C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA"

Transkriptio

1 Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 12 Marjaana Marttila ja Johanna Häkkinen POLULLA-projekti Erityistä tukea ammattikorkeakouluopinnoissaan haasteita kohdanneille

2 Marjaana Marttila ja Johanna Häkkinen POLULLA-PROJEKTI ERITYISTÄ TUKEA AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSAAN HAASTEITA KOHDANNEILLE Diakonia-ammattikorkeakoulu

3 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA C Katsauksia ja aineistoja 12 Julkaisija: Diakonia-ammattikorkeakoulu Taitto: Roope Lipasti ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN: Juvenes Print Oy Tampere

4 TIIVISTELMÄ Marjaana Marttila ja Johanna Häkkinen POLULLA-projekti Erityistä tukea ammattikorkeakouluopinnoissaan haasteita kohdanneille Helsinki : Diakonia-ammattikorkeakoulu, s. 8 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C Katsauksia ja aineistoja 12 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Polulla-projekti käynnistyi ja päättyi Hanke toteutui ESR tavoite 3 -ohjelman kautta. Polulla-projekti kohdistui ammattikorkeakouluopintojen ohjauksen ja opiskelijahuollon sekä psykososiaalisen tuen palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Projekti toteutui kahden ammattikorkeakoulun eli Diakonia-ammattikorkea-koulun Helsingin toimipaikan ja Tikkurilan Laurean yhteistyönä. Varsinaisena kohderyhmänä olivat kyseisten koulujen sosiaali-, terveys-, kirkon ja kulttuurialan opiskelijat. Erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaukseen pyrittiin projektissa luomaan yhtenäinen malli ja pitkäjänteisenä tavoitteena oli hyvien ohjausja tukikäytäntöjen laajentaminen projektissa mukana olevien ammattikorkeakoulujen kaikkiin toimipaikkoihin sekä laajemmin myös koko ammattikorkeakoulukenttään. Raportin tavoitteena on tuoda esiin toteutetun Polulla-projektin työskentelyprosessin tuloksia. Raportti kuvaa Polulla-projektin sisältöjä, toteutusta ja johtopäätöksiä 3,5 vuoden ajalta. Lisätiedot: Rahoitus: ESR tavoite 3 -ohjelma Asiasanat: ammattikorkeakoulut, opiskelijat, ohjaus, opiskelijahuolto Teemat Hyvinvointi ja terveys Kasvatus ja koulutus 3

5 Julkaistu: Painettuna sekä Open Access julkaisuna Painetun julkaisun tilaukset Granum-verkkokirjakauppa Verkko-osoite pdf 4

6 SISÄLLYS Saatteeksi 7 1 POLULLA-PROJEKTIN TAUSTAA 8 2 POLULLA-PROJEKTIN TAVOITTEET 10 3 POLULLA-PROJEKTIN ORGANISAATIO JA TOIMIJAT 12 4 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAT 16 5 POLULLA-PROJEKTIN TOIMET Opiskelijahuoltoryhmän toimintakäytäntöjen kehittäminen Ammattikorkeakouluopintojen ohjauksen jäsentäminen Opiskelija- ja opettajatuutoritoiminnan kehittäminen Opiskelijakuratiiviset työmuodot ja niiden kehittäminen Lisäopetuksen tuottaminen ja muu tuki Polulla-projektin pitkäkestoinen koulutus, koulutustilaisuudet Polulla-projektin loppuseminaari 42 6 POLULLA-PROJEKTIN ARVIOINTIA Projektin henkilöstön työskentelyprosessi ja sen arviointia Diakin ja Laurean opiskelijoiden osallisuus prosessissa ja opiskelijapalaute Lukivaikeuteen ja kuraattoripalveluiden käyttöön liittyvä prosessilähtöinen arviointi 55 7 POLULLA-PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Diakonia-ammattikorkeakoulun sisäinen tiedotus Laurea-ammattikorkeakoulun sisäinen tiedotus Ulkoinen projektista tiedottaminen Diakonia-ammattikorkeakoulussa 62 5

7 7.4 Ulkoinen tiedottaminen Laurea-ammattikorkeakoulussa 63 8 AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN KOKONAISOHJAUKSEN MALLI 64 9 POLULLA-PROJEKTISTA OPITTUA 70 LÄHTEET 74 Liite 1: Erilaisia oppijoita koskevien erityisjärjestelyiden periaatteet Diakonia-ammattikorkeakoulussa 75 Liite 2: Ammattikorkeakouluopiskelijan oppimisen ja työkyvyn itsearvointilomake 81 Liite 3: Opiskelijahuoltoryhmän itsearviointilomake 84 Liite 4: Lukivaikeuden huomioimisen periaatteet (Diak) 86 Liite 5: Pitkäkestoinen koulutus henkilöstölle 88 Liite 6: POLULLA-loppuseminaarin ohjelma 90 Liite 7: Opiskelijahuoltoryhmän toimintaperiaatteet (Diak) 92 Liite 8: Hoitoonohjausmalli Diakonia-ammattikorkeakoulussa 96 6

8 SAATTEEKSI Polulla-projekti käynnistyi ja päättyi Hanke toteutui ESR tavoite 3 -ohjelman kautta. Hankerahoituspäätöksen teki Etelä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto. Polulla-projekti kohdistui ammattikorkeakouluopintojen ohjauksen ja opiskelijahuollon sekä psykososiaalisen tuen palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Projekti toteutui kahden ammattikorkeakoulun eli Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin toimipaikan ja Tikkurilan Laurean yhteistyönä. Varsinaisena kohderyhmänä olivat kyseisten koulujen sosiaali-, terveys-, kirkon ja kulttuurialan opiskelijat. Erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaukseen pyrittiin projektissa luomaan yhtenäinen malli ja pitkäjänteisenä tavoitteena oli hyvien ohjaus- ja tukikäytäntöjen laajentaminen projektissa mukana olevien ammattikorkeakoulujen kaikkiin toimipaikkoihin sekä laajemmin myös koko ammattikorkeakoulukenttään. Raportin tavoitteena on tuoda esiin toteutetun Polulla-projektin työskentelyprosessin tuloksia. Raportti kuvaa Polulla-projektin sisältöjä, toteutusta ja johtopäätöksiä 3,5 vuoden ajalta. 7

9 1 POLULLA PROJEKTIN TAUSTAA Polulla-projekti käynnistyi toukokuussa Sillä pyrittiin rakentamaan erityisopetuksen ja erityisohjauksen käytäntöjä ammattikorkeakouluympäristöön. Tavoitteena oli mallintaa ammattikorkeakouluopintojen kokonaisohjauksen ja opintojen etenemisen tukeminen. Tarkoituksena on ollut kehittää ammattikorkeakouluopintojen kokonaisohjauksen mallinnus niin, että ohjaus- ja tukipalvelut vastaisivat mahdollisimman hyvin opiskelijoiden tarpeisiin koko koulutuksen ajan ja tukisivat opiskelijoiden ammatillista kasvuprosessia silloinkin, kun opinnot uhkaavat viivästyä tai keskeytyä. Projektin myötä on ollut mahdollista tutkia ja selvittää tyypillisiä opintojen viivästymis- ja keskeyttämisriskejä. Projektin kohderyhmään kuuluivat Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin toimipaikan ja Tikkurilan Laurean sosiaali-, terveys-, kirkon ja kulttuurialan opiskelijat. Varsinaisena kohderyhmänä kyseisissä kouluissa oli myös ne henkilöt, jotka osallistuivat projektin järjestämään pitkäkestoiseen koulutukseen. Välillisesti kohderyhmään kuului Diak Etelä Helsingin ja Tikkurilan Laurean muu henkilöstö ja opiskelijahuollon palveluista vastaavat toimijat. Erilaisten ja tukea tarvitsevien oppijoiden tavoittaminen ja heidän haasteidensa tunnustaminen sekä tunnistaminen nähtiin koko oppijayhteisön asiaksi. Ammattikorkeakouluopiskelija voi olla erilainen oppija perinteisen määritelmän mukaan aloittaessaan opintojaan, mutta hän voi myös tulla erilaiseksi oppijaksi opintojensa aikana. On hyvä tiedostaa, että nykyopiskelija kohtaa toisenlaisia haasteita kuin aiemmat opiskelijasukupolvet. Koska opiskelu heijastelee samoja yksilöllistymisestä, pirstaleisuudesta ja irrallisuudesta aiheutuvia ongelmia kuin työelämäkin, on selvää, että opiskelijoiden elämässä näkyvät samat ilmiöt, joita ovat mm. masennus, turvattomuus ja yksinäisyys. Nämä vaikuttavat opintojen etenemiseen. 8

10 Polulla-projektin tavoite, erityisopetuksen ja erityisohjauksen käytäntöjen ja välineiden rakentaminen ammattikorkeakouluympäristöön opintojen merkittävän viivästymisen ja tarpeettoman keskeyttämisen ehkäisemiseksi, on yhteneväinen valtakunnallisen Esteetön korkeakoulu (Esok) -hankkeen tematiikan kanssa. Hyvä ammattikorkeakoulun oppimisympäristö sallii monenlaiset reitit samoihin oppimistuloksiin pääsemiseksi. Myös hyvien käytäntöjen etsiminen, koettelu sekä juurruttaminen ja levittäminen ammattikorkeakouluopinnoissaan haasteita kohdanneiden opiskelijoiden ohjaukseen ovat tärkeitä. 9

11 2 POLULLA-PROJEKTIN TAVOITTEET POLULLA-projektin tavoitteena oli erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden löytäminen ja tukeminen opintojen merkittävän viivästymisen ja tarpeettoman keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Projekti pyrki vastaamaan seuraaviin kysymyksiin Keitä ovat ammattikorkeakouluopinnoissaan erityistä tukea tarvitsevat? Miten oppimisen esteet ja haasteet voitaisiin parhaiten tunnistaa? Mitkä olisivat ammattikorkeakouluun parhaiten soveltuvia ohjauksen ja tuen muotoja? Projektin kokonaistavoitteena oli erityisopetuksen ja erityisohjauksen käytäntöjen ja vä-lineiden rakentaminen ammattikorkeakouluympäristöön. Tavoitteena oli rakentaa kokonaisohjauksen malli ammattikorkeakouluopinnoissaan haasteita kohdanneiden opiskelijoiden opintojen ohjaamiseen ja tukemiseen (liite 1). Polulla-projekti pyrki lisäämään ammattikorkeakouluopiskelijan opiskeluvalmiuksia, ehkäisemään psykososiaalisia pulmia ja vahvistamaan opiskelijoiden elämänhallintaa ja ongelmanratkaisutaitoja kehittämään ammattikorkeakoulun opiskelijahuoltoryhmän toimintakäytäntöjä opintojen keskeyttämistä harkitsevien opiskelijoiden varhaiseksi havaitsemiseksi ja keskeyttämisuhkaan puuttumiseksi kehittämään ammattikorkeakoulun kuratiivisia työmuotoja opiskelun ja opiskeluja tukemiseksi kehittämään ryhmämuotoisia lisäopetuksen työskentelykäytäntöjä luomaan yhteistyöverkostoja ja vahvistamaan yhteissuhteita 10

12 ammattikorkeakouluopiskelijan hyvinvointia edistäviin ja tukeviin tahoihin kuten opiskelijaterveydenhuoltoon. Muita tällaisia tahoja ovat mm. kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto ja työvoimahallinto. kouluttamaan henkilöstöä ja tätä kautta vaikuttamaan asenteisiin tuottamaan opintomateriaalia Polulla-projekti suunniteltiin noin 2,5 kalenterivuotta kestäväksi. Projektille haettiin ja saatiin jatkorahoitusta, sillä ammattikorkeakouluopiskelijoiden tavoittaminen ja asiasta tiedottaminen veivät aikaa varsinkin projektin alussa. Koska sosiaali- ja terveysalalla teoriaopinnot ja pitkät käytännön harjoittelut vuorottelevat, opiskelijoiden oli vaikeaa sitoutua lisäopetusryhmiin. Myös henkilöstön pitkäkestoinen koulutus ja lisäopetusryhmien toiminnan kehittäminen vaativat lisäaikaa. Projektin sisältöinä olivat tiedottaminen, oppimisen tukeminen, ohjauksen jäsentäminen, opiskelijahuolto ja oppilaitosvaikuttaminen. 11

13 3 POLULLA-PROJEKTIN ORGANISAATIO JA TOIMI- JAT Projektin toteutukseen osallistuivat Diakonia-ammattikorkeakoulusta Diak Etelä Helsinki ja Laurea-ammattikorkeakoulusta Laurea Tikkurila. Näistä käytetään sujuvuuden vuoksi myöhemmin myös nimityksiä Diak ja Laurea. Diakonia-ammattikorkeakoulu toimi projektin hallinnoijana. Molemmat ammattikorkeakoulut vastasivat projektin käytännön toimista kumpikin omassa ammattikorkeakouluyksikössään. Yksiköt loivat samalla uusia yhteistyömuotoja ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi ja erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevien opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalvelujen tuottamiseksi. Parhaimmillaan molemmat ammattikorkeakoulut kävivät dialogia erilaisista käytännöistä ja toteutuksista. Polulla-projektin ensisijaisena kohteena olivat kummankin ammattikorkeakouluyksikön opiskelijat. Näin ollen on luonnollista, että projektia suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä Diakin opiskelijayhdistys O Diakon ja Laurean Laureamkon kanssa. Opiskelijayhdistysten kanssa tehtiin yhteistyötä erityisesti ammattikorkeakouluopintoihin sitouttamiseen ja motivointiin tähtäävissä toimissa, kuten opiskelija- ja opettajatuutoritoiminnan kehittämisessä sekä kohtaamisfoorumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Projektin ohjausryhmässä oli lisäksi mukana opiskelijaedustaja. Polulla-projektissa pyrittiin aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön niiden kanssa, jotka edistävät ja tukevat opiskelijoiden hyvinvointia. Näitä ovat esimerkiksi opiskelijaterveydenhuolto, kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto ja työvoimahallinto, jotka olivat edustettuina myös hankkeen ohjausryhmässä. 12

14 Ohjausryhmä Projektin ohjausryhmä seurasi hankkeen toteutusta ja arvioi sitä niin sisällön kuin talouden näkökulmasta ja teki muutosehdotuksia tarvittaessa. Ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Diakonia-ammattikorkeakoulu: Helminen Jari, Diak Etelän yksikönjohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja opiskelijajäsen Diakin opiskelijayhdistys O Diakon pääsihteeri, ohjausryhmän jäsen Diak Etelä Helsingin hallinnon sihteeri, ohjausryhmän sihteeri Tikkurilan Laurea: Männikkö Anna-Liisa, Tikkurilan Laurean sosiaali- ja terveysalan koulutusalajohtaja, ohjausryhmän varapuhenjohtaja Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijayhdistys Laureamkon edustaja, ohjausryhmän jäsen Tikkurilan Laurean opintosihteeri, ohjausryhmän sihteeri Muut tahot: Pukkinen Merja, terveydenhoitaja (Diak Etelä Helsingin opiskelijaterveydenhoitaja), Helsingin kaupunki, terveyskeskus, ohjausryhmän jäsen Huikko Pirjo / Hartman Satu, terveydenhoitaja (Tikkurilan Laurean opiskelijaterveydenhoitaja), Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi, ohjausryhmän jäsen Tikkurilan työvoimatoimiston edustaja, ohjausryhmän jäsen. Projektin henkilöstö Polulla-projekti toteutui kahden ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Projektin henkilöstöön kuuluivat molemmissa ammattikorkeakouluissa projektikoordinaattorit, kuraattorit sekä lisäopetusryhmien vetäjät (lehtorit). Projektikoordinaattori (Diakonia-ammattikorkeakoulu) suunnitteli Polulla-hanketta sekä seurasi ja suunnitteli arviointia että myös dokumentoi ja raportoi hankkeen etenemisestä kokonaisuudessaan. 13

15 14 Koordinaattori oli toimijana myös opiskelijahuoltotyöryhmässä ja toi opettajajäsenenä esille pedagogisia ratkaisuvaihtoehtoja erityistä tukea ammattikorkeakouluopinnoissaan tarvitsevien opiskelijoiden ohjaukseen. Koordinaattori toimi yhteistyössä seuraavien kanssa: opiskelijat ja heidän edustajansa (opiskelijajärjestöt), ammattikorkeakouluyksiköiden henkilöstö sekä opiskelijahuollon palveluista vastaavat (esim. kunnallinen terveydenhuolto). Koordinaattori järjesti myös kohtaamisfoorumeja, joihin osallistui työelämän edustajia. Polulla-projektista tiedottaminen niin sisäisesti ammattikorkeakoulussa kuin ulkoisesti hankkeen kuluessa ja sen päätyttyä kuului koordinaattorille. Tavoitteena oli levittää tietoa hankkeen tuottamasta opiskelijoiden ohjauksen mallinnuksesta laajasti ammattikorkeakouluihin. Projektikoordinaattorin (Tikkurilan Laurea) toimenkuva noudatti samoja periaatteita kuin Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Koordinaattori vastasi Laurean osalta projektin toimivuudesta. Kuraattori (Diakonia-ammattikorkeakoulu, 50 % työajasta) toimii psykososiaalisten palveluiden asiantuntijana. Kuraattori tarjosi opiskelijoille henkilökohtaista keskusteluapua elämäntilanteessa ja opiskelussa kohdattujen haasteiden tultua esiin. Esimerkiksi ihmissuhdeongelmiin, identiteettikriisiin ja arjen hallintaan kuten asumiseen liittyvät pulmat vaikuttavat jaksamiseen ja heijastuvat näin ollen myös opiskelussa suoriutumiseen. Kuraattori kartoitti opiskelijan tilannetta ja ohjasi hänet tarvittaessa muiden asiantuntijapalveluiden piiriin. Kuraattori toimi jäsenenä opiskelijahuoltoryhmässä ja arvioi omalta osaltaan tapauskohtaisesti opiskelijahuoltoryhmän koollekutsumistarpeen. Kuraattorin työskentelylle oli tyypillistä erittäin tiivis yhteistyö, usein myös parityöskentely terveydenhoitajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Kuraattorin vastuulle kuului myös yhteistyö Diakonia-ammattikorkeakoulun ulkopuolisten sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoiden kanssa. Yleisten tavoitteiden lisäksi pyrkimyksenä oli kuraattoripalveluiden kehittäminen niin, että palveluiden saatavuus olisi riittävää ja tarkoituksenmukaista. Myös kuraattoritoiminnasta tiedottaminen, kuraattorilla käyntien raportointi ja seuranta sekä arviointi olivat olennainen osa kuraattorin toimenkuvaa. Kuraattorin toiminnasta tiedotettiin uusille opiskelijoille lukukauden alussa järjestetyssä info-tilaisuudessa. Ajanvaraus kuraattorille tapahtui puhelimitse ja sähköpostitse. Useimmat opiskelijat hakeutuivat kuraattorin vastaanotolle

16 itsenäisesti, jotkut myös lehtoreiden tai toisten opiskelijoiden ohjaamina. Kuraattorin (Laurea Tikkurila) toimenkuva noudatti osin samoja periaatteita kuin Diakonia-ammattikorkeakoulun kuraattorin toimenkuva. Lisäopetusryhmien vetäjinä ovat toimineet pääsääntöisesti kummankin ammattikorkeakoulun lehtorit. He ovat niin yleisaineiden kuin ammatillistenkin aineiden asiantuntijoita ammattikorkeakoulussa. Tikkurilan Laureassa on lisäopetusta antanut myös kaksi erityisopettajaa. 15

17 4.ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT AMMATTIKOR- KEAKOULUOPISKELIJAT Nykyinen opiskelijajoukko on heterogeenista, ja opintojen etenemiseen, kestoon ja keskeyttämiseen vaikuttavat monet asiat. Ei ole mahdollista laatia yleispäteviä ohjeita, joiden avulla opiskelun kestoon tai keskeyttämisen ongelmat ratkaistaan. Ratkaisuja etsittäessä on syytä huomioida aikaisempaa tarkemmin koulutusalojen erityispiirteet ja opiskelijoiden yksilölliset aikuistumispolut. (Mannisenmäki & Valtari 2005, 5.) Myös opiskelijaidentiteetin kehittyminen on kokenut muutoksen. Helenius (1996) kuvaa kouluttautumisuraan ja nuoruuteen liittyvää identiteetin muutosta lineaarisesta spiraalimaiseksi. Spiraalimaisessa kouluttautumisajatuksessa tehdään samaan aikaan kuin opiskellaan myös monia muita asioita, jotka vaikuttavat opiskeluun. Opiskelusta on ikään kuin tullut yksi projekti projektien joukossa. Varsinainen oppiminen ja opitun sisäistäminen saattavat jäädä taka-alalle, kun edetään projekteista toisiin ja opintosuorituksia kerätään irrallisina palikoina. (Helenius 1996, 23.) Erityistä tukea tarvitseva opiskelija voi olla jo ammattikorkeakouluun (tai sen valintakokeisiin) tullessaan erilainen oppija. Hänellä voi olla sairauteen tai vammaan liittyvä diagnoosi. Erilaiseksi oppijaksi voi tulla myös ammattikorkeakouluopintojen aikana. Erilaisia oppijoita ja vammaisia opiskelijoita koskevien järjestelyjen tavoitteena on vähentää vammasta, pitkäaikaissairaudesta tai oppimisen vaikeudesta aiheutuvaa haittaa ja siten edistää yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisten oppijoiden ja vammaisten henkilöiden koulutukseen pääsemiseksi ja siinä selviämiseksi.erityistä tukea tarvitsevaksi opiskelijaksi projektin aikana määrittyi sellainen opiskelija, jonka opinnot eivät edenneet määräajassa. Kyseeseen tuli myös ammattikorkeakouluopinnoissaan merkittävästi viivästynyt opiskelija. Määräajaksi käsitettiin 210 opintopisteen 3,5 vuoden normiajan ylittäminen. Erityistä tarvitseva opiskelija voi olla myös vammainen opiskelija tai erilainen oppija.. Eri- 16

18 lainen oppija on oikeutettu erityisjärjestelyuhin, kuitenkin niin, etteivät ne aseta ammattikorkeakouluopiskelijoita eriarvoiseen asemaan Alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan projekti pyrkii tavoittamaan kahdessa eri ammattikorkeakoulussa 850 opiskelijaa projektin piiriin ja 1500 opiskelijaa ja henkilöstöön kuuluvaa tiedottamisen piiriin. Diakonia-ammattikorkeakoulussa tiedotettiin kaikille uusille opintonsa aloittaville opiskelijoille Polulla-projektista ja samalla opiskelijat täyttivät projektissa laaditun oppimisen ja työkyvyn itsearviointilomakkeen (liite 2). Tällä tavoin saatiin tietoa opiskelijoiden oppimisen esteisiin liittyvästä omasta kokemuksesta jo opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijoiden oma kokemus tuen tarpeesta ammattikorkeakoulussa opintojen alussa ilmaistuna on ollut seuraava: TAULUKKO 1. Oppimisen esteet opiskelijan itsearvointilomakkeessa ilmaistuina Diakonia-ammattikorkeakoulussa vuosina opintonsa aloittaneet opiskelijat kokonaismäärä oppimisen itsearvioinnin tehneet opiskelijat syksy (69 n / 4 m) 9 kevät 2005 päivä (66 n / 7 m) 13 kevät 2005 ilta (55 n / 7 m) 9 syksy (67 n / 6 m) 10 kevät 2006 päivä (90 n / 9 m) 16 kevät 2006 ilta (58 n / 6 m) 15 syksy (58 n / 6 m) 14 kevät 2007 päivä kevät 2007 ilta (40n / 6 m) 11 syksy (24 n / 3 m) 4 yhteensä oppimisen esteitä ilmoitti 17

19 Seuraavassa on eriteltynä opiskelijoiden itsensä ilmaisemia keskeisimpiä huolta aiheuttavia ja oppimisen esteiksi nimenomaan ammattikorkeakoulussa koettuja seikkoja. Mukana ovat opiskelijan ensisijaisesti mainitsemat esteet. syksyllä 2004 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteinä 4 opiskelijaa ilmoitti lukivaikeuden, 2 esiintymisjännityksen, 1 paniikkihäiriön, 1 vaikeudet matematiikassa ja 1 pitkäaikaissairauden. keväällä 2005 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteinä 5 opiskelijaa ilmoitti lukemisen / kirjoittamisen / hahmottamisen vaikeuden, 3 masennuksen, 3 lähiomaisen vakavan sairauden / kuoleman, 1 koki voimakasta esiintymisjännitystä ja 1 oli asunnoton. keväällä 2005 aloittaneet aikuisopiskelijat Esteinä 4 opiskelijaa ilmoitti lukemisen/kirjoittamisen / hahmottamisen vaikeuden, 2 voimakkaan esiintymisjännityksen, 2 uupumuksen haasteellisen elämäntilanteen vuoksi ja 1 keskittymisvaikeuden. syksyllä 2005 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteinä 4 opiskelijaa ilmoitti lukemisen / kirjoittamisen / hahmottamisen vaikeuden, 2 voimakkaan esiintymisjännityksen, 1 masennuksen, 1 alkoholi-ongelman, 1 koulukiu-saamisen. Yksi opiskelija oli hiljattain aloittanut sukupuolen korjausprosessin keväällä 2006 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteenä 2 opiskelijalla oli liikuntavamma, pitkäaikaissairaus 2:lla, lukihäiriö 3:lla uupumisen uhkaa 2:lla, esiintymisjännitys 1:llä, vaikea paniikki- / ahdistushäiriö 1:llä, vakava huoli omasta terveydentilasta 1:llä, perheen / oma kriisi (kuolema, avioeroprosessi) 4:llä. kevät 2006 aikuisopiskelijat Esteenä 4 ilmoitti vakavan kroonisen sairauden, masennuksen 1, ahdistuksen 1, lukivaikeuden 3 opiskelijaa, vieraat kielet 3, uupumus 1, esiintymisjännitys 1, vaikeat perhesuhteet 1, vaikeudet lääkelaskuissa. 18

20 syksy 2006 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteenä 2 opiskelijaa ilmoitti lukemisen / kirjoittamisen vaikeuden, kielet koki vaikeiksi 4 opiskelijaa, lääkelaskut 1, merkittävästä esiintymisjännityksestä kärsi 2 opiskelijaa, vakava fyysinen sairaus oli 3 opiskelijalla, vakavasti sairas omainen 1, masennus 1 kevät 2007 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteiksi 6 ilmoitti vaikeudet vieraissa kielissä, lukivaikeuden 2, suomi ei äidinkieli 2, vaikea taloudellinen tilanne 2, masennus 1, esiintymisjännitys 1, koulukiusattu 1, vakava omaisen sairaus 1, visuaalinen häiriö, lääkelaskuvaikeudet 1. kevät 2007 aloittaneet aikuisopiskelijat Esteenä 1 opiskelijalla lukivaikeus, 8:lla vaikeudet vieraissa kielissä, suomi ei äidinkieli 1. syksy 2007 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteenä 3 opiskelijalla lukivaikeus, voimakas esiintymisjännitys 1, omaisen vaikea sairaus 1. Diakonia-ammattikorkeakoulussa erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista on saatu tietoa myös opintojen etenemisen seurannalla. Opintojen etenemisen seurannassa opinto-ohjaajat ovat tarkistaneet yhden vuoden ammatti-korkeakouluopintojen jälkeen kertyneet opintopisteet. Opinnoissaan merkittävästi viivästyneet opiskelijat saivat kirjeen, jossa kutsuttiin henkilökohtaiseen keskusteluun opiskelijahuoltoryhmän jäsenten kanssa. Usein keskustelu opiskelijan kanssa on toteutettiin työparityöskentelyn (opintoohjaaja-kuraattori, kuraattori-terveydenhoitaja) avulla. Opiskelijat ovat pääsääntöisesti tulleet kyseisiin keskusteluihin ja kokeneet ne tärkeiksi opintojen jäsentämisen kannalta. Syitä opintojen merkittävään viivästymiseen olivat opiskelijoiden itsensä ilmoittamina seuraavat seikat kokoaikaisen työssäkäynnin ja kokopäiväisen opiskelun yhdistämisen mahdottomuus elämäntilanteen vaikeudet samanaikainen opiskelu toisessa oppilaitoksessa 19

21 oppimisvaikeudet motivaatio-ongelma ja alan opintoihin sitoutumisen ongelmat. TAULUKKO 2. Ammattikorkeakouluopintojen etenemisen seuranta Diakonia-ammattikorkeakoulussa vuosina Polulla-rästiseurantaan osallistuneiden opiskelijoiden määrät s k s k s k yhteensä 84 20

22 5 POLULLA-PROJEKTIN TOIMET Projektin keskeiset toimet suunniteltiin ammattikorkeakoulun toimintaympäristöön. Toimenpiteet liittyivät ammattikorkeakouluopintojen ohjaus- ja tukipalveluiden rakentumiseen sekä oppimisen ja ammatillisen kehittymisen tukemiseen silloinkin, kun oppija kohtasi oppimisessaan haasteita. Keskeisenä toimijana oli opiskelija-huoltoryhmä ja keskeisimpinä toimina kuraattoripalveluiden ja lisäopetuksen tarjoaminen. 5.1 Opiskelijahuoltoryhmän toimintakäytäntöjen kehittäminen Projektin alussa perustettiin Diakonia-ammattikorkeakouluun moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä. Opiskelijahuoltoryhmän tehtävänä on tarvittaessa erityisin tukitoimin auttaa opiskelijan selviytymistä opiskelussa. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä opintojen merkittävää viivästymistä sekä turhia opintojen lopettamisia. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat kuraattori, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja sekä opettajaedustaja. Opiskelijahuoltoryhmän toiminnan periaatteet on kirjattu ja myös hyväksytty Diakonia-ammattikorkeakoulun johtoryhmässä keväällä 2007 (liitteet 1 ja 3). On erittäin tärkeää, että opiskelijahuolto toimii erillään normaalista opetuksesta, jolloin lehtorit pystyvät keskittymään perustehtäväänsä opetukseen. Onnistuneen opiskelijahuollon edellytys on riittävän tiivis yhteistyö koko henkilökunnan kesken. Olennaista toiminnassa on opiskelijalähtöisyys eli opiskelija, jonka asioita käsitellään, on aina itse läsnä järjestetyissä palavereissa. Keskeisimpiä työmenetelmiä opiskelijahuoltoryhmällä ovat viikoittaiset palaverit, opiskelijan tukipalveluihin liittyvien asioiden valmistelu sekä opiskelijahuoltoryhmän toiminnasta tiedottaminen. Vakiintuneiksi käytännöiksi tulivat Polulla-projektin myötä oppimisen itsearviointi sekä opintojen etenemisen seuranta. Opiskelijahuoltoryhmä kehitti projektin aikana toimintakäytäntöjään avoi- 21

23 22 mella yhteisellä keskustelulla, toiminnan havainnoinnilla sekä dokumentoinnilla. Dokumentoinnin välineenä on toiminut opiskelijahuollon itsearviointi (liite 3). Projektin kuluessa opiskelijahuolto ammattikorkeakoulussa on jäsentynyt moniammatilliseksi tiimityöksi, jossa on selkeät tavoitteet. Myös ryhmäläisten roolit ovat jäsentyneet ja ryhmän jäsenille on määritelty selkeät vastuualueet. Opiskelijahuoltoryhmän käytänteitä on kehitetty luomalla Primus-järjestelmään asiallinen, opiskelijan henkilöllisyyden suojan takaava dokumentointi. Tämä on tärkeää, kun oppijan polkua tuetaan ja seurataan ajallisesti opiskelijahuollollisin toimin. Myös verkostoituminen eri toimijoiden kanssa todettiin arvokkaaksi ja uudenlaista vuoropuhelua synnyttäväksi. Yhteydet terveydenhuoltoon ja erityisesti opiskelijaterveydenhuoltoon koettiin hedelmällisiksi. Esimerkkinä tästä on Diakonia-ammattikorkea-koulun terveydenhoitaja. Hän osallistuu opiskelijahuoltoryhmän säännöllisiin kokouksiin oppilaitoksen ulkopuolisena jäsenä. Kokousten lisäksi hän osallistuu uusien opiskelijoiden opiskelijahuoltoinfoon ja kansainväliseen opiskelun infoon ja satunnaisesti myös toimipaikan kehittämispäiviin ja yhteisiin tilaisuuksiin, joissa käsitellään opiskelijahuoltoon tai opiskelijaterveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä. Terveydenhoitajalla on merkittävä panos opiskelijahuoltoryhmässä työparityöskentelyn, moniammatillisuuden sekä verkostoitumisen kannalta. Laureassa opiskelijahuoltoryhmässä toteutuu moniammatillinen yhteistyö opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintojen sujuvan etenemisen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu keskimäärin joka kolmas viikko. Jäseninä ovat koulutusohjelmajohtaja, sosiaali- ja terveysalan opinto-ohjaajat, kulttuurialan amanuenssi, projektikoordinaattori, terveydenhoitaja ja kuraattori. Uusi opiskelijaterveydenhoitaja aloitti vuoden 2006 alussa. Terveysalan koulutusalajohtaja tuli mukaan ryhmään syksyllä Hän on vuorotellut terveysalan opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelijahuoltoryhmä on pyrkinyt kehittämään toimintakäytäntöjä opintojen keskeyttämistä harkitsevien varhaiseksi havaitsemiseksi ja keskeyttämisuhkaan puuttumiseksi. Ryhmä on pohtinut mm. lisäopetusten järjestämisen tarvetta ja organisointitapoja, ajankohtaisia ongelmatilanteita päivittäisessä toiminnassa, kuraattoritoiminnan kautta näkyväksi tulleita opiskelijoiden yksilöllisiä oppimisvaikeuksia sekä kommentoiden keskustellut Polulla-projektin toiminnoista.

24 Koska opettajatuutorit ovat tuoneet opiskelijoiden asioita esiin niukasti, ryhmä on suunnannut toimintaa enemmän opiskelijoiden hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä laajemmin pohtivaan suuntaan. Teemoina ovat olleet opiskelijapsykologipalvelut, opiskelukyselyn tulosten esittely, päihdestrategia, lukitestaus ja opiskelijahuoltotyön jatkokehittäminen Laureassa. Tikkurilan Laureassa opiskelijat täyttävät opiskelijan itsearviointilomakkeen noin puoli vuotta opintojen alkamisen jälkeen. Lomakkeet analysoidaan aloitusvuoden keväällä. Tietoja hyödynnetään opinto-ohjauksen kehittämisessä, kuraattoritoiminnassa ja kyselyn tulosten perusteella osa opiskelijoista kutsutaan keskustelemaan oppimisen esteistä ja haasteista kuraattorin kanssa. Syksyllä 2005 aloittaneiden sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden tuloksista valmistui Hämeen ammattikorkeakoulun lopputyönä yhteenveto Polulla vai hukassa Selvitys haasteista, esteistä ja voimavaroista Laurea-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla Opiskelijahuoltotyöryhmän toiminnan jatkokehittäminen käynnistyi syksyllä Toimintaa halutaan jatkaa, koska ryhmässä toteutuu moniammatillinen yhteistyö opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintojen sujuvan etenemisen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisemisen teemojen ympärillä. Työryhmän tehtävänä olisi myös seurata opintojen edistymistä. Toimiva ryhmä tekee ennalta ehkäisevää työtä ja siten säästää resursseja puuttumalla ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa. Työryhmä esittää, että opiskelijahuoltotyöryhmän jäsenille resursoidaan 20 tuntia lukuvuodessa (kevääksi tuntia). Opiskelijahuoltotyöryhmässä toimii opinto-ohjaajat, yksi opettaja koulutusohjelmaa kohti, kuraattori, terveydenhoitaja sekä opintotoimiston edustaja. Lisäksi työryhmään kutsutaan opettajatuutoreita tarvittaessa. 5.2 Ammattikorkeakouluopintojen ohjauksen jäsentäminen Diakonia-ammattikorkeakoulussa ohjauksen ja tuen käytännöt koko ammattikorkeakouluopintojen ajan on kirjattu ohjaussuunnitelmaan. Ohjauksen käytännöt koskettavat niin normiajassa etenevää kuin normiaikaa hitaammin etenevää opiskelijaa. Ohjauksen tavoitteena kirjatun ohjaussuunnitelman mukaan on tukea opiskelijaa pitkäjänteisesti koko ammattikorkeakouluopintojen polun ajan. Projektissa suunnitellaan käytäntö opintojen etenemisessä erityisiä haasteita tai esteitä kohdanneiden henkilökohtaisen opinto- 23

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi

TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi Pentti Hietala Tay/TKT 23.8.2016 Mitä? Jokaisella aloittavalla opiskelijalla on HOPSopettaja l. omaopettaja

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä. Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä. Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Sekin opiskelija on niin nolla kuin vain voi olla. Lukivaikeuden määrittely Lukivaikeuden tunnistaminen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi JOOP- Joustavat oppimisympäristöt SYKKÄYS Oma polku NITOJA - nivelvaihe, toiminta ja jatko työelämään Osaaminen käyttöön - Työvoimaa uudesta suunnasta - Amikset asuntoloiden kehittäjinä, Parempaan alkuun,

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

URHEILIJOIDEN OHJAUS. Jonna Miettinen

URHEILIJOIDEN OHJAUS. Jonna Miettinen URHEILIJOIDEN OHJAUS Jonna Miettinen URHEILIJOIDEN OHJAUKSEN ERITYISPIIRTEIDEN KARTOITTAMINEN Urheilijoiden ohjaus käsitteenä vieras tutkimuskohde Akatemiaoppilaitoksissa syntynyt tarve tutkimustiedolle

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli

HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli SISÄLTÖ 1 KIELITESTIN TARKOITUS... 3 2 KIELITESTAUKSEN TOTEUTTAMINEN... 3 2.1 Kielitestauksesta tiedottaminen... 3 2.2 Kielitestiin

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA 9.5.2013 Jenni Kiiskilä 1. Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I Osaaminen osana työkykyä Moniosaaja -valmennus I varhaiskuntoutusta työntekijän työelämäosaamisen ja pientyöpaikan tueksi Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Elina Sipponen 1 Työelämäosaamista tukevan valmennuksen

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot