Kaavan ehdotusvaiheen kuulemisesta saadut lausunnot ja muistutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaavan ehdotusvaiheen kuulemisesta saadut lausunnot ja muistutukset"

Transkriptio

1 Salon kaupunki Näsen kartanon tuulipuiston osayleiskaava Kaavan ehdotusvaiheen kuulemisesta saadut lausunnot ja muistutukset Näsen kartanon tuulipuiston osayleiskaavan ehdotusvaiheen kuulemisen aineisto (kaavaehdotus) oli yleisesti nähtävillä Ehdotuksesta saatiin 11 lausuntoa ja 11 muistutusta. Seuraavassa on yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavoittajan vastineet. Sisällys 1. Yleisvastine Melu Välke Maisema Metsot Sijainnin edullisuuteen liittyvät vaikutukset Muutokset tuulivoimaloiden lukumäärään 9 2. Lausunnot Varsinais-Suomen liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus Kaavoittajan vastine Finavia Kaavoittajan vastine Fingrid Oyj Kaavoittajan vastine Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Kaavoittajan vastine Liikenneturvallisuusvirasto Trafi Kaavoittajan vastine Rakennus- ja ympäristölautakunta, Salon kaupunki Kaavoittajan vastine Raaseporin kaupunki Kaavoittajan vastine Puolustusvoimat, Pääesikunta Kaavoittajan vastine Varsinais-Suomen liitto Kaavoittajan vastine Varsinais-Suomen maakuntamuseo Kaavoittajan vastine Varsinais-Suomen Pelastuslaitos Kaavoittajan vastine Muistutukset Airisto Kari-Matti Kaavoittajan vastine Huttunen Jarkko ja 10 allekirjoittanutta Kaavoittajan vastine Huttunen Jarkko Kaavoittajan vastine Huttunen Jarkko Kaavoittajan vastine 23 1

2 3.5 Nore Kari Kaavoittajan vastine Nyberg Wilhelm, Wallenius Thomas, Kipinoinen Matti Kaavoittajan vastine Nykopp Maija, Nykopp Markku, Jarho Kaija Kaavoittajan vastine Salon luonnonmetsäsäätiö Kaavoittajan vastine Sirkiä Timo ja Jaana Kaavoittajan vastine Turun lintutieteellinen yhdistys r.y Kaavoittajan vastine Örnmark Anders Kaavoittajan vastine 39 2

3 1. Yleisvastine 1.1 Melu Raportissa "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" on todettu melun osalta, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Ympäristöministeriö on kuitenkin useaan otteeseen (mm. Ympäristöministeriön sähköpostiviesti ELYihin tuulivoimamelun ohjearvojen soveltamisesta, Nunu Pesu ) korostanut tuulivoimamelun suunnitteluohjearvojen olevan ensisijaisesti suunnittelun ja riskienhallinnan apuväline. Ympäristöministeriön viestissä todetaan myös, että "Tuulivoimarakentamisen kaavoituksen ja lupamenettelyjen ollessa kesken tulee tapauskohtaisesti arvioida tuulivoimamelun suunnitteluohjearvojen soveltamisen tarve ja tarkoituksenmukaisuus kussakin tilanteessa." Kaavaehdotusta varten melumallinnukset on päivitetty vastaamaan tarkentunutta voimaloiden sijoittelua. Mikäli jatkosuunnitelmissa harkittavat tuulivoimalaitokset eroavat kaavavaiheen selvityksistä merkittävästi, tulee melun vaikutusarviot tarkistaa vastaamaan uusia suunnitelmia. Useammassa muistutuksessa oli moitittu A-painotuksen käyttämistä melutarkasteluissa ja edellytetty tuulivoimalaitosten melun taajuusjakauman huomioimista melutarkasteluissa. A-painotuksen on todettu vastaavan hyvin ihmisen kuulovastetta ja A-painotuksella laskettujen melun tunnuslukujen on puolestaan todettu korreloivan hyvin häiritsevyyden kanssa. Suomessa ympäristömeluun liittyvät ohje- ja raja-arvot on pääsääntöisesti annettu A- painotuksella, joten sen käyttäminen on moneltakin suunnalta perusteltua. Mitä tulee tuulivoimalamelun taajuusjakauman huomioimiseen melumallinnuksessa, näin on toimittukin kaikissa suunnittelun vaiheissa. Mallinnus huomioi myös tuulivoimaloiden melun yhteisvaikutuksen. Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.1 melulaskentaohjelmalla ja siihen sisältyvää Nord2000-melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan melulaskentaohjelmistosta saa lisätietoa internetsivustolta. Malli huomioi 3-ulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet sekä säätiedot. Nord2000-laskentamallin on todettu soveltuvan aiemmin käytettyjä laskentamalleja (esim. Pohjoismainen yleinen melulaskentamalli vuodelta 1982 sekä ISO 9613 teollisuusmelun laskentamalli vuodelta 1993) paremmin tuulivoimalaitosten melun mallintamiseen erilaisissa sääolosuhteissa merialueella sekä maa-alueilla (Di Napoli 2007). Nord2000 laskentamallissa äänenpainetaso tiettyyn laskentapisteeseen lasketaan 1/3 oktaavikaistoittain välillä 25 Hz ja 10 khz. Nord2000 laskentamalliin liittyvät laskentamallin kuvaukset on löydettävissä DELTA:n www-sivuilta osoitteesta: ogy/acoustics/low+frequency+noise/nord2000+reports+from+delta.page? Nord2000 -laskentamallin yleiskuvaus on esitetty raportissa 1719/01 (Nordic Environmental Noise Prediction Methods, Nord 2000, Summary Raport; DELTA , revised ). 3

4 Tarkempaa tietoa laskentamallista saa projektiraporteista AV 1849/00 (Nord2000. Comprehensive Outdoor Sound Propagation Model. Part 1: Propagation in an Atmosphere without Significant Refraction; , revised ) ja AV 1851/00 (Nord2000. Comprehensive Outdoor Sound Propagation Model. Part 2: Propagation in an Atmosphere with Refraction; , revised ). Laskentamallin täydellinen kuvaus esitetään raportissa AV 1106/07 (Proposal for Nordtest Method: Nord2000 Prediction of Outdoor Sound Propagation; , revised ). Melumallinnuksen mukaan tuulivoimalaitosten aiheuttamalle yli LAeq 40 db meluvyöhykkeelle sijoittuu yksi vakituinen asuintalo ja yksi loma-asunto, lisäksi LAeq 40 db meluvyöhykkeen rajalla on kaksi vakituista ja kolme loma-asuntoa. LAeq db meluvyöhykkeelle sijoittuu noin parikymmentä vakituista ja kolmisenkymmentä loma-asuntoa. Mallinnuksen tuloskarttoja tutkittaessa tulee kuitenkin muistaa, etteivät melutasot alueella ole jatkuvasti mallinnuksen mukaiset, vaan tuulivoimamelu riippuu voimakkaasti tuulennopeudesta. Tuuliatlaksen mallinnusten mukaan keskituulennopeus m korkeudella, eli tuulivoimalaitosten roottorien pyörimiskorkeudella, on 6,2-8,4 m/s. Melutasot on mallinnettu tuulennopeudella 8 m/s 10 m korkeudella maanpinnasta, mikä vastaa noin m/s tuulennopeutta laitosten napakorkeudella 140 m maanpinnasta. Tuulennopeus laitosten toimintakorkeudella on siis suurimman osan ajasta pienempi kuin se tuulennopeus, jolla laitokset tuottavat valmistajan ilmoituksen mukaan eniten melua ja jolla melutasot on mallinnettu. Yhteisvaikutuksia mahdollisten lähialueiden tuulivoimahankkeiden kanssa ei ole arvioitu, koska niiden suunnittelu on niin varhaisessa vaiheessa, ettei niistä ole olemassa tarvittavia päätöksiä tai selvityksiä. Muistutuksessa esitetyn Näse II tuulivoimahankkeen osalta Raaseporin kaupunki päätti, ettei hankkeen tuulivoimaloita sijoiteta Raaseporin puolelle. Melun osalta muut hankkeet sijoittuvat niin etäälle, ettei merkittäviä yhteisvaikutuksia muodostu. Kaavoituksen tässä vaiheessa ei ole edellytyksiä tai perusteita arvioida melutasoja asuntojen sisätiloissa asunto- tai loma-asuntokohtaisesti, sillä lopullista päätöstä valittavasta tuulivoimalaitosmallista ei ole vielä tehty ja voimalaitokset eroavat toisistaan jonkin verran meluominaisuuksiltaan. Tehtyjen melutarkasteluiden perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että ympäristön asuinrakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristävyys pääsääntöisesti riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten melun asumisterveysohjeen mukaisten sisätilojen meluohjearvojen alapuolelle myös pienillä taajuuksilla. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti tuulivoimalaitosten meluun, sillä häiritsevimpien ominaisuuksien (amplitudimodulaatio) esiintyminen on voimakkaasti sääriippuvaista. Lisäksi melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Ympäristöministeriön asettama tuulivoimaloiden melun mallinnus- ja mittausohjeistusta valmisteleva työryhmä on todennut mm järjestetyssä tilaisuudessa, ettei häiritsevyyskorjausten soveltamiselle ole suunnitteluvaiheessa perusteita. Suunnittelun lähtökohtana on se, että kohtuuttomat meluhaitat pyritään välttämään voimalaitosten sijoittelun ja laitevalintojen avulla. Mikäli haittoja kuitenkin ilmenee, on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen virkansa nojalla mahdollista tehdä tai teettää tarvittavat selvitykset ja mittaukset ja arvioida niiden tulosten perusteella tarvetta rajoittaa voimalaitosten toimintaa. Tämä on aivan normaali menettelytapa millä tahansa muullakin teollisuudenalalla tai energiantuotannossa. 4

5 1.2 Välke Suomessa ei ole annettu varsinaisia ohjearvoja tuulivoimaloiden aiheuttamalle välkkeelle eli vilkkuvalle varjostukselle, joka vaikeuttaa hyväksyttävän tason määrittelyä. Yleisesti käytetään vuositasolla välkevaikutuksien rajana 8 tuntia tai 10 tuntia, kuten Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (4/2012) ohjeessa on suositeltu. Esimerkiksi Saksassa on välkevaikutusten määrästä Worst Case tilanteessa määritetty raja-arvoksi 30 h/v ja 30 min/pv sekä ns. todellisessa tilanteessa (Real Case) kahdeksan tuntia vuodessa. Tanskassa todellisen tilanteen raja-arvona yleensä käytetään kymmenen tuntia vuodessa ja Ruotsissa kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Mallinnus on tehty WindPro ohjelmiston Shadow- moduulilla, joka on yleisesti käytetty välkelaskentamalli. Välkkeen todellista vuotuista määrää on vaikea arvioida, koska välkevaikutusten esiintyminen on hyvin riippuvainen sääolosuhteista. Mallinnuksella haetaankin todennäköistä vaikutustilannetta. Arvio tehdään käyttämällä 30 vuoden keskiarvoisia auringonpaisteisuus- ja tuulensuuntatietoja lähimmältä sääasemalta, josta kyseiset tiedot on saatavilla ja 80 % vuotuisella käyttöasteella. Kaavaehdotusta varten välkemallinnukset on päivitetty vastaamaan tarkentunutta voimaloiden sijoittelua ja voimalaitosten todennäköistä kokoa. Jos jatkosuunnitelmissa harkittavat tuulivoimalaitokset eroavat kaavavaiheen selvityksistä, tulee välkkeen vaikutusarviot tarkistaa vastaamaan uusia suunnitelmia. Välkemallinnuksen mukaan vähintään kahdeksan tunnin välkevaikutusalueella sijaitsee 1-3 vakituista ja 3-4 vapaa-ajan rakennusta riippuen tuulivoimaloiden napakorkeudesta. Välkealueelle, jossa välkkeen määrä ylittää 10 tuntia vuodessa jää napakorkeudesta riippuen 1-2 asuinrakennusta. Mallinnus ei huomioi puuston peittävää vaikutusta ja todellinen välkevaikutus riippuukin pääosin rakennuksia ympäröivästä puustosta ja metsän peitteisyydestä. Jos tuulivoimalat eivät näy suunnittelualueen läheisyydessä oleviin pihapiireihin, eivät ne myöskään aiheuta varjostusvaikutuksia. Yleensä välkevaikutuksia esiintyy tuulivoimalaitosten ympäristön asutuksilla auringon noustessa tai laskiessa ja joskus myös talvella päiväaikaan, riippuen häiriintyvän kohteen sijoittumisesta suhteessa tuulivoimaloihin. Tuulivoimaloiden pohjoispuolella mahdollisten välkevaikutusten esiintyminen ajoittuu syksystä kevääseen. Laitosten kaakkoispuolella välkevaikutukset ajoittuvat ilta-aikaan ja lounaispuolella aamuun. Jos todellinen välkevaikutusmäärä tulkitaan liian suureksi, voi tulla kyseeseen välkkeen rajoittaminen. Välkevaikutuksien rajoittaminen on suhteellisen yksinkertaista, joka voidaan toteuttaa liittämällä tarvittaviin voimaloihin välkkeen rajoitusjärjestelmät. Maailmalla rajoitusjärjestelmiä on käytössä useissa tuulivoimapuistoissa, ja asennus tapahtuu rakentamisen yhteydessä tai jälkikäteen. Rajoitusjärjestelmä käytännössä pysäyttää tietyn voimalaitoksen/voimalaitosten ajankohta, jolloin häiriintyvässä kohteessa esiintyy välkeilmiötä. Tiettyyn kohteeseen voidaan varsin luotettavasti ennustaa mallinnuksella milloin välkkeen esiintyminen on teoreettisesti mahdollista, kun tiedetään tuulivoimaloiden sijoittuminen ja dimensiot, koska teoreettinen mahdollisuus määräytyy auringon liikkeen mukaan. Rajoitusjärjestelmä tarkkailee, onko ympäristöolosuhteet ja tuulivoimalaitoksen toiminta sellaista, että välkettä voi esiintyä ja tiettyjen ehtojen täyttyessä tietty voimalaitos voidaan pysäyttää. Järjestelmään voidaan asettaa ennalta määritetty välkemäärän raja, joka sallitaan häiriintyvissä kohteissa. Yhteisvaikutuksia mahdollisten lähialueiden tuulivoimahankkeiden kanssa ei ole arvioitu, koska niiden suunnittelu on niin varhaisessa vaiheessa, ettei niistä ole olemassa tarvittavia päätöksiä tai selvityksiä. Muistutuksessa esitetyn Näse II tuulivoimahankkeen osalta Raaseporin kaupunki päätti, ettei hankkeen tuulivoimaloita sijoiteta Raaseporin puolelle. Välkkeen osalta muut hankkeet sijoittuvat niin etäälle, ettei yhteisvaikutuksia muodostu. Yleensä välkevaikutukset ulottuvat noin 10 kertaa roottorin halkaisijan matkalle. 5

6 Kokonaiskorkeuden laskeminen esim. 150 metriin ei välttämättä vaikuta merkittävästi välkehaittaan, vaan vaikutus riippuu enemmän roottorin halkaisijan koosta. 1.3 Maisema Näsenkartanon tuulivoimahankkeen maisemavaikutukset on arvioitu YVA - menettelyn yhteydessä. Arvioinnin alussa esitettiin lyhyesti maiseman ja kulttuuriympäristön suojelua koskevat tavoitteet, jotka osaltaan toimivat arvioinnin kriteerien lähtökohtina. Arvioinnissa on laadittu maisema-analyysi sekä käytetty suuntaa antavasti visuaalisten vaikutusten vyöhykkeitä. Näkyvyysanalyysikartan avulla on tunnistettu keskeiset maisematilat, joihin tuulivoimalat voivat näkyä. Neljä havainnekuvaa on laadittu esittämään tuulivoimaloiden näkyvyyttä ja kokoa suhteessa maisemaan 1-7 km etäisyydeltä hankealueesta. Havainnekuvapaikat on valittu sellaisista merkityksellisistä maisema-tiloista, jotka liittyvät erityiseen kulttuurimaisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön tai virkistyksen kaukomaisemaan. Kuvat on valittu siten, että ne esittävät tuulivoimalat näkymään kaikkein selvimmin ko. alueilta eivätkä ne esitä tyypillistä tuulivoimaloiden näkymistä alueilla liikuttaessa tai oleiltaessa. Tuulivoimaloiden maisemavaikutusta on arvioitu maisema-analyysin, näkyvyysanalyysin, havainnekuvien sekä paikan päällä liikuttaessa tehtyjen havaintojen perusteella. Arvioinnissa on tulkittu tuulivoimaloiden näkymistä, vaikutusta maisemaan ja maiseman kokemiseen eri näkökulmista, kuten kulttuurimaiseman kerroksellisuus ja historiallisuus, asuminen, lomaasuminen, vesistön virkistyskäyttö sekä hankealueella jokamiehen oikeuteen perustuva virkistyskäyttö ja ulkoilu sekä tiellä liikkujan maisema. Maisemavaikutusten arvioinnissa on käytetty apuna YVA -selostuksessa esitettyä maisemallista vaikutuskarttaa (kuva 18-12). Asuin- ja loma-asuntojen kohdalla on alueella liikuttaessa tarkkailtu ja otettu arvioinnissa huomioon myös asumisen ja loma-asumisen lähiympäristö, oleskelualueiden suuntautuminen sekä lähiympäristössä voimaloiden näkyvyyteen vaikututtavat tekijät. Arvioinnissa havaintojen perusteella on laadittu kutakin etäisyysvyöhykettä koskevat synteesit. Erikseen on arvioitu vaikutuksia suojelullisesti merkittäviin maisema- ja kulttuuriympäristökohteisiin ja -alueisiin. Hankealueen kulttuurisesti merkittävimmät kohteet on kaavan laadinnassa otettu huomioon niiden säilyttämistä koskevilla merkinnöillä eikä tuulivoimaloita ole osoitettu näiden alueiden välittömään lähiympäristöön. Arvioinnin perusteella on todettu havaittavan ja koettavan maisemamuutoksen kulttuurisesti ja muute merkittävimmillä alueilla olevan voimakkaasti sidoksissa tarkastelijan sijaintipaikasta ja havaintosuunnasta. Latokartanon maisema-alueella ei ole hallitsevaa näkymäsuuntaa ja Perniönjokilaakson pohjoisosa sijaitsee voimaloiden näkymisen kannalta kaukana. Lomaasutuksen pihapiireistä näkyvyys tuulivoimaloihin on erityisesti puustosta johtuen erittäin rajoittunut. Havainnekuvat on laadittu kaavaehdotukseen sisältyvien tuulivoimaloiden mittojen mukaisesti. Taustakuvien kuvauksissa on käytetty SONY DSLR- A300 kameraa ja 35mm objektiivia, jonka vastaa valmistajan tietojen mukaan kinofilmikameran 52mm ns. normaaliobjektiivia. Tällöin kuvan syvyyssuhteet ja mittakaavat vastaavat ihmisen havaitsemaa. Taustakuvista on muodostettu yhdistämällä panoraama, mikä ylittää ihmisen näkemissektorin ja tuo siten esille katsetta siirtämällä havaittavan maisemanäkymän. Käytetyn etäisyysvyöhykeluokittelun osalta on tarpeen huomata, että vaikka luokittelussa on käytetty Näsenkartanoon suunniteltua pienempiä voimaloita, on luokittelun pohjana avoimempi ja tasaisempi maisemaympäristö kuin Näsenkartanon tuulivoimapuiston alueella eikä luokittelu ole siten suoraan sovellettavissa ao. kohteeseen. Arvioinnissa on siksi pyritty ottamaan huomioon ympäristöministeriön tuulivoimaloiden maisemavaikutusten arviointia koskevassa oppaassa esitettyjä arviointeja laajentavia kriteerejä. 6

7 Tuulivoimalan rakentamisen ja kokoamis-pystyttämisalueen pinta-ala on noin 0,5 ha, mikä vastaa enintään noin 0,5 % yleiskaava-alueen pinta-alasta tai tuulivoimalan ympärille muodostetun noin 0,5 km säteisen ympyrän pinta-alasta. Tuulivoimalat sijoittuvat tyypillisesti noin 0,5 km etäisyydelle toisistaan, minkä johdosta voimaloiden väliin jää metsäaluetta latvustoineen rajoittamaan useamman tuulivoimalan näkymistä. Yleiskaava-alueen tiestö sijoittuu pääosin alueen laaksomuodostumiin, joissa maisemassa voimakkaammin muutoin näkyviä louhintaa tai pengerryksiä ei merkittävässä määrin ole tarpeen tehdä. Tuulivoimaloiden rakentamispaikoilla tehdään maisemointeja. Tuulivoimahankkeen rakentaminen ei edellytä uuden sähkönsiirtolinja rakentamista eikä siltä osin vaikuta maisemaan. Sähköaseman vaikutus maisemaan on metsämaaston ympäröivän sähkölinjan varrella paikallinen. Raaseporin puolelta mainituista tuulivoimahankkeista ei ole viranomaispäätöksiä, joten niiden toteutumisesta, laajuudesta, voimaloiden koosta yms. ei ole varmuutta. Edellisen perusteella maisemavaikutusten arviointi on tehty huolella eri näkökulmia ja maiseman ominaisuuksia tarkastellen. 1.4 Metsot Metso on ympäristöministeriön laatimassa vuoden 2010 uhanalaisuusluokituksessa valtakunnallisesti silmällä pidettävä (NT) laji. Bird Life Suomi on luokitellut metson alueellisesti uhanalaiseksi. Metso sisältyy lintudirektii in I- liitteen lajiluetteloon sekä on Suomen vastuulaji. Metsästyslaissa metso on luokiteltu riistaeläimeksi. Metsojen soidin ajoittuu aamuun. Tuulisella säällä soidin lakkaa muun muassa soidinäänien kuulumisen estymisestä. Tuulivoimaloista lähtevä ääni on tuolloin voimakkaimmillaan. Metson soidinäänen kantamiselle parhaat olosuhteet ovat kuulaat kevätaamut, jolloin yleensä ei juuri tuule, eivätkä tuulivoimalat aiheuta silloin melua. Metsokannan voimakas vähentyminen 1960-luvulta lähtien johtuu pääosin tuolloisista voimakkaista laajoista avohakkuista. Keski-Suomen Metsoparlamentti on todennut, että nämä monesti männylle uudistetut aukot ovat ensiharvennusiässä. Monin paikoin metsot ovat ensiharvennuksen jälkeen palanneet vanhoille elinalueilleen. Viimeisimpien tutkimusten mukaan käsitys metsosta yksinomaan vanhojen ja syrjäisten metsien lajina ei vastaa nykykäsitystä. Metsoilla tapahtuu soidinpaikkojen kiertoa myös nuoriin metsiin, mikä mahdollistaa metsojen soitimien jatkumisen ja uusien soidinalueidenkin muodostumisen. Samoin kuin metsätalous on heikentänyt metsokantaa, on metsänhoitotoimilla mahdollisuus luoda uusia metsoille sopivia elinympäristöjä. Metsoparlamentti on muun muassa julkaissut ohjeet hakkuiden ja hoitotoimien suorittamisesta metsometsissä. Storhuvudbergenin soidinalueen lisäksi Perniön metsäylängöllä on yleisesti metsojen kannan kehityksen kannalta myönteistä potentiaalia etenkin, kun noudatetaan metsojen elinympäristövaatimukset huomioon ottavia metsänhoitosuosituksia. YVA -menettelyn aikana käynnistettiin Näsenkartanon tuulivoimapuiston aluetta koskeva metsojen soidinpaikkaselvitys. Tällöin havaittiin ennakkotietojen mukainen Storhuvudbergenin soidinpaikka. YVA-selostuksesta annettujen mielipiteiden perusteella soidinpaikkaselvitys uusittiin keväällä 2012, jolloin soidinpaikan sijainti ja painopiste poikkesi aiemman selvityksen tuloksesta ja vastaa paremmin paikallisten lintuharrastajien näkemystä soidinkeskuksen ja alueen sijainnista. Mahdollisia syitä eroavaisuuteen ovat todennäköisimmin soitimen ja selvityksen ajankohtaan liittyviä. Molemmat selvitykset tehtiin Keski-Suomen metsoparlamentin ohjeen periaatteiden mukaan. Kummankin selvityksen tavoitteena oli löytää ja merkitä 7

8 suunnittelukarttoihin soidinalueet, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon voimaloiden sijoituspaikkojen suunnittelussa. Kaavaehdotuksen laatimisen yhtenä lähtökohtana oli metsojen soidinpaikan huomioiminen. Vuoden 2012 selvityksen mukaan soidinpaikan keskus sijaitsee metsätien molemmin puolin. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen mukaan soidinpaikan rajaus painopiste vaihtelevat jossain määrin vuosittain. Storhuvudbergenin soidinpaikka muodostuu soidinkeskuksen lisäksi vanhempien metsokukkojen soidin/päiväreviireistä sekä mahdollisista nuorempien etäämpänä keskuksesta pysyvien metsokukkojen reviireistä (selvityksessä todennäköiseksi soidinreviiriksi määritellyt alueet). Soidinpaikkaan liittyvät sen lounais- ja kaakkoispuolella sijaitsevat päiväreviirialueet. Nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa voimaloita ei ollut sijoitettu soidinkeskuksen alueelle. Kaavaehdotuksesta esitetään poistettavaksi kaksi tuulivoimaloiden paikkaa. Voimala nro 2 sijoittui metson mahdollisten soidinreviiviirien tuntumaan. Voimala nro 1 sijoittui metsojen päiväreviiriksi soveltuvalle alueelle. Havaitut soidinreviirit on otettu kaavaehdotuksessa huomioon alueet säästävällä luo-1-merkinnällä, mikä mahdollistaa usean metsokukon soitimen alueella. Kahden tuulivoimalan poistaminen turvaa myös soidinkeskuksesta etäämmällä sijaitsevien soidin- ja päiväreviirien säilymisen ja siten turvaa edellytykset soidinpaikan säilymiselle. Soidinkeskusta lähinnä on voimala numero 3, joka sijaitsee havaitulla metsojen päiväreviirialueella. Alue säilyy pääosaltaan rakentamattomana, mikä mahdollistaa metsojen ruokailun ja lepäilyn alueella edelleenkin, eikä siten vaaranna soidinpaikan jatkuvuutta. Tuulivoimaloiden toiminnan lähelle kuuluva ääni on jatkuvaa eikä sisällä äkillisiä piirteitä. Voimaloiden näkyminen rajoittuu puuston latvustokerroksen vuoksi, mikä peittää visuaaliselta häiriöltä. Edellisen perusteella ei voida tunnistaa päiväreviirialueelle kohdistuvia merkittäviä häiriövaikutuksia. Tuulivoimarakentaminen alueella voidaan ajoittaa siten, että häiriö ei kohdistu soitimella tai pesimässä oleviin metsoihin ja huoltokäynneissä voidaan ottaa huomioon metsojen soitimen vuorokautinen ajoittuminen varhaiseen aamuun. Häiriöiden aiheutuminen alueella liikkumisesta jää siten vähäiseksi. Toisaalta Nybyn-Olhavan tuulipuiston rakentamisen aikana havaittiin toimiva metson soidin noin puolen kilometrin etäisyydellä rakennuspaikasta. Lähin voimala Näsenkartanon tuulivoima-alueella soidinkeskuksesta sijaitsee yli 400 m etäisyydellä. Kahden tuulivoimalan poistamisen jälkeen suunnittelualueen länsiosassa häiriöiden aiheutuminen alueella liikkumisesta jää siten vähäiseksi. Liikennöinti alueella moottorikäyttöisillä laitteilla on jo nyt rajoitettu lukitulla puomilla. Kaavaehdotuksen laatimisessa metsojen elinympäristö ja soidinpaikka on otettu huomioon siten, että metsojen lisääntymismahdollisuudet alueella säilyisivät edelleen. 1.5 Sijainnin edullisuuteen liittyvät vaikutukset Näsenkartanon tuulivoima-alue sijaitsee infrastruktuurin rakentamisen ja siitä seuraavien ympäristövaikutusten kannalta edullisella paikalla. Kantatie 52 muodostaa seudullisen liikenneväylän, mikä mahdollistaa hyvät yhteydet valtatieverkkoon ja siten tuulivoimakomponenttien sujuvan kuljettamisen. Yleiskaava-alueen tiestö voidaan liittää suoraan kantatiehen ilman uusien tieurien avaamista. Alueen nykyinen tiestö muodostaa lähtökohdan tuulivoimahankkeen tiestön kehittämiselle tuulivoimaloiden komponenttien kuljettamiseksi. Kokonaan uudet tai parannettavat tiet liittyvät pääosin tuulivoimaloille johtavista pistoteistä. 8

9 Kaava-alueen läpi johtaa 110 kv sähkölinja, johon tuulivoima-alue voidaan liittää suoraan linjan yhteyteen rakennettavan sähköaseman välityksellä. Täten sähkönsiirtoa varten ei tarvitse rakentaa uutta sähkönsiirtolinjaa ja siten vältetään uuden sähkönsiirtolinjan rakentamisen aiheuttamilta maankäyttö- ja ympäristövaikutuksilta. Kunkin tuulivoimalan yhteydessä tarvittavien kenttäalueiden pinta-ala on noin 0,5 ha. Kaikkien tuulivoimaloiden kenttäalueiden yhteenlaskettu pintaala on hieman alle 1 % kaava-alueen kokonaispinta-alasta. 1.6 Muutokset tuulivoimaloiden lukumäärään Mahdollisesti metsojen soidinreviirin tuntumaan sijoittuva tuulivoimala nro 2 ja sille johtava huoltotie esitetään poistettavaksi. Metsojen päiväreviiriksi soveltuvalle alueelle sijoittuva voimala nro 1 esitetään poistettavaksi. Mikäli tuulivoimala nro 2 poistetaan, niin infran rakentaminen suunnittelualueen lounaiskulmauksen tuulivoimalalle nro 1 ei ole teknistaloudellisin perustein järkevää. Lisäksi esitetään poistettavaksi tuulivoimala nro 5 perusteluina Frankböleträsketin asutukselle mahdollisesti aiheutuva häiriö (maisema, melu). Maiseman suuntautuneisuuden vuoksi maisemavaikutuksia kohdistuu Frankböleträsketin järvelle ja osalle rannan loma-asuntoja. Tarkemmin maisema- ja meluvaikutuksia on perusteltu em. yleisvastineissa. 2. Lausunnot 2.1 Varsinais-Suomen liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus Lausunto Alueidenkäytön näkökulma ELY -keskus katsoo, että suunnitelmaa on kehitetty niiden suuntaviivojen mukaisesti, joita luonnosvaiheessa annetussa lausunnossa esitettiin. Eri seikkoihin kohdistuneiden huomautusten takia on voimaloiden 2, 6, 7, 10, 11 ja 12 sijaintia jonkin verran siirretty verrattuna luonnokseen ja kaavamääräyksiä täydennetty. Luonnonolosuhteista, etenkin metson soidinkäyttäytymisestä, on vuoden 2012 aikana saatu uutta merkittävää tutkimustietoa, joka tulee ottaa huomioon tuulivoimalalle ajatellun alueen käytössä. ELY -keskus on korostanut metsojen soidinpaikkojen säilyttämisen merkitystä myös Varsinais-Suomen liitolle antamassaan lausunnossa tuulivoiman vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Luonnonsuojelun näkökulma Näsenkartanon tuulipuistolle esitetty alue on olemassa olevien selvitysten perusteella (liite 2; Nore) eräs eteläisen Suomen (Varsinais-Suomi ja Uusimaa) tärkeimmistä ja harvoista jäljellä olevista laajoista alueellisesti uhanalaisen metson soidinkeskuksista. Alue liittyy laajempaan Pohjan metsäylänköjen aluekokonaisuuteen, mikä on kokonaisuudessaan Kiskosta ja Raaseporista Fiskarsista Puontpyöliin saakka erittäin tärkeä rakentamaton metsäkokonaisuus ajatellen rannikkoseutumme hyvin pirstoutunutta metsämaisemaa. Soidinpaikan alueella on myös kalasääsken pesäpuumerkintä. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija Saija Sirkiän (liite 1) mukaan soidinkeskuksen ympärille tulisi jättää rakentamatta vähintään noin kilometrin säteinen alue, jotta soidinpaikka säilyisi lintujen käytössä, eikä alueen läpi tulisi rakentaa teitä tai muita rakenteita, jotka lisäävät häiriötä soidinalueella. Toimivan soitimen tilavaatimus on arvion mukaan minimissään 300 ha 9

10 yhtenäistä metsää. Tuulivoimaloiden siirtäminen muutama sata metriä ei pelasta soidinpaikkaa. Turun lintutieteellisen yhdistykseen suorittamissa metson soidinkartoituksissa 2000 luvulla koirasmediaani oli Varsinais-Suomen ja Rauman seudulla kaksi, ja yli viiden kukon soitimet todettiin harvinaisiksi. Hankealueelta varmennettu Storhuvudbergenin soidinpaikka on yksi eteläisen Suomen merkittävimmistä metson soitimista. Lajin alueellinen uhanalaisuus huomioon ottaen tämä elinvoimainen soidin on ehdottoman tärkeää säilyttää toimivana, jotta varmistetaan riittävä poikastuotto ja lajin suotuisa kannankehitys. YVA:n erillisessä metsoselvityksessä kartoitettiin soidintavien metsokukkojen lukumäärää sekä niiden soidinreviirejä Storhuvudbergenin alueen soidinkeskuksessa ja lähiympäristössä. Soidinpaikan koko laajuutta ei voida yhden kevään ja parin havaintoaamun perusteella kattavasti todentaa, mikä todetaan myös selvityksessä. Kokonaiskuvan saamiseksi tulee selvittää lisää metson soidinpaikan kokonaislaajuus, koska todellista laajaa kuvaa Näsen metsäalueiden metsojen elinympäristöstä ei aiemmalla kartoituksella ole voitu antaa. Tällä soidinpaikalla on varmuudella seurattu metson soidinta yli 30 vuotta sitten. Lausunnossa todetaan luontaisesti, hitaasti muuttuvissa olosuhteissa metson soitimet todetuksi varsin pysyviksi, laji paikkauskolliseksi perinteisille soidinpaikoille ja tämä toimiva soidin poikkeuksellisen elinvoimaiseksi. Soitimella on ollut vuosina noin 10 metsokukkoa ja naarasmetsoja käy säännöllisesti parittelemassa ns. koppeloviikon aikana, jopa 10 koppelon parvissa parhaimpina aamuina sekä lähes joka kevät nuoria poikakukkoja koppeloparvissa. Soidinhavaintojen paras ajankohta oli menetetty soitimen varmentamiseksi, kun sääolosuhteet olivat muuttuneet. Metson osalta törmäysriskin lisäksi tulee arvioida myös muita haittavaikutustekijöitä (liite2; Nore), kuten voimaloiden pystytys- ja kokoamisalueita sekä huoltotieverkostoa. Metsojen on todettu olevan herkkiä lisääntymis- ja elinympäristön muutoksille. Huoltotiet voivat lisätä merkittävästi ihmisvaikutusta ja häirintää, jota metso ei siedä. Etenkin soidinpaikan häirintä on kohtalokasta lajin lisääntymisen onnistumisen kannalta. Osayleiskaavaehdotuksen mukaisella rakentamisella olisi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen arvion mukaan merkittävästi heikentävä vaikutus Pohjankiskon-Perniön metsäylänköjen metsopopulaatioon. V-S ELY-keskus on esittänyt lausunnossaan tuulivoiman vaihemaakuntakaavasta, että Näsen tuulivoima-alueen läntinen osuus tulee poistaa merkittävien linnustovaikutusten vuoksi. Tuulivoiman vaihemaakuntakaavan mukaiset rakentamistoimenpiteet ja niiden vaikutus metson varmennetulle lisääntymisalueelle (soidinpaikka) sekä kartoitetuille päiväreviireille aiheuttaisivat juuri samankaltaisia elinympäristömuutoksia ja pysyviä haittoja, jotka ovat johtaneet metsokannan romahdukseen sekä lajin alueelliseen uhanalaisuuteen Etelä- Suomessa ja Lounais-Suomessa. V-S ELY-keskus esittää, että osayleiskaavassa esitettyjä läntisimpiä voimaloita 1-4 ei toteuteta ja että muun alueen osalta vaaditaan lisäselvityksiä metson todellisen soidinpaikkatilanteen selvittämiseksi. Lausunnon liitteet: liite 1 Metson soidinpaikkojen huomioimisesta tuulivoimarakentamisen yhteydessä (Saija Sirkiä, Suomen ympäristökeskus) ja liite2 Näsenkartanon tuulivoimapuisto metson soidinpaikka/päiväreviirit (Kari Nore ) Liikenteen näkökulma Kaava-alueen kohdalla kantatiellä Tammisaari-Jokioinen (Perniöntie) on nopeusrajoitus 100 km/h. Liikenneviraston nykyisen ohjeen (8/2012) mukaan suositellaan tuulivoimalan etäisyydeksi maantien keskilinjasta vähintään 300 metriä. Voimala 11 on merkitty 250 metrin päähän kantatiestä. Minimietäisyytenä voidaan Liikenneviraston ohjeen mukaan pitää seuraavaa: tuulivoimalan kokonaiskorkeus (torni+lapa) + maantien suoja-alueen leveys. 10

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaava

Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20737 Lausuntojen vastineet, 1 (4) Sisällysluettelo 1 Pääesikunta, logistiikkaosasto...

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Päivämäärä 3.11.2014 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava Lausunnot saapuivat kaavaehdotuksen nähtävänäoloajan Kalajoen kaupunki ilmoitti etukäteen palautteenannosta

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA LAUSUNTO POPELY/4343/2015 Pohjois-Pohjanmaa 1.7.2016 Raahen kaupunki Kaupunginhallitus Raahen kaupungin kirjaamo (sähköinen) Lausuntopyyntönne 4.3.2016 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta 123 26.08.2014 JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL 149/63.631/2014 PJSYMPLK 123 HANKE Kyseessä on kahden tuulivoimalan

Lisätiedot

SOMERON TUULIVOIMA- HANKE MELUMALLINNUS

SOMERON TUULIVOIMA- HANKE MELUMALLINNUS Vastaanottaja Ilmatar Somero Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.6.2013 Viite 1510001380-003 SOMERON TUULIVOIMA- HANKE MELUMALLINNUS SOMERON TUULIVOIMAHANKE MELUMALLINNUS Päivämäärä 27.6.2013 Laatija

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Päivämäärä 3.11.2015 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena

Lisätiedot

Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa. Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa. Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoimalan ääni roottorin lapojen aerodynaaminen ääni ja koneiston

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

MUNNINMÄEN TUULI- VOIMALAT MELUMALLINNUS

MUNNINMÄEN TUULI- VOIMALAT MELUMALLINNUS Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.4.2012 Viite 82139905 MUNNINMÄEN TUULI- VOIMALAT MELUMALLINNUS MUNNINMÄEN TUULIVOIMALAT MELUMALLINNUS Päivämäärä 5.4.2012 Laatija

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren

Lisätiedot

Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä.

Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä. Tuulivoima-alueiden rajaus, Uusikaupunki Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä. Alustavassa selvitysvaiheessa

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Tuulivoimaseminaari 3.10.2012 Tampereen komediateatteri Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen Mitä ollaan

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA

PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA PYHÄJOEN KUNTA PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA Vastine luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteis siin SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25. 11.2014 PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1

Lisätiedot

Oulun kaupunki Rakennusvalvonta PL Oulun kaupunki. TuuliWatti Oy: Haukiputaan Ketunmaankankaan tuulivoimapuisto

Oulun kaupunki Rakennusvalvonta PL Oulun kaupunki. TuuliWatti Oy: Haukiputaan Ketunmaankankaan tuulivoimapuisto Oulun kaupunki Rakennusvalvonta PL 38 90015 Oulun kaupunki 1 : Haukiputaan Ketunmaankankaan tuulivoimapuisto Suunnittelutarveratkaisuhakemusten täydennys: Päivitetty melu- ja varjostusvaikutusten mallinnus

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Muistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv)

Muistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Muistio 31.3.2017 TEM/2453/05.03.03/2015 EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Lunastuksen tarkoitus Keskeiset oikeussäännökset EPV Tuulivoima Oy

Lisätiedot

Lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Liikennevirasto 4. 5.

Lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Liikennevirasto 4. 5. Parikkalan kunta Koirniemen osayleiskaava 17.12.2014 Kaavaehdotus oli nähtävillä 26.6.2014 28.7.2014. Kaavaehdotuksesta saatiin 7 lausuntoa ja 1 muistutusta. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 kaavamerkinnät ja määräykset ovat

Lisätiedot

Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto

Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Kaupunki esittää valituksen hylkäämistä

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA MUISTUTUSTEN VASTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21191 MUISTUTUSTEN VASTI Sisällysluettelo 1 Aino Tammela...

Lisätiedot

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21262 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY V126 x 7 x HH137m

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA Pirkanmaan tuulivoimaseminaari Tampere, Komediateatteri Pirkanmaan ELY-keskus, yks.pääll. Hannu Wirola Viranomaisprosesseihin vaikuttavia seikkoja Suurten tuulivoimalayksiköiden

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa

Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa Kaavoituksen ajankohtaispäivä, Turku Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 5.6.2014 Maakuntakaava & vaikutusten arviointi MRL 1 MRL 9 MRA

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa

Lisätiedot

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys)

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys) Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys) Uusimaa Itä-Uusimaa Häme Päijät-Häme PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Mistäon kyse? Suomen tavoitteena on tuottaa energiastaan tuulivoimalla

Lisätiedot

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIALFA OY Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi Näkymäanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26900 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuusiselän

Lisätiedot

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI KOPSA III TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA. Kaavan laatijan vastineet nähtävillä olleeseen kaavaluonnokseen

RAAHEN KAUPUNKI KOPSA III TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA. Kaavan laatijan vastineet nähtävillä olleeseen kaavaluonnokseen Tilaaja Raahen kaupunki Päiväys 20.2.2017 RAAHEN KAUPUNKI KOPSA III TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavan laatijan vastineet 7.3.2016 8.4.2016 nähtävillä olleeseen kaavaluonnokseen 1 1 LAUSUNNOT 2 1.1

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaava

Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20159 Lausuntojen vastineet, 1 (7) Sisällysluettelo 1 Liikenteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

Tuulivoimatuotantoalueen melu

Tuulivoimatuotantoalueen melu Tuulivoimatuotantoalueen melu John Öst Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.3.2017 Tuulivoiman keskeiset vaikutukset Keskeisiä vaikutuksia ovat muun muassa vaikutukset maisemaan, linnustoon ja turvallisuuteen

Lisätiedot

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki Valokuvasovitteet Päivitys 9.2.2015, kuva 6 lisätty FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21293 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Liite 11 1 (13) 24.2.2015

Liite 11 1 (13) 24.2.2015 Liite 11 1 (13) 24.2.2015 Huittisten kaupunki Kiimasuon tuulivoimaosayleiskaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annetut lausunnot ja mielipiteet sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo

Lisätiedot

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori)

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori) Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 40 17.3.2015 Tekninen lautakunta 98 7.6.2016 Kaupunginhallitus 252 19.9.2016 Asianro 955/10.02.03/2014 80 Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula)

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa.

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. Liite 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO LAUSUNNON HUOMIOIMINEN Hankkeen vaihtoehdot Mikäli arvioinnin edetessä

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA

VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA Liite 2 VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA 28.1.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TIMO RYSÄ TAINA RIEKKINEN Mänttä-Vilppulan kaupunki, 1. kaupunginosan kortteli 118/osa,

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 221 Asianro 5403/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-419-3-104-M606 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI In s i n ö ö r i - j a K i i n t e i s t ö t o i m i s t o H a v a n k a O y Keskuskatu 5, 39700 PARKANO p. 040-833 9275, 0400-234 349, email:havanka@kolumbus.fi www.havanka.fi JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Liikennevirasto 5. 5.

Lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Liikennevirasto 5. 5. Parikkalan kunta Koirniemen asemakaava 17.12.2014 Kaavaluonnos oli nähtävillä 26.6.2014 28.7.2014. Kaavaluonnoksesta saatiin 7 lausuntoa ja 2 muistutusta. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan niihin

Lisätiedot

Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu

Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu V8 Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu 19.11.2012 Projektinumero: 304316 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät...

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

LAUSUNTO 29.6.2015 1. Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI. Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015

LAUSUNTO 29.6.2015 1. Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI. Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015 LAUSUNTO 29.6.2015 1 Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015 Lestijärven tuulivoimapuiston Kosolankankaan (osa-alue 2) osayleiskaava Lestijärven kunta on pyytänyt

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

Tuulivoima ja maisema

Tuulivoima ja maisema Tuulivoima ja maisema Tuulivoima vasta tai myötätuulessa Marie Nyman Kemiönsaari 19.3.2013 Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset Tuulivoimarakentamisen laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat yleensä

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu

Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu Kittilä Tiina Kumpula 21.3.2016 Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu 21.3.2016 2 (4) 1 Taustatiedot Kittilän kunnassa Taalojärven alueella on käynnissä

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Pajukosken tuulivoimapuiston osayleiskaava

Pajukosken tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI Pajukosken tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20737 Lausuntojen vastineet, 1 (9) Sisällysluettelo 1 Ylivieskan kaupunki,

Lisätiedot

Kaavoitusaloite tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen aloittamiseksi Vaalan Naulakankaan alueella

Kaavoitusaloite tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen aloittamiseksi Vaalan Naulakankaan alueella Vaalan kunta Vaalantie 14 91700 Vaala c/o St1 Oy PL 100 00381 Helsinki : Kaavoitusaloite tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen aloittamiseksi Vaalan Naulakankaan alueella on käynnistänyt hankkeen kuusi (6)

Lisätiedot

ALUE 2) 15. 6.2015 P25633

ALUE 2) 15. 6.2015 P25633 LESTIJÄRVEN KUNTAA KOSOLANKANKAAN OSAYLEISKAAVA (OSA-A( ALUE 2) SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15. 6.2015 P25633 I SUUNN ITTELU JA TEKNIIKKA P25633 Outi Järvinen 15.6.2015 Sisällysluettelo 1 Muistutukset...

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

TUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT

TUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT TUULIVOIMALAMELU Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Aiheita Nykyiset melun ohjearvot Tuulivoimalamelu ja sen erityispiirteet Tuulivoimalamelun leviäminen ympäristöön

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 6 x V136 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.4.2016 P26596 6 x V136 x HH182

Lisätiedot