Transkriptio

1 3/2012 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan presidentin asetukset 4 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 6 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 8 Korkein hallinto-oikeus 11 KKO:N VALITUSLUVAT 14

2 Momentti 3/2012 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki valtioneuvostosta annetun lain muuttamisesta ja laki ulkoasiainhallintolain 15 ja 19 :n muuttamisesta (88 89/ 2012) HE 137/2011 vp PeVM 1/2012 Lait tulivat voimaan Perustuslain muutosten johdosta valtioneuvostosta annettuun lakiin lisätään perustuslaissa säädetty pääministerin tehtävä edustaa Suomea Euroopan unionissa. Lisäksi lakia muutetaan siten, että valtioneuvoston yleisistunnon ratkaisuvaltaan siirtyvät hallituksen esitykset, kirjelmät ja kertomukset, ja nimitysvaltaan ministeriöiden kansliapäälliköiden sekä valtiosihteerit kansliapäällikkönä virat. Nimitysvaltaa koskevan muutoksen johdosta tehdään vastaavasti muutoksia myös ulkoasiainhallintolakiin. Lisäksi valtioneuvostosta annetussa laissa säädetään tasavallan presidentin ja pääministerin oikeudesta tehdä aloite ulko- ja turvallisuusasioita käsittelevän ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisen kokouksen koolle kutsumiseksi. Lisäksi valtioneuvostosta annettuun lakiin lisätään säännös ministerin esteellisyydestä, jolla täsmennetään ministerin velvollisuutta ilmoittaa esteellisyydestään. Laki tonnistoverolain muuttamisesta ja laki tonnistoverolain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta (90 91/ 2012) HE 151/2011 vp VaVM 1/2012 Lait tulivat voimaan Tonnistoverolain muuttamisesta joulukuussa 2009 annettu laki kumotaan ennen sen voimaantuloa, koska Euroopan unionin komissio ei ole hyväksynyt kaikkia sen säännöksiä. Tonnistoverolakiin tehdään ne muutokset, jotka komissio on hyväksynyt sekä ne muutokset, jotka komissio on edellyttänyt tehtäväksi. Lakiin lisätään säännös, jonka mukaan varustamon bruttotonnistosta tulee aina olla vähintään 20 prosenttia sellaisia aluksia, joilla se itse harjoittaa laissa tarkoitettua toimintaa. Hinaajia ja tonnistoverotettavan toiminnan liitännäistoimintoja koskevia määritelmiä tarkennetaan. Tonnistoverolain muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran kalenterivuonna 2011 alkaneelta verovuodelta toimitettavassa verotuksessa. Laki merityösopimuslain 1luvun 1 :n ja 13 luvun muuttamisesta, laki merityöaikalain 9 ja 9a :n muuttamisesta, laki työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 12 :n muuttamisesta ja laki merimiesten vuosilomalain muuttamisesta ( / 2012) HE 125/2011 vp TyVM 1/2012 Lait tulivat voimaan Merityösopimuslain soveltamisalaa laajennetaan siten, että osaa lain säännöksistä sovelletaan suomalaisella aluksella tehtävään työhön myös silloin, kun työnteko ei perustu työsopimukseen. Lisäksi luovutaan merityöaikalakiin ja työajasta kotimaan liikenteen aluksissa annettuun lakiin sisältyvistä vahtihenkilöstöä koskevista erityislepoaikasäännöksistä. Säännökset vastaavat Suomea sitovia kansainvälisiä sitoumuksia. Lisäksi merityöaikalain säännös vuorokautisesta enimmäistyöajasta kumotaan. Myös merimiesten vuosilomalain vuosilomapalkan ja -korvauksen määräytymisen laskentaprosentti korotetaan alle vuoden jatkuneissa työsuhteissa. Laskentaprosentti on 11 heti työsuhteen alusta lukien. HALLITUKSEN ESITYKSET Hallituksen esitys (HE 1/2012 vp) eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä sekä rikosrekisterilain ja kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välillä esitetään säädettäväksi laki. Lailla pantaisiin täytäntöön asiaa koskeva EU:n puitepäätös. Rikosrekisteritietojen vaihto EU-jäsenvaltioiden välillä on nykyisinkin mahdollista. EU-valtiot toimittavat toiselle jäsenvaltiolle tiedon sen kansalaiselle annetusta tuomiosta ja luovuttavat rikosrekisteritietoja pyynnöstä rikosasian käsittelyä varten. Uudistuksessa keskeistä on tietojenvaihdon tehostaminen siten, että tiedot luovutettaisiin jatkossa sähköisessä muodossa. Tätä varten perustettava eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS) on tarkoitus ottaa käyttöön huhtikuussa Rikosrekisteritietoja säilytetään ainoastaan jäsenvaltioiden hallinnoimissa tietokannoissa eikä muiden jäsenvaltioiden rikosrekisterikantoihin ole suoraa pääsyä. Esityksen mukaan periaatteena on jatkossakin, että kukin valtio säilyttää omien kansalaistensa tiedot myös muissa jäsenvaltioissa annetuista tuomioista. Tällöin valtio voi kattavasti vastata kansalaisen rikosrekisteritietoja koskeviin tiedusteluihin. Tiedot Suomen kansalaisille muissa jäsenvaltioissa annetuista tuomioista säilytettäisiin erillisessä säilytysrekisterissä. Siitä merkittäisiin rikosrekisteriin vain ne tuomiot, jotka vastaavat 2

3 sellaista seuraamusta, joka Suomessa merkittäisiin rikosrekisteriin. Kansallista rikosrekisterijärjestelmää ei siten muutettaisi. Vankeustuomioiden lisäksi jäsenvaltiot luovuttaisivat tietoja tuomioistuimen määräämistä sakkorangaistuksista. Suomen osalta menettely olisi uusi, sillä nykyisin sakkorekisteristä ei luovuteta tietoja muille jäsenvaltioille. Uutta olisi, että toisen jäsenvaltion kansalaisen pyytäessä Suomen keskusviranomaisena toimivalta Oikeusrekisterikeskukselta tiedot omasta rikosrekisteristään pyyntö tulisi välittää henkilön kansalaisuusvaltioon. Tarkoituksena on varmistaa erityisesti se, että lapseen kohdistuvasta seksuaalirikoksesta tuomittu ei voi pitää tällaista tuomiota salassa eikä harjoittaa lastenhoitoon liittyvää ammattitoimintaa toisessa jäsenvaltiossa. Lainsäädäntöön otettaisiin lisäksi nykyistä tarkemmat säännökset rikosrekisteritietojen käyttörajoituksista ja tietojen poistamisesta puitepäätöksessä tarkoitetuissa tilanteissa. Hallituksen esitys (HE 2/2012 vp) eduskunnalle henkilötietojen käsittelyä Rikosseuraamuslaitoksessa koskevaksi lainsäädännöksi Esityksessä ehdotetaan annettavaksi uusi laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa. Lailla kumotaan nykyinen henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annettu laki. Lakiin tehdään rikosseuraamusalan organisaatiouudistusten edellyttämät muutokset viranomaisnimissä ja eräissä käsitteissä. Lisäksi toteutetaan rekistereiden sisältöä ja käsittelyä koskevat muutokset, jotka on havaittu aiheellisiksi alan toiminnallisten muutosten vuoksi sekä käytännön tehtävien sujuvuuden lisäämiseksi. Samassa yhteydessä muutetaan vankeuslain, tutkintavankeuslain sekä henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain viittaussäännökset. Lisäksi muutetaan henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset nyt ehdotettavan lain mukaisiksi. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 3/2012 vp) eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja työsopimuslain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi Esityksellä muutetaan ulkomaalaislakia, työsopimuslakia, lähetetyistä työntekijöistä annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Lakeihin tehdään työnantajasanktiodirektiivin täytäntöönpanon edellyttämät välttämättömät muutokset. Työnantajasanktiodirektiivin tavoitteena on kieltää Euroopan unionin alueella laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työhönotto laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Ulkomaalaislakiin lisätään säännökset oleskeluluvan myöntämiseksi ja harkinta-ajan antamiseksi sellaiselle laittomasti maassa oleskelleelle ja työskennelleelle kolmannen maan kansalaiselle, jonka tapaukseen liittyy erityistä hyväksikäyttöä osoittavat työolot tai joka on ollut alaikäinen laittomasti työskennellessään. Työsopimuslakiin lisätään uusi 11 a luku, jossa säädetään työnantajasanktiodirektiivin soveltamisalaan liittyvistä erityiskysymyksistä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä Hallituksen esitys (HE 6/2012 vp) eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta Kiinteistöverolain ilmoittamismenettelyä ja verotuksen toimittamista koskevia säännöksiä muutetaan. Lakiin lisätään säännökset verovelvollisen velvollisuudesta tarkistaa ja korjata kiinteistöverotuksen perusteena käytettävät tiedot. Verohallinto lähettää vuosittain ennen kiinteistöveron määräämistä verovelvolliselle selvityksen kiinteistöveron määräämisen perusteena käytettävistä Verohallinnon rekisterissä olevista tiedoista. Verovelvollisen olisi tarkistettava tietojen oikeellisuus. Verovelvollisen katsottaisiin antaneen tiedot saamansa selvityksen mukaisena siltä osin kuin hän ei korjaisi virheitä ja puutteita. Ilmoittamismenettelyn uudistuessa luovutaan nykyisestä erillisestä verovelvollisen kuulemismenettelystä, jota noudatetaan silloin, kun tiedot on saatu muilta kuin verovelvolliselta itseltään. Lisäksi lakiin lisätään säännökset verotuksen oikaisun toimittamatta jättämisestä ja veronkorotuksen määräämättä jättämisestä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran määrättäessä kiinteistöveroa vuodelta Hallituksen esitys (HE 7/2012 vp) eduskunnalle yhteisestä hankintamenettelystä yhteisten huutokauppapaikkojen nimeämiseksi tehdyn sopimuksen ja yhteisestä hankintamenettelystä huutokauppatarkkailijan nimeämiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi sekä laeiksi niiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Päästökauppadirektiivin mukaisia päästöoikeuksien huutokauppoja koskevat sopimukset yhteisistä hankintamenettelyistä yhteisten huutokauppapaikkojen ja huutokauppatarkkailijan nimeämiseksi tehtiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Euroopan komission välillä Sopimusten tarkoituksena on määrittää yhteisten huutokauppapaikkojen ja yhteisen huutokauppatarkkailijan nimeämiseksi tehtävien yhteisten hankintamenettelyjen keskeiset suuntaviivat. Lisäksi sopimukset määrittävät yhteishankintamenettelyihin osallistuvat toimijat ja niiden tehtävät. Hallituksen esitys (HE 8/2012 vp) eduskunnalle laiksi autoverolain 8 :n muuttamisesta Pakettiautosta suoritettavan veron osuuden vähimmäismäärä muutetaan nykyisestä 12,2 prosentista vastaamaan yleistä autoverolaissa säädettyä vähimmäismäärä, joka on viisi prosenttia voimaan tulevan lainmuutoksen jälkeen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Lakia sovellettaisiin pakettiautoihin, joiden ensimmäinen veron määräytymispäivä on tai sen jälkeen. Hallituksen esitys (HE 9/2012 vp) eduskunnalle eläkelaitosten vakavaraisuutta koskevien säännösten muuttamiseksi Työeläkelaitosten vakavaraisuuden määrittelyä koskevia säännök- Momentti 3 Momentti 3/2012

4 siä muutetaan. Tavoitteena on mahdollistaa eläkelaitosten tuottava sijoitustoiminta tehostamalla eläkelaitosten nykyisten sijoitus- ja vakuutusriskejä varten varattujen puskurien käyttöä. Nykyiset puskurit, toimintapääoma ja tasoitusmäärä, yhdistetään uudeksi vakavaraisuuspääomaksi, jota voidaan käyttää sekä sijoitus- että vakuutusriskeihin varautumiseen. Eläkesäätiöiden ja -kassojen riskinkantokykyä vahvistetaan erillisellä työnantajan lisämaksuvelvollisuuteen perustuvalla erällä. Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Eteralle säädetään muista yhtiöistä poikkeava vakavaraisuuspääoman määrittely muista poikkeavasta vakuutuskannasta johtuen. Lisäksi säädetään, että Finanssivalvonta tekee ilmoituksen sosiaali- ja terveysministeriölle, jos se seurannassaan huomaisi, että finanssimarkkinoiden poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi eläkelaitosten keskimääräinen vakavaraisuus on laskenut tai uhkaa nopeasti laskea. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 12/2012 vp) eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettuun lakiin lisätään säännös, jonka mukaan tietojärjestelmän julkisia tietoja voidaan teknisen käyttöyhteyden avulla luovuttaa metsätalouteen liittyvää kaupallista tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten, jos maanomistaja on siihen antanut suostumuksen. Lisäksi lakiin lisätään säännös teknisen käyttöyhteyden avulla tehtäviä tietojenluovutuksia koskevasta menettelystä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä Hallituksen esitys (HE 15/2012 vp) eduskunnalle laeiksi jätelain sekä ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Eräiden jätelain velvoitteiden siirtymäaikoja koskevia säännöksiä muutetaan. Samalla lakiin tehdään eräitä teknisluonteisia tarkistuksia. Jätelain säätämisen yhteydessä säädetyn ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksessä säädetään eräisiin vireillä oleviin asioihin sovellettavasta laista. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 16/2012 vp) eduskunnalle laiksi rikoslain 23 luvun 5 :n muuttamisesta Valtioneuvosto esittää, että vesiliikennejuopumuksen promilleraja laskettaisiin ammattimaisessa vesiliikenteessä nykyisestä yhdestä promillesta puoleen promilleen. Rikoslain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan toukokuun alusta lukien. Uudistuksella saatettaisiin Suomen rikoslainsäädäntö vastaamaan kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO:n) yleissopimuksen muutoksia. Uusi promilleraja koskisi kaikkea Suomen aluevesillä liikkuvaa ammattimaista rahti- ja henkilöliikennettä. Ammattiliikenteeseen luettaisiin lastin ja matkustajien kuljetukset, mutta uudet säännökset koskisivat myös esimerkiksi hinaajia, jäänmurtajia, tutkimusaluksia ja meripelastusaluksia. Sääntelyn piiriin kuuluisivat myös liikennöivät ravintolalaivat, miehitettynä vuokratut alukset sekä kuntien ja valtion omistamat alukset ja ammattiveneet. Vesiliikennejuopumuksen yleinen yhden promillen raja säilyisi ennallaan. Rikos täyttyy edelleenkin jo alemmalla promillemäärällä, jos veneen kuljettajan suorituskyky on huonontunut ja olosuhteet ovat sellaiset, että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. Tällaisessa tilanteessa myös aluksen ohjaaminen huumeiden vaikutuksen alaisena on rangaistavaa. Ruorijuopumussäännösten ulkopuolelle jäisivät edelleen soutuveneet, optimistijollat ja muut pienet jollat. Vesiliikennejuopumuksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Vaaraa aiheuttava toiminta vesiliikenteessä voi tulla rangaistavaksi edelleen myös liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Niin ikään huumeiden käytöstä vesiliikenteessä voidaan rangaista myös huumausaineen käyttörikoksena. Hallituksen esitys (HE 18/2012 vp) eduskunnalle laeiksi tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä sekä julkisista hankinnoista annetun lain 49 :n muuttamisesta Tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annettuun lakiin lisätään rakentamistoimintaa koskevia erityissäännöksiä. Tilaajan selvitysvelvollisuus sisältää jatkossa tapaturmavakuutuksen ottamisen selvittämisen ja selvitykset ja todistukset on pyydettävä sopimuspuolen toiminnan tai tilaajan ja sopimuspuolen sopimussuhteen vakiintuneisuudesta huolimatta. Lain noudattamisen tehostamiseksi säädetään rakentamistoimintaa koskevasta korotetusta, vähintään ja enintään euron, laiminlyöntimaksusta. Maksu voidaan määrätä, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei aio noudattaa lakia. Julkisista hankinnoista annettua lakia muutetaan siten, että jatkossa kaikkien hankintayksiköiden on otettava rakentamistoimintaa koskevaan urakkasopimukseen lauseke, jonka mukaan sopimukseen liittyvissä työsuhteissa on noudatettava vähintään niitä työsuhteen vähimmäisehtoja, joita Suomen lain ja työehtosopimusmääräysten mukaan on noudatettava samanlaatuisessa työssä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET Tasavallan presidentin asetus jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen 4

5 soveltamisesta annetun lain voimaantulosta (77/2012) Laki (1465/2011) ja asetus tulevat voimaan Yleissopimuksen tarkoituksena on jalkaväkimiinojen täyskäyttökielto maailmanlaajuisesti. Yleissopimus vahvistaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden normipohjaa ja täydentää asevalvontaan liittyviä sopimuksia, joilla pyritään lieventämään ja poistamaan miinojen ja muiden sodan räjähtämättömien jäänteiden aiheuttamia humanitaarisia ja taloudellisia ongelmia. Sopimus tulee Suomen osalta voimaan Tasavallan presidentin asetus tuomioistuimen ilmoituksista väestötietojärjestelmään annetun asetuksen kumoamisesta (71/2012) Asetus tuli voimaan Asetuksella kumotaan vuonna 1995 annettu asetus tuomioistuimen ilmoituksista väestötietojärjestelmään. Asetus on käynyt tarpeettomaksi, koska se on korvattu uudemmalla lainsäädännöllä. Asetuksen kumoaminen on tarkoituksenmukaista, koska se on osittain ristiriidassa vuonna 2010 voimaan tulleen oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetun lain kanssa. VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus rikoslain 1 luvun 7 :n soveltamisesta annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta (80/2012) Asetus tulee voimaan Asetuksen 1 :ää muutetaan siten, että Ottawan sopimuksessa määrätyn jalkaväkimiinojen kiellon rikkominen lisätään kansainvälisten rikosten joukkoon. Valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 3 ja 7 :n muuttamisesta (73/2012) Asetus tuli voimaan Asetuksen 3 :ää muutetaan siten, että siinä huomioidaan ministeriön voimaantuleva organisaatiomuutos, sekä saatetaan demokratia- ja kieliasioiden yksikön nimi paremmin vastaamaan sen nykyisiä tehtäviä. Lisäksi 7 muutetaan vastaamaan voimaantulevaa perustuslain muutosta ja eduskunnan käsittelyssä olevaa hallituksen esitystä (137/2011) valtioneuvostosta annetun lain muuttamiseksi. Valtioneuvoston asetus valtion virkamiesasetuksen muuttamisesta (72/2012) Asetus tuli voimaan Asetukseen tehdään valtion virkamieslain 4 :ään tehtyjen muutosten edellyttämät täsmennykset. Valtion virkamieslain muutoksella eräiden virkojen erittelystä valtion talousarviossa on luovuttu lukien. Tämän johdosta kumotaan asetuksen 1 sekä muutetaan asetuksen 2 ja 28. Valtioneuvoston asetus postin toimipisteiden sijoittamisesta (113/2012) Asetus tuli voimaan Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset postin toimipisteiden sijoittamisesta. Postilain mukaan yleispalvelun tarjoajan on ylläpidettävä toimipisteitä, joista yleispalveluun kuuluvat tuotteet ja palvelut ovat saatavilla. Toimipisteet on sijoitettava siten, että yleispalvelun käyttäjät voivat asioida toimipisteessä kohtuullisen matkan päässä vakituisesta asunnostaan. Toimipisteiden sijaintia ja kohtuullista matkaa määriteltäessä on otettava huomioon alueen väestötiheys ja pinta-ala, alueella ilmenevät asiointitarpeet, palveluiden sijainti yleensä ja muut paikalliset olosuhteet sekä uusien postipalvelumuotojen kehittyminen. Yleispalvelun tarjoajan on ylläpidettävä jokaisessa kunnassa vähintään yksi yleispalvelua tarjoava toimipiste. Asetus sisältää tarkentavat määräykset postin yleispalvelun toimipisteiden sijoittamisesta ja kohtuullisen matkan määrittämisestä. Tarkentavan sääntelyn lähtökohtana on toimipisteiden sijoittaminen alueen muiden tavanomaisesti käytettävien palvelujen yhteyteen ja kohtuullisen matkan rinnastaminen tavanomaisen asiointimatkan pituuteen. Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista (124/2012) Asetus tuli voimaan Asetuksella säädetään joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen tarkoitetun määrärahan käytöstä, avustuksen saajista, myöntämisen tarkemmista perusteista, avustuslajeista ja hyväksyttävistä kustannuksista. Sisällöltään asetus vastaa vuoden 2011 loppuun voimassa ollutta asetusta. Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen tarkoitetusta määrärahasta valtionavustusta voidaan myöntää liikenteen järjestämiseen, matkalippujen hinnanalentamiseen sekä joukkoliikenteen kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeisiin. Uutena avustusmuotona asetukseen lisätään valtion vuoden 2012 talousarviossa mainittu avustus liikkumisen ohjaukseen. Joukkoliikenteen valtionavustuksia voivat myöntää liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Valtioneuvoston asetus yritystukineuvottelukunnasta (138/ 2012) Asetus tuli voimaan Yritystukineuvottelukunnan kokoonpano ja tehtävät säilyvät pääasiallisesti ennallaan. Lausunnon antamista muutetaan siten, että yritystukineuvottelukunnalta on pyydettävä lausunto, kun esitettävän yritystuen tai -avustuksen suuruus on vähintään kolme miljoonaa euroa. Lausunto voidaan pyytää myös, jos siihen on muu perusteltu syy. Sellaisena voidaan pitää hankkeen ennakkotapauksen luonnetta tai jos kyseessä on kielteinen päätösesitys. Uudeksi tehtäväksi yritystukineuvottelukunnalle tulee lausunnon antaminen Euroopan unionin komissiolle tehtävistä valtiontukien notifikaatioista. Neuvottelukunnalta on pääsääntöisesti pyydettävä lausunto komissiolle Momentti 5 Momentti 3/2012

6 tehtävistä uusista valtiontukien notifikaatioista tai olennaisista muutoksista voimassa oleviin notifikaatioihin ennen niiden lähettämistä komissioon. Lausuntoa ei kuitenkaan pyydetä maa- ja metsätaloutta tai kala- ja riistataloutta koskevista valtiontukien notifikaatioista. Valtioneuvoston asetus ennakkoperintäasetuksen 15 :n muuttamisesta (143/2012) Asetus tuli voimaan Veronhuojennuksen saaneen yhtiön jakamaa osinkoa käsitellään ennakkoperinnässä kokonaan veronalaisena tulona, poiketen normaalisti verotetun yhtiön jakamasta osingosta. Ennakonpidätyksen suuruus on 30 prosenttia. Sama ennakonpidätysprosentti koskee tuollaisen osingon sijaan maksettua sijaisosinkoa. MIETINNÖT YM. Kunnallishallinnon rakenneryhmä Työryhmä esittää alueellisen tarkastelun perusteella Manner-Suomeen kuntajakoselvitysaluetta uusien kuntien muodostamiseksi. Mikäli Manner-Suomen kuntarakenne muodostuisi työryhmän esittämien selvitysalueiden pohjalta, merkitsisi se kuntamäärän olennaista vähenemistä. Työryhmä on työssään esittänyt joillekin alueille myös toissijaisia vaihtoehtoja. Uudet kunnat kykenisivät vastaamaan paremmin kasvaviin sekä sisällöllisesti eriytyviin palvelutarpeisiin. Työryhmän esittämät rakennemuutokset vähentävät yhteistoiminnan tarvetta merkittävästi. Tämä vahvistaa kunnallisen itsehallinnon kansanvaltaisuutta ja lisää kuntien toiminnallista ja taloudellista ohjaus- ja päätösvaltaa. Julkishallinnon tietovarantojen saatavuuden ja käytön edistämistä pohtinut työryhmä Työryhmä esittää, ettei viranomaisten välisestä tiedon sähköisestä vakiomuotoisesta luovutuksesta viranomaistarkoituksiin peritä jatkossa maksuja. Julkisen hallinnon viranomaisten sähköisessä muodossa olevat tiedot tulisi olla mahdollisimman laajasti kansalaisten, yritysten, tutkimuksen, koulutuksen ja koko yhteiskunnan saatavilla tietoja koskevat luovutus- ja muut rajoitukset huomioon ottaen. Tiedot tulisi luovuttaa ensisijaisesti maksutta tai irrotuskustannuksilla. Tietoluovutuksesta veloitettaisiin enintään PSI (Public Sector Information)-direktiivin mukaisesti. Kalastuslain kokonaisuudistuksen työryhmän mietintö Työryhmä ehdottaa, että uuden kalastuslain tarkoituksena tulisi olla kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun luonnon monimuotoisuus. Raportissa ehdotetaan, että maksuttomat yleiskalastusoikeudet (onginta ja pilkintä) säilyisivät ennallaan. Kalastuksenhoitomaksu ja viehekalastusmaksu yhdistettäisiin yhdeksi valtakunnalliseksi maksuksi (kalastuskortti), joka oikeuttaisi kalastamiseen yhdellä vieheellä ja vavalla koko maassa (paitsi kieltoalueilla). Kalastuskortin hinnaksi esitetään 35 euroa vuodessa, 10 euroa viikossa ja 5 euroa vuorokaudessa ja maksuvelvollisuus koskisi kaikkia 18 vuotta täyttäneitä kalastajia. Lääkekorvausjärjestelmän kehittämistyöryhmä Valtion lääkekorvausmenojen säästötalkoisiin osallistuisivat sekä potilaat että muut lääkealan toimijat lääketeollisuudesta apteekkeihin. Työryhmän mukaan säästöjä tavoiteltaisiin sekä laskemalla lääkkeiden hintoja että nostamalla potilaiden maksuosuuksia. Paljon lääkkeitä käyttävien potilaiden asemaa helpotettaisiin alentamalla vuotuista omavastuukattoa (nk. lääkekatto). Työryhmä ehdottaa omavastuukaton laskemista noin 50 eurolla. Raportti on osoitteessa document_library/get_file?folde- rid= &name=dlfe pdf. Alkolukkotyöryhmä Työryhmä esittää, että rattijuopumusrikoksista määrättävien ajokieltojen vähimmäispituuksia pidennettäisiin yleisesti. Näin ne saataisiin vastaamaan paremmin rattijuopumusten moitittavuutta ja niistä aiheutuvaa vaaraa sekä kansainvälistä sääntelyä. Lisäksi työryhmä poistaisi mahdollisuuden ehdolliseen ajokieltoon ilman alkolukolla suoritettavaa ajo-oikeuden valvontaa. Lisäksi kuljettajan, jolle on määrätty vähintään vuoden yhtämittainen ajokielto, tulisi suorittaa kuljettajatutkinto uudelleen ennen ajo-oikeuden palauttamista. Mietintö on osoitteessa document_library/get_file?folde- rid= &name=dlfe pdf&title=Julkaisuja% Perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijaon uudistamista valmistellut työryhmä Työryhmä esittää taide- ja taitoaineiden, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä historian ja yhteiskuntaopin tuntimääriä lisättäviksi. Ehdotuksen mukaan kansallista kielitaitoa monipuolistetaan tarjoamalla mahdollisuus valtion erityisavustuksella järjestää vähemmän opiskeltujen vieraiden kielten kuten saksan, ranskan, venäjän, espanjan ja kiinan opetusta. Työryhmä katsoo, että yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että perusopetuksessa varmistetaan hyvät oppimisen edellytykset ja mahdollisuudet kaikille lapsille ja nuorille sekä tuetaan monipuolisin toimin eri syistä tukea tarvitsevia. Muistio on osoitteessa OPM/Julkaisut/2012/liitteet/ tr06.pdf?lang=fi. Yhdyskuntaseuraamusten uudistamista valmistellut toimikunta Toimikunta ehdottaa sakon muuntorangaistuksen laajentamista koskemaan myös toistuvasti poliisin määräämiä sakkoja saaneita henkilöitä. Samalla otettaisiin käyttöön sakkopalvelu uutena mahdollisuutena suorittaa sakon muuntorangaistus. Toimikunta ehdottaa yhdyskuntaseuraamuksia koskevien säännösten selkeyttämistä kokoamalla ne yhteen lakiin. Tavoitteena on parantaa eri seuraamuksiin 6

7 määräämisen ennustettavuutta ja tuomittujen tasavertaisuutta. Mietintö on osoitteessa Poliisin tulosohjausta ja voimavarojen kohdentamista selvittänyt työryhmä Työryhmän mukaan valtiontalouden tasapainotustavoitteet aiheuttavat merkittäviä säästöpaineita poliisitoiminnalle. Työryhmä katsoo, ettei hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta vakiinnuttaa poliisien määrä vähintään nykyiselle tasolle koko vaalikaudeksi ole mahdollista toteuttaa ilman lisämäärärahaa. Määrärahan lisätarvetta on mahdollista pienentää työryhmän esittämillä laaja-alaisilla sopeutustoimilla, mutta yksinään ne eivät riitä poliisien määrän nykyisen tason säilyttämiseen. Työryhmän arvion mukaan vuoden 2015 tasolla tarvittava lisämääräraha olisi noin 43 miljoonaa euroa vuodessa. Työsuojeluvalvonnan voimavaroja ja kehittämistä koskeva raportti Selvityshenkilöiden mukaan jo olemassa olevia resursseja pitäisi käyttää joustavasti ja tehokkaasti eri tarpeisiin ja erilaisissa tehtävissä aluehallintovirastojen toimialarajoista riippumatta. Se onnistuisi esimerkiksi hallinnollisia rakenteita keventämällä, perustamalla keskitettyjä neuvontapalveluja ja karsimalla tiettyjä valvontatehtäviä sekä lisäämällä työsuojelutarkastajien koulutusta. Raportissaan selvityshenkilöt ehdottavat muun muassa, että nykyinen aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden alueellinen toimivalta lakkautetaan ja käyttöön otetaan yksi valtakunnallinen työsuojeluhallinnon toimialue. Selvitys on osoitteessa document_library/get_file?folde- rid= &name=dlfe pdf. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamista pohtineen työryhmän raportti Työryhmä ehdottaa, että hankintalain joustavuutta lisättäisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa. Samalla sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintojen erityispiirteet pitäisi ottaa paremmin huomioon. Hankintakäytäntöjä tulisi kehittää siten, että asiakkaita kuullaan säännönmukaisesti heitä koskevissa palveluratkaisuissa. Kunta voisi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita omana tuotantonaan, hankkimalla niitä oman organisaation ulkopuolelta tai palvelusetelillä. Hankinnat yksityisiltä tuottajilta olisi kilpailutettava hankintalain mukaisesti. Raportti on osoitteessa document_library/get_file?folde- rid= &name=dlfe pdf. Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän väliraportti Väliraportissaan työryhmä on listannut ensisijaiset toimet, joilla varmistetaan nuorten pääsy koulutukseen ja työhön ja sitä myöten mukaan yhteiskuntaan. Esitykset on suunnattu peruskoulun päättäneille, työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneille sekä nuorille, jotka eivät ole mukana missään aktiivisessa toiminnassa. Jatkotyössään työryhmä keskittyy nuorten palvelujärjestelmän toimivuutta koskeviin kysymyksiin, jotka liittyvät koulutukseen, työllistymiseen ja kuntien toimintaan. Tässä yhteydessä uusia toimintamalleja haetaan työnantajien, työmarkkinajärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä nuorten kanssa. Nuorten yhteiskuntatakuu väliraportti on osoitteessa Rahapeleihin liittyvien haittojen arviointijärjestelmää koskeva ehdotus Sisäasiainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän mukaan rahapelien kehityksen myötä viranomaiset tarvitsevat luotettavan menetelmän ja kriteerit rahapelien haitallisuuden arviointiin. Riskejä arvioitaessa on otettava huomioon kunkin pelin ominaisuudet sekä toimeenpanoja jakelutavat. Työryhmän mukaan muuttuva toimintaympäristö tuo uusia haasteita rahapelien arviointiin ja pelihaittojen ehkäisyyn. Erityisesti internetissä tapahtuva pelaaminen mahdollistaa nopeatempoisen ja lähiympäristön sosiaalisen kontrollin ulkopuolella olevan pelaamisen, johon liittyy erityisiä pelihaittariskejä. Suomessa rahapelien pelisäännöt annetaan sisäasiainministeriön asetuksella. Työryhmä ehdottaa, että rahapelien sääntöjen vahvistamisen yhteydessä on arvioitava pelituotteeseen ja peliympäristöön liittyvät ominaisuudet. Keskeiset arvioitavat tekijät ovat pelin tahti, peli- ja panosvalikoima, pelin palkitsevuus, peliin liittyvät lisähoukutukset sekä pelituotteen tarjonta. Työryhmä ehdottaa, että arviointien tekemistä varten perustetaan arviointityöryhmä. Työryhmä tekisi pelituotteen haittaarvioinnin sekä antaisi lausuntonsa sisäasiainministeriölle pelin haitallisuudesta ja haitallisuusluokituksesta. Työryhmä voisi myös suositella toimenpiteitä haittariskien minimoimiseksi. Työryhmän raportti on osoitteessa ASETETUT TOIMIELIMET Työryhmä arvioimaan Konkurssiasiamiehen toimiston ja Valtakunnanvoudinviraston mahdollisen yhdistämisen vaikutuksia Konkurssiasiamies on konkurssipesien hallinnon valvontaa harjoittava itsenäinen viranomainen, joka toimii oikeusministeriön yhteydessä. Konkurssiasiamiehen virka on perustettu vuonna Konkurssiasiamiehen työnä on aloittein, neuvoin ja ohjein edistää ja kehittää hyvää pesänhoitotapaa. Keskeisin tehtävä on konkurssipesien hallinnon valvonta. Lisäksi virasto seuraa yritysten saneerausmenettelyjen toimeenpanoa ja osaltaan valvoo, että selvittäjät hoitavat tehtävänsä asianmukaisesti. Valtakunnanvoudinvirasto on oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluva ulosoton keskushallintovirasto, joka perustettiin Virastolle kuuluvat ulosottotoimen hallinnollinen johto, ohjaus ja valvonta. Viraston perustehtävänä on huolehtia ulosottolaitoksen toimintaedellytyksistä ja kehittää ulosottotoimea. Tähän kuuluvat mm. ulosottovirastojen tulosohjaus, toimitila-asiat, ulosoton tietojärjestelmien ylläpi- Momentti 7 Momentti 3/2012

8 to ja kehittäminen sekä ulosottovirastojen henkilöstön koulutus. Valtakunnanvoudinvirasto on hallintovirasto, kun taas Konkurssiasiamiehen toimistolla ei ole alaisia virastoja. Työryhmän tehtävänä on selvittää, mitä vaikutuksia yhdistämisellä olisi toiminnan laatuun ja tehokkuuteen sekä toisiko yhdistäminen säästöjä ja synergiaetuja. Työryhmän on kirjattava mahdollisesta yhdistymisestä aiheutuvat hyödyt ja haitat mietintöönsä, joka sen on saatava valmiiksi mennessä. Työryhmä pohtimaan rikostaustan tarkistamista vapaaehtoistoiminnassa Oikeusministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan rikostaustan tarkistamismenettelyn laajentamista lasten parissa tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan. Työryhmä selvittää, voitaisiinko rikostaustaote pyytää esimerkiksi urheiluseurojen ja järjestöjen vapaaehtoistyöhön hakeutuvilta henkilöiltä. Taustalla on uusi, joulukuussa 2011 annettu lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumista koskeva EU:n direktiivi, jossa velvoitetaan antamaan vapaaehtoistoiminnan järjestäjälle oikeus pyytää toimintaan hakeutuvilta tietoja heidän mahdollisista seksuaalirikostuomioistaan. Direktiivin mukaan rikostausta tulee voida selvittää henkilöiltä, jotka ovat suoraan ja säännöllisesti tekemisissä lasten kanssa. Suomen nykyinen lainsäädäntö ei kaikilta osin täytä uuden direktiivin vaatimuksia. Suomessa rikostaustaote on vaadittu vuodesta 2003 lähtien työn- ja viranhakijoilta, jos haettavaan työhön sisältyy pysyvästi ja olennaisesti työskentelyä lasten parissa ilman, että lapsen huoltaja on läsnä. Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotus säädösmuutoksiksi, joissa otetaan huomioon direktiivin vaatimukset. Ehdotettavilla muutoksilla ei saa kuitenkaan hankaloittaa vapaaehtoistoiminnan järjestämistä tai siihen osallistumista. Työryhmän on siksi pohdittava, millaiseen vapaaehtoistoimintaan tarkistamismenettely olisi syytä ulottaa. Ehdotus on saatava valmiiksi tammikuun 2013 loppuun mennessä. KORKEIN OIKEUS KKO:2012:6 Ulosottokaari - Ulosottovalitus Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu Ulosmittaus oli siinä tapahtuneen selvän virheen johdosta kumottu sivullisen valituksesta. Kysymys siitä, voitiinko valtio velvoittaa korvaamaan sivullisen oikeudenkäyntikulut, kun sivullinen ei ollut vaatinut kulujaan oikeudenkäynnissä vaatimuksia ja todistelua esittäneiltä ulosottovelkojilta. (Ään.) UK 11 luku 20 KKO:2012:7 Ulosottokaari - Ulosottovalitus Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu Ulosmittaus oli kumottu sivullisen valituksesta. Koska ulosmittauksessa oli kuitenkin ollut kysymys näytöllisesti ja oikeudellisesti tulkinnanvaraisesta tilanteesta, valtiota ei velvoitettu korvaamaan sivullisen oikeudenkäyntikuluja. (Ään.) UK 11 luku 20 KKO:2012:8 Ulosottokaari - Ulosottovalitus Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu Ulosmittaus oli peruutettu kihlakunnanvoudin itseoikaisupäätöksellä sen jälkeen, kun velallinen oli tehnyt ulosottovalituksen käräjäoikeuteen. Ulosottovalitus osittain hylättiin ja osittain jätettiin tutkimatta velallisen esittämillä perusteilla ajettuna. Valtio ei ollut ulosottokaaren 11 luvun 20 :n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan velallisen oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa. (Ään.) UK 11 luku 20 2 mom. KKO:2012:9 Laiton uhkaus Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuksen mittaaminen - Lieventämisperusteet - Kohtuullistamisperusteet A, joka oli uhannut tappaa vaimonsa sekä alaikäiset lapsensa, oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kysymys rangaistuksen mittaamisesta. A oli hakeutunut teon jälkeen terapiaan, jolla pyritään estämään väkivaltaisen teon tehneitä miehiä toistamasta väkivaltaista käyttäytymistään. Kysymys siitä, voitiinko tämä seikka ottaa huomioon rangaistuksen määräämisessä rangaistusta lieventävänä seikkana. Kysymys myös siitä, oliko rangaistusta lievennettävä sen vuoksi, että asianosaiset olisivat sopineet asian, A olisi edistänyt oman rikoksensa selvittämistä tai että rangaistus olisi muodostunut kohtuuttomaksi A:n yritystoiminnan luonne huomioon ottaen. RL 25 luku 7 RL 6 luku 6 RL 6 luku 7 RL 6 luku 8 KKO:2012:10 Työsopimus - Määräaikainen työsopimus - Vuokratyö Henkilöstön vuokrausta harjoittava yhtiö (vuokrayritys) oli tehnyt työntekijän kanssa määräaikaisen työsopimuksen, jonka ehtojen mukaan työsuhteen määräaika päättyi vuokrayrityksen asiakasyhtiön (käyttäjäyritys) työntekijää koskevan toimeksiannon päättyessä. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että työsopimusta oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. (Ään.) TSL 1 luku 3 2 mom. KKO:2012:11 Isyys - Isyyden vahvistaminen Perustuslaki - Perusoikeudet - Perustuslain etusija Euroopan ihmisoikeussopimus Yksityiselämän suoja Ennen isyyslain voimaantuloa syntynyt A oli saanut tietää isänsä nimen vasta sen jälkeen, kun isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 :n 2 momentissa säädetty viiden vuoden kanneaika oli päättynyt. Kun isyyttä ei tunnustettu, A nosti kanteen isyyden vahvistamiseksi. Korkein oikeus katsoi, että kanneaikasäännöksen soveltaminen tässä tapauksessa oli ristiriidassa perustuslain 10 :ssä ja ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvatun yksityiselämän suojan kanssa. Kanneaikaa koskeva säännös jätettiin perustuslain 106 :n nojalla so- 8

9 veltamatta ja isyys vahvistettiin. (Ään.) L isyyslain voimaanpanosta 7 2mom. PL 10 PL 106 IhmisoikeusSop 8 art. KKO:2012:12 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys A oli joutunut työtapaturmaan, jossa jännitystilasta vapautunut vesijohtoputki oli iskeytynyt voimakkaasti kasvojen alueelle. Kysymys siitä, oliko tapaturmassa aiheutunut niskan retkahdusvamma ja olivatko A:n pitkittyneet niskavaivat sekä masennus syy-yhteydessä tapaturmaan. Ks. KKO:2011:69. TapVakL 4 1 mom. KKO:2012:13 Ylimääräinen muutoksenhaku - Kantelu A vaati kantelulla hovioikeuden päätöksen poistamista sillä perusteella, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oli antamassaan tuomiossa katsonut hovioikeuden menettelyn loukanneen A:n oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Korkein oikeus totesi, että oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 2 :n 3 momentin mukainen kanteluaika alkaa kulua siitä päivästä, jona ihmisoikeustuomioistuimen lopullinen tuomio annetaan, eikä vasta siitä päivästä, jona tuomio Euroopan ihmisoikeussopimuksen 44 artiklan mukaan tulee lopulliseksi. Koska A:lla oli ollut yli neljä kuukautta aikaa kantelun tekemiseen senkin jälkeen, kun ihmisoikeustuomioistuimen tuomio oli tullut lopulliseksi, hänen kanteluajan päättymisen jälkeen tekemä hakemuksensa jätettiin tutkimatta. OK 31 luku 2 3 mom. IhmisoikeusSop 44 artikla KKO:2012:14 Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko - Kärsimys Taksin matkustajana ollut mies oli tuomittu pahoinpitelystä hänen lähenneltyään seksuaalisesti naispuolista kuljettajaa matkan aikana. Mies velvoitettiin suorittamaan kuljettajalle korvausta kärsimyksestä vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :n 1 momentin 1 kohdan perusteella. VahL 5 luku 6 1 mom. 1 kohta VahL 5 luku 6 1 mom. 3 kohta KKO:2012:15 Oikeusapu - Ratkaisupyyntö Oikeusaputoimistolla ei katsottu olevan oikeutta rajoittaa tuomioistuinasiassa myönnettävän oikeusavun tuntimäärää. PL 107 OikeusapuL 5 VNA oikeusavusta 21 KKO:2012:16 Velallisen rikos - Törkeä velallisen petos - Velallisen petos Rikokseen osallisuus - Avunanto Itsekriminointisuoja A:ta syytettiin neljästä törkeästä velallisen petoksesta sillä perusteella, että hän oli ulosotto- ja konkurssimenettelyissä jättänyt ilmoittamatta omaisuuttaan. B:tä syytettiin avunannosta näihin rikoksiin. Syyte A:ta vastaan hylättiin osaksi itsekriminointisuojan perusteella. Kysymys siitä, ulottuiko itsekriminointisuojan vaikutus myös avunantajaan B:hen. Ks. KKO:2010:41. KKO:2012:17 Ulosottolaki - Ulosottovalitus - Sivullisen oikeus A ry:n veloista oli ulosmitattu ja asetettu takavarikkoon rakenteilla ollut purjevene. Ulosmittauksesta tekemässään valituksessa sivullinen B väitti omistavansa veneen ja vetosi väitteensä tueksi muun muassa veneen rakentamista koskevaan toimeksiantosopimukseen. Kysymys B:n väitteen arviointiperusteista. KKO:2012:18 Saamisen vanhentuminen Vahingonkorvaus Velallisen rikos - Velallisen epärehellisyys - Syyteoikeuden vanhentuminen Oikeudenkäyntimenettely - Prekluusio - Prosessinjohto Verohallinto oli käräjäoikeudessa, jossa konkurssiin asetetun osakeyhtiön vastuuhenkilöitä oli syytetty ja heidät oli myös tuomittu törkeästä velallisen epärehellisyydestä, vaatinut vastuuhenkilöiden velvoittamista korvaamaan sille aiheutuneen vahingon toissijaisesti siviiliperusteella sen varalta, että syyte hylättäisiin vanhentuneena. Hovioikeus katsoi, ettei vastuuhenkilöiden tekoja ollut pidettävä törkeinä ja että syyteoikeus velallisen epärehellisyydestä oli vanhentunut. Kysymys siitä, oliko Verohallinnon vahingonkorvaussaatava vanhentunut velan vanhentumisesta annetun lain perusteella. Kysymys myös hovioikeuden oikeudesta tutkia kysymys korvaussaatavan vanhentumisesta. VanhL 7 1 mom. 3 kohta VanhL 7 3 mom. VanhL 21 KKO:2012:19 Korko - Viivästyskorko Perintäkulut Kuluttajasaatava Kuluttajasaatavan perinnästä aiheutuneille perintäkuluille ei ollut maksettava viivästyskorkoa ajalta, joka oli kulunut ennen kuin velallinen oli saanut velkojalta korkolain 6 :n 2 momentissa tarkoitetut tiedot viivästyskoron suuruudesta ja siitä ajankohdasta, josta lukien viivästyskorkoa oli suoritettava. KorkoL 2 KorkoL 6 L saatavien perinnästä 5 L saatavien perinnästä 10 KKO:2012:20 Ulosottokaari - Täytäntöönpanoriita Kihlakunnanvoudin ulosottoasiassa tekemän päätöksen mukaan sivullisen nimissä oleva kiinteistö voitiin ulosmitata velallisen veloista. Kihlakunnanvouti ei ollut antanut osoitusta täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseksi. Sivullisen ulosottovelkojia vastaan vireille panemasta kanteesta oli ratkaistu, ettei kiinteistöä voitu ulosmitata velallisen veloista. Sivullinen oli käräjäoikeudessa täytäntöönpanoriitaa koskevassa oikeudenkäynnissä vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista kannetta vastustaneilta velkojilta yhteisvastuullisesti. Alemmat oikeudet olivat katsoneet, että nämä velkojat olivat vastuussa sivullisen oikeudenkäyntikuluista, mutta olivat oikeudenkäymiskaa- Momentti 9 Momentti 3/2012

10 ren 21 luvun 8 b :n nojalla kohtuullistaneet kahden velkojan maksettavaksi tuomittujen kulujen määrää. Kysymys siitä, olivatko kaikki mainitut velkojat toimenpiteistään riippumatta yhteisvastuullisesti velvolliset korvaamaan oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Kysymys myös siitä, voitiinko korvausvelvollisuutta kohtuullistaa. (Ään.) UK 10 luku 18 2 mom. OK 21 luku 1 OK 21 luku 8 b OK 21 luku 9 1 mom. KKO:2012:21 Asuntokauppa - Elinkeinonharjoittaja Kaksi luonnollista henkilöä oli ostanut yhdessä vuokraoikeudet määräaloihin ja niillä sijaitsevat asuinrakennukset, joissa oli yhteensä 62 asuntoa. He olivat perustaneet kaksi asunto-osakeyhtiötä ja tarjonneet asuntoja yleisesti ostettaviksi. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla heidän katsottiin toimineen asuntokauppalaissa tarkoitettuina elinkeinonharjoittajina. AsuntokauppaL 1 luku 3 6 kohta KKO:2012:22 Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Ylimääräinen muutoksenhaku - Kantelu Käräjäoikeuden pääkäsittelyyn tuotu vastaaja A pyysi, että pääkäsittely peruutetaan, koska hänellä ei ollut ollut riittävästi aikaa ja edellytyksiä järjestää puolustustaan. Käräjäoikeus hylkäsi pyynnön ja tuomitsi A:n petosrikoksista rangaistukseen. A vaati valituksessaan hovioikeudelle sanottuun perusteeseen vedoten asian palauttamista käräjäoikeuteen tai toissijaisesti pääkäsittelyn toimittamista hovioikeudessa ja syytteen hylkäämistä. Hovioikeus määräsi asiassa toimitettavaksi pääkäsittelyn, johon A kutsuttiin henkilökohtaisesti. A ei saapunut pääkäsittelyyn, mutta paikalla oli hänen asiamiehensä, joka pyysi pääkäsittelyn toimittamista. Hovioikeus jätti A:n valituksen hänen poissaolonsa johdosta sillensä kaikilta osin. Kun puolustuksen järjestämistä koskeneen väitteen ja siihen perustuneen palauttamisvaatimuksen tutkiminen ei edellyttänyt A:n henkilökohtaista läsnäoloa, hovioikeuden ei olisi tullut jättää asiaa näiltä osin sillensä. Hovioikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin hovioikeuteen. OK 26 luku 20 1 mom. KKO:2012:23 Oikeudenkäyntimenettely - Asianosaisen kuuleminen - Rikosasia - Tutkimatta jättäminen Syyte - Syytteen yksilöinti Muutoksenhaku - Muutoksenhakuoikeus Käräjäoikeus oli rikosasian valmistelussa antamallaan päätöksellä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun 6 :n nojalla jättänyt tutkimatta syyttäjien A:ta vastaan vireille paneman syytteen törkeää petosta koskevan syytekohdan osalta, koska haastehakemuksessa ei ollut nimetty syytekohdassa kuvatun teon asianomistajia. Päätöksen mukaan siitä ei saanut erikseen valittaa. Hovioikeus tutki syyttäjien muutoksenhakemuksen valituksena, kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi. A:ta ei ollut kuultu hovioikeudessa. Kysymys muutoksenhakukeinosta ja siitä, olisiko hovioikeuden tullut kuulla A:ta ja kehottaa häntä antamaan kirjallinen vastaus syyttäjien muutoksenhakemukseen. Kysymys lisäksi siitä, oliko haastehakemus siten puutteellinen, että se oli voitu jättää tutkimatta. OK 26 luku 3 OK 25 luku 1 ROL 5 luku 3 ROL 5 luku 6 KKO:2012:24 Laittoman maahantulon järjestäminen A ja B olivat yrittäneet viedä laittomasti Suomeen tuodut ulkomaalaiset X:n ja Y:n edelleen Suomesta Ruotsiin. A ja B olivat olleet tietoisia siitä, että X ja Y olivat tulleet Suomeen laittomasti, mutta eivät olleet osallistuneet heidän Suomeen tuomisensa järjestämiseen. Koska A:n ja B:n ei ollut selvitetty tienneen, että X:lle ja Y:lle olisi järjestetty laiton maahantulo Suomeen kauttakulkutarkoituksessa, heidän menettelynsä ei täyttänyt rikoslain 17 luvun 8 :n 1 momentissa rangaistavaksi säädetyn laittoman maahantulon järjestämisen tunnusmerkistöä. RL 17 luku 8 1 mom. KKO:2012:25 Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa - Muutosperuste - Ennakkoratkaisuperuste Liikennerikos - Törkeä rattijuopumus A oli käräjäoikeudessa tuomittu aikaisemman ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaikana tehdystä törkeästä rattijuopumuksesta ehdottomaan vankeusrangaistukseen, jonka sijasta oli määrätty yhdyskuntapalvelua. A valitti hovioikeuteen ja vaati rangaistuksen määräämistä ehdolliseksi. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että hovioikeus oli voinut jättää jatkokäsittelyluvan myöntämättä. OK 25a luku 11 1 mom. KKO:2012:26 Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa - Muutosperuste Perusteettoman edun palautus P oli tallettanut pankin konttorissa tililleen käteistä rahaa. Pankki oli myöhemmin nostanut osan tilille kirjatuista varoista katsottuaan, että kirjaus oli ollut laskuvirheen vuoksi määrältään liian suuri. Käräjäoikeus hylkäsi P:n kanteen nostettujen varojen palauttamiseksi pidettyään pankin kirjallista ja suullista näyttöä laskuvirheestä johdonmukaisena ja uskottavana. Valituksessaan hovioikeudelle P vaati jatkokäsittelyluvan myöntämistä ja pyysi näytön uudelleen arviointia. Korkein oikeus totesi käräjäoikeuden perustelleen näytöstä tekemänsä johtopäätökset seikkaperäisesti. P:n valituksen perusteella ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ei ollut perusteltua aihetta epäillä. Hovioikeus oli voinut jättää jatkokäsittelyluvan myöntämättä. OK 25 a luku 11 10

11 KKO:2012:27 Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa - Muutosperuste Liikennerikos Käräjäoikeus tuomitsi A:n rangaistukseen muun muassa törkeästä liikenteen vaarantamisesta, vaikka A oli kiistänyt ajaneensa omistamaansa autoa. Käräjäoikeus katsoi A:n olleen kuljettaja sillä perusteella, että todistaja oli kertonut A:n ikäisen ja samaa sukupuolta olleen henkilön toimineen auton kuljettajana ja että A:n kertomus ei ollut uskottava. Kysymys siitä, millaista selitysvelvollisuutta A:lta voitiin asiassa syyttömyysolettamaa rikkomatta edellyttää, ei ollut selvä. Tämä vaikutti myös A:n kertomuksen uskottavuuden arviointiin näyttönä. Sen vuoksi A:lle myönnettiin jatkokäsittelylupa muutosperusteella. OK 25 a luku 11 KKO:2012:28 Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa - Tarkistusperuste - Muutosperuste - Ennakkoratkaisuperuste Vammantuottamus A:ta oli käräjäoikeudessa syytetty vammantuottamuksesta sillä perusteella, että A oli suljetulla pihaalueella jättänyt pitämättä kahta koiraansa valvonnassaan siten, etteivät koirat päässeet pois pihaalueelta. Toinen koirista oli purrut A:n asuintalon kohdalla tiellä kävellyttä asianomistajaa vammoja aiheuttaen. Käräjäoikeuden perustelujen mukaan koirat olivat olleet sisällä A:n asunnossa, jossa olivat olleet myös A ja tämän tuttava. Koirat olivat päässeet ulos asunnosta, kun tuttava ei ollut ulos mennessään sulkenut ulko-ovea kunnolla. Käräjäoikeus oli katsonut A:n huolimattomuudellaan aiheuttaneen asianomistajan vammat, koska hän ei ollut ollut paikalla tuttavan poistuessa asunnosta eikä ollut siten riittävän huolellisesti varmistautunut siitä, ettei vahinkoa päässyt tapahtumaan, ja koska hän oli laiminlyönyt velvollisuuden ohjeistaa vieraitaan riittävästi asunnon ulko-oven sulkemisesta. Korkeimman oikeuden ratkaisussa lausutuilla perusteilla A:lle myönnettiin jatkokäsittelylupa sekä tarkistusperusteella sen selvittämiseksi, oliko A tuomittu muusta teosta kuin mistä rangaistusta oli vaadittu, että muutosperusteella ja ennakkoratkaisuperusteella. (Ään.) OK 25 a luku 11 1 mom. KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2012:7 Viestintämarkkinalaki - Viestintäviraston toimivalta - Teleyritysten välisen erimielisyyden ratkaiseminen - Seuraamukset - Takautuva puuttuminen hinnoitteluun Viestintävirastoa oli pyydetty selvittämään muun ohella, onko teleyritys noudattanut hinnoittelussaan viestintämarkkinalakiin perustuvia velvoitteita ja millaisiin toimiin tulisi ryhtyä mahdollisesti havaittujen hinnoittelun vääristymien oikaisemiseksi takautuvasti. Viestintävirasto oli noin kymmenen kuukautta toimenpidepyynnön vireille tulon jälkeen tekemällään päätöksellä poistanut pyynnön kohteena olleelta teleyritykseltä eräitä viestintämarkkinalakiin perustuvia hinnoittelua koskevia velvoitteita. Viestintävirasto antoi päätöksensä toimenpidepyynnön johdosta yli kaksi vuotta asian vireille tulon jälkeen, ja siinä teleyrityksen hinnoittelua oli arvioitu vain näiden muutettujen velvoitteiden perusteella. Viestintävirasto ei ollut tutkinut teleyrityksen hinnoittelua toimenpidepyyntöä tehtäessä voimassa olleiden viestintämarkkinalain mukaisten velvoitteiden perusteella. Viestintävirasto ei myöskään ollut tutkinut toimenpidepyynnössä esitettyä hinnoittelun takautuvaa selvittämistä ja oikaisemista koskevaa vaatimusta, jolta osin se oli aiemmin siirtänyt asian Kilpailuviraston käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että Viestintäviraston menettely oli viestintämarkkinalain vastainen siltä osin kuin virasto ei ollut mainitun lain mukaisesti ja siinä säädetyssä ajassa tutkinut sitä toimivaltaansa kuuluvaa asiaa, oliko teleyritys noudattanut viestintämarkkinalakia ja sille kyseisen lain nojalla asetettuja velvoitteita. Kun Viestintäviraston toimivaltaa koskevat säännökset mahdollistivat kysymykseen tulevilta osiltaan puuttumisen vain teleyrityksen voimassa olevaan hinnoitteluun tai muutoin sellaiseen Viestintäviraston asiaa koskevan tutkinnan aikana vielä noudattamaan menettelyyn, jota teleyritys oli tätä koskevasta kehotuksesta huolimatta jatkanut, ei teleyrityksen hinnoitteluun voitu viestintämarkkinalaissa säädetyllä tavalla tässä tapauksessa enää puuttua. Tämän vuoksi asiaa ei siinä noudatetusta virheellisestä menettelystä huolimatta palautettu Viestintävirastolle uudelleen käsiteltäväksi, vaan viraston päätöksestä tehty valitus hylättiin. Viestintämarkkinalaki (393/2003) momentti sekä ja 2momentti Hallintolaki (434/2003) 21 1 ja 2momentti KHO:2012:8 Asiakirjajulkisuus - Suojelupoliisi - Valtion turvallisuus - Kansainvälinen tiedusteluyhteistyö - Luottamuksellinen tietojenvaihto - Tiedustelupalvelu - Julkisuusperiaate - Vahinkoedellytyslauseke - Salassapito-olettama Suojelupoliisi oli saanut kansainvälisen tiedusteluyhteistyön yhteydessä haltuunsa niin sanottua Rosenholz-aineistoa ja sen sisältämiä tietoja. Toimittajien asiakirja- ja tietopyyntö kohdistui tähän suojelupoliisin hallussa olevaan tietoaineistoon. Suojelupoliisi hylkäsi toimittajien asiakirja- ja tietopyynnön ja hallinto-oikeus toimittajien valituksen suojelupoliisin päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus perehtyi tietoaineistoon suojelupoliisissa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että aineistolla oli yhä merkitystä valtakunnan turvallisuuden ylläpitämistä koskevan suojelupoliisin tehtävän kannalta. Korkein hallinto-oikeus lausui myös, että asiakirjojen tietosisällön ohella oli kiinnitettävä huomiota asiakirjojen saantitapaan. Tietoaineisto oli saatu osana tiedustelupalvelujen välillä tapahtuvaa, kansainvälisesti vakiintuneen tavan mukaisesti luottamukselliseksi tarkoitettua tietojenvaihtoa ja se sisälsi aineiston käyttöön liittyviä rajoittavia lausekkeita. Ei voitu edellyttää, että suojelupoliisin olisi Momentti 11 Momentti 3/2012

12 asiakirjapyynnön johdosta tullut nimenomaisesti tiedustella yhteistyötaholtaan sen suhtautumista tietojen antamiseen. Korkein hallinto-oikeus arvioi, että suojelupoliisin hallussa olevan tietoaineiston julkiseksi tuleminen haittaisi suojelupoliisin edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä ja vaikuttaisi kielteisesti muiden turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen halukkuuteen luovuttaa suojelupoliisille jatkossa tiedustelutietoja. Tällaisten tietojen saamatta jääminen heikentäisi suojelupoliisin edellytyksiä hoitaa valtakunnan turvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä tehtäviään. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei ollut viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilmeistä, että tiedon antaminen tietoaineistosta ei vaaranna valtion turvallisuutta. Suojelupoliisi oli voinut hylätä toimittajien asiakirja- ja tietopyynnön ja hallinto-oikeus toimittajien valituksen suojelupoliisin päätöksestä. Kun kysymyksessä oleva tietoaineisto oli viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n 1 momentin 9 kohdan perusteella salassa pidettävää, sen salassapidettävyyttä ei korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä ollut tarpeen arvioida suojelupoliisin päätöksessä lisäksi mainittujen momentin 2, 3, 5, 26 ja 32 kohdan kannalta. Suomen perustuslaki 12 2 momentti Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1 1 momentti, 9 1momentti, 10, 17 1 ja 2 momentti, 22 1 ja 2 momentti, 24 1 momentti 9 kohta sekä 2 momentti Laki poliisin hallinnosta 10 1 momentti Ks. myös KHO 2003:77 ja KHO 2010:31. KHO:2012:9 Kunnallisvalitus - Omavelkainen takaus - Välipäätös - Täytäntöönpanon kieltäminen - Valituksen käyminen hyödyttömäksi - Kunnan toimiala - Valtiontuki Yhtiön kunnallisvalitus oli perustunut muun ohella siihen, ettei kysymyksessä olevassa kaupunginvaltuuston päätöksessä tarkoitettu viiden miljoonan euron määräinen omavelkainen takaus kuulunut kunnan toimialaan, kun otettiin huomioon, ettei takauksen vakuudeksi kaupungille annettu vastavakuus ollut riittävä. Lisäksi valituksessa oli katsottu, että valittajan kilpailijayhtiölle myönnetty omavelkainen takaus oli Euroopan unionin valtiontukimääräysten vastainen. Asiassa oli arvioitava, merkitsikö kaupunginvaltuuston päätöksen välitön täytäntöönpano edellä esitetyt valitusperusteet huomioon ottaen valituksen käymistä hyödyttömäksi, ja punnittava niitä perusteita, joiden johdosta kaupunginhallitus oli katsonut yleisen edun vaativan, että päätöstä tuli noudattaa välittömästi. Kun otettiin huomioon asian käsittelyn kyseisessä vaiheessa korkeimmassa hallinto-oikeudessa olevista asiakirjoista ilmenevä selvitys asian erityispiirteistä, joita olivat muun ohella takaussitoumuksen merkitys kaupungin talouden kannalta ja takaussitoumuksen sisältö sekä erityisesti se, ettei takauspäätöksen täytäntöönpanoa esitetyn selvityksen perusteella arvioiden voitu tehokkaasti peruuttaa, olisi kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpano tehnyt tapauksessa esillä olevissa olosuhteissa pääasiaa koskevan muutoksenhaun hyödyttömäksi. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kielsi kuntalain 98 :n nojalla päätöksen täytäntöönpanon, kunnes hallinto-oikeus oli ratkaissut pääasiaa koskevan valituksen tai asiasta sitä ennen toisin määrättiin. Äänestys 4 1. Kuntalaki 98 Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 107 artikla 1 kohta ja 108 artikla 3 kohta Ks. myös KHO 2010:29 ja KHO 2010:30 sekä KHO 2011:58. KHO:2012:12 Ennakkoratkaisupyyntö unionin tuomioistuimelle - Lääke - Terveydenhuollon laite tai tarvike - CE-merkintä - Valmisteen luokittelu - Maitohappobakteerivalmiste - Viranomaisen omaaloitteinen luokittelu - Suojalausekemenettely - Myyntilupa - Tuonnin määrällinen este Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevassa asiassa Lääkelaitos oli valmistetta markkinoivaa yritystä kuultuaan omaaloitteisesti määrännyt, että terveydenhuollon laitteena ja tarvikkeena markkinoitua CE-merkittyä valmistetta oli pidettävä lääkkeenä, jolta edellytettiin lääkevalmisteelta vaadittava myyntilupa. Asiassa oli kysymys siitä, asettiko unionin oikeus, erityisesti neuvoston direktiivi 93/42/ETY lääkinnällisistä laitteista siinä säädettyine menettelytapoineen esteen sille, että kansallinen toimivaltainen viranomainen luokittelee omaaloitteisesti lääkkeeksi Suomen markkinoilla lääkinnällisenä laitteena tai tarvikkeena olevan valmisteen, johon oli kiinnitetty CEmerkintä. Korkein hallinto-oikeus päätti esittää unionin tuomioistuimelle SEUT 267 artiklassa tarkoitetun ennakkoratkaisupyynnön. 1. Onko yhdessä jäsenvaltiossa tehty laitedirektiivin 93/42/ETY mukainen määrittely, jossa valmisteen on katsottu olevan laitedirektiivin mukainen terveydenhuollon laite tai tarvike ja se on varustettu CE-merkinnällä, esteenä sille, että toisen jäsenvaltion kansallinen toimivaltainen viranomainen määrittelee kysymyksessä olevan valmisteen sen farmakologisten, immunologisten tai metabolisten vaikutusten perusteella lääkedirektiivin 2001/83/EY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaiseksi lääkkeeksi; 2. Mikäli edelliseen kysymykseen annetaan kielteinen vastaus, voiko tämä kansallinen toimivaltainen viranomainen määritellä valmisteen lääkkeeksi noudattaen yksinomaan lääkedirektiivin 2001/83/EY mukaisia menettelytapoja, vai onko ennen lääkedirektiivin mukaiseen lääkkeeksi määrittelyä koskevaan menettelyyn ryhtymistä noudatettava laitedirektiivin 93/42/ETY 8 artiklan suojalausekemenettelyä tai 18 artiklan säännöksiä koskien perusteettomasti kiinnitettyä CE-merkintää; 3. Asettaako lääkedirektiivi 2001/83/EY, laitedirektiivi 93/ 42/ETY tai unionin oikeus muutoin (ml. ihmisten terveyden ja elämän suojelu ja kuluttajansuoja) es- 12

13 teitä sille, että saman jäsenvaltion alueella on markkinoilla saman ainesosan sisältäviä valmisteita samanlaisin vaikutustavoin yhtäältä lääkedirektiivin 2001/83/EY mukaisena myyntilupaa edellyttävänä lääkkeenä ja toisaalta laitedirektiivin 93/42/ETY mukaisena terveydenhuollon laitteena tai tarvikkeena. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (1505/1994) 3 1 ja 2momentti, 4 2 momentti, 19 1ja 3 momentti Lääkelaki (395/1987) 3, 6 ja 20a Edellä mainittuja lakeja sovelletaan sellaisina kuin nämä lait olivat voimassa Lääkelaitoksen antaessa päätöksensä SEUT 34 ja 36 artikla Neuvoston direktiivi 93/42/ETY lääkinnällisistä laitteista 1 artikla 1ja 2 kohta, 5 kohta c alakohta, 4 artikla 1 kohta, 8 artikla 1 ja 3 kohta, 18 artikla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 1 artikla 2 kohta, 2 artikla 1 ja 2 kohta, 6 artikla 1kohta Verotusasiat KHO:2012:5 Arvonlisävero - Tekijänoikeutta lähellä oleva oikeus - Tuottajan oikeus - Äänitallenne - Masternauhan käyttöoikeuden luovutus Musiikkiyhtyeen jäsenet olivat luovuttaneet esitystensä tallennusoikeuden A Oy:lle, joka oli tuottanut yhtyeen esityksistä masternauhan. A Oy oli tehnyt levyyhtiön kanssa sopimuksen, jolla se luovutti masternauhan käyttöoikeuden levy-yhtiölle levynvalmistusprosessia varten. Sopimukseen sisältyi muun muassa oikeus valmistaa tallenteesta äänilevyjä sekä myydä, jaella, mainostaa ja antaa niitä vuokralle. A Oy:n tuottajana luovuttamaa mastertallenteen käyttö- ja kopiointioikeutta oli pidettävä tekijänoikeuslain 46 :ssä tarkoitettuna oikeutena, jota ei oltu erikseen säädetty arvonlisäverolain 45 :ssä verottomaksi. Koska A Oy:n masternauhan käyttöoikeuden luovutuksen perusteella laskuttamia lisenssikorvauksia oli pidettävä verollisena palvelun myyntinä, yhtiöllä oli oikeus vähentää masternauhan tuotanto-, masterointi- ja äänityskustannuksiin sisältyneet arvonlisäverot. Jälkiverotus tilikaudelta Arvonlisäverolaki 1 1 momentti 1kohta, 45 ja momentti 1kohta Tekijänoikeuslaki 46 KHO:2012:13 Varainsiirtovero - Arvopaperi - Osakkeiden kauppa - Veron peruste - Muu pääomansijoitus - Veron kiertäminen X Oy oli myynyt omistamansa tytäryhtiön osakkeet samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle. Varainsiirtovero oli maksettu kauppahinnan perusteella. Verotarkastuksessa kauppahinnan oli katsottu alittaneen osakkeiden käyvän arvon, ja varainsiirtovero oli maksuunpantu käyväksi arvoksi katsotun arvon ja käytetyn kauppahinnan eron osalta. Kauppahintaa ei ollut suoritettu ostajayhtiön osakkeilla, eikä X Oy ollut omistanut ennen kauppaa eikä myöskään kaupan jälkeen ostajayhtiön osakkeita. Kaupassa ei ollut kysymys varainsiirtoverolain 4 :n 4 momentissa tarkoitetusta osakkeiden luovutuksesta yhteisöön osaketta tai osuutta vastaan taikka muusta pääoman sijoituksesta, josta varainsiirtovero voitaisiin varainsiirtoverolain 20 :n 2 momentin ja 4 :n 4 momentin nojalla laskea muun kuin kauppakirjassa sovitun kauppahinnan perusteella. Kun otettiin huomioon varainsiirtoverolain 37 :n soveltamisen edellytykset sekä asiassa esitetty selvitys, ei voitu katsoa, että osakkeiden kaupalle olisi annettu sellainen sisältö tai muoto, joka ei vastannut asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, tai että asiassa olisi ryhdytty muuhun toimenpiteeseen ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että verosta vapauduttaisiin. Näin ollen kauppaan ei voitu soveltaa myöskään varainsiirtoverolain 37 :ää eikä oikaista käytettyä kauppahintaa sen perusteella. Varainsiirtovero oli varainsiirtoverolain 20 :n 1 momentin mukaisesti määrättävä kauppakirjassa sovitun kauppahinnan perusteella. Varainsiirtoverolaki 4, 15, 20 ja 37 KHO:2012:15 Arvonlisävero - Kiinteistöön kohdistuvan oikeuden luovuttaminen - Kiinteistöön kohdistuvan käyttöoikeuden luovuttaminen - Pysäköintitoiminta - Pysäköintipaikan luovuttaminen - Osakeomistuksen tuottama pysäköintioikeus Yhtiön, joka harjoitti omistamassaan ja hallitsemassaan pysäköintitalossa pysäköintitoimintaa, osakkeita ja osakkeisiin liittyviä pysäköintioikeuksia myytiin osin kaavamääräysten perusteella alueen kiinteistöyhtiöille, lähialueen asukkaille sekä alueella pysäköintiä tarvitseville yrityksille ja muille tahoille. Yhtiön osakkeiden omistaminen ja sen perusteella maksettava hoitovastike oikeutti pysäköimään yhtiön pysäköintitalossa. Yhtiön osakkaat voivat luovuttaa pysäköintioikeutensa myös ulkopuolisille, mutta he olivat silloinkin vastuussa vastikkeen maksamisesta yhtiölle. Yhtiöllä ei ollut vuokrattavia asuin- tai liikehuoneistoja. Koska osakkeenomistajan omistamiinsa osakkeisiin perustuvaa pysäköintioikeutta ei pidetty verollisena pysäköintitoiminnassa tapahtuvana pysäköintipaikan luovuttamisena vaan veron suorittamisesta vapaana kiinteistöön kohdistuvan oikeuden luovuttamisena, yhtiöllä ei ollut oikeutta vähentää pysäköintitalon rakentamispalveluun sekä toimintaansa varten hankkimiensa tavaroiden ja palvelujen hintaan sisältyviä arvonlisäveroja. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu ajalle Äänestys 4 1. Arvonlisäverolaki 1 1 momentti 1kohta, 27, 28, 29 1 momentti 5 kohta ja 43 Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY 135 artikla 1 kohta falakohta ja 1 alakohta sekä 2 kohta b alakohta Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa 173/88, Henriksen ja C-428/02, Marselisborg Ympäristöasiat KHO:2012:6 Luonnonsuojelulain mukainen poikkeamislupa - Lupaviranomainen - Luvan hakija - Elin- Momentti 13 Momentti 3/2012

14 keino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Vastuualue - Käsittelyn puolueettomuus - Liito-orava - Pienlepakot - Eritasoliittymä - Maantielain mukainen hanke Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueella oli oikeus maantielain 10 :n 1 momentin ja 11 :n 1 momentin nojalla tiehankkeen toteuttavana tienpitoviranomaisena hakea luonnonsuojelulain mukaista poikkeamislupaa luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä ja heikentämistä koskevasta, luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentissa tarkoitetusta kiellosta. Saman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueella oli puolestaan toimivalta ratkaista liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen tekemä luonnonsuojelulain mukainen poikkeamislupahakemus. Asiassa ei kummankaan vastuualueen osalta ollut kysymys elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta annetun lain 24 :ssä tarkoitetusta valtion edustamisesta. Asiassa oli kysymys luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukaisen poikkeamisluvan hakemisesta valtakunnallisen päätieverkon eritasoliittymän alueella olevien liito-oravan ja pienlepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskiellosta. Maantielaki (503/2005) 10 1 momentti ja 11 (1242/2009) 1 momentti Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) 3 1 momentti 9 ja 10 kohta, 2 momentti 3 kohta, 3 momentti, 4 2 ja 3 momentti, 8, 10 1 ja 2 momentti, 20, 24 1 ja 2 momentti Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) 3 11 kohta Luonnonsuojelulaki 49 3 momentti Ks. myös KHO T 540. KHO:2012:10 Maankäyttö ja rakentaminen - Rakennuslupa - Valitusoikeus - Vastapäinen rakennuspaikka Rakennuspaikkaa pidettiin vastapäisenä, kun rakennuspaikka ja valittajan omistama kiinteistö sijaitsivat katujen risteyksessä vinottain vastapäätä ja kiinteistöjen väliin jäi ainoastaan katualuetta. Etäisyys valittajan omistamasta kiinteistöstä rakennuspaikkana olevaan kiinteistöön oli noin 30 metriä. Valittaja oli vastapäisen alueen omistaja ja oikeutettu valittamaan rakennuslupapäätöksestä. Maankäyttö- ja rakennuslaki momentti 1 kohta Ks. myös KHO 2002:40 ja KHO 2008:46, joissa valitusoikeutta ei ollut. KHO:2012:11 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus - Sopimusperusteinen jätteenkuljetus - Asian valmistelu - Päätöksen perusteleminen - Valtuuston päätös siirtymisestä sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen - Pitkäaikainen tosiasiallinen tilanne Kunnanjohtaja oli asian valmistelun perusteella ehdottanut kunnanhallituksen esityksen sisällöksi, että kunnassa olisi vuoden 2010 alusta voimassa kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja että valtuusto samalla hyväksyisi kunnan puolesta vuonna 1999 allekirjoitetun kunnallisen jätehuoltoyhtiön osakassopimuksen. Kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen esittää valtuustolle, että kunnassa olisi vuoden 2010 alusta voimassa sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Valtuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen kunnanhallituksen esityksen. Kunnanhallituksen pöytäkirjan perusteella kunnanjohtajan valmisteleman esityksen tarkoituksena oli, että kunta tekisi aikaisemmassa päätöksenteossa paljastuneiden puutteiden vuoksi uuden päätöksen, jossa tosiasiallisesti jo pitkään vallinneen tilanteen mukaisesti todettaisiin, että kunnassa oli käytössä jätelain 10 :n 1 momentin mukainen kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Asian valmistelussa oli yleisesti verrattu jätelain 10 :n 1 ja 2 momentin mukaisia kuljetusjärjestelmiä. Kunnassa vallinneen tosiasiallisen tilanteen pitkäaikaisuus ja vakiintuneisuus huomioon ottaen valmistelussa ei ollut kuitenkaan otettu huomioon, mitä oikeudellisia ja muita vaikutuksia kunnan siirtymisellä jätelain 10 :n 2 momentin mukaiseen sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen olisi kunnalle itselleen, kuntien perustamalle jätehuoltoyhtiölle, alueella toimiville jätealan yrittäjille sekä kuntalaisille palvelujen käyttäjinä. Kun otettiin myös huomioon, että muutoksen oli ollut tarkoitus tulla voimaan lähes välittömästi, valmistelu ei täyttänyt kuntalain eikä hallintolain vaatimuksia siitä, että tehtävän päätöksen vaikutukset oli riittävästi ja oikeassa laajuudessa selvitetty ennen asian ratkaisemista. Päätöstä ei ollut myöskään perusteltu hallintolain 45 :n mukaisesti riittävällä tavalla. Asiassa ei ollut kysymys tilanteesta, jossa hallintolain 45 :n 2 momentin nojalla päätöksen perustelut olisi voitu jättää esittämättä. Perusteluiden tarvetta korosti erityisesti se seikka, että päätöksellä muutettaisiin pitkäaikaista tosiasiallista oikeustilaa. Hallintolaki 31 1 momentti ja 45 Jätelaki (1072/1993) 10 1 ja 2 momentti Kuntalaki 53 1 momentti KHO:2012:14 Maankäyttö ja rakentaminen - Toimenpidelupa - Toimenpideluvan tarve - Ilmalämpöpumppu - Julkisivu - Julkisivutoimenpide Ulkomitoiltaan 950 x 390 x 730 ja 950 x 390 x 900 millimetrin suuruisten ja 77 ja 88 kilogramman painoisten ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköiden asentaminen rakennuksen kadun puoleiseen julkisivuun jalkakäytävältä ja kadulta selvästi näkyville paikoille merkitsi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettua julkisivun muuttamista. Toimenpiteelle oli näin ollen ennen sen suorittamista saatava maankäyttöja rakennuslaissa ja -asetuksessa tarkoitettu toimenpidelupa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 126 1, 2 ja 4 momentti Maankäyttö- ja rakennusasetus 62 1 momentti 7 kohta KKO:N VALITUSLUVAT VL: Oikeudenkäyntimenettely - Asianosaisen kuuleminen Käräjäoikeus oli rikosasian valmistelussa antamallaan päätöksellä oi- 14

15 keudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun 6 :n nojalla jättänyt syytteen A:n osalta osittain tutkimatta. Syyttäjän haettua ratkaisuun muutosta hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteen. Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta, kun hovioikeus ratkaisi asian varaamatta A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi. VL: Asuntokauppa - Asuntokauppalain soveltaminen - Uusi asunto Urakoitsija oli tehnyt asunto-osakeyhtiön perustajaosakkaan kanssa kaksi osaurakkasopimusta ottamatta selkoa asunto-osakeyhtiön taloussuunnitelmasta. Asunto-osakeyhtiön rakentamiskustannukset olivat ylittäneet taloussuunnitelman mukaiset rakentamiskustannukset. Kysymys urakoitsijan selonottovelvollisuudesta ja siitä, olivatko urakkasopimukset joiltakin osin asuntokauppalain 2 luvun 10 :n nojalla asunto-osakeyhtiötä sitomattomia. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa rikosasiassa Pahoinpitelystä vankeusrangaistukseen tuomittu vastaaja valitti hovioikeuteen ja vaati rangaistuksen lieventämistä sakoksi sekä pääkäsittelyn toimittamista näytön uudelleen vastaanottamiseksi ja selvittääkseen henkilökohtaisia olosuhteitaan. Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta toimittaa pääkäsittely. VL: Kiinteistönmuodostamislaki - Kiinteistönmääritys - Rajankäynti - Virheen korjaaminen Asianosaisten tyydyttyä toimituksessa suoritettuihin rajankäynteihin toimitusinsinööri oli ennen toimituksen merkitsemistä kiinteistörekisteriin päättänyt, että toimitus otetaan osaksi uudelleen käsiteltäväksi, koska rajaa tietyllä rajaosuudella ei ollut toimituksessa käyty maastossa löydettyjen pyykkien mukaisesti ja rajan paikka mainituilta osin oli siten toimituksessa määritetty virheellisesti ja käyty maastossa väärään paikkaan. Kysymys siitä, onko rajankäynti mainituilta osin voitu ottaa kiinteistönmuodostamislain 271 :n 1momentin nojalla uudelleen käsiteltäväksi asiavirheen korjaamista koskevassa toimituksessa. VL: Huumausainerikos - Törkeä huumausainerikos Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuksen mittaaminen Vastaajat olivat laittomasti pitäneet hallussaan ja myyneet fentanyyliä sisältäviä lääkelaastareita. Kysymys fentanyylin vaarallisuudesta huumausaineena ja siitä, täyttivätkö teot törkeän huumausainerikoksen tunnusmerkistön. Kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta. VL: Huumausainerikos - Törkeä huumausainerikos Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuksen mittaaminen Vastaajat olivat laittomasti pitäneet hallussaan ja myyneet fentanyyliä sisältäviä lääkelaastareita. Kysymys fentanyylin vaarallisuudesta huumausaineena ja toisen vastaajan osalta siitä, täyttikö teko törkeän huumausainerikoksen tunnusmerkistön. Kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta. VL: Veropetos - Törkeä veropetos Veronkorotus Ne bis in idem Liiketoimintakielto A:n verotus oli verotarkastuksen perusteella toimitettu arvioverotuksin jälkiverotuksessa ja säännönmukaisessa verotuksessa ja hänelle oli määrätty veronkorotuksia tuloveron, arvonlisäveron sekä ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen osalta. Syyttäjä vaati A:n tuomitsemista rangaistukseen törkeästä veropetoksesta katsoen A:n välttäneen veroa huomattavasti enemmän kuin mitä verotuksessa oli arvioitu. Kysymys siitä, estivätkö A:lle määrätyt veronkorotukset syytteen tutkimisen huomioon ottaen erityisesti sen, oliko veronkorotusten kohteena ollut sama menettely kuin veropetossyytteessä, veronkorotusten määrät sekä ennakonpidätyksiin ja työnantajan sosiaaliturvamaksuihin kohdistuneiden veronkorotusten osalta niitä koskeneen muutoksenhaun. Kysymys myös liiketoimintakiellosta. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Riita-asia Kysymys siitä, oliko hovioikeus riita-asiassa tuominnut asianosaisen maksamaan vastapuolelleen enemmän korvausta kuin vastapuoli oli vaatinut. VL: Saamisen vanhentuminen - Vanhentumisen katkaiseminen Velkoja oli vuonna 2006 pannut vireille ulosottoasian, jossa ulosottoperusteena oli vuonna 1998 annettu yksipuolinen tuomio. Kysymys siitä, voitiinko yksipuoliselle tuomiolle antaa ulosottoperusteen asema, kun velallisen ei ollut selvitetty saaneen haastetta henkilökohtaisesti tiedokseen, ja oliko saaminen joka tapauksessa vanhentunut, kun yksipuoliseen tuomioon perustuva ulosottomenettely oli päättynyt ilman, että velallisen oli selvitetty saaneen tietoa ulosottoasiasta. VL: Kiinteistönmuodostamislaki - Lohkominen Rasite Yksityistie Oikeuspaikka Lohkomistoimituksessa asemakaava-alueella oli tontin hyväksi perustettu kulkuyhteyttä varten rasite toisen kiinteistön alueella. Tien rakentamiskustannukset ja ylläpitokustannukset oli jaettu muun muassa rasitteeseen oikeutetun ja rasitetun kiinteistön kesken. Rasitetun kiinteistön omistaja rakensi tien ja vaati rasitteeseen oikeutetun kiinteistön omistajalta osittelun mukaista osuutta rakennuskustannuksista. Kysymys maksuvelvollisuudesta ja siitä, oliko vaatimus käsiteltävä käräjäoikeudessa vai yksityisistä teistä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. VL: Yritysvakoilu Hovioikeus oli katsonut näytetyksi, että A ja B olivat juuri ennen työ- Momentti 15 Momentti 3/2012

16 suhteensa päättymistä kopioineet työnantajansa tietojärjestelmistä tiedostoja henkilökohtaisessa käytössään olleille muistitikuille tai tietokoneille, vaikka tällaiseen kopioimiseen ei ollut ollut heidän työtehtävistään johtuvaa tarvetta. Kysymys siitä, olivatko A ja B heidän syykseen luetulla menettelyllä syyllistyneet yritysvakoiluun. VL: Konkurssi - Konkurssivalvonta Euroopan unionin oikeus - Maksukyvyttömyysasetus Ruotsalaisen osakeyhtiön konkurssipesä oli suomalaisen tytäryhtiönsä konkurssin alkamisen jälkeen ilmoittanut konkurssipesän pesänhoitajalle selvityksen saatavastaan tytäryhtiöltä. Saatava oli merkitty tytäryhtiön konkurssipesän pesäluetteloon. Tämän jälkeen pesänhoitaja toimitti emoyhtiön konkurssipesälle ruotsinkielisen ilmoituksen konkurssivalvonnasta. Ilmoitusta ei ollut tehty maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/ artiklan mukaisella lomakkeella, jonka otsikkona on "Kehotus saatavan ilmoittamiseen. Noudatettavat määräajat." Emoyhtiön konkurssipesä ei valvonut saatavaansa, eikä saatavaa otettu jakoluetteloon. Kysymys siitä, oliko menettelyssä tapahtunut sellainen virhe, jonka johdosta käräjäoikeuden vahvistamaa jakoluetteloa oli emoyhtiön konkurssipesän vaatimuksesta muutettava. VL: Yksityishenkilön velkajärjestely - Lisäsuoritusten vahvistaminen Saamisen vanhentuminen Velalliselle oli vahvistettu viiden vuoden pituinen maksuohjelma, jossa hänen maksuvelvollisuutensa oli poistettu (niin sanottu nollaohjelma). Velkoja oli vaatinut velallisen lisäsuoritusten vahvistamista ja maksuvelvollisuuden määräämistä yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 61 a :ssä säädetyssä määräajassa. Kysymys velallisen lisäsuoritusvelvollisuuteen perustuvan velkojan saamisoikeuden vanhentumisesta. VL: Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys Kysymys siitä, olivatko vasemman olkapään vammat syy-yhteydessä sattuneeseen tapaturmaan. VL: Hätävarjelu Pahoinpitely - Törkeä pahoinpitely A, joka oli mies, tunkeutui kumipampulla varustautuneena B:n, joka oli nainen, ja hänen miespuolisonsa C:n asuntoon. A tönäisi B:n lattialle ja sitten C:n. A asettui polvillaan lattialla makaavan C:n päälle ja kuristi C:tä kurkusta kumipampulla. Kuristamisen takia C:n kasvot olivat vaihtaneet väriä, hän oli korissut, ja kuolaa oli valunut hänen suupielistään. Puolustaakseen puolisoaan B oli ensin yrittänyt käsin saada A:n pois C:n päältä. Kun tämä ei ollut onnistunut, B oli ottanut ruokailuveitsen ja viillellyt sillä useita kertoja A:tä. B oli jatkanut veitsen käyttöä A:n lopetettua C:n kuristamisen. A sai lyönneistä 22 viiltohaavaa, joista 6 ommeltiin. Kysymys siitä, oliko B tuomittava hätävarjelun liioitteluna tehdystä törkeästä pahoinpitelystä rangaistukseen. VL: Kuljetussopimus - Tiekuljetus Vahingonkorvaus - Vahingon aiheuttajan vastuu P lähettäjänä ja S rahdinkuljettajana olivat sopineet koneen kuljetuksesta. Koneen kuormaus ja kiinnitys ajoneuvoon oli sopimusehtojen mukaan kuulunut P:n vastuulle, mutta kiinnityksestä oli tosiasiassa huolehtinut S:n alirahdinkuljettajana toimineen kuljetusliikkeen autonkuljettaja. Puutteellisen kiinnityksen vuoksi kone oli kuljetuksen aikana pudonnut ja rikkoontunut. Kysymys vahingonkorvausvastuun perusteista sekä P:n oikeudesta vaatia korvausta S:n ohella suoraan myös kuljetusliikkeeltä. VL: Kuluttajansuoja - Markkinoinnin sääntely Suoramarkkinointiyhtiö oli kiinnittänyt kuluttajien asuntojen ulko-oviin ja postilaatikkoihin asiakkaidensa mainoksia sisältäviä tarralappuja ilman kuluttajien suostumusta. Kysymys markkinointimenetelmän kieltämisestä hyvän tavan vastaisuutensa tai aggressiivisuutensa perusteella. VL: Ulosottomenettely - Ulosmittaus Velallinen oli ottanut säästöhenkivakuutuksen. Säästöhenkivakuutussopimus oli rikosasian yhteydessä käräjäoikeuden päätöksen perusteella pantu takavarikkoon Kysymys siitä, oliko säästöhenkivakuutussopimus voitu vakuutussopimuslain 54 :n 1 momentin 1 kohdan estämättä rikosasiassa annetun rikostuomion perusteella ulosmitata. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa Kysymys jatkokäsittelyluvan edellytyksistä pahoinpitelystä johtuvaa vahingonkorvausta koskevassa asiassa. VL: Pahoinpitely Tahallisuus A oli tuomittu pahoinpitelystä hänen lyötyään asianomistajaa kerran nyrkillä päähän. Lyönnistä oli aiheutunut muun muassa laaja-alainen kallonsisäinen verenvuoto. Kysymys siitä, oliko A tahallisesti aiheuttanut sanotun ruumiinvamman ja sen seurauksena hengenvaarallisen tilan. Kysymys myös vahingonkorvausvelvollisuudesta. Toimitus: Virpi Korolainen Talentum Media Oy