9 / Erikoislääkäri Gustaf Molander: Työyhteisöissä tarvitaan yhteiset eettiset ohjeet KESÄTÖISSÄ ANNIKA VIITASALO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9 / 2014. Erikoislääkäri Gustaf Molander: Työyhteisöissä tarvitaan yhteiset eettiset ohjeet KESÄTÖISSÄ ANNIKA VIITASALO"

Transkriptio

1 9 / 2014 Erikoislääkäri Gustaf Molander: Työyhteisöissä tarvitaan yhteiset eettiset ohjeet KESÄTÖISSÄ ANNIKA VIITASALO

2 SISÄLLYS 9/ Viriketyöntekijä Satu Matikainen piristää Mäntylän asukkaiden arkea. Lisää käytäntöä lähihoitajaopintoihin 30 Kouvolassa. Muistomerkkisivustoja alettiin perustaa internetiin luvun puolivälissä. 16 Marja-Liisa Männikkö ja Annika Viitasalo tekevät iltavuoron parkanolaisessa palvelutalossa. syyskuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Vammaispalveluselvitys julkistettiin 8 Sote-uudistus etenee 10 SuPer painottaa ennaltaehkäisyä 11 Tehokas seulonta ehkäisee syöpiä 12 Syyskuun lyhyet 13 Näin vastattiin, lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: rönttönen 16 Annika Viitasalon työpäivä 21 Ebola ei uhkaa Eurooppaa 22 Sururituaalit muuttuvat 26 Eettiset asiat keskusteluun 28 Haavahoitoa Jalasjärvellä 30 Lisää käytäntöä opetukseen 32 Lasten luut haurastuvat 34 Sirkka-Liisa Kivelän kolumni 35 Pieniä iloja 36 Apua aggressiivisen vanhuksen kohtaamiseen 39 Viiltely tarttuu 40 Uudet kirjat 42 Nuorten palsta 44 Tanssiko sinun lajisi? 46 Ihosairauksien sarja päättyy 48 Hyvä hoitaja on ystävällinen 49 Palasia sieltä täältä 50 Aika hyvä työpaikka Lahdesta 53 Ajankohtaista yksityissektorilta 54 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 56 Superristikko 57 Lähihoitaja Kähönen on ilmestynyt 10 vuotta, Paras juttu 58 Virikkeitä Heinolan vanhuksille 62 Jäsenyksikkö tiedottaa 63 Siskon pakina 64 Työttömyyskassa tiedottaa 71 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Porvoosta 2 SUPER 9 /2014

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 61. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma Jukka Järvelä vuorotteluvapaalla vierailevat kirjoittajat Risto Heikkinen, Elina Kujala, Maarit Mäkinen, Sari Tammikari, Päivi Tanninen, Antti Vanas kannen kuva Annika Viitasalon kuvasi Marjo Sajantola ulkoasu Sonja Kähkönen ja Eyekraft Oy painos Väkivallan uhka on arkipäivää SuPerin selvitys vammaispalveluissa työskentelevien jäsentensä työoloista ja jaksamisesta julkaistiin syyskuun alussa. Hälyttävintä vastauksissa on tieto, jonka mukaan 72 prosenttia vastanneista on kokenut työpaikkaväkivaltaa tai sen uhkaa työpaikallaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Fyysistä väkivaltaa koetusta on ollut 73 prosenttia ja seksuaalista häirintääkin kaksi prosenttia. Väkivalta on ollut 87-prosenttisesti asiakkaan aiheuttamaa. Jokapäiväistä väkivallan uhka on 13 prosentissa vammaispalveluyksiköistä. Työturvallisuuslaki toteaa, että työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. 81 prosenttia kyselyyn vastanneista toteaakin, että heidän työpaikallaan on sovittu toimintaohjeista väkivallan varalle. Toisaalta yhdeksän prosenttia ei ollut tietoinen toimintaohjeista lainkaan. 40 prosenttia kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että henkilökunnan määrä ei ole riittävä nykyiset vaatimukset täyttävään vammaistyöhön. Uudistuva itsemääräämisoikeuslaki vahvistaa vammaisen henkilön asemaa ja oikeuksia ja edellyttää asenteiden ja työtapojen uudistamista. Kaikilla vammaistyöhön osallistuvilla tulee olla alan ammatillinen koulutus. Koulutetun ja perehtyneen henkilökunnan määrän tulee myös kasvaa, sillä hoitajien ja työyhteisön vastuu asiakkaista ei itsemääräämisoikeuden kasvaessa vähene. Kyselyssä ilmenee sekin, että siellä missä asiakkaiden itsemääräämisoikeus toteutuu hyvin, henkilökunta kokee useimmin olevansa venynyt äärimmilleen. Vammaispalveluissa työskentelevät superilaiset ovat työssään osaavia ammattilaisia. SuPer tehostaa tämän jäsenryhmänsä tukea. Keväällä perustettu vammaispalvelutyöryhmä on ollut mukana vammaispalveluselvityksen työstämisessä se jatkaa vaikuttamista esiin tulleiden ongelmakohtien korjaamiseksi.. ilmoitukset Katriina Alfa osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 9/2014 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat syyskuu Kalenteri Kestävyysvajetta ei ratkaista leikkaamalla lokakuu Luottamusmiestutkinto 1, Tampere, SuPer Kuntamarkkinat, Helsinki Yhdysjäsenkurssi, Helsinki, SuPer SuPer-Opojen jatkokurssi, Helsinki, SuPer Luottamusmiestutkinto 2, Helsinki, SuPer SuPer-Nuorten koulutusmatka Hollantiin, SuPer Yhdysjäsenkurssi, Pori, SuPer Kansainvälinen autoton päivä Luottamusmiestutkinto jatkokoulutus, Helsinki, SuPer Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Vantaa, SuPer Hyvä Ikä -messut, Tampere SuPer Voimaa -koulutusristeily, Helsinki, SuPer Luottamusmiestutkinto 3, Helsinki, SuPer Puheenjohtajavalmennus 3, Helsinki, SuPer Suomen lähi- ja perushoitajaliiton hallitus on huolestunut yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen alasajosta. Liitto vaatii maan hallitukselta voimakkaampia toimia harmaan talouden torjuntaan sekä valtion veropohjan aukkojen tukkimiseen. Suomen valtiontalouden tasapainotuksessa on otettu esimerkkiä EU:n toimintamallista, jossa yhdistyvät tiukka linja valtion menojen suhteen ja tulopuolen heikko koordinointi. Harmaa talous kielletään puheissa, mutta käytännön toimet sen torjunnassa ovat heikot. EU:n komission arvion mukaan harmaan talouden osuus koko EU:ssa on noin 1000 miljardia euroa, mikä tarkoittaa 2000 euroa vuodessa jokaista kansalaista kohti. Määrä on selvästi suurempi kuin julkisen talouden kestävyysvaje, jota yritetään nyt kuumeisesti kaventaa pääasiassa leikkauksilla. Julkisuudessa on ollut esimerkkitapauksia, joissa verojen välttely on ollut täysin laillista, vaikka se ei olisikaan ollut moraalisesti hyväksyttävää. Tietyissä ammattiryhmissä ansiotulojen ve- rotusta on mahdollista kiertää nostamalla tulot kevyemmin verotettavina osinkoina tai muina etuina. Monikansallisissa yrityksissä aggressiivisen verosuunnittelun avulla on mahdollista siirtää yrityksen voittoja alueelta toiselle ja nostaa ne ulos kevyemmän verotustason maissa. Veronkierron maksajina ovat rehelliset palkansaajat ja yrittäjät, jotka joutuvat paikkaamaan epärehellisen toiminnan vuoksi saamatta jääneet verotulot. Palkansaajilla ei ole mahdollisuutta nostaa palkkaansa osinkoina tai kevennetyllä verotuksella. Heiltä rahat kerätään ansiotuloverojen ja jatkuvasti kohoavan arvonlisäveron, sähkö- ja polttoaineveron muodossa. SuPerin hallituksen mukaan Suomeen tarvitaan tehokas kansallinen verotusohjelma, jossa turvataan rehellisesti toimivien yritysten ja palkansaajien asema. Hyvinvointipalvelut on turvattava, sillä vain rikkailla on varaa köyhään valtioon, jossa palvelut voi hankkia rahalla. He eivät ole riippuvaisia julkisista palveluista. Muiden kansalaisten tarvitsemia palveluja ei kuitenkaan turvata eikä kestävyysvajetta hoideta vain menoja leikkaamalla Varhaiskasvatusmessut, Helsinki Luottamusmiestutkinto 1, Helsinki, SuPer nyt on aika Ihanasti ikääntyen, Rovaniemi, SuPer osallistua Lähihoitaja2014- tapahtumaan Helsingin Messukeskuksessa. Vapaa pääsy. ryhtyä suunnittelemaan vuoden 2015 toimintaa ja sen myötä valmistella talousarviota. lähteä Tampereelle Hyvä ikä -messuille, jossa myös SuPer mukana. osallistua SuPerin talviajan lomaasuntohakuun. osallistua Veny, Varo, Vaikene -yksityissektorin jäseniltoihin. Tarkemmat tiedot näet ilmoituksesta tämän lehden sivulta 52. nauttia syksyn sienisadosta. ingimage 4 SUPER 9/2014

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Superilaisten osaaminen vajaakäytössä sairaaloissa Viime kolumnissani toin esille, miten lähi- ja perushoitajien työnkuvaa laajennetaan niin tukipalveluiden kuin muillekin ei-hoidollisille alueille. Totesin, että se ei ole järkevää, jollei se ole juuri sitä hoitoa, mitä tarvitaan. Voidaan todeta, että potilaat tai asiakkaat tarvitsevat lääkinnällistä hoitoa, kuntoutusta, ohjausta ja kannustusta sekä apua päivittäisissä toimissaan. Tähän työhön sopivat lähi- ja perushoitajat, ja silloin se on myös tuloksellista. Kuitenkin jo useamman vuoden ajan ovat sekä liitto että superilaiset aktiivit puhuneet ammatillisen osaamisen vajaakäytöstä ja siitä, miten se turhauttaa työntekijöitä. Osaamisen vajaakäyttö on yleisempää sairaalamaailmassa kuin muualla. Nyt on noussut taas esille paikkakuntia, joilla niin sanotun tavallisen terveyskeskusosaston luonne on muuttunut akuutiksi ja työnantaja on todennut, että hoitohenkilökunnan rakennetta on muutettava. Lähi- ja perushoitajia on kielletty tekemästä jotakin tehtäviä ja on sanottu, että vain sairaanhoitajat ovat kykeneviä tekemään niitä. Yksi näistä kielloista on lääkehoitoon osallistuminen. Kiellolle ei löydy mitään järjellistä pohjaa, vaan siitä tehdään tie, jolla määritellään hoitajarakenne. Lähihoitajakoulutukseen kuuluu laaja tieto- ja taitopohja lääkehoitoon ja sairauksiin, huomattavasti laajempi kuin vielä muutama vuosi sitten kuului sairaanhoitajien koulutukseen. Osaaminen myös tarkistetaan LOVEtai muulla vastaavalla ohjelmalla määräajoin. Jos osaamisessa havaitaan vajetta, sitä voidaan parantaa kouluttamalla. Sellainen toimintatapa, jossa ka- tegorisesti evätään lähi- ja perushoitajilta osallisuus kokonaisvaltaiseen potilaan hoitoon, on kyseenalainen, kun tarkastellaan toimintaa potilaslähtöisesti. Lääkehoito on ehdottoman tärkeä monen taudin hoidossa, mutta niin on myös perushoito ja päivittäinen kuntouttava hoito. On järjetöntä laittaa nämä kaksi toimintaa vastakkain varsinkin, kuin osastolla potilaat ovat usein perushoidon ja kuntoutuksen tarpeessa iästä riippumatta. Hoidon kannalta on tärkeää tietää lääkkeen tarkoitus, arvioida sen vaikutus ja kyetä kokonaisvaltaiseen hoidon arvioimiseen. Yhtä tärkeää on sitouttaa potilas hoitoonsa ja parantumiseen. Tähän hoidon arvioimiseen ja sitouttamiseen on lähi- ja perushoitajilla koulutuksen myötä osaamista. Työnkuvansa perusteella heillä on siihen myös erittäin hyvä mahdollisuus, he työskentelevät lähellä potilasta. On vain tahtotilasta kiinni nähdä eri ammattiryhmien toimiminen eri työpisteissä ja poistaa organisaatiosta lähtöisin olevat esteet. Akuuttiosastoilla moniammatillinen toiminta on elintärkeää. Lähihoitajien koulutus ja sitä myötä ammattitaito on hyvä, ja se pitää tunnustaa. Jos sitä ei saa käyttää, se rapautuu, ja siihen meillä ei Suomessa ole varaa. Ei kukaan ole koulusta päästyään kuin noviisi ammatissaan. Pääsääntöisesti työnantajat ovat samaa mieltä siitä, että mitään osaamista ei saa hukata. Silti löytyy organisaatioita, jotka tekevät kieltoja, joiden järjellisyyttä on vaikea ymmärtää ammatillisesti, ta- loudellisesti tai potilaslähtöisesti. Olkaamme ylpeitä ammattitaidostamme! Tähän sopii vähän muunneltuna A. Arwidssonin lause: Laitoshoitajia emme ole, sairaanhoitajiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis lähihoitajia.. Terveisin Silja SUPER 9/2014 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt SuPer selvitti vammaispalveluiden nykytilaa Erityisosaaminen välttämätöntä teksti henriikka hakkala Laitoshoidon korvaaminen yhä laajemmin avohuollon palveluilla sekä sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön uudistukset tarkoittavat, että vammaispalveluissa työskennellään jatkuvassa muutoksessa. SuPer selvitti jäsenkyselyllä, millainen on vammaispalveluissa työskentelevän ammattilaisen toimintaympäristö tänään. Selvitys superilaisista vammaispalveluissa toteutettiin sähköisenä jäsenkyselynä viime huhtikuussa. Kyselyyn vastasi noin 650 vammaispalvelutyössä toimivaa ammattilaista. Tulokset julkistettiin lehdistötilaisuudessa 3. syyskuuta. Eettisesti toimien itsenäisyyttä tukien -selvityksessä piirtyvä vammaispalvelutyön nykytilan muotokuva kattaa henkilöstön osaamisen käytön, täydennyskoulutuksen mahdollisuudet ja niihin osallistumisen, henkilöstömitoitusten toteutumisen ja työhyvinvoinnin. Olennaisesti kuvaan kuuluvat myös henkilökunnan kokemat väkivaltatilanteet sekä se, kuinka he kokevat asiakkaidensa oikeuksien toteutuvan. Selvityksen aineistoa tullaan hyödyntämään jatkossa monin tavoin yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä. Vammaispalveluissa tehdään arvokasta ja vaativaa työtä, ja Su- Per halua tätäkin kautta olla tukemassa alalla työskenteleviä jäseniään, kertoo selvitystyötä koordinoinut suunnittelija Tea Brusas. Muutospaineita palveluiden toteuttamisessa Kotimaiseen ja kansainväliseen säätelyyn sekä Suomen vammaispoliittiseen ohjelmaan vuosille on kirjattu vammaisen henkilön oikeus määrätä itse omista asioistaan. Myös asenteet ovat kehittyneet suuntaan, jossa vammaisen henkilön yhdenvertaisuus muiden rinnalla ja osallistuminen normaaliin elämään korostuvat. Kolme neljästä vastaajasta ilmoitti, että asiakkaiden itsemääräämisoikeus toteutuu päivittäin. Vammaispalveluissa toimiva hoitohenkilökunta käy jatkuvaa rajanvetoa asiakkaan itsemääräämisen kunnioittamisen ja hänen ja häntä lähellä olevien ihmisten asuintovereiden, henkilökunnan, omaisten ja sivullisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamisen välillä. Korkeasta henkisestä kuormituksesta kertoo se, että 74 prosenttia kyselyn vastaajista kokee työnsä rasittavuuden lisääntyneen jonkin verran tai selkeästi. Jopa 53 prosenttia vastaajista kokee työskentelevänsä vähintään kerran kuukaudessa jaksamisensa äärirajoilla, ja viikoittainkin samaa kokee viidesosa vastaajista. Asenneilmapiirin muutoksesta seuraa paine muuttaa vammaispalveluiden tuottamistapaa. Lisääntynyt avohuolto ja asiakkaan päätöksenteko-oikeuden tukeminen edellyttävät entistäkin intensiivisempää neuvottelua ja yhteistyötä. Hoitajan ja työyhteisön vastuu asiakkaasta ei katoa, vaikka hän tekisi päätöksiä itse. Tämä luo selkeitä paineita niin henkilökunnan määrän kasvattamiseen kuin heiltä vaadittavaan osaamiseen. Uskon, että työskentelen nykyisessä työpaikassani kahden vuoden kuluttua varmasti en ole varma tuskin 13% 37% 50% Ammattitaidosta huolehdittava Vammaispalveluissa kaikilla hoitotyöhön osallistuvilla tulisi olla alan ammatillinen koulutus, jotta asiakkaiden sosiaalisiin ja hoidon ja hoivan tarpeisiin voidaan vastata laaja-alaisesti. Jokaisen koulutetun työntekijän osaaminen tulisi lisäksi hyödyntää kokonaisuudessaan. Kokonaan kouluttamattomia ei tulisi alan työpaikoilta löytyä lainkaan. Kyselyn vastaajista 34 prosenttia kokee kuitenkin saavansa käyttää osaamistaan vain osittain ja kolme prosenttia kertoo, ettei osaamista huomioida nykyisessä työssä. Lisäksi 60 prosenttia ilmoittaa, että työpaikalla on kouluttamattomia keikkalaisina ja jopa 11 prosenttia kertoo, että heitä on pysyvissä työsuhteissa. Huolestuttavaa on, että reilu viidennes vastaajista toteaa kouluttamattomien tai vain lyhy- 6 SUPER 9/2014

7 Olen kokenut työpaikallani työpaikkaväkivaltaa tai sen uhkaa viimeisen vuoden sisällä kyllä 72% Yksityissektorille voitto työtuomioistuimessa en Kokemani väkivalta on ollut 2% 28% 26% et hoiva-avustajan opinnot suorittaneiden osallistuvan myös lääkehoidon toteuttamiseen. Työn vaativuuden kasvaessa lisääntyy myös tarve kehittää työntekijöiden ammattitaitoa. Puuttuva osaaminen tai osaamisen puutteellinen käyttö lisäävät työn kuormittavuutta ja kuormituksen jakaantumista epätasaisesti työyhteisössä. Se verottaa viihtymistä työssä. Kun puolet kyselyyn vastanneista ilmoittaa, ettei ole varma työskentelemisestään samassa työpaikassa kahden vuoden kuluttua, tulisi työntekijöiden hyvinvointia pyrkiä lisäämään kaikin tavoin. Työvoiman saatavuuden kannalta on ehdottoman tärkeää kasvattaa alan vetovoimaisuutta korjaamalla viihtyvyyden puutteita. Koulutetun ammattihenkilöstön pääsy täydennyskoulutukseen tulee jatkossakin varmistaa. Nythän siitä saatiin hyvä tulos, kun 97 prosenttia kertoi, että työpaikalla on mahdollista osallistua koulutuksiin. Aivan olennaista on myös, että kaikki kouluttamattomat työntekijät ohjataan välittömästi ammatilliseen peruskoulutukseen ja heitä kannustetaan opiskelemaan, Tea Brusas toteaa. Väkivaltaa voidaan ehkäistä fyysistä väkivaltaa henkistä väkivaltaa seksuaalista häirintää tai väkivaltaa 73% Sosiaali- ja terveyspalveluissa ja etenkin vammaispalvelualalla esiintyy runsaasti haastavia asiakastilanteita ja väkivaltaa. Laitospaikkojen purkaminen on muuttanut vammaispalveluissa tehtävän työn luonnetta merkittävästi. Avopalveluissa kohdataan entistä kuormittavampia asiakkaita. Viimeisen vuoden aikana väkivaltaa on kyselyn vastaajista kokenut 72 prosenttia ja 87 prosentissa tapauksista väkivallan käyttäjänä on ollut asiakas. Reilu viidennes vastaajista koki lisäksi väkivaltaa useammin kuin kerran kuukaudessa. Työntekijä ei yksin ja omalla toiminnallaan pysty hillitsemään kaikkea fyysistä, henkistä tai seksuaalista väkivaltaa ja uhkailua. Avainasemassa ovat esimies ja työyhteisö, joilla on hyvät valmiudet ennakoida ja ehkäistä väkivaltaa sekä lisätä turvallisuutta konkreettisilla toimilla ja purkaa hankalia kokemuksia yhdessä. Kaikkien työntekijöiden saatavilla tulisi olla toimintaohjeet väkivallan varalle. Vastaajista 81 prosenttia kertoo, että ne löytyvätkin. Vajaa kymmenesosa vastaajista ei kuitenkaan tiennyt, onko tällaisia ohjeita olemassa. Työnantajan olisi viipymättä huolehdittava siitä, että ohjeet on laadittu ja kaikki tuntevat ne. Se parantaa kaikkien turvallisuutta. Käytännössä turvallisuutta lisääviä toimia ovat lisäksi parityöskentely ja tilojen toimivuudesta ja soveltuvuudesta huolehtiminen, Brusas korostaa.. SuPerin, Tehyn ja Erton muodostama Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry on voittanut työtuomioistuimessa kiistan äitiysvapaan palkkaa koskevassa riita-asiassa. Erimielisyydessä oli kyse siitä, että työntekijä oli tullut hoitovapaan aikana raskaaksi ja siirtynyt uudelle äitiysvapaalle suoraan hoitovapaalta. Työnantaja oli Terveyspalvelualan työehtosopimuksessa olevaan rajoitusehtoon vedoten kieltäytynyt maksamasta äitiysvapaan palkkaa, koska uusi äitiysvapaa oli alkanut palkattoman hoitovapaan aikana. TSN ry nosti asiassa kanteen työtuomioistuimessa. Tuomioistuin katsoi, että kyseisen työehtosopimuksen rajoitusehto oli työsopimuslain pakottavien säännösten vastaisena mitätön. Kuka on Vuoden välkky? Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto TJS jakaa joka vuosi Vuoden Välkky -palkinnon sellaisesta ammattiyhdistyksen toiminnasta tai ideasta, joka on edesauttanut yhdistyksen kehittymistä, vaikuttavuutta tai jäsenpalvelua. Palkinnon arvoinen voi olla esimerkiksi jäsentapahtuma ja -koulutus, joka on kehittänyt jäsenistön osaamista, aktivoinut toimintaan tai auttanut virkistäytymään ja luomaan yhteishenkeä. Voit ehdottaa palkinnon saajaksi yksilöä tai työryhmää. Lähetä perusteltu ehdotuksesi 30. syyskuuta mennessä osoitteella, tai Inka Ukkola, TJS Opintokeskus, Ratamestarinkatu 11 A, Helsinki. ingimage SUPER 9/2014 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Julkinen sektori säilyttää asemansa tärkeimpänä palvelujen tuottajana Sote-uudistus etenee teksti ja kuva sonja kähkönen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä saatiin ratkaisu kesäkuussa. Päävastuu palvelujen tuottamisesta säilyy kunnilla ja kuntayhtymillä, joten julkisella sektorilla työskentelevien superilaisten työsuhde-ehdot pysyvät pitkälti ennallaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimista saatiin ratkaisu kesäkuun lopussa. Palvelujen järjestämisvastuu on jatkossa viidellä sosiaali- ja terveysalueella, jotka aloittavat toimintansa viimeistään vuonna Jos maassamme on tänä päivänä 200 järjestämisvastuista tahoa, on selvää, ettei toiminta ole oikein kenelläkään hanskassa. Kun järjestämisvastuu saadaan viidelle vahvalle sote-alueelle, on helpompi tarkastella, miten palvelujen toteuttaminen onnistuu käytännössä, peruspalveluministeri Susanna Huovinen perusteli uudistusta sote-taustatilaisuudessa. Myös SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salon mukaan sote-palveluiden järjestäminen ja rahoitus ovat jatkossa vakaammalla pohjalla, kun vastuu niistä siirtyy suuremmille yksiköille. Suuremmat järjestämisvastuussa olevat alueet pystyvät luomaan järkevämpiä ja tehokkaampia palvelujen toimintamalleja. Nyt on vihdoin mahdollista uudistaa myös tietojärjestelmät. Sote-alueet vastaavat siitä, että alueen asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Uudessa sote-mallissa palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu on erotettu toisistaan. Järjestämisvastuun lisäksi kuitenkin myös päävastuu sotepalveluiden tuottamisesta jää julkisen sektorin vastuulle. Sote-alue tekee pää- Peruspalveluministeri Susanna Huovinen toteaa, että henkilöstöresurssikysymyksiin voidaan vastata paremmin, kun järjestämisvastuu on laveilla harteilla. Hän uskoo myös, että suosiota saavat myös suuremmat työyhteisöt, joissa on esimerkiksi työkiertomahdollisuus. töksen siitä, mitkä kunnat ja kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. Tuottamisvastuulliset kunnat ja kuntayhtymät voivat tuottaa palveluja itse tai hankkia palveluja muilta toimijoilta, esimerkiksi järjestöiltä, yrityksiltä ja käyttämällä palveluseteleitä. Salon mukaan julkisen sektorin suuri rooli sote-palvelujen tuottamisessa on turvallisin vaihtoehto sote-palveluita tuottavalle henkilöstölle, asiakkaille ja veronmaksajille. Tarvitsemme toki myös yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita, mutta niille ei pidä antaa määräävää asemaa markkinoilla, Salo sanoo. Hänen mukaansa suurin osa superilaisista työskentelee nyt ja tulevaisuudessa julkisella sektorilla. Nyt tehty sote-uudistus ei aiheuta merkittäviä muutoksia jäsenten palvelussuhteiden ehtoihin, vaikka työnantajat vaihtuisivatkin. Palkkaus, työajat ja lomaedut säilyvät pitkälti entisellään, Salo kertoo. Kansalaisten ääntä luvataan kuunnella Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen lähtökohtana oli edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Uudistuksen avulla haluttiin turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kustannustehokkaasti. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää laajaa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, vahvaa kansallista ohjausta ja asiakkaiden sekä henkilöstön osallistamista kehittämistyöhön. Tärkeä päätöksenteon väline sotealueilla tulee olemaan kerran neljässä vuodessa hyväksyttävä järjestämispäätös. Siinä määritellään tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden tehtävät. Käytännössä järjestämispäätöksessä linjataan muun muassa siitä, missä sairaalat, terveyskeskukset ja muut hoivayksiköt sijaitsevat. Lisäksi määritellään rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen ja periaatteet muualta hankittaville palveluille sekä sote-palvelujen laatu- ja palvelutaso. Ministeri Susanna Huovisen mukaan järjestämispäätöksen tulee perustua alueen asukkaiden tarpeisiin, joita mitataan ja seurataan. Tehty lakiluonnos korostaa, että sote-palveluja tuotta- 8 SUPER 9/2014

9 vien kuntien ja kuntayhtymien on huomioitava asukkaiden näkemykset palvelujen laadusta ja toimivuudesta. Mutta miten tämä toteutuu käytännössä? Sosiaali- ja terveysministeriö tulee edellyttämään sote-alueelta, että asukkaita kuullaan ja että he ovat mukana järjestämispäätöksen teossa. Se pitää myös tuoda esille, miten tämä on tehty. Valtiovallan ohjausta tarvitaan Yksi uudistuksen tärkeistä tavoitteista on ollut turvata lähipalvelut. Uuden järjestämislain mukaan palveluja voidaankin keskittää vain silloin, jos palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai palvelujen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät keskittämistä. Syynä voivat olla esimerkiksi tehtävien vaativuus tai harvinaisuus. Jussi Salo huomauttaa, että sote-alueille ei voi antaa täysin vapaata päätösvaltaa palveluiden järjestämisestä. Tarvitsemme ehdottomasti lainsäädännön ja ministeriöiden ohjausta. Esimerkiksi lähipalvelulainsäädännöllä voidaan turvata se, etteivät palvelut karkaa liian kauas. Sote-palvelujen rahoitus on yhä auki. Jussi Salo pitää palvelurakenneuudistuksen suurimpana haasteena sitä, että päättäjät osoittavat toiminnalle riittävän rahoituksen. Laadukkaalta ja pitkäjänteiseltä Sote-faktaa työltä putoaa pohja, mikäli sote-palveluiden tietoinen alibudjetointi jatkuu. Salon mukaan toimintamalli on saatava sellaiseksi, että siihen satsataan riittävät resurssit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ennaltaehkäisevä työ on aina edullisempaa kuin korjaava työ. Nyt on panostettava riittävästi perusterveydenhuoltoon ja kotihoitoon, koska se pienentää jatkossa erikoissairaanhoidon kuluja. Tämä edellyttää myös henkilöstömitoituksesta huolehtimista ja sitä, että lähihoitajat saavat tehdä koulutuksensa mukaisia töitä. Susanna Huovinen luottaa siihen, että kansallisen ohjauksen ja vahvojen sote-alueiden avulla päästään nykytilanteesta huomattavasti parempaan suuntaan. Korostan, että sote-alueella on velvollisuus huolehtia siitä, että asiat toimivat. Niillä on myös taloudellinen kannustin rakentaa palveluja, jotka toimivat varhaisessa vaiheessa. Koska mitä pidemmälle ongelmat menevät, sitä suurempi kulunki siitä tulee. Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti luonnoksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi lausuntokierrokselle 18. elokuuta. Myös SuPer esittää kantansa lakiesitykseen. Sosiaali- ja terveyspalvelurakenneuudistus on SuPerille sydämen asia, sillä uudistuksella on vaikutusta superilaisten työsuhde-ehtoihin, Jussi Salo muistuttaa.. Sote-alue on kuntayhtymä ja jokainen kunta kuuluu yhteen sotealueeseen. Kunnilta kysytään kantaa siihen, mihin viidestä sote-alueesta sen tulisi sijoittua. Kunnilla on edustus sote-alueen ylimmässä toimielimessä. Sote-alueilla on palvelujen järjestämisvastuu eli oikeudellinen vastuu siitä, että lailla säädetyt palvelut ja velvoitteet tulevat säännösten mukaisesti hoidetuiksi. Sote-alue päättää siitä, mitkä kunnat ja kuntayhtymät ovat vastuussa palvelujen tuottamisesta. Lakiesitys annetaan eduskunnalle marraskuussa Sote-järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta Sote-alueet aloittavat toimintansa viimeistään 1. tammikuuta Liikunta-alalla kasvupotentiaalia Lamasta huolimatta liikunta-ala on kasvanut Suomessa jo vuosia ja alalla on enemmän nuoria kasvuyrityksiä kuin muilla aloilla. Liikunta-alan kasvavia segmenttejä ovat terveyteen sekä hyvinvointiin liittyvät tuotteet ja palvelut, liikuntamatkailu ja urheilutapahtumat sekä liikuntalähtöiset viestintä-, viihde- ja lifestyle-tuotteet sekä palvelut. Alan kasvun taustalla ovat länsimaissa lisääntyvät elintapasairaudet, niiden ehkäisy ja hoito sekä terveystietoisuuden leviäminen. Lisäksi liikunnallinen elämäntapa, tavoitteellinen harrastaminen sekä terveyden mittaaminen, älyteknologia ja liikuntaan liittyvien elämysten ja yhteisöllisyyden haku lisääntyvät. Tasapuolisuutta mielenterveyspalveluihin OECD:n tuoreen raportin mukaan mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on Suomessa suuria alueellisia eroja, joita tulisi kaventaa. Myönteistä sen sijaan on, että esimerkiksi psykiatrisen avohoidon ja sähköisten terveyspalvelujen kehittäminen on hyvässä vauhdissa. Sähköiset palvelut parantavat erityisesti syrjäseuduilla asuvien mahdollisuuksia saada apua mielenterveyden ongelmiin. Itsemurhien määrä on Suomessa laskenut merkittävästi. Siitä huolimatta itsemurhakuolleisuus on Suomessa edelleen korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin. A-klinikkasäätiössä yt-neuvottelut A-klinikkasäätiön tarjoamiin palveluihin ohjaaminen on vähentynyt kuluvana vuonna, minkä seurauksena säätiö sopeuttaa toimintaansa. yt-neuvottelut koko henkilöstön kanssa aloitettiin elokuussa. Säätiö ilmoittaa tavoitteekseen saavuttaa noin 1,7 miljoonan euron säästöt vielä kuluvan vuoden aikana. Sopeutustoimet pyritään säätiön mukaan järjestämään siten, etteivät kuntalaisten pääsy palveluihin ja hoidon jatkuvuus oleellisella tavalla vaarannu. A-klinikkasäätiö on yksi maan suurimmista päihde- ja mielenterveyspalvelujen tuottajista. SUPER 9 /2014 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Ennaltaehkäisy on kestävää taloudenpitoa teksti ja kuva henriikka hakkala Ennaltaehkäisevän työn mahdollisuuksia löytyy kaikkialta sosiaali- ja terveydenhuollosta. SuPer kannustaa kuntapäättäjiä tähyämään tulevaan. Jokainen nyt ehkäisty ongelma tuo säästöjä tuleviin vuosiin. Lähi- ja perushoitajien moneen taipuva osaaminen on tässä kustannustehokas työkalu. SuPer toimitti kesäkuussa kuntapäättäjälle tietopaketin, johon koottiin laaja valikoima suurempia ja pienempiä toimenpiteitä ja tekoja, joilla voidaan tehdä ja tehostaa ennaltaehkäisevää työtä. Aineistolla herätellään päättäjiä huomaamaan, että hyvinvointia kasvattavaa sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisyä kannattaa tehdä joka paikassa, yhtä hyvin lasten ja nuorten parissa kuin elämän viimeisinä vuosina. On tärkeää selvittää asiakkaan näkökulmasta se, mistä kannattaa säästää ja millainen säästäminen johtaa korkeisiin kustannuksiin tulevaisuudessa. Esimerkiksi niissä kunnissa, joissa varhaisia tukipalveluja karsittiin eniten 1990-luvun laman takia, on tänään vaikeasti oireilevia nuoria, toteaa Su- Perin ammattiasiainpäällikkö Kristina Lamberg. Tämän arvioinnin tueksi SuPer tarjoaa päättäjille esimerkkejä ennaltaehkäisyn hyödyntämisestä vanhustyössä, kotihoidossa, lasten ja perheiden tukemisessa, vammaistyössä, mielenterveys- ja päihdetyössä, potilasturvallisuuden edistämisessä ja laadukkaan hoidon varmistamisessa. Pitäisi miettiä juuri tämänhetkisten resurssien järkevää kohdentamista. Päättäjille toivon paineensietokykyä Opintojen aikana valittu osaamisala ei leimaa lähihoitajaa vain tiettyyn tehtävään, SuPerin ammattiasiainpäällikkö Kristina Lamberg muistuttaa. Kun ammatti-identiteetti on vankka, voi nähdä osaamisensa riittävän erilaisiin yhteyksiin. Sitä voidaan myös jalostaa eteenpäin omassa työssä koko työyhteisön hyödyksi. huolehtia paitsi tästä päivästä myös tulevaisuudesta. Koko osaaminen käyttöön Lähi- ja perushoitajien toimien muuttaminen sairaanhoitajan toimiksi tai heidän ohittamisensa rekrytoinnissa on jo ehtinyt laskea perushoidon tasoa monissa työpaikoissa. Laadukas ja kokonaisvaltainen perushoito on kuitenkin juuri sitä työtä, jossa kustannuksia synnyttävät sairaudet ja syrjäytymisen vaara voidaan havaita ja hoitaa ajoissa. Suuri säästöpotentiaali löytyykin tästä. Ei ehkä tänään, mutta pienempänä palvelutarpeena tulevaisuudessa. Lähi- ja perushoitajan koulutushan läpäisee kaikki sote-palvelut. Harvan toisen ammattikunnan koulutus ja osaaminen on niin laaja-alaista, että pienellä perehdytyksellä voi siirtyä toiseen tehtävään, Lamberg muistuttaa. Työnantajalle tällainen muuntumiskykyinen henkilöstö antaa myös joustovaraa asiakkaiden palvelutarpeiden muuttuessa. Esimerkiksi osaava päihde- ja mielenterveystyössä toimiva lähi- tai perushoitaja on pätevä toimimaan myös vanhustyössä tai varhaiskasvatuksessa. Tämä mahdollisuus olisi syytä nähdä. Kun siirroista sovittaisiin aidosti yhteistyössä ja riittävä perehdytys tarjottaisiin, saataisiin uuteenkin tehtävään aiheesta ammatistaan ylpeä ja sitoutunut työntekijä. Samalla työnantaja välttäisi työvoimapulaa tulevaisuudessa. Tämä tietopaketti on vasta keskustelunavaus. SuPer haluaa jatkossakin korostaa yhteistyökumppaneilleen ennaltaehkäisevän sosiaali- ja terveydenhuollon merkitystä. Myös riittävä sosiaali- ja terveysalan koulutetun ammattihenkilöstön määrä, asianmukainen palkkaus ja hyvä johtaminen ovat ennaltaehkäisyä: niillä sekä lisätään hoivan laatua ja henkilöstön työhyvinvointia että vähennetään sairauslomia.. tietopaketti löytyy superin verkkosivuilta vaikuttaminen. 10 SUPER 9/2014

11 Jopa puolet syövistä olisi ehkäistävissä prosenttia syövistä olisi ehkäistävissä terveellisillä elintapavalinnoilla ja pitkäjänteisellä terveydenedistämistyöllä. Silti terveyden edistämiseen, seulontoihin ja kuntoutukseen suunnataan asiantuntijoiden mukaan liian vähän voimavaroja: noin viisi prosenttia kaikista syövän kustannuksista. Syövän ehkäisy ja toteaminen varhaisessa vaiheessa vähentäisi hoitokustannuksia huomattavasti. Myös kuntoutumiseen panostaminen alentaisi kokonaiskustannuksia helpottamalla syöpäpotilaan työhön paluuta ja vanhempien ikäryhmien arjessa selviytymistä. Hyvin suunniteltujen ja järjestettyjen syöpäseulontojen avulla voidaan vähentää syövästä johtuvia kuolemia sekä parantaa elämänlaatua ja lisätä kansalaisten tasa-arvoa. Kansallista syöpästrategiaa valmistellut asiantuntijaryhmä suosittelee uusien seulontaohjelmien tuomista terveydenhuoltoon hallitusti ja kontrolloidusti. Jotta syöpäseulontojen vaikutus voidaan turvata, koko seulontaketjun huomioiva keskitetty ohjaus tulisi palauttaa. Syöpä on osa tarttumattomien sairauksien ryhmää, johon luetaan syövän lisäksi sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes ja krooniset keuhkosairaudet. Näillä sairauksilla on useita yhteisiä ris- kitekijöitä, joista tärkeimmät ovat tupakkatuotteiden käyttö, liikkumattomuus, haitallinen alkoholinkäyttö ja ravitsemukseen liittyvät riskit. Vuoden 2011 lopussa suomalaista sairasti syöpää. Suomen Syöpärekisterin ennusteiden mukaan vuonna 2025 elossa olevien syövän sairastaneiden määrä on Uusia syöpätapauksia arvioidaan samana vuonna todettavan yhteensä , kun määrä on nykyisin Uusien syöpien määrä lisääntyy lähes yksinomaan yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Asiantuntijaryhmän selvitys Syövän ehkäisyn, varhaisen toteamisen ja kuntoutumisen tuen kehittäminen vuosina muodostaa kansallisen syöpäsuunnitelman toisen osan jatkona Syövän hoidon kehittäminen vuosina raportille, jossa suositeltiin muun muassa hoitoon pääsyyn liittyviä aikarajoja ja henkilöresursseja. Suomen syöpästrategiaa täydentää myös toukokuun alussa julkistettu ehdotus Kansallisen syöpäkeskuksen perustamisesta. Asiantuntijaryhmän suosituksissa on kiinnitetty erityisesti huomiota tarttumattomien sairauksien vähentämiseksi tehtävään yhteistyöhön. YK:n asettamana tavoitteena on vähentää näitä sairauksia 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.. Miten saat arkesi sujumaan? Työ ja perhe-elämä -ohjelma haastaa suomalaiset jakamaan ideoitaan siitä, miten he yhteensovittavat työn ja muun elämän. Vastauksia etsitään esimerkiksi siihen, miten olette perheessänne järjestäneet hoivavastuut tai millaisilla työaikajärjestelyillä työnantaja voi tukea arjen sujumista. Työterveyslaitoksen verkkoaivoriihestä saa myös itselle ideoita arjen helpottamiseen. Palvelu on hyödyllinen varsinkin, jos hoitaa pieniä lapsia, muita läheisiä, käy töissä ja viettää vapaa-aikaa. Työterveyslaitoksen verkkoaivoriiheen voit osallistua 16. syyskuuta asti osoitteessa Opas vammaisen asumispalveluiden ohjaamiseen Invalidiliitto on tuottanut oppaan, joka toimii tukena vammaisten asiakkaiden asumispalveluiden ohjaamisessa. Kuinka sinä haluat asua? -opas löytyy sähköisesti osoitteesta Oppaat on postitettu muun muassa kuntien vammaispalvelutoimistoille ja päättäville tahoille. Tavoitteena on kasvattaa sekä ammattilaisten mahdollisuutta opastaa että asiakkaiden tietoisuutta asumisen järjestämisessä. Kuntien vaikeavammaisten palveluasumisen kilpailutukset ovat Invalidiliiton mukaan tuoneet hankaluuksia yksilöllisten vammaisten palvelujen järjestämiseen. Tulevaisuudessa asiakas pitääkin ottaa enemmän osalliseksi palvelujen suunnitteluun ja hankintaan. ingimage SUPER 9 /

12 syyskuun LYHYET HIV-positiivisten kuolinsyyt muuttuneet Vauraiden maiden HIV-positiiviset menehtyvät aiempaa harvemmin aidsiin, maksasairauksiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Yhdistelmähoidot mullistivat HIV-potilaiden eliniänennusteen 90-luvulla. Tämän jälkeen esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien osuus kuolinsyynä on kasvanut, sillä ilmeisesti niin HI-virus kuin HIV-infektion hoitoon käytettävät lääkkeet altistavat sydänsairauksille. Vuosituhannen vaihteen jälkeen HIV-positiivisten aids- ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on pienentynyt noin 65 prosenttia ja kuolleisuus maksasairauksiin on puolittunut. Syövät ovat nyt johtava aidsiin liittymätön kuolemanaiheuttaja HIV-positiivisilla. duodecim Syömishäiriöstä kärsineillä on enemmän autoimmuunisairauksia Syömishäiriöistä kärsineet sairastuvat keskimääräistä useammin erilaisiin autoimmuunisairauksiin, osoittaa tuore suomalaistutkimus. Tutkimuksessa syömishäiriön sairastaneilla havaittiin kohonnut autoimmuunisairauksien riski ennen syömishäiriön hoidon alkua ja seuranta-ajan lopussa, jolloin 8,9 prosentilla potilaista ja 5,4 prosentilla verrokeista oli diagnosoitu yksi tai useampi autoimmuunisairaus. Tyypin 1 diabetes oli potilailla lähes neljä kertaa yleisempi kuin verrokeilla, ja Crohnin taudin riski oli kolminkertainen. helsingin yliopisto Elintapamuutokset pienentävät sydänriskejä Huonojenkaan elintapojen vaikutukset eivät ole peruuttamattomia, jos tapojaan viilaa parempaan suuntaan. Suotuisat muutokset elintavoissa voivat pienentää sydänriskejä jo alle viisikymppisenä, kertoo tuore tutkimus. Suurin vaikutus oli tupakoinnin lopettamisella ja laihduttamisella, mutta myös ruokavaliomuutokset, liikunnan lisääminen ja kohtuus alkoholin käytössä pienensivät haitallisten valtimomuutosten todennäköisyyttä. duodecim Kunnan on järjestettävä rintasyövän seulonta vuotiaille naisille kuukauden välein. Geenimuutos mahdollistaa vuoristossa asumisen Geenimuutos on tutkimuksen mukaan avaintekijä tiibetiläiskansan kyvyssä elää hyvin korkealla vuoristossa. Tiibetin ylänkö on yksi maailman korkeimmista pysyvästi asutetuista alueista. Sen keskimääräinen korkeus on yli metriä ja ilman happimäärä on vain kaksi kolmasosaa merenpinnan tasoon verrattuna. Geenipoikkeavuuden myötä tiibetiläiset kykenevät välttämään matalahappisessa ympäristössä liian suuren punasolutuotannon ja sitä seuraavat henkeä uhkaavat haittavaikutukset, joita tavataan sopeutumattomien ihmisten noustessa korkealle. suomen akatemia 12 SUPER 9/2014

13 elokuun kysymys oli: MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. Onko viina vain viisaitten juoma? 66% 33% Meidän juomatapakulttuurimme on vielä humalahakuista. Fiksu osaa arvioida määrän, eikä mene ns. överiksi. Jos annat viinalle pikkurillin, se vie koko käden. Hävettää joskus niiden humalaisten puolesta, koska eivät osaa käyttäytyä. Otetaan harkiten ja kohtuudella hyvässä seurassa. Alkoholi voi olla myös lääke ja kylmänä iltana toti lämmittää. Viisas juo viisaasti tai on juomatta. Kohtuudella ja hienostuneesti, niin ei synny ongelmia. Liiallinen juominen haittaa itseä ja toisia. Viisaat osaavat kontrolloida juomistaan. Menee se tyhmänkin päähän! Normaalilla älyllä varustettu kykenee oman viinankäyttönsä hallitsemaan. Viina viisaatkin villitsee. Kaikilla on oma viinapää. Viisas on se, joka ei juo! Viina ei todellakaan ole viisasten juoma, se aiheuttaa vain ongelmia. syyskuun kysymyksen löydät kirjautumalla superin jäsensivuille ja klikkaamalla siellä super-lehden palkkia. kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden kätevä kylmäkassi. elokuussa arpa suosi anne peuhkurista helsingistä. onnittelut! muut lehdet Puritanisti olen siinä mielessä, että en juo limuja enkä syö sipsejä. Ne jos jotkut ovat tiivistettyä syntiä. koreografi ja esiintymisvalmentaja marco bjurström hyvä terveys 9/2014 Palkitsevinta on, kun asiakas huomaa, etteivät peruukit ole mitään oravanpesiä. On ilo tarjota jotain, jota asiakas ei olisi uskonut saavansa. peruukkimyyjä tiina lantela-kekki pam 9/2014 Henkinen turvallisuus vaikuttaa loppujen lopuksi taloudellisia puitteita paljon enemmän siihen, miten elämä myöhemmin kantaa. raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja velipekka nummikoski suomen kuvalehti 32/ vuotta sitten Lehdessä julkaistiin liiton tutkimussihteerin tekemä selvitys niistä syistä, miksi apuhoitajat eivät pysyneet ammatissaan. Jatko-opintoihin siirtyi vuosittain noin 500, vanhuseläkkeelle noin 150 apuhoitajaa ja työkyvyttömyyseläkkeelle 50 apuhoitajaa, sillä ammatti oli fyysisesti ja psyykkisesti raskas. Suurin työkyvyttömyyseläkkeen syy oli tukija liikuntaelinten sairaudet. Nähdäkseni apuhoitajakunta on terveydellisesti erittäin valikoitunutta. Ammattiin ei hakeuduta, tai siitä poistutaan sitten pian, mikäli omat fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet eivät ole oikeassa suhteessa työn vaativuustasoon. apuhoitaja 8-9/1984 SUPER 9 /

14 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Rönttönen käy suolaisesta ja makeasta teksti marjo sajantola kuvat niina piirainen Kuhmosta saa parhaimmat rönttöset, vaikka niitä koko Kainuussa leivotaankin. Näin sanoo lähihoitaja Sanna Haapalainen. Sotkamolainen lähihoitaja Sanna Haapalainen on itse leiponut rönttösiä vain yhden ainoan kerran yläasteella. Sen jälkeen hän on turvautunut äidin ja mummun tekemiin tai luottoleipomoon, koska tämä kainuulainen perinneruoka ei valmistu ihan käden käänteessä. Sanna on kotoisin Kuhmosta, missä hän jo lapsuudessa sai maistaa Kaesan Kotileipomon rönttösiä. Kun käyn Kuhmossa, menen leipomolle heti aamusta. Saahan rönttösiä kaupastakin, mutta ei se ole sama asia. Sannan herkku on saanut Euroopan unionilta nimikesuojan. Piirakkaa saa nimittää Kainuun rönttöseksi vain silloin kun se on valmistettu Kainuussa, tarkan reseptin mukaan ja käsityönä. Rönttönen on Kuhmon pitäjäruoka. Viime kesänä Kuhmossa järjestettiin ensimmäinen Rönttösen rypytyksen MMkisa. Olisin lähtenyt katsomaan, mutta olin töissä. Sanna kertoo piirakan syntytarinan, jonka mukaan kekseliäs emäntä oli leiponut talon viimeiset puolukat ja perunat survoksena ruiskuoreen, kun kaikesta ruuasta oli kevättalvella pula ja isännälle piti saada evästä savottaan. Nimellekin on oma tarinansa. Sen Sanna kuuli jo ala-asteella. Oli miniä tullut taloon ja alettiin piirakantekoon. Kun miniä oli rypyttänyt ensimmäisen piirakkansa, anoppi tokaisi, että tulipas siitä melkoinen rönttönen. Rönttönen on tunnettu Kainuussa, mutta muualla se on vielä aika tuntematon. Tosin viime kesäkuun Kainuu Helsingissä -tapahtumassa rönttöset myytiin loppuun ennätysvauhdilla. Muualta tulleille vierailleen Sanna tarjoaa mielellään rönttösiä ja ehdottomasti puolukkatäytteellä ruiskuoressa, johon sipaistaan kevyesti voita. Piiraan voi syödä sellaisenaan tai herkutella kahvin tai maidon kera. Ne ovat myös hyvää, kuitupitoista evästä töihinkin. Tämän jutun reseptin Sanna poimi Kainuun maa- ja koti- Kun käyn Kuhmossa, menen leipomolle heti aamusta. talousnaisten sivuilta. Se vastaa hänen muistikuvaansa piirakan teosta. Tällä hetkellä Sanna Haapalainen on työkierrossa Sotkamon sairaalassa. Potilaat tulevat sairaalaan lääkärin ajanvaraus- tai päivystysvastaanotolta tai jatkohoitoon Kainuun keskussairaalasta tai muusta sairaalasta. Varsinainen työpaikka hänellä on vanhusten palvelukeskus Himmelissä. Sen viidessä yksikössä on aloitettu talon sisäinen kierto. Se toteutetaan siten, että vuoden välein jokaiselta osastolta kaksi hoitajaa siirtyy toiseen yksikköön. Sanna on hoitanut jo yli neljä vuotta Himmelin psykogeriatrisella osaston asukkaita, joten hän lähti innokkaasti työkiertoon lyhytaikaisten asiakkaiden hoitajaksi ja sittemmin Sotkamon sairaalaan potilaita hoitamaan. Hän pohtii, miksi joillekin työkiertoon osallistuminen on niin vastenmielistä, kun se hänelle on suuri työhyvinvoinnin lisääjä. Usein olen kuullut työkaverin sanovan, että voisi sitä muutakin tehdä, mutta siihen se jää. Ehkä pelätään, ettei uudessa paikassa osatakaan työskennellä niin kuin siellä pitäisi, eikä ainakaan kehdata kysyä neuvoa. Sannan mielestä työkierto on erittäin hyvä mahdollisuus päästä päivittämään omaa osaamistaan, sillä eri toimipisteissä tarvitaan erilaista osaamista. Samalla tutustuu uusiin työkavereihin. Uusia tuttavuuksia hän saa myös tehtävässään Kainuun alueen SuNuna ja SuPer-Opona. Kun työpaikalle tulee nuori työssäoppimisjaksolle, Sanna kertoo hänelle niin liiton kuin SuPer-Nuorten toiminnasta. Minusta on myös ihana käydä oppilaitoksissa kertomassa SuPerista ja omasta työstäni lähihoitajana. Monet nuoret pelkäävät vanhustyön jaksoa, koska heillä ei ehkä ole mitään kokemusta iäkkäistä ihmisistä. Heille pitäisikin löytää harjoittelumahdollisuuksia kevyemmiltä osastoilta, jotta he eivät heti tyrmäisi ajatusta vanhustyöstä. Virkeät mummot ovat aivan ihania!. 14 SUPER 9/2014

15 Pontevan emännän rönttöset noin 24 kpl Kuori: 3 dl kylmää vettä 2 tl suolaa 3 dl vehnäjauhoja ja 4 dl ruisjauhoja tai 7 dl vain ruisjauhoja Marjaperunaseos: 1 kg jauhoisia perunoita 2 dl ruisjauhoja 1 rkl sokeria 0,5 tl suolaa 2 3 dl puolukkasurvosta Sekoita taikinan ainekset keskenään ja tee taikinasta melkoinen möykky. Keitä perunat kypsiksi. Survo lämpimät perunat ja sekoita niihin ruisjauho. Ripottele seoksen päälle jauhoja, peitä astia kannella ja jätä se huoneenlämpöön imeltymään 3 4 tunniksi. Hämmennä seosta silloin tällöin. Mausta imeltynyt seos suolalla ja lisää sokeroitu puolukkasurvos. Anna seoksen muhia vielä puoli tuntia. Alusta taikinaksi. Jaa taikina 24 osaan ja kauli ne ohuiksi pyöreiksi kuoriksi (halkaisija cm). Lotkauta taikinakuoren päälle perunapuolukkaseosta ja rypytä reunat karjalanpiirakan tavoin. Paista rönttösiä 250-asteisessa uunissa minuuttia. Kopostele, ovatko kypsiä. Voitele rönttöset voilla ja jäähdytä hiukan ennen tarjoilua. Ohje on kopioitu sivulta SUPER 9/

16 Vammaistyöhön suuntaava Annika Viitasalo oli Kesätöissä palvelutalossa teksti ja kuvat marjo sajantola Lähihoitajaopiskelija saa hoitoalan kesätöistä mahtavaa lisäosaamista ja varmuutta hoitotyöhön. Syksyllä on taas mukava jatkaa opintoja ja päräyttää oppilaitokselle kesätienesteillä hankitulla autolla. Lähihoitajaopiskelija Annika Viitasalo sukkuloi sulavasti Volvollaan Parkanon liikenteessä. Hänellä on jo liikennesilmää ja runsaasti ajokokemusta, sillä ennen ajokortin hankkimista hän ajeli paljon mopoautollaan. Kesäkuussa 18 vuotta täyttänyt opiskelija tekee jo toista kesää kesätöitä Parkanon kaupungille. Viime talvena hän myös työskenteli opiskelun ohessa henkilökohtaisena avustajana. Yleensä ajan työmatkani polkupyörällä, sillä asun ihan lähellä Rantakodon palvelukeskusta. Tälle päivälle on luvattu kuitenkin voimakkaita ukkoskuuroja, joten päätin lähteä autolla, hän kertoo ja parkkeeraa autonsa näppärästi ruutuun. Tämän kesän kesätöitä on jäljellä enää neljä päivää. Sunnuntaina Annika tekee viimeisen työvuoronsa ja maanantaiaamuna hän kääntää Volvonsa kohti Tamperetta, jossa hän aloittaa opiskelun vammaistyön koulutusohjelmassa. Tänään hänellä on iltavuoro Rantakodon palvelukeskuksen vanhuspalveluita tarjoavassa yksikössä. Yhtälailla hänellä olisi voinut olla työvuoro samalla alueella sijaitsevassa Niit- tykodissa, joka on kehitysvammaisten ryhmäkoti tai Nummikodissa, jonka asukkaat ovat vähän raskaampihoitoisia kuin palvelukeskuksen asukkaat. Melkein kaikki asukkaat ovat Annikalle tuttuja jo toissakesältä. Tilat ovat edelleen samat ja yhdistyksen omistamat, mutta Parkanon kaupunki on viime syksystä lähtien järjestänyt asukkaiden tarvitsemat hoivapalvelut. Kyllä kesätöihin tulo Rantakotoon oli kuin kotiin olisin tullut. Muutama uusi asukas oli tullut. Vanhojen asukkaiden nimet muistin vielä hyvin ja monet asukkaat muistivat vielä minut. Se oli tosi mukavaa. Vitsiniekka naurattaa Raportti annetaan heti iltavuoron alussa kello Kahvikupin ääressä kuullaan jokaisen 19 asukkaan kuulumiset ja muut huomioitavat asiat. Tänään raportilla menee aikaa puolisen tuntia. Annikan taskussa piippaa ja hän lähtee reippaasti kutsun lähettäneen asukkaan luo, mutta tulee jo tuota pikaa takaisin. Kutsuja oli kuullut ukkosen jyrisevän ja halusi ikkunat kiinni. Lähihoitajaopiskelija Annika Viitasalo koki lähihoitajan ammatin niin omakseen, ettei hän edes hakenut muun alan opiskelupaikkaa. Ammatinvalinta osui kohdalleen, sen ovat keikka- ja kesätyöt osoittaneet. 16 SUPER 9/2014

17 SUPER 8/

18 Rantakodon palvelukeskuksessa on kaksi siipeä, joissa asukkaiden asunnot sijaitsevat. Osa asunnoista on tarkoitettu pariskunnille. Käytävällä asteleekin Annikaa vastaan iäkäs pari. He ovat jo menossa ruokasaliin, jossa päivällinen tullaan tarjoamaan kello 16. Sitä ennen on mukava istua ja seurata palvelukeskuksen elämää ja hoitajien työskentelyä. Miehellä kävely sujuu hiljakseen, mutta puhuminen sitäkin nopeammin. Tervehdyksen jälkeen hän saa sanaleikillä Annikan purskahtamaan makeaan nauruun. Tämä mies on varsinainen vitsiniekka ja sanataituri, Annika kertoo. Lähihoitajien työhön kuuluu myös ruuanjako niin palvelukodin kuin Niittykodin asukkaille. Samasta keittiöstä lähtee ruokakärry myös Nummikotiin. Lounaalle tulee usein myös Rantakoto ry:n rivitaloissa asuvia ikäihmisiä tai jopa alueen ulkopuolelta hyvän ruuan houkuttamina. Heillä on oma Annika kysyy Atso Ahoniemen mielipidettä lehden uutisesta. Lähihoitaja Marja-Liisa Männikkö tutkii Annikan kanssa, pitäisikö leikkokukat jo vaihtaa tuoreempiin. ruokailutilansa, sillä palvelukeskuksen ja Niittykodin asukkailla on jokaisella oma tietty istumapaikkansa. Kyllä se on heille tarkkaa ja hyvä niin, on helpompi tehdä nämä esivalmistelut, Annika toteaa. Yhteispeli sujuu kuin tanssi Annika alkaa kattaa pöytiä yhdessä lähihoitaja Katja Moision kanssa. Ilman lunttilappua he muistavat kuka mitäkin mehua haluaa ruuan kanssa juoda ja kaatavat juomat laseihin. Joillekin asukkaille sekoitetaan vatsantoimintajauhe valmiiksi juomaan, mutta tämän enempää ei valmisteluita voi vielä tehdä. Asukkaat on saatava paikalle ennen ruuan tarjoilua. Tänään asukkaita hoitamassa Annikan työparina on lähihoitaja Marja-Liisa Männikkö. Osa asukkaista tarvitsee vain saattoapua ruokasaliin, osa autetaan ylös sängystä ja joillekin vaihdetaan vaippa ja tehdään pesut tarvittaessa. Kaksin työ käy sujuvasti, ja nostoissa käytetään apuvälineitä. Annika rullaa asukkaan pyörätuolissa ruokasaliin ja kysyy, istuuko tämä mukavasti. Sen jälkeen hän lähtee seuraavan asukkaan luo, jonka kanssa Marja-Liisa on jo aloittanut työt. Annikan aktiivisuusranneke mittaa päivän aikana otettuja askeleita. Palvelukeskuksessa niitä voi tulla työvuorossa Pienemmässä Nummikodissa niitä kertyy keskimäärin vain Ukkonen jyskää ja salamat räiskyvät ulkona. Sisälläkin ilma on aika painostava. Palvelukodissa on avattu ovet ja ikkunoita. Asukkaiden huoneissa on aina lämmin, sillä eihän lämmin luita riko, mutta työntekijöiden voimia hellekeli verottaa. Kun Annika ja Marja-Liisa työskentelevät vielä asukashuoneissa, ruokasaliin saapuu jo väkeä myös Niittykodista. Lihakeitto tuoksuu, ja syömään päästään, kun jokainen on omalla paikallaan. Annika, Katja ja Marja-Liisa jakavat keittolautasia asukkaiden eteen. Ruuanjako sujuu kuin tanssi, eivätkä hoitajat törmäile toisiinsa, vaikka pöytien välissä ei ruokakärryn lisäksi ole paljonkaan tilaa. Annika ottaa lääketarjottimen ja alkaa jakaa lääkelaseja, jotka yöhoitaja on valmistanut sairaanhoitajan asukkaiden dosetteihin jakamista lääkkeistä. Ohimennen Annika ohjaa asukkaan käden 18 SUPER 9/2014

19 Osaston seinälle on taiteiltu juliste vanhuksen oikeuksista. lusikalle, jotta tämä alkaisi syödä. Koko ajan mukavasti rupatellen hoitajat ovat kohta jakaneet niin ruuan kuin lääkkeet. Annika antaa lääkkeet miehelle, joka alkaa heti laskea leikkiä niistä. Niin, mihin nämä laitetaan? Sinne ääntä kohti, Annika ohjaa nauraen. Ja sitten nauretaan yhdessä. Kiirettä ei näytetä Meillä nauretaan paljon, joskus itketäänkin. Tämä työ on läsnäoloa. Asukkaat syövät omaan tahtiinsa. Muutama tarvitsee apua ruokailussa ja yksi jo hermostui odottamaan ja poistui huoneeseensa tomerasti rollaattoria työntäen. Annika lähtee perään ja puhuttaa hänet takaisin ruokasaliin, mutta sitä ennen pitää tossunnauhat solmia. Meillä on niin erikuntoisia asukkaita, ja he tarvitsevat erilailla ja erilaista apua. Vaikka aamuvuorossa tehdään haavahoidot ja on saunotukset ja muut työt, iltavuoroonkin riittää kiirettä. Sitä ei kuitenkaan saa näyttää asukkaille, sillä työt sujuvat joutuisammin, kun asukkaan kanssa työskentelee kiireettömästi. Kun uudestaan huoneestaan haettu asukas on syönyt, hän kiittää Annikaa kauniisti ruuasta ja ihmettelee, kuka hänen kengännauhansa on sitonut. No, minähän ne sidoin, ettet kompastu. Tässä lääkkeenotosta vitsaillut mies huomaa taas hauskanpidon paikan ja pyytää Annikaa solmimaan hänenkin kengännauhansa ja heiluttelee jalkojaan, joissa on nauhattomat reiskat. Meillä nauretaan paljon, joskus itketäänkin. Tämä työ on läsnäoloa. Joskus laulaa luikautan ja houkuttelen asukasta yhteislauluun siinä hoitotoimien ohessa. Annikalla onkin musikaalisia lahjoja. Hän soittaa niin pianoa kuin poikkihuilua. Lisäksi hän on esiintynyt musikaaleissa ja laulanut sooloja joululevyille, joilla tuettiin seurakunnan lapsi- ja nuorisotyötä. Työpaikkaohjaajan pätevyys Lähihoitajaopiskelija Annika Viitasalo voi toimia tarvittaessa myös työpaikkaohjaajana, sillä hän on suorittanut perusopintojen ohella Työpaikkaohjaajaksi työssä oppien -kokonaisuuden. Siihen kuului seitsemän viikon työpaikkaharjoittelujakso Uunilintukodissa. Jakson aikana hän ohjasi samanikäistä lähihoitajaopiskelijaa. Samalla kun hän itse opiskeli ja SUPER 9 /

20 oppi, hän päivitti sairaanhoitajan sekä lähihoitajan työpaikkaohjaajan pätevyyden. Tämä on aika uusi juttu, mutta se nuorisoasteen opiskelija, jota ohjasin, oli mielissään siitä, että ohjaaja oli saman ikäinen kuin hän itse. Annika opiskeli perusopinnot Tampereen seudun ammattiopiston Ikaalisten toimipisteessä, mutta vammaistyön koulutusohjelman hän suorittaa Tampereella. Kaikkien uusien asioiden oppiminen on hänelle mieluista ja energiaa tuntuu riittävän. Työssäoppimisjaksoilla hän on tuonut reippaasti esiin omia mielipiteitään ja pyytänyt myös koko henkilöstöltä palautetta omista taidoistaan ja kehitystarpeistaan. Aion täälläkin jättää lapun tuonne pöydälle ja pyydän työkavereilta palautetta. Hän itse kiittää Rantakodon, Nummikodin ja Niittykodin työkavereita siitä, ettei opiskelijoita aliarvioida vaan heidät otetaan vastaan tasaveroisina kesätyöntekijöinä. On mahtavaa, ettei tarvitse hävetä tyhmiäkään kysymyksiä ja aina saa apua, kun tarvitsee. Hoitotyön esimies Mauri Kuivanen kiittelee kesätöissä olevia lähihoitajaopiskelijoita. Hän ottaa mielellään työssäoppimisjaksolla taitonsa näyttäneitä opiskelijoita töihin ja toivoisi, että nämä löytäisivät valmistuttuaan mieluisan työpaikan Parkanossa. Sosiaali- ja terveydenhoitoalalla on jo pulaa koulutetuista työntekijöistä, sillä Tampere houkuttelee nuoria. Annika on kuitenkin poikkeus. Hän haluaa asua ja tehdä töitä Parkanossa. Ukkospäivän uuvuttamat Kun ruokasalissa on kaikki kunnossa, Annika menee ruokatarjottimen kanssa vielä yhden asukkaan luo. Tämä rouva on ollut yhteistiloissa aamun, joten ei mikään ihme, ettei hän nyt jaksanut lähteä ruokasaliin, Annika kertoo. Hän lusikoi keittoa hiljalleen asukkaan suuhun ja kyselee, onko hyvää. Siinä ruokailun ohessa selviää, että ruoka on hyvää, lihakeittoa on keitetty usein ja seinällä oleva kaunis ryijy on asukkaan itse tekemä. Ruokailun jälkeen osa asukkaista jää istumaan yhteistiloihin, mutta suurin osa haluaa omaan huoneeseen television ääreen. Kun asukkaat ovat tyytyväisiä, on hoitajien ruokatauon aika. Annikalla on tänään jauhelihakeittoa ja rahkaa. Niillä on pärjättävä iltaan puoli kymmeneen. Iltavuorossa tehdään jotain pieniä hommia, joita aamuvuorossa ei ole ehditty tehdä. Muuten aikamme menee pääasiassa asukkaiden kanssa. Lähihoitajat aloittavat iltakierron. He tietävät asukkaiden tarpeet ja sen, kuka milloinkin haluaa jo vuoteeseen. Jotkut nukahtavat jo puoli yhdeksän maissa, toiset haluavat katsoa televisiota myöhään. Kun hoitajat kiertävät puoli kahdeksalta iltapalakärryn kanssa asukashuoneissa, moni asukkaista on jo aika uupunut ukkospäivän takia. Iltapala tarjotaan useimmille vuoteeseen ja monet tarvitsevat vähän apua sen syömiseen. Tänään iltapalan jälkeen Marja-Liisa kirjaa ja Annika vastaa asukkaiden kutsuihin. Ne voivat olla vessatuksia tai sitten asukkaalla on vain mielessä joku asia, josta hänen pitää saada kertoa. Joskus asukas myös on nukahtanut piippari kädessään ja on ihan ihmeissään, kun menen kysymään, mikä hätänä, Annika nauraa. Vaikka hän on viihtynyt mainiosti kesätöissä vanhustenkin parissa, hänen mielestään vammaistyö on kuitenkin hänen oma juttunsa. Siitä hänellä on niin hyviä kokemuksia työssäoppimisjaksoilta ja niittykotilaisten kanssa työskentelystä. Toisaalta hän olisi myös kiinnostunut järjestämään viriketoimintaa vanhuksille, esimerkiksi laulamista, pelejä, lättyjen paistoa ja hemmotteluhetkiä. Annika pursuaa ideoita ja hänellä riittää myös tarmoa toteuttaa ne, kunhan vain saa mahdollisuuden.. Tänään töissä kuka Lähihoitajaopiskelija Annika Viitasalo, 18. perhe Asun kotona vanhempien luona pikkusiskon ja Shih Tzu rotuisen Fiini-koiran kanssa. Isoveli on muutanut jo kotoa. harrastukset Koiran kanssa ulkoilu. Pianon ja poikkihuilun soittaminen. Laulaminen. Olen laulanut joululevylle sooloja ja esiintynyt joulu- ja pääsiäismusikaaleissa. parasta työssä Saan tehdä työtä, mistä tykkään ihanien työkavereiden kanssa. Saan olla asukkaiden kanssa läsnä, toteuttaa itseäni ja käyttää osaamistani monipuolisesti. Työssä saan toteuttaa ideoitani ja tehdä kaikkea maan ja taivaan välillä. haastavinta työssä Ei tule mitään mieleen. Ei ole mitään sellaista. 20 SUPER 9/2014

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAKOULUTUS. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

LÄHIHOITAJAKOULUTUS. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Perehdytysjakson tavoitteena on tutustua lähihoitajan ammattiin ja opintoihin sekä arvioida omaa soveltuvuutta alalle. Jakson aikana perehtyjä kerää omaa perehdytyskansiota. Perehtyjää opastaa jakson aikana

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta Marjo Riitta Tervonen, SOSTE SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää liki 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä Yhteistyöjäseninä

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE JA VANHUSPALVELULAKI Anneli Kiljunen Kansanedustaja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj. Valtiovarainvaliokunnan jäsen Kelan valtuutettujen vpj. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008 Toimiala Tulosalue Sosiaali- ja terveystoimiala Terveyden- sairaudenhoitopalvelut sekä Vanhuspalvelut Tulosalueen esitys 1. Vastuualue Tulosyksikkö Viran-/toimenhaltijan nimi Operatiivine n Osasto 7 Ohtonen

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta PETUR 30.09.2014 66 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali-

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot