Aika: Perjantai klo MMM, kokoushuone Savotta, Panimokatu 1 (Kalasatama)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aika: Perjantai 25.11.2011 klo 10.00 13.15. MMM, kokoushuone Savotta, Panimokatu 1 (Kalasatama)"

Transkriptio

1 1 (10) Aika: Perjantai klo Paikka: MMM, kokoushuone Savotta, Panimokatu 1 (Kalasatama) Läsnä: Eki Karlsson, Suomen Latu (pj) Katja Matveinen-Huju, MMM (vpj) Essi Aarnio-Linnanvuori, WWF Pertti Hämäläinen, TEM Anneli Leivo, Metsähallitus Olavi Paronen, UKK-instituutti Erja Rappe, Helsingin yliopisto Juha Rutanen, Ruralia-instituutti Anna-Kaisa Rämö, PTT Raija Seppänen, MMM Tuija Sievänen, Metla Heli Talvitie, OKM Pekka Väänänen, Green Window Oy Martta Fredrikson, MMM (ei jäsen) Sirpa Eronen, Siuntion Hyvinvointikeskus Lea Jylhä, MTK Päivi Maaranen, Museovirasto Anne Mäkynen, Vantaan kaupunki Ville Schildt, MMM Airi Matila, Tapio (siht.) Poissa: Terhi Hook, Matkailun edistämiskeskus Markku Laulumaa, Suomen riistakeskus Sirpa Kärkkäinen, SMY Olli Saastamoinen, Itä-Suomen yliopisto Harri Karjalainen, YM Katriina Soini, MTT Ismo Suksi, STM Christell Åström, Kuntaliitto 1. Kokouksen avaus, asialistan hyväksyminen ja edellisen kokouksen muistion (liite 1) hyväksyminen sekä edellisen kokouksen toimenpide-ehdotusten läpi käynti. Puheenjohtaja avasi kokouksen. Hän kertasi työryhmän toimeksiantoa. Työryhmätyöskentelyssä tarkoituksena on käydä läpi viiden kokouksen aikana metsien hyvinvointiin liittyvää teemaa kolmen näkökulman osalta: Metsiin liittyvä kulttuuri, Metsien aineeton hyvinvointi ja Metsien luontosuhde Näitä teemoja käymme läpi viestinnän ja neuvonnan, tutkimuksen sekä tuotteistamisen ja liiketoiminnan näkökulmasta. Työryhmän muita tavoitteita on koota yritystoiminnan mahdollisuuksia ja keinoja yrittäjyyden edistämiseksi. Asialista hyväksyttiin muutoksitta, edellisen kokouksen muistio (liite 1) hyväksyttiin. Käytiin läpi edellisen kokouksen metsäkulttuurin sisältöjä ja toimenpide-ehdotuksia. Metsäkulttuurista keskusteltiin edelleen vilkkaasti. Sovittiin, että Airi päivittää keskustelun perusteella metsässä kulttuuria näkökulman ja metsästä kulttuuria näkökulman kuvauksia ja toimenpideehdotuksia. 2. Aineeton hyvinvointi -alustukset Kuultiin pyydetyt neljä esitystä: Aineettoman hyvinvoinnin määrittelyä: Eki Karlsson, Suomen Latu Tämän päiväisessä työssä aineettomalla hyvinvoinnilla pyritään avaamaan konseptia, jolla kuvataan luonnon ja vielä tarkemmin metsän hyvinvointikäyttöä. Termi hyvinvointikäyttö on lähtöisin toukokuussa 2011 pidetyssä MMM:n Elämänlaatu työpajasta. Taustana termille oli pitkälti se, että luonnon virkistyskäyttö terminä on epätarkka ja antaa metsän muusta kuin talous-

2 2 (10) käytöstä varsin suppean mielikuvan. Virkistyskäyttö kuvaa luonnossa tehtyjä aktiviteetteja vain ihmisen virkityksen näkökulmasta, kun luonnossa tehdyt aktiviteetit vaikuttavat paljon laajemmin hyvinvointiin. Aineeton hyvinvointi termillä pyritään toisaalta korostamaan metsän käytön immateriaalista puolta. Pelkkä hyvinvointikäyttö, ilman aineetonta, tarkoittaisi myös esimerkiksi taloudellista hyvinvointikäyttöä. Se, että onko aineeton hyvinvointikäyttö -terminä taas liian laaja, pitää tässä meidän työryhmän työssä huomioida. Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa totesimme, että aineeton hyvinvointi pitäisi sisällään myös materiaa, kuten sienet, vaikkakin suurempi hyvinvointi tulee itse aineettomasta tekemisestä, kuten sienestyksestä. Päällekkäisyyksiä tämän termin kanssa voi tulla esimerkiksi luonnonsuojeluun ja luontoon liittyvien aineettomien hyvinvointitavoitteiden kanssa. Tähän työhön olemme sisällyttäneet metsässä tehtävät aktiviteetit -termin, joka sekään terminä ei ole paras mahdollinen. Aktiviteetti sanana kuvaa kaikkea tekemistä puun kaadosta ja hiihtämisestä lintujen tarkkailuun. Joka tapauksessa tämän työn tavoitteena on selvittää, miten metsässä tehdyt ei-taloudelliseen hyötyyn liittyvät aktiviteetit vaikuttavat ihmisen fyysiseen, sosiaaliseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä mitkä tekijät näihin vaikuttavat. Lisäksi tavoitteenamme on etsiä paras mahdollinen termi tälle toiminnalle. Luonnon uudet virkistyskäyttötilastot: Tuija Sievänen, METLA, liite 2 Tuija esitteli uudet virkistyskäyttötilastot. Tiedot löytyvät seuraavista raporteista. Sievänen, T. & Neuvonen, M. (toim.) Luonnon virkistyskäyttö Metlan työraportteja s. ja Ulkoilutilastot ja tietoa luonnon virkistyskäytön tutkimuksesta: Luonnon terveysvaikutukset metsäkontekstissa: Erja Rappe, Helsingin yliopisto, liite 3 Jokamiehen oikeudet: Eki Karlsson, Suomen Latu, liite 4 Katja kävi läpi kertauksena Kansalliseen metsäohjelmaan kirjatut toimenpiteet aineettoman hyvinvoinnin osalta, liite 5. Hän myös muistutti, että Kansalliseen metsäohjelmaan sisältyy yrittäjyyden kehittäminen jo toisaalla, tämä työryhmä pohtii uusia yrittäjyyden mahdollisuuksiaelämänlaadun osalta. Eki kertasi toteutun KMO:n Elämänlaatutyöpajan antia aineettoman hyvin voinnin osalta. Työpaja ehdotti kampanjaa metsien terveysvaikutusten tunnistamiseksi, koska ihmiset ovat unohtaneet mikä tekee hyvää. Kampanjaan voisi ottaa mallia rasva- ja sokerikampanjoinnista. Myös esimerkiksi työpaikkapyöräilyn kilometrikisa on hyvin toimiva konsepti, jota voisi käyttää hyödyksi jonkin metsäisemmän luontokisan järjestämiseen. Toukokuinen työpaja ehdotti lisäystä perustuslakiin: jokaisella on oikeus luontoon. Lisäyksen myötä tehtäisiin tarvittavat muutokset muuhun lainsäädäntöön, esimerkiksi terveydenhuoltoon. Idea kumpusi ristiriidasta vanhustenhuollon heikkouksien ja tuotantoeläinten oikeuksien välillä.

3 3 (10) Vanhusten hoitolaitoksissa vanhukset eivät välttämättä pääse vuosiin ulos, mutta tuotantoeläinten oikeuksiin on kirjattu tietty määrä ulkonaoloa. 3. Pienryhmätyöskentely Elämänlaatu -työryhmän 1. kokouksen aineettoman hyvinvoinnin antia: o Metsään menemisen mahdollistaminen suomalaisille: liikkumattomuuden vähentäminen, resurssit ennaltaehkäisevään toimintaan, infrastruktuurin kehittäminen. o Jokamiehenoikeus: viestiä Jokamiehenoikeuden käsikirjasta yhteisymmärryksessä o Lähimetsät: ulkoilutarpeet ja metsässä liikkumisen tarpeet jakautuvat siten, että 80 % tapahtuu 1-1,5 km:n etäisyydellä asuinpaikasta ja 20 % muualla o Monitieteinen tutkimusohjelma metsien terveysvaikutuksista: päättäjille tarvitaan selkeä, tutkimustietoon perustuva tieto siitä, mikä merkitys / arvo metsien terveysvaikutuksilla on o Sosiaalinen hyvinvointi: järjestöjen saaminen entistä tehokkaammin mukaan hyvinvoinnin edistämiseen. Muistutettiin myös aineettoman hyvinvoinnin seurantamittareista, joita koottiin vuonna 2008 silloiseen Kansalliseen metsäohjelmaan.. Lähde: Sievänen, Tuija (toim.) Luontomatkailun, luonnontuotealan, virkistyskäytön ja metsäkulttuurin seurantamittarit, s Pienryhmätyöskentelyn tavoitteena oli koota sisältöä aineettomasta hyvinvoinnista ja sen edistämisestä Kansalliseen metsäohjelmaan. Kokouksen osallistujat jakaantuivat kahteen ryhmään. Pienryhmätyöskentelyssä pohdittiin aineetonta hyvinvointia kahdesta näkökulmasta: A) Metsäaktiviteetit ja niiden saavutettavuus ja B) Metsän terveysvaikutukset. Ryhmissä kumpaakin näkökulmaa analysoitiin ja ideoitiin ennakkokysymysten mukaisesti. A Metsäaktiviteetit ja niiden saavutettavuus näkökulma Sisällön kuvaus: Metsillä on suuri liikuttamisvoima. Kaksi kolmesta suomalaisesta ulkoilee luonnossa viikoittain. Metsäaktiviteetit painottuvat pääasiassa monipuolisiin lähimetsiin, jotka voivat olla talousmetsiä, luonnontilaisia metsiä ja taajamametsiä. Kansallispuistojen merkitys on suuri, sillä joka viides suomalaista käy niissä vuosittain. Jokamiehenoikeudet tarjoavat suomalaisille hyvät mahdollisuudet mennä metsään. Suurimpia esteitä metsään menemiselle ovat liian pitkä matka, huono infra ja tiedon puute Tutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat metsiin liittyvät liikuntapaikat tärkeiksi ja haluavat kehitettävän metsiin liittyviä lähiulkoilureittejä ja polkuja ja retkeilyreittejä sekä itse metsiin liittyviä alueita liikuntapaikkoinaan. Kesäajan metsäaktiviteetteja ovat muun muassa sienestys, marjastus, metsästys, kävely tai vaikkapa geokätköily. Talvilajeja ovat puolestaan hiihto ja lumikenkäily. Kävely, retkeily ja luonnontarkkailu sopivat kaikkiin vuodenaikoihin. Ulkoilutavat muuttuvat tottumusten perusteella.

4 4 (10) Kunnat, metsähallitus ja järjestöt rakentavat ja huoltavat retkeilyreittejä, luontopolkuja, hiihtoreittejä, vesiretkeilyreittejä, maasto-opasteita ja verkkopalveluita, joita on valtion, kuntien järjestöjen ja yksitysiten omistamissa metsissä. Reitteihin sisältyy erilaisia levähdys- ja yöpymisrakenteita. A. Onko metsäaktiviteetit ja niiden saavutettavuus näkökulman sisältö mielestänne riittävä, puuttuuko siitä jokin oleellinen asia, onko sisältö liian laaja? Ryhmän mielestä sisällön kuvaus on muutoin ok, mutta metsät tulisi rajata KMO:n mukaisesti. Ryhmän pohti aktiviteetit sanaa, voisiko sen tilalla olla vaikka olo tai kokemus? Ovatko sen parempia kuitenkaan? B. Miten metsäaktiviteetit ja niiden saavutettavuus näkökulmaa voidaan edistää viestinnän ja neuvonnan keinoilla? Ryhmän mielestä viestinnän tavoitteena on liikkumisen lisääminen. Viranomaistahojen yhteistyö on tärkeää, jotta saamme edelleen alueita käyttöömme. Jokamiehen oikeus mahdollistaa pääsyn metsään. Missä paikoissa tarvitaan kaavoitusta liikkumisen ohjaamista varten? Sopimuksellisuus on uudenlainen keino saada yksityisten omistamia alueita ohjattuun liikkumiseen. Valmistuva jokamiehenoikeuden käsikirja on hyvä keino viestiä jokamiehen oikeuksista. Viestintä voitaisiin toteuttaa road show tyyppisenä käyttäjille ja viranomaisille. Oikeus vaikuttaa omaan ympäristöön näkökulma on hyvä, kun kehitetään virkistyskäyttöympäristöjä. Voitaisiinko järjestää Kuka on viettänyt eniten metsässä kisa? Nyt on olemassa hiihtokortti, voitaisiinko ottaa käyttöön metsäretki kortti? Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä on kohteita, joille on laadittu ohje kohteelle pääsemiseksi. Museovirasto on kiinnostunut yhteistyössä, jossa näiden valmiiden kohteiden tunnettuutta ja saavutettavuutta parannetaan. Nyt on käynnissä asuinalueiden tiivistäminen, siten tarvitaan viestintää virkistyskäytön merkityksestä. Lähivirkistysalueiden riittävyyden turvaaminen on kirjoitettu kaavojen sisältövaatimuksina MRL:iin. Se on siis vaatimuksena kaavoittajalle, joten kaavoittajat tiedostavat asian. Toisaalta kuka maksaa lisääntyvän virkistyskäytön kustannukset, sillä tarvitaan aiempaa enemmän rakennettuja ja kunnossapidettyjä reittejä ja alueita, vessat ja siivous ja muu infra. Tässä olisi yksityismetsien osalta mahdollisuus sopimuksellisuuteen. Kuntien tulee viestiä kohteista. Suksien ostajalle voisi antaa latukartan. Kun ostaa vaelluskengät, saisi retkikartan, näin saavutettavuus lisääntyy. Viestintää myös kunnan viheraluejärjestelmästä. Virkistysalueiden kaavoituksen tietopaketti on syytä tehdä. Voisiko jokamiehenoikeutta ehdottaa yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa UNECSOn maailmanperintöluetteloon?

5 5 (10) C. Miten metsäaktiviteetit ja niiden saavutettavuus näkökulmaa voidaan edistää tutkimuksen keinoin? Millaista tutkimusta tarvitaan? Toteutetut kansallispuistojen käyttäjätutkimukset ovat oleellisia, sillä ne auttavat resursiointinssa. Käyttäjätutkimuksia tarvitaan myös kuntatasolla, ja tätä tutkimusta on helppoa toteuttaa. Tutkimuksen aiheena voisi olla se miten kaavoituksessa ja suunnittelussa pitäisi olla mukana vihealueet ja miten tutkimustieto saatetaan päättäjille eli seurataan ja myös ennakoidaan. Yleiskaavatyön yhteyteen tällainen viheralueverkoston selvittäminen sopii, koska silloin tulee tarkastelluksi koko kuntaa tai ainakin osayleiskaava-aluetta, eikä yksittäistä kohdetta, jossa suhteellisuudentaju saattaa pettää. Onko selvitystä siitä, mitä käyttäjä hakee kansallispuistosta? D. Mitä tuotteita ja palveluita voidaan tuottaa? Miten metsäaktiviteetteja ja niiden saavutettavuutta edistetään tuotteistamisen ja liiketoiminnan keinoin? Tuotteiden osalta nähtiin, että sopimuksellisuus on hyvä keino lisätä saavuttavuutta yksityismetsissä, tarvitaan tietoa sopimusmalleista ja hinnoista. Myös tarvitaan tietoa siitä, miten sopimuksellisuus on tähän mennessä toiminut ja onko eroja eri harrastusryhmien välillä. Tarvitaan myös keskinäistä tiedon vaihtoa, esimerkiksi seurat ja sopimuksellisuuden rahoitus. Mitä enemmän on käyttäjiä, sitä hallitumpaa tulee käytön ja käytön ohjauksen olla. Tästä syytä virkistysalueiden rakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen pitää panostaa. Metsien virkistyskäytön volyymin kasvu sinänsä luo edellytyksiä liiketoiminnan syntymiselle (niin kuin monessa muussakin asiassa määrä kasvattaa mahdollisuuksia). Lähinnä pitäisi tunnistaa mahdollisia liiketoiminnan esteitä ja pyrkiä poistamaan niitä kaikkien oikeuksia kuitenkin kunnioittaen. Metsäaktiviteettien ja saavutettavuuden edistäminen yksityisomistuksessa olevissa talousmetsien on monimutkainen asia. Mikään säädös ei edellytä, että yksityisen ihmisen pitäisi omaisuudellaan edistää yleistä virkistystä, pitää päästä sopimaan tarpeellisista asioista, ja se tapahtuu tavallisesti rahan avulla. Kunta voi edistää ko. alueen käyttöä siinä tapauksessa, että kunta ja maanomistaja ovat valmiit tekemään alueen käytöstä sopimuksen tietyksi ajaksi ja sopimaan aiheutuvista haitoista. Jos omistaja ei ole halukas sopimaan ja kunta katsoo alueen virkistyksen kannalta tärkeäksi, se voi kaavoituksen yhteydessä merkitä alueen virkistykseen ja lunastaa kaavan hyväksymisen jälkeen ko. lähimetsän. Aina kunnat eivät ole kovin halukkaita kartuttamaan maaomaisuuttaan vain virkistystä varten; siitä seuraa myös jatkossa kuluja. Siksipä kuntapäättäjien, kuntalaisten, maanomistajien tietoon on hyvä tuoda erilaisia onnistuneesti toimivia toimintamalleja. Hyvillä esimerkillä on yleensä saatu asioita eteenpäin. Löytyiskö kuntaa, jossa tästä olisi jo esimerkkejä? Kaavatyössä päättäjät tekevät valinnat keskenään ristiriitaisten arvojen välillä. Keskeinen viesti päättäjille olisi, että lähimetsiä on parempi säilyttää sopivina ja eheinä kokonaisuuksina, jolloin ne myös kestävät paremmin käyttöpainetta. E. Ketkä ovat toimijatahoja ja keiden kannattaisi lisätä yhteistyötä? Ei käsitelty.

6 6 (10) F. Mitä muita asioita haluaisitte ottaa huomioon? Ei käsitelty. Metsästä hyvää oloa näkökulma Sisällön kuvaus: Metsän terveysvaikutukset voisi kiteyttää termiin hyvä olo ja voisi nimetä Metsästä hyvää oloa -näkökulmaksi (kokouskutsussa Metsän terveysvaikutukset -näkökulma). Ydinasia on metsä ympäristönä. Mikä aikaansaa positiivisia vaikutuksia, riippuu ihmisestä ja ajankohdasta. Hyvinvoinnin rajaaminen on vaikeaa, sillä hyvinvointi on elävä käsite. Omaehtoinen liikunta ja hyvinvointimatkailu luovat mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Liikkuva kansa pienentää sosiaali- ja terveysmenoja ja siten vaikuttaa välillisesti kansantalouteen. Myös metsänomistajat hyötyvät. Tuotteistamisessa pitää tiedostaa, minkä tyyppistä toimiminen on ja miten se vaikuttaa. Sitä kautta voidaan toimintaa suunnata ryhmälle esimerkiksi sen mukaan, onko kyseessä masennus tai fyysinen ongelma. Miellyttävän ympäristön ominaisuuksia ovat jäsennettävyys, monimuotoisuus, salaperäisyys, luettavuus, pyöreät muodot, vihreä kasvillisuus ja vesi. Metsästä hyvää oloa näkökulman voisi ryhmitellä kahteen osa-alueeseen: metsässä tekeminen ja tekemättömyys sekä metsässä kokeminen. Metsässä tekeminen ja tekemättömyys -osioon kuuluvat niin metsässä tekeminen ja toiminta kuin oleminen ja tekemättömyyskin. Metsä ympäristönä luo puitteita tekemiselle, ja sitä kautta voidaan kokea onnistumista. Fyysinen ja motorinen puoli tulee mukaan tekemisen kautta. Metsässä liikkuminen kehittää fyysisiä taitoja kuten tasapainon hallintaa, lisää lihasvoimaa ja kestävyyttä, ylläpitää hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja sopii painonhallintaan. Joillekin voi olla parempi, kun metsässä ei tee mitään. Metsässä oleminen ei ole pakonomaista, määrättyä, aikatauluihin sidottua. Tekeminen on vapaaehtoista ja oleminen vapaata, mistä voidaan käyttää myös termiä omaehtoinen toiminta. Metsässä oleminen ja tekemättömyys vaikuttaa esimerkiksi stressiin. Metsässä olo normalisoi verenpaineen ja pulssin. Valkosolutuotanto lisääntyy ja ihminen puolustautuu paremmin bakteereita ja tulehduksia vastaan. Metsässä kokemiseen kuuluvat niin elämykset ja kokeminen kuin yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Kokemuksellinen hyvinvointi on tärkeä asia. Kokemus saa menemään metsään. Elämysten ja kokemisen lähteenä metsä toimii ympäristönä monella tapaa: ympäristöä luo esimerkiksi maisema tai eri aistien aistimukset. Vaikutus saadaan henkisellä puolella. Metsä tuottaa tunteita, jotka mahdollistavat myönteisen psyykkisen tilan. Jännittyneisyys häviää, mielialan muutokset tasoittuvat, stressi ja keskittyminen tasapainottuvat. Yhteys luontoon ja virikkeellisyys nopeuttavat toipumista. Perheen tai ryhmän kanssa olo metsässä lisää sosiaalista hyvinvointia.

7 7 (10) A. Onko metsän terveysvaikutukset -näkökulman sisältö mielestänne riittävä, puuttuuko siitä jokin oleellinen asia, onko sisältö liian laaja? Työryhmän näkemykset on kirjoitettu yllä olevaan metsän terveysvaikutukset -näkökulman kuvaukseen. Lisäksi tuotiin esille, että Green care -toiminnan vaikutukset eivät ole spesifejä, vaan yksilökohtaisia. Siitä huolimatta, että vaikutus ei ole spesifistä, toiminnalla on vaikutusta. B. Miten metsän terveysvaikutuksia voidaan edistää viestinnän ja neuvonnan keinoilla? Metsän terveysvaikutuksista ei ole viestitty riittävästi. Viime vuosien aikana on tullut uutta tietoa, jota voitaisiin tuoda paremmin esille. Viestinnässä on hyvä tuoda esille positiivisia vaikutuksia käyttämättä kuitenkaan ylisanoja. Metsän terveysvaikutukset ovat vanhemmille ihmisille kokemusperäistä tietoa, mutta kaupungistuneella nuoremmalla väellä ei välttämättä ole käsitystä metsän terveysvaikutuksista. Osalla nuorista on peruselämänhallinta hukassa, eikä ymmärretä, mikä tuottaa hyvinvointia. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoilla on paljon henkisiä ongelmia. Metsiin viemisestä on toisaalta tullut hyvää palautetta. Näin ollen triviaalimpaakin tietoa olisi hyvä tuoda esille. Asuinalueiden suunnittelun pitäisi lähteä kysynnästä ja huomioida esimerkiksi liikuntapaikat ja ulkoilualueet. Tämä näkyy myös asuntojen hinnoissa. Terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaisille pitäisi tehdä koulutuspaketti. Tätä kautta metsän terveysvaikutuksia voitaisiin edistää paremmin normaalin terveydenhuollon ja kuntoutuksen yhteydessä. Viestintää ja tuotteistamista tarvitaan kaupungistumisen vuoksi. Nykypäivän vaihtoehtoina metsässä liikkumiselle ovat pitkälle viedyt tuotteet, kuten hot jooga. Metsässä liikkuminen jää liian yleiselle asteelle, jos puhutaan vain, että metsässä liikkuminen on terveellistä. Pitäisi löytää vahvempi sisältö ja viedä se nykypäivän trendeihin. Nykyisin ihmisillä on sykemittareita ja muita laitteita, joilla kuluttajat voisivat itse seurata, mitä terveysvaikutuksia metsällä on. Esimerkiksi ensin voisi mitata sykkeen kotona, sitten rentoutumispisteessä ja vielä jälkiseurantana kotona. Mukaan voisi liittää nettisovelluksen, jossa mittauksia voisi seurata reaaliaikaisesti. Toisaalta pelkkä datan katsominen ei kuitenkaan riitä, vaan mukaan tarvitaan neuvontaa siitä, mitä data merkitsee. Japanissa on jo käytössä vihreä resepti: lääkärissä tehdään mittaukset, oleskellaan, ja katsotaan sen jälkeen tulokset. Tällaisia palveluita on tarjottu jo yritysasiakkaille Suomessakin. Rintaan asennetaan anturit ja niitä pidetään useampi vuorokausi. Stressitasoa on mitattu työviikon aikana ja sitten toiminnan aikana. Yrityksille voidaan tehdä pitkäaikaisia tyky-paketteja. Pakettiin kuuluu myös lausunto ja palautetilaisuus. Yhteenvetona todettiin, että viestintää tarvitaan, varsinkin nuorille aikuisille ja terveysalan ammattilaisille. Pitäisi osata segmentoida ja tarjota kohderyhmälle tarpeellista tietoa. Tuotiin esille myös, että MEK on jo segmentoinut ryhmiä. Sieltä löytyy pari segmenttiä, jotka ovat selkeästi kohderyhmää. Yhtenä ryhmänä ovat terveyttä ja hyvinvointia tarvitsevat ihmiset. C. Miten metsän terveysvaikutuksia voidaan edistää tutkimuksen keinoin? Millaista metsän terveysvaikutukset -tutkimusta tarvitaan?

8 8 (10) Metsän terveysvaikutuksiin liittyviä tutkimuksia on jo tehty. Yleisimmät mittarit (pulssi, verenpaine, kortisoli) ovat kuitenkin herkkiä, joten välttämättä niiden avulla ei saada luotettavaa tietoa siitä, onko vaikutus tapahtunut juuri metsän ansiosta. Mukana pitää aina olla tulkinta. Pitäisi saada riittävän halpa ihmisen terveyskäyttäytymistä ohjaava mittari, jonka pitäisi olla myös luotettava. Luontointerventioita pitäisi tutkia monipuolisesti ja monialaisesti. Mukana pitäisi olla ainakin metsäntutkimus, terveys, hyvinvointi, kliininen tutkimus. Mistään menetelmästä ei todennäköisesti ole riittävästi tietoa. Metsän terveysvaikutuksille pitäisi laskea hinta, jotta saataisiin yhteiskunnallinen vaikuttavuus esille. Tutkimuksessa pitäisi olla mukana kansantaloustiedettä ja terveystaloustiedettä. Ongelmana on, että tutkijat ovat tällä hetkellä ylityöllistettyjä. Tutkimusta terveysvaikutuksista tarvitaan sekä yksilö- että väestötasolla. Väestötasolla on olemassa LVVI, joka tehdään noin 10 vuoden välein. Valtakunnallisiin terveys- ja hyvinvointitutkimuksiin olisi hyvä saada kysymyksiä myös siitä, millaisia luontokontakteja ihmisillä on ja millaisia hyvinvointikokemuksia viimeisiin luontokäynti tuotti. Näin saataisiin LVVI:hin verrattuna tiheämmin seurattavaa tietoa, esim. THL:n aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimus. Tarvittaisiin hyviä interventiotutkimuksia, jossa nähdään aitoa muutosta. Esimerkiksi Tampereella on uusi asuinalue keskellä metsää, ja sinne muuttaa paljon perheitä. Voitaisiin tutkia, muuttuuko liikkuminen. Luonnontuotteiden osalta on todettu, että rotille juotettu puolukkamehu turvaa verisuonen kimmoisuuden. Luontoympäristössä toimimisen tutkimus on haastavampaa. Tutkimukset pitäisi myös popularisoida, jotta ne saataisiin päättäjien ja tavallisten ihmisten tietoisuuteen. Tapaustutkimukset menevät yleensä paremmin perille kuin yleisellä tasolla oleva tieteellinen tieto. Tutkia voisi myös, miten hyvinvointi- ja terveysvaikutukset huomioidaan metsänhoito-ohjeissa. Maisemaa onkin jo tutkittu maisemaa virkistyksen ja matkailun näkökulmasta. Tarvittaisiin kuitenkin tutkimusta siitä, miten hoidetussa metsässä ihmiset viihtyvät parhaiten. Kuvasarjoilla on jo tutkittu eri tavoin käsiteltyjä metsiä, mutta tutkimustietoa ei ehkä ole viety metsänhoito-ohjeisiin. Metsänomistajat voisivat valita, mitä haluavat ja metsänhoitomenetelmä valittaisiin sen mukaan. Tämä linkittyy myös viestintään. D. Mitä tuotteita ja palveluita voidaan tuottaa? Miten metsän terveysvaikutuksia voidaan edistää tuotteistamisen ja liiketoiminnan keinoin? Ei käsitelty ajan puutteen vuoksi. Joitakin tähän liittyviä asioita tuli esille jo edellisissä kohdissa. E. Ketkä ovat toimijatahoja ja keiden kannattaisi lisätä yhteistyötä? Ei käsitelty ajan puutteen vuoksi. F. Mitä muita asioita haluaisitte ottaa huomioon? Ei käsitelty ajan puutteen vuoksi. 4. Pienryhmätyöskentelyn purku

9 9 (10) Tärkeimmiksi toimenpiteiksi metsäaktiviteetit ja niiden saavutettavuus näkökulmaan liittyen kirjattiin seuraavat: toimenpide 1: Saavutettavuuden, käytön hallinnan, käytön ohjauksen ja erilaisten rakenteiden ylläpidon kannalta tarvitaan sopimuksellisten mallien kehittämistä ja yleistymistä maanomistajien ja virkistyskäyttäjien tai heidän edustajiensa kanssa. Samalla tulisi edistää hyvien käytäntöjen yleistymistä ja tiedon vaihtoa näistä. Esim. eri harrastejärjestöt tulisi saattaa yhteen jakamaan käytäntöjään ja oppimaan toisiltaan. Sama pätee muidenkin toimijoiden kohdalla. toimenpide 2: Tarvitaan viestintää, jolla vaikutetaan siihen, mitä hyötyjä metsäaktiviteeteista saadaan lähimetsissä. Tietoa hyödyistä kaavoittajille ja kuntapäättäjille, niin virkamiehille kuin luottamushenkilöille sekä suurelle yleisölle eli äänestäjille ja käyttäjille. Kun kuntapäättäjät tuntevat hyödyt, he ovat halukkaat investoimaan lähimetsien hoitoon ja rakenteiden kunnossa pitoon. Kunnan omistamssa lähimetsässä investoinnit hoituvat kunnan omilla päätöksillä, yksityismetsien osalta toteutus perustuu sopimuksellisuuteen. toimenpide 3: Jokamiehenoikeudet tutuksi kaikille ja roadshow hankeluonteisesti, myös paikallisia ja asukkaita lähempänä olevaa viestintää tietoisuuden lisäämiseksi. toimenpide 4: Jokamiehenoikeudet mukaan UNESCOn aineettoman maailmanperinnön luetteloon. Erityisesti maaseudun asukkaille ja mökkiläisille jokamiehenoikeudet turvaavat metsässä liikkumisen mahdollisuudet. Vahva imagollinen merkitys koko toimialalle myös kansainvälisesti. toimenpide 5: Kaupungeissa, taajamissa ja luontomatkailualueilla reitistöjen ylläpidon rahoitus ja osaaminen, joihin voitaisiin löytää lievitystä muun muassa julkisen sektorin yhteistyön tiivistämisellä ja vapaaehtoistoiminnalla. Yhteistyötä kuntien kesken, mutta myös kuntien ja valtion kesken. Maailmalla on hyviä esimerkkejä vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista. Tämä liittyy myös terveyteen, pelkän havainnoinnin sijaan vuorovaikutus luonnon kanssa tuo suuremmat terveysvaikutukset. toimenpide6: metsäretkikortti tai vastaava, jolla kannustetaan menemään metsään vaikka pieneen ja lähelle. Jos metsäretkiteemaan lisättäisiin havaintojen tekeminen, se olisi sekä motivoivaa, opettavaista että todennäköisesti hauskaa. Metsäretkikortti on ajatuksellisesti eri hallinnonalat läpäisevä ja kansalaiset osallistava. Metsäretkikorttiin linkittyy metsälukutaidon kehittäminen, sekä mahdollisuus netin ja muiden sähköisten välineiden sekä tietoaineistojen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Tärkeimmiksi toimenpiteiksi metsästä hyvää oloa liittyen tuotiin esille: Toimenpide 1: Tiheämmän seurantatiedon tuottaminen suomalaisten luontokontakteista ja metsäaktiviteeteista osana jo valmiiksi toteutettavia väestökyselyjä tukemaan LVVI:ssä joka kymmenes vuosi tuotettua tietoa. Toimenpide 2: Viestintä ja neuvonta sekä popularisointi. Terveysvaikutuksista viestimisen tulisi olla osa alan toimijoiden yleistä viestintää. Erilaisia vapaa-ajan palveluita tarjoavat tahot (yritykset ja yhteisöt) viestivät myös. Viestintää tulisi tukea kansallisesti. Toimenpide 3: Monen tahon, kuten metsä- ja terveystahojen, yhteistyönä tuotetut markkinaehtoiset palvelut. Uudet tuotteet ja toiminnot voisivat pohjautua esimerkiksi IT- tai muuhun teknologiaan.

10 10 (10) Toimenpide 4: Pohjatiedon tuottaminen terveydenhuollon ammattilaisille. Ammattilainen voi antaa vihrän reseptin, kun asialla on tieteellinen pohja olemassa. Metsäpassilla voisi esimerkiksi päästä hyvinvointilaitokseen, ja saada siihen voucherin vaikkapa Kelalta. Yritykset voivat myös maksaa lepolomia stressin hoitoon. Tarvittaisiin valmis palvelupaketti. Toimenpide 5: Taloudellinen arvottaminen poikkisektoraalisessa yhteistutkimushankkeessa, jossa mukana olisi metsä-, terveys- ja talousalat. Euromääräinen terveysvaikutusten osoittaminen on helpompi viedä politiikkaan mukaan. Toimenpide 6: Ketju pitäisi saada toimimaan: metsän terveysvaikutusten tutkimus, koulutus ja tuotteistaminen. Erityisesti koulutuspuolella on tällä hetkellä puutteita, koska liikutaan rajapinnalla, joka ei oikein kuulu kenellekään. Tarvittaisiin rajapinnat rikkovaa osaamista, esimerkiksi Green care - tyyppisessä koulutuksessa sekä luonto- että hoito-osaamista. Tällä hetkellä lähdetään rakentamaan täydennyskoulutuspakettia. Terveyspuolella on tiukkaan säädellyt kurssit, mutta sosiaalipuolelle sisältöjä saisi helpommin sisälle. Tutkimusta sen sijaan on jo jonkin verran olemassa. Tutkimuksen kautta saadaan lisää vaikuttavuutta. Tämä on pitkäjänteistä työtä, ja perustuu todellisiin terveysvaikutuksiin. Tällöin voitaisiin päästä paremmin myös Kelan järjestelmän piiriin. 5. Muut asiat - Muistutettiin,että valtakunnallinen ulkoiluseminaari pidetään Vantaalla Heurekassa Katja muistutti Ekosysteemipalvelut työpajasta Helsingissä - Airi informoi, että Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry on aloittanut syksyllä 2010 laajan kulttuurisesti kestävän kehityksen sisältöjä kartoittavan hankkeen. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö 6. Seuraavat kokoukset 7. Kokouksen päättäminen 4. kokous Maanantai kello 10-13: luontosuhteen edistäminen 5. kokous Torstai kello 10-13: yhteenveto ja loppuraportin työstämistä Kokouspaikkana on MMM, Kalasatama, Panimokatu 1, kokoushuone Savotta tai Suomen Latu Pasilassa Puheenjohtaja päätti kokouksen.

Elämänlaatutyöryhmän ehdotukset metsiin perustuvan luontosuhteen, kulttuurin ja aineettoman hyvinvoinnin edistämiseksi

Elämänlaatutyöryhmän ehdotukset metsiin perustuvan luontosuhteen, kulttuurin ja aineettoman hyvinvoinnin edistämiseksi Elämänlaatutyöryhmän ehdotukset metsiin perustuvan luontosuhteen, kulttuurin ja aineettoman hyvinvoinnin edistämiseksi Metsäneuvosto 14.3.2012 Eki Karlsson, Suomen Latu Katja Matveinen-Huju, MMM Airi Matila,

Lisätiedot

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/ Aika: klo 12.30- Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2.krs Osallistujat: Lauri Savisaari tilaajapäällikkö Tampere pj. Toimi Jaatinen tuotantojohtaja Tampere Sami Yli-Pihlaja vapaa-aikajohtaja Ylöjärvi

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Ikä-Sote - Kotona asumista tukevat palvelut työryhmä 1

Etelä-Pohjanmaan Ikä-Sote - Kotona asumista tukevat palvelut työryhmä 1 Etelä-Pohjanmaan Ikä-Sote - Kotona asumista tukevat palvelut työryhmä 1 Muistio Kotona asumista tukevat palvelut Aika: perjantai 19.2.2016 klo 9-13 Kokouspaikka: Kauhajoen kaupungintalo Läsnä: Hannele

Lisätiedot

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tuija Sievänen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia seminaari 25.3.2014 Haltia, Nuuksio Luonnon virkistyskäytön tutkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Harri Karjalainen Neuvotteleva virkamies 13.4.2011 Helsinki Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö, Kuntametsät asukkaiden ja

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot 2016- Kansalaisareena 2016 Toiminnan tavoitteet Päätavoite: Tavoitteena on kehittää vapaaehtoistoiminnan laatua ja saavutettavuutta paikallisesti

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Liikunta tulevaisuuden kunnassa? Liikunta tulevaisuuden kunnassa? 2017 Sivistys, Terveyden edistäminen, Hyvinvointi, Osaaminen, Elinvoima, TeHyLi? Kari Sjöholm 3.12. 2015 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta Luontoliikunnasta terveys- ja hyvinvointipalveluja, osa II Palveluiden hinnoittelu ja kannattavuus Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus 28.3.2014 Terveyttä

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantaina 2.10.2015 klo 14.00 15.45 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Paikalla:

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti Varhaiskasvatuksen kehittäminen Siimapuiston päiväkoti Nykytila VK:n kehittämisestä yksikön näkökulmasta Valtakunnallisesti koordinoimaton kehittäminen Kunnilla omat / omiin mittareihin perustuva Yksiköillä

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevän työn keinot ja menetelmät Lahti 24.9.2014 Paikalliset

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun edistäminen

Merialuesuunnittelun edistäminen Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Kylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla

Kylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla Kiertävä pysäkki 2011-2014 paikallinen päätöksenteko käräjäkivillä kylänuotion ympärillä ilman teknologisia laitteita ja yhdessäolo ovat tärkeitä Kylätapahtumat, Kylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IX KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IX KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IX KOKOUS Aika: ti 26.8.2014 klo 12.00 14.20 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila Mat 100 Matarankatu

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg MEKA-hanke Alustavia huomioita hankkeesta 4.1.2016 Harry Berg Hankkeen lähtökohdat Metsämaa kaavoituksessa (MEKA) hankkeen tarkoituksena on kehittää kaavoitusta ja sen ohjausta metsämaahan kohdistuvan

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot