Aika: Perjantai klo MMM, kokoushuone Savotta, Panimokatu 1 (Kalasatama)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aika: Perjantai 25.11.2011 klo 10.00 13.15. MMM, kokoushuone Savotta, Panimokatu 1 (Kalasatama)"

Transkriptio

1 1 (10) Aika: Perjantai klo Paikka: MMM, kokoushuone Savotta, Panimokatu 1 (Kalasatama) Läsnä: Eki Karlsson, Suomen Latu (pj) Katja Matveinen-Huju, MMM (vpj) Essi Aarnio-Linnanvuori, WWF Pertti Hämäläinen, TEM Anneli Leivo, Metsähallitus Olavi Paronen, UKK-instituutti Erja Rappe, Helsingin yliopisto Juha Rutanen, Ruralia-instituutti Anna-Kaisa Rämö, PTT Raija Seppänen, MMM Tuija Sievänen, Metla Heli Talvitie, OKM Pekka Väänänen, Green Window Oy Martta Fredrikson, MMM (ei jäsen) Sirpa Eronen, Siuntion Hyvinvointikeskus Lea Jylhä, MTK Päivi Maaranen, Museovirasto Anne Mäkynen, Vantaan kaupunki Ville Schildt, MMM Airi Matila, Tapio (siht.) Poissa: Terhi Hook, Matkailun edistämiskeskus Markku Laulumaa, Suomen riistakeskus Sirpa Kärkkäinen, SMY Olli Saastamoinen, Itä-Suomen yliopisto Harri Karjalainen, YM Katriina Soini, MTT Ismo Suksi, STM Christell Åström, Kuntaliitto 1. Kokouksen avaus, asialistan hyväksyminen ja edellisen kokouksen muistion (liite 1) hyväksyminen sekä edellisen kokouksen toimenpide-ehdotusten läpi käynti. Puheenjohtaja avasi kokouksen. Hän kertasi työryhmän toimeksiantoa. Työryhmätyöskentelyssä tarkoituksena on käydä läpi viiden kokouksen aikana metsien hyvinvointiin liittyvää teemaa kolmen näkökulman osalta: Metsiin liittyvä kulttuuri, Metsien aineeton hyvinvointi ja Metsien luontosuhde Näitä teemoja käymme läpi viestinnän ja neuvonnan, tutkimuksen sekä tuotteistamisen ja liiketoiminnan näkökulmasta. Työryhmän muita tavoitteita on koota yritystoiminnan mahdollisuuksia ja keinoja yrittäjyyden edistämiseksi. Asialista hyväksyttiin muutoksitta, edellisen kokouksen muistio (liite 1) hyväksyttiin. Käytiin läpi edellisen kokouksen metsäkulttuurin sisältöjä ja toimenpide-ehdotuksia. Metsäkulttuurista keskusteltiin edelleen vilkkaasti. Sovittiin, että Airi päivittää keskustelun perusteella metsässä kulttuuria näkökulman ja metsästä kulttuuria näkökulman kuvauksia ja toimenpideehdotuksia. 2. Aineeton hyvinvointi -alustukset Kuultiin pyydetyt neljä esitystä: Aineettoman hyvinvoinnin määrittelyä: Eki Karlsson, Suomen Latu Tämän päiväisessä työssä aineettomalla hyvinvoinnilla pyritään avaamaan konseptia, jolla kuvataan luonnon ja vielä tarkemmin metsän hyvinvointikäyttöä. Termi hyvinvointikäyttö on lähtöisin toukokuussa 2011 pidetyssä MMM:n Elämänlaatu työpajasta. Taustana termille oli pitkälti se, että luonnon virkistyskäyttö terminä on epätarkka ja antaa metsän muusta kuin talous-

2 2 (10) käytöstä varsin suppean mielikuvan. Virkistyskäyttö kuvaa luonnossa tehtyjä aktiviteetteja vain ihmisen virkityksen näkökulmasta, kun luonnossa tehdyt aktiviteetit vaikuttavat paljon laajemmin hyvinvointiin. Aineeton hyvinvointi termillä pyritään toisaalta korostamaan metsän käytön immateriaalista puolta. Pelkkä hyvinvointikäyttö, ilman aineetonta, tarkoittaisi myös esimerkiksi taloudellista hyvinvointikäyttöä. Se, että onko aineeton hyvinvointikäyttö -terminä taas liian laaja, pitää tässä meidän työryhmän työssä huomioida. Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa totesimme, että aineeton hyvinvointi pitäisi sisällään myös materiaa, kuten sienet, vaikkakin suurempi hyvinvointi tulee itse aineettomasta tekemisestä, kuten sienestyksestä. Päällekkäisyyksiä tämän termin kanssa voi tulla esimerkiksi luonnonsuojeluun ja luontoon liittyvien aineettomien hyvinvointitavoitteiden kanssa. Tähän työhön olemme sisällyttäneet metsässä tehtävät aktiviteetit -termin, joka sekään terminä ei ole paras mahdollinen. Aktiviteetti sanana kuvaa kaikkea tekemistä puun kaadosta ja hiihtämisestä lintujen tarkkailuun. Joka tapauksessa tämän työn tavoitteena on selvittää, miten metsässä tehdyt ei-taloudelliseen hyötyyn liittyvät aktiviteetit vaikuttavat ihmisen fyysiseen, sosiaaliseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä mitkä tekijät näihin vaikuttavat. Lisäksi tavoitteenamme on etsiä paras mahdollinen termi tälle toiminnalle. Luonnon uudet virkistyskäyttötilastot: Tuija Sievänen, METLA, liite 2 Tuija esitteli uudet virkistyskäyttötilastot. Tiedot löytyvät seuraavista raporteista. Sievänen, T. & Neuvonen, M. (toim.) Luonnon virkistyskäyttö Metlan työraportteja s. ja Ulkoilutilastot ja tietoa luonnon virkistyskäytön tutkimuksesta: Luonnon terveysvaikutukset metsäkontekstissa: Erja Rappe, Helsingin yliopisto, liite 3 Jokamiehen oikeudet: Eki Karlsson, Suomen Latu, liite 4 Katja kävi läpi kertauksena Kansalliseen metsäohjelmaan kirjatut toimenpiteet aineettoman hyvinvoinnin osalta, liite 5. Hän myös muistutti, että Kansalliseen metsäohjelmaan sisältyy yrittäjyyden kehittäminen jo toisaalla, tämä työryhmä pohtii uusia yrittäjyyden mahdollisuuksiaelämänlaadun osalta. Eki kertasi toteutun KMO:n Elämänlaatutyöpajan antia aineettoman hyvin voinnin osalta. Työpaja ehdotti kampanjaa metsien terveysvaikutusten tunnistamiseksi, koska ihmiset ovat unohtaneet mikä tekee hyvää. Kampanjaan voisi ottaa mallia rasva- ja sokerikampanjoinnista. Myös esimerkiksi työpaikkapyöräilyn kilometrikisa on hyvin toimiva konsepti, jota voisi käyttää hyödyksi jonkin metsäisemmän luontokisan järjestämiseen. Toukokuinen työpaja ehdotti lisäystä perustuslakiin: jokaisella on oikeus luontoon. Lisäyksen myötä tehtäisiin tarvittavat muutokset muuhun lainsäädäntöön, esimerkiksi terveydenhuoltoon. Idea kumpusi ristiriidasta vanhustenhuollon heikkouksien ja tuotantoeläinten oikeuksien välillä.

3 3 (10) Vanhusten hoitolaitoksissa vanhukset eivät välttämättä pääse vuosiin ulos, mutta tuotantoeläinten oikeuksiin on kirjattu tietty määrä ulkonaoloa. 3. Pienryhmätyöskentely Elämänlaatu -työryhmän 1. kokouksen aineettoman hyvinvoinnin antia: o Metsään menemisen mahdollistaminen suomalaisille: liikkumattomuuden vähentäminen, resurssit ennaltaehkäisevään toimintaan, infrastruktuurin kehittäminen. o Jokamiehenoikeus: viestiä Jokamiehenoikeuden käsikirjasta yhteisymmärryksessä o Lähimetsät: ulkoilutarpeet ja metsässä liikkumisen tarpeet jakautuvat siten, että 80 % tapahtuu 1-1,5 km:n etäisyydellä asuinpaikasta ja 20 % muualla o Monitieteinen tutkimusohjelma metsien terveysvaikutuksista: päättäjille tarvitaan selkeä, tutkimustietoon perustuva tieto siitä, mikä merkitys / arvo metsien terveysvaikutuksilla on o Sosiaalinen hyvinvointi: järjestöjen saaminen entistä tehokkaammin mukaan hyvinvoinnin edistämiseen. Muistutettiin myös aineettoman hyvinvoinnin seurantamittareista, joita koottiin vuonna 2008 silloiseen Kansalliseen metsäohjelmaan.. Lähde: Sievänen, Tuija (toim.) Luontomatkailun, luonnontuotealan, virkistyskäytön ja metsäkulttuurin seurantamittarit, s Pienryhmätyöskentelyn tavoitteena oli koota sisältöä aineettomasta hyvinvoinnista ja sen edistämisestä Kansalliseen metsäohjelmaan. Kokouksen osallistujat jakaantuivat kahteen ryhmään. Pienryhmätyöskentelyssä pohdittiin aineetonta hyvinvointia kahdesta näkökulmasta: A) Metsäaktiviteetit ja niiden saavutettavuus ja B) Metsän terveysvaikutukset. Ryhmissä kumpaakin näkökulmaa analysoitiin ja ideoitiin ennakkokysymysten mukaisesti. A Metsäaktiviteetit ja niiden saavutettavuus näkökulma Sisällön kuvaus: Metsillä on suuri liikuttamisvoima. Kaksi kolmesta suomalaisesta ulkoilee luonnossa viikoittain. Metsäaktiviteetit painottuvat pääasiassa monipuolisiin lähimetsiin, jotka voivat olla talousmetsiä, luonnontilaisia metsiä ja taajamametsiä. Kansallispuistojen merkitys on suuri, sillä joka viides suomalaista käy niissä vuosittain. Jokamiehenoikeudet tarjoavat suomalaisille hyvät mahdollisuudet mennä metsään. Suurimpia esteitä metsään menemiselle ovat liian pitkä matka, huono infra ja tiedon puute Tutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat metsiin liittyvät liikuntapaikat tärkeiksi ja haluavat kehitettävän metsiin liittyviä lähiulkoilureittejä ja polkuja ja retkeilyreittejä sekä itse metsiin liittyviä alueita liikuntapaikkoinaan. Kesäajan metsäaktiviteetteja ovat muun muassa sienestys, marjastus, metsästys, kävely tai vaikkapa geokätköily. Talvilajeja ovat puolestaan hiihto ja lumikenkäily. Kävely, retkeily ja luonnontarkkailu sopivat kaikkiin vuodenaikoihin. Ulkoilutavat muuttuvat tottumusten perusteella.

4 4 (10) Kunnat, metsähallitus ja järjestöt rakentavat ja huoltavat retkeilyreittejä, luontopolkuja, hiihtoreittejä, vesiretkeilyreittejä, maasto-opasteita ja verkkopalveluita, joita on valtion, kuntien järjestöjen ja yksitysiten omistamissa metsissä. Reitteihin sisältyy erilaisia levähdys- ja yöpymisrakenteita. A. Onko metsäaktiviteetit ja niiden saavutettavuus näkökulman sisältö mielestänne riittävä, puuttuuko siitä jokin oleellinen asia, onko sisältö liian laaja? Ryhmän mielestä sisällön kuvaus on muutoin ok, mutta metsät tulisi rajata KMO:n mukaisesti. Ryhmän pohti aktiviteetit sanaa, voisiko sen tilalla olla vaikka olo tai kokemus? Ovatko sen parempia kuitenkaan? B. Miten metsäaktiviteetit ja niiden saavutettavuus näkökulmaa voidaan edistää viestinnän ja neuvonnan keinoilla? Ryhmän mielestä viestinnän tavoitteena on liikkumisen lisääminen. Viranomaistahojen yhteistyö on tärkeää, jotta saamme edelleen alueita käyttöömme. Jokamiehen oikeus mahdollistaa pääsyn metsään. Missä paikoissa tarvitaan kaavoitusta liikkumisen ohjaamista varten? Sopimuksellisuus on uudenlainen keino saada yksityisten omistamia alueita ohjattuun liikkumiseen. Valmistuva jokamiehenoikeuden käsikirja on hyvä keino viestiä jokamiehen oikeuksista. Viestintä voitaisiin toteuttaa road show tyyppisenä käyttäjille ja viranomaisille. Oikeus vaikuttaa omaan ympäristöön näkökulma on hyvä, kun kehitetään virkistyskäyttöympäristöjä. Voitaisiinko järjestää Kuka on viettänyt eniten metsässä kisa? Nyt on olemassa hiihtokortti, voitaisiinko ottaa käyttöön metsäretki kortti? Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä on kohteita, joille on laadittu ohje kohteelle pääsemiseksi. Museovirasto on kiinnostunut yhteistyössä, jossa näiden valmiiden kohteiden tunnettuutta ja saavutettavuutta parannetaan. Nyt on käynnissä asuinalueiden tiivistäminen, siten tarvitaan viestintää virkistyskäytön merkityksestä. Lähivirkistysalueiden riittävyyden turvaaminen on kirjoitettu kaavojen sisältövaatimuksina MRL:iin. Se on siis vaatimuksena kaavoittajalle, joten kaavoittajat tiedostavat asian. Toisaalta kuka maksaa lisääntyvän virkistyskäytön kustannukset, sillä tarvitaan aiempaa enemmän rakennettuja ja kunnossapidettyjä reittejä ja alueita, vessat ja siivous ja muu infra. Tässä olisi yksityismetsien osalta mahdollisuus sopimuksellisuuteen. Kuntien tulee viestiä kohteista. Suksien ostajalle voisi antaa latukartan. Kun ostaa vaelluskengät, saisi retkikartan, näin saavutettavuus lisääntyy. Viestintää myös kunnan viheraluejärjestelmästä. Virkistysalueiden kaavoituksen tietopaketti on syytä tehdä. Voisiko jokamiehenoikeutta ehdottaa yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa UNECSOn maailmanperintöluetteloon?

5 5 (10) C. Miten metsäaktiviteetit ja niiden saavutettavuus näkökulmaa voidaan edistää tutkimuksen keinoin? Millaista tutkimusta tarvitaan? Toteutetut kansallispuistojen käyttäjätutkimukset ovat oleellisia, sillä ne auttavat resursiointinssa. Käyttäjätutkimuksia tarvitaan myös kuntatasolla, ja tätä tutkimusta on helppoa toteuttaa. Tutkimuksen aiheena voisi olla se miten kaavoituksessa ja suunnittelussa pitäisi olla mukana vihealueet ja miten tutkimustieto saatetaan päättäjille eli seurataan ja myös ennakoidaan. Yleiskaavatyön yhteyteen tällainen viheralueverkoston selvittäminen sopii, koska silloin tulee tarkastelluksi koko kuntaa tai ainakin osayleiskaava-aluetta, eikä yksittäistä kohdetta, jossa suhteellisuudentaju saattaa pettää. Onko selvitystä siitä, mitä käyttäjä hakee kansallispuistosta? D. Mitä tuotteita ja palveluita voidaan tuottaa? Miten metsäaktiviteetteja ja niiden saavutettavuutta edistetään tuotteistamisen ja liiketoiminnan keinoin? Tuotteiden osalta nähtiin, että sopimuksellisuus on hyvä keino lisätä saavuttavuutta yksityismetsissä, tarvitaan tietoa sopimusmalleista ja hinnoista. Myös tarvitaan tietoa siitä, miten sopimuksellisuus on tähän mennessä toiminut ja onko eroja eri harrastusryhmien välillä. Tarvitaan myös keskinäistä tiedon vaihtoa, esimerkiksi seurat ja sopimuksellisuuden rahoitus. Mitä enemmän on käyttäjiä, sitä hallitumpaa tulee käytön ja käytön ohjauksen olla. Tästä syytä virkistysalueiden rakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen pitää panostaa. Metsien virkistyskäytön volyymin kasvu sinänsä luo edellytyksiä liiketoiminnan syntymiselle (niin kuin monessa muussakin asiassa määrä kasvattaa mahdollisuuksia). Lähinnä pitäisi tunnistaa mahdollisia liiketoiminnan esteitä ja pyrkiä poistamaan niitä kaikkien oikeuksia kuitenkin kunnioittaen. Metsäaktiviteettien ja saavutettavuuden edistäminen yksityisomistuksessa olevissa talousmetsien on monimutkainen asia. Mikään säädös ei edellytä, että yksityisen ihmisen pitäisi omaisuudellaan edistää yleistä virkistystä, pitää päästä sopimaan tarpeellisista asioista, ja se tapahtuu tavallisesti rahan avulla. Kunta voi edistää ko. alueen käyttöä siinä tapauksessa, että kunta ja maanomistaja ovat valmiit tekemään alueen käytöstä sopimuksen tietyksi ajaksi ja sopimaan aiheutuvista haitoista. Jos omistaja ei ole halukas sopimaan ja kunta katsoo alueen virkistyksen kannalta tärkeäksi, se voi kaavoituksen yhteydessä merkitä alueen virkistykseen ja lunastaa kaavan hyväksymisen jälkeen ko. lähimetsän. Aina kunnat eivät ole kovin halukkaita kartuttamaan maaomaisuuttaan vain virkistystä varten; siitä seuraa myös jatkossa kuluja. Siksipä kuntapäättäjien, kuntalaisten, maanomistajien tietoon on hyvä tuoda erilaisia onnistuneesti toimivia toimintamalleja. Hyvillä esimerkillä on yleensä saatu asioita eteenpäin. Löytyiskö kuntaa, jossa tästä olisi jo esimerkkejä? Kaavatyössä päättäjät tekevät valinnat keskenään ristiriitaisten arvojen välillä. Keskeinen viesti päättäjille olisi, että lähimetsiä on parempi säilyttää sopivina ja eheinä kokonaisuuksina, jolloin ne myös kestävät paremmin käyttöpainetta. E. Ketkä ovat toimijatahoja ja keiden kannattaisi lisätä yhteistyötä? Ei käsitelty.

6 6 (10) F. Mitä muita asioita haluaisitte ottaa huomioon? Ei käsitelty. Metsästä hyvää oloa näkökulma Sisällön kuvaus: Metsän terveysvaikutukset voisi kiteyttää termiin hyvä olo ja voisi nimetä Metsästä hyvää oloa -näkökulmaksi (kokouskutsussa Metsän terveysvaikutukset -näkökulma). Ydinasia on metsä ympäristönä. Mikä aikaansaa positiivisia vaikutuksia, riippuu ihmisestä ja ajankohdasta. Hyvinvoinnin rajaaminen on vaikeaa, sillä hyvinvointi on elävä käsite. Omaehtoinen liikunta ja hyvinvointimatkailu luovat mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Liikkuva kansa pienentää sosiaali- ja terveysmenoja ja siten vaikuttaa välillisesti kansantalouteen. Myös metsänomistajat hyötyvät. Tuotteistamisessa pitää tiedostaa, minkä tyyppistä toimiminen on ja miten se vaikuttaa. Sitä kautta voidaan toimintaa suunnata ryhmälle esimerkiksi sen mukaan, onko kyseessä masennus tai fyysinen ongelma. Miellyttävän ympäristön ominaisuuksia ovat jäsennettävyys, monimuotoisuus, salaperäisyys, luettavuus, pyöreät muodot, vihreä kasvillisuus ja vesi. Metsästä hyvää oloa näkökulman voisi ryhmitellä kahteen osa-alueeseen: metsässä tekeminen ja tekemättömyys sekä metsässä kokeminen. Metsässä tekeminen ja tekemättömyys -osioon kuuluvat niin metsässä tekeminen ja toiminta kuin oleminen ja tekemättömyyskin. Metsä ympäristönä luo puitteita tekemiselle, ja sitä kautta voidaan kokea onnistumista. Fyysinen ja motorinen puoli tulee mukaan tekemisen kautta. Metsässä liikkuminen kehittää fyysisiä taitoja kuten tasapainon hallintaa, lisää lihasvoimaa ja kestävyyttä, ylläpitää hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja sopii painonhallintaan. Joillekin voi olla parempi, kun metsässä ei tee mitään. Metsässä oleminen ei ole pakonomaista, määrättyä, aikatauluihin sidottua. Tekeminen on vapaaehtoista ja oleminen vapaata, mistä voidaan käyttää myös termiä omaehtoinen toiminta. Metsässä oleminen ja tekemättömyys vaikuttaa esimerkiksi stressiin. Metsässä olo normalisoi verenpaineen ja pulssin. Valkosolutuotanto lisääntyy ja ihminen puolustautuu paremmin bakteereita ja tulehduksia vastaan. Metsässä kokemiseen kuuluvat niin elämykset ja kokeminen kuin yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Kokemuksellinen hyvinvointi on tärkeä asia. Kokemus saa menemään metsään. Elämysten ja kokemisen lähteenä metsä toimii ympäristönä monella tapaa: ympäristöä luo esimerkiksi maisema tai eri aistien aistimukset. Vaikutus saadaan henkisellä puolella. Metsä tuottaa tunteita, jotka mahdollistavat myönteisen psyykkisen tilan. Jännittyneisyys häviää, mielialan muutokset tasoittuvat, stressi ja keskittyminen tasapainottuvat. Yhteys luontoon ja virikkeellisyys nopeuttavat toipumista. Perheen tai ryhmän kanssa olo metsässä lisää sosiaalista hyvinvointia.

7 7 (10) A. Onko metsän terveysvaikutukset -näkökulman sisältö mielestänne riittävä, puuttuuko siitä jokin oleellinen asia, onko sisältö liian laaja? Työryhmän näkemykset on kirjoitettu yllä olevaan metsän terveysvaikutukset -näkökulman kuvaukseen. Lisäksi tuotiin esille, että Green care -toiminnan vaikutukset eivät ole spesifejä, vaan yksilökohtaisia. Siitä huolimatta, että vaikutus ei ole spesifistä, toiminnalla on vaikutusta. B. Miten metsän terveysvaikutuksia voidaan edistää viestinnän ja neuvonnan keinoilla? Metsän terveysvaikutuksista ei ole viestitty riittävästi. Viime vuosien aikana on tullut uutta tietoa, jota voitaisiin tuoda paremmin esille. Viestinnässä on hyvä tuoda esille positiivisia vaikutuksia käyttämättä kuitenkaan ylisanoja. Metsän terveysvaikutukset ovat vanhemmille ihmisille kokemusperäistä tietoa, mutta kaupungistuneella nuoremmalla väellä ei välttämättä ole käsitystä metsän terveysvaikutuksista. Osalla nuorista on peruselämänhallinta hukassa, eikä ymmärretä, mikä tuottaa hyvinvointia. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoilla on paljon henkisiä ongelmia. Metsiin viemisestä on toisaalta tullut hyvää palautetta. Näin ollen triviaalimpaakin tietoa olisi hyvä tuoda esille. Asuinalueiden suunnittelun pitäisi lähteä kysynnästä ja huomioida esimerkiksi liikuntapaikat ja ulkoilualueet. Tämä näkyy myös asuntojen hinnoissa. Terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaisille pitäisi tehdä koulutuspaketti. Tätä kautta metsän terveysvaikutuksia voitaisiin edistää paremmin normaalin terveydenhuollon ja kuntoutuksen yhteydessä. Viestintää ja tuotteistamista tarvitaan kaupungistumisen vuoksi. Nykypäivän vaihtoehtoina metsässä liikkumiselle ovat pitkälle viedyt tuotteet, kuten hot jooga. Metsässä liikkuminen jää liian yleiselle asteelle, jos puhutaan vain, että metsässä liikkuminen on terveellistä. Pitäisi löytää vahvempi sisältö ja viedä se nykypäivän trendeihin. Nykyisin ihmisillä on sykemittareita ja muita laitteita, joilla kuluttajat voisivat itse seurata, mitä terveysvaikutuksia metsällä on. Esimerkiksi ensin voisi mitata sykkeen kotona, sitten rentoutumispisteessä ja vielä jälkiseurantana kotona. Mukaan voisi liittää nettisovelluksen, jossa mittauksia voisi seurata reaaliaikaisesti. Toisaalta pelkkä datan katsominen ei kuitenkaan riitä, vaan mukaan tarvitaan neuvontaa siitä, mitä data merkitsee. Japanissa on jo käytössä vihreä resepti: lääkärissä tehdään mittaukset, oleskellaan, ja katsotaan sen jälkeen tulokset. Tällaisia palveluita on tarjottu jo yritysasiakkaille Suomessakin. Rintaan asennetaan anturit ja niitä pidetään useampi vuorokausi. Stressitasoa on mitattu työviikon aikana ja sitten toiminnan aikana. Yrityksille voidaan tehdä pitkäaikaisia tyky-paketteja. Pakettiin kuuluu myös lausunto ja palautetilaisuus. Yhteenvetona todettiin, että viestintää tarvitaan, varsinkin nuorille aikuisille ja terveysalan ammattilaisille. Pitäisi osata segmentoida ja tarjota kohderyhmälle tarpeellista tietoa. Tuotiin esille myös, että MEK on jo segmentoinut ryhmiä. Sieltä löytyy pari segmenttiä, jotka ovat selkeästi kohderyhmää. Yhtenä ryhmänä ovat terveyttä ja hyvinvointia tarvitsevat ihmiset. C. Miten metsän terveysvaikutuksia voidaan edistää tutkimuksen keinoin? Millaista metsän terveysvaikutukset -tutkimusta tarvitaan?

8 8 (10) Metsän terveysvaikutuksiin liittyviä tutkimuksia on jo tehty. Yleisimmät mittarit (pulssi, verenpaine, kortisoli) ovat kuitenkin herkkiä, joten välttämättä niiden avulla ei saada luotettavaa tietoa siitä, onko vaikutus tapahtunut juuri metsän ansiosta. Mukana pitää aina olla tulkinta. Pitäisi saada riittävän halpa ihmisen terveyskäyttäytymistä ohjaava mittari, jonka pitäisi olla myös luotettava. Luontointerventioita pitäisi tutkia monipuolisesti ja monialaisesti. Mukana pitäisi olla ainakin metsäntutkimus, terveys, hyvinvointi, kliininen tutkimus. Mistään menetelmästä ei todennäköisesti ole riittävästi tietoa. Metsän terveysvaikutuksille pitäisi laskea hinta, jotta saataisiin yhteiskunnallinen vaikuttavuus esille. Tutkimuksessa pitäisi olla mukana kansantaloustiedettä ja terveystaloustiedettä. Ongelmana on, että tutkijat ovat tällä hetkellä ylityöllistettyjä. Tutkimusta terveysvaikutuksista tarvitaan sekä yksilö- että väestötasolla. Väestötasolla on olemassa LVVI, joka tehdään noin 10 vuoden välein. Valtakunnallisiin terveys- ja hyvinvointitutkimuksiin olisi hyvä saada kysymyksiä myös siitä, millaisia luontokontakteja ihmisillä on ja millaisia hyvinvointikokemuksia viimeisiin luontokäynti tuotti. Näin saataisiin LVVI:hin verrattuna tiheämmin seurattavaa tietoa, esim. THL:n aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimus. Tarvittaisiin hyviä interventiotutkimuksia, jossa nähdään aitoa muutosta. Esimerkiksi Tampereella on uusi asuinalue keskellä metsää, ja sinne muuttaa paljon perheitä. Voitaisiin tutkia, muuttuuko liikkuminen. Luonnontuotteiden osalta on todettu, että rotille juotettu puolukkamehu turvaa verisuonen kimmoisuuden. Luontoympäristössä toimimisen tutkimus on haastavampaa. Tutkimukset pitäisi myös popularisoida, jotta ne saataisiin päättäjien ja tavallisten ihmisten tietoisuuteen. Tapaustutkimukset menevät yleensä paremmin perille kuin yleisellä tasolla oleva tieteellinen tieto. Tutkia voisi myös, miten hyvinvointi- ja terveysvaikutukset huomioidaan metsänhoito-ohjeissa. Maisemaa onkin jo tutkittu maisemaa virkistyksen ja matkailun näkökulmasta. Tarvittaisiin kuitenkin tutkimusta siitä, miten hoidetussa metsässä ihmiset viihtyvät parhaiten. Kuvasarjoilla on jo tutkittu eri tavoin käsiteltyjä metsiä, mutta tutkimustietoa ei ehkä ole viety metsänhoito-ohjeisiin. Metsänomistajat voisivat valita, mitä haluavat ja metsänhoitomenetelmä valittaisiin sen mukaan. Tämä linkittyy myös viestintään. D. Mitä tuotteita ja palveluita voidaan tuottaa? Miten metsän terveysvaikutuksia voidaan edistää tuotteistamisen ja liiketoiminnan keinoin? Ei käsitelty ajan puutteen vuoksi. Joitakin tähän liittyviä asioita tuli esille jo edellisissä kohdissa. E. Ketkä ovat toimijatahoja ja keiden kannattaisi lisätä yhteistyötä? Ei käsitelty ajan puutteen vuoksi. F. Mitä muita asioita haluaisitte ottaa huomioon? Ei käsitelty ajan puutteen vuoksi. 4. Pienryhmätyöskentelyn purku

9 9 (10) Tärkeimmiksi toimenpiteiksi metsäaktiviteetit ja niiden saavutettavuus näkökulmaan liittyen kirjattiin seuraavat: toimenpide 1: Saavutettavuuden, käytön hallinnan, käytön ohjauksen ja erilaisten rakenteiden ylläpidon kannalta tarvitaan sopimuksellisten mallien kehittämistä ja yleistymistä maanomistajien ja virkistyskäyttäjien tai heidän edustajiensa kanssa. Samalla tulisi edistää hyvien käytäntöjen yleistymistä ja tiedon vaihtoa näistä. Esim. eri harrastejärjestöt tulisi saattaa yhteen jakamaan käytäntöjään ja oppimaan toisiltaan. Sama pätee muidenkin toimijoiden kohdalla. toimenpide 2: Tarvitaan viestintää, jolla vaikutetaan siihen, mitä hyötyjä metsäaktiviteeteista saadaan lähimetsissä. Tietoa hyödyistä kaavoittajille ja kuntapäättäjille, niin virkamiehille kuin luottamushenkilöille sekä suurelle yleisölle eli äänestäjille ja käyttäjille. Kun kuntapäättäjät tuntevat hyödyt, he ovat halukkaat investoimaan lähimetsien hoitoon ja rakenteiden kunnossa pitoon. Kunnan omistamssa lähimetsässä investoinnit hoituvat kunnan omilla päätöksillä, yksityismetsien osalta toteutus perustuu sopimuksellisuuteen. toimenpide 3: Jokamiehenoikeudet tutuksi kaikille ja roadshow hankeluonteisesti, myös paikallisia ja asukkaita lähempänä olevaa viestintää tietoisuuden lisäämiseksi. toimenpide 4: Jokamiehenoikeudet mukaan UNESCOn aineettoman maailmanperinnön luetteloon. Erityisesti maaseudun asukkaille ja mökkiläisille jokamiehenoikeudet turvaavat metsässä liikkumisen mahdollisuudet. Vahva imagollinen merkitys koko toimialalle myös kansainvälisesti. toimenpide 5: Kaupungeissa, taajamissa ja luontomatkailualueilla reitistöjen ylläpidon rahoitus ja osaaminen, joihin voitaisiin löytää lievitystä muun muassa julkisen sektorin yhteistyön tiivistämisellä ja vapaaehtoistoiminnalla. Yhteistyötä kuntien kesken, mutta myös kuntien ja valtion kesken. Maailmalla on hyviä esimerkkejä vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista. Tämä liittyy myös terveyteen, pelkän havainnoinnin sijaan vuorovaikutus luonnon kanssa tuo suuremmat terveysvaikutukset. toimenpide6: metsäretkikortti tai vastaava, jolla kannustetaan menemään metsään vaikka pieneen ja lähelle. Jos metsäretkiteemaan lisättäisiin havaintojen tekeminen, se olisi sekä motivoivaa, opettavaista että todennäköisesti hauskaa. Metsäretkikortti on ajatuksellisesti eri hallinnonalat läpäisevä ja kansalaiset osallistava. Metsäretkikorttiin linkittyy metsälukutaidon kehittäminen, sekä mahdollisuus netin ja muiden sähköisten välineiden sekä tietoaineistojen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Tärkeimmiksi toimenpiteiksi metsästä hyvää oloa liittyen tuotiin esille: Toimenpide 1: Tiheämmän seurantatiedon tuottaminen suomalaisten luontokontakteista ja metsäaktiviteeteista osana jo valmiiksi toteutettavia väestökyselyjä tukemaan LVVI:ssä joka kymmenes vuosi tuotettua tietoa. Toimenpide 2: Viestintä ja neuvonta sekä popularisointi. Terveysvaikutuksista viestimisen tulisi olla osa alan toimijoiden yleistä viestintää. Erilaisia vapaa-ajan palveluita tarjoavat tahot (yritykset ja yhteisöt) viestivät myös. Viestintää tulisi tukea kansallisesti. Toimenpide 3: Monen tahon, kuten metsä- ja terveystahojen, yhteistyönä tuotetut markkinaehtoiset palvelut. Uudet tuotteet ja toiminnot voisivat pohjautua esimerkiksi IT- tai muuhun teknologiaan.

10 10 (10) Toimenpide 4: Pohjatiedon tuottaminen terveydenhuollon ammattilaisille. Ammattilainen voi antaa vihrän reseptin, kun asialla on tieteellinen pohja olemassa. Metsäpassilla voisi esimerkiksi päästä hyvinvointilaitokseen, ja saada siihen voucherin vaikkapa Kelalta. Yritykset voivat myös maksaa lepolomia stressin hoitoon. Tarvittaisiin valmis palvelupaketti. Toimenpide 5: Taloudellinen arvottaminen poikkisektoraalisessa yhteistutkimushankkeessa, jossa mukana olisi metsä-, terveys- ja talousalat. Euromääräinen terveysvaikutusten osoittaminen on helpompi viedä politiikkaan mukaan. Toimenpide 6: Ketju pitäisi saada toimimaan: metsän terveysvaikutusten tutkimus, koulutus ja tuotteistaminen. Erityisesti koulutuspuolella on tällä hetkellä puutteita, koska liikutaan rajapinnalla, joka ei oikein kuulu kenellekään. Tarvittaisiin rajapinnat rikkovaa osaamista, esimerkiksi Green care - tyyppisessä koulutuksessa sekä luonto- että hoito-osaamista. Tällä hetkellä lähdetään rakentamaan täydennyskoulutuspakettia. Terveyspuolella on tiukkaan säädellyt kurssit, mutta sosiaalipuolelle sisältöjä saisi helpommin sisälle. Tutkimusta sen sijaan on jo jonkin verran olemassa. Tutkimuksen kautta saadaan lisää vaikuttavuutta. Tämä on pitkäjänteistä työtä, ja perustuu todellisiin terveysvaikutuksiin. Tällöin voitaisiin päästä paremmin myös Kelan järjestelmän piiriin. 5. Muut asiat - Muistutettiin,että valtakunnallinen ulkoiluseminaari pidetään Vantaalla Heurekassa Katja muistutti Ekosysteemipalvelut työpajasta Helsingissä - Airi informoi, että Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry on aloittanut syksyllä 2010 laajan kulttuurisesti kestävän kehityksen sisältöjä kartoittavan hankkeen. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö 6. Seuraavat kokoukset 7. Kokouksen päättäminen 4. kokous Maanantai kello 10-13: luontosuhteen edistäminen 5. kokous Torstai kello 10-13: yhteenveto ja loppuraportin työstämistä Kokouspaikkana on MMM, Kalasatama, Panimokatu 1, kokoushuone Savotta tai Suomen Latu Pasilassa Puheenjohtaja päätti kokouksen.

Metsien monikäyttö ja PEFC

Metsien monikäyttö ja PEFC Metsien monikäyttö ja PEFC Eki Karlsson 5.11.2013 Sisältö Suomen Latu Kuka liikkuu metsissä? KMO Elämänlaatutyöryhmän tulokset Metsien monikäyttö ja sen rooli PEFC:ssä 6.11.2013 6.11.2013 SUOMEN LATU Suomen

Lisätiedot

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu. Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.fi Esityksen sisältö Suomen Latu ry ja näkökanta luonnon virkistyskäyttöön

Lisätiedot

Metsät parantavat elämänlaatua -työryhmän loppuraportti Eki Karlsson, Katja Matveinen-Huju, & Airi Matila (toim.) 2012

Metsät parantavat elämänlaatua -työryhmän loppuraportti Eki Karlsson, Katja Matveinen-Huju, & Airi Matila (toim.) 2012 1. Johdanto 2. Elämänlaadun kokoaminen 2.1 Työryhmän työskentely 2.2 Aihealueen rajaus 3. Elämänlaadun osa-alueet 3.1 Metsäsuhde 3.2 Metsiin liittyvä kulttuuri 3.3 Metsiin liittyvä aineeton hyvinvointi

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

Green care. Kuva: Hannele Siltala

Green care. Kuva: Hannele Siltala Green care Kuva: Hannele Siltala Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus - Perinteinen elämäntapa: luonnonläheisyys, riippuvuus luonnon antimista - Teknistyminen: elämäntavan irtaantuminen luonnosta - Ympäristöongelmat

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Kuinka suomalaiset ulkoilevat?

Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Luonnon virkistyskäyttö Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Valtakunnallinen ulkoiluseminaari Heureka, Vantaa, 1.12.2011 Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuksen

Lisätiedot

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI KEHITTÄJÄT, TUTKIJAT, RAHOITTAJAT JA ALAN TOIMIJAT KUTSUTTU YHTEEN Hallitus: Lapin ammattiopisto Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Luonto liikuttamaan -hanke

Luonto liikuttamaan -hanke Luonto liikuttamaan -hanke Luontoliikunta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Itä-Suomessa Liikettä ja hyvinvointia Luonnosta, Oulu 19.3.2014 Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus Terveyttä

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

Arkimetsän hyvinvointitarjonta

Arkimetsän hyvinvointitarjonta Arkimetsän hyvinvointitarjonta Seminaarin minityöpaja Joel Erkkonen & Kii Korhonen Metsäpäivät 5.11.2015 Messukeskus Työpajan tavoitteet Ideoida yhdessä, mitä voisimme tehdä lisätäksemme hyvinvointitarjontaa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Varkaus 14.1.2015 Reeta Rönkkö Ympäristöluotsi mikä se on? Ympäristöluotsit ovat ympäristöasioista ja ympäristösuhteesta monipuolisesti kiinnostuneita

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin

Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin Luonto ja hyvinvointi -näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan Luontokeskus Haltia 18.9.2013 Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin Dosentti Raija Laukkanen Sisältö Liikunta ja terveys Liikunnan

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Kuva: Anni Ruotsalainen Marjo Neuvonen, Susan Tönnes, Tuija Sievänen ja Terhi Koskela METLA Suomalaisten lähiulkoilu Määritelmä = ulkoilua, liikuntaa ja

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Green care - kasvattajina

Green care - kasvattajina Green care - Suomenlehmä terapeutteina ja kasvattajina Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos katriina.soini@mtt.fi

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Luontoliikunnasta terveys-ja hyvinvointipalveluja

Luontoliikunnasta terveys-ja hyvinvointipalveluja Luontokeskus Ukko, Koli 13.1.2014 Luontoliikunnasta terveys-ja hyvinvointipalveluja Dosentti Raija Laukkanen Oulun yliopisto Sisältö Liikunta ja terveys Liikunnan käsitteestä Luontoliikunnan monivaiheisuus

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

4eventin palvelut Långvikissa

4eventin palvelut Långvikissa 4eventin palvelut Långvikissa Fyysinen hyvinvointi Kehon ikä -kartoitus Lähtölaukaus elämänpituiselle hyvinvointimatkalle Kehon ikä -kartoitus on kokemuksemme mukaan motivoivin yksilötason terveyskunnon

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja. Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö

Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja. Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö Millainen ihmiskäsitys ohjaa hyvinvoinnin ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä? Homo Sapiens

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri Metsänomistajan Talvipäivä 30.1.2010 Tiedekeskus

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla Luento Helsingin yliopistossa 20.4.2011 Palveluyrittäjyys maaseudulla -kurssi Airi Matila Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Lisätiedot

Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa. 14.2.2011 Helena Liimatainen

Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa. 14.2.2011 Helena Liimatainen Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa viestinnässään? 14.2.2011 Helena Liimatainen Mitä järjestöjen toiminta kohtaamispaikoissa voi olla? Esitteitä, yhteystietoja, oppaita, lomakkeita

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Metsien hyvinvointivaikutuksista. Terttu Konttinen 6.11.2014 Pori

Metsien hyvinvointivaikutuksista. Terttu Konttinen 6.11.2014 Pori Metsien hyvinvointivaikutuksista Terttu Konttinen 6.11.2014 Pori Hyvinvointia metsästä Fyysistä Psyykkistä Sosiaalista Taloudellista Esityksen lähteet: Viljo Kuuluvainen/Metsähallitus, Metsähallituksen

Lisätiedot

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta Luontoliikunnasta terveys- ja hyvinvointipalveluja, osa II Palveluiden hinnoittelu ja kannattavuus Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus 28.3.2014 Terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta

Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta HEVOSAVUSTEINEN TOIMINNAN ORGANISAATIOT SUOMESSA Suomen Ratsastusterapeutit ry - koulutettuja terapeuttejan n. 160 Ratsastusterapeutti suojattu ammattinimike

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011 Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yleistä työpajasta KMO:n Biotaloustyöpaja pidettiin 5.5.2011 Hotel Arthurissa Osallistujia oli 46

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,

Lisätiedot

YHDESSÄ - Liiku terveemmäksi -päivän teema vuodelle 2011. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

YHDESSÄ - Liiku terveemmäksi -päivän teema vuodelle 2011. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu YHDESSÄ - Liiku terveemmäksi -päivän teema vuodelle 2011 Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö.

Lisätiedot

Uutta tietoa Green care hankkeista

Uutta tietoa Green care hankkeista Uutta tietoa Green care hankkeista YTR hankeseminaari, Hämeenlinna 13.4.2011 Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto katriina.soini@mtt.fi GC

Lisätiedot

Asiantuntijaselvitys talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutuksista KMO toteutukseen

Asiantuntijaselvitys talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutuksista KMO toteutukseen Asiantuntijaselvitys talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutuksista KMO toteutukseen Joensuun yliopisto Metsäalan ennakointiyksikkö Anssi Niskanen Mistä asiantuntijaselvityksessä on kysymys ja miten

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

EU biotalouspaneelin työpajan tulokset ja yhteenveto. Mirva Naatula, MTT

EU biotalouspaneelin työpajan tulokset ja yhteenveto. Mirva Naatula, MTT EU biotalouspaneelin työpajan tulokset ja yhteenveto Mirva Naatula, MTT Työpaja järjestettiin 18.11.2013 Helsingin työpajaan osallistuivat: Sixten Sunabacka, TEM Outi Suomi, Tekes Maija Pohjakallio, Kemianteollisuus

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 18.12.2014

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 18.12.2014 Maaseutuverkoston ohjausryhmän kokous Aika: torstai 18.12.2014 kello 10.00 12.10 Paikka: Maa- ja metsätalousministeriö, Kokoushuone Kartano, Mariankatu 23 Taina Vesanto, MMM Joel Karlsson, Maaseutuverkostopalvelut

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKAILUN TULEVAISUUS ON... NOPSA! Arto, Kirsi, Simo, Sirpa, Suvi, Ville

KOTIMAAN MATKAILUN TULEVAISUUS ON... NOPSA! Arto, Kirsi, Simo, Sirpa, Suvi, Ville KOTIMAAN MATKAILUN TULEVAISUUS ON... NOPSA! Arto, Kirsi, Simo, Sirpa, Suvi, Ville Älä käytä lomaa edes-takas-suhailuun. Euro paikalliskaupassa jättää perille tuplasti enemmän. Paikallisvalinnat hyödyttävät

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset Tarkoitus subjektiivisen hyvinvoinnin näkökulma ulkoiluun viimeisimmän lähiulkoilukerran ja luontomatkan hyvinvointikokemukset ulkoilukokemusten yhteys psyykkiseen

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot