Hyvät käytännöt kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämiseksi

Transkriptio

1 Hyvät käytännöt kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämiseksi Matti Heikkinen Kainuulainen työ ja terveyskunnon toimintamalli hanke S

2 2. uudistettu painos Julkaisija: Kainuun maakunta kuntayhtymä PL KAINUU Puh Fax ISSN D: 48 Kajaani

3 Sisältö Johdanto...4 Näe Kainuu uusin silmin...5 Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet ovat valtavat...9 Työnhakijoille tietoa omasta terveydestä ja työkyvystä...10 Kuntotestistä yksilöllinen suositus liikuntaan...12 Tietoa terveydestä yksissä kansissa...13 Hyvinvointitreenit ja depressiokoulu yhteistyöllä voimia arkeen...15 Kuntoutusohjaus ja kuntoutuskiekko selkeyttävät palvelujärjestelmää...16 Syke nousuun liikuntavälineitä lainaksi kirjastosta!...21 Yrityksetkin voivat kaventaa terveyseroja...23 Savuttomuutta edistämällä terveempi Kainuu...24 Vaikutuksia kustannuksiin?...25 Ennakkoarviointi kehittämistyön välineenä...26 Sosiaalinen markkinointi mahdollisuus muutokseen...28 Kainuulainen työ ja terveyskunnon toimintamalli hanke...30 Hankkeessa työskennelleet vuosina Viitteet ja lähteet...32

4 Johdanto Kainuulaisten terveyden edistäminen on pienistä asioista kiinni. Tässä julkaisussa esitellään kokemuksia erilaisista kokei luista ja toimintatavoista, jotka edistävät kainuulaisten terveyttä. Hyvä lähtökohta kainuulaisten terveyden edistämiselle on terveyserojen kaventami nen, koska se on tehokkain keino edistää ko ko väestön terveyttä Kainuussa. Sosioekonomisista terveyseroista Kainuun alueella on olemassa paljon tutkimus ja tilas totietoa, mutta käytännön toimista terveyse rojen kaventamiseksi on vähemmän tietoa saatavilla. (1) Tämä julkaisu on läpileikkaus kehittämis hankkeemme monista ideoista ja ajatuksista. Moni esiteltävistä ideoista on toteutettavissa yksistään, mutta parhaimman lopputuloksen tuottaa eri keinojen ja menetelmien yhdistä minen. Työnhakijoille suunnatut terveystarkastukset voidaan helposti yhdistää muihin työnhakua tukeviin toimiin, kuten koulutukseen tai esi merkiksi kuntouttavaan työtoimintaan. Tämä tukee uudelleen työllistymistä mahdollisim man nopeasti. Yhtälailla liikuntavälineiden lainaamisella ja fyysisen kunnon kartoituksilla voidaan tukea kuntalaisten liikuntaharrastuksen aloittamista tai jatkamista. Mikä parasta, kaikki esiteltävät kokemukset, tempaukset ja kampanjat ovat toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin tai täysin maksutta. 4 Lisäksi esiteltävät asiat keskittyvät pääosin sellaisiin kustannusvaikuttaviin terveyden edistämisen keinoihin, joista on jo olemassa näyttöä ja tutkittua tietoa.(2) Hyvä esimerkki tällaisesta on työnhakijoille suunnatut terveystarkastukset, jotka sisältä vät lyhytneuvontaa esimerkiksi ravitsemuk sesta tai liikunnasta. Tässä julkaisussa esiteltävät toimintatavat ei vät perustu pelkästään elintapa ajatteluun tai luotettavan tiedon lisäämiseen yksilöille. Yh teisöt, osallisuus ja yhteistyö ovat teemana kainuulaisten terveyden edistämisessä. Yh teisöllisiä terveyden edistämisen keinoja ovat esimerkiksi hyvinvointitreenit sekä yritysten kampanjat ja tempaukset. Kysymys on ennen kaikkea käyttäytymisen muutoksesta, jota voidaan tukea monin eri tavoin. Muutokseen voivat osallistua kaikki halukkaat. Kainuulaisten terveyden edistämi nen on loppujen lopuksi pienestä kiinni. Kajaanissa maaliskuussa 2012 Matti Heikkinen projektipäällikkö, YTL Kainuulainen työ ja terveyskunnon toiminta malli hanke (S10073) matti.heikkinen@kainuu.fi

5 5

6 6

7 7

8 Heikommassa asemassa olevien terveyttä edistämällä nostetaan parhaiten kainuulais ten terveyden tasoa. Pelkästään ehkäisemällä tyypin 2 diabetek sen aiheuttamia lisäsairauksia terveystar kastuksiin osallistuneiden osalta säästetään jopa 8900 euroa/hlö/vuosi.(3) Pelkästään 1000 kainuulaisen työnhakijan terveyden osalta kustannusten säästö voi olla jopa euroa vuodessa.(4) 8

9 Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet ovat valtavat Kainuulaisten terveydentila on monella ta paa huolestuttava. Erilaiset indikaattorit kertovat karua kieltään kainuulaisten ter veydestä. Vaikka kainuulaisten yleinen terveydentila on viime vuosina kohentu nut, terveyserot ovat Kainuussa edelleen jyrkät. Kainuuseen syntyneen lapsen elinajanodote on valtakunnan matalin. Muuttoliikkeen ohel la Kainuussa menetetään elinvuosia suhteel lisesti eniten (tapaturmat ja itsemurhat). Kainuusta tuskin löytyy seuraavaa Paavo Nurmea, sillä 100 metrin matkan juoksuky vyttömyys on yleisintä Kainuussa.(5) Vaikka kainuulaisten yleinen terveydentila on kohonnut viime vuosina, sosioekonomiset terveyserot ovat pääosin muuta Suomea jyr kemmät. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että terveys jakautuu eriarvoisesti. Mitä ylem pi sosiaalinen asema yhteiskunnassa yksilöl lä on, sitä pidempi elinajanodote hänellä on.(6) Terveyserot eivät kuitenkaan ole väistämättö miä, vaan ne syntyvät yhteiskunnan sosiaa listen mekanismien ja rakenteiden (elinolot, tavat, sosioekonominen asema) vaikutuk sesta. Näin ollen sosioekonomiset terveyse rot eivät ole eettisesti hyväksyttäviä.(7) Tehokkain keino koko kainuulaisen väestön terveyden edistämiseen onkin palveluiden ja toiminnan suuntaaminen heikommassa ase massa oleville. Niiden ihmisten auttamisella, joilla ongelmat kasautuvat, on suurin vaikutus koko väestön terveyteen.(6) Terveyserojen kaventamisen potentiaali on valtava. Mikäli sairauksien riskiä voitaisiin ko 9 ko väestössä alentaa korkeasti koulutetun väestön tasolle, nykyinen sairastavuus aleni si arvion mukaan jopa prosenttia. Ter veyden tasa arvo säästäisi jopa henkilötyövuotta sekä 15 prosenttia tervey denhuollon menoista.(8) Vaikka sairauksien ennaltaehkäiseminen maksaa ja aiheuttaa lisäkustannuksia, voi se pitkällä aikavälillä tulla ratkaisevasti edulli semmaksi kuin sairauksien hoitaminen.(9) Säästöjä sosiaali ja terveydenhuollon me noissa voidaankin saavuttaa investoimalla hyvinvointiin.(10) Terveys on merkittävä tekijä osana taloudel lista kasvua. Hyvä terveys sekä työ ja toi mintakyky ovat perusta työllisyysasteen nostamisessa. Terveyttä edistämällä työn tuottavuus paranee, sairauspoissaolot vähe nevät ja työssä voidaan jatkaa pidempään. Lisäksi terveet kansalaiset ovat merkittävä voimavara niin perheille kuin koko kansanta loudelle.(9) Kainuulaisen lapsen tulisi käyttäytyä keski määräistä suomalaislasta terveellisemmin, jotta hän eläisi yhtä pitkään kuin muualla Suomessa syntyneet lapset. Terveellisem pään elämään voidaan kannustaa ja motivoi da monin eri tavoin. Lisäksi terveyden edistämistä voidaan tehdä monin eri tavoin. Tähän julkaisuun on koottu erilaisia tervey den edistämisen keinoja ja menetelmiä, joilla voidaan edistää kainuulaisten terveyttä ja työllisyyttä. Esiteltävät käytännöt ovat esi merkkejä paikallisesta yhteistyöstä ja kei noista, joilla voidaan konkreettisesti edistää kuntalaisten hyvinvointia ja kaventaa vallitse via terveyseroja.

10 Työnhakijoille tietoa omasta terveydestä ja työkyvystä Työnhakijoille suunnatut terveystarkas tukset ovat käytännön esimerkki toimin nasta, jolla voidaan kaventaa terveyseroja. Samalla terveystarkastukset edistävät yksilöiden terveyttä ja ehkäise vät kansansairauksia. Työn menetys voi aiheuttaa ahdistusta, pel koa, epävarmuutta ja surua. Työttömyysuh kan on todettu lisäävän sairastavuutta. Työttömyys lisää myös vakavan syrjäytymi sen vaaraa. Vaikka työttömäksi jäämisestä ei automaattisesti seuraa ongelmia, on työttö myydellä erityisesti pitkittyessään yhteys pa hoinvointiin. Työttömät kokevatkin terveydentilansa työllisiä heikommaksi ja ovat usein sairaampia kuin työlliset.(11) Työnhakijoille suunnatut terveystarkastukset ovat käytännön esimerkki terveydenhuollon järjestämästä ennalta ehkäisevästä toimin nasta, jolla on suuri merkitys niin kainuulais ten terveyteen kuin työllisyyteenkin. Terveystarkastuksiin osallistuneet ovat saa neet arvokasta tietoa terveydestään ja tukea omasta terveydestä huolehtimiseen. Työttömille työnhakijoille suunnatut terveys tarkastukset edistävät osallistujien terveyttä ja hyvinvointia monin eri tavoin. Terveystar kastuksiin osallistuneet kiinnittivät aikaisem paa enemmän huomiota terveydentilaansa ja tavoittelivat elintapoihin liittyviä muutoksia. Osallistujat kertoivat aloittaneensa liikunta harrastuksen tai kiinnittävänsä enemmän huomiota ruokavalioonsa. Myös omaan ter veyteen liittyvät huolet vähenivät. Terveystar kastus oli toiminut myös porttina muihin terveydenhuollon palveluihin, kuten kuntou tukseen tai lisätutkimuksiin. 10 Työnhakijoiden terveyspalveluilla voidaan vaikuttaa terveyttä edistävien valintojen teke miseen ja ehkäistä elintapa ja kansansai rauksia, mikä ajan mittaan kaventaa terveyseroja. Työnhakijoiden terveyteen ja työkykyyn liittyvät haasteet ovat monissa ta pauksissa myös esteenä työllistymiselle. Ennaltaehkäisevä työ näkyy ennen pitkää Kainuun kuntien taloudessa säästöinä ja kor jaavan työn tarpeen vähenemisenä. Terveys palvelujen suunnitelmallinen kytkeminen työllistymisprosesseihin vaatii yli organisaa tiorajojen ulottuvaa yhteistyötä. Ennen kaikkea tarvitaan terveyden ja työky vyn merkityksen ymmärtämistä työllisty misprosesseissa ja toisin sanoen työttömyyden ja syrjäytymisen terveydellisten vaikutusten ymmärtämistä. Mahdollisuus kunnille on jo olemassa, sillä valtio tukee kuntia 1,5 euroa jokaista vuotiasta henkilöä kohden valtionosuusjärjestelmän kautta, jotta kunnat järjestäisivät pitkään työt tömänä olleille terveystarkastuksia. Eräs terveystarkastuksessa käynyt kuvasi kokemuksiaan seuraavasti: "On todella hyvä että minäkin pitkään lähes 40 v. työelämässä, konkurssin jälkeen työttömäksi jääneenä, sain etuoikeuden päästä terveystarkastuk seen. Toivon, että muutkin työttömät ovat käyttäneet hyödykseen tämän palvelun. Ps. toivon jatkoa hyvälle asialle. Kiitos!" (12) Työnhakijoiden lisäksi on muita työterveys huollon ulkopuolella olevia henkilöitä, jotka hyötyvät vastaavista terveyspalveluista. Täl laisia ryhmiä ovat esimerkiksi omaishoitajat, kotiäidit, ennen aikaisesti eläkkeellä olevat tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat.

11 Työnhakijoille suunnitelluissa terveystarkas tuksissa on käynyt maaliskuuhun 2012 men nessä yli 2400 kainuulaista. Työnhakijoiden terveyden edistäminen näh tiin Kainuussa niin tärkeänä, että työttömien terveyden edistämiseksi perustettiin vuonna 2011 uusia terveydenhoitajan toimia (mm. työvoiman palvelukeskukseen sekä terveys keskukseen). 11

12 Kuntotestistä yksilöllinen suositus liikuntaan Kynnys liikunnan aloittamiseen saattaa monella olla korkea. Fyysisen kunnon tes taaminen, liikuntasuositus ja neuvonta tukevat liikunnan aloittamista. Kainuulaisten liikkumiskyky on heikentynyt viime vuosina. Kainuussa on eniten ihmisiä, jotka eivät pysty juoksemaan 100 metrin mat kaa. Samaan aikaan lähes joka kolmas mies ei harrasta vapaa ajalla liikuntaa. (13) Liikkumattomuuden väitetään olevan tervey delle vaaraksi, minkä lisäksi heikko fyysinen kunto voi altistaa eri sairauksille. Hyvä fyysi nen kunto taas tuo lisää elinvuosia ja piden tää elinikää. Perusteellinen fyysisen kunnon ja kehon koostumuksen selvittäminen on tukenut mo nen kainuulaisen liikuntaharrastuksen aloitta mista. Ennen kaikkea osallistujat ovat saaneet lisätietoa liikuntatottumuksistaan, li has ja kestävyyskunnostaan sekä kehon koostumuksesta. Henkilökohtainen fyysisen kunnon testaus, liikuntasuositukset sekä liikuntaneuvonta tu kevat painonhallintaa ja edistävät fyysisen kunnon kehittämistä. Työttömille työnhakijoil le järjestetyt erityiset liikuntaryhmät saivat osallistujilta kiitoksia. (14) Fyysisen kunnon testauksessa sekä liikunta ryhmien järjestämisessä on noudatettu mata lan kynnyksen periaatetta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osallistuminen on maksutonta eikä esimerkiksi sitoutumista vaadita. Fyysisen kunnon kartoituksiin valitut menetel mät soveltuvat työikäisille ja vähän liikuntaa 12 harrastaville. Käytetyt menetelmät tuottavat monipuolisesti tietoa kehon toiminnasta ja hyvinvoinnista. Fyysistä kuntoa ja kestävyyttä kannattaa tes tata myös muilta kuin huippu urheilijoita. Esi merkiksi kuntotesteihin osallistuneet kuvasivat kokemuksiaan seuraavasti: "Meille rapakuntoisille testaus olisi vieläkin tärkeäm pää, jotta huomaisimme mitä on tehtävissä." Kuntotestien yhteydessä liikuntaharrastuksen aloittamista voidaan tukea monin keinoin. Henkilökohtainen liikuntasuositus, erityiset lii kuntaryhmät sekä henkilökohtainen liikunta neuvonta edistävät säännöllisen (15) liikuntaharrastuksen jatkamista. Henkilökohtaiset kuntotestit motivoivat liikun taan monin eri tavoin ja sisältävät erilaisia neuvontamenetelmiä (16): liikunta aktiivisuuden kartoitus liikuntaan liittyvän tiedon lisääminen tavoitteiden asettelu kirjallinen liikuntasuositus Oman terveyden edistäminen on usein kiinni pienistä muutoksista ja askelista, jotka pitkäl lä aikavälillä lisäävät hyvinvointia ja terveyttä. Maaliskuuhun 2012 mennessä kuntotesteihin oli osallistunut lähes 800 kainuulaista. Työttö mille järjestettiin lisäksi omia liikuntaryhmiä osana terveysliikuntaa. Kajaanin kaupunki tu ki työttömien liikuntaa opintoseteleillä, joilla pystyi osallistumaan terveysliikunnan ryh miin.

13 Tietoa terveydestä yksissä kansissa Asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan tietoi suutta terveydestään voidaan edistää mo nin tavoin terveydenhuollossa. Kattava tieto omasta terveydestä on helposti saa tavilla henkilökohtaisesta kansiosta. Asiakaslähtöisyys ja asiakasnäkökulma ovat korostuneet viime aikoina myös terveyden huollon palveluissa. Toisaalta esimerkiksi kuntoutuspalveluita on kritisoitu jäykiksi ja asiakkaat kokevat olevansa sivullisia. (17) Asiakaslähtöisyyttä voidaan edistää myös viestinnän keinoin. Kaikille terveystarkastuk sissa käyneille asiakkaille on koottu henkilö kohtainen kansio. Kansio sisältää tietoa terveystarkastuksiin liittyvistä mittauksista ja kansioon on helppo lisätä esimerkiksi kunto testeistä saatu palaute tai omat reseptit. Kansio on toiminut myös tiedon välittämisen ja tiedon siirtämisen välineenä. Kansioon on kerätty tietoa ajankohtaisista tapahtumista tai yhteystiedoista. Kansion avulla asiakkaan on myös helpompaa säilyttää mukana häntä koskevat lausunnot ja terveystiedot. Asiakaskansiossa tärkeistä aiheista kerro taan tietoiskuina. Kansiossa on lisätietoa hoi toon pääsyyn liittyvävästä hoitotakuusta sekä sairausloman merkityksestä työttömän työn hakijan näkökulmasta. Kansiossa kerrotaan myös sairauden hoidon maksukatoista ja toi meentulotuen mahdollisuuksista sairauskulu jen kattamiseksi. Kansiossa on reilusti tilaa myös muille omille tiedoille ja papereille. Kansio on muokattavis sa kunkin asiakkaan henkilökohtaisen tar peen mukaisesti. Esimerkiksi tupakoinnin lopettamista pohtivalle asiakkaalle voidaan 13 antaa tukimateriaalia tupakoinnin vähentämi sestä tai lopettamisesta. Yhdessä työkuntoon! kansion sisältö: palaute terveystarkastuksesta palaute fyysisen kunnon testistä kehonkoostumus, testituloksia henkilökohtainen liikuntasuositus ravinto opas tietoa alkoholin tai tupakoinnin riskeistä eri yhteistyökumppaneiden esitteitä työtön vai sairas opas (18) esite Kelan kuntoutuksesta sydämen terveys opas ehkäise aivohalvaus opas vyötärönympärys mitta kosteusmittari (Huugo) tietoa terveydenhuollon maksukatoista tietoa virtuaalisesta liikuntaryhmästä hyödyllisiä yhteystietoja hyödyllisiä Internet osoitteita. Tiedot myös potilastietojärjestelmään Kaikista terveystarkastuksiin tai fyysisen kunnon kartoituksiin osallistuneista henkilöis tä on kirjattu yhteenveto ja muut tiedot poti lastietojärjestelmään. Näin terveystiedot ovat tarvittaessa käytössä jatkohoidon ja ohjauksen yhteydessä. Katta va peruskartoitus asiakkaan terveydestä ja hyvinvoinnista tukee niin hoitotyötä kuin asiakkaan omaehtoista terveyden ylläpitä mistä.

14 Koti Kajaani uutisoi hyvinvointitreenit seuraavasti: 14

15 Hyvinvointitreenit ja depressiokoulu yhteistyöllä voimia arkeen Ihmisen hyvinvointi on moniulotteinen asia. Konkreettisesti hyvinvointia voidaan edistää esimerkiksi toiminnallisella kurs silla. Hyvinvointitreenit sekä depressio koulu ovat esimerkkejä yhteistyössä järjestetyistä ryhmätoiminnoista. Kainuulaisille työnhakijoille järjestettiin hyvin vointia tukeva ja edistävä toiminnallinen kurs sikokonaisuus syksyllä Kaikki kurssille osallistujat haastateltiin ja kurssi räätälöitiin osallistujien mielipiteitä ja toiveita kunnioit taen. Hyvinvointitreenit sisälsivät erilaisia harjoituk sia, tutustumisretkiä, yhdessäoloa ja liikun taa. Treenit toteutettiin pienryhmänä, johon osallistui kahdeksan henkilöä. Ryhmäläiset tutustuivat myös paikallisiin yhdistyksiin ja eri toimijoihin treenien aikana. Hyvinvointitreenien keskeisenä ajatuksena oli tarjota osallistujille yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kokemuksia. Toiminnan tarkoi tus oli tuoda osallistujille voimia ja piristystä arkeen. Toiminnan aikana osallistujien välille syntyi myös ystävyyssuhteita. Hyvinvointireenit mahdollistivat tutustumisen erilaisiin mielekkäisiin, edullisiin tai maksutto miin toimintoihin, jotka kiinnostivat osallistu jia. Toiminnan tarkoituksena on edistää osallistujien omaehtoista huolenpitoa tervey destään ja hyvinvoinnistaan. Hyvinvointitreenit ovat oiva esimerkki hyvin voinnin edistämisesti yhteistyön avulla. Käy tännön tasolla kurssin ohjaamisesta vastasi työpari ja esimerkiksi kustannukset jaettiin eri toimijoiden kanssa. Ryhmän toimintaa järjes tettiin yhteistyössä paikallisten yhdistysten 15 kuin seurakunnankin kanssa. Kokemukset hyvinvointitreeneistä ja yhteis työstä olivat niin myönteiset, että hyvinvointit reenit toteutettiin myös syksyllä Tuolloin toimintaa järjestettiin nuorille miehil le. Hyvinvointitreenit SMStm ovat Suomen mie lenterveysseuran kehittämä kurssitoiminnan malli, jota on sovellettu käytäntöön eri puolilla Suomea. Lisätietoa hyvinvointitreeneistä löy dät Suomen mielenterveysseuran Internet si vuilta. Depressiokoulusta tukea itsehoitoon Vuoden 2009 lopussa järjestettiin ensimmäi nen depressiokoulun ohjaajakoulutus Kai nuussa. Koulutuksen avulla haluttiin käynnistää ryhmiä masennuksen hoitoon. Koulutus käynnisti Kainuussa useita depres siokouluryhmiä. Depressiokoulu on kurssimuotoinen työme netelmä, joka on kehitetty masennuksen hoi toon. Kurssin keskeisenä tavoitteena on vahvistaa osallistujien itsehoitokeinoja. Tä män on arvioitu vähentävän vakavien ma sennusten puhkeamista ja masennusjaksojen kestoa. Lisäksi masen nusjaksojen voimakkuus lievenee. (19) Kainuun kesäyliopiston järjestämä koulutus oli niin suosittu, että lisäkoulutusta järjestet tiin myös vuonna 2010.

16 Kuntoutusohjaus ja kiekko selkeyttävät palvelujärjestelmää Työmarkkinoiden muutos ja kuntoutusjär jestelmän monimutkaisuus vaikeuttavat kuntoutusta tarvitsevien henkilöiden työl listymistä. Kuntoutusohjauksen kehittämi nen on yksi ratkaisu, jolla kuntoutusprosesseja voidaan selkeyttää. Nykyajan työmarkkinat ovat muutoksessa. Eri tutkijoiden mukaan työmarkkinoille on tyy pillistä yksilöllistyminen sekä kasvava erilais tuminen, epävarmuuden lisääntyminen, työhön osallistumisen muotojen kehittyminen sekä erilaisten työmarkkina asemaan liitty vien muutosten ja siirtymien määrän lisäänty minen.(20) Perinteisille työmarkkinoille tyypillisten riskien (sairaus, työtapaturma) sijaan modernien työ markkinoiden riskit ja haasteet ovat moni naistuneet. Moderneilla työmarkkinoilla haasteita ovat esimerkiksi ammattitaidon tai pätevyyden vanhentuminen, erilaisten siirty mien lisääntyminen sekä toistuva työttömyys. (20) Suomalainen kuntoutusjärjestelmä on muo dostunut monimutkaiseksi ja epätarkoituk senmukaiseksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan kuntoutusjärjestelmän eri osajärjes telmät määrittelevät oikeuden kuntoutukseen. Eri sosioekonomiset ryhmät saavat erilaisia kuntoutusetuuksia, minkä lisäksi esimerkiksi eroja voi olla eri kuntien välillä.(21) Hankkeessa työskenteli kuntoutusohjaaja vuosina Kuntoutusohjaajan ta voitteena oli selkeyttää hankkeeseen ohjattu jen asiakkaiden kuntoutus ja eläkeprosesseja. Viereisen sivun kuviossa havainnollistetaan kuntoutusohjaajan työtä. 16 Yleisimmät kuntoutus tai eläkehakemukseen liittyvät lisätutkimukset ja palvelut on kuvattu kuviossa. Tällaisia palveluja ovat muun muassa erikoissairaanhoidon aloilla tehtävät lisätutkimukset (esimerkiksi fysiatria, neurolo gia, psykiatria). Muita palveluja ovat erilaiset sosiaalihuollon palvelut. Kuntoutusmahdolli suuksien selvittelyn perusteella asiakkaan kuntoutusvastuu voi kuulua eri työeläkeva kuutuslaitokselle tai kansaneläkelaitokselle, jotka voivat tarvittaessa järjestää työkykyyn liittyviä kuntoutustutkimuksia. Hoitava lääkäri voi antaa väliaikaisen lausun non asiakkaan työkyvystä siihen saakka, kunnes lääkäri on saanut lisätietoa lopullisen lausunnon kirjoittamiseksi. B lausunto on hoi tavan lääkärin ehdotus, jonka perusteella muut tahot (esimerkiksi eläkelaitos) voivat tehdä ratkaisunsa. Yksinkertaisimmillaan hoi tava lääkäri ottaa kantaa asiakkaan mahdolli seen oikeuteen sairauslomaan tai kuntoutukseen. Hoitava lääkäri tutustuu tar vittaessa aikaisempiin terveystietoihin ja kon sultoi muita hoitavia tahoja. Työkykyä arvioidessaan lääkärit yleensä käyttävät B lomaketta, jossa lääkäri ottaa eri tyisesti kantaa taudin kulkuun ja sairauden ennusteeseen. Esimerkiksi eläke myönne tään yleensä vasta sairauspäivärahakauden päätyttyä. Yleinen linjaus on myös se, että kuntoutustoimenpiteet ovat aina ensisijaisia eläkkeeseen nähden. Seuraavalla aukeamalla esitellään kuntou tusohjaukseen liittyvää kuntoutuskiekkoa. Se kehitettiin selkeyttämään ammatillisen kun toutuksen vastuunjakoa sekä kuntoutuksen eri toimijoita.

17 17

18 Tämän aukeaman kuntoutuskiekko kehitettiin selkeyttämään kuntoutuksen vastuutahoa, tukimuotoja sekä toimenpiteitä. Kiekon askartelet helposti itse! Kopioi kiekko vahvemmalle paperille ja liitä kiekot päällekkäin esimer kiksi nastalla. Leikkaa lopuksi aukko päällimmäiseen kiek koon. Liimaa lopuksi alim mat kiekot pohjasta vastatusten. 18

19 Kuntoutuskiekkoa on hyödynnetty sekä asiakastyössä että erilaisissa koulutuksissa. Kiekosta kehitettiin myös sähköinen julkaisu: Ammatillisen kuntoutuksen tienviittoja, joka sisälsi lisäksi tietoa toimeentulosta kuntoutuksen aikana sekä paikallisten toimijoiden yhteystiedot. 19

20 Kainuussa on suhteellisesti eniten sellaisia henkilöitä, jotka eivät kykene juoksemaan 100 metrin matkaa. Erot korostuvat, kun huomioidaan koulu tustaso. Vähintään 13 vuotta opiskelleista vain 4,9 % ei pysty juoksemaan 100 metriä. Enintään 9 vuotta opiskelleista naisista 34,1 % ei pysty juoksemaan 100 metrin matkaa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012) 20

21 Syke nousuun liikuntavälineitä lainaksi kirjastosta! Kirjastot voivat hengen kulttuurin lisäksi edistää fyysistä kuntoa ja samalla terveyt tä. Liikuntavälineiden lainaaminen kirjas toista on suosittua. Sykemittareita, askelmittareita ja kävelysau voja on mahdollista lainata osasta Kainuun kirjastoja. Kirjastot ja liikuntavälineet ovat yh distelmä, joka tulisi löytyä jokaisen kunnan peruspalveluista. Liikuntavälineiden lainausmahdollisuus edis tää koko väestön terveyttä sekä tukee osal taan terveyserojen kaventamiseen tähtäävää toimintaa. Liikuntavälineiden lainaus alkoi Kainuussa, kun Kainuun maakunta kuntayh tymä lahjoitti liikuntavälineitä kirjastoille. Kirjastojen osallistuminen terveyden edistä miseen on monella tapaa perusteltua. Lai naamalla liikuntavälineitä kirjasto tarjoaa kaikille kainuulaisille sosioekonomisesta ase masta riippumatta mahdollisuuden tutustua liikkumista tukeviin ja edistäviin välineisiin. Puolen vuoden seurantajakson perusteella liikuntavälineet eivät jääneet hyllyihin pölytty mään liikuntavälineitä lainattiin yli 230 ker taa ja esimerkiksi sykemittarit olivat lähes yhtäjaksoisesti lainassa! Liikuntavälineet kannustavat liikkumaan ja rohkaisevat oman lajin etsimiseen. Välinei den avulla on mahdollista seurata oman kun non kehittymistä. Lainatuilla liikuntavälineillä on mahdollista ko keilla eri liikuntalajeja ilman välineiden osto pakkoa. Liikunnan on todettu ylläpitävän terveyttä ja ehkäisevän sairauksia. Kirjastois ta on saatavilla liikuntavälineiden lisäksi lii 21 kuntaan ja terveyteen liittyvää aineistoa, kuten kirjoja tai elokuvia. muuta Kirjastot soveltuvat monesta syystä tervey den edistämiseen. Kirjastot tavoittavat laa jasti koko väestön, koska kirjasto on lähes joka kunnassa ja kirjastoautot palvelevat syr jäseutuja. Kirjastojen palvelut ovat avoinna kaikille ja palveluja voi käyttää maksutta. Kainuussa on lisäksi valmis ja toimiva, lähes koko Kainuun kattava lainausjärjestelmä. Lainausjärjestelmä mahdollistaa varaukset ja etälainaukset sekä varmistaa liikuntavälinei den kunnossa pysymisen. Liikuntavälineiden lainaajien kokemukset oli vat myönteisiä: "Loistava keino päästä kokei lemaan, varsinkin jos laina aika 1kk! Antaa vahvistusta omalle ostopäätökselle jos tarve todellinen." Myös kampanjaan osallistuneet kirjastot suhtautuivat asiaan erittäin myöntei sesti. Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) va litsi liikuntavälineiden lainauskampanjan syk syllä 2010 kuntien toimivimmaksi terveysteoksi.

22 Optikkoyrityksille lähetetty kainuulainen näkötesti perustuu Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen. Kirjeen kääntöpuolella kerrotiin lisätietoa kampanjasta. 22

23 Yrityksetkin voivat kaventaa terveyseroja Yhteistyöllä voidaan edistää myös ter veyttä. Sosiaali ja terveydenhuollon li säksi myös yritykset ja yrittäjät ovat tärkeässä asemassa terveyden edistämi sessä. Yhteistyötä voidaan toteuttaa esi merkiksi talkoilla. Talkoot ovat perinteinen suomalainen työ muoto, josta on vuosikymmenien perinne myös Kainuusta. Talkoiden keskeinen ajatus on tarjota työpanos ilman korvausta yhteisen hyvän eteen. Talkoon periaatetta voidaan hyödyntää myös terveyserojen kaventamisessa. Kainuulaisille optikkoliikkeille suuniteltu tempaus toteute taan Kainuussa vuosina Kaikki kainuulaiset optikkoliikkeet haastettiin mu kaan terveystalkoisiin. Vaikka hyvinvoinnin ja terveyden edistämi nen on kuntien sosiaali ja terveydenhuollon ydintehtävä, yhteistyö eri toimijoiden kanssa avaa monenlaisia mahdollisuuksia. Kampanjaan mukaan lähteneet optikkoliik keet tarjosivat maksuttomia näöntarkastuksia terveystarkastuksissa käyneille. Yritysten osallistuminen terveystalkoisiin oli kaikin puo lin kannattavaa: näöntarkastukset edistävät kainuulaisten näkökykyä ja paljastavat mah dolliset silmäsairaudet. Eräs optikoista kertoi seuraavaa: "Tähän mennessä olen tehnyt yhden näöntarkastuk sen. Juuri äsken luovutin lasit. Asiakas oli tyytyväinen, näki hyvin, kaikki ok. Itse tekisin näitä mielelläni paljon enemmän." Yritykset hyötyvät yhteistyöstä monin tavoin. Yhteistyö tuo yrityksille asiakkaita, lisää 23 myyntiä ja voi olla osa yritysten yhteiskun nallista vastuuta. Kaikille yhteistyöhön osal listuneille yrityksille myönnettiin kunniakirjat. Kunniakirja on osoitus kainuulaisten hyvin voinnin edistämisestä omalla toiminnallaan. Kampanjaan osallistuneet yritykset: Instru Optiikka Oy, Instrumentarium Kaakinen Oy Kajaanin Kello ja Silmäoptikko Oy Kello Optiikka M. Lappalainen Oy Optikko Vuori Oy Sotkamon Silmäasema Ajankulma Oy Yhdyskulman Kello Optiikka Oy Ei pelkästään hyväntekeväisyyttä Myös muut yritykset voivat toiminnallaan edistää kainuulaisten hyvinvointia. Esimer kiksi elintarvikekaupat voivat lahjoittaa ruo kaa jaettavaksi tai kuntosalit voivat tarjota edullisempia liikuntavuoroja heikommassa asemassa oleville ja terveyserojen kaventa misen kannalta tärkeille väestöryhmille, ku ten työttömille työnhakijoille tai eläkeläisille. Terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää myös yritysten tuote ja palveluvalikoimaa kehittämällä tai omia toimintatapoja tarkaste lemalla. Esimerkiksi muualla Suomessa ra vintolat ovat kehitelleet alkoholittomien juomien valikoimaa ja markkinointia sekä ke hittäneet erilaisia palkkioita liiallisen humala tilan välttämiseksi sekä yleisen turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämisek si.(22) Kyseessä ei aina ole hyväntekeväisyys, sillä yhteistyö voi parhaimmillaan tuoda yritykselle uusia asiakkaita ja lisätä tuotteiden tai palve luiden myyntiä.

24 Savuttomuutta edistämällä terveempi Kainuu Tupakointi on yleisin estettävissä oleva kuolleisuuden aiheuttaja länsimaissa. Suomessa tupakoinnin aiheuttamiin sai rauksiin kuolee henkilöä vuo sittain. Tupakointi on lisäksi keuhkoahtaumataudin tärkein aiheuttaja ja arviolta 35 % tupakoivista miehistä sai rastuu tautiin. Keuhkoahtaumataudin var hainen havaitseminen on tärkeää, sillä tupakoinnin lopettaminen parantaa jo ha vaitun taudin ennustetta.(23) Tupakoinnista Kainuussa on käytettävissä ai kaisempaa enemmän tietoa. Tuoreen tutki muksen mukaan joka neljäs kainuulainen tupakoi päivittäin (26,4 %). Tiedetään myös, että miehet (29,7 %) tupakoivat naisia (22,5 %) enemmän. Sukupuolia suurempia eroja tupakoinnissa on kuitenkin löydettävissä eri koulutustasojen välillä. Tupakointi on sitä har vinaisempaa, mitä korkeampi koulutus yksi löllä on. Esimerkiksi matalan koulutustason saavuttaneista tupakoi melkein joka kolmas (29,7 %), kun korkean koulutustason saavut taneista tupakoi hieman alle joka viides (17,9 %).(24) Toimeentulotukea voidaan tietyissä tilanteis sa kuitenkin myöntää tupakasta vieroittautu miseen tarkoitettuihin lääkehoitoihin. Lääkehoidon tulee olla asiakkaan sairaanhoi don kannalta tarpeellinen ja toimeentulon ha kijan tulee esittää riittävä selvitys hoidon tarpeellisuudesta. Tupakointia kartoitetaan osana työttömien terveystarkastuksia. Pitkään tupakoineilla on lisäksi mitattu keuhkojen toimintaa spiromet rialla. Pienituloisimpien kuntalaisten osalta ti lanne on hieman nurinkurinen: toimeentulotukea on mahdollisuus saada tu pakasta vieroittautumiseen vasta osana mui den sairauksien kokonaishoitoa. Sairauksien ennaltaehkäisyn näkökulmasta tilanne on kestämätön. Kainuulainen työ ja terveyskunnon toiminta malli hankkeen kehittämistyö palkittiin valta kunnallisessa kilpailussa kolmannella sijalla. Kilpailun voittajaksi valittiin Helsingin kaupun ki. Professori Esa Saarinen valitsi palkittavat sekä luovutti palkinnot Savuton Suomi 2040 seminaarissa vuonna Kainuussa on vuodesta 2006 alkaen kehitetty työttömien terveysneuvontaa ja palveluita. Yhteistyö työllisyyspalveluiden sekä sosiaali huollon kanssa on ollut terveydenhuollolle mahdollisuus tavoittaa tupakoinnin kannalta väestöryhmiä, joissa tupakointi on keskimää räistä yleisempää. Pitkään työttömänä ollei den osalta tupakoinnin yleisyys on jopa 50 %.(25) Kainuulaisessa työ ja terveyskunnon toi mintamalli projektissa paneudutaan erittäin ennakkoluulottomasti ja suuntaa antavasti työttömiin, jotka usein jäävät sairauksia eh käisevien terveyspalveluiden ulkopuolelle. Hankkeessa otetaan kokonaisvaltaisesti huo mioon asiakkaiden elämäntilanne ja pyritään kannustavasti tukemaan tupakoimattomuut ta Saarinen totesi.(26) Savuttomuuden edistämiseen liittyy useita haasteita. Esimerkiksi tupakoinnista vieroit tautumiseen käytettävät lääkehoidot eivät oi keuta sairausvakuutuskorvaukseen. Savuttomuus on osa Kainuun maakunta kuntayhtymää, joka on Kainuun suurin työ nantaja. Kuntayhtymässä toimitaan savuton työpaikka periaatteen mukaisesti. 24