OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU"

Transkriptio

1 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Nuorten oireilu ja varhainen puuttuminen ammatillisessa koulutuksessa Hiivala Jussi Huhtaniska Reijo Jokinen Ari Jäntti Pekka Kaksonen Jouni Ojansivu Tapio Pajunen Nikolas Vanhanen Katja 2009 A L B E R T I N K U J A O U L U

2 1 Nuorten oireilu ja varhainen puuttuminen ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimalla oppien -raportti. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tekijät: Hiivala Jussi, Huhtaniska Reijo, Jokinen Ari, Jäntti Pekka, Kaksonen Jouni, Ojansivu Tapio, Pajunen Nikolas ja Vanhanen Katja Ohjaajat: Remes Pirkko ja Happo Iiris Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten oireilua ammatillisissa oppilaitoksissa sekä sen muotoja ja vaikutuksia oppilaitosten toimintaan. Tavoitteena oli myös selvittää, millä tavoin eri oppilaitoksissa oli nuorten oireiluun puututtu sekä mitä keinoja ja ratkaisumalleja mahdollisimman varhaiseen puuttumiseen pidettiin hyvinä ja kehittämisen arvoisina. Tarkastelun lähtökohtana oli nuoruusiän normaali kehitys ja siihen kuuluvista kehitystehtävistä suoriutuminen. Nuoren oireilua arvioitaessa on tärkeää verrata oireistoa nuoren iänmukaisen kehitysvaiheen yleisiin tunnusmerkkeihin. Normaalista kehityksestä poikkeavaksi katsottava oireilu häiritsee nuoren kehitystehtävien toteutumista ja jatkuessaan epäonnistuminen kehitystehtävissä pyrkii puolestaan edelleen lisäämään oireilua. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla 16 Pohjois-Suomen alueella toimivissa ammattillisissa oppilaitoksissa työskentelevää henkilöä. Haastattelu oli teemahaastattelu, jossa opettajilta kysyttiin näkemyksiä ja kokemuksia nuorten oireilusta ja siihen liittyvästä varhaisesta puuttumisesta. Nuorten oireilun muodoista haastattelijat mainitsivat yleisimpinä lyhytjännitteisyyden sekä keskittymiskyvyn ja opiskelumotivaation puutteen. Monet haastateltavat arvelivat tämän johtuvan esimerkiksi normaalin elämänrytmin häiriintymisestä. Yöllä valvotaan ja päivällä nukutaan tai ollaan väsyneitä. Haastateltavien mukaan yhä enemmän ilmenee myös erilaista häiriökäyttäytymistä, kiusaamista ja jopa aggressiivisuutta. Aggressiivinen käyttäytyminen itseä ja toisia kohtaan huolestutti opettajia eniten. Itseen-

3 2 sä käpertyminen on saman ongelman toinen ilmenemismuoto. Tällaisten monimuotoisten ongelmien kanssa haastateltavat kokivat opettajien olevan usein voimattomia. Haastateltavat kokivat nuorten edellä mainitun kaltaisen oireilun, mutta myös erilaisten mielenterveysongelmien kuten masennuksen lisääntyneen viime aikoina. Haastatteluissa ilmenneet nuorten käyttäytymishäiriöt vaikuttavat paitsi itse opiskelijoiden niin myös opettajien, opetusryhmien ja koko kouluyhteisön toimintaan. Nuorten oirehtimiseen ja sen seurauksiin oli eri oppilaitoksissa puututtu yhä enenevässä määrin. Mahdollisimman varhaisen puuttumisen edistämiseen nähtiin kuitenkin olevan monia keinoja. Esimerkiksi ryhmäkokojen pienentämisen katsottiin parantavan huomattavasti opettajan mahdollisuuksia havaita jo varhaisessa vaiheessa opiskelijan syrjäytyminen ja monet muutkin ongelmat. Yhtenä selkeänä oireilun seurauksena ovat heikot opiskelutulokset. Nuorten opintojen aktiivista edistämistä pidettiinkin hyvänä varhaisen puuttumisen muotona. Tällaisia olivat esimerkiksi poissaoloihin puuttuminen sekä erilaisten läksypajojen, tukiopetuksen, oppilaiden henkilökohtaisen ohjauksen ja työpajatoimintojen lisääminen. Toisaalta haastatteluissa tuotiin esille resurssien puuttuminen tällaiseen toimintaan. Haastatteluista ilmeneekin nuorten oireilun selkeä vaikutus opettajien työn laatuun ja määrään. Erilainen häiriökäyttäytyminen uhkaa lisääntyvästi normaalin opetuksen toteuttamista ja siihen käytettävää aikaa. Poissaolojen ja oppilaiden sosiaalisten ongelmien selvitteleminen työllistävät opettajia yhä enemmän ja opiskelijoiden tukipalveluiden lisäämiselle onkin kasvava tarve. Haastateltavien vastauksista ilmenee myös huoli erityisopetuksen ja koulupsykologien määrän riittävyydestä. Samoin oman ammattitaidon riittävyyttä epäillään koko ajan yleistyvänä pidetyn nuorten oireilun ja siihen puuttumisen edessä. Esimerkiksi erilaisten päihteitten vaikutuksen alaisena olevien henkilöiden tunnistamisesta haluttiin tarkempaa tietoa. Lisäksi haastateltavat kaipasivat koulutusta ja toimintamalleja käytännön tilanteisiin. Varhainen puuttuminen vaatii useimmiten myös aktiivista yhteistyötä vanhempien kanssa. Koulun ja kodin yhteistyö nähtiin tärkeänä kehityskohteena. Tietosuoja ja sitä koskeva lainsäädäntö koettiin myös ongelmaksi oppilastietojen saannissa ja oppilaitosten välisessä tiedonkulussa. Riittävä tieto esim. opiskelijoiden

4 3 terveyden tilasta, helpottaisi opettajan toimintaa, jotta opettaja tarvittaessa osaisi ohjata ja auttaa opiskelijaa oikein. Lainsäädäntö, toimintaohjeiden puute sekä oppilaitosten puutteelliset resurssit ja taloudellisen tehokkuuden tavoittelu osoittautuivat merkittävimmiksi esteiksi toteuttaa varhaisen puuttumisen periaatetta ammatillisessa koulutuksessa. Avainsanat varhainen puuttuminen, nuorten oireilu, käyttäytymishäiriöt, nuorten mielenterveysongelmat, kodin ja koulun yhteistyö, läksypajat, syrjäytyminen, nuorten aggressiivisuus, koulukiusaaminen

5 4 Sisällysluettelo 1 Johdanto 6 2 Nuoruusiän iänmukainen kehitys Nuoruuden kehitystehtävät Biologinen ja fysiologinen kehitys Psyykkinen kehitys Ajattelun kehitys Itsenäistyminen Nuoruuden kriisi 11 3 Nuorten psyykkisen oireilun ilmeneminen Oireilun ilmeneminen eri sukupuolilla ja eri ikävaiheissa Nuorten psyykkisen oireilun ilmeneminen ammatillisessa koulutuksessa Huolta herättävän oireilun tunnistaminen ammatillisessa koulutuksessa Psyykkisen oireilun yleisyys 16 4 Nuorten yleisimmät mielenterveyshäiriöt Mielenterveys käsitteenä Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Käytöshäiriöt Päihdehäiriöt 23 5 Nuorten oireilu ja varhainen puuttuminen ammatillisessa koulutuksessa Varhainen puuttuminen käsitteenä Lainsäädännölliset lähtökohdat varhaiseen puuttumiseen Varhaisen puuttumisen toteutus Varhainen puuttuminen ammatillisessa koulutuksessa 28 6 Ammatillisen koulutuksen tukitoimet nuorten oireiluun Vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja työpajatoiminta Oppimisvaikeudet ja sensomotorinen kuntoutus Liikunta ja mielialalääkitys 31

6 5 7 Tutkimustehtävät, tutkimuksen suorittaminen ja metodin kuvaus 32 8 Tutkimustulokset Nuoruuteen liittyvät kehitystehtävät Nuorten oirehtiminen koulussa Miten varhainen puuttuminen parhaiten toteutuisi ammattilisessa koulutuksessa? 47 9 Pohdinta 61 LÄHTEET 65 LIITTEET 69

7 6 1 Johdanto Oulun seudun ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajaopiskelijat valitsivat tutkimustehtäväkseen Nuorten oireilu ja varhainen puuttuminen ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimusryhmään kuului kahdeksan opiskelijaa, ja tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena ammatillisten opettajien keskuudessa. Haastateltavina oli kuusitoista opettajaa (N=16). Aiheen valintaan vaikuttivat Suomea mullistaneet traagiset tapahtumat, joiden myötä keskustelu nuorten tilanteesta on paisunut ennen kokemattomiin mittoihin. Miten koulu voi vastata siihen haasteeseen, että nuorten pahoinvointi lisääntyy maassamme? Vuoden sisällä on tapahtunut ikäviä kouluväkivaltatapauksia ja niiden vaikutuksesta monet nuoret elävät pelonsekaisissa tunteissa. Traagiset tapahtumat ovat vain jäävuoren huippu, pahoinvointi on kertymä monista syistä. Tapahtumien taustalla on nähty oikeus pitää käsiaseita, laman jälkeiset leikkaukset mielenterveystyössä, vanhemmuuden muuttuminen, välinpitämättömyyden lisääntyminen, ääriliikkeiden tulo, tietotekniikka internetsivustoineen ja pahoinvointia lietsovat ryhmät. Media on antanut pahoinvoinnille kasvot ja luonut kouluille uudenlaisia vastuita oppilaidensa jaksamisesta. Nopeasti kehittyvä, globalisoituva ja teknillistyvä tietoyhteiskunta edellyttää nuorilta entistä enemmän voimia ja kykyä selviytyä itsenäisesti ympäristön asettamista paineista. Nyky-yhteiskunnassa ei huomioida yksilöitä pelkkinä ihmisinä, vaan ihmisten arvostus perustuu heidän oppiarvoonsa, taloudelliseen menestykseen, ulkonäköön, jalostettuun lahjakkuuteensa tai muuhun "kilpailukykyä" edistävään ominaisuuteen. Oireilevia nuoria löytyy lähes kaikista yhteiskuntaluokista ja jokaiselta kouluasteelta. Mahdollisimman varhainen oireiluun puuttuminen voisi estää suuret murhenäytelmät. Lievemmissä tapauksissa olisi vielä mahdollisuus vaikuttaa nuoren tulevaisuuteen, ja auttaa häntä sijoittumaan yhteiskunnan jäseneksi. Nuorten oireilu ei ole yksinomaan yhteydessä heidän persoonallisiin ominaisuuksiinsa, vaan oireilu heijastaa myös perheiden suorittamispaineita. Perinteinen vanhemmuus on kadonnut, vanhemmilla ei ole enää aikaa lapsille, koska työelämä ja menestyminen vievät aikuisilta ajan ja energian. Perheiden rakenne on myös muuttunut, enää ei samassa perhepiirissä asu isovanhempia, jotka voisivat tukea vanhempia

8 7 lasten kasvatuksessa. Kaupungistumisen myötä myös perinteisten "kyläyhteisöjen" sosiaaliset verkostot ovat romuttuneet. Lasten hoito ja "valvonta" ovat siirtyneet kunnalliseksi toiminnaksi ja virkamiesten toimesta tapahtuvaksi järjestyksenvalvonnaksi. Naapurustokaan ei enää huolehdi lasten rajoista, koska yhteisöllisyys on nykymaailmasta kadonnut. Ovatko yhteiskuntamme arvot ja asenteet kehittyneet väärään suuntaan? Yhteisön ulkopuolelle joutuminen on syrjäytymisen ensimmäinen askel. Traagiset tapahtumat ovat saaneet nuoria miettimään omaa toimintaansa, ja kuinka he voivat auttaa toisia opiskelijoita. Erilaisia hoidollisia menetelmiä on sovellettu sosiaalisten ongelmien ratkaisuun, mutta ennaltaehkäisyyn ei ole paneuduttu riittävästi. Perheitä ja lapsia voitaisiin tukea vapauttamalla voimavaroja korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön. Koulussa tulisi vahvistaa niin opettajien kuin oppilaiden vastuuntuntoa toisista ihmisistä. Nykyisessä järjestelmässä oppilaat ovat yksin, koska he joutuvat muuttamaan ryhmästä toiseen eikä kiinteitä ryhmiä pääse muodostumaan. Tämän takia tulee yhä selvemmin ottaa huomioon oppilas ihmisenä eikä pelkästään oppilaana. Oppilaiden, opettajien ja kodin hyvällä yhteistyöllä pystytään huomaamaan nuoren erilainen käyttäytyminen, ja yhteistyössä kodin ja oppilaitoksen kanssa voidaan jo ennakkoon puuttua nuoren väärään käyttäytymiseen. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on antaa ammattitaito, ja sen ohella tietoisuus yhteiskunnan jäsenyyteen liittyvästä vapaudesta ja vastuusta. Monet kysymykset odottavat ratkaisuaan, kun nuoret oireilevat. Miten heitä tullaan auttamaan? Oireiden ja syiden selvittäminen antaa jo varhaisessa vaiheessa hyvän mahdollisuuden puuttua nuorten ongelmiin ja löytää niihin ratkaisut. Osattaisiinko varhaisessa puuttumisessa luoda sellaiset toimintarutiinit, ettei puuttuminen näyttäisi puuttumiselta, vaan keskinäinen etu ja eteenpäin suuntautuneisuus pyrittäisiin pitämään esillä? Voitaisiinko luottamuksellista kanssakäymistä edistää nuorten kanssa niin, että säilytettäisiin yksilöllinen tuntuma kaikkien opiskelijoiden opiskelu- ja elämäntilanteeseen? Olisiko meillä taitoja yksilölliseen ja mahdollisimman luonnolliseen vuorovaikutukseen? Onnistuttaisiinko opiskelun runko ja sisältö pitämään mahdollisimman selkeänä ja tasapuolisesti vaativana, ettei väliinputoamisia tms. pääsisi tapahtumaan?

9 8 Varhainen puuttuminen lieventää nuorten oireilua, mutta se edellyttää, että rajataan tarkemmin tutkittava ilmiö ja siihen liittyvät ongelmat sekä ajallisesti, että sisällöllisesti. Mistä oireista nuoret kärsivät ja mitkä eri asiat niitä aiheuttavat? Onko kyseessä uusi vai vanha ilmiö? Onko nuorten oireilua esiintynyt samassa muodossa aiemmin? Aiheuttaja voidaan luultavasti helpommin hahmottaa, jos kyseessä on vanha ilmiö. Tällöin pitäisi myös selvittää, onko esiintyneisiin ongelmiin puututtu aikaisemmin ja millaisella menestyksellä. Onko meillä toimivia rutiineja jo käytössä? Miksi ilmiö on noussut niin voimakkaasti esille, jos se on ennalta tunnettu? Tarkastelutapaa voidaan muuttaa, jos ilmiö on uusi ja ongelmat uudenlaiset. Ensiksi on yritettävä hahmottaa, mitä tekijät voisivat ilmiön aiheuttaa. Mikä yhteiskunnassa ja tarkasteltavassa nuorten toimintaympäristössä on muuttunut, ja miksi nuorten oireilua esiintyy opiskelijoiden piirissä. Erilaisia keinoja havainnoida nuorten ongelmia ja niihin puuttumista on mietitty monilla eri tahoilla. Pääsykokeiden rinnalla ammatilliseen koulutukseen tuleville nuorille tulisi tehdä yksilöllisten voimavarojen tunnistamiseen liittyvä kartoitus. Samalla arvioitaisiin, onko heillä mahdollisuus selviytyä ammatin asettamista vaatimuksista tai yleensä koulutuksesta. Koulutukseen ohjautumisen tuki tulee ulottaa kokonaisvaltaisesti nuoren koko elämänhallinnan alueelle. Koulutuspaikkojen täyttäminen ja niistä saatavat resurssit oppilaitokselle eivät voi olla ohjaava tekijä oppilasvalinnoissa. Yksittäistä syytä nuorten poikkeavaan käyttäytymiseen on vaikea löytää, mutta esille ovat nousseet mm. syrjäytyminen, mielenterveysongelmat ja koulukiusaaminen. Näitä asioita opettajat voisivat havaita, ainakin jossakin määrin. Havainnointi nuoren pahoinvoinnista ja erityisesti siihen puuttuminen voisivat ehkäistä nuorten poikkeavaan käyttäytymiseen liittyvät traagiset teot. Mikä on opettajan vastuu toimia, kun hän havaitsee ongelmia nuorella? Mitä hän voi tehdä? Tässä haastattelututkimuksessa etsitään vastauksia näihin kysymyksiin.

10 9 2 Nuoruusiän iänmukainen kehitys Nuoruus on siirtymävaihe lapsuudesta aikuisuuteen. Kehityskulkua vievät eteenpäin useat muutokset, joista osa liittyy fyysiseen kasvuun, osa ajattelun kehittymiseen ja osa sosiaalisiin tekijöihin. (Nurmi ym. 2007, 124.) Nuoruuden kuluessa yksilö kehittyy fyysisesti, oppii keskeiset yhteisössä tarvittavat taidot ja valmiudet, itsenäistyy, etsii ja valitsee myöhemmät aikuisuuden roolit ja positiot sekä muodostaa käsityksen omasta itsestään (Nurmi 1998, 256). 2.1 Nuoruuden kehitystehtävät Robert Havighurstin mukaan eri-ikäisiin ihmisiin kohdistuu erilaisia normatiivisia odotuksia, joita hän kutsui kehitystehtäviksi. Hän määritteli jo 1940-luvulla nuoruuden keskeiset kehitystehtävät, jotka soveltuvat hyvin nykypäivänkin tilanteeseen. Näitä tehtäviä hänen mukaansa ovat sukupuoli-identiteetin omaksuminen ja suhteiden luominen toiseen sukupuoleen, koulutuksen hankkiminen ja valmistuminen työelämään, valmistuminen perhe-elämään ja ideologian omaksuminen. (Nurmi ym. 2007, 131.) Nurmen (1998, 259) teoksessa esitetään Havighurstin määrittelemiä nuoruuden kehitystehtäviä laajemmin. Nuoruuteen kuuluu em. tehtävien lisäksi oman fyysisen olemuksensa hyväksyminen, emotionaalisen itsenäisyyden saavuttaminen vanhemmista ja muista aikuisista sekä sosiaalisesti vastuullisen käyttäytymisen omaksuminen (emt. 259). Havighurstin ajatuksena oli, että näiden kehitystehtävien onnistunut ratkaisu loi pohjaa hyvinvoinnille ja myöhäisemmälle myönteiselle kehitykselle (Nurmi ym. 2007, 131). 2.2 Biologinen ja fysiologinen kehitys Nuoruusvaiheen alkua määrittää biologinen kehitys: puberteetin alkaminen on yksi keskeinen nuoruusikää määrittävä tapahtuma. Kehon kasvu ja sukupuolikypsyyden saavuttaminen muuttavat suuresti yksilön suhdetta sekä ympäristöönsä että omaan itseensä. (Nurmi 1998, 256.) Seksuaalinen kypsyminen on myös tunnetilojen vaihte-

11 10 lua. Kaikki tämä muodostaa kokonaisen kokemusvyyhden, jossa halut, tunteet puolesta ja vastaan sekä erilaiset ajatukset muuttuvat koko ajan. (Dunderfelt 2004, 97.) 2.3 Psyykkinen kehitys Nuoruusiän merkittävimpiä kehitystehtäviä on identiteetin muodostuminen (Vuorinen 2004, 208). Yhden laajasti käytetyn identiteettiteorian (Marcia 1980) mukaan identiteetin kehitys tapahtuu kahden mekanismin avulla: ensin nuori tutkii erilaisia vaihtoehtoisia aikuisuuden rooleja ja sitten vähitellen sitoutuu niihin (Nurmi ym. 2007, ). Nuoruuden aikana yksilö etsii myös sekä minäkuvaansa, että maailmankuvaansa. Uhma, aggressiot ja tunnevyöryt ovat Dunderfeltin mukaan sisäisyyden kehitysvaiheita. Nuoruudessa yksilön sisäinen psyykkinen maailma käy läpi suuren rakenteellisen ja toiminnallisen muutoksen. (Dunderfelt 2004, 97.) Nuoruusiän aikana nuori luo myös omakohtaisen elämänkatsomuksensa (Vuorinen 2004, 220). 2.4 Ajattelun kehitys Seksuaalisen ja genitaalisen voimakkaan kehityksen kanssa suhteellisen samanaikaisesti kehittyy kognitiivinen ajatuksellinen kyky. Nuori oppii käyttämään ja ymmärtämään loogisia ja abstraktisia ajattelumuotoja. Tietoisuuden laajeneminen ja kehittyminen mahdollistaa myös ihanteiden ja ideaalien syntyminen. Nuorilla on usein ulkoisia ihanteita, kuten poptähtiä ja näyttelijöitä, joiden kautta asetetaan myös vaatimuksia omalle itselle. (Dunderfelt 2004, ) Nuori kykenee huomioimaan eri näkökohtia samanaikaisesti ja sen myötä myös kyseenalaistamaan tietoa ja etsimään vaihtoehtoja. Nuoruudessa kehittyy myös kyky asettua toisen asemaan. (Aalto- Setälä ja Marttunen 2007, 3.) Ajattelun kehittyminen luo pohjaa myös nuoren moraalille ja sen periaatteille. Nuoren ajattelutaidoissa tapahtuu laadullinen muutos, joka auttaa häntä hahmottamaan paremmin ympäröivää maailmaa ja omaa tulevaisuuttaan. Muutos perustuu sekä aivojen kypsymiseen, että tämän mahdollistamaan uuteen oppimiseen. (Nurmi ym. 2007, 129.)

12 Itsenäistyminen Aalto-Setälä & Marttunen (2007, 2) määrittelevät nuoruusiän keskeiseksi kehitykselliseksi päämääräksi autonomian. Lapsuuden perheestä irtautumisen myötä nuori tekee omaan elämään liittyviä päätöksiä, kuten koulutukseen, ammatinvalintaan, elämäntapaan ja ihmissuhteisiin liittyviä valintoja, aikaisempaa itsenäisemmin (Nurmi 1998, ). Nuori turvautuu enenevässä määrin ikätovereihinsa vanhempiensa sijasta (Aalto-Setälä & Marttunen 2007, 2). Perhe pysyy kuitenkin tärkeänä osana nuoren elämää. Merkittävä muutos tapahtuu nuoren ja vanhempien vuorovaikutuksessa, joka muuttuu yksisuuntaisesta ohjauksesta keskusteluun, neuvotteluun ja yhteiseen päätöksentekoon. Yhdessä vietetyn ajan määrä vanhempien kanssa vähenee nuoruudessa. (Nurmi ym. 2007, 145.) 2.6 Nuoruuden kriisi Varhaiset nuoruutta kuvaavat teoriat kuvasivat nuoruutta termillä kriisi ja sen ratkaiseminen (Nurmi 1998, 251). Esimerkiksi Hägglund, Pylkkänen ja Taipale jakoivat nuoruuden kolmeen eri vaiheeseen ja kullekin vaiheelle esitettiin oma kriisinsä: ihmissuhteiden kriisi nuoruusiän varhaisvaiheessa, identiteettikriisi nuoruusiän keskivaiheessa ja ideologian kriisi nuoruusiän loppupuolella (Dunderfelt 2004, 92 93). Myöhemmin monet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että valtaosa nuorista ei näyttäisi käyvän läpi mitään kriisivaihetta. Nuoruus näyttää kuitenkin muodostavan jonkinlaisen kehitysriskin ainakin joillekin yksilöille. (Nurmi 1998, )

13 12 3 Nuorten psyykkisen oireilun ilmeneminen Kun puhutaan nuorten psyykkisestä oireilusta, tarkoitetaan yleisimpiä nuorten mielenterveyden ongelmatyyppejä. Näitä ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, käytös- ja päihdehäiriöt. Tyypillistä on kuitenkin se, että nuorilla kehittyminen ja kasvu ovat koko ajan meneillään ja nuoren pahalle ololle ei aina löydy selvää nimeä. Eri ongelmat saattavat kietoutua yhteen, joten nuoren tilannetta tulee arvioida kokonaisvaltaisesti. Ero häiriintyneen ja iänmukaisen kehityksen välillä saattaa olla vähäinen, joten tärkeää on kartoittaa paitsi nuoren kuvailema oireisto myös ajankohtainen kehitysvaihe ja arvioida oireilun vaikutusta nuoren iänmukaisen kehityksen etenemiseen. (Aalto- Setälä & Marttunen 2007, 207.) Mielenterveyden ongelmat heijastuvat puutteellisena kykynä ihmissuhteisiin, toisista välittämiseen, työntekoon ja sosiaaliseen osallistumiseen. 3.1 Oireilun ilmeneminen eri sukupuolilla ja eri ikävaiheissa Poikien oireilu on tyypillisesti ulospäin suuntautuvaa ja toisia häiritsevää, kun taas tytöt oireilevat usein sisäänpäin ja käpertyvät itseensä. Pojille käytöshäiriöt ja tarkkaavaisuuden häiriöt ovat tyypillisiä, tytöille taas tunne-elämän häiriöt sekä syömishäiriöt. Ahdistuneisuushäiriöt ja masennus ovat melko tavallisia sekä tytöillä että pojilla (Piha 2004). Aalto-Setälän ja Marttusen (2007) mukaan tytöillä riski masennukseen on noin kaksinkertainen poikiin verrattuna kun taas käytöshäiriöt ovat pojilla noin viisi kertaa yleisempiä kuin tytöillä. Kuitenkin molemmilla sukupuolilla esiintyy kaikkia häiriötyyppejä (Piha 2004). Häiriöiden oirekuvassa on ikäspesifisiä eroja: varhaisnuoruudessa yleisimpiä ovat käytös- ja tarkkaavuushäiriöt, kun taas varsinaisesta nuoruusiästä lähtien varhaiseen aikuisuuteen asti ahdistuneisuus-, mieliala- ja päihdehäiriöt ovat tavallisimpia. Nuorten häiriöille on tyypillistä monen häiriön esiintyminen yhtä aikaa. Monihäiriöisyydellä on huomattava kliininen merkitys: se on yhteydessä vaikeampaan oirekuvaan, suurempaan toiminnalliseen haittaan ja häiriöiden pidempään kestoon. (Aalto-Setälä & Marttunen 2007, 209.)

14 Nuorten psyykkisen oireilun ilmeneminen ammatillisessa koulutuksessa Nuoruusiän häiriöiden ja kehityksen pysähtymisen varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on tärkeää, jotta nuori saa mahdollisuuden hänelle sopiviin valintoihin niin opiskelun, ammatin kuin ihmissuhteidenkin alueilla. Häiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoito parantavat ennustetta, ja ne ovat myös parhaat aseet aikuisiän mielenterveyshäiriöiden ehkäisyssä (Aalto-Setälä & Marttunen 2007, ). Oireilun ilmenemismuodot vaihtelevat oireilijan iän ja kehitystason mukaan. Tavallisimpia oireita ovat levottomuus, ärtyisyys, uhmakkuus, itkuisuus, keskittymisvaikeudet, oppimiskyvyn heikkeneminen, ongelmat kaverisuhteissa, erilaiset fyysiset vaivat (päänsärky, vatsavaivat), mielialamuutokset, pelot, ahdistus, käytösoireilu, raivonpurkaukset, aggressiivisuus ja arvaamattomuus. Oirekuva voi muuttua kasvun myötä, vaikka häiriö pysyisi samana. Toisaalta samanlaiselta näyttävät oireet voivat johtua eri asioista (levottomuus voi olla merkki ADHD:sta, masennuksesta, kaltoinkohtelusta jne.) (Puustjärvi 2009). Somaattiseen sairastamiseen liittyy usein depressiota sekä unen häiriöitä ja vastaavasti depressio ja unen häiriöt ilmenevät usein erilaisin somaattisin oirein (Sairauksien ja psykosomaattisten oireiden tarkastelua 2009). Psyykkiset oireet heijastuvat usein myös nuoren fyysisinä oireina. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulosten mukaan masennusta potevien lisäksi oli runsas joukko opiskelijoita, jotka pitivät omaa terveydentilaansa keskinkertaisena tai huonona. Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus oli joka kymmenennellä. Vähintään kahta päivittäistä oiretta poti joka viides opiskelija. Lähes päivittäistä väsymystä oli 17 %:lla, viikoittaisia niska- tai hartiakipuja oli 35 %:lla ja päänsärkyä 33 %:lla. (Stakes 2008, 35.) 3.3 Huolta herättävän oireilun tunnistaminen ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisessa koulutuksessa voidaan nuoren pahoinvointia tunnistaa huolta herättävien oireiden avulla. Näitä oireita ovat syrjäytyminen, eristäytyminen eli yksinäisyys, masentuneisuus ja koulukiusaaminen.

15 14 Nuorten yksinäisyys ja syrjäytyminen. Yksinäisyyttä on nuorisotutkimuksessa tutkittu vähän. Kuitenkin on havaittu, että nuorten yksinäisyys on poikkeavuus, johon liitetään erilaisia diagnooseja kuten oppimisongelmia, koulukiusaamista, persoonallisuushäiriöitä ja syrjäytymispotentiaalia (esim. Wulf 1995). Syrjäytymistä on pidetty hankalasti käsiteltävänä aiheena mm. sen vuoksi, että tutkittava kohde helposti leimataan. Syrjäytyminen on usein monen syyn seuraus, usein moniongelmaisen taustan seuraus. Syrjäytymisen on havaittu etenevän vaiheittain. Syrjäytymistä koskevissa tutkimuksissa viitataan usein syrjäytymisen olevan asteittain syvenevä prosessi, jonka lähtökohtana on teoreettinen yksilötason syrjäytymiskehitystä kuvaava malli. Mikko Takala (1992) erottaa väitöskirjassaan syrjäytymisprosessissa seuraavat vaiheet: Vaikeudet kotona Koulun keskeyttäminen ja alisuorittaminen (kouluallergia) Huono työmarkkina-asema Täydellinen syrjäytyminen (työn vieroksunta, toimeentulo sosiaaliavustuksilla, alkoholisoituminen, kriminalisoituminen) Laitostuminen tai eristäytyminen yhteiskunnasta. Nuorten masennus. Pahoinvoinnin yksi yleisimmistä oireista on masennus. Nurmen (1998) mukaan masennuksen voi katsoa olevan osa nuoren ihmisen kehityskaarta. Osa mielialan vaihteluista voidaan katsoa siis kuuluvan normaaliin ihmisenä kasvamiseen. Pitkittyessään ja tai ilmetessään vakavana ne muodostavat riskin nuoren kehitykselle ja hyvinvoinnille. Masentuneilla nuorilla on enemmän muun muassa itsetuhoajatuksia ja psykososiaalisia ongelmia kuin muilla nuorilla (Marttunen ym. 1991). Heillä on vaikeuksia sosiaalisessa ja kognitiivisessa kehityksessä sekä koulumenestyksessä ja sitä kautta myöhäisemmässä työelämässä (Kovacs & Goldston 1991). Koulukiusaaminen. Koulutovereidensa toistuvan ja pitkäkestoisen kiusaamisen kohteeksi joutuu keskimäärin % perusopetukseen osallistuvista lapsista eri puolilla maailmaa. Vain hiukan pienempi määrä oppilaita ilmoittaa kiusaavansa toistuvasti toisia. Molemmissa sekä kiusaajan että kiusatun roolissa olevia on noin 5 % tutkituista. ( Craig & Harel 2004; Smith & Sharp 1994 ). Koulukiusatut kärsivät usein

16 15 henkisistä hyvinvoinnin ja mielialan ongelmista. Tyypillisiä seurauksia ovat itsetunnon/itsearvostuksen aleneminen, masentuneisuus, itsetuhoiset ajatukset tai teot sekä ahdistuneisuus (Boulton&Smith 1994; Kaltiala-Heino ym. 2000). Toisia kiusanneet oppilaat näyttävät myöhemmässä elämässä käyttävän enemmän päihteitä ja heidän on havaittu muita tyypillisemmin kärsivän antisosiaalisista persoonallisuushäiriöistä (Sourander 2007). Huolestuttavan oireilun havainnoijat. Tärkeimmät huolestuttavan oireilun havainnoijat löytyvät lähiympäristöstä muodostuvasta kasvuyhteisöstä, joka muodostuu koulusta, kodista, kavereista ja asuinalueesta. Kaverit kattavat tässä paitsi koulukaverit, myös muut kaverit ja ystävät. Näistä neljästä yhteisöstä muodostuu lasten ja nuorten elämisyhteisö.(demaray, Malecki, Davidson, Hodgson, & Rebus 2005; ref. Ellonen 2008, 48.) Vaikka nuoruudessa kiinnostuksen kohteet suuntautuvat perheen ulkopuolelle, on perheen ja sen tuki merkittävässä asemassa nuoren elämässä (Friis, Eirola & Mannonen 2004 ). Huolestuttavan oireilun havainnointi. Havainnoinnista on paljon lähdemateriaalia, mutta yksiselitteistä selvää seulontamallia tai oireiden listaa ei ole vielä saatu luotua. Stakesin ja Opetusministeriöiden Internet-sivuilta löytyy paljon hyviä toimenpideehdotuksia miten oirehtimista voitaisiin ennalta ehkäistä tai hoitaa. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijaterveydenhuollosta löytyy tänä päivänä suuri määrä erilaisia julkaisuja opiskelevien nuorten eri ongelmien ja häiriötilojen tunnistamiseksi. Lisäksi julkaisuissa opastetaan miten ongelmiin voi saada apua sekä hoito-ohjeita tilanteen korjaamiseksi. Julkaisujen laatijana on toiminut Suomen Mielenterveysseura yhdessä asiantuntijalääkäreiden kanssa. Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpilä kuitenkin kyseenalaistaa nykymuotoisen lasten ja nuorten tukiorganisaation. Hänen mukaansa kokonaisuus ei ole kenelläkään hallussa. On vain joukko toimijoita, jotka eivät kata kokonaisuutta (Rimpelä 2007). Tukea oirehtivalle nuorelle on saatavissa, mutta avainkysymys on havaitaanko tarve riittävän aikaisessa vaiheessa?

17 Psyykkisen oireilun yleisyys Nuorten psyykkisen oireilun yleisyydestä ei vielä ole kovin tarkkoja tuloksia, mutta se näyttäisi kuitenkin eri tutkimusten mukaan lisääntyneen selvästi viime vuosina. Häiriöiden yleisyys, vaihdellen eri arvioiden mukaan on noin %. Lapsista ja nuorista 7-8 %:n arvellaan olevan selvästi hoidon tarpeessa. (Piha 2004.) Toisaalta Leijalan (2007) mukaan valtakunnallisessa Lapset -tutkimuksessa todettiin, että yli viidesosalla lapsista esiintyi runsaasti psyykkistä oireilua ja 10-15% lapsista kärsi sen laatuisista psyykkisestä häiriöstä, johon olisi tarvittu lisätutkimusta ja hoitoa. Kansainvälisten havaintojen mukaan lasten psykiatristen potilaiden joukossa tyttöjä on yksi neljäsosa, loput ovat poikia. Nuoruusiän puolessa välissä tilanne muuttuu: poikia ja tyttöjä on yhtä paljon. Myöhemmässä nuoruusiässä enemmistöksi nousevat tytöt. (Piha 2004.) Viimeisimmän Stakesin kouluterveyskyselyraportin (2008) mukaan joka kymmenes opiskelija potee joko keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta. Tulos on pysynyt kutakuinkin samansuuruisena viimeisen kymmenen vuoden aikana mutta alueellisessa vertailussa on Pohjois-Suomen (Oulun- ja Lapin lääni) suhteellinen osuus ollut hieman muuta maata korkeampi kuitenkin niin, että erot ovat olleet hyvin vähäisiä. Psyykkisen oireilun yleisyydestä Suomessa kertovat omalta osaltaan myös Kansaneläkelaitoksen viime vuosien tilastot. Mielialahäiriöihin kuuluva masennus on yleisin syy mielenterveyden häiriöiden vuoksi alkaneissa päivärahakausissa. Masennuksen vuoksi alkoi vuonna 2007 yhteensä päivärahakautta. Kasvuprosentti vuodesta 2000 oli 38,9 %. Nuorilla kasvuprosentit vuodesta 2000 olivat huolestuttavan suuria: miehillä 91,7 ja naisilla 159,4. (Maaniemi & Raitasalo 2008, 3-7.) Nuorten, alle 30-vuotiaiden, mielenterveyden häiriöiden aiheuttamien sairauspäivien lukumäärä on kasvanut selvästi nopeammin kuin 30 vuotta täyttäneiden (kuvio 1). Nuorten osuus kaikista mielenterveyden häiriöiden vuoksi alkaneista sairauspäivistä on kasvanut vuoden ,9 %:sta 18,7 %:iin vuonna Masennuksen vuoksi korvattiin vuonna 2007 yhteensä 2,5 miljoonaa sairauspäivää. Nuorilla kasvu vuodesta 2000 olivat huolestuttavan suuria, miehillä 131,5 % ja naisilla 170,2 %. Vuonna 2007 kaikista mielenterveyden häiriöiden vuoksi eläkkeelle siirtyneistä alle 30- vuotiaita oli eli 20,9 prosenttia. Vuonna 2000 vastaava osuusprosentti oli 12,4.

18 17 Alle 30-vuotiaiden lukumäärä on yli kaksinkertaistunut vuodesta Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden nuorten miesten määrä kasvoi 66,7 %:lla ja nuorten naisten 181,8 %:lla vuodesta (Maaniemi & Raitasalo 2008, 3-7.) Nuorten psyykkisen oireilun yleistymistä kuvastaa myös Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto. Hoitoon pyrkivien jonot ovat joissain tapauksissa olleet selvästi kohtuuttoman pitkiä ja toisaalta keskimääräiset odotusajat lasten psykiatriseen hoitoon ovat jonkin verran viime vuosina pidentyneet. Syynä jonoihin on ennen kaikkea hoidon tarpeen lisääntyminen 1990-luvulla. (Nuorten mielenterveys 2009.) Kuvio 1. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi alkaneiden sairauspäivärahakausien muutokset ikäryhmittäin (Maaniemi & Raitasalo 2008)

19 18 4 Nuorten yleisimmät mielenterveyshäiriöt 4.1 Mielenterveys käsitteenä Puhuttaessa mielenterveydestä ja normaalisuudesta liittyvät nämä kaksi käsitettä väistämättä vahvasti toisiinsa. Maallikon silmissä nämä käsitteet vaikuttavat hyvin yksinkertaisilta ja selviltä. Normaaliudesta poikkeava käytös tai mieleltään sairas henkilö yleensä erottuu joukosta nopeasti, kun taas normaalia käyttäytyminen sulautuu ihmisten joukkoon. (Arajärvi & Varilo 1991, 79.) Mielenterveys käsitteenä on erikoinen, koska se sisältää kielteisen ja myönteisen vaikutuksen. Mielenterveys on sanana suomenkielessä nuori. Varhaisessa vaiheessa puhuttaessa mielenterveydestä sillä tarkoitettiin itse asiassa mielensairautta, mutta terveys nimikettä käytettiin jotta pystyttiin puhumaan vähemmän osoittelevasti. Mielenterveyttä on yritetty määrittää monella eri tavoilla, mutta silti yhtäkään yksiselitteistä määritelmää ei ole olemassa. Tänä päivänä puhuttaessa mielenterveydestä katsotaan, että siihen kuuluu psyykkinen, henkinen, sosiaalinen ja fyysinen ulottuvuus. (Heiskanen ym. 2006, 17.) Mielenterveys on käsitteenä vaikea määritellä, koska siihen vaikuttavia tekijöitä on monta kuten: yksilölliset tekijät (esim. perimä) sosiaaliset tekijät (perhe, ystävät jne.) yhteiskunnalliset tekijät (mahdollisuudet koulutukseen ja työhön) kulttuurilliset arvot (ihmisen arvo, suhtautuminen mielenterveyteen). Edellä mainitut tekijät ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa, ja tässä prosessissa syntyy uusia ja kuluu entisiä mielenterveyden voimavaroja. Käsitteenä mielenterveys ei siis ole muuttumaton pysyvä tila, vaan se vaihtelee kokemusten ja elämäntilanteiden mukaan. Toisin sanoen siihen vaikuttaa itse ihminen, muut ihmiset ja olosuhteet. (Emt.) Monet mielenterveyshäiriöt alkavat yleensä nuoruusiässä. Laajan väestötutkimuksen perusteella on pystytty havaitsemaan, että n. 50 % aikuisten mielenterveysongelmis-

20 19 ta oli alkanut ennen 14:sta ikävuotta. Mielenterveysongelmista 75 % oli alkanut jo ennen 24 vuoden ikää. Nuorten yleisimmät mielenterveyshäiriöt ovat mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, käytöshäiriöt ja päihdehäiriöt. (Aalto-Setälä & Marttunen 2007.) 4.2 Mielialahäiriöt Tänä päivänä noin 11 % nuorista kärsii mielialahäiriöistä, joka on nuorten yleisin mielenterveyshäiriöiden ryhmä (Aalto-Setälä 2004). Mielialahäiriöistä masennus ilmenee ihmisellä toimintakyvyn ja tunnetilan muutoksina. Mieli voi olla alakuloinen, tuskainen, itkuinen ja ahdistunut. Yksi masennuksen keskeisimmistä vaikeuksista on mielihyvän kokemisen häviäminen. Tämä näyttäytyy useimmiten jo lievemmissä masennustiloissa. Kiukkuisuus yleensä voimistuu ja elämänilo voi hävitä kokonaan. Vakavassa masennustilassa syyllisyyden tunne, häpeän tunne, ja pahuuden tunne voivat olla kaiken kattavia. Nämä tunteet saattavat aiheuttaa itsetuhoista käyttäytymistä. Ihmisen mieli voi myös näyttäytyä paikalleen jähmettyneenä tai tyhjyytenä. Masennus kuluttaa yleensä myös ihmisen elämän voimat. Kanssakäymiset toisten ihmisten kanssa voivat koitua taakoiksi. Masentunut saattaa myös herkästi syyllistää muita ja kaivata läheisyyttä, jota hänen on kuitenkin erittäin vaikea sietää. Masentuneisuus heikentää lähimuistia, päätöksentekokykyä, ajattelua, kokonaisuuksien hahmottamista, ja loogista päättelykykyä. Työnteko ja oppiminen vaikeutuvat keskittymisen, mieleen painamisen ja loogisen ajattelukyvyn heiketessä. Tämän vuoksi myös normaalit elämänhallintatilanteet muodostuvat vaikeiksi ja ahdistaviksi. (Heikkinen-Peltonen ym. 2008, ) Osa em. oireista voi johtua myös siitä, että masennus näkyy ihmisen unentarpeissa liiallisena nukkumisena tai unettomuutena. Etenkin aamuyön unettomuus liittyy masennukseen. Masentuneen ihmisen väsymystilat eivät mene ohi nukkumallakaan. Yleistä masentuneelle ihmiselle on kehon toimintakielen väheneminen, joka ilmenee kasvojen ilmeettömyytenä ja tarmon puutteena. Toisinaan masentunut ihminen voi olla erittäin kiihtynyt ja tuskainen, joka ilmenee kehon kielen rauhattomuutena ja levottomuutena. Masennus voi olla myös kaksisuuntainen jolloin puhutaan kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, jossa on vähintään kaksi toisistaan erottuvaa jaksoa. Toisessa jaksossa toimeliaisuus, aktiivisuus

21 20 ja mieliala ovat kohonneet, kun taas toisessa jaksossa vastaavat asiat ovat laskeneet. (Emt.) 4.3 Ahdistuneisuushäiriöt Huolestuneisuus, pelko ja ahdistus ovat luonnollisia tunteita ihmiselle kriisi- ja elämänhallintatilanteissa. Nämä primitiiviset tunnetilat ovat edelleenkin ihmisille tärkeitä lajin säilymisen kannalta ajateltuna. Nykyaikana ahdistus- tai pelkotiloja voi aiheuttaa huoli esim. lähimmäisestä. Vastaavasti huolestuneisuus voi palvella ihmistä paremman suorituksen muodossa esim. yo-kirjoituksissa. Yleensä lievästi pitkittyneet ahdistuneisuushäiriötuntemukset on hoidettavissa keskustelemalla tai läheisten tuen avulla. Normaaleja elämäntilanteita rajoittava, voimakas ja pitkittynyt hermostuneisuus, ahdistus ja huolestuneisuus ovat merkkejä ahdistuneisuushäiriöstä, johon tarvitaan asianmukaista hoitoa. Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluu mm. sosiaalisten tilanteiden jännittäminen, julkisten tilojen pelko, paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Hoitamattomana ahdistuneisuushäiriöt pitkittyvät ja muuttuvat vakavimmiksi. Ahdistuneisuus voi olla elinikäinen oire vaikeimmissa psykiatrisissa oireissa. Ahdistuneisuuden taustalla voi olla perintötekijät, tiedostamattomat jännitys- ja pelkotilat tai ristiriitaiset tuntemukset. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö liittyy usein myös syömishäiriöön, persoonallisuushäiriöön sekä paniikkihäiriöön. (Heikkinen-Peltonen ym. 2008, ) Ahdistuneisuushäiriöistä kärsii 7 % suomalaisista nuorista (Aalto-Setälä 2004). Paniikkihäiriö. Jännittäminen sosiaalisissa tilanteissa on erittäin yleistä. Jotkut jännittävät luokan edessä esiintymistä, jotkut taas kahvi- ja ruokailutilaisuutta vieraiden seurassa. Jännittäminen ilmenee hikoiluna, punasteluna, sydämen tykytyksenä, punoituksena, vatsavaivoina tai käsien vapinana. Julkisten tilojen pelossa ilmenee ahdistusta esim. kaupoissa. Kyseisestä pelosta kärsivän ihmisen elämänpiiri pienenee huomattavasti. Pahimmassa tapauksessa pelko voi kasvaa niin suureksi, että ilman saattajaa ihminen ei voi poistua kotoaan. Paniikkihäiriö tarkoittaa toistuvia, voimakkaita ahdistuskohtauksia. Ensimmäinen kohtaus tulee täysin yllättäen ja odottamatta. Tämän vuoksi ihminen luulee sitä yleensä sydänkohtaukseksi, hengityksen salpaantumiseksi tai joksikin muuksi hengenvaaralliseksi sairaudeksi. Hyvin usein kohtauk-

22 21 sen taustalla on kuitenkin elämäntapahtuma, joka on vaikuttanut turvallisuuden ja perusluottamuksen tunteeseen. Paniikkihäiriökohtauksille tyypillistä on myös yöllinen ajankohta. (Heikkinen-Peltonen ym. 2008, 140.) 4.4 Käytöshäiriöt Luoma (2007) toteaa, että käytöshäiriöt kuuluvat yleisimpiin lastenpsykiatrisiin häiriöihin. Käytöshäiriöt ovat suomalaisilla nuorilla yleisiä ja erittäin vaikeasti hoidettavia (Terho ym. 2002). Koulua käyvillä nuorilla esiintyvyydeksi on eri tutkimuksissa arvioitu n. 3-8 %. Nuoruusikäisten tyttöjen vastaava lukema on noin 4-6 % ja pojilla jopa %. (Almqvist ym. 1996) Käytökseen liittyvät häiriöt ovat pojilla noin viisi kertaa yleisempiä kuin tytöillä. Käytöshäiriöillä on myös taipumus jatkua aikuisiässä. (Marttunen 2004) Kaikkien käytöshäiriöiden ennuste on huono varsinkin, jos häiriöt alkavat varhaisessa nuoruudessa. Hoitamaton käytöshäiriö ennakoi aikuisuuden epäsosiaalista käyttäytymistä ja päihderiippuvuutta. (Terho ym ) Käytöshäiriöille on ominaista uhmakas, aggressiivinen tai epäsosiaalinen käytös, joka on toistuvaa, pitkäkestoista ja selvästi poikkeaa iänmukaisista sosiaalisista odotuksista (Koskentausta 2006, 3). Yksi käytöshäiriön olennaisimpia ominaisuuksia on oireiden pitkäkestoisuus: diagnoosi edellyttää oireiden kestäneen 6 kuukautta tai kauemmin. Poikkeuksena ovat tietyt erityisen julmat teot, esimerkiksi aseen käyttö tai sukupuoliyhteyteen pakottaminen, jotka jo yksittäistapauksina riittävät käytöshäiriön diagnoosiin. (Terho ym ) Käytöshäiriöihin liittyy useasti myös muita mielenterveyden ongelmia (Marttunen 2004). Suomessa vuodesta 1996 käytössä ollut ICD-10-tautiluokitus F 91 jakaa käytöshäiriöt neljää eri kategoriaan: Perheensisäiseen, epäsosiaaliseen ja sosiaaliseen käytöshäiriöön sekä uhmakkuushäiriöön (ICD-10-tautiluokitus 2009). Perheensisäinen käytöshäiriö. Perheensisäistä käytöshäiriötä sairastavalla nuorella on epäsosiaalista tai aggressiivista käytöstä. Aggressio kohdistuu usein erityisesti yhteen tai kahteen läheiseen henkilöön. Häiriö ilmenee varasteluna, tavaroiden rikkomisena tai väkivaltana läheisiä henkilöitä kohtaan. Usein perheensisäinen käy-

23 22 töshäiriö on saanut alkunsa perheympäristössä, jossa on huomattavaa häiriötä lapsen suhteessa yhteen tai useampaan perheenjäseneen. (Emt.) Epäsosiaalinen käytöshäiriö. Epäsosiaaliselle käytöshäiriölle on ominaista nuoren epäsosiaalinen tai hyökkäävä käytös. Nuori ei kykene sopeutumaan vertaisiinsa eikä usein myöskään vanhempiinsa. Hyviäkin suhteita aikuisiin voi olla, mutta usein niistä puuttuu luottamus ja läheisyys. Tyypillinen käytös sisältää kiusaamista ja runsasta tappelemista, vanhemmilla lapsilla kiristämistä tai pahoinpitelyjä, huomattavaa tottelemattomuutta, töykeyttä, yhteistyökyvyttömyyttä, auktoriteetin vastustamista, vaikeita kiukunpuuskia, hallitsemattomia raivokohtauksia, omaisuuden tuhoamista, tulipalojen sytyttämistä ja raakuutta kohdistuen eläimiin ja toisiin lapsiin. (ICD-10- tautiluokitus 2009.) Sosiaalinen käytöshäiriö. Jatkuvaa epäsosiaalista ja hyökkäävää käytöstä on myös sosiaalisessa käytöshäiriössä, jonka erottaa muista häiriöistä kestävien ystävyyssuhteiden olemassaolo ikätovereiden kanssa. Vertaisryhmä muodostuu usein muista nuorista, jotka ovat usein mukana rikollisessa tai muussa epäsosiaalisessa toiminnassa. Suhteet auktoriteettiasemassa oleviin aikuisiin ovat yleensä huonot, mutta muihin aikuisiin voi olla hyviä suhteita. Tunnehäiriöt ovat yleensä vähäisiä. Useimmiten häiriötä esiintyy enemmän kodin ulkopuolella, esimerkiksi koulussa. (ICD-10-tautiluokitus 2009.) Nuorten rikollista toimintaa edesauttava tekijä on myös nuoren työllisyystilanne. Tutkimusten mukaan yli 10 tuntia viikossa työskentelevät nuoret syyllistyvät useammin rikolliseen toimintaa kuin työssä käymättömät (Kouvonen 2001). Uhmakkuushäiriöt. Alle 10-vuotiailla lapsilla esiintyy tyypillisesti uhmakkuushäiriötä, jotka mielletään käytöshäiriöiden lievemmäksi muodoksi ja se saattaa edeltää muita käytöshäiriöitä. Monet asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että uhmakkuushäiriö on käytöshäiriöiden lieväasteinen muoto eikä laadullisesti erityyppinen häiriö. (ICD-10- tautiluokitus 2009.) Uhmakkuushäiriössä esiintyy uhmakkuutta, provokatiivisuutta ja tottelemattomuutta. Aggressiivista tai epäsosiaalista käytöstä esiintyy sen sijaan harvemmin (Terho ym. 2002).

24 Päihdehäiriöt Suomalaisista nuorista 6 %:lla on päihdehäiriö (Aalto-Setälä 2004). Tämän vuoksi se aiheuttaakin merkittävän terveysuhan. Päihteistä puhuttaessa tarkoitetaan keskushermostoon vaikuttavista aineista, joita käytetään niiden psyykkisten vaikutusten vuoksi. Näitä ovat mm. tupakka, alkoholi ja huumeet. Päihtymistarkoitukseen käytetyt liuottimet, lääkkeet ja sienet luokitellaan myös huumeiksi. Nuoret käyttävät päihteenä pääasiallisesti alkoholia, mutta kannabistuotteiden käyttö on myös yleistä. Viime vuosiin saakka amfetamiini ja sen johdannaiset ovat muista huumeista olleet yleisimpiä, mutta nyt myös opiaattijohdannaiset ovat nousseet rinnalle. Suomessa nuorten huumeongelmaan liittyy usein alkoholin ja huumeiden sekakäyttö. Huumeongelmista kärsivät ovat keski-iältään nuorempia kuin alkoholiongelmista kärsivät. Päihteisiin liittyvät keskeiset ongelmat ovat syrjäytyminen ja sairaudet. (Heikkinen- Peltonen & ym. 2008, )

25 24 5 Nuorten oireilu ja varhainen puuttuminen ammatillisessa koulutuksessa 5.1 Varhainen puuttuminen käsitteenä Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten yleinen pahoinvointi ja erityisesti myös psyykkinen oireilu on selvästi lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Sosiaali- ja terveysvaliokunta painottaakin, että ongelmien lisääntymiseen johtaneiden syiden selvittämiseen tulisi panostaa ja samalla lisätä ennaltaehkäiseviä toimia. Varhainen puuttuminen parantaa hoidon tuloksellisuutta ja ehkäisee ongelmien muodostumista vakaviksi. (Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2000.) Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan ennalta ehkäisevää toimintaa, jolla estetään henkilön syrjäytyminen yhteiskunnasta ja sen edellyttämästä normaalista toiminnasta. Huhtanen (2007, 28) toteaa: Varhaisella puuttumisella voidaan yksinkertaisesti tarkoittaa sitä: että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen on aina prosessi. Se ei ole näppärä keino tai lääke ratkaista ongelmia sormia napsauttamalla. Prosessin päättyessä oppilaan kanssa toimivilla tulisi olla tietoa ja taitoa tuen antamiseen. Tuki vaihtelee ja voi olla usean eri asiantuntijan antamaa, kuten terapiaa, erityisopetusta, kuntoutusta ja koulu- tai luokkaratkaisuja. 5.2 Lainsäädännölliset lähtökohdat varhaiseen puuttumiseen Suomen lainsäädännössä on varhaiseen puuttumiseen otettu kantaa ja selvästi vastuutettu tehtävä niin opetustoimelle kuin kunnallekin. Oheisena on jo perusopetuksessa liittyvä varhaiseen puutumiseen koskeva lainsäädäntö ja tätä tulisi soveltaa kaikilta osin myös ammatilliseen koulutukseen. Perusopetuslaki (1998) 31 a toteaa: Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän

26 25 psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jonka käyttäytyminen on aiheuttanut jäljempänä 36 :n 1 momentissa tarkoitetun kurinpitorangaistuksen tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi 36 :n 2 tai 3 momentin nojalla, järjestetään tarvittava oppilashuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa 36 :n 2 ja 3 momentin tarkoittamien toimenpiteiden jälkeen. Kansanterveyslain (1972) 3. luvussa annetaan kunnalle vastuu asioihin puuttumiseen seuraavien pykälien perusteella: Kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee muun muassa: 1 a) seurata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin, huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa; 2) järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen kuntoutus; 2 a) toteuttaa mielenterveyslaissa tarkoitettua mielenterveystyötä järjestämällä kunnan asukkaiden tarvitsema sellainen ehkäisevä mielenterveystyö ja sellaiset mielenterveyspalvelut, jotka on tarkoituksenmukaista antaa terveyskeskuksessa; 5) ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon sisältyy kunnassa sijaitsevien perusopetusta antavien koulujen ja oppilaitosten kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen yhteistyössä henkilökunnan työterveyshuollon kanssa, oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen suun terveydenhuolto mukaan lukien,

27 26 yhteistyö muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus; oppilaan terveyden seuraamiseen ja edistämiseen kuuluvien neuvonnan ja tarkastusten sisällöstä ja määrästä sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellisesta erikoistutkimuksesta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella; 6) ylläpitää kunnan alueella sijaitsevien asetuksessa säädettävää muuta kuin 5 kohdassa tarkoitettua koulutusta järjestävien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta opiskeluterveydenhuoltoa, johon luetaan opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen, opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen, terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen, mielenterveyspalvelut ja suun terveydenhuolto mukaan lukien, järjestäminen opiskelijoille, sekä omalta osaltaan koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin varmistaminen; yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhoito ja sairaanhoito sekä suun terveydenhuolto voidaan kuitenkin kunnan suostumuksella järjestää myös muutoin sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymällä tavalla; opiskeluterveydenhuollon tarkemmasta sisällöstä voidaan tarvittaessa säätää valtioneuvoston asetuksella; 7) tuottaa kunnan alueella sijaitsevissa työ- ja toimintapaikoissa työskenteleville työntekijöille työnantajan järjestettäväksi työterveyshuoltolain 12 :ssä tai muissa säädöksissä säädettyjä ja niiden nojalla määrättyjä työterveyshuoltopalveluja; 8) järjestää kunnan alueella toimiville yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville soveltuvin osin työterveyshuoltolain 12 :ssä ja sen nojalla annetuissa säännöksissä tai määräyksissä tarkoitettua työterveyshuoltoa; 10) järjestää kiireellinen avosairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, potilaan asuinpaikasta riippumatta; sekä Kouluterveydenhuolto kuuluu osaltaan perusopetuslain 2 momentin mukaisiin oppilashuollon palveluihin. Opiskelijan hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sekä sen edellytyksiä lisäävä toiminta ovat osa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain mukaista opiskelijahuoltoa. Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen tulee osallistua perusopetuslain 15 :n, lukio-

28 27 lain 11 :n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 14 :n mukaisen opetussuunnitelman laatimiseen siltä osin, kun se koskee oppilas- tai opiskelijahuoltoa sekä koulun tai oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä. Laissa ammatillisesta koulutuksesta (1998), sen 13 :ssä todetaan seuraavaa liittyen oppilashuollon järjestämiseen, joka yhä edelleen on kunnan vastuulla: Valtioneuvosto päättää koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä yhteisistä opinnoista ja niiden laajuudesta. Opetushallitus päättää koulutusaloittain ja tutkinnoittain 12 :n 2 momentissa tarkoitettujen opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet). Opetushallitus valmistelee 2 momentissa tarkoitetun opetussuunnitelman perusteita koskevan päätöksen kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä sekä opiskelijahuoltoa koskevilta osiltaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. 5.3 Varhaisen puuttumisen toteutus Edellä esitettyjen lakien perusteella on hyvin tarkkaan säädetty, kuinka ammatillisessa koulutuksessa tulisi puuttua ennakkoon oppilaissa tapahtuvin muutoksiin eli oppilaisiin kohdistuva varhainen puuttuminen. Kuitenkaan oppilaitoksissa ja kunnissa ei ole riittävän hyvin panostettu ja resursoitu varhaiseen puuttumiseen oppilashuollossa. Toisaalta opetushenkilöstökään ei ole saanut riittävää ohjausta havaita asioita, joita tarvitaan varhaisessa puuttumisessa. Opetustyö on keskittynyt liikaa varsinaiseen asiaan eli opetettavaan aiheeseen ja asiakas eli opiskelija on unohtunut. Tähän asiaan on myös puuttunut Eriksson (2004,4), joka kirjoittaa seuraavasti:

29 28 Varhainen puuttuminen ole mikään poppakonsti. Jotta pulmatilanteisiin voidaan tarttua rakentavasti, tarvitaan tietoa ja taitoa. Avuksi voivat olla ryhmän työstämät menetelmät, kuten huolen vyöhykkeistön kartoitus ja dialogiset menetelmät. Edellä olevan perusteella vastuu varhaiseen puuttumiseen on nuorten kohdalla ensisijaisesti opettajilla. Opettajien koulutusta on lähtenyt edelleen kehittämään opetusministeriön tukemana Mielenterveysseura. Koulutus tullaan toteuttamaan aikana ympäri Suomea järjestettävillä koulutuspäivillä. Toisaalta yhteiskunnassa tulisi olla vastuuntuntoa kaikista läheisistä ihmisistä ja tiedostaa heidän pahaolonsa ja puuttua asioihin riittävän ajoissa. Vastuun työntämistä jokaisen kohdalla vain ulkopuoliselle taholle, tullaan tilanteeseen, jossa kukaan ei kanna huolta kenestäkään. Tällaisia vahvoja esimerkkejä löytyy, ja ne kohdistuvat nuoriin, mutta myös aikuisiin ja etenkin vanhuusväestöön. Pelkästään paneutumalla lainsäädännön määräyksiin ja unohtamalla kokonaan vanhan ajan niin sanottu naapurihuoli ollaan todella vaarallisella tiellä. Onko tämän hetken materiaalisen tarpeen hankkiminen unohtanut ihmisen ja läheisen. Risikko (2008, 14) pohtii asiaa seuraavasti: Opettaja näkee opiskelijansa muutaman kerran viikossa, kouluterveydenhoitaja usein vielä harvemmin. Ja entä jos tieto toisaalla tapahtuneista ei kantaudu opettajien tai terveydenhuollon tietoon tai päinvastoin, miten ihmeessä voidaan reagoida? Tarvitaan siis myös kavereitten ja vanhempien merkkiherkkyyttä. Herkkyyttä tunnistaa pahaa oloa ja ennen kaikkea muutosta nuoren käytöksessä. Niitä pieniäkin merkkejä ja viestien vakavasti ottamista. Tarvitaan myös paikkoja, joista kukin meistä voi tarkistaa, tuleeko olla huolissaan ja miten kannattaa toimia. Niitä ovat juuri sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteet. 5.4 Varhainen puuttuminen ammatillisessa koulutuksessa Varhainen puuttuminen on suhteellisen helppoa panna toimeen ammatillisessa koulutuksessa. Oppilaille laaditaan HOPS eli henkilökohtainen opetussuunnitelma, ja tietyissä tilanteissa tulee oppilaille laatia erillinen HOJKS eli henkilökohtainen ope-

30 29 tuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. HOPS:n tekemisessä on liikaa keskitytty pelkästään opetukseen, jos sen tekemisessä tärkeintä olisi oppilas ja hänen jaksamisensa niin oltaisiin jo pitkällä. Näiden suunnitelmien avulla olisi mahdollista saada juuri oppilasta henkilönä koskeva henkilökohtainen suunnitelma ja sen myötä häntä voitaisiin seurata myös opetuksen kuluessa. Työyhteisöissä on vuosittain henkilökunnan kanssa järjestetty kehityskeskusteluja. Näiden avulla, kun ne on oikein järjestetty, työntekijä on saanut purkaa itseänsä ja häntä on kuunneltu aidosti ihmisenä. Ammatillisessa koulutuksessa tulisi mennä myös vastaavaan kehityskeskusteluun, jolle antaa jo hyvää pohjaa HOPS:n läpikäynti säännöllisesti 0,5-1 vuoden välein oppilaan kanssa. Tästä henkilökohtaistamisen merkityksestä on kirjoitettu myös Työministeriön ammatinvalinnanohjauksen vuosikirjassa (2002). Siinä todetaan, että henkilön omaa toimintaa voidaan tehostaa henkilökohtaistamisella, kun HOPS puretaan avoimesti keskustelemalla, saadaan opiskelijalle hyvä purkautumistie hänen omille ongelmilleen. Pelkästään edellä esitetyn toiminnan tehostaminen ei asiassa auta. Opettajille tulee järjestää täydennyskoulutusta, jotta varhaiseen puuttumiseen osataan oikein suhtautua ja puuttua. Tällaista koulutusta on OPM:n määrärahoilla järjestämässä mm. Mielenterveysseura. Lisäksi vastuuta varhaisesta puuttumisesta voi antaa kaikille: jokainen voisi tarkastella kanssaihmistensä kehittymistä siitä näkökulmasta, onko aihetta varhaiseen puuttumiseen. Jokaisen tulee ottaa varhainen puuttuminen prosessina läheisen henkilön kehittymiselle ja hänen läheistensä auttamiseen.

31 30 6 Ammatillisen koulutuksen tukitoimet nuorten oireiluun Erilaisia tukitoimia nuorille on olemassa, mutta tietoisuus niiden saatavuudesta on heikkoa, eivätkä nuoret itse osaa hakeutua niiden piiriin. Nuorten ohjaus palvelujen piiriin on paikkakunnittain kirjavaa eikä useinkaan tavoita nuoria, siksi palvelutuotantoa pitää kehittää ja koordinoida. (Tarvainen ym ) Nuorten ammatillisten valmiuksien parantamiseen, työllistymisen edistämiseen ja syrjäytymisen torjuntaan kohdistuvia hankkeita on toteutettu Suomessa lukuisia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi Onnistuvat opit hanke auttoi kuntia rakentamaan eri hallinnonalojen yhteistyöhön perustuvia toimintamalleja, joilla voitiin kohdentaa palveluita perusopetuksesta jatko-opintoihin siirtyville tukea tarvitseville nuorille. Onnistuvat opit ei tavoitellut uusien mallien kehittämistä vaan olemassa olevan tiedon ja kokemuksen hyödyntämisen tehostamista paikalliset erityispiirteet huomioon ottaen. (Kuure ym ) 6.1 Vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja työpajatoiminta Nuorten ammatillisen osaamisen kehittyminen ei välttämättä ole riippuvainen ammattiin liittyvien fyysisten tai psyykkisten ominaisuuksien puutteesta, vaan yksi suuri este nuorten opintomenestykselle on vuorovaikutustaitojen heikkous tai sen puuttuminen (Hassinen 2005). Puutteet sosiaalisissa taidoissa voivat johtaa itsetunnon heikentymiseen ja syrjäytymiseen (Hämäläinen ym. 1998). Sosiodraama tarjoaa tutkittavaksi ammattirooleissa ja erityisesti vuorovaikutusammateissa työskentelevien hiljaista tietoa, mikä tulee näkyväksi varsinkin roolityöskentelyssä. Draama auttaa tunnistamaan uskomuksia, ennakkoluuloja ja kunkin opiskelijan käytössä olevan roolivalikoiman (Tervamäki 2005). Työpajatoiminnassa voidaan hyödyntää sosiodraamaa tekemällä käytännön asiakastöitä ryhmissä ja roolittamalla nuoret vastaamaan prosessin eri vaiheista. Työpajan toimintamuotoja ovat myös kuntouttava, valmentava ja työllistävä työvalmennus. Työpajoilla arvioidaan myös nuorten työ- ja toimintakykyä. (Hassinen 2005).

32 Oppimisvaikeudet ja sensomotorinen kuntoutus Erilaisia oppijoita suomessa on noin miljoona, ja oppimisvaikeudet ovat yleisiä. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen mm. erilaisten testien avulla on tärkeää. (Erilaisten oppijoiden liitto ry ) Oppimisvaikeus, kuten lukihäiriö voi aiheuttaa itsetuntoongelmia, masennusta tai liikuntaelinsairauksia. Sensomotorisella kuntoutuksella hoidetaan oppimis- ja suoriutumisvaikeuksia, jotka johtuvat kuulo-, näkö- ja tasapainoaistin sekä refleksijärjestelmän ongelmista. Nämä ongelmat ilmenevät keskittymisvaikeuksina, lukiongelmina, puhehäiriöinä, hahmottamisvaikeuksina sekä hienoja karkeamotoriikan kömpelyytenä. Esimerkiksi puheen tuottamisen vaikeuden lisäksi henkilöllä voi ilmetä tuki- ja liikuntaelinvaivoja ts. erilaisia selittämättömiä kipuja sekä tulehduksia nivelissä ja lihaksissa. Sensomotorisen liikunnan avulla fyysistä toimintakykyä ja oppimis- ja suoriutumisvaikeuksia voidaan parantaa. Samalla kun puheentuottaminen parantuu, vahvistuvat myös vuorovaikutustaidot. Hyvä terveyskunto antaa myös suojavaikutuksen TULES sairauksille (tuki- ja liikuntaelimistön krooniset sairaudet, nivelsairaudet). 6.3 Liikunta ja mielialalääkitys Lapset ja nuoret tarvitsevat riittävästi liikuntaa, koska hyvä fyysinen kunto parantaa ihmisen työ- ja toimintakykyä (Hassinen 2005). Nuorista 18-vuotiaista n. 40 % harrastaa liikuntaa vähän tai ei ollenkaan, mikä on erittäin huolestuttavaa. (Opetusministeriön julkaisu 2007:41.) Vanha sanonta on, että fyysinen ja psyykkinen kunto kulkevat käsi kädessä. Esimerkiksi työpajatoiminnassa voidaan fyysistä kuntoa sekä sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja kehittää yhteisten liikuntatuokioiden avulla. Nuorten pahoinvointia ja syrjäytymistä voidaan hoitaa myös mielialalääkityksellä. Nuorten mielialalääkkeiden käyttö on lisääntynyt. Erittäin huolestuttavaa on etenkin nuorten naisten depressio- ja masennuslääkkeiden käyttö, mikä on noussut viisinkertaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. (Emt.)

33 32 7 Tutkimustehtävät, tutkimuksen suorittaminen ja metodin kuvaus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten nuorten psyykkinen oireilu ilmenee ammatillisessa koulutuksessa, ja miten opettajat tunnistavat huolta herättävän käyttäytymisen. Lisäksi haluttiin selvittää, millaisia keinoja opettajilla on puuttua nuorten oireiluun ja nuorten tukemiseen, sekä millaisia mahdollisuuksia ammatillisessa koulutuksessa yleensä on varhaiseen puuttumiseen ja nuorten tukemiseen. Tutkimuskysymyksiä olivat seuraavat: 1. Millaisia nuoruuden kehitystehtäviä tunnistettiin? 2. Miten yleisenä nuorten psyykkistä oireilua pidettiin? 3. Millaisina nähtiin nuorten yleisimmät käyttäytymishäiriöt? 4. Millaisia mielenterveyshäiriöitä nuorilla opettajien mielestä on? 5. Miten nuorten psyykkinen oireilu ilmenee ammatillisessa koulutuksessa? 6. Miten opettajat tunnistavat nuorten oireilun? 7. Miten varhainen puuttuminen voi opettajien mielestä toteutua ammatillisessa koulutuksessa? 8. Millaisia tukitoimia on olemassa ja miten nuoret käyttävät niitä? Tutkimuksen suorittamiseen osallistui kahdeksan Oulun seudun ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijaa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla. Jokainen tutkimusryhmän jäsen haastatteli kahta työtoveriaan käyttäen projektissa kehitettyä haastattelurunkoa (liite 1). Haastateltavia oli yhteensä 16. Heidän taustatietonsa esitetään liitteessä 2. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto tallennettiin tutkimuksessa käytetylle Blackboard oppimisalustalle Word dokumenteiksi. Aineiston analyysimenetelmänä oli laadullinen sisällönanalyysi, jonka avulla pyrittiin muodostamaan tiivistettyjä kuvauksia vastauksiksi tutkimuskysymyksiin. Tutkittava ilmiö oli käsitteellistetty kirjallisuuskatsauksessa. Tutkimusryhmän jäsenet selvittivät

34 33 yhtä tutkimuskysymystä käyttäen koko haastatteluaineistoa. Analyysivaiheessa kukin tutkija järjesti aineiston oman tutkimuskysymyksensä mukaisiksi uudenlaiseksi kokonaisuudeksi. Luokittelu perustui valmiiseen kehikkoon ja luokkia kuvitettiin haastatteluaineiston otteilla. Luokitteluyksikkönä oli haastateltavan antama vastaus luokitusrungon mukaisesti esitettyyn kysymykseen. Tutkimuksen etenemispäiväkirja on liitteessä 3.

35 34 8 Tutkimustulokset 8.1 Nuoruuteen liittyvät kehitystehtävät Nuoruuteen elämänvaiheena liittyy useita kehitystehtäviä, joiden kautta nuoresta kasvaa aikuinen. Tutkimuksessa nousivat esille erityisesti itsenäistymisen sekä yksilön minäkuvan ja maailmankuvan muodostumisen kehitystehtävät nuoruusvaiheessa. Niiden avulla nuori etsii omaa paikkaansa maailmassa ja muokkaa omaa identiteettiään. Nuoruuden näkyvimpiä kehitystehtäviä on yksilön fyysinen kehitys, jonka vaikutuksia myös näkyi haastatteluaineistossa. Nämä eri kehitystehtävät vaikuttavat myös nuorten opiskeluun yksilöllisesti enemmän tai vähemmän. Itsenäistyminen on nuoruuden yksi tärkeimmistä kehitystehtävistä, ja tämä näkyy nuorten opiskelussa siinä, että heillä on itsellään suurempi vastuu omasta opiskelustaan. Vastuu voidaan nähdä myös vapautena, jolloin opiskelijat voivat myös laiminlyödä opintojaan esimerkiksi olemalla poissa tai myöhästelemällä opetuksesta. Useat tutkimushenkilöt toivat esille nuorten elämänrytmin hallintaan liittyviä ongelmia, joiden voi ajatella liittyvän useaan eri nuoruuden kehitystehtävään, esimerkiksi itsenäistymiseen tai sosiaaliseen kehitykseen. Itsenäistyminen lapsuuden perheestä näkyy siinä, että sosiaalinen kanssakäyminen kavereiden kanssa ja sen merkitys kasvaa perhettä suuremmaksi. Toisaalta nuoruusvaiheessa oman identiteetin etsintään voi liittyä erilaisten henkilöiden ihannointia. Koulussa tämä voi näkyä esimerkiksi kaveriporukoiden muodostumisena, joka voi joidenkin oppilaiden kohdalla heijastua myös opintoihin. Fyysisiä kehitystehtäviä nuoruudessa ovat kehon kasvu ja sukupuolikypsyyden saavuttaminen. Fyysinen kehitys näkyy toki jo nuoren ulkomuodossa, mutta heijastuu myös nuoren käytökseen. Nuoruus on tunnetilojen vaihtelua, joka voi näkyä myös nuoren koulunkäynnissä. Tutkimuksessa ilmeni nuorten käyttäytymishäiriöitä, jotka voivat vaikuttaa itse opiskelijan, mutta myös opettajan, opetusryhmän ja jopa koko kouluyhteisön toimintaan. Käyttäytymishäiriöitä tämän tutkimuksen mukaan esiintyy

36 35 enemmän tytöillä, jotka poikia useammin näyttävät tunteensa. Pojat nähdään ongelmatilanteissa tyttöjä sulkeutuneempina ja hiljaisempina. Yksi nuoruuden kehitystehtävä on myös suhteiden luominen toiseen sukupuoleen. Tutkimuksessa tämä kehitystehtävä tuotiin esille tyttöjen koulunkäyntiin liittyvänä asiana. Ihmissuhteiden katkeaminen voi näkyä tyttöjen käyttäytymisessä poissaoloina tai tunteenpurkauksina. Tärkeimpiä nuoruuden kehitystehtäviä on nuoren sekä minäkuvan, että maailmankuvan rakentuminen. Nuori ei ole vielä varma siitä, mitä työtä hän tulevaisuudessa haluaa tehdä (koko tulevaisuus voi olla vielä epäselvää), joten opiskelun motivaatiokin voi olla kadoksissa. Tämä voi johtaa joidenkin nuorten kohdalla siihen, että opinnot pitkittyvät ja jopa keskeytyvät. Tutkimuksessa tuli esille myös se, että nuoren oireilu voisi vaikuttaa identiteetin kehittymiseen siten, että se ei kehittyisikään tai sitten voisi tapahtua jopa negatiivinen identiteetin muutos. Koulutuksen hankkiminen on yksi nuoruuden keskeisistä kehitystehtävistä. Tämä tehtävä sisältyi jo tutkimuksen kysymyksenasetteluun, joten se luonnollisesti nousi esille haastatteluissa. Nuorten oireilu nähtiin opintoja suurestikin vaikeuttavana asiana. Nuoret voivat keskeyttää opintojaan ja aloittaa uuden opiskelun, mutta haastatteluissa tuotiin esille se, että usein ongelmat vain seuraavat perässä uuteen opiskelupaikkaan. Pahimmassa tapauksessa nuoren oireilu voi johtaa opintojen keskeytymiseen, jolloin nuori jää kokonaan ilman koulutusta. Tämä vaikuttaa nuoren tulevaisuuteen usealla eri tavalla, esimerkiksi nuoren identiteetin muodostumiseen. Haastatteluissa kuvattiin nuorten koulutuksen hankkimista mm. seuraavasti. johtaa siihen, että keskeytetään tutkinto, jätetään ongelmat pöydälle, siirrytään seuraavaan tutkintoon, aloitetaan puhtaalta pöydältä ja huomataan, että samat asiat on taas vastassa ja meillä on opiskelijoita, jotka saattaa olla suorittamassa jo kolmatta tutkintoa että ne on tämmöisiä kiertolaisia, jotka kiertää tutkinnosta toiseen eikä saa oikeastaan mitään aikaiseksi. (RH11N4720)

37 Nuorten oirehtiminen koulussa Tutkittaessa opettajien kokemuksia nykynuorten oirehtimisesta koulutyössä on selkeästi havaittavissa samankaltaisia kokemuksia eri oppilaitoksissa. Merkittävinä havaittavina piirteinä ilmenivät; käyttäytymisessä, opiskelutuloksissa, sairauspoissaoloissa, sosiaalisissa suhteissa, päihteiden käytössä. Erityisen voimakkaasti esiin nousivat käyttäytymismuutokset. Kaikki haastateltavat olivat havainneet omien oppilaidensa keskuudessa ongelmia keskittymisessä ja jaksamisessa. Kuvio 2. Käyttäytymisessä ilmenevä oirehtiminen Nuorten jaksaminen ja keskittymiskyvyn puute. Nuorten keskittymiskyvyn puute ja väsyminen ovat yleisiä nuorten keskuudessa. Aktiivisuustason vaihtelu ja yleinen väsymys ovat tyypillisiä kaikissa oppilaitoksissa. Vuorokausirytmin ja elintapojen

38 37 säännöttömyys aiheuttaa monia oireita ja pitkään kestäessä jopa ongelmia opiskelujen suorittamisessa. Vanhempien rooli kasvattajana myös nuoren aikuisen kasvun tukemisessa ja oikeiden elämäntapojen oppimisessa on erittäin tärkeää. Oireiden syy-seuraussuhteet ovat selkeät. Väsyminen aiheuttaa motivaatiopuutteita, päämäärättömyyttä jopa aggressiivisuutta. Normaalin elintapojen ja säännöllisten elintapojen puute näkyy koulutyössä ja aiheuttaa oirehtimista. Koulun mahdollisuudet puuttua ja korjata nuorten toimintaa oikeanlaisten tapojen noudattamiseen vaatii varhaista puuttumista ja aktiivista yhteistyötä vanhempien kanssa. No esimerkiksi poissa oloina, keskittymisen puutteena, tulos tulosten huonona, tulokset on huonoja sen takia että ehkä se koulu ei oikein kiinnostakkaan ja oma maailma niin kaukana siitä koulumaailmasta, ja sitten tiettynä yksinäisyytenä koulussakin vaikka ympärillä on ihmisiä niin ei kuitenkaan saa kontaktia, ei edes opettajaan eikä muihin opiskelijoihin. (JK9M6115) Suurin osa tähän kategoriaan kuuluvista ongelmista ovat pääasiassa pedagogisia ongelmia ja näin ollen liittyvät kulloiseenkin opettajaan itseensä sekä hänen valitsemiinsa opetusmenetelmiin...no ihan peruskäyttäytymisessä sen, että tämmönen ihmisten kunnioittaminen ja ihan peruskäytöstavat on vuosi vuodelta huonontunu kun ei pysty kunnioittamaan esimerkiksi vanhempaa ihmistä niin myös semmonen tietyllä tavalla sääntöjen ja ohjeitten kunnioittaminen niin se raja häilyy monella opiskelijalla että semmonen oikean väärän erottaminen on välissä hankalaa. (NP5M345) Mielialavaihtelut. Lyhytjännitteisyyttä, hermostuneisuutta ja aggressiivisuutta havaitaan selvästi enemmän kuin menneinä vuosina. Nämä oireet viittaavat selvästi mielialahäiriöistä yleisimpään eli masennukseen, jossa yleistä on toimintakyvyn ja tunnetilan muutokset. Lyhytjännitteisyys ilmenee oppitunneilla keskittymisen puutteena.

39 38 Tällaiset oppilaat eivät jaksa keskittyä opetukseen tai tehtäviin ollenkaan tai vain hyvin lyhyitä aikoja kerrallaan. No se ilmenee lähinnä siinä että sitä opetusta ei jakseta tai pystytä keskittyneesti seuraamaan vaan tavallaan se yhessä kohassa paikallaan istuminen ja kuunteleminen niin on on hankalaa. Täytyy olla jotaki sijaistoimintaa ja sillon sen varmasti sen opetettava asia menee opiskelijoilta ohi. Tämmöstä häirintää varmastikki esiintyy sit se häirittee myös myös muita opiskelijoita. (NP5M345) Kaksisuuntaista masennusta on myös havaittu haastattelujen mukaan. Tässä masennuksessa on kaksi toisistaan selvästi erottuvaa jaksoa. Toisessa jaksossa opiskelija on innolla mukana oppitunneilla ja toisessa jaksossa opiskelija ei jaksa opiskella tai on pitkiä ajanjaksoja poissa opetuksesta. Haastateltavat ovat myös havainneet selkeitä eroja tyttöjen ja poikien välillä. Pojilla lyhytjännitteisyys, hermostuneisuus ja aggressiivisuus tulevat esille jo lievemmissäkin mielenterveyshäiriöissä, kun taas tytöillä kyseisen käyttäytymisen taustalta löytyy yleensä vakavampia mielenterveydellisiä ongelmia. No, tunnilla se ehkä ilmenee sillä tavalla, että kun pojat no kun ne tulee tänne niin ne on aavistuksen lapsellisempia kuin tytöt. Ja se pojilla se ainaski se käyttäytyminen siten että ne haluaa olla tietyllä tavalla esillä, heidät huomataan sen takia ehkä pitävät vähän meteliä ja ja häiriköivät. Mutta ehkä se, tytöt on sitten niin häiriköinti on harvemmin, mutta ovat sitten hankalampia tapauksia, siellä voi olla sitten taustalla ihan tosi kovia ongelmiakin. Että nää, poikien käyttäytyminen on kun ne tulee peruskoulusta niin ne vähän aikaa täällä keikkuu ja varsinkin jossa siinä ryhmässä on muita saman henkisiä, josta ne saa vähän tukea niin ne jonkin aikaa siellä pelleilee, mutta kyllä ne uskoo kun niille sanotaan. Tytöt on vähän tämmöisiä piilevämpiä tapauksia monesti. (PJ8M5018)

40 39 Ehkä siellä tytöillä saattaa olla tämmöstä masennusta enemmän kuin näillä pojilla että en osaa sanoa onko se diagnosoitua mutta niinku tytöt mieluusti kertoo sitten niistä ongelmistaan. Pojat on tuota hiljaa ja vaikenee. (RH11N4720) Väsymys ja vuorokausirytmin puute. Tutkimuksessa selvisi, että päivärytmin puute, keskittymishäiriöt ja väsymys olivat erittäin yleisiä oireita oppilaiden keskuudessa. Oppitunneilla nukkuminen ja myöhästely, opiskelumotivaation puute ja passiivisuus tunneilla koettiin myös yleiseksi ongelmaksi. Useat haastateltavista kertoivat opiskelijoiden poissaolojen taustalla olevan epäsäännölliset vuorokausirytmit. Tällöin opiskelija nukkuu päivällä ns. päiväunia ja yöllä sitten valvotaan. Aamulla ei välttämättä jakseta herätä kouluun, jos tullaan niin tullaan myöhässä. Nämä varsin yleiset ja heti havaittavissa olevat piirteet voivat kuulua myös masennuksen oireisiin. Masennuksen lievimpiinkin oireisiin kuuluu mielihyvän kokemisen häviäminen. Tällöin koulunkäynti tai mikään muukaan ei yksinkertaisesti kiinnosta. Sehän voi ilmaantua monellakin tavalla ihan tietty porukka on joka ihan perus elämänrytmi on menny sekasin, sillä lailla, että he ovat väsyneitä oppitunnilla ku yöllä valvovat sun muuta eli tietynläinen elämän rytmi ja tietty säännöllisyys puuttu niin se sitten aa vaikeuttaa tätä keskittymistä ja opetusintoa ja sitä vastaanottaa sitä opetusta ja juuri tämä pitkäjänteisyys on yks joka tulee sitten siinä ohessa ku on väsynyt eikä jaksa keskittyä. (KV13M362) joku joku epävarmuus epätäsmällisyys, ee he eivät kaikki nuku tarpeeksi, ovat väsyneitä, syövät mitä sattuu. (JK10N6215) Fyysinen oirehtiminen. Epäsäännöllisen elämän ja koulun aiheuttamat paineet näkyvät myös koulupinnaamisena ja sairastumiskierteinä. Sairauksien oireet kuten päänsärky, hartiakivut, mahakipu, paha olo ja huoli jostain ovat selviä merkkejä henkisistä ongelmista. Fyysinen oirehtiminen ja jatkuvat poissaolot ovat merkkejä koulu-

41 40 yhteisön sairastumisesta. Pitkälle edenneet henkiset ongelmat aiheuttavat henkisen sairastumisen ja joissain kouluissa oli havaittu psyykkisten sairastumisien määrän lisääntyneen viime vuosina. No varmaan tällä hetkellä semmonen, sanosko hyvin vaihteleva pahoinvointi siis sillä lailla, että on ollaan sairaana paljon, tunnetaan päänsärkyä, hartiakipua vastaavia paljon. Elämässä on huolia paljon (NP6M367) Häiritsevä käyttäytyminen. Käyttäytymishäiriöt ilmenevät kouluympäristössä monella eri tavalla. Opettajien näkökulmasta yleisimmiksi nuorten oireiksi paljastuivat erilaiset sosiaaliset ja epäsosiaaliset käytöshäiriöt. Tutkimuksessa selvisi, että opettajat joutuvat käsittelemään käytöshäiriöisiä nuoria päivittäin ja usein muokkaamaan oppituntien rakennetta ja oppimisympäristöä heille sopivaksi. Käytöshäiriöiset nuoret aiheuttavat kouluympäristössä jatkuvasti ongelmia, joten opettajilta vaaditaan suurta ammattitaitoa heidän opetuksessaan. Yleisiä oireita ovat mm: käytöstapojen puute ja oppitunnilla häiriköinti. Osa opettajista oli kokenut myös oppilaiden aggressiivisuutta ja raivonpuuskia. Psyykkiset ongelmat ja mielenterveysongelmat todettiin yhdeksi vakavimmista häiriöistä nuorten keskuudessa. No, ehkä siinä huolestuttaa tietyllä tavalla monikin asia, että tota itte koen huolestuttavana no ihan peruskäyttäytymisessä sen, että tämmönen ihmisten kunnioittaminen ja ihan peruskäytöstavat on vuosi vuodelta huonontunu, mutta myös sitte tähän käyttäytymiseen liittyen, niin myös sellainen tota miten sen sanois en pysty niiku diagnosoimaan tällä koulutuksella nuoria kovinkaan syvällisesti, mutta että selkeästi sellaset ongelmat, psyykkiset ongelmat on mun mielestä vuosien saatossa niikö lisääntyny. Ja se kun ei pysty kunnioittamaan esimerkiksi vanhempaa ihmistä niin myös semmonen tietyllä tavalla sääntöjen ja ohjeitten kunnioittaminen niin se raja häilyy

42 41 monella opiskelijalla että semmonen oikean väärän erottaminen on välissä hankalaa. (NP5M345) Nuorten keskuudessa häiritsevä käyttäytyminen nousee myös yhdeksi oirehtimisen esiintymismuodoksi. Toisten oppilaiden kiusaaminen nousi myös kyselyssä erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Oikean ja väärän tunnistamisen puutteet ja toisiin oppilaisiin kohdistuva jäynän teko ja kiusaaminen aiheuttaa kouluyhteisössä ongelmatilanteita. Näiden nuorten maailman kuvan vääristyminen aiheuttaa kanssa opiskelijoille ja opettajille oppimistilanteissa ja vapaa-ajalla koulussa viihtymisessä ongelmia. No tietenki jos on tämmöstä epätavallista käyttäytymistä... niin saattaa tulla jotaki kriminaaleja ilmiöitä että, on väkivalta...tapauksia, kiusaustapauksia, tavaraa katoaa.. elikkä varkaus... tapauksia saattaa tulla ja muita siihen rinnastettavia asioita. (JH4M4110) Oppituntien ulkopuolella yleisimmiksi käytöshäiriöksi mainittiin mm: kiusaaminen, varastelu ja väkivaltainen käyttäytyminen. Sosiaaliselle käytöshäiriölle ominainen, ryhmässä koulun järjestyssääntöjen rikkominen, oli yleinen ongelma jota esiintyi mm. välitunneilla. Mikä huolestuttaa nuorten... Oikeestaan se hektityys elikkä se, että ollaan aika semmosia tänäpänä aika semmosia lyhytjännitteisiä. Alotetaan joku siinä voidaan alottaa joku sii niinku innolla, mutta sitte se mielenkiinto siinä aikas.. tahissa, mutta semmonen hektisyys. Se huolestuttaa. Sitten myöski tämä vuorokausirytmi eli aika monella nuorella... semmosta niinku enne vanhaa semmosta normipäivärytmiä. Valvotaan pitkään ja sitte nippanappa ehitään kouluun aamulla jos jaksetaan lähtee taas myöhässä tai otetaan pitkät päiväunet ja sitten jaksetaan taas valvoa. Rytmi on (huka)ssa. Eli se on kyllä semmonen huolestuttava asia kans minusta. (AJ1N4520)

43 42 No jos puhutaan näistä joita ei juurikaan kiinnosta tämä koulunkäynti niin se ilmenee että he ei ole opetuksessa mukana elikkä on runsaasti poissaoloja tai jos heitä he tulevat kouluun niin he tulevat varttitunnin tai puolituntia tai tunnin myöhässä ja lähtevät hyvissä ajoin ennen kuin tunnit on loppuneet ja he eivät esimerkiksi johonkin tenttiin tai kokeeseen niin he ei valmistaudu heillä ei ole kyniä ei kumia ei muita välineitä eikä heitä oikeastaan kauheasti sitten kiinnosta että tuleeko tulosta vai ei. (RH114720) Aggressiivisuus, itseensä käpertyminen ja huono itsetunto. Aggressiivinen käyttäytyminen itseään ja toisia kohtaan on oirehtimisesta huolestuttavin. Tästä käyttäytymisen muodosta meillä on viimevuosilta traagisimpia kokemuksia. Näkyvä väkivaltaisuus kertoo huonosta itsetunnosta ja oman identiteetin rakentumisen ongelmista. Itseensä käpertyminen on saman oireen toinen ilmenemismuoto. Näiden nuorten huomioiminen ja oman arvon kasvattaminen ei ole yksin koulun tehtävä. vaan tämä on kaikkien nuorten kanssa toimivien yhteinen haaste. Vetäytyvät, itseensä käpertyneet ja väkivaltaiset nuoret tarvitsevat nopeaa apua ja heidän ongelmansa ovat usein monimuotoisia. Näiden ongelmien kanssa yksittäinen opettaja on usein voimaton. Siinä on oikeestaan kaks, voitaisiin jakaa kahteen ryhmään. Toinen on viimeaikoina esillä olleet tämmöiset niin kun aggressiiviset käyttäytymiset, jotka voivat olla vaaraksi koko organisaatiolle. Sitten toinen ryhmä on varmaan ne, jotka oireilevat henkisesti sillä tavalla, että he voisivat tehdä itselle jotain. Jotain harkitsematonta. Ehkä nämä on ne kaks. (PJ8M5018) Hermostuneisuutta ja jopa aggressiivisuutta opettajia kohtaan on myös havaittu enemmän. Yleensä tämä ilmenee verbaalisina huuteluina ja äänen korottamisella, mutta myös väkivaltatapauksia on havaittu. Taustalla voi olla myös käytöshäiriö, jonka piirteisiin kuuluu toistuva, pysyvä malli epäsosiaalisesta käyttäytymisestä. Käy-

44 43 töshäiriö ei aina esiinny yksistään, vaan taustalla on useasti myös muita mielenterveyshäiriöitä kuten esimerkiksi masennus. No meillä on tapauksia, jossa opiskelijan on ollut sanottasko aika aggressiivinen siellä tunnilla eli se on tällaista verbaalista ilmaisua ja äänen korottamista ja tavallaan sen opetustilanteen sabotointia tätä kautta. (PJ8M5018) No oppituntien aikana se ilmenee sillä tavalla, että se opettaja kun on hyvin valmistellut tunnit siinä ja lähtee sitä tuntia viemään eteenpäin ni sitten se vastareaktio voi olla siellä että EVVK, että ei paljo, enempv ei vähempää voisi kiinnostaa näinhän se meni. (AJ2M3613) Tekniikan alalla niin siellä saattaa olla esimerkiksi semmoista väkivaltaista käyttäytymistä, jota on niin kuin pojilla enemmän. (RH11N4720) Opiskelutulokset. Haastattelussa kävi ilmi yhtenä selkeänä ilmenemismuotona heikot opiskelutulokset. Oirehtivilla nuorilla on selkeästi vaikeuksia selvitä koulusta. Heidän opiskeluongelmat vaihtelevat jaksamisesta välinpitämättömyyteen. Epäsäännöllinen elämä aiheuttaa monille ongelmia jaksaa koulupäiviä; huonosti nukutut yöt, epäsäännölliset ruokailutottumukset, huono motivaatio, keskittymisvaikeudet ja runsaat poissaolot heikentävät koulussa menestymistä. Seurauksena on usein itsetunnon heikkenemistä, häiriökäyttäytymistä ja pahimmillaan koulun keskeyttäminen. Opetuksen aikana se voi ilmentyä niin kuin äsken tuossa oli puhetta noista poissaoloista, ei tulla tunnille, sitten tunnilla se voi ilmentyä, että joku nukkuu siellä melkein tai makaa pulpetin päällä tai ei halua tehdä jotakin tehtäviä tai sitten että on levoton tuommoinen ulospäin suuntautunut, puhuu siellä omiaan ja käy välillä jossakin ja tulee takaisin ja lähinnä näin. (RH12N5019)

45 44 Sosiaaliset suhteet. Monet oirehtimisen syyt löytyvät sosiaalisista suhteista. Miten nuorta tuetaan kotoa: Ovatko kotiasiat kunnossa? Joudutaanko liian varhaisessa vaiheessa ottamaan vastuu omasta elämästä? Onko nuori yksin? Seurauksena on syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja eristäytymistä muista. Käpertyminen itseensä ja vetäytyminen ovat yleisiä kaikissa oppilaitoksissa. Itsetunnon huono kehittyminen erityisesti poikien keskuudessa on yleisempää kuin tyttöjen. Koululla on merkittävä rooli ja mahdollisuus tukea nuoria uusien sosiaalisten suhteiden syntymisessä. Erilaisuuden hyväksymiseen kasvattaminen ja sen huomioiminen nuoren kasvun osana, tulisi olla koulun yksi avaintehtävä. Miten opettajia autetaan tässä erinomaisen haastavassa tehtävässä? Onko opettaja yksin ilman työkaluja näiden ilmiöiden keskellä? Kyllä se varmaan se.. yksi päähuoli on siinä että, on tämmöstä syrjäytymistä.. osittain.. kotiasiat ei oo kunnossa.. ja nuoret joutuu tai joutuisivat ottaa vastuuta omasta elämästään niinku.. varhasessa vaiheessa ja sitte jos se lähtee niinku väärille urille ni jouvutaan tämmösille huonoille teille teille toisaalta sitte semmonenkin asia että vaikka on.. ollaan ja asutaan kotona niin välttämättä vanahemmat ei välitä sitte niin paljon tekemisistä, esimerkiksi tämmöset perusasiat ku nukkumaan menot ja tämmöset jää sitte huolehtimatta ja.. valavotaan yöt ja nukutaan päivät että tämä on yks semmone.. huolestuttava ja tietenki tää yhteiskunnan muutos varmaan o aiheuttanu,että on palijo vuorotöitä ja muita ni.. nii niin se koti on menettäny vähä niinku otettaan tähän.. nuorten.. elämään että, se on yks yks ehkä semmone piirre tässä nykyajassa. (JH4M4110) Tutkimuksessa tuli ilmi opettajien huoli opiskelijoiden syrjäytymisestä kouluympäristössä. Useissa haastatteluissa kuvattiin opiskelijan passiivista käyttäytymistä ja vertaisryhmästään syrjäytymistä. Nämä sisäänpäin oireilevat käytöshäiriöiset nuoret aiheuttivat paljon ongelmia kouluympäristössä, sillä heihin on vaikea saada kontaktia oppitunnilla.

46 45 Noo jos viittaan tohon kutos kysymykseen ja varsinkin siihen psyykkiseen oireiluun mikä mun mielestä on kyllä lisäänty niin se ilmenee varmaankin sellasena lievänä syrjäytymisenä elikkä... näkee tuolla muuna aikoina, että tämmönen opiskelija on ehkä vähän yksin ja vähän alta kulmien kattelee ja näkee ehkä siinä itsetunnossakaan ei oo kaikki ihan kohillaan. (NP5M345) passiivisuus jos mietitään mutta jos mä mietin niitä koulutuksia missä mä nyt varsinaisesti ammatillisia kouluttanu nii hyvin vähä näitä tapauksia on, mutta nimenomaan se semmonen passiivisuus ja vetäytyminen ryhmän ulkopuolelle jääminen (KV14N313) Monet haastateltavat olivat huolissaan opiskelijoiden kotioloista. Nykypäivän kiireellisyys, uraputket, yrittäjyys jne. vievät aikaa vanhemmilta olla lastensa kanssa. Lasten ajatellaan tulevan siinä sivussa mukana ja heille annetaan täysi vastuu omista tekemisistään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Toisin sanoen elämän säännöllisyys ja turvallisuuden tunne puuttuu, jonka seurauksena voi esiintyä ahdistuneisuutta. Oireisiin kuuluu erilaiset pelkotilat kuten sosiaalisten tilanteiden pelko, jossa puhuminen toisten ihmisten kanssa tai luokan edessä esiintyminen voi aiheuttaa ylitsepääsemättömän ahdistuneisuuden tunteen. Vastuuntunnottomuus ja välinpitämättömyys koettiin merkittäväksi häiriöksi opetuksen aikana. Tutkimuksessa tuli ilmi, että vastuuntunnottomuuteen liittyvät ongelmat olivat todennäköisesti kotoisin opiskelijan kotioloista, ja näiden asenteiden korjaaminen kouluympäristössä vaati opettajilta suuria ponnistuksia. Nuoret ovat nykyään aika välinpitämättömiä, siitä miksi he aikovat ja heillä ei ole näkemystä että niin tuota monellakaan että mitä varten sitä opiskellaan ja mitä varten sitä elämää mennään etiäpäin. Tai sanotaanko että niin tuota se on se marginaalinen ryhmä, mutta se sitten siellä häirittee kauhiasti sitä opetusta. (TO16M5012)

47 46 Ihan ensimmäisenä tuli mieleen se että niin tota semmoinen yleinen vastuuntunnottomuus elikkä jossakin jostakin syystä ne ei oo kotona eikä myöskään tota niin tuolla vapaa-aikana ja yhteiskunnassa muutenkaan ne ei oo oppinu niinko tämmöseen vastuulliseen toimintaan. Joskus tuntuu niin että ne ei välitä esimerkiksi omista omista työvälineistä ja omista kaluistaankaan kännykkähän on hyvä esimerkki jos kännykkä joutuu hukkaan niin ei niillä kauhiaa murhetta siitä oo että kännykkä joutu hukkaan tai meni rikki tai jotakin elikkä sellainen yleinen vastuuntunnottomuus joka sitten näkkyy tuossa koulussa ja sitten tietenkin koska yhteiskunta on muuttunu niin tämän päivän nuorisohan ei ei oo oikeestaan tottunu käsillään tekemään mittään ja kun tämä kuitenkin tämä ala, mitä pääasiassa koulutan niin tota se perustuu siihen kädentaitoihin ja jos ne on tänne tullessaan elikkä ammattikouluun tullessaan jos suurimmat työt on se että ne on kahen euron palkkaa vastaan roskapussin vieny roskikseen niin tota elikkä sitä lähdetään aika lailla tyvestä ammatillisia asioita vetämään. (TO15M5830) Muut oireilun syyt. Myönteisenä kehityksenä voitaisiin katsoa, että päihteiden aiheuttamat ongelmat eivät nousseet merkittävämmin esiin tutkimuksessa. Kuitenkin niissä haastatteluissa, joissa alkoholi ja huumeet nousivat esiin, oli huolestumisen vakavuus suuri. Erityisesti huumeiden käyttäjien reagointia ja toimia pelättiin. Tupakointia esiintyi edelleen useissa oppilaitoksissa, mutta alkoholin tai muiden huumausaineiden osuus nuorten oirehtimisessa ei ollut suuri. Niin, niin. Sen takia sen takia minä oon tosiaan tätä kärkkäästi koittanut esittääkin esimerkiksi justiin tätä huumekoulutusta sinne ja näitä monta muuta tämmöistä asiaa, mutta mutta tämä huume huumekoulutus niin tota meille meille opet tai koko henkilökunnalle se on se on sillai tärkeä asia ja sen tärkeys huomataan sen jälkeen kun jotakin tapahtuu. Vielä ei oo tapahtunu mittää isoa, mutta se että ei nyt tarvi mikkää kauhia ennustajaeukko olla jos kattoo maanantaiaamuna Pohjolan Sanomia, että mitä kaikkea on tapahtunut tällä alueella, kuinka paljon ratista on kärynnyt huumeissa olevia kavereita; no päättyykö se siihen viikonloppuun sitten elikkä jos sattuukin niin että ne ottaakin pikkuisen pitemmän putken elikkä ne tuleekin

48 47 maanantaiaamuna niin että ei oo vielä aineitten vaikutukset ei oo loppunut niin niin siellä voikin esimerkiksi opettajan joku väärä sana niin voi laukaista tämmöisen tapahtumaketjun sitten. (TO15M5830) 8.3 Miten varhainen puuttuminen parhaiten toteutuisi ammattilisessa koulutuksessa? Kuviossa 3 tarkastellaan varhaisen uuttumisen mahdollisuuksia. Kuvio 3. Varhaisen puuttumisen toteutumismahdollisuudet ammatillisessa koulutuksessa Haastattelujen yhteydessä ilmeni, että nuorten varhaiseen puuttumiseen oli eri tutkittavissa oppilaitoksissa jo puuttuttu enenevässä määrin. Kuitenkin tutkimuksen

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot