Aika: Perjantai klo MMM, kokoushuone Savotta, Panimokatu 1 (Kalasatama)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aika: Perjantai 25.11.2011 klo 10.00 13.15. MMM, kokoushuone Savotta, Panimokatu 1 (Kalasatama)"

Transkriptio

1 1 (10) Aika: Perjantai klo Paikka: MMM, kokoushuone Savotta, Panimokatu 1 (Kalasatama) Läsnä: Eki Karlsson, Suomen Latu (pj) Katja Matveinen-Huju, MMM (vpj) Essi Aarnio-Linnanvuori, WWF Pertti Hämäläinen, TEM Anneli Leivo, Metsähallitus Olavi Paronen, UKK-instituutti Erja Rappe, Helsingin yliopisto Juha Rutanen, Ruralia-instituutti Anna-Kaisa Rämö, PTT Raija Seppänen, MMM Tuija Sievänen, Metla Heli Talvitie, OKM Pekka Väänänen, Green Window Oy Martta Fredrikson, MMM (ei jäsen) Sirpa Eronen, Siuntion Hyvinvointikeskus Lea Jylhä, MTK Päivi Maaranen, Museovirasto Anne Mäkynen, Vantaan kaupunki Ville Schildt, MMM Airi Matila, Tapio (siht.) Poissa: Terhi Hook, Matkailun edistämiskeskus Markku Laulumaa, Suomen riistakeskus Sirpa Kärkkäinen, SMY Olli Saastamoinen, Itä-Suomen yliopisto Harri Karjalainen, YM Katriina Soini, MTT Ismo Suksi, STM Christell Åström, Kuntaliitto 1. Kokouksen avaus, asialistan hyväksyminen ja edellisen kokouksen muistion (liite 1) hyväksyminen sekä edellisen kokouksen toimenpide-ehdotusten läpi käynti. Puheenjohtaja avasi kokouksen. Hän kertasi työryhmän toimeksiantoa. Työryhmätyöskentelyssä tarkoituksena on käydä läpi viiden kokouksen aikana metsien hyvinvointiin liittyvää teemaa kolmen näkökulman osalta: Metsiin liittyvä kulttuuri, Metsien aineeton hyvinvointi ja Metsien luontosuhde Näitä teemoja käymme läpi viestinnän ja neuvonnan, tutkimuksen sekä tuotteistamisen ja liiketoiminnan näkökulmasta. Työryhmän muita tavoitteita on koota yritystoiminnan mahdollisuuksia ja keinoja yrittäjyyden edistämiseksi. Asialista hyväksyttiin muutoksitta, edellisen kokouksen muistio (liite 1) hyväksyttiin. Käytiin läpi edellisen kokouksen metsäkulttuurin sisältöjä ja toimenpide-ehdotuksia. Metsäkulttuurista keskusteltiin edelleen vilkkaasti. Sovittiin, että Airi päivittää keskustelun perusteella metsässä kulttuuria näkökulman ja metsästä kulttuuria näkökulman kuvauksia ja toimenpideehdotuksia. 2. Aineeton hyvinvointi -alustukset Kuultiin pyydetyt neljä esitystä: Aineettoman hyvinvoinnin määrittelyä: Eki Karlsson, Suomen Latu Tämän päiväisessä työssä aineettomalla hyvinvoinnilla pyritään avaamaan konseptia, jolla kuvataan luonnon ja vielä tarkemmin metsän hyvinvointikäyttöä. Termi hyvinvointikäyttö on lähtöisin toukokuussa 2011 pidetyssä MMM:n Elämänlaatu työpajasta. Taustana termille oli pitkälti se, että luonnon virkistyskäyttö terminä on epätarkka ja antaa metsän muusta kuin talous-

2 2 (10) käytöstä varsin suppean mielikuvan. Virkistyskäyttö kuvaa luonnossa tehtyjä aktiviteetteja vain ihmisen virkityksen näkökulmasta, kun luonnossa tehdyt aktiviteetit vaikuttavat paljon laajemmin hyvinvointiin. Aineeton hyvinvointi termillä pyritään toisaalta korostamaan metsän käytön immateriaalista puolta. Pelkkä hyvinvointikäyttö, ilman aineetonta, tarkoittaisi myös esimerkiksi taloudellista hyvinvointikäyttöä. Se, että onko aineeton hyvinvointikäyttö -terminä taas liian laaja, pitää tässä meidän työryhmän työssä huomioida. Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa totesimme, että aineeton hyvinvointi pitäisi sisällään myös materiaa, kuten sienet, vaikkakin suurempi hyvinvointi tulee itse aineettomasta tekemisestä, kuten sienestyksestä. Päällekkäisyyksiä tämän termin kanssa voi tulla esimerkiksi luonnonsuojeluun ja luontoon liittyvien aineettomien hyvinvointitavoitteiden kanssa. Tähän työhön olemme sisällyttäneet metsässä tehtävät aktiviteetit -termin, joka sekään terminä ei ole paras mahdollinen. Aktiviteetti sanana kuvaa kaikkea tekemistä puun kaadosta ja hiihtämisestä lintujen tarkkailuun. Joka tapauksessa tämän työn tavoitteena on selvittää, miten metsässä tehdyt ei-taloudelliseen hyötyyn liittyvät aktiviteetit vaikuttavat ihmisen fyysiseen, sosiaaliseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä mitkä tekijät näihin vaikuttavat. Lisäksi tavoitteenamme on etsiä paras mahdollinen termi tälle toiminnalle. Luonnon uudet virkistyskäyttötilastot: Tuija Sievänen, METLA, liite 2 Tuija esitteli uudet virkistyskäyttötilastot. Tiedot löytyvät seuraavista raporteista. Sievänen, T. & Neuvonen, M. (toim.) Luonnon virkistyskäyttö Metlan työraportteja s. ja Ulkoilutilastot ja tietoa luonnon virkistyskäytön tutkimuksesta: Luonnon terveysvaikutukset metsäkontekstissa: Erja Rappe, Helsingin yliopisto, liite 3 Jokamiehen oikeudet: Eki Karlsson, Suomen Latu, liite 4 Katja kävi läpi kertauksena Kansalliseen metsäohjelmaan kirjatut toimenpiteet aineettoman hyvinvoinnin osalta, liite 5. Hän myös muistutti, että Kansalliseen metsäohjelmaan sisältyy yrittäjyyden kehittäminen jo toisaalla, tämä työryhmä pohtii uusia yrittäjyyden mahdollisuuksiaelämänlaadun osalta. Eki kertasi toteutun KMO:n Elämänlaatutyöpajan antia aineettoman hyvin voinnin osalta. Työpaja ehdotti kampanjaa metsien terveysvaikutusten tunnistamiseksi, koska ihmiset ovat unohtaneet mikä tekee hyvää. Kampanjaan voisi ottaa mallia rasva- ja sokerikampanjoinnista. Myös esimerkiksi työpaikkapyöräilyn kilometrikisa on hyvin toimiva konsepti, jota voisi käyttää hyödyksi jonkin metsäisemmän luontokisan järjestämiseen. Toukokuinen työpaja ehdotti lisäystä perustuslakiin: jokaisella on oikeus luontoon. Lisäyksen myötä tehtäisiin tarvittavat muutokset muuhun lainsäädäntöön, esimerkiksi terveydenhuoltoon. Idea kumpusi ristiriidasta vanhustenhuollon heikkouksien ja tuotantoeläinten oikeuksien välillä.

3 3 (10) Vanhusten hoitolaitoksissa vanhukset eivät välttämättä pääse vuosiin ulos, mutta tuotantoeläinten oikeuksiin on kirjattu tietty määrä ulkonaoloa. 3. Pienryhmätyöskentely Elämänlaatu -työryhmän 1. kokouksen aineettoman hyvinvoinnin antia: o Metsään menemisen mahdollistaminen suomalaisille: liikkumattomuuden vähentäminen, resurssit ennaltaehkäisevään toimintaan, infrastruktuurin kehittäminen. o Jokamiehenoikeus: viestiä Jokamiehenoikeuden käsikirjasta yhteisymmärryksessä o Lähimetsät: ulkoilutarpeet ja metsässä liikkumisen tarpeet jakautuvat siten, että 80 % tapahtuu 1-1,5 km:n etäisyydellä asuinpaikasta ja 20 % muualla o Monitieteinen tutkimusohjelma metsien terveysvaikutuksista: päättäjille tarvitaan selkeä, tutkimustietoon perustuva tieto siitä, mikä merkitys / arvo metsien terveysvaikutuksilla on o Sosiaalinen hyvinvointi: järjestöjen saaminen entistä tehokkaammin mukaan hyvinvoinnin edistämiseen. Muistutettiin myös aineettoman hyvinvoinnin seurantamittareista, joita koottiin vuonna 2008 silloiseen Kansalliseen metsäohjelmaan.. Lähde: Sievänen, Tuija (toim.) Luontomatkailun, luonnontuotealan, virkistyskäytön ja metsäkulttuurin seurantamittarit, s Pienryhmätyöskentelyn tavoitteena oli koota sisältöä aineettomasta hyvinvoinnista ja sen edistämisestä Kansalliseen metsäohjelmaan. Kokouksen osallistujat jakaantuivat kahteen ryhmään. Pienryhmätyöskentelyssä pohdittiin aineetonta hyvinvointia kahdesta näkökulmasta: A) Metsäaktiviteetit ja niiden saavutettavuus ja B) Metsän terveysvaikutukset. Ryhmissä kumpaakin näkökulmaa analysoitiin ja ideoitiin ennakkokysymysten mukaisesti. A Metsäaktiviteetit ja niiden saavutettavuus näkökulma Sisällön kuvaus: Metsillä on suuri liikuttamisvoima. Kaksi kolmesta suomalaisesta ulkoilee luonnossa viikoittain. Metsäaktiviteetit painottuvat pääasiassa monipuolisiin lähimetsiin, jotka voivat olla talousmetsiä, luonnontilaisia metsiä ja taajamametsiä. Kansallispuistojen merkitys on suuri, sillä joka viides suomalaista käy niissä vuosittain. Jokamiehenoikeudet tarjoavat suomalaisille hyvät mahdollisuudet mennä metsään. Suurimpia esteitä metsään menemiselle ovat liian pitkä matka, huono infra ja tiedon puute Tutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat metsiin liittyvät liikuntapaikat tärkeiksi ja haluavat kehitettävän metsiin liittyviä lähiulkoilureittejä ja polkuja ja retkeilyreittejä sekä itse metsiin liittyviä alueita liikuntapaikkoinaan. Kesäajan metsäaktiviteetteja ovat muun muassa sienestys, marjastus, metsästys, kävely tai vaikkapa geokätköily. Talvilajeja ovat puolestaan hiihto ja lumikenkäily. Kävely, retkeily ja luonnontarkkailu sopivat kaikkiin vuodenaikoihin. Ulkoilutavat muuttuvat tottumusten perusteella.

4 4 (10) Kunnat, metsähallitus ja järjestöt rakentavat ja huoltavat retkeilyreittejä, luontopolkuja, hiihtoreittejä, vesiretkeilyreittejä, maasto-opasteita ja verkkopalveluita, joita on valtion, kuntien järjestöjen ja yksitysiten omistamissa metsissä. Reitteihin sisältyy erilaisia levähdys- ja yöpymisrakenteita. A. Onko metsäaktiviteetit ja niiden saavutettavuus näkökulman sisältö mielestänne riittävä, puuttuuko siitä jokin oleellinen asia, onko sisältö liian laaja? Ryhmän mielestä sisällön kuvaus on muutoin ok, mutta metsät tulisi rajata KMO:n mukaisesti. Ryhmän pohti aktiviteetit sanaa, voisiko sen tilalla olla vaikka olo tai kokemus? Ovatko sen parempia kuitenkaan? B. Miten metsäaktiviteetit ja niiden saavutettavuus näkökulmaa voidaan edistää viestinnän ja neuvonnan keinoilla? Ryhmän mielestä viestinnän tavoitteena on liikkumisen lisääminen. Viranomaistahojen yhteistyö on tärkeää, jotta saamme edelleen alueita käyttöömme. Jokamiehen oikeus mahdollistaa pääsyn metsään. Missä paikoissa tarvitaan kaavoitusta liikkumisen ohjaamista varten? Sopimuksellisuus on uudenlainen keino saada yksityisten omistamia alueita ohjattuun liikkumiseen. Valmistuva jokamiehenoikeuden käsikirja on hyvä keino viestiä jokamiehen oikeuksista. Viestintä voitaisiin toteuttaa road show tyyppisenä käyttäjille ja viranomaisille. Oikeus vaikuttaa omaan ympäristöön näkökulma on hyvä, kun kehitetään virkistyskäyttöympäristöjä. Voitaisiinko järjestää Kuka on viettänyt eniten metsässä kisa? Nyt on olemassa hiihtokortti, voitaisiinko ottaa käyttöön metsäretki kortti? Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä on kohteita, joille on laadittu ohje kohteelle pääsemiseksi. Museovirasto on kiinnostunut yhteistyössä, jossa näiden valmiiden kohteiden tunnettuutta ja saavutettavuutta parannetaan. Nyt on käynnissä asuinalueiden tiivistäminen, siten tarvitaan viestintää virkistyskäytön merkityksestä. Lähivirkistysalueiden riittävyyden turvaaminen on kirjoitettu kaavojen sisältövaatimuksina MRL:iin. Se on siis vaatimuksena kaavoittajalle, joten kaavoittajat tiedostavat asian. Toisaalta kuka maksaa lisääntyvän virkistyskäytön kustannukset, sillä tarvitaan aiempaa enemmän rakennettuja ja kunnossapidettyjä reittejä ja alueita, vessat ja siivous ja muu infra. Tässä olisi yksityismetsien osalta mahdollisuus sopimuksellisuuteen. Kuntien tulee viestiä kohteista. Suksien ostajalle voisi antaa latukartan. Kun ostaa vaelluskengät, saisi retkikartan, näin saavutettavuus lisääntyy. Viestintää myös kunnan viheraluejärjestelmästä. Virkistysalueiden kaavoituksen tietopaketti on syytä tehdä. Voisiko jokamiehenoikeutta ehdottaa yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa UNECSOn maailmanperintöluetteloon?

5 5 (10) C. Miten metsäaktiviteetit ja niiden saavutettavuus näkökulmaa voidaan edistää tutkimuksen keinoin? Millaista tutkimusta tarvitaan? Toteutetut kansallispuistojen käyttäjätutkimukset ovat oleellisia, sillä ne auttavat resursiointinssa. Käyttäjätutkimuksia tarvitaan myös kuntatasolla, ja tätä tutkimusta on helppoa toteuttaa. Tutkimuksen aiheena voisi olla se miten kaavoituksessa ja suunnittelussa pitäisi olla mukana vihealueet ja miten tutkimustieto saatetaan päättäjille eli seurataan ja myös ennakoidaan. Yleiskaavatyön yhteyteen tällainen viheralueverkoston selvittäminen sopii, koska silloin tulee tarkastelluksi koko kuntaa tai ainakin osayleiskaava-aluetta, eikä yksittäistä kohdetta, jossa suhteellisuudentaju saattaa pettää. Onko selvitystä siitä, mitä käyttäjä hakee kansallispuistosta? D. Mitä tuotteita ja palveluita voidaan tuottaa? Miten metsäaktiviteetteja ja niiden saavutettavuutta edistetään tuotteistamisen ja liiketoiminnan keinoin? Tuotteiden osalta nähtiin, että sopimuksellisuus on hyvä keino lisätä saavuttavuutta yksityismetsissä, tarvitaan tietoa sopimusmalleista ja hinnoista. Myös tarvitaan tietoa siitä, miten sopimuksellisuus on tähän mennessä toiminut ja onko eroja eri harrastusryhmien välillä. Tarvitaan myös keskinäistä tiedon vaihtoa, esimerkiksi seurat ja sopimuksellisuuden rahoitus. Mitä enemmän on käyttäjiä, sitä hallitumpaa tulee käytön ja käytön ohjauksen olla. Tästä syytä virkistysalueiden rakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen pitää panostaa. Metsien virkistyskäytön volyymin kasvu sinänsä luo edellytyksiä liiketoiminnan syntymiselle (niin kuin monessa muussakin asiassa määrä kasvattaa mahdollisuuksia). Lähinnä pitäisi tunnistaa mahdollisia liiketoiminnan esteitä ja pyrkiä poistamaan niitä kaikkien oikeuksia kuitenkin kunnioittaen. Metsäaktiviteettien ja saavutettavuuden edistäminen yksityisomistuksessa olevissa talousmetsien on monimutkainen asia. Mikään säädös ei edellytä, että yksityisen ihmisen pitäisi omaisuudellaan edistää yleistä virkistystä, pitää päästä sopimaan tarpeellisista asioista, ja se tapahtuu tavallisesti rahan avulla. Kunta voi edistää ko. alueen käyttöä siinä tapauksessa, että kunta ja maanomistaja ovat valmiit tekemään alueen käytöstä sopimuksen tietyksi ajaksi ja sopimaan aiheutuvista haitoista. Jos omistaja ei ole halukas sopimaan ja kunta katsoo alueen virkistyksen kannalta tärkeäksi, se voi kaavoituksen yhteydessä merkitä alueen virkistykseen ja lunastaa kaavan hyväksymisen jälkeen ko. lähimetsän. Aina kunnat eivät ole kovin halukkaita kartuttamaan maaomaisuuttaan vain virkistystä varten; siitä seuraa myös jatkossa kuluja. Siksipä kuntapäättäjien, kuntalaisten, maanomistajien tietoon on hyvä tuoda erilaisia onnistuneesti toimivia toimintamalleja. Hyvillä esimerkillä on yleensä saatu asioita eteenpäin. Löytyiskö kuntaa, jossa tästä olisi jo esimerkkejä? Kaavatyössä päättäjät tekevät valinnat keskenään ristiriitaisten arvojen välillä. Keskeinen viesti päättäjille olisi, että lähimetsiä on parempi säilyttää sopivina ja eheinä kokonaisuuksina, jolloin ne myös kestävät paremmin käyttöpainetta. E. Ketkä ovat toimijatahoja ja keiden kannattaisi lisätä yhteistyötä? Ei käsitelty.

6 6 (10) F. Mitä muita asioita haluaisitte ottaa huomioon? Ei käsitelty. Metsästä hyvää oloa näkökulma Sisällön kuvaus: Metsän terveysvaikutukset voisi kiteyttää termiin hyvä olo ja voisi nimetä Metsästä hyvää oloa -näkökulmaksi (kokouskutsussa Metsän terveysvaikutukset -näkökulma). Ydinasia on metsä ympäristönä. Mikä aikaansaa positiivisia vaikutuksia, riippuu ihmisestä ja ajankohdasta. Hyvinvoinnin rajaaminen on vaikeaa, sillä hyvinvointi on elävä käsite. Omaehtoinen liikunta ja hyvinvointimatkailu luovat mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Liikkuva kansa pienentää sosiaali- ja terveysmenoja ja siten vaikuttaa välillisesti kansantalouteen. Myös metsänomistajat hyötyvät. Tuotteistamisessa pitää tiedostaa, minkä tyyppistä toimiminen on ja miten se vaikuttaa. Sitä kautta voidaan toimintaa suunnata ryhmälle esimerkiksi sen mukaan, onko kyseessä masennus tai fyysinen ongelma. Miellyttävän ympäristön ominaisuuksia ovat jäsennettävyys, monimuotoisuus, salaperäisyys, luettavuus, pyöreät muodot, vihreä kasvillisuus ja vesi. Metsästä hyvää oloa näkökulman voisi ryhmitellä kahteen osa-alueeseen: metsässä tekeminen ja tekemättömyys sekä metsässä kokeminen. Metsässä tekeminen ja tekemättömyys -osioon kuuluvat niin metsässä tekeminen ja toiminta kuin oleminen ja tekemättömyyskin. Metsä ympäristönä luo puitteita tekemiselle, ja sitä kautta voidaan kokea onnistumista. Fyysinen ja motorinen puoli tulee mukaan tekemisen kautta. Metsässä liikkuminen kehittää fyysisiä taitoja kuten tasapainon hallintaa, lisää lihasvoimaa ja kestävyyttä, ylläpitää hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja sopii painonhallintaan. Joillekin voi olla parempi, kun metsässä ei tee mitään. Metsässä oleminen ei ole pakonomaista, määrättyä, aikatauluihin sidottua. Tekeminen on vapaaehtoista ja oleminen vapaata, mistä voidaan käyttää myös termiä omaehtoinen toiminta. Metsässä oleminen ja tekemättömyys vaikuttaa esimerkiksi stressiin. Metsässä olo normalisoi verenpaineen ja pulssin. Valkosolutuotanto lisääntyy ja ihminen puolustautuu paremmin bakteereita ja tulehduksia vastaan. Metsässä kokemiseen kuuluvat niin elämykset ja kokeminen kuin yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Kokemuksellinen hyvinvointi on tärkeä asia. Kokemus saa menemään metsään. Elämysten ja kokemisen lähteenä metsä toimii ympäristönä monella tapaa: ympäristöä luo esimerkiksi maisema tai eri aistien aistimukset. Vaikutus saadaan henkisellä puolella. Metsä tuottaa tunteita, jotka mahdollistavat myönteisen psyykkisen tilan. Jännittyneisyys häviää, mielialan muutokset tasoittuvat, stressi ja keskittyminen tasapainottuvat. Yhteys luontoon ja virikkeellisyys nopeuttavat toipumista. Perheen tai ryhmän kanssa olo metsässä lisää sosiaalista hyvinvointia.

7 7 (10) A. Onko metsän terveysvaikutukset -näkökulman sisältö mielestänne riittävä, puuttuuko siitä jokin oleellinen asia, onko sisältö liian laaja? Työryhmän näkemykset on kirjoitettu yllä olevaan metsän terveysvaikutukset -näkökulman kuvaukseen. Lisäksi tuotiin esille, että Green care -toiminnan vaikutukset eivät ole spesifejä, vaan yksilökohtaisia. Siitä huolimatta, että vaikutus ei ole spesifistä, toiminnalla on vaikutusta. B. Miten metsän terveysvaikutuksia voidaan edistää viestinnän ja neuvonnan keinoilla? Metsän terveysvaikutuksista ei ole viestitty riittävästi. Viime vuosien aikana on tullut uutta tietoa, jota voitaisiin tuoda paremmin esille. Viestinnässä on hyvä tuoda esille positiivisia vaikutuksia käyttämättä kuitenkaan ylisanoja. Metsän terveysvaikutukset ovat vanhemmille ihmisille kokemusperäistä tietoa, mutta kaupungistuneella nuoremmalla väellä ei välttämättä ole käsitystä metsän terveysvaikutuksista. Osalla nuorista on peruselämänhallinta hukassa, eikä ymmärretä, mikä tuottaa hyvinvointia. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoilla on paljon henkisiä ongelmia. Metsiin viemisestä on toisaalta tullut hyvää palautetta. Näin ollen triviaalimpaakin tietoa olisi hyvä tuoda esille. Asuinalueiden suunnittelun pitäisi lähteä kysynnästä ja huomioida esimerkiksi liikuntapaikat ja ulkoilualueet. Tämä näkyy myös asuntojen hinnoissa. Terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaisille pitäisi tehdä koulutuspaketti. Tätä kautta metsän terveysvaikutuksia voitaisiin edistää paremmin normaalin terveydenhuollon ja kuntoutuksen yhteydessä. Viestintää ja tuotteistamista tarvitaan kaupungistumisen vuoksi. Nykypäivän vaihtoehtoina metsässä liikkumiselle ovat pitkälle viedyt tuotteet, kuten hot jooga. Metsässä liikkuminen jää liian yleiselle asteelle, jos puhutaan vain, että metsässä liikkuminen on terveellistä. Pitäisi löytää vahvempi sisältö ja viedä se nykypäivän trendeihin. Nykyisin ihmisillä on sykemittareita ja muita laitteita, joilla kuluttajat voisivat itse seurata, mitä terveysvaikutuksia metsällä on. Esimerkiksi ensin voisi mitata sykkeen kotona, sitten rentoutumispisteessä ja vielä jälkiseurantana kotona. Mukaan voisi liittää nettisovelluksen, jossa mittauksia voisi seurata reaaliaikaisesti. Toisaalta pelkkä datan katsominen ei kuitenkaan riitä, vaan mukaan tarvitaan neuvontaa siitä, mitä data merkitsee. Japanissa on jo käytössä vihreä resepti: lääkärissä tehdään mittaukset, oleskellaan, ja katsotaan sen jälkeen tulokset. Tällaisia palveluita on tarjottu jo yritysasiakkaille Suomessakin. Rintaan asennetaan anturit ja niitä pidetään useampi vuorokausi. Stressitasoa on mitattu työviikon aikana ja sitten toiminnan aikana. Yrityksille voidaan tehdä pitkäaikaisia tyky-paketteja. Pakettiin kuuluu myös lausunto ja palautetilaisuus. Yhteenvetona todettiin, että viestintää tarvitaan, varsinkin nuorille aikuisille ja terveysalan ammattilaisille. Pitäisi osata segmentoida ja tarjota kohderyhmälle tarpeellista tietoa. Tuotiin esille myös, että MEK on jo segmentoinut ryhmiä. Sieltä löytyy pari segmenttiä, jotka ovat selkeästi kohderyhmää. Yhtenä ryhmänä ovat terveyttä ja hyvinvointia tarvitsevat ihmiset. C. Miten metsän terveysvaikutuksia voidaan edistää tutkimuksen keinoin? Millaista metsän terveysvaikutukset -tutkimusta tarvitaan?

8 8 (10) Metsän terveysvaikutuksiin liittyviä tutkimuksia on jo tehty. Yleisimmät mittarit (pulssi, verenpaine, kortisoli) ovat kuitenkin herkkiä, joten välttämättä niiden avulla ei saada luotettavaa tietoa siitä, onko vaikutus tapahtunut juuri metsän ansiosta. Mukana pitää aina olla tulkinta. Pitäisi saada riittävän halpa ihmisen terveyskäyttäytymistä ohjaava mittari, jonka pitäisi olla myös luotettava. Luontointerventioita pitäisi tutkia monipuolisesti ja monialaisesti. Mukana pitäisi olla ainakin metsäntutkimus, terveys, hyvinvointi, kliininen tutkimus. Mistään menetelmästä ei todennäköisesti ole riittävästi tietoa. Metsän terveysvaikutuksille pitäisi laskea hinta, jotta saataisiin yhteiskunnallinen vaikuttavuus esille. Tutkimuksessa pitäisi olla mukana kansantaloustiedettä ja terveystaloustiedettä. Ongelmana on, että tutkijat ovat tällä hetkellä ylityöllistettyjä. Tutkimusta terveysvaikutuksista tarvitaan sekä yksilö- että väestötasolla. Väestötasolla on olemassa LVVI, joka tehdään noin 10 vuoden välein. Valtakunnallisiin terveys- ja hyvinvointitutkimuksiin olisi hyvä saada kysymyksiä myös siitä, millaisia luontokontakteja ihmisillä on ja millaisia hyvinvointikokemuksia viimeisiin luontokäynti tuotti. Näin saataisiin LVVI:hin verrattuna tiheämmin seurattavaa tietoa, esim. THL:n aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimus. Tarvittaisiin hyviä interventiotutkimuksia, jossa nähdään aitoa muutosta. Esimerkiksi Tampereella on uusi asuinalue keskellä metsää, ja sinne muuttaa paljon perheitä. Voitaisiin tutkia, muuttuuko liikkuminen. Luonnontuotteiden osalta on todettu, että rotille juotettu puolukkamehu turvaa verisuonen kimmoisuuden. Luontoympäristössä toimimisen tutkimus on haastavampaa. Tutkimukset pitäisi myös popularisoida, jotta ne saataisiin päättäjien ja tavallisten ihmisten tietoisuuteen. Tapaustutkimukset menevät yleensä paremmin perille kuin yleisellä tasolla oleva tieteellinen tieto. Tutkia voisi myös, miten hyvinvointi- ja terveysvaikutukset huomioidaan metsänhoito-ohjeissa. Maisemaa onkin jo tutkittu maisemaa virkistyksen ja matkailun näkökulmasta. Tarvittaisiin kuitenkin tutkimusta siitä, miten hoidetussa metsässä ihmiset viihtyvät parhaiten. Kuvasarjoilla on jo tutkittu eri tavoin käsiteltyjä metsiä, mutta tutkimustietoa ei ehkä ole viety metsänhoito-ohjeisiin. Metsänomistajat voisivat valita, mitä haluavat ja metsänhoitomenetelmä valittaisiin sen mukaan. Tämä linkittyy myös viestintään. D. Mitä tuotteita ja palveluita voidaan tuottaa? Miten metsän terveysvaikutuksia voidaan edistää tuotteistamisen ja liiketoiminnan keinoin? Ei käsitelty ajan puutteen vuoksi. Joitakin tähän liittyviä asioita tuli esille jo edellisissä kohdissa. E. Ketkä ovat toimijatahoja ja keiden kannattaisi lisätä yhteistyötä? Ei käsitelty ajan puutteen vuoksi. F. Mitä muita asioita haluaisitte ottaa huomioon? Ei käsitelty ajan puutteen vuoksi. 4. Pienryhmätyöskentelyn purku

9 9 (10) Tärkeimmiksi toimenpiteiksi metsäaktiviteetit ja niiden saavutettavuus näkökulmaan liittyen kirjattiin seuraavat: toimenpide 1: Saavutettavuuden, käytön hallinnan, käytön ohjauksen ja erilaisten rakenteiden ylläpidon kannalta tarvitaan sopimuksellisten mallien kehittämistä ja yleistymistä maanomistajien ja virkistyskäyttäjien tai heidän edustajiensa kanssa. Samalla tulisi edistää hyvien käytäntöjen yleistymistä ja tiedon vaihtoa näistä. Esim. eri harrastejärjestöt tulisi saattaa yhteen jakamaan käytäntöjään ja oppimaan toisiltaan. Sama pätee muidenkin toimijoiden kohdalla. toimenpide 2: Tarvitaan viestintää, jolla vaikutetaan siihen, mitä hyötyjä metsäaktiviteeteista saadaan lähimetsissä. Tietoa hyödyistä kaavoittajille ja kuntapäättäjille, niin virkamiehille kuin luottamushenkilöille sekä suurelle yleisölle eli äänestäjille ja käyttäjille. Kun kuntapäättäjät tuntevat hyödyt, he ovat halukkaat investoimaan lähimetsien hoitoon ja rakenteiden kunnossa pitoon. Kunnan omistamssa lähimetsässä investoinnit hoituvat kunnan omilla päätöksillä, yksityismetsien osalta toteutus perustuu sopimuksellisuuteen. toimenpide 3: Jokamiehenoikeudet tutuksi kaikille ja roadshow hankeluonteisesti, myös paikallisia ja asukkaita lähempänä olevaa viestintää tietoisuuden lisäämiseksi. toimenpide 4: Jokamiehenoikeudet mukaan UNESCOn aineettoman maailmanperinnön luetteloon. Erityisesti maaseudun asukkaille ja mökkiläisille jokamiehenoikeudet turvaavat metsässä liikkumisen mahdollisuudet. Vahva imagollinen merkitys koko toimialalle myös kansainvälisesti. toimenpide 5: Kaupungeissa, taajamissa ja luontomatkailualueilla reitistöjen ylläpidon rahoitus ja osaaminen, joihin voitaisiin löytää lievitystä muun muassa julkisen sektorin yhteistyön tiivistämisellä ja vapaaehtoistoiminnalla. Yhteistyötä kuntien kesken, mutta myös kuntien ja valtion kesken. Maailmalla on hyviä esimerkkejä vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista. Tämä liittyy myös terveyteen, pelkän havainnoinnin sijaan vuorovaikutus luonnon kanssa tuo suuremmat terveysvaikutukset. toimenpide6: metsäretkikortti tai vastaava, jolla kannustetaan menemään metsään vaikka pieneen ja lähelle. Jos metsäretkiteemaan lisättäisiin havaintojen tekeminen, se olisi sekä motivoivaa, opettavaista että todennäköisesti hauskaa. Metsäretkikortti on ajatuksellisesti eri hallinnonalat läpäisevä ja kansalaiset osallistava. Metsäretkikorttiin linkittyy metsälukutaidon kehittäminen, sekä mahdollisuus netin ja muiden sähköisten välineiden sekä tietoaineistojen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Tärkeimmiksi toimenpiteiksi metsästä hyvää oloa liittyen tuotiin esille: Toimenpide 1: Tiheämmän seurantatiedon tuottaminen suomalaisten luontokontakteista ja metsäaktiviteeteista osana jo valmiiksi toteutettavia väestökyselyjä tukemaan LVVI:ssä joka kymmenes vuosi tuotettua tietoa. Toimenpide 2: Viestintä ja neuvonta sekä popularisointi. Terveysvaikutuksista viestimisen tulisi olla osa alan toimijoiden yleistä viestintää. Erilaisia vapaa-ajan palveluita tarjoavat tahot (yritykset ja yhteisöt) viestivät myös. Viestintää tulisi tukea kansallisesti. Toimenpide 3: Monen tahon, kuten metsä- ja terveystahojen, yhteistyönä tuotetut markkinaehtoiset palvelut. Uudet tuotteet ja toiminnot voisivat pohjautua esimerkiksi IT- tai muuhun teknologiaan.

10 10 (10) Toimenpide 4: Pohjatiedon tuottaminen terveydenhuollon ammattilaisille. Ammattilainen voi antaa vihrän reseptin, kun asialla on tieteellinen pohja olemassa. Metsäpassilla voisi esimerkiksi päästä hyvinvointilaitokseen, ja saada siihen voucherin vaikkapa Kelalta. Yritykset voivat myös maksaa lepolomia stressin hoitoon. Tarvittaisiin valmis palvelupaketti. Toimenpide 5: Taloudellinen arvottaminen poikkisektoraalisessa yhteistutkimushankkeessa, jossa mukana olisi metsä-, terveys- ja talousalat. Euromääräinen terveysvaikutusten osoittaminen on helpompi viedä politiikkaan mukaan. Toimenpide 6: Ketju pitäisi saada toimimaan: metsän terveysvaikutusten tutkimus, koulutus ja tuotteistaminen. Erityisesti koulutuspuolella on tällä hetkellä puutteita, koska liikutaan rajapinnalla, joka ei oikein kuulu kenellekään. Tarvittaisiin rajapinnat rikkovaa osaamista, esimerkiksi Green care - tyyppisessä koulutuksessa sekä luonto- että hoito-osaamista. Tällä hetkellä lähdetään rakentamaan täydennyskoulutuspakettia. Terveyspuolella on tiukkaan säädellyt kurssit, mutta sosiaalipuolelle sisältöjä saisi helpommin sisälle. Tutkimusta sen sijaan on jo jonkin verran olemassa. Tutkimuksen kautta saadaan lisää vaikuttavuutta. Tämä on pitkäjänteistä työtä, ja perustuu todellisiin terveysvaikutuksiin. Tällöin voitaisiin päästä paremmin myös Kelan järjestelmän piiriin. 5. Muut asiat - Muistutettiin,että valtakunnallinen ulkoiluseminaari pidetään Vantaalla Heurekassa Katja muistutti Ekosysteemipalvelut työpajasta Helsingissä - Airi informoi, että Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry on aloittanut syksyllä 2010 laajan kulttuurisesti kestävän kehityksen sisältöjä kartoittavan hankkeen. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö 6. Seuraavat kokoukset 7. Kokouksen päättäminen 4. kokous Maanantai kello 10-13: luontosuhteen edistäminen 5. kokous Torstai kello 10-13: yhteenveto ja loppuraportin työstämistä Kokouspaikkana on MMM, Kalasatama, Panimokatu 1, kokoushuone Savotta tai Suomen Latu Pasilassa Puheenjohtaja päätti kokouksen.

Elämänlaatutyöryhmän ehdotukset metsiin perustuvan luontosuhteen, kulttuurin ja aineettoman hyvinvoinnin edistämiseksi

Elämänlaatutyöryhmän ehdotukset metsiin perustuvan luontosuhteen, kulttuurin ja aineettoman hyvinvoinnin edistämiseksi Elämänlaatutyöryhmän ehdotukset metsiin perustuvan luontosuhteen, kulttuurin ja aineettoman hyvinvoinnin edistämiseksi Metsäneuvosto 14.3.2012 Eki Karlsson, Suomen Latu Katja Matveinen-Huju, MMM Airi Matila,

Lisätiedot

Metsien monikäyttö ja PEFC

Metsien monikäyttö ja PEFC Metsien monikäyttö ja PEFC Eki Karlsson 5.11.2013 Sisältö Suomen Latu Kuka liikkuu metsissä? KMO Elämänlaatutyöryhmän tulokset Metsien monikäyttö ja sen rooli PEFC:ssä 6.11.2013 6.11.2013 SUOMEN LATU Suomen

Lisätiedot

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu. Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.fi Esityksen sisältö Suomen Latu ry ja näkökanta luonnon virkistyskäyttöön

Lisätiedot

Metsät parantavat elämänlaatua -työryhmän loppuraportti Eki Karlsson, Katja Matveinen-Huju, & Airi Matila (toim.) 2012

Metsät parantavat elämänlaatua -työryhmän loppuraportti Eki Karlsson, Katja Matveinen-Huju, & Airi Matila (toim.) 2012 1. Johdanto 2. Elämänlaadun kokoaminen 2.1 Työryhmän työskentely 2.2 Aihealueen rajaus 3. Elämänlaadun osa-alueet 3.1 Metsäsuhde 3.2 Metsiin liittyvä kulttuuri 3.3 Metsiin liittyvä aineeton hyvinvointi

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa

Lisätiedot

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori Kenelle Liikkuvasta koulusta pitäisi viestiä? Oppilaat Opettajat Rehtori Muu henkilökunta Vanhemmat

Lisätiedot

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/ Aika: klo 12.30- Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2.krs Osallistujat: Lauri Savisaari tilaajapäällikkö Tampere pj. Toimi Jaatinen tuotantojohtaja Tampere Sami Yli-Pihlaja vapaa-aikajohtaja Ylöjärvi

Lisätiedot

Green care. Kuva: Hannele Siltala

Green care. Kuva: Hannele Siltala Green care Kuva: Hannele Siltala Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus - Perinteinen elämäntapa: luonnonläheisyys, riippuvuus luonnon antimista - Teknistyminen: elämäntavan irtaantuminen luonnosta - Ympäristöongelmat

Lisätiedot

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tuija Sievänen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia seminaari 25.3.2014 Haltia, Nuuksio Luonnon virkistyskäytön tutkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen

Lisätiedot

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI KEHITTÄJÄT, TUTKIJAT, RAHOITTAJAT JA ALAN TOIMIJAT KUTSUTTU YHTEEN Hallitus: Lapin ammattiopisto Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Arkimetsän hyvinvointitarjonta

Arkimetsän hyvinvointitarjonta Arkimetsän hyvinvointitarjonta Seminaarin minityöpaja Joel Erkkonen & Kii Korhonen Metsäpäivät 5.11.2015 Messukeskus Työpajan tavoitteet Ideoida yhdessä, mitä voisimme tehdä lisätäksemme hyvinvointitarjontaa

Lisätiedot

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ I METSÄSUHDE KOHTEEN JA SUHTEEN NÄKÖKULMASTA Metsäsuhde on yksilön,

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Luonto liikuttamaan -hanke

Luonto liikuttamaan -hanke Luonto liikuttamaan -hanke Luontoliikunta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Itä-Suomessa Liikettä ja hyvinvointia Luonnosta, Oulu 19.3.2014 Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus Terveyttä

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8. Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.2017 Yhteensovittamisessa on kyse monitavotteisesta kestävyydestä

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Kuva: Anni Ruotsalainen Marjo Neuvonen, Susan Tönnes, Tuija Sievänen ja Terhi Koskela METLA Suomalaisten lähiulkoilu Määritelmä = ulkoilua, liikuntaa ja

Lisätiedot

Metsän aineettomat arvot. Leena Sikkilä Tietometsä-hanke

Metsän aineettomat arvot. Leena Sikkilä Tietometsä-hanke Metsän aineettomat arvot Leena Sikkilä Tietometsä-hanke Aineettomat arvot ovat usein sellaisia, joiden rahallista arvoa on joskus hankala määrittää. Aineettomia arvoja ovat mm. Metsien virkistyskäyttö,

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Kuinka suomalaiset ulkoilevat?

Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Luonnon virkistyskäyttö Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Valtakunnallinen ulkoiluseminaari Heureka, Vantaa, 1.12.2011 Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuksen

Lisätiedot

Green care - kasvattajina

Green care - kasvattajina Green care - Suomenlehmä terapeutteina ja kasvattajina Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos katriina.soini@mtt.fi

Lisätiedot

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Varkaus 14.1.2015 Reeta Rönkkö Ympäristöluotsi mikä se on? Ympäristöluotsit ovat ympäristöasioista ja ympäristösuhteesta monipuolisesti kiinnostuneita

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA. REILA-hanke Rovaniemellä

ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA. REILA-hanke Rovaniemellä ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA REILA-hanke Rovaniemellä 12.5.2016 SUOMEN LATU Ulkoilun keskusjärjestö 80 000 jäsentä 200 jäsenyhdistyksessä Tavoitteena liikuttaa Suomessa asuvia

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

LAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson

LAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson kirjaamo@mmm.fi Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: MMM004:00/2014 Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Suomen Latu on tutustunut

Lisätiedot

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Harri Karjalainen Neuvotteleva virkamies 13.4.2011 Helsinki Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö, Kuntametsät asukkaiden ja

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe Green care luonto hoitotyössä Kukkiva kaupunki 15.6.2017, Kerava Dos. Erja Rappe Al Sisältö Viherympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Green care luontolähtöiset palvelut Suhteellisen terveyden

Lisätiedot

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta Luontoliikunnasta terveys- ja hyvinvointipalveluja, osa II Palveluiden hinnoittelu ja kannattavuus Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus 28.3.2014 Terveyttä

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Ikä-Sote - Kotona asumista tukevat palvelut työryhmä 1

Etelä-Pohjanmaan Ikä-Sote - Kotona asumista tukevat palvelut työryhmä 1 Etelä-Pohjanmaan Ikä-Sote - Kotona asumista tukevat palvelut työryhmä 1 Muistio Kotona asumista tukevat palvelut Aika: perjantai 19.2.2016 klo 9-13 Kokouspaikka: Kauhajoen kaupungintalo Läsnä: Hannele

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin

Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin Luonto ja hyvinvointi -näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan Luontokeskus Haltia 18.9.2013 Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin Dosentti Raija Laukkanen Sisältö Liikunta ja terveys Liikunnan

Lisätiedot

Kiitokset! / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kiitokset! / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Kiitokset! Kuvat: Harri Silvennoinen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelma 2008 2012 Liisa Tyrväinen, 22.10. 2010, Luontomatkailun tutkimuspäivä, Lapin yliopisto, Rovaniemi Metsistä hyvinvointia tutkimusohjelma

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

4eventin palvelut Långvikissa

4eventin palvelut Långvikissa 4eventin palvelut Långvikissa Fyysinen hyvinvointi Kehon ikä -kartoitus Lähtölaukaus elämänpituiselle hyvinvointimatkalle Kehon ikä -kartoitus on kokemuksemme mukaan motivoivin yksilötason terveyskunnon

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Prosenttitaiteen periaatteen laajentamista taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi

Hallituksen kärkihanke: Prosenttitaiteen periaatteen laajentamista taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi Hallituksen kärkihanke: Prosenttitaiteen periaatteen laajentamista taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi Projektipäällikkö Jutta Virolainen Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore Lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Liikunta tulevaisuuden kunnassa? Liikunta tulevaisuuden kunnassa? 2017 Sivistys, Terveyden edistäminen, Hyvinvointi, Osaaminen, Elinvoima, TeHyLi? Kari Sjöholm 3.12. 2015 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset Tarkoitus subjektiivisen hyvinvoinnin näkökulma ulkoiluun viimeisimmän lähiulkoilukerran ja luontomatkan hyvinvointikokemukset ulkoilukokemusten yhteys psyykkiseen

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

LIIKKUJATYYPIT LIIKKEELLE?

LIIKKUJATYYPIT LIIKKEELLE? LIIKKUJATYYPIT LIIKKEELLE? LIIKUNNAN OHJAAMINEN ERI LIIKKUJATYYPPEJÄ MOTIVOIDEN Jaana Kari, LitT Syksy 2017 KILPAILIJA Tarvitaan tavoite: Askelmittari / aktiivisuusmittari Tapahtuma / kilpailu Aikatavoite

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen. Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta

Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta HEVOSAVUSTEINEN TOIMINNAN ORGANISAATIOT SUOMESSA Suomen Ratsastusterapeutit ry - koulutettuja terapeuttejan n. 160 Ratsastusterapeutti suojattu ammattinimike

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla Luento Helsingin yliopistossa 20.4.2011 Palveluyrittäjyys maaseudulla -kurssi Airi Matila Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot 2016- Kansalaisareena 2016 Toiminnan tavoitteet Päätavoite: Tavoitteena on kehittää vapaaehtoistoiminnan laatua ja saavutettavuutta paikallisesti

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot