C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA

Transkriptio

1 Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 12 Marjaana Marttila ja Johanna Häkkinen POLULLA-projekti Erityistä tukea ammattikorkeakouluopinnoissaan haasteita kohdanneille

2 Marjaana Marttila ja Johanna Häkkinen POLULLA-PROJEKTI ERITYISTÄ TUKEA AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSAAN HAASTEITA KOHDANNEILLE Diakonia-ammattikorkeakoulu

3 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA C Katsauksia ja aineistoja 12 Julkaisija: Diakonia-ammattikorkeakoulu Taitto: Roope Lipasti ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN: Juvenes Print Oy Tampere

4 TIIVISTELMÄ Marjaana Marttila ja Johanna Häkkinen POLULLA-projekti Erityistä tukea ammattikorkeakouluopinnoissaan haasteita kohdanneille Helsinki : Diakonia-ammattikorkeakoulu, s. 8 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C Katsauksia ja aineistoja 12 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Polulla-projekti käynnistyi ja päättyi Hanke toteutui ESR tavoite 3 -ohjelman kautta. Polulla-projekti kohdistui ammattikorkeakouluopintojen ohjauksen ja opiskelijahuollon sekä psykososiaalisen tuen palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Projekti toteutui kahden ammattikorkeakoulun eli Diakonia-ammattikorkea-koulun Helsingin toimipaikan ja Tikkurilan Laurean yhteistyönä. Varsinaisena kohderyhmänä olivat kyseisten koulujen sosiaali-, terveys-, kirkon ja kulttuurialan opiskelijat. Erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaukseen pyrittiin projektissa luomaan yhtenäinen malli ja pitkäjänteisenä tavoitteena oli hyvien ohjausja tukikäytäntöjen laajentaminen projektissa mukana olevien ammattikorkeakoulujen kaikkiin toimipaikkoihin sekä laajemmin myös koko ammattikorkeakoulukenttään. Raportin tavoitteena on tuoda esiin toteutetun Polulla-projektin työskentelyprosessin tuloksia. Raportti kuvaa Polulla-projektin sisältöjä, toteutusta ja johtopäätöksiä 3,5 vuoden ajalta. Lisätiedot: Rahoitus: ESR tavoite 3 -ohjelma Asiasanat: ammattikorkeakoulut, opiskelijat, ohjaus, opiskelijahuolto Teemat Hyvinvointi ja terveys Kasvatus ja koulutus 3

5 Julkaistu: Painettuna sekä Open Access julkaisuna Painetun julkaisun tilaukset Granum-verkkokirjakauppa Verkko-osoite pdf 4

6 SISÄLLYS Saatteeksi 7 1 POLULLA-PROJEKTIN TAUSTAA 8 2 POLULLA-PROJEKTIN TAVOITTEET 10 3 POLULLA-PROJEKTIN ORGANISAATIO JA TOIMIJAT 12 4 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAT 16 5 POLULLA-PROJEKTIN TOIMET Opiskelijahuoltoryhmän toimintakäytäntöjen kehittäminen Ammattikorkeakouluopintojen ohjauksen jäsentäminen Opiskelija- ja opettajatuutoritoiminnan kehittäminen Opiskelijakuratiiviset työmuodot ja niiden kehittäminen Lisäopetuksen tuottaminen ja muu tuki Polulla-projektin pitkäkestoinen koulutus, koulutustilaisuudet Polulla-projektin loppuseminaari 42 6 POLULLA-PROJEKTIN ARVIOINTIA Projektin henkilöstön työskentelyprosessi ja sen arviointia Diakin ja Laurean opiskelijoiden osallisuus prosessissa ja opiskelijapalaute Lukivaikeuteen ja kuraattoripalveluiden käyttöön liittyvä prosessilähtöinen arviointi 55 7 POLULLA-PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Diakonia-ammattikorkeakoulun sisäinen tiedotus Laurea-ammattikorkeakoulun sisäinen tiedotus Ulkoinen projektista tiedottaminen Diakonia-ammattikorkeakoulussa 62 5

7 7.4 Ulkoinen tiedottaminen Laurea-ammattikorkeakoulussa 63 8 AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN KOKONAISOHJAUKSEN MALLI 64 9 POLULLA-PROJEKTISTA OPITTUA 70 LÄHTEET 74 Liite 1: Erilaisia oppijoita koskevien erityisjärjestelyiden periaatteet Diakonia-ammattikorkeakoulussa 75 Liite 2: Ammattikorkeakouluopiskelijan oppimisen ja työkyvyn itsearvointilomake 81 Liite 3: Opiskelijahuoltoryhmän itsearviointilomake 84 Liite 4: Lukivaikeuden huomioimisen periaatteet (Diak) 86 Liite 5: Pitkäkestoinen koulutus henkilöstölle 88 Liite 6: POLULLA-loppuseminaarin ohjelma 90 Liite 7: Opiskelijahuoltoryhmän toimintaperiaatteet (Diak) 92 Liite 8: Hoitoonohjausmalli Diakonia-ammattikorkeakoulussa 96 6

8 SAATTEEKSI Polulla-projekti käynnistyi ja päättyi Hanke toteutui ESR tavoite 3 -ohjelman kautta. Hankerahoituspäätöksen teki Etelä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto. Polulla-projekti kohdistui ammattikorkeakouluopintojen ohjauksen ja opiskelijahuollon sekä psykososiaalisen tuen palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Projekti toteutui kahden ammattikorkeakoulun eli Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin toimipaikan ja Tikkurilan Laurean yhteistyönä. Varsinaisena kohderyhmänä olivat kyseisten koulujen sosiaali-, terveys-, kirkon ja kulttuurialan opiskelijat. Erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaukseen pyrittiin projektissa luomaan yhtenäinen malli ja pitkäjänteisenä tavoitteena oli hyvien ohjaus- ja tukikäytäntöjen laajentaminen projektissa mukana olevien ammattikorkeakoulujen kaikkiin toimipaikkoihin sekä laajemmin myös koko ammattikorkeakoulukenttään. Raportin tavoitteena on tuoda esiin toteutetun Polulla-projektin työskentelyprosessin tuloksia. Raportti kuvaa Polulla-projektin sisältöjä, toteutusta ja johtopäätöksiä 3,5 vuoden ajalta. 7

9 1 POLULLA PROJEKTIN TAUSTAA Polulla-projekti käynnistyi toukokuussa Sillä pyrittiin rakentamaan erityisopetuksen ja erityisohjauksen käytäntöjä ammattikorkeakouluympäristöön. Tavoitteena oli mallintaa ammattikorkeakouluopintojen kokonaisohjauksen ja opintojen etenemisen tukeminen. Tarkoituksena on ollut kehittää ammattikorkeakouluopintojen kokonaisohjauksen mallinnus niin, että ohjaus- ja tukipalvelut vastaisivat mahdollisimman hyvin opiskelijoiden tarpeisiin koko koulutuksen ajan ja tukisivat opiskelijoiden ammatillista kasvuprosessia silloinkin, kun opinnot uhkaavat viivästyä tai keskeytyä. Projektin myötä on ollut mahdollista tutkia ja selvittää tyypillisiä opintojen viivästymis- ja keskeyttämisriskejä. Projektin kohderyhmään kuuluivat Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin toimipaikan ja Tikkurilan Laurean sosiaali-, terveys-, kirkon ja kulttuurialan opiskelijat. Varsinaisena kohderyhmänä kyseisissä kouluissa oli myös ne henkilöt, jotka osallistuivat projektin järjestämään pitkäkestoiseen koulutukseen. Välillisesti kohderyhmään kuului Diak Etelä Helsingin ja Tikkurilan Laurean muu henkilöstö ja opiskelijahuollon palveluista vastaavat toimijat. Erilaisten ja tukea tarvitsevien oppijoiden tavoittaminen ja heidän haasteidensa tunnustaminen sekä tunnistaminen nähtiin koko oppijayhteisön asiaksi. Ammattikorkeakouluopiskelija voi olla erilainen oppija perinteisen määritelmän mukaan aloittaessaan opintojaan, mutta hän voi myös tulla erilaiseksi oppijaksi opintojensa aikana. On hyvä tiedostaa, että nykyopiskelija kohtaa toisenlaisia haasteita kuin aiemmat opiskelijasukupolvet. Koska opiskelu heijastelee samoja yksilöllistymisestä, pirstaleisuudesta ja irrallisuudesta aiheutuvia ongelmia kuin työelämäkin, on selvää, että opiskelijoiden elämässä näkyvät samat ilmiöt, joita ovat mm. masennus, turvattomuus ja yksinäisyys. Nämä vaikuttavat opintojen etenemiseen. 8

10 Polulla-projektin tavoite, erityisopetuksen ja erityisohjauksen käytäntöjen ja välineiden rakentaminen ammattikorkeakouluympäristöön opintojen merkittävän viivästymisen ja tarpeettoman keskeyttämisen ehkäisemiseksi, on yhteneväinen valtakunnallisen Esteetön korkeakoulu (Esok) -hankkeen tematiikan kanssa. Hyvä ammattikorkeakoulun oppimisympäristö sallii monenlaiset reitit samoihin oppimistuloksiin pääsemiseksi. Myös hyvien käytäntöjen etsiminen, koettelu sekä juurruttaminen ja levittäminen ammattikorkeakouluopinnoissaan haasteita kohdanneiden opiskelijoiden ohjaukseen ovat tärkeitä. 9

11 2 POLULLA-PROJEKTIN TAVOITTEET POLULLA-projektin tavoitteena oli erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden löytäminen ja tukeminen opintojen merkittävän viivästymisen ja tarpeettoman keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Projekti pyrki vastaamaan seuraaviin kysymyksiin Keitä ovat ammattikorkeakouluopinnoissaan erityistä tukea tarvitsevat? Miten oppimisen esteet ja haasteet voitaisiin parhaiten tunnistaa? Mitkä olisivat ammattikorkeakouluun parhaiten soveltuvia ohjauksen ja tuen muotoja? Projektin kokonaistavoitteena oli erityisopetuksen ja erityisohjauksen käytäntöjen ja vä-lineiden rakentaminen ammattikorkeakouluympäristöön. Tavoitteena oli rakentaa kokonaisohjauksen malli ammattikorkeakouluopinnoissaan haasteita kohdanneiden opiskelijoiden opintojen ohjaamiseen ja tukemiseen (liite 1). Polulla-projekti pyrki lisäämään ammattikorkeakouluopiskelijan opiskeluvalmiuksia, ehkäisemään psykososiaalisia pulmia ja vahvistamaan opiskelijoiden elämänhallintaa ja ongelmanratkaisutaitoja kehittämään ammattikorkeakoulun opiskelijahuoltoryhmän toimintakäytäntöjä opintojen keskeyttämistä harkitsevien opiskelijoiden varhaiseksi havaitsemiseksi ja keskeyttämisuhkaan puuttumiseksi kehittämään ammattikorkeakoulun kuratiivisia työmuotoja opiskelun ja opiskeluja tukemiseksi kehittämään ryhmämuotoisia lisäopetuksen työskentelykäytäntöjä luomaan yhteistyöverkostoja ja vahvistamaan yhteissuhteita 10

12 ammattikorkeakouluopiskelijan hyvinvointia edistäviin ja tukeviin tahoihin kuten opiskelijaterveydenhuoltoon. Muita tällaisia tahoja ovat mm. kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto ja työvoimahallinto. kouluttamaan henkilöstöä ja tätä kautta vaikuttamaan asenteisiin tuottamaan opintomateriaalia Polulla-projekti suunniteltiin noin 2,5 kalenterivuotta kestäväksi. Projektille haettiin ja saatiin jatkorahoitusta, sillä ammattikorkeakouluopiskelijoiden tavoittaminen ja asiasta tiedottaminen veivät aikaa varsinkin projektin alussa. Koska sosiaali- ja terveysalalla teoriaopinnot ja pitkät käytännön harjoittelut vuorottelevat, opiskelijoiden oli vaikeaa sitoutua lisäopetusryhmiin. Myös henkilöstön pitkäkestoinen koulutus ja lisäopetusryhmien toiminnan kehittäminen vaativat lisäaikaa. Projektin sisältöinä olivat tiedottaminen, oppimisen tukeminen, ohjauksen jäsentäminen, opiskelijahuolto ja oppilaitosvaikuttaminen. 11

13 3 POLULLA-PROJEKTIN ORGANISAATIO JA TOIMI- JAT Projektin toteutukseen osallistuivat Diakonia-ammattikorkeakoulusta Diak Etelä Helsinki ja Laurea-ammattikorkeakoulusta Laurea Tikkurila. Näistä käytetään sujuvuuden vuoksi myöhemmin myös nimityksiä Diak ja Laurea. Diakonia-ammattikorkeakoulu toimi projektin hallinnoijana. Molemmat ammattikorkeakoulut vastasivat projektin käytännön toimista kumpikin omassa ammattikorkeakouluyksikössään. Yksiköt loivat samalla uusia yhteistyömuotoja ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi ja erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevien opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalvelujen tuottamiseksi. Parhaimmillaan molemmat ammattikorkeakoulut kävivät dialogia erilaisista käytännöistä ja toteutuksista. Polulla-projektin ensisijaisena kohteena olivat kummankin ammattikorkeakouluyksikön opiskelijat. Näin ollen on luonnollista, että projektia suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä Diakin opiskelijayhdistys O Diakon ja Laurean Laureamkon kanssa. Opiskelijayhdistysten kanssa tehtiin yhteistyötä erityisesti ammattikorkeakouluopintoihin sitouttamiseen ja motivointiin tähtäävissä toimissa, kuten opiskelija- ja opettajatuutoritoiminnan kehittämisessä sekä kohtaamisfoorumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Projektin ohjausryhmässä oli lisäksi mukana opiskelijaedustaja. Polulla-projektissa pyrittiin aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön niiden kanssa, jotka edistävät ja tukevat opiskelijoiden hyvinvointia. Näitä ovat esimerkiksi opiskelijaterveydenhuolto, kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto ja työvoimahallinto, jotka olivat edustettuina myös hankkeen ohjausryhmässä. 12

14 Ohjausryhmä Projektin ohjausryhmä seurasi hankkeen toteutusta ja arvioi sitä niin sisällön kuin talouden näkökulmasta ja teki muutosehdotuksia tarvittaessa. Ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Diakonia-ammattikorkeakoulu: Helminen Jari, Diak Etelän yksikönjohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja opiskelijajäsen Diakin opiskelijayhdistys O Diakon pääsihteeri, ohjausryhmän jäsen Diak Etelä Helsingin hallinnon sihteeri, ohjausryhmän sihteeri Tikkurilan Laurea: Männikkö Anna-Liisa, Tikkurilan Laurean sosiaali- ja terveysalan koulutusalajohtaja, ohjausryhmän varapuhenjohtaja Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijayhdistys Laureamkon edustaja, ohjausryhmän jäsen Tikkurilan Laurean opintosihteeri, ohjausryhmän sihteeri Muut tahot: Pukkinen Merja, terveydenhoitaja (Diak Etelä Helsingin opiskelijaterveydenhoitaja), Helsingin kaupunki, terveyskeskus, ohjausryhmän jäsen Huikko Pirjo / Hartman Satu, terveydenhoitaja (Tikkurilan Laurean opiskelijaterveydenhoitaja), Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi, ohjausryhmän jäsen Tikkurilan työvoimatoimiston edustaja, ohjausryhmän jäsen. Projektin henkilöstö Polulla-projekti toteutui kahden ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Projektin henkilöstöön kuuluivat molemmissa ammattikorkeakouluissa projektikoordinaattorit, kuraattorit sekä lisäopetusryhmien vetäjät (lehtorit). Projektikoordinaattori (Diakonia-ammattikorkeakoulu) suunnitteli Polulla-hanketta sekä seurasi ja suunnitteli arviointia että myös dokumentoi ja raportoi hankkeen etenemisestä kokonaisuudessaan. 13

15 14 Koordinaattori oli toimijana myös opiskelijahuoltotyöryhmässä ja toi opettajajäsenenä esille pedagogisia ratkaisuvaihtoehtoja erityistä tukea ammattikorkeakouluopinnoissaan tarvitsevien opiskelijoiden ohjaukseen. Koordinaattori toimi yhteistyössä seuraavien kanssa: opiskelijat ja heidän edustajansa (opiskelijajärjestöt), ammattikorkeakouluyksiköiden henkilöstö sekä opiskelijahuollon palveluista vastaavat (esim. kunnallinen terveydenhuolto). Koordinaattori järjesti myös kohtaamisfoorumeja, joihin osallistui työelämän edustajia. Polulla-projektista tiedottaminen niin sisäisesti ammattikorkeakoulussa kuin ulkoisesti hankkeen kuluessa ja sen päätyttyä kuului koordinaattorille. Tavoitteena oli levittää tietoa hankkeen tuottamasta opiskelijoiden ohjauksen mallinnuksesta laajasti ammattikorkeakouluihin. Projektikoordinaattorin (Tikkurilan Laurea) toimenkuva noudatti samoja periaatteita kuin Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Koordinaattori vastasi Laurean osalta projektin toimivuudesta. Kuraattori (Diakonia-ammattikorkeakoulu, 50 % työajasta) toimii psykososiaalisten palveluiden asiantuntijana. Kuraattori tarjosi opiskelijoille henkilökohtaista keskusteluapua elämäntilanteessa ja opiskelussa kohdattujen haasteiden tultua esiin. Esimerkiksi ihmissuhdeongelmiin, identiteettikriisiin ja arjen hallintaan kuten asumiseen liittyvät pulmat vaikuttavat jaksamiseen ja heijastuvat näin ollen myös opiskelussa suoriutumiseen. Kuraattori kartoitti opiskelijan tilannetta ja ohjasi hänet tarvittaessa muiden asiantuntijapalveluiden piiriin. Kuraattori toimi jäsenenä opiskelijahuoltoryhmässä ja arvioi omalta osaltaan tapauskohtaisesti opiskelijahuoltoryhmän koollekutsumistarpeen. Kuraattorin työskentelylle oli tyypillistä erittäin tiivis yhteistyö, usein myös parityöskentely terveydenhoitajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Kuraattorin vastuulle kuului myös yhteistyö Diakonia-ammattikorkeakoulun ulkopuolisten sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoiden kanssa. Yleisten tavoitteiden lisäksi pyrkimyksenä oli kuraattoripalveluiden kehittäminen niin, että palveluiden saatavuus olisi riittävää ja tarkoituksenmukaista. Myös kuraattoritoiminnasta tiedottaminen, kuraattorilla käyntien raportointi ja seuranta sekä arviointi olivat olennainen osa kuraattorin toimenkuvaa. Kuraattorin toiminnasta tiedotettiin uusille opiskelijoille lukukauden alussa järjestetyssä info-tilaisuudessa. Ajanvaraus kuraattorille tapahtui puhelimitse ja sähköpostitse. Useimmat opiskelijat hakeutuivat kuraattorin vastaanotolle

16 itsenäisesti, jotkut myös lehtoreiden tai toisten opiskelijoiden ohjaamina. Kuraattorin (Laurea Tikkurila) toimenkuva noudatti osin samoja periaatteita kuin Diakonia-ammattikorkeakoulun kuraattorin toimenkuva. Lisäopetusryhmien vetäjinä ovat toimineet pääsääntöisesti kummankin ammattikorkeakoulun lehtorit. He ovat niin yleisaineiden kuin ammatillistenkin aineiden asiantuntijoita ammattikorkeakoulussa. Tikkurilan Laureassa on lisäopetusta antanut myös kaksi erityisopettajaa. 15

17 4.ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT AMMATTIKOR- KEAKOULUOPISKELIJAT Nykyinen opiskelijajoukko on heterogeenista, ja opintojen etenemiseen, kestoon ja keskeyttämiseen vaikuttavat monet asiat. Ei ole mahdollista laatia yleispäteviä ohjeita, joiden avulla opiskelun kestoon tai keskeyttämisen ongelmat ratkaistaan. Ratkaisuja etsittäessä on syytä huomioida aikaisempaa tarkemmin koulutusalojen erityispiirteet ja opiskelijoiden yksilölliset aikuistumispolut. (Mannisenmäki & Valtari 2005, 5.) Myös opiskelijaidentiteetin kehittyminen on kokenut muutoksen. Helenius (1996) kuvaa kouluttautumisuraan ja nuoruuteen liittyvää identiteetin muutosta lineaarisesta spiraalimaiseksi. Spiraalimaisessa kouluttautumisajatuksessa tehdään samaan aikaan kuin opiskellaan myös monia muita asioita, jotka vaikuttavat opiskeluun. Opiskelusta on ikään kuin tullut yksi projekti projektien joukossa. Varsinainen oppiminen ja opitun sisäistäminen saattavat jäädä taka-alalle, kun edetään projekteista toisiin ja opintosuorituksia kerätään irrallisina palikoina. (Helenius 1996, 23.) Erityistä tukea tarvitseva opiskelija voi olla jo ammattikorkeakouluun (tai sen valintakokeisiin) tullessaan erilainen oppija. Hänellä voi olla sairauteen tai vammaan liittyvä diagnoosi. Erilaiseksi oppijaksi voi tulla myös ammattikorkeakouluopintojen aikana. Erilaisia oppijoita ja vammaisia opiskelijoita koskevien järjestelyjen tavoitteena on vähentää vammasta, pitkäaikaissairaudesta tai oppimisen vaikeudesta aiheutuvaa haittaa ja siten edistää yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisten oppijoiden ja vammaisten henkilöiden koulutukseen pääsemiseksi ja siinä selviämiseksi.erityistä tukea tarvitsevaksi opiskelijaksi projektin aikana määrittyi sellainen opiskelija, jonka opinnot eivät edenneet määräajassa. Kyseeseen tuli myös ammattikorkeakouluopinnoissaan merkittävästi viivästynyt opiskelija. Määräajaksi käsitettiin 210 opintopisteen 3,5 vuoden normiajan ylittäminen. Erityistä tarvitseva opiskelija voi olla myös vammainen opiskelija tai erilainen oppija.. Eri- 16

18 lainen oppija on oikeutettu erityisjärjestelyuhin, kuitenkin niin, etteivät ne aseta ammattikorkeakouluopiskelijoita eriarvoiseen asemaan Alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan projekti pyrkii tavoittamaan kahdessa eri ammattikorkeakoulussa 850 opiskelijaa projektin piiriin ja 1500 opiskelijaa ja henkilöstöön kuuluvaa tiedottamisen piiriin. Diakonia-ammattikorkeakoulussa tiedotettiin kaikille uusille opintonsa aloittaville opiskelijoille Polulla-projektista ja samalla opiskelijat täyttivät projektissa laaditun oppimisen ja työkyvyn itsearviointilomakkeen (liite 2). Tällä tavoin saatiin tietoa opiskelijoiden oppimisen esteisiin liittyvästä omasta kokemuksesta jo opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijoiden oma kokemus tuen tarpeesta ammattikorkeakoulussa opintojen alussa ilmaistuna on ollut seuraava: TAULUKKO 1. Oppimisen esteet opiskelijan itsearvointilomakkeessa ilmaistuina Diakonia-ammattikorkeakoulussa vuosina opintonsa aloittaneet opiskelijat kokonaismäärä oppimisen itsearvioinnin tehneet opiskelijat syksy (69 n / 4 m) 9 kevät 2005 päivä (66 n / 7 m) 13 kevät 2005 ilta (55 n / 7 m) 9 syksy (67 n / 6 m) 10 kevät 2006 päivä (90 n / 9 m) 16 kevät 2006 ilta (58 n / 6 m) 15 syksy (58 n / 6 m) 14 kevät 2007 päivä kevät 2007 ilta (40n / 6 m) 11 syksy (24 n / 3 m) 4 yhteensä oppimisen esteitä ilmoitti 17

19 Seuraavassa on eriteltynä opiskelijoiden itsensä ilmaisemia keskeisimpiä huolta aiheuttavia ja oppimisen esteiksi nimenomaan ammattikorkeakoulussa koettuja seikkoja. Mukana ovat opiskelijan ensisijaisesti mainitsemat esteet. syksyllä 2004 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteinä 4 opiskelijaa ilmoitti lukivaikeuden, 2 esiintymisjännityksen, 1 paniikkihäiriön, 1 vaikeudet matematiikassa ja 1 pitkäaikaissairauden. keväällä 2005 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteinä 5 opiskelijaa ilmoitti lukemisen / kirjoittamisen / hahmottamisen vaikeuden, 3 masennuksen, 3 lähiomaisen vakavan sairauden / kuoleman, 1 koki voimakasta esiintymisjännitystä ja 1 oli asunnoton. keväällä 2005 aloittaneet aikuisopiskelijat Esteinä 4 opiskelijaa ilmoitti lukemisen/kirjoittamisen / hahmottamisen vaikeuden, 2 voimakkaan esiintymisjännityksen, 2 uupumuksen haasteellisen elämäntilanteen vuoksi ja 1 keskittymisvaikeuden. syksyllä 2005 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteinä 4 opiskelijaa ilmoitti lukemisen / kirjoittamisen / hahmottamisen vaikeuden, 2 voimakkaan esiintymisjännityksen, 1 masennuksen, 1 alkoholi-ongelman, 1 koulukiu-saamisen. Yksi opiskelija oli hiljattain aloittanut sukupuolen korjausprosessin keväällä 2006 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteenä 2 opiskelijalla oli liikuntavamma, pitkäaikaissairaus 2:lla, lukihäiriö 3:lla uupumisen uhkaa 2:lla, esiintymisjännitys 1:llä, vaikea paniikki- / ahdistushäiriö 1:llä, vakava huoli omasta terveydentilasta 1:llä, perheen / oma kriisi (kuolema, avioeroprosessi) 4:llä. kevät 2006 aikuisopiskelijat Esteenä 4 ilmoitti vakavan kroonisen sairauden, masennuksen 1, ahdistuksen 1, lukivaikeuden 3 opiskelijaa, vieraat kielet 3, uupumus 1, esiintymisjännitys 1, vaikeat perhesuhteet 1, vaikeudet lääkelaskuissa. 18

20 syksy 2006 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteenä 2 opiskelijaa ilmoitti lukemisen / kirjoittamisen vaikeuden, kielet koki vaikeiksi 4 opiskelijaa, lääkelaskut 1, merkittävästä esiintymisjännityksestä kärsi 2 opiskelijaa, vakava fyysinen sairaus oli 3 opiskelijalla, vakavasti sairas omainen 1, masennus 1 kevät 2007 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteiksi 6 ilmoitti vaikeudet vieraissa kielissä, lukivaikeuden 2, suomi ei äidinkieli 2, vaikea taloudellinen tilanne 2, masennus 1, esiintymisjännitys 1, koulukiusattu 1, vakava omaisen sairaus 1, visuaalinen häiriö, lääkelaskuvaikeudet 1. kevät 2007 aloittaneet aikuisopiskelijat Esteenä 1 opiskelijalla lukivaikeus, 8:lla vaikeudet vieraissa kielissä, suomi ei äidinkieli 1. syksy 2007 aloittaneet nuorisoasteen opiskelijat Esteenä 3 opiskelijalla lukivaikeus, voimakas esiintymisjännitys 1, omaisen vaikea sairaus 1. Diakonia-ammattikorkeakoulussa erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista on saatu tietoa myös opintojen etenemisen seurannalla. Opintojen etenemisen seurannassa opinto-ohjaajat ovat tarkistaneet yhden vuoden ammatti-korkeakouluopintojen jälkeen kertyneet opintopisteet. Opinnoissaan merkittävästi viivästyneet opiskelijat saivat kirjeen, jossa kutsuttiin henkilökohtaiseen keskusteluun opiskelijahuoltoryhmän jäsenten kanssa. Usein keskustelu opiskelijan kanssa on toteutettiin työparityöskentelyn (opintoohjaaja-kuraattori, kuraattori-terveydenhoitaja) avulla. Opiskelijat ovat pääsääntöisesti tulleet kyseisiin keskusteluihin ja kokeneet ne tärkeiksi opintojen jäsentämisen kannalta. Syitä opintojen merkittävään viivästymiseen olivat opiskelijoiden itsensä ilmoittamina seuraavat seikat kokoaikaisen työssäkäynnin ja kokopäiväisen opiskelun yhdistämisen mahdottomuus elämäntilanteen vaikeudet samanaikainen opiskelu toisessa oppilaitoksessa 19

21 oppimisvaikeudet motivaatio-ongelma ja alan opintoihin sitoutumisen ongelmat. TAULUKKO 2. Ammattikorkeakouluopintojen etenemisen seuranta Diakonia-ammattikorkeakoulussa vuosina Polulla-rästiseurantaan osallistuneiden opiskelijoiden määrät s k s k s k yhteensä 84 20

22 5 POLULLA-PROJEKTIN TOIMET Projektin keskeiset toimet suunniteltiin ammattikorkeakoulun toimintaympäristöön. Toimenpiteet liittyivät ammattikorkeakouluopintojen ohjaus- ja tukipalveluiden rakentumiseen sekä oppimisen ja ammatillisen kehittymisen tukemiseen silloinkin, kun oppija kohtasi oppimisessaan haasteita. Keskeisenä toimijana oli opiskelija-huoltoryhmä ja keskeisimpinä toimina kuraattoripalveluiden ja lisäopetuksen tarjoaminen. 5.1 Opiskelijahuoltoryhmän toimintakäytäntöjen kehittäminen Projektin alussa perustettiin Diakonia-ammattikorkeakouluun moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä. Opiskelijahuoltoryhmän tehtävänä on tarvittaessa erityisin tukitoimin auttaa opiskelijan selviytymistä opiskelussa. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä opintojen merkittävää viivästymistä sekä turhia opintojen lopettamisia. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat kuraattori, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja sekä opettajaedustaja. Opiskelijahuoltoryhmän toiminnan periaatteet on kirjattu ja myös hyväksytty Diakonia-ammattikorkeakoulun johtoryhmässä keväällä 2007 (liitteet 1 ja 3). On erittäin tärkeää, että opiskelijahuolto toimii erillään normaalista opetuksesta, jolloin lehtorit pystyvät keskittymään perustehtäväänsä opetukseen. Onnistuneen opiskelijahuollon edellytys on riittävän tiivis yhteistyö koko henkilökunnan kesken. Olennaista toiminnassa on opiskelijalähtöisyys eli opiskelija, jonka asioita käsitellään, on aina itse läsnä järjestetyissä palavereissa. Keskeisimpiä työmenetelmiä opiskelijahuoltoryhmällä ovat viikoittaiset palaverit, opiskelijan tukipalveluihin liittyvien asioiden valmistelu sekä opiskelijahuoltoryhmän toiminnasta tiedottaminen. Vakiintuneiksi käytännöiksi tulivat Polulla-projektin myötä oppimisen itsearviointi sekä opintojen etenemisen seuranta. Opiskelijahuoltoryhmä kehitti projektin aikana toimintakäytäntöjään avoi- 21

23 22 mella yhteisellä keskustelulla, toiminnan havainnoinnilla sekä dokumentoinnilla. Dokumentoinnin välineenä on toiminut opiskelijahuollon itsearviointi (liite 3). Projektin kuluessa opiskelijahuolto ammattikorkeakoulussa on jäsentynyt moniammatilliseksi tiimityöksi, jossa on selkeät tavoitteet. Myös ryhmäläisten roolit ovat jäsentyneet ja ryhmän jäsenille on määritelty selkeät vastuualueet. Opiskelijahuoltoryhmän käytänteitä on kehitetty luomalla Primus-järjestelmään asiallinen, opiskelijan henkilöllisyyden suojan takaava dokumentointi. Tämä on tärkeää, kun oppijan polkua tuetaan ja seurataan ajallisesti opiskelijahuollollisin toimin. Myös verkostoituminen eri toimijoiden kanssa todettiin arvokkaaksi ja uudenlaista vuoropuhelua synnyttäväksi. Yhteydet terveydenhuoltoon ja erityisesti opiskelijaterveydenhuoltoon koettiin hedelmällisiksi. Esimerkkinä tästä on Diakonia-ammattikorkea-koulun terveydenhoitaja. Hän osallistuu opiskelijahuoltoryhmän säännöllisiin kokouksiin oppilaitoksen ulkopuolisena jäsenä. Kokousten lisäksi hän osallistuu uusien opiskelijoiden opiskelijahuoltoinfoon ja kansainväliseen opiskelun infoon ja satunnaisesti myös toimipaikan kehittämispäiviin ja yhteisiin tilaisuuksiin, joissa käsitellään opiskelijahuoltoon tai opiskelijaterveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä. Terveydenhoitajalla on merkittävä panos opiskelijahuoltoryhmässä työparityöskentelyn, moniammatillisuuden sekä verkostoitumisen kannalta. Laureassa opiskelijahuoltoryhmässä toteutuu moniammatillinen yhteistyö opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintojen sujuvan etenemisen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu keskimäärin joka kolmas viikko. Jäseninä ovat koulutusohjelmajohtaja, sosiaali- ja terveysalan opinto-ohjaajat, kulttuurialan amanuenssi, projektikoordinaattori, terveydenhoitaja ja kuraattori. Uusi opiskelijaterveydenhoitaja aloitti vuoden 2006 alussa. Terveysalan koulutusalajohtaja tuli mukaan ryhmään syksyllä Hän on vuorotellut terveysalan opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelijahuoltoryhmä on pyrkinyt kehittämään toimintakäytäntöjä opintojen keskeyttämistä harkitsevien varhaiseksi havaitsemiseksi ja keskeyttämisuhkaan puuttumiseksi. Ryhmä on pohtinut mm. lisäopetusten järjestämisen tarvetta ja organisointitapoja, ajankohtaisia ongelmatilanteita päivittäisessä toiminnassa, kuraattoritoiminnan kautta näkyväksi tulleita opiskelijoiden yksilöllisiä oppimisvaikeuksia sekä kommentoiden keskustellut Polulla-projektin toiminnoista.

24 Koska opettajatuutorit ovat tuoneet opiskelijoiden asioita esiin niukasti, ryhmä on suunnannut toimintaa enemmän opiskelijoiden hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä laajemmin pohtivaan suuntaan. Teemoina ovat olleet opiskelijapsykologipalvelut, opiskelukyselyn tulosten esittely, päihdestrategia, lukitestaus ja opiskelijahuoltotyön jatkokehittäminen Laureassa. Tikkurilan Laureassa opiskelijat täyttävät opiskelijan itsearviointilomakkeen noin puoli vuotta opintojen alkamisen jälkeen. Lomakkeet analysoidaan aloitusvuoden keväällä. Tietoja hyödynnetään opinto-ohjauksen kehittämisessä, kuraattoritoiminnassa ja kyselyn tulosten perusteella osa opiskelijoista kutsutaan keskustelemaan oppimisen esteistä ja haasteista kuraattorin kanssa. Syksyllä 2005 aloittaneiden sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden tuloksista valmistui Hämeen ammattikorkeakoulun lopputyönä yhteenveto Polulla vai hukassa Selvitys haasteista, esteistä ja voimavaroista Laurea-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla Opiskelijahuoltotyöryhmän toiminnan jatkokehittäminen käynnistyi syksyllä Toimintaa halutaan jatkaa, koska ryhmässä toteutuu moniammatillinen yhteistyö opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintojen sujuvan etenemisen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisemisen teemojen ympärillä. Työryhmän tehtävänä olisi myös seurata opintojen edistymistä. Toimiva ryhmä tekee ennalta ehkäisevää työtä ja siten säästää resursseja puuttumalla ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa. Työryhmä esittää, että opiskelijahuoltotyöryhmän jäsenille resursoidaan 20 tuntia lukuvuodessa (kevääksi tuntia). Opiskelijahuoltotyöryhmässä toimii opinto-ohjaajat, yksi opettaja koulutusohjelmaa kohti, kuraattori, terveydenhoitaja sekä opintotoimiston edustaja. Lisäksi työryhmään kutsutaan opettajatuutoreita tarvittaessa. 5.2 Ammattikorkeakouluopintojen ohjauksen jäsentäminen Diakonia-ammattikorkeakoulussa ohjauksen ja tuen käytännöt koko ammattikorkeakouluopintojen ajan on kirjattu ohjaussuunnitelmaan. Ohjauksen käytännöt koskettavat niin normiajassa etenevää kuin normiaikaa hitaammin etenevää opiskelijaa. Ohjauksen tavoitteena kirjatun ohjaussuunnitelman mukaan on tukea opiskelijaa pitkäjänteisesti koko ammattikorkeakouluopintojen polun ajan. Projektissa suunnitellaan käytäntö opintojen etenemisessä erityisiä haasteita tai esteitä kohdanneiden henkilökohtaisen opinto- 23