OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU"

Transkriptio

1 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Nuorten oireilu ja varhainen puuttuminen ammatillisessa koulutuksessa Hiivala Jussi Huhtaniska Reijo Jokinen Ari Jäntti Pekka Kaksonen Jouni Ojansivu Tapio Pajunen Nikolas Vanhanen Katja 2009 A L B E R T I N K U J A O U L U

2 1 Nuorten oireilu ja varhainen puuttuminen ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimalla oppien -raportti. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tekijät: Hiivala Jussi, Huhtaniska Reijo, Jokinen Ari, Jäntti Pekka, Kaksonen Jouni, Ojansivu Tapio, Pajunen Nikolas ja Vanhanen Katja Ohjaajat: Remes Pirkko ja Happo Iiris Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten oireilua ammatillisissa oppilaitoksissa sekä sen muotoja ja vaikutuksia oppilaitosten toimintaan. Tavoitteena oli myös selvittää, millä tavoin eri oppilaitoksissa oli nuorten oireiluun puututtu sekä mitä keinoja ja ratkaisumalleja mahdollisimman varhaiseen puuttumiseen pidettiin hyvinä ja kehittämisen arvoisina. Tarkastelun lähtökohtana oli nuoruusiän normaali kehitys ja siihen kuuluvista kehitystehtävistä suoriutuminen. Nuoren oireilua arvioitaessa on tärkeää verrata oireistoa nuoren iänmukaisen kehitysvaiheen yleisiin tunnusmerkkeihin. Normaalista kehityksestä poikkeavaksi katsottava oireilu häiritsee nuoren kehitystehtävien toteutumista ja jatkuessaan epäonnistuminen kehitystehtävissä pyrkii puolestaan edelleen lisäämään oireilua. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla 16 Pohjois-Suomen alueella toimivissa ammattillisissa oppilaitoksissa työskentelevää henkilöä. Haastattelu oli teemahaastattelu, jossa opettajilta kysyttiin näkemyksiä ja kokemuksia nuorten oireilusta ja siihen liittyvästä varhaisesta puuttumisesta. Nuorten oireilun muodoista haastattelijat mainitsivat yleisimpinä lyhytjännitteisyyden sekä keskittymiskyvyn ja opiskelumotivaation puutteen. Monet haastateltavat arvelivat tämän johtuvan esimerkiksi normaalin elämänrytmin häiriintymisestä. Yöllä valvotaan ja päivällä nukutaan tai ollaan väsyneitä. Haastateltavien mukaan yhä enemmän ilmenee myös erilaista häiriökäyttäytymistä, kiusaamista ja jopa aggressiivisuutta. Aggressiivinen käyttäytyminen itseä ja toisia kohtaan huolestutti opettajia eniten. Itseen-

3 2 sä käpertyminen on saman ongelman toinen ilmenemismuoto. Tällaisten monimuotoisten ongelmien kanssa haastateltavat kokivat opettajien olevan usein voimattomia. Haastateltavat kokivat nuorten edellä mainitun kaltaisen oireilun, mutta myös erilaisten mielenterveysongelmien kuten masennuksen lisääntyneen viime aikoina. Haastatteluissa ilmenneet nuorten käyttäytymishäiriöt vaikuttavat paitsi itse opiskelijoiden niin myös opettajien, opetusryhmien ja koko kouluyhteisön toimintaan. Nuorten oirehtimiseen ja sen seurauksiin oli eri oppilaitoksissa puututtu yhä enenevässä määrin. Mahdollisimman varhaisen puuttumisen edistämiseen nähtiin kuitenkin olevan monia keinoja. Esimerkiksi ryhmäkokojen pienentämisen katsottiin parantavan huomattavasti opettajan mahdollisuuksia havaita jo varhaisessa vaiheessa opiskelijan syrjäytyminen ja monet muutkin ongelmat. Yhtenä selkeänä oireilun seurauksena ovat heikot opiskelutulokset. Nuorten opintojen aktiivista edistämistä pidettiinkin hyvänä varhaisen puuttumisen muotona. Tällaisia olivat esimerkiksi poissaoloihin puuttuminen sekä erilaisten läksypajojen, tukiopetuksen, oppilaiden henkilökohtaisen ohjauksen ja työpajatoimintojen lisääminen. Toisaalta haastatteluissa tuotiin esille resurssien puuttuminen tällaiseen toimintaan. Haastatteluista ilmeneekin nuorten oireilun selkeä vaikutus opettajien työn laatuun ja määrään. Erilainen häiriökäyttäytyminen uhkaa lisääntyvästi normaalin opetuksen toteuttamista ja siihen käytettävää aikaa. Poissaolojen ja oppilaiden sosiaalisten ongelmien selvitteleminen työllistävät opettajia yhä enemmän ja opiskelijoiden tukipalveluiden lisäämiselle onkin kasvava tarve. Haastateltavien vastauksista ilmenee myös huoli erityisopetuksen ja koulupsykologien määrän riittävyydestä. Samoin oman ammattitaidon riittävyyttä epäillään koko ajan yleistyvänä pidetyn nuorten oireilun ja siihen puuttumisen edessä. Esimerkiksi erilaisten päihteitten vaikutuksen alaisena olevien henkilöiden tunnistamisesta haluttiin tarkempaa tietoa. Lisäksi haastateltavat kaipasivat koulutusta ja toimintamalleja käytännön tilanteisiin. Varhainen puuttuminen vaatii useimmiten myös aktiivista yhteistyötä vanhempien kanssa. Koulun ja kodin yhteistyö nähtiin tärkeänä kehityskohteena. Tietosuoja ja sitä koskeva lainsäädäntö koettiin myös ongelmaksi oppilastietojen saannissa ja oppilaitosten välisessä tiedonkulussa. Riittävä tieto esim. opiskelijoiden

4 3 terveyden tilasta, helpottaisi opettajan toimintaa, jotta opettaja tarvittaessa osaisi ohjata ja auttaa opiskelijaa oikein. Lainsäädäntö, toimintaohjeiden puute sekä oppilaitosten puutteelliset resurssit ja taloudellisen tehokkuuden tavoittelu osoittautuivat merkittävimmiksi esteiksi toteuttaa varhaisen puuttumisen periaatetta ammatillisessa koulutuksessa. Avainsanat varhainen puuttuminen, nuorten oireilu, käyttäytymishäiriöt, nuorten mielenterveysongelmat, kodin ja koulun yhteistyö, läksypajat, syrjäytyminen, nuorten aggressiivisuus, koulukiusaaminen

5 4 Sisällysluettelo 1 Johdanto 6 2 Nuoruusiän iänmukainen kehitys Nuoruuden kehitystehtävät Biologinen ja fysiologinen kehitys Psyykkinen kehitys Ajattelun kehitys Itsenäistyminen Nuoruuden kriisi 11 3 Nuorten psyykkisen oireilun ilmeneminen Oireilun ilmeneminen eri sukupuolilla ja eri ikävaiheissa Nuorten psyykkisen oireilun ilmeneminen ammatillisessa koulutuksessa Huolta herättävän oireilun tunnistaminen ammatillisessa koulutuksessa Psyykkisen oireilun yleisyys 16 4 Nuorten yleisimmät mielenterveyshäiriöt Mielenterveys käsitteenä Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Käytöshäiriöt Päihdehäiriöt 23 5 Nuorten oireilu ja varhainen puuttuminen ammatillisessa koulutuksessa Varhainen puuttuminen käsitteenä Lainsäädännölliset lähtökohdat varhaiseen puuttumiseen Varhaisen puuttumisen toteutus Varhainen puuttuminen ammatillisessa koulutuksessa 28 6 Ammatillisen koulutuksen tukitoimet nuorten oireiluun Vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja työpajatoiminta Oppimisvaikeudet ja sensomotorinen kuntoutus Liikunta ja mielialalääkitys 31

6 5 7 Tutkimustehtävät, tutkimuksen suorittaminen ja metodin kuvaus 32 8 Tutkimustulokset Nuoruuteen liittyvät kehitystehtävät Nuorten oirehtiminen koulussa Miten varhainen puuttuminen parhaiten toteutuisi ammattilisessa koulutuksessa? 47 9 Pohdinta 61 LÄHTEET 65 LIITTEET 69

7 6 1 Johdanto Oulun seudun ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajaopiskelijat valitsivat tutkimustehtäväkseen Nuorten oireilu ja varhainen puuttuminen ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimusryhmään kuului kahdeksan opiskelijaa, ja tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena ammatillisten opettajien keskuudessa. Haastateltavina oli kuusitoista opettajaa (N=16). Aiheen valintaan vaikuttivat Suomea mullistaneet traagiset tapahtumat, joiden myötä keskustelu nuorten tilanteesta on paisunut ennen kokemattomiin mittoihin. Miten koulu voi vastata siihen haasteeseen, että nuorten pahoinvointi lisääntyy maassamme? Vuoden sisällä on tapahtunut ikäviä kouluväkivaltatapauksia ja niiden vaikutuksesta monet nuoret elävät pelonsekaisissa tunteissa. Traagiset tapahtumat ovat vain jäävuoren huippu, pahoinvointi on kertymä monista syistä. Tapahtumien taustalla on nähty oikeus pitää käsiaseita, laman jälkeiset leikkaukset mielenterveystyössä, vanhemmuuden muuttuminen, välinpitämättömyyden lisääntyminen, ääriliikkeiden tulo, tietotekniikka internetsivustoineen ja pahoinvointia lietsovat ryhmät. Media on antanut pahoinvoinnille kasvot ja luonut kouluille uudenlaisia vastuita oppilaidensa jaksamisesta. Nopeasti kehittyvä, globalisoituva ja teknillistyvä tietoyhteiskunta edellyttää nuorilta entistä enemmän voimia ja kykyä selviytyä itsenäisesti ympäristön asettamista paineista. Nyky-yhteiskunnassa ei huomioida yksilöitä pelkkinä ihmisinä, vaan ihmisten arvostus perustuu heidän oppiarvoonsa, taloudelliseen menestykseen, ulkonäköön, jalostettuun lahjakkuuteensa tai muuhun "kilpailukykyä" edistävään ominaisuuteen. Oireilevia nuoria löytyy lähes kaikista yhteiskuntaluokista ja jokaiselta kouluasteelta. Mahdollisimman varhainen oireiluun puuttuminen voisi estää suuret murhenäytelmät. Lievemmissä tapauksissa olisi vielä mahdollisuus vaikuttaa nuoren tulevaisuuteen, ja auttaa häntä sijoittumaan yhteiskunnan jäseneksi. Nuorten oireilu ei ole yksinomaan yhteydessä heidän persoonallisiin ominaisuuksiinsa, vaan oireilu heijastaa myös perheiden suorittamispaineita. Perinteinen vanhemmuus on kadonnut, vanhemmilla ei ole enää aikaa lapsille, koska työelämä ja menestyminen vievät aikuisilta ajan ja energian. Perheiden rakenne on myös muuttunut, enää ei samassa perhepiirissä asu isovanhempia, jotka voisivat tukea vanhempia

8 7 lasten kasvatuksessa. Kaupungistumisen myötä myös perinteisten "kyläyhteisöjen" sosiaaliset verkostot ovat romuttuneet. Lasten hoito ja "valvonta" ovat siirtyneet kunnalliseksi toiminnaksi ja virkamiesten toimesta tapahtuvaksi järjestyksenvalvonnaksi. Naapurustokaan ei enää huolehdi lasten rajoista, koska yhteisöllisyys on nykymaailmasta kadonnut. Ovatko yhteiskuntamme arvot ja asenteet kehittyneet väärään suuntaan? Yhteisön ulkopuolelle joutuminen on syrjäytymisen ensimmäinen askel. Traagiset tapahtumat ovat saaneet nuoria miettimään omaa toimintaansa, ja kuinka he voivat auttaa toisia opiskelijoita. Erilaisia hoidollisia menetelmiä on sovellettu sosiaalisten ongelmien ratkaisuun, mutta ennaltaehkäisyyn ei ole paneuduttu riittävästi. Perheitä ja lapsia voitaisiin tukea vapauttamalla voimavaroja korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön. Koulussa tulisi vahvistaa niin opettajien kuin oppilaiden vastuuntuntoa toisista ihmisistä. Nykyisessä järjestelmässä oppilaat ovat yksin, koska he joutuvat muuttamaan ryhmästä toiseen eikä kiinteitä ryhmiä pääse muodostumaan. Tämän takia tulee yhä selvemmin ottaa huomioon oppilas ihmisenä eikä pelkästään oppilaana. Oppilaiden, opettajien ja kodin hyvällä yhteistyöllä pystytään huomaamaan nuoren erilainen käyttäytyminen, ja yhteistyössä kodin ja oppilaitoksen kanssa voidaan jo ennakkoon puuttua nuoren väärään käyttäytymiseen. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on antaa ammattitaito, ja sen ohella tietoisuus yhteiskunnan jäsenyyteen liittyvästä vapaudesta ja vastuusta. Monet kysymykset odottavat ratkaisuaan, kun nuoret oireilevat. Miten heitä tullaan auttamaan? Oireiden ja syiden selvittäminen antaa jo varhaisessa vaiheessa hyvän mahdollisuuden puuttua nuorten ongelmiin ja löytää niihin ratkaisut. Osattaisiinko varhaisessa puuttumisessa luoda sellaiset toimintarutiinit, ettei puuttuminen näyttäisi puuttumiselta, vaan keskinäinen etu ja eteenpäin suuntautuneisuus pyrittäisiin pitämään esillä? Voitaisiinko luottamuksellista kanssakäymistä edistää nuorten kanssa niin, että säilytettäisiin yksilöllinen tuntuma kaikkien opiskelijoiden opiskelu- ja elämäntilanteeseen? Olisiko meillä taitoja yksilölliseen ja mahdollisimman luonnolliseen vuorovaikutukseen? Onnistuttaisiinko opiskelun runko ja sisältö pitämään mahdollisimman selkeänä ja tasapuolisesti vaativana, ettei väliinputoamisia tms. pääsisi tapahtumaan?

9 8 Varhainen puuttuminen lieventää nuorten oireilua, mutta se edellyttää, että rajataan tarkemmin tutkittava ilmiö ja siihen liittyvät ongelmat sekä ajallisesti, että sisällöllisesti. Mistä oireista nuoret kärsivät ja mitkä eri asiat niitä aiheuttavat? Onko kyseessä uusi vai vanha ilmiö? Onko nuorten oireilua esiintynyt samassa muodossa aiemmin? Aiheuttaja voidaan luultavasti helpommin hahmottaa, jos kyseessä on vanha ilmiö. Tällöin pitäisi myös selvittää, onko esiintyneisiin ongelmiin puututtu aikaisemmin ja millaisella menestyksellä. Onko meillä toimivia rutiineja jo käytössä? Miksi ilmiö on noussut niin voimakkaasti esille, jos se on ennalta tunnettu? Tarkastelutapaa voidaan muuttaa, jos ilmiö on uusi ja ongelmat uudenlaiset. Ensiksi on yritettävä hahmottaa, mitä tekijät voisivat ilmiön aiheuttaa. Mikä yhteiskunnassa ja tarkasteltavassa nuorten toimintaympäristössä on muuttunut, ja miksi nuorten oireilua esiintyy opiskelijoiden piirissä. Erilaisia keinoja havainnoida nuorten ongelmia ja niihin puuttumista on mietitty monilla eri tahoilla. Pääsykokeiden rinnalla ammatilliseen koulutukseen tuleville nuorille tulisi tehdä yksilöllisten voimavarojen tunnistamiseen liittyvä kartoitus. Samalla arvioitaisiin, onko heillä mahdollisuus selviytyä ammatin asettamista vaatimuksista tai yleensä koulutuksesta. Koulutukseen ohjautumisen tuki tulee ulottaa kokonaisvaltaisesti nuoren koko elämänhallinnan alueelle. Koulutuspaikkojen täyttäminen ja niistä saatavat resurssit oppilaitokselle eivät voi olla ohjaava tekijä oppilasvalinnoissa. Yksittäistä syytä nuorten poikkeavaan käyttäytymiseen on vaikea löytää, mutta esille ovat nousseet mm. syrjäytyminen, mielenterveysongelmat ja koulukiusaaminen. Näitä asioita opettajat voisivat havaita, ainakin jossakin määrin. Havainnointi nuoren pahoinvoinnista ja erityisesti siihen puuttuminen voisivat ehkäistä nuorten poikkeavaan käyttäytymiseen liittyvät traagiset teot. Mikä on opettajan vastuu toimia, kun hän havaitsee ongelmia nuorella? Mitä hän voi tehdä? Tässä haastattelututkimuksessa etsitään vastauksia näihin kysymyksiin.

10 9 2 Nuoruusiän iänmukainen kehitys Nuoruus on siirtymävaihe lapsuudesta aikuisuuteen. Kehityskulkua vievät eteenpäin useat muutokset, joista osa liittyy fyysiseen kasvuun, osa ajattelun kehittymiseen ja osa sosiaalisiin tekijöihin. (Nurmi ym. 2007, 124.) Nuoruuden kuluessa yksilö kehittyy fyysisesti, oppii keskeiset yhteisössä tarvittavat taidot ja valmiudet, itsenäistyy, etsii ja valitsee myöhemmät aikuisuuden roolit ja positiot sekä muodostaa käsityksen omasta itsestään (Nurmi 1998, 256). 2.1 Nuoruuden kehitystehtävät Robert Havighurstin mukaan eri-ikäisiin ihmisiin kohdistuu erilaisia normatiivisia odotuksia, joita hän kutsui kehitystehtäviksi. Hän määritteli jo 1940-luvulla nuoruuden keskeiset kehitystehtävät, jotka soveltuvat hyvin nykypäivänkin tilanteeseen. Näitä tehtäviä hänen mukaansa ovat sukupuoli-identiteetin omaksuminen ja suhteiden luominen toiseen sukupuoleen, koulutuksen hankkiminen ja valmistuminen työelämään, valmistuminen perhe-elämään ja ideologian omaksuminen. (Nurmi ym. 2007, 131.) Nurmen (1998, 259) teoksessa esitetään Havighurstin määrittelemiä nuoruuden kehitystehtäviä laajemmin. Nuoruuteen kuuluu em. tehtävien lisäksi oman fyysisen olemuksensa hyväksyminen, emotionaalisen itsenäisyyden saavuttaminen vanhemmista ja muista aikuisista sekä sosiaalisesti vastuullisen käyttäytymisen omaksuminen (emt. 259). Havighurstin ajatuksena oli, että näiden kehitystehtävien onnistunut ratkaisu loi pohjaa hyvinvoinnille ja myöhäisemmälle myönteiselle kehitykselle (Nurmi ym. 2007, 131). 2.2 Biologinen ja fysiologinen kehitys Nuoruusvaiheen alkua määrittää biologinen kehitys: puberteetin alkaminen on yksi keskeinen nuoruusikää määrittävä tapahtuma. Kehon kasvu ja sukupuolikypsyyden saavuttaminen muuttavat suuresti yksilön suhdetta sekä ympäristöönsä että omaan itseensä. (Nurmi 1998, 256.) Seksuaalinen kypsyminen on myös tunnetilojen vaihte-

11 10 lua. Kaikki tämä muodostaa kokonaisen kokemusvyyhden, jossa halut, tunteet puolesta ja vastaan sekä erilaiset ajatukset muuttuvat koko ajan. (Dunderfelt 2004, 97.) 2.3 Psyykkinen kehitys Nuoruusiän merkittävimpiä kehitystehtäviä on identiteetin muodostuminen (Vuorinen 2004, 208). Yhden laajasti käytetyn identiteettiteorian (Marcia 1980) mukaan identiteetin kehitys tapahtuu kahden mekanismin avulla: ensin nuori tutkii erilaisia vaihtoehtoisia aikuisuuden rooleja ja sitten vähitellen sitoutuu niihin (Nurmi ym. 2007, ). Nuoruuden aikana yksilö etsii myös sekä minäkuvaansa, että maailmankuvaansa. Uhma, aggressiot ja tunnevyöryt ovat Dunderfeltin mukaan sisäisyyden kehitysvaiheita. Nuoruudessa yksilön sisäinen psyykkinen maailma käy läpi suuren rakenteellisen ja toiminnallisen muutoksen. (Dunderfelt 2004, 97.) Nuoruusiän aikana nuori luo myös omakohtaisen elämänkatsomuksensa (Vuorinen 2004, 220). 2.4 Ajattelun kehitys Seksuaalisen ja genitaalisen voimakkaan kehityksen kanssa suhteellisen samanaikaisesti kehittyy kognitiivinen ajatuksellinen kyky. Nuori oppii käyttämään ja ymmärtämään loogisia ja abstraktisia ajattelumuotoja. Tietoisuuden laajeneminen ja kehittyminen mahdollistaa myös ihanteiden ja ideaalien syntyminen. Nuorilla on usein ulkoisia ihanteita, kuten poptähtiä ja näyttelijöitä, joiden kautta asetetaan myös vaatimuksia omalle itselle. (Dunderfelt 2004, ) Nuori kykenee huomioimaan eri näkökohtia samanaikaisesti ja sen myötä myös kyseenalaistamaan tietoa ja etsimään vaihtoehtoja. Nuoruudessa kehittyy myös kyky asettua toisen asemaan. (Aalto- Setälä ja Marttunen 2007, 3.) Ajattelun kehittyminen luo pohjaa myös nuoren moraalille ja sen periaatteille. Nuoren ajattelutaidoissa tapahtuu laadullinen muutos, joka auttaa häntä hahmottamaan paremmin ympäröivää maailmaa ja omaa tulevaisuuttaan. Muutos perustuu sekä aivojen kypsymiseen, että tämän mahdollistamaan uuteen oppimiseen. (Nurmi ym. 2007, 129.)

12 Itsenäistyminen Aalto-Setälä & Marttunen (2007, 2) määrittelevät nuoruusiän keskeiseksi kehitykselliseksi päämääräksi autonomian. Lapsuuden perheestä irtautumisen myötä nuori tekee omaan elämään liittyviä päätöksiä, kuten koulutukseen, ammatinvalintaan, elämäntapaan ja ihmissuhteisiin liittyviä valintoja, aikaisempaa itsenäisemmin (Nurmi 1998, ). Nuori turvautuu enenevässä määrin ikätovereihinsa vanhempiensa sijasta (Aalto-Setälä & Marttunen 2007, 2). Perhe pysyy kuitenkin tärkeänä osana nuoren elämää. Merkittävä muutos tapahtuu nuoren ja vanhempien vuorovaikutuksessa, joka muuttuu yksisuuntaisesta ohjauksesta keskusteluun, neuvotteluun ja yhteiseen päätöksentekoon. Yhdessä vietetyn ajan määrä vanhempien kanssa vähenee nuoruudessa. (Nurmi ym. 2007, 145.) 2.6 Nuoruuden kriisi Varhaiset nuoruutta kuvaavat teoriat kuvasivat nuoruutta termillä kriisi ja sen ratkaiseminen (Nurmi 1998, 251). Esimerkiksi Hägglund, Pylkkänen ja Taipale jakoivat nuoruuden kolmeen eri vaiheeseen ja kullekin vaiheelle esitettiin oma kriisinsä: ihmissuhteiden kriisi nuoruusiän varhaisvaiheessa, identiteettikriisi nuoruusiän keskivaiheessa ja ideologian kriisi nuoruusiän loppupuolella (Dunderfelt 2004, 92 93). Myöhemmin monet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että valtaosa nuorista ei näyttäisi käyvän läpi mitään kriisivaihetta. Nuoruus näyttää kuitenkin muodostavan jonkinlaisen kehitysriskin ainakin joillekin yksilöille. (Nurmi 1998, )

13 12 3 Nuorten psyykkisen oireilun ilmeneminen Kun puhutaan nuorten psyykkisestä oireilusta, tarkoitetaan yleisimpiä nuorten mielenterveyden ongelmatyyppejä. Näitä ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, käytös- ja päihdehäiriöt. Tyypillistä on kuitenkin se, että nuorilla kehittyminen ja kasvu ovat koko ajan meneillään ja nuoren pahalle ololle ei aina löydy selvää nimeä. Eri ongelmat saattavat kietoutua yhteen, joten nuoren tilannetta tulee arvioida kokonaisvaltaisesti. Ero häiriintyneen ja iänmukaisen kehityksen välillä saattaa olla vähäinen, joten tärkeää on kartoittaa paitsi nuoren kuvailema oireisto myös ajankohtainen kehitysvaihe ja arvioida oireilun vaikutusta nuoren iänmukaisen kehityksen etenemiseen. (Aalto- Setälä & Marttunen 2007, 207.) Mielenterveyden ongelmat heijastuvat puutteellisena kykynä ihmissuhteisiin, toisista välittämiseen, työntekoon ja sosiaaliseen osallistumiseen. 3.1 Oireilun ilmeneminen eri sukupuolilla ja eri ikävaiheissa Poikien oireilu on tyypillisesti ulospäin suuntautuvaa ja toisia häiritsevää, kun taas tytöt oireilevat usein sisäänpäin ja käpertyvät itseensä. Pojille käytöshäiriöt ja tarkkaavaisuuden häiriöt ovat tyypillisiä, tytöille taas tunne-elämän häiriöt sekä syömishäiriöt. Ahdistuneisuushäiriöt ja masennus ovat melko tavallisia sekä tytöillä että pojilla (Piha 2004). Aalto-Setälän ja Marttusen (2007) mukaan tytöillä riski masennukseen on noin kaksinkertainen poikiin verrattuna kun taas käytöshäiriöt ovat pojilla noin viisi kertaa yleisempiä kuin tytöillä. Kuitenkin molemmilla sukupuolilla esiintyy kaikkia häiriötyyppejä (Piha 2004). Häiriöiden oirekuvassa on ikäspesifisiä eroja: varhaisnuoruudessa yleisimpiä ovat käytös- ja tarkkaavuushäiriöt, kun taas varsinaisesta nuoruusiästä lähtien varhaiseen aikuisuuteen asti ahdistuneisuus-, mieliala- ja päihdehäiriöt ovat tavallisimpia. Nuorten häiriöille on tyypillistä monen häiriön esiintyminen yhtä aikaa. Monihäiriöisyydellä on huomattava kliininen merkitys: se on yhteydessä vaikeampaan oirekuvaan, suurempaan toiminnalliseen haittaan ja häiriöiden pidempään kestoon. (Aalto-Setälä & Marttunen 2007, 209.)

14 Nuorten psyykkisen oireilun ilmeneminen ammatillisessa koulutuksessa Nuoruusiän häiriöiden ja kehityksen pysähtymisen varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on tärkeää, jotta nuori saa mahdollisuuden hänelle sopiviin valintoihin niin opiskelun, ammatin kuin ihmissuhteidenkin alueilla. Häiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoito parantavat ennustetta, ja ne ovat myös parhaat aseet aikuisiän mielenterveyshäiriöiden ehkäisyssä (Aalto-Setälä & Marttunen 2007, ). Oireilun ilmenemismuodot vaihtelevat oireilijan iän ja kehitystason mukaan. Tavallisimpia oireita ovat levottomuus, ärtyisyys, uhmakkuus, itkuisuus, keskittymisvaikeudet, oppimiskyvyn heikkeneminen, ongelmat kaverisuhteissa, erilaiset fyysiset vaivat (päänsärky, vatsavaivat), mielialamuutokset, pelot, ahdistus, käytösoireilu, raivonpurkaukset, aggressiivisuus ja arvaamattomuus. Oirekuva voi muuttua kasvun myötä, vaikka häiriö pysyisi samana. Toisaalta samanlaiselta näyttävät oireet voivat johtua eri asioista (levottomuus voi olla merkki ADHD:sta, masennuksesta, kaltoinkohtelusta jne.) (Puustjärvi 2009). Somaattiseen sairastamiseen liittyy usein depressiota sekä unen häiriöitä ja vastaavasti depressio ja unen häiriöt ilmenevät usein erilaisin somaattisin oirein (Sairauksien ja psykosomaattisten oireiden tarkastelua 2009). Psyykkiset oireet heijastuvat usein myös nuoren fyysisinä oireina. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulosten mukaan masennusta potevien lisäksi oli runsas joukko opiskelijoita, jotka pitivät omaa terveydentilaansa keskinkertaisena tai huonona. Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus oli joka kymmenennellä. Vähintään kahta päivittäistä oiretta poti joka viides opiskelija. Lähes päivittäistä väsymystä oli 17 %:lla, viikoittaisia niska- tai hartiakipuja oli 35 %:lla ja päänsärkyä 33 %:lla. (Stakes 2008, 35.) 3.3 Huolta herättävän oireilun tunnistaminen ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisessa koulutuksessa voidaan nuoren pahoinvointia tunnistaa huolta herättävien oireiden avulla. Näitä oireita ovat syrjäytyminen, eristäytyminen eli yksinäisyys, masentuneisuus ja koulukiusaaminen.

15 14 Nuorten yksinäisyys ja syrjäytyminen. Yksinäisyyttä on nuorisotutkimuksessa tutkittu vähän. Kuitenkin on havaittu, että nuorten yksinäisyys on poikkeavuus, johon liitetään erilaisia diagnooseja kuten oppimisongelmia, koulukiusaamista, persoonallisuushäiriöitä ja syrjäytymispotentiaalia (esim. Wulf 1995). Syrjäytymistä on pidetty hankalasti käsiteltävänä aiheena mm. sen vuoksi, että tutkittava kohde helposti leimataan. Syrjäytyminen on usein monen syyn seuraus, usein moniongelmaisen taustan seuraus. Syrjäytymisen on havaittu etenevän vaiheittain. Syrjäytymistä koskevissa tutkimuksissa viitataan usein syrjäytymisen olevan asteittain syvenevä prosessi, jonka lähtökohtana on teoreettinen yksilötason syrjäytymiskehitystä kuvaava malli. Mikko Takala (1992) erottaa väitöskirjassaan syrjäytymisprosessissa seuraavat vaiheet: Vaikeudet kotona Koulun keskeyttäminen ja alisuorittaminen (kouluallergia) Huono työmarkkina-asema Täydellinen syrjäytyminen (työn vieroksunta, toimeentulo sosiaaliavustuksilla, alkoholisoituminen, kriminalisoituminen) Laitostuminen tai eristäytyminen yhteiskunnasta. Nuorten masennus. Pahoinvoinnin yksi yleisimmistä oireista on masennus. Nurmen (1998) mukaan masennuksen voi katsoa olevan osa nuoren ihmisen kehityskaarta. Osa mielialan vaihteluista voidaan katsoa siis kuuluvan normaaliin ihmisenä kasvamiseen. Pitkittyessään ja tai ilmetessään vakavana ne muodostavat riskin nuoren kehitykselle ja hyvinvoinnille. Masentuneilla nuorilla on enemmän muun muassa itsetuhoajatuksia ja psykososiaalisia ongelmia kuin muilla nuorilla (Marttunen ym. 1991). Heillä on vaikeuksia sosiaalisessa ja kognitiivisessa kehityksessä sekä koulumenestyksessä ja sitä kautta myöhäisemmässä työelämässä (Kovacs & Goldston 1991). Koulukiusaaminen. Koulutovereidensa toistuvan ja pitkäkestoisen kiusaamisen kohteeksi joutuu keskimäärin % perusopetukseen osallistuvista lapsista eri puolilla maailmaa. Vain hiukan pienempi määrä oppilaita ilmoittaa kiusaavansa toistuvasti toisia. Molemmissa sekä kiusaajan että kiusatun roolissa olevia on noin 5 % tutkituista. ( Craig & Harel 2004; Smith & Sharp 1994 ). Koulukiusatut kärsivät usein

16 15 henkisistä hyvinvoinnin ja mielialan ongelmista. Tyypillisiä seurauksia ovat itsetunnon/itsearvostuksen aleneminen, masentuneisuus, itsetuhoiset ajatukset tai teot sekä ahdistuneisuus (Boulton&Smith 1994; Kaltiala-Heino ym. 2000). Toisia kiusanneet oppilaat näyttävät myöhemmässä elämässä käyttävän enemmän päihteitä ja heidän on havaittu muita tyypillisemmin kärsivän antisosiaalisista persoonallisuushäiriöistä (Sourander 2007). Huolestuttavan oireilun havainnoijat. Tärkeimmät huolestuttavan oireilun havainnoijat löytyvät lähiympäristöstä muodostuvasta kasvuyhteisöstä, joka muodostuu koulusta, kodista, kavereista ja asuinalueesta. Kaverit kattavat tässä paitsi koulukaverit, myös muut kaverit ja ystävät. Näistä neljästä yhteisöstä muodostuu lasten ja nuorten elämisyhteisö.(demaray, Malecki, Davidson, Hodgson, & Rebus 2005; ref. Ellonen 2008, 48.) Vaikka nuoruudessa kiinnostuksen kohteet suuntautuvat perheen ulkopuolelle, on perheen ja sen tuki merkittävässä asemassa nuoren elämässä (Friis, Eirola & Mannonen 2004 ). Huolestuttavan oireilun havainnointi. Havainnoinnista on paljon lähdemateriaalia, mutta yksiselitteistä selvää seulontamallia tai oireiden listaa ei ole vielä saatu luotua. Stakesin ja Opetusministeriöiden Internet-sivuilta löytyy paljon hyviä toimenpideehdotuksia miten oirehtimista voitaisiin ennalta ehkäistä tai hoitaa. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijaterveydenhuollosta löytyy tänä päivänä suuri määrä erilaisia julkaisuja opiskelevien nuorten eri ongelmien ja häiriötilojen tunnistamiseksi. Lisäksi julkaisuissa opastetaan miten ongelmiin voi saada apua sekä hoito-ohjeita tilanteen korjaamiseksi. Julkaisujen laatijana on toiminut Suomen Mielenterveysseura yhdessä asiantuntijalääkäreiden kanssa. Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpilä kuitenkin kyseenalaistaa nykymuotoisen lasten ja nuorten tukiorganisaation. Hänen mukaansa kokonaisuus ei ole kenelläkään hallussa. On vain joukko toimijoita, jotka eivät kata kokonaisuutta (Rimpelä 2007). Tukea oirehtivalle nuorelle on saatavissa, mutta avainkysymys on havaitaanko tarve riittävän aikaisessa vaiheessa?

17 Psyykkisen oireilun yleisyys Nuorten psyykkisen oireilun yleisyydestä ei vielä ole kovin tarkkoja tuloksia, mutta se näyttäisi kuitenkin eri tutkimusten mukaan lisääntyneen selvästi viime vuosina. Häiriöiden yleisyys, vaihdellen eri arvioiden mukaan on noin %. Lapsista ja nuorista 7-8 %:n arvellaan olevan selvästi hoidon tarpeessa. (Piha 2004.) Toisaalta Leijalan (2007) mukaan valtakunnallisessa Lapset -tutkimuksessa todettiin, että yli viidesosalla lapsista esiintyi runsaasti psyykkistä oireilua ja 10-15% lapsista kärsi sen laatuisista psyykkisestä häiriöstä, johon olisi tarvittu lisätutkimusta ja hoitoa. Kansainvälisten havaintojen mukaan lasten psykiatristen potilaiden joukossa tyttöjä on yksi neljäsosa, loput ovat poikia. Nuoruusiän puolessa välissä tilanne muuttuu: poikia ja tyttöjä on yhtä paljon. Myöhemmässä nuoruusiässä enemmistöksi nousevat tytöt. (Piha 2004.) Viimeisimmän Stakesin kouluterveyskyselyraportin (2008) mukaan joka kymmenes opiskelija potee joko keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta. Tulos on pysynyt kutakuinkin samansuuruisena viimeisen kymmenen vuoden aikana mutta alueellisessa vertailussa on Pohjois-Suomen (Oulun- ja Lapin lääni) suhteellinen osuus ollut hieman muuta maata korkeampi kuitenkin niin, että erot ovat olleet hyvin vähäisiä. Psyykkisen oireilun yleisyydestä Suomessa kertovat omalta osaltaan myös Kansaneläkelaitoksen viime vuosien tilastot. Mielialahäiriöihin kuuluva masennus on yleisin syy mielenterveyden häiriöiden vuoksi alkaneissa päivärahakausissa. Masennuksen vuoksi alkoi vuonna 2007 yhteensä päivärahakautta. Kasvuprosentti vuodesta 2000 oli 38,9 %. Nuorilla kasvuprosentit vuodesta 2000 olivat huolestuttavan suuria: miehillä 91,7 ja naisilla 159,4. (Maaniemi & Raitasalo 2008, 3-7.) Nuorten, alle 30-vuotiaiden, mielenterveyden häiriöiden aiheuttamien sairauspäivien lukumäärä on kasvanut selvästi nopeammin kuin 30 vuotta täyttäneiden (kuvio 1). Nuorten osuus kaikista mielenterveyden häiriöiden vuoksi alkaneista sairauspäivistä on kasvanut vuoden ,9 %:sta 18,7 %:iin vuonna Masennuksen vuoksi korvattiin vuonna 2007 yhteensä 2,5 miljoonaa sairauspäivää. Nuorilla kasvu vuodesta 2000 olivat huolestuttavan suuria, miehillä 131,5 % ja naisilla 170,2 %. Vuonna 2007 kaikista mielenterveyden häiriöiden vuoksi eläkkeelle siirtyneistä alle 30- vuotiaita oli eli 20,9 prosenttia. Vuonna 2000 vastaava osuusprosentti oli 12,4.

18 17 Alle 30-vuotiaiden lukumäärä on yli kaksinkertaistunut vuodesta Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden nuorten miesten määrä kasvoi 66,7 %:lla ja nuorten naisten 181,8 %:lla vuodesta (Maaniemi & Raitasalo 2008, 3-7.) Nuorten psyykkisen oireilun yleistymistä kuvastaa myös Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto. Hoitoon pyrkivien jonot ovat joissain tapauksissa olleet selvästi kohtuuttoman pitkiä ja toisaalta keskimääräiset odotusajat lasten psykiatriseen hoitoon ovat jonkin verran viime vuosina pidentyneet. Syynä jonoihin on ennen kaikkea hoidon tarpeen lisääntyminen 1990-luvulla. (Nuorten mielenterveys 2009.) Kuvio 1. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi alkaneiden sairauspäivärahakausien muutokset ikäryhmittäin (Maaniemi & Raitasalo 2008)

19 18 4 Nuorten yleisimmät mielenterveyshäiriöt 4.1 Mielenterveys käsitteenä Puhuttaessa mielenterveydestä ja normaalisuudesta liittyvät nämä kaksi käsitettä väistämättä vahvasti toisiinsa. Maallikon silmissä nämä käsitteet vaikuttavat hyvin yksinkertaisilta ja selviltä. Normaaliudesta poikkeava käytös tai mieleltään sairas henkilö yleensä erottuu joukosta nopeasti, kun taas normaalia käyttäytyminen sulautuu ihmisten joukkoon. (Arajärvi & Varilo 1991, 79.) Mielenterveys käsitteenä on erikoinen, koska se sisältää kielteisen ja myönteisen vaikutuksen. Mielenterveys on sanana suomenkielessä nuori. Varhaisessa vaiheessa puhuttaessa mielenterveydestä sillä tarkoitettiin itse asiassa mielensairautta, mutta terveys nimikettä käytettiin jotta pystyttiin puhumaan vähemmän osoittelevasti. Mielenterveyttä on yritetty määrittää monella eri tavoilla, mutta silti yhtäkään yksiselitteistä määritelmää ei ole olemassa. Tänä päivänä puhuttaessa mielenterveydestä katsotaan, että siihen kuuluu psyykkinen, henkinen, sosiaalinen ja fyysinen ulottuvuus. (Heiskanen ym. 2006, 17.) Mielenterveys on käsitteenä vaikea määritellä, koska siihen vaikuttavia tekijöitä on monta kuten: yksilölliset tekijät (esim. perimä) sosiaaliset tekijät (perhe, ystävät jne.) yhteiskunnalliset tekijät (mahdollisuudet koulutukseen ja työhön) kulttuurilliset arvot (ihmisen arvo, suhtautuminen mielenterveyteen). Edellä mainitut tekijät ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa, ja tässä prosessissa syntyy uusia ja kuluu entisiä mielenterveyden voimavaroja. Käsitteenä mielenterveys ei siis ole muuttumaton pysyvä tila, vaan se vaihtelee kokemusten ja elämäntilanteiden mukaan. Toisin sanoen siihen vaikuttaa itse ihminen, muut ihmiset ja olosuhteet. (Emt.) Monet mielenterveyshäiriöt alkavat yleensä nuoruusiässä. Laajan väestötutkimuksen perusteella on pystytty havaitsemaan, että n. 50 % aikuisten mielenterveysongelmis-

20 19 ta oli alkanut ennen 14:sta ikävuotta. Mielenterveysongelmista 75 % oli alkanut jo ennen 24 vuoden ikää. Nuorten yleisimmät mielenterveyshäiriöt ovat mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, käytöshäiriöt ja päihdehäiriöt. (Aalto-Setälä & Marttunen 2007.) 4.2 Mielialahäiriöt Tänä päivänä noin 11 % nuorista kärsii mielialahäiriöistä, joka on nuorten yleisin mielenterveyshäiriöiden ryhmä (Aalto-Setälä 2004). Mielialahäiriöistä masennus ilmenee ihmisellä toimintakyvyn ja tunnetilan muutoksina. Mieli voi olla alakuloinen, tuskainen, itkuinen ja ahdistunut. Yksi masennuksen keskeisimmistä vaikeuksista on mielihyvän kokemisen häviäminen. Tämä näyttäytyy useimmiten jo lievemmissä masennustiloissa. Kiukkuisuus yleensä voimistuu ja elämänilo voi hävitä kokonaan. Vakavassa masennustilassa syyllisyyden tunne, häpeän tunne, ja pahuuden tunne voivat olla kaiken kattavia. Nämä tunteet saattavat aiheuttaa itsetuhoista käyttäytymistä. Ihmisen mieli voi myös näyttäytyä paikalleen jähmettyneenä tai tyhjyytenä. Masennus kuluttaa yleensä myös ihmisen elämän voimat. Kanssakäymiset toisten ihmisten kanssa voivat koitua taakoiksi. Masentunut saattaa myös herkästi syyllistää muita ja kaivata läheisyyttä, jota hänen on kuitenkin erittäin vaikea sietää. Masentuneisuus heikentää lähimuistia, päätöksentekokykyä, ajattelua, kokonaisuuksien hahmottamista, ja loogista päättelykykyä. Työnteko ja oppiminen vaikeutuvat keskittymisen, mieleen painamisen ja loogisen ajattelukyvyn heiketessä. Tämän vuoksi myös normaalit elämänhallintatilanteet muodostuvat vaikeiksi ja ahdistaviksi. (Heikkinen-Peltonen ym. 2008, ) Osa em. oireista voi johtua myös siitä, että masennus näkyy ihmisen unentarpeissa liiallisena nukkumisena tai unettomuutena. Etenkin aamuyön unettomuus liittyy masennukseen. Masentuneen ihmisen väsymystilat eivät mene ohi nukkumallakaan. Yleistä masentuneelle ihmiselle on kehon toimintakielen väheneminen, joka ilmenee kasvojen ilmeettömyytenä ja tarmon puutteena. Toisinaan masentunut ihminen voi olla erittäin kiihtynyt ja tuskainen, joka ilmenee kehon kielen rauhattomuutena ja levottomuutena. Masennus voi olla myös kaksisuuntainen jolloin puhutaan kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, jossa on vähintään kaksi toisistaan erottuvaa jaksoa. Toisessa jaksossa toimeliaisuus, aktiivisuus

21 20 ja mieliala ovat kohonneet, kun taas toisessa jaksossa vastaavat asiat ovat laskeneet. (Emt.) 4.3 Ahdistuneisuushäiriöt Huolestuneisuus, pelko ja ahdistus ovat luonnollisia tunteita ihmiselle kriisi- ja elämänhallintatilanteissa. Nämä primitiiviset tunnetilat ovat edelleenkin ihmisille tärkeitä lajin säilymisen kannalta ajateltuna. Nykyaikana ahdistus- tai pelkotiloja voi aiheuttaa huoli esim. lähimmäisestä. Vastaavasti huolestuneisuus voi palvella ihmistä paremman suorituksen muodossa esim. yo-kirjoituksissa. Yleensä lievästi pitkittyneet ahdistuneisuushäiriötuntemukset on hoidettavissa keskustelemalla tai läheisten tuen avulla. Normaaleja elämäntilanteita rajoittava, voimakas ja pitkittynyt hermostuneisuus, ahdistus ja huolestuneisuus ovat merkkejä ahdistuneisuushäiriöstä, johon tarvitaan asianmukaista hoitoa. Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluu mm. sosiaalisten tilanteiden jännittäminen, julkisten tilojen pelko, paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Hoitamattomana ahdistuneisuushäiriöt pitkittyvät ja muuttuvat vakavimmiksi. Ahdistuneisuus voi olla elinikäinen oire vaikeimmissa psykiatrisissa oireissa. Ahdistuneisuuden taustalla voi olla perintötekijät, tiedostamattomat jännitys- ja pelkotilat tai ristiriitaiset tuntemukset. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö liittyy usein myös syömishäiriöön, persoonallisuushäiriöön sekä paniikkihäiriöön. (Heikkinen-Peltonen ym. 2008, ) Ahdistuneisuushäiriöistä kärsii 7 % suomalaisista nuorista (Aalto-Setälä 2004). Paniikkihäiriö. Jännittäminen sosiaalisissa tilanteissa on erittäin yleistä. Jotkut jännittävät luokan edessä esiintymistä, jotkut taas kahvi- ja ruokailutilaisuutta vieraiden seurassa. Jännittäminen ilmenee hikoiluna, punasteluna, sydämen tykytyksenä, punoituksena, vatsavaivoina tai käsien vapinana. Julkisten tilojen pelossa ilmenee ahdistusta esim. kaupoissa. Kyseisestä pelosta kärsivän ihmisen elämänpiiri pienenee huomattavasti. Pahimmassa tapauksessa pelko voi kasvaa niin suureksi, että ilman saattajaa ihminen ei voi poistua kotoaan. Paniikkihäiriö tarkoittaa toistuvia, voimakkaita ahdistuskohtauksia. Ensimmäinen kohtaus tulee täysin yllättäen ja odottamatta. Tämän vuoksi ihminen luulee sitä yleensä sydänkohtaukseksi, hengityksen salpaantumiseksi tai joksikin muuksi hengenvaaralliseksi sairaudeksi. Hyvin usein kohtauk-

22 21 sen taustalla on kuitenkin elämäntapahtuma, joka on vaikuttanut turvallisuuden ja perusluottamuksen tunteeseen. Paniikkihäiriökohtauksille tyypillistä on myös yöllinen ajankohta. (Heikkinen-Peltonen ym. 2008, 140.) 4.4 Käytöshäiriöt Luoma (2007) toteaa, että käytöshäiriöt kuuluvat yleisimpiin lastenpsykiatrisiin häiriöihin. Käytöshäiriöt ovat suomalaisilla nuorilla yleisiä ja erittäin vaikeasti hoidettavia (Terho ym. 2002). Koulua käyvillä nuorilla esiintyvyydeksi on eri tutkimuksissa arvioitu n. 3-8 %. Nuoruusikäisten tyttöjen vastaava lukema on noin 4-6 % ja pojilla jopa %. (Almqvist ym. 1996) Käytökseen liittyvät häiriöt ovat pojilla noin viisi kertaa yleisempiä kuin tytöillä. Käytöshäiriöillä on myös taipumus jatkua aikuisiässä. (Marttunen 2004) Kaikkien käytöshäiriöiden ennuste on huono varsinkin, jos häiriöt alkavat varhaisessa nuoruudessa. Hoitamaton käytöshäiriö ennakoi aikuisuuden epäsosiaalista käyttäytymistä ja päihderiippuvuutta. (Terho ym ) Käytöshäiriöille on ominaista uhmakas, aggressiivinen tai epäsosiaalinen käytös, joka on toistuvaa, pitkäkestoista ja selvästi poikkeaa iänmukaisista sosiaalisista odotuksista (Koskentausta 2006, 3). Yksi käytöshäiriön olennaisimpia ominaisuuksia on oireiden pitkäkestoisuus: diagnoosi edellyttää oireiden kestäneen 6 kuukautta tai kauemmin. Poikkeuksena ovat tietyt erityisen julmat teot, esimerkiksi aseen käyttö tai sukupuoliyhteyteen pakottaminen, jotka jo yksittäistapauksina riittävät käytöshäiriön diagnoosiin. (Terho ym ) Käytöshäiriöihin liittyy useasti myös muita mielenterveyden ongelmia (Marttunen 2004). Suomessa vuodesta 1996 käytössä ollut ICD-10-tautiluokitus F 91 jakaa käytöshäiriöt neljää eri kategoriaan: Perheensisäiseen, epäsosiaaliseen ja sosiaaliseen käytöshäiriöön sekä uhmakkuushäiriöön (ICD-10-tautiluokitus 2009). Perheensisäinen käytöshäiriö. Perheensisäistä käytöshäiriötä sairastavalla nuorella on epäsosiaalista tai aggressiivista käytöstä. Aggressio kohdistuu usein erityisesti yhteen tai kahteen läheiseen henkilöön. Häiriö ilmenee varasteluna, tavaroiden rikkomisena tai väkivaltana läheisiä henkilöitä kohtaan. Usein perheensisäinen käy-

23 22 töshäiriö on saanut alkunsa perheympäristössä, jossa on huomattavaa häiriötä lapsen suhteessa yhteen tai useampaan perheenjäseneen. (Emt.) Epäsosiaalinen käytöshäiriö. Epäsosiaaliselle käytöshäiriölle on ominaista nuoren epäsosiaalinen tai hyökkäävä käytös. Nuori ei kykene sopeutumaan vertaisiinsa eikä usein myöskään vanhempiinsa. Hyviäkin suhteita aikuisiin voi olla, mutta usein niistä puuttuu luottamus ja läheisyys. Tyypillinen käytös sisältää kiusaamista ja runsasta tappelemista, vanhemmilla lapsilla kiristämistä tai pahoinpitelyjä, huomattavaa tottelemattomuutta, töykeyttä, yhteistyökyvyttömyyttä, auktoriteetin vastustamista, vaikeita kiukunpuuskia, hallitsemattomia raivokohtauksia, omaisuuden tuhoamista, tulipalojen sytyttämistä ja raakuutta kohdistuen eläimiin ja toisiin lapsiin. (ICD-10- tautiluokitus 2009.) Sosiaalinen käytöshäiriö. Jatkuvaa epäsosiaalista ja hyökkäävää käytöstä on myös sosiaalisessa käytöshäiriössä, jonka erottaa muista häiriöistä kestävien ystävyyssuhteiden olemassaolo ikätovereiden kanssa. Vertaisryhmä muodostuu usein muista nuorista, jotka ovat usein mukana rikollisessa tai muussa epäsosiaalisessa toiminnassa. Suhteet auktoriteettiasemassa oleviin aikuisiin ovat yleensä huonot, mutta muihin aikuisiin voi olla hyviä suhteita. Tunnehäiriöt ovat yleensä vähäisiä. Useimmiten häiriötä esiintyy enemmän kodin ulkopuolella, esimerkiksi koulussa. (ICD-10-tautiluokitus 2009.) Nuorten rikollista toimintaa edesauttava tekijä on myös nuoren työllisyystilanne. Tutkimusten mukaan yli 10 tuntia viikossa työskentelevät nuoret syyllistyvät useammin rikolliseen toimintaa kuin työssä käymättömät (Kouvonen 2001). Uhmakkuushäiriöt. Alle 10-vuotiailla lapsilla esiintyy tyypillisesti uhmakkuushäiriötä, jotka mielletään käytöshäiriöiden lievemmäksi muodoksi ja se saattaa edeltää muita käytöshäiriöitä. Monet asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että uhmakkuushäiriö on käytöshäiriöiden lieväasteinen muoto eikä laadullisesti erityyppinen häiriö. (ICD-10- tautiluokitus 2009.) Uhmakkuushäiriössä esiintyy uhmakkuutta, provokatiivisuutta ja tottelemattomuutta. Aggressiivista tai epäsosiaalista käytöstä esiintyy sen sijaan harvemmin (Terho ym. 2002).

24 Päihdehäiriöt Suomalaisista nuorista 6 %:lla on päihdehäiriö (Aalto-Setälä 2004). Tämän vuoksi se aiheuttaakin merkittävän terveysuhan. Päihteistä puhuttaessa tarkoitetaan keskushermostoon vaikuttavista aineista, joita käytetään niiden psyykkisten vaikutusten vuoksi. Näitä ovat mm. tupakka, alkoholi ja huumeet. Päihtymistarkoitukseen käytetyt liuottimet, lääkkeet ja sienet luokitellaan myös huumeiksi. Nuoret käyttävät päihteenä pääasiallisesti alkoholia, mutta kannabistuotteiden käyttö on myös yleistä. Viime vuosiin saakka amfetamiini ja sen johdannaiset ovat muista huumeista olleet yleisimpiä, mutta nyt myös opiaattijohdannaiset ovat nousseet rinnalle. Suomessa nuorten huumeongelmaan liittyy usein alkoholin ja huumeiden sekakäyttö. Huumeongelmista kärsivät ovat keski-iältään nuorempia kuin alkoholiongelmista kärsivät. Päihteisiin liittyvät keskeiset ongelmat ovat syrjäytyminen ja sairaudet. (Heikkinen- Peltonen & ym. 2008, )

25 24 5 Nuorten oireilu ja varhainen puuttuminen ammatillisessa koulutuksessa 5.1 Varhainen puuttuminen käsitteenä Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten yleinen pahoinvointi ja erityisesti myös psyykkinen oireilu on selvästi lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Sosiaali- ja terveysvaliokunta painottaakin, että ongelmien lisääntymiseen johtaneiden syiden selvittämiseen tulisi panostaa ja samalla lisätä ennaltaehkäiseviä toimia. Varhainen puuttuminen parantaa hoidon tuloksellisuutta ja ehkäisee ongelmien muodostumista vakaviksi. (Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2000.) Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan ennalta ehkäisevää toimintaa, jolla estetään henkilön syrjäytyminen yhteiskunnasta ja sen edellyttämästä normaalista toiminnasta. Huhtanen (2007, 28) toteaa: Varhaisella puuttumisella voidaan yksinkertaisesti tarkoittaa sitä: että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen on aina prosessi. Se ei ole näppärä keino tai lääke ratkaista ongelmia sormia napsauttamalla. Prosessin päättyessä oppilaan kanssa toimivilla tulisi olla tietoa ja taitoa tuen antamiseen. Tuki vaihtelee ja voi olla usean eri asiantuntijan antamaa, kuten terapiaa, erityisopetusta, kuntoutusta ja koulu- tai luokkaratkaisuja. 5.2 Lainsäädännölliset lähtökohdat varhaiseen puuttumiseen Suomen lainsäädännössä on varhaiseen puuttumiseen otettu kantaa ja selvästi vastuutettu tehtävä niin opetustoimelle kuin kunnallekin. Oheisena on jo perusopetuksessa liittyvä varhaiseen puutumiseen koskeva lainsäädäntö ja tätä tulisi soveltaa kaikilta osin myös ammatilliseen koulutukseen. Perusopetuslaki (1998) 31 a toteaa: Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän

26 25 psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jonka käyttäytyminen on aiheuttanut jäljempänä 36 :n 1 momentissa tarkoitetun kurinpitorangaistuksen tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi 36 :n 2 tai 3 momentin nojalla, järjestetään tarvittava oppilashuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa 36 :n 2 ja 3 momentin tarkoittamien toimenpiteiden jälkeen. Kansanterveyslain (1972) 3. luvussa annetaan kunnalle vastuu asioihin puuttumiseen seuraavien pykälien perusteella: Kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee muun muassa: 1 a) seurata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin, huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa; 2) järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen kuntoutus; 2 a) toteuttaa mielenterveyslaissa tarkoitettua mielenterveystyötä järjestämällä kunnan asukkaiden tarvitsema sellainen ehkäisevä mielenterveystyö ja sellaiset mielenterveyspalvelut, jotka on tarkoituksenmukaista antaa terveyskeskuksessa; 5) ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon sisältyy kunnassa sijaitsevien perusopetusta antavien koulujen ja oppilaitosten kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen yhteistyössä henkilökunnan työterveyshuollon kanssa, oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen suun terveydenhuolto mukaan lukien,

27 26 yhteistyö muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus; oppilaan terveyden seuraamiseen ja edistämiseen kuuluvien neuvonnan ja tarkastusten sisällöstä ja määrästä sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellisesta erikoistutkimuksesta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella; 6) ylläpitää kunnan alueella sijaitsevien asetuksessa säädettävää muuta kuin 5 kohdassa tarkoitettua koulutusta järjestävien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta opiskeluterveydenhuoltoa, johon luetaan opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen, opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen, terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen, mielenterveyspalvelut ja suun terveydenhuolto mukaan lukien, järjestäminen opiskelijoille, sekä omalta osaltaan koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin varmistaminen; yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhoito ja sairaanhoito sekä suun terveydenhuolto voidaan kuitenkin kunnan suostumuksella järjestää myös muutoin sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymällä tavalla; opiskeluterveydenhuollon tarkemmasta sisällöstä voidaan tarvittaessa säätää valtioneuvoston asetuksella; 7) tuottaa kunnan alueella sijaitsevissa työ- ja toimintapaikoissa työskenteleville työntekijöille työnantajan järjestettäväksi työterveyshuoltolain 12 :ssä tai muissa säädöksissä säädettyjä ja niiden nojalla määrättyjä työterveyshuoltopalveluja; 8) järjestää kunnan alueella toimiville yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville soveltuvin osin työterveyshuoltolain 12 :ssä ja sen nojalla annetuissa säännöksissä tai määräyksissä tarkoitettua työterveyshuoltoa; 10) järjestää kiireellinen avosairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, potilaan asuinpaikasta riippumatta; sekä Kouluterveydenhuolto kuuluu osaltaan perusopetuslain 2 momentin mukaisiin oppilashuollon palveluihin. Opiskelijan hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sekä sen edellytyksiä lisäävä toiminta ovat osa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain mukaista opiskelijahuoltoa. Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen tulee osallistua perusopetuslain 15 :n, lukio-

28 27 lain 11 :n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 14 :n mukaisen opetussuunnitelman laatimiseen siltä osin, kun se koskee oppilas- tai opiskelijahuoltoa sekä koulun tai oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä. Laissa ammatillisesta koulutuksesta (1998), sen 13 :ssä todetaan seuraavaa liittyen oppilashuollon järjestämiseen, joka yhä edelleen on kunnan vastuulla: Valtioneuvosto päättää koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä yhteisistä opinnoista ja niiden laajuudesta. Opetushallitus päättää koulutusaloittain ja tutkinnoittain 12 :n 2 momentissa tarkoitettujen opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet). Opetushallitus valmistelee 2 momentissa tarkoitetun opetussuunnitelman perusteita koskevan päätöksen kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä sekä opiskelijahuoltoa koskevilta osiltaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. 5.3 Varhaisen puuttumisen toteutus Edellä esitettyjen lakien perusteella on hyvin tarkkaan säädetty, kuinka ammatillisessa koulutuksessa tulisi puuttua ennakkoon oppilaissa tapahtuvin muutoksiin eli oppilaisiin kohdistuva varhainen puuttuminen. Kuitenkaan oppilaitoksissa ja kunnissa ei ole riittävän hyvin panostettu ja resursoitu varhaiseen puuttumiseen oppilashuollossa. Toisaalta opetushenkilöstökään ei ole saanut riittävää ohjausta havaita asioita, joita tarvitaan varhaisessa puuttumisessa. Opetustyö on keskittynyt liikaa varsinaiseen asiaan eli opetettavaan aiheeseen ja asiakas eli opiskelija on unohtunut. Tähän asiaan on myös puuttunut Eriksson (2004,4), joka kirjoittaa seuraavasti:

29 28 Varhainen puuttuminen ole mikään poppakonsti. Jotta pulmatilanteisiin voidaan tarttua rakentavasti, tarvitaan tietoa ja taitoa. Avuksi voivat olla ryhmän työstämät menetelmät, kuten huolen vyöhykkeistön kartoitus ja dialogiset menetelmät. Edellä olevan perusteella vastuu varhaiseen puuttumiseen on nuorten kohdalla ensisijaisesti opettajilla. Opettajien koulutusta on lähtenyt edelleen kehittämään opetusministeriön tukemana Mielenterveysseura. Koulutus tullaan toteuttamaan aikana ympäri Suomea järjestettävillä koulutuspäivillä. Toisaalta yhteiskunnassa tulisi olla vastuuntuntoa kaikista läheisistä ihmisistä ja tiedostaa heidän pahaolonsa ja puuttua asioihin riittävän ajoissa. Vastuun työntämistä jokaisen kohdalla vain ulkopuoliselle taholle, tullaan tilanteeseen, jossa kukaan ei kanna huolta kenestäkään. Tällaisia vahvoja esimerkkejä löytyy, ja ne kohdistuvat nuoriin, mutta myös aikuisiin ja etenkin vanhuusväestöön. Pelkästään paneutumalla lainsäädännön määräyksiin ja unohtamalla kokonaan vanhan ajan niin sanottu naapurihuoli ollaan todella vaarallisella tiellä. Onko tämän hetken materiaalisen tarpeen hankkiminen unohtanut ihmisen ja läheisen. Risikko (2008, 14) pohtii asiaa seuraavasti: Opettaja näkee opiskelijansa muutaman kerran viikossa, kouluterveydenhoitaja usein vielä harvemmin. Ja entä jos tieto toisaalla tapahtuneista ei kantaudu opettajien tai terveydenhuollon tietoon tai päinvastoin, miten ihmeessä voidaan reagoida? Tarvitaan siis myös kavereitten ja vanhempien merkkiherkkyyttä. Herkkyyttä tunnistaa pahaa oloa ja ennen kaikkea muutosta nuoren käytöksessä. Niitä pieniäkin merkkejä ja viestien vakavasti ottamista. Tarvitaan myös paikkoja, joista kukin meistä voi tarkistaa, tuleeko olla huolissaan ja miten kannattaa toimia. Niitä ovat juuri sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteet. 5.4 Varhainen puuttuminen ammatillisessa koulutuksessa Varhainen puuttuminen on suhteellisen helppoa panna toimeen ammatillisessa koulutuksessa. Oppilaille laaditaan HOPS eli henkilökohtainen opetussuunnitelma, ja tietyissä tilanteissa tulee oppilaille laatia erillinen HOJKS eli henkilökohtainen ope-

30 29 tuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. HOPS:n tekemisessä on liikaa keskitytty pelkästään opetukseen, jos sen tekemisessä tärkeintä olisi oppilas ja hänen jaksamisensa niin oltaisiin jo pitkällä. Näiden suunnitelmien avulla olisi mahdollista saada juuri oppilasta henkilönä koskeva henkilökohtainen suunnitelma ja sen myötä häntä voitaisiin seurata myös opetuksen kuluessa. Työyhteisöissä on vuosittain henkilökunnan kanssa järjestetty kehityskeskusteluja. Näiden avulla, kun ne on oikein järjestetty, työntekijä on saanut purkaa itseänsä ja häntä on kuunneltu aidosti ihmisenä. Ammatillisessa koulutuksessa tulisi mennä myös vastaavaan kehityskeskusteluun, jolle antaa jo hyvää pohjaa HOPS:n läpikäynti säännöllisesti 0,5-1 vuoden välein oppilaan kanssa. Tästä henkilökohtaistamisen merkityksestä on kirjoitettu myös Työministeriön ammatinvalinnanohjauksen vuosikirjassa (2002). Siinä todetaan, että henkilön omaa toimintaa voidaan tehostaa henkilökohtaistamisella, kun HOPS puretaan avoimesti keskustelemalla, saadaan opiskelijalle hyvä purkautumistie hänen omille ongelmilleen. Pelkästään edellä esitetyn toiminnan tehostaminen ei asiassa auta. Opettajille tulee järjestää täydennyskoulutusta, jotta varhaiseen puuttumiseen osataan oikein suhtautua ja puuttua. Tällaista koulutusta on OPM:n määrärahoilla järjestämässä mm. Mielenterveysseura. Lisäksi vastuuta varhaisesta puuttumisesta voi antaa kaikille: jokainen voisi tarkastella kanssaihmistensä kehittymistä siitä näkökulmasta, onko aihetta varhaiseen puuttumiseen. Jokaisen tulee ottaa varhainen puuttuminen prosessina läheisen henkilön kehittymiselle ja hänen läheistensä auttamiseen.

31 30 6 Ammatillisen koulutuksen tukitoimet nuorten oireiluun Erilaisia tukitoimia nuorille on olemassa, mutta tietoisuus niiden saatavuudesta on heikkoa, eivätkä nuoret itse osaa hakeutua niiden piiriin. Nuorten ohjaus palvelujen piiriin on paikkakunnittain kirjavaa eikä useinkaan tavoita nuoria, siksi palvelutuotantoa pitää kehittää ja koordinoida. (Tarvainen ym ) Nuorten ammatillisten valmiuksien parantamiseen, työllistymisen edistämiseen ja syrjäytymisen torjuntaan kohdistuvia hankkeita on toteutettu Suomessa lukuisia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi Onnistuvat opit hanke auttoi kuntia rakentamaan eri hallinnonalojen yhteistyöhön perustuvia toimintamalleja, joilla voitiin kohdentaa palveluita perusopetuksesta jatko-opintoihin siirtyville tukea tarvitseville nuorille. Onnistuvat opit ei tavoitellut uusien mallien kehittämistä vaan olemassa olevan tiedon ja kokemuksen hyödyntämisen tehostamista paikalliset erityispiirteet huomioon ottaen. (Kuure ym ) 6.1 Vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja työpajatoiminta Nuorten ammatillisen osaamisen kehittyminen ei välttämättä ole riippuvainen ammattiin liittyvien fyysisten tai psyykkisten ominaisuuksien puutteesta, vaan yksi suuri este nuorten opintomenestykselle on vuorovaikutustaitojen heikkous tai sen puuttuminen (Hassinen 2005). Puutteet sosiaalisissa taidoissa voivat johtaa itsetunnon heikentymiseen ja syrjäytymiseen (Hämäläinen ym. 1998). Sosiodraama tarjoaa tutkittavaksi ammattirooleissa ja erityisesti vuorovaikutusammateissa työskentelevien hiljaista tietoa, mikä tulee näkyväksi varsinkin roolityöskentelyssä. Draama auttaa tunnistamaan uskomuksia, ennakkoluuloja ja kunkin opiskelijan käytössä olevan roolivalikoiman (Tervamäki 2005). Työpajatoiminnassa voidaan hyödyntää sosiodraamaa tekemällä käytännön asiakastöitä ryhmissä ja roolittamalla nuoret vastaamaan prosessin eri vaiheista. Työpajan toimintamuotoja ovat myös kuntouttava, valmentava ja työllistävä työvalmennus. Työpajoilla arvioidaan myös nuorten työ- ja toimintakykyä. (Hassinen 2005).

32 Oppimisvaikeudet ja sensomotorinen kuntoutus Erilaisia oppijoita suomessa on noin miljoona, ja oppimisvaikeudet ovat yleisiä. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen mm. erilaisten testien avulla on tärkeää. (Erilaisten oppijoiden liitto ry ) Oppimisvaikeus, kuten lukihäiriö voi aiheuttaa itsetuntoongelmia, masennusta tai liikuntaelinsairauksia. Sensomotorisella kuntoutuksella hoidetaan oppimis- ja suoriutumisvaikeuksia, jotka johtuvat kuulo-, näkö- ja tasapainoaistin sekä refleksijärjestelmän ongelmista. Nämä ongelmat ilmenevät keskittymisvaikeuksina, lukiongelmina, puhehäiriöinä, hahmottamisvaikeuksina sekä hienoja karkeamotoriikan kömpelyytenä. Esimerkiksi puheen tuottamisen vaikeuden lisäksi henkilöllä voi ilmetä tuki- ja liikuntaelinvaivoja ts. erilaisia selittämättömiä kipuja sekä tulehduksia nivelissä ja lihaksissa. Sensomotorisen liikunnan avulla fyysistä toimintakykyä ja oppimis- ja suoriutumisvaikeuksia voidaan parantaa. Samalla kun puheentuottaminen parantuu, vahvistuvat myös vuorovaikutustaidot. Hyvä terveyskunto antaa myös suojavaikutuksen TULES sairauksille (tuki- ja liikuntaelimistön krooniset sairaudet, nivelsairaudet). 6.3 Liikunta ja mielialalääkitys Lapset ja nuoret tarvitsevat riittävästi liikuntaa, koska hyvä fyysinen kunto parantaa ihmisen työ- ja toimintakykyä (Hassinen 2005). Nuorista 18-vuotiaista n. 40 % harrastaa liikuntaa vähän tai ei ollenkaan, mikä on erittäin huolestuttavaa. (Opetusministeriön julkaisu 2007:41.) Vanha sanonta on, että fyysinen ja psyykkinen kunto kulkevat käsi kädessä. Esimerkiksi työpajatoiminnassa voidaan fyysistä kuntoa sekä sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja kehittää yhteisten liikuntatuokioiden avulla. Nuorten pahoinvointia ja syrjäytymistä voidaan hoitaa myös mielialalääkityksellä. Nuorten mielialalääkkeiden käyttö on lisääntynyt. Erittäin huolestuttavaa on etenkin nuorten naisten depressio- ja masennuslääkkeiden käyttö, mikä on noussut viisinkertaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. (Emt.)

33 32 7 Tutkimustehtävät, tutkimuksen suorittaminen ja metodin kuvaus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten nuorten psyykkinen oireilu ilmenee ammatillisessa koulutuksessa, ja miten opettajat tunnistavat huolta herättävän käyttäytymisen. Lisäksi haluttiin selvittää, millaisia keinoja opettajilla on puuttua nuorten oireiluun ja nuorten tukemiseen, sekä millaisia mahdollisuuksia ammatillisessa koulutuksessa yleensä on varhaiseen puuttumiseen ja nuorten tukemiseen. Tutkimuskysymyksiä olivat seuraavat: 1. Millaisia nuoruuden kehitystehtäviä tunnistettiin? 2. Miten yleisenä nuorten psyykkistä oireilua pidettiin? 3. Millaisina nähtiin nuorten yleisimmät käyttäytymishäiriöt? 4. Millaisia mielenterveyshäiriöitä nuorilla opettajien mielestä on? 5. Miten nuorten psyykkinen oireilu ilmenee ammatillisessa koulutuksessa? 6. Miten opettajat tunnistavat nuorten oireilun? 7. Miten varhainen puuttuminen voi opettajien mielestä toteutua ammatillisessa koulutuksessa? 8. Millaisia tukitoimia on olemassa ja miten nuoret käyttävät niitä? Tutkimuksen suorittamiseen osallistui kahdeksan Oulun seudun ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijaa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla. Jokainen tutkimusryhmän jäsen haastatteli kahta työtoveriaan käyttäen projektissa kehitettyä haastattelurunkoa (liite 1). Haastateltavia oli yhteensä 16. Heidän taustatietonsa esitetään liitteessä 2. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto tallennettiin tutkimuksessa käytetylle Blackboard oppimisalustalle Word dokumenteiksi. Aineiston analyysimenetelmänä oli laadullinen sisällönanalyysi, jonka avulla pyrittiin muodostamaan tiivistettyjä kuvauksia vastauksiksi tutkimuskysymyksiin. Tutkittava ilmiö oli käsitteellistetty kirjallisuuskatsauksessa. Tutkimusryhmän jäsenet selvittivät

34 33 yhtä tutkimuskysymystä käyttäen koko haastatteluaineistoa. Analyysivaiheessa kukin tutkija järjesti aineiston oman tutkimuskysymyksensä mukaisiksi uudenlaiseksi kokonaisuudeksi. Luokittelu perustui valmiiseen kehikkoon ja luokkia kuvitettiin haastatteluaineiston otteilla. Luokitteluyksikkönä oli haastateltavan antama vastaus luokitusrungon mukaisesti esitettyyn kysymykseen. Tutkimuksen etenemispäiväkirja on liitteessä 3.

35 34 8 Tutkimustulokset 8.1 Nuoruuteen liittyvät kehitystehtävät Nuoruuteen elämänvaiheena liittyy useita kehitystehtäviä, joiden kautta nuoresta kasvaa aikuinen. Tutkimuksessa nousivat esille erityisesti itsenäistymisen sekä yksilön minäkuvan ja maailmankuvan muodostumisen kehitystehtävät nuoruusvaiheessa. Niiden avulla nuori etsii omaa paikkaansa maailmassa ja muokkaa omaa identiteettiään. Nuoruuden näkyvimpiä kehitystehtäviä on yksilön fyysinen kehitys, jonka vaikutuksia myös näkyi haastatteluaineistossa. Nämä eri kehitystehtävät vaikuttavat myös nuorten opiskeluun yksilöllisesti enemmän tai vähemmän. Itsenäistyminen on nuoruuden yksi tärkeimmistä kehitystehtävistä, ja tämä näkyy nuorten opiskelussa siinä, että heillä on itsellään suurempi vastuu omasta opiskelustaan. Vastuu voidaan nähdä myös vapautena, jolloin opiskelijat voivat myös laiminlyödä opintojaan esimerkiksi olemalla poissa tai myöhästelemällä opetuksesta. Useat tutkimushenkilöt toivat esille nuorten elämänrytmin hallintaan liittyviä ongelmia, joiden voi ajatella liittyvän useaan eri nuoruuden kehitystehtävään, esimerkiksi itsenäistymiseen tai sosiaaliseen kehitykseen. Itsenäistyminen lapsuuden perheestä näkyy siinä, että sosiaalinen kanssakäyminen kavereiden kanssa ja sen merkitys kasvaa perhettä suuremmaksi. Toisaalta nuoruusvaiheessa oman identiteetin etsintään voi liittyä erilaisten henkilöiden ihannointia. Koulussa tämä voi näkyä esimerkiksi kaveriporukoiden muodostumisena, joka voi joidenkin oppilaiden kohdalla heijastua myös opintoihin. Fyysisiä kehitystehtäviä nuoruudessa ovat kehon kasvu ja sukupuolikypsyyden saavuttaminen. Fyysinen kehitys näkyy toki jo nuoren ulkomuodossa, mutta heijastuu myös nuoren käytökseen. Nuoruus on tunnetilojen vaihtelua, joka voi näkyä myös nuoren koulunkäynnissä. Tutkimuksessa ilmeni nuorten käyttäytymishäiriöitä, jotka voivat vaikuttaa itse opiskelijan, mutta myös opettajan, opetusryhmän ja jopa koko kouluyhteisön toimintaan. Käyttäytymishäiriöitä tämän tutkimuksen mukaan esiintyy

36 35 enemmän tytöillä, jotka poikia useammin näyttävät tunteensa. Pojat nähdään ongelmatilanteissa tyttöjä sulkeutuneempina ja hiljaisempina. Yksi nuoruuden kehitystehtävä on myös suhteiden luominen toiseen sukupuoleen. Tutkimuksessa tämä kehitystehtävä tuotiin esille tyttöjen koulunkäyntiin liittyvänä asiana. Ihmissuhteiden katkeaminen voi näkyä tyttöjen käyttäytymisessä poissaoloina tai tunteenpurkauksina. Tärkeimpiä nuoruuden kehitystehtäviä on nuoren sekä minäkuvan, että maailmankuvan rakentuminen. Nuori ei ole vielä varma siitä, mitä työtä hän tulevaisuudessa haluaa tehdä (koko tulevaisuus voi olla vielä epäselvää), joten opiskelun motivaatiokin voi olla kadoksissa. Tämä voi johtaa joidenkin nuorten kohdalla siihen, että opinnot pitkittyvät ja jopa keskeytyvät. Tutkimuksessa tuli esille myös se, että nuoren oireilu voisi vaikuttaa identiteetin kehittymiseen siten, että se ei kehittyisikään tai sitten voisi tapahtua jopa negatiivinen identiteetin muutos. Koulutuksen hankkiminen on yksi nuoruuden keskeisistä kehitystehtävistä. Tämä tehtävä sisältyi jo tutkimuksen kysymyksenasetteluun, joten se luonnollisesti nousi esille haastatteluissa. Nuorten oireilu nähtiin opintoja suurestikin vaikeuttavana asiana. Nuoret voivat keskeyttää opintojaan ja aloittaa uuden opiskelun, mutta haastatteluissa tuotiin esille se, että usein ongelmat vain seuraavat perässä uuteen opiskelupaikkaan. Pahimmassa tapauksessa nuoren oireilu voi johtaa opintojen keskeytymiseen, jolloin nuori jää kokonaan ilman koulutusta. Tämä vaikuttaa nuoren tulevaisuuteen usealla eri tavalla, esimerkiksi nuoren identiteetin muodostumiseen. Haastatteluissa kuvattiin nuorten koulutuksen hankkimista mm. seuraavasti. johtaa siihen, että keskeytetään tutkinto, jätetään ongelmat pöydälle, siirrytään seuraavaan tutkintoon, aloitetaan puhtaalta pöydältä ja huomataan, että samat asiat on taas vastassa ja meillä on opiskelijoita, jotka saattaa olla suorittamassa jo kolmatta tutkintoa että ne on tämmöisiä kiertolaisia, jotka kiertää tutkinnosta toiseen eikä saa oikeastaan mitään aikaiseksi. (RH11N4720)

37 Nuorten oirehtiminen koulussa Tutkittaessa opettajien kokemuksia nykynuorten oirehtimisesta koulutyössä on selkeästi havaittavissa samankaltaisia kokemuksia eri oppilaitoksissa. Merkittävinä havaittavina piirteinä ilmenivät; käyttäytymisessä, opiskelutuloksissa, sairauspoissaoloissa, sosiaalisissa suhteissa, päihteiden käytössä. Erityisen voimakkaasti esiin nousivat käyttäytymismuutokset. Kaikki haastateltavat olivat havainneet omien oppilaidensa keskuudessa ongelmia keskittymisessä ja jaksamisessa. Kuvio 2. Käyttäytymisessä ilmenevä oirehtiminen Nuorten jaksaminen ja keskittymiskyvyn puute. Nuorten keskittymiskyvyn puute ja väsyminen ovat yleisiä nuorten keskuudessa. Aktiivisuustason vaihtelu ja yleinen väsymys ovat tyypillisiä kaikissa oppilaitoksissa. Vuorokausirytmin ja elintapojen

38 37 säännöttömyys aiheuttaa monia oireita ja pitkään kestäessä jopa ongelmia opiskelujen suorittamisessa. Vanhempien rooli kasvattajana myös nuoren aikuisen kasvun tukemisessa ja oikeiden elämäntapojen oppimisessa on erittäin tärkeää. Oireiden syy-seuraussuhteet ovat selkeät. Väsyminen aiheuttaa motivaatiopuutteita, päämäärättömyyttä jopa aggressiivisuutta. Normaalin elintapojen ja säännöllisten elintapojen puute näkyy koulutyössä ja aiheuttaa oirehtimista. Koulun mahdollisuudet puuttua ja korjata nuorten toimintaa oikeanlaisten tapojen noudattamiseen vaatii varhaista puuttumista ja aktiivista yhteistyötä vanhempien kanssa. No esimerkiksi poissa oloina, keskittymisen puutteena, tulos tulosten huonona, tulokset on huonoja sen takia että ehkä se koulu ei oikein kiinnostakkaan ja oma maailma niin kaukana siitä koulumaailmasta, ja sitten tiettynä yksinäisyytenä koulussakin vaikka ympärillä on ihmisiä niin ei kuitenkaan saa kontaktia, ei edes opettajaan eikä muihin opiskelijoihin. (JK9M6115) Suurin osa tähän kategoriaan kuuluvista ongelmista ovat pääasiassa pedagogisia ongelmia ja näin ollen liittyvät kulloiseenkin opettajaan itseensä sekä hänen valitsemiinsa opetusmenetelmiin...no ihan peruskäyttäytymisessä sen, että tämmönen ihmisten kunnioittaminen ja ihan peruskäytöstavat on vuosi vuodelta huonontunu kun ei pysty kunnioittamaan esimerkiksi vanhempaa ihmistä niin myös semmonen tietyllä tavalla sääntöjen ja ohjeitten kunnioittaminen niin se raja häilyy monella opiskelijalla että semmonen oikean väärän erottaminen on välissä hankalaa. (NP5M345) Mielialavaihtelut. Lyhytjännitteisyyttä, hermostuneisuutta ja aggressiivisuutta havaitaan selvästi enemmän kuin menneinä vuosina. Nämä oireet viittaavat selvästi mielialahäiriöistä yleisimpään eli masennukseen, jossa yleistä on toimintakyvyn ja tunnetilan muutokset. Lyhytjännitteisyys ilmenee oppitunneilla keskittymisen puutteena.

39 38 Tällaiset oppilaat eivät jaksa keskittyä opetukseen tai tehtäviin ollenkaan tai vain hyvin lyhyitä aikoja kerrallaan. No se ilmenee lähinnä siinä että sitä opetusta ei jakseta tai pystytä keskittyneesti seuraamaan vaan tavallaan se yhessä kohassa paikallaan istuminen ja kuunteleminen niin on on hankalaa. Täytyy olla jotaki sijaistoimintaa ja sillon sen varmasti sen opetettava asia menee opiskelijoilta ohi. Tämmöstä häirintää varmastikki esiintyy sit se häirittee myös myös muita opiskelijoita. (NP5M345) Kaksisuuntaista masennusta on myös havaittu haastattelujen mukaan. Tässä masennuksessa on kaksi toisistaan selvästi erottuvaa jaksoa. Toisessa jaksossa opiskelija on innolla mukana oppitunneilla ja toisessa jaksossa opiskelija ei jaksa opiskella tai on pitkiä ajanjaksoja poissa opetuksesta. Haastateltavat ovat myös havainneet selkeitä eroja tyttöjen ja poikien välillä. Pojilla lyhytjännitteisyys, hermostuneisuus ja aggressiivisuus tulevat esille jo lievemmissäkin mielenterveyshäiriöissä, kun taas tytöillä kyseisen käyttäytymisen taustalta löytyy yleensä vakavampia mielenterveydellisiä ongelmia. No, tunnilla se ehkä ilmenee sillä tavalla, että kun pojat no kun ne tulee tänne niin ne on aavistuksen lapsellisempia kuin tytöt. Ja se pojilla se ainaski se käyttäytyminen siten että ne haluaa olla tietyllä tavalla esillä, heidät huomataan sen takia ehkä pitävät vähän meteliä ja ja häiriköivät. Mutta ehkä se, tytöt on sitten niin häiriköinti on harvemmin, mutta ovat sitten hankalampia tapauksia, siellä voi olla sitten taustalla ihan tosi kovia ongelmiakin. Että nää, poikien käyttäytyminen on kun ne tulee peruskoulusta niin ne vähän aikaa täällä keikkuu ja varsinkin jossa siinä ryhmässä on muita saman henkisiä, josta ne saa vähän tukea niin ne jonkin aikaa siellä pelleilee, mutta kyllä ne uskoo kun niille sanotaan. Tytöt on vähän tämmöisiä piilevämpiä tapauksia monesti. (PJ8M5018)

40 39 Ehkä siellä tytöillä saattaa olla tämmöstä masennusta enemmän kuin näillä pojilla että en osaa sanoa onko se diagnosoitua mutta niinku tytöt mieluusti kertoo sitten niistä ongelmistaan. Pojat on tuota hiljaa ja vaikenee. (RH11N4720) Väsymys ja vuorokausirytmin puute. Tutkimuksessa selvisi, että päivärytmin puute, keskittymishäiriöt ja väsymys olivat erittäin yleisiä oireita oppilaiden keskuudessa. Oppitunneilla nukkuminen ja myöhästely, opiskelumotivaation puute ja passiivisuus tunneilla koettiin myös yleiseksi ongelmaksi. Useat haastateltavista kertoivat opiskelijoiden poissaolojen taustalla olevan epäsäännölliset vuorokausirytmit. Tällöin opiskelija nukkuu päivällä ns. päiväunia ja yöllä sitten valvotaan. Aamulla ei välttämättä jakseta herätä kouluun, jos tullaan niin tullaan myöhässä. Nämä varsin yleiset ja heti havaittavissa olevat piirteet voivat kuulua myös masennuksen oireisiin. Masennuksen lievimpiinkin oireisiin kuuluu mielihyvän kokemisen häviäminen. Tällöin koulunkäynti tai mikään muukaan ei yksinkertaisesti kiinnosta. Sehän voi ilmaantua monellakin tavalla ihan tietty porukka on joka ihan perus elämänrytmi on menny sekasin, sillä lailla, että he ovat väsyneitä oppitunnilla ku yöllä valvovat sun muuta eli tietynläinen elämän rytmi ja tietty säännöllisyys puuttu niin se sitten aa vaikeuttaa tätä keskittymistä ja opetusintoa ja sitä vastaanottaa sitä opetusta ja juuri tämä pitkäjänteisyys on yks joka tulee sitten siinä ohessa ku on väsynyt eikä jaksa keskittyä. (KV13M362) joku joku epävarmuus epätäsmällisyys, ee he eivät kaikki nuku tarpeeksi, ovat väsyneitä, syövät mitä sattuu. (JK10N6215) Fyysinen oirehtiminen. Epäsäännöllisen elämän ja koulun aiheuttamat paineet näkyvät myös koulupinnaamisena ja sairastumiskierteinä. Sairauksien oireet kuten päänsärky, hartiakivut, mahakipu, paha olo ja huoli jostain ovat selviä merkkejä henkisistä ongelmista. Fyysinen oirehtiminen ja jatkuvat poissaolot ovat merkkejä koulu-

41 40 yhteisön sairastumisesta. Pitkälle edenneet henkiset ongelmat aiheuttavat henkisen sairastumisen ja joissain kouluissa oli havaittu psyykkisten sairastumisien määrän lisääntyneen viime vuosina. No varmaan tällä hetkellä semmonen, sanosko hyvin vaihteleva pahoinvointi siis sillä lailla, että on ollaan sairaana paljon, tunnetaan päänsärkyä, hartiakipua vastaavia paljon. Elämässä on huolia paljon (NP6M367) Häiritsevä käyttäytyminen. Käyttäytymishäiriöt ilmenevät kouluympäristössä monella eri tavalla. Opettajien näkökulmasta yleisimmiksi nuorten oireiksi paljastuivat erilaiset sosiaaliset ja epäsosiaaliset käytöshäiriöt. Tutkimuksessa selvisi, että opettajat joutuvat käsittelemään käytöshäiriöisiä nuoria päivittäin ja usein muokkaamaan oppituntien rakennetta ja oppimisympäristöä heille sopivaksi. Käytöshäiriöiset nuoret aiheuttavat kouluympäristössä jatkuvasti ongelmia, joten opettajilta vaaditaan suurta ammattitaitoa heidän opetuksessaan. Yleisiä oireita ovat mm: käytöstapojen puute ja oppitunnilla häiriköinti. Osa opettajista oli kokenut myös oppilaiden aggressiivisuutta ja raivonpuuskia. Psyykkiset ongelmat ja mielenterveysongelmat todettiin yhdeksi vakavimmista häiriöistä nuorten keskuudessa. No, ehkä siinä huolestuttaa tietyllä tavalla monikin asia, että tota itte koen huolestuttavana no ihan peruskäyttäytymisessä sen, että tämmönen ihmisten kunnioittaminen ja ihan peruskäytöstavat on vuosi vuodelta huonontunu, mutta myös sitte tähän käyttäytymiseen liittyen, niin myös sellainen tota miten sen sanois en pysty niiku diagnosoimaan tällä koulutuksella nuoria kovinkaan syvällisesti, mutta että selkeästi sellaset ongelmat, psyykkiset ongelmat on mun mielestä vuosien saatossa niikö lisääntyny. Ja se kun ei pysty kunnioittamaan esimerkiksi vanhempaa ihmistä niin myös semmonen tietyllä tavalla sääntöjen ja ohjeitten kunnioittaminen niin se raja häilyy

42 41 monella opiskelijalla että semmonen oikean väärän erottaminen on välissä hankalaa. (NP5M345) Nuorten keskuudessa häiritsevä käyttäytyminen nousee myös yhdeksi oirehtimisen esiintymismuodoksi. Toisten oppilaiden kiusaaminen nousi myös kyselyssä erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Oikean ja väärän tunnistamisen puutteet ja toisiin oppilaisiin kohdistuva jäynän teko ja kiusaaminen aiheuttaa kouluyhteisössä ongelmatilanteita. Näiden nuorten maailman kuvan vääristyminen aiheuttaa kanssa opiskelijoille ja opettajille oppimistilanteissa ja vapaa-ajalla koulussa viihtymisessä ongelmia. No tietenki jos on tämmöstä epätavallista käyttäytymistä... niin saattaa tulla jotaki kriminaaleja ilmiöitä että, on väkivalta...tapauksia, kiusaustapauksia, tavaraa katoaa.. elikkä varkaus... tapauksia saattaa tulla ja muita siihen rinnastettavia asioita. (JH4M4110) Oppituntien ulkopuolella yleisimmiksi käytöshäiriöksi mainittiin mm: kiusaaminen, varastelu ja väkivaltainen käyttäytyminen. Sosiaaliselle käytöshäiriölle ominainen, ryhmässä koulun järjestyssääntöjen rikkominen, oli yleinen ongelma jota esiintyi mm. välitunneilla. Mikä huolestuttaa nuorten... Oikeestaan se hektityys elikkä se, että ollaan aika semmosia tänäpänä aika semmosia lyhytjännitteisiä. Alotetaan joku siinä voidaan alottaa joku sii niinku innolla, mutta sitte se mielenkiinto siinä aikas.. tahissa, mutta semmonen hektisyys. Se huolestuttaa. Sitten myöski tämä vuorokausirytmi eli aika monella nuorella... semmosta niinku enne vanhaa semmosta normipäivärytmiä. Valvotaan pitkään ja sitte nippanappa ehitään kouluun aamulla jos jaksetaan lähtee taas myöhässä tai otetaan pitkät päiväunet ja sitten jaksetaan taas valvoa. Rytmi on (huka)ssa. Eli se on kyllä semmonen huolestuttava asia kans minusta. (AJ1N4520)

43 42 No jos puhutaan näistä joita ei juurikaan kiinnosta tämä koulunkäynti niin se ilmenee että he ei ole opetuksessa mukana elikkä on runsaasti poissaoloja tai jos heitä he tulevat kouluun niin he tulevat varttitunnin tai puolituntia tai tunnin myöhässä ja lähtevät hyvissä ajoin ennen kuin tunnit on loppuneet ja he eivät esimerkiksi johonkin tenttiin tai kokeeseen niin he ei valmistaudu heillä ei ole kyniä ei kumia ei muita välineitä eikä heitä oikeastaan kauheasti sitten kiinnosta että tuleeko tulosta vai ei. (RH114720) Aggressiivisuus, itseensä käpertyminen ja huono itsetunto. Aggressiivinen käyttäytyminen itseään ja toisia kohtaan on oirehtimisesta huolestuttavin. Tästä käyttäytymisen muodosta meillä on viimevuosilta traagisimpia kokemuksia. Näkyvä väkivaltaisuus kertoo huonosta itsetunnosta ja oman identiteetin rakentumisen ongelmista. Itseensä käpertyminen on saman oireen toinen ilmenemismuoto. Näiden nuorten huomioiminen ja oman arvon kasvattaminen ei ole yksin koulun tehtävä. vaan tämä on kaikkien nuorten kanssa toimivien yhteinen haaste. Vetäytyvät, itseensä käpertyneet ja väkivaltaiset nuoret tarvitsevat nopeaa apua ja heidän ongelmansa ovat usein monimuotoisia. Näiden ongelmien kanssa yksittäinen opettaja on usein voimaton. Siinä on oikeestaan kaks, voitaisiin jakaa kahteen ryhmään. Toinen on viimeaikoina esillä olleet tämmöiset niin kun aggressiiviset käyttäytymiset, jotka voivat olla vaaraksi koko organisaatiolle. Sitten toinen ryhmä on varmaan ne, jotka oireilevat henkisesti sillä tavalla, että he voisivat tehdä itselle jotain. Jotain harkitsematonta. Ehkä nämä on ne kaks. (PJ8M5018) Hermostuneisuutta ja jopa aggressiivisuutta opettajia kohtaan on myös havaittu enemmän. Yleensä tämä ilmenee verbaalisina huuteluina ja äänen korottamisella, mutta myös väkivaltatapauksia on havaittu. Taustalla voi olla myös käytöshäiriö, jonka piirteisiin kuuluu toistuva, pysyvä malli epäsosiaalisesta käyttäytymisestä. Käy-

44 43 töshäiriö ei aina esiinny yksistään, vaan taustalla on useasti myös muita mielenterveyshäiriöitä kuten esimerkiksi masennus. No meillä on tapauksia, jossa opiskelijan on ollut sanottasko aika aggressiivinen siellä tunnilla eli se on tällaista verbaalista ilmaisua ja äänen korottamista ja tavallaan sen opetustilanteen sabotointia tätä kautta. (PJ8M5018) No oppituntien aikana se ilmenee sillä tavalla, että se opettaja kun on hyvin valmistellut tunnit siinä ja lähtee sitä tuntia viemään eteenpäin ni sitten se vastareaktio voi olla siellä että EVVK, että ei paljo, enempv ei vähempää voisi kiinnostaa näinhän se meni. (AJ2M3613) Tekniikan alalla niin siellä saattaa olla esimerkiksi semmoista väkivaltaista käyttäytymistä, jota on niin kuin pojilla enemmän. (RH11N4720) Opiskelutulokset. Haastattelussa kävi ilmi yhtenä selkeänä ilmenemismuotona heikot opiskelutulokset. Oirehtivilla nuorilla on selkeästi vaikeuksia selvitä koulusta. Heidän opiskeluongelmat vaihtelevat jaksamisesta välinpitämättömyyteen. Epäsäännöllinen elämä aiheuttaa monille ongelmia jaksaa koulupäiviä; huonosti nukutut yöt, epäsäännölliset ruokailutottumukset, huono motivaatio, keskittymisvaikeudet ja runsaat poissaolot heikentävät koulussa menestymistä. Seurauksena on usein itsetunnon heikkenemistä, häiriökäyttäytymistä ja pahimmillaan koulun keskeyttäminen. Opetuksen aikana se voi ilmentyä niin kuin äsken tuossa oli puhetta noista poissaoloista, ei tulla tunnille, sitten tunnilla se voi ilmentyä, että joku nukkuu siellä melkein tai makaa pulpetin päällä tai ei halua tehdä jotakin tehtäviä tai sitten että on levoton tuommoinen ulospäin suuntautunut, puhuu siellä omiaan ja käy välillä jossakin ja tulee takaisin ja lähinnä näin. (RH12N5019)

45 44 Sosiaaliset suhteet. Monet oirehtimisen syyt löytyvät sosiaalisista suhteista. Miten nuorta tuetaan kotoa: Ovatko kotiasiat kunnossa? Joudutaanko liian varhaisessa vaiheessa ottamaan vastuu omasta elämästä? Onko nuori yksin? Seurauksena on syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja eristäytymistä muista. Käpertyminen itseensä ja vetäytyminen ovat yleisiä kaikissa oppilaitoksissa. Itsetunnon huono kehittyminen erityisesti poikien keskuudessa on yleisempää kuin tyttöjen. Koululla on merkittävä rooli ja mahdollisuus tukea nuoria uusien sosiaalisten suhteiden syntymisessä. Erilaisuuden hyväksymiseen kasvattaminen ja sen huomioiminen nuoren kasvun osana, tulisi olla koulun yksi avaintehtävä. Miten opettajia autetaan tässä erinomaisen haastavassa tehtävässä? Onko opettaja yksin ilman työkaluja näiden ilmiöiden keskellä? Kyllä se varmaan se.. yksi päähuoli on siinä että, on tämmöstä syrjäytymistä.. osittain.. kotiasiat ei oo kunnossa.. ja nuoret joutuu tai joutuisivat ottaa vastuuta omasta elämästään niinku.. varhasessa vaiheessa ja sitte jos se lähtee niinku väärille urille ni jouvutaan tämmösille huonoille teille teille toisaalta sitte semmonenkin asia että vaikka on.. ollaan ja asutaan kotona niin välttämättä vanahemmat ei välitä sitte niin paljon tekemisistä, esimerkiksi tämmöset perusasiat ku nukkumaan menot ja tämmöset jää sitte huolehtimatta ja.. valavotaan yöt ja nukutaan päivät että tämä on yks semmone.. huolestuttava ja tietenki tää yhteiskunnan muutos varmaan o aiheuttanu,että on palijo vuorotöitä ja muita ni.. nii niin se koti on menettäny vähä niinku otettaan tähän.. nuorten.. elämään että, se on yks yks ehkä semmone piirre tässä nykyajassa. (JH4M4110) Tutkimuksessa tuli ilmi opettajien huoli opiskelijoiden syrjäytymisestä kouluympäristössä. Useissa haastatteluissa kuvattiin opiskelijan passiivista käyttäytymistä ja vertaisryhmästään syrjäytymistä. Nämä sisäänpäin oireilevat käytöshäiriöiset nuoret aiheuttivat paljon ongelmia kouluympäristössä, sillä heihin on vaikea saada kontaktia oppitunnilla.

46 45 Noo jos viittaan tohon kutos kysymykseen ja varsinkin siihen psyykkiseen oireiluun mikä mun mielestä on kyllä lisäänty niin se ilmenee varmaankin sellasena lievänä syrjäytymisenä elikkä... näkee tuolla muuna aikoina, että tämmönen opiskelija on ehkä vähän yksin ja vähän alta kulmien kattelee ja näkee ehkä siinä itsetunnossakaan ei oo kaikki ihan kohillaan. (NP5M345) passiivisuus jos mietitään mutta jos mä mietin niitä koulutuksia missä mä nyt varsinaisesti ammatillisia kouluttanu nii hyvin vähä näitä tapauksia on, mutta nimenomaan se semmonen passiivisuus ja vetäytyminen ryhmän ulkopuolelle jääminen (KV14N313) Monet haastateltavat olivat huolissaan opiskelijoiden kotioloista. Nykypäivän kiireellisyys, uraputket, yrittäjyys jne. vievät aikaa vanhemmilta olla lastensa kanssa. Lasten ajatellaan tulevan siinä sivussa mukana ja heille annetaan täysi vastuu omista tekemisistään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Toisin sanoen elämän säännöllisyys ja turvallisuuden tunne puuttuu, jonka seurauksena voi esiintyä ahdistuneisuutta. Oireisiin kuuluu erilaiset pelkotilat kuten sosiaalisten tilanteiden pelko, jossa puhuminen toisten ihmisten kanssa tai luokan edessä esiintyminen voi aiheuttaa ylitsepääsemättömän ahdistuneisuuden tunteen. Vastuuntunnottomuus ja välinpitämättömyys koettiin merkittäväksi häiriöksi opetuksen aikana. Tutkimuksessa tuli ilmi, että vastuuntunnottomuuteen liittyvät ongelmat olivat todennäköisesti kotoisin opiskelijan kotioloista, ja näiden asenteiden korjaaminen kouluympäristössä vaati opettajilta suuria ponnistuksia. Nuoret ovat nykyään aika välinpitämättömiä, siitä miksi he aikovat ja heillä ei ole näkemystä että niin tuota monellakaan että mitä varten sitä opiskellaan ja mitä varten sitä elämää mennään etiäpäin. Tai sanotaanko että niin tuota se on se marginaalinen ryhmä, mutta se sitten siellä häirittee kauhiasti sitä opetusta. (TO16M5012)

47 46 Ihan ensimmäisenä tuli mieleen se että niin tota semmoinen yleinen vastuuntunnottomuus elikkä jossakin jostakin syystä ne ei oo kotona eikä myöskään tota niin tuolla vapaa-aikana ja yhteiskunnassa muutenkaan ne ei oo oppinu niinko tämmöseen vastuulliseen toimintaan. Joskus tuntuu niin että ne ei välitä esimerkiksi omista omista työvälineistä ja omista kaluistaankaan kännykkähän on hyvä esimerkki jos kännykkä joutuu hukkaan niin ei niillä kauhiaa murhetta siitä oo että kännykkä joutu hukkaan tai meni rikki tai jotakin elikkä sellainen yleinen vastuuntunnottomuus joka sitten näkkyy tuossa koulussa ja sitten tietenkin koska yhteiskunta on muuttunu niin tämän päivän nuorisohan ei ei oo oikeestaan tottunu käsillään tekemään mittään ja kun tämä kuitenkin tämä ala, mitä pääasiassa koulutan niin tota se perustuu siihen kädentaitoihin ja jos ne on tänne tullessaan elikkä ammattikouluun tullessaan jos suurimmat työt on se että ne on kahen euron palkkaa vastaan roskapussin vieny roskikseen niin tota elikkä sitä lähdetään aika lailla tyvestä ammatillisia asioita vetämään. (TO15M5830) Muut oireilun syyt. Myönteisenä kehityksenä voitaisiin katsoa, että päihteiden aiheuttamat ongelmat eivät nousseet merkittävämmin esiin tutkimuksessa. Kuitenkin niissä haastatteluissa, joissa alkoholi ja huumeet nousivat esiin, oli huolestumisen vakavuus suuri. Erityisesti huumeiden käyttäjien reagointia ja toimia pelättiin. Tupakointia esiintyi edelleen useissa oppilaitoksissa, mutta alkoholin tai muiden huumausaineiden osuus nuorten oirehtimisessa ei ollut suuri. Niin, niin. Sen takia sen takia minä oon tosiaan tätä kärkkäästi koittanut esittääkin esimerkiksi justiin tätä huumekoulutusta sinne ja näitä monta muuta tämmöistä asiaa, mutta mutta tämä huume huumekoulutus niin tota meille meille opet tai koko henkilökunnalle se on se on sillai tärkeä asia ja sen tärkeys huomataan sen jälkeen kun jotakin tapahtuu. Vielä ei oo tapahtunu mittää isoa, mutta se että ei nyt tarvi mikkää kauhia ennustajaeukko olla jos kattoo maanantaiaamuna Pohjolan Sanomia, että mitä kaikkea on tapahtunut tällä alueella, kuinka paljon ratista on kärynnyt huumeissa olevia kavereita; no päättyykö se siihen viikonloppuun sitten elikkä jos sattuukin niin että ne ottaakin pikkuisen pitemmän putken elikkä ne tuleekin

48 47 maanantaiaamuna niin että ei oo vielä aineitten vaikutukset ei oo loppunut niin niin siellä voikin esimerkiksi opettajan joku väärä sana niin voi laukaista tämmöisen tapahtumaketjun sitten. (TO15M5830) 8.3 Miten varhainen puuttuminen parhaiten toteutuisi ammattilisessa koulutuksessa? Kuviossa 3 tarkastellaan varhaisen uuttumisen mahdollisuuksia. Kuvio 3. Varhaisen puuttumisen toteutumismahdollisuudet ammatillisessa koulutuksessa Haastattelujen yhteydessä ilmeni, että nuorten varhaiseen puuttumiseen oli eri tutkittavissa oppilaitoksissa jo puuttuttu enenevässä määrin. Kuitenkin tutkimuksen

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot