Toimintamalli Raahen seutukunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintamalli Raahen seutukunnassa"

Transkriptio

1 RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ Toimintamalli Raahen seutukunnassa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn, puuttumiseen ja hoitoon Päivitetty /Pauliina Tuomivaara/Perheneuvola 1

2 1 Johdanto Mitä perhe- ja lähisuhdeväkivalta on? Yleistä Perhe- ja lähisuhdeväkivallan muodot ja selitysmallit Fyysinen väkivalta Psyykkinen väkivalta Seksuaalinen väkivalta Taloudellinen väkivalta Piilevä väkivalta Perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyys Väkivalta on rikos Rikoslain uudistus Lähestymiskielto Seksuaalirikoslaki Väkivallan seuraukset Raahen seutukunnan toimintamallin periaatteet Salassapitosäännökset Dokumentointi Lastensuojeluilmoitus Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen ja hoito Työntekijän jaksaminen ja hyvinvointi lähisuhde- ja perheväkivaltaa kohdatessa Raahen seutukunnan perhe- ja lähisuhde väkivaltaan liittyvän ehkäisyn, puuttumisen ja hoidon palveluketjut...19 Sosiaalitoimi...19 Oppilashuolto...21 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto..23 Nuorisotoimi 25 Raahen Ensi- ja Turvakoti 26 Perheneuvola 28 Langin keskus...30 Raahen mielenterveyskeskus...31 Äitiys- ja lastenneuvola...32 Seurakunnan Perheasiain neuvottelukeskus...34 Terveyskeskuksen lääkärin vastaanotto ja ensiapu..35 Työterveyshuolto Raahen seudun THKY 36 Varhaiskasvatus 37 Vammaispalvelut..39 Vanhustyö Yhteystietoja Palveluntuottajat ja auttajatahot Raahen seutukunnassa Valtakunnalliset palvelunumerot ja linkkivinkit...46 Lähteet...47 Liitteet...49 Liite 1. Väkivallan kartoituslomake...49 Liite 2. Lastensuojeluilmoitus (malli)...50 Liite 3. Ohjeita viranomaisille Pohjois-Suomen tulkkipalvelujen käytöstä...51 Liite 4. Lastenneuvolan kyselylomake väkivallan puheeksi ottamiseen...51 Liite 5. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen, prosessikaaviona...52 Havaitsija...52 Lastensuojelun...52 Poliisi...52 OYS...52 Perheneuvola...52 Syyttäjä...52 Käräjäoikeus

3 Saatteeksi Raahen seudun kuntien ja seurakuntien (Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki, Vihanti) yhteistyönä on vuosien aikana toteutettu lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn hanke, johon ovat osallistuneet laajasti eri sektoreiden edustajat. Työryhmään ovat kuuluneet: sosiaalitoimen, terveydenhuollon, seurakunnan ja poliisin sekä Raahen Ensi- ja turvakodin ja järjestöjen edustajat. Hanke on kuulunut valtakunnalliseen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn hankkeeseen, jota lääninhallitukset ovat kukin alueillaan koordinoineet. Raahen seudulla hanke käynnistyi aluksi Seutuvoima-hankkeen alaisena tapahtumalla Perheväkivalta pikkulapsiperheessä seutukuntakierros , jonka olivat yhteistyössä järjestäneet Oulun lääninhallitus, Raahen seutukunnassa vuosina toiminut Seutuvoima-hanke ja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston Raahen toimipaikka. Kohderyhmänä tapahtumalla olivat kaikki Raahen seutukunnassa pikkulapsiperheiden kanssa työskentelevät tahot: neuvola, varhaiskasvatus, perheneuvola, perhetyö, sosiaalityö, vammaistyö, seurakunnat, poliisi, terveydenhuolto ja järjestöt. Kouluttajina tapahtumassa olivat Oulun lääninhallituksen hankekoordinaattori Kaija Leppälä; LT, psykiatri, psykoterapeutti Leena Väisänen ja Oulun lääninhallituksen terveydenhuollon tarkastaja Tytti Tuulos. Tapahtumassa valittiin Raahen seudulle työryhmä, joka lähti viemään hanketta eteenpäin. Raahen seutukunnassa haluttiin laajentaa kohderyhmää myös muita kuin lapsia ja lapsiperheitä koskevaksi. Työryhmässä on ollut mukana myös vanhustyön edustus. Työryhmä nimettiin Läväys-työryhmäksi, jonka keskeisimmät tavoitteet olivat: a) Työntekijöiden ammatillisen osaamisen lisääminen lähisuhde- ja perheväkivaltatilanteissa; tunnistaminen ja varhainen puuttuminen b) Koulutuksen järjestäminen ja koordinointi c) Toimintaohjelman laatiminen lähisuhde- ja perheväkivaltatilanteisiin d) Perus- ja erityispalveluverkoston kehittäminen ja parantaminen sekä koordinointi e) Palveluketjujen mallintaminen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn, puuttumiseen ja hoitoon f) Lähisuhde- ja perheväkivallan ja sen ehkäisyn esilläpito julkisuudessa, päättäjille jne. Työryhmä on kokoontunut välisenä aikana kymmenen kertaa. Lisäksi eri vastuutahot ovat kokoontuneet pienemmissä työryhmissä työstäen vuokaaviot palveluittain. Osallistujat jaettiin kahdeksaan eri vastuualueeseen, joita olivat: sosiaalityö, lastensuojelu ja poliisi; varhaiskasvatuksen ja seurakunnan lapsi- ja perhetyö; seutukunnallinen nuorisotyö ja nuorisojärjestöt; neuvolatyö, terveydenhuolto ja työterveyshuolto; vanhustenhuolto ja holhoustoimi; Langinkeskus, turvakoti, mielenterveyskeskus, perheneuvola, seurakunnan perheneuvonta; koulu- ja oppilashuolto; vammaispalvelut. Käsillä oleva toimintamalli liittyy Läväys-työryhmälle asetettuihin tavoitteisiin. Toimintamallin tarkoituksen on selkiyttää kuvaa siitä, mikä ilmiön kanssa ollaan tekemisissä, kun puhutaan lähisuhde- ja perheväkivallasta ja avata vuokaavioiden muodossa palveluketjuja ilmiötä kohdattaessa. Työryhmä jatkaa edelleen toimintaansa seutukunnallisessa, moniammatillisessa kokoonpanossa ja edelleen kehittää ja koordinoi lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyä, siihen puuttumista ja hoitoa alueella. Lisäksi työryhmä pyrkii tiedottamaan ja herättämään keskustelua tästä varsin laajasta ja yhteiskunnallisesti sekä yksilöllisesti merkittävästä ongelmasta myös tulevaisuudessa. Raahessa Sirkka Alho-Konu työryhmän pj, Raahen perheneuvola 3

4 1 Johdanto Valtakunnallisesti väkivalta on nostettu esille hallitusohjelmassa sukupuolten välisenä tasaarvokysymyksenä ja kansalaisten turvallisuutta heikentävänä ilmiönä. Hallituskaudella tehostetaan keinoja puuttua perheväkivaltaan kansalaisten turvallisuutta heikentävänä ilmiönä. Rikoksentorjuntaneuvosto valmistelee laajan, poikkihallinnollisen kansallisen väkivallan vähentämisohjelman. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelmassa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi keskeistä on sosiaalipoliittisin keinoin toteutettavat ehkäisevät toimet ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittäminen. Ohjelmien tavoitteet ovat olleet yhdenmukaiset ja ne tukevat toisiaan. Toimintaohjelma lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi on yksi sosiaalialan kehittämishankkeen projekteista. Kansallisen väkivallan vähentämisohjelman lisäksi toimintaohjelma liittyy läheisesti myös Kansalliseen terveydenhuollon hankkeeseen, Tasa-arvo-ohjelmaan ja Alkoholiohjelmaan. Käsillä olevassa Raahen seutukunnan toimintamallissa on aluksi esitelty lähisuhde- ja perheväkivallan muotoja, sen selitysmalleja, väkivaltaa rikoksena ja sen seurauksia. Seuraavaksi on kuvattu hankkeessa työstetyt palveluketjut ja niiden toimintaperiaatteet. Palveluketjujen mallinnusten tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkiyttää väkivaltaa työssään kohtaavien eri toimijatahojen välistä yhteistyötä ja vastuita. Tavoitteena on helpottaa mallinnusten avulla väkivallan puheeksi ottamista, siihen puuttumista ja asiakkaan oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen avun saamista. Toimintamallissa on myös sekä alueelliset että valtakunnalliset yhteystiedot viranomaisyhteistyötä ja asiakkaita varten. Lisäksi toimintamallista löytyy internet-linkkilista erilaista aiheeseen liittyvistä teemoista ja palveluista. Tavoitteena on, että jokainen palveluyksikkö Raahen seutukunnan alueella ottaa mallinnuksen perehdytyksen kautta käyttöönsä. Käsillä oleva toimintaohjelma voi toimia käsikirjana ja ohjeistuksena lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyssä ja hoidossa. Tavoitteena on, että mallien käytöstä ja käyttökelpoisuudesta järjestetään Läväys-työryhmän puitteissa arviointi-kysely noin kahden vuoden kuluttua. Mallinnuksia tarkistetaan yksiköissä tarvittaessa käytännön kokemuksen karttuessa tai yhteistyöperiaatteiden muuttuessa. 4

5 2 Mitä perhe- ja lähisuhdeväkivalta on? 2.1 Yleistä Perhe- ja lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan laajasti ymmärtäen perheessä ja muissa sukulaisuus- ja läheissuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Yleisimmin sitä tapahtuu parisuhteessa, mutta väkivaltaa ilmenee myös lasten ja vanhempien välillä sekä lasten välillä. Väkivalta voidaan määritellä toisen ihmisen tahdon, tarpeiden ja toiveiden hallitsemiseksi käyttämällä sanallisia tai sanattomia tekoja tai molempia tapoja, jotka loukkaavat ihmisen fyysistä, psyykkistä ja/tai sosiaalista itsemääräämisoikeutta. Väkivalta on käyttäytymistä, jonka avulla herätetään pelon sekä uhan tunteita ja näin saavutetaan valtaa toisen elämässä. Se on toisen ihmisen tunteiden, ajatusten ja tekojen kontrollointia. Valtaa saavutetaan ja ylläpidetään psyykkisen, fyysisen, seksuaalisen ja taloudellisen väkivallan käyttämisellä, ajatuksella toisen henkilön omistamisesta sekä hänen elämänsä rajoittamisesta. Lyhyesti tiivistäen väkivalta on toiseen henkilöön kohdistuvaa vääristynyttä vallankäyttöä. Väkivalta myös rikkoo monia käsityksiä perheen olemuksesta. Perheideaalit liittyvät usein ajatukseen perheestä ihanteellisena paikkana kasvattaa lapsia ja toteuttaa tasapainoista parisuhdetta. Juuri tämä perheen saama arvostus yhteiskunnassamme saattaa toimia väkivallan peittäjänä (Notko 2000, 1 48.) Yhteiskunta on muovannut perhettä instituutiona ja sitä koskevat viralliset (ja epäviralliset) normit, lait ja asetukset. Osa perhettä koskevista normeista on yleisesti hyväksyttyjä ja niiden seurauksena muotoutuvat käsitykset sallitusta ja hyväksyttävästä perhe- ja roolikäyttäytymisestä tai siitä, millainen on huono poikkeava perhe. Väkivalta sijoittuu näissä käsityksissä ristiriitaisesti: toisaalta julkisesti sitä pidetään tuomittavana mutta todellisuudessa sitä peitellään ja se pyritään unohtamaan (Notko 2000, 39.) Perheen sisäisessä väkivallassa valtaa voidaan pitää keskeisimpänä elementtinä. Se ei ole tunteiden ilmaisua, vaan toisen alistamista väkivallalla. Sen syynä ei ole pahoinpitelijän häiriintynyt persoonallisuus, traumatisoituminen, alkoholinkäyttö tms. Nämä tekijät saattavat liittyä toisinaan tilanteeseen, mutta kyse on ensikädessä vallankäytöstä (Holma & Laitila 2003; Notko 2000.) Lähisuhde- ja perheväkivalta on usein jatkuvaa ja pahenevaa ja siihen liittyy paljon häpeää, salaisuuksia ja vaikenemista. Se on pääosin yleisen syytteen alainen rikos. Poliisin tietoon tulee vain 10 % vakavammasta väkivallasta (Edwalds 2005.) Lähisuhde- ja perheväkivalta herättää myös työntekijässä voimakkaita ja ristiriitaisiakin tunteita. Monelle auttajalle väkivalta on tuttua myös omasta elämästä. Väkivallan kohtaaminen, tunnistaminen ja auttamistyö edellyttää työntekijältä rohkeutta puuttua ja ottaa asia puheeksi. Se edellyttää tietoa väkivaltailmiön moniulotteisuudesta sen lisäksi, että tarvitaan selkeät toimintaohjeet puuttumisen tueksi. Ymmärrys ilmiöstä vaikuttaa myös valittuun lähestymistapaan auttamistyössä. 5

6 2.2 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan muodot ja selitysmallit Väkivaltaa on selitetty eri aikakausina erilaisilla tavoilla. Selitysmallit ovat pitkälti vaikuttaneet siihen, miten esimerkiksi perheväkivaltaan on suhtauduttu ja miten siihen puututtu yhteiskunnassamme. Lähisuhteessa ja perheessä tapahtuva väkivalta eroaa kodin ulkopuolella julkisessa tilassa tapahtuvasta väkivallasta siinä, että tekijä ja uhri ovat toisilleen tuttuja. Tämä juuri tekee väkivallasta tässä yhteydessä vaikeasti käsiteltävän, koska väkivalta on kietoutunut arkielämään ja läheiseen ihmissuhteeseen. Näin ollen väkivalta perheessä ja parisuhteessa tekee niistä itsestään ongelmallisen (Notko 2000, 1 48.) Seuraavaksi on esitetty kaavion muodossa erilaisia perhe- ja lähisuhdeväkivallan muotoja. V Ä K I V A L L A N M U O D O T FYYSINEN VÄKIVALTA - aktiivinen: lyöminen, potkiminen ym. muu pahoinpitely - passiivinen: hoidon laiminlyönti KEMIALLINEN VÄKIVALTA - aktiivinen: lääkkeiden, päihteiden ym. väärinkäyttö - passiivinen: lääkehoidon ja ruokavalion laiminlyönti PSYYKKINEN VÄKIVALTA - aktiivinen: kaltoinkohtelu, nöyryyttäminen, pelottelu, pilkkaaminen - passiivinen: mitätöinti, huomiotta - jättäminen SEKSUAALINEN VÄKIVALTA (RIISTO) - aktiivinen: seksuaalielinten pahoinpitely, pakotettu yhdyntä ja muu koskemattomuuden loukkaus sekä johdattaminen seksuaaliobjektiksi ja prostituutioon SOSIOEKONOMINEN - passiivinen: viettely VÄKIVALTA seksuaaliseen toimintaan, seks. - aktiivinen: rahan kiristys, asunnon väärinkäyttö - passiivinen: heitteillejättö RAKENTEELLINEN VÄKIVALTA - aktiivinen: hierarkkiset järjestelmät, alistaminen - passiivinen: normit joissa ei huomioida lapsen oikeuksia LATENTTI L. PIILEVÄ VÄKIVALTA - uhan ilmapiiri, jossa väkivallan mahdollisuus on läsnä Kaavio 1. Väkivallan muodot. (mukailtu Taskinen 2003 ja 1993). Edellä esitetty kooste (Kaavio 1.) kuvaa eri väkivallan muotoja. Siinä paikannetaan fyysisen, psyykkisen ja seksuaalisen väkivallan lisäksi kemiallinen, sosioekonominen ja rakenteellinen väkivalta. (Paavilainen & Pösö 2003, 15 ja 16.) Lisäksi kaavioon on lisätty latentti väkivalta, joka on hyvin yleistä aina, kun jotain väkivaltaa on perheessä tapahtunut. Huomio on kiinnitetty myös 6

7 siihen, onko väkivalta aktiivista vai passiivista. Toisaalta jako näihin kahteen, tuntuu jokseenkin keinotekoiselta, koska esimerkiksi hoidon laiminlyönti voidaan katsoa tarkoitukselliseksi toiminnaksi, vaikka tekijä vain jättää asioita tekemättä. Passiivinen väkivalta tuo kuitenkin esille sen, että tekemättä jättäminenkin on vaikutuksiltaan väkivaltaa; vallankäyttöä, jossa uhri kärsii tavalla tai toisella (Mt., 15) Fyysinen väkivalta Yleisimmin väkivallan käsitteellä viitataan fyysiseen väkivaltaan tai sen uhkaan. Fyysinen väkivalta on helpoimmin tunnistettavissa. Sitä voidaan toteuttaa uskomattoman monilla tavoilla. Husson (2003) tutkimusaineiston väkivaltakertomuksissa väkivalta koostuu hyvin harvoin vähäisistä lyönneistä. Sitä vastoin väkivalta on näissä kertomuksissa hyvin usein paitsi toistuvaa ja fyysisesti vakavaa, myös kokonaisvaltaisesti hyvinvointia ja terveydentilaa uhkaavaa kuten ruhjomista, potkimista, pään nyrkillä lyömistä tai seinään hakkaamista, kuristamista, seinään heittelyä, ja raskaana olevan naisen vatsaan potkimista. Vaikka näiden väkivaltaisten tapahtumien jälkeen ruhjeet usein parantuvat ajan kanssa, parisuhdeväkivalta jättää jälkensä. Se voi seurata uhria mukana tuskallisina, elämää rajoittavina muistoina. Sen seurauksena syntyy myös elinikäisiä vammoja ja osa näistä tapauksista johtaa uhrin kuolemaan. (Husso 2003, 47.) Fyysinen väkivalta voi ruumiillisten vammojen ohella sisältää erilaisia pakkokeinoja ja vapaudenriistoa. (mm. Jokinen 2000; Lehtonen & Perttu 1999; Peltoniemi 1984.) Väkivalta on todellisuudessa paljon kompleksisempaa kuin mitä pelkkä fyysinen väkivalta on. Väkivalta voi punoutua käytännön arjen eri tilanteissa yhdeksi vyyhdeksi, jossa eri tyyppejä on vaikea erottaa toisistaan. (Lehtonen & Perttu 1999, 37.) Psyykkinen väkivalta Henkinen eli psyykkinen väkivalta lienee yleisin väkivallan muoto. Se voi olla sanallista ja sanatonta. Henkisen väkivallan ilmentymismuotoja ovat alistaminen, nöyryyttäminen, huutaminen, kiroilu, painostaminen, pilkkaaminen, nimittely, uhkailu, kontrolli, vähättely, alentuvasti käyttäytyminen, pelottelu, häirintä ja syytely. Lisäksi uhkailu voi sisältää paitsi ruumiillisen väkivallan uhan, myös pelottelun, kuten tavaroiden heittelyn. Uhkailulla ja pelottelulla on fyysisen väkivallan kaltainen pelottava, uhkaava ja ahdistava vaikutus. Uhkailemiseen voi käyttää myös taloudellisia painostuskeinoja. Ilkivalta, omaisuuden, tavaroiden rikkominen ja tuhoaminen sekä perheen lemmikkieläinten julma kohtelu, kiduttaminen ja tappaminen ovat henkisen ja fyysisen väkivallan välimaastossa. Kodin tavaroiden tuhoaminen tuottaa mielipahaa ja on myös lapsille erittäin tuhoisaa. (Lehtonen & Perttu 1999, 38.) Lapsiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa voidaan laskea olevan myös se, että lapsi joutuu toistuvasti seuraamaan väkivaltaisia tilanteita. Vanhempien välisellä väkivallalla on välittömiä ja lyhytaikaisia negatiivisia vaikutuksia lapsiin, sekä hyvinkin pitkäkestoisia seurauksia pitkälle aikuisikään. (Partanen & Holma 2002, 192.) Seksuaalinen väkivalta Seksuaalinen väkivalta on käsitteenä laaja. Se pitää sisällään uhkan ja pahoinpitelyn ilmapiirin (latentti väkivalta). Se voi olla myös nöyryyttämistä ja halventamista, huoraksi haukkumista sekä toisen ruumiinosien arviointia ja vertailemista. Alentavien arviointien ja kommenttien jatkuva kuunteleminen aiheuttaa henkisiä vaurioita, joiden hoitamiseen tarvitaan usein ammattiapua. Seksuaalinen väkivalta ja raiskaukset avo(i)liitossa ovat tavallisia ja liittyvät usein muuhun pahoinpitelyyn. Pahoinpitely voi päättyä raiskaukseen. (Partanen & Holma 2002, ) Asenteiden tasolla avioliittoon ja avoliittoon liittyvän intiimin suhteen voi käsittää oikeutukseksi seksiin; alistavien ja omistamaan pyrkivien miesten mielestä erityisesti seksi kuuluu miehen oikeuksiin, jolloin on toisarvoista suostuuko kumppani vai ei. Seksuaalinenkin väkivalta on 7

8 avioliitossa kriminalisoitu. Seksuaalisessa väkivallassa ei ole kyse seksistä vaan vallan käyttämisestä ja alistamisesta, kuten muussakin väkivallassa. (Partanen & Holma 2002, 40.) Lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta tarkoittaa lähinnä lapsen ruumiillista pahoinpitelyä, joka kohdistuu lapsen sukupuolielimiin ja sukupuolisiin tunnusmerkkeihin. Se voi tarkoittaa sukupuoliyhteyttä tai sen yritystä tai muuta lapsen ruumiillista koskemattomuutta loukkaavaa seksuaalitekoa. Hyväksikäyttöön kuuluvat myös lapsen johdattaminen ikää ja kehitystasoa vastaamattomaan seksuaalikäyttäytymiseen, lapsen alistamien seksuaalisille ärsykkeille tai lapsen käyttämien epäsiveellisissä julkaisuissa. (Paavilainen & Pösö 2003, 14.) Sosiaali- ja terveydenhuollossa lapsiin kohdistuvasta väkivallasta puhutaan myös lasten kaltoinkohteluna, pahoinpitelynä tai laiminlyöntinä. Tämän käsitteen alla ovat fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen väkivalta sekä lapsen hoidon laiminlyönti, joka tarkoittaa lapsen psykososiaalisten ja emotionaalisten tarpeiden huomioimatta jättämistä samoin kuin esimerkiksi ravinnon saantia. Kaltoinkohtelua voidaan kuitenkin pitää yläkäsitteenä, joka kattaa lapseen kohdistuvan negatiivisen tekemisen tai tekemättä jättämisen eri muodot. (Mt., 15.) Taloudellinen väkivalta Lähisuhteeseen liittyvää taloudellista vallankäyttöä esiintyy vielä nykyisinkin yleisesti. Se on yksi alistamisen ja vallankäytön muoto. Se ilmenee kiristämisenä, harhauttamisena, kavaltamisena tai rahankäytön kontrolloimisena. Usein taloudellinen kontrolli liittyy muuhun väkivaltaan. Esimerkiksi perheessä mies saattaa huolehtia jopa perheen ruokaostokset, niin ettei vaimon tarvitse käydä edes kaupassa. Puoliso vai olla myös asemassa, jossa hänen on pyydettävä talousja muuta rahaa toiselta osapuolelta joka kerta erikseen. Iäkkäät ihmiset ovat erityisen alttiita joutumaan taloudellisen hyväksikäytön ja kiristyksen uhriksi. Äärimmilleen vietynä kiristys voi saada myös fyysisen väkivallan muotoja. Vaikeaa näissä tapauksissa on lisäksi se, että esimerkiksi äiti-poika suhteisiin liittyvää taloudellista väkivaltaa ja kiristystä saatetaan salata viimeiseen asti. Tällöin näihin tilanteisiin on vaikea suunnata ulkopuolista apua. (Lehtonen & Perttu 1999, 43.) Piilevä väkivalta Seuraava katkelma kuvaa latentin väkivallan eli väkivallan uhan olemassaoloa. Katkelma on eräästä vuodelta 1994 Tasa-arvoasiain neuvottelukunnalle naisen lähettämästä tarinasta (Lehtonen & Perttu 1999, 44.): Elimme taas jaksoa, jolloin ilmassa leijui käsin kosketeltava, painostava ahdistus. Liikuimme lasten kanssa hiljaa, varoen. Sanammekin olivat hiljaisia, kuiskaavia. Ääneen lausuttu sana, olipa se kuinka vaaraton tahansa, saattoi sytyttää käsittämättömän raivon hänessä, miehessäni, lasteni isässä. Nytkin, kahdenkymmenen vuoden jälkeen, voivat kuiskatut sanat tuoda kauhun väreet nuorimmaiselle, nyt yli 30-vuotiaalle Latenttina väkivalta on perheessä läsnä, vaikka väkivallantekoja tapahtuisi harvoin. Se on uhan ilmapiiri, jossa väkivallan mahdollisuus on aina läsnä. Väkivallan uhka on aikuisille ja lapsille jatkuva stressitilanne, jossa huomio ja elämä keskittyy väkivallantekijän ympärille ja missä muiden perheen jäsenten tarpeita ei ole olemassa (Emt., 44). 8

9 3 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyys Lähisuhde- ja perheväkivallan tekijöinä voivat parisuhteessa olla sekä miehet että naiset. Viime vuosina on tutkittu enemmän myös naisten väkivaltaista käyttäytymistä ja miestä uhrina. Ensi- ja turvakotien liiton Miesten keskuksesta apua hakevista miehistä joka kymmenes kertoo joutuneensa puolisonsa pahoinpitelemäksi. Väkivalta on ollut lyömistä, tönimistä ja repimistä sekä hyvin yleisesti uhkailua, mitätöintiä ja nimittelyä. Ensi- ja Turvakotien liiton Miesten keskuksen tekemän selvityksen aineistossa on mukana 2771 miestä, jotka ovat olleet keskuksen asiakkaina, ja hakeneet sieltä apua vuosina Vuonna 2004 Ensi- ja Turvakotien liitossa käynnistettiin Vaiettu naiseus -projekti, jonka tarkoituksena on oppia tunnistamaan, nimeämään ja hoitamaan naisten väkivaltaa. Viisivuotisen hankkeen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Apua ovat hakeneet vuotiaat naiset. Yhteistä heille on se, että heidän väkivaltaisuutensa on kohdistunut omaan puolisoon tai miesystävään (http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/tiedotteet/joka_kymmenes_mies_parisuhdevaki/). Laitila ja Sveins (2001) ovat todenneet, että se joka pelkää, on uhri. He näkevätkin, että tämä on keskeinen ero miehen ja naisen väkivaltaisuuden välillä. Miehen ja naisen välisen fyysisen voiman ero asettaa naisen pelkääjän asemaan. Myöskään se, mitä miehet usein kutsuvat henkiseksi väkivallaksi, ei aiheuta pelkoa, toisin kuin miesten käytössä olevat tehokkaat keinot (Laitila & Sveins 2001). Vaikka perheväkivalta %:ssa tapauksista on miehen aiheuttamaa, voi myös nainen alkaa prosessin aikana käyttäytyä väkivaltaisesti. Voidaan perustellusti sanoa, että miehen väkivaltainen käyttäytyminen on luonteeltaan instrumentaalista ja vaimon ekspressiivistä. Instrumentaalisuus voidaan ymmärtää siten, että väkivallan avulla mies yrittää saada vaimoaan kontrolloiduksi. Ekspressiivisyys tarkoittaa tunteenilmausta siitä turhautumisesta, että itseen kohdistuu toistuvaa väkivaltaa. Pitkään jatkuneen ja raaistuvan pahoinpitelyprosessin myötä väkivalta eskaloituu ja tuo perhepiiriin muitakin väkivaltaisesti käyttäytyviä perheenjäseniä. Usein vaimo tai aikuistuva lapsi alkaa vastata väkivaltaan väkivallalla. Tällöin ensimmäinen pahoinpitelykerta voi olla kohtalokas. (Antikainen 1999, 199.) Vaikka naiset tutkimusten mukaan käyttäytyvät miehiä harvemmin väkivaltaisesti, on lapsiin kohdistuva väkivalta se alue, jossa naiset ovat tilastojen mukaan perinteisesti ylittäneet miehet. Usein lastaan pahoinpitelevä äiti on itsekin perheväkivallan uhri. Äiti voi myös olla yhtä aikaa sekä uhri että väkivallan tekijä. Tällöin itsekin lapsena väkivaltaa kokenut äiti voi alkaa käyttäytyä väkivaltaisesti lastaan ja miestään kohtaan ja samalla olla miehensä pahoinpitelyn kohteena (Haapasalo 1999, 61). Äiti saattaa myös kurittaa lastaan kohtuuttomasti pelätessään, että lapsen käyttäytyminen saa puolison käyttämään väkivaltaa joko lasta tai häntä itseään kohtaan. Pahoinpidelty äiti voi myös joutua itse alttiiksi väkivallalle pyrkiessään suojelemaan lastaan puolison väkivallalta. (Paavilainen 1998, 103.) 9

10 4 Väkivalta on rikos 4.1 Rikoslain uudistus Uudistettu rikoslaki tuli voimaan siinä poistettiin rikosten jakaminen yksityisellä ja julkisella paikalla tapahtuviksi. Uudistusten ansiosta nyt myös yksityisellä paikalla tapahtuva pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos. Lainsäädännön uudistuksella viestitään sitä, että perheväkivalta ei ole vain perheen sisäinen asia, vaan yhteiskunnalla on velvollisuus puuttua siihen. Lailla pyritään myös siihen, että kotona tapahtuvaan väkivaltaan suhtaudutaan yhtä vakavasti kuin muihinkin väkivaltarikoksiin ja niihin sovellettaisiin samanlaisia rikosoikeudellisia seuraamuksia. Laissa pahoinpitelyt jaetaan kolmeen eri ryhmään: lievä pahoinpitely, pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely. Pahoinpitelyn astetta arvioidaan fyysisten vammojen, rikoksen tekotavan ja sen aiheuttaman henkisen kärsimyksen perusteella. Lievä pahoinpitely on asianomistajarikos, mikä tarkoittaa sitä, että uhrin on vaadittava tekijälle rangaistus rikoksesta. Poikkeus on kuitenkin alle 15-vuotiaaseen kohdistuva pahoinpitely, sillä se on aina virallisen syytteen alainen rikos. Virallisen syytteen alaisia rikoksia ovat myös pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely. Näissä tapauksissa poliisin tai muun esitutkinta viranomaisen on suoritettava esitutkinta pahoinpitelyilmoituksen perusteella. 4.2 Lähestymiskielto Lähestymiskiellon tarkoituksena on ennaltaehkäistä rikoksia, antaa turvaa ja parantaa itsensä uhatuksi kokevan henkilön oikeusturvaa. Sillä pyritään lisäämään mahdollisuuksia puuttua vakavaan häirintään. Lähestymiskiellolla tarkoitetaan sitä, että henkilön hengen, terveyden, vapauden tai rauhan suojaamiseksi voidaan toista kieltää pitämästä häneen yhteyttä. Se voidaan määrätä perusmuotoisena, laajennettuna tai perheen sisäisenä. Perusmuotoisessa lähestymiskiellossa kieltoon määrätty henkilö ei saa tavata, eikä ottaa yhteyttä suojeltavaan henkilöön tai edes yrittää sitä. Myös tarkkailu ja seuraaminen ovat kiellettyjä. Laajennettu lähestymiskielto sisältää edellisten kieltojen lisäksi myös kiellon oleskella tietyllä alueella, suojattavan henkilön vakituisen asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai muun rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä. Väkivalta jatkuu usein eronkin jälkeen uhkailuna ja pahoinpitelynä. Tämän takia laki on erittäin tärkeä väkivallan uhan alaisena alaisina eläville henkilöille. Henkilö saattaa tarvita sitä itsensä ja lastensa suojaamiseksi. Vuoden 2005 alusta astui voimaan myös perheen sisäinen lähestymiskielto, jonka nojalla väkivaltainen osapuoli voidaan määräajaksi velvoittaa poistumaan yhteisestä asunnosta. Lähestymiskieltoa haetaan joko poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta, joko suullisesti tai kirjallisesti. Pyynnön voi esittää vapaamuotoisesti, tosin sekä poliisilla että käräjäoikeuksilla on valmiita lomakkeita lähestymiskiellon hakemiseksi. Väliaikaisen lähestymiskiellon voi määrätä joko poliisi tai kihlakunnansyyttäjä. Tämä kielto on voimassa siihen asti, kunnes asia käsitellään perusteellisesti tiedoksianto- ja kuulemismenettelyn jälkeen käräjäoikeudessa. vaikka väliaikainen kielto olisi jo määrätty, on hakijan oltava läsnä myös varsinaisessa oikeuskäsittelyssä ja pyydettävä siellä uudelleen varsinaisen lähestymiskiellon määräämistä. Muussa tapauksessa asia raukeaa eikä lähestymiskieltoa voida määrätä. 4.4 Seksuaalirikoslaki Uudistettu seksuaalisrikoslaki tuli voimaan Siinä seksuaalisrikokset jaetaan kolmeen ryhmään: pakottaminen sukupuoliyhteyteen, raiskaus ja törkeä raiskaus. Näistä raiskaus ja törkeä raiskaus ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia, mutta sukupuoliyhteyteen pakottaminen on asianomistajarikos, jolloin uhrin on tehtävä rikosilmoitus ja vaadittava epäillylle rangaistusta. 10

11 Avioliitossa tapahtuva raiskaus on kriminalisoitu vuonna Lainuudistuksella pyritään siihen, että henkilöllä on myös avioliitossa seksuaalinen itsemääräämisoikeus, eikä avioliitto anna puolisolle suurempia oikeuksia kumppaninsa suhteen. Avioliitossa tapahtuva raiskaus on yhtä rangaistava teko kuin muutkin seksuaalirikokset. Raiskauskriisikeskus Tukinainen järjestää maksuttomia terapeuttisia ja juridisia palveluja perhe- ja lähisuhde- ja seksuaalista väkivaltaa kokeneille naisille (http://www.tukinainen.fi/palvelut.html). Tukinaisen palvelunumerot ovat valtakunnallisia. 11

12 5 Väkivallan seuraukset Väkivalta traumatisoi aina uhria. Yksittäinen väkivaltatapahtuma (I-tyypin trauma) voi aiheuttaa uhrille akuutteja stressioireita ja kriisireaktioita. Toistuvasti väkivallan uhriksi joutuminen (IItyypin trauma) aiheuttaa jatkuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia oireita ja johtaa uhrin traumatisoitumiseen. Traumatisoituminen heikentää uhrin minäkuvaa, arjesta selviytymistä ja muuta toimintakykyä, siksi uhri tarvitsee tukea selviytyäkseen. Väkivalta vaikuttaa myös lasten elämään, vaikka he eivät sitä itse olisi suoranaisesti nähneet tai kuulleet. Lapset voivat vaistota vanhempien kireät välit tai he voivat joutua vanhempien välisen psyykkisen väkivallan välikappaleiksi. Uhkailemalla lasten hyvinvointia toinen vanhemmista voi kiristää toista tekemään tahtonsa mukaisesti. Hän voi esimerkiksi uhata herättää lapset keskellä yötä tai arvostella ja halventaa toista vanhempaa lasten kuullen. Vanhemmat eivät välttämättä oivalla lastensa osuutta näissä tilanteissa ja sanovat lapsen nukkuneen väkivaltatilanteessa. Kodin väkivaltaisen ilmapiirin voi huomata esimerkiksi, kun lapsi pelkää jonkun perheenjäsenensä puolesta. Tämä näkyy usein myös lapsen arjessa, kuten koulunkäynnin vaikeutumisena tai kasvun ja kehityksen häiriintymisenä. Lapset ymmärtävät tunnetasolla jotain pahaa tapahtuvan ja, että äidillä sekä isällä on paha olla. He tunnistavat, että kyse on toisen vahingoittamisesta. Vauvatutkimuksissa on todettu, että jo pienten vauvojen reagoivan uhkaavaan ja pelottavaan ilmapiiriin. Lapsista tulee haavoittuvampia, jos he eivät osaa tai pysty käsittelemään väkivaltakokemuksia. He tulkitsevat tilanteita oman kokemuksensa varassa ja saattavat tehdä vääriä johtopäätöksiä. Näistä tavallisimpia on se, että lapset ajattelevat riitojen olevan heidän omaa syytään. Yksikin turvallinen aikuissuhde voi olla lapsen pelastus. Tärkeintä on se, että lapsi voi luottaa häneen ja kokee saavansa myönteistä ja kannustavaa huomiota. Piispan & Heiskasen (1998) tekemän tutkimuksen mukaan puolelle väkivaltaisessa parisuhteessa eläneistä vakavimmasta väkivaltatapauksesta oli aiheutunut vammoja. Tämä tulos vastaa myös kanadalaisesta tutkimuksesta (Johnson 1996) saatuja tietoja, missä 45 % parisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneista ilmoitti saaneensa fyysisiä vammoja. Entisen puolison tekemät pahoinpitelyt olivat yleensä vakavimpia ja niistä vammoja aiheutui enemmän kuin nykyisen puolison tekemistä. Yleisimmät vammat olivat mustelmat tai ruhjeet, keskenmenoja tai luunmurtumia oli yhteensä 2,6 %:lla. (Piispa & Heiskanen 1998, ) Parisuhdeväkivallan uusimpien tilastojen valossa näyttää siltä, että Suomi on Länsi-Euroopan parisuhdeväkivaltaisimpia maita. Naisiin kohdistuva fyysinen parisuhdeväkivalta näyttää meillä olevan lähes kolme kertaa yleisempää kuin esimerkiksi Ruotsissa. Samansuuntaisia tuloksia on saatu Harvardin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa, jonka mukaan naisten kuolleisuus väkivallan seurauksena on Suomessa rikkaista länsimaista USA:n jälkeen toiseksi korkein. (Husso 2003, 16.) Tosiasia näyttää olevan, että väkivalta perheessä on jo taustamuuttujatasolla sukupuolikysymys. Suomessa oma koti on väkivalta- ja henkirikosten suhteen naisille kaikkein vaarallisin ja miehille kaikkein turvallisin paikka. Tietoon tulevista kotona tapahtuvista pahoinpitelyistä noin 90 % kohdistuu naiseen ja noin 90 %:ssa tapauksista väkivallan tekijänä on mies. Vammoja aiheuttanutta väkivaltaa tarkastellessa erot ovat vieläkin suuremmat. Naisiin kohdistuneista henkirikoksista noin puolet ja törkeistä pahoinpitelyistä yli 40 % on puolison tekemiä. Parisuhdeväkivallan seurauksena myös kuolee vuosittain naista. (Heiskanen & Piispa 1998, 5.) Parisuhdeväkivallalla on Heiskasen & Piispan (Mt.) mukaan lähes aina psyykkisiä vaikutuksia uhrilleen. Heidän tutkimuksestaan käy ilmi, että kaksi kolmasosaa tutkituista kertoi, että parisuhdeväkivalta oli aiheuttanut ainakin jotain henkisiä seurauksia. Puolet parisuhdeväkivallan uhreista koki vihaa ja kaksi viidestä pelkoa. Masennusta koki lähes kaksi viidesosaa. Muita yleisiä seurauksia ovat itsetunnon lasku, häpeä, runsaalla neljäsosalla sekä univaikeudet, turtumus ja syyllisyys vajaalla neljäsosalla. Puolison väkivallan uhriksi viimeisen vuoden aikana joutuneilla 12

13 oli useammin sekä psykosomaattisia että psyykkisiä oireita kuin niillä, jotka eivät olleet joutuneet uhriksi. Psykosomaattisia oireita olivat mm. erilaiset säryt, voimattomuus, sydänvaivat, pahoinvointi. Psyykkisiä oireita puolestaan olivat ylirasittuneisuus, keskittymiskyvyn heikkeneminen, väsyminen, unettomuus, hermostuneisuus, ärtyneisyys ja masentuneisuus. (Heiskanen & Piispa 1998, ) 13

14 6 Raahen seutukunnan toimintamallin periaatteet 6.1 Salassapitosäännökset Tietojen luovuttaminen edellyttää pääsääntöisesti joko asianomaisen henkilön suostumusta tai laissa säädettyä oikeutta tietojen saantiin. Salassapidon väistymistä koskevia säännöksiä on useissa laeissa, esimerkiksi poliisilla ja sosiaaliviranomaisilla on laaja oikeus saada salassa pidettävää tietoa. Ensisijainen salassapitovelvollisuuden poistava peruste on asianomaisen henkilön suostumus. Tämä tarkoittaa sitä, että aina kun tulee tarve luovuttaa tietoa ulkopuoliselle, tulee asiasta ensin keskustella asianosaisen kanssa ja pyytää tältä suostumusta menettelyyn. Lainsäädäntö edellyttää, että salassa pidettävien tietojen luovuttaminen on aina ensisijaisesti perustuttava henkilön suostumukseen. Niissäkin tilanteissa, joissa salassapito velvollisuus voi väistyä ilman suostumusta, tulee aina ensisijaisesti pyytää suostumus ja samalla informoida mahdollisuudesta, että tietoja voidaan luovuttaa muulle viranomaiselle. Käytännön työssä suostumukseen perustuva tietojen luovuttaminen usein saattaa unohtua. Suostumusta pyydettäessä on muistettava, että yleisluonteinen suostumus tietojen luovuttamiseen ei ole riittävä. Suostumuksen täytyy olla ns. informoitu suostumus, eli suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen ja yksilöity. Henkilön tulee tietää mitä, missä tilanteissa ja mihin tarkoitukseen hänen tietojaan voidaan luovuttaa. Hyvään viranomaistoimintaan kuuluu, että suostumuksen pyytäminen otetaan osaksi normaalia työkäytäntöä. Ellei suostumusta saada, tulee arvioitavaksi löytyykö laista perustetta tietojen luovuttamiseen ilman suostumusta. Vaikka useilla viranomaisilla on lakiin perustuva korostettu salassapitovelvollisuus, tulee muistaa, että kysymyksessä ei ole salassapito-oikeus. Lainsäädäntö mahdollistaa sekä myös velvoittaa viranomaisten tietyissä tilanteissa luovuttamaan ja saamaan salassa pidettäviä tietoja toiselta viranomaiselta. Erityisesti tämä koskee lapsen asemaa koskevia tietoja. Yleisenä edellytyksenä tietojen luovuttamiselle on se, että tiedot ovat saajalle tarpeellisia ja välttämättömiä lakisääteisen asian hoitamiseksi. Lapsen etu syrjäyttää yleensä salassapitovelvollisuuden ja mahdollistaa yhteistyön viranomaisten välillä. 6.2 Dokumentointi Perheväkivallan ehkäisyssä ja hoitamisessa on asioiden dokumentoinnilla tärkeä merkitys. Tietoja kerättäessä ja asiakkaan tietoihin merkittäessä tulee huolehtia siitä, että tiedot ovat asianmukaisia ja ne on kirjattu totuudenmukaisesti. Tietoihin on tärkeä merkitä keneltä tiedot on saatu ja ne on saatu, esimerkiksi lapsi kertoo seuraavaa. Asiakkaan arvostelmatyyppisiä luonnehdintoja ei asiakastietoihin kirjata. Esimerkiksi sen sijaan, että sanotaan jonkun henkilön olevan yhteistyökyvytön, on parempi kertoa konkreettisesti, miten mahdollinen yhteistyökyvyttömyys on ilmennyt. Sosiaalihuollon asiakkaan tietojen osalta niiden ajantasaisuus on myös aina varmistettava. Kaikkien viranomaisten tulisi kirjata tietojärjestelmiinsä objektiivisesti ja riittävällä tarkkuudella havainnot epäillystä perheväkivallasta, vaikka tapahtumat eivät aiheuttaisikaan välittömiä toimenpiteitä. Lisäksi tulisi kirjata tarkkaan perusteluina myös ne tekijät, joihin viranomainen perustaa havaintonsa. Erityisen oleellista tarkka dokumentointi on terveydenhuollossa. Pahoinpitelyepäilyn seurauksena syntyneet vammat on tärkeä kuvata riittävän yksityiskohtaisesti mahdollista myöhempää tutkintaa tai muuta viranomaiskäsittelyä varten. 14

15 Lastensuojelulain mukaista ilmoitusta tai sen sisältöä ei tulisi merkitä ilmoituksen tekijän ylläpitämiin asiakas- tai potilasasiakirjoihin, jollei ilmoituksen sisällöllä ole samalla merkitystä ilmoituksen tekijälle kuuluvan palvelun järjestämiseksi tai toiminnan hoitamiseksi. Tieto terveydenhuollon ammattihenkilön tekemästä lastensuojeluilmoituksesta voidaan merkitä potilasasiakirjoihin, jos kysymys on lapselta tai huoltajalta potilassuhteessa saadusta tiedosta, jolla on merkitystä myös alaikäisen potilaan hoidossa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos hoitosuhteessa olevasta lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus, merkintä ja lastensuojeluilmoituksen sisältö voidaan tehdä lasta koskeviin asiakirjoihin. Jos lastensuojeluilmoitus tehdään esimerkiksi muun henkilön kuin lapsen hoitosuhteessa, merkintää ei tehdä tämän henkilön (tai lapsen) potilasasiakirjoihin, jollei sillä ole merkitystä tämän henkilön potilassuhteen hoitamisen tai jatkuvuuden kannalta (Räty 2007, 144). 6.3 Lastensuojeluilmoitus Uudessa lastensuojelulaissa, joka tulee voimaan kynnystä lastensuojeluilmoituksen (25 ) tekemiseen on madallettu verrattuna aikaisemmin voimassa olleeseen lastensuojelulain 40 :n sisältämään ilmoitusvelvollisuuteen. Lastensuojeluilmoitusvelvollisuuden piiriä on laajennettu ja samalla selvennetty sitä, missä tilanteessa velvollisuus ilmoituksen tekemiseen syntyy (Räty 2007, 144). Ilmoitusvelvollisuudesta laissa on säädetty seuraavasti: Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksenjärjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Lastensuojeluilmoituksen tekemisen voi aiheuttaa esimerkiksi havaittu lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö tai että lapsen hoidossa tai huolenpidossa havaitaan muutoin puutteita tai sellaista osaamattomuutta, joka vaarantaa, tai voi vaarantaa lapsen hyvinvointia ja kehitystä. Kyseeseen voi tulla myös lapsen fyysinen tai henkinen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka. Ilmoitusvelvollisuudella korostetaan varhaisen puuttumisen merkitystä ja avun antamista lapselle sekä myös hänen perheelleen. Lastensuojeluilmoitus on tehtävä viipymättä. Lapsen tilanne voi vaatia välittömiä toimenpiteitä, jolloin lastensuojeluilmoituksen tekemistä ei saa lykätä. Ilmauksella viipymättä on toisaalta haluttu myös korostaa sitä, että asian tutkiminen ja lapsen lastensuojelun tarpeen selvittäminen kuuluu yksinomaan lastensuojeluviranomaisille. Lapsen kannalta voi kuitenkin olla tärkeätä se, että tieto lapsen olosuhteista tai lapsen tilanteesta välittyy nopeasti asiaa hoitaville, toimivaltaisille viranomaisille. Mikäli lapsen tilanne on kiireellinen, ilmoitus tulisi tehdä välittömästi esimerkiksi alueelliseen sosiaalipäivystykseen. Jos lapsi on selkeästi hengen ja terveyden vaarassa, eikä ilmoitusta voida tehdä lastensuojeluviranomaisille, ilmoitus voidaan tehdä poliisille, joka tarvittaessa ryhtyy omien valtuuksiensa perusteella riittäviin turvaamistoimenpiteisiin. Poliisin tehtävä on tämän jälkeen välittää tehty lastensuojeluilmoitus tai tehdä ilmoitus itse toimivaltaiselle kunnan viranhaltijalle (Räty 2007, ). Lastensuojeluilmoituksesta tulee käydä ilmi seuraavat asiat: - lapsen nimi ja osoite - huoltajan nimi - huolen aihe 15

16 - milloin huoli syntynyt ja mitä asiassa on jo tehty - ilmoittajan nimi ja yhteystiedot (Liite 2. Lastensuojeluilmoitus-lomake) 7 Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen ja hoito Taskinen (2003) on koonnut oppaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisestä. Oppaassa on selkeät toimintaohjeet selvitysprosessista, joka etenee seuraavalla tavalla: 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikoissa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily voi syntyä joko esitiedoista tai muiden tutkimusten yhteydessä. Jos oletetusta tapahtumasta on kulunut korkeintaan viikko, sen selvittäminen aloitetaan päivystystapauksena. 2. Mikäli omaiset tai muut henkilöt esittävät lapsen tutkimuksiin tulon syyksi epäilyn hyväksikäytöstä, heitä neuvotaan tekemään rikosilmoitus, jotta poliisi voisi aloittaa esitutkinnan. Muita kuin akuutteja seksuaalisen hyväksikäytön epäilyjä aletaan sosiaalija terveydenhuollossa selvittää vasta poliisin tehtyä toimipaikalle asiasta virkaapupyynnön. Kaikissa tapauksissa kerätään kuitenkin esitiedot ja lapsi tutkitaan alustavasti. 3. Jos esitietojen ja/tai alkututkimusten johdosta on perusteltua syytä epäillä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, siitä tehdään välittömästi ilmoitus lastensuojeluviranomaisille suullisesti tai kirjallisesti. Ilmoitukset on perusteltava ja niistä ilmoitetaan lapsen huoltajille. Hyväksikäytön epäilyissä lastensuojeluviranomaiset ilmoittavat asian heti poliisille, ellei perhe itse ole jo tehnyt rikosilmoitusta. Ilmoitus voidaan jättää tekemättä vain, jos lapsen etu ja erittäin tärkeä yleinen etu ei sitä vaadi. 4. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on rikoslaissa rangaistava teko. Näin ollen poliisi päättää siitä, antaako ilmoitus aihetta esitutkinnan käynnistämiseen. Esitutkintalaki edellyttää, että rikoksen esitutkinnan toimittaa poliisi ja sitä johtaa poliisin tutkinnanjohtaja. 5. Jos poliisi pyytää sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikalta virka-apua epäilyn selvittämiseksi, selvitys tehdään kiireellisenä vähintään kahden kuukauden sisällä pyynnön päivämäärästä. Tutkimusten suorittamisesta sovitaan poliisin kanssa. 6. Selvitykset tulee keskittää sellaisiin toimipaikkoihin, joiden henkilökunnalla on riittävä koulutus tai kokemus epäilyjen selvittämisestä (keskussairaalat, muut suuret sairaalat ja sellaiset perheneuvolat, joilla on näihin tehtäviin koulutettujen psykologien ja sosiaalityöntekijöiden lisäksi lääkärityövoimaa). Oulun läänin alueella selvityksiä tehdään OYS:n näihin tutkimuksiin erikoistuneessa yksikössä. Selvityksen tekee virkavastuulla toimiva työryhmä, jonka tukena tulee olla seksuaalisen hyväksikäytön asiantuntijaryhmä laaja-alaisen asiantuntemuksen varmistamiseksi. 7. Ennen selvityksen valmistumista ei tule aloittaa lapsen mahdollisesti tarvitsemaa psykoterapiaa, ei myöskään antaa suosituksia huollon määräämisestä kuin väliaikaisesti. Jo kyseessä on perheen sisäisen hyväksikäytön epäily erotilanteessa, suositus valvotuista tapaamisista saattaa olla paikallaan selvitysten ajaksi. 8. Sosiaali- ja terveydenhuollossa laaditaan selvityksen aluksi tutkimussuunnitelma mieluiten yhteistyössä esitutkinnan johtajan kanssa. Hyväksikäytön selvittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa sisältää tavallisesti lapsen huoltajien kuulemisen taustatietoja varten, lapsen fyysisen tutkimuksen (ellei sitä ole tehty aikaisemmin) ja lapsen psyykkisen tutkimuksen. 9. Poliisi hoitaa varsinaiset kuulustelut sekä epäillyn, huoltajien että lasten osalta tarvittaessa yhteistyössä lasten haastatteluun perehtyneen asiantuntijan kanssa. Lapsen oikeuspsykologisissa haastatteluissa (kuulusteluissa) käytetään strukturoitua 16

17 haastattelurunkoa, jotta tulokset olisivat käyttökelpoisia myös mahdollisessa oikeuskäsittelyssä. Haastattelut videoidaan esitutkintalain edellyttämällä tavalla. 10. Selvityksestä tehty lausunto luovutetaan poliisille viimeistään kolmen kuukauden sisällä poliisin tekemästä selvityspyynnöstä. Asianosaiset saavat lausunnon tietoonsa poliisilta esitutkinnan yhteydessä. Esitutkinnan viemisestä syyteharkintaan päättää poliisi. 11. Seksuaalisen hyväksikäytön selvitys lopetetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, kun se on tehty huolellisesti annetussa määräajassa. Lapsen tutkimuksia tässä tarkoituksessa ei jatketa ilman mahdollista poliisin uutta selvityspyyntöä. 12. Niissäkin tapauksissa, joissa esitutkintaa ei käytetä tai syytettä nosteta, saattaa lapsella olla tarvetta muusta syystä hoitoon tai lastensuojeluun, mitä viranomaisten tulee tarvittaessa selvittää ja toteuttaa. Sosiaali- ja terveystoimessa kohdassa 2. mainitussa esiselvityksessä tulee ilmetä seuraavat tiedot: A) Hyväksikäyttöepäilyn syntyminen. Milloin, miten, missä tilanteessa, kenen toimesta ja millä perusteella epäily syntyi? Minkälaisia toimenpiteitä se aiheutti? Onko epäilyjä ollut aikaisemmin ja onko niitä tutkittu jo jossakin muualla? B) Lapsen kehitys. Lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen pääpiirteet sekä mahdolliset kehitys-viiveet, poikkeavuudet, sairaudet, erilaiset elämäntapahtumat ja ilmenemisajankohta, voimakkuusaste, kesto ja muutokset. C) Perheen elämänvaiheet lapsen elinaikana. Tavallisesti kartoitetaan vanhempien ikä, koulutus, ammatti, työssäkäynti, perheen rakenne ja sen mahdolliset muutokset sekä lapsen huolto mahdollisen eron jälkeen. D) Mahdolliset lastensuojelutoimenpiteet. Tarkistetaan, onko tutkittavaan ja/tai perheen muihin lapsiin kohdistettu lastensuojelutoimenpiteitä; milloin ja missä tarkoituksessa. Tämä toimintaohjelman liitteenä (Liite 5) on esitetty prosessikaaviona lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvitys ja hoitaminen. Kaaviossa on esitetty prosessin viranomaisten rooli ja tehtävät eri toimintavaiheissa. 17

18 8 Työntekijän jaksaminen ja hyvinvointi lähisuhde- ja perheväkivaltaa kohdatessa Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdattaessa uhrin ja koko perheenkin auttaminen on harvoin sujuvaa. Työ ei ole helppoa, eikä aina palkitsevaa. Toipuminen saattaa viedä vuosia. Kuinka työntekijät sitten palvelujärjestelmän eri tasoilla ja sektoreilla jaksavat tehdä työtä ilmiön parissa? Sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreilla työn vaativuus nousee moniammatillisesta ja tiiviistä yhteistyöstä, joka vaikeutuu, jos kaikki eivät ole perehtyneet ilmiöön ja sen taustalla vaikuttaviin tekijöihin. Kouluttamattomuus ilmiön suhteen voi saada työntekijät kokemaan avuttomuutta. Keskeinen este väkivaltatyölle on työn traumaattinen luonne. Tämä saattaa aktivoida työntekijän omat kokemukset ja se lisää taakan kantamista. Sijaistraumatisoituminen alkaa usein siitä, kun alkaa nähdä vain pahaa ja väkivaltaa ja kadottaa elämänilonsa. Parisuhteessa elävän työntekijän puoliso ja lapset voivat saada osuutensa tästä kyynisyydestä. Väkivaltatyötä tekevillä työntekijöillä pitäisi olla riittävästi työnohjausta. Työnantajan tehtävän on huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista ja työnohjaukset järjestäminen liittyy työsuojelullisiin asioihin. Väkivaltatyötä tulee aina olla purkupaikka ja aika, jossa työntekijä voi työstää kokemuksiaan ja tuntemuksiaan jaksaakseen auttaa asiakkaitaan. Erityisesti traumatisoituminen korostuu lasten parissa työskenneltäessä. Perheväkivaltatarinoiden kuunteleminen herättää työntekijöissä usein ahdistuksen ja vihan tunteita sekä usein myös herää auttamisen hätä. Voi kokea raivoa siitä, että joku perheenjäsen kohtelee lähimmäisiään epäasiallisesti, jopa rikollisesti. Tätä voi olla työntekijän vaikea kestää. Työn haastavuutta lisää myös se, että helposti lähisuhde- ja perheväkivaltatilanteissa kaikki perheenjäsenet ja osalliset tuntevat itsensä uhreiksi ja samalla väkivallan tekijöiksi ja hyväksikäyttäjiksi. Joskus tämä edellä kuvattu asetelma saattaa siirtyä myös auttaviin työntekijöihin ja heidän välisiin suhteisiinsa. Suurin este työssä onnistumiselle ja väkivaltatyössä jaksamiselle asuu meissä jokaisessa itsessämme. Työntekijät olettavat, että juuri heidän täyttyy osata ja pystyä ratkomaan ongelmat, auttamisen hätään saattaa liittyä kaikkivoipaisuuden harha. Väkivallan ehkäisyssä, puuttumisessa ja hoidossa on monia eri tasoja ja paikkoja. Työssä pääsee parhaiten eteenpäin systemaattisella tavalla tehdä yhteistyötä ja sillä, että jokainen taho ymmärtää mistä ilmiössä on kyse ja miten toimia omassa yhteisössä, omassa roolissaan. Oma jaksaminen ja sen rajat on tunnistettava ja otettava väkivallasta vain oikean kokoinen vastuu, sillä vastuu väkivaltaisesta käytöksestä on aina tekijällä itsellään. Työnohjaukseen on työnantajien varattava riittävästi resursseja. 18

19 9 Raahen seutukunnan perhe- ja lähisuhde väkivaltaan liittyvän ehkäisyn, puuttumisen ja hoidon palveluketjut Sosiaalitoimi Asiakkaaseen kohdistunut väkivalta/epäily tulee ilmi asiakastilanteessa/ yhteistyöpyyntönä tai lastensuojeluilmoituksena. Tarvittaessa kiireellinen sijoitus Sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä asianosaisiin Rikosilmoitus Uhri, näkijä ja tekijä kuullaan/ tavataan erikseen Asiakkaan kokonaistilanne. kartoitetaan yhdessä asianosaisten kanssa Näkökulma lapsen tilanteessa ja turvallisuudessa Dokumentointi Lapselle/perheelle tehdään tilapäinen sijoitus ja tarkistetaan tehtyä suunnitelmaa tietyin väliajoin Kootaan verkostoneuvottelu, jossa sosiaalityöntekijä laatii palvelusuunnitelman yhdessä asiakkaiden kanssa Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen avohuollon tukitoimista Seurantaa ja suunnitelman mukaista työskentelyä/ palvelusuunnitelman tarkistusta Poliisi Mielenterv.kesk A-klinikka Koulu Perheneuvola Päivähoito Neuvolat Terv.kesk. Turvakoti 3.sektori Avohuollon tukitoimet: Sosiaalityö Perhetyö Päivähoito Terapia/ Tukipalvelut Harrastustoiminta Tehdään lapsen sijoitus jos avohuollon tukitoimet eivät ole olleet riittäviä Asiakkaalla/perheellä on turvalliset olot 19

20 SOSIAALITYÖ/LASTENSUOJELUN VÄKIVALTATYÖSKENTELY 1. Lastensuojeluilmoitus (suullinen tai kirjallinen) dokumentoidaan samanlaiselle lomakkeelle 2. Yhteydenotto asiakkaaseen akuuttitilanteessa välittömästi ja kotikäynnille pyydetään poliisi mukaan tarvittaessa myös välitön sijoitus ja rikosilmoituksen teko / avustaminen siinä muutoin yhteydenotto viikon kuluessa 3. Ensin tavataan / otetaan puhelinyhteys kumpaankin puolisoon erikseen 4. Kokonaistilanteen arvioimiseksi tavataan molemmat yhdessä 5. Kootaan verkostoneuvottelu, jossa sosiaalityöntekijä laatii palvelusuunnitelman yhdessä asiakkaiden kanssa 6. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen joko avohuollon tukitoimista tai tilapäisestä sijoituksesta 7. Seurantaa ja suunnitelman mukaista työskentelyä, yhteistä arviointia säännöllisin väliajoin 8. Ellei avohuollon tukitoimet riitä tehdään sijoituspäätös 9. Seurantaa jatketaan kunnes perheellä/ lapsella on turvalliset olosuhteet 20

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Alkuarviointi Lastensuojelupalvelut Lahti ILMOITUSVELVOLLISUUS

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1 Välittämisen koodi Hyvinvoiva lapsi ja nuori, hallintojohtaja, varatuomari 1 Miten viranomaiset voivat tehdä lakiperusteista yhteistyötä ilman asiakkaan/potilaan suostumusta? Julkisuuslaki Viranomaisen

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia II.4 Seksuaalirikokset 63 4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste Lapsiin kohdistuvien rikosten eteneminen esitutkinnassa Vrk Mikko Halme Rovaniemi 22.10.2014 Kaste TUTKINTAPYYNTÖ / AKUUTTI TILANNE Poliisille lapsiin kohdistuneet rikokset ilmoitetaan tutkintapyyntö konsultointisoitto

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN VASTAISTEN PALVELUT Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltatyön vastuuryhmä koostuu Sosterin,

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! 1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Lapsiperhepalvelut, Lapsiperheiden tuki Lahti VIRANOMAISYHTEISTYÖ LAPSEN PAHOINPITELYN

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen II.A.4 Seksuaalirikokset 81 4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus Yhteistyöllä eteenpäin 24.9.2014 KASTE koulutus Kuka minä olen? vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Halme vaativan rikostutkintaryhmän tutkija Rovaniemellä pääosin lapsiin kohdistuneet väkivalta ja seksuaalirikokset

Lisätiedot

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä

Lisätiedot

Oppilashuolto ja opetustoimen prosessit. Osaava, Lempäälä 15.4.2014

Oppilashuolto ja opetustoimen prosessit. Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Oppilashuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Oppilashuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen toimenpideohjelma Kokkolan perheneuvola Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Keski-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskus

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Tervon kunta 4.2.2016 REKISTERISELOSTE Tarkoitettu asiakkaille Henkilötietolaki (523/99) 10, 24 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Sisällys 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN

Lisätiedot

Lapsi rikoksen kohteena?

Lapsi rikoksen kohteena? Lapsi rikoksen kohteena? Lapsen haastattelu ja työskentely perheen kanssa Tuija Lyytikäinen, Merja Oksanen ja Julia Korkman HUS Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen osaamiskeskus Lastensuojelulaki 25 Sosiaali-

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere

Lisätiedot

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä, palvelutalon johtaja, TtT-opiskelija heidi.sipilainen@hel.fi 20.9.2013 Esityksen sisältö Kaltoinkohtelun määrittely Kaltoinkohtelun ilmenemismuodot

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

SYYSKUU 2015 UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI KOULUTUS SOSIAALITOIMEN YHTEISTYÖTAHOILLE

SYYSKUU 2015 UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI KOULUTUS SOSIAALITOIMEN YHTEISTYÖTAHOILLE SYYSKUU 2015 UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI KOULUTUS SOSIAALITOIMEN YHTEISTYÖTAHOILLE KOULUTUKSEN TARKOITUS Esitellä uuden sosiaalihuoltolain sisältö pääpiirteissään Keskittyminen käytännön työn kannalta olennaisimpiin

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Suositus, miten Suomen Vapaakirkossa toimitaan, jos työntekijää tai luottamushenkilöä epäillään lapsen tai nuoren kaltoinkohtelusta

Suositus, miten Suomen Vapaakirkossa toimitaan, jos työntekijää tai luottamushenkilöä epäillään lapsen tai nuoren kaltoinkohtelusta Liitteeksi vanhimmiston ohjekirjaan - Hyväksytty Vapaakirkon hallituksen kokouksessa 6.9.2008 Suositus, miten Suomen Vapaakirkossa toimitaan, jos työntekijää tai luottamushenkilöä epäillään lapsen tai

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OIKEUSPSYKIATRIAN YKSIKKÖ

LASTEN JA NUORTEN OIKEUSPSYKIATRIAN YKSIKKÖ 1 (5) LASTEN JA NUORTEN OIKEUSPSYKIATRIAN YKSIKKÖ Tietoa vanhemmille ja viranomaisille Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikön tehtävä Yksikössä tutkitaan alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuneita

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen 30.8.2007 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri www.uta.fi/laitokset/hoito Käsiteltävät asiat

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VAUVAPERHEESSÄ

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VAUVAPERHEESSÄ LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VAUVAPERHEESSÄ VAUVOJEN LASTENSUOJELU koulutuspäivät 7. 8.5.2009 Otk, Lasten erityispalvelujen päällikkö MarjattaKarhuvaara, Espoon kaupunki Näkökulma Mitä tiedetään? Miksi

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013

Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013 Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013 1. Lapsiprostituutio 2. Lapsiseksiturismi 3. Lapsipornografia 4. Lapsikauppa eli trafficking Lapsimorsiamet

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Ihmiskauppa.fi Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä 1 HAPKE Haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden palvelujärjestelmän kehittämishanke Johdanto

Lisätiedot