisätty riittävästi. Tietoyhteiskunta ei luvatta nakerra hyvinvointivaltiota Euroopan unioni valmistautuu kovenevaan kilpailuun maailman johtavien talousalueiden välillä. Tavoitteena on kuroa kiinni Yhdysvaltain ja Japanin etumatka ja olla seuraavalla vuosikymmenellä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. EU:n väline tietopohjaisen talouden luomiseksi on eeuropetoimintaohjelma. Komissio sai ohjelman laatimisen tehtäväkseen äskettäin Lissabonissa pidetyssä EU:n työllisyyshuippukokouksessa. Tarkoituksena on kasvattaa tutkimuspanoksia, vapauttaa tietoliikennettä ja sähköistä kaupankäyntiä koskevaa lainsäädäntöä ja parantaa internetin saavutettavuutta. Esimerkiksi kaikilla kouluilla unionin alueella pitää olla pääsy internetiin ensi vuoden loppuun mennessä. Tarvitaan huippuosaamista, jotta informaatioteknologia pystytään hallitsemaan. Usein on asetettu yhtäläisyysmerkit korkean osaamisen yhteiskunnan ja hyvinvointivaltion purkautumisen välille. Tällainen kehitysvaihtoehto on olemassa: eräissä puheenvuoroissa on nähty hyvinvointivaltio jopa kilpailukyvyn esteenä, jonka vuoksi maailmanlaajuisessa taloudessa ei pysty menestymään. Asian voi kuitenkin perustellusti nähdä myös päinvastoin. Kunnolliset hyvinvointipalvelut ovat edellytys, jotta huippuammattilaiset voivat täysipainoisesti osallistua työelämään. Ilman päivähoitopaikkoja, äitiys- tai isyyslomia tai toimivaa terveydenhuoltoa arvokas tietopääoma jää vajaakäyttöön. Julkiset palvelut ovat myös vetovoimatekijä. Valintatilanteessa voiton vie asuinympäristö, jossa toimivien sosiaalipalveluiden lisäksi on tarjolla kulttuuria ja liikuntapaikkoja. Alan työvoimapula jatkuu vielä pitkään, joten vetovoimatekijän merkitystä ei pidä aliarvioida. Toiseksi on syytä nähdä julkisen sektorin vakauttava vaikutus eritoten epävarmuuden aikoina. Palvelujen tasavertainen saatavuus lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vaimentaa syrjäytymisen aiheuttamia ongelmia. Kansantaloudellisesti julkinen sektori pienentää suhdanteiden vaihtelua, mikä on tärkeä asia myös aluepolitiikan tavoitteiden kannalta. Tietopohjaisessa taloudessa on rohjettava puhua yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Teknologinen kehitys luo vaurautta ja siten edellytyksiä sille, että hyvinvoinvaltio kestää. On nähtävä arvojen ja asioiden järjestys: talouden kasvu on väline, jonka avulla ihmisarvoinen elämä voidaan turvata mahdollisimman monelle. Julkisiin palveluihin sijoittaminen on paitsi vastaus ihmisten hyvinvointitarpeisiin myös keino luoda työpaikkoja. Riitta Myller SOSIAALITURVA 8/

16 Jyrki Muurinaho Vertaistukea oma-apuryhmistä En olekaan ainoa Mielenterveyskuntoutujien oma-apuryhmissä tärkeintä ovat sosiaaliset suhteet ja omakohtaisten kokemusten vaihto. EEVA MEHTO Oma-apuryhmät ovat tärkeitä niissä käyville mielenterveyskuntoutujille. Ryhmässä saadut sosiaaliset suhteet, vertaisten tapaaminen, kokemusten vaihto, tuen saaminen ja antaminen tuovat haluttua sisältöä mielenterveyskuntoutujien elämään. Mielenterveyden Keskusliitto aloitti vuonna 1994 mielenterveyskuntoutujien oma-apuhankkeen. Se kehittää oma-aputoimintaa ja muita mielenterveyskuntoutujien itsehoitoa tukevia toimintamuotoja ja luo toiminnalle edellytyksiä. Vuoden 1997 lopussa Mielenterveyden Keskusliiton oma-apuryhmiä oli noin 70 ja jäseniä niissä oli noin 500. Projektin yhtenä osana on tutkimustoiminta. Selvitin tutkimuksellani, millaisia ovat Mielenterveyden Keskusliiton omaapuryhmät ja -ryhmäläiset, miten he voivat psyykkisesti ja vaikuttavatko oma-apuryhmät heidän vointiinsa. Mielenterveyskuntoutujien oma-apuryhmät ovat keskimäärin kahdeksan jäsenen pienryhmiä. Tavallisimmin ryhmät kokoontuvat kerran viikossa kah- deksi tunniksi kerrallaan. Lähes puolet ryhmistä kokoontui tietyn aihepiirin, esimerkiksi läheisriippuvuuden tai masennuksen, yhdistämänä. Taikasanana vertaistuki Vertaistukeen perustuvia yhteisöjä on ollut olemassa jo vuosikymmeniä. Erityisesti Yhdysvalloissa erilaisia kokeiluja on ollut monia, esimerkiksi Fountain house -klubitaloja vuodesta 1948 lähtien. Suomessa paikallisissa mielenterveysyhdistyksissä on ollut vertaistukeen pohjautuvaa toimintaa 1960-luvun lopulta (Kalemaa 1996) luvulta lähtien oma-apuryhmien toiminta on selvästi lisääntynyt. Mielenterveyden ongelmista kärsiviä on paljon, jopa prosenttia väestöstä (ks. esim. Aromaa ym. 1989). Muihin potilasyhdistyksiin verrattuna mielenterveysyhdistyksissä on jäseniä vain murto-osa. Yksi syy tähän on häpeä omasta sairaudesta. Potilasjärjestöön liittyminen voi olla suuri kynnys (Salo & Taipale 1991). Potentiaalisia oma-apuryhmien jäseniä on huomattavasti nykyistä jäsenmäärää enemmän. Nylund (1996) määrittelee oma-apuryhmän seuraavasti: oma-apuryhmän muodostavat henkilöt, joilla on yhteinen ongelma tai jotka ovat samanlaisessa elämäntilanteessa. Heillä on halu jakaa kokemuksiaan muiden kanssa ja tällä tavoin pyrkiä keskinäisesti ratkaisemaan tai lieventämään henkilökohtaista ongelmaansa tai elämäntilannettaan. Oma-apuryhmien toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen sekä jäsenten aktiiviseen rooliin ryhmässä. Ihmiset tapaavat toisiaan saadakseen jakaa kokemuksiaan ja tuntemuksiaan. Oma-apuryhmän jäsenet sekä vastaanottavat että saavat apua. Oma-apuryhmien kaksi päätehtävää ovat niiden tarjoama sosiaalinen tuki ongelmiin ja selviytymiskeinojen lisääminen (Cartner & Riessman 1984). Mielenterveyskuntoutujien oma-apuryhmien toiminta perustuu sille ajatukselle, että mielenterveysongelmista itse kärsineet ja niistä selvinneet ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita ja tämän tietämyksen pohjalta he voivat auttaa ja tukea toisiaan. Tätä tukea kutsutaan vertaistueksi. Käsitteinä vertaistuki ja sosiaalinen tuki ovat samansisältöisiä. Mielenterveyskuntoutujat saavat yleensä hyvin vähän sosiaalista tukea. Tämä vaikuttaa kuntoutujien fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin (Salo & Taipale 1991, Lazarus 1966). Aiempien tutkimusten perusteella mielenterveyskuntoutujien oma-apuryhmien myönteisistä vaikutuksista mielenterveyteen on näyttöä (ks. esim. Edmunson ym. 1982, Galanter 1988, Kurtz 1988 ja Raiff 1984). Ryhmän ilmapiiri houkuttelee Avointen kysymysten vastauksista kävi ilmi, että eniten ryhmäläiset odottivat ryhmältä sosiaalisia kontakteja. Monille ryhmäläisille oma-apuryhmä oli ainut paikka, jossa he tapasivat muita ihmisiä. Ryhmän ilmapiiri oli yksi tärkeä syy käydä ryhmässä. Hyvä il- 16 SOSIAALITURVA 8/

17 Tutkimuksen aineisto Tutkimuksen aineisto kerättiin Mielenterveyden Keskusliiton oma-apuryhmistä. Kyselylomakkeet lähetettiin maalis-huhtikuussa 1998 kaikkiin Mielenterveyden Keskusliiton oma-apuryhmiin. Kyselyyn vastasi 208 oma-apuryhmäläistä 41 ryhmästä. Vastanneista 45 oli ryhmänvetäjiä. Tutkimuksessa on mukana noin 58 prosenttia oma-apuryhmistä ja noin 42 prosenttia oma-apuryhmäläisistä. Tutkimukseen osallistuneista oma-apuryhmäläisistä enemmistö oli naisia. Ryhmäläisten keskimääräinen ikä oli 47 vuotta. Hieman yli puolet heistä asui yksin. Suurin osa, 82 prosenttia, asui kaupungissa. Valtaosa oma-apuryhmäläisistä oli eläkkeellä tai sairaslomalla. Suurin osa ilmoitti itsellään olevan jokin pitkäaikaissairaus. Sairauksista yleisimmät olivat depressio ja skitsofrenia. Yli puolet oma-apuryhmäläisistä oli avohoidossa ja yli puolet oli ollut psykiatrisessa sairaalahoidossa. Tutkimus suoritettiin poikittaistutkimuksena. Ryhmässäoloajan vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin selvitettiin vertailemalla ryhmään juuri liittyneitä ryhmässä pitkään olleisiin. mapiiri näkyi yhteishenkenä, avoimuutena, tasavertaisuutena ja luottamuksellisuutena. Muutamissa ryhmissä ryhmäläisistä tuntui kuitenkin, että hiljaisemmat jäsenet jäävät syrjään, kun osa ryhmäläisistä dominoi tapaamisia. Ryhmässä mielenterveyskuntoutujat tunsivat saavansa olla sellaisia kuin ovat, häpeämättä itseään tai sairauttaan. He tulivat hyväksytyiksi ja saivat jutella vertaistensa kanssa heille tärkeistä asioista. Keskustelut omista kokemuksista vertaisten kanssa olivatkin monen ryhmäläisen mielestä parasta antia. Oma-apuryhmien jäsenet tunsivat saavansa tukea sitä tarvitessaan. He saivat myös onnistumisen elämyksiä pystyessään tukemaan muita ryhmäläisiä. Lähes kaikki kertoivat saaneensa jonkinlaista apua omaapuryhmistä. Ryhmäläisten mielestä ryhmästä saatu apu näkyi eniten itseluottamuksen kasvuna. Ryhmässäolo paransi myös itsetuntemusta. Ryhmä virkisti mieltä ja toi sisältöä elämään. Ryhmästä saatiin yleisesti apua omiin mielenterveyden ongelmiin. Kuvio 1. Psyykkinen hyvinvointi ja ryhmässäoloaika Ajan oloon enemmän apua Psyykkistä hyvinvointia mitattiin Markku Ojasen kehittämillä graafisilla psyykkisen hyvinvoinnin mittareilla. Mittareiden asteikot ovat jatkuvia välillä nollasta sataan. Nolla tarkoittaa, että mitattava ominaisuus puuttuu ja sata, että mitattavaa ominaisuutta on paljon. Mitatut psyykkisen hyvinvoinnin osa-alueet olivat ahdistuneisuus, avoimuus, elämän hallinta, itseluottamus, mieliala, sosiaaliset suhteet ja työkyky. Omaapuryhmäläisiä pyydettiin arvioimaan psyykkistä hyvinvointiaan sellaisena, kuin he itse tuntevat sen keskimääräisesti olevan. Oma-apuryhmäläisten psyykkinen hyvinvointi oli Ojasen mittareilla mitattuna selvästi heikompi kuin keskivertoväestön psyykkinen hyvinvointi. Suurin ero oli työkyvyssä. Tilastollisesti erittäin merkitsevät erot olivat lisäksi ahdistuneisuudessa, elämän hallinnassa, itseluottamuksessa, mielialassa ja sosiaalisissa suhteissa. Ainoastaan avoimuudessa oma-apuryhmäläiset eivät poikenneet keskivertoväestöstä. Ryhmänvetäjien psyykkinen hyvinvointi oli kaikilla mitatuilla osa-alueilla muita ryhmäläisiä parempi. Ryhmässäoloajan vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin selvitettiin laskemalla korrelaatiot niiden välille. Pidempään ryhmässä käyneiden psyykkinen hyvinvointi oli parempi kuin juuri mukaan liittyneillä. Tilastollisesti merkitsevät korrelaatiot olivat elämän hallinnassa, mielialassa ja sosiaalisissa suhteissa. Kuviossa 1 on esitetty psyykkinen hyvinvointi summamuuttujana ryhmässäoloajan mukaan luokiteltuna. Osaltaan positiivisia korrelaatioita selittää se, että osa huonokuntoisista oma-apuryhmän jäsenistä jättää ryhmän syystä tai toisesta pian liittymisensä jälkeen. Tämä näkyy kuviossa hyppäyksenä, kun verrataan juuri mukaan liittyneitä jo pidempään mukana olleisiin. Koska psyykkisen hyvinvoinnin kohentuminen on kuitenkin jatkuvaa, voidaan olettaa omaapuryhmässä olemisen parantavan jäsentensä psyykkistä hyvinvointia. Ryhmässä käyminen tuo tunteen, että oma tilanne muuttuu myönteiseen suuntaan. Tämä parantaa psyykkistä hyvinvointia. Eräs oma-apuryhmäläinen kiteyttää tuntemuksensa seuraavasti: Olen huomannut, etten ole ainoa, joka on kohdannut tällaisen sairauden ja ettei puhuminen siitä ole tabu. Olen tullut kuulluksi ja ryhmäläiset ovat kiinnostuneita kokemastani. Samalla olen tuntenut olevani avuksi muille ja saanut luottamusta, että tästä voi toipua. LÄHTEET: Cartner, A. ja Riessman, F. (1984) The Self-Help Revolution. Volume X, Community Psychology Series. Human Sciences Press, Inc. Edmunson, E.D., Bedell, J.R. ym. (1982) Integrating Skill Building and Peer Support in Mental Health Treatment: The Early Intervention and Community Network Development Projects. Teoksessa Jeger, A.M. ja Slotnick, R.S. Community Mental Health and Behavioral Ecology. Plenum Press. Galanter, M. (1988) Zealous Self-Help Groups as Adjuncts to Psychiatric Treatment: A Study of Recovery, Inc. American Journal of Psychiatry 135(10): Kalemaa, K. (1996) Varjosta valoon. Mielenterveyden Keskusliiton historia. Mielenterveyden Keskusliitto. Kurtz, L.F. (1988) Mutual Aid for Affective Disorders: The Manic Depressive and Depressive Association. American Journal of Orthopsychiatry 58(1): Lazarus, R.S. (1966) Psychological Stress and the Coping Process. McGraw-Hill. Nylund, M. (1996) Suomalaisia oma-apuryhmiä. Teoksessa Matthies, A-L., Kotakari, U. ym. (toim.) Välittävät verkostot. Vastapaino. Raiff, N.R. (1984) Some Health Related Outcomes of Self-Help Partipication. Teoksessa Gartner, A. ja Riessman, F. (toim.) The Self-Help Revolution. Human Sciences Press. Salo, J. ja Taipale, I. (toim.) (1991) Mielisairaan sosiaalinen asema. Gummerus. Artikkeli pohjautuu Jyrki Muurinahon psykologian pro gradu -tutkielmaan Mielenterveyskuntoutujien oma-apuryhmät Mielenterveyden Keskusliiton oma-apuryhmien toiminta ja vaikutukset jäsentensä psyykkiseen hyvinvointiin, joka tarkastetaan Tampereen yliopistossa tänä keväänä. Tutkimus julkaistaan Mielenterveyden Keskusliiton julkaisusarjassa. Lisätietoa mielenterveyskuntoutujien oma-apuryhmistä saa paikallisista mielenterveysyhdistyksistä sekä Mielenterveyden Keskusliitosta. SOSIAALITURVA 8/

18 Pauli Niemelä Viihtyisä koti auttaa monella tavalla mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä kuntoutumaan. Kaunis ympäristö nostaa asukkaan mielialaa. EEVA MEHTO Mielenterveyskuntoutujien asunnonkorjaushanke arvioitavana KORJATUSSA KODISSA MIELI VOI PAREMMIN Mielenterveyskuntoutujat selviävät arjestaan entistä paremmin, kun heidän kotejaan on korjattu.viihtyisä koti lisää asukkaan aktiivisuutta, itsearvostusta ja sosiaalisuutta. Hoitoa on tarvinnut lähteä hakemaan entistä harvemmin. Mielenterveyskuntoutujien asunnonkorjaushankkeessa (Mipak) järjestellään Pohjois- Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueilla mielenterveyskuntoutujien asunnonkorjauksia vuosina Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos arvioi hankkeen. Kirjoitukseni perustuu hankkeen väliarviointiin. Hankkeessa on paitsi korjattu mielenterveyskuntoutujien asuntoja myös kehitetty moniammatillista ryhmätyöskentelyä. Yhteistyötahoja ovat olleet lääninhallitukset, kunnat, järjestöt ja muutamat seurakunnat. Korjaukset kohensivat itsetuntoa Asuntojen korjaustyöt ovat osoittautuneet hyvin merkittäväksi kuntoutumisen tueksi. Laitoshoidosta avohoitoon siirryttäessä on tärkeää, että kuntoutujan asuinolot ovat sellaiset, joissa voi elää. Monet kuntoutujat ovat kärsineet kodissaan kylmyydestä ja kosteusvaurioista. Heiltä on puuttunut pesu- ja muita tiloja. Näiden asumishaittojen korjaamisen lisäksi Mipak-hankkeessa ollaan jopa sähköistämässä yhtä taloa ja kunnostamassa kaivoa käyttökelpoiseksi. Korjaukset helpottavat joskus kuntien kotipalvelua, kun heikkokuntoisten luona ei korjausten jälkeen enää tarvitse kantaa puita tai vettä sisään. Mielenterveyskuntoutujan voi olla vaikeaa sopeutua naapureiden ja muiden ihmisten joukkoon heti laitoshoidon jälkeen. Epäsiistiä ja puutteellista kotia hävetään eikä sinne kutsuta ystäviä tai sukulaisia, mikä lisää asukkaan syrjäytymistä. Kauneus on tärkeää myös asukkaan mielialalle. Kuntoutujat ovat todenneet, että päivittäisen selviytymisen lisäksi asunnon korjaus kohensi itsetuntoa ja itsekunnioitusta sekä sosiaalisuutta. Hyvä asuinympäristö on auttanut asukasta löytämään itsensä. Monen mielestä asuminen rauhallisella paikalla luonnon äärellä on helpottanut kuntoutumista. Arat asukkaat Koska mielenterveyskuntoutujat ovat hyvin paljon kotona ja heiltä yleensä puuttuvat työn tai harrastuksen antamat virikkeet, koti ja lähiympäristö merkitsevät heille enemmän kuin muille ihmisille. Heidän ihmissuhteensa ovat usein kaventuneet sairauden vuoksi. Joskus kunnissa ajatellaan, etteivät mielenterveyskuntoutujat halua palveluja. Jotkut eivät todella halua palveluita kotiinsa mutta toisaalta jotkut eivät ehkä halua vastaanottaa palvelua, josta päättämiseen he eivät ole päässeet itse vaikuttamaan. Myös korjauksia suunniteltaessa kuntoutujan on tärkeää saada itse osallistua suunnitteluun. Korjaustyöt eivät ole vain teknisiä. Rakentajat ja suunnittelijat tarvitsevat ammattitaidon lisäksi ymmärtämystä ja hienovaraisuutta sekä joustavuutta asukkaita kohtaan. Asukkaat ovat usein arkoja puhumaan asioistaan ja joskus he suhtautuvat jopa epäilevästi asioihin ja päätöksiin. Mipak-hankkeen korjaustöissä asukkaiden toiveita on kuunneltu ja heidän mielipiteensä on otettu hyvin huomioon. Asukkaat ovat esimerkiksi voineet valita korjauksissa käytettävät materiaalit ja värit itse. Pitkät ja aikaa vievät korjaukset saattavat tuntua asukkaasta myös raskailta, joten on tärkeää tehdä remontti mahdollisimman yhtäjaksoisesti valmiiksi. Hanke on paljastanut myös lapsiperheiden vakavat ongelmat. Vanhempien sairastelu johtaa helposti lasten varhaiseen syrjäytymiseen. Lapsilla voi olla suuria koulunkäyntivaikeuksia. 18 SOSIAALITURVA 8/

19 Vammaispalvelua myös mielenterveyskuntoutujille Yleisarviona Mipak-hanketta voi kehua monipuoliseksi. Yhteistyökumppaneille ja asianosaisille on järjestetty monia informaatio- ja koulutustilaisuuksia. Hankkeen työntekijät ovat aktivoineet niin kunnan viranhaltijoita kartoittamaan korjaustarpeita kuin asukkaita osallistumaan asuntonsa kunnostamiseen. Mielenterveyskuntoutujat eivät ennen hanketta tienneet, että vammaispalvelulaki korjausavustuspykälineen koskee myös heitä. Käytännössä asukkaat eivät olisi lähteneet tekemään remonttia ilman hankkeen apua, vaikka useiden koti on ollut jopa asuinkelvottomassa kunnossa. Lisäksi monet, jotka eivät ole oikeutettuja korjausavustukseen, ovat innostuneet teettämään remontin omalla kustannuksellaan, kun he ovat saaneet hankkeen työntekijöiltä asiantuntija-apua ja tukea remontin toteuttamiseksi. Kaikki asukkaat, joiden kodissa korjaustyöt ovat valmistuneet, ovat olleet erittäin tyytyväisiä korjauksiin. Ne ovat parantaneet asukkaiden päivittäistä kotona selviytymistä. Asukkaiden omasta ja heidän läheistensä mielestä korjausten tuottama kodin viihtyisyys on lisännyt asukkaan aktiivisuutta, itsearvostusta ja sosiaalisuutta. Hankkeen tähänastiset tutkimustulokset osoittavat, että korjaustyöt vähentävät asukkaiden hoitoon hakeutumista merkittävästi. Arvioinnin tässä vaiheessa on myös selvästi tullut ilmi, että omassa kodissa asuminen on kuntoutujille tärkeää: huonokuntoisessakin kodissa asutaan mieluummin kuin muutetaan muualle. Asuinkelvottomassa kodissa asuminen kuitenkin aiheuttaa asukkaalle suurta epävarmuutta tulevasta, mikä puolestaan lisää ahdistusta ja masennusta. Kunnissa hatarat tiedot Vammaispalvelulain korjausavustuspykälät koskevat myös mielenterveyskuntoutujia. Vuonna 1999 selvitettiin Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon 68 kunnan tietämystä mielenterveyskuntoutujien asuinoloista alueellaan. Yhtä kuntaa lukuunottamatta kaikki vastasivat kyselyyn. Yllättäen useissa kunnissa ei ollut tietoa eikä edes käsitystä itsenäisesti asuvien mielenterveyskuntoutujien tarkasta määrästä. Kunnilla oli myös todellisuutta myönteisempi kuva mielenterveyskuntoutujien asumistasosta. Miten kunnat voivat huolehtia mielenterveyskuntoutujien elinoloista, jos niillä ei ole tietoja ryhmään kuuluvis- Lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen rahanjaosta päätettiin Lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen kehittämiseen varatusta 70 miljoonan markan määrärahasta päätettiin 6. huhtikuuta jakaa noin 50 miljoonaa markkaa valtionavustuksina 19 sairaanhoitopiirille. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä (HUS) pyydettiin uutta hakemusta, koska piirin hakemus painottui voimakkaasti erikoissairaanhoitoon, vaikka määrärahan tarkoituksena on ensisijaisesti tukea kuntien perustason toiminnan kehittämistä. Avustus maksetaan lääninhallitusten kautta sairaanhoitopiireille kahdessa erässä, toukokuussa ja lokakuussa. Piirit maksavat avustukset edelleen kunnille ja kuntayhtymille. Lääninhallitus voi myöntää luvan tehdä vähäisiä muutoksia hakemuksen mukaisiin hankkeisiin. Hankkeiden toteutumisesta on raportoitava ministeriölle vuoden 2001 kesäkuun loppuun mennessä. Kaikki 20 sairaanhoitopiiriä hakivat ylimääräistä valtionavustusta helmikuun loppuun mennessä. Piirien tehtävänä oli koota alueensa hankkeet yhteen hakemukseen. Hakemukset olivat enimmäkseen monipuolisia ja niissä oli otettu hyvin huomioon lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen kehittämistarpeita. Sairaanhoitopiirien välillä oli kuitenkin merkittäviä eroja erityisesti siinä, kohdistivatko ne hankkeensa erikoissairaanhoitoon vai peruspalveluihin. Eroja on myös siinä, kuinka laajasti eri tahot on kytketty kehittämistoimintaan ja sisältyykö hankkeisiin uusien toiminta- ja työkäytäntöjen kehittämistä. Avustuksen suuruutta myönnettäessä lähtökohtana oli sairaanhoitopiirin alueen alle 18-vuotiaiden määrä. Lisäksi avustukseen vaikuttivat muun muassa se, kohdistuvatko hankkeet kuntien sosiaali- ja terveystoimen toimintaan, koko palvelujärjestelmän ja uusien toimintojen kehittämiseen, moniammatillisuuteen ja henkilöstökoulutukseen. Määrärahasta jätettiin jakamatta noin 20 miljoonaa markkaa, josta enintään 18 miljoonaa on varattu HUS:in avustukseen. Jos HUS:in avustus alittaa tämän summan, muut sairaanhoitopiirit voivat hakea lisäavustusta. Vajaat 2 miljoonaa markkaa on tarkoitus jakaa 10 piirille lisähakemuksen perusteella. ta? Ainakin osittain ryhmä on jäänyt ilman apua. Hankkeen tulosten mukaan kunnissa, joissa on mielenterveysyhdistys, kuntoutujiin suhtauduttiin keskimääräistä myönteisemmin ja tietoa oli paremmin saatavilla. Pohjois-Karjalassa suhtautuminen oli myönteisempää ja tiedot paremmin saatavilla kuin Pohjois- ja Etelä-Savossa. Suurimpina korjaustöiden esteinä kunnat pitivät mielenterveyskuntoutujien omarahoitusosuuden puuttumista ja muita rahoitusvaikeuksia. Mielenterveyskuntoutujien kotipalvelun suurimmaksi ongelmaksi kunnat katsoivat voimavarojen puutteen. Kunnat olivat melko yksimielisiä siitä, että asuntojen korjauksin voidaan parantaa mielenterveyskuntoutujien kodissa asumista sekä vähentää sairastelua ja jopa laitoshoitoon joutumista. Joka toinen kunta katsoi, että korjausrakentamisneuvonta parantaa jonkin verran työllisyyttä. Useimmiten kunnat kuitenkin tarjosivat mielenterveyskuntoutujille ensisijaisesti vuokraasuntoa ja vasta toissijaisesti korjauksia omaan asuntoon. Tutkimustulosten mukaan kunnissa ajatellaan melko yleisesti, että mielenterveyskuntoutujat ovat arkoja itse ottamaan yhteyttä kuntaan. Viranomaisten ennakkoluulot sairautta kohtaan voivat osittain estää asioiden selvittämistä. Siksi on hyvin tärkeää, että omaiset ja muut tahot auttavat kuntoutujia hoitamaan ja edistämään asioitaan. Myöhemmin tehdään uusi kuntatutkimus sekä kustannusja hyötyarviointi esimerkkikunnassa. Jo välitulokset osoittavat, että Mipak-hanketta kannattaa jatkaa ja että hankkeessa tehtävä työ olisi syytä vakiinnuttaa kunnalliseksi toiminnaksi. Kuntien sosiaali-, terveys-, asunto- ja teknisen toimen moniammatillisen yhteistyön lisääminen on tulevaisuudessa avainasemassa. Kirjoittaja toimii professorina Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella. Lisätietoja hankkeesta on internet-osoitteessa SOSIAALITURVA 8/

20 Niemikotisäätiön Mieli Töihin -hanke tukee psyykkisestä sairaudesta kuntoutuvia räätälöimällä heille juuri heidän tarpeitaan ja voimavarojaan vastaavia urapolkuja, joilla he pääsevät työkokeiluun, työhön tai ylipäätään parantamaan elämänsä laatua. Hanke käynnistettiin Euroopan sosiaalirahaston ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen turvin vuonna Yksilöllisiä urapolkuja Hankkeen vakinaisia työntekijöitä ovat työvalmentajat Jouni Nisula ja Timo Heinilä. He luovat yhdessä työhön pyrkivien kanssa näiden vointia ja tarpeita vastaavan urapolun ja toimivat linkkinä työpaikoille. Asiakkaista kolmannes on täysin vailla ammattia tai heiltä on jäänyt koulutus kesken. Lopuilla on koulutus tai ammatti, mutta viimeisestä työsuhteesta on kulunut niin kauan, että uskallus yrittää uudestaan työhön omin voimin on kadonnut. Sairastuminen on vienyt uskon omiin mahdollisuuksiin. Monilta on myös puuttunut koulutuksen jälkeen sellainen tuki ja ohjaus, joka olisi auttanut heitä saamaan työpaikan, työvalmentaja Jouni Nisula kuvailee. Urapolku hahmottuu useiden tapaamisten aikana. Asiakkaat saavat täytettäväkseen haastattelulomakkeet, joissa kysytään muun muassa työhistoria, koulutus ja asiakkaan omat toiveet kuntoutumisesta ja työllistymisestä. Jotta työkokeilu ja työllistyminen todella onnistuisi, on tärkeää saada mahdollisimman realistinen kuva asiakkaan elämäntilanteesta ja siitä, millaisiin haasteisiin hän pystyy vastaamaan tai kuinka tuettua työtä hän tarvitsee. Kuntoutuja saa tehtäväkseen laatia myös ansioluettelon, mikä puuttuu useimmilta kuntoutujilta samoin kuin työtodistukset. Työvalmentaja ja asiakas tekevät lopulta sopimuksen, miten hankkeessa edetään. Jotkut katsovat, etteivät sittenkään ole valmiita työkokeiluun tai työllistymiseen. Heille Omaa polkua takaisin työhön Mielenterveyskuntoutujien työllistymisestä on saatu rohkaisevia tuloksia. Tärkeintä on löytää kullekin kuntoutujalle sopiva työ. Sekä liian vaativa että liian helppo työ turhauttavat, Timo Heinilä (vas.) ja Jouni Nisula sanovat. Pitkäaikainenkaan psyykkinen sairaus ei estä työntekoa. Esteitä ovat enemmänkin kuntoutuvien rohkeuden ja itsetunnon puute ja yleiset asenteet. Kun kuntoutuvalle räätälöidään hänelle sopiva työ ja häntä tuetaan työssään, työllistyminen onnistuu. tarjotaan muuta tukea. Osalla kuntoutujista kuntoutumispolku alkaa siitä, että he menevät Niemikotisäätiön päivä- tai työkeskukseen hakemaan päivä- ja työrytmiä. Keskeistä on se, että jokainen kuntoutuja löytää juuri sellaista toimintaa, joka vastaa parhaiten hänen senhetkistä psyykkistä vointiaan, parantaa hänen elämänlaatuaan ja vastaa hänen omia toiveitaan. Työ- ja työharjoittelupaikat etsitään sellaisilta aloilta, jotka todella kiinnostavat kuntoutujaa. Työpaikat kiven alla Työnantajat etsitään useimmiten puhelimitse, mutta tietoja mahdollisista työharjoittelu- tai työpaikoista saadaan myös yhteistyökumppaneilta, joskus suoraan työnantajilta ja joskus asiakkailta itseltään. Työpaikat ovat silti edelleen kiven alla. Noin puolet puheluista päättyy siihen, etteivät työantajat ole kiinnostuneita mielenterveyskuntoutujien palkkaamisesta tai edes työkokeilusta. Tämä ilmenee tavallisimmin kommentista: Asia on hyvä ja RISTO KYRÖLÄINEN kannatettava, mutta olemme juuri palkanneet Asiasta kiinnostuneiden työantajien kanssa sovitaan tapaaminen, jossa korostetaan, että kuntoutujan työvalmentaja on jatkuvasti käytettävissä mahdollisissa pulmatilanteissa ja kuntoutuja saa häneltä aina tarvittaessa tukea. Työpaikalle sovitaan vastaava henkilö, joka on yleensä sama kuin, joka jakaa työtehtävät, valvoo ja tarvittaessa opastaa työntekijää. Vastaava henkilö on yhteydessä myös työvalmentajaan 20 SOSIAALITURVA 8/

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura ry Euroopassa Noin 80 miljoonalla ihmisellä on jonkinasteinen vamma

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2013

Mielenterveysbarometri 2013 Mielenterveysbarometri 2013 Tutkimuksen tavoitteena: Selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia Tutkia suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista ja mielenterveyskuntoutujista

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Palveluasuminen Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Setlementti Ukonhattu ry Ukonhattu on perustettu vuonna 1995 ja se toimii yhtenä Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistyksenä.

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Helena Määttälä 22.2.2011

Helena Määttälä 22.2.2011 Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Mielenterveysneuvoston aloite mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttava toiminta

Mielenterveysneuvoston aloite mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttava toiminta Mielenterveysneuvosto 23 06.11.2014 Perusturvalautakunta 23 03.03.2015 Mielenterveysneuvoston aloite mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttava toiminta MTNEU 06.11.2014 23 Puheenjohtaja ehdottaa:

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TERVEYDENHOITAJA Tavattavissa ylä-asteen tiloissa, ulko-ovi löytyy lukion puoli päästä. Voit ottaa yhteyttä puhelimitse p. 4390253, 0447390253 tai sähköpostin kautta: paula.lammi@ras.fi

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot