Hyvät käytännöt kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvät käytännöt kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämiseksi"

Transkriptio

1 Hyvät käytännöt kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämiseksi Matti Heikkinen Kainuulainen työ ja terveyskunnon toimintamalli hanke S

2 2. uudistettu painos Julkaisija: Kainuun maakunta kuntayhtymä PL KAINUU Puh Fax ISSN D: 48 Kajaani

3 Sisältö Johdanto...4 Näe Kainuu uusin silmin...5 Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet ovat valtavat...9 Työnhakijoille tietoa omasta terveydestä ja työkyvystä...10 Kuntotestistä yksilöllinen suositus liikuntaan...12 Tietoa terveydestä yksissä kansissa...13 Hyvinvointitreenit ja depressiokoulu yhteistyöllä voimia arkeen...15 Kuntoutusohjaus ja kuntoutuskiekko selkeyttävät palvelujärjestelmää...16 Syke nousuun liikuntavälineitä lainaksi kirjastosta!...21 Yrityksetkin voivat kaventaa terveyseroja...23 Savuttomuutta edistämällä terveempi Kainuu...24 Vaikutuksia kustannuksiin?...25 Ennakkoarviointi kehittämistyön välineenä...26 Sosiaalinen markkinointi mahdollisuus muutokseen...28 Kainuulainen työ ja terveyskunnon toimintamalli hanke...30 Hankkeessa työskennelleet vuosina Viitteet ja lähteet...32

4 Johdanto Kainuulaisten terveyden edistäminen on pienistä asioista kiinni. Tässä julkaisussa esitellään kokemuksia erilaisista kokei luista ja toimintatavoista, jotka edistävät kainuulaisten terveyttä. Hyvä lähtökohta kainuulaisten terveyden edistämiselle on terveyserojen kaventami nen, koska se on tehokkain keino edistää ko ko väestön terveyttä Kainuussa. Sosioekonomisista terveyseroista Kainuun alueella on olemassa paljon tutkimus ja tilas totietoa, mutta käytännön toimista terveyse rojen kaventamiseksi on vähemmän tietoa saatavilla. (1) Tämä julkaisu on läpileikkaus kehittämis hankkeemme monista ideoista ja ajatuksista. Moni esiteltävistä ideoista on toteutettavissa yksistään, mutta parhaimman lopputuloksen tuottaa eri keinojen ja menetelmien yhdistä minen. Työnhakijoille suunnatut terveystarkastukset voidaan helposti yhdistää muihin työnhakua tukeviin toimiin, kuten koulutukseen tai esi merkiksi kuntouttavaan työtoimintaan. Tämä tukee uudelleen työllistymistä mahdollisim man nopeasti. Yhtälailla liikuntavälineiden lainaamisella ja fyysisen kunnon kartoituksilla voidaan tukea kuntalaisten liikuntaharrastuksen aloittamista tai jatkamista. Mikä parasta, kaikki esiteltävät kokemukset, tempaukset ja kampanjat ovat toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin tai täysin maksutta. 4 Lisäksi esiteltävät asiat keskittyvät pääosin sellaisiin kustannusvaikuttaviin terveyden edistämisen keinoihin, joista on jo olemassa näyttöä ja tutkittua tietoa.(2) Hyvä esimerkki tällaisesta on työnhakijoille suunnatut terveystarkastukset, jotka sisältä vät lyhytneuvontaa esimerkiksi ravitsemuk sesta tai liikunnasta. Tässä julkaisussa esiteltävät toimintatavat ei vät perustu pelkästään elintapa ajatteluun tai luotettavan tiedon lisäämiseen yksilöille. Yh teisöt, osallisuus ja yhteistyö ovat teemana kainuulaisten terveyden edistämisessä. Yh teisöllisiä terveyden edistämisen keinoja ovat esimerkiksi hyvinvointitreenit sekä yritysten kampanjat ja tempaukset. Kysymys on ennen kaikkea käyttäytymisen muutoksesta, jota voidaan tukea monin eri tavoin. Muutokseen voivat osallistua kaikki halukkaat. Kainuulaisten terveyden edistämi nen on loppujen lopuksi pienestä kiinni. Kajaanissa maaliskuussa 2012 Matti Heikkinen projektipäällikkö, YTL Kainuulainen työ ja terveyskunnon toiminta malli hanke (S10073)

5 5

6 6

7 7

8 Heikommassa asemassa olevien terveyttä edistämällä nostetaan parhaiten kainuulais ten terveyden tasoa. Pelkästään ehkäisemällä tyypin 2 diabetek sen aiheuttamia lisäsairauksia terveystar kastuksiin osallistuneiden osalta säästetään jopa 8900 euroa/hlö/vuosi.(3) Pelkästään 1000 kainuulaisen työnhakijan terveyden osalta kustannusten säästö voi olla jopa euroa vuodessa.(4) 8

9 Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet ovat valtavat Kainuulaisten terveydentila on monella ta paa huolestuttava. Erilaiset indikaattorit kertovat karua kieltään kainuulaisten ter veydestä. Vaikka kainuulaisten yleinen terveydentila on viime vuosina kohentu nut, terveyserot ovat Kainuussa edelleen jyrkät. Kainuuseen syntyneen lapsen elinajanodote on valtakunnan matalin. Muuttoliikkeen ohel la Kainuussa menetetään elinvuosia suhteel lisesti eniten (tapaturmat ja itsemurhat). Kainuusta tuskin löytyy seuraavaa Paavo Nurmea, sillä 100 metrin matkan juoksuky vyttömyys on yleisintä Kainuussa.(5) Vaikka kainuulaisten yleinen terveydentila on kohonnut viime vuosina, sosioekonomiset terveyserot ovat pääosin muuta Suomea jyr kemmät. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että terveys jakautuu eriarvoisesti. Mitä ylem pi sosiaalinen asema yhteiskunnassa yksilöl lä on, sitä pidempi elinajanodote hänellä on.(6) Terveyserot eivät kuitenkaan ole väistämättö miä, vaan ne syntyvät yhteiskunnan sosiaa listen mekanismien ja rakenteiden (elinolot, tavat, sosioekonominen asema) vaikutuk sesta. Näin ollen sosioekonomiset terveyse rot eivät ole eettisesti hyväksyttäviä.(7) Tehokkain keino koko kainuulaisen väestön terveyden edistämiseen onkin palveluiden ja toiminnan suuntaaminen heikommassa ase massa oleville. Niiden ihmisten auttamisella, joilla ongelmat kasautuvat, on suurin vaikutus koko väestön terveyteen.(6) Terveyserojen kaventamisen potentiaali on valtava. Mikäli sairauksien riskiä voitaisiin ko 9 ko väestössä alentaa korkeasti koulutetun väestön tasolle, nykyinen sairastavuus aleni si arvion mukaan jopa prosenttia. Ter veyden tasa arvo säästäisi jopa henkilötyövuotta sekä 15 prosenttia tervey denhuollon menoista.(8) Vaikka sairauksien ennaltaehkäiseminen maksaa ja aiheuttaa lisäkustannuksia, voi se pitkällä aikavälillä tulla ratkaisevasti edulli semmaksi kuin sairauksien hoitaminen.(9) Säästöjä sosiaali ja terveydenhuollon me noissa voidaankin saavuttaa investoimalla hyvinvointiin.(10) Terveys on merkittävä tekijä osana taloudel lista kasvua. Hyvä terveys sekä työ ja toi mintakyky ovat perusta työllisyysasteen nostamisessa. Terveyttä edistämällä työn tuottavuus paranee, sairauspoissaolot vähe nevät ja työssä voidaan jatkaa pidempään. Lisäksi terveet kansalaiset ovat merkittävä voimavara niin perheille kuin koko kansanta loudelle.(9) Kainuulaisen lapsen tulisi käyttäytyä keski määräistä suomalaislasta terveellisemmin, jotta hän eläisi yhtä pitkään kuin muualla Suomessa syntyneet lapset. Terveellisem pään elämään voidaan kannustaa ja motivoi da monin eri tavoin. Lisäksi terveyden edistämistä voidaan tehdä monin eri tavoin. Tähän julkaisuun on koottu erilaisia tervey den edistämisen keinoja ja menetelmiä, joilla voidaan edistää kainuulaisten terveyttä ja työllisyyttä. Esiteltävät käytännöt ovat esi merkkejä paikallisesta yhteistyöstä ja kei noista, joilla voidaan konkreettisesti edistää kuntalaisten hyvinvointia ja kaventaa vallitse via terveyseroja.

10 Työnhakijoille tietoa omasta terveydestä ja työkyvystä Työnhakijoille suunnatut terveystarkas tukset ovat käytännön esimerkki toimin nasta, jolla voidaan kaventaa terveyseroja. Samalla terveystarkastukset edistävät yksilöiden terveyttä ja ehkäise vät kansansairauksia. Työn menetys voi aiheuttaa ahdistusta, pel koa, epävarmuutta ja surua. Työttömyysuh kan on todettu lisäävän sairastavuutta. Työttömyys lisää myös vakavan syrjäytymi sen vaaraa. Vaikka työttömäksi jäämisestä ei automaattisesti seuraa ongelmia, on työttö myydellä erityisesti pitkittyessään yhteys pa hoinvointiin. Työttömät kokevatkin terveydentilansa työllisiä heikommaksi ja ovat usein sairaampia kuin työlliset.(11) Työnhakijoille suunnatut terveystarkastukset ovat käytännön esimerkki terveydenhuollon järjestämästä ennalta ehkäisevästä toimin nasta, jolla on suuri merkitys niin kainuulais ten terveyteen kuin työllisyyteenkin. Terveystarkastuksiin osallistuneet ovat saa neet arvokasta tietoa terveydestään ja tukea omasta terveydestä huolehtimiseen. Työttömille työnhakijoille suunnatut terveys tarkastukset edistävät osallistujien terveyttä ja hyvinvointia monin eri tavoin. Terveystar kastuksiin osallistuneet kiinnittivät aikaisem paa enemmän huomiota terveydentilaansa ja tavoittelivat elintapoihin liittyviä muutoksia. Osallistujat kertoivat aloittaneensa liikunta harrastuksen tai kiinnittävänsä enemmän huomiota ruokavalioonsa. Myös omaan ter veyteen liittyvät huolet vähenivät. Terveystar kastus oli toiminut myös porttina muihin terveydenhuollon palveluihin, kuten kuntou tukseen tai lisätutkimuksiin. 10 Työnhakijoiden terveyspalveluilla voidaan vaikuttaa terveyttä edistävien valintojen teke miseen ja ehkäistä elintapa ja kansansai rauksia, mikä ajan mittaan kaventaa terveyseroja. Työnhakijoiden terveyteen ja työkykyyn liittyvät haasteet ovat monissa ta pauksissa myös esteenä työllistymiselle. Ennaltaehkäisevä työ näkyy ennen pitkää Kainuun kuntien taloudessa säästöinä ja kor jaavan työn tarpeen vähenemisenä. Terveys palvelujen suunnitelmallinen kytkeminen työllistymisprosesseihin vaatii yli organisaa tiorajojen ulottuvaa yhteistyötä. Ennen kaikkea tarvitaan terveyden ja työky vyn merkityksen ymmärtämistä työllisty misprosesseissa ja toisin sanoen työttömyyden ja syrjäytymisen terveydellisten vaikutusten ymmärtämistä. Mahdollisuus kunnille on jo olemassa, sillä valtio tukee kuntia 1,5 euroa jokaista vuotiasta henkilöä kohden valtionosuusjärjestelmän kautta, jotta kunnat järjestäisivät pitkään työt tömänä olleille terveystarkastuksia. Eräs terveystarkastuksessa käynyt kuvasi kokemuksiaan seuraavasti: "On todella hyvä että minäkin pitkään lähes 40 v. työelämässä, konkurssin jälkeen työttömäksi jääneenä, sain etuoikeuden päästä terveystarkastuk seen. Toivon, että muutkin työttömät ovat käyttäneet hyödykseen tämän palvelun. Ps. toivon jatkoa hyvälle asialle. Kiitos!" (12) Työnhakijoiden lisäksi on muita työterveys huollon ulkopuolella olevia henkilöitä, jotka hyötyvät vastaavista terveyspalveluista. Täl laisia ryhmiä ovat esimerkiksi omaishoitajat, kotiäidit, ennen aikaisesti eläkkeellä olevat tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat.

11 Työnhakijoille suunnitelluissa terveystarkas tuksissa on käynyt maaliskuuhun 2012 men nessä yli 2400 kainuulaista. Työnhakijoiden terveyden edistäminen näh tiin Kainuussa niin tärkeänä, että työttömien terveyden edistämiseksi perustettiin vuonna 2011 uusia terveydenhoitajan toimia (mm. työvoiman palvelukeskukseen sekä terveys keskukseen). 11

12 Kuntotestistä yksilöllinen suositus liikuntaan Kynnys liikunnan aloittamiseen saattaa monella olla korkea. Fyysisen kunnon tes taaminen, liikuntasuositus ja neuvonta tukevat liikunnan aloittamista. Kainuulaisten liikkumiskyky on heikentynyt viime vuosina. Kainuussa on eniten ihmisiä, jotka eivät pysty juoksemaan 100 metrin mat kaa. Samaan aikaan lähes joka kolmas mies ei harrasta vapaa ajalla liikuntaa. (13) Liikkumattomuuden väitetään olevan tervey delle vaaraksi, minkä lisäksi heikko fyysinen kunto voi altistaa eri sairauksille. Hyvä fyysi nen kunto taas tuo lisää elinvuosia ja piden tää elinikää. Perusteellinen fyysisen kunnon ja kehon koostumuksen selvittäminen on tukenut mo nen kainuulaisen liikuntaharrastuksen aloitta mista. Ennen kaikkea osallistujat ovat saaneet lisätietoa liikuntatottumuksistaan, li has ja kestävyyskunnostaan sekä kehon koostumuksesta. Henkilökohtainen fyysisen kunnon testaus, liikuntasuositukset sekä liikuntaneuvonta tu kevat painonhallintaa ja edistävät fyysisen kunnon kehittämistä. Työttömille työnhakijoil le järjestetyt erityiset liikuntaryhmät saivat osallistujilta kiitoksia. (14) Fyysisen kunnon testauksessa sekä liikunta ryhmien järjestämisessä on noudatettu mata lan kynnyksen periaatetta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osallistuminen on maksutonta eikä esimerkiksi sitoutumista vaadita. Fyysisen kunnon kartoituksiin valitut menetel mät soveltuvat työikäisille ja vähän liikuntaa 12 harrastaville. Käytetyt menetelmät tuottavat monipuolisesti tietoa kehon toiminnasta ja hyvinvoinnista. Fyysistä kuntoa ja kestävyyttä kannattaa tes tata myös muilta kuin huippu urheilijoita. Esi merkiksi kuntotesteihin osallistuneet kuvasivat kokemuksiaan seuraavasti: "Meille rapakuntoisille testaus olisi vieläkin tärkeäm pää, jotta huomaisimme mitä on tehtävissä." Kuntotestien yhteydessä liikuntaharrastuksen aloittamista voidaan tukea monin keinoin. Henkilökohtainen liikuntasuositus, erityiset lii kuntaryhmät sekä henkilökohtainen liikunta neuvonta edistävät säännöllisen (15) liikuntaharrastuksen jatkamista. Henkilökohtaiset kuntotestit motivoivat liikun taan monin eri tavoin ja sisältävät erilaisia neuvontamenetelmiä (16): liikunta aktiivisuuden kartoitus liikuntaan liittyvän tiedon lisääminen tavoitteiden asettelu kirjallinen liikuntasuositus Oman terveyden edistäminen on usein kiinni pienistä muutoksista ja askelista, jotka pitkäl lä aikavälillä lisäävät hyvinvointia ja terveyttä. Maaliskuuhun 2012 mennessä kuntotesteihin oli osallistunut lähes 800 kainuulaista. Työttö mille järjestettiin lisäksi omia liikuntaryhmiä osana terveysliikuntaa. Kajaanin kaupunki tu ki työttömien liikuntaa opintoseteleillä, joilla pystyi osallistumaan terveysliikunnan ryh miin.

13 Tietoa terveydestä yksissä kansissa Asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan tietoi suutta terveydestään voidaan edistää mo nin tavoin terveydenhuollossa. Kattava tieto omasta terveydestä on helposti saa tavilla henkilökohtaisesta kansiosta. Asiakaslähtöisyys ja asiakasnäkökulma ovat korostuneet viime aikoina myös terveyden huollon palveluissa. Toisaalta esimerkiksi kuntoutuspalveluita on kritisoitu jäykiksi ja asiakkaat kokevat olevansa sivullisia. (17) Asiakaslähtöisyyttä voidaan edistää myös viestinnän keinoin. Kaikille terveystarkastuk sissa käyneille asiakkaille on koottu henkilö kohtainen kansio. Kansio sisältää tietoa terveystarkastuksiin liittyvistä mittauksista ja kansioon on helppo lisätä esimerkiksi kunto testeistä saatu palaute tai omat reseptit. Kansio on toiminut myös tiedon välittämisen ja tiedon siirtämisen välineenä. Kansioon on kerätty tietoa ajankohtaisista tapahtumista tai yhteystiedoista. Kansion avulla asiakkaan on myös helpompaa säilyttää mukana häntä koskevat lausunnot ja terveystiedot. Asiakaskansiossa tärkeistä aiheista kerro taan tietoiskuina. Kansiossa on lisätietoa hoi toon pääsyyn liittyvävästä hoitotakuusta sekä sairausloman merkityksestä työttömän työn hakijan näkökulmasta. Kansiossa kerrotaan myös sairauden hoidon maksukatoista ja toi meentulotuen mahdollisuuksista sairauskulu jen kattamiseksi. Kansiossa on reilusti tilaa myös muille omille tiedoille ja papereille. Kansio on muokattavis sa kunkin asiakkaan henkilökohtaisen tar peen mukaisesti. Esimerkiksi tupakoinnin lopettamista pohtivalle asiakkaalle voidaan 13 antaa tukimateriaalia tupakoinnin vähentämi sestä tai lopettamisesta. Yhdessä työkuntoon! kansion sisältö: palaute terveystarkastuksesta palaute fyysisen kunnon testistä kehonkoostumus, testituloksia henkilökohtainen liikuntasuositus ravinto opas tietoa alkoholin tai tupakoinnin riskeistä eri yhteistyökumppaneiden esitteitä työtön vai sairas opas (18) esite Kelan kuntoutuksesta sydämen terveys opas ehkäise aivohalvaus opas vyötärönympärys mitta kosteusmittari (Huugo) tietoa terveydenhuollon maksukatoista tietoa virtuaalisesta liikuntaryhmästä hyödyllisiä yhteystietoja hyödyllisiä Internet osoitteita. Tiedot myös potilastietojärjestelmään Kaikista terveystarkastuksiin tai fyysisen kunnon kartoituksiin osallistuneista henkilöis tä on kirjattu yhteenveto ja muut tiedot poti lastietojärjestelmään. Näin terveystiedot ovat tarvittaessa käytössä jatkohoidon ja ohjauksen yhteydessä. Katta va peruskartoitus asiakkaan terveydestä ja hyvinvoinnista tukee niin hoitotyötä kuin asiakkaan omaehtoista terveyden ylläpitä mistä.

14 Koti Kajaani uutisoi hyvinvointitreenit seuraavasti: 14

15 Hyvinvointitreenit ja depressiokoulu yhteistyöllä voimia arkeen Ihmisen hyvinvointi on moniulotteinen asia. Konkreettisesti hyvinvointia voidaan edistää esimerkiksi toiminnallisella kurs silla. Hyvinvointitreenit sekä depressio koulu ovat esimerkkejä yhteistyössä järjestetyistä ryhmätoiminnoista. Kainuulaisille työnhakijoille järjestettiin hyvin vointia tukeva ja edistävä toiminnallinen kurs sikokonaisuus syksyllä Kaikki kurssille osallistujat haastateltiin ja kurssi räätälöitiin osallistujien mielipiteitä ja toiveita kunnioit taen. Hyvinvointitreenit sisälsivät erilaisia harjoituk sia, tutustumisretkiä, yhdessäoloa ja liikun taa. Treenit toteutettiin pienryhmänä, johon osallistui kahdeksan henkilöä. Ryhmäläiset tutustuivat myös paikallisiin yhdistyksiin ja eri toimijoihin treenien aikana. Hyvinvointitreenien keskeisenä ajatuksena oli tarjota osallistujille yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kokemuksia. Toiminnan tarkoi tus oli tuoda osallistujille voimia ja piristystä arkeen. Toiminnan aikana osallistujien välille syntyi myös ystävyyssuhteita. Hyvinvointireenit mahdollistivat tutustumisen erilaisiin mielekkäisiin, edullisiin tai maksutto miin toimintoihin, jotka kiinnostivat osallistu jia. Toiminnan tarkoituksena on edistää osallistujien omaehtoista huolenpitoa tervey destään ja hyvinvoinnistaan. Hyvinvointitreenit ovat oiva esimerkki hyvin voinnin edistämisesti yhteistyön avulla. Käy tännön tasolla kurssin ohjaamisesta vastasi työpari ja esimerkiksi kustannukset jaettiin eri toimijoiden kanssa. Ryhmän toimintaa järjes tettiin yhteistyössä paikallisten yhdistysten 15 kuin seurakunnankin kanssa. Kokemukset hyvinvointitreeneistä ja yhteis työstä olivat niin myönteiset, että hyvinvointit reenit toteutettiin myös syksyllä Tuolloin toimintaa järjestettiin nuorille miehil le. Hyvinvointitreenit SMStm ovat Suomen mie lenterveysseuran kehittämä kurssitoiminnan malli, jota on sovellettu käytäntöön eri puolilla Suomea. Lisätietoa hyvinvointitreeneistä löy dät Suomen mielenterveysseuran Internet si vuilta. Depressiokoulusta tukea itsehoitoon Vuoden 2009 lopussa järjestettiin ensimmäi nen depressiokoulun ohjaajakoulutus Kai nuussa. Koulutuksen avulla haluttiin käynnistää ryhmiä masennuksen hoitoon. Koulutus käynnisti Kainuussa useita depres siokouluryhmiä. Depressiokoulu on kurssimuotoinen työme netelmä, joka on kehitetty masennuksen hoi toon. Kurssin keskeisenä tavoitteena on vahvistaa osallistujien itsehoitokeinoja. Tä män on arvioitu vähentävän vakavien ma sennusten puhkeamista ja masennusjaksojen kestoa. Lisäksi masen nusjaksojen voimakkuus lievenee. (19) Kainuun kesäyliopiston järjestämä koulutus oli niin suosittu, että lisäkoulutusta järjestet tiin myös vuonna 2010.

16 Kuntoutusohjaus ja kiekko selkeyttävät palvelujärjestelmää Työmarkkinoiden muutos ja kuntoutusjär jestelmän monimutkaisuus vaikeuttavat kuntoutusta tarvitsevien henkilöiden työl listymistä. Kuntoutusohjauksen kehittämi nen on yksi ratkaisu, jolla kuntoutusprosesseja voidaan selkeyttää. Nykyajan työmarkkinat ovat muutoksessa. Eri tutkijoiden mukaan työmarkkinoille on tyy pillistä yksilöllistyminen sekä kasvava erilais tuminen, epävarmuuden lisääntyminen, työhön osallistumisen muotojen kehittyminen sekä erilaisten työmarkkina asemaan liitty vien muutosten ja siirtymien määrän lisäänty minen.(20) Perinteisille työmarkkinoille tyypillisten riskien (sairaus, työtapaturma) sijaan modernien työ markkinoiden riskit ja haasteet ovat moni naistuneet. Moderneilla työmarkkinoilla haasteita ovat esimerkiksi ammattitaidon tai pätevyyden vanhentuminen, erilaisten siirty mien lisääntyminen sekä toistuva työttömyys. (20) Suomalainen kuntoutusjärjestelmä on muo dostunut monimutkaiseksi ja epätarkoituk senmukaiseksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan kuntoutusjärjestelmän eri osajärjes telmät määrittelevät oikeuden kuntoutukseen. Eri sosioekonomiset ryhmät saavat erilaisia kuntoutusetuuksia, minkä lisäksi esimerkiksi eroja voi olla eri kuntien välillä.(21) Hankkeessa työskenteli kuntoutusohjaaja vuosina Kuntoutusohjaajan ta voitteena oli selkeyttää hankkeeseen ohjattu jen asiakkaiden kuntoutus ja eläkeprosesseja. Viereisen sivun kuviossa havainnollistetaan kuntoutusohjaajan työtä. 16 Yleisimmät kuntoutus tai eläkehakemukseen liittyvät lisätutkimukset ja palvelut on kuvattu kuviossa. Tällaisia palveluja ovat muun muassa erikoissairaanhoidon aloilla tehtävät lisätutkimukset (esimerkiksi fysiatria, neurolo gia, psykiatria). Muita palveluja ovat erilaiset sosiaalihuollon palvelut. Kuntoutusmahdolli suuksien selvittelyn perusteella asiakkaan kuntoutusvastuu voi kuulua eri työeläkeva kuutuslaitokselle tai kansaneläkelaitokselle, jotka voivat tarvittaessa järjestää työkykyyn liittyviä kuntoutustutkimuksia. Hoitava lääkäri voi antaa väliaikaisen lausun non asiakkaan työkyvystä siihen saakka, kunnes lääkäri on saanut lisätietoa lopullisen lausunnon kirjoittamiseksi. B lausunto on hoi tavan lääkärin ehdotus, jonka perusteella muut tahot (esimerkiksi eläkelaitos) voivat tehdä ratkaisunsa. Yksinkertaisimmillaan hoi tava lääkäri ottaa kantaa asiakkaan mahdolli seen oikeuteen sairauslomaan tai kuntoutukseen. Hoitava lääkäri tutustuu tar vittaessa aikaisempiin terveystietoihin ja kon sultoi muita hoitavia tahoja. Työkykyä arvioidessaan lääkärit yleensä käyttävät B lomaketta, jossa lääkäri ottaa eri tyisesti kantaa taudin kulkuun ja sairauden ennusteeseen. Esimerkiksi eläke myönne tään yleensä vasta sairauspäivärahakauden päätyttyä. Yleinen linjaus on myös se, että kuntoutustoimenpiteet ovat aina ensisijaisia eläkkeeseen nähden. Seuraavalla aukeamalla esitellään kuntou tusohjaukseen liittyvää kuntoutuskiekkoa. Se kehitettiin selkeyttämään ammatillisen kun toutuksen vastuunjakoa sekä kuntoutuksen eri toimijoita.

17 17

18 Tämän aukeaman kuntoutuskiekko kehitettiin selkeyttämään kuntoutuksen vastuutahoa, tukimuotoja sekä toimenpiteitä. Kiekon askartelet helposti itse! Kopioi kiekko vahvemmalle paperille ja liitä kiekot päällekkäin esimer kiksi nastalla. Leikkaa lopuksi aukko päällimmäiseen kiek koon. Liimaa lopuksi alim mat kiekot pohjasta vastatusten. 18

19 Kuntoutuskiekkoa on hyödynnetty sekä asiakastyössä että erilaisissa koulutuksissa. Kiekosta kehitettiin myös sähköinen julkaisu: Ammatillisen kuntoutuksen tienviittoja, joka sisälsi lisäksi tietoa toimeentulosta kuntoutuksen aikana sekä paikallisten toimijoiden yhteystiedot. 19

20 Kainuussa on suhteellisesti eniten sellaisia henkilöitä, jotka eivät kykene juoksemaan 100 metrin matkaa. Erot korostuvat, kun huomioidaan koulu tustaso. Vähintään 13 vuotta opiskelleista vain 4,9 % ei pysty juoksemaan 100 metriä. Enintään 9 vuotta opiskelleista naisista 34,1 % ei pysty juoksemaan 100 metrin matkaa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012) 20

21 Syke nousuun liikuntavälineitä lainaksi kirjastosta! Kirjastot voivat hengen kulttuurin lisäksi edistää fyysistä kuntoa ja samalla terveyt tä. Liikuntavälineiden lainaaminen kirjas toista on suosittua. Sykemittareita, askelmittareita ja kävelysau voja on mahdollista lainata osasta Kainuun kirjastoja. Kirjastot ja liikuntavälineet ovat yh distelmä, joka tulisi löytyä jokaisen kunnan peruspalveluista. Liikuntavälineiden lainausmahdollisuus edis tää koko väestön terveyttä sekä tukee osal taan terveyserojen kaventamiseen tähtäävää toimintaa. Liikuntavälineiden lainaus alkoi Kainuussa, kun Kainuun maakunta kuntayh tymä lahjoitti liikuntavälineitä kirjastoille. Kirjastojen osallistuminen terveyden edistä miseen on monella tapaa perusteltua. Lai naamalla liikuntavälineitä kirjasto tarjoaa kaikille kainuulaisille sosioekonomisesta ase masta riippumatta mahdollisuuden tutustua liikkumista tukeviin ja edistäviin välineisiin. Puolen vuoden seurantajakson perusteella liikuntavälineet eivät jääneet hyllyihin pölytty mään liikuntavälineitä lainattiin yli 230 ker taa ja esimerkiksi sykemittarit olivat lähes yhtäjaksoisesti lainassa! Liikuntavälineet kannustavat liikkumaan ja rohkaisevat oman lajin etsimiseen. Välinei den avulla on mahdollista seurata oman kun non kehittymistä. Lainatuilla liikuntavälineillä on mahdollista ko keilla eri liikuntalajeja ilman välineiden osto pakkoa. Liikunnan on todettu ylläpitävän terveyttä ja ehkäisevän sairauksia. Kirjastois ta on saatavilla liikuntavälineiden lisäksi lii 21 kuntaan ja terveyteen liittyvää aineistoa, kuten kirjoja tai elokuvia. muuta Kirjastot soveltuvat monesta syystä tervey den edistämiseen. Kirjastot tavoittavat laa jasti koko väestön, koska kirjasto on lähes joka kunnassa ja kirjastoautot palvelevat syr jäseutuja. Kirjastojen palvelut ovat avoinna kaikille ja palveluja voi käyttää maksutta. Kainuussa on lisäksi valmis ja toimiva, lähes koko Kainuun kattava lainausjärjestelmä. Lainausjärjestelmä mahdollistaa varaukset ja etälainaukset sekä varmistaa liikuntavälinei den kunnossa pysymisen. Liikuntavälineiden lainaajien kokemukset oli vat myönteisiä: "Loistava keino päästä kokei lemaan, varsinkin jos laina aika 1kk! Antaa vahvistusta omalle ostopäätökselle jos tarve todellinen." Myös kampanjaan osallistuneet kirjastot suhtautuivat asiaan erittäin myöntei sesti. Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) va litsi liikuntavälineiden lainauskampanjan syk syllä 2010 kuntien toimivimmaksi terveysteoksi.

22 Optikkoyrityksille lähetetty kainuulainen näkötesti perustuu Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen. Kirjeen kääntöpuolella kerrotiin lisätietoa kampanjasta. 22

23 Yrityksetkin voivat kaventaa terveyseroja Yhteistyöllä voidaan edistää myös ter veyttä. Sosiaali ja terveydenhuollon li säksi myös yritykset ja yrittäjät ovat tärkeässä asemassa terveyden edistämi sessä. Yhteistyötä voidaan toteuttaa esi merkiksi talkoilla. Talkoot ovat perinteinen suomalainen työ muoto, josta on vuosikymmenien perinne myös Kainuusta. Talkoiden keskeinen ajatus on tarjota työpanos ilman korvausta yhteisen hyvän eteen. Talkoon periaatetta voidaan hyödyntää myös terveyserojen kaventamisessa. Kainuulaisille optikkoliikkeille suuniteltu tempaus toteute taan Kainuussa vuosina Kaikki kainuulaiset optikkoliikkeet haastettiin mu kaan terveystalkoisiin. Vaikka hyvinvoinnin ja terveyden edistämi nen on kuntien sosiaali ja terveydenhuollon ydintehtävä, yhteistyö eri toimijoiden kanssa avaa monenlaisia mahdollisuuksia. Kampanjaan mukaan lähteneet optikkoliik keet tarjosivat maksuttomia näöntarkastuksia terveystarkastuksissa käyneille. Yritysten osallistuminen terveystalkoisiin oli kaikin puo lin kannattavaa: näöntarkastukset edistävät kainuulaisten näkökykyä ja paljastavat mah dolliset silmäsairaudet. Eräs optikoista kertoi seuraavaa: "Tähän mennessä olen tehnyt yhden näöntarkastuk sen. Juuri äsken luovutin lasit. Asiakas oli tyytyväinen, näki hyvin, kaikki ok. Itse tekisin näitä mielelläni paljon enemmän." Yritykset hyötyvät yhteistyöstä monin tavoin. Yhteistyö tuo yrityksille asiakkaita, lisää 23 myyntiä ja voi olla osa yritysten yhteiskun nallista vastuuta. Kaikille yhteistyöhön osal listuneille yrityksille myönnettiin kunniakirjat. Kunniakirja on osoitus kainuulaisten hyvin voinnin edistämisestä omalla toiminnallaan. Kampanjaan osallistuneet yritykset: Instru Optiikka Oy, Instrumentarium Kaakinen Oy Kajaanin Kello ja Silmäoptikko Oy Kello Optiikka M. Lappalainen Oy Optikko Vuori Oy Sotkamon Silmäasema Ajankulma Oy Yhdyskulman Kello Optiikka Oy Ei pelkästään hyväntekeväisyyttä Myös muut yritykset voivat toiminnallaan edistää kainuulaisten hyvinvointia. Esimer kiksi elintarvikekaupat voivat lahjoittaa ruo kaa jaettavaksi tai kuntosalit voivat tarjota edullisempia liikuntavuoroja heikommassa asemassa oleville ja terveyserojen kaventa misen kannalta tärkeille väestöryhmille, ku ten työttömille työnhakijoille tai eläkeläisille. Terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää myös yritysten tuote ja palveluvalikoimaa kehittämällä tai omia toimintatapoja tarkaste lemalla. Esimerkiksi muualla Suomessa ra vintolat ovat kehitelleet alkoholittomien juomien valikoimaa ja markkinointia sekä ke hittäneet erilaisia palkkioita liiallisen humala tilan välttämiseksi sekä yleisen turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämisek si.(22) Kyseessä ei aina ole hyväntekeväisyys, sillä yhteistyö voi parhaimmillaan tuoda yritykselle uusia asiakkaita ja lisätä tuotteiden tai palve luiden myyntiä.

24 Savuttomuutta edistämällä terveempi Kainuu Tupakointi on yleisin estettävissä oleva kuolleisuuden aiheuttaja länsimaissa. Suomessa tupakoinnin aiheuttamiin sai rauksiin kuolee henkilöä vuo sittain. Tupakointi on lisäksi keuhkoahtaumataudin tärkein aiheuttaja ja arviolta 35 % tupakoivista miehistä sai rastuu tautiin. Keuhkoahtaumataudin var hainen havaitseminen on tärkeää, sillä tupakoinnin lopettaminen parantaa jo ha vaitun taudin ennustetta.(23) Tupakoinnista Kainuussa on käytettävissä ai kaisempaa enemmän tietoa. Tuoreen tutki muksen mukaan joka neljäs kainuulainen tupakoi päivittäin (26,4 %). Tiedetään myös, että miehet (29,7 %) tupakoivat naisia (22,5 %) enemmän. Sukupuolia suurempia eroja tupakoinnissa on kuitenkin löydettävissä eri koulutustasojen välillä. Tupakointi on sitä har vinaisempaa, mitä korkeampi koulutus yksi löllä on. Esimerkiksi matalan koulutustason saavuttaneista tupakoi melkein joka kolmas (29,7 %), kun korkean koulutustason saavut taneista tupakoi hieman alle joka viides (17,9 %).(24) Toimeentulotukea voidaan tietyissä tilanteis sa kuitenkin myöntää tupakasta vieroittautu miseen tarkoitettuihin lääkehoitoihin. Lääkehoidon tulee olla asiakkaan sairaanhoi don kannalta tarpeellinen ja toimeentulon ha kijan tulee esittää riittävä selvitys hoidon tarpeellisuudesta. Tupakointia kartoitetaan osana työttömien terveystarkastuksia. Pitkään tupakoineilla on lisäksi mitattu keuhkojen toimintaa spiromet rialla. Pienituloisimpien kuntalaisten osalta ti lanne on hieman nurinkurinen: toimeentulotukea on mahdollisuus saada tu pakasta vieroittautumiseen vasta osana mui den sairauksien kokonaishoitoa. Sairauksien ennaltaehkäisyn näkökulmasta tilanne on kestämätön. Kainuulainen työ ja terveyskunnon toiminta malli hankkeen kehittämistyö palkittiin valta kunnallisessa kilpailussa kolmannella sijalla. Kilpailun voittajaksi valittiin Helsingin kaupun ki. Professori Esa Saarinen valitsi palkittavat sekä luovutti palkinnot Savuton Suomi 2040 seminaarissa vuonna Kainuussa on vuodesta 2006 alkaen kehitetty työttömien terveysneuvontaa ja palveluita. Yhteistyö työllisyyspalveluiden sekä sosiaali huollon kanssa on ollut terveydenhuollolle mahdollisuus tavoittaa tupakoinnin kannalta väestöryhmiä, joissa tupakointi on keskimää räistä yleisempää. Pitkään työttömänä ollei den osalta tupakoinnin yleisyys on jopa 50 %.(25) Kainuulaisessa työ ja terveyskunnon toi mintamalli projektissa paneudutaan erittäin ennakkoluulottomasti ja suuntaa antavasti työttömiin, jotka usein jäävät sairauksia eh käisevien terveyspalveluiden ulkopuolelle. Hankkeessa otetaan kokonaisvaltaisesti huo mioon asiakkaiden elämäntilanne ja pyritään kannustavasti tukemaan tupakoimattomuut ta Saarinen totesi.(26) Savuttomuuden edistämiseen liittyy useita haasteita. Esimerkiksi tupakoinnista vieroit tautumiseen käytettävät lääkehoidot eivät oi keuta sairausvakuutuskorvaukseen. Savuttomuus on osa Kainuun maakunta kuntayhtymää, joka on Kainuun suurin työ nantaja. Kuntayhtymässä toimitaan savuton työpaikka periaatteen mukaisesti. 24

Työttömien terveystarkastukset

Työttömien terveystarkastukset Työttömien terveystarkastukset 5.10.2012 KaiTo -hanke Tuija Holopainen, Mirka Kovalainen, Kirsti Oikarinen ja Raija Tahvanainen 1 KaiTo -hanke Projektikoodi S10073 Toteutusaika 1.3.2008 31.12.2010 31.12.2012

Lisätiedot

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä TAUSTA Pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja suuret

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus 155 09.06.2016 Kunnanvaltuusto 37 15.06.2016 Kunnanhallitus 49 22.02.2017 Kunnanvaltuusto 8 09.03.2017 Väliaikaisen rahoituksen myöntäminen yleishyödyllisille Leader-hankkeille 95/02.05.03/2016,

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot

Sosioekonomiset terveyserot Terveyserot Kainuun haasteina Videokoulutus 5.5.2009 Tieto toiminnaksi hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa -hanke projektipäällikkö Saara Pikkarainen 1 Sosioekonomiset terveyserot kuolleisuuden sairastavuuden

Lisätiedot

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr. Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Yhteiskunnallinen eriarvoisuus - ohjelma n tutkimuspäivä 23.9.2013 Sakari Karvonen Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2017

HARJAVALLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2017 Yhteistoimintaelin 6 26.01.2017 Henkilöstöjaosto 9 30.01.2017 Kaupunginhallitus 37 20.02.2017 Valtuusto 20 29.05.2017 HARJAVALLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2017 Yte 26.01.2017 6 1.1.2014

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/silmäasema Fennica Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/silmäasema Fennica Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 271 24.08.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/silmäasema Fennica Oy 750/61/616/2011 STLTK 271 Silmäasema Fennica Oy on pyytänyt Sosi aali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Terve-Kunta -seminaari 28.9.2017 Sarita Friman-Korpela, STM 1 7.3.2017 - 2 28.9.2017 - Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman mukaisesti opetuksen järjestäjä päät tää paikallisesti tiettyjä asioita:

Opetussuunnitelman mukaisesti opetuksen järjestäjä päät tää paikallisesti tiettyjä asioita: Koulutuslautakunta 44 10.06.2014 Koulutuslautakunta 58 16.09.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014 alkaen / luku 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen / opiskelijahuollon

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja Työsuojelu- ja 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 3 28.05.2015 yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus 10 21.09.2015 Työsuojelu- ja 3 26.11.2015

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Ajoneuvotietojärjestelmien (ATJ) kehittämisohjelma

Ajoneuvotietojärjestelmien (ATJ) kehittämisohjelma Maakuntahallitus I 279 10.12.2007 Maakuntahallitus I 50 23.02.2009 Ajoneuvotietojärjestelmien (ATJ) kehittämisohjelma 1049/82/820/2007 1153/82/820/2008 MH 279 Hanketiimi Hakijana Kajaanin Teknologiakeskus

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy 1 EHKÄISEVÄ TYÖ INVESTOINTINA - EPÄVARMUUDEN

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari

Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari 20.9.2017 Työllisyys Anne Huotari Työllisyysasiantuntija/TYP-johtaja Kajaanin ja Kainuun työttömyysaste 2015-7/2017 20 18 16 18,2 17,4 14 12 13,4 10 8 6 Kajaani Kainuu

Lisätiedot

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 102 29.09.2011 HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyte 102 Hyvinvointi- ja terveystoimen talousarvion

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointierot kasvavat mitä tehdä?

Terveys- ja hyvinvointierot kasvavat mitä tehdä? Terveys- ja hyvinvointierot kasvavat mitä tehdä? Työkokous Lapin aluehallintovirasto 13.4.2016, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa TERVEYSEROMATTI ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa Paikallisesti kiinni alkoholin ja tupakan saatavuuteen Alkoholin ja tupakan haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 211 08.06.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy 543/61/616/2011 STLTK 211 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi rasto (Valvira) on

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta 1 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään terveitä elintapoja, kuten

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

ATH laajeni kansalliseksi vuosina Helsinki 18.12.2014 Terveyden edistämisen suunnittelun työkaluja ja tietolähteitä johtamisen ja kehittämistyön tukena: Esittelyssä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulospalvelun käyttö

Lisätiedot

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori KTO puiteohjelmasta toiminnaksi, 2008-2015 Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori TULE-parlamentti parlamentti, Helsinki 4.12.2008 2008 Mieleen palauttamiseksi Tarve: tule-ongelmien

Lisätiedot