Kätten työt arvossaan Jyväskylässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kätten työt arvossaan Jyväskylässä"

Transkriptio

1 Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton sosiaalinen uudistuslehti 1/2006 M Kätten työt arvossaan Jyväskylässä Tässä numerossa: Arvokeskustelua vanhuudesta Sivu 2 Digi-tv:n tulolle halutaan jarrua Sivu 3 Ovatko matkapalvelut hakoteillä? Sivu 4 Rauhantila tuo terveyttä ja pitkää ikää Sivu 5 Jyväskylän yhdistyksen toimitiloissa on kokous-, ruokailu- ja keittiötilojen lisäksi hyvät harrastustilat tekstiili- ja puukäsitöille. Kuvassa Veera Palokangas kutoo mattoa, oppia ottavat Erkki Matikainen (vas.) ja Aarre Pulkkinen. Jyväskylän yhdistyksen asioista sivulla 3. Lahden kaupunki irtisanoi omaishoitajien sopimukset Tässäkö kuntapäättäjien kiitos siitä, että omaishoitolaki muuttui paremmaksi vuoden alussa? Kuntapäättäjä saa näköjään tehdä mitä vaan joutumatta siitä edesvastuuseen. Siltä näyttää ainakin Lahdessa, jossa kaupunginvaltuusto irtisanoi alkuvuodesta kaikki noin 500 omaishoitajasopimusta. Ellei päätöstä peruta, sopimukset päättyvät maaliskuun loppuun mennessä. - Syy oli se, että laki muuttui vuoden alusta alkaen omaishoitajille edullisemmaksi eli kaupungille olisi tullut lisäkuluja. Ei ole korvaus suuri uuden lainkaan mukaan, sillä minimi on 300 euroa kuukaudessa eli noin 10 euroa päivässä, sanoo Tapaturma- ja sairausinvalidien Lahden yhdistyksen puheenjohtaja Mauno Laitinen. Mutta eivät ole jääneet kuntalaiset ja heidän järjestönsäkään toimettomiksi tässä tilanteessa. Laitinen kertoo, että Tsil:n yhdistys yhdessä muiden järjestöjen kanssa keräsi noin viikossa yli 2000 nimeä sopimusten palauttamista vaativaan adressiin, joka luovutettiin Lahden kaupungin sosiaalijohtajalle Risto Kajasteelle ja valtuustoryhmille. Kirjaston auditorio oli täynnä vihaisia kaupunkilaisia, Laitisen arvion mukaan muutamia satoja. Kajaste puhui paljon, mutta ei sanonut mitään. Muutamat valtuutetut olivat sitä mieltä, että asia pitää palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Esimerkiksi korvaavan laitoshoidon hinnasta emme saaneet päättäjiltä vastausta, kertoo Laitinen. Hinta on kuitenkin kertainen omaishoitajan 10 euron päiväkorvaukseen verrattuna. Ja kun laitospaikkoja ei ole riittävästi, mihin nämä hoitoa tarvitsevat ihmiset sijoitetaan. Joutuvatko he heitteille? Mauno Laitinen kertoo, että omaishoitajien ja kaupungin vammaisneuvoston piirissä suunnitellaan vastatoimia. Vammaisneuvoston puheenjohtaja Mauno Nivala on sanonut, että ei pidä tyytyä muutaman sopimuksen uusimiseen tähtääviin kompromisseihin, vaan pitää vaatia kaikkien sopimusten palauttamista. Jos päättäjien keskuudessa ei ilmene valmiutta korjata asiaa, on harkittu sellaisen mielenosoituksen järjestämistä, että omaishoitajat ja hoidettavat me- Mauno Laitinen vaatii omaishoitajien sopimusten palauttamista. nevät kaupungin sairaalaan jonottamaan sisälle pääsyä. Ehkä se avaisi virkamiesten ja valtuutettujen silmiä näkemään asian vakavuuden, sanoo Mauno Laitinen. Hannu Oittinen Lehtikurssilta rohkeutta kirjoittamiseen Sivu 6 Seminaari, sosiaalilomat, kulttuuripäivät... Sivu 7 Helsinkiläiset liikkeellä jo 60 vuotta Sivu 8 Voihan vitsi, sillä tähän numeroon on ripoteltu vitsejä, tässä näyte: Nuorekas Ylppö Oletteko te asunut tässä kaupungissa koko ikänne, kysyi haastattelija Arvo Ylpöltä. - En vielä, vastasi 101-vuotias Ylppö

2 2 Viime päivien puheenaihe on herättänyt kysymyksen, mitä on arvokas vanhuus? Onko se vanhojen, sairaiden ja vammaisten ihmisten tarpeista huolehtimista vai mitä? Todellisuudessa se on sananhelinää, josta poliittiset päättäjät puhuvat aina tarpeen tullen, silloin kun se on heille eduksi. Yhteisvastuu-keräyksen teemana on, että ihmisellä ei ole viimeistä käyttöpäivää. Tarkoittaako tämä sitä, että yli-ikäistä tuotetta ei kaadeta pois ja kuoria heitetä roskiin, vai onko käyttöä vielä sen jälkeen. Pääkirjoitus 1/2006 Uusi Invalidi 1/06 Arvokas vanhuus Eduskunta on hyväksynyt lain omaishoidon tuesta (EV 134/ 2005 vp HE 131/2005 vp). Omaishoitolaki korvaa sosiaalihuoltolain omaishoidon tukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidon tuesta. Omaishoitolaki tuli voimaan Omaishoidon tuki on edelleen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoitolaissa omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta Ei oikein aina siltä tunnu, kun katselee ja kuuntelee sairaiden ja vammaisten ihmisten kertovan vaikeuksistaan. Kuinka monta anomusta esimerkiksi asunnon korjaustöistä on palautettu sosiaalilautakunnasta hylkäävän päätöksen kera. Toisaalta on todettu ihmisen olevan siinä kunnossa, että hän ei kykene suoriutumaan toimistaan ilman apua. Vielä senkin jälkeen kun lääninhallituksen päätöksellä on kumottu sosiaalilautakunnan päätös, menee kuukausia ennen kuin asia taas otetaan käsittelyyn. Siinä mahdollisesti vielä vedotaan johonkin korkeampaan instanssiin, ettei vain tarvitsisi antaa periksi. Tämäkö on sitä huolehtimista? Onko halvempi vaihtoehto hoitaa vammainen laitoksessa, kuin kotona? Olemmeko me kansalaiset ja äänestäjät saamattomia näiden epäkohtien edessä. - Sananhelinä ei riitä, vaan tarvitaan tekoja sen puolesta, että vanhuksilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään, kirjoittaa Anja Mäkelä. Tyhmiä emme ole. Vaikka emme heiluttele iskulauseita mielenosoituksissa turuilla ja toreilla, on silti oltava oikeus ihmisarvoiseen elämään kaikesta huolimatta. Anja Mäkelä TSIL:n liittohallituksen jäsen Uusi omaishoitolaki voimaan Henkilöstöuutisia Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton liittohallitus on valinnut vuoden 2005 lopussa liiton uudeksi työntekijäksi valt.kand. Marja-Leena Kalkkisen, joka aloittaa liiton palveluksessa kuluvan kevään aikana. Hänen toimenkuvansa on sosiaalisihteeri, mutta tehtäviin kuuluu myös järjestösihteerin työtä. Julkaisemme Kalkkisen haastattelun tämän vuoden toisessa numerossa. Kevään aikana liiton toimistolla työskentelee tilapäisenä työntekijänä Seija Pennanen, jonka toimenkuvaan kuuluvat mm. arkisto- ja muut toimistotehtävät. hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoitolain myötä tuen sisältö laajenee näin hoitopalkkion ja hoidettavalle annettavien palvelujen lisäksi myös hoitajalle annettaviin palveluihin. Omaishoitajalla tarkoitetaan uudessa laissa omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt kunnan kanssa omaishoitosopimuksen. Uuden omaishoitolain mukaan kunta ei voi enää tehdä omaishoitosopimusta niin sanotun vierashoitajan kanssa Palkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitajalle maksettavan hoitopalkkion vähimmäismäärä nousi vuoden 2006 alusta 300 euroon kuukaudessa. Hoitopalkkio voidaan sopia em. säädettyä määrää pienemmäksi jos 1) hoidon sitovuus ja huolenpidon tarve on vähäistä tai 2) siihen on hoitajan esittämä erityinen syy. Hoitopalkkio on vähintään 600 euroa kuukaudessa, jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Edellytyksenä on, että hoitajalla ei ole tältä ajalta vähäistä suurempia tuloja, oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen erityishoitorahaan eikä oikeutta vuorotteluvapaalain mukaiseen vuorottelukorvaukseen. Lähde: vanhukset>omaishoidontuki Helmi laajentaa Lahdessa Palvelutaksi Helmi liikennöi Saksalan, Liipolan, Asemantaustan, Paavolan, Keskustan, Metsäkankaan ja Kärpäsen alueella tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin alkaen Liikennöinti tapahtuu klo välisenä aikana. Palvelutaksia voivat käyttää asiointimatkoihin kaikki yli 65- vuotiaat kaupunkilaiset. Yhdensuuntaisen matkan hinta on kaikilta 2 euroa. Liikenteessä on Lahden Seudun Ula-Taksi Oy:n palvelutaksi Helmi. Mukaan voi ottaa rollaattorin ja kuljettaja avustaa autoon noustessa ja poistuttaessa. Saattajan mukanaolo ei ole mahdollista. Palvelutaksi voi tarvittaessa tehdä pieniä poikkeamia reitiltä. Kyytiin pääsyn varmistamiseksi matka tilataan edellisenä päivänä klo 9 15 välillä tai matkapäivänä viimeistään klo 8.00 mennessä. Matkaa tilattaessa ilmoitetaan lähtöpysäkki ja matkan kohde sekä mukaan otettava liikkumisen apuväline. Tilausnumero on lankapuhelimesta 10041, matkapuhelimesta Yhdellä puhelinsoitolla voi tilata useamman matkan. Lisätietoa palvelutaksi Helmistä voi kysellä puh tai / Virpi Heino. Koulutusta, edunvalvontaa ja rauhantyötä Matkalle Puheenjohtajan palsta Jorma Eloranta Uusi vuosi ja uudet haasteet. Yhdistyksemme ovat pitäneet vuosikokouksensa ja määritelleet toimintansa suunnat tulevalle vuodelle. Liiton puitteissa on tämä vuosi määritelty järjestötyön ja edunvalvonnan kehittämisen vuodeksi. *** Tavoitteenamme on selvittää yhdessä jäsenistömme kanssa keinot, joilla saamme vahvistettua liittoamme ja sen vaikutusvaltaa valtakunnallisena vammaisjärjestönä, kehittää liiton ja sen yhdistysten välistä yhteistoimintaa vammaisten edunvalvojana sekä saada uusia jäseniä yhdistysten toimintaan mukaan. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi järjestetään järjestötoiminnan kurssi. Toivon, että mahdollisimman moni jäsen osallistuisi omassa yhdistyksessään kuin myös Vähäjärvellä järjestettävään koulutukseen. Tuoden esiin oman mielipiteensä siitä, mitä tähän asetettuun tavoitteeseen päästäksemme on tehtävä. Vain yhdessä asioita miettien ja ratkaisuja hakien pääsemme parhaaseen tulokseen edunvalvonta- ja muuta järjestötyötämme kehitettäessä. Vaimo kävi lääkärissä, joka oli suositellut hänelle etelän matkaa niin kauan kuin se vielä on mahdollista. - Sano sinä ukkoseni, mihin minä sitten menisin? - Mene kiireesti toiselle lääkärille, vastasi mies. *** Rauhantyö on myös edunvalvontaa. Liittomme perustajayhdistykset syntyivät heti sodan jälkeisenä aikana ja ensimmäisenä tehtävänä oli sodassa vammautuneiden ja heidän perheidensä toimeentulon ja elinolosuhteiden turvaamisen puolesta käyty kamppailu. Alkuajoista lähtien on myös työ rauhan puolesta sotaa vastaa kuulunut liittomme toimintaan ja osa yhdistyksistämme on myös Suomen Rauhanpuolustajien jäsenjärjestöinä mukana rauhantyössä. On kuitenkin todettava huolestuneena, että tänä päivänä liiton ja yhdistysten toiminta verrattuna alkuaikojen aktiivisuuteen rauhantyön osalta on melko vaatimatonta joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Toivon, että myös tähän toimintaan yhdistyksissä saadaan aikaiseksi lisää aktiivisuutta. Maailmassa käydään entistä enemmän sotia ympäri maapallon. Sodan runtelemilla alueilla inhimilliset kärsimykset ovat suunnattomia ja sanoin kuvaamattomia. Sodat ovat suurimpia sairauksien ja vammojen aiheuttajia maailmassa. *** Maaliskuun 20. päivänä on kulunut kolme vuotta Irakin sodan alkamisesta. Kansainvälinen rauhanliike vastustaa voimakkaasti yhä jatkuvaa Irakin sotaa ja miehitystä sekä mahdollisia tulevia iskuja Iraniin ja Syyriaan. Toivon, että yhdistyksissämme tämän vuoden aikana otetaan rauhantyö mukaan yhtenä toimintamuotona. Toiminnan aloittamiseen sopii hyvin osallistuminen kansainvälisenä toimintapäivänä 18.3 Suomessa järjestettäviin tapahtumiin ja mielenosoituksiin joissa vastustetaan Irakin sotaa jo kolmatta vuotta. Kaikki joukolla mukaan työhön sotaa vastaan, sillä rauhanpuolesta puhujia ja toimijoita ei ole koskaan liikaa. Puheenjohtaja Jorma Eloranta muistuttaa kirjoituksessaan liiton päätehtävistä tämän vuoden aikana. Kaksi kärpästä Potilas pyyteli anteeksi, kun joutui vaivaamaan lääkäriä niin kauas syrjäkylälle. - Ei se mitään, sanoi lääkäri. Minulla on täällä toinenkin potilas, joten nyt voin tappaa kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

3 Uusi Invalidi 1/06 3 Tietoa, taitoa ja perinneruokaa Kyllä Jyväskylän yhdistyksessä osataan, ja jos ei osata niin opiskellaan. Tämä vaikutelma nousee päällimmäiseksi vierailulla Tapaturma ja sairausinvalidien Jyväskylän yhdistyksen toimitiloissa. Tilat sijaitsevat Köhniön kaupunginosassa kerrostalon alakerrassa. Ison kokous/ruokailutilan lisäksi tiloissa on avara keittiö sekä tilat tekstiili- ja puukäsitöille, siis perinteisesti naisten ja miesten verstaat. Keskustelemassa yhdistyksen asioista ovat puheenjohtaja Erkki Matikaisen lisäksi Kalle Seila, Tuula Kankaanperä, Kerttu Siilin, Esko Lepistö ja Aarre Pulkkinen. Ajankohtainen ruokakurssi nousee ensimmäiseksi puheenaiheeksi. - Viime keväänä aloitimme harvakseltaan, mutta syksyn aikana toimintamuoto vakiintui säännölliseksi. Meillä on hyvät, monipuoliset ja väljät tilat, joissa on hyvä opetella ja valmistaa ruokaa, kertoo kurssin vetäjä Tuula Kankaanperä. Hän suunnittelee ruuat, hankkii tarvikkeet ja organisoi koko homman. Monitaitoisena ja puuhakkaana naisena hän on koko yhdistyksen opintovastaava. Silakkalaatikko osui makuhermoon Yhdistys on valmistanut oman keittokirjankin, johon on koottu reilut sata reseptiä. Menekki on ollut niin kova, ettei kirjaa enää löytynyt toimistolta. Toivottavasti sitä vielä joissakin yhdistyksissä on tallessa. -Ruuanlaittokurssi Vähäjärvellä meidät innosti tekemään oman keittokirjan. Se painottuu suomalaisiin perinneruokiin, joiden tekemisen taito on jo unohtunut monilta, sanoo Aarre Pulkkinen. Silakkalaatikkokin kuuluu Juuressosekeitto 1½ l vettä tai kasvislientä 2 porkkanaa 1 palsternakka 1 purjosipuli 1 sipuli pala selleriä pala lanttua 4-5 perunaa 2 tl suolaa tilliä, persiljaa, (sulatejuustoa) Paloittele pestyt ja kuoritut juurekset ja keitä niitä suolalla maustetussa vedessä 15 minuuttia. Paloittele kuoritut perunat ja lisää joukkoon. Keitä kypsäksi ja soseuta. Voit lisätä vielä halutessasi sulatejuus- Jyväskylän yhdistyksellä on väljät ja hyvät tilat, myös ruuanlaittoon. Niinpä päivittäisen ruokailun lisäksi ruokaa valmistetaan myös kurseilla. Kuvassa Kerttu Siilin ja kumppanit päivän ruokaa lait- Ohje ruokakurssilta tamassa. monilta unohtuneisiin ruokiin. Niinpä suosio olikin melkoinen, kun sitä porukalla tehtiin. Vispipuuro, pannukakku ja sosekeitot ovat myös olleet varmoja menestyksiä. - Kasvisten tärkeyttä on korostettu. Esimerkiksi lanttu ja porkkana ovat suomalaiseen ruokaperinteeseen kuuluvia kasviksi, joita voi käyttää monipuolisesti. Myös leipää on leivottu itse, mutta uutispuuro on vielä kokeilematta, jatkaa Tuula Kankaanperä. Herneiden liotusta myöten oma hernerokka on myös tekemättä, mutta puheista päätellen sitä saattaa olla laskiaisena tarjolla. Ja pannukakun tekohan on jo hanskassa. Parhaimmillaan kurssilaisia on ollut kaksitoista, mutta osanottajat ovat perinteiseen tapaan pääasiassa naisia. Miehille ei ole lähestymiskieltoa keittiöön eikä ruokakurssille, joten mukaan mahtuu. - Emme tee ruokaa vain itsellemme, vaan täällä voi käydä myös ulkopuoliset ruokailijat. Annoksen hinta alkukeittoineen ja jälkiruokineen on kaksi euroa, eli katamme sillä vain valmistuskulut, kertoo Kerttu Siilin ja vakuuttaa, että porukka on ollut tyytyväistä. Ruokailussa kävijöitä on 20-40, pääosin eläkeläisiä eläkesäätiöiden talosta, jossa yhdistyksen toimitilat sijaitsevat. Kerhotoiminnasta yhteishenkeä Toinen tärkeä toimintamuoto on käsityökerho, jolla on pitkä historia. Kun Aarre Pulkkinen kertoo olleensa mukana yhdistyksessä 15 vuotta, kertoo Kerttu Siilin, että käsityökerho oli toiminnassa sitä ennen. - Kerho kokoontuu keskiviikkoisin viikonparin välein. Meillä on sukkapuikkojen ja ompelukoneen lisäksi kolmet erilaiset kangaspuut, sanoo Kerttu Siilin. topaketin sosekeittoon ja kiehauta niin, että juusto sulaa joukkoon. Ripauttele pinnalle tilliä ja persiljaa Ohje on otettu kirjasesta Hyvän terveellisen ruoan opas. Sen on koonnut Jyväskylän seudun Sairaus- ja tapaturmainvalidit ry joitakin vuosia sitten. Kirjan loppulauseena on takasivulla runo oikeaoppisesta aterioinnista. Älä ahmi, tyynnä syö huolta vaatii joka työ. Ruualla ällös revi suuta ei se lautaselta muuta. Pala sopiva suuhun pistä pure tarmolla, että on ihka hieno se sitten vasta nielaise. Lähettäjä Tuula Kankaanperä - Miehille on puutyöverstas, jossa oman väen lisäksi käy tämän talon asukkaitakin. Meillä on hyvät tilat, joissa on höyläpenkit, porat, sahat ja hiomakoneet sekä erilaisia työkaluja, Erkki Matikainen kertoo. Molempien verstaiden töitä myydään myyjäisissä ja on arpajaispalkintoina, niitä on myös esillä ja myytävänä kulttuuripäivillä Vähäjärvellä. Taloudenhoitajana Aarre Pulkkinen toteaa, että myyntityöllä on merkitystä yhdistyksen taloudelle, viime vuosi oli kuulemma erityisen vilkas. - Ja sillä on suuri merkitys, että saamme olla ja tehdä yhdessä, tiivistää Kerttu Siilin kerhojen keskeisen merkityksen. Myös yhteiskunnallista opintotoimintaa, retkiä ja kulttuuritoimintaa kuuluu yhdistyksen ohjelmaan. Vammaisten edunvalvonta oman yhdistyksen puitteissa jää vähemmälle, mutta sitäkin innokkaammin osallistutaan aiheen käsittelyyn Tapaturma- ja sairausinvalidien Nokian yhdistys on ilmaissut kantanaan radio- ja tv-yhtiöille, että ne siirtäisivät pakollisen digi-tv:n aikarajaa vuoden 2007 syksystä esimerkiksi viidellä vuodella. Koska olemme pienellä eläkkeellä eläviä, kielitaidottomia ja iäkkäitä television katselijoita, ei varallisuutemme anna mahdollisuutta digitelevisioon siirtymisen jälkeen katsella televisiota, koska muutos käsityksemme mukaan koskee kaikkia kanavia. Mielestämme digisovittimet ovat tilapäisiä ratkaisuja, jotka vain lisäävät siirtymisen kustannuksia, sa- Vähäjärven kursseilla. - Olemme mukana Jyväskylän vammaisneuvostossa ja siitä on paljon hyötyä, tietoa saa paljon ja omat asiat menevät eteenpäin. Monet lakimuutokset ovat aiheuttaneet eripuraa ja asioita on jouduttu viemään hallinto-oikeuteen, kertoo Erkki Matikainen. Kaupunki tulkitsee lakeja nurjasti Tällä hetkellä vammaiskuljetusten ongelmat aiheuttavat Matikaisen mukaan harmia. Kyytiä voi käyttää vain rajattuna aikana ja tilaus pitää tehdä joko edellisenä päivänä tai tuntia aikaisemmin. - Eihän asiointitarpeita ja kuntoa voi tietää sillä tavalla etukäteen. Ja aina vaan kiristetään palvelujen ehtoja, Jyväskylän kaupunkikin tulkitsee lakia asiakkaan kannalta tosi huonosti. Kaupunki kokeilee kepillä jäätä, että millaiset tulkinnat menevät läpi, hän jatkaa. Läheskään kaikki iäkkäät ja huonokuntoiset yhdistyksen jäsenet eivät ole Internetin käyttäjiä. Toimistolla on kuitenkin nettiyhteys, joten sitä kautta voi käydä niin kaupungin kuin valtionhallinnonkin sivuilla hakemassa tietoa ja vaatimassa oikeutta. Erkki Matikainen on yksi yhdistyksen netin käyttäjistä ja valmis auttamaan kaikkia muitakin palvelun hyödyntämisessä. - Tärkeämpää on kuitenkin henkilökohtaisten yhteyksien ylläpitäminen. On arvokasta, että kaksi yhdistyksemme kannatusjäsentä kuuluu kaupunginvaltuustoon. Heidän kauttaan voimme hoitaa edunvalvontaa kaupungin suuntaan, toteaa Aarre Pulkkinen. Hannu Oittinen Nokian yhdistys jarruttaisi digi-tv:n tuloa noo yhdistys kannanotossaan. Yhdistyksen mielestä viiden vuoden lisäaika antaisi kaikille mahdollisuuden siirtyä uuteen digitaalisuuden vaatimaan tekniikkaan.

4 4 Uusi Invalidi 1/06 Jyväskylän arpajaisvoitto Hankasalmelle Onnistunut ratkaisu Tämä on tarina ystävyydestä, onnistumisesta ja onnistuneesta ratkaisusta. Kyseinen tapahtuma sattui aivan kansakoulun alussa, ensimmäisessä kouluruokailussa. Suurten ikäluokkien ensimmäinen joukko oli tullut kansakouluikään. Meitä oli niin paljon, että yhteen pulpettiin piti sijoittaa kolme oppilasta. Jussi, Kalevi ja minä istuimme samassa pulpetissa ensimmäisellä rivillä. Ruokana oli sianlihakeitto. Silloin siat olivat sellaisia, että niissä piti olla vähintään kaksi tuumaa läskiä. Alakoulun opettaja jakoi keiton meidän jokaisen eteen ja painotti perinteen mukaan, että jokaisen on syötävä lautanen tyhjäksi. Ruoka oli hyvää ja taisi olla nälkäkin. Perunat, liemi ja Kuvassa kolmannen kehtikurssin osanottajia, vasemmalta Pentti Riekkola, Veijo Salmi, Timo Piippo, Anja Ylä-Ajos, Anja Mäkelä, Erkki Matikainen ja Seppo Harjunpää. Ihmisiä tyhjän päällä Joskus tuntuu siltä, ettei tiedä nauraako vai itkeä, kun päättäjät puhuvat hyvinvointivaltiosta. Onhan se sitä edelleenkin, mutta vain niille, joille se on sitä aina ollutkin. Meille muille, pienellä eläkkeellä oleville, työttömille ja matalapalkkaisille se on nykyisin jo pelkkää utopiaa. Jatkuvaa alaspäin menoa se on ollut jo vuosia. Kauhistuttaa ajatella, miten heikommassa asemassa olevat ihmiset selviävät tulevaisuudessa. Ironista ehkä jos sanon, että itseäni lohduttaa ajatus, ettei sitä enää näe. Kun on jo näin vanha ja sairas, tietää ettei loppu voi olla kaukana. Kaipa sitä jotenkin selviää, kun on tännekin asti päässyt. Eikä se ole aina ollut helppoa. Nuoremmille sanonkin jatkuvasti, että teillä on vielä huo- Kuvassa näkyvä tilkkutäkki oli Jyväskylän yhdistyksen arpajaisten päävoitto.täkkiä esittelee tässä Kerttu Siilin. Upea täkki herätti kiinnostusta, joten arvat kävivät hyvin kaupaksi. Tilkkutäkin voitti Arto Matikainen Hankasalmelta. Kiitos tilkkutäkin tekijälle ja lahjoittajalle! raavaslihan palaset katosivat pieniin suihin. Mutta sitten Kalevilla ja minulla teki stopin, jäljelle oli molemmille jäänyt pari mojovaa läskinpalaa. Minä sanoin toisille pulpettikavereille, etten syö läskiä. Kalevi ilmoitti samoin. Mutta Jussi sanoi, että tämä on suurta herkkua. Silloin Kalevi ja minä sanoimme Jussille, että saat meidänkin läskipalat. Sen kummempia arkailematta nostimme palat Jussin lautaselle, ja Jussi söi mielihyvällä läskipalat suurena herkkuna. Näin Jussi pelasti Kalevin ja minut pulasta. Kaikki olivat tyytyväisiä. Opettaja oli tyytyväinen, kun pojat olivat syöneet lautasensa tyhjiksi. Jussi oli tyytyväinen, kun oli saanut syödä suurta herkkua. Kalevi ja minä olimme mielissämme, kun voimme näyttää opettajalle tyhjää lautasta. Timo 60 v. Kirjoitus on TSIL:n kolmannen kirjoittajakurssin harjoitustehtävien satoa. mispäivä ja tulevaisuus. Pitäkää huoli siitä, että se takaa teille ihmisarvoisen elämän. Tunnen syvää surua, kun toisinaan huomaan puhuvani kuuroille korville. Ehkä ei vanhan, ainakaan naisen sanoja kannata kuunnella? Monella tavalla annetaan ymmärtää, että vanhat ihmiset ovat jokseenkin tarpeettomia. Kuluttavat turhaan verorahoja, aikaa, palveluja ym. Ei tilanne siitä muutu, kun me nykyinen vanhussukupolvi olemme poissa. Luonnonlakien mukaan seuraava sukupolvi vanhenee ja astuu tilallemme. Tällä menolla asiat vain huononevat, ellei muutosta tapahdu. Olisi korkea aika lopettaa etuuksien huonontaminen. Pitäisi palauttaa ne ennalleen, parantamisen varaakin olisi. Turha vedota varojen vähyyteen. Ei se siltä näytä, kun seuraa miten rahoja levitellään yläpäässä kitsastelemattomien palkankorotusten, muhkeitten palkintojen ja kohtuuttomien optioiden muodossa. Missä on se paljon puhuttu isänmaallisuus, kun teollisuutta viedään ulkomaille? Tuotto menee kaikkialle muualle kuin oman maan kansalaisten hyväksi. Melkein päivittäin kerrotaan, miten taas joukko ihmisiä menettää työpaikkansa, toimeentulonsa ja tulevaisuutensa. Tämäkö on sitä yhdistynyttä, loistavin tulevaisuudenkuvin maalailtua Eurooppaa? Siitäkö kannattaa palkita harvoja ja valittuja ja jättää suuri joukko ihmisiä tyhjän päälle? Aune Roslöf Rauma Ollaanko matkapalvelujen yhdistämisessä hakoteillä? Kun sosiaali- ja terveysministeriössä todetaan, että vammaisten ja vanhusten kuljetuspalvelujen määrät ja kustannukset ovat kohonneet menneinä kymmenenä vuotena, se tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi oikeuksistaan, jota valtion päättäjät eivät ole huomioineet, päättäessään kuljetuspalvelujen kustannustekijöistä. Lakitiedot julki Ihmisten tietoisuus lakisääteisistä oikeuksistaan on asettanut ministeriössä päättäjät juonittelemaan uusiksi kuljetuspalvelujen kustannuksien alentamiseksi. Kysymys näyttää olevan vain rahasta. Yhdistelemällä ja ketjuttamalla kuljetuksia, joka nyt esitetään kokeilun nimikkeellä, vaikka näistä kuljetusmuodoista on jo vuosien aikana saadut huonot kokemukset. Palvelujen yksilöllisyys Vammaisten ja vanhustenkin kuljetustarpeet ovat pääasiassa yksilöllisten tarpeiden sanelemia. Ne eivät sovi minkäänlaisten yhteiskuljetusten piiriin matkan kohteiden, aikataulujensa, asiayhteyden, vammaisuuden, tai muun syyn vuoksi. Pitää tässä yhteydessä todeta, että ne nykyisin käytännössä olevat kuljetukset saunaan, kerhoon, ostoksille, päivähoitoon ym. yhteiskuljetuksina, ovat olleet hyviä ja kannatettavia kuljetusmuotoja. Kun nyt on tarkoitus yhdistellä sosiaali- ja vammaispalvelulain ja Kelan matkaetuisuuksia, niihin nämä yhdistelmäkuljetukset sopivat huonosti. Vammaispalvelulain edellyttämät vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa ovat subjektiivisien oikeuksien mukaisia matkoja. Suunnitellut yhdistämisajatukset eivät sovellu niihin lainkaan, koska ne ovat yksilöllisten tarpeiden sanelemia, joihin harvoin voidaan soveltaa yhteistä kuljetusta. Oman probleemansa siihen tuo vielä saattajapalvelun soveltaminen, jota tarvitaan matkan molemmissa päissä. Matkojen järjestelyjen haitat Mitä sitten tulee matkapalvelukeskusten perustamisiin, jotka aikaisempien kokemusten valossa, eivät ole aina onnistuneet, joissa yksikin viivyttely saattaa johtaa ikäviin seuraamuksiin. Kuljetuspalvelujen kilpailuttamiset johtavat helposti niiden keskittymiseen yhden kuljetusliikkeen ja keskuksen alaisuuteen, jolloin etäisyydet sillä palvelualueella saattavat olla kohtuuttoman pitkiä, jolloin kuljetusta odottavat kyllästyvät ja tilaavat hädissään vaikkapa taksin lähempää, jotta oma aikataulu ei pettäisi. Tilauksessa voi olla myös kuulo/puhehäiriö, jolloin palvelu menee väärään osoitteeseen, ehkä toiseen pitäjään. Joustoa julkiseen liikenteeseen Ihmettelyä on herättänyt se lausunto, jonka on antanut julkinen liikennöitsijä, jolta on pyydetty pientä kierrosta terveyskeskuksen kautta. Tässä tapauksessa kolmen minuutin aikataulun järjestelyyn ei ollut mahdollisuutta, vaikka asuma-alueella on runsaasti vammaisia ja vanhuksia, joille sopisi julkinen liikenneväline ja joilla on asiaa usein terveyskeskukseen. Kysymys tuntuu olevan vain asenteista, tätä käyttäjäryhmää kohtaan. Asenteet vammaisiin Valitettavinta on, ettei vammaisten ja vanhusten laajoilla joukoilla ole etujensa puolustamisessa mahdollisuuksia, ja kaiken lisäksi heitä on pidetty lain suomista mahdollisuuksista epätietoisuudessa. Jopa virkamiehet käyttävät sitä vielä hyväkseen ja rikkovat lakia, koska tietävät, ettei siitä joudu vastuuseen. Toisaalta laki edellyttää virkamiehiltä velvollisuutta opastaa vammaista ja vanhusta heille kuuluvien etuisuuksien neuvonnassa. Ainoana pelastuksen valopilkkuna on asiassa se, ettei kunnilla ole mitään lakisääteistä velvollisuutta poiketa aikaisemmasta käytännöstään. Nyt vain peräänkuulutan kunnilta selkeää tietoa vammaisten ja vanhusten oikeuksista eri palveluihin. Vastuullista suhtautumista toivoo Pentti Riekkola Nokia

5 Uusi Invalidi 1/06 5 HISTORIA, TULEVAISUUS JA RAUHANAJATUS Ihmiskunnan säilymisen perusedellytyksinä ovat globaalien ympäristöongelmien ratkaiseminen ja rauhantilan säilyminen. Näiden keskinäisyhteyteen viittasi yli 30 vuotta sitten Willy Brandt ottaessaan vastaan Nobelin rauhanpalkinnon vuonna Hän totesi: Kun meidän planeettamme luonnolliset vesi- ja happivarat sekä muun elollisen aineksen varannot ehtyvät, ei myrkytetty ja nälkää näkevä ihmiskunta enää kysele rauhanjärjestelmää, jota me tässä tavoittelemme. Silkka talouskasvu on rauhan ja ympäristön uhka Nykyinen talouskasvuun suuntautunut yhteiskunnallinen kehitys uhkaa myös ekologisten järjestelmien tasapainoa ja rauhan tilaa. YK:n alaisen UNEPin johtaja, saksalainen kristillisdemokraatti, Klaus Töpfer on todennut: Lähes pakonomainen keskittyminen osakekurssien kehitykseen johtaa täysin lyhytnäköiseen hyvinvointikäsitteeseen. Ekologiset ja sosiaaliset laskut maksatetaan kehitysmailla ja tulevilla sukupolvilla... Tämän asian ratkaisemisesta ei riipu ainoastaan maapallon ekologinen tila vaan myös maailmanrauha. Ihmiskunnalla ei ole 2000-luvulla varaa asevaraiseen turvallisuuspolitiikkaan. Se on ensinnäkin liian raskas rasite ihmiskunnan kehitykselle. Valistusfilosofi Immanuel Kant kirjoitti vuonna 1795 teoksessaan Ikuiseen rauhaan asevaraisen turvallisuuden kirouksesta seu- raavasti:... suurimmat kärsimykset, jotka rasittavat sivistyneitä kansoja, koituvat sodasta, mutta eivät niinkään parhaillaan käytävästä tai jo kestetystä sodasta kuin yhäti jatkuvasta, vieläpä lakkaamatta yltyneestä varustelusta edessä olevan varalta. Tähän tuhlataan valtion kaikki ne voimat, jotka voitaisiin käyttää vielä korkeamman kulttuurin hyväksi. Uhkaavan ekokriisin aikakaudella asevarustelu ja sota ovat muuttuneet avoimeksi sodaksi luontoa vastaan. Toiseksi pyrkimykset kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseen sodan avulla merkitsevät ydinaseaikakaudella kuolemanvaaraa ihmiskunnalle. Ymmärrettävä sotien laajat vaikutukset Sota ei ole vaistonvaraista toimintaa, vaan se on pitkän suunnittelun ja propagoimisen tulos. Sodasta päättävien poliitikkojen ja muiden vaikuttajien motiivina ei ole aggressio vaan poliittiset syyt, taloudellinen hyödyn tavoittelu ja muut rationaaliset motiivit. Taistelussa rauhan puolesta on tärkeää ymmärtää sotien syvälliset sosiaaliset, psykologiset ja kulttuuriset vaikutukset yhteiskuntaan ja ihmisyhteisöön. Käsiteltäessä sodan ja rauhan kysymystä, puhutaan aina myös sotien vaikutuksista kansojen, etnisten ryhmien ja poliittisten ryhmien välisiin suhteisiin ja historiantietoisuuteen. Kaikkia sotia on edeltänyt viholliskuvien rakentaminen. Historia on kautta aikojen ollut väline perivihollisen myytin luomiselle, ristiriitojen nostattamiselle sekä sotien oikeuttamiselle. Englantilainen historioitsija Erich Hobsbawn onkin todennut, että historia on samankaltaista raaka-ainetta nationalistisille, rasistisille ja fundamentalistisille ideologioille kuten oopiumunikko on raakaainetta heroinistille. Historian kirjoitus sodan vai rauhan asialla? Erityisesti kansallisesti kirjoitettu historia on toiminut välineenä väärän muistin luomiseen, ihmisten mielten myrkyttämiseen, viholliskuvan rakentamiseen ja viime kädessä sodan ja kansanmurhan oikeuttamiseen. Kautta aikojen historia on toiminut välineenä viholliskuvien luomiseen lasten ja nuorten mieliin. Valistusfilosofi John Locke kritisoi jo vuonna 1693 sellaista historiantietoisuuden luomista seuraavasti: Historia ei kerro eikä puhu melkein mistään muusta kuin tappamisesta, ja valloittajille (jotka ovat enimmäkseen vain ihmissuvun suuria teurastajia) suotu kunnia ja maine johtaa kasvavaa nuorisoa yhä enemmän harhaan, niin että se täten joutuu pitämään murhaamista ihmisen kiitettävimpänä työnä ja sankarillisimpana hyveenä. Tällä tavalla istutetaan meihin luonnotonta julmuutta Rauhan puolustus rakennettava mieliin Monikulttuurisen yhteiskunnan kasvavat haasteet pakottavat sodan ja rauhan kysymysten yhteydessä kyseenalaistamaan historiakirjoituksen perusperiaatteita ja miettimään kysymystä siitä, millainen historiatietoisuus antaa tuleville sukupolville hallita tulevaisuuden vaikeita haasteita. Sotia ja niiden merkitystä ei voida enää tarkastella kansallisesta ja oman sivilisaation näkökulmasta, vaan se on kyettävä asettamaan kriittisen tarkastelun kohteeksi ja siihen on liitettävä erilaisten historiallisten viholliskuvien purkaminen sekä eri osapuolien keskuudessa esiintyneet pyrkimykset rauhan säilyttämiseksi.. Tärkeää on muistaa UNESCOn perussäännön toteamus:.. koska sodat syntyvät ihmismielissä, myös rauhan puolustus on rakennettava ihmismieliin. Jouko Jokisalo kirjoittaja on historian dosentti Joensuun yliopistossa Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jaakko Laakso uudesta rauhanturvalaista: Suomi voi joutua osallistumaan laittomiin sotiin Vielä tämän vuoden alussa voimassa olleessa rauhanturvaamislaissa rajattiin pois Suomen osallistuminen sotilaalliseen pakotetoimintaan sekä sellaisiin sotilaallisiin operaatioihin, joilla ei ole YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää. Uuteen, sotilaallista kriisinhallintaa koskevaan lakiin ei sisälly enää minkäänlaisia rajoituksia. Suomi voi osallistua myös laittomiin sotiin. Laista ei käy selville, mikä on sotilaallisen kriisinhallinnan ja sodan välinen ero. Yksi eduskunnan puolustusvaliokunnan kuulemista asiantuntijoista totesi linjanvedon vaikeaksi, koska kyse on veteen piirretystä viivasta. Toinen asiantuntija katsoi, ettei termi sotilaallinen kriisinhallinta ole rauhanturvaamista tai rauhaan pakottamista selkeämpi. Sotilaallinen kriisinhallinta voi siten merkitä myös varsinaisia sotatoimia. Joka tapauksessa lainmuutoksella avataan mahdollisuus asevoiman käyttämiselle YK:n peruskirjan vastaisesti. Vaikka lain perusteluissa todetaan, että Suomi pitää muiden maiden tapaan YK:n mandaattia tarpeellisena sotilaallisille kriisinhallintaoperaatioille, voi Suomi tulevaisuudessa poikkeuksellisesti osallistua myös operaatioihin - jopa ennaltaehkäiseviin sotilaallisiin iskuihin ja varsinaisiin sotatoimiin - joilla ei ole YK:n hyväksyntää. YK:n peruskirjan mukaan asevoiman käyttö on pääsääntöisesti kiellettyä. Tähän on vain kaksi poikkeusta; itsepuolustus aseellisen hyökkäyksen sattuessa ja voimankäyttö YK:n turvallisuusneuvoston päätöksen nojalla. Uusi lainsäädäntö ei enää sisällä esteitä, joilla rajattaisiin pois Suomen osallistuminen sen kaltaisiin sotilaallisiin operaatioihin, joista oli kyse esimerkiksi Naton Jugoslaviaan vuonna 1999 kohdistamissa pommituksissa tai Yhdysvaltain ja sen liittolaisten hyökkäyksessä Irakiin vuonna Merkille pantavaa on, että uuden lain mukaan sotilaallisen kriisinhallinnan ei myöskään enää tarvitse olla YK:n peruskirjan päämäärien ja periaatteiden eikä muun kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaista. Riittää kun ne otetaan huo mioon.yk:n rauhanturvatoiminta keskittyy tällä hetkellä Afrikkaan. Järjestön voimavarat ovat jo pitkään olleet koetuksella. Vauraat maat ovat lähettäneet joukkojaan Naton ja EU:n johtamiin, niille itselleen strategisesti, poliittisesti tai taloudellisesti merkittäviin operaatioihin viisi kertaa enemmän kuin YK-operaatioihin. Tätä on pidettävä huolestuttavana kehityksenä. Vaikka EU:n jäsenmaat rahoittavat rauhanturvatoimintaa, ne eivät enää juuri lähetä omia joukkojaan YK-operaatioihin. Maaliskuussa 2005 EU-maiden osuus YK-joukoista oli alle seitsemän prosenttia, Afrikan operaatioissa vain kahden prosentin luokkaa. On pelättävissä, että myös EU rakentaa YK:sta irrallisen kriisinhallintajärjestelmän, vaikka se ei ainakaan toistaiseksi Yhdysvaltain tapaan pyri panemaan YK:ta suoranaisesti sivuun päätöksenteosta. Suomi on tukenut YK-järjestelmän vahvistamista ja osallistunut myös moniin YK-johtoisiin rauhanturvaamisoperaatioihin. Myös Vanhasen hallituksen ohjelmassa on maininta YK:n vahvistamisen välttämättömyydestä. Suomi ei kuitenkaan enää osallistu merkittävällä panoksella ainoaankaan suurempaan YK:n rauhanturvaoperaatioon. Osallistuminen Nato- ja EUjohtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin on korvannut Suomen osallistumisen YK-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin. Vain neljä prosenttia suomalaisista rauhanturvaajista osallistuu tätä nykyä YK-johtoisiin operaatioihin, mutta 2/3 on mukana Nato-johtoisissa operaatioissa.

6 6 Lappeenrannan yhdistyksen pikkujoulu Vähäjärvellä Vaikka olemme jo menossa kevättä kohti ja takana on pikkujoulu ja oikea joulukin, ja ovat alkaneet reikäleivät ja härkäviikot, palaan kuitenkin pikkujoulumatkaan Vähäjärvelle marraskuuta. Perinteisen tavan mukaan tuttu autokuskimme Aapo keräsi porukan melkein kaikki kotiportilta. Ja meitähän oli paljon eli 45 henkilöä. Kun on matka Vähäjärvelle niin lähtijöitä aina löytyy, silloin ei olla köyhiä eikä kipeitä, kuten meilläpäin sano- Uusi Invalidi 1/06 taan. Ja mikä tärkeintä, eli iloinen mieli matkalla mukana. Autossa pidettiin pienet arpajaiset, välillä poikettiin Matkakeitaassa kahvilla ja matka jatkui. Vähäjärvelle saavuimme lounaalle ja ilta kului seurustellen, bingoakin pelattiin, saunottiin ja mikä ihaninta kun sai pulahtaa uima-altaaseen. Seuraava päivä oli sitten se matkan kohokohta: Pekan laittama mahtava jouluateria ja pikkujoulu. Lahtelaiset olivat saapuneet viettämään kanssamme juhlaa, oli laulua, tanssia ym. ohjelmaa. Ja mikä yllätys. Joulupukkikin oli saapunut Korvatunturilta vieraaksemme. Kyllä me varmaan olimme olleet kilttejä, kun jokainen sai paketin. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa. Kiitos Vähäjärven henkilökunnalle, että saimme viettää miellyttävät päivät siellä! Hyvää alkanutta vuotta kaikille ja kiitos kaikille mukana olleille! Hyvinvointivaltion alasajo lopetettava HILKKA Porin Sairaus- ja KERHOPÄIVÄT Nuorisotalo, huone no 3. klo tiistaisin , , , , KUNTOHARJULLA kerhot alkavat Äitienpäivän merkeissä klo 12.00, seuraavat kerhot , , ja , jolloin meidät on kutsuttu Turkuun vierailulle.25.07, 08.08, 22.08,05.09, kerhot Kuntoharjulla. Linja-auto Kuntoharjulle lähtee Nuorisotalon parkkipaikalta klo Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan Satakunnan työ -lehden järjestösaralla. Hämeenlinnan Tapaturma- ja sairausinvalidit ry Vuosikokous su klo alkaen Vähäjärven lomakodissa Helsingin Seudun Sairaus- ja Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidien vuosikokouksen tavoite on ajankohtainen: hyvinvointivaltion alasajo on lopetettava, ja vammaisten ja eläkeläisten toimeentuloa parannettava. Liiton edustaja, Vähäjärven lomakodin johtaja Tarja Västilä selvitti vammaisjärjestöjen ajankohtaisia tehtäviä. Liittomme kiinnittää tänä vuonna erikoista huomiota vammaisten hoitoon, opastukseen ja neuvontaan. Vammaisjärjestöjen tehtävänä on toimia niin, että hyvinvointivaltion alasajo ja vammaisten syrjiminen lopetetaan. Keskustelussa todettiin, että ns. lääkeuudistus nosti pilviin eräiden lääkkeiden hinnat. Kela sai kyytiä siitä, että se pihtaa korvauksista. Raila Aho toi kokousväen tietoon sen, että Porin kaupunki on päättänyt olla lisäämättä laitospaikkoja, vaikka niiden tarve kasvaa jatkuvasti. Sairaista ja vanhuksista tehdään toisen luokan kansalaisia. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti yhdeksännen kerran Aili Pärnä. Muutkin valinnat olivat yksimielisiä. Hallitukseen valittiin Anna-Liisa Pahkuri, Eila Martti, Anja Mäkelä, Pirjo-Riitta Lindholm, Pentti Ruohoniemi, Rauno Huhmarniemi ja Ismo Vainio, varajäseniksi Maiju Lehtonen ja Kirsi Juhola. Sihteeri Ismo Vainio esitti yksityiskohtaisen toimintakertomuksen, jonka mukaan toiminta on ollut moninaista. Toimintakertomus hyväksyttiin kiitosmaininnalla. Tilikausi oli tuottanut ylijäämää. Tilit hyväksyttiin ja vastuuvapaus myönnettiin. Monipuoliseen toimintaan pyritään kuluvanakin kautena. Toiminta on Nuorisotalossa ja Kuntoharjulla. Raila Aho hoiti vuosikokouspuheenjohtajuuden ammattitaidolla. Torstai kerho kokoontuu torstaisin klo Kinaporin Palvelukeskuksessa. Kerhonvetäjänä toimii Senja Räsänen. Kerhossa käsitellään sosiaali- ja terveyspolitiikan kysymyksiä sekä muita mielenkiintoisia ajankohtaisia aiheita omin voimin ruodittuina sekä asiantuntijaluentojen avustuksella. Kevätkaudella muun muassa Hamadi Aboud: Kehitysyhteistyöprojekti, tiedottaja Hilkka Nakari: Ajankohtaisia Kelaasioita, projektipäällikkö Sirkka Perttu: Ikääntyviin kohdistuvan väkivallan vastainen kampanja, psykiatri Martti Kuokkanen: Masennus ja alkoholi, lomakodin johtaja Tarja Västilä: Liiton ja lomakodin toiminta, näyttelijä Olli Ikonen: Lausuu ja laulaa. Helsingin Seudun Sairaus- ja :n Askartelukerho kokoontuu toimistolla tiistaisin. Kerhonvetäjänä toimii Maija Karvonen. Lisätietoja toimistolta puh. (09) arkisin klo Tampereen Tapaturma- ja Lehtityötä oltiin oppimassa jälleen TSIL:n kolmas kurssi tiedottamisesta ja oman lehden avustamisesta pidettiin tammikuuta Vähäjärvellä. Viimeisellä kerralla keskityttiin harjoitustehtäviin ja niiden arviointiin yhdessä, myös kieliopin yleisimpiä ongelmakohtia käytiin läpi. Osanottajat saivat mukaansa monistenipun, joissa on käyty läpi juuri näitä kohtia eli välimerkkejä, sijamuotoja ja pilkkusääntöjä. Ensimmäinen kurssi oli viime vuoden toukokuussa, jolloin käsiteltiin tiedottamisen merkitystä yleensä, erilaisia tiedottamisen muotoja sekä oman lehden merkitystä. Syyskuussa syvennyttiin oman lehden avustamiseen ja kieliopin kysymyksiin sekä tehtiin harjoitustehtäviä. Osanottajien määrä ja ryhmän koostumus on joka kerralla ollut erilainen, mutta muutamat kurssilaiset ovat olleet mukana jokaisella kurssilla. On merkkejä siitä, että avustajakaarti on kurssien ansiosta hiljalleen kasvamassa eli juttuja omaan lehteen alkaa tulla yhdistyksistä eri puolilta maata. Ehkäpä kurssien merkitys näkyy siinäkin, että liittohallituk- Kurssilaisia ryhmäkuvassa. Vasemmalta takana Timo Piippo, Erkki Matikainen, Anja Ylä-Ajos, Anja Mäkelä, Veijo Salmi ja Pentti Riekkola, edessä Ritva Korhonen, Aarre Pulkkinen ja kouluttajana toiminut Hannu Oittinen, kuvasta puuttuu Seppo Harjunpää. Kuva:Tarja Västilä. sen jäsenet ovat lähteneet mukaan kirjoittamaan vuorollaan pääkirjoituksen omaan lehteen. Vaikka kirjoittamisen kynnys koetaan usein turhan korkeaksi ja pelätään epäonnistumista, on ollut ilahduttava huomata, että liiton jäsenistössä valmiutta avustaa lehteä ja halua kehittyä kirjoittajina. Lääkintäpäivillä Norjalainen, ruotsalainen ja suomalainen lääkäri keskustelivat miten vaikeita tapauksia he ovat parantaneet. Norjalainen sanoi, että hän teki puujalan potilaalleen, josta tuli myöhemmin nuorallatanssija. Ruotsalainen sanoi tehneensä käsiproteesin potilaalleen, josta tuli myöhemmin pianisti. Suomalainen sanoi, että sota-aikana eräältä potilaalta oli katkennut pää. Hän teki potilaalle uuden pään puusta, ja myöhemmin tämä istui eduskunnassa. Kevään tapahtumakalenteri Toimisto: Näsilinnankatu 22 A, 6.kerros, puh. (03) , avoinna keskiviikkoisin klo Kerhopäivät: torstaisin klo 11, Pellervonkatu Anneli Salminen Diabetes-yhdistyksestä Katja Metsävainio Reuma-yhdistyksestä Mervi Janhunen ja Lasse Oksanen sosiaali- ja terveyslautakunnasta 6.4.Arja Ojala Kotipirtistä ja alustajista ei ole vielä sovittu Ikmo-kurssi Vähäjärvellä yhdessä porilaisten kanssa. 4.5.Kevätrieha Tapiolassa alkaen klo 12 ruokailulla, ohjelmaa ja arpajaiset. Vieraita kutsuttu Lahdesta, Nokialta, Forssasta, Valkeakoskelta ja Vilppulasta Äitienpäivä-kerho 18.5.Kirsi Lempiäinen Vammaistoimistosta Risteily Tallinnaan, ilmoittaudu Irmelille, puh tai Kaupunginvaltuutettu Aila Dundar-Järvinen 8.6.Kerhojen päättäjäiset Kulttuuripäiville Vähäjärvelle. 1.7.Turusta tulee vieraita, kiertoajelua, lounas, arpajaiset ja ohjelmaa. Kiitos! Helsingin Seudun Sairausja kiittää kaikkia 60-vuotisjuhlaseminaariinsa osallistuneita tai muutoin yhdistystä muistaneita yhteistyökumppaneitaan. Kirjoituskilpailu TSIL on julistanut kirjoituskilpailun aiheesta Vammaisuus elämässäni. Kirjoitus voi olla runo, pakina, novelli, laulu tai aforismikokoelma. Maksimipituus tekstille on kolme liuskaa (A4) 1½ rivivälillä. Kirjoitukset on toimitettava maaliskuun 2006 loppuun mennessä Vähäjärven lomakotiin osoitteella Vähäjärventie 19, Hauho.

7 Forssan Seudun Tapaturmaja Pj. Heikki Henriksson Saksankatu 23 as Forssa Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto ry:n jäsenyhdistyksiä Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki ark sähköp. Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991,fax.(09) Hämeenlinnan Tapaturmaja Pj. Maija-Liisa Nurminen Verhonkatu 16, HML (03) Jyväskylän seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Toimisto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen Keravan Sairaus- ja Pj.Keijo Kortelampi Sibeliuksentie 19 A Kerava (09) , Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie Kuopio (017) , Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto ry Kulmavuorenkatu Helsinki Puh. (09) faksi (09) Sähköposti: Kotisivut:www.tsil.fi Pankkiyhteys: Sampo Lahden Seudun Sairaus- ja Pj. Mauno Laitinen Riihelänk Lahti (03) Lappeenrannan Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Pj. Sirkka Haiko Savonkatu b Lappeenranta (05) Nokian Tapaturma- ja Pentti Riekkola Sorvantie Nokia (03) Oulun Sairaus- ja Pj. Matti Soini Lehmikentäntie Kempele Oriveden Sairaus- ja Pj. Antero Nieminen Orivedentie Orivesi Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Pj Hannu Hiltunen Kaunokkikuja 6 A Pieksämäki puh Uusi Invalidi 1/06 7 Porin Sairaus- ja Pj. Aili Pärnä Koivulantie 4, Pori Rauman Seudun Tapaturma- ja Pj. Taisto Lamminen Vilkuntie 9, Rauma (02) , Tampereen Tapaturma- ja Pj. Anja Kivipensas Karhunkatu Tampere (03) , Turun Tapaturma- ja Pj. Lilja Nurmi Valpuri Innamaankatu 11C Turku (02) Vaajakosken Tapaturmaja Pj.Pentti Viinanen Nujulantie Jyskä puh. (014) Valkeakosken Ammattitauti- ja Pj Tuure Hietanen Harjukatu Valkeakoski (03) Varkauden Vammaiset ry Pj. Saara Tuovinen Näreikönkatu Varkaus Vilppulan Sairaus- ja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula (03) Tsil:n liittovaltuuston seminaari ONKO HYVINVOINTIVALTIO PELASTETTAVAISSA? lauantaina alkaen klo ja päättyen klo Alustava puheenvuoro VATT:n erikoistutkija Teuvo Junka: Onko meillä varaa hyvinvointivaltioon? Seminaari on kaikille avoin - tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan. Hinta: 50 euroa seminaari ja kokous tai 15 euroa seminaari & lounas ja kahvi Lisätietoja ja ilmoittautumiset Vähäjärven lomakotiin puh (03) Seminaari järjestetään yhteistyössä DSL:n opintojärjestön kanssa. Tervetuloa SOSIAALILOMAT VUONNA 2006 Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n kautta myönnettävät Ray:n tukemat sosiaalilomat ovat haettavissa. Hakemuslomakkeita saa liiton toimistosta puh (09) , yhdistyksiltä ja Vähäjärven lomakodista puh (03) Viiden vuorokauden loman omavastuu on 40. Lomat myönnetään käytettäväksi liiton omistamassa Vähäjärven lomakodissa. XXII VAMMAISKULTTUURIPÄIVÄT Vähäjärven lomakodissa Hauholla Laulua, runoa, sketsiä, tanssia, kädentaitoja hinnat: - 45 euroa sis. kahden päivän paketin - 12 euroa sis. lounaan ja kahvin Tervetuloa esittämään, osallistumaan, kuulemaan ja katsomaan, mitä vuoden aikana yhdistyksissä on saatu aikaiseksi.lisätietoja ja varaukset Vähäjärven lomakotiin puh (03) Uusi Invalidin vuoden 2006 ilmestymisajat 2/06 viikko /06 viikko /06 viikko Kunkin numeron aineistopäivä ilmoitetaan edellisessä numerossa. Vuoden toisen numeron aineistopäivä on pe UUSI INVALIDI Julkaisija: Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. ja fax (09) , faksi (09) Internet: invalidi Pankkiyhteys Sampo Toimituskunta Timo Piippo, Pentti Riekkola, Pauli Toikka ja Anja Ylä-Ajos Toimisto av. arkisin klo Paino Kangasalan Lehtipaino Oy Ilmoitukset TSiL ry (09) Muut yhteystiedot Puheenjohtaja/ päätoimittaja Jorma Eloranta Nokiankaivontie Virttaa puh Lehden toimitus ja taitto Hannu Oittinen Näsilinnankatu 22 A Tampere puh (03) A-osa 43,00 euroa/vuorokausi/henkilö B-osa 39,50 euroa/vuorokausi/henkilö

8 8 Helsingin Seudun Sairaus- ja :n 60 vuotta jatkunutta toimintaa juhlistettiin joulukuussa 2005 Kinaporin Palvelukeskuksessa Demokraattisen Sivistysliiton Aktiivinen kansalainen projektin puitteissa yhteistyössä järjestetyllä juhlaseminaarilla Syrjäytymistä estämässä. Ennen juhlaseminaarin alkua ottivat yhdistyksen puheenjohtaja Timo Piippo sekä johtokunnan jäsenet onnitteluita vastaan torstai-kerholaisten tarjotessa vieraille kuumaa glögiä ja pipareita, Armas Murron soittaessa haitaria. Tilaisuuden vetäjänä toimi Tapaturma- ja Sairausinvalidien liitto ry:n liittovaltuuston puheenjohtaja Pauli Toikka. Seminaarin alustajina olivat Vähäjärven lomakodin johtaja Tarja Västilä sekä erikoistutkija, VTT Seppo Ruotsalainen. Juhlavieraita oli saapunut tilaisuuteen läheltä ja kaukaa. Liitto luomassa invalidihuoltolakia Avauspuheessaan Pauli Toikka valotti yhdistyksen perustamisaikoja. Välittömästi sotiemme päätyttyä kohenivat ensin sotavammaisten ja sittemmin rauhantyössäkin vammautuneiden elinolosuhteet. Tuolloisen lakisääteisen vammaishuollon ulkopuolelle jääneistä työttömiksi joutuneista vammaistovereista ja heidän perheistään kannettiin erityistä huolta. Näiden vammaisperheiden huollon tarpeesta syntyivät ensimmäiset rekisteröidyt yhdistyksemme. Silloin Helsingin yhdistykseen kuului reilu tuhat jäsentä ja joukkovoimaa oli kutsua muita mukaan perustaman Tapaturmainvalidien liittoa. Silloin paikallisyhdistysten tavoite oli aluksi itse huoltaa tai taloudellisesti tukea jäseniä sekä auttaa ensimmäisissä tukihakemuksissa Valtion Tapaturmatoimistolle. Olimme yhdistyksinä ja liittona mukana invalidihuoltolain synnyttämisessä ja toimeenpanossa. Uusi Invalidi 1/06 Helsingin yhdistys 60 vuotta vammaisten etujen puolesta Juhlaseminaariin saapuneet vieraat kuuntelevat Aktiivinen kansalainen-projektista puhuvaa Vähäjärven lomakodin johtaja Tarja Västilää. Helsingin yhdistys on tehnyt 60 vuotta vammaisten etujärjestötoimintaa, ajat ja toimintatavat ovat muuttuneet kuluneiden vuosikymmenten aikana. Paljon on saatu aikaan, mutta vammaisten suhteellisen aseman parantamisessa on edelleenkin työsarkaa. Yhteisöllisestä yksilölliseen Kuten Tarja Västilä alustuksessaan sanoi, yhdistys perustettiin aikana, joka oli yhteisöllisyyttä suosivaa; kansalaisilla oli tahto yhteisin toimin parantaa suomalaisten sosiaaliturvaa ja arjen sujumista. Silloin luotiin pohja hyvinvointivaltion synnylle. Hyvinvointivaltiolle, jota rakennettiin määrätietoisesti 1990 luvulle saakka. Tämän päivän Suomessa kaikki puolueet laidasta laitaan kyllä kannattavat puheissaan hyvinvointivaltiota, mutta kuitenkin olemme tilanteessa, jossa hyvinvointivaltion rakentaminen on muuttunut sen rippeiden puolustamiseksi. Sosiaalilainsäädäntömme on hyvässä mallissa, mutta kuntien noudattama käytäntö asettaa ihmisiä eriarvoisen asemaan. Demokraattisen Sivistysliiton Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry tuo onnittelutervehdyksensä juhilivalle yhdistykselle, vastaanottajina Timo Piippo ja Senja Räsänen. Aktiivinen kansalainen projektin tavoitteena oli aktivoida kansalaisia vaikuttamaan arkipäiväänsä, oppia hakemaan itselleen kuuluvia palveluja ja taloudellisia tukia. Projektissa järjestettiin opintokerhoja ja tilaisuuksia sekä seminaareja. Projektin tuloksena nähtiin aktivoitumista; Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n paikallisyhdistysten, Porin työttömien ja Kansan Raittiusliiton neuvonta ja opastus on parantunut. Myös Tsil ry:n paikallisyhdistysten jäsenten asenteisiin sosiaaliturvan kysymyksistä sekä oikeuksista palveluihin ja etuuksiin on voitu vaikuttaa. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n Ikääntyneiden monivammaisten syrjäytymistä estämässä kursseilla käydään läpi Kelan ja kuntien tarjoamia palveluja ja taloudellisia tukia. Rajallisen ajan vuoksi vain osalle kurssilaisista on voitu täyttää hakemuksia kurssin aikana. Hakemusten etenemistä kuitenkin seurataan ja jatkossa avustetaan mahdollisten valitusten laatimisessa. Ikmo kursseista tehty tutkimus kertoi, että sosiaalitoimistossa asioimiseen suhtaudutaan empivästi. Sosiaalitoimi mielletään vieläkin pelkäksi köyhäin avuksi. Tänä päivänä kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikilla on oikeus sosiaaliturvaan; se kustannetaan verovaroillamme. Syrjäytynyt syrjäytetään Seppo Ruotsalainen tarkasteli syrjäytymistä ja vieraantumista sekä syrjäyttämistä kapitalismissa yleensä sekä erityisesti nykyisessä markkinataloudessa. Kasvottomassa passiivisessa tarkastelussa syrjäyttäminen, irtisanomiset ja lomautukset, vaihtuvat syrjäytymiseksi. Termi syrjäytyminen luo mielikuvan itsestään tapahtuvasta luonnonlakeja noudattavasta tapahtumasta, jolle ei voida mitään. Unohdetaan ettei syrjäytymistä tapahdu ilman syrjäyttämistä. Syrjäytymisen ja globalisaation yhteydessä Seppo Ruotsalainen havaitsee marxilaisen teorian pohjalta kansainvälisen finanssiharvainvallan. Ilmiöön liittyy kasvava kuvitteellinen keinottelutalouden alue. Seppo Ruotsalainen kysyikin eikö yhteiskunnan päättäjien olisi jo aika puuttua talouselämän rahavirtojen sääntelyyn ja jakaa esimerkiksi ylisuuret osinkomiljoonat parempien elinolosuhteiden luomiseen yhteiskunnan heikompiosaisille. Seppo Ruotsalainen puhui myös vieraantumisilmiöstä eräänä keskeisenä syrjäytymisen ja syrjäyttämisen ilmenemismuotona. Se näkyy välinpitämättömyytenä itseä, kanssaihmisiä ja luontoa kohtaan. Marxin mukaan yleisen vieraantumisen taustalla on merkittävästi vieraantunut eli alisteinen työ, jonka keskeinen tavoite on voiton tuottaminen toiselle ihmiselle. Vasta ekologiset uhat ja suuronnettomuudet pakottavat kiinnittämään huomiota ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen. Syrjäytetään syrjäyttäjät Järjestöjen toimintaa voidaan tarkastella sekä yhteisön että yksilön tasolla. Paikallisyhdistykset toimivat molemmilla tasoilla; autamme jäseniämme saamaan palveluja ja taloudellisia tukitoimia sekä vaikutamme kuntatasolla päättäjiin. Kunnilla on suuri päätäntävalta kuntalaisille tarjottavien palveluiden laadusta, määrästä ja saajista. Kuntalaisilla on suuri päätäntävalta kunnan luottamustoimiin valittavien henkilöiden laadusta. Äänestämällä voi vaikuttaa ja vaalien välillä kannattaa seurata mitä valitut puuhaavat. Teksti Päivi Koivunen Kuvat Pauli Västilä Niin paljon aikamme muuttua saa Sanat: Eläkeläinen Porista, sävel: Nuori tiedustelija On elämän kulku kuin arvoitus vaan harvoin taivas meille kirkkaana loistaa. :/: Elon polkumme tää, muistot jäljelle jää niitä unhoittaa voine emme koskaan. :/: Paljon kärsinyt joukko tää vanhusten on sodan kauhut ja vainojen vaarat. :/: Muistot katkerat on, elon tie kohtalon niiden toistuvan emme soisi koskaan. :/: Niin paljon myös lupauksia annettu on harvat niistä vain täyttyneet on. :/: Elintasomme vain, nälkärajalla ain voitot suurpääoman pussiin vain virtaa. :/: Tämä joukko maatamme rakentanut on luonut pohjan sen rappioiseen suohon. :/: Tääkö palkkamme vaan, että kerjätä saa leivänpalasen armoilla ostaa. :/: Pian elomme ilta jo saapuvi sees elon aurinko hiljalleen laskee. Siksi toivomme vaan, että nuoriso saa elon onnesta runsaammin maistaa. Siksi toivomme ain, että lapsille sais onnen aurinko kirkkaana paistaa.

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Perhepalvelut Vammaispalvelut Vaikeavammaisen kuljetuspalveluhakemus Käsittelijä Saapunut Päätös Kotikäynti Matkamäärä Ajalle Hakijan tiedot Etu- ja sukunimi

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI Pohjois-Savon terveydenhoitajayhdistys ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT HALLITUS Puheenjohtaja Fatima Moursad (Maaninka),

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 17.6.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton ja yhdistyksien sääntöjen tarkastelua / Aluetyö AlueAvaimet: 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 Ajankohta Tilaisuus Paikka Ilmoitt. viim. Alueell./ valtak. kutsu TAMMIKUU 13.1. Työvaliokunta kokoontuu, eduskunta Helsinki 25.1. Hankepoliklinikka

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto 2014-2016 Siilinjärven kunta Vanhus- ja vammaisneuvosto Käyntiosoite: Kasurilantie 1 Postitusosoite: PL 5, 71801 Siilinjärvi Puhelin: 017 401 111, faksi:

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Vanhustyön vastuualuepäällikön ehdotus: Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset

Vanhustyön vastuualuepäällikön ehdotus: Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet Perusturvaltk 42 / 08.02.2006 Vuoden 2006 alusta tuli voimaan laki omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidon tuki on osa sosiaalipalveluja, jonka

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan 1.1.2006 lukien. Tulevan kuntaliitoksen johdosta omaishoidon

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

31.8.2011 VANH 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VANH 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16

31.8.2011 VANH 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VANH 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16 3/2011 31.8.2011 Asiat VANH 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VANH 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16 VANH 17 OSALLISTUMINEN KANGASALAN SEUDUN SYDÄNYHDISTYKSEN JÄRJESTÄMÄÄN SYYSTAPAHTUMAAN

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot