C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA"

Transkriptio

1 Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 12 Marjaana Marttila ja Johanna Häkkinen POLULLA-projekti Erityistä tukea ammattikorkeakouluopinnoissaan haasteita kohdanneille

2 Marjaana Marttila ja Johanna Häkkinen POLULLA-PROJEKTI ERITYISTÄ TUKEA AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSAAN HAASTEITA KOHDANNEILLE Diakonia-ammattikorkeakoulu

3 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA C Katsauksia ja aineistoja 12 Julkaisija: Diakonia-ammattikorkeakoulu Taitto: Roope Lipasti ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN: Juvenes Print Oy Tampere

4 TIIVISTELMÄ Marjaana Marttila ja Johanna Häkkinen POLULLA-projekti Erityistä tukea ammattikorkeakouluopinnoissaan haasteita kohdanneille Helsinki : Diakonia-ammattikorkeakoulu, s. 8 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C Katsauksia ja aineistoja 12 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Polulla-projekti käynnistyi ja päättyi Hanke toteutui ESR tavoite 3 -ohjelman kautta. Polulla-projekti kohdistui ammattikorkeakouluopintojen ohjauksen ja opiskelijahuollon sekä psykososiaalisen tuen palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Projekti toteutui kahden ammattikorkeakoulun eli Diakonia-ammattikorkea-koulun Helsingin toimipaikan ja Tikkurilan Laurean yhteistyönä. Varsinaisena kohderyhmänä olivat kyseisten koulujen sosiaali-, terveys-, kirkon ja kulttuurialan opiskelijat. Erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaukseen pyrittiin projektissa luomaan yhtenäinen malli ja pitkäjänteisenä tavoitteena oli hyvien ohjausja tukikäytäntöjen laajentaminen projektissa mukana olevien ammattikorkeakoulujen kaikkiin toimipaikkoihin sekä laajemmin myös koko ammattikorkeakoulukenttään. Raportin tavoitteena on tuoda esiin toteutetun Polulla-projektin työskentelyprosessin tuloksia. Raportti kuvaa Polulla-projektin sisältöjä, toteutusta ja johtopäätöksiä 3,5 vuoden ajalta. Lisätiedot: Rahoitus: ESR tavoite 3 -ohjelma Asiasanat: ammattikorkeakoulut, opiskelijat, ohjaus, opiskelijahuolto Teemat Hyvinvointi ja terveys Kasvatus ja koulutus 3

5 Julkaistu: Painettuna sekä Open Access julkaisuna Painetun julkaisun tilaukset Granum-verkkokirjakauppa Verkko-osoite pdf 4

6 SISÄLLYS Saatteeksi 7 1 POLULLA-PROJEKTIN TAUSTAA 8 2 POLULLA-PROJEKTIN TAVOITTEET 10 3 POLULLA-PROJEKTIN ORGANISAATIO JA TOIMIJAT 12 4 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAT 16 5 POLULLA-PROJEKTIN TOIMET Opiskelijahuoltoryhmän toimintakäytäntöjen kehittäminen Ammattikorkeakouluopintojen ohjauksen jäsentäminen Opiskelija- ja opettajatuutoritoiminnan kehittäminen Opiskelijakuratiiviset työmuodot ja niiden kehittäminen Lisäopetuksen tuottaminen ja muu tuki Polulla-projektin pitkäkestoinen koulutus, koulutustilaisuudet Polulla-projektin loppuseminaari 42 6 POLULLA-PROJEKTIN ARVIOINTIA Projektin henkilöstön työskentelyprosessi ja sen arviointia Diakin ja Laurean opiskelijoiden osallisuus prosessissa ja opiskelijapalaute Lukivaikeuteen ja kuraattoripalveluiden käyttöön liittyvä prosessilähtöinen arviointi 55 7 POLULLA-PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Diakonia-ammattikorkeakoulun sisäinen tiedotus Laurea-ammattikorkeakoulun sisäinen tiedotus Ulkoinen projektista tiedottaminen Diakonia-ammattikorkeakoulussa 62 5

7 7.4 Ulkoinen tiedottaminen Laurea-ammattikorkeakoulussa 63 8 AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN KOKONAISOHJAUKSEN MALLI 64 9 POLULLA-PROJEKTISTA OPITTUA 70 LÄHTEET 74 Liite 1: Erilaisia oppijoita koskevien erityisjärjestelyiden periaatteet Diakonia-ammattikorkeakoulussa 75 Liite 2: Ammattikorkeakouluopiskelijan oppimisen ja työkyvyn itsearvointilomake 81 Liite 3: Opiskelijahuoltoryhmän itsearviointilomake 84 Liite 4: Lukivaikeuden huomioimisen periaatteet (Diak) 86 Liite 5: Pitkäkestoinen koulutus henkilöstölle 88 Liite 6: POLULLA-loppuseminaarin ohjelma 90 Liite 7: Opiskelijahuoltoryhmän toimintaperiaatteet (Diak) 92 Liite 8: Hoitoonohjausmalli Diakonia-ammattikorkeakoulussa 96 6

8 SAATTEEKSI Polulla-projekti käynnistyi ja päättyi Hanke toteutui ESR tavoite 3 -ohjelman kautta. Hankerahoituspäätöksen teki Etelä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto. Polulla-projekti kohdistui ammattikorkeakouluopintojen ohjauksen ja opiskelijahuollon sekä psykososiaalisen tuen palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Projekti toteutui kahden ammattikorkeakoulun eli Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin toimipaikan ja Tikkurilan Laurean yhteistyönä. Varsinaisena kohderyhmänä olivat kyseisten koulujen sosiaali-, terveys-, kirkon ja kulttuurialan opiskelijat. Erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaukseen pyrittiin projektissa luomaan yhtenäinen malli ja pitkäjänteisenä tavoitteena oli hyvien ohjaus- ja tukikäytäntöjen laajentaminen projektissa mukana olevien ammattikorkeakoulujen kaikkiin toimipaikkoihin sekä laajemmin myös koko ammattikorkeakoulukenttään. Raportin tavoitteena on tuoda esiin toteutetun Polulla-projektin työskentelyprosessin tuloksia. Raportti kuvaa Polulla-projektin sisältöjä, toteutusta ja johtopäätöksiä 3,5 vuoden ajalta. 7

9 1 POLULLA PROJEKTIN TAUSTAA Polulla-projekti käynnistyi toukokuussa Sillä pyrittiin rakentamaan erityisopetuksen ja erityisohjauksen käytäntöjä ammattikorkeakouluympäristöön. Tavoitteena oli mallintaa ammattikorkeakouluopintojen kokonaisohjauksen ja opintojen etenemisen tukeminen. Tarkoituksena on ollut kehittää ammattikorkeakouluopintojen kokonaisohjauksen mallinnus niin, että ohjaus- ja tukipalvelut vastaisivat mahdollisimman hyvin opiskelijoiden tarpeisiin koko koulutuksen ajan ja tukisivat opiskelijoiden ammatillista kasvuprosessia silloinkin, kun opinnot uhkaavat viivästyä tai keskeytyä. Projektin myötä on ollut mahdollista tutkia ja selvittää tyypillisiä opintojen viivästymis- ja keskeyttämisriskejä. Projektin kohderyhmään kuuluivat Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin toimipaikan ja Tikkurilan Laurean sosiaali-, terveys-, kirkon ja kulttuurialan opiskelijat. Varsinaisena kohderyhmänä kyseisissä kouluissa oli myös ne henkilöt, jotka osallistuivat projektin järjestämään pitkäkestoiseen koulutukseen. Välillisesti kohderyhmään kuului Diak Etelä Helsingin ja Tikkurilan Laurean muu henkilöstö ja opiskelijahuollon palveluista vastaavat toimijat. Erilaisten ja tukea tarvitsevien oppijoiden tavoittaminen ja heidän haasteidensa tunnustaminen sekä tunnistaminen nähtiin koko oppijayhteisön asiaksi. Ammattikorkeakouluopiskelija voi olla erilainen oppija perinteisen määritelmän mukaan aloittaessaan opintojaan, mutta hän voi myös tulla erilaiseksi oppijaksi opintojensa aikana. On hyvä tiedostaa, että nykyopiskelija kohtaa toisenlaisia haasteita kuin aiemmat opiskelijasukupolvet. Koska opiskelu heijastelee samoja yksilöllistymisestä, pirstaleisuudesta ja irrallisuudesta aiheutuvia ongelmia kuin työelämäkin, on selvää, että opiskelijoiden elämässä näkyvät samat ilmiöt, joita ovat mm. masennus, turvattomuus ja yksinäisyys. Nämä vaikuttavat opintojen etenemiseen. 8

10 Polulla-projektin tavoite, erityisopetuksen ja erityisohjauksen käytäntöjen ja välineiden rakentaminen ammattikorkeakouluympäristöön opintojen merkittävän viivästymisen ja tarpeettoman keskeyttämisen ehkäisemiseksi, on yhteneväinen valtakunnallisen Esteetön korkeakoulu (Esok) -hankkeen tematiikan kanssa. Hyvä ammattikorkeakoulun oppimisympäristö sallii monenlaiset reitit samoihin oppimistuloksiin pääsemiseksi. Myös hyvien käytäntöjen etsiminen, koettelu sekä juurruttaminen ja levittäminen ammattikorkeakouluopinnoissaan haasteita kohdanneiden opiskelijoiden ohjaukseen ovat tärkeitä. 9

11 2 POLULLA-PROJEKTIN TAVOITTEET POLULLA-projektin tavoitteena oli erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden löytäminen ja tukeminen opintojen merkittävän viivästymisen ja tarpeettoman keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Projekti pyrki vastaamaan seuraaviin kysymyksiin Keitä ovat ammattikorkeakouluopinnoissaan erityistä tukea tarvitsevat? Miten oppimisen esteet ja haasteet voitaisiin parhaiten tunnistaa? Mitkä olisivat ammattikorkeakouluun parhaiten soveltuvia ohjauksen ja tuen muotoja? Projektin kokonaistavoitteena oli erityisopetuksen ja erityisohjauksen käytäntöjen ja vä-lineiden rakentaminen ammattikorkeakouluympäristöön. Tavoitteena oli rakentaa kokonaisohjauksen malli ammattikorkeakouluopinnoissaan haasteita kohdanneiden opiskelijoiden opintojen ohjaamiseen ja tukemiseen (liite 1). Polulla-projekti pyrki lisäämään ammattikorkeakouluopiskelijan opiskeluvalmiuksia, ehkäisemään psykososiaalisia pulmia ja vahvistamaan opiskelijoiden elämänhallintaa ja ongelmanratkaisutaitoja kehittämään ammattikorkeakoulun opiskelijahuoltoryhmän toimintakäytäntöjä opintojen keskeyttämistä harkitsevien opiskelijoiden varhaiseksi havaitsemiseksi ja keskeyttämisuhkaan puuttumiseksi kehittämään ammattikorkeakoulun kuratiivisia työmuotoja opiskelun ja opiskeluja tukemiseksi kehittämään ryhmämuotoisia lisäopetuksen työskentelykäytäntöjä luomaan yhteistyöverkostoja ja vahvistamaan yhteissuhteita 10

12 ammattikorkeakouluopiskelijan hyvinvointia edistäviin ja tukeviin tahoihin kuten opiskelijaterveydenhuoltoon. Muita tällaisia tahoja ovat mm. kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto ja työvoimahallinto. kouluttamaan henkilöstöä ja tätä kautta vaikuttamaan asenteisiin tuottamaan opintomateriaalia Polulla-projekti suunniteltiin noin 2,5 kalenterivuotta kestäväksi. Projektille haettiin ja saatiin jatkorahoitusta, sillä ammattikorkeakouluopiskelijoiden tavoittaminen ja asiasta tiedottaminen veivät aikaa varsinkin projektin alussa. Koska sosiaali- ja terveysalalla teoriaopinnot ja pitkät käytännön harjoittelut vuorottelevat, opiskelijoiden oli vaikeaa sitoutua lisäopetusryhmiin. Myös henkilöstön pitkäkestoinen koulutus ja lisäopetusryhmien toiminnan kehittäminen vaativat lisäaikaa. Projektin sisältöinä olivat tiedottaminen, oppimisen tukeminen, ohjauksen jäsentäminen, opiskelijahuolto ja oppilaitosvaikuttaminen. 11

13 3 POLULLA-PROJEKTIN ORGANISAATIO JA TOIMI- JAT Projektin toteutukseen osallistuivat Diakonia-ammattikorkeakoulusta Diak Etelä Helsinki ja Laurea-ammattikorkeakoulusta Laurea Tikkurila. Näistä käytetään sujuvuuden vuoksi myöhemmin myös nimityksiä Diak ja Laurea. Diakonia-ammattikorkeakoulu toimi projektin hallinnoijana. Molemmat ammattikorkeakoulut vastasivat projektin käytännön toimista kumpikin omassa ammattikorkeakouluyksikössään. Yksiköt loivat samalla uusia yhteistyömuotoja ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi ja erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevien opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalvelujen tuottamiseksi. Parhaimmillaan molemmat ammattikorkeakoulut kävivät dialogia erilaisista käytännöistä ja toteutuksista. Polulla-projektin ensisijaisena kohteena olivat kummankin ammattikorkeakouluyksikön opiskelijat. Näin ollen on luonnollista, että projektia suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä Diakin opiskelijayhdistys O Diakon ja Laurean Laureamkon kanssa. Opiskelijayhdistysten kanssa tehtiin yhteistyötä erityisesti ammattikorkeakouluopintoihin sitouttamiseen ja motivointiin tähtäävissä toimissa, kuten opiskelija- ja opettajatuutoritoiminnan kehittämisessä sekä kohtaamisfoorumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Projektin ohjausryhmässä oli lisäksi mukana opiskelijaedustaja. Polulla-projektissa pyrittiin aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön niiden kanssa, jotka edistävät ja tukevat opiskelijoiden hyvinvointia. Näitä ovat esimerkiksi opiskelijaterveydenhuolto, kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto ja työvoimahallinto, jotka olivat edustettuina myös hankkeen ohjausryhmässä. 12

14 Ohjausryhmä Projektin ohjausryhmä seurasi hankkeen toteutusta ja arvioi sitä niin sisällön kuin talouden näkökulmasta ja teki muutosehdotuksia tarvittaessa. Ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Diakonia-ammattikorkeakoulu: Helminen Jari, Diak Etelän yksikönjohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja opiskelijajäsen Diakin opiskelijayhdistys O Diakon pääsihteeri, ohjausryhmän jäsen Diak Etelä Helsingin hallinnon sihteeri, ohjausryhmän sihteeri Tikkurilan Laurea: Männikkö Anna-Liisa, Tikkurilan Laurean sosiaali- ja terveysalan koulutusalajohtaja, ohjausryhmän varapuhenjohtaja Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijayhdistys Laureamkon edustaja, ohjausryhmän jäsen Tikkurilan Laurean opintosihteeri, ohjausryhmän sihteeri Muut tahot: Pukkinen Merja, terveydenhoitaja (Diak Etelä Helsingin opiskelijaterveydenhoitaja), Helsingin kaupunki, terveyskeskus, ohjausryhmän jäsen Huikko Pirjo / Hartman Satu, terveydenhoitaja (Tikkurilan Laurean opiskelijaterveydenhoitaja), Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi, ohjausryhmän jäsen Tikkurilan työvoimatoimiston edustaja, ohjausryhmän jäsen. Projektin henkilöstö Polulla-projekti toteutui kahden ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Projektin henkilöstöön kuuluivat molemmissa ammattikorkeakouluissa projektikoordinaattorit, kuraattorit sekä lisäopetusryhmien vetäjät (lehtorit). Projektikoordinaattori (Diakonia-ammattikorkeakoulu) suunnitteli Polulla-hanketta sekä seurasi ja suunnitteli arviointia että myös dokumentoi ja raportoi hankkeen etenemisestä kokonaisuudessaan. 13

15 14 Koordinaattori oli toimijana myös opiskelijahuoltotyöryhmässä ja toi opettajajäsenenä esille pedagogisia ratkaisuvaihtoehtoja erityistä tukea ammattikorkeakouluopinnoissaan tarvitsevien opiskelijoiden ohjaukseen. Koordinaattori toimi yhteistyössä seuraavien kanssa: opiskelijat ja heidän edustajansa (opiskelijajärjestöt), ammattikorkeakouluyksiköiden henkilöstö sekä opiskelijahuollon palveluista vastaavat (esim. kunnallinen terveydenhuolto). Koordinaattori järjesti myös kohtaamisfoorumeja, joihin osallistui työelämän edustajia. Polulla-projektista tiedottaminen niin sisäisesti ammattikorkeakoulussa kuin ulkoisesti hankkeen kuluessa ja sen päätyttyä kuului koordinaattorille. Tavoitteena oli levittää tietoa hankkeen tuottamasta opiskelijoiden ohjauksen mallinnuksesta laajasti ammattikorkeakouluihin. Projektikoordinaattorin (Tikkurilan Laurea) toimenkuva noudatti samoja periaatteita kuin Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Koordinaattori vastasi Laurean osalta projektin toimivuudesta. Kuraattori (Diakonia-ammattikorkeakoulu, 50 % työajasta) toimii psykososiaalisten palveluiden asiantuntijana. Kuraattori tarjosi opiskelijoille henkilökohtaista keskusteluapua elämäntilanteessa ja opiskelussa kohdattujen haasteiden tultua esiin. Esimerkiksi ihmissuhdeongelmiin, identiteettikriisiin ja arjen hallintaan kuten asumiseen liittyvät pulmat vaikuttavat jaksamiseen ja heijastuvat näin ollen myös opiskelussa suoriutumiseen. Kuraattori kartoitti opiskelijan tilannetta ja ohjasi hänet tarvittaessa muiden asiantuntijapalveluiden piiriin. Kuraattori toimi jäsenenä opiskelijahuoltoryhmässä ja arvioi omalta osaltaan tapauskohtaisesti opiskelijahuoltoryhmän koollekutsumistarpeen. Kuraattorin työskentelylle oli tyypillistä erittäin tiivis yhteistyö, usein myös parityöskentely terveydenhoitajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Kuraattorin vastuulle kuului myös yhteistyö Diakonia-ammattikorkeakoulun ulkopuolisten sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoiden kanssa. Yleisten tavoitteiden lisäksi pyrkimyksenä oli kuraattoripalveluiden kehittäminen niin, että palveluiden saatavuus olisi riittävää ja tarkoituksenmukaista. Myös kuraattoritoiminnasta tiedottaminen, kuraattorilla käyntien raportointi ja seuranta sekä arviointi olivat olennainen osa kuraattorin toimenkuvaa. Kuraattorin toiminnasta tiedotettiin uusille opiskelijoille lukukauden alussa järjestetyssä info-tilaisuudessa. Ajanvaraus kuraattorille tapahtui puhelimitse ja sähköpostitse. Useimmat opiskelijat hakeutuivat kuraattorin vastaanotolle

16 itsenäisesti, jotkut myös lehtoreiden tai toisten opiskelijoiden ohjaamina. Kuraattorin (Laurea Tikkurila) toimenkuva noudatti osin samoja periaatteita kuin Diakonia-ammattikorkeakoulun kuraattorin toimenkuva. Lisäopetusryhmien vetäjinä ovat toimineet pääsääntöisesti kummankin ammattikorkeakoulun lehtorit. He ovat niin yleisaineiden kuin ammatillistenkin aineiden asiantuntijoita ammattikorkeakoulussa. Tikkurilan Laureassa on lisäopetusta antanut myös kaksi erityisopettajaa. 15

17 4.ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT AMMATTIKOR- KEAKOULUOPISKELIJAT Nykyinen opiskelijajoukko on heterogeenista, ja opintojen etenemiseen, kestoon ja keskeyttämiseen vaikuttavat monet asiat. Ei ole mahdollista laatia yleispäteviä ohjeita, joiden avulla opiskelun kestoon tai keskeyttämisen ongelmat ratkaistaan. Ratkaisuja etsittäessä on syytä huomioida aikaisempaa tarkemmin koulutusalojen erityispiirteet ja opiskelijoiden yksilölliset aikuistumispolut. (Mannisenmäki & Valtari 2005, 5.) Myös opiskelijaidentiteetin kehittyminen on kokenut muutoksen. Helenius (1996) kuvaa kouluttautumisuraan ja nuoruuteen liittyvää identiteetin muutosta lineaarisesta spiraalimaiseksi. Spiraalimaisessa kouluttautumisajatuksessa tehdään samaan aikaan kuin opiskellaan myös monia muita asioita, jotka vaikuttavat opiskeluun. Opiskelusta on ikään kuin tullut yksi projekti projektien joukossa. Varsinainen oppiminen ja opitun sisäistäminen saattavat jäädä taka-alalle, kun edetään projekteista toisiin ja opintosuorituksia kerätään irrallisina palikoina. (Helenius 1996, 23.) Erityistä tukea tarvitseva opiskelija voi olla jo ammattikorkeakouluun (tai sen valintakokeisiin) tullessaan erilainen oppija. Hänellä voi olla sairauteen tai vammaan liittyvä diagnoosi. Erilaiseksi oppijaksi voi tulla myös ammattikorkeakouluopintojen aikana. Erilaisia oppijoita ja vammaisia opiskelijoita koskevien järjestelyjen tavoitteena on vähentää vammasta, pitkäaikaissairaudesta tai oppimisen vaikeudesta aiheutuvaa haittaa ja siten edistää yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisten oppijoiden ja vammaisten henkilöiden koulutukseen pääsemiseksi ja siinä selviämiseksi.erityistä tukea tarvitsevaksi opiskelijaksi projektin aikana määrittyi sellainen opiskelija, jonka opinnot eivät edenneet määräajassa. Kyseeseen tuli myös ammattikorkeakouluopinnoissaan merkittävästi viivästynyt opiskelija. Määräajaksi käsitettiin 210 opintopisteen 3,5 vuoden normiajan ylittäminen. Erityistä tarvitseva opiskelija voi olla myös vammainen opiskelija tai erilainen oppija.. Eri- 16

18 lainen oppija on oikeutettu erityisjärjestelyuhin, kuitenkin niin, etteivät ne aseta ammattikorkeakouluopiskelijoita eriarvoiseen asemaan Alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan projekti pyrkii tavoittamaan kahdessa eri ammattikorkeakoulussa 850 opiskelijaa projektin piiriin ja 1500 opiskelijaa ja henkilöstöön kuuluvaa tiedottamisen piiriin. Diakonia-ammattikorkeakoulussa tiedotettiin kaikille uusille opintonsa aloittaville opiskelijoille Polulla-projektista ja samalla opiskelijat täyttivät projektissa laaditun oppimisen ja työkyvyn itsearviointilomakkeen (liite 2). Tällä tavoin saatiin tietoa opiskelijoiden oppimisen esteisiin liittyvästä omasta kokemuksesta jo opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijoiden oma kokemus tuen tarpeesta ammattikorkeakoulussa opintojen alussa ilmaistuna on ollut seuraava: TAULUKKO 1. Oppimisen esteet opiskelijan itsearvointilomakkeessa ilmaistuina Diakonia-ammattikorkeakoulussa vuosina opintonsa aloittaneet opiskelijat kokonaismäärä oppimisen itsearvioinnin tehneet opiskelijat syksy (69 n / 4 m) 9 kevät 2005 päivä (66 n / 7 m) 13 kevät 2005 ilta (55 n / 7 m) 9 syksy (67 n / 6 m) 10 kevät 2006 päivä (90 n / 9 m) 16 kevät 2006 ilta (58 n / 6 m) 15 syksy (58 n / 6 m) 14 kevät 2007 päivä kevät 2007 ilta (40n / 6 m) 11 syksy (24 n / 3 m) 4 yhteensä oppimisen esteitä ilmoitti 17

19 Seuraavassa on eriteltynä opiskelijoiden itsensä ilmaisemia keskeisimpiä huolta aiheuttavia ja oppimisen esteiksi nimenomaan ammattikorkeakoulussa koettuja seikkoja. Mukana ovat opiskelijan ensisijaisesti mainitsemat esteet. syksyllä 2004 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteinä 4 opiskelijaa ilmoitti lukivaikeuden, 2 esiintymisjännityksen, 1 paniikkihäiriön, 1 vaikeudet matematiikassa ja 1 pitkäaikaissairauden. keväällä 2005 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteinä 5 opiskelijaa ilmoitti lukemisen / kirjoittamisen / hahmottamisen vaikeuden, 3 masennuksen, 3 lähiomaisen vakavan sairauden / kuoleman, 1 koki voimakasta esiintymisjännitystä ja 1 oli asunnoton. keväällä 2005 aloittaneet aikuisopiskelijat Esteinä 4 opiskelijaa ilmoitti lukemisen/kirjoittamisen / hahmottamisen vaikeuden, 2 voimakkaan esiintymisjännityksen, 2 uupumuksen haasteellisen elämäntilanteen vuoksi ja 1 keskittymisvaikeuden. syksyllä 2005 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteinä 4 opiskelijaa ilmoitti lukemisen / kirjoittamisen / hahmottamisen vaikeuden, 2 voimakkaan esiintymisjännityksen, 1 masennuksen, 1 alkoholi-ongelman, 1 koulukiu-saamisen. Yksi opiskelija oli hiljattain aloittanut sukupuolen korjausprosessin keväällä 2006 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteenä 2 opiskelijalla oli liikuntavamma, pitkäaikaissairaus 2:lla, lukihäiriö 3:lla uupumisen uhkaa 2:lla, esiintymisjännitys 1:llä, vaikea paniikki- / ahdistushäiriö 1:llä, vakava huoli omasta terveydentilasta 1:llä, perheen / oma kriisi (kuolema, avioeroprosessi) 4:llä. kevät 2006 aikuisopiskelijat Esteenä 4 ilmoitti vakavan kroonisen sairauden, masennuksen 1, ahdistuksen 1, lukivaikeuden 3 opiskelijaa, vieraat kielet 3, uupumus 1, esiintymisjännitys 1, vaikeat perhesuhteet 1, vaikeudet lääkelaskuissa. 18

20 syksy 2006 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteenä 2 opiskelijaa ilmoitti lukemisen / kirjoittamisen vaikeuden, kielet koki vaikeiksi 4 opiskelijaa, lääkelaskut 1, merkittävästä esiintymisjännityksestä kärsi 2 opiskelijaa, vakava fyysinen sairaus oli 3 opiskelijalla, vakavasti sairas omainen 1, masennus 1 kevät 2007 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteiksi 6 ilmoitti vaikeudet vieraissa kielissä, lukivaikeuden 2, suomi ei äidinkieli 2, vaikea taloudellinen tilanne 2, masennus 1, esiintymisjännitys 1, koulukiusattu 1, vakava omaisen sairaus 1, visuaalinen häiriö, lääkelaskuvaikeudet 1. kevät 2007 aloittaneet aikuisopiskelijat Esteenä 1 opiskelijalla lukivaikeus, 8:lla vaikeudet vieraissa kielissä, suomi ei äidinkieli 1. syksy 2007 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteenä 3 opiskelijalla lukivaikeus, voimakas esiintymisjännitys 1, omaisen vaikea sairaus 1. Diakonia-ammattikorkeakoulussa erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista on saatu tietoa myös opintojen etenemisen seurannalla. Opintojen etenemisen seurannassa opinto-ohjaajat ovat tarkistaneet yhden vuoden ammatti-korkeakouluopintojen jälkeen kertyneet opintopisteet. Opinnoissaan merkittävästi viivästyneet opiskelijat saivat kirjeen, jossa kutsuttiin henkilökohtaiseen keskusteluun opiskelijahuoltoryhmän jäsenten kanssa. Usein keskustelu opiskelijan kanssa on toteutettiin työparityöskentelyn (opintoohjaaja-kuraattori, kuraattori-terveydenhoitaja) avulla. Opiskelijat ovat pääsääntöisesti tulleet kyseisiin keskusteluihin ja kokeneet ne tärkeiksi opintojen jäsentämisen kannalta. Syitä opintojen merkittävään viivästymiseen olivat opiskelijoiden itsensä ilmoittamina seuraavat seikat kokoaikaisen työssäkäynnin ja kokopäiväisen opiskelun yhdistämisen mahdottomuus elämäntilanteen vaikeudet samanaikainen opiskelu toisessa oppilaitoksessa 19

21 oppimisvaikeudet motivaatio-ongelma ja alan opintoihin sitoutumisen ongelmat. TAULUKKO 2. Ammattikorkeakouluopintojen etenemisen seuranta Diakonia-ammattikorkeakoulussa vuosina Polulla-rästiseurantaan osallistuneiden opiskelijoiden määrät s k s k s k yhteensä 84 20

22 5 POLULLA-PROJEKTIN TOIMET Projektin keskeiset toimet suunniteltiin ammattikorkeakoulun toimintaympäristöön. Toimenpiteet liittyivät ammattikorkeakouluopintojen ohjaus- ja tukipalveluiden rakentumiseen sekä oppimisen ja ammatillisen kehittymisen tukemiseen silloinkin, kun oppija kohtasi oppimisessaan haasteita. Keskeisenä toimijana oli opiskelija-huoltoryhmä ja keskeisimpinä toimina kuraattoripalveluiden ja lisäopetuksen tarjoaminen. 5.1 Opiskelijahuoltoryhmän toimintakäytäntöjen kehittäminen Projektin alussa perustettiin Diakonia-ammattikorkeakouluun moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä. Opiskelijahuoltoryhmän tehtävänä on tarvittaessa erityisin tukitoimin auttaa opiskelijan selviytymistä opiskelussa. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä opintojen merkittävää viivästymistä sekä turhia opintojen lopettamisia. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat kuraattori, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja sekä opettajaedustaja. Opiskelijahuoltoryhmän toiminnan periaatteet on kirjattu ja myös hyväksytty Diakonia-ammattikorkeakoulun johtoryhmässä keväällä 2007 (liitteet 1 ja 3). On erittäin tärkeää, että opiskelijahuolto toimii erillään normaalista opetuksesta, jolloin lehtorit pystyvät keskittymään perustehtäväänsä opetukseen. Onnistuneen opiskelijahuollon edellytys on riittävän tiivis yhteistyö koko henkilökunnan kesken. Olennaista toiminnassa on opiskelijalähtöisyys eli opiskelija, jonka asioita käsitellään, on aina itse läsnä järjestetyissä palavereissa. Keskeisimpiä työmenetelmiä opiskelijahuoltoryhmällä ovat viikoittaiset palaverit, opiskelijan tukipalveluihin liittyvien asioiden valmistelu sekä opiskelijahuoltoryhmän toiminnasta tiedottaminen. Vakiintuneiksi käytännöiksi tulivat Polulla-projektin myötä oppimisen itsearviointi sekä opintojen etenemisen seuranta. Opiskelijahuoltoryhmä kehitti projektin aikana toimintakäytäntöjään avoi- 21

23 22 mella yhteisellä keskustelulla, toiminnan havainnoinnilla sekä dokumentoinnilla. Dokumentoinnin välineenä on toiminut opiskelijahuollon itsearviointi (liite 3). Projektin kuluessa opiskelijahuolto ammattikorkeakoulussa on jäsentynyt moniammatilliseksi tiimityöksi, jossa on selkeät tavoitteet. Myös ryhmäläisten roolit ovat jäsentyneet ja ryhmän jäsenille on määritelty selkeät vastuualueet. Opiskelijahuoltoryhmän käytänteitä on kehitetty luomalla Primus-järjestelmään asiallinen, opiskelijan henkilöllisyyden suojan takaava dokumentointi. Tämä on tärkeää, kun oppijan polkua tuetaan ja seurataan ajallisesti opiskelijahuollollisin toimin. Myös verkostoituminen eri toimijoiden kanssa todettiin arvokkaaksi ja uudenlaista vuoropuhelua synnyttäväksi. Yhteydet terveydenhuoltoon ja erityisesti opiskelijaterveydenhuoltoon koettiin hedelmällisiksi. Esimerkkinä tästä on Diakonia-ammattikorkea-koulun terveydenhoitaja. Hän osallistuu opiskelijahuoltoryhmän säännöllisiin kokouksiin oppilaitoksen ulkopuolisena jäsenä. Kokousten lisäksi hän osallistuu uusien opiskelijoiden opiskelijahuoltoinfoon ja kansainväliseen opiskelun infoon ja satunnaisesti myös toimipaikan kehittämispäiviin ja yhteisiin tilaisuuksiin, joissa käsitellään opiskelijahuoltoon tai opiskelijaterveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä. Terveydenhoitajalla on merkittävä panos opiskelijahuoltoryhmässä työparityöskentelyn, moniammatillisuuden sekä verkostoitumisen kannalta. Laureassa opiskelijahuoltoryhmässä toteutuu moniammatillinen yhteistyö opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintojen sujuvan etenemisen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu keskimäärin joka kolmas viikko. Jäseninä ovat koulutusohjelmajohtaja, sosiaali- ja terveysalan opinto-ohjaajat, kulttuurialan amanuenssi, projektikoordinaattori, terveydenhoitaja ja kuraattori. Uusi opiskelijaterveydenhoitaja aloitti vuoden 2006 alussa. Terveysalan koulutusalajohtaja tuli mukaan ryhmään syksyllä Hän on vuorotellut terveysalan opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelijahuoltoryhmä on pyrkinyt kehittämään toimintakäytäntöjä opintojen keskeyttämistä harkitsevien varhaiseksi havaitsemiseksi ja keskeyttämisuhkaan puuttumiseksi. Ryhmä on pohtinut mm. lisäopetusten järjestämisen tarvetta ja organisointitapoja, ajankohtaisia ongelmatilanteita päivittäisessä toiminnassa, kuraattoritoiminnan kautta näkyväksi tulleita opiskelijoiden yksilöllisiä oppimisvaikeuksia sekä kommentoiden keskustellut Polulla-projektin toiminnoista.

24 Koska opettajatuutorit ovat tuoneet opiskelijoiden asioita esiin niukasti, ryhmä on suunnannut toimintaa enemmän opiskelijoiden hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä laajemmin pohtivaan suuntaan. Teemoina ovat olleet opiskelijapsykologipalvelut, opiskelukyselyn tulosten esittely, päihdestrategia, lukitestaus ja opiskelijahuoltotyön jatkokehittäminen Laureassa. Tikkurilan Laureassa opiskelijat täyttävät opiskelijan itsearviointilomakkeen noin puoli vuotta opintojen alkamisen jälkeen. Lomakkeet analysoidaan aloitusvuoden keväällä. Tietoja hyödynnetään opinto-ohjauksen kehittämisessä, kuraattoritoiminnassa ja kyselyn tulosten perusteella osa opiskelijoista kutsutaan keskustelemaan oppimisen esteistä ja haasteista kuraattorin kanssa. Syksyllä 2005 aloittaneiden sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden tuloksista valmistui Hämeen ammattikorkeakoulun lopputyönä yhteenveto Polulla vai hukassa Selvitys haasteista, esteistä ja voimavaroista Laurea-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla Opiskelijahuoltotyöryhmän toiminnan jatkokehittäminen käynnistyi syksyllä Toimintaa halutaan jatkaa, koska ryhmässä toteutuu moniammatillinen yhteistyö opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintojen sujuvan etenemisen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisemisen teemojen ympärillä. Työryhmän tehtävänä olisi myös seurata opintojen edistymistä. Toimiva ryhmä tekee ennalta ehkäisevää työtä ja siten säästää resursseja puuttumalla ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa. Työryhmä esittää, että opiskelijahuoltotyöryhmän jäsenille resursoidaan 20 tuntia lukuvuodessa (kevääksi tuntia). Opiskelijahuoltotyöryhmässä toimii opinto-ohjaajat, yksi opettaja koulutusohjelmaa kohti, kuraattori, terveydenhoitaja sekä opintotoimiston edustaja. Lisäksi työryhmään kutsutaan opettajatuutoreita tarvittaessa. 5.2 Ammattikorkeakouluopintojen ohjauksen jäsentäminen Diakonia-ammattikorkeakoulussa ohjauksen ja tuen käytännöt koko ammattikorkeakouluopintojen ajan on kirjattu ohjaussuunnitelmaan. Ohjauksen käytännöt koskettavat niin normiajassa etenevää kuin normiaikaa hitaammin etenevää opiskelijaa. Ohjauksen tavoitteena kirjatun ohjaussuunnitelman mukaan on tukea opiskelijaa pitkäjänteisesti koko ammattikorkeakouluopintojen polun ajan. Projektissa suunnitellaan käytäntö opintojen etenemisessä erityisiä haasteita tai esteitä kohdanneiden henkilökohtaisen opinto- 23

DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Strategiasta ohjauksen toteuttamiseen, Metropolia Ammattikorkeakoulu 22.1.2010 Anna-Maria Tiainen, lehtori,

DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Strategiasta ohjauksen toteuttamiseen, Metropolia Ammattikorkeakoulu 22.1.2010 Anna-Maria Tiainen, lehtori, DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Strategiasta ohjauksen toteuttamiseen, Metropolia Ammattikorkeakoulu 22.1.2010 Anna-Maria Tiainen, lehtori, opinto-ohjaaja Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak on valtakunnallinen(diak

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi

TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi Pentti Hietala Tay/TKT 23.8.2016 Mitä? Jokaisella aloittavalla opiskelijalla on HOPSopettaja l. omaopettaja

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Lisätietoja tutkimuksesta saa Jaana Ruuskaselta (jruuskan@cc.joensuu.fi, 040-5880 328)

Lisätietoja tutkimuksesta saa Jaana Ruuskaselta (jruuskan@cc.joensuu.fi, 040-5880 328) ERITYISOPETUKSEN TARVE LUKIOSSA LIITE 1. Arvoisa Rehtori Opetussuunnitelmauudistus toi erityisopetuksen lukioon pysyväksi osaksi koulun toimintaa. Kouluilla on erilaiset mahdollisuudet vastata tähän haasteeseen.

Lisätiedot

Oppimisen tukeminen lukiossa

Oppimisen tukeminen lukiossa Oppimisen tukeminen lukiossa Raija Pääkkönen FM, Lukion erityisopetuksen lehtori Alppilan lukio ja Helsingin kuvataidelukio raija.paakkonen(at)edu.hel.fi 1 Toimintaympäristö lukiossa Kaikilla opiskelijoilla

Lisätiedot

Erityisopetus ja ohjauspalvelut EDUPOLISSA. Minna Perokorpi-Sulin

Erityisopetus ja ohjauspalvelut EDUPOLISSA. Minna Perokorpi-Sulin Erityisopetus ja ohjauspalvelut EDUPOLISSA Minna Perokorpi-Sulin VOS ja NAO-opiskelijoiden hakeutuminen Ennakkotehtävä Taustatietoja haastattelun tueksi Opiskelijat täyttävät esitietolomakkeen Motivaatio

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

OHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN

OHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN CARRY ON 1.2.2016-30.6.2018 OHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN Ohjauksen ajankohtaispäivä 2017 Aikuiskoulutuskeskus Kouvola 19.5.2017 Hilkka Huisko Carry on

Lisätiedot

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,

Lisätiedot

Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä. Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä. Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Sekin opiskelija on niin nolla kuin vain voi olla. Lukivaikeuden määrittely Lukivaikeuden tunnistaminen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Vaasan ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projektissa

Vaasan ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projektissa Vaasan ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projektissa Riitta Aikkola Vaasan ammattikorkeakoulu 1 Esipuhe Vaasan ammattikorkeakoulu on

Lisätiedot

korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys

korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys URAREITTI korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys Työpaketti 3: Ammatillinen suomen kieli ja viestintätaito terveysalalla iltapäiväseminaari 30.5.2017

Lisätiedot

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Valokuvausprojekti opetuskokeiluna

Valokuvausprojekti opetuskokeiluna Parasta Arkea 24/7 : Valokuvausprojekti opetuskokeiluna Lund, Arminen KOULII-hanke Koulutuksen Innovaatio & Integraatio hanke, KOULII (2010-2012), on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ja Laurea

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

Startti lokakuun alussa

Startti lokakuun alussa Ryhmät RAMKin ohjaussuunnitelmaan (opetuksen tukitoimet) ja ryhmän suunnitelma Yhteydenotto sähköpostitse loppuvaiheen opiskelijoihin ja markkinointi Ilmoittautuminen sähköpostitse ohjaajalle ja ryhmään

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa. Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014

Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa. Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014 Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014 Lukuvuosi 2013-2014 (1/2) Kaikkiaan 99 opiskelijaa kävi vastaanotolla, lukuvuonna 2013-2014, joista: 1. vuoden opiskelijoita

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin

Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin Mikko Hytönen 18.4.2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin ( 2007 2013) Projekteja käynnistetty kpl 27, 16 projektia päättynyt Monipuolisia

Lisätiedot

Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa

Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea heidän

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Projektipäällikkö

Lisätiedot