ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit"

Transkriptio

1 3/2011 ADHD-liiton jäsenlehti ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton yhteinen teemaosuus s ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit vuonna 2012 s /2011 Tarkkaavuushäiriö ilman ylivilkkautta (ADD) s

2 s i s ä l l y s Tässä numerossa ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh Faksi (09) Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9 11 Puh Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh Järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen Puh Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh Toimistosihteeri Arja Salo Puh ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton yhteinen teemaosuus sivut Ledare 5 Pääkirjoitus 6 Aivot voivat hyvin, kun hymyilet 8 Neuropsykiatrinen valmennus kuntoutuksen tukena 11 Aistien merkitys arjessa -koulutus 12 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit 2012 sivut Hyvä tietää kursseista 16 Miten haet kurssille 17 Lasten ja nuorten kurssit 18 Aikuisten arjen- ja elämänhallintakurssit sekä parisuhdekurssi 19 Hakulomake perhekursseille 21 Hakulomake nuorten ja aikuisten kursseille sekä parisuhdekurssille Kuntoutussuunnittelija Jari Kämäräinen Puh Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen Puh POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Järjestösuunnittelija, Pohjois-Suomi Anu Kippola-Pääkkönen Puh ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2010/4417. Lupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 3/2011 2

3 Lisäksi tässä numerossa 14 Puheenjohtaja 24 Jäsenyhdistykset 26 Lukuvinkkejä 27 Lyhyesti ADHD-liiton syyskokous ADHD-liiton uusi opas 28 Adhd-oireisten hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia 30 Tarkkaavuushäiriö ilman ylivilkkautta (ADD) 34 Äksyjen kanssa opinnäytetyötä tekemässä 36 Vaahteramäen Eemelit 2000-luvulla ADHD-räppi Pylly pyörii, sormet napsaa, en jaksa innostuu, ei kyllä natsaa. Mun vaikee on keskittyy, kaikki menee ohi - mut hei, mä oon siitä niin sori! Mun aivot tekee vain mulle klikkaa, en voi niitä käskee, et nyt kyllä riittää. Mun pitäis keskittyy paremmin, tiedän sen, mut tarvin siihen Sinun kannustuksen! Voit auttaa mua keskittyyn oppiin tähän, kun annat mun liikkua luvalla vähän. Keksitkö myös jotain innostavampaa? Voisko matikkaa opetella rakennellen? Voisko biologiaa ymmärtää luonnossa liikuskellen? Ehkä äikkäkin sujuisi paremmin tänään, jos vois parin kanssa jutskata ihan vähän. Pylly pyörii, sormet napsaa. Auta mua keskittyyn, sit kyllä natsaa! - Anu Kippola-Pääkkönen - Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Päätoimittaja Virpi Dufva puh Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh taitto Jari Hämäläinen Toimituskunta Teija Jalanne Virpi Dufva Marjatta Sievers Arja Havilo Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry puh faksi (09) Ilmoitushankkija Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Futureimagebank.com Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa; lisäksi yhden numeron välissä ilmestyy yksi erillinen teemaosuus. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: /2011

4 l e d a r e Tillsammans kan vi nå längre ADHD-förbundet, Hjärnförbundet (tidigare Stroke- och dysfasiförbundet) samt Autism- och Aspergerförbundet har redan i åratal haft ett trepartssamarbete. Nu har vi för första gången producerat gemensamma artiklar till våra medlemstidningar. Temat för artiklarna är rehabilitering. Trots att diagnoserna varierar sysslar våra medlemmar med liknande ämnen. Barn, ungdomar, vuxna och familjer behöver stöd under många olika skeden för att förutsättningarna för ett självständigt liv ska kunna skapas. Samarbetet har med tiden blivit närmare utgående från den lokala verksamhetens behov. Gemensamma föreningar har grundats i olika delar av landet. Många lokalföreningar som tidigare fungerat var och en på sitt håll har funnit varandra, samlat krafter och bildat en gemensam förening. Av de här samarbetsföreningarna hör en del medlemsföreningar till förbunden. Verksamheten koncentrerar sig på utmaningar i vardagslivet, och i andra hand på diagnoserna. När det är fråga om ett litet barn som man söker en diagnos för på grund av problem med kommunikation och annan social samvaro finns alternativen ofta i våra tre förbund. Familjerna behöver stöd och råd, de professionella och beslutsfattarna behöver kunskap när de tilldelar resurser för service. Också ungdomarna och de vuxna behöver rehabiliterande åtgärder. Viktigt för rehabiliteringen i alla livsskeden är uppmuntran till en egen självförsörjande verksamhet och att möjliggöra den. Här har förbunden och medlemsföreningarna en utmanande uppgift. Förbunden har påverkat både undervisningsplaner och specialundervisning både gemensamt och vart och ett för sig. I april år 2004 blev samarbetet närmare när man under den dåtida grundserviceministern Liisa Hyssäläs beskydd startade en kommunal informationskampanj som hette Gör det osynliga synligt. Kampanjen riktar sig till tjänstemän och kommunala beslutsfattare inom social- och hälsovård samt undervisningsväsendet i olika delar av Finland. De första informationskampanjerna genomfördes i Helsingfors, Kuopio, Tammerfors, Åbo och Uleåborg. Orter och teman har varierat med åren. I år är kampanjen redan på sitt åttonde år på olika orter i Finland. I samband med den kommunala kampanjen har vi uppmärksammat lokala idéer, bett de professionella på området hålla föreläsningar om fakta och dessutom berättat om tankar och behov i föreningarna. Saker kan utvecklas genom samarbete, och såtillvida är gemensamma diskussioner ett utmärkt tillfälle att ta fram aktuella frågor. I anslutning till informationsmötena har det ibland anordnats utbildningar, och utbildningssamarbetet har dessutom ökat under de senaste åren. Med samarbete när det gäller spridande av information har man uppnått omfattande påverkan, såväl på riksnivå som lokal nivå. Tillgången på stödåtgärder och service är mycket olika i kommunerna. Att lyfta fram saker och ting i vidare sammanhang är alltid effektivare än att handla enskilt, men också det är viktigt. Senaste sommar förverkligades för första gången ett samarbete med en gemensam familjesemester på Konferenshotellet och centret för välbefinnande i Sjundeå. Tillsammans kan vi åstadkomma mera också när vi förmedlar kunskap. Med hopp om givande läsupplevelser och en trevlig början på hösten! Virpi Dufva, Mirjami Hagman och Tiina Viljanen Virpi Dufva är verksamhetsledare i ADHD-förbundet, Mirjami Hagman är verksamhetsledare i Autism- och Aspergerförbundet och Tiina Viljanen är verksamhetsledare i Hjärnförbundet. Översättning: Susanne Aminoff Verksamheten koncentrerar sig på utmaningar i vardagslivet, och i andra hand på diagnoserna. 3/2011 4

5 p ä ä k i r j o i t u s Jari Hämäläinen Toiminnanjohtajat Mirjami Hagman (vas.), Virpi Dufva ja Tiina Viljanen Yhdessä enemmän Kolmikantayhteistyötä ADHD-liiton, Aivoliiton (aiemmin Aivohalvaus- ja dysfasialiitto) ja Autismi- ja Aspergerliiton kesken on tehty jo vuosia. Nyt olemme ensimmäistä kertaa tuottaneet yhteisiä artikkeleita jäsenlehtiimme, joiden teemana on kuntoutus. Jäsentemme asiat ovat yhteisiä, vaikka diagnoosit vaihtuvat. Lapsi, nuori, aikuinen ja perhe tarvitsee tukea monissa vaiheissa, jotta eväät itsenäiseen elämään rakentuvat kunnolla. Yhteistyö on tiivistynyt aikanaan paikallisten toimijoiden tarpeesta. On perustettu yhteisiä yhdistyksiä eri puolille maata. Jotkut aiemmin erillisinä toimineet paikallisyhdistykset ovat löytäneet toisensa, koonneet voimavaransa ja liittyneet yhdeksi yhdistykseksi. Näitä yhteisyhdistyksiä on osa liittojemme jäsenyhdistyksistä. Toiminta keskittyy yhteisiin haasteisiin arkielämässä ja toissijaisesti diagnooseihin. Kun kysymyksessä on pieni lapsi, jolle vasta haetaan diagnoosia kommunikoinnin ja muun sosiaalisen kanssakäymisen ongelmiin, on usein kysymys kolmikantaryhmästämme. Perhe tarvitsee tukea ja neuvoja, ammattilaiset ja päättäjät kaipaavat tietoa kohdentaessaan resursseja palveluihin. Myös nuoret ja aikuiset tarvitsevat kuntouttavia toimia. Omavoimaisen toiminnan rohkaisu ja mahdollistaminen ovat tärkeitä kuntoutumiselle kaikissa elämänvaiheissa. Tässä on liitoilla ja jäsenyhdistyksillä haastava tehtävä. Liitot ovat olleet vaikuttamassa yhdessä ja erikseen niin opetussuunnitelmiin kuin erityisopetukseenkin. Vuonna 2004 huhtikuussa yhteistyö tiivistyi, kun silloisen peruspalveluministeri Liisa Hyssälän suojeluksessa käynnistyi Näkymätön näkyväksi -tiedotuskampanja. Kohteena olivat kuntien sosiaali-, terveys- ja opetustoimen virkamiehet ja päättäjät eri puolilla Suomea. Ensimmäiset tietoiskut tehtiin Helsinkiin, Kuopioon, Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. Paikkakunnat ja teemat ovat vaihdelleet vuosittain. Tänä vuonna olemme liikkeellä jo kahdeksatta kertaa eri puolilla Suomea. Kuntakampanjassa olemme kuulleet paikallisia ajatuksia, pyytäneet alan ammattilaisia luennoimaan faktoista ja lisäksi kertoneet järjestökentän ajatuksia ja tarpeita. Asioita voidaan kehittää yhteistyössä, joten tämä yhteinen keskustelu on oiva paikka tarttua ajankohtaisiin asioihin. Kuntakampanjan tiedotustilaisuuksiin on välillä liitetty oma koulutusosio ja viime vuosina on koulutusyhteistyötä lisätty muutenkin. Viestintäyhteistyön kautta on haettu laaja-alaista vaikuttamista valtakunnallisesti ja paikallisesti. Palvelujen saatavuus ja tukitoimet ovat erilaisia kunnissa, joten asioiden esiin nostaminen nimenomaan laajemmassa yhteistyössä on aina tehokkaampaa kuin yksin toimiminen, joka toki sekin on tärkeätä. Kuluneena kesänä toteutettiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä perheloma Siuntion Hyvinvointikeskuksessa. Yhdessä saamme aikaan enemmän myös tietoa jakaessamme. Antoisia lukuhetkiä ja hyvää alkavaa syksyä! Virpi Dufva, Mirjami Hagman ja Tiina Viljanen Virpi Dufva on ADHD-liiton, Mirjami Hagman Autismi- ja Aspergerliiton ja Tiina Viljanen Aivoliiton toiminnanjohtaja. Toiminta keskittyy yhteisiin haasteisiin arkielämässä ja toissijaisesti diagnooseihin. 5 3/2011

6 t e e m a o s u u s Aivot voivat hyvin, kun hymyilet Myönteisyys, mielihyvä, ilo, nauru ja huumori auttavat oppimisessa ja myös kuntoutuksessa. Näin toteaa kuntoutuspsykologi Anne Lehtokoski. Anne Lehtokoskella on paljon harrastuksia, mutta mieluisimpia ovat meri ja purjehdus sekä kirjat ja ruuanlaitto. Marjo Haapio Päätyökseen Anne Lehtokoski toimii kuntoutuspsykologina Karjalohjan Päiväkummussa. Hän on myös työnohjaaja, aivotutkija ja AD/HD-valmentaja. Kiinnostuin neurologisista sairauksista ja aivotutkimuksesta jo varhain, sillä isäni suvussa ne ovat tuttuja muun muassa MS-taudin ja Parkinsonin taudin osalta. Luen edelleenkin aivoihin liittyviä asioita kuin jännitystarinoita, sillä koen, että aivot ovat aivan yhtä tutkimaton alue kuin esimerkiksi avaruus, Anne Lehtokoski sanoo. Anne Lehtokoskella on oma yritys, jonka nimi on Koulutustoimisto Tunne- Aivot Oy. Hän on kirjoittanut mm. kirjan Aikuisen ADHD ja aivojen arvoitus (Tammi 2004) ja hänen pitämänsä yleisöluennot ovat yleensä täynnä viimeistä paikkaa myöten. Myönteisyys ja aivojen vireystaso Mitä mieltä olet väittämästä: Hyvät käytöstavat ja myönteinen asenne peritään? Se on enemmän totta kuin tarua, Anne Lehtokoski sanoo. Myönteinen, positiivinen, asenne liittyy ainakin osittain perittyyn aivojen vireys- eli aktivaatiojakaumaan. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että jos etuotsalohkojen vireystaso on vasemmassa aivopuoliskossa korkeampi kuin oikeassa puoliskossa, niin ihmisellä on taipumus kokea asiat myönteisinä eli positiivisviritteisinä. Lisäksi uskotaan, että myönteisyys säilyy tyypillisenä reaktiotaipumuksena läpi elämän ja on näkyvissä jo aivan vauvaiässä. Käänteisesti voisi ajatella, että tätä ominaisuutta on tärkeä ylläpitää myös silloin, kun jokin neurologinen sairaus muuttaa aivojen toimintaa. Eli niin kauan kuin on mahdollista, kannattaa tietoisesti ajatella ensiksi asian myönteistä puolta. Anne Lehtokoski korostaa, että kun pyrkii tietoisesti ajattelemaan myönteisesti, ei stressitasoa lisääviin ahdistaviin ajatuksiin jää niin helposti kiinni. Ihminen, joka ei ole juuttunut ahdistukseensa, on monella tapaa vapaampi. Silloin esimerkiksi muisti toimii paremmin. Tunteet virittävät aivot Kysymykseen, mitä aivoissa tapahtuu, jos ilahtuu, Anne Lehtokoski vastaa: Aivoissa aktivoituu alueita sekä tunnealueilla että etuotsalohkolla, mis- 3/2011 6

7 t e e m a o s u u s sä ilahtuminen saa juuri aivojen vasemman puolen oikeaa virittyneemmäksi. Näin ollen voisi ajatella, että ilahtumiskokemukset vahvistavat mahdollista synnynnäistä myönteisyyttä. Tai jos geenit eivät ole olleet suotuisat, ilahtuminen kääntää ainakin hetkellisesti synnynnäisen ei-myönteisen vireystasapainon myönteisen voitoksi. Kun tapahtumaa tarkastellaan solutasolla, esille nousee solusta toiseen viestiä vievän välittäjäaine dopamiinin määrä. On havaittu, että dopamiinin määrä ja reagointiherkkyys liittyvät onnellisuuden tunteeseen samoin kuin motivoituneeseen tavoitteeseen suuntautumiseen. Sama järjestelmä näyttää siis liittyvän hyvään mieleen ja auttavan keskittymään. Tämä taas on välttämätöntä muistiin painamiselle asioita opitaan helpommin, kun mieli on hyvä. Tunteiden kokemisen haasteet Asettavatko neurologiset sairaudet esteitä esimerkiksi juuri ilon kokemiselle? Aivot ovat instrumentti, joka soi ja keho on kaikupohja. Keho vahvistaa soinnin, Anne Lehtokoski sanoo. Jos kaikupohja puuttuu eli hermoradoissa on vaurioita, eivät tunteetkaan tule takaisin aivoihin tulkittaviksi, vaan hiipuvat matkalla. Mikäli ne alueet, joita tarvitaan tunteiden tuntemiseen, ovat vaurioituneet, ei tunteita koeta tai ne ovat latistuneet. Ilo ei eroa tässä asiassa muista tunteista. Vaikka neurologiset sairaudet voivat laimentaa tunteiden ulospäin näkymistä, ne eivät aina vaikuta itse tunteiden kokemiseen. Esimerkiksi Parkinsonin taudissa voivat kasvot muuttua osin ilmeettömiksi, mutta silti ihminen voi kokea sisällään monenlaisia tunteita. Ajattele onnellisia ajatuksia Voiko aivoja hoitaa yrittämällä tietoisesti löytää onnellisia ajatuksia? Onnelliset ajatukset eivät sido ja jumiuta aivoja käsittelemään jotakin tiettyä asiaa, jolloin esimerkiksi muisti toimii paremmin kuin ikävien asioiden yhteydessä. Lisäksi onnelliset ennakkoajatukset ohjaavat toimintaa yleensä suotuisaan suuntaan. Kyse on samasta ilmiöstä kuin mentaalivalmennuksessa, jossa pyritään luomaan mahdollisimman vahva onnistumisen mielikuva. Ainakin motoriikan ja somatosensoriikan eli liikkeiden ja tuntoaistin puolella on osoitettu, että aivoihin syntyvät muistijäljet muokkaavat toimintaa. Anne Lehtokoski kertoo esimerkin amputaatiopotilaiden aavesäryistä. Jos amputoitava raaja on pystytty pitämään kivuttomana jonkin aikaa välittömästi ennen amputaatiota, ovat aavesäryt hänen mukaansa pienempiä, koska aivoissa on muistijälki kivuttomasta raajasta. Myönteiset tunteet kuntoutuksen apuna Aivot ovat ihmisellä kaikkein eniten muotoutuva elin. Tämä antaa myös kuntoutukselle mahdollisuuden palauttaa toimintoja tai ohjata aivoja korvaavien toimintojen kehittämiseen. Entä millaisia aivoihin ja tunteisiin kohdistuvia keinoja voidaan käyttää kuntoutuksessa? Uusien asioiden oppimista ja vanhojen säilyttämistä voidaan helpottaa herättämällä myönteisiä tunteita. Käytännössä tämä merkitsee vaikkapa mukavien tapahtumien muistelemista, huvittavien juttujen kertomista ja naurua kirvoittavien harjoitusten tekemistä. Kuntoutukseen kuuluvat lisäksi erilaiset monipuoliset toiminnalliset menetelmät ja ns. kompensoivat toiminnot, Anne Lehtokoski sanoo. Esimerkiksi puhekyvyn menettänyt saattaa pystyä laulamaan tai ihminen, joka ei pysty enää oppimaan uusia tietoja, voi silti oppia uudet tanssiaskeleet. Teksti Maarit Huovinen Maarit Huovinen on lääketieteen toimittaja ja tietokirjailija. Kohti hyvää oloa Anne Lehtokosken neuvoja: Lähde aina liikkeelle siitä, mitä on. Kysy, Mitä pystyn tekemään? ja etsi toimintamalli sitä kautta. On turhaa hokea En pysty. Aivokuorella liian tiuhaan kierrätetty kielteinen ajatus lisää ahdistusta ja ahdistus lisää ajatuksissa kehää kiertäviä ikäviä asioita. Mieti siis Mitä pystyn? ja Millä tavoin asian voi tehdä? Asioita on usein totuttu tekemään vain tietyllä tavalla, vaikka olisi monia muita yhtä oikeita ja helppojakin tapoja toimia. Sairauden myötä voi olla tarkoituksenmukaista muuttaa toimintatapojaan. Ajattele myönteisesti. Voit nähdä väistämättömät arkiset kommellukset joko vaikeutena tai suhtautua niihin huumorilla. Jos pystyt jälkimmäiseen, on koko tilanteen kuormittavuustaso erilainen. Kyse on samasta asiasta kuin työssä jaksamisessa: tylsempääkin hommaa jaksaa, jos on hyvä mieli ja hyvä yhteishenki. Kuntoutujan läheinen: muista huolehtia myös omasta hyvinvoinnistasi. Joskus jonkin asian muuttaminen vähemmän kuormittavaksi on helpompaa, kun apuna on ulkopuolinen ihminen, joka kertoo asian sairastuneelle. Vanha hyvä ystävä tai vaikkapa sairastuneen aikuiset lapset voivat olla tällaisia. Anne Lehtokoski kertoo esimerkin puhe- ja toimintaväylästä: Oma MS-tautia sairastava isäni oli tottunut pitämään kolme kerrosta housuja kesähelteelläkin, vaikka ei niitä kaikkia tarvinnut eikä itse pystynyt enää pukeutumaan. Omaishoitajana toimivalle äidilleni isä kiukutteli, mutta meille tyttärille ei. Kun otimme asian esille, tilanne ratkesi ja muuttui äidin kannalta vähätöisempään suuntaan. 7 3/2011

8 t e e m a o s u u s Neuropsykiatrinen valmennus kuntoutuksen tukena Neuropsykiatrinen valmennus on asiakkaan kuntoutusta tukevaa, tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa. Se perustuu kunkin valmentautujan yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Valmennus ei ole irrallaan asiakkaan muusta palveluketjusta, vaan se nivoutuu kuntoutuskokonaisuuteen toimivan verkostoitumisen kautta. Ekokulttuurisella lähestymistavalla puolestaan pyritään kohtaamaan valmentautujia/perheitä yksilöllisesti ja heidän omilla ehdoillaan. Perheen omien arvojen, käsitysten ja uskomusten kautta autetaan heitä tavoitteiden asettelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Suomen Nuortentalo Oy on tarjonnut neuropsykiatrista valmennuspalvelua nyt kolmen vuoden ajan. Sen tarjoamaa neuropsykiatrista yksilö- ja perhevalmennusta on saatavilla Turun ja Kuopion alueilla sekä Jyväs- ja pääkaupunkiseudulla. Perhevalmennusta tarjotaan perheille, joissa jollakin tai joillakin jäsenillä on neuropsykiatrinen erityisvaikeus. Tällöin asiakassuhteessa on koko perhe. Yksilövalmennus taas on kohdistettu tiettyyn perheenjäseneen ja se sisältää lähes aina kuitenkin myös lähiverkoston tukemisen. Neuropsykiatrinen valmennus vie tuen juuri sinne, missä asiakas sitä tarvitsee, kuten esimerkiksi päiväkotiin, kouluun, työpaikkaan, kotiin tai harrastuksiin. Neuropsykiatrisen valmennuksen toimintaa ohjaavat sosiaalipedagogiset toimintaperiaatteet sekä ratkaisukeskeinen ja ekokulttuurinen lähestymistapa. Valmentautujaa motivoidaan ja ohjataan ponnistelemaan elämän suuntaamiseksi uusiin päämääriin ja saavuttamaan uusia elämäntaitoja. Valmennus tapahtuu valmentautujan omia voimavaroja etsien ja tukien. Valmentautujan päämäärä onkin, että hän jatkossa oppii itsenäisesti ratkaisemaan ongelmia ja löytämään keinoja arjen esteiden raivaamiseen. Valmentajan päämäärä puolestaan on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on tietynlaista asennetta haasteellisiin tilanteisiin siinä pyritään tavoitteiden ja ratkaisujen löytämiseen, katse suunnattuna menneisyyden sijasta tulevaisuuteen. Uusien näkökulmien avulla saadaan aikaan muutostoiveita ja -tavoitteita, jotka kannustavat eteenpäin. Tiedetäänhän toiveikkuuden ja unelmien innostavan ihmisiä enemmän kuin ongelmiin syventymisen. Valmennusta yksilölle tai perheelle Neuropsykiatristen asiakkaiden joukko ei ole mikään vähäinen, sillä kielellisen erityisvaikeuden omaavia henkilöitä katsotaan olevan jopa 7 % väestöstä, ADHD:n esiintyvyys on noin 5 % ja autististen häiriöiden kirjoon kuuluvan Aspergerin oireyhtymän esiintyvyydeksi on arvioitu 0,8 %. Touretten oireyhtymää puolestaan on noin 0,1 1 %:lla väestöstä. Asiakkaita on jokaisessa ikäluokassa. Valmennuksella on kysyntää Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisten tietous neuropsykiatrisesta valmennuksesta on lisääntynyt paljon viime vuosien aikana. Valmennusta kysytään yhä useammin ja myös lääkärit suosittelevat sitä yhä enem- 3/2011 8

9 t e e m a o s u u s män. Asiakkaatkin osaavat pyytää valmennusta joko itselleen tai läheiselleen. Tällä hetkellä neuropsykiatrista valmentajakoulutusta järjestetään useilla paikkakunnilla, joten päteviä valmentajia saadaan koko ajan lisää. Suomen Nuortentalo Oy haluaa tehdä oman osuutensa valmennuksen tunnettavuuden lisäämiseksi. Yksi palvelumuotomme onkin viedä tietoa ja asiantuntemusta mm. päiväkoteihin, työyhteisöihin ja kouluihin. Nuortentalo tarjoaa myös luentoja eri aiheista. Aiheisiin voi tutustua nettisivuilla Teemme työtä sen eteen, että asiakkaiden tuen saanti ei riippuisi siitä, mikä heidän kotikuntansa on. Vielä tänä päivänäkin joissakin kunnissa neuropsykiatriset asiakkaat kuuluvat niin sanottuun väliinputoajaryhmään eli heidän ei katsota liittyvän selkeästi minkään lainmukaisen hoidon tai palvelun piiriin ei siitäkään huolimatta, että he tarvitsisivat ehdottomasti ammatti-ihmisen tukea selvitäkseen jokapäiväisessä elämässä. Aineistot apuna Neuropsykiatrisessa valmennuksessa käytettävää materiaalia ei ole aina valmiina saatavilla, joten valmentajalta vaaditaan mielikuvitusta ja ideointikykyä, kun hän pyrkii keksimään ja toteuttamaan kullekin asiakkaalle toimivat aineistot. Kalenterit ja erilaiset lukujärjestykset ovat neuropsykiatriselle asiakkaalle hyvin tärkeitä struktuurin luomiseksi. Niiden avulla esimerkiksi päiväjärjestys ja ajankäytön hallinta selkiytyvät konkreettisesti. Valmennuksessa hyödynnetään lisäksi erilaisia korttipakkoja, joita löytyy esimerkiksi elämän tärkeistä asioista, tunteista, kasvatuksesta, rajoista ja vanhemmuudesta. Vahvuuskorttien avulla etsitään valmentautujan voimavaroja, tuetaan itsetuntoa ja opetellaan selviytymiskeinoja eri tilanteisiin. Kortit ovat usein oivallinen pohja keskusteluille. Mikäli asiakkaalla on aggressiivista käyttäytymistä, hän voi hyötyä, kun askartelemme ns. ankkurikortit. Kortit ovat pieniä, taskuun mahtuvia ja niissä on asiakasta rauhoittavia ja miellyttäviä kuvia, esimerkiksi oman lemmikin kuvia. Hän voi opetella käyttämään ankkurikortteja suuttumuksen tai ärtymyksen hillitsemiseen. Kortteja selaamalla hän voi saada ajatuksensa muualle ja mielensä rauhoittumaan. Asiakkaiden kanssa harjoitellaan myös matkapuhelimen hyödyntämistä. Matkapuhelimeen voi laittaa muistutuksia: missä ja milloin pitää olla ja mitä pitää tehdä. Matkapuhelimella voi ottaa kuvia jostakin tietystä, valmentautujalle tärkeästä reitistä ja seuraavan kerran hän osaa suunnistaa oikeaan paikkaan kuvien avulla. Joskus matkapuhelimen kautta myös valmennetaan. Joitakin arimpia asioita valmentautujan saattaa olla helpompi puhua puhelimen kautta kuin kasvokkain. Suomen Nuortentalo Oy valmistaa ja myy Puhtaus ja kauneus - sekä Puhtaus ja komeus -kansioita ja nyt uutuutena on myös Siistii! -siivouskansio. Näitä kansioita käytämme valmennuksessa hyödyksi, kun aiheena on hygienian 9 3/2011

10 t e e m a o s u u s saattaisi kokea, että häntä syyllistetään sosiaalisesta taitamattomuudesta. Valmennuksen hyödyt hoito tai kun harjoitellaan oman kodin siivousta. Kaikki kansiot ovat selkokielisiä ja runsaasti kuvitettuja, joten valmentautujan on helppo käyttää niitä myös itsenäisesti valmennustapaamisten ulkopuolella. Valmennuksessa käytettäviä menetelmiä ovat muun muassa keskustelu, aktiivinen kuuntelu, yhdessä tekeminen ja mallittaminen. Yhdessä valmentautuja ja valmentaja etsivät uusia malleja toiminnalle, valmennuksen avulla tuetaan ja vahvistetaan itsetuntoa, opetellaan erilaisia muististrategioita, selvennetään syy-seuraussuhteita ja harjoitellaan sosiaalisia taitoja. Monipuolisia menetelmiä Puheen tukena käytetään paljon kuvia, piirtämistä, sarjakuvittamista sekä miellekarttojen ja analyysiketjujen piirtoa. Piirrokset, samoin kuin kuvat, ovat tehokas ja puolueeton ohjauskeino, koska niistä puuttuu henkilökohtainen ulottuvuus. Sarjakuvin voidaan selventää tulevia tilanteita, esimerkiksi Kelaan, lääkäriin tai muihin uusiin tilanteisiin menoa. Kuvia piirretään myös sosiaalisista tilanteista. Käyttämällä sekä ajatus- että puhekuplia selvennetään asiakkaalle, kuinka ihminen voi ajatella muuta kuin hän sanoo. Kynän ja paperin käyttö on siinäkin mielessä suotavaa, että paperille piirretty informaatio jää, sen sijaan kuin pelkästään puhuttu informaatio tapahtuu nopeasti ja on sen jälkeen poissa. Draaman kautta voidaan harjoitella monia erilaisia sosiaalisia tilanteita. Tulevia tapahtumia voidaan kylmäharjoitella jo etukäteen yhdessä valmentajan kanssa ja kun oikea tilanne tulee, on käyttäytymismalli valmiina. Valmennustapaamisissa saatetaan lisäksi tehdä esimerkiksi nukketeatteria, jossa nukkejen avulla käydään läpi erilaisia vuorovaikutustilanteita. Näytelmät videoidaan ja niitä voidaan valmentautujan kanssa yhdessä jälkeenpäin analysoida. Rooli- ja pantomiimileikit ovat aina hyviä, koska niihin ei sisälly liikaa persoonallista otetta, joka saattaisi aiheuttaa valmentautujassa ärtymystä tai hän Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen Suomen Nuortentalo Oy lähetti neuropsykiatrisen valmennuksen asiakkaille kyselyn, miten he katsoivat hyötyneensä valmennuksesta. Tärkeimmäksi ja hyödyllisimmäksi asiaksi valmentautujat nostivat keskustelemisen arjen ongelmista sekä sen, että valmentaja kannusti ja uskoi valmentautujaan silloinkin, kun hänen oma uskonsa tahtoi loppua. Tärkeänä koettiin myös se, että valmentajalle sai soittaa tai laittaa sähköpostia heti kun joku ongelma ilmeni, eikä ongelma näin päässyt kasvamaan mittasuhteiltaan liian suureksi. Valmentajalle suurin kiitos on se, että näkee valmentautujan ottavan oman elämänsä haltuunsa ja löytävän omat voimavaransa. Saattaa olla, että valmentautujalla tulee aina olemaan joissakin elämänpiiriin kuuluvissa asioissa vaikeuksia, mutta tällöin valmennus keskitetään kompensoivien vahvuuksien toimivuuteen ja vahvistetaan niitä. Suurin maksajataholta kuntien terveys- tai sosiaalitoimelta (vammaispalvelut, lastensuojelu), työ- ja elinkeinotoimistolta tai vakuutuslaitokselta saatu kiitos neuropsykiatriselle valmennuspalvelulle on se, että saamme aina uusia asiakkaita ja toimintamme on heidän taholtaan katsottu luotettavaksi, turvalliseksi ja tuloksia tuottavaksi. Teksti ja kuvat Marianne Kulmala Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentajana Suomen Nuortentalo Oy:ssä. Lisätietoja: Suomen Nuortentalo Oy/ valmennuspalvelut Suvilinnantie 10, Turku Vastaava ohjaaja Pia Laverman p /

11 Aistien merkitys arjessa Arvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elämän perustana -koulutus Tiistaina klo Valkea talo, auditorio, Helsinki OHJELMA puheenjohtaja Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivoliitto ry Ilmoittautuminen ja kahvi Tilaisuuden avaus Virpi Dufva, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry Aistimuksista tuntemuksiin, tuntemuksista tunteisiin aivojen ja mielen teoriasta Nina Sajaniemi, kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto Tauko ja näyttelyyn tutustuminen Aistisäätelyn merkitys lapsen arjessa Jaana Ylönen, varhaiskasvatuksen ohjaaja Saila Seppänen, fysioterapeutti, SI Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Aistitiedon käsittelyn ongelmat lapsuudesta nuoruuteen kannattaako kuntoutus? Taina Nieminen-von Wendt, LT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen Miten erilainen aistiminen haastaa valta-aistikulttuurin? Tyttären, äidin ja sosiologin näkökulma Sari Näre, sosiologian dosentti Tilaisuuden päätössanat Mirjami Hagman, palvelujohtaja, Autismi- ja Aspergerliitto ry Tilaisuus päättyy Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään Järjestäjät: ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry. Alan toimijoita esittäytyy koulutuksen yhteydessä järjestettävässä näyttelyssä. Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu terveydenhuollon, opetus- ja sosiaalitoimen ammattilaisille, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lähipiirille sekä jäsenyhdistysten jäsenille. Paikka: Valkea talo, Ilkantie 4, Pohjois-Haaga, Helsinki (www.valkeatalo.fi ) Koulutuksen hinta: Ammattihenkilöt 160, jäsenistö ja opiskelijat 100. Koulutusmaksu sisältää osallistumisen, ohjelmassa mainitut kahvit sekä lounaan. Matkoista ja majoituksesta vastaa osallistuja itse. Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset pe mennessä. Verkossa /toiminta tai ADHDliitto ry puh , sähköposti Ilmoittautuminen on sitova. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta peritään 50 % osallistumismaksusta. Mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan, peritään koko osallistumismaksu. Osallistumismaksu laskutetaan ennen koulutuspäivää. Tarkistathan laskutustiedot, mikäli laskutusosoite on ilmoitettu väärin ja joudumme lähettämään uuden laskun, veloitamme erillisinä toimituskuluina 20 euroa. Lisätiedot: Verkossa ja Autismi- ja Aspergerliitto ry 11 3/2011

12 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit 2012 Kurssin nimi/kohderyhmä Ajankohta Paikka Rahoittaja 5-7-vuotiaat adhd-oireiset lapset perheineen Paikka vielä avoin RAY 7-10-vuotiaat adhd-oireiset lapset perheineen Luovi, Liperi Kela 9-12-vuotiaat adhd-oireiset lapset perheineen Luovi, Liperi Kela vuotiaat adhd-oireiset nuoret perheineen Paikka vielä avoin RAY vuotiaat adhd-oireiset nuoret Paikka vielä avoin RAY Adhd-oireisten aikuisten parisuhdekurssi Paikka vielä avoin RAY Adhd-oireiset aikuiset (alle 40 v) Luovi, Liperi Kela Adhd-oireiset aikuiset Paikka vielä avoin RAY Teemakurssi Paikka vielä avoin RAY Lisätiedot Aivoliiton sopeutumisvalmennuskurssit 2012 Kurssin nimi/kohderyhmä Ajankohta Paikka Rahoittaja Alle kouluikäiset lapset perheineen Suvituuli Kela Alle kouluikäiset lapset perheineen Summassaari Kela Alle kouluikäiset lapset perheineen Summassaari Kela Alle kouluikäiset lapset perheineen Summassaari Kela Alle kouluikäiset lapset perheineen Suvituuli Kela Alle kouluikäiset lapset perheineen Suvituuli Kela Kuvat ja viittomat lapsille Suvituuli Kela Kuvat ja viittomat lapsille Suvituuli Kela Kuvat ja viittomat lapsille Suvituuli Kela Kuvat ja viittomat lapsille Suvituuli Kela Koulunsa aloittavat lapset perheineen Suvituuli Kela Koulunsa aloittavat lapset perheineen Summassaari Kela Koulunsa aloittavat lapset perheineen Summassaari Kela Koulunsa aloittavat lapset perheineen Summassaari Kela Koulunsa aloittavat lapset perheineen Suvituuli Kela Kouluikäiset 7-9-vuotiaat lapset perheineen Suvituuli Kela Kouluikäiset 7-9-vuotiaat lapset perheineen Suvituuli Kela Kouluikäiset vuotiaat lapset perheineen Suvituuli Kela Kouluikäiset vuotiaat lapset perheineen Suvituuli Kela Kouluikäiset vuotiaat lapset perheineen Suvituuli Kela Aktivointi- ja elämyskurssi vuotiaille nuorille, joilla on kielellinen erityisvaikeus Summassaari Kela 3/

13 Kurssin nimi/kohderyhmä Ajankohta Paikka Rahoittaja Yli 18-vuotiaiden nuorten aikuisten kurssi Suvituuli RAY Tietopäivät isovanhemmille Suvituuli RAY Kurssi perheille, jossa vanhemmalla on kielellinen erityisvaikeus Suvituuli RAY Lisätiedot Autismin kirjon kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit 2011 Kurssin nimi/kohderyhmä Ajankohta Järjestäjä/Paikka Rahoittaja Asperger-, ADHD- nuorten kurssi, ja Oulun Kela yli 17 v (neuropsyk.diag.) Diakonissalaitoksen Säätiö Lasten neurologisen kehityksen ja MLL:n Lasten ja Kela erityisvaikeudet -perhekurssi Nuorten Säätiö, Kuntoutuskeskus Huvitus Asperger lasten, murrosikäiset ja Suomen Kela (12-16 v.) perhekurssi lastenhoitoyhdistys, Loma- ja kurssikeskus Högsand Murrosikäisten autismi-/ Lehtimäen opisto Kela aspergernuorten perhekurssi Aspergerin oireyhtymä, MLL:n Lasten ja Kela kouluikäisten lasten perhekurssi Nuorten Säätiö, Kuntoutuskeskus Huvitus Autististen kouluikäisten lasten ja MLL:n Lasten ja Kela nuorten perhekurssi Nuorten Säätiö, Kuntoutuskeskus Huvitus Lasten neurologisen ja MLL:n Lasten ja Kela kehityksen erityisvaikeudet -perhekurssi Nuorten Säätiö, Kuntoutuskeskus Huvitus Lisätietoja kurssien järjestäjästä Vuoden 2012 kurssit päivitetään marraskuun alussa Kelan kurssihaku-sivustolle 13 3/2011

14 p u h e e n j o h t a j a Puheenjohtajan pöydän ääreltä Raikas syysilma tervehtii jo aamuista kulkijaa, syksyn värit ja maut ovat kaikin aistein nautittavissa juuri nyt. Kesä on jättänyt meihin kaikkiin muistoja, joihin palata pimenevinä syysiltoina. Millaisia muistoja sinulle jäi menneestä kesästä? Toivottavasti lähelläsi on joku, jonka kanssa jakaa noita muistoja, mieleemme pesänsä tehneitä tapahtumia tai asioita. Itse teen usein tutkimusmatkoja muistojenpesääni, jossa merkitystään etsivät niin luopumisen, onnen ja pettymyksenkin pintaan nostamat tapahtumat ja asiat. Aika tekee tehtäväänsä ja merkityksetkin muuttuvat. Kuluneen kesän ja tämän alkusyksyn aikana tiedotusvälineet ovat olleet tavallista kiinnostuneempia aikuisten adhd-oireisten henkilöiden elämäntarinoista. Olen lukenut noita tarinoita lehdistä ja niissä on todellakin maistunut eletty elämä, toisinaan makealta kuin mansikka, toisinaan happamalta kuin ketun pihlajanmarjat. Artikkelien sankarit, useimmiten adhd-oireiset naiset, ovat hyvin usein joutuneet etsimään vastauksia oman elämänsä ryppyihin tai ryyppyihin rankkojen kokemusten kautta. Muistot noista kokemuksista kulkevat ja värittävät elämää pitkän aikaa. Luja tahto sekä toisten ihmisten tuki ja apu on kuitenkin auttanut eteenpäin, jopa niin pitkälle, että tahtonaiset ovat nyt vuorostaan itse valmiina tukemaan apua tarvitsevia, vertaisryhmissä tai muun vapaaehtoistoiminnan kautta. Onnea ja rohkeutta heille kaikille valitsemallaan tiellä; vapaaehtoisia tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Tänä kesänä saimme kokemuksia siitä, kuinka kolme neurologista vammaisjärjestöä voi yhdistää järjestelyvoimansa ja tarjota jäsenperheilleen yhteisen perheloman. Perheiden ilot ja murheet eivät kanna diagnoosikylttiä, vaan perheet elävät hyvinkin samanlaista arkea, erityisvaikeudesta riippuen hieman eri tavoin maustettuna. Jossakin perheessä ehtii tapahtua jo ennen kuin mitään ehditään sanoa, toisessa perheessä omien ajatusten pukeminen sanoiksi on hankalaa ja hidasta ja kolmannessa perheessä kaikenlainen leikinlasku saa aikaiseksi arvaamattomia seuraamuksia. On hienoa, että ensimmäinen kolmikantaperheloma onnistui kuulemani mukaan erittäin hyvin ja nyt jäämme odottamaan ensi kesää ja uutta lomaa samanlaisella konseptilla; tarvetta tällaiseen vertaistukeen on aivan varmasti. Meidänkin liittomme jäsenyhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit pääsevät tapaamaan kollegojaan kolmikantahengessä, kun lokakuun alussa järjestetään ensimmäista kertaa yhteiset puheenjohtaja- ja sihteeripäivät Jyväskylässä, Aivoliiton, Autismi- ja Aspergerliiton sekä ADHD-liiton jäsenyhdistysten toimijoille. Toivottavasti tämä tapaaminen onnistuisi hyvin ja voimaannuttaisi jäsenyhdistysten puheenjohtajia ja sihteereitä toimimaan jatkossakin aktiivisina vetureina omissa yhdistyksissään. Tervemenoa Jyväskylään, mutta älkää unohtako liittojen omia syys- ja kevätkokouksia, joiden yhteydessä olette ennen tavanneet toisianne. Noissa kokouksissa tehdään tärkeitä päätöksiä, ja jokaisen jäsenyhdistyksen äänen soisi kuuluvan yhteisistä asioista päätettäessä. Raikasta ja reipasta syksyä kaikille adhd-asioista kiinnostuneille! Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry 3/

15 k u r s s i t 2012 Hyvä tietää kursseista Kurssien rahoitus Kurssit rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella, Kansaneläkelaitoksen ja kuntien terveydenhuollon maksusitoumuksilla. RAY:n tukemille kursseille ADHD-liitto hakee perheelle tai kurssilaiselle hoitavalta taholta maksusitoumusta osaan kurssikustannuksista. RAY:n tukemilla kursseilla on kuntoutujilla pieni omavastuuosuus. Kelan rahoittama kuntoutus Kelan rahoittama kuntoutus perustuu Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettuihin lakeihin (KKL). Vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta (KKL 9 ) myönnetään: Lapselle, jolle on myönnetty alle 16-vuotiaan korotettu tai ylin vammaistuki. Myöntämisen edellytyksenä on sairaus tai vamma, joka aiheuttaa lapselle erityistä toiminnallista haittaa ja josta seuraa selkeästi ikätasosta poikkeavaa hoidon sekä valvonnan tarvetta. Lapsella tulee olla voimassa vähintään korotettu alle 16-vuotiaan vammaistuki kurssivalintojen aikana ja sopeutumisvalmennuskurssin ajankohtana. Kuntoutusraha ja matkakorvaukset Harkinnanvaraista kuntoutusta (KKL 12 ) myönnetään: Lapselle, jolle on asetettu diagnoosi ja hänelle on myönnetty alle 16-vuotiaan alin vammaistuki. Kursseille voi hakeutua myös ilman vammaistukea olevat lapset. Työikäiselle aikuiselle silloin, kun kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssilla tuetaan kuntoutujan mahdollisuuksia pysyä työelämässä tai palata työelämään koulutuksen, kuntoutuksen tai työkokeilujen kautta. ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit ovat Kelan hyväksymää kuntoutusta. Työ- tai virkasuhteesta oleva henkilö voi hakea Kelalta kuntoutusrahaa kurssin ajalta. Työnantaja myöntää lääkinnälliseen kuntoutukseen omaisena osallistuvalle vanhemmalle tai huoltajalle ja aikuiskuntoutujalle palkatonta vapaata kurssin ajaksi. Lomapäiviä kurssiin ei tarvitse käyttää. Työnantaja voi hakea kuntoutusrahaa kuntoutujan tai omaisen osalta, mikäli työnantaja myöntää kuntoutukseen osallistujalle palkallista vapaata. Kela korvaa kuntoutukseen liittyvät matkakulut omavastuuosuuden ylittävältä (vuonna 2011, ) osalta yhdensuuntaista matkaa kohden. Matkakorvauksia ja kuntoutusrahaa haetaan kurssin jälkeen Kelan toimistosta. Kuntoutujia avustetaan kuntoutuskurssilla Kelan lomakkeiden täyttämisessä. Korvausten myöntämisen edellytyksenä on lääkärin suositus tai B-lausunto kuntoutujan kuntoutustarpeesta sopeutumisvalmennuskurssille. Kurssien henkilökunta ADHD-liiton järjestämillä kursseilla kurssityöntekijöinä toimivat terveydenhuollon, sosiaalialan ja/tai kasvatusalan ammattilaiset. Useat heistä ovat oman työnsä kautta päivittäin tekemisissä adhd-oireisten lasten, nuorten tai aikuisten kanssa. ADHD-liitto kouluttaa kurssityöntekijänsä vuosittain. Perhekursseilla työntekijöitä on kymmenen ja aikuisten kursseilla työntekijöitä on neljä. Kurssien ikärajat Kurssien ikärajat eivät ole ehdottomia, joten hiukan alle tai yli ikärajan olevat kuntoutujat voivat hakea kursseille. Vanhempien asiantuntemus lapsen kehitysvaiheesta ratkaisee, mille kurssille perhe hakee esim. yli 12-vuotiaan lapsen kanssa (9 12-vuotiaiden vai vuotiaiden perhekurssille). Lisätietoja ADHD-liiton kurssitoiminnasta tai sähköpostitse osoitteesta Kuvat ADHD-liitto ry 15 3/2011

16 k u r s s i t 2012 Miten haet kurssille Kelan kursseille haetaan Kelan lomakkeella KU 102. Muille kursseille haetaan ADHD-liiton omilla lomakkeilla. Liiton lomakkeet ovat tässä lehdessä, ja niitä voi tulostaa ADHD-liiton kotisivuilta Hakemuksen liitteet: 1) Kelan kursseille enintään 12 kk vanha B-lääkärinlausunto, jossa kurssisuositus tai kuntoutussuunnitelma, jossa suositellaan kurssia. 2) RAY:n tukemille kursseille B-lausunto tai kopio viimeisemmästä epikriisistä, josta ilmenevät nykytilanteen kuvaus ja perustelut kurssitarpeelle. Epikriisin lisäksi tarvitaan kurssisuositus hoitavalta lääkäriltä 3) Hakemukseen voit liittää myös terapeuttien tai muiden asiantuntijoiden lausuntoja tilanteestasi. Kuntoutujavalinnat: Perhekursseille valitaan kahdeksan perhettä ja muille kursseille kymmenen kuntoutujaa kurssia kohti sekä parisuhdekurssille viisi pariskuntaa. Kuntoutujavalintojen kriteereinä ovat: hakijalla on adhd-/add-diagnoosi kuntoutujan kuntoutustarve ja oma motivaatio kurssille etusijalla ne kuntoutujat, jotka eivät ole aikaisemmin olleet adhd-oireisten sopeutumisvalmennuskursseilla. Aikuisten kurssien kriteereinä on edellä mainittujen lisäksi mahdollisuus kuntoutua työ- tai opiskelukykyiseksi ei ympärivuorokautisen tuen tarvetta ei akuuttia päihdeongelmaa kurssikohtaiset kriteerit, mm. ikä tai parisuhde Kuntoutujavalinnat ja esivalinnat Kelan kursseille tehdään kuntoutusvaliokunnassa, jonka jäsenet ovat adhd-kuntoutuksen asiantuntijoita. Kuntousvalinnoista ilmoitamme Sinulle kirjeitse. Kelan kurssien osalta saat kuntoutuspäätöksen suoraan Kelalta. Jos haet muiden järjestäjien vastaaville kursseille, ilmoita siitä hakemuksessasi. Mikäli sinut valitaan perhekuntoutukseen tai muuhun adhd:hen liittyvään kuntoutukseen ennen meidän kurssivalintojamme, ilmoita siitä myös meille. Kelan vai RAY:n tukemalle kurssille? Raha-automaattiyhdistyksen kursseille valitaan niitä asiakkaita, joilla ei ole mahdollisuutta saada Kelan kuntoutuspäätöstä tai joille ei ole tarjolla Kelan kuntoutusta. Kun pyydät hoitavalta lääkäriltä B-lausuntoa tai kuntoutussuositusta sopeutumisvalmennuskurssille, voit samalla tiedustella terveydenhuollon maksusitoumusta RAY:n tukemalle kurssille. Hakulomakkeiden palautus Täytä hakemus huolellisesti ja muista allekirjoittaa se. Palauta hakemus liitteineen ilmoitettuun hakupäivään mennessä ADHD-liittoon. Kelan kurssien hakemukset voi palauttaa myös Kelaan ennen hakuajan umpeutumista. RAY:n tukemien kurssien hakemukset palautetaan liitteineen osoitteella ADHD-liitto ry / kuntoutus Sitratie Helsinki. Lisätietoja ADHD-liiton kurssitoiminnasta tai sähköpostitse osoitteesta 3/

17 k u r s s i t 2012 Lasten ja nuorten kurssit Perhekurssit Perhekurssit antavat vanhemmille tietoa erityislapsen kasvuun ja kuntoutukseen liittyvissä kysymyksissä sekä mahdollistaa vertaistuen saaminen muilta samassa tilanteessa olevilta perheiltä. Kurssien tavoitteet: vanhemmat saavat tietoa adhd:n tuomista haasteista lapsen kehityksessä lapset tai nuoret saavat uskallusta ja taitoa sosiaalisista tilanteista selviytymiseen lapsen tai nuoren itsetuntoa tuetaan onnistumisen elämysten kautta perheet saavat keinoja arkipäivän ongelmatilanteiden ratkaisemiseen lapsen kuntoutus- ja koulutusmahdollisuudet selkiytyvät perheet tapaavat muita samassa tilanteessa eläviä perheitä ja saavat heiltä vertaistukea. Kurssien sisältö: Lapset ja nuoret kuntoutuksen, sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusalan ammattilaisten ohjaamaa, tavoitteellista ja iänmukaista pienryhmätoimintaa lapsen iän huomioivaa sopeutumisvalmennusta adhdoireiselle lapselle ja nuorelle sekä sisaruksille suunnitellun toiminnan ja leikin tuomia onnistumisen elämyksiä tarvittaessa yksilökohtaista ohjausta ja kuntouttavaa toimintaa. sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ohjaamaa perheen yhteistä toimintaa. Kelan perhekurssit (alustavat tiedot kursseista) Kurssipaikka Luovi, Liperi Aika: Kohderyhmä: 7 10-vuotiaat adhdoireiset lapset perheineen Aika: Kohderyhmä: 9 12-vuotiaat adhdoireiset lapset perheineen Haku: Ainoastaan Kelan lomakkeella KU 102. Hakuaika tarkentuu myöhemmin. RAY:n tukemat kurssit (osarahoitus kuntien maksusitoumuksilla) Kurssipaikka avoin Aika: Kohderyhmä: 5 7-vuotiaat adhdoireiset lapset perheineen. (RAY) Omavastuu 50 /perhe. Haku: ADHD-liiton lomakkeella Hakuaika päättyy Kurssipaikka avoin Aika: Kohderyhmä: vuotiaat adhdoireiset lapset perheineen. (RAY) Omavastuu: 50 /perhe. Haku: ADHD-liiton lomakkeella Hakuaika päättyy Nuorten itsenäistymiskurssi Nuorten itsenäistymiskurssin kohderyhmänä ovat vuotiaat adhdoireiset nuoret. Kurssi tukee nuorten itsenäistymisprosessia ja nuoret osallistuvat kurssille ilman vanhempiaan. kohentuminen itseluottamuksen lisääntyminen tulevaisuudensuunnitelmien selkiytyminen vertaiskontaktien mahdollistaminen. Kurssien sisältö: ohjatut ryhmäkeskustelut vuorovaikutustaitoihin liittyvät harjoitukset oppimistyyli- ja elämänhallintatestit, ohjattu toiminta, liikunta jne. arjenhallinnan taitojen lisääminen Kurssipaikka avoin Aika: Kohderyhmä: vuotiaat adhd- tai add-oireiset nuoret, joilla on adhd:n lisäksi muita neurologisia liitännäisoireita, esimerkiksi oppimis- tai lukivaikeuksia ja hahmotusvaikeuksia. (RAY) Omavastuuosuus on 25. Haku: ADHD-liiton lomakkeella Hakuaika päättyy Lisätietoja ADHD-liiton kurssitoiminnasta tai sähköpostitse osoitteesta Vanhemmat asiantuntijoiden alustuksia: lastenneurologi tai lastenpsykiatri, psykologi tai erityisopettaja ohjattua ryhmäkeskustelua pienryhmissä Kurssien tavoitteet: itsenäistymisen ja omatoimisuuden tukeminen positiivisen minäkäsityksen muodostuminen sosiaalisten vuorovaikutustaitojen ADHD-liitto ry 17 3/2011

18 k u r s s i t 2012 Aikuisten arjen- ja elämänhallintakurssit sekä parisuhdekurssi Aikuisten arjen- ja elämänhallintakurssit ADHD-liitto järjestää adhd-oireisille aikuisille arjen- ja elämänhallintakursseja, parisuhdekurssin ja teemakurssin. Kurssien tavoitteena on kuntoutujan kuntoutumisprosessin käynnistyminen tai vahvistuminen. Kuntoutumisen edetessä itsetuntemus kasvaa ja adhd on mahdollista hyväksyä osaksi omaa identiteettiä. Kursseilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ja pyritään kohentamaan arjen- ja elämänhallinnan taitoja erilaisten testien ja harjoitusten sekä kurssimateriaalin avulla. Arjen- ja elämänhallintakurssien kohderyhmänä ovat eri-ikäiset adhd-oireiset aikuiset, jotka tarvitsevat kuntoutusta arjen- ja elämänhallinnan taitoihin ja kokevat tarvitsevansa vertaistukea. Parisuhdekursseilla kuntoutujia ohjataan yhteistyöhön parisuhteen, lasten ja arjen rutiinien hoitamisessa perheelle sopivalla tavalla. Parisuhdekurssien kohderyhmänä ovat pitkäaikaisessa parisuhteessa elävät pariskunnat, joissa ainakin toisella on diagnosoitu adhd. Adhd-oireisilla aikuisilla toimintakykyä saattaa rajoittaa liitännäissairaudet, kuten masennus, ahdistuneisuushäiriöt sekä riippuvuuksiin liittyvät ongelmat. Jos kuntoutujalla on akuutissa vaiheessa oleva psykiatrinen sairaus tai hoitamaton päihdeongelma, on nämä hoidettava ennen sopeutumisvalmennuskurssille hakeutumista. Kurssien tavoitteena on edistää kuntoutujan työelämässä pysymistä tai opiskelu- tai työkykyiseksi kuntoutumista kuntoutumisprosessin käynnistyminen tai vahvistuminen vertaistuen mahdollistaminen oman oireyhtymän hyväksyminen itsetuntemuksen lisääntyminen omien voimavarojen tunnistaminen ja lisääntyminen vuorovaikutustaitojen kehittyminen arjenhallinnan tukeminen (ajan- ja rahankäyttö) vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen. Kurssien sisältö: tieto adhd:stä ja liitännäissairauksista itsetuntemus luova toiminta vuorovaikutusharjoitukset rentoutusharjoitukset opiskelu- ja työelämätaidot liikunta. Adhd-oireisten aikuisten arjen- ja elämänhallintakurssi (RAY) Aika: Paikka: Kurssipaikka avoin Haku: ADHD-liiton lomakkeella Hakuaika päättyy Parisuhdekurssi (RAY) Aika: Paikka: Kurssipaikka avoin Kohderyhmä: Pitkäaikaisessa parisuhteessa elävät yli 20-vuotiaat adhd- ja add-oireiset aikuiset ja heidän kumppaninsa. Kurssin omavastuu on 50 euroa. Haku: ADHD-liiton lomakkeella Hakuaika päättyy Kela: Adhd-aikuisten (18-40-vuotiaat) kurssi Aika: Paikka: Luovi, Liperi Kohderyhmä: Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kriteerit täyttävät adhd- ja add-oireiset aikuiset. Haku: Ainoastaan Kelan lomakkeella KU 102. Hakuaika tarkentuu myöhemmin. Teemakurssi Aika: Teemakurssi järjestetään viikonloppukurssina adhd-oireisten vanhemmille. Tarkemmat tiedot paikasta ilmoitetaan myöhemmin. Palauta RAY:n tukemien kurssien hakemus liitteineen osoitteella ADHD-liitto ry / kuntoutus Sitratie HELSINKI Kelan kurssin hakemuksen voi palauttaa hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä lähimpään Kelan toimistoon tai ADHDliittoon. Lisätietoja ADHD-liiton kurssitoiminnasta tai sähköpostitse osoitteesta ADHD-liitto ry 3/

19 Palauta hakemus LIITTEINEEN ADHD-liitto ry Kuntoutus Sitratie HELSINKI Puh Faksi (09) Kurssihakemus Perhekurssit LAPSEN/NUOREN HENKILÖTIEDOT Etunimi Sukunimi Henkilötunnus Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asuinkunta Puhelin kotiin Hakija asuu kotona Kyllä Ei Muualla, missä? Puhelin äidille/huoltajalle päivisin Puhelin isälle/huoltajalle päivisin Sähköposti Sähköposti TERVEYSTIEDOT Lapsen/nuoren diagnoosit (nro), jonka perusteella kurssille haetaan, diagnoosivuosi. Diagnoosin nro/vuosi Diagnoosin nro/vuosi Hoitava lääkäri ja lääkärin toimipaikka (esim. terveyskeskus, keskussairaala, yksityinen lääkäriasema) Lapsen/nuoren terapiat tällä hetkellä Muut mahdolliset sairaudet Erityisruokavalio ja allergiat Lääkitys ja annostus PERHEEN- JÄSENTEN TIEDOT Äidin/huoltajan nimi Ammatti Osallistuu kursseille Henkilötunnus Kyllä Ei Isän/huoltajan nimi Ammatti Osallistuu kursseille Henkilötunnus Kyllä Ei Sisarukset Osallistuu kursseille Henkilötunnus Kyllä Ei Osallistuu kursseille Henkilötunnus Kyllä Ei Osallistuu kursseille Henkilötunnus Kyllä Ei Muiden perheenjäsenten mahdolliset sairaudet, lääkitykset, erityisruokavaliot, allergiat KURSSITIEDOT Mille kurssille/kursseille haette Vaihtoehto 1, kurssipaikka Vaihtoehto 2, kurssipaikka Aika Aika AIKAISEMMAT KURSSIT Mikäli en tule valituksi hakemalleni kurssille, suostun siihen, että hakemukseni siirretään muulle minulle soveltuvalle kurssille Kyllä Ei Onko lapsi/nuori osallistunut aikaisemmin sopeutumisvalmennuskurssille Kyllä Ei Missä ja milloin (Kelan kurssit, perhekuntoutusjaksot, muiden järjestöjen kurssit) MUISTA TÄYTTÄÄ MYÖS LOMAKKEEN TOINEN PUOLI

20 LAPSEN/NUOREN AVUN-/ TUENTARVE ARJESSA Lapsen/nuoren avuntarve Lapsen/nuoren käyttämät apuvälineet KELAN TUKI Saako lapsi/nuori Kelan vammaistukea? Ei myönnetty Haku vireillä Myönnetty alin tuki korotettu tuki erityistuki Mihin asti?..20 päivä kuukausi vuosi PÄIVÄHOITO, KOULU-/ OPISKELUTIEDOT PERHEEN JA LAPSEN ODOTUKSET/ TAVOITTEET KURSSILLE Lapsi päivähoidossa: Koulusijoitus päätetty, lapsi aloittaa koulun: Lapsi käy koulua Perustelut, miksi haen kurssille: yleisopetus luokka pienryhmässä erityisluokka luokka muu, mikä? LISÄTIETOJA SUOSTUMUS JA ALLEKIRJOITUS Suostun siihen, että kuntoutusasiani käsittelyssä saadaan antaa tarpeellisia tietoja kuntoutuksesta huolehtiville laitoksille ja viranomaisille. Paikka ja aika Kyllä Ei Hakijan/huoltajan allekirjoitus MUISTA LIITTEET (lääkärin B-lausunto tai muu lääkärin suositus sopeutumisvalmennuskurssille) MUISTA ALLEKIRJOITUS

Hakuohje Nuorten perhekursseille

Hakuohje Nuorten perhekursseille 1(5) Hakuohje Nuorten perhekursseille Norio-keskus järjestää koko perheelle suunnattuja sopeutumisvalmennuskursseja. Kurssit järjestetään Helsingissä Norio-keskuksen tiloissa, jossa osallistujat asuvat

Lisätiedot

Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille

Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille 1(5) Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille Norio-keskus järjestää koko perheelle suunnattuja sopeutumisvalmennuskursseja. Kurssit järjestetään Helsingissä Norio-keskuksen tiloissa, jossa osallistujat

Lisätiedot

Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille

Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille HAKUOHJE Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille Norio-keskus järjestää koko perheelle suunnattuja sopeutumisvalmennuskursseja. Kurssit järjestetään Helsingissä Norio-keskuksen tiloissa, jossa

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kurssit ja perhetapaamiset

Kurssit ja perhetapaamiset Kurssit ja perhetapaamiset l Ensitietokurssit l Kelan sopeutumisvalmennuskurssit l Harvinaisten vammaryhmien perhetapaamiset Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kurssit ja perhetapaamiset Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2016 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2015 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

Kurssille valitseminen edellyttää, että henkilötietosi rekisteröidään henkilötietojärjestelmään. Henkilötietoja käytetään vain kurssitarkoitukseen.

Kurssille valitseminen edellyttää, että henkilötietosi rekisteröidään henkilötietojärjestelmään. Henkilötietoja käytetään vain kurssitarkoitukseen. KURSSIHAKULOMAKE Kurssille valitseminen edellyttää, että henkilötietosi rekisteröidään henkilötietojärjestelmään. Henkilötietoja käytetään vain kurssitarkoitukseen. Etunimi: Sukunimi: Katuosoite: Postinumero:

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2014. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2014. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2014 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikat Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Kuntoutuskeskus Kankaanpää

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2013. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2013. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2013 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikat Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Kuntoutuskeskus Kankaanpää

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku www.lssy.fi Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Alle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut

Alle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut Alle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut 1. Hoidettavan henkilötiedot Haen omaishoidon tukena ensisijaisesti palkkiota palveluseteliä muuta, mitä? 1.1 Omaishoidettavan lapsen/nuoren

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS

LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS SAAPUMISPÄIVÄ HAEN omaishoidon tukena ensisijaisesti palkkiota VASTAANOTTAJA palveluseteleitä Muuta, mitä? HENKILÖTIEDOT Omaishoidettavan Henkilötunnus lapsen tiedot

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko Kello 12.15 Päivän ohjelma Tervetuloa! 13.30-14.00 Kahvitauko Tilaisuuden avaus Hanna Laakso, Autismi- ja Aspergerliitto ry Arjessa alkuun ensitiedosta järjestölähtöiseen tukeen Elina Vienonen, Autismi-

Lisätiedot

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne.

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. Luottamuksellinen KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Kotikunta Äidin nimi huoltaja Isän nimi huoltaja Huoltaja,

Lisätiedot

SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015

SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015 Sivu 1 / 6 SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015 Kirjoittakaa vastauksenne selvästi sille varattuun tilaan tai merkitkää x teihin sopivaan vastausvaihtoehtoon Hakijan koko nimi: Syntymäaika ja sosiaaliturvatunnus:

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin. Kirsi Saukkola 2014 1

Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin. Kirsi Saukkola 2014 1 Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin Kirsi Saukkola 2014 1 ADHD-valmennus, neuropsykiatrinen valmennus, ADHD-ohjaus, coaching, coach-kuntoutus On kuntouttavaa toimintaa,

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Täydellinen osoite: Siviilisääty: naimaton avio/avoliitossa eronnut. Puolison tilanne: työssä työtön kotona opiskelemassa

Täydellinen osoite: Siviilisääty: naimaton avio/avoliitossa eronnut. Puolison tilanne: työssä työtön kotona opiskelemassa 1 Alla on työhön, koulutukseen, omiin suunnitelmiisi ja elämäntilanteeseesi liittyviä kysymyksiä. Pohdi kysymyksiä etukäteen vaikka et niihin kaikkiin vastaisikaan. Etukäteen mietityt asiat helpottavat

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Kelan kuntoutukseen haku ja kuntoutuskurssit vuonna 2016

Kelan kuntoutukseen haku ja kuntoutuskurssit vuonna 2016 Kelan kuntoutukseen haku ja t vuonna 2016 o keskustele lääkärin tai hoitajan kanssa kuntoutuksen mahdollisuudesta o kysy sopivinta kurssia esim. hoitavalta lääkäriltä, Kelasta, kuntoutuslaitoksesta tai

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN SOSIAALIPSYKIATRINEN YHDISTYS RY HAKEMUSLOMAKE ATSA- OPISKELIJOIDEN TUKIASUNTO

KESKI-POHJANMAAN SOSIAALIPSYKIATRINEN YHDISTYS RY HAKEMUSLOMAKE ATSA- OPISKELIJOIDEN TUKIASUNTO KESKI-POHJANMAAN SOSIAALIPSYKIATRINEN YHDISTYS RY HAKEMUSLOMAKE ATSA- OPISKELIJOIDEN TUKIASUNTO Hakija: Hakemus nro: / 20 Saapunut KPSPY ry:n ATSA -yksikköön / 20 Tutustumiskäynti/ Haastattelu: Ohje hakemiseen

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä?

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä? 1(5) Saapunut: Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada vaikeavammainen henkilö, jolla on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Perhekuntoutus 2010. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

Perhekuntoutus 2010. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Perhekuntoutus 2010 Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Yhteisen tekemisen perhetoimintakurssit Teini-ikäisten harvinaisten lasten Kurssit on tarkoitettu perheille, jossa on alle 16-vuotias liikuntavammainen

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Perhepalvelut Vammaispalvelut Vaikeavammaisen kuljetuspalveluhakemus Käsittelijä Saapunut Päätös Kotikäynti Matkamäärä Ajalle Hakijan tiedot Etu- ja sukunimi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUKSEN ja NEUROPSYKIATRISEN YKSILÖVALMENNUKSEN HAKEMUSLOMAKE

KOTIKUNTOUTUKSEN ja NEUROPSYKIATRISEN YKSILÖVALMENNUKSEN HAKEMUSLOMAKE KOTIKUNTOUTUKSEN ja NEUROPSYKIATRISEN YKSILÖVALMENNUKSEN HAKEMUSLOMAKE Vastaanottaja täyttää: Hakija: Hakemus nro: / Saapunut: Hakeutumisohje: Tällä hakemuksella haetaan Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012. www.lahdenkuntoutuskeskus.fi

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012. www.lahdenkuntoutuskeskus.fi PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012 www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Ala-asteikäisten lasten 08.07. - 14.07. (7 pv) Kurssi on tarkoitettu perheille, jossa on ala-astetta käyvä kouluikäinen liikuntavammainen tai monivammainen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015

SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015 Sivu 1 / 7 SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015 Kirjoittakaa vastauksenne selvästi sille varattuun tilaan tai merkitkää x teihin sopivaan vastausvaihtoehtoon Hakijan koko nimi: Syntymäaika ja sosiaaliturvatunnus:

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Ammatti Puhelinnumero Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä asuvat Henkilöiden

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUKSEN ja NEUROPSYKIATRISEN YKSILÖVALMENNUKSEN HAKEMUSLOMAKE

KOTIKUNTOUTUKSEN ja NEUROPSYKIATRISEN YKSILÖVALMENNUKSEN HAKEMUSLOMAKE KOTIKUNTOUTUKSEN ja NEUROPSYKIATRISEN YKSILÖVALMENNUKSEN HAKEMUSLOMAKE Hakija: Hakemus nro: / Saapunut: Hakeutumisohje: Tällä hakemuksella haetaan Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n Kotikuntoutukseen

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus ...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus zoomaa lahteen Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus kehittyvät ja muuttuvat.

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS Hakemus saapunut: HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti ( eläkeläinen) Koulutus Perhesuhteet avioliitossa asumuserossa/erillään

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot