Lähellä LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE 2/2009 TEEMANA RAHA JA TALOUS OMAISHOITOPERHEESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähellä LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE 2/2009 TEEMANA RAHA JA TALOUS OMAISHOITOPERHEESSÄ"

Transkriptio

1 Lähellä LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE 2/2009 TEEMANA RAHA JA TALOUS OMAISHOITOPERHEESSÄ

2 SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS 2 / 2009 Omaishoito on suhdanteista riippumatonta - Erkki Liikanen Euroopan ytimessä - Omaishoitajat ja Läheiset -liiton järjestömatka Strasbourgiin. Erityisnuori rippikoulussa -Rymättyläläinen Henri Larkamo. 36 Omaishoidon päätyttyä - Anja Kulmala ja Pekka Jokinen toimivat Riihimäen yhdistyksen vapaaehtoisina. 6 Köyhän ei kannata ostaa halpaa Suomen Kuluttajaliitossa on meneillään hanke nimeltä Edullisesti ja eettisesti! 10 Pääkirjoitus... 3 Näkökulmia omaishoitoon Omaishoito on suhdanteista riippumatonta Omaishoidon päätyttyä... 6 Köyhän ei kannata ostaa halpaa Euroopan ytimessä Suunnittele ajoissa raha-asioita vuotta yhdistystoimintaa Uutisia Ihminen apuneuvona aamusta iltaan.. 24 Köydenvetoa Omaishoito vai laitoshoito? Annelin ajatuksia Omaishoitoasiaa kirjastoautossa Lapissa etsittävä uudenlaisia ratkaisuja Ruotsissa uusi laki lupaa omaishoitajille oikeuksia Erityisnuori rippikoulussa Lähellä asioita ajassa Raha-asioita selkokielellä Tästä en luovu Työkalu moneen tarkoitukseen Lukijalta Kulttuurinurkka Ehtoopuolen ruusu Lakimies lähelläsi Omaishoitajuuden käännekohdista Lääkäri lähelläsi Svensk resumé Paikallisyhdistykset Tarkista lasku Vaikeavammainen veljeni kaatui ja sai hankalasti hoidettavan lonkkamurtuman. Leikkauksia oli useita ja kuntoutusaika venyi ja venyi. Kun kolme kuukautta oli kulunut, tuli ilmoitus, että hänestä aletaan periä pitkäaikaisen laitoshoidon maksua. Kotona odottivat kaikki normaalielämän kulut. Hoitomaksu tällaisessa tilapäisessäkin pitkäaikaisessa kotoa poissaolossa voi muodostua korkeaksi, ja siitä seuraa monia hankaluuksia. Tässä tapauksessa omaishoitajana toimiva avovaimo menetti lisäksi omaishoidon tuen useiden kuukausien ajalta, vaikka käytännössä osallistuikin hoitoon lähes täysipäiväisesti sairaalassa. Kuntouttavasta hoidosta ei saa periä hoitomaksua laitoshoidon maksun mukaan. Sen selvittäminen, oliko toimittu oikein, vaati useita puhelinsoittoja; kuntoutusylilääkärille, hoitomaksuista vastaavalle, lääninhallitukseen sekä kunnan - että yksityiselle lakimiehelle jne. Omaishoitajat ja Läheiset -liitossa kohtaamme päivittäin tilanteita, joissa omaishoitajan tulisi tuntea lait ja asetukset voidakseen valvoa, että asiat sujuvat oikein. Tällä kertaa oikeus voitti, hoitomaksu määrättiin vain kuntouttavan hoidon mukaan. Tämän lehden teema on raha ja taloudenhoito. Siis asioita, jotka helpottavat elämää ja antavat mielenrauhaa, jos asiat on ennakkoon pohdittu. Puhumme verosuunnittelusta, testamentista ja monista sellaisista asioista, jotka haluamme usein sivuuttaa liian vaikeina. Haluamme korostaa, että omaishoitajan sekä hoidettavan tulisi ajatella myös itseään ja käyttää omat rahansa elämänlaatunsa kohottamiseen. Myös omaishoitajan kannattaa muistaa, että käärinliinoissa ei ole taskuja. Monet omaishoitajat ajattelevat, että aina pitää säästää pahan päivän varalle. Kun se paha päivä tulee, yhteiskunnan tulisi tulla vastaan, sillä hoitovelvoite on kuitenkin viime kädessä kunnalla. Aina kannattaa tarkistaa, ovatko kotiin tulevat laskut perusteiltaan oikeita. Kun eletään suhteellisen niukkaa elämää, yksi väärä maksupäätös voi viedä talouden tosi ahtaalle, ja se vähäinenkin liikkumavara häviää laskuttavan tahon pohjattomaan kukkaroon. Bertolt Brechtin runossa sanotaan: tarkista lasku, sinun täytyy se maksaa, laita sormesi joka erälle ja kysy, miksi tämä on näin? merja.salanko-vuorela@omaishoitajat.com JULKAISIJA: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf, Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh , faksi , kotisivu PÄÄTOIMITTAJA: Merja Salanko-Vuorela merja.salanko-vuorela@omaishoitajat.fi TOIMITUSSIHTEERI: Paula Haukinen paula.haukinen@omaishoitajat.fi TOIMITUSNEUVOSTO: Paula Haukinen, Pirkko Jyväkorpi, Kaarina Johansson, Annikki Korhonen (puh.joht.), Matti Mäkelä, Raija Olkkonen, Merja Salanko-Vuorela, Heini Saraste, Kaija-Leena Sinkko, Juha Viitanen SVENSK RESUMÉ: Maria Malmi ILMOITUSMYYNTI: Eija Sonninen, puh. (09) , faksi (09) , eija.sonninen@tjm-systems.fi MAINOSILMOITUSAINEISTOT: TJM-Systems Oy, PL 75, Espoo, puh. (09) , faksi (09) Työkalu moneen 42 ULKOASU: Tuulikki Poutanen, puh. (02) PAINOPAIKKA: Kehitys Oy, PL 205, Pori, puh. vaihde (02) , faksi (02) Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN vuosikerta. tarkoitukseen KANSI: Liisa Kudjoi voitti Lähellä-lehden valokuvauskilpailun kuvasarjallaan tyttäristään ja läheisistään. Kuva: Erityistä hoivaa tarvitseva pikkusisko Annina onnittelee sisartaan Iraa. - Risto Panula-Ontto. 2 LÄHELLÄ 2/2009 LÄHELLÄ 2/2009 3

3 NÄKÖKULMIA OMAISHOITOON TEKSTI: ANNIKKI KORHONEN KUVA: SUOMEN PANKKI, KUVAAJA TIMO PORTHAN Omaishoitajuus on suuri inhimillinen ja sosiaalinen valinta. PÄÄJOHTAJA ERKKI LIIKANEN Omaishoito on Kuinka kauan lama/taantuma kestää? - Taantuman kesto on edelleen epävarmaa. Tärkeintä on, että talouden luottamus palautuu. Siinä kansainvälisten pankkien tilanteen kuntoonsaattamisella on tärkeä rooli. Suomen Pansuhdanteista riippumatonta M eitä täällä Omaishoitajat ja Läheiset -liitossa askarruttavat talouteen kuuluvat realiteetit, mutta meillä ei ole kykyä arvioida talouden kehitystä. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on vastannut Lähellä-lehden lukijoita askarruttaviin kysymyksiin. Erkki Liikanen on paitsi tunnettu poliitikko ja talousvaikuttaja, myös Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja. Hän on perehtynyt sekä suomalaiseen että kansainväliseen järjestötoimintaan. kin talousennuste arvioi, että talouden käänne tapahtuu vuonna Pitäisikö kansalaisten säästää vai kuluttaa? - Jokaisen tulee arvioida tilannetta omista lähtökohdista käsin. Jos tulokehitys on ennustettavissa eikä siinä tapahdu kielteisiä muutoksia, hintojen ja korkojen lasku itse asiassa nostaa ostovoimaa. Tällöin harkittujen kulutuspäätösten tekemiselle voi aika olla hyväkin. Jos taas perheen tulot supistuvat esimerkiksi työttömyyden vuoksi, silloin kulutusmahdollisuudet tietysti pienenevät. Ovatko kaikki lomautukset pakollisia? - Kun vienti supistuu ja tuotteita ei voida tehdä varastoon, joutuvat yritykset supistamaan toimintaansa. Tällöin toimenpiteet kohdistuvat myös työllisyyteen. Lomautus on työntekijän kannalta siinä mielessä irtisanomista parempi vaihtoehto, että siinä suhde työnantajaan säilyy ja työhön voidaan palata nopeasti kysynnän parantuessa. On vaikea tässä yhteydessä esittää yleisiä arvioita eri yritysten päätöksistä. Voimmeko itsenäisesti EU:n jäsenenä torjua lamaa? Jos ei, niin miksi ei, jos kyllä, niin miten? - Suomella on ollut vahva julkinen talous. Määräaikaisilla ja hyvin valituilla toimenpiteillä voidaan nyt taantuman kielteisiä vaikutuksia lieventää. Erityisesti harkittujen julkisten rakennushankkeiden käynnistämiselle ajankohta on hyvä, koska työvoimaa on runsaasti tarjolla ja hinnat alentuneet. Miten voidaan sovittaa yhteen (siviili)työ ja omaishoito? - Se on tavattoman haastavaa. Ihmiset venyvät äärimmilleen läheistensä tukemisessa. Joskus taakka voi olla liiankin suuri. Olisi tärkeä tukea omaishoitajia heidän työssään. Siinä tarvitaan varmasti niin julkisen vallan kuin järjestöjenkin tukea. Omaishoitajuus perustuu oleellisesti vapaaehtoisuuteen. Miten tämä työ mielestänne istuu nykytilanteeseen laskevassa taloudellisessa tilanteessa? - Omaishoitajuus on suuri inhimillinen ja sosiaalinen valinta. Sen merkitys ja tarve on suhdannetilanteesta riippumaton. 4 LÄHELLÄ 2/2009 LÄHELLÄ 2/2009 5

4 TEKSTI JA KUVAT: JUHA VIITANEN Omaishoitajat ja Läheiset liiton selvityksen mukaan omaishoitajat liittyvät paikallisyhdistykseen omaishoidon loppuvaiheessa ja helposti myös eroavat omaishoidon päätyttyä. Jäsenenä oloaika on keskimäärin 3 4 vuotta. On myös paljon omaishoitajia, jotka mielellään jatkavat mukana yhdistyksen toiminnassa, vaikka hoitotyö on takana. OMAISHOIDON päätyttyä Sisarukset Anja Kulmala ja Pekka Jokinen toimivat Riihimäen yhdistyksen vapaaehtoisina. Vaimonsa omaishoitajana toiminut Pekka Jokinen Riihimäeltä liittyi omaishoitajien paikallisyhdistykseen vuonna Vuotta myöhemmin hän houkutteli mukaan miehensä omaishoitajana toimineen siskonsa Anja Kulmalan. Pekan omaishoito päättyi vaimon kuolemaan kesäkuussa 2008, ja Anja-siskon omaishoitotyö kuukautta myöhemmin. Kumpikin haluaa edelleen olla yhdistyksen jäsenenä. Pekka kävi monesti yhdistyksen toimistolla hakemassa apua esimerkiksi lomakkeiden täytössä ja juttelemassa, jos omaishoidossa tapahtui jotain muutosta. Oli luonnollista, että hän tuli samaan paikkaan keskustelemaan surun kohdatessa. Pekka ja Anja olivat juuri omaishoitajien surulomalla Ikaalisissa. - Sai puhua ja kuunnella toisten edesottamuksia, meillä oli syvällisiä keskusteluja eikä liikuntaakaan unohdettu, Pekka kertoo lomasta. - Tuli huojentunut tunne, Anja jatkaa. Pekka osallistuu edelleen satunnaisesti miesomaishoitajien ryhmän tapaamisiin, ja Anja muun muassa omaishoitajien kudontaryhmään. Myös pikkujouluissa ja erilaisilla retkillä sisarukset ovat ahkerasti mukana. - Tuntuu edelleen luontevalta mennä mukaan porukkaan, jossa on omaishoitajia, Pekka toteaa. - Mihin tästä nyt lähdettäisi, vasta maksettiin jäsenmaksukin! Aktiivisia hallituslaisia Ahti Pekuri Lopelta liittyi yhdistykseen vuonna 2004 ja on kuulunut yhdistyksen hallitukseen vuodesta Ahdin omaishoitotyö päättyi helmikuussa 2007 vaimon kuoltua. Anja Paloniitty on ollut yhdistyksen hallituksessa vuodesta 2002 ja hänet valittiin jälleen uudelle kaksivuotiskaudelle viime syksynä. Anjan mies nukkui pois joulukuussa Kyllä on ollut hyötyä olla mukana esimerkiksi miesten ryhmässä. Toiseen omaishoitajaryhmään pyysivät mukaan omaishoidon jo päätyttyä, kun taisivat nähdä, että olen hiukan masentunut, Ahti kertoo osallistumisestaan omaishoitajien ryhmätoimintaan. Anja käy samassa ryhmässä kuin Ahti ja lisäksi yhdis- Anja Paloniitty ja Ahti Pekuri toimivat yhdistyksen hallituksessa. tyksen ja seurakunnan pitämässä dementoitunutta hoitavien omaishoitajien ryhmässä. Siinä on Anjan lisäksi muitakin, joiden hoitotyö on jo päättynyt. - Kun eivät ole potkineet pois, Anja sanoo. - Minusta on ihan OK, kun näin saa olla mukana. Tosin välillä tulee sellainen tunne, että ei aina uskalla sanoa, miten se sitten on, kun toinen on poissa lopullisesti. Hyvähän se on, että ei jää omiin oloihin neljän seinän sisälle murehtimaan. Anja on osallistunut myös seurakunnan järjestämään sururyhmään. Ahti puolestaan miettii omaishoitajien surulomalle osallistumista. Elis Väänäsellä on nyt enemmän aikaa myös kuntoiluun. Toisten tukena ja apuna Loppilaisen Elis Väänäsen vaimo kuoli lokakuisena aamuna Samana päivänä järjestettiin omaishoitajien mielenosoitus eduskuntatalolla. Elis päätti osallistua mielenosoitukseen, olihan asia tärkeä, ja samalla hän sai tukea ja lohtua toisilta omaishoitajilta. Elis on ollut paikallisyhdistyksen jäsen sen perustamisesta lähtien ja usean vuoden myös yhdistyksen hallituksessa. Hän haluaa edelleen ehdottomasti toimia yhdistyksessä. Eliksen mielestä yhdistyksen nykyinen toiminta riittää, eikä hän kaipaa erityistä ohjelmaa niille, joiden hoitotyö on päättynyt. - Ehkä moni tekee liian pikaisen päätöksen lähteä yhdistyksestä hoitotyön päätyttyä. Koen itse, että vaikka hoitotilanne olisi ollut kuinka raskas, ei yhdistyksen tilaisuuksissa käynneistä ole haittaa. Ymmärrän kyllä niitäkin, jotka haluavat erota. Kuitenkin kanssani on moni entinen omaishoitaja tullut jälkeenpäin keskustelemaan. Elis käy edelleen muun muassa omaishoitajaryhmässä. Hän kokee antamisen iloa siitä, että voi jakaa kokemustaan niille, joilla omaishoitotilanne on edelleen menossa. - Se on hieno asia minulle ja antaa myös voimaa jaksaa arjessa. Elis aloitti myös vuodenvaihteessa perusturvalautakunnassa mielessä omaishoitajien asiat. - Kun aloitin lautakunnassa huomasin, että ihmiset, joilla ei ole omaa omaishoitajakokemusta, eivät ehkä osaa antaa omaishoidolle sille kuuluvaa arvoa. Isoin huoli minulla on näistä, jotka tekevät omaishoitotyötä. Kehotan omaishoitajia hakemaan oikeuksiaan! 6 LÄHELLÄ 2/2009 LÄHELLÄ 2/2009 7

5 VIRKISTYSTÄ KUNTOUTUSTA Voi hyvin, elä täysillä! KESÄtarjous! Voim asti Lomasi alkaa fysioterapeutin tai lääkärin vastaanotolla, jossa laaditaan juuri Sinun tarpeisiisi ja terveydentilaasi sopiva hoitosuunnitelma. Terveyspakettiin sisältyy arkipäivisin 2-3 hoitoa hoitosuunnitelman mukaan majoitus 7 vrk / 2hh puolihoito ohjattua ryhmäliikuntaa sauna- ja uintimahdollisuus kuntosalin käyttöoikeus runsas vapaa-ajan ohjelma Vastaavan sisältöisen paketin saat halutessasi myös lyhyempänä tai pidempänä jaksona! Tule yksin tai vaikka yhdessä omaisesi kanssa. Muista myös edulliset ryhmäpaketit yhdistyksille! TERVEYSPAKETTI, 7 vrk Jänistie1, Somero. Puh neuvonta@lamminniemi.fi y 830 /hlö Norm. 890, säästä 60! Omaishoitajalomia Päiväkummussa Järjestämme omaishoitajille suunnattuja lomia vuoden 2009 aikana. Sisältää monipuolista, toimintakykyä tukevaa ohjelmaa, jolla pyritään vahvistamaan Omaishoitajan voimavaroja. MUISTA MYÖS MONIPUOLISET KYLPYLÄLOMAT. Kysy lisää! Lisätietoja: Minna Hyrkkänen, kuntoutuspäällikkö p , minna.hyrkkanen@paivakumpu.com Hoitojen ajanvaraus: puh Vain 90 km Helsingistä ja Turusta. Nyt entistäkin nopeammin. Puhelut lankaliittymistä: 0,032 /min. + 0,0821 /puh., matkaviestinliittymistä: 0,19 /puh. Karjalohja, puh , VIRKISTYSTÄ KUNTOUTUSTA Tukea ja toimintakykyä omaishoitajien kuntoutuskurssi, Kela ja Kohderyhmä Omaishoitajina päivittäin toimivat henkilöt, joilla on sairauksia ja uupumusoireita, jotka vaikeuttavat jaksamista omaishoitotyössä. Tavoite Arkea helpottavien ja hyvinvointia tukevien ratkaisujen löytäminen ja elämän eteenpäin suuntaaminen. Henkisiä ja fyysisiä voimavaroja omaan jaksamiseen ja tukea omaisen hoitamiseen. Tasapainoa elämään ja toimintakykyä arkeen -kurssi yli 65-vuotiaille, Kela ja , omaiset jaksolla Kohderyhmä Yli 65-vuotiaat, joilla fyysisen ja psyykkisen toiminta kyvyn rajoitukset haittaavat kotona selviytymistä. Tavoite Kuntoutujan toimintakyky kohenee ja omatoimisuus lisääntyy, jotta hän selviytyy paremmin kotona ja voi osallistua yhteisönsä toimintaan. Kursseille hakeutuminen Kelan hakemuslomakkeella KU 102. Lisäksi liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto, jossa kuntoutus tarve on todettu. Lisätiedot: Riitta Murtola, palveluvastaava puh. (017) riitta.murtola@iisalmenveljeskoti.com Juhlavuoden huipputarjous: Kuntoloma Harjulla alk. 399 /hlö/2hh/5vrk (norm. 445,50 ) Kysy tarjousta myös avustettaville. hotellimajoitus 2hh täysihoidolla kolme puolihierontaa liikuntaryhmän päivittäin fysioterapeutin alkutapaamisen Kuntoutus- ja hyvinvointikeskus Kruunupuisto Punkaharjulla on erinomainen paikka hoitaa kuntoa tai viettää lomaa. Ainutlaatuisessa järvimaisemassa lataat elinvoimaa kattavien palveluidemme ja hoitojen parissa. Varaukset ja lisätiedot myyntipalvelustamme: puh (015) , myyntipalvelu@kruunupuisto.fi tai asiakassihteeri Leena Nykänen puh (015) , leena.nykanen@kruunupuisto.fi varaustunnus: kuntoloma_la Kosmetologi- ja kampaamopalveluja varattavissa etukäteen lisämaksusta. Tarjous voimassa ja Vaahersalontie 44, Punkaharju LÄHELLÄ 2/2009 LÄHELLÄ 2/2009 9

6 TEKSTI: KAIJA-LEENA SINKKO KUVA: SUOMEN KULUTTAJALIITTO Köyhän ei kannata ostaa halpaa Nykymenoa katsellessa kenenkään ei kannata ostaa heikkolaatuista on yhä vain ajankohtaisempi ympäristön ja kuluttajan oikeuksien vuoksi. Olemme hukkumaisillamme roinaan. Kun tavara on halpaa, ihmiset heittävät epäkelvot tuotteet roskiin sen sijaan, että palauttaisivat ne kauppaan ja vaatisivat parempaa tilalle, Suomen Kuluttajaliiton pääsihteeri Sinikka Turunen kiteyttää. K - Kun sanotaan, että köyhän ei kannata ostaa halpaa, ymmärrän taustalla olevan ajatuksen. Virke voi johtaa kuitenkin vääriin yleistyksiin. Siksi sanon mieluummin, että kenenkään ei kannata ostaa huonoa laatua. Huonolaatuiset tuotteet ja palvelut vievät kuluttajilta rahat ja ovat ympäristölle rasite lyhyen käyttöikänsä ja muiden haittojen vuoksi, Sinikka Turunen opastaa. - Myös kallis tuote saattaa olla heikkolaatuinen ja toisaalta ihan kelvollista tavaraa voi löytää edullisesti. Tosin kalliissa ja huonossa vahinko ja harmi väärästä valinnasta ovat suurempia kuin halvassa ja huonossa. Milloin ei kannata hankkia halpaa? - Kun puhutaan halvasta, minulle tulevat ensinnä mieleen halvat ja heikkolaatuiset vaatteet. Sellaiset, joiden tarkoituksena ei olekaan kestää kuin yhden ohimenevän sesongin ajan. Niiden napit putoilevat ja saumat ratkeilevat jo kaupan sovituskopissa, Sinikka Turunen toteaa. Elämme kertakäyttöhuonekalu-ilmiön aikaa: Kerralla kalusteet halvalla, vaikka eivät kestäisikään - Olen kyllä nähnyt näistä liikkeistä hankittuja huonekaluja, jotka ovat kestäneet hyvin kymmeniä vuosia. Mutta kannattaa aina olla tarkkana ja tutkia lähemmin, miten tuotteet on valmistettu ja testattu. - Itse ajatuksesta koti kerralla kuntoon, en pidä. Siinä todellakin saattavat entiset ja kestävät kalusteet vaihtua kertakäyttötavaraan. Sitä paitsi ajan kanssa rakennettu kodin sisustus on mielestäni persoonallisempi kuin kertarysäyksellä koottu, Turunen pohtii. Palvelujen kilpailuttamisessa hinta usein perusteena Palvelujen tuottamista kilpailutettaessa hinta on ollut kunnille yksi tärkeimmistä valintakriteereistä. Kokemukset kilpailuttamisesta saattavat olla myös huonoja. Näin esimerkiksi Helsingissä vanhusten kauppakassipalveluissa. Toimintaa aiemmin menestyksellisesti harjoittaneet kolmannen sektorin toimijat kuten vanhustyöjärjestöt hävisivät tarjouskilvassa, ja palvelun tuottajaksi valittiin yritys, jolla ei ollut kokemusta ja ammattitaitoa. Alkuun mm. kylmäkuljetusketju ei toiminut tyydyt- Suomen Kuluttajaliitossa on meneillään hanke nimeltä Edullisesti ja eettisesti! - Sen perusajatuksena on, että eettisiä ja ympäristöystävällisiä hankintoja on mahdollista tehdä rasittamatta kukkaroaan liiaksi, liiton toiminnanjohtaja Sinikka Turunen kertoo. tävästi. Kun kaupallisen yrityksen pitää saada voittoa, välitettävien kauppaostosten hintaa nostettiin reilusti, jopa kolmanneksen tavallisiin kaupan hintoihin verrattuna. Huonosti onnistuneen kilpailuttamisen laskun maksajiksi joutuivat lopulta vanhukset. - Yksiselitteinen palaute on, että pelkkä hinta ei riitä kestäväksi valintaperusteeksi palvelutuotannon kilpailuttamisessakaan, Sinikka Turunen toteaa. Onko halvempi lääke huonompi kuin kallis? Huhtikuun alussa käyttöön otetussa lääkkeiden viitehintajärjestelmässä potilas voi itse valita, ostaako hän apteekista lääkärin määräämän lääkkeen vai hyväksyykö hän, että lääke vaihdetaan apteekissa edullisempaan rinnakkaislääkkeeseen, jonka hinnan perusteella sairausvakuutuskorvaus maksetaan. Jos hän valitsee kalliimman tuotteen, hän joutuu itse maksamaan erotuksen - Lääkevaihdon piiriin kuuluvat edulliset lääkkeet ovat yhtä hyviä kuin kalliimmatkin, Sinikka Turunen opastaa. - Niissä on sama määrä vaikuttavaa ainetta ja molemmat lääkkeet voivat olla jopa valmistetut samassa tehtaassa. Kalliimpia lääkkeitä mainostetaan enemmän ja ne saavat usein apteekin hyllyltä näkyvimmän paikan. Halpatavarakaupat eivät aina nimensä veroisia Elintarvikekaupassa ns. sisäänheittotuotteina on usein elintarvikkeita, jotka eivät ole aina terveellisiä, kuten rasvaisia makkaroita yms. - Kyllä kauppa ruokaympyrän osaa, mutta näillä tuotteilla meidät kuluttajat on opetettu kävelemään kaupan ovesta sisään. Voisikin siis kysyä, miksi me emme osaa valita fiksummin? Sinikka Turunen kysyy. - Meidän tulisi entistä paremmin perehtyä pakkausten päällysmerkintöihin ja jättää rasvaiset, liian suolaiset ja makeat elintarvikkeet ostamatta. - Erityisen huolissamme olemme siitä, että lapsille markkinoidaan epäterveellisiä tuotteita mitä houkuttelevimmin keinoin. Olemme tehneet asiasta vertailuja ja haastatelleet monia tahoja päättäjistä lapsiin. Kaupasta löytyy myös hyvää ja edullista perusruokaa. Meidän tulee vain löytää se, Turunen opastaa. - Kauppa on omalta osaltaan vastuunkantaja kestävän kehityksen ja ihmisten terveyden kannalta. Siihen liittyvät tavaran hankinta ja sen alkuperän selvittäminen, kuljetukset, kaupan valikoimat ja palvelut, tuotteiden mainonta ja esille pano sekä hintakysymykset, Turunen jatkaa. - Halpatavarakaupat eivät aina ole nimensä veroisia. Halpuuden vertailuissa jotkut näistä ovat menestyneet huonosti; ne ovatkin olleet kalliita tai ainakin keskihintaisia. Periaatteessa halpatavarakaupat tarjoavat kuluttajille mahdollisuuden ostaa halvemmalla usein samaa tavaraa kuin muualta. Kuluttajaliiton kotisivuilta ( löytyy paljon hyödyllistä tietoa. Suomen Kuluttajaliitto Suomen Kuluttajaliitto edistää kohtuuden periaatteita kulutuksessa ja toimii ympäristön suojelemiseksi kuluttajapolitiikassa. Liiton tehtävänä on koota kuluttajaasemastaan kiinnostuneet ihmiset toimimaan etujensa puolesta ja valvoa kansalaistoiminnan keinoin kuluttajien etuja. Liitto neuvoo kuluttajia. Se vaikuttaa kuluttajalainsäädännön kehittämiseen, elintarvikkeiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen sekä tavaroiden ja palveluiden hyvään laatuun, hintaan ja jakeluun. Suomen Kuluttajaliitto ylläpitää eettisen kuluttamisen nettisivustoa (www. eettinenkuluttaminen.fi) ja eettistä puhelinpalvelua. Lisäksi liitto tuottaa muuta aiheeseen liittyvää aineistoa. Kestävää kehitystä on tuotu esiin useissa liiton antamissa kannanotoissa ja julkilausumissa. Suomen Kuluttajaliiton toimisto sijaitsee Helsingissä, Mannerheimintie 15 A, Helsinki, puh. (09) , faksi: (09) , sähköposti: suomen@kuluttajaliitto.fi, www. kuluttajaliitto.fi 10 LÄHELLÄ 2/2009 LÄHELLÄ 2/

7 TEKSTI: KAARINA JOHANSSON KUVAT: MARKKU JAATINEN, MALLA HEINO JA EINO RUPONEN Jokiristeilyllä näkee koko kaupugin ja erityisesti Eu-rakennukset. Iloinen ryhmä lähdössä risteilylle. Kysymys oli viinitilan omistajan työtehtävästä puhdistaa viisi kertaa vuodessa viinitynnyrin sisäseinämät rypälekristallista. Vierailimme Strasbourgin matkalla Alsacen alueen yhdellä sadoista viinitiloista, jossa kuulimme koko viininvalmistusprosessin kulun. Kunnioitus tähän jaloon juomaan ja sen tekemiseen lisääntyi entisestään. Mieleen jäivät hotellimme kolme bernhar- dilaiskoiraa, tarte flambée (ohut pizza), puukehikkoiset talot, viiniviljelykset, pyhimys Odile sairaita parantavine voimineen ja hotellimme narisevat puulattiat mukana olleiden innostuneiden, osaavien ja sydämeltään omaishoitajien asialla olevien matkakumppaneiden lisäksi. Europarlamentaarikot 27:stä maasta työskentelevät Euroopan parlamentissa. Euroopan ytimessä Omaishoitajat ja Läheiset -liiton järjestömatka Strasbourgiin toteutui europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen kutsusta. Matkan pääkohteina olivat Euroopan neuvosto ja Euroopan parlamentti. Tavoitteena oli viedä Suomesta omaishoitajien kokemuksia Euroopan neuvostoon ja saada kuulla, miten siellä omaishoitajien asemaan voidaan vaikuttaa. Matka tarjosi myös monia elämyksiä Ranskan maaseudulla ja Strasbourgin kaupungissa. Matkalle osallistui 20 liiton ja sen paikallisyhdistysten edustajaa. Miten täysikasvuinen mies mahtuu noin 20 cm x 40 cm:n suuruisesta aukosta sisään tynnyriin? Näimme kuvakoosteena, että se onnistuu! Kaksi Euroopan päämajaa Euroopan neuvosto keskittyy pääasiassa ihmisoikeuskysymyksiin ja koko Eurooppaa koskevien lakien toteuttamiseen. Neuvoston 47:n jäsenmaan parlamentit nimeävät sinne omat edustajansa. Euroopan neuvosto on perustettu vuonna Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tulee vuosittain noin valitusta, käsittelyaika kolmesta viiteen vuotta. Huomattava on, että tuomioistuin on viimeinen valitustie, kun kotimaan oikeusprosessit on käyty loppuun. Europarlamentaarikot 27:stä maasta työskentelevät Euroopan parlamentissa. Pääsimme vierailemaan parlamentin täysistunnossa, jossa saimme konkreettisen tuntuman sen toiminnasta. Suomen kansalaistiedottaja Elina Kaartinen ja Sirpa Pietikäinen esittelivät ennen istuntoa parlamentin toimintaa ja omaishoitajien kannalta keskeisiä asioita. Saimme kuulla, että parlamentissa on perustettu omaishoitoa edistävä ryhmittymä. Saatoimme paikallistaa lehteriltä 14 suomalaisparlamentaarikon istumapaikat, jotka määräytyvät aakkosjärjestyksen mukaan. Sirpa Pietikäinen tarjosi ryhmällemme illallisen Alsacen tapaan tunnelmallisessa ravintolassa Strasbourgin Petite France -alueella. Illallisen aikana meillä oli tilaisuus kertoa omia omaishoitoon liittyviä huoliamme ja ilojamme hänelle. Maailman polttopisteessä Strasbourgin katedraalin rakennustyöt on aloitetu jo vuonna Valmiiksi tämä kaupungin maamerkkinä toimiva kirkko saatiin vasta 400-vuotta myöhemmin. Matkalaisilla oli mahdollisuus seurata Eu-parlamentin täysistuntoa. Euroopan neuvoston ja parlamentin rakennukset sijaitsevat lähekkäin ja hallitsevat modernilla olemuksellaan kaupunginosaansa. Ne muodostavat vastakohdan muulle kaupungille, jonka maamerkkinä sijaitsee upea katedraali. Asiantuntevalta oppaaltamme Maj-Lis Naegelilta kuulimme, että USA:n presidentti, Barack Obama vierailee heti meidän jälkeemme Strasbourgissa. Hän kertoi mittavista turvatoimista, jotka jo rajoittivat jonkin verran meidänkin kulkuamme, siinäkin suhteessa koimme olleemme maailman polttopisteessä. Osaavaa omaishoitoa Ryhmämme muodostui ympäri Suomea tulleista yhdistysaktiiveista ja liiton hallituksen ja henkilökunnan jäsenistä. Saatoimme vaihtaa koko ajan ajatuksia ja kokemuksia omaishoitajien asioista. Pidimme kehittämisseminaarin, jossa kirjattiin tavoitteita liiton strategiaan. Niitä tuotoksia tulemme hyödyntämään Omaishoitajat ja Läheiset -liiton työssä. Palautteena matkalaisilta kuulimme, että on ensiarvoisen tärkeää päästä yhteisesti olemaan vuorovaikutuksessa pitemmän aikaa. Avoimuus ja läheisyys ja yhteen hiileen puhaltaminen kasvavat yhteisten pohdintojen myötä. 12 LÄHELLÄ 2/2009 LÄHELLÄ 2/

8 Leiras terveydenhoitoa ammattitaidolla ja sydämellä yli 60 vuoden ajan Leiras haluaa toimia vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä. Pyrimme lievittimään vanhusten yksinäisyyttä mm. Ikäihmisten jutteluviraston avulla. Lisäksi Leiras tarjoaa henkilökunnalleen mahdollisuuden säännölliseen vapaaehtoistyöhön työajalla vanhusten parissa. Leiraksella on yli 60 vuoden kokemus suomalaisten terveydenhoidosta. Tänään olemme kehittyvä lääkeyritys, jonka kustannustehokkaat lääkkeet on tarkoitettu monien yleisien sairauksien hoitoon. Päältä pehmeä... mutta sisältä todella kova luu. Vihdoinkin uusi, täsmätehokas ja huippulaadukas kalsiumvalmiste Osteolis K2 Kalkki D3. K2 vitamiini MK-7 muodossa kiinnittää kalkin luuhun, teho osoitettu lukuisin kliinisin tutkimuksin. Kalsium on luustosi rakennusaine. D3 vitamiini imeyttää ja kuljettaa kalkin luustosi tarvitsemiin paikkoihin. Premium kalkkivalmiste Osteolis K2 Kalkki D3, jo 1-2 kapselia päivässä riittää varmistamaan tarpeellisen kalkin saannin ja sen kiinnittymisen luustoosi. UUTUUS! K2 vitamiini MK-7 muodossa on luustolle ylivertainen biologiselta aktiivisuudeltaan. Teho osoitettu lukuisin kliinisin tutkimuksin. Lisäksi tutkimukset osoittivat, että K2 vitamiini MK-7 muodossa on hyväksi myös verisuonille. Lujita luustosi laadukkaalla premium valmisteella Osteolis K2 Kalkki D3:lla. SATO SenioriKoti hyvää asumista ja palveluita Senioreille mahdollisuus elää täysipainoista ja virikkeellistä elämää mahdollisimman pitkään kotona asuen. Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat SATO Seniori- Kodit tarjoavat hyvän ja turvallisen vuokraasunnon sekä yksilölliset hoiva- ja virkistyspalvelut - ammattilaisten antamina. Lisätiedot: SATO-Asuntopalvelu Marja-Liisa Hietanen Elielinaukio 2 F, Helsinki Puh ja sato.fi Vuonna 1974 perustetussa Tapolan Camphillyhteisössä elää ja työskentelee n. 80 henkilöä, joista 38 on kehitysvammaisia aikuisia. Elämme yhteisöllisesti seitsemässä talossa ja keväällä valmistuu hoito/vanhustentalo. Biodynaaminen maatila monenlaisine eläimineen, runsas puutarha, vireä kutomo, juustola, tunnelmallinen kyläkahvila sekä kotoisat taloyhteisöt tarjoavat monipuolisen, terveellisen ympäristön elää, tehdä työtä ja asua. Tarvittaessa niin talossa kuin työssä on toinen ihminen aina lähellä. Kulttuurilla, kuten vuoden juhlilla, näytelmillä ja yhteisillä tapahtumilla sekä taideterapialla on tärkeä osa elämässämme. Asukkaaksi voi hakeutua koko maasta. Kysy vapaita paikkoja! Ota yhteyttä ja tule tutustumaan, jos haluat kuulla lisää. Sabine Kraus-Nieminen, Tapolan Kyläyhteisö Raikkolantie 40, Niinikoski puh sabine.kraus@kolumbus.fi SUOMEN VANHUSTEN TURVAKOTIYHDISTYS RY SUVANTO Hitsaajankatu 9 A, 7 krs, HELSINKI puh info@suvantory.fi * Valtakunnallinen erityisasiantuntijayhdistys. * Tekee työtä ikääntyviin kohdistuvan * lähisuhdeväkivallan ja muun kaltoin- * kohtelun ehkäisemiseksi. * Järjestää koulutus- ja tiedotustilaisuuksia. * Antaa neuvottelu- ja konsultaatioapua. Neuvova puhelin päivystää joka tiistai klo Lakineuvonta palvelee joka parillisen viikon keskiviikkona klo Vankka verkko -projekti , puh LÄHELLÄ 2/2009 LÄHELLÄ 2/

9 KUVA: TAUNO METSÄ-HEIKKILÄ Suunnittele ajoissa RAHA-ASIOITA TEKSTI: MARJA-TERTTU LEHTIRANTA- RÄTY, SIJOITUSJOHTAJA, VARATUOMARI, SAMPO PANKKI OYJ Omaa taloutta suunniteltaessa on usein syytä kiinnittää huomiota siihen, että tulot nousevat vähintään samassa tahdissa kuin inflaatio. Kuitenkin jo vuosien ajan mm. sairaanhoitoon ja lääkkeisiin liittyvät hinnat ovat nousseet selvästi enemmän kuin eläketai palkkatulot. Olivatpa omat rahavarat minkä suuruisia tahansa, niiden tuottoon kannattaa kiinnittää huomiota. Korkosijoituksista saa inflaatiotason ylittävää nettotuottoa. Lähdeveron jälkeen nettotuotto alittaa inflaation. Tulevaisuuden turvaamiseksi on syytä hakea pääoman kasvua. Osakemarkkinoilta voi saada päivässä yhtä paljon tuottoa kuin talletuksesta vuodessa. Osakemarkkinoilla on aina rajunkin pääoman laskun mahdollisuus, riskin kantaa aina sijoittaja. Vaikka osakemarkkinoilla on ollut todella vaikeaa, nou- Sijoittaa vai säästää su voi olla hyvinkin rajua, kun käänne tapahtuu. Osakemarkkinoiden tuotto voi olla keskimäärin 6 8 % vuodessa, mutta vuotuiset vaihtelut voivat olla suuria. Kun sijoitat, selvitä mitä sijoitusvakuutus kohdallasi merkitsee. Sijoitusvakuutuksesta voi nostaa rahojaan ilman veroa. Vuosittain ei synny tuottoa myöskään laitospaikkamaksujen näkökulmasta. Jos sijoitusvakuutus jää perinnöksi, jokainen edunsaajaksi merkitty lähiomainen saa perintöverosta vapaana euroa. Avioliitoista ja perimysjärjestyksestä Avioleskellä on aina oikeus jäädä asumaan puolisoiden viimeiseen yhteiseen asuntoon, vaikka se olisi kokonaankin ensiksi kuolleen omistama. Jos asunto ei soveltuisikaan liikuntarajoitteiselle, leski ei voi vaihtaa asuntoa ilman testamenttimääräystä ja kuolleen perillisiltä lupaa saamatta. Ensiksi kuolleen puolison jälkeen on perillisten maksettava vero omistukseensa saamastaan omaisuudesta, vaikka se jäisi lesken käyttöön. Leskellä on oikeus verottomaan :n puolisovähennykseen ja lisäksi alle :n perintöön. Leski voi siis saada euroa perintöverosta kokonaan vapaana. Tästä summasta ei kukaan siis ensiksi kuollen jälkeen maksa veroa. Tämän edun leski saa useimmiten vain, jos puolisoilla on testamentti. Verosäästö tässä vaiheessa on enimmillään yli euroa. Kaikki ennen vuotta 2008 tehdyt testamentit on päivitettävä, jos haluaa varmistua em. edun saamisesta. Lain mukaan ensiksi kuolleen omaisuus siirtyy hänen lakimääräisille perillisilleen, usein siis lapsille. Leski ei saa itselleen muuta kuin oman osuutensa pesästä useimmiten siis puolet. Testamentilla voidaan määrätä, että leski saa hallintaansa myös ensiksi kuolleen osuuden. Silloin omistusoikeus menee ensiksi kuolleen perillisille, mutta leski saa itselleen tileistä korot, saa käyttää kesämökkiä ja vaikkapa antaa mökin vuokralle ja saa tuoton itselleen. Ensiksi kuolleen perillisille tuleva vero alenee tuntuvasti lesken käyttöoikeuden vuoksi. Avioliittoa koskevat säännöt eivät päde avopuolisoiden välillä. Perimysjärjestyksestä Perimysjärjestyksen osalta kannattaa huomata, että jos kuoltuasi lapsesi olisi perinyt puoli kesämökkiä ja puolisollesi olisi jäänyt toinen puolikas, tyttären kuollessa lapsettomana menisi hänen osuutensa vävyllesi, ellei tyttäresi tai sinun testamentissasi olisi muuta määrätty. Vävysi siis aikanaan uusine puolisoineen voisi tulla sinun puolisosi kaveriksi saunan lauteille. Edelleen, jos lahjoitat omaisuuttasi lapsenlapsellesi ja tämä kuolisi, varat siirtyisivät tasan hänen isälleen ja äidilleen, vaikka vanhemmat olisivatkin eronneet. TEKSTI: KATARIINA SORVANTO, LAKIMIES, VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Testamentti ja perintöverot Laissa säädetty perimysjärjestys kertoo, kuka perii kuolleen henkilön omaisuuden. Perimysjärjestykseen voi kuitenkin vaikuttaa testamentilla. Perintöverot määräytyvät sen perusteella, kuinka läheistä sukua perinnön- tai testamentinsaaja oli perinnönjättäjälle. Jos testamenttia ei ole Jos perittävä ei ole tehnyt testamenttia, hänen lapsensa perivät hänet yhtä suurin osuuksin. Jos joku lapsista on kuollut, hänen osuutensa menee tasaosuuksin hänen lapsilleen eli perinnönjättäjän lapsenlapsille. Jos perinnönjättäjä oli lapseton, mutta hän oli kuollessaan naimisissa, aviopuoliso perii hänet. Leskenkin kuoltua ensin kuolleen puolison omaisuus palautuu yleensä takaisin hänen sukuunsa ns. toissijaisille perillisille. Avopuoliso ei koskaan peri kumppaniaan ilman testamenttia. Alaikäisen lapsen kuollessa yleensä vanhemmat perivät hänet. Testamentilla voi määrätä, kuka perii Testamentti voi olla omistusoikeustestamentti, jolloin kaikki oikeudet tiettyyn omaisuuteen menevät samalle tai samoille henkilöille. Testamentti voi olla myös hallintaoikeustestamentti, jolloin omaisuuden käyttö- ja hallintaoikeus menee eri henkilöl- le kuin sen omistusoikeus. Vain omistusoikeuden saaja maksaa perintöveroa. Käyttö- ja hallintaoikeus tarkoittaa esimerkiksi oikeutta asua asunnossa tai oikeutta saada siitä vuokratuloa. Koska käyttö- ja hallintaoikeus rajoittaa omistajan oikeuksia, omistusoikeuden saanut henkilö saa tehdä hallintaoikeusvähennyksen perintöverotuksessa. Testamentista riippumatta rintaperillisillä eli lapsilla tai heidän jälkeläisillään on kuitenkin aina oikeus vaatia itselleen puolet siitä perintöosasta, jonka he saisivat, jos testamenttia ei olisi tehty. Tätä osaa kutsutaan lakiosaksi. Testamentintekijä voi halutessaan muuttaa testamenttiaan. Tällöin epäselvyyksien välttämiseksi kannattaa yleensä tehdä kokonaan uusi testamentti ja tuhota vanha. Testamentin muotovaatimukset 18 vuotta täyttänyt täysivaltainen henkilö saa tehdä testamentin kaikesta omaisuudestaan. Muotovaatimusten täyttyminen on tärkeää, sillä muuten perintö voi mennä sellaiselle henkilölle, jolle testamentintekijä ei ole tahtonut sitä jättää. Testamentin on muun muassa oltava kirjallinen ja testamentintekijän on allekirjoitettava se omakätisesti. Testamentilla on myös oltava kaksi esteetöntä todistajaa. Perintöveroluokat Perilliset ja testamentinsaajat on jaettu veroluokkiin. Jos perittävä on kuollut vuonna 2008 tai sen jälkeen, kaikki perilliset tai testamentinsaajat kuuluvat joko I tai II perintöveroluokkaan. I veroluokkaan kuuluvat muun muassa lapset ja heidän rintaperillisensä (lapsenlapset jne.), aviopuoliso, vanhemmat ja avopuoliso, jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi perittävän kanssa tai jos hän on aikaisemmin ollut perittävän kanssa naimisissa. II veroluokkaan kuuluvat sisarukset ja heitä kaukaisemmat sukulaiset sekä kaikki eisukulaiset. Perintövero Kun perinnönjättäjä on kuollut tai sen jälkeen, perintöveroa maksetaan yleensä euron arvoisesta ja sitä suuremmasta perinnöstä. Perintöä tarkastellaan perillis- ja testamentinsaajakohtaisesti eli jos kaikki perilliset saavat kukin alle euron arvoisen perinnön, kenenkään ei tarvitse maksaa perintöveroa. Kun alaikäinen lapsi perii vanhempansa, hän saa tehdä euron alaikäisyysvähennyksen, jolloin hän maksaa perintöveroa vasta euron arvoisesta perinnöstä. Leski saa tehdä euron puolisovähennyksen, joten lesken saama alle euron arvoinen perintö on verovapaa. Perintövero on progressiivinen, joten se on prosentuaalisesti sitä suurempi, mitä arvokkaampi perintö on. Lisätietoa osoitteesta 16 LÄHELLÄ 2/2009 LÄHELLÄ 2/

10 Anna nostimelle raskain työ TechLift 2400 kannettava nostin, 4 kg Monipuolisin nostin kotiin, mökille, kuntoutuslaitoksiin ja hoitokoteihin Nostin ei ole koskaan tiellä, nostot ahtaissakin paikoissa TechLift 3200 Autonostin Liiku silloin kun haluat ja minne haluat Kevein ja nopein tapa siirtyä etupenkille Kävelyharjoitteluradat. Nostimet saunaan, uimaan, veneeseen, asuntoautoon ja mönkijään Tech Design Oy puh Pyydä esittely! TE-787 L 1390 TE-GK TE-889 X 2950 TE-GK Osta omaksi tai vuokraa! tai osoitteesta TE-889 SL LÄHELLÄ 2/2009 LÄHELLÄ 2/

11 10 VUOTTA YHDISTYSTOIMINTAA Satakunnan yhdistyksessä askarreltiin pääsiäiskoristeita, puheenjohtaja Irma Roininen kolmas vasemmalta. TEKSTI: IRMA ROININEN KUVA: PIA JÄRNSTEDT Satakuntaan sijaishoitomalli Keskustelu oman yhdistyksen tarpeellisuudesta ja perustamisesta lähti porilaisilta omaishoitajilta itseltään. Kokoonnuimme puolen vuoden ajan. Vertaistuki koettiin tärkeäksi voiman antajaksi. Tämän kokemuksen pohjalta ryhmäläiset ehdottivat oman paikallisyhdistyksen perustamista. Perustava kokous pidettiin , paikalla oli 29 omaishoitajaa tai omaishoitoasioista kiinnostunutta, kuten kolme sosiaalitoimen omaishoitoasioita hoitavaa viranhaltijaa. Yhdistyksen nimeksi tuli Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry, ja liityimme välittömästi myös Omaishoitajat ja Läheiset -liittoon. Myöhemmin Satakunnan alueella on syntynyt omat yhdistykset Kankaanpäähän ja Raumalle. Yhdistyksemme toiminnan tarkoitukseksi kirjattiin omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa tukeminen, etujen ajaminen sekä heidän asemansa ja arvostuksensa parantaminen. Nyt kymmenen vuoden kuluttua voin kiitollisena todeta, että olemme koko toiminnan ajan saavuttaneet näitä silloin kirjoitettuja tavoitteita tekemällä ahkerasti työtä niiden eteen. Aiheet koulutusiltapäivissä ovat vaihdelleet aina ajankohtaisuuden mukaan. Kuntien työntekijöiden vuoropuhelun löytyminen, asioiden avoin jakaminen ja muiden virheistä sekä hyvistä käytännöistä oppiminen ovat olleet koulutusilta toimintaamme lähellä olevia yhdistyksiä, seurakuntia ja Diakonialaitoksen Sotainvalidien sairaskoti. Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi omaishoitaja Eila Turunen- Horste. Vuoden 2001 alusta siirryin hallituksen jäsenyydestä yhdistyksen puheenjohtajaksi ja myöhemmin vuonna 2006 toiminnanjohtajaksi. Nykyisin puheenjohtajana toimii Pirkko Granö. Vuoden 2002 alkupuolella aloitimme Raha-automaattiyhdistyksen tuella 3,5 vuotta kestäneen sijaishoitoprojektin. Se osoittautui erittäin tarpeelliseksi ja antoi omaishoitajille lisävoimia hoitaa läheisiään pidempään kotona. Rava-mittarilla arvio asiakkaidemme hoidettavista osoitti tuolloin, että kaikki projektin piirissä olleet omaishoitajien hoidettavat olisivat olleet jonkinlaisen laitoshoidon tarpeessa ilman omaishoitajan työpanosta ja jaksamista. Projektin tuottama sijaishoitomalli oli käytännössä toimiva ja käyttökelpoinen malli. Porin kaupungin sosiaalilautakunta päättikin sen täytäntöönpanosta kesällä Kuitenkin lautakunnan silloisesta päätöksestä huolimatta kotiin annettavaan sijaishoitoon on vasta tänä keväänä irrotettu kaksi kodinhoitajaa. Tämä osoittaa sen, kuinka vaikeaa kunnissa on saada toteutettua uusia tarpeellisia palvelumuotoja. Satakunnan Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan Ikäimiset voimavarana -pro- Heti syksyllä aloitimme pienimuotoista toimintaa ja joulun alla meillä olikin Porin kaupungin omaishoidon tukea saavien kanssa ensimmäinen yhteinen joulujuhla, jota on edelleen vuosittain pidetty. Kaupungin sosiaalitoimen kanssa on järjestetty omaishoitoperheille yhteisesti muutakin toimintaa, kuten retkiä ja virkistystilaisuuksia. Mukana on ollut myös muijektissa olimme mukana kiinteästi. Saimme RAY:n rahoituksen kuntoprojektiin vuosille Kaksi kuntoutusalan työntekijää ja osittain kolmaskin tekivät omaishoitajille ja hoidettaville kotikäynneillä henkilökohtaisia kuntoutussuunnitelmia, joiden toteutumista seurattiin koko ajan. Lisäksi projektissa järjestettiin monenlaista ryhmätoimintaa, kuten omaishoitajien vesivoimistelu, hoitajien ja hoidettavien yhteinen jumpparyhmä, mies- ja naishoitajien keskusteluryhmä, keilaryhmä ja kuntosaliryhmä. Osallistuminen oli vilkasta ja osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä ja kiitollisia. Satakunnan Ammattikorkeakoulun ja Porin Palveluopiston oppilaat ovat olleet molemmissa projekteissa harjoittelujaksoilla, tehneet opinnäytetöitä ja järjestäneet virkistyspäiviä ym. toimintaa. Yhdistyksellämme oli siis lähes seitsemän vuotta tukiprojektitoimintaa. Tämän vuoden alussa jäimme melkein tyhjän päälle, kun emme saaneet RAY:n rahoitusta uuteen anomaamme projektiin. Yhteistyö Satakunnan Ammattikorkeakoulun kanssa kuitenkin jatkuu edelleen, sillä opiskelijat jatkavat vesivoimistelu- ja jumpparyhmän vetämistä ja tekevät myös lyhytaikaista kotiin annettavaa sijaishoitoa. Keilaryhmä ja kuntosaliryhmä ovat jatkaneet kokoontumisia itseohjautuvasti. TEKSTI JA KUVA: HANNA NYHOLM Alueellisen kuntayhteistyön kehittäjä Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry on perustettu Yhdistys perustettiin Päijät-Hämeen alueella nousseisiin tarpeisiin toimia muun muassa omaishoitoperheiden ja alueen kuntien välisenä kanavana ja omaishoitajien äänenä. Kymmenen vuoden aikana yhdistys on luonut oman paikkansa alueen yhtenä tärkeänä vaikuttajana omaishoitajien asemaa eteenpäin vietäessä sekä alueen palveluita kehitettäessä omaishoidon näkökulmasta. Alueelta puuttui eri kuntien työntekijät kokoava foorumi, jossa voitiin jakaa kuulumisia sekä hyviä käytäntöjä kuntarajojen ulkopuolelle. Projektivastaava Pauliina Tuominen kokosi alueen 13 kunnan (Asikkala, Artjärvi, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola, Ori- mattila, Padasjoki ja Pukkila) omaishoidosta vastaavat työntekijät yhdistyksen toimistolle yhteiseen iltapäivään. Omaishoidosta vastaavien kuntien työntekijöiden yhteistyötapaamiset aloitettiin v yhdistyksen ensimmäisen RAY-avustuksen Lähde-projektin aikana. Tapaamisia jatkettiin myös Rinnakkain - ja nyt myös uusimman Omppu-projektin aikana. Tapaamiset ovat iltapäiväkoulutustilaisuuksia ja ne pidetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Yhdistyksen tupaantuliaiset pidettiin elokuussa 2006, kuvassa Lahden kaupungin omaishoidon työntekijöitä. tapäivien hyödyllistä antia. Tänä keväänä toimijat kokoontuvat jo 11. kerran ja teemana on valtakunnalliset omaishoitajalomat sekä Kelan kuntoutus. Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry on saanut luotua tärkeän yhteistyöverkoston kuntien omaishoidosta vastaavien ja yhdistyksen välille ja aikoo edelleen jatkaa yhteistyön kehittämistä. Yhdistys koetaan neutraalina tahona järjestämään ja ylläpitämään tämäntyyppistä yhteistyötä, ilman yhdistystä joukon koordinointi ja yhteen kokoaminen olisi epävarmaa. Yhteistyön kehittäminen on opettanut vuoropuhelun ja avoimuuden tärkeyden. Kaikki me teemme tärkeää ja arvokasta työtä omaishoitoperheiden asioiden eteen ja yhdessä toimien tuloksetkin ovat hedelmällisempiä! 20 LÄHELLÄ 2/2009 LÄHELLÄ 2/

12 UUTISIA UUTISIA Suomen omaishoidon verkosto ottanut kantaa omaishoidon tuen uudistukseen Suomen omaishoidon verkosto on perustettu vuonna Sen tavoitteena on edistää omaishoidon kehittämistä ja eri tahojen yhteistyötä sekä vaikuttaa eri tavoin omaishoidon parhaaksi. Verkostoon kuuluu 10 jäsenjärjestöä. Suomen omaishoidon verkosto on vuosikokouksensa yhteydessä käsitellyt vireillä olevaa omaishoidon tuen/ Kelan hoitotukien uudistamista ja esittää Sata-komitealle seuraavaa: Omaishoidon tuki: SATA-komiteassa valmisteilla olevan uudistuksen tulee parantaa omaishoitajien asemaa. Järjestöjen asiantuntijuutta tulee kuulla kunnallista tukijärjestelmää kehitettäessä. Järjestöjen vapaaehtoiset tukipalvelut tulee liittää luonnolliseksi osaksi omaishoidon palvelujärjestelmää. Järjestöjen toiminta täydentää kunnan palveluja. Omaishoidon tuen saajien määrää tulee kasvattaa. Nykyisellään tuen saajia on , vaikka henkilökohtaisissa toimissa läheistään auttaa päivittäin n henkilöä. Kunnille on saatava käyttöön yhtenäiset mittaristot, joilla voidaan selvittää sairastuneen kokonaisvaltaista toimintakykyä ja omaishoitajan voimavaroja. Psyykkisesti sairastuneiden omaiset on saatettava yhdenvertaiseen asemaan muiden omaishoitajien kanssa. Omaishoidon tukeen tulee edelleen sisältyä sekä hoitopalkkio hoitajalle että hoitoa tukevat palvelut. Omaishoidon tukeen kuuluvan hoitopalkkion euromääräinen taso tulee säilyttää vähintään nykyisellään. Hoitopalkkioluokkien tulisi olla yhteneväiset koko maassa. Valtakun- nallisen yhtenäisyyden saavuttamiseksi hoitopalkkioluokkia tulisi olla rajoitettu määrä, esimerkiksi yksi perusluokka sekä toinen luokka raskaassa hoitotilanteessa eläville. Uudistuksen yhteydessä tulee säilyttää omaishoitajan oikeus vapaapäiviin sekä eläketurvaan ja tapaturmavakuutukseen. Verotukseen tulee saada kotitalousvähennyksen suuruinen ns. omaishoitovähennys. Lainsäädännössä on kiinnitettävä huomiota työn ja omaishoidon yhteensovittamiseen. Omaishoitajalle on tarjottava mahdollisuuksia siirtyä määräajaksi toimimaan kokotai osapäiväisenä omaishoitajana ilman työsuhteen katkeamista. Omaishoidon tuki Kelan tuet Suomen omaishoidon verkosto ehdottaa, että omaishoidon tuki osoitetaan jatkossa Kelan kautta. Omaishoitajille olisi helpointa hakea perheen tukia ns. yhdeltä luukulta. Kelan hoitotukia ja omaishoidon tukea ei pidä yhteen sovittaa, koska nämä tuet ovat perusteeltaan erilaisia. Kelan hoitotuet ja niiden perusteet tulisi säilyttää nykyisellään. Asiakkaan hakemuksen perusteella Kela - pyytää kunnalta lausunnon omaishoidon tuesta, - antaa kunnan lausunnon perusteella päätöksen omaishoidon tuen hoitopalkkiosta ja maksaa tuen omaishoitajalle. Kunta - arvioi omaishoidon tuen tarpeen ja omaishoitajan voimavarat ja antaa niistä lausunnon Kelalle, - laatii hoito- ja palvelusuunnitelman yhdessä asiakasperheen kanssa, - tekee päätöksen omaishoidon tukena annettavista palveluista ja vastaa näiden palvelujen järjestämisestä, - tekee sopimuksen omaishoidon tuesta omaishoitajan kanssa, - järjestää omaishoitajille työterveyshuollon ja vastaa tapaturmavakuutuksesta - suorittaa tuen tarpeen arviointia määräajoin, vähintään kerran vuodessa. Jos hoitotilanteessa on tapahtunut merkittävä muutos, uusi arviointi tulee suorittaa kahden viikon kuluessa asiakkaan pyynnöstä. Kannanottoon yhtyneet järjestöt: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Folkhälsans Förbund rf Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Muistiliitto ry Munuais- ja maksaliitto ry Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Omaiset mielenterveystyön tukena -keskusliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Punainen Risti Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Vuosina puheenjohtajajärjestönä toimii Suomen Parkinsonliitto ry. Hallinnosta ja sihteerin tehtävistä vastaa Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry adressin allekirjoittajaa Omaishoidon kokonaisuus uudistettava! Omaishoidon valtakunnallinen vetoomus omaishoitoperheiden jaksamisen tukemiseksi luovutettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle eduskunnassa. Adressin oli laittanut liikkeelle Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. Omaishoitajat vaativat päättäjiä tekemään reippaasti uudistuksia nykyjärjestelmään, sillä kolme vuotta voimassa ollut laki omaishoidon tuesta ei ole saanut kuntia kohdentamaan riittävästi resursseja omaishoidon tukemiseen. Osa kunnista on jopa kiristämässä tuen saamisen kriteereitä. Moni omaishoitaja pelkää, että omaishoitosopimuksia irtisanotaan ja omaishoitajien tilanne huononee entisestään. Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry paikallisyhdistyksineen vaatii hoitopalkkion siirtämistä kunnilta Kelan kautta maksettavaksi. Omaishoidosta on tehtävä selvästi nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto, jotta läheisen auttamista olisi mahdollis- ta toteuttaa inhimillisemmin ja perheiden haluamalla tavalla. Suomi ei selviydy ilman omaishoitoa Omaishoitajien työpanos on samaa luokkaa kuin koko sosiaalija terveysalan hoitohenkilökunnan tekemä työ. Pääasiallisesti läheistään auttavia omaishoitajia on Suomessa noin Kotona hoidettavista henkilöistä noin olisi laitoshoidossa ilman omaishoitoa. Kunnallisen omaishoidon tuen piiriin kuuluu vain noin omaishoitajaa. Pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja iäkkäiden apua tarvitsevien henkilöiden avohoito ei voi toteutua ilman omaishoi- Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry luovutti yhdessä Pollin kanssa valtakunnallisen omaishoitoperheiden jaksamista tukevan vetoomuksen peruspalveluministeri Paula Risikolle. Kuva: Jonna Kilkki. toa. Myöskään hallituksen tavoitetta, pitkäaikaisessa laitoshoidossa saa olla enintään kolme prosenttia yli 75-vuotiaista, ei saavuteta ilman omaishoidon tuen sisällön kehittämistä ja tuen kattavuuden selvää laajentamista. Anneli Kiljunen puheenjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Yrjö Mattila puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Lisätietoja: Päivi Lappalainen, projektipäällikkö, Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, puh Matti Mäkelä, alueohjaaja, Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, puh Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry RAY:n tuottoja ei saa kaapata valtion kassaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n kevätkokouksen kannanotto Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry ei hyväksy suunnitelmaa muuttaa arpajaislakia niin, että osa Rahaautomaattiyhdistyksen tuotosta ohjattaisiin suoraan valtion kassaan. Suunnitteilla olevalla lainmuutoksella lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta ja siihen liittyvä ohjaus- ja hallintokeskus rahoitettaisiin jatkossa pysyvästi RAY:n tuotosta. YTY katsoo, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta hallintoineen kuuluu valtion ja kuntien perustehtäviin. RAY:n tuotto kuuluu järjestöjen yleishyödylliseen työhön Sosiaali- ja terveysjärjestöt perustivat Raha-automaattiyhdistyksen seitsemän vuosikymmentä sitten turvatakseen toimintansa taloudellista pohjaa. Nykyinen Raha-automaattiyhdistystä koskeva laki perustuu siihen, että tuotto käytetään järjestöjen yleishyödylliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kun taloudellinen taantuma koskettaa yhä useampia suomalaisia, järjestöjen auttamistyötä tarvitaan entistä kipeämmin. Järjestöjen vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki ovat merkittävä voimavara ihmisten arjessa. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat myös valmiita tehostetusti tukemaan laman vuoksi vaikeuksiin joutuneita kansalaisia. 22 LÄHELLÄ 2/2009 LÄHELLÄ 2/

13 TEKSTI: KAARINA JOHANSSON KUVAT: KAARINA JA MARTTI JOHANSSON Auta, anna, avaa, laita, kiinnitä, lue, loputtomasti avunpyyntöjä, jotka rasittavat, ärsyttävät ja keskeyttävät kunnes asian ymmärtää pohjia myöten. Kysymys on Jannen oikeudesta omaan apuneuvoonsa, ihmiseen. Kysymys ei Ihminen ole pelkästään käytännön asioissa auttamisesta, vaan läsnäolosta. Jannen pitää voida tuntea, että tämä apuneu- juuri nyt hänen käytössään, hän- apuneuvona tä varten. aamusta iltaan Janne asuu kaksiossa, jonka toisessa huoneessa asuu myös kehitysvammainen. Asunto sijaitsee välittömässä yhteydessä ohjattuun asuntolaan, jossa on henkilökuntaa aina paikalla. Henkilökunta on siellä kehitysvammaisia varten, apuneuvona asukkaille. Valitettavan usein apuneuvo on etäällä, toimii autettavasta erillään, taustalla. Kämppis ja Janne syövät kaksin omassa keittiössään aamupalaksi voileivät, jotka henkilökunta on heille tehnyt, ja ottavat kahvia termospullosta. Kumpikaan ei osaa tehdä leipiä eikä keittää kahvia. Sitten aamuisin suihku omassa kylpyhuoneessa ja pukeutuminen. Martti-isältä sujuu poikansa parranajo. Siistit vaatteet päälle Henkilökunta on katsonut illalla vaatteet valmiiksi tuolille. Ellei näin ole tehty, Janne pukee päälleen kaikkein nuhruisimman ja kauimmin pitämänsä vaatekerran, tutun, mukavan ja likaisen. Ennen uloslähtöä Jannen on käytävä näyttäytymässä henkilökunnalle, joka kohentaa tarvittaessa vaatteet ulkoiluun soveltuviksi. Pyykki pestään ja vaatteet huolletaan asuntolassa. Viikoittain joku henkilökunnasta leikkaa kynnet. Janne kävelee töihin läheiseen työkeskukseen, jossa pakkaa erilaisia tavaroita ohjaajien avustamana tai osallistuu työhaalarit päällä remonttiryhmään, joka tekee pieniä korjauksia eri paikoissa. Kotiin tultua syödään asuntolassa yhteinen päivällinen. Ruoan pilkkomisessa ja perunoiden kuorimisessa Janne tarvitsee apua. Jos hän ei saa apua, perunat syödään kuorineen. Kerran viikossa on siivouspäivä, jolloin henkilökunnan avustuksella siivotaan huone ja vaihdetaan lakanat. Kaarina Johansson avustamassa poikaansa Jannea. Oman itsensä johtaja Janne on kiinnostunut lehtien lukemisesta, mutta lukutaidottomana tarvitsee esilukijan postiinsa. Nimetty omahoitaja tekee vaateostokset Jannen kanssa. Tiistai-iltaisin on jumppakerho, jossa liikutaan ohjatusti. Jonain iltana Janne menee isän kanssa jääkiekkomatsiin. Janne on oppinut käyttämään ihmisiä apuneuvonaan, hän pyytää rohkeasti apua, kun sitä tarvitsee. Hän varmistelee, että lakanat on vaihdettu, ruoat ostettu ja liput tilattu. Jannessa on tiettyä johtaja-ainesta. Hän jakaa mielellään käskyjä ja seuraa sivusta, kun henkilökunta on ohjelmoitu uurastamaan hänen hyväkseen. Silloin voi itse vetäytyä lepäämään. On tärkeää, että kaikilla kehitysvammaisilla on olemassa avustajaverkosto, josta löytyy saattajia ja kanssakulkijoita, läsnä oleva ihminen apuvälineeksi. Juttusarjassamme Kaarina Johansson kertoo 40-vuotiaan kehitysvammaisen poikansa Janne Johanssonin kiinnostuksen kohteista. Sarjassa aikaisemmin ilmestyneet jutut: Lähellä-lehti nro 2/2006 Pallo hallussa tai ei, nro 4/2006 Innostunut seurakuntalainen, nro 2/2007 Mennään bussilla, nro 3/2007 Lippa vinossa, nro 1/2008 Mitä kello on?, nro 3/2008 Puhuu paljon. Kuntoutus ORTON tiedottaa Omaishoitajien kuntoutuskurssit ovat alkaneet Kuntoutus ORTONissa maaliskuussa Kuntoutukseen voivat hakea kaikenikäiset Etelä-suomen alueella asuvat omaishoitajat. Kurssit ovat KELAn kustantamia. Niihin haettaessa tarvitaan lääkärin B-lausunto, mikä toimitetaan KELAn toimistoon kuntoutushakemuksen mukana. Kaksiosainen kuntoutuskokonaisuus koostuu puolen vuoden välein pidettävästä yhdeksän vuorokauden kuntoutusjaksosta ja viiden vuorokauden seurantajaksosta. Jaksojen välillä kuntoutujan kotiin ollaan yhteydessä kotikunnan viranomaisten kanssa. Kurssille osallistuu kymmenen omaishoitajaa kerrallaan. Kuntoutusohjelma sisältää muun muassa moniammatillisen työryhmän jäsenten tapaamisia, ryhmäkeskusteluja, rentoutumista, hyvien toimintatapojen harjoittelua ja liikuntaa. Kuntoutustyöryhmään kuuluvat fysiatrian erikoislääkäri, toimintaterapeutti, sairaanhoitaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Tarvittaessa käytössä ovat myös fysioterapeutin, jalkaterapeutin sekä ravitsemusterapeutin palvelut. Kuntoutuskursseilla korostuu sosiaalisten verkostojen ja kontaktien luominen niin kuntoutusjakson aikana kuin sen jälkeenkin. Usein kuntoutujat ovat uupuneita ja yhteydet kodin ulkopuolelle ovat vähäisiä. Kuntoutus tarjoaa mahdollisuuden elpymiseen, asiantuntijaapuun ja vertaistukeen. Tarjoamme myös omaishoidettavalle paikan Kuntoutus ORTONin kuntoutusvuodeosastolla. Lisätietoa omaishoitajien kuntoutuskursseista: Sanna Aksentjeff, puh LÄHELLÄ 2/2009 LÄHELLÄ 2/

14 KÖYDENVETOA TEKSTI: MERJA SALANKO-VUORELA Vanhustenhuollon kehittämissuunnitelmissa vannotaan omaishoidon ja avohoidon nimiin. Jatkossa vain 3 % yli 75- vuotiaista on laitoshoidossa. On syntynyt koulukuntia, jotka kannattavat avohoitoa ja omaishoitoa, mutta myös laitoshoidolla on puolustajansa. ANNELIN AJATUKSIA OMAISHOITO vai laitoshoito? Omaishoitajat ja Läheiset -liiton hallituksen jäsenet edustavat laajaa omaishoidon, vammaistyön ja vanhustenhuollon asiantuntemusta. Lähellä-lehti tiedusteli työelämänsä terveydenhuollossa tehneiltä liiton hallituksen jäseniltä ajatuksia eri hoitomuodoista. Omaishoitajat ja Läheiset -liiton hallituksen jäsen, Turun seudun Omaishoitajat ja Läheiset -yhdistyksen puheenjohtaja, terveydenhuoltoneuvos Seija Paatero, mikä saa vaakakupin kallistumaan avohoidon ja omaishoidon suuntaan laitoshoidon sijasta? - Taulu tai kirjontatyö koristi aikanaan jokaisen talon ja torpan kamarin seinää, vieläkin on muistissa tuttu lause: Oma koti kullan kallis.. Unohtuiko tuo totuus viime vuosikymmeninä, kun kunnat kilvan rakensivat valtionosuuden turvin laitospaikkoja, niin vanhainkoteja kuin terveyskeskusten vuodeosastoja, puhumattakaan B-mielisairaalaverkostosta tai keskuslaitoskomplekseista. Vanhuk- Omaishoitajat ja Läheiset -liiton hallituksen jäsen, Turun seudun Omaishoitajat ja Läheiset -yhdistyksen puheenjohtaja, terveydenhuoltoneuvos Seija Paatero. set ja vammaiset oli saatava laitoksiin, vaikka eivät olleetkaan laitoshoitoa tarvitsevia sairaita. Nyt vannotaan palvelutalojen ja palvelukeskusten nimeen. Hyvä näin, mutta jos aivan oikeasti haluan vanhuudestani tai vammastani huolimatta asua omassa kodissani, niin kysymys kuuluu: miksi en saisi. Tiedän, että tarvitaan kotona asumista mahdollistavia tukitoimia: omaishoitajaa, kotipalvelua, terveydenhuollon palveluja, viriketoimintaa tai kodin muutostöitä. Tiedän myös, että tulevaisuudessa on pulaa niin työntekijöistä kuin vapaa-ehtoisistakin, mutta uskon pärjääväni omaishoitajan ja avopalvelujen turvin. Kannatan kotona asumista myös siksi, että se on niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta halvin vaihtoehto. Ratkaisun tekeminen kuuluu vanhukselle ja vammaiselle itselleen, niin kauan kuin hän pystyy asiasta ilmaisemaan mielipiteensä. Tätä itsemääräämisoikeutta eivät omaiset tai viranomaiset saa viedä. Mielestäni oma koti on kullan kallis. Omaishoitajat ja Läheiset -liiton hallituksen jäsen, terveydenhuollon opettaja Aila Jokinen. Liiton hallituksen lisäksi olet mukana myös Patola-kodin hallinnossa ja vapaaehtoistyössä. Mikä tekee sinusta laitoshoidon kannattajan, milloin laitos on parempi vaihtoehto kuin oma koti? Omaishoitajat ja Läheiset -liiton hallituksen jäsen, terveydenhuollon opettaja Aila Jokinen. - Kun innostuin vanhainkotityöstä 60-luvulla, Helsingissäkin oli vielä paljon ikäihmisiä, jotka asuivat kehnoissa olosuhteissa ilman mukavuuksia. Heillä oli mahdollisuus saada Patolan vanhainkodissa turvallinen elinympäristö ja myös ateriat. Nykyään Patola-koti luokitellaan tehostetuksi palvelutaloksi. Se on asukkaiden oma koti, omine huonekaluineen ja muistoesineineen. Patolan palvelutalon nykyisistä asukkaista puolet on ns. itsemaksavia. He asuvat omissa asunnoissaan ja voivat liikkua vapaasti kuten kuka tahansa. Puolet asukkaista on Helsingin kaupungin valitsemia, he asuvat dementiaryhmäkodissa. Kun ihminen tulee kyllin vanhaksi, eikä hänellä ole mahdollisuuksia selviytyä kotonaan omaisen turvin tai hoitavaa omaista ei ole, laitostyyppinen asuminen on mielestäni luonteva vaihtoehto. On tavallista, että ikäihminen kotiutetaan esimerkiksi sairaalavaiheen jälkeen ilman, että on tarkkaan kartoitettu, minkälaista apua hän tarvitsee. On mielestäni suorastaan heitteillejättöä, jos apua tarvitseva ihminen jää usein vaihtuvien silloin tällöin pikakäynneillä käyvien kotisairaanhoitajien tai muun satunnaisen palvelun varaan. Kun itselleni koittaa aika, että en enää selviydy kotona, toivoisin pääseväni kimpsuineni ja kampsuineni vähän Patolan asuntoja tilavampaan kotiin, jossa hoito kuitenkin toimisi yhtä hyvin, inhimillisesti ja lämpimästi kuten Patolassa. ANNELI KILJUNEN PUHEENJOHTAJA Hämmentävä palveluseteli Eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys palvelusetelilaiksi. Hallitus haluaa saada lain voimaan jo kesäkuun alussa lain, joka ei ole lainkaan ongelmaton eikä mitenkään yksiselitteinen. Päinvastoin. Laki muuttaa nykyisen kaikille yhtenäisen terveydenhuollon asiakasmaksujärjestelmän. Tulevaisuudessa kukin kunta voi mielensä mukaan määrittää palvelusetelillä potilaalle palvelun ja hoidon omavastuun, eli eri kunnissa asuvat ihmiset maksavat samasta palvelusta esimerkiksi polvileikkauksesta eri maksun. Palveluseteli on määritelty, että sen tulee olla tasoltaan kohtuullinen. Mitä se tarkoittaa, jää täysin kuntien harkintaan. Palvelusetelin omavastuut eivät myöskään kerrytä terveydenhuollon maksukattoa. Tuleeko hoidettavasta kuluttaja? Pieni- ja keskituloisten asema saattaa heiketä palvelusetelin myötä. Hallitus perustelee palveluseteliä valinnanvapauden lisääntymisellä. Mutta entä jos asut syrjäseudulla, eikä ole mistä valita? Entä, jos rahat ovat vähissä, eikä valintaa voi tehdä? Potilaasta ja asiakkaasta tehdään sosiaali- ja terveyspalvelujen kuluttaja. Potilas siirtyy kuluttajalainsäädännön piiriin. Potilas tekee palvelutarjoajan kanssa sopimuksen palvelujen sisällöstä ja jos jokin menee pieleen, asia menee kuluttajariitalautakuntaan, joka ratkaisee asian. Mielestäni tässä on suuri ristiriita, sil- lä sosiaali- ja terveydenhuollossa ei ole kyse kuluttamisesta vaan hoidon saatavuudesta! Palveluseteli heikentää julkisen palvelutuotannon rahoitusta sekä palveluja, sillä samasta kunnan sosiaali- ja terveyspotista rahoitetaan niin palvelusetelit kuin julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämä voi tarkoittaa sitä, että julkisen palveluiden piirissä olevat pienituloiset, eläkeläiset, työttömät ihmiset eivät saa riittävää hoitoa ja tukea. Saako omaishoitaja tarvitsemansa palvelut? Mitä tämä tarkoittaa omaishoidon kannalta, jos kunta ottaa palvelusetelit käyttöön? Palvelusuunnitelmiin saatetaan sisällyttää palveluseteleillä ostettavia palveluja, joiden hinta vaihtelee kunnittain. Jos ei ole rahaa, on myös riski, ettei omaishoitaja saa palveluja. Jos palvelusetelin palvelun tarjoajia on vähän, todellista vaihtoehtoa ei ole. Omaishoidon pitkäjänteinen kokonaistilanteen seuranta ja hoito on entistä vaikeampaa, koska palvelut on pilkottu eri toimijoille ja tilanteet omaishoidossa voivat muuttua hyvinkin nopeasti. Omaishoitajat joutuvat entistä vaativampaan tilanteeseen, sillä palvelusetelin kautta heille lisätään entisestään lisää vastuuta hoidettavan tilanteesta. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että kunnat ottavat nykyistä suurempaa vastuuta omaishoitajien tilanteesta antamalla heille riittävää ohjausta ja neuvontaa sekä tukipalveluja oman jaksamisen tueksi. 26 LÄHELLÄ 2/2009 LÄHELLÄ 2/

15 TEKSTI JA KUVA: SIRKKA NISSI-ONNELA Oikealla Sodankylän kirjastoauto Aulis ja vasemmalla Rovaniemen kirjastoauto. Autonkuljettajat tapaavat kollegoitaankin joskus reiteillä, kuulumiset vaihdetaan ja pidetään taukoa. Omaishoitoasiaa kirjastoautossa - Lapissa etsittävä uudenlaisia ratkaisuja Tiedustele mahdollisuuttasi opintoseteliin, ne suunnataan alhaisen pohjakoulutuksen omaaville tai työttömille ja oikeuttavat alennettuun opiskelumaksuun. Opiskelupaikat myönnetään hakujärjestyksessä. Soita lisätietoa tai tutustu kotisivuihimme. Alan teoria ja käytäntö. Sopii näyttötutkintoon, tai yrittäjyyteen tähtääville, tai jo hoito- ja terapiatyössä toimiville täydennyskoulutuksena. Mahdollisuus osallistua myös koira- ja hevoshierotaan, rentoutusohjaajan koulutukseen, sekä erä- ja seikkailukoulutukseen. Terveydestä, hyvinvoinnista ja liikunnasta kiinnostuneille. Antaa valmiudet jatko-opintoihin ja tilaisuuden itsensä kehittämiseen. Anatomia, fysiologia, tautioppi, ensiapu, hieronta, liikunta. Koulutukseen sisältyy myös erä- ja seikkailukoulutus liikunnan yhtenä osiona. KAUHAJOEN OPISTO Puh Hinta kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh+6,90 snt/min, matkapuh. 8,21snt/puh+14,90 snt/min. sis alv:n 22% Näyttelyn teema v on MUISTI. Tule tutustumaan muistiteemaan sekä esteettömän ja turvallisen asumisen ratkaisuihin ja apuvälineisiin! Avoinna ti pe klo Heinäkuussa suljettu. Yksittäisille kävijöille maksuton. Ryhmät maksullisia ja vain ajanvarauksella. Käpyläntie 13, Helsinki, puh. (09) Tänä päivänä yleiset kirjastot katsotaan tietopalvelukeskuksiksi, sillä kirjastolainkin mukaan kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluiden tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. (Kirjastolaki (904/1998) Tämän tietopalvelukeskusasian tiimoilta Omaishoitajat ja Läheiset -liiton Lapin alueohjaaja päätyi pääkirjastojen lisäksi mukaan pilottiluonteisesti kirjastoautoreiteille kahdelle Sodankylän kirjastoautoreiteistä: Unari-Sassali-reitille toukokuussa 2008 sekä Raudanjoki-Seipäjärvi-Vuojärvi-Torvinen-Aska-reitille lokakuussa Inarin omaishoitajat ja Läheiset ry:n projektityöntekijä Anette Leppäkangas oli mukana Yhteistyö kirjastoautojen kanssa on uudenlainen tapa jakaa omaishoitotietoutta syrjäseuduille. Inarin kunnan kirjastoauton liikennöimillä kaikilla kuudella eri reitillä. Kokeilu oli mielenkiintoinen ja antoisa. Autoissa tapasimme sellaisia henkilöitä, joilla on vähemmän mahdollisuuksia osallistua ryhmätapaamisiin tai tapahtumiin tms. kuntakeskuksissaan. Omaishoidoninfoista oli etukäteen toimitettu kirjastoautonkuljettajille tiedotteet, jotka he jakoivat kirjastoautoasiakkaille noin paria viikkoa ennen seuraavaa liikennöintiä. Asiasta oli tiedotettu myös paikallislehtien tapahtumapalstoilla. Sodankylän kirjastoauto liikennöi samoilla reiteillä kahden viikon välein. Inarissa kirjastoauto käy osan vuoroista viikoittain ja osan joka toinen viikko. Osalle asiakkaista omaishoitoaihe oli tuttu, mutta omaishoidon koko kirjo näyttäytyi näiden kirjastoautoreittien asiakaskunnassa: löytyi omaishoitajia sekä henkilöitä, joilla omaishoitotilanne oli ohitse, oli nuoria ja ikäihmisiä. Osa asiakkaista jäi pohtimaan omaa tilannettaan. Omaishoidon kentällä ja aluetyössä tulee tehdä myös etsivää työtä, eli löytää myös maaseutukylistä niitä ihmisiä, jotka ovat jo vuosia hoitaneet läheisiään, sukulaisiaan tietämättä ehkä olemassa olevista omaishoidon tukipalveluista. Tähän etsivään työhön antoivat mahdollisuuden Inarin ja Sodankylän kuntien kirjastoautot, sillä ne liikennöivät sellaisilla alueilla kunnissa, mihin ei yleensä alueohjaus ulotu. Kokeilu kannusti siihen, että yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa kannattaa tehdä ja samalla tuoda omaishoitoon liittyviä palveluita lähemmäksi kuntalaisia. Suositten käytäntöä myös muualle Suomeen. Kiitokset Inarin ja Sodankylän kuntien kirjastonjohtajille sekä erityisesti kirjastoautonkuljettajavirkailijoille Marja-Leenalle ja Terholle mukavasta ja turvallisesta matkanteosta! Tilaa meiltä linja-autot, pikkubussit, taksit ja invataksit. Meillä on KELA laskutussopimus. Laaja valikoimamme kattaa kaikkea 69 ja 4 matkustajapaikan välillä. Uutuutena linja-auto, jossa 8 pyörätuolipaikkaa ja 34 istumapaikkaa! Kysy lisää: Sylvia-koti Erityistä huolenpitoa tarvitsevien lasten ja nuorten yhteisö. Yhteisöhoitoa asumispalvelua työtoimintaa päiväkoti esikoulu steinerpedagoginen erityiskoulu Kyläkatu 140, Lahti (03) , fax (03) info@sylvia-koti.fi 28 LÄHELLÄ 2/2009 LÄHELLÄ 2/

16 AJANKOHTAISTA AJANKOHTAISTA HAETTAVANA OLEVAT OMAISHOITAJA- LOMAT Fontana Spahotel Casino, Savonlinna. Pidän itsestäni huolta teemaloma ensisijaisesti niille omaishoitajille, jotka hoitavat omaa tai appivanhempaansa. Tällä lomalla jaetaan kokemuksia siitä, miten omaishoitajuus on vaikuttanut elämään, perheeseen ja ihmissuhteisiin. Omavastuu 170 sisältää puolihoidon, rentouttavaa liikuntaa, ryhmän oman ohjelman ja kohteen vapaa-ajanohjelman. Lomalla on mukana liiton lomaohjaaja. Loma järjestetään yhteistyössä Lomaliitto ry:n kanssa. Hakuaika päättyy OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY Kyyhkylän kuntoutuskeskus, Mikkeli. Yhtä matkaa, omaa aikaa omaishoitajan ja apua tarvitsevan läheisen yhteinen teemaloma. Voimia yhteiseen arkeen voi saada yhteiseltä lomalta. Kyyhkylän henkilökunnalta voi saada apua läheisen hoitoon niin, että omaishoitajalle jää aikaa itselle. Omavastuu 105 henkilöltä sisältää täysihoidon, asiantuntijaluentoja, vapaa-ajanohjelmaa sekä ryhmän omaa ohjelmaa. Loma järjestetään yhteistyössä Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry:n kanssa. Huom! Ilmoittakaa hakemuksessa, mikäli toivotte saavanne apua hoidettavan läheisen hoitoon sekä minkä tyyppisissä asioissa ja miten paljon apua toivoisitte. Hakuaika päättyy Fontana Spahotel Ylläs Saaga, Ylläsjärvi. Kunnolla virkeyttä teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 95, ja siihen sisältyy majoittuminen kahden hengen huoneessa, puolihoito, liikunnallista ohjelmaa ja Ylläs Saagan vapaa-ajanohjelmaa. Lomalla on mukana liiton lomaohjaaja, joka huolehtii ryhmän omista kokoontumisista päivittäin. Loma järjestetään yhteistyössä Lomaliitto ry:n kanssa. Hakuaika päättyy Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja. Yhdessä lomalla omaishoitajan ja apua tarvitsevan läheisen yhteinen teemaloma. Loma Päiväkummussa tuo tauon arkeen. Lomalla on mukana kaksi liiton lomaohjaajaa. Omavastuu omaishoitajalta 120 ja apua tarvitsevalta läheiseltä 90 sisältää majoittumisen kahden hengen huoneessa päärakennuksessa, täysihoidon, kaksi kylpylähoitoa omaishoitajalle sekä Päiväkummun vapaa-ajanohjelman. Huomioikaa, että tällä lomalla omaishoitaja huolehtii apua tarvitsevan läheisensä hoidosta koko loman ajan. Loma järjestetään yhteistyössä Virkistys- ja kylpylälomat ry:n kanssa. Hakuaika päättyy Kunnonpaikka Siilinjärven kuntoutumiskeskus, Vuorela. Yhtä matkaa omaa aikaa teemaloma omaishoitajille ja heidän apua tarvitseville läheisilleen. Omaishoitajalle tarjoutuu mahdollisuus huolehtia omasta itsestään, sillä apua tarvitsevalle läheiselle on mahdollisuus varata lomapaikka apua tarvitsevien osastolta. Loman omavastuuosuus 140 henkilöltä sisältää majoituksen kahden hengen huoneessa, puolihoidon, omaishoitajalle yhden virkistyskylvyn ja vapaa-ajanohjelman. Liikuntatilat ovat myös lomalaisten vapaasti käytettävissä sekä kuntosali ja kylpylän sauna- ja allasosasto. Lomalla on mukana liiton lomaohjaaja. Loma järjestetään yhteistyössä Huoltoliitto ry:n kanssa. Huom! Käyttäkää Huoltoliitto ry:n hakulomaketta ja muistakaa merkitä siihen, mikäli haluatte varata paikan läheisellenne apua tarvitsevien osastolta. Hakuaika päättyy Hakukaavakkeita voi tilata Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:stä puhelimitse (ma to klo 9 15). Hakemuksen voi myös tulostaa internetistä osoitteesta www. omaishoitajat.fi /lomat. Hakemukset palautetaan Omaishoitajat ja Läheiset liittoon Raija Holapalle, osoite Hämeentie 105 A, Helsinki. HAETTAVINA OLEVAT OMAISHOITAJIEN KUNTOUTUS- KURSSIT 2009 Omaishoitajien kuntoutuskurssit on tarkoitettu omaistaan päivittäin hoitaville henkilöille. Kuntoutukseen voidaan valita omaishoitajia, jotka omien sairauksiensa tai uupumisoireidensa takia tarvitsevat tukea ja kuntoutusta selvitäkseen omaishoitotyössä ja arjen rutiineissa. Omaishoitajat voivat olla eri-ikäisiä, eikä omaishoidon tuen saaminen ole edellytys valinnalle. Kurssilla kartoitetaan omaishoitajan toimintakykyä ja elämäntilannetta lääkärin, fysioterapeutin, sairaanhoitajan, psykologin ja sosiaalityöntekijän tutkimuksilla, testeillä ja haastatteluilla. Kurssi sisältää ohjausta ja neuvontaa hyvinvointiin ja voimavaroihin liittyvissä asioissa, ohjausta ja aktivointia omasta fyysisestä kunnosta huolehtimiseen, ohjausta omaan terveyteen liittyvissä asioissa ja ravitsemusneuvontaa. Lisäksi kurssilla annetaan omaishoitajan työhön liittyvää ohjausta. Omaishoitajat ja Läheiset liiton yhteistyökursseihin sisältyy Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n info- ja keskustelutilaisuus. Kuntoutukseen hakeminen Kuntoutukseen haetaan toimittamalla kuntoutushakemus liitteineen Kelan toimistoon tai kuntoutuslai- tokseen. Kuntoutuspäätöksen antaa Kela. kuntoutushakemus (KU 102) B-lääkärinlausunto omaishoitajasta (alkuperäinen, alle vuoden vanha) omaishoidettavaa koskevasta lääkärinlausunnosta kopio (tulee ilmetä nykyinen terveydentila ja toimintakyky) Omaishoitajaa koskevasta B- lääkärinlausunnosta tulee selvitä kuntoutuksen tarvetta aiheuttava sairaus, vika tai vamma ja suositeltu kuntoutus perusteluineen. Lääkärinlausunnon hakija hankkii omalla kustannuksellaan. Kuntoutushakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista. Hakemukset voi myös tulostaa Kelan www-sivuilta (www. kela.fi). Kelasta saa neuvoja hakemuksen täyttämiseen. Kuntoutushakemus liitteineen toimitetaan joko Kelan toimistoon tai esivalinnan tekevälle taholle (kuntoutuslaitos). Kuntoutuksen kustannukset Kuntoutuslaitosjakso on kuntoutujalle maksuton. Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuneet kohtuulliset ja tarpeelliset matkakustannukset siltä osin, kuin ne ylittävät omavastuuosuuden (yhteen suuntaan tehdyltä matkalta 9,25 ). Kuntoutuskurssit 2009 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n yhteistyökumppaneista Kela myönsi kursseja Summassaaren kuntoutumiskeskukselle sekä Kyyhkylä-säätiölle. Tästä syystä Omaishoitajat ja Läheiset liiton yhteistyökursseja on ainoastaan Länsi- ja Itä-Suomen alueen omaishoitajille. Tietoja muista omaishoitajien kuntoutuskursseista saa Kelan toimistoista ja Omaishoitajat ja Läheiset -liitosta. OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY AJANKOHTAISTA Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n yhteistyökurssit: KUNTOUTUMISKESKUS SUMMASSAARI Kelan Länsi-Suomen alueella asuville omaishoitajille. Omaishoitajien kuntoutuskurssi laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta välisenä aikana verkostopäivä/kotikäynti laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Hakemukset vastaanottaa Kuntoutumiskeskus Summassaari. Hakemusten on oltava vastaanottajalla mennessä. Omaishoitajien kuntoutuskurssi laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta välisenä aikana verkostopäivä/kotikäynti laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Hakemukset vastaanottaa Kuntoutumiskeskus Summassaari. Hakemusten on oltava vastaanottajalla mennessä. Kuntoutumiskeskus Summassaari, Summassaarentie 180, PL 94, Saarijärvi, puh , Ilkka Raatikainen. KYYHKYLÄ-SÄÄTIÖ Kelan Itä-Suomen alueella asuville omaishoitajille. Omaishoitajien kuntoutuskurssi laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta verkostopäivä/kotikäynti laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Hakemukset vastaanottaa hakijan asuinpaikan Kelan toimisto. Omaishoitajien kuntoutuskurssi laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta verkostopäivä/kotikäynti laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Hakemukset vastaanottaa hakijan asuinpaikan Kelan toimisto. Omaishoitajien kuntoutuskurssi laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta verkostopäivä/kotikäynti laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Hakemukset vastaanottaa hakijan asuinpaikan Kelan toimisto. Kyyhkylä-säätiö, Kyyhkyläntie 9, Mikkeli, puh. (015) , Hely Seppänen. AJANKOHTAISTA 30 LÄHELLÄ 2/2009 LÄHELLÄ 2/

17 AJANKOHTAISTA OMAISHOIDON MONET KASVOT teemaseminaari noin klo 10 15, Kyyhkylän kuntoutuskeskus, Mikkeli Seminaari on tarkoitettu omaistaan hoitaville ja muille asiasta kiinnostuneille. Tuokiokuvia omaishoidosta, erilaisia omaishoitotilanteita, monenlaisia omaishoitoperheitä samanlaisia tunteita, kokemuksia ja tuen tarpeita. Kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen mennessä Raija Olkkoselle puh tai raija.olkkonen(at)omaishoitajat.fi. OMAISHOIDON MONET KASVOT -MATERIAALIA Pyydämme Omaishoidon monet kasvot -teemalla paikallisyhdistyksiltä ja omaishoitajilta ja muilta kiinnostuneilta erilaisia aiheeseen liittyviä materiaaleja, joita on tarkoitus käyttää esimerkiksi Valtakunnallisen viikon tuotteissa (juliste, kortti) ja liiton erilaissa muissa materiaaleissa (kirjat, julkaisut). Materiaalit voivat olla esimerkiksi: OHJAUS- JA NEUVONTAPUHELUT Vaikka liiton ohjaus- ja neuvontapuhelin on 0207-alkuinen, puhelut maksavat soittajalle saman riippumatta miltä paikkakunnalta soitetaan. Puhelujen hinnat ovat alkaen 8,21 snt/puhelu +14,9 snt/min. Ohjaus- ja neuvontapuhelimeen vastataan numerossa ma to klo 9 15, mutta puhelinneuvonta on suljettu lomien vuoksi Tutustu myös kotisivuihimme LIITON PUHELINPALVELU KESÄLLÄ Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n toimistot ovat suljettuina Buen Feeling Hyvän Olon matkat! Fuengirola, Espanjan Aurinkorannikko. Loistavaa palautetta saaneet matkat erityisesti senioreille, liikuntarajoitteisille ja omaishoitajille. On vaivatonta ja turvallista lähteä, kun kaikki on järjestetty. Matkoilla on mukana suomalainen fysioterapeutti. Viikon matkalla sopivasti vapaata ja ohjelmaa: henkilökohtaiset hyvän olon hoidot, ohjatut mukavat kävelyt/jumpat. Retki esim. Mijaksen kylään. (Om.hoitajille myös omaa aikaa.) Hyvä hotelli on rauhallisella alueella meren äärellä. Syksyn matkat syys-lokakuussa. Varaa lomasi Areasta: Pirjo Mannila puh pirjo.mannila@area.fi Matka alk. 816, MediVITAL -hoitopaketti 495. Finnairin suora lento Hki-Malaga. Kysy hoitopaketista maarit.eskola-heikkinen@fysio-eskola.fi, puh Matkat myös tilausryhmille (min 10 hlöä). valokuvia piirroksia tms. runoja, aforismeja, lauluja jne. pieniä tarinoita: enintään 1 liuska Kirjalliset materiaalit voi toimittaa sähköpostitse merja.purhonen@omaishoitajat.fi, valokuvat osoitteeseen valokuvat@omaishoitajat.com ja muut liiton keskustoimistoon, osoite Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry, aluetyö, Hämeentie 105 A 18, Helsinki. Saatteeksi/viitteeksi kaikkiin Omaishoidon monet kasvot -materiaalia. Materiaalia kerätään tämän vuoden ajan. Materiaaleilla katsotaan olevan käyttölupa liiton tapahtumissa ja julkaisuissa, kun ne on toimitettu liittoon. Parhaimmat ideat/materiaalit palkitsemme kirjapalkinnoilla. Kohtaamisia lähekkäin - valokuvauskilpailu KOHTAAMISIA LÄHEKKÄIN valokuvauskilpailu on ratkennut. Kiitämme kaikkia osallistuneita. Ensimmäinen palkinto jaettiin Kuortaneen toimintakeskuksen kilpailukuvalle ja Liisa Kudjoin valokusarjalle. Lähellälehden kannessa kuva Liisa Kudjoin valokuvasarjasta. OPPAITA TOIMINNAN TUEKSI Arjen ankkurina Tietoa ja vinkkejä omaishoitoperheiden tukemiseen (52 sivua) Auttamisen iloa Virikkeitä auttavaan vapaaehtoistoimintaan (42 sivua) Oppaat sopivat vapaaehtoistoimintaan osallistuville ja toimintaa organisoiville. Sinä voit muuttaa yhden lapsen koko maailman. Etsimme kummeja Tansanian vammaisille lapsille. Tilaa esite ja tutustu Fidan kummi lapsi - työhön. Kuva: Liisa Kudjoi Hyvää kesää Lähellä-lehden lukijoille! Toimitus Hinta 5 e / opas + toimituskulut Tilaukset Eläkeliitosta puh. (09) s-posti: info@elakeliitto.fi Kummilapsityön koordinaattori Sina Urmas Puh. (09) Gsm kummi@fida.info 32 LÄHELLÄ 2/2009 LÄHELLÄ 2/

18 TENA-tuotteet helposti kotiisi TENA Kaupasta tai puh. (02) arkisin 8-16 TEKSTI: MARIA PALO Ruotsissa uusi laki lupaa omaishoitajille oikeuksia Ruotsin sosiaalilakiin tulee kevään aikana muutos, joka parantaa omaishoitajien nykyistä asemaa. Jokainen omaishoitaja on 1. heinäkuuta voimaan astuvan lain mukaan oikeutettu saamaan tukea arkipäiväänsä mm. lomien ja viikonloppuvapaiden muodossa. Ruotsin sosiaalihallituksen tilastojen mukaan maassa on täysipäiväistä omaishoitajaa ja yli niin sanottua avustavaa perheenjäsentä, jotka tarvitsevat tietoa. Omaishoitajien työ on tärkeää kunnille ja ennen kaikkea se on tärkeää hoidettavalle perheenjäsenelle. Tämä tiedetään, mutta tiedosta huolimatta omaishoitajien on annettu tehdä työtään ilman, että heillä on ollut mahdollisuutta esimerkiksi viikonloppuvapaaseen - kunnon lomista puhumattakaan. Oikeudesta lomiin, vapaisiin ja tukeen Ruotsin omaishoitajien järjestö on taistellut vuosia. Nyt tämä taistelu on tuottanut tulosta uuden sosiaalilain myötä. - Laki ei tule yhtään päivää liian aikaisin. Kunnat saavat hallitukselta 30 miljoonaa euroa jaettavaksi tätä varten. Näyttely kertoo oikeuksista Pikkuhiljaa on alettu ymmärtää se työmäärä, minkä omaishoitajat tekevät, sanoo Örebron kunnan omaishoidon projektivastaava Jan Backlund. Hän tietää mistä puhuu, sillä hän on vastuussa omaishoitoa koskevasta näyttelystä, joka kiertää neljälläkymmenellä paikkakunnalla. Näyttelyn tärkein tehtävä on tiedottaa omaishoitajille heidän nykyisistä ja tulevista oikeuksistaan. - Monet omaishoitajat eivät tiedä, mitä apua he voivat kunnista saada ja mihin heillä on oikeus. On hyvä muistaa, että Ruotsi on monen kulttuurin maa. Monille ei pohjoismaalaista syntyperää oleville on mahdotonta edes ajatella isää/äitiä/setää tai tätiä sijoitettavaksi laitoshoitoon. Osaksi ajattelu kuuluu heidän kulttuuriinsa, osaksi kysymyksessä on kieli. Monet vanhukset unohtavat uuden aikuisena oppineensa kielen ja palaavat takaisin äidinkieleensä. Juuri näiden henkilöiden omaishoitajille on tärkeää, että he saavat tietoa oikeuksistaan. Monet eivät uskalla edes pyytää apua kunnilta, vaan sitä pyydetään sukulaisilta, kertoo Jan Backlund. Hän korostaa moneen otteeseen myös tukiryhmien tärkeyttä. - Kunnissa on nykyisin erilaisia tukiryhmiä omaishoitajille ja niitä tulee nyt myös lisää, kun uusi sosiaalilaki astuu voimaan. Askel oikeaan suuntaan Kunnat ovat uuden lain myötä velvoitettuja tukemaan omaishoitajia. Kuntien on annettava omaishoitajille mahdollisuus vapaa-ajan ja lomien pitämiseen. Omaishoitajat ovat myös oikeutettuja saamaan korvauksen lomaajaltaan. Mistään suurista summista ei kuitenkaan ole kysymys, vaan pikemminkin muodollisesta korvauksesta. Tämä on kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Tärkein uudistus on varmasti se, että omaishoitajat saavat työstään eläkkeeseen oikeutetut eläkepisteet, kertoo Jan Backlund. Kun omaishoitaja anoo lomaa tai vapaata, kuntien on hankittava sijaishoitaja kunnallisen hoidon puolelta. Yhä useampi Ruotsin kunta tekee tällä hetkellä työtä omaishoitajan tuen lisäämiseksi. Tietoa omaishoidosta annetaan myös kuntien henkilökunnalle. Heitä koulutetaan omaishoidon kysymyksiin. Reilun vuoden ajan toiminut kansallinen omaishoidon kompetenssikeskus on johtavassa asemassa koulutusasioissa. Call-Center tärkeä osa omaishoitoa Ruotsin omaishoidossa tapahtuu uudistuksia lumivyöryn tavoin. Vuoden alussa käynnistyi Ruotsin länsirannikolla Varbergissa AHR:n toimesta Call-Center -projekti. Call-Center on juuri omaishoitajille suunnattu keskus, josta omaishoitajat saavat nykytekniikan välityksellä tietoa ja tukea työhönsä. Keskus haluaa kehittää ja kokeilla uusia kommunikaatiomahdollisuuksia. Keskus tarjoaa ensimmäisenä Ruotsissa mahdollisuutta ns. Ippi-palvelun käyttämiseen. Ippi-palvelu perustuu siihen, että omaishoitajat voivat vastaanottaa ja lähettää sähköpostia ja puhelinviestejä ilman, että heidän tarvitsee käyttää tietokonetta tai matkapuhelinta. Ippi-viestitys tapahtuu television välityksellä. Keskuksen haasteena on kehittää apuvälineitä kaikkien omaishoitajien tarpeisiin, kertoo Call-Centerin vastaava Anett Karlsson. Rahoitusta keskukseen on saatu Ruotsin valtiolta. 34 LÄHELLÄ 2/2009 LÄHELLÄ 2/

19 TEKSTI: MATTI MÄKELÄ KUVAT: EIJA TOIVONEN JA SARI KATAJA Ripari on nuoren elämässä tärkeä juttu. Miltä näyttää rippi- Erityisnuori koulu vammaisen nuoren ja RIPPIkoulussa hänen perheensä näkökulmasta onnistuuko rippikoulun käyminen, jos on erilainen? Vaikeasti vammaisten nuorten vanhemmat ovat aktiivisesti vaatineet lapsilleen yhtäläistä mahdollisuutta rippikouluun kuin muillakin kirkon jäsenillä. Erityisryhmien asiat saatiin vihdoin mukaan kirkon yleiseen rippikoulusuunnitelmaan vuonna Tämä loi pohjan erityisryhmien rippikoulutyölle seurakunnissa. Nykyään seurakuntien työntekijät etsivätkin jo luovasti kokemiseen perustuvia keinoja kirkon sanoman välittämisessä erilaisille oppijoille. Samalla pyritään luomaan vammaisille ihmisille muiden kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua seurakunnan ja kirkon toimintaan. Sopiva kokonaisuus suunnitellaan yhdessä Vammaisten nuorten ripariasioista on voitu puhua jo erityiskouluissa, joissa seurakunnan työntekijät vierailevat. Seurakunta lähestyy vuotiaita nuoria kirjeitse viimeistään syys lokakuussa seuraavan vuoden rippikouluasioissa. Infokirjeen mukana seuraa ilmoittautumislomake, jonka perheet palauttavat omaan seurakuntaan. Yleensä vammaisten lasten vanhemmat soittavat oman seurakunnan papille ja kysyvät, miten heidän kohdallaan asiat järjestyvät. Riparia voidaan esimerkiksi lykätä vuodella kaverisuhteiden vuoksi tai, jos rippikoululeirin pitopaikka tai ajankohta ei ole perheelle juuri sinä vuonna sopiva. Joskus kyseeseen voi tulla myös erityisnuorille tarkoitettu leiri, joita on järjestetty esimerkiksi liikuntavammaisille nuorille ainakin Lahdessa. Vammaisille nuorille, samalla tavoin kuin muillekin rippikouluikäisille, järjestetään On tärkeätä, että kaikille nuorille löytyy sopiva tapa käydä rippikoulua. PASTORI MERJA HERMONEN (VAS.) JA DIAKONIATYÖNTEKIJÄ TARJA MÄNTYVAARA. aluksi ryhmätapaaminen. Tapaamisessa tutustutaan toisiin ja käydään läpi rippikoulun käytännön asioita. Rippikouluryhmät leireille hahmottuvat myös tässä vaiheessa. Leirit kestävät yleensä viikon, ja ne pidetään usein seurakuntien leirikeskuksissa, joihin tutustutaan etukäteen. Leireillä on mukana riittävästi henkilökuntaa: seurakunnan työntekijöitä, leiriavustajia, isosia ja henkilökohtaisia avustajia. Jos vammaisella nuorella on oikeus henkilökohtaiseen avustajaan, seurakunta hankkii leirille sellaisen ja hoitaa työnantajavelvoitteet. Osalla perheistä on itselläänkin jo avustajaehdokkaita. Kokemuksia Suomen Turusta Kellot kutsuvat. Hyväntuuliset lapset, nuoret ja aikuiset ovat ajoissa paikalla. Jumalanpalvelus alkaa ja pääsiäisen sanomaa kerrotaan tällä kertaa luovasti. Saarnan pitäjä kiepauttaa itsensä ideaalisiteillä käärinliinoihin. Se jää mieleen etupenkissä istuville rippikoulunuorille. Vuosittain Turun ja Kaarinan srk-yhtymän järjestämänä on ainakin kaksi rippikouluryhmää kehitysvammaisille. Vaikeasti vammaisten pienrippikoulu, jossa on 3 5 nuorta, pidetään yhteistyössä erityiskoulujen kanssa päivärippikouluna. Mukana rippikoulussa on oppilaiden omat kouluavustajat. Lisäksi järjestetään kehitysvammaisten rippikoululeiri Sinapin leirikeskuksessa. Tänä vuonna leiriryhmä on suuri, 16 eri tavoin vammaista rippikoululaista. Leirillä ryhmä jaetaan kahteen eri opetusryhmään sekä useampaan pienempään toimintaryhmään. Parina viimeisenä vuotena Turussa on järjestetty oma rippikoulu myös asperger-nuorille. Tulevaisuudessa olisi tavoitteena pitää sekä asperger- että autistisille nuorille omat rippikouluryhmät. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kehitysvammaisten pappi pitää lisäksi joka kesä kehitysvammaisten rippikoululeirin, joka on tarkoitettu Turun ympäristökunnissa asuville nuorille. Tämä rippikouluryhmä on yhtä iso kuin Turussa järjestettävä vastaava. Osa erityisopetusta saavista käy tuetusti normaalirippikoulun. Kaikkia pyritään tukemaan. Vammaiset nuoret ovat hengellisesti lahjakkaita - Kehitysvammaiset nuoret ovat hengellisesti lahjakkaampia, kuin tavallinen seurakuntakansa. Heillä on lapsen usko ja luottamus ilman epäilyksiä: pyhyyden tunne, että elämä on läsnä, tässä ja nyt. Näin kertovat Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin pastori Merja Hermonen ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kehitysvammatyön diakoniatyöntekijä Tarja Mäntyvaara kokemuksistaan nuorten kanssa. Kaksikko on tullut tutuksi seudun erityislapsille ja heidän vanhemmilleen rippikouluasioissa. Yhteistyö on tärkeää, jotta ymmärretään räätälöidä vammaiselle nuorelle sovellettu, yksilöllinen ja sopiva tapa käydä ripari. - Ihmiset oppivat asioita eri tavoin. Vammaisille nuorille kokemus ja mukanaolo on usein tärkeämpää kuin ymmärrys, Merja toteaa. Hän muistelee, kuinka eräs kehitysvammainen kertoo aina samoin sanoin tunnoistaan: Kuinka mä olen niin onnellinen, kuinka minulle onkaan käynyt niin hyvin tässä elämässä. Tarja puolestaan kertoo autistisesta nuoresta, joka riparilla sai raivarin ja tarvittiin kolme aikuista pitämään kiinni. Riparin päätöshuipennus, konfirmaatiotilaisuus, menee kuitenkin aina hyvin, niin tälläkin nuorella. - Mun tyttöystävä Jenni. Mää iso, Henri muistelee rippikuvastaan. Henrin lause viittaa leikilliseen vitsailuun rippikoulusta naimalupana. Suurperheen poika pärjäsi hyvin Rymättyläläinen Henri Larkamo kävi rippikoulun vuonna Seurakunnan tilaisuuksiin osallistuttiin pitkin kevättä ja kesäkuun alussa oli rippikoululeiri seurakunnan leirikeskuksessa Sinapissa Turussa. Leirin päätteeksi oli juhlava konfirmaatiotilaisuus. Henri ja hänen äitinsä, Eija Toivonen, muistelevat hyvillä mielin pojan rippikouluaikaa. - Arvostan itse kovasti kirkon työtä yleensäkin kehitysvammaisten hyväksi. Itse kuuden lapsen äitinä olen tosi iloinen, että vaikeasti/ keskivaikeasti kehitysvammainen poikani sai kokea rippileirin siinä kuin sisaruksensakin. Henri ei osaa puhua hyvin. Mutta sanottavaa hänellä kyllä on. Hän viittoo ja käyttää kuvia, eleitä ja ilmeitä kommunikointiinsa. Vaikeasti puhevammaisen oikeus kommunikointiin ei todellakaan aina onnistu vieraassa ympäristössä. Mutta Henkalle järjestyi avustajaksi ennakkoluuloton nuori poika, joka loi rippileiristä vielä paremman. Hän mm. uskalsi ottaa Henkan imagetalk-kommunikaattorin käyttöön. Riparitunnelmaa - Rippikoulun hartaushetket ovat sellaisia maailman ihanimpia hetkiä, joissa Jumalan rakkaus ja jokaisen ihmisen tärkeys saadaan tuntumaan niin konkreettiselta, Henrin äiti kuvailee kokemuksiaan. - Minulle tulee aina tosi hyvä olo, kun ajattelen sitä tunnetta. Jokainen on sytyttänyt oman kynttilänsä ristin muotoiselle kynttilänjalalle omalle paikalleen ja lauletaan yhdessä. Tai vain kuunnellaan, jos ei laulu suju itseltä: Sä arvokas oot, sä osaat ja voit. Mä tuollaisna rakastan sua. Sallikaa lasten tulla Kauniina päivänä, valkoisin puvuin, onnitteluin ja kukkasin sellaisena tahdomme tuon päivän muistaa, kun aikanaan katsomme elämää taaksepäin. Monelle vammaiselle nuorelle rippikoulu ja konfirmaatiotilaisuus ovat elämän hienoimpia kokemuksia. Onneksi kirkko on instituutiona edistynyt tekemään vammaisten kohdalla todeksi kahden vuosituhannen takaiset Jeesuksen sanat: Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. 36 LÄHELLÄ 2/2009 LÄHELLÄ 2/

20 LÄHELLÄ ASIOITA AJASSA... Parempaa hoitoa ESPERI CARE Ministeri Risikko: Paras-hankkeen painopistettä palveluihin Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan hallituksen puoliväliarvioinnin linjaukset siirtävät Paras-hankkeen painopisteen palveluihin. Paras-hankkeen toteuttamista vauhditetaan palvelurakenteiden uudistamista korostaen kustannuskehityksen hillitsemiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. - On arvioitu, että 348 kunnasta lähes kolmannes on kuntia, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyden kannalta muodostuu päällekkäistä hallintoa. Siksi tarvitaan tukea erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämiseksi. Ministeri Risikon mukaan terveydenhuollon palveluiden tasavertaisen saatavuuden turvaamiseksi hallitus edistää Toimiva terveyskeskus - ohjelmaa. Lisäksi terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen saatavuutta parannetaan siten, että kunnan asukkaalla on mahdollisuus valita terveyskeskus tai sairaala, josta hän saa hoidon ja muut kuntien vastuulla olevat terveyspalvelut. Kansalaisten valinnanvapautta myös muissa peruspalveluissa yli kuntarajojen lisätään. Sosiaali- ja terveysministeriön verkkopalvelu on uudistunut Sosiaali- ja terveysministeriön verkkopalvelu on saanut kokonaan uuden ilmeen. Uutta ei ole pelkästään ulkoasu, vaan myös rakenne ja sisällöt. Perustietojen lisäksi palvelu tarjoaa entistä enemmän tietoa ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Etusivulla on tuoreimmat tiedotteet ja uutiset sekä oikopolkuja vireillä oleviin asioihin ja kysytyimpiin sisältöihin. Ajankohtaisiin asioihin pureudutaan myös Yläkulmassa, joka on uusi sosiaali- ja terveyspoliittisia aiheita käsittelevä kirjoitussarja. Potilaan hoitopolku sujuvammaksi saattohoidossa Kuolevan potilaan hyvä hoito on terveydenhuollon laadun ja eettisyyden tärkeä mittari. Vaikka Suomessa tehdään hyvää työtä saattohoidon parissa, perus- ja ihmisoikeudet eivät kuitenkaan täysmääräisesti toteudu ihmisen viimeisten hetkien hoidossa. Asiantuntijat keskustelivat peruspalveluministeri Paula Risikon kutsumana hyvästä saattohoidosta Suomessa ja päättivät ehdottaa, että hyvän saattohoidon kriteeristö sekä työnjako terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa päivitetään. Suomessa noin potilasta vuodessa tarvitsee saattohoitoa ja palliatiivista (eli oireita lievittävää) hoitoa noin potilasta vuodessa. Potilaiden hoitopolut rakentuvat hyvin erilaisilla tavoilla. Potilaalla saattaa olla eripituisia hoito- ja seurantajaksoja erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Hän saattaa saada hoitoa ja hoivaa sairaalassa, sosiaalihuollon yksikössä tai kotona. Saattohoidon järjestämises- sä ovat mukana julkinen ja yksityinen terveydenhuolto sekä sosiaalihuolto tietyiltä osin, yksityiset palvelun tuottajat, sosiaali- ja terveysalan järjestöt sekä uskonnolliset yhteisöt. Sosiaali- ja terveysministeriössä kokoontunut asiantuntijaryhmä ehdottaa, että saattohoidon koordinaatiotehtävä annettaisiin sairaanhoitopiireille ja osittain suurille kaupungeille. Saattohoitosuunnitelmat laadittaisiin tiiviissä yhteistyössä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, erikoissairaanhoidon ja yksityisten palvelun tuottajien sekä kolmannen sektorin kanssa. Ryhmä myös ehdottaa, että Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) selvittää nykyiset sairaanhoitopiirien saattohoitosuunnitelmat. Sosiaali- ja terveysministeriö organisoisi saattohoidon kehittämisen valtakunnallisten linjausten valmistelun. Väitöskirja omaishoitajien ja hoitajien yhteistyöstä Vanhusta kotona hoitavat omaishoitajat tarvitsevat lyhytaikaisen laitoshoidon hoitojaksoja, jotta he selviytyvät huolenpitosuhteessa. Omaishoitajien mukaan hoitojaksot auttavat heitä arkielämän sujumisessa ja vapauttavat heidät hoitovastuusta. Hoitojakson sisältö ei kuitenkaan aina vastaa sille asetettuja odotuksia. Hoitojaksolta kotiutuva hoidettava on silloin jopa tilapäisesti työläämpi hoitaa kotona. Omaishoitajat ovat realisteja, jotka eivät syyttele hoidettavaa tilanteesta. He pistävät asiat tärkeysjärjestykseen ja luottavat omaan asiantuntijuuteensa sekä etsivät asioiden huvittavia puolia. Omaishoitajista osa haluaa, että hoidettava on kotona niin pitkään kuin mahdollista, osa kokee kotihoidon pakkona, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Silloin, kun hoidettava on hoitojaksolla, omaishoitajan tunteet vaihtelevat yksinäisyyden ja syyllisyyden kokemuksista huojennukseen. Lyhytaikaisen laitoshoidon hoitohenkilökunta jää lähes puolelle omaishoitajista melko tuntemattomaksi. Yhteistyösuhde hoitajan ja omaishoitajan välillä edellyttää molemmilta osapuolilta aktiivisuutta. Väitöstutkimuksen kohteena olivat omaishoitajat, jotka pitävät huolta ikääntyneestä perheenjäsenestään ja käyttävät säännöllisesti lyhytaikaisen laitoshoidon palvelua kotona selviytymisen tukena. Toisena kohderyhmänä oli lyhytaikaiseen laitoshoitoon erikoistuneiden osastojen hoitohenkilökunta. Tutkimustuloksena syntyi lyhytaikaisen laitoshoidon reaalimalli vanhuksen kotihoidon osana. Tutkimus on osa Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimushanketta Potilaan, perheen ja terveydenhuollon yhteistyö. Tutkimustulokset osoittavat, että lyhytaikaisessa laitoshoidossa potilaan koko perhe on asiakas, jonka hyvinvointi on tärkeää onnistuneen kotihoidon jatkumisen turvaamiseksi. Hoitojaksolle tulo- ja kotiinlähtövaihetta tulisi kehittää hyvin suunnitelluksi omaishoitajan, hoidettavan ja hoitajan kohtaamiseksi, jossa koti- ja laitosjaksot nivotaan toisiinsa perheen kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi. Hoitajien mukaan he eivät läheskään aina tiedä tarpeeksi perheen kotitilanteesta, joten he toivovat mahdollisuutta käydä kotikäynnillä. Hoitojakson tavoitteet on helpompi asettaa silloin, kun tiedetään millaiseen ympäristöön hoidettava kuntoutetaan. Tutkimuksen tuottama tieto lyhytaikaisen laitoshoidon mahdollisuuksista tukea omaishoitajaa huolenpitosuhteessa selviytymisessä auttaa hoitajia jäsentämään ja kehittämään omaa työtään vanhusperheiden hoitotyössä. Tutkimuksessa kehitetyn mallin avulla hoitajat voivat jäsentää omaishoitajan huolenpitosuhteessa kohtaamia vaateita ja auttaa häntä tiedostamaan omia lähtökohtiaan omaishoitajana. Sirpa Salinin väitöskirjatutkimus on julkaistu kirjana Tampereen yliopiston julkaisusarjassa. Sinusta kiinni tutkimus puolisohoivan arjen toimijuuksista Kotona puoliso on usein ensisijainen hoivan antaja, jos hän siihen kykenee. Parisuhde tuottaa kuitenkin hoivan antamiseen ja saamiseen omat erityiset vaatimuksensa, merkityksensä ja ehtonsa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ikääntyvien puolisohoivapariskuntien arkea ja keskinäistä riippuvuutta ja auttamista sekä heidän suhdettaan omaishoivaa tukevien palvelujen käyttämiseen. Arjessa selviytyminen ja yhteisen elämän jatkuminen on kiinni molempien puolisoiden toiminnasta. Puolison sairastuminen ja siitä seuraava avun tarve muuttavat päivittäistä elämää ja totuttuja tapoja. Samalla hoivan antaminen ja saaminen tulee luonnolliseksi ja välttämättömäksi osaksi yhteistä elämää. Se on eräänlainen vapaaehtoinen pakko: itsestään selvä valinta, jolle ei ole annettu vaihtoehtoja. Tutkimuksessa on haastateltu molemmat puolisot, yhteensä 21 pariskuntaa. Hoivan antaminen ja saaminen edellyttää neuvotteluja hoivan ehdoista, keskinäisistä velvollisuuksista ja oikeuksista. Puolisoiden tavoitteena on yhteisen elämän jatkuminen ja he haluavat toiminnallaan vahvistaa sekä omaa että yhteistä toimijuuttaan. Puolisot neuvottelevat myös palvelujen käyttämisen edellytyksistä. Omaishoidon tuen ja hoivapalvelujen käyttäminen perustuu yhteiseen sopimukseen, joka ei saa olla ristiriidassa puolisoiden määrittelemien hoivan ehtojen kanssa. Puolisot omaksuvat palvelujen käyttäjinä erilaisia toimijuuksia, jotka määrittävät heidän asemaansa, luottamustaan ja suhdettaan palvelujen käyttämiseen. Hoivapalvelujen tulee tukea puolisoiden yhteistä elämätapaa. Palveluja järjestäessä on huomioitava puolisoiden yksilölliset tarpeet sekä heidän keskinäiselle suhteelleen ja yhteiselle elämälleen asettamansa merkitykset ja tavoitteet. Tuula Mikkolan väitöstutkimus Sinusta kiinni Tutkimus puolisohoivan arjen toimijuuksista on valmistunut. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Diakonia- ammattikorkeakoulun julkaisuja A Tutkimuksia. Väitöskirjaa myy Granumverkkokirjakauppa, granum.uta.fi/. Esperin Tilkantaikakuntoutusyksikkö Tilkassa on avattu viihtyisä Tilkantaika-kuntoutusyksikkö, jossa on oma kuntosali. Kaikissa huoneissa on inva-mitoituksella varustettu kylpyhuone. Palveluun kuuluu lääkäripalvelut, fysio- ja toimintaterapia, majoitus, ateriat, kuntouttavan ympärivuorokautinen hoiva sekä laaja viriketoiminta. Kuntoutusyksikkö toimii mm. omaishoidettavien hoivaajana hoitajan vapaan aikana, veteraanien laitoskuntoutuksen palveluntuottajana ja toipumispaikkana leikkauksen jälkeen. Tiedustelut ja varaukset: Pirjo Viskari p , pirjo.viskari@esperi.fi Esperi hoivapalvelukeskus Tilkka Mannerheimintie 164, Helsinki Tukea omaishoitotehtävään Omaishoitaja pesee ja pukee, itkee ja nauraa. Ennen kaikkea hän kuitenkin rakastaa. Noin miljoona suomalaisista auttaa läheistään selviytymään arjesta. Heistä noin on joka päivä läheisensä apuna eesimerkiksi ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa tai lääkehoidossa. Monesta tulee omaishoitaja yllättäen, ilman uuden elämäntilanteen vaatimia tietoja ja taitoja. Omainen hoitajana on ensimmäinen suomenkielinen opas tällaiseen tilanteeseen. Omainen hoitajana on laadittu kotona tapahtuvan hoidon ja auttamisen tueksi tilanteisiin, joissa hoidettava läheinen on aikuinen. Kirjassa opastetaan yksityiskohtaisesti ja selkeästi erilaisiin kotona tapahtuviin hoito- ja hoivatoimiin: pukemiseen, pesemiseen, syöttämiseen jne. Kirjasta löytyy myös tietoa mitä, mistä ja millaista apua omaishoitaja voi saada erilaisiin arjen pulmatilanteisiin. Kirjan keskeiset asiat on koottu koostelaatikoihin. Arkea helpottavat vinkit ja niksit löytyvät puolestaan vinkkilaatikoista. Kirjassa on selkeä piirroskuvitus, joka helpottaa asioitten hahmottamista. Loppuun on koottu lyhyt ensiapuosio yllättävien tilanteitten varalle. Omainen hoitajana, Kirjapaja 160 sivua, ISBN Hinta: 22,50 euroa + postikulut Tilaukset: Paula Salmi, puh , paula.salmi@omaishoitajat.fi 38 LÄHELLÄ 2/2009 LÄHELLÄ 2/

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Sijoittajan perintöverosuunnittelu

Sijoittajan perintöverosuunnittelu Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä

Lisätiedot

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,

Lisätiedot

Testamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.

Testamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Testamentista Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Perintö, jonka jätämme jälkeemme voi olla tärkeä asia lähimmäisillemme.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Perinnöstä ja sen verotuksesta Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Illan aiheita Perintöverosuunnittelu Verottomat lahjat Kesämökin lahjoitus Testamentti

Lisätiedot

TEKISINKÖ TESTAMENTIN? Diabetesliitto ja Diabetestutkimussäätiö Lahti Asianajaja Harri Jussila

TEKISINKÖ TESTAMENTIN? Diabetesliitto ja Diabetestutkimussäätiö Lahti Asianajaja Harri Jussila TEKISINKÖ TESTAMENTIN? Diabetesliitto ja Diabetestutkimussäätiö Lahti 28.11.2018 Asianajaja Harri Jussila ESITYKSEN SISÄLTÖ Kuka on äänessä? Kuka perii perittävän varallisuuden? Entä jos perillisiä ei

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

KUNTOUTUSTA JA TUETTUJA LOMIA OMAISHOITAJILLE

KUNTOUTUSTA JA TUETTUJA LOMIA OMAISHOITAJILLE KUNTOUTUSTA JA TUETTUJA LOMIA OMAISHOITAJILLE 26.3.2018 MERJA JÄNTTI TOIMINNANSUUNNITELIJA TALOUDEN JA TOIMINNAN TUKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA KELAN KUNTOUTUSKURSSIT KENELLE: KAIKENIKÄISILLE OMAISHOITAJINA

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Otanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa

Otanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa Otanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa lakimies Tero Hämeenaho Veronmaksajain Keskusliitto ry Perinnöstä luopumisen veroedut Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Perinnöstä luopujaa

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.2011 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Omaishoitajan vapaa sijaishoitaja toimeksiantosopimuksella. Taivalkoski

Omaishoitajan vapaa sijaishoitaja toimeksiantosopimuksella. Taivalkoski Omaishoitajan vapaa sijaishoitaja toimeksiantosopimuksella Taivalkoski 20.10.2015 Taivalkosken sosiaali- ja terveyspalvelut Hyväksytty 04.08.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 1.1 Omaishoitajan vapaan

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja

Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

P. Tervonen 11/ 2018

P. Tervonen 11/ 2018 P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Perintösuunnittelu Vero

Perintösuunnittelu Vero Perintösuunnittelu Vero2018 13.3.2018 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 14.3.2018 1 Perintösuunnittelu mitä se on? Perintösuunnittelu jäämistösuunnittelu Perittävä vaikuttaa eläessään omin toimenpitein

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja 11.1. Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

Omaishoitajan vapaa sijaishoitajatoimeksiantosopimuksella

Omaishoitajan vapaa sijaishoitajatoimeksiantosopimuksella Omaishoitajan vapaa sijaishoitajatoimeksiantosopimuksella Taivalkosken sosiaali- ja terveyspalvelut Päivitetty 20.12.2018 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 18.12.2018 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 1.1

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksella voit poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Voit halutessasi lahjoittaa testamentilla omaisuuttasi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi  Facebook: Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Omaishoito. Salon omaishoitajat ry Mari Ilvonen ja Milka Leppiniemi

Omaishoito. Salon omaishoitajat ry Mari Ilvonen ja Milka Leppiniemi Omaishoito Salon omaishoitajat ry Mari Ilvonen ja Milka Leppiniemi Mitä on omaishoitaminen? Omaishoito mahdollistaa sairastuneen, vammaisen tai iäkkään läheisen hoidon ja hoivan kotona. Omaishoidon taustalla

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.

Lisätiedot

VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo

VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä Jari Oivo PERINTÖ- JA LAHJAVERO PERINTÖ- JA LAHJAVERO ERIYTETTY VEROTETTAVAN PERINNÖN ALARAJA 20.000 EUROA HELPOTUKSIA LESKELLE JA ALAIKÄISILLE

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 17.6.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi:

Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi: 1 Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi: Allekirjoittanut Liisa Marjatta Virtanen (031256-4828) määrään viimeisenä tahtonani, että omaisuuteni on kokonaisuudessaan menevä täydellä

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,

Lisätiedot

RYHMÄ 6 Koti ja omaishoito

RYHMÄ 6 Koti ja omaishoito RYHMÄ 6 Koti ja omaishoito xx Ryhmän kokoonpano Elomaa Hannele, Pori, Koivu Anita, Rauma Lea Hietanen, Karvia, Olenius Auli, Pori Roininen Irma, Pori, PJ Tuominen Maritta, Huittinen Uusniitty Aila, Kokemäki,

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN

PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN 1 Potilaan kuoleman jälkeen Läheisillä on mahdollisuus hyvästellä vainaja kiireettömästi potilashuoneessa tai Hoitokodin kappelissa. Läheiset voivat

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Palvelukeskus Maijala

Palvelukeskus Maijala Palvelukeskus Maijala Perustietoa Maijalasta Asuntoja palvelukeskuksessa on 87 kpl, joista Mattilaksi kutsutussa E-talossa 21 kpl. Palvelukeskus Maijalassa on 79 yksiötä ja 8 kaksiota. Asunnot ovat savuttomia,

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

Yksilöllistä elämää yhdessä

Yksilöllistä elämää yhdessä Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot