Muutostyöskentely, kontrolli ja sinnikkyys kuntoutumiseen liittyvän työskentelyn yhteydessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muutostyöskentely, kontrolli ja sinnikkyys kuntoutumiseen liittyvän työskentelyn yhteydessä"

Transkriptio

1 Jos kohtelet ihmistä sellaisena kuin hän on, hän jää sellaiseksi; mutta jos kohtelet häntä sellaisena kuin hänen pitäisi ja hän voisi olla, hänestä tulee sellainen kuin hänen pitäisi olla ja hän voisi olla. - Johann Wolfgang von Goethe Muutostyöskentely, kontrolli ja sinnikkyys kuntoutumiseen liittyvän työskentelyn yhteydessä Minkälaisia elämäntarinoita ja kuntoutumiskertomuksia haluamme kuulla kuntoutumisen yhteydessä? Markku Rautiainen, YTM, HTK Rise, Joensuun yhdyskuntaseuraamustoimisto Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys VAT-verkosto

2 Elämä ei ole ongelma, joka pitäisi ratkaista, vaan todellisuus, joka on koettava. Sören Kierkegaard

3 You Do Not Change People by Shouting at Them - Alexander McCall Smith, 2009 Muutostyöskentely, kontrolli ja sinnikkyys kuntoutumiseen liittyvän työskentelyn yhteydessä Minkälaisia elämäntarinoita ja kuntoutumiskertomuksia haluamme kuulla kuntoutumisen yhteydessä? Kuntoutumisen muutostyöskentely on käyttäytymisen ja toiminnan muuttamiseen liittyvä prosessi. Se on asenteiden, ajattelun, toiminnan ja käyttäytymisen muuttamiseen suuntaava toimintatapa, jossa huomio, ajattelu ja puhe kohdistetaan halutun muutoksen aikaansaamiseen vuorovaikutustilanteissa. Esityksessä kuvataan työ- ja toimintakyvyn ja kuntoutumisen tukemista eri toimijoiden järjestämänä toimintana ja erilaisissa, yksilöllisissä elämäntilanteissa. Tarkastelu kohdistuu fyysiseen ja psykososiaaliseen toimintakykyyn: niiden arviointi ja kuntoutumisen tukeminen. Näkökulma on kuntoutuja-, ratkaisukeskeinen, voimavaralähtöinen ja kuntoutumista tukeva työote. Muutostyöskentelyä edeltää tilanteen arviointi. Toimenpiteet kohdistuvat niihin tekoihin ja toimenpiteisiin, jotka edistävät muutosta asiakkaan käyttäytymisessä ja toiminnassa elämäntilanteessa ja -hallinnassa. Muutostyöskentely, poluttaminen, tarjoaa asiakkaan, työntekijän ja yhteistyökumppaneiden käyttöön työskentelymallin, joka pohjautuu vuorovaikutukseen. Sosiaalinen vahvistaminen on yksilön ja yhteisön kasvun tukemista. Se on ennaltaehkäisevän työn menetelmä, jonka tavoitteena on elämänhallinnan tukeminen. Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan ennakoivaa työtä ja kohdennettua toimintaa, jolla vahvistetaan asiakkaan/kuntoutujan taitoja ja valmiuksia, toiminnallisuutta, yhteisöllisyyttä, elämäntilannetta ja asemaa.

4 Tiedot ja uskomukset Aerodynamiikan mukaan mehiläinen ei kykene lentämään; sillä on aivan liian lyhyet siivet ja sen ruumis on liian painava. Onneksi kukaan ei ole pystynyt kertomaan sitä mehiläiselle. Aulanko 1999, 45. Tavat joilla arvioimme ongelmia ja tavat joilla me kuvaamme ja määrittelemme niitä, ovat tietenkin kiinteästi kytköksissä tapaamme luoda tietoa maailmastamme ja yleisemminkin asemastamme siinä. Jane Fook: Social Work. Critical Theory and Practice. 2002, 115.

5 Elämän esterata Kuntoutumisen matkametafora Vuoren ylitys Kuntoutumisprosessia voidaan kuvata matkana, jossa kuntoutuja kulkee kuvainnollisesti tuntemattomasta kohti uusia tuulia ja mahdollisuuksia. Matka ei kulje läheskään aina samaa reittiä, suoraan eteenpäin. Matkan edetessä kohdataan onnistumisia ja vastoinkäymisiä. Välillä voi tuntua, että matka ei etene tai että on palattu lähtöruutuun. Matkan tai reitin valintaan ja etukäteissuunnitteluun ei ole aina mahdollisuuksia. Matkan eteneminen edellyttää painolastin vähentämistä tai kulkureitin muuttamista. On uskallettava luopua paljosta vanhasta saavuttaakseen jotain uutta.

6 Työ ehkäisee syrjäytymistä -väite Työ, toiminnallisuus ehkäisee syrjäytymistä ja tukee terveyttä. Se luo elämään sisältöä ja mahdollisuuksia toteuttaa omia toiveita. Työssä käyvät ihmiset voivat eri tutkimusten mukaan paremmin kuin työmarkkinoiden ulkopuolella olevat. Siksi yksilöiden tulisi saada kaikki mahdollinen tuki toiminta- ja työkyvyn säilyttämiseen. Toimintakykyyn pitäisi voida panostaa erilaisissa verkostoissa. Työkykyasioista pitäisi olla luonteva osa työyhteisöjen jokapäiväistä arkea.

7 Toimintakyky Toimintakyky on selviytymistä elämän haasteista, arjesta Toimintakyky kattaa yksilön selviytymisen arkisista askareista samoin kuin elämän haasteista. Toimintakykyä on hankala määritellä tai mitata yksiselitteisesti ja kattavasti. Toimintakyky voidaan määritellä esimerkiksi kykynä tai mahdollisuutena selviytyä kulloisessakin elämäntilanteessa ja -vaiheessa jokapäiväisen elämän haasteista: itsestä huolehtimisesta, työstä, vapaa-ajasta ja harrastuksista. Se on selviytymistä omalle elämälle asetetuista tavoitteista ja toiveista: lapsena leikistä, työikäisenä työstä ja ikääntyneenä mahdollisimman suuresta itsenäisyydestä. Toimintakykyä voidaan kuvata tasapainotilana kykyjen, elin- ja toimintaympäristön sekä omien tavoitteiden välillä. Käytännössä yksilön toimintakykyä tarkastellaan usein fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina edellytyksinä selviytyä päivittäisistä askareista.

8 Työkyky Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verratta työtä. Sairaus ja työkyvyttömyys eivät ole sama asia. Jos sairaus pitkittyy, voi henkilö tarvita kuntoutusta.

9 Työkyky Sairauden vaikutus toiminta- ja työkykyyn voidaan kuvata WHO:n (1980) sairaus vaurio vajaatoiminta haitta-kausaaliketjun mukaisesti. Ennen jäljellä olevan työkyvynarviointia, vajaatoiminnan ja haitan arviointia, kuntoutukseen liittyy lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutustarpeen arviointi ja mahdolliset kuntoutustoimenpiteet. Hoidon ja työkykyongelman pitkittyessä tarvitaan lausunto, jossa oleellisena osana on lääkärin selvitys hoito- ja kuntoutustoimenpiteistä ja niitä koskevista suunnitelmista. Tarvittaessa työkyvyttömyysetuutta varten laaditaan perusteellinen lausunto (lisäksi myös erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia), jonka oleellinen tieto on kuvaus menetetystä tai heikentyneestä toiminta- ja työkyvystä sekä erityisesti tieto jäljellä olevasta työkyvystä ja ennusteesta.

10 Työkyky Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon Työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon myös työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat. Työkyky on yhdistelmä terveyttä, toimintakykyä, kuntoa, työn hallintaa, osaamista ja ennen kaikkea myös työhalua. Työhaluun vaikuttavat monet tekijät, joista terveys on yksi. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi: osaaminen työelämän muutokset yksilön muutosvalmius taloudellinen tilanne perhetilanne sosiaaliturvan ehdot ajan henki työn ja vapaa-ajan arvostus, suhtautuminen työelämän ulkopuolella oleviin.

11 Työkyky = toimintakyky suhteutettuna työn vaatimuksiin: kyky selviytyä oman tai vastaavan ammatin tehtävistä vallitsevalla normitasolla, normit, työtehtävät, työnkuvat ja vaatimukset muuttuvat ajan funktiona. Toiminta- ja työkyvyn aleneman syyt voivat olla: lääketieteellisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja taidollisia. Työkyvyn määrittely Työkyky on: subjektiivista toimintakykyä ja terveyttä, sopivaa objektiivista toimintakykyä ja terveydentilaa, työn vaatimusten ja työntekijän edellytysten sopusuhtaa tavanomaisissa kuormitustilanteissa, työelämään osallistumisen osuutta henkilökohtaisessa arvomaailmassa ja elämän vaihtoehdoissa, työelämän kulttuurin ja arvojen sopusuhtaa omien arvojen kanssa, riittävää sopeutumista ja sitoutumista työn ja työyhteisöön, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä sosiaalisia suhteita. Arvioinnin tasot toiminta- ja työkyvyn osalta ovat: oma arvio (subjektiivinen arvio), työyhteisön arvio, hoitavan lääkärin arvio, sairausvakuutusjärjestelmän arvio, eläkejärjestelmän arvio.

12 Oikeus kuntoutukseen Vakuutetulla on oikeus saada työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi tai työja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta: jos sairaus aiheuttaa lähivuosina todennäköisesti objektiivisesti todettavan uhan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle, jos ammatillisella kuntoutuksella voidaan todennäköisesti siirtää tai estää tätä uhkaa ja jos ammatillisella kuntoutuksella on eläkemenoa säästävä vaikutus. Kuntoutuksena korvataan toimeentuloturva kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke ja kuntoutuskorotus 33% tutkimuskulut opiskelusta aiheutuvia kuluja matkakustannuksia

13 Työkykyä arvioivat tahot Kuntoutujan oma subjektiivinen arvio: psyykkinen ja fyysinen tilanne, kuormitustekijät, elämänhistoria ja asenteet Työyhteisön arvio ja käsitys: tuottavuuslähtöinen ja käytännönläheinen Terveydenhuollon asiantuntijan arvio: oman lääkärin objektiivinen arvio sairaudesta, viasta tai vammasta Sairausvakuutusjärjestelmän arvio: käytettävissä ennen varsinaista työkyvyttömyyseläkkeen harkintaa Työvoimaviranomaisen arvio: paikallisten olosuhteiden ja suhdanteiden tuntemus Eläkevakuutusjärjestelmän arvio: kokonaisarvio edellä kuvattujen tietojen perusteella ja sosiaalivakuutuslainsäädännön soveltaminen

14 Kustannukset Nuorten ongelmia on tarkasteltu nuorille itselleen aiheutuvina sosiaalisina vaikeuksina. Tämän lisäksi voidaan kysyä minkälaiset yhteiskunnalliset kustannukset ongelmien hoitamattomuudesta ja sitä kautta syrjäytymisestä aiheutuu. Yhden syrjäytyneen työuran aikainen kustannus on noin Tarkasteltaessa kansantalouden vuosittaista menetystä ammattikoulutusta vailla olevan kohdalla tulos on Työkyvyttömyyseläkkeelle joutui mielenterveyden tai käyttäytymishäiriön vuoksi vuonna alle 30-vuotiasta. Se tarkoittaa keskimäärin neljää nuorta joka päivä. Määrä on huolestuttava, koska numeroiden takana on ihmiskohtalo. Ihminen, jolla työelämä haasteineen ja mahdollisuuksien pitäisi olla edessä. EK:n arvion mukaan yhden poissaolopäivän keskimääräinen kokonaiskustannus on noin 300 euroa. Kustannukset voivat vaihdella eri yrityksissä ja eri aloilla huomattavasti: 100 eurosta 500 euroon päivältä.

15 Kustannukset Työuria voidaan pidentää panostamalla työntekijöiden työkykyyn. Työuria pidennetään vaikuttamalla työkyvyttömyyseläkkeiden määrään, joka on merkittävin ennenaikaisen eläköitymisen syy. Suomessa vanhuuseläke alkaa vuotiaana. Työkyvyttömyyseläkkeiden vuoksi eläkkeelle jäädään keskimäärin nyt alle 60-vuotiaana. Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin suomalaista eli joka viides eläkkeensaaja. Työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimmät syyt ovat olleet pitkään mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Alkoholiperusteiset ennenaikaiset eläköitymiset ja kuolemat ovat lisääntyneet. Työelämän vaatimusten kasvaessa mielenterveyden ongelmat vaikeuttavat yksilön pärjäämistä työelämässä. Kaikkiaan noin :sta työkyvyttömyyseläkkeestä myönnettiin vuonna prosenttia mielenterveyssyistä. Mielenterveyssyistä yli puolet oli masennusdiagnooseja. Masennuksesta johtuva työkyvyttömyys on yleistynyt huomattavasti viimeisen vuoden aikana. Alan tutkijoissa kehitys on herättänyt pohdintoja: väestötutkimuksissa ei ole saatu selvää näyttöä, että masennus lääketieteellisenä ilmiönä olisi samaan aikaan yleistynyt.

16 Kuntoutustarpeen toteaminen

17 Työkykyongelman ratkaiseminen ja hallinta Työkykyongelman hallinta Työkykyongelma Yhteistyö Varhainen havaitseminen työpaikalla Toimenpiteet työpaikalla Työkyky säilyy Omat ja työpaikan keinot eivät riitä Ei merkittävää sairautta: Sairaus, ei työkyvyttömyyden uhkaa: Työkyvyttömyyden uhka: Osaamisen ja taitojen parantaminen Hoito Lääkinnällinen kuntoutus ASLAK/TYK Työeläkekuntoutus Kelan kuntoutus

18 Muutoksen kehä Kuntoutuksessa, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä korostuu eettinen velvollisuus auttaa ihmisiä tosiasiallisesti vaikeissa elämäntilanteissa sosiaalisten, psyykkisten ja terveydellisten ongelmien kartoittamisessa, vähentämisessä ja hyvinvoinnin (elämänhallinnan) lisäämisessä ja edistämisessä. Puheeksi ottaminen Motivaatio Halu Kyky Tärkeys

19 Muutosprosessin haastavuus

20 Muutos Kun Liisa kysyi Ihmemaassa: "Kumman tien valitsisin?", kuului vastakysymys: "Minne haluat mennä?" Siihen Liisa vastasi: "En ole oikein varma". "Valitse silloin aivan mikä tie tahansa, sillä ei oikeastaan ole väliä minkä valitset", kuului vastaus. Jokainen ihminen väistämättä kohtaa muutoksia elämänsä aikana. Ne voivat olla harkittuja, kuten työpaikan vaihdos, tai täysin omasta tahdostamme riippumattomia, kuten äkillinen sairastuminen tai omaisen kuolema. Muutokset voivat olla äkillisiä tai pikkuhiljaa kohdattavia, kuten vanhuus. Muutoksia on monenlaisia ja ne voivat olla kielteisiä tai myönteisiä. Elämän tuomiin äkillisiin muutoksiin ei pystytä kovin paljon vaikuttamaan. Oma suhtautumisemme niihin heijastuu toimintaamme ja kaikkiin tapaamiimme ihmisiin. Muutoksia voi hallita, jos niihin suhtautuu myönteisesti ja ottaa ne haasteina vastaan.

21 Ennustettavuus Erityisesti menneisyyden tapahtumat ja henkilöhistoria voivat ennakoida työskentelyn yhteydessä mahdollisesti ilmeneviä ongelmia. Asiakkaan ilmaisemat nykytilanteessa toteutuskelpoiset muutosnäkymät, motivaatio, työskentely (esim. avohoidon asiointiin sitoutuminen) ja sosiaalinen tuki puolestaan luovat toiveikkuutta ja parantavat suoriutumisennustetta todennäköisimmin ainakin lyhyellä aikavälillä. Asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioitus näkyy erityisesti siinä, että lausunnoissa ja työstettävässä suunnitelmissa ei esitetä sellaisia toimenpiteitä joista asiakas ei todennäköisemmin elämäntilanteensa vuoksi tulisi selviytymään.

22 Esteitä kuntoutukselle Esteitä kuntoutukselle Kuntoutujan oman motivaation puute. Kuntoutujan ikä ja pohjakoulutus. Kuntoutujan työhistoria. Pieni työyksikkö, ei mahdollisuuksia erillisjärjestelyille. Uudelleensijoitettavia jo ennestään eli yksipuolinen ikärakenne työyhteisössä. Toimintakyky ja sen tuottamat yksilölliset työrajoitteet.

23 Mitä kuntoutus on? Yksilö on se, joka kuntoutuu, ei sairaus. Kuntoutuksella pyritään vaikuttamaan ja parantamaan sairastuneen tai vammautuneen ihmisen elämänhallintaa keinoja selviytyä sairautensa tai vammansa kanssa sellaisissa olosuhteissa, jotka ovat jokaiselle tärkeitä arkipäivän askareissa sekä koti-, opiskelu- että työelämässä ja työympäristössä. Kuntoutumisessa on tärkeintä yksilön oma halu ja motivaatio kuntoutua. Kukaan ei toivu ja kuntoudu, jollei sitä itse halua! Kuntoutustarpeen havaitseminen on tärkein viesti, jonka jälkeen kuntoutumiselle voidaan asettaa realistisia ja toteuttamiskelpoisia tavoitteita. Kuntoutusorganisaatioiden yleisenä tavoitteena on pyrkiä muuttamaan asiakkaan (= potilaan tai kuntoutujan) käyttäytymistä ja ohjaamaan kuntoutustapauksia suhteellisen yhdenmukaisesti. Kuntoutus on tapahtuma, joka muodostaa prosessin. Se etenee vaiheittain. Kuntoutus perustuu yksilöityyn ja toteuttamiskelpoiseen suunnitelmaan. Kuntoutuksella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla: parannetaan kuntoutujan itsenäistä suorituskykyä, vähennetään toiminta- ja työkykyyn vaikuttavia haittoja sekä edistetään ja ylläpidetään kuntoutujan työkykyä. Vaihtoehtona kuntoutus on eläkettä parempi ja halvempi kaikille osapuolille: työntekijälle, työnantajalle ja yhteiskunnalle. Kuntoutuksen jälkeen työhön palanneella on parempi toimeentulo eläkkeeseen verrattuna ja uusi työnteko kartuttaa uutta eläketurvaa. Työnantaja säästää eläkemenoissa ja saa kuntoutuneen työntekijän työpanoksen käyttöönsä. Yhteiskunta säästää kokonaiseläkemenoissa ja saa myös käyttöönsä kykenevämpää työvoimaa. Esimerkiksi työeläkekuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työelämässä pysyminen sairauden aiheuttamasta haitasta huolimatta.

24 Kuntoutuksen toiminnalliset alueet Lääkinnällinen, ammatillinen, sosiaalinen ja kasvatuksellinen kuntoutus Yksi tapa jäsentää niin kuntoutusta kuin myös kuntoutusjärjestelmää on jäsentää se erilaisiin toiminnan alueisiin. Tämä jäsennys liittyy kuntoutuksen käsitteeseen, joka on itsessään monitahoinen ja muovautunut sekä laajentunut kuntoutusjärjestelmän laajentumisen rinnalla. Toiminnan alueiksi on määritelty neljä kokonaisuutta: lääkinnällinen, ammatillinen, sosiaalinen ja kasvatuksellinen kuntoutus. 1) Lääkinnällinen kuntoutus voidaan nähdä yksilön fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä parantaviksi toimenpiteiksi, jotka on käynnistetty lääketieteellisten tutkimusten pohjalta. Tällöin puhutaan myös toimintakykykuntoutuksesta tai toimintakykyä ylläpitävästä kuntoutuksesta. 2) Ammatillisella kuntoutuksella voidaan tarkoittaa toimenpiteitä, jotka tukevat yksilön mahdollisuuksia säilyttää tai saada hänelle soveltuva työ. 3) Sosiaalisella kuntoutuksella voidaan tarkoittaa henkilön sosiaalista toimintakykyä parantavaa prosessia, jonka tavoitteena on esimerkiksi helpottaa asumista tai yleistä osallistumista. 4) Kasvatuksellisella kuntoutuksella voidaan tarkoittaa esimerkiksi vammaisen tai vajaakuntoisen lapsen tai aikuisen kasvatusta ja koulutusta sekä niitä erityisjärjestelyjä, joita ne vaativat.

25 Kuntoutusmuodot

26 Kuntoutuksen osajärjestelmät Kuntoutuksen palveluja ja niiden aikaista toimeentuloturvaa järjestäviä tahoja sekä reittejä hakeutua ammatilliseen kuntoutukseen on erilaisia. Näiden tahojen yhteistyö on usein tarpeen kuntoutussuunnitelmaa tehtäessä ja sitä toteutettaessa. Yhteistyötahoja ovat työterveyshuolto, terveydenhuolto, tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset, kansaneläkelaitos, työvoimatoimistot, ammattioppilaitokset, sosiaalitoimi, työeläkelaitokset, kuntoutuspalveluja tuottavat tahot sekä vammaisjärjestöt. Kuntoutuksen yhteistyössä kuntoutuja ja eri toimijoiden välillä on tärkeää se, että asiakkaan tarpeet ja hänen mahdollisuutensa otetaan huomioon. Kuntoutuksen tavoitteiden on oltava toteuttamiskelpoisia realistisia. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuus: kuntoutuksella voidaan estää tai siirtää työkyvyttömyyden uhkaa, otetaan huomioon hakijan ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus ja yhteys työelämään.

27 Kuntoutuksen osajärjestelmät Kuntoutuksen kokonaisuuteen valtakunnan tasolla voidaan laskea mukaan kahdeksan erillistä kokonaisuutta eli osajärjestelmää. Erillisiä kuntoutuksen osajärjestelmiä ovat: 1) kunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä, 2) työvoimahallinto: työ- ja elinkeinotoimisto 3) kansaneläke- ja sosiaalivakuutusjärjestelmä: Kela 4) työeläkejärjestelmä, työeläke 5) pakollinen tapaturma- ja liikennevakuutus, 6) vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, 7) veteraanien kuntoutus: Valtiokonttori 8) järjestöjen kuntoutustoiminta: kuntoutusjärjestöt Nämä osat sisältävät monenlaisia rahoituksen ja palvelujen tuotannon tapoja. Kuntoutusta rahoitetaan lähinnä verovarojen, pakollisten vakuutusmaksujen, vapaaehtoisten vakuutusmaksujen sekä Raha-automaattiyhdistyksen kautta. Kuntoutuspalveluja tuotetaan niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin kautta.

28 Kuntoutusta tarvitsevat lapset vauvaiästä kouluikään SUOMALAINEN KUNTOUTUSJÄRJESTELMÄ Peruskoulussa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevat: vamman tai muun syyn vuoksi erityistä tukea tarvitsevat TYÖSSÄ KÄYVÄT Kaikki Oireilevat KOKO VÄESTÖ Vajaakintoiset Vajaakuntoiset työnhakijat Työkyvyttömät ja työkyvyttömyysuhanalaiset Työ-/liikenne- ja tapaturmavammaisten ja ammattitautiin sairastuneet Vaikeavammaiset alle yli 65 v. 65 v. Sotainvalidit ja rintamaveteraanit Neuvolatoiminta Lastenklinikat Erityispkl:t Erityiskasvatus Erityisopetus ja kokonaiskuntoutus Erityisoppilaitosten kuntoutus Työpaikkojen TYKYtoiminta, työterveyshuolto terveyskeskus työterveyslääkäri Kelan harkinnan varainen lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus Kelan Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Työhallinnon ammatillinen kuntoutus työvoimatoimistot Työvoiman palvelukeskukset Työeläkekuntoutus työeläkelaitokset Tapaturmaja liikennevakuutuslakien mukainen kuntoutus tapaturmaja liikennevakuutuslaitokset Kelan vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Sotainvalidien ja veteraanien kuntoutus Valtiokonttori KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ KUNTOUTUS Oppilaan ohjaus ja tuki koulukuraattori koulupsykologi terveydenhoitaja erityisopettaja TERVEYDENHUOLLON JA SOSIAALITOIMEN KUNTOUTUSPALVELUT perusterveydenhuollon kuntoutus erikoissairaanhoidon kuntoutus vammaispalvelut, työ- ja toimintakeskusten palvelut, vanhustenhuolto, päihdehuolto, lastensuojelu ja muut kuntouttavat sosiaalipalvelut Alle kouluikäisten lasten kotihoidon tukipalvelut, kehitysvammahuolto PÄÄASIALLINEN VASTUU ON KUNTOUTUKSESTA KOTIKUNNALLA ASIAKASYHTEISTYÖRYHMÄ

29 Kuntoutuspalveluja Ammatillisen kuntoutuksen edellytyksenä on työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennainen heikkeneminen sairauden, vian tai vamman takia. Kuntoutuksella pyritään säilyttämään ja palauttamaan työkykyä. Tavoitteena on edistää kuntoutujan selviytymistä työelämässä tai tukea työelämään pääsyä tai sinne paluuta. Ammatillisena kuntoutuksena voidaan järjestää: kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja, ammatillista koulutusta, ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta, työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta (TYK), elinkeinotukea yritystoimintaan, vaikeavammaisille teknisesti vaativia apuvälineitä työhön ja opiskeluun, muuta opiskelun tai työn takia välttämätöntä kuntoutusta. Harkinnanvarainen kuntoutus (esim. kuntoutuskurssit) Harkinnanvaraista kuntoutusta järjestetään valtion tulo- ja menoarviossa vuosittain vahvistetun rahamäärän mukaan. Harkinnanvaraista kuntoutusta voi olla esimerkiksi sopeutumisvalmennus, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia ja ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus (ASLAK), yksilöllinen kuntoutuslaitoshoito ja kuntoutuskurssi kuntoutuslaitoksessa. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ovat: kuntoutumista ja kuntoutuspalveluja koskeva ohjaus ja neuvonta, kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset ja niihin liittyvät työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja työkokeilut, fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia ja muut näihin rinnastettavat toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät terapiat ja toimenpiteet, apuvälinepalvelut (apuvälineiden tarpeen määrittely, apuvälineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus, seuranta ja välineiden huolto), sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus. Kuntien sosiaalihuollon palveluja voidaan pitää kuntoutuspalveluina, näitä ovat esim.: vammaispalvelulain ja kehitysvammahuollon perusteella myönnettävät palvelut sekä päihdehuollon kuntoutus.

30 Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö Päihdehuollon järjestäminen kuuluu kuntien velvoitteisiin. Kunnat ovat velvollisia järjestämään päihdehuollon palveluja siinä määrin kuin kunnassa esiintyy tarvetta. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistämällä päihteettömiä elintapoja, ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja, lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa sekä toteuttamalla ja edistämällä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa sekä haittoja. Korjaavaan päihdetyöhön kuuluvat päihdepalvelut. Päihdepalveluilla tarkoitetaan niitä sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä ja erityisiä palveluita, joissa päihteiden ongelmakäyttäjä ja hänen läheisensä saavat tukea, apua, hoitoa tai kuntoutusta. Päihdehuollon palveluja ovat avohoito, laitoshoito, kuntoutus sekä asumis- ja tukipalvelut.

31 Kuntoutustoimenpiteitä kuntoutusneuvonta työkokeilu työpaikalla entisessä tai uudessa työtehtävässä (keskimäärin 3 kk) työhön paluun tukemiseksi pitkän sairausloman jälkeen työhönvalmennus pitempikestoinen perehdytys uuteen työhön työllistymiseksi kuntoutustutkimus suunnitelman laatimiseksi kurssi koulutuskokeilu koulunkäyntiedellytysten arviointi ammattiin johtava koulutus esim. oppisopimuskoulutus ei tueta yleis- ja peruskoulutusta alkavan yritystoiminnan tukeminen kuntoutusavustus tai kuntoutuslaina

32 Kuntoutuspalvelut ASIAKASYHTEISTYÖRYHMÄ, Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003

33 Kuntoutumistavoitteet Kuntoutujan kokonaistilanne ja kuntoutumistarpeen määrittely Kuntoutumisen lähtökohtana on selvittää kuntoutujan kokonaistilanne: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Kuntoutustarve syntyy, kun aikaisemmat tavoitteet näyttävät saavuttamattomilta tai tavoitteita on vaikea muuttaa toiminnaksi. Kuntoutumistarvetta synnyttävät ongelmat ja ristiriidat, jotka voivat johtua mm. vammautumisesta, sairaudesta, kivusta, työkyvyn ongelmista, toiminnanrajoituksista, avuttomuuden tunteista, psyykkisestä ja sosiaalisesta elämäntilanteesta sekä elämänhallinnan menetyksen uhasta kuntoutumiseen vaikuttavat tekijät. Kuntoutumisprosessi etenee henkilökohtaisten välitavoitteiden määrittelystä ja niiden asteittaisesta toteuttamisesta kohti päätavoitteita. Välitavoitteina voivat olla mm. fyysisten ja psyykkisten voimavarojen lisääminen, elinolojen ja ympäristön muokkaaminen mahdollisimman suotuisiksi ja kuntoutujan toimintamahdollisuuksien lisääntyminen.

34 Kuntoutumistavoitteet Lähitavoitteiden tulisi olla realistisia ja saavutettavissa olevia, jotta niiden avulla kuntoutuja saisi myönteistä palautetta ja luottamusta oman elämäntilanteensa kohentumiseen elämänsä hallintaan. Kuntoutumisprosessin päätavoitteet ovat usein kauempana tulevaisuudessa kuukausien ja vuosien päässä. Päätavoitteiden asettamista ja määrittelyä ei ole syytä tehdä kovin yksityiskohtaisesti ja tarkasti sen sijaan päätavoitteiden suunta tulee olla selvillä. Päätavoitteita voivat olla mm. mahdollisimman itsenäinen elämä, työllistyminen, itsensä toteuttaminen, elämänhallinta, sosiaalinen selviytyminen ja sosiaalinen integraatio. Kuntoutumisen keinot ja toimintatavat Kuntoutumista pyritään edistämään tukemalla yksilön voimavaroja ja vaikuttamalla muutoksiin, jotka kohdistuvat sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön. Yksilön voimavaroja tukevia kuntoutustoimenpiteitä ovat: selvitykset ja tutkimukset, hoidon järjestäminen, terveysneuvonta ja itsehoitomahdollisuuksien lisääminen sekä vertaistuki, erilaiset koulutusjärjestelyt esim. koulutuskokeilut, ammatillinen uudelleen koulutus ja perus- ja täydennyskoulutus, oppisopimuskoulutus, erilaiset terapiamuodot esim. fysio-, psyko-, musiikki-, taide- ja toimintaterapia. Sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön liittyviä kuntoutustoimenpiteitä ovat: asuinolojen ja elinympäristön sekä elinolojen muutokset, työympäristön muutokset: esimerkiksi työolosuhteiden ja työtehtävien järjestelyt, uusien työmenetelmien käyttö, työprosessin suunnittelu tai työtehtävien vaihto tai työkierto, sosiaalisen tuen organisointi, sosiaaliseen verkostoon ja sen tarjoamaan tukeen liittyvät toimet, toimeentulo - ja sosiaaliturvakysymykset.

35 Tilannearviointi Tilannearvioinnissa selvitettäviä asiakokonaisuuksia ovat esimerkiksi ongelmien ja haasteiden tutkiminen ja tunnistaminen, mahdollisuuksien, vahvuuksien ja voimavarojen selvittely, kehityksellisten tarpeiden ja elämänvaiheen muutosten selvittäminen ja asiakkaan toimintaympäristön tutkiminen asioiden puheeksiotto. Ongelmien ja haasteiden selvittämisen ja tutkimisen yhteydessä kerätään aineistoa asiakkaan elämäntilanteesta: ongelmien esiintymisen tilanteista, niiden vakavuudesta ja kestosta, ajallisesta kontekstista, toistuvuudesta, seurauksista, emotionaalisista reaktioista ja niiden merkityksestä. Asiakkaan motivaation, realistisen toivon ja muutostahdon ylläpito. Lisäksi selvitetään asiakkaan henkilökohtaiset ja esimerkiksi perhetilanteen asettamat rajoitukset ongelmien työstämisessä ja ratkaisemisessa.

36 Kuntoutujan kokonaistilanne Kuntoutujan kokonaistilanteen hahmottaminen ja muutoksen aikaansaaminen vaatii monentasoista ja usean elämänalueen samanaikaista hahmottamista. Se merkitsee näkemystä palvelujen käyttömahdollisuuksista, kustannuspäätöksistä ja elämänpiirin tarvittavien muutostoimien mahdollisuuksista toteutua. Se perustuu yksilön kokonaistilanteen hahmottamisen, jonka pohjalta yhdessä kuntoutujan kanssa ja mieluiten hänen tukenaan toimien autetaan häntä itseään määrittelemään omat kuntoutustarpeensa. Keskeisenä tavoitteena on kuntoutujan toivon, motivaation ja tahdon palauttaminen siten, että hänen kyky toimia ja hallita elämäänsä kohentuisi. Arviointi kuntoutuspalvelujen tarpeesta kohdistuu nimenomaan ratkaisukeinojen löytämiseen ja niiden. Kuntoutukselliset palvelut voivat olla lääkinnällisiä, sosiaalisia, ammatillisia, kasvatuksellisia kuntoutuspalveluja ja taloudellisia tukimuotoja. Kuntoutusmahdollisuuksien kartoituksessa selvitetään kuntoutujan tavoitteet, motivaatio, paikallisten palvelujen käyttömahdollisuudet, kuntoutujan kannalta tuloksellisimmat, tarpeita vastaavimmat ja taloudellisimmat palvelut sekä toimeentulon ja rahoituksen järjestyminen. Työkyvyllä tarkoitan tässä yhteydessä yksilön kykyä selviytyä arki- ja työelämässä mahdollisesta sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta. Se on yksilön, hänen työnsä, työyhteisönsä ja työnantajansa henkilöstöpoliittisten ratkaisujen kokonaisuus, joka muuttuu ajan mukaan.

37 Kuntoutuksen eteneminen

38 Työ- ja työkyvyn arviointi

39 Kuntoutustarpeen arviointi

40 Näytön tasot Kuntoutuksen myöntämisen edellytyksiä tuleva aika (Työvuosia korvaa tuleva aika. Tuleva aika on ajanjakso, jolla tarkoitetaan aikaa eläketapahtumasta 63 vuoden ikään (tai sitä alempaan vanhuuseläkeikään). Työkyvyttömyyseläkkeessä eläketapahtuma on hetki, jolloin henkilö menettää työkykynsä.), oikeus täysitehoiseen eläkkeeseen kuntoutustarpeen ilmetessä, työkyvyttömyyden uhka, työssäolo vakiintunut ja työeläketurvaa ansaittu kohtuullisessa määrin.

41 Kuntoutussuunnitelma Kuntoutussuunnitelmassa tulee ottaa huomioon 1. Tavoitteena olevan ammatin ja työtehtävien soveltuvuus terveydentilalle. 2. Aikaisemman työkokemuksen ja koulutuksen hyödyntäminen. 3. Kuntoutuksen kesto ja kustannukset. 4. Omat valmiudet, taipumukset ja kiinnostuksen kohteet sekä motivaatio. 5. Kuntoutuksen realistiset toteuttamismahdollisuudet. 6. Mahdolliset vaihtoehtoiset suunnitelmat.

42 Kuntoutussuunnitelma KUNTOUTUSSUUNNITELMA Kuntoutussuunnitelma on kuntoutujan ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa laadittava asiakirja, jossa huomioidaan kuntoutujan toiveet ja tarpeet. Suunnitelma sisältää yksilön toiminnan parantamiseen ja kehitykselle asetettavat tavoitteet sekä arvio yksilön elämäntilanteesta, hänen vahvuuksistaan ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä ja vaikeuksista. Suunnitelmaan kirjataan mm. ympäristöön liittyvät muutostarpeet sekä kuntoutukseen osallistumisen edellyttämät tuki- ja huoltopalvelut, niistä vastaavat tahot ja edistymisen seuranta ja arviointi. Suunnitelma on yksilöllinen (henkilökohtainen) ja tarvittaessa sitä on mahdollisuus muokata. Kuntoutuksen saamisen edellytyksenä on, että esimerkiksi suunniteltu koulutus on tarpeellista kuntoutujan työkyvyn säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Kuntoutuksen seuranta ja raportointi.

43 Kuntoutussuunnitelma Kuntoutussuunnitelmasta käyvät ilmi: sairautta koskevat tiedot, yksilön elämäntilanne, lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta, kuntoutuksen tavoitteet, aiempi kuntoutus ja sen tulokset, yhdyshenkilöt, seurantamenetelmät ja hoitovastuu.

44 Kuntoutussuunnitelma Kuntoutussuunnitelman sisältö ja toimenpiteiden perustelut Kliiniset tiedot kuntoutujasta Toimintakyvyn kuvaus, vajavuuden aste, laatu ja kesto Jäljellä oleva työ- ja toimintakyky ja voimavarat Tavoite/tavoitteet Suunnitelma hoidosta ja kuntoutuksesta Toimenpiteiden perustelut: miksi ne ovat tarpeen? toimenpiteiden suhde sairauden, vian tai vamman hoitoon sekä mahdollisuuteen toimia työelämässä, toimenpiteiden mielekkyys ja kuntoutujan sitoutuminen sekä ajoitus, kiireellisyys, toimeentulo kuntoutuksen aikana ja kuntoutuksen kesto sekä toimenpiteiden järjestäjä.

45 Arviointiprosessi

46 Kuntoutumiseen vaikuttavia tekijöitä Psyykkiset muutokset etenevät yksilöllisesti. Kuntoutumiseen vaikuttavat useat tekijät kuten sairaus, vamma ja vammautuminen, henkilökohtaiset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat hoitomyönteisyyteen/-kieltisyyteen. Sairastumiseen, vammaan ja vammautumiseen liittyvät tekijät: sairauden tai vamman syy ja diagnoosi, sairastumisen ja vammautumisen ajankohta, sairauden tai vamman aste ja vaihtelu, toimintakyky, työkyky ja elämäntilanteen suomat mahdollisuudet, henkilön oma käsitys sairaudestaan tai vammastaan ja sen seurauksista, vaikutuksista elämään. Henkilökohtaiset tekijät: minäkuva, identiteetti ja itsetunto kognitiiviset kyvyt ja taidot, koulutus- ja työhistoria sekä opiskelu- ja työtaidot, sosiaaliset taidot, tunne-elämä, elämäntapa ja -tyyli, elämänkaaren vaihe. Sosiaaliset tekijät: sosiaalinen tuki ja verkosto, vertaistuki, asenteet, roolit ja odotukset. Asuin- ja elinympäristöön ja työhön sekä palveluihin liittyvät tekijät: taloudellinen tilanne, asuin- ja elinympäristö, työelämä, terveydenhuollon palvelujen ja kuntoutusjärjestelmän saavutettavuus.

47 Kuntoutumiseen vaikuttavia tekijöitä Sopeutuminen Sairaus tai vamma syntyy diagnoosin jälkeen. Diagnoosin saaminen ja tieto sairaudesta tai vammasta koetaan järkytyksenä. Toisaalta diagnoosin saaminen voi olla helpottavaa, kun epävarmuus väistyy ja oireiden syy saadaan selville. Kuntoutumisen kannalta olennaista on se, miten diagnoosin yhteydessä tieto annetaan. Sairaudesta tai vammasta kuntoutumisprosessin voidaan katsoa alkavan esim. terveyskeskuksessa tai keskussairaalan klinikalta. Shokkivaiheen jälkeen seuraa reaktiovaihe. Reaktiovaiheessa tunteet ovat valloillaan ja vahvoja tunteita voi olla vaikea kohdata. Masennus, suru, mielialojen vaihtelut, ahdistus ja itsemurhaajatukset ovat tyypillisiä. Puolustusmekanismien käyttäminen on tavallista. Esimerkiksi hitaasti etenevää sairautta saatetaan peitellä ja siitä vaietaan tai pyritään toimimaan mahdollisimman normaalisti, vaikka vaikeuksia arkisessa toiminnassa olisikin. Diagnoosin toteamisen jälkeen alkaa sopeutuminen sairauteen tai vammaan. Vammautuminen tuo usein valitettavasti leiman, johon liittyy stereotypioita, epärealistisia asenteita ja odotuksia. Diagnoosin saaminen ei välttämättä johda nopeaan sairaus- tai vammaisidentiteetin omaksumiseen. Sopeutuminen sairauteen tai vammaan ja uuden identiteetin vahvistuminen eivät tapahdu käden käänteessä. Uuden identiteetin hakeminen huojuu usein entisen terveen identiteetin ja vammaisidentiteetin välillä. Selviytyminen Sairastumisen tai vammautumisen myötä kypsyy tarve hankkia uusia taitoja ja tekniikoita, jolloin voidaan puhua uudelleen suuntautumisen vaiheesta. Edellytyksenä on kuntoutujan oman aktiivisuuden, sitoutumisen ja motivaation löytyminen. Ajankohtaiseksi tulee tarve luopua vanhasta ja hankkia tilalle uutta. Ensimmäisenä askeleena on monesti sopeutumisvalmennuskurssin läpikäynti, jonka jälkeen alkaa taitojen ja -tekniikoiden opettelu (esim. erilaisten apuvälineiden käyttö) ja niiden vähittäinen hallinta.

48 Kuntoutumiseen vaikuttavia tekijöitä Hallinta Selviytymistaitojen ja -tekniikoiden karttuessa myös arkielämässä selviytyminen ja hallinta paranevat. Voidaan puhua hallitusta ja hallitsevasta sairaudesta tai vammaisuudesta. Hallitulla tarkoitetaan myönteistä, aktiivista sopeutumista sairauteen tai vammaan. Vaikka sairaus tai vammaisuus vaikuttaa elämään, se on kuitenkin hyväksytty osaksi omaa elämää. Hallitsevalla tarkoitetaan kielteistä, passiivista sopeutumista sairauteen tai vammaan, jolloin sairaus tai vamma täyttää koko elämän. Erilaiset hallintakeinot Ihminen pyrkii hallitsemaan uusia, yllättäviä sisäisiä ja ulkoisia tapahtumia erilaisin hallintakeinoin. Tunnekeskeisiin selviytymiskeinoihin, jotka jakautuvat vielä tiedostamattomiin ja tiedostettuihin selviytymiskeinoihin. Esimerkkejä tiedostamattomista keinoista. Kielteiset tunteet torjutaan tai niitä heijastetaan muihin. Sairautta tai vammaa peitellään. Esimerkiksi olemassa olevaa sairaus tai vamma pyritään unohtamaan pyrkien käyttäytymään ja toimimaan terveen ihmisen tavoin. Esimerkkejä tiedostetuista keinoista: henkilö ilmaisee tunteitaan, käyttää huumoria tai positiivista ajattelua, sopeutuu kapinoi. Ongelmakeskeisiin selviytymiskeinoja ovat esimerkiksi tuen ja tiedon hankkiminen sairaudesta tai vammasta ja erilaisten selviytymistaitojen ja -tekniikoiden opettelu. Ihmiset käyttävät erilaisia hallintakeinoja tilanteiden ja stressitekijöiden mukaan. Jotkin hallintakeinot saattavat olla pysyvämpiä kuin toiset. Sairastumisen tai vammautumisen alkuvaiheessa tunnekeskeiset selviytymiskeinot painottuvat. Ajan mittaan ongelmakeskeisten selviytymiskeinojen käyttöönotto olisi suotavaa. Uuden tilanteen hyväksyminen voi vaatia huomattavaa henkistä ja fyysistä ponnistelua.

49 Kuntoutusmotivaatio

50 Kuntoutusmotivaation asteeseen vaikuttavat tekijät ja sen matemaattinen kaava. Kuntoutusmotivaation asteeseen vaikuttavat tekijät Kuntoutusmotivaation aste = P(T) x U C Kuntoutusmotivaation aste kuntoutusmotivaation asteeseen vaikuttavat: 1. tavoitteen saavuttamisen todennäköisyys, P (T), 2. tavoitteen merkitys yksilön kannalta, U, 3. arvio tavoitteen saavuttamisen kustannuksista, C. McDaniel, 1979, Physical disability and human behavior. Pergamon Press, Oxford. Lähde: Härkäpää & Järvikoski 1995, 177.

51 Muutostyöskentely Muutostyöskentelyssä tunnistettavia asioita: on tunnistettava ja arvioitava asiakkaan kokonaistilanne (hänen ongelmansa, huolenaiheensa ja tarpeensa), jossa hän elää, ja motivaatio (halu), intervention tarpeellisuus ja oikea-aikaisuus, kyseessä olevan palvelujärjestelmän rakenteen tai osajärjestelmien tarkastelu, jonka palveluista ja interventiosta asiakas voisi hyötyä (lainsäädännölliset velvollisuudet ja oikeudet), asiakkaan ja järjestelmän toimintaympäristön tarkastelu sekä kyseessä olevan palvelujärjestelmän tarjoamat palvelut ja niiden toimintaympäristö (keskeiset ympäristön toimintajärjestelmät ja moniammatillisuus) ja olemassa olevat ja erilaisten palveluiden välisten suhteiden tarkastelu kuntoutus- tai sosiaalijärjestelmässä (terveyden ja turvallisuuden riskit). Erityisen merkityksellistä muutostyöskentelyssä on koko prosessin ajan asiakkaan, työntekijän ja palvelun tarjoajan kannalta kyky keskeyttää työskentely, palvelu tai vaihtaa se, mikäli työskentely ei näytä tuottavan muutosta, haluttua lopputulosta. Työskentely voi olla muunneltavaa, limittäistä tai peräkkäistä, joka toteutuu riski-, tarve-/kohdentamis-, voimavara- ja vastaavuusperiaateen mukaisesti, jotka toimivat työskentelykriteereinä.

52 Muutostyöskentely Oikeaan osunut muutostyöskentely voi edistää yksilölliseen elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien ehkäisemistä, lieventämistä ja parantumista ja psyykkisen, sosiaalisen ja terveydellisen hyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn ja persoonallisen kasvun edistämistä. Muutostyöskentely on tärkeää kohdentaa mahdollisuuksien mukaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Tavoitteiden (mihin tukea tarvitaan) ja suunnitelmien tekeminen (missä laajuudessa) ei riitä vaan tarvitaan toimijoita, jotka saattavat suunnitellut asiat käytäntöön (miten tuki organisoidaan, kuka kustantaa, kuka on rinnalla kulkija ja mitä se maksaa). Alkuvaiheessa asiakas tarvitsee rinnalla kulkijaa, huolien kuuntelijaa ja motivoijaa. Asiakkaan tavoitettavuus eri tavoilla parantaa yhteydenpitoa ja työskentelyn laatua. Motivoituminen, sitoutuminen ja luottamuksen saavuttaminen vaativat aikaa ja tilan. Se on jaetun kokonaisvaltaisen yhteisymmärryksen syntymistä ja epävarmuuden sietoa puolin ja toisin. Työntekijän jalkautuminen työturvallisuuden rajoissa tarkoittaa sitä, että työntekijä menee mahdollisuuksien mukaan asiakkaidensa luo, joka kautta voidaan osoittaa ennen kaikkea halua ja tahtoa paneutua asiakkaan tilanteeseen.

53 Kuntoutuksellisen toiminnan kokonaisuus

54 Vuorovaikutusareena verkostomaisessa muutostyöskentelyssä

55 Asiakkaan elämäntilanne, palveluohjaus ja palveluketjuprosessina

56 Kuntoutujan polku -käsite Kuntoutumista voi pohtia ja tarkastella kuntoutujan polku -käsitteen avulla, jolloin huomio kiinnittyy useisiin eri vaiheisiin: sairauden tai vamman toteamiseen, selvitysten ja tutkimusten tekemiseen, neuvotteluihin, henkilön oman motivaation kehittymiseen, päätöksentekoon, tukitoimenpiteihin ja kuntoutuspalvelujen hankkimiseen ja palvelujen käyttöön että niiden arviointiin. Koko prosessin aikana kuntoutuja ja hänen ympärillään olevat keskeiset henkilöt sekä palvelujen tuottajat osallistuivat kuntoutuspalvelukokonaisuuden rakentamiseen, toteuttamiseen ja arviointiin. Esimerkkitapauksissa hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että kuntoutuspalvelukokonaisuudet järjestyivät kaikilta osin kuntoutujien lähiympäristöstä. Erikoissairaanhoidon apua tarvittiin jonkin verran esimerkkitapauksissa. Suunnitteluapua voi saada esimerkiksi erikoissairaanhoidossa (kuntoutustutkimuspoliklinikka) ja työhallinnosta. Työntekijät toimivat polulla eräänlaisena luotsina, rinnalla kulkijana. Sairaus ja vamma heikentävät ihmisen toimintamahdollisuuksia sairaudesta tai vammasta riippuen henkisten kykyjen, puheen, liikkumisen aistien ym. suhteen. Kuntoutuspalvelukokonaisuus toteutuu kuntoutujan elinympäristössä, johon kuuluu mm. asunto, omaiset, ystävät, työ, vapaa-aika ja palvelut. Kuntoutujana jokainen on persoonallisuutensa mukainen. Itse kunkin taipumukset, voimavarat, joustokyky, toimintatapa ja - kulttuuri vaikuttavat siihen, miten omalla henkilökohtaisella elämän esteradallaan voi edetä. Kuntoutuspolkua voidaan arvioida hyväksi ja onnistuneeksi prosessiksi silloin, kun sen avulla saavutetaan asetettu tavoite. Kuntoutus oli pääasiassa kuntoutujan ja kuntoutuspalvelujen tuottajien hoitamaa. Tässä yhteydessä on syytä pohtia sudenkuoppia. Esimerkiksi joku voisi ulkokohtaisena arviona esittää: selkäydinvammainen ja liikkuu noin hyvin. Tämä voisi aiheuttaa sen, ettei kuunnellakaan kuntoutujan omia vaikeuksia, esimerkiksi kipuja ja subjektiivista kömpelyyttä tarpeeksi herkällä korvalla. Miten kuntoutuspolku olisi edennyt esimerkkitapauksissa, jos henkilö olisi ollut nuorempi, perheetön, riippuvuusongelmainen tai rikostaustainen henkilö ja sairaus tai vamma olisi sama?

57 Kuntoutuspolku Kuntoutustoimenpiteet sijoittuvat kuntoutujan kulkeman polun tai reitin varrelle, josta hänen on mahdollista saada prosessin etenemisen kuluessa ohjausta ja tukea. Kuntoutumista voidaan parhaimmillaan kuvata kuntoutujan kannalta oppimiskokemukseksi. Kuntoutuksen sosiaaliset ja kulttuuriset edellytykset ja olosuhteet ovat olemassa ja ne ovat suotuisat silloin, kun kuntoutujan yksilölliset tekijät ja hänen motivaationsa sekä kuntoutusjärjestelmien olosuhteet ja toimenpiteiden edellytykset ovat yhtä aikaa olemassa. Kuntoutusjärjestelmän kannalta kuntoutusprosessi on palveluketju. Kuntoutujan kannalta kuntoutusprosessi on yksilöllinen polku, jonka puitteissa hän voi hyödyntää kuntoutuspalveluja ja saavuttaa asettamansa tavoitteen.

58 Poluttaminen Asiakaslähtöinen työskentelyote (poluttaminen) kohtaa asiakkaan tarpeineen eikä pelkästään erilaisten toimenpiteiden kohteena, jolloin kuntoutuksen ja syrjäytymisen ehkäisyyn vähentymiseen tähtäävät toimenpiteet, yhdenvertainen, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu toteutuvat. Työskentely voi olla muodoltaan muunneltavaa ja limittäistä, joka toteutuu riski-, tarve-/kohdentamis-, voimavara- ja vastaavuusperiaateen mukaisesti. Työskentelyyn liittyviä painotus- ja näkemyseroja on eikä niitä pidä kavahtaa ei ole yhtä totuutta. Työskentelyn viitekehys voi tukea ja korostaa arkilähtöisyyttä ja asiakkaan omaa toimijuutta, motivaatiota ja vuorovaikutusmahdollisuuksia sekä kuntoutumisodotteen toteutumista. Erityistoimenpiteiden osalta on pohdittava, kenelle ja missä vaiheessa toimenpiteitä tulisi osoittaa (riskiperiaate), mitä toimenpiteitä asiakkaalle tulisi tarjota (tarveperiaate) ja millä tavoin toimenpiteitä tarjotaan (vastaavuusperiaate) sekä asiakkaan motivaation selvittäminen (voimavarat), jotta toimenpiteiden vaikutus olisi tehokasta. Ratkaisukeskeisen muutostyöskentelyn keskeinen kysymys kuuluu: miten päästä käsiksi oikeisiin asioihin? Asiakastyön ratkaisukeskeinen työote tavoitteellisessa muutostyöskentelyssä perustuu prosessinomaiseen työskentelyyn, jossa asiakas etenee tilanteen selvittämisen ja määrittelyn kautta vaiheittain asettamaansa tavoitteeseen. Asiakas käy sisäisen prosessin: esipohdinta, pohdinta ja toimintavaihe sekä oman työskentelyn arviointi. Työntekijän haasteena on tunnistaa, missä mahdollisessa vaiheessa asiakas on. Tilanteessa on tärkeää tunnistaa asiakkaan ambivalenssi, ristiriitainen olotila.

59 Poluttaminen Muutostyöskentely vaatii asiakkaan henkilökohtaista kohtaamista, aikaa, ohjausta, tukea, pieniä askelia ja räätälöityjä toimia asiakkaan kokemusten ja tunteiden kohtaamista muutosprosessin aikana (polkuajattelu = toimenpiteiden jatkumo). Asiakaslähtöisellä yksilöllisellä palveluohjaustoiminnalla (poluttavalla työotteella) pyritään pelkkää saattaen vaihdettava -työotetta vahvempaan ja palvelujärjestelmän pitkäaikaista sitoutumista asiakkaan tukemiseen. Asiakaslähtöinen työote ja polkumalli voidaan kuvata palveluketjuajettelun avulla. Polkumallilla tarkoitetaan yhteiskunnan tarjoamien palvelujen mahdollistamaa kunkin yksilön tilanteeseen sopivaa etenemissuunnitelmaa, johon eri osapuolet sitoutuvat ja jota tarkistetaan olosuhteiden ja asiakkaan tilanteen muuttuessa. Asiakas voi saada tarvitsemiaan palveluja ilman, että hänen täytyisi tuntea palveluverkostoja ja niiden toimintatapoja. Yksilöllinen palveluohjaus ja poluttaminen ovat toiminnan ja tukitoimenpiteiden kohdentamista arvioinnin avulla, jossa seurataan sekä yksilötason asiakkaan että järjestelmän toimintaa.

60 Poluttaminen Oikein kohdennetuilla, ajoitetuilla ja tarpeita vastaavilla toimilla voidaan edistää elämänhallintaa ja samalla vaikuttaa esimerkiksi asumisongelmien todennäköisyyttä vähentävästi. Palveluohjauksella kohdennetaan toimenpiteet tarpeita vastaavalla tavalla. Periaatteet ovat yksilöllisyys, vastuullisuus ja jatkuvuus. Työntekijän perustehtävä on koordinointi, poluttaminen ja neuvonta. Sopivan väliintulon (intervention) oikea-aikaisuus, joustavuus ja osuvuus edellyttävät vastuullista asiakas-, ongelma- ja ratkaisulähtöistä (yhteistyötä) toimintaa järjestelmäkeskeisyyden sijaan. Palvelujärjestelmä ja asiantuntijatyö saattavat painottua reaktiiviseen työskentelyyn (puuttumiseen) ja arviointiin, kun se voisi olla proaktiivista tekemistä, todellista työskentelyä ja kuntoutumista ja esimerkiksi työllistymistä ja itsenäistä asumista edistävää muutostyöskentelyä asiakkaan kanssa. Tärkein vuorovaikutuksen areena on asiakkaan ja työntekijän välinen kahdenkeskinen, luottamuksellinen vuorovaikutus, joka toteutuu haastatteluissa ja työskentelyssä. Kasvotusten tapahtuva työ on biograafista, arviointi-, suunnittelu- ja suunnitelman toteuttamistyötä. Näissä tilanteissa lähtee rakentumaan luokittelu ja asiakkaan mahdollinen sitoutuminen suunnitelman työstämiseen ja toteuttamiseen. Asiakkaan kategorisointi rakentaa perustan suunnitelman sisällölle. Asiakkaalle muodostuu vuorovaikutustilanteiden pohjalta yksilöllinen kuntoutumisodote (haluttu lopputulos) ja mahdollisuuskonteksti, joka määrittää asiakkaan suunnitelman sisällön ja siihen kytkeytyvät interventiot.

61 Poluttaminen Erityisen merkityksellistä muutostyöskentelyssä on koko prosessin ajan asiakkaan, työntekijän ja palvelun tarjoajan kannalta kyky keskeyttää työskentely, palvelu tai vaihtaa se, mikäli työskentely ei näytä tuottavan muutosta, haluttua lopputulosta. Oikeaan osunut muutostyöskentely voi edistää yksilölliseen elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien ehkäisemistä, lieventämistä ja parantumista ja psyykkisen, sosiaalisen ja terveydellisen hyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn ja yksilöllisen/persoonallisen kasvun edistämistä. Onnistuneille kuntoutusratkaisuille on tyypillistä: yhteispalaverikäytäntö, esimerkiksi työpaikan ja yksilön tarpeiden huomioon ottaminen, kuntoutujan ominaisuuksien/lahjakkuuksien/persoonallisuuden huomioon ottaminen, kuntoutujan toimintaympäristön huomioon ottaminen ja kaikki osapuolet halukkaita vaihtoehtojen kartoittamiseen.

62 Asiakkaan läpikäymät vaiheet esimerkinomaisesti muutos- ja työskentelyprosessissa

63 Työskentelyn muoto, mitoitus, polku ja toimenpiteiden toteutuminen asiakkuuden aikana

64 Asumisen tukiportaat asumisen sisältöpalveluissa ja tuetun asumisen konsepti ASUMISEN TUKIPORTAAT ARVIOINTI/PALAUTE ELÄMÄN- TILANTEEN KARTOITUS, NEUVONTAA, OHJAAMISTA JA MUU PALVELU- OHJAUS NORMAALI TUKI VAHVA TUKI Arviointijakso KEVYT TUKI Ohjautuminen ASIAKAS JA YHTEISTYÖTAHOT/VERKOSTOT Itsenäinen asuminen J a t k u m o t T U K I T O I M I N T A J A S E U R A N T A Arviointijakso: asumisvalmiuksien kartoitusvaihe Vahva tuki: Mahdollistaa useamman tapaamisen viikossa (2 3 kertaa). Nuorelle annettava tuki on suunnitelmallista. Se on neuvovaa, käytännön asioiden yhdessä hoitamista ja asumisessa ohjaamista. Normaali tuki: Tapaamisia on viikoittain (1 2 kertaa). Nuorelle annettava tuki on suunnitelmallista. Se on neuvovaa ja asumisessa ohjaamista. Kevyt tuki: Tapaamisia on 1 4 kertaa kuukaudessa. Nuorelle annettava tuki on asetettujen tavoitteiden seurantaa ja neuvontaa. Sosiaalinen vahvistaminen, asumisen sisältöpalvelut ja tuetun asumisen malli: Asumisvalmiuksien kartoitus (haastattelut ja taustaselvitykset) Asumisneuvonta, -perehdytys ja -ohjus Asumiseen liittyvä tuki (tarpeeseen perustuva tuki: tuettu asuminen) Asukastoiminta (yhteisöllisyys ja vertaistuki)

65 Polku ammattiin

66 Työskentelyn vaiheet elämäntilanteen arvioinnissa ja asumisen palveluprosessissa

67 Kuntoutuksen etenemisasetelma sosiaalisessa systeemissä argumentaatioketjuna

68 Arvioinnin periaatteet Onnistuneen tutkimuksen ja arvioinnin periaatteet 1) arvioinnin, sen taustan ja tarkoituksen selkeys, 2) kuntoutujan suostumus, vapaaehtoisuus ja yhteistyö, 3) aiempien selvitysten ja tutkimusten hyödyntäminen, 4) suoran, ensikäden tiedon hankinta ja käyttö, 5) työmenetelmien laatu ja asianmukaisuus sekä soveltuvuus, 6) pätevyys käyttää menetelmiä sekä menetelmien rajallisuuden huomiointi, 7) työn huolellinen suorittaminen ja hoitaminen, 8) tilannetekijöiden arviointi tulosten tarkastelussa ja tulkinnassa, 9) tulosten raportointi, lausunnon kirjoittaminen ja 10) palautteen anto kuntoutujalle ja lähettäjätaholle sekä verkostotyöskentely.

69 Asiakkaiden ja toimijoiden tulkinnat muutosprosessin elämänkerrallisista kokemuksista

70 Tarinat Tarinat näyttävät yhä uudelleen peilaavan sitä ikuista kysymystä, miten on mahdollista jäädä henkiin maailmassa, joka pohjimmiltaan on aika kummallinen ja vaaroja täynnä oleva paikka. Lindqvist 1999 Kuntoutuksen tulos on kuntoutujan asettamien tavoitteiden saavuttamista. Se voi olla ensi vaiheen pyrkimys, osatavoite, joka on tapahtunut jo niin syvällä, että se rohkaisee tavoittelemaan yhä parempaa. Nettomuutos voi olla arvioijan silmissä olematon, mutta kuntoutujan elämässä suurenmoinen saavutus. Rissanen 2000

71 Kuntoutujien kertomuksia KUNTOUTUJIEN KERTOMUKSIA Kuntoutujien kertomukset pitävät sisällään kokemuksia eri-ikäisten ihmisten elämästä, arjesta ja kuntoutumisesta. Tarinat pohjautuvat todellisuuteen. Jokainen kertomus, kuten kuntoutumisprosessi yleensä, etenee yksilöllisesti. Kuntoutujien kertomuksista välittyy realistinen ja samalla varsin myönteinen kuva kuntoutumisprosessin etenemisestä, psyykkisistä muutoksista ja arjessa selviytymisestä. Vaikka kaikki kuntoutustyötä tekevät ammattilaiset tietävät sairastuneen tai vammautuneen ihmisen elämän olevan psykososiaalisesti ja fyysistoiminnallisesti erittäin vaativaa, on ammatillisuus kierrätettävä tämän ajatuksen (asianomaisen henkilön omat vaikeudet ja mahdollisuudet sekä tavoitteet) majakan tai reimarin kautta aika ajoin, jotta kuntoutustyön vaatima inhimillinen kuuntelu, keskustelu ja yhteistyön tarvitsema tulkkaus olisi oikein viritettyä. Miten saada turvallista pysyvyyttä kuntoutukseen ja estää polkujen katkeamiset ja seurannasta putoamiset? Se vaatii kuntoutujan motivaation tukemista, toteuttamiskelpoisen suunnitelman laatimista, kuntoutuksen moniammatillisuuden vahvistamista ja yhteistyötä kuntoutuksen rahoittajan ja kuntoutuksesta vastaavien tahojen kanssa sekä kuntoutujan herkkää kuuntelemista ja muutostilanteisiin reagoimista.

72 Veitsen terällä Christer Lybäck oli 9-vuotias, kun hänen elämänsä suistui raiteiltaan. Isän kuolema sysäsi pojan viina- ja vankilakierteeseen. Koulut jäivät kesken ja pojasta tuli katujen rautanyrkki, paatunut linnakundi ja eristyssellin vakiovieras. Christeriä pidettiin toivottomana tapauksena. 26-vuotiaana Christer päätti, että elämässä täytyy olla muutakin. Hän pani korkin kiinni, kävi keskikoulun ja lukion vankilassa ja huomasi tiedonjanon heränneen. Tänä päivänä Christer Lybäck on lääketieteen tohtoriksi väitellyt arvostettu ortopedi ja urheilukirurgi. Hänen tarinansa on kannustava esimerkki siitä, että ihminen pystyy halutessaan mihin vain. Miten on mahdollista, että Kakolan kundista ja Hagiksen tappelupukarista tuli menestynyt yrittäjä, lääketieteen tohtori ja taitava kirurginveitsen käyttäjä? Ympäristö piti häntä toivottomana tapauksena. Mutta Hagiksen kundi ei antanut periksi, ei hyvässä eikä pahassa vaan oli valmis menemään läpi vaikka minkälaisen stebarin. Mutta raudanluja tahtokaan ei riittänyt, apuun tarvittiin eristyssellissä murtunut sydän ja toisten ihmisten taikapiiri, ennen kuin elämä sai toisen suunnan. Vasta kun "kuningas Alkoholi" sai lopulliset lähtöpassit, Lybäckin elämä lähti nousukierteeseen.

73 ke Tahto antaa siivet

74 Rikostaustaisen kuntoutuminen Kuntouttavilla toimintaohjelmilla, kursseilla tai vankilaosaston päiväohjelmaan sisältyvällä toiminnalla pyritään parantamaan vangin ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaan valmiuksia arjen taitojen ja sosiaalisten valmiuksien avulla lisäämään edellytyksiä rikoksettomaan elämään. Kuntouttavaan työhön osallistuvat monet eri henkilöstöryhmät risealalla. STOP, Seksuaalirikoksista tuomituille tarkoitettu perusohjelma (Sex offender treatment programme, SOTP) Kiskon yhteisöhoito, I ja II -vaihe Antiriippuvuudet -inforyhmätoiminta Omaehtoisen muutoksen (OMA) -ohjelma (Cognitive self change) Cognitive Skills (CS) -ohjelma Suuttumuksen hallinta -ohjelma (Anger management training) Kalterit taakse,vaasan vankilan kristillisen päihdekuntoutusosaston ohjelma Matkalla muutokseen -päihdekuntoutusohjelma Ojasta allikkoon vai takaisin hoitopolulle, retkahduksen hoitoohjelma Yhteisökuntoutusohjelma (Sörkka yhteisön mallin mukaisesti) Lähisuhdeväkivaltaohjelma (Unbeatables) MOVE! -parisuhdeväkivallan puheeksiotto Liikenneturva-ohjelma Ohjauspyörä VKM-viisi keskustelua muutoksesta (Beteende samtal förändring) Ajattelutaitoja työpaikalle (Thinking skills for workplace) VINN-motivointi ja keskusteluohjelma naisille (VINNsamtalegruppe for kvinner) Terve-kurssi Oppimisvaikeuksista vapaaksi Mielekäs päivä

75 Ammatinvaihto Uudelleenkoulutuksella sähköalalle Marko on 30-vuotias leipuri, joka on ollut 12 vuotta leipomoalalla, viimeksi paistajana. Työ on ollut kovatahtista yötyötä, paistamista ja leipomista, peltien ja paistoliinojen nostelua kuumassa ilmassa. Markolla on nuoresta iästään huolimatta sepelvaltimotauti. Hänellä on ollut yksi sydäninfarkti, jonka jälkeen hänelle tehtiin pallolaajennus. Suorituskyky on tällä hetkellä hyvä. Hoitavan lääkärin mukaan fyysisessä työssä selviytyminen on tulevaisuudessa epävarmaa. Lääkäri suositteli kouluttautumista uuteen ammattiin, joka ei olisi fyysisesti kuormittavaa. Marko haki eläkeyhtiöstä uudelleenkoulutuksen tukea kuntoutushakemuksella. Suunniteltu koulutus on kolmevuotinen sähkövoimatekniikan perustutkinto ammattiopistossa. Eläkeyhtiössä katsottiin, että työkyvyttömyyden uhka on merkittävä ja pitemmän päälle kuuma leipomotyö sopimatonta. Eläkeyhtiö hyväksyi suunnitelman ja tuki koulutusta kolme vuotta. Marko valmistui hyvin arvosanoin ja työllistyi koulutustaan vastaaviin töihin sähköalalle heti koulutuksen päätyttyä. Työhön paluu parin kuntoutusvuoden jälkeen Simppa oli paiskinut töitä burgerkioskilla reilun vuoden ajan. Ikää hänellä oli tuolloin 18 vuotta. Työpäivän jälkeen Simppa lähti kavereiden kanssa uimaan. Pahaksi onnekseen hän sukelsi pohjaan. Simppa loukkaantui vakavasti niskaan ja joutui sairaalahoitoon. Miten Simpan kävi? Onneksi Simpan vammat olivat sellaiset, että hänet oli mahdollista kuntouttaa takaisin työkykyiseksi. Kuntoutumiseen meni pari vuotta. Simppa sai aluksi sairasajan palkkaa yhden kuukauden ajan. Sen jälkeen hän alkoi saada sairausvakuutuspäivärahaa Kelalta. Noin vuoden työkyvyttömyyden jälkeen sairausvakuutuksen päiväraha loppui. Kuntoutusaikana työeläkelaitos maksoi kuntoutusrahaa ja maksoi Simpan kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset. Kuntoutus onnistui. Simppa ei joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle, vaan palasi kuntoutuksen jälkeen takaisin työelämään.

76 Ammatinvaihto Uudelleenkoulutuksella merkonomiksi Anu on 27-vuotias koneasentaja, joka on valmistunut ammattikoulusta autonasentajaksi. Koulun jälkeen hän oli vuoden töissä autokorjaamossa. Käsiin alkoi tulla ihottumaa. Allergiatesteissä ei löydetty ihottuman syytä ja se paheni entisestään korjaamon likaisissa töissä. Välillä Anu oli pari vuotta lähettinä ja toimistotöissä, jolloin käsien oireet paranivat. Käsioireistaan huolimatta Anu halusi jatkaa koulutustaan vastaavissa töissä ja pääsi koneasentajaksi sellaiselle teollisuuden sektorille, jossa hygieniavaatimukset ovat korkeat. Koneasentajan tehtäviin kuului mm. koneiden ja laitteiden asennusta, huoltoa ja puhdistusta. Työssään hän joutui käyttämään suojaimia, mm. työkäsineitä. Ihottumaa alkoi ilmaantua uudestaan ja tutkimuksissa todettiin psoriasis. Lääkäri totesi koneasentajan työn sopimattomaksi ja Anulle ryhdyttiin etsimään uutta työtä yhtymän sisältä. Työpaikkalääkärin mielestä uudelleenkoulutus olisi paras vaihtoehto. Anu kävi työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologin luona keskustelemassa vaihtoehdoista. Anua kiinnosti liiketalouden perustutkinnon suorittaminen. Myös työvoimatoimiston ammatinvalinnanohjaajan mielestä kaupallinen ala soveltuisi Anulle. Anu haki kauppaoppilaitokseen ja lähetti kuntoutushakemuksen, jonka liitteenä oli B-lausunto, eläkeyhtiöön hyvissä ajoin ennen koulutuksen alkamista. Työhistoriaa Anulle oli ehtinyt kertyä seitsemän vuotta ammattikoulun jälkeen. Eläkeyhtiö katsoi ammatillisen kuntoutuksen tarpeelliseksi ja kuntoutussuunnitelma kolmen vuoden merkonomin koulutuksesta hyväksyttiin. Koulutus eteni hyvin ja kesälomien aikana Anu pääsi työharjoitteluun kirjanpitotehtäviin entiselle työantajalleen. Anu valmistui ajallaan ja sai lopulta vakituisen työpaikan entisen työpaikkansa talousosastolla.

77 Ammatinvaihto Oppisopimuskoulutus omalla työnantajalla Mikko on 32-vuotias asentaja. Hänellä on todettu selkärankareuma. Mikko on ollut saman työnantajan palveluksessa 13 vuotta. Työnantaja oli halukas kouluttamaan hänet asentajaryhmän esimieheksi edellyttäen, että hän hankkisi lisäkoulutusta atk:sta, johtamistaidosta ja englannin kielestä. Kielitaitoa tarvitaan ohjeistuksen ymmärtämiseen ja kommunikointiin, koska emoyhtiö on amerikkalainen. Atk-ajokortti ja johtamistaidon opit on haettava talon ulkopuolelta. Mikko kävi ensin opinto-ohjaajalla aikuiskoulutuskeskuksessa. Työnantajan kanssa neuvoteltiin sopivasta koulutusohjelmasta ja sen sisällöstä. Englannin opinnot jäivät työnantajan kustannettaviksi, koska Mikon koulupohjalla opiskelu kestäisi vuosia. Opinto-ohjaaja selvitti Mikolle soveltuvaa oppisopimuskoulutusta. Koneistusalan erikoisammattitutkinto osoittautui sopivaksi vaihtoehdoksi. Oppisopimuskoulutus tehtiin koneautomaatioteknikon kolmevuotisesta tutkinnosta. Opiskelua oli yhtenä päivänä viikossa. Eläkeyhtiö tuki koulutusta maksamalla kuntoutusrahasta työnantajalle palkkaa vastaavan osuuden. Mikko valmistui ajallaan.

78 Ammatinvaihto Työkokeilun avulla takaisin työelämään Minna on 45-vuotias atk-suunnittelija ja hänellä on takanaan pitkä työhistoria tietojenkäsittelyn parissa. Ennen työkokeilun aloittamista hän oli yli vuoden kuntoutustuella pitkäaikaisen masennuksen vuoksi. Työelämässä hänellä oli uupumusta, ahdistusta ja riittämättömyyden tunteita. Kuntoutustuen aikana hän jatkoi Kelan tukemaa psykoterapiaa kerran viikossa. Lisäksi hän kävi säännöllisissä seurantakeskusteluissa mielenterveystoimistossa. Oltuaan vuoden kuntoutustuella Minna koki vointinsa kohentuneen ja aloitekyvyttömyyden vähentyneen, joten suunnitelmaa työkokeilun toteuttamisesta alettiin työstää. Työsuhde entiselle työnantajalle ei ollut enää voimassa, joten työkokeilupaikka etsittiin vapailta työmarkkinoilta. Se löytyi melko helposti Minnan hyvän työkokemuksen avulla. Minna halusi kuitenkin asiakaslähtöisempään työhön, koska hän koki olevansa hyvä asiakaspalvelija ja nautti suorasta ja välittömästä kontaktista asiakkaisiin. Entinen ohjelmointityö oli pitkälti yksin työskentelemistä. Työkokeilu oli tietojärjestelmien ja internet-palvelujen neuvonta- ja asiakasohjaustehtävissä ja se kesti kolme kuukautta kuntoutustuen viimeisinä kuukausina. Työkokeilun ajalta eläkeyhtiö maksoi Minnalle kuntoutuskorotusta ja otti tapaturmavakuutuksen. Työkokeilu sujui suunnitelman mukaisesti ja Minna sai hyvää palautetta työstään ja asiakaspalvelutaidoistaan. Työkokeilun päätyttyä Minna työllistyi työkokeilupaikkaan asiakkaiden neuvontapalvelutehtäviin.

79 Ammatinvaihto Liikunnanohjaajasta atk-ammattilaiseksi Riikka valmistui liikunnanohjaajaksi ja pääsi heti valmistuttuaan kesän alussa töihin. Eräänä syksyisenä viikonloppuna vapaa-aikanaan hän loukkaantui vakavasti pudottuaan kalliolta. Riikan vammat olivat vakavat. Hän sai sairauspäivärahaa: 300 arkipäivää. Sairauspäivärahajakson aikana Riikalle tehtiin kuntoutussuunnitelma. Se on edellytys sille, että Riikka voi saada työkyvyttömyyseläkettä, jos hänen vammansa eivät parane sairauspäivärahakauden aikana. Riikka pääsi ammatilliseen kuntoutukseen. Vaikka Riikka toipui hyvin, hänelle jäi pysyvä vamma, joka estää häntä palaamasta liikunnanohjaajan työhön. Riikka pääsi työeläkelaitoksen järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen. Hän sai kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Koska Riikka oli nuori, hänet koulutettiin uuteen ammattiin. Riikkaa kiinnosti tietotekniikka, ja hän pääsi opiskelemaan atk-alan ammattilaiseksi.

80 Toimintakäytäntöjen ja työtapojen kehitysprosessi

81 Miksi tiedustelevat ja avoimet kysymykset ovat toimivia? Keskustelussa esittäviin kysymyksiin ei ole valmiita/oikeita/vääriä vastauksia. Tämä eroaa selkeästi perinteisestä kysymysvastausmenetelmästä, jossa kysyjällä on tavoiteltu vastaus mielessään. Kysymykset voidaan jakaa avoimiin ja suljettuihin. Kun kysytään avoimesti, annetut vastaukset voivat olla kysyjälle täysin yllättäviä ja ennalta arvaamattomia. Suljetut kysymykset sen sijaan tavoittelevat jotain määrättyä tietoa tai antavat vastaajalle mahdollisuuden joko-tai-tyyppisiin kyllä- tai eivastauksiin. Ne ovat joissakin tilanteissa paikallaan. Kun osallistuja kysyy suljettuja kysymyksiä, hän tietää vastauksen jo etukäteen tai hän rajaa vastausta omaan näkökulmaansa. Avoimien kysymyksien avulla voidaan tiedustella toiselta faktoja tai kysyä hänen arvoistaan, tunteistaan, toimintatavoistaan ja käsityksistään. Avoimilla kysymyksillä voidaan pyytää selittämään ilmiöitä, toimintaperiaatteita ja syy-seuraussuhteita sekä tekemään analogioita, analyysejä ja synteesejä. Tiedustelevilla avoimilla kysymyksillä on dynaaminen merkitys asioiden syväsuuntautuneen käsittelyn lisäämisessä ja keskustelun herättämisessä. Tiedusteleminen tekee ajatteluprosessin näkyväksi. Motivoiva haastattelu

82 Ajatuksenkulkua avaavia kysymyksiä Millainen on avoin ja tiedusteleva kysymys? Motivoiva haastattelu Avoin ja tiedusteleva kysymys alkaa kysymyssanalla: esim. mitä, miten, mistä, mistä johtuu, milloin, minne... Kysymys on hienotunteisesti asetettu, selkeä ja lyhyt. Avoimilla ja tiedustelevilla kysymyksillä pyritään kohdentamaan ongelmanratkaisu. Miten ajattelet...? Mihin perustuu...? Mitä tarkoittaa...? Mitä siitä seuraa...? Miten ymmärrät...? Mistä johtuu...? Mitä merkitystä...? Mitä sitten, jos...? Mihin tämä...liittyy? Miltä sinusta tuntuu...? Miten ajattelet tehdä tai toimia...? Millä tavalla selität? Miten sinun mielestäsi? Mikä tai millainen toiminta?

83 SUUTUMUKSEN HALLINTA SUUTUMUKSEN HALLINTA -KURSSI SISÄLTÄÄ AGGRESSION VAIHEIDEN TUNNISTAMISTA JA MALLEJA TILANTEIDEN KÄSITTELYYN JA TUNTEIDEN HALLINTAAN Aggressio on tunne. Se ei ole teko. Aggressio ei ole väkivaltaa. Toiminnaksi muuttuva käyttäytyminen on sitä. Käyttäytyminen on teko. Teoista joutuu vastuuseen. Tunteita saa olla. Niitä on opittava tunnistamaan, sietämään ja ohjaamaan. Suuttumuksen tunne ja vihainen käyttäytyminen ovat eri asioita. Suha sisältää tehtäviä ja harjoituksia: Suuttumuksen fyysisten reaktioiden ymmärrys ja suuttumuksen vaiheet Malleja tunteiden, vihan ja käyttäytymisen hallintaan: oman käyttäytymisen tarkkailu ja seurausten analysointi Suuttumuksen ja raivon ilmaiseminen rakentavasti Vihaisen/raivostuneen henkilön kohtaamismalleja Mielikuvaharjoituksia rentoutumiseen, rauhoittumiseen Teoriaa ja malleja

84 Aggressiivisen käytöksen kehitysvaiheet 1. Ärsyke laukaiseva tekijä: esim. henkilö tai tilanne (ottaa päähän, närkästyminen, ärtyminen) 2. Käytöksen muuttuminen kehossa on näkyvissä suuttumuksen merkit: esim. käsi nyrkissä, sormella osoittelu, huutaminen, tavaroiden heittely, eleet, ovien paiskominen 3. Ajatukset kiihtyneitä kielteisiä ajatuksia: esim. Miksei voi olla hiljaa!, Lyön, ellei hän lopeta. 4. Kiihtymys keho jännittyy: esim. lihakset kiristyvät, sydän hakkaa, mieliala muuttuu, tulee kiukkuinen olotila 5. Vihainen käytös toiminta on tunteiden mukaista, hyökkäävä käyttäytyminen, oman tahdon läpisaaminen väkivalloin Aggressiivinen käytös SUUTUMUKSEN HALLINTA seuraukset itselle ja muille

85 SUUTUMUKSEN HALLINTA Se, mitä sanomme itsellemme jossakin tilanteessa, määrittelee pääasiassa tunteemme ja mielialamme. Se vaikuttaa toimintaamme suuntaan, käyttäytymiseen. Tulkintamme ja ajatuksemme tapahtumista muodostuvat tunteidemme pohjalta. Merkitystä on sillä mitä sanomme ja miten ilmaisemme ajatuksemme itsellemme ja muille. Ulkoiset tapahtumat Tapahtumien tulkinta ja sisäinen puhe Tunteet ja reaktiot Vaihtoehtoisia toimintatapoja ja näkökulmia voi opetella.

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kirjallisuusseminaari 1, Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena. Anu Karjalainen

Kirjallisuusseminaari 1, Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena. Anu Karjalainen Kuntoutuksen asiakasyhteistyö ryhmän haasteet paikallistasolla Kirjallisuusseminaari 1, Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena Lapin Yliopisto Anu Karjalainen Lakisääteinen

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi Essi Manner 2 Kuntoutuksen toimijat ja työnjako Tapaturma- ja liikennevakuutus aina ensisijaista muihin nähden myös ammattitaudit Terveydenhuolto terveydentilaa

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela 16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi TUTKINNON OSA: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela Kela kuntouttaa Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Lakimies Heidi Giss Kela Kela järjestää ja korvaa kuntoutusta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital

Työikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital Työikäisen kuntoutussuunnitelma Timo Pohjolainen Helsinki Hospital Sidonnaisuudet Työpaikka - Helsinki Hospital Asiantuntijalääkäri - Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta - Vakuutuslautakunta - Potilasvakuutuskeskus

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Kuntoutuksen palvelujärjestelmä

Kuntoutuksen palvelujärjestelmä Ajankohtaista vakuutuslääketieteestä ja kuntoutuksesta Kuntoutuksen palvelujärjestelmä Piia Leskelä ja Timo Pehkonen Kuntoutuspalvelut/Oulun kaupunki Kuntoutuksen laaja kenttä: Suomalaisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 15.6.2015 1 Esityksen sisältö Nuorisotakuun jatkosuositukset kuntoutuksen kannalta Matalan kynnyksen

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot