voimaksi! HAMINA - KOTKA KUNTAKOKEILUHANKE Datapaja Datanomien osaamisen kehittämisen ryhmäpalvelu Virpi Koskela

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "voimaksi! HAMINA - KOTKA KUNTAKOKEILUHANKE Datapaja Datanomien osaamisen kehittämisen ryhmäpalvelu Virpi Koskela"

Transkriptio

1 voimaksi! HAMINA - KOTKA KUNTAKOKEILUHANKE Datapaja Datanomien osaamisen kehittämisen ryhmäpalvelu Virpi Koskela

2 Sisällys 1 PAJATOIMINNAN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET PAJATOIMINTA Ammatillisen osaamisen kehittäminen Yksilöohjaus Ryhmätoiminta Harjoittelut Verkostoyhteistyö SEURANTA JA ARVIOINTI Arviointi Asiakaspalaute Jatkosuunnitelmat ja niiden toteuma YHTEENVETO TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA...8 2

3 1 Pajatoiminnan lähtökohta ja tavoitteet Datanomien osaamisen kehittämisen ryhmäpalvelu on ollut datanomin tai muun atk-alan tutkinnon/koulutuksen omaaville pitkäaikaistyöttömille henkilöille suunnattu palvelu. Sen järjestämisajankohta oli Palvelu oli Kotka- Haminan kuntakokeiluhankkeen tilaama palvelu ja asiakkaat ryhmään ohjautuivat Työvoiman palvelukeskus Väylästä ja Sotek-säätiöltä. Datapaja toteutettiin viitenä päivänä viikossa, pajatyöpäivän pituuden ollessa kuusi tuntia. Ammatillista opetusta ja ohjausta pajalla järjestettiin yhteensä 20 tuntia viikossa. Palveluun sisältyi myös asiakkaille tarjottava yksilövalmennus, jonka sisältö ja laajuus määräytyivät yksilöllisen palvelutarpeen perusteella. Ammatillisena pajaohjaajana työskenteli Niklas Paasalo (FM) ja yksilövalmentajana Soile Tilli (sosionomi amk). Datapajan asiakasmäärä oli 11 henkilöä koko sovitun keston ajan. Datapaja järjestettiin Haminassa, Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston Ekamin tiloissa sekä Sotek-säätiön tiloissa. Ekamilla tarkoitukseen järjestetyssä luokkatilassa jokaisella pajalaisella oli käytössään työskentelyyn soveltuva tietokone, jossa on työskentelyn sekä osaamisen kehittämisen mahdollistavat ohjelmistot ja lisenssit. Yhtenä päivänä viikossa toteutettu ryhmätoimintapäivä järjestettiin joko seinättömänä tai Sotek-säätiön Linnoituksen toimipisteessä, jossa käytössä oli ryhmätila. Datapajan palvelukokonaisuuden tavoitteena oli saada luotettava arvio osallistuvan henkilön ammattitaidosta, puuttuvasta osaamisesta, työllistymisvalmiuksista ja työelämätaidoista. arvioida osallistujan jatkotoimenpiteiden ja palvelujen tarpeet. saada selville osallistujan mahdolliset työllistymisen esteet ja löytää välineet niiden poistamiseksi. mahdollistaa osallistujan osaamisen näyttö yrityksiin rinnalla kulkevan yritysyhteistyön avulla esimerkiksi erilaisten yritysten tilaamien autenttisten töiden kautta. Pajan oppimissisältö on rakennettu myös sellaiseksi, että osaamisen voi näyttää myös jakson aikana pajalla suorittavien erilaisten tehtävien ja projektien avulla. tunnistaa osallistujien ammatillinen osaaminen sekä henkilökohtainen osaaminen ja rakentaa tämän pohjalta realistinen kehittämispolku, joka ohjaa työskentelyä. Toiminnan aikana kehitetään ammatillisen osaamisen lisäksi myös yleisiä työelämävalmiuksia kuten sosiaalisia taitoja, työnhakutaitoja ja urasuunnittelutaitoja. 3

4 2 Pajatoiminta Pajatyöskentelyssä keskityttiin sekä ammatillisen osaamisen kartoittamiseen ja kehittämiseen että työelämä- ja elämänhallintavalmiuksien kartoittamiseen ja parantamiseen. Pajajakson aikana pyrittiin selvittämään työllistymisen esteitä sekä yksilöiden työ- ja toimintakykyä soveltuvin mittauksin, sekä tuottamaan asiakastietoa Työvoiman palvelukeskus Väylän sosiaaliohjaajan työn tueksi. Asiakkaan tilanteesta riippuen jatkopolkuja ovat voineet olla opiskelun aloittaminen, kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun osallistuminen tai palkkatyöhön siirtyminen. 2.1 Ammatillisen osaamisen kehittäminen Palvelun keskiössä pajatoiminnassa on ollut ammatillisen osaamisen kartoitus sekä sen ajantasaistaminen nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi. Jokaisen asiakkaan kanssa on tehty yhdessä ammatillisen ohjaajan kanssa henkilökohtainen suunnitelma, jossa on selvitetty asiakkaan lähtötason osaaminen, koulutustarpeet sekä toiveet. Ammatillista osaamista suhteessa datanomin koulutukseen nähden on arvioitu rakentamalla sähköpostipalvelin ja liittämällä useampi tietokone samaan toimintaympäristöön sähköpostin käyttöä varten. Lisäksi on tehty näkyväksi myös tiedossa olevia osaamisen puutteita ja muita mahdollisia esteitä sekä havainnoitu pajajakson aikana esille tulevia ilmiöitä. Koko toiminnan ajan osallistujia motivoitiin osoittamaan oma-aloitteisesti kiinnostusta ammattialaansa kohtaan ja kehittämään sen keinoin myös datapajan sisältöä. Tavoitteena oli osallistujien kiinnostusten ja tarpeiden mukaan ohjata pajatoiminnan sisältöä niiden suuntaisesti. Ammatillinen pajaohjaaja on toteuttanut kahden viikon välein itsearvioinnin sekä vähintään kerran kuussa yksilöllisen ohjauskeskustelun. Paja-asiakkaat ovat rakentaneet jakson aikana sähköisen osaamisen portfolion, joka toimi opinnäytteenä Datapajalla suoritetuista ja opituista aihekokonaisuuksista. Pajajakson loputtua asiakkaat ovat saaneet osallistumisestaan todistuksen. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus saada ammatillisen ohjaajan laatima osaamisen loppuarviointi sekä yksilövalmentajan lausunto. Pajatyöskentely on toteutunut neljänä päivänä viikossa ja pajapäivän ammatillinen sisältö on noudattanut ammatillisen ohjaajan laatimaa suunnitelmaa, jossa on huomioitu ryhmän yksilölliset tarpeet, osaaminen sekä nykypäivän työelämän vaatimukset. Ammatilliset työt ja harjoitteet on toteutettu oppimisprojekteina 4

5 ja niihin on sisältynyt sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyä. Projektien sisältöalueet valikoituivat ryhmänjäsenten osaamisen ja kehittämistarpeiden pohjalta. Oppimisprojekteissa pyrittiin huomioimaan realistisesti työelämässä vaadittavat osaamisen aihealueet, joita olivat mm. peliohjelmointi, tietoliikennetekniikka ja palvelimet. Pajan osallistujille järjestettiin standardoitu tietoverkkoalan koulutusohjelma CCNA, jonka he halutessaan saivat suorittaa sovituin A- ja B-osin. Pajatyöskentelyyn kuului kiinteänä osana yritysyhteistyö alueen yritysten kanssa. Pajajakson edetessä asiakkaat siirtyivät yksilöidysti tarkoituksenmukaisiin työharjoitteluihin ja -kokeiluihin alueen kuntiin, yhdistyksiin ja yrityksiin. 2.2 Yksilöohjaus Yksilövalmentaja vastasi asiakkaan työelämävalmiuksien sekä elämänhallintavalmiuksien kartoittamisesta sekä niiden kokonaisvaltaisesta tukemisesta. Asiakkaalle tehtiin pajajakson alussa perusteellinen alkukartoitus, jossa selvitettiin asiakkaan kokonaistilanne, kuten motivaatio, osaaminen, työkyvyn rajoitteet, toiveet sekä tuen tarpeet. Yksilöohjauksessa pyrittiin luomaan luottamuksellinen suhde kaikkien asiakkaiden kanssa, jolloin oman elämänsä, toiveidensa ja mahdollisten ongelmien avaaminen ohjaajalle helpottuisi. Yksilövalmennuksen keinoin pyrittiin tukemaan paja-asiakkaan laaja-alaista elämänhallintaa ja löytämään keinoja sen edistämiseksi. Yksilövalmentaja on kirjannut havaintonsa valmennuspäiväkirjaan sekä muun asiakastiedon KIRA - asiakashallintajärjestelmään. Yksilövalmennus tapahtui vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa havainnoimalla, keskustelemalla ja kuuntelemalla. Pajaasiakkaat täyttivät pajajakson alussa, keskivaiheilla ja lopussa sähköisen itsearviointilomakkeen, jossa arvioitiin pajajaksolla tapahtuvia elämänlaadullisia muutoksia. Yksilövalmennusprosessiin ovat kuuluneet säännölliset seurantapalaverit, joissa on seurattu asiakkaan etenemistä ja pystytty tarjoamaan tehostettua tukea sitä tarvitseville, mm. ohjaamalla hoitoon mielenterveyden ongelmissa. Yksilövalmentajalla oli mahdollisuus hyödyntää työssään myös HAKO-hankkeen tuottamaa ohjausmateriaalia. Pääsääntöisesti toiminnassa käytettiin Sotek-säätiön erilaisia itsearviointilomakkeita, joiden tuloksia käytiin läpi yksilöohjauksessa. Yksilöohjauksen aluksi tehtiin myös SWOT-analyysi, jossa pajalaiset miettivät omia mahdollisuuksia, uhkia, vahvuuksia ja heikkouksia pajajaksolle. Erilaisten arviointilomakkeiden avulla pohdittiin ammatillista minäkuvaa, työn merkitystä, ammattitoiveita sekä työhön kohdistuvia odotuksia. Työkykyindeksi mitattiin kyseisellä lomakkeella ja osalle pajalaisia tehtiin myös BDI-testi (masennusta mittaava). Pajalaisten tehtävänä oli myös suunnitella ja laatia oma työkalupakkinsa ja oma toive/unelma-ammatin kuvaus ja esittää ne PowerPoint-esityksinä. Jokainen pajalainen myös laati tai päivitti oman ansioluettelon tai CV:n. Yksilövalmennukseen on sisältynyt myös asiakkaiden tarpeet huomioivaa työllisyysvalmennusta, jonka keinoin kartoitettiin toimialan työmarkkinatilannetta sekä autettiin asiakasta hakemaan oman osaamisen ja mahdollisuuksien mukaan soveltuvia jatkosijoituspaikkoja. Yksilövalmentaja vastasi asiakkaan jatkopolun vireillepanosta. Jatkopolku suunniteltiin yhdessä asiakkaan kanssa ja asiakasta aktivoitiin prosessin alusta lähtien mukaan itseen kohdistuvan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Osallistujilla oli keskimäärin 8 yksilöohjauskertaa. Pääsääntöisesti yksilöohjaukset kestivät noin tunnin, mutta työkokeiluissa käynnit saattoivat venyä 1,5 tuntiin, kun keskusteltavaa asiaa oli paljon ja työpaikan edustaja oli ajoittain mukana keskusteluissa. 2.3 Ryhmätoiminta Pajatyöskentelyä toteutettiin yhtenä päivänä viikossa osittain seinättömänä, jolloin järjestettiin työkykyä ja työelämävalmiuksia edistävää toimintaa sekä yritysvierailuja. Yksilövalmentaja suunnitteli yhdessä asiakkaiden kanssa kerran viikossa pidettävän ryhmäpäivän sisällön, jonka avulla pyrittiin tukemaan asiakkaiden toimintakykyä, elämänhallintataitoja, sosiaalista kompetenssia sekä edistämään terveyttä ja työkykyä. Ryhmäpäivien tavoitteena oli myös tehdä työpaikkahakuja avoimiin työpaikkoihin. Tutuiksi tehtiin erilaiset avoimista työpaikoista ilmoittavat sähköiset kanavat, kuten mol.fi ja erilaisten yritysten omat sivustot. 5

6 2.4 Harjoittelut Pajatoiminnan yhtenä merkittävänä teemana oli osaamisen tunnistaminen ja sen osoittaminen pajan ulkopuolisessa harjoittelupaikassa. Harjoittelujen tavoitteena oli tehdä näkyväksi harjoittelijan osaamista ja harjoittelun tuloksena tuottaa työnantajalle ennalta sovittu kokonaisuus, kuten esim. asiakastietojärjestelmän päivittäminen ja nettisivustojen rakentaminen sekä sivustojen ylläpitämisen opettaminen. Ennen jokaista harjoittelua pidettiin yhteispalaveri pajalaisen, pajan henkilöstön sekä työnantajan edustajan kanssa, jossa käytiin läpi harjoittelun tavoitteet ja työpaikan odotukset. Jokaisesta harjoittelusta laadittiin kirjallinen sopimus. Harjoittelujen aikaisilla tukikäynneillä käytiin läpi harjoittelun etenemistä, mitä uutta on opittu sekä kerrottiin tulevasta suunnitellusta seuraavan viikon sisällöstä. Tapaamisissa saatettiin käydä läpi myös aikaisemmin täytettyjä arviointilomakkeita. Yksilövalmentaja kiinnitti huomion harjoittelujen aikana harjoittelijan psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja niiden tukemisen. Yleisesti harjoittelut onnistuivat hyvin ja harjoittelijat todettiin erittäin tarpeellisiksi ja heidän työpanostaan hyödynnettiin hyvin. Harjoittelijoita muistutettiin harjoittelun hyödyistä ja motivoitiin heitä tuomaan itseään esille ammattilaisena. Jokaiseen harjoittelijaan oltiin yhteydessä viikoittain joko puhelimitse tai tukikäynneillä. Lisäksi harjoittelujen aikana osallistuttiin yhteiseen ryhmäpäivään ja yksilöllisesti myös ohjauksellisiin pajapäiviin. Työharjoittelun päätösvaiheessa pidettiin loppupalaverit, jossa käytiin läpi kulunutta jaksoa ja arvioitiin osallistujan osaamista ja kehittämisalueita. Tapaamisessa olivat läsnä osallistujan ja pajahenkilöstön lisäksi työnantajan edustaja. Jokainen työharjoittelija sai työpaikalta työtodistuksen harjoitteluajalta. 2.5 Verkostoyhteistyö Pajan toteuttamisen näkökulmasta tärkein yhteistyötaho oli työvoiman palvelukeskus Väylä, johon yhteydenpito tapahtui tarpeen mukaan. Läsnäoloseurannat toimitettiin sovitusti kuukausittain ja yhteyttä pidettiin lisäksi puhelimitse ja sähköpostitse pajalaisten asioissa. Arviointitilaisuudet, joissa Väylän edustaja oli mukana, toteutuivat kuukausittain. Muina tärkeinä yhteistyötahoina voidaan mainita työnantajatahot, joissa pajalaisten harjoittelut toteutuivat. 6

7 3 Seuranta ja arviointi 3.1 Arviointi Pajan työpari, ammatillinen pajaohjaaja ja yksilövalmentaja, arvioi ja teki havaintoja päivittäin pajatoiminnan etenemisestä. Yksilökohtaiset havainnot on kirjattu KIRA-järjestelmään. Akuutteihin asiakastilanteisiin pyrittiin reagoimaan välittömästi ja ohjaamaan tarvittaessa eteenpäin. Kyseinen työpari keskusteli havainnoistaan päivittäin ja toi näin yhteiseen tietoon kuntoutumiseen vaikuttavia seikkoja. Työryhmä (em. työpari ja pajatoiminnalle nimetty vastuuhenkilö) tapasivat viikoittain ja näissä tapaamisissa käytiin läpi ajankohtaisia asioita niin paja- kuin organisaatiotasolla. Lisäksi tapaamisissa käytiin läpi seuraavan viikon toiminnan suunnitelmaa ja kehitettiin sitä. Tämän lisäksi yhteyttä pidettiin aina tarvittaessa puhelimitse ja sähköpostilla. Pajatoiminnan aikana työpari arvioi toimintaa päivittäin ja tapasi viikoittain pajatoiminnasta vastaavan kanssa suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen teemoilla. Datapajan arviointiryhmä kokoontui kerran kuukaudessa. Tapaamisissa olivat läsnä uraohjaaja Marja Långvik HAKO-kuntakokeiluhankkeesta, sosiaaliohjaaja Kristiina Puska Työvoiman palvelukeskus Väylästä, yksilövalmentaja Soile Tilli, ammatillinen ohjaaja Niklas Paasalo ja valmennuspäällikkö Virpi Koskela Sotek-säätiöltä. Tapaamisissa käytiin arvioivaa keskustelua datapajan toteutumisesta ja sen tavoitteiden etenemisestä. Arviointi perustui ITE-menetelmään, ts. sisältöalueet noudattelivat ITE:n jaotelmaa. HAKO-hankeen edustaja kävi tapaamassa pajalaisia ja tiedusteli heidän mielipiteitään kurssin toteutumisesta ja siihen liittyvistä kokemuksista. 3.2 Asiakaspalaute Asiakaspalautteita pajalaisilta kerättiin kirjallisesti puolessa välissä kurssia ja lopussa niin kirjallisesti kuin suullisestikin. Arviointien yhteenvetona voidaan todeta, että pajatoiminnan alkusuunnitteluun toivottiin enemmin panostusta, tosin hyvänä koettiin, että ryhmä sai toiveiden ja tarpeiden mukaan muovata toiminnan sisältöä koko ajan. Pilottiryhmä on haasteellinen, mutta ryhmässä onnistuttiin luomaan avoin ja luottamuksellinen pajatoiminta. Useat vastaajat kokivat myös, että päivärytmi oli toteutunut, eli ainahan tämä voittaa kotona yksin olemisen. 7

8 3.3 Jatkosuunnitelmat ja niiden toteuma Datapajan aikana kukaan toimintaan osallistuneista ei keskeyttänyt. Jatkosuunnitelmia laadittiin seuraavasti: 2 lähtee opiskelemaan (opiskelupaikka varmistui ennen pajajakson loppumista) 4 opiskeluhaku on vireillä (tulokset selviävät kevään 2014 aikana) 1 siirtyy kuntouttavaan työtoimintaan 1 siirtyy palkkatuettuun työhön 1 aktiivinen työnhaku vireillä, mahdollinen palkkatyö alkamassa 1 suunnitelmana aloittaa syksyllä palkkatuetulla työllä ja siitä luonnollinen siirtymä eläkkeelle 1 palasi lähtöstatukseensa Joulukuussa 2014, lähes vuosi datapajan päättymisen jälkeen, Työvoiman palvelukeskuksesta selvitettiin, että tällä hetkellä ryhmän tilanne on: 2 Työtön (näistä toinen haki yliopistoon, muttei tullut valituksi) 2 Kuntouttava työtoiminta 1 Koulutus vartijaksi + avoimille työmarkkinoille 1 Työkokeilu 4 Palkkatukityö 1 Uravalmennus (Mahdollisia pelialan koulutukseen hakuja on ollut.) 4 Yhteenveto toteutuksesta ja tuloksista Osaamisen kehittämisen ryhmäpalvelu datanomeille toteutettiin pilottina ja sen toteuttamissuunnitelmassa oli lähtökohtaisesti huomioitu riittävä väljyys, joka mahdollisti pajalaisten osallistumisen sisällön suunnitteluun ja muokkaamiseen. Koska osallistujien osaamisen lähtötaso oli alkuperäistä suunnitelmaa parempi, voitiin oppimissisältöä tarpeen mukaan kasvattaa. Vaikka asiakaspalautteiden mukaan pajatoiminnan sisältö ei kuitenkaan aina vastannut odotettua, yhdestätoista pajalaisesta kukaan ei keskeyttänyt jakson aikana. Pajalaiset sitoutuivat toimintaan, joka näkyy mm. luvattomien/ilmoittamattomien poissaolojen vähäisessä määrässä. Puolen vuoden aikana niitä on ollut yhteensä neljä päivää. Yhteistapaamisissa osallistujien kanssa keskusteltiin usein toiminnan tavoitteista. Alkukartoituksien puitteissa osallistujat olivat asettaneet tavoitteet omalle toiminnalle, jotka kootusti muodostivat osaltaan myös suuntaviivoja pajatoiminnalle. Yleisesti koettiin kuitenkin, että tavoitteet olivat jossain määrin epäselvät tai niitä ei ollut. Kehittämisen näkökulmasta voikin todeta, että seuraavissa vastaavanlaisissa toiminnoissa on kohderyhmästä riippuen huomioitava asiakkaiden/osallistujien panos toiminnan suunnitteluun. Lisäksi toiminnan aikana on tavoitteiden tarkastus ja niiden merkityksen kirkastaminen osallistujien kesken tarpeen. Työllistyminen koulutusta vastaavaan datanomin työhön on Etelä-Kymenlaakson alueella erittäin haasteellista. Tästä syys- tä pajan aikana pyrittiin löytämään erilaisia muita vaihtoehtoja työllistymisen edistämiseksi, kuten avata laaja-alaisesti osallistujien kanssa datanomin osaamista työhön sijoittumisen suhteen. Monet osallistujista eivät kuitenkaan olleet valmiita kokeilemaan datanomien työtä esim. kaupan alalla tai pohtimaan kokonaan alan tai paikkakunnan vaihtoa. Ryhmätoiminnalla oli kokonaisvaltainen merkitys myös osallistujien elämänhallinnan tukemisessa. Vertaistuki ja kokemusten ja osaamisen jakaminen muiden kanssa koettiin merkitykselliseksi. Em. jatkosuunnitelmien lisäksi osa osallistujista jatkoi kokoontumisia kuntakokeiluhankkeen järjestämässä liikuntaryhmässä. Koko ryhmän kesken osallistujat sopivat jatkotapaamisista vapaa-ajalla pajatoiminnan jälkeen lisäten näin omia sosiaalisia verkostojaan ja kontaktejaan myös kodin ulkopuolelle. 8

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Oma asiointi palvelu

Oma asiointi palvelu Oma asiointi palvelu 1.1. 2017 1 Oma asiointi palvelu henkilöasiakkaan asioinnissa Päivityksiä tehty 1.1. 2017 ja seuraavat tulossa loppukeväästä 2017 Palvelussa henkilöasiakkaalle mm.: yhteystiedot, työttömyysturvatiedot,

Lisätiedot

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen Alkutapaaminen to 20.10.2016 Esittelykierros Etu- ja sukunimi Koulutus ja ammatti Äidinkieli ja muu kielitaito Aktori ja mentori Aktori Maahanmuuttajataustainen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Aamutunti 26.3.2013 1 Asiakkuus osaamisen kehittämisen palveluissa Henkilöasiakkaat, jotka tarvitsevat ammattitaidon parantamista tai tukea tavoitteiden

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Koppi Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanke Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS OLENNAISIMPIA ASIOITA, JOTKA JATKOSSA MUUTTUVAT TAVOITTEET AIEMMIN Työkokeilu, max. 40 vrk + 3 seurantaa max. 120 vrk + 23 seurantaa MTtyöhönvalmennus max.240

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen Hyväksymismerkinnät 1 (5) Tämän asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat kauneudenhoitoalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen Muutamia esimerkkejä käytännön tilanteista TE-toimistossa: 1) valmistunut autonasentajaksi 31.5 ja haluaa muita töitä jo 3.6 (kun työtön ) 2) eronnut ammattioppilaitoksesta 2 kk:n opiskelun jälkeen ja

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelua varten

Henkilöstösuunnittelua varten Sosiaaliohjaaja Lasten ja nuorten palvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut 36,25 040SOS050 I sivukuluja)* 31940 Johtava sosiaalityöntekijä 1.1.2017 toimen muuttaminen viraksi alkaen Sosiaalialalle suuntaava

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 2010 Tuettu työllistyminen - yrityspankki Moniammatillinen verkostoyhteistyö - yhteistyökartta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti Projektioppiminen Materiaalitekniikan sohvaprojekti Lea Heikinheimo, yliopettaja, LAMK Pirkko Järvelä, yliopettaja, LAMK Ilkka Tarvainen, lehtori, LAMK Materiaalitekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena 13.5.2014 Rovaniemi Työelämälähtöiset koulutusmallit tukea ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden osaamisen kehittämisen välineenä Kirsi-Maria Luusua-Pudas Lapin Ely-keskus,

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa 10.10.2016 Karita Saravesi Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot