ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit"

Transkriptio

1 3/2011 ADHD-liiton jäsenlehti ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton yhteinen teemaosuus s ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit vuonna 2012 s /2011 Tarkkaavuushäiriö ilman ylivilkkautta (ADD) s

2 s i s ä l l y s Tässä numerossa ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh Faksi (09) Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9 11 Puh Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh Järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen Puh Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh Toimistosihteeri Arja Salo Puh ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton yhteinen teemaosuus sivut Ledare 5 Pääkirjoitus 6 Aivot voivat hyvin, kun hymyilet 8 Neuropsykiatrinen valmennus kuntoutuksen tukena 11 Aistien merkitys arjessa -koulutus 12 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit 2012 sivut Hyvä tietää kursseista 16 Miten haet kurssille 17 Lasten ja nuorten kurssit 18 Aikuisten arjen- ja elämänhallintakurssit sekä parisuhdekurssi 19 Hakulomake perhekursseille 21 Hakulomake nuorten ja aikuisten kursseille sekä parisuhdekurssille Kuntoutussuunnittelija Jari Kämäräinen Puh Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen Puh POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Järjestösuunnittelija, Pohjois-Suomi Anu Kippola-Pääkkönen Puh ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2010/4417. Lupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 3/2011 2

3 Lisäksi tässä numerossa 14 Puheenjohtaja 24 Jäsenyhdistykset 26 Lukuvinkkejä 27 Lyhyesti ADHD-liiton syyskokous ADHD-liiton uusi opas 28 Adhd-oireisten hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia 30 Tarkkaavuushäiriö ilman ylivilkkautta (ADD) 34 Äksyjen kanssa opinnäytetyötä tekemässä 36 Vaahteramäen Eemelit 2000-luvulla ADHD-räppi Pylly pyörii, sormet napsaa, en jaksa innostuu, ei kyllä natsaa. Mun vaikee on keskittyy, kaikki menee ohi - mut hei, mä oon siitä niin sori! Mun aivot tekee vain mulle klikkaa, en voi niitä käskee, et nyt kyllä riittää. Mun pitäis keskittyy paremmin, tiedän sen, mut tarvin siihen Sinun kannustuksen! Voit auttaa mua keskittyyn oppiin tähän, kun annat mun liikkua luvalla vähän. Keksitkö myös jotain innostavampaa? Voisko matikkaa opetella rakennellen? Voisko biologiaa ymmärtää luonnossa liikuskellen? Ehkä äikkäkin sujuisi paremmin tänään, jos vois parin kanssa jutskata ihan vähän. Pylly pyörii, sormet napsaa. Auta mua keskittyyn, sit kyllä natsaa! - Anu Kippola-Pääkkönen - Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Päätoimittaja Virpi Dufva puh Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh taitto Jari Hämäläinen Toimituskunta Teija Jalanne Virpi Dufva Marjatta Sievers Arja Havilo Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry puh faksi (09) Ilmoitushankkija Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Futureimagebank.com Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa; lisäksi yhden numeron välissä ilmestyy yksi erillinen teemaosuus. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: /2011

4 l e d a r e Tillsammans kan vi nå längre ADHD-förbundet, Hjärnförbundet (tidigare Stroke- och dysfasiförbundet) samt Autism- och Aspergerförbundet har redan i åratal haft ett trepartssamarbete. Nu har vi för första gången producerat gemensamma artiklar till våra medlemstidningar. Temat för artiklarna är rehabilitering. Trots att diagnoserna varierar sysslar våra medlemmar med liknande ämnen. Barn, ungdomar, vuxna och familjer behöver stöd under många olika skeden för att förutsättningarna för ett självständigt liv ska kunna skapas. Samarbetet har med tiden blivit närmare utgående från den lokala verksamhetens behov. Gemensamma föreningar har grundats i olika delar av landet. Många lokalföreningar som tidigare fungerat var och en på sitt håll har funnit varandra, samlat krafter och bildat en gemensam förening. Av de här samarbetsföreningarna hör en del medlemsföreningar till förbunden. Verksamheten koncentrerar sig på utmaningar i vardagslivet, och i andra hand på diagnoserna. När det är fråga om ett litet barn som man söker en diagnos för på grund av problem med kommunikation och annan social samvaro finns alternativen ofta i våra tre förbund. Familjerna behöver stöd och råd, de professionella och beslutsfattarna behöver kunskap när de tilldelar resurser för service. Också ungdomarna och de vuxna behöver rehabiliterande åtgärder. Viktigt för rehabiliteringen i alla livsskeden är uppmuntran till en egen självförsörjande verksamhet och att möjliggöra den. Här har förbunden och medlemsföreningarna en utmanande uppgift. Förbunden har påverkat både undervisningsplaner och specialundervisning både gemensamt och vart och ett för sig. I april år 2004 blev samarbetet närmare när man under den dåtida grundserviceministern Liisa Hyssäläs beskydd startade en kommunal informationskampanj som hette Gör det osynliga synligt. Kampanjen riktar sig till tjänstemän och kommunala beslutsfattare inom social- och hälsovård samt undervisningsväsendet i olika delar av Finland. De första informationskampanjerna genomfördes i Helsingfors, Kuopio, Tammerfors, Åbo och Uleåborg. Orter och teman har varierat med åren. I år är kampanjen redan på sitt åttonde år på olika orter i Finland. I samband med den kommunala kampanjen har vi uppmärksammat lokala idéer, bett de professionella på området hålla föreläsningar om fakta och dessutom berättat om tankar och behov i föreningarna. Saker kan utvecklas genom samarbete, och såtillvida är gemensamma diskussioner ett utmärkt tillfälle att ta fram aktuella frågor. I anslutning till informationsmötena har det ibland anordnats utbildningar, och utbildningssamarbetet har dessutom ökat under de senaste åren. Med samarbete när det gäller spridande av information har man uppnått omfattande påverkan, såväl på riksnivå som lokal nivå. Tillgången på stödåtgärder och service är mycket olika i kommunerna. Att lyfta fram saker och ting i vidare sammanhang är alltid effektivare än att handla enskilt, men också det är viktigt. Senaste sommar förverkligades för första gången ett samarbete med en gemensam familjesemester på Konferenshotellet och centret för välbefinnande i Sjundeå. Tillsammans kan vi åstadkomma mera också när vi förmedlar kunskap. Med hopp om givande läsupplevelser och en trevlig början på hösten! Virpi Dufva, Mirjami Hagman och Tiina Viljanen Virpi Dufva är verksamhetsledare i ADHD-förbundet, Mirjami Hagman är verksamhetsledare i Autism- och Aspergerförbundet och Tiina Viljanen är verksamhetsledare i Hjärnförbundet. Översättning: Susanne Aminoff Verksamheten koncentrerar sig på utmaningar i vardagslivet, och i andra hand på diagnoserna. 3/2011 4

5 p ä ä k i r j o i t u s Jari Hämäläinen Toiminnanjohtajat Mirjami Hagman (vas.), Virpi Dufva ja Tiina Viljanen Yhdessä enemmän Kolmikantayhteistyötä ADHD-liiton, Aivoliiton (aiemmin Aivohalvaus- ja dysfasialiitto) ja Autismi- ja Aspergerliiton kesken on tehty jo vuosia. Nyt olemme ensimmäistä kertaa tuottaneet yhteisiä artikkeleita jäsenlehtiimme, joiden teemana on kuntoutus. Jäsentemme asiat ovat yhteisiä, vaikka diagnoosit vaihtuvat. Lapsi, nuori, aikuinen ja perhe tarvitsee tukea monissa vaiheissa, jotta eväät itsenäiseen elämään rakentuvat kunnolla. Yhteistyö on tiivistynyt aikanaan paikallisten toimijoiden tarpeesta. On perustettu yhteisiä yhdistyksiä eri puolille maata. Jotkut aiemmin erillisinä toimineet paikallisyhdistykset ovat löytäneet toisensa, koonneet voimavaransa ja liittyneet yhdeksi yhdistykseksi. Näitä yhteisyhdistyksiä on osa liittojemme jäsenyhdistyksistä. Toiminta keskittyy yhteisiin haasteisiin arkielämässä ja toissijaisesti diagnooseihin. Kun kysymyksessä on pieni lapsi, jolle vasta haetaan diagnoosia kommunikoinnin ja muun sosiaalisen kanssakäymisen ongelmiin, on usein kysymys kolmikantaryhmästämme. Perhe tarvitsee tukea ja neuvoja, ammattilaiset ja päättäjät kaipaavat tietoa kohdentaessaan resursseja palveluihin. Myös nuoret ja aikuiset tarvitsevat kuntouttavia toimia. Omavoimaisen toiminnan rohkaisu ja mahdollistaminen ovat tärkeitä kuntoutumiselle kaikissa elämänvaiheissa. Tässä on liitoilla ja jäsenyhdistyksillä haastava tehtävä. Liitot ovat olleet vaikuttamassa yhdessä ja erikseen niin opetussuunnitelmiin kuin erityisopetukseenkin. Vuonna 2004 huhtikuussa yhteistyö tiivistyi, kun silloisen peruspalveluministeri Liisa Hyssälän suojeluksessa käynnistyi Näkymätön näkyväksi -tiedotuskampanja. Kohteena olivat kuntien sosiaali-, terveys- ja opetustoimen virkamiehet ja päättäjät eri puolilla Suomea. Ensimmäiset tietoiskut tehtiin Helsinkiin, Kuopioon, Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. Paikkakunnat ja teemat ovat vaihdelleet vuosittain. Tänä vuonna olemme liikkeellä jo kahdeksatta kertaa eri puolilla Suomea. Kuntakampanjassa olemme kuulleet paikallisia ajatuksia, pyytäneet alan ammattilaisia luennoimaan faktoista ja lisäksi kertoneet järjestökentän ajatuksia ja tarpeita. Asioita voidaan kehittää yhteistyössä, joten tämä yhteinen keskustelu on oiva paikka tarttua ajankohtaisiin asioihin. Kuntakampanjan tiedotustilaisuuksiin on välillä liitetty oma koulutusosio ja viime vuosina on koulutusyhteistyötä lisätty muutenkin. Viestintäyhteistyön kautta on haettu laaja-alaista vaikuttamista valtakunnallisesti ja paikallisesti. Palvelujen saatavuus ja tukitoimet ovat erilaisia kunnissa, joten asioiden esiin nostaminen nimenomaan laajemmassa yhteistyössä on aina tehokkaampaa kuin yksin toimiminen, joka toki sekin on tärkeätä. Kuluneena kesänä toteutettiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä perheloma Siuntion Hyvinvointikeskuksessa. Yhdessä saamme aikaan enemmän myös tietoa jakaessamme. Antoisia lukuhetkiä ja hyvää alkavaa syksyä! Virpi Dufva, Mirjami Hagman ja Tiina Viljanen Virpi Dufva on ADHD-liiton, Mirjami Hagman Autismi- ja Aspergerliiton ja Tiina Viljanen Aivoliiton toiminnanjohtaja. Toiminta keskittyy yhteisiin haasteisiin arkielämässä ja toissijaisesti diagnooseihin. 5 3/2011

6 t e e m a o s u u s Aivot voivat hyvin, kun hymyilet Myönteisyys, mielihyvä, ilo, nauru ja huumori auttavat oppimisessa ja myös kuntoutuksessa. Näin toteaa kuntoutuspsykologi Anne Lehtokoski. Anne Lehtokoskella on paljon harrastuksia, mutta mieluisimpia ovat meri ja purjehdus sekä kirjat ja ruuanlaitto. Marjo Haapio Päätyökseen Anne Lehtokoski toimii kuntoutuspsykologina Karjalohjan Päiväkummussa. Hän on myös työnohjaaja, aivotutkija ja AD/HD-valmentaja. Kiinnostuin neurologisista sairauksista ja aivotutkimuksesta jo varhain, sillä isäni suvussa ne ovat tuttuja muun muassa MS-taudin ja Parkinsonin taudin osalta. Luen edelleenkin aivoihin liittyviä asioita kuin jännitystarinoita, sillä koen, että aivot ovat aivan yhtä tutkimaton alue kuin esimerkiksi avaruus, Anne Lehtokoski sanoo. Anne Lehtokoskella on oma yritys, jonka nimi on Koulutustoimisto Tunne- Aivot Oy. Hän on kirjoittanut mm. kirjan Aikuisen ADHD ja aivojen arvoitus (Tammi 2004) ja hänen pitämänsä yleisöluennot ovat yleensä täynnä viimeistä paikkaa myöten. Myönteisyys ja aivojen vireystaso Mitä mieltä olet väittämästä: Hyvät käytöstavat ja myönteinen asenne peritään? Se on enemmän totta kuin tarua, Anne Lehtokoski sanoo. Myönteinen, positiivinen, asenne liittyy ainakin osittain perittyyn aivojen vireys- eli aktivaatiojakaumaan. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että jos etuotsalohkojen vireystaso on vasemmassa aivopuoliskossa korkeampi kuin oikeassa puoliskossa, niin ihmisellä on taipumus kokea asiat myönteisinä eli positiivisviritteisinä. Lisäksi uskotaan, että myönteisyys säilyy tyypillisenä reaktiotaipumuksena läpi elämän ja on näkyvissä jo aivan vauvaiässä. Käänteisesti voisi ajatella, että tätä ominaisuutta on tärkeä ylläpitää myös silloin, kun jokin neurologinen sairaus muuttaa aivojen toimintaa. Eli niin kauan kuin on mahdollista, kannattaa tietoisesti ajatella ensiksi asian myönteistä puolta. Anne Lehtokoski korostaa, että kun pyrkii tietoisesti ajattelemaan myönteisesti, ei stressitasoa lisääviin ahdistaviin ajatuksiin jää niin helposti kiinni. Ihminen, joka ei ole juuttunut ahdistukseensa, on monella tapaa vapaampi. Silloin esimerkiksi muisti toimii paremmin. Tunteet virittävät aivot Kysymykseen, mitä aivoissa tapahtuu, jos ilahtuu, Anne Lehtokoski vastaa: Aivoissa aktivoituu alueita sekä tunnealueilla että etuotsalohkolla, mis- 3/2011 6

7 t e e m a o s u u s sä ilahtuminen saa juuri aivojen vasemman puolen oikeaa virittyneemmäksi. Näin ollen voisi ajatella, että ilahtumiskokemukset vahvistavat mahdollista synnynnäistä myönteisyyttä. Tai jos geenit eivät ole olleet suotuisat, ilahtuminen kääntää ainakin hetkellisesti synnynnäisen ei-myönteisen vireystasapainon myönteisen voitoksi. Kun tapahtumaa tarkastellaan solutasolla, esille nousee solusta toiseen viestiä vievän välittäjäaine dopamiinin määrä. On havaittu, että dopamiinin määrä ja reagointiherkkyys liittyvät onnellisuuden tunteeseen samoin kuin motivoituneeseen tavoitteeseen suuntautumiseen. Sama järjestelmä näyttää siis liittyvän hyvään mieleen ja auttavan keskittymään. Tämä taas on välttämätöntä muistiin painamiselle asioita opitaan helpommin, kun mieli on hyvä. Tunteiden kokemisen haasteet Asettavatko neurologiset sairaudet esteitä esimerkiksi juuri ilon kokemiselle? Aivot ovat instrumentti, joka soi ja keho on kaikupohja. Keho vahvistaa soinnin, Anne Lehtokoski sanoo. Jos kaikupohja puuttuu eli hermoradoissa on vaurioita, eivät tunteetkaan tule takaisin aivoihin tulkittaviksi, vaan hiipuvat matkalla. Mikäli ne alueet, joita tarvitaan tunteiden tuntemiseen, ovat vaurioituneet, ei tunteita koeta tai ne ovat latistuneet. Ilo ei eroa tässä asiassa muista tunteista. Vaikka neurologiset sairaudet voivat laimentaa tunteiden ulospäin näkymistä, ne eivät aina vaikuta itse tunteiden kokemiseen. Esimerkiksi Parkinsonin taudissa voivat kasvot muuttua osin ilmeettömiksi, mutta silti ihminen voi kokea sisällään monenlaisia tunteita. Ajattele onnellisia ajatuksia Voiko aivoja hoitaa yrittämällä tietoisesti löytää onnellisia ajatuksia? Onnelliset ajatukset eivät sido ja jumiuta aivoja käsittelemään jotakin tiettyä asiaa, jolloin esimerkiksi muisti toimii paremmin kuin ikävien asioiden yhteydessä. Lisäksi onnelliset ennakkoajatukset ohjaavat toimintaa yleensä suotuisaan suuntaan. Kyse on samasta ilmiöstä kuin mentaalivalmennuksessa, jossa pyritään luomaan mahdollisimman vahva onnistumisen mielikuva. Ainakin motoriikan ja somatosensoriikan eli liikkeiden ja tuntoaistin puolella on osoitettu, että aivoihin syntyvät muistijäljet muokkaavat toimintaa. Anne Lehtokoski kertoo esimerkin amputaatiopotilaiden aavesäryistä. Jos amputoitava raaja on pystytty pitämään kivuttomana jonkin aikaa välittömästi ennen amputaatiota, ovat aavesäryt hänen mukaansa pienempiä, koska aivoissa on muistijälki kivuttomasta raajasta. Myönteiset tunteet kuntoutuksen apuna Aivot ovat ihmisellä kaikkein eniten muotoutuva elin. Tämä antaa myös kuntoutukselle mahdollisuuden palauttaa toimintoja tai ohjata aivoja korvaavien toimintojen kehittämiseen. Entä millaisia aivoihin ja tunteisiin kohdistuvia keinoja voidaan käyttää kuntoutuksessa? Uusien asioiden oppimista ja vanhojen säilyttämistä voidaan helpottaa herättämällä myönteisiä tunteita. Käytännössä tämä merkitsee vaikkapa mukavien tapahtumien muistelemista, huvittavien juttujen kertomista ja naurua kirvoittavien harjoitusten tekemistä. Kuntoutukseen kuuluvat lisäksi erilaiset monipuoliset toiminnalliset menetelmät ja ns. kompensoivat toiminnot, Anne Lehtokoski sanoo. Esimerkiksi puhekyvyn menettänyt saattaa pystyä laulamaan tai ihminen, joka ei pysty enää oppimaan uusia tietoja, voi silti oppia uudet tanssiaskeleet. Teksti Maarit Huovinen Maarit Huovinen on lääketieteen toimittaja ja tietokirjailija. Kohti hyvää oloa Anne Lehtokosken neuvoja: Lähde aina liikkeelle siitä, mitä on. Kysy, Mitä pystyn tekemään? ja etsi toimintamalli sitä kautta. On turhaa hokea En pysty. Aivokuorella liian tiuhaan kierrätetty kielteinen ajatus lisää ahdistusta ja ahdistus lisää ajatuksissa kehää kiertäviä ikäviä asioita. Mieti siis Mitä pystyn? ja Millä tavoin asian voi tehdä? Asioita on usein totuttu tekemään vain tietyllä tavalla, vaikka olisi monia muita yhtä oikeita ja helppojakin tapoja toimia. Sairauden myötä voi olla tarkoituksenmukaista muuttaa toimintatapojaan. Ajattele myönteisesti. Voit nähdä väistämättömät arkiset kommellukset joko vaikeutena tai suhtautua niihin huumorilla. Jos pystyt jälkimmäiseen, on koko tilanteen kuormittavuustaso erilainen. Kyse on samasta asiasta kuin työssä jaksamisessa: tylsempääkin hommaa jaksaa, jos on hyvä mieli ja hyvä yhteishenki. Kuntoutujan läheinen: muista huolehtia myös omasta hyvinvoinnistasi. Joskus jonkin asian muuttaminen vähemmän kuormittavaksi on helpompaa, kun apuna on ulkopuolinen ihminen, joka kertoo asian sairastuneelle. Vanha hyvä ystävä tai vaikkapa sairastuneen aikuiset lapset voivat olla tällaisia. Anne Lehtokoski kertoo esimerkin puhe- ja toimintaväylästä: Oma MS-tautia sairastava isäni oli tottunut pitämään kolme kerrosta housuja kesähelteelläkin, vaikka ei niitä kaikkia tarvinnut eikä itse pystynyt enää pukeutumaan. Omaishoitajana toimivalle äidilleni isä kiukutteli, mutta meille tyttärille ei. Kun otimme asian esille, tilanne ratkesi ja muuttui äidin kannalta vähätöisempään suuntaan. 7 3/2011

8 t e e m a o s u u s Neuropsykiatrinen valmennus kuntoutuksen tukena Neuropsykiatrinen valmennus on asiakkaan kuntoutusta tukevaa, tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa. Se perustuu kunkin valmentautujan yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Valmennus ei ole irrallaan asiakkaan muusta palveluketjusta, vaan se nivoutuu kuntoutuskokonaisuuteen toimivan verkostoitumisen kautta. Ekokulttuurisella lähestymistavalla puolestaan pyritään kohtaamaan valmentautujia/perheitä yksilöllisesti ja heidän omilla ehdoillaan. Perheen omien arvojen, käsitysten ja uskomusten kautta autetaan heitä tavoitteiden asettelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Suomen Nuortentalo Oy on tarjonnut neuropsykiatrista valmennuspalvelua nyt kolmen vuoden ajan. Sen tarjoamaa neuropsykiatrista yksilö- ja perhevalmennusta on saatavilla Turun ja Kuopion alueilla sekä Jyväs- ja pääkaupunkiseudulla. Perhevalmennusta tarjotaan perheille, joissa jollakin tai joillakin jäsenillä on neuropsykiatrinen erityisvaikeus. Tällöin asiakassuhteessa on koko perhe. Yksilövalmennus taas on kohdistettu tiettyyn perheenjäseneen ja se sisältää lähes aina kuitenkin myös lähiverkoston tukemisen. Neuropsykiatrinen valmennus vie tuen juuri sinne, missä asiakas sitä tarvitsee, kuten esimerkiksi päiväkotiin, kouluun, työpaikkaan, kotiin tai harrastuksiin. Neuropsykiatrisen valmennuksen toimintaa ohjaavat sosiaalipedagogiset toimintaperiaatteet sekä ratkaisukeskeinen ja ekokulttuurinen lähestymistapa. Valmentautujaa motivoidaan ja ohjataan ponnistelemaan elämän suuntaamiseksi uusiin päämääriin ja saavuttamaan uusia elämäntaitoja. Valmennus tapahtuu valmentautujan omia voimavaroja etsien ja tukien. Valmentautujan päämäärä onkin, että hän jatkossa oppii itsenäisesti ratkaisemaan ongelmia ja löytämään keinoja arjen esteiden raivaamiseen. Valmentajan päämäärä puolestaan on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on tietynlaista asennetta haasteellisiin tilanteisiin siinä pyritään tavoitteiden ja ratkaisujen löytämiseen, katse suunnattuna menneisyyden sijasta tulevaisuuteen. Uusien näkökulmien avulla saadaan aikaan muutostoiveita ja -tavoitteita, jotka kannustavat eteenpäin. Tiedetäänhän toiveikkuuden ja unelmien innostavan ihmisiä enemmän kuin ongelmiin syventymisen. Valmennusta yksilölle tai perheelle Neuropsykiatristen asiakkaiden joukko ei ole mikään vähäinen, sillä kielellisen erityisvaikeuden omaavia henkilöitä katsotaan olevan jopa 7 % väestöstä, ADHD:n esiintyvyys on noin 5 % ja autististen häiriöiden kirjoon kuuluvan Aspergerin oireyhtymän esiintyvyydeksi on arvioitu 0,8 %. Touretten oireyhtymää puolestaan on noin 0,1 1 %:lla väestöstä. Asiakkaita on jokaisessa ikäluokassa. Valmennuksella on kysyntää Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisten tietous neuropsykiatrisesta valmennuksesta on lisääntynyt paljon viime vuosien aikana. Valmennusta kysytään yhä useammin ja myös lääkärit suosittelevat sitä yhä enem- 3/2011 8

9 t e e m a o s u u s män. Asiakkaatkin osaavat pyytää valmennusta joko itselleen tai läheiselleen. Tällä hetkellä neuropsykiatrista valmentajakoulutusta järjestetään useilla paikkakunnilla, joten päteviä valmentajia saadaan koko ajan lisää. Suomen Nuortentalo Oy haluaa tehdä oman osuutensa valmennuksen tunnettavuuden lisäämiseksi. Yksi palvelumuotomme onkin viedä tietoa ja asiantuntemusta mm. päiväkoteihin, työyhteisöihin ja kouluihin. Nuortentalo tarjoaa myös luentoja eri aiheista. Aiheisiin voi tutustua nettisivuilla Teemme työtä sen eteen, että asiakkaiden tuen saanti ei riippuisi siitä, mikä heidän kotikuntansa on. Vielä tänä päivänäkin joissakin kunnissa neuropsykiatriset asiakkaat kuuluvat niin sanottuun väliinputoajaryhmään eli heidän ei katsota liittyvän selkeästi minkään lainmukaisen hoidon tai palvelun piiriin ei siitäkään huolimatta, että he tarvitsisivat ehdottomasti ammatti-ihmisen tukea selvitäkseen jokapäiväisessä elämässä. Aineistot apuna Neuropsykiatrisessa valmennuksessa käytettävää materiaalia ei ole aina valmiina saatavilla, joten valmentajalta vaaditaan mielikuvitusta ja ideointikykyä, kun hän pyrkii keksimään ja toteuttamaan kullekin asiakkaalle toimivat aineistot. Kalenterit ja erilaiset lukujärjestykset ovat neuropsykiatriselle asiakkaalle hyvin tärkeitä struktuurin luomiseksi. Niiden avulla esimerkiksi päiväjärjestys ja ajankäytön hallinta selkiytyvät konkreettisesti. Valmennuksessa hyödynnetään lisäksi erilaisia korttipakkoja, joita löytyy esimerkiksi elämän tärkeistä asioista, tunteista, kasvatuksesta, rajoista ja vanhemmuudesta. Vahvuuskorttien avulla etsitään valmentautujan voimavaroja, tuetaan itsetuntoa ja opetellaan selviytymiskeinoja eri tilanteisiin. Kortit ovat usein oivallinen pohja keskusteluille. Mikäli asiakkaalla on aggressiivista käyttäytymistä, hän voi hyötyä, kun askartelemme ns. ankkurikortit. Kortit ovat pieniä, taskuun mahtuvia ja niissä on asiakasta rauhoittavia ja miellyttäviä kuvia, esimerkiksi oman lemmikin kuvia. Hän voi opetella käyttämään ankkurikortteja suuttumuksen tai ärtymyksen hillitsemiseen. Kortteja selaamalla hän voi saada ajatuksensa muualle ja mielensä rauhoittumaan. Asiakkaiden kanssa harjoitellaan myös matkapuhelimen hyödyntämistä. Matkapuhelimeen voi laittaa muistutuksia: missä ja milloin pitää olla ja mitä pitää tehdä. Matkapuhelimella voi ottaa kuvia jostakin tietystä, valmentautujalle tärkeästä reitistä ja seuraavan kerran hän osaa suunnistaa oikeaan paikkaan kuvien avulla. Joskus matkapuhelimen kautta myös valmennetaan. Joitakin arimpia asioita valmentautujan saattaa olla helpompi puhua puhelimen kautta kuin kasvokkain. Suomen Nuortentalo Oy valmistaa ja myy Puhtaus ja kauneus - sekä Puhtaus ja komeus -kansioita ja nyt uutuutena on myös Siistii! -siivouskansio. Näitä kansioita käytämme valmennuksessa hyödyksi, kun aiheena on hygienian 9 3/2011

10 t e e m a o s u u s saattaisi kokea, että häntä syyllistetään sosiaalisesta taitamattomuudesta. Valmennuksen hyödyt hoito tai kun harjoitellaan oman kodin siivousta. Kaikki kansiot ovat selkokielisiä ja runsaasti kuvitettuja, joten valmentautujan on helppo käyttää niitä myös itsenäisesti valmennustapaamisten ulkopuolella. Valmennuksessa käytettäviä menetelmiä ovat muun muassa keskustelu, aktiivinen kuuntelu, yhdessä tekeminen ja mallittaminen. Yhdessä valmentautuja ja valmentaja etsivät uusia malleja toiminnalle, valmennuksen avulla tuetaan ja vahvistetaan itsetuntoa, opetellaan erilaisia muististrategioita, selvennetään syy-seuraussuhteita ja harjoitellaan sosiaalisia taitoja. Monipuolisia menetelmiä Puheen tukena käytetään paljon kuvia, piirtämistä, sarjakuvittamista sekä miellekarttojen ja analyysiketjujen piirtoa. Piirrokset, samoin kuin kuvat, ovat tehokas ja puolueeton ohjauskeino, koska niistä puuttuu henkilökohtainen ulottuvuus. Sarjakuvin voidaan selventää tulevia tilanteita, esimerkiksi Kelaan, lääkäriin tai muihin uusiin tilanteisiin menoa. Kuvia piirretään myös sosiaalisista tilanteista. Käyttämällä sekä ajatus- että puhekuplia selvennetään asiakkaalle, kuinka ihminen voi ajatella muuta kuin hän sanoo. Kynän ja paperin käyttö on siinäkin mielessä suotavaa, että paperille piirretty informaatio jää, sen sijaan kuin pelkästään puhuttu informaatio tapahtuu nopeasti ja on sen jälkeen poissa. Draaman kautta voidaan harjoitella monia erilaisia sosiaalisia tilanteita. Tulevia tapahtumia voidaan kylmäharjoitella jo etukäteen yhdessä valmentajan kanssa ja kun oikea tilanne tulee, on käyttäytymismalli valmiina. Valmennustapaamisissa saatetaan lisäksi tehdä esimerkiksi nukketeatteria, jossa nukkejen avulla käydään läpi erilaisia vuorovaikutustilanteita. Näytelmät videoidaan ja niitä voidaan valmentautujan kanssa yhdessä jälkeenpäin analysoida. Rooli- ja pantomiimileikit ovat aina hyviä, koska niihin ei sisälly liikaa persoonallista otetta, joka saattaisi aiheuttaa valmentautujassa ärtymystä tai hän Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen Suomen Nuortentalo Oy lähetti neuropsykiatrisen valmennuksen asiakkaille kyselyn, miten he katsoivat hyötyneensä valmennuksesta. Tärkeimmäksi ja hyödyllisimmäksi asiaksi valmentautujat nostivat keskustelemisen arjen ongelmista sekä sen, että valmentaja kannusti ja uskoi valmentautujaan silloinkin, kun hänen oma uskonsa tahtoi loppua. Tärkeänä koettiin myös se, että valmentajalle sai soittaa tai laittaa sähköpostia heti kun joku ongelma ilmeni, eikä ongelma näin päässyt kasvamaan mittasuhteiltaan liian suureksi. Valmentajalle suurin kiitos on se, että näkee valmentautujan ottavan oman elämänsä haltuunsa ja löytävän omat voimavaransa. Saattaa olla, että valmentautujalla tulee aina olemaan joissakin elämänpiiriin kuuluvissa asioissa vaikeuksia, mutta tällöin valmennus keskitetään kompensoivien vahvuuksien toimivuuteen ja vahvistetaan niitä. Suurin maksajataholta kuntien terveys- tai sosiaalitoimelta (vammaispalvelut, lastensuojelu), työ- ja elinkeinotoimistolta tai vakuutuslaitokselta saatu kiitos neuropsykiatriselle valmennuspalvelulle on se, että saamme aina uusia asiakkaita ja toimintamme on heidän taholtaan katsottu luotettavaksi, turvalliseksi ja tuloksia tuottavaksi. Teksti ja kuvat Marianne Kulmala Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentajana Suomen Nuortentalo Oy:ssä. Lisätietoja: Suomen Nuortentalo Oy/ valmennuspalvelut Suvilinnantie 10, Turku Vastaava ohjaaja Pia Laverman p /

11 Aistien merkitys arjessa Arvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elämän perustana -koulutus Tiistaina klo Valkea talo, auditorio, Helsinki OHJELMA puheenjohtaja Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivoliitto ry Ilmoittautuminen ja kahvi Tilaisuuden avaus Virpi Dufva, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry Aistimuksista tuntemuksiin, tuntemuksista tunteisiin aivojen ja mielen teoriasta Nina Sajaniemi, kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto Tauko ja näyttelyyn tutustuminen Aistisäätelyn merkitys lapsen arjessa Jaana Ylönen, varhaiskasvatuksen ohjaaja Saila Seppänen, fysioterapeutti, SI Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Aistitiedon käsittelyn ongelmat lapsuudesta nuoruuteen kannattaako kuntoutus? Taina Nieminen-von Wendt, LT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen Miten erilainen aistiminen haastaa valta-aistikulttuurin? Tyttären, äidin ja sosiologin näkökulma Sari Näre, sosiologian dosentti Tilaisuuden päätössanat Mirjami Hagman, palvelujohtaja, Autismi- ja Aspergerliitto ry Tilaisuus päättyy Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään Järjestäjät: ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry. Alan toimijoita esittäytyy koulutuksen yhteydessä järjestettävässä näyttelyssä. Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu terveydenhuollon, opetus- ja sosiaalitoimen ammattilaisille, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lähipiirille sekä jäsenyhdistysten jäsenille. Paikka: Valkea talo, Ilkantie 4, Pohjois-Haaga, Helsinki (www.valkeatalo.fi ) Koulutuksen hinta: Ammattihenkilöt 160, jäsenistö ja opiskelijat 100. Koulutusmaksu sisältää osallistumisen, ohjelmassa mainitut kahvit sekä lounaan. Matkoista ja majoituksesta vastaa osallistuja itse. Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset pe mennessä. Verkossa /toiminta tai ADHDliitto ry puh , sähköposti Ilmoittautuminen on sitova. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta peritään 50 % osallistumismaksusta. Mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan, peritään koko osallistumismaksu. Osallistumismaksu laskutetaan ennen koulutuspäivää. Tarkistathan laskutustiedot, mikäli laskutusosoite on ilmoitettu väärin ja joudumme lähettämään uuden laskun, veloitamme erillisinä toimituskuluina 20 euroa. Lisätiedot: Verkossa ja Autismi- ja Aspergerliitto ry 11 3/2011

12 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit 2012 Kurssin nimi/kohderyhmä Ajankohta Paikka Rahoittaja 5-7-vuotiaat adhd-oireiset lapset perheineen Paikka vielä avoin RAY 7-10-vuotiaat adhd-oireiset lapset perheineen Luovi, Liperi Kela 9-12-vuotiaat adhd-oireiset lapset perheineen Luovi, Liperi Kela vuotiaat adhd-oireiset nuoret perheineen Paikka vielä avoin RAY vuotiaat adhd-oireiset nuoret Paikka vielä avoin RAY Adhd-oireisten aikuisten parisuhdekurssi Paikka vielä avoin RAY Adhd-oireiset aikuiset (alle 40 v) Luovi, Liperi Kela Adhd-oireiset aikuiset Paikka vielä avoin RAY Teemakurssi Paikka vielä avoin RAY Lisätiedot Aivoliiton sopeutumisvalmennuskurssit 2012 Kurssin nimi/kohderyhmä Ajankohta Paikka Rahoittaja Alle kouluikäiset lapset perheineen Suvituuli Kela Alle kouluikäiset lapset perheineen Summassaari Kela Alle kouluikäiset lapset perheineen Summassaari Kela Alle kouluikäiset lapset perheineen Summassaari Kela Alle kouluikäiset lapset perheineen Suvituuli Kela Alle kouluikäiset lapset perheineen Suvituuli Kela Kuvat ja viittomat lapsille Suvituuli Kela Kuvat ja viittomat lapsille Suvituuli Kela Kuvat ja viittomat lapsille Suvituuli Kela Kuvat ja viittomat lapsille Suvituuli Kela Koulunsa aloittavat lapset perheineen Suvituuli Kela Koulunsa aloittavat lapset perheineen Summassaari Kela Koulunsa aloittavat lapset perheineen Summassaari Kela Koulunsa aloittavat lapset perheineen Summassaari Kela Koulunsa aloittavat lapset perheineen Suvituuli Kela Kouluikäiset 7-9-vuotiaat lapset perheineen Suvituuli Kela Kouluikäiset 7-9-vuotiaat lapset perheineen Suvituuli Kela Kouluikäiset vuotiaat lapset perheineen Suvituuli Kela Kouluikäiset vuotiaat lapset perheineen Suvituuli Kela Kouluikäiset vuotiaat lapset perheineen Suvituuli Kela Aktivointi- ja elämyskurssi vuotiaille nuorille, joilla on kielellinen erityisvaikeus Summassaari Kela 3/

13 Kurssin nimi/kohderyhmä Ajankohta Paikka Rahoittaja Yli 18-vuotiaiden nuorten aikuisten kurssi Suvituuli RAY Tietopäivät isovanhemmille Suvituuli RAY Kurssi perheille, jossa vanhemmalla on kielellinen erityisvaikeus Suvituuli RAY Lisätiedot Autismin kirjon kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit 2011 Kurssin nimi/kohderyhmä Ajankohta Järjestäjä/Paikka Rahoittaja Asperger-, ADHD- nuorten kurssi, ja Oulun Kela yli 17 v (neuropsyk.diag.) Diakonissalaitoksen Säätiö Lasten neurologisen kehityksen ja MLL:n Lasten ja Kela erityisvaikeudet -perhekurssi Nuorten Säätiö, Kuntoutuskeskus Huvitus Asperger lasten, murrosikäiset ja Suomen Kela (12-16 v.) perhekurssi lastenhoitoyhdistys, Loma- ja kurssikeskus Högsand Murrosikäisten autismi-/ Lehtimäen opisto Kela aspergernuorten perhekurssi Aspergerin oireyhtymä, MLL:n Lasten ja Kela kouluikäisten lasten perhekurssi Nuorten Säätiö, Kuntoutuskeskus Huvitus Autististen kouluikäisten lasten ja MLL:n Lasten ja Kela nuorten perhekurssi Nuorten Säätiö, Kuntoutuskeskus Huvitus Lasten neurologisen ja MLL:n Lasten ja Kela kehityksen erityisvaikeudet -perhekurssi Nuorten Säätiö, Kuntoutuskeskus Huvitus Lisätietoja kurssien järjestäjästä Vuoden 2012 kurssit päivitetään marraskuun alussa Kelan kurssihaku-sivustolle 13 3/2011

14 p u h e e n j o h t a j a Puheenjohtajan pöydän ääreltä Raikas syysilma tervehtii jo aamuista kulkijaa, syksyn värit ja maut ovat kaikin aistein nautittavissa juuri nyt. Kesä on jättänyt meihin kaikkiin muistoja, joihin palata pimenevinä syysiltoina. Millaisia muistoja sinulle jäi menneestä kesästä? Toivottavasti lähelläsi on joku, jonka kanssa jakaa noita muistoja, mieleemme pesänsä tehneitä tapahtumia tai asioita. Itse teen usein tutkimusmatkoja muistojenpesääni, jossa merkitystään etsivät niin luopumisen, onnen ja pettymyksenkin pintaan nostamat tapahtumat ja asiat. Aika tekee tehtäväänsä ja merkityksetkin muuttuvat. Kuluneen kesän ja tämän alkusyksyn aikana tiedotusvälineet ovat olleet tavallista kiinnostuneempia aikuisten adhd-oireisten henkilöiden elämäntarinoista. Olen lukenut noita tarinoita lehdistä ja niissä on todellakin maistunut eletty elämä, toisinaan makealta kuin mansikka, toisinaan happamalta kuin ketun pihlajanmarjat. Artikkelien sankarit, useimmiten adhd-oireiset naiset, ovat hyvin usein joutuneet etsimään vastauksia oman elämänsä ryppyihin tai ryyppyihin rankkojen kokemusten kautta. Muistot noista kokemuksista kulkevat ja värittävät elämää pitkän aikaa. Luja tahto sekä toisten ihmisten tuki ja apu on kuitenkin auttanut eteenpäin, jopa niin pitkälle, että tahtonaiset ovat nyt vuorostaan itse valmiina tukemaan apua tarvitsevia, vertaisryhmissä tai muun vapaaehtoistoiminnan kautta. Onnea ja rohkeutta heille kaikille valitsemallaan tiellä; vapaaehtoisia tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Tänä kesänä saimme kokemuksia siitä, kuinka kolme neurologista vammaisjärjestöä voi yhdistää järjestelyvoimansa ja tarjota jäsenperheilleen yhteisen perheloman. Perheiden ilot ja murheet eivät kanna diagnoosikylttiä, vaan perheet elävät hyvinkin samanlaista arkea, erityisvaikeudesta riippuen hieman eri tavoin maustettuna. Jossakin perheessä ehtii tapahtua jo ennen kuin mitään ehditään sanoa, toisessa perheessä omien ajatusten pukeminen sanoiksi on hankalaa ja hidasta ja kolmannessa perheessä kaikenlainen leikinlasku saa aikaiseksi arvaamattomia seuraamuksia. On hienoa, että ensimmäinen kolmikantaperheloma onnistui kuulemani mukaan erittäin hyvin ja nyt jäämme odottamaan ensi kesää ja uutta lomaa samanlaisella konseptilla; tarvetta tällaiseen vertaistukeen on aivan varmasti. Meidänkin liittomme jäsenyhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit pääsevät tapaamaan kollegojaan kolmikantahengessä, kun lokakuun alussa järjestetään ensimmäista kertaa yhteiset puheenjohtaja- ja sihteeripäivät Jyväskylässä, Aivoliiton, Autismi- ja Aspergerliiton sekä ADHD-liiton jäsenyhdistysten toimijoille. Toivottavasti tämä tapaaminen onnistuisi hyvin ja voimaannuttaisi jäsenyhdistysten puheenjohtajia ja sihteereitä toimimaan jatkossakin aktiivisina vetureina omissa yhdistyksissään. Tervemenoa Jyväskylään, mutta älkää unohtako liittojen omia syys- ja kevätkokouksia, joiden yhteydessä olette ennen tavanneet toisianne. Noissa kokouksissa tehdään tärkeitä päätöksiä, ja jokaisen jäsenyhdistyksen äänen soisi kuuluvan yhteisistä asioista päätettäessä. Raikasta ja reipasta syksyä kaikille adhd-asioista kiinnostuneille! Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry 3/

15 k u r s s i t 2012 Hyvä tietää kursseista Kurssien rahoitus Kurssit rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella, Kansaneläkelaitoksen ja kuntien terveydenhuollon maksusitoumuksilla. RAY:n tukemille kursseille ADHD-liitto hakee perheelle tai kurssilaiselle hoitavalta taholta maksusitoumusta osaan kurssikustannuksista. RAY:n tukemilla kursseilla on kuntoutujilla pieni omavastuuosuus. Kelan rahoittama kuntoutus Kelan rahoittama kuntoutus perustuu Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettuihin lakeihin (KKL). Vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta (KKL 9 ) myönnetään: Lapselle, jolle on myönnetty alle 16-vuotiaan korotettu tai ylin vammaistuki. Myöntämisen edellytyksenä on sairaus tai vamma, joka aiheuttaa lapselle erityistä toiminnallista haittaa ja josta seuraa selkeästi ikätasosta poikkeavaa hoidon sekä valvonnan tarvetta. Lapsella tulee olla voimassa vähintään korotettu alle 16-vuotiaan vammaistuki kurssivalintojen aikana ja sopeutumisvalmennuskurssin ajankohtana. Kuntoutusraha ja matkakorvaukset Harkinnanvaraista kuntoutusta (KKL 12 ) myönnetään: Lapselle, jolle on asetettu diagnoosi ja hänelle on myönnetty alle 16-vuotiaan alin vammaistuki. Kursseille voi hakeutua myös ilman vammaistukea olevat lapset. Työikäiselle aikuiselle silloin, kun kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssilla tuetaan kuntoutujan mahdollisuuksia pysyä työelämässä tai palata työelämään koulutuksen, kuntoutuksen tai työkokeilujen kautta. ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit ovat Kelan hyväksymää kuntoutusta. Työ- tai virkasuhteesta oleva henkilö voi hakea Kelalta kuntoutusrahaa kurssin ajalta. Työnantaja myöntää lääkinnälliseen kuntoutukseen omaisena osallistuvalle vanhemmalle tai huoltajalle ja aikuiskuntoutujalle palkatonta vapaata kurssin ajaksi. Lomapäiviä kurssiin ei tarvitse käyttää. Työnantaja voi hakea kuntoutusrahaa kuntoutujan tai omaisen osalta, mikäli työnantaja myöntää kuntoutukseen osallistujalle palkallista vapaata. Kela korvaa kuntoutukseen liittyvät matkakulut omavastuuosuuden ylittävältä (vuonna 2011, ) osalta yhdensuuntaista matkaa kohden. Matkakorvauksia ja kuntoutusrahaa haetaan kurssin jälkeen Kelan toimistosta. Kuntoutujia avustetaan kuntoutuskurssilla Kelan lomakkeiden täyttämisessä. Korvausten myöntämisen edellytyksenä on lääkärin suositus tai B-lausunto kuntoutujan kuntoutustarpeesta sopeutumisvalmennuskurssille. Kurssien henkilökunta ADHD-liiton järjestämillä kursseilla kurssityöntekijöinä toimivat terveydenhuollon, sosiaalialan ja/tai kasvatusalan ammattilaiset. Useat heistä ovat oman työnsä kautta päivittäin tekemisissä adhd-oireisten lasten, nuorten tai aikuisten kanssa. ADHD-liitto kouluttaa kurssityöntekijänsä vuosittain. Perhekursseilla työntekijöitä on kymmenen ja aikuisten kursseilla työntekijöitä on neljä. Kurssien ikärajat Kurssien ikärajat eivät ole ehdottomia, joten hiukan alle tai yli ikärajan olevat kuntoutujat voivat hakea kursseille. Vanhempien asiantuntemus lapsen kehitysvaiheesta ratkaisee, mille kurssille perhe hakee esim. yli 12-vuotiaan lapsen kanssa (9 12-vuotiaiden vai vuotiaiden perhekurssille). Lisätietoja ADHD-liiton kurssitoiminnasta tai sähköpostitse osoitteesta Kuvat ADHD-liitto ry 15 3/2011

16 k u r s s i t 2012 Miten haet kurssille Kelan kursseille haetaan Kelan lomakkeella KU 102. Muille kursseille haetaan ADHD-liiton omilla lomakkeilla. Liiton lomakkeet ovat tässä lehdessä, ja niitä voi tulostaa ADHD-liiton kotisivuilta Hakemuksen liitteet: 1) Kelan kursseille enintään 12 kk vanha B-lääkärinlausunto, jossa kurssisuositus tai kuntoutussuunnitelma, jossa suositellaan kurssia. 2) RAY:n tukemille kursseille B-lausunto tai kopio viimeisemmästä epikriisistä, josta ilmenevät nykytilanteen kuvaus ja perustelut kurssitarpeelle. Epikriisin lisäksi tarvitaan kurssisuositus hoitavalta lääkäriltä 3) Hakemukseen voit liittää myös terapeuttien tai muiden asiantuntijoiden lausuntoja tilanteestasi. Kuntoutujavalinnat: Perhekursseille valitaan kahdeksan perhettä ja muille kursseille kymmenen kuntoutujaa kurssia kohti sekä parisuhdekurssille viisi pariskuntaa. Kuntoutujavalintojen kriteereinä ovat: hakijalla on adhd-/add-diagnoosi kuntoutujan kuntoutustarve ja oma motivaatio kurssille etusijalla ne kuntoutujat, jotka eivät ole aikaisemmin olleet adhd-oireisten sopeutumisvalmennuskursseilla. Aikuisten kurssien kriteereinä on edellä mainittujen lisäksi mahdollisuus kuntoutua työ- tai opiskelukykyiseksi ei ympärivuorokautisen tuen tarvetta ei akuuttia päihdeongelmaa kurssikohtaiset kriteerit, mm. ikä tai parisuhde Kuntoutujavalinnat ja esivalinnat Kelan kursseille tehdään kuntoutusvaliokunnassa, jonka jäsenet ovat adhd-kuntoutuksen asiantuntijoita. Kuntousvalinnoista ilmoitamme Sinulle kirjeitse. Kelan kurssien osalta saat kuntoutuspäätöksen suoraan Kelalta. Jos haet muiden järjestäjien vastaaville kursseille, ilmoita siitä hakemuksessasi. Mikäli sinut valitaan perhekuntoutukseen tai muuhun adhd:hen liittyvään kuntoutukseen ennen meidän kurssivalintojamme, ilmoita siitä myös meille. Kelan vai RAY:n tukemalle kurssille? Raha-automaattiyhdistyksen kursseille valitaan niitä asiakkaita, joilla ei ole mahdollisuutta saada Kelan kuntoutuspäätöstä tai joille ei ole tarjolla Kelan kuntoutusta. Kun pyydät hoitavalta lääkäriltä B-lausuntoa tai kuntoutussuositusta sopeutumisvalmennuskurssille, voit samalla tiedustella terveydenhuollon maksusitoumusta RAY:n tukemalle kurssille. Hakulomakkeiden palautus Täytä hakemus huolellisesti ja muista allekirjoittaa se. Palauta hakemus liitteineen ilmoitettuun hakupäivään mennessä ADHD-liittoon. Kelan kurssien hakemukset voi palauttaa myös Kelaan ennen hakuajan umpeutumista. RAY:n tukemien kurssien hakemukset palautetaan liitteineen osoitteella ADHD-liitto ry / kuntoutus Sitratie Helsinki. Lisätietoja ADHD-liiton kurssitoiminnasta tai sähköpostitse osoitteesta 3/

17 k u r s s i t 2012 Lasten ja nuorten kurssit Perhekurssit Perhekurssit antavat vanhemmille tietoa erityislapsen kasvuun ja kuntoutukseen liittyvissä kysymyksissä sekä mahdollistaa vertaistuen saaminen muilta samassa tilanteessa olevilta perheiltä. Kurssien tavoitteet: vanhemmat saavat tietoa adhd:n tuomista haasteista lapsen kehityksessä lapset tai nuoret saavat uskallusta ja taitoa sosiaalisista tilanteista selviytymiseen lapsen tai nuoren itsetuntoa tuetaan onnistumisen elämysten kautta perheet saavat keinoja arkipäivän ongelmatilanteiden ratkaisemiseen lapsen kuntoutus- ja koulutusmahdollisuudet selkiytyvät perheet tapaavat muita samassa tilanteessa eläviä perheitä ja saavat heiltä vertaistukea. Kurssien sisältö: Lapset ja nuoret kuntoutuksen, sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusalan ammattilaisten ohjaamaa, tavoitteellista ja iänmukaista pienryhmätoimintaa lapsen iän huomioivaa sopeutumisvalmennusta adhdoireiselle lapselle ja nuorelle sekä sisaruksille suunnitellun toiminnan ja leikin tuomia onnistumisen elämyksiä tarvittaessa yksilökohtaista ohjausta ja kuntouttavaa toimintaa. sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ohjaamaa perheen yhteistä toimintaa. Kelan perhekurssit (alustavat tiedot kursseista) Kurssipaikka Luovi, Liperi Aika: Kohderyhmä: 7 10-vuotiaat adhdoireiset lapset perheineen Aika: Kohderyhmä: 9 12-vuotiaat adhdoireiset lapset perheineen Haku: Ainoastaan Kelan lomakkeella KU 102. Hakuaika tarkentuu myöhemmin. RAY:n tukemat kurssit (osarahoitus kuntien maksusitoumuksilla) Kurssipaikka avoin Aika: Kohderyhmä: 5 7-vuotiaat adhdoireiset lapset perheineen. (RAY) Omavastuu 50 /perhe. Haku: ADHD-liiton lomakkeella Hakuaika päättyy Kurssipaikka avoin Aika: Kohderyhmä: vuotiaat adhdoireiset lapset perheineen. (RAY) Omavastuu: 50 /perhe. Haku: ADHD-liiton lomakkeella Hakuaika päättyy Nuorten itsenäistymiskurssi Nuorten itsenäistymiskurssin kohderyhmänä ovat vuotiaat adhdoireiset nuoret. Kurssi tukee nuorten itsenäistymisprosessia ja nuoret osallistuvat kurssille ilman vanhempiaan. kohentuminen itseluottamuksen lisääntyminen tulevaisuudensuunnitelmien selkiytyminen vertaiskontaktien mahdollistaminen. Kurssien sisältö: ohjatut ryhmäkeskustelut vuorovaikutustaitoihin liittyvät harjoitukset oppimistyyli- ja elämänhallintatestit, ohjattu toiminta, liikunta jne. arjenhallinnan taitojen lisääminen Kurssipaikka avoin Aika: Kohderyhmä: vuotiaat adhd- tai add-oireiset nuoret, joilla on adhd:n lisäksi muita neurologisia liitännäisoireita, esimerkiksi oppimis- tai lukivaikeuksia ja hahmotusvaikeuksia. (RAY) Omavastuuosuus on 25. Haku: ADHD-liiton lomakkeella Hakuaika päättyy Lisätietoja ADHD-liiton kurssitoiminnasta tai sähköpostitse osoitteesta Vanhemmat asiantuntijoiden alustuksia: lastenneurologi tai lastenpsykiatri, psykologi tai erityisopettaja ohjattua ryhmäkeskustelua pienryhmissä Kurssien tavoitteet: itsenäistymisen ja omatoimisuuden tukeminen positiivisen minäkäsityksen muodostuminen sosiaalisten vuorovaikutustaitojen ADHD-liitto ry 17 3/2011

18 k u r s s i t 2012 Aikuisten arjen- ja elämänhallintakurssit sekä parisuhdekurssi Aikuisten arjen- ja elämänhallintakurssit ADHD-liitto järjestää adhd-oireisille aikuisille arjen- ja elämänhallintakursseja, parisuhdekurssin ja teemakurssin. Kurssien tavoitteena on kuntoutujan kuntoutumisprosessin käynnistyminen tai vahvistuminen. Kuntoutumisen edetessä itsetuntemus kasvaa ja adhd on mahdollista hyväksyä osaksi omaa identiteettiä. Kursseilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ja pyritään kohentamaan arjen- ja elämänhallinnan taitoja erilaisten testien ja harjoitusten sekä kurssimateriaalin avulla. Arjen- ja elämänhallintakurssien kohderyhmänä ovat eri-ikäiset adhd-oireiset aikuiset, jotka tarvitsevat kuntoutusta arjen- ja elämänhallinnan taitoihin ja kokevat tarvitsevansa vertaistukea. Parisuhdekursseilla kuntoutujia ohjataan yhteistyöhön parisuhteen, lasten ja arjen rutiinien hoitamisessa perheelle sopivalla tavalla. Parisuhdekurssien kohderyhmänä ovat pitkäaikaisessa parisuhteessa elävät pariskunnat, joissa ainakin toisella on diagnosoitu adhd. Adhd-oireisilla aikuisilla toimintakykyä saattaa rajoittaa liitännäissairaudet, kuten masennus, ahdistuneisuushäiriöt sekä riippuvuuksiin liittyvät ongelmat. Jos kuntoutujalla on akuutissa vaiheessa oleva psykiatrinen sairaus tai hoitamaton päihdeongelma, on nämä hoidettava ennen sopeutumisvalmennuskurssille hakeutumista. Kurssien tavoitteena on edistää kuntoutujan työelämässä pysymistä tai opiskelu- tai työkykyiseksi kuntoutumista kuntoutumisprosessin käynnistyminen tai vahvistuminen vertaistuen mahdollistaminen oman oireyhtymän hyväksyminen itsetuntemuksen lisääntyminen omien voimavarojen tunnistaminen ja lisääntyminen vuorovaikutustaitojen kehittyminen arjenhallinnan tukeminen (ajan- ja rahankäyttö) vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen. Kurssien sisältö: tieto adhd:stä ja liitännäissairauksista itsetuntemus luova toiminta vuorovaikutusharjoitukset rentoutusharjoitukset opiskelu- ja työelämätaidot liikunta. Adhd-oireisten aikuisten arjen- ja elämänhallintakurssi (RAY) Aika: Paikka: Kurssipaikka avoin Haku: ADHD-liiton lomakkeella Hakuaika päättyy Parisuhdekurssi (RAY) Aika: Paikka: Kurssipaikka avoin Kohderyhmä: Pitkäaikaisessa parisuhteessa elävät yli 20-vuotiaat adhd- ja add-oireiset aikuiset ja heidän kumppaninsa. Kurssin omavastuu on 50 euroa. Haku: ADHD-liiton lomakkeella Hakuaika päättyy Kela: Adhd-aikuisten (18-40-vuotiaat) kurssi Aika: Paikka: Luovi, Liperi Kohderyhmä: Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kriteerit täyttävät adhd- ja add-oireiset aikuiset. Haku: Ainoastaan Kelan lomakkeella KU 102. Hakuaika tarkentuu myöhemmin. Teemakurssi Aika: Teemakurssi järjestetään viikonloppukurssina adhd-oireisten vanhemmille. Tarkemmat tiedot paikasta ilmoitetaan myöhemmin. Palauta RAY:n tukemien kurssien hakemus liitteineen osoitteella ADHD-liitto ry / kuntoutus Sitratie HELSINKI Kelan kurssin hakemuksen voi palauttaa hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä lähimpään Kelan toimistoon tai ADHDliittoon. Lisätietoja ADHD-liiton kurssitoiminnasta tai sähköpostitse osoitteesta ADHD-liitto ry 3/

19 Palauta hakemus LIITTEINEEN ADHD-liitto ry Kuntoutus Sitratie HELSINKI Puh Faksi (09) Kurssihakemus Perhekurssit LAPSEN/NUOREN HENKILÖTIEDOT Etunimi Sukunimi Henkilötunnus Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asuinkunta Puhelin kotiin Hakija asuu kotona Kyllä Ei Muualla, missä? Puhelin äidille/huoltajalle päivisin Puhelin isälle/huoltajalle päivisin Sähköposti Sähköposti TERVEYSTIEDOT Lapsen/nuoren diagnoosit (nro), jonka perusteella kurssille haetaan, diagnoosivuosi. Diagnoosin nro/vuosi Diagnoosin nro/vuosi Hoitava lääkäri ja lääkärin toimipaikka (esim. terveyskeskus, keskussairaala, yksityinen lääkäriasema) Lapsen/nuoren terapiat tällä hetkellä Muut mahdolliset sairaudet Erityisruokavalio ja allergiat Lääkitys ja annostus PERHEEN- JÄSENTEN TIEDOT Äidin/huoltajan nimi Ammatti Osallistuu kursseille Henkilötunnus Kyllä Ei Isän/huoltajan nimi Ammatti Osallistuu kursseille Henkilötunnus Kyllä Ei Sisarukset Osallistuu kursseille Henkilötunnus Kyllä Ei Osallistuu kursseille Henkilötunnus Kyllä Ei Osallistuu kursseille Henkilötunnus Kyllä Ei Muiden perheenjäsenten mahdolliset sairaudet, lääkitykset, erityisruokavaliot, allergiat KURSSITIEDOT Mille kurssille/kursseille haette Vaihtoehto 1, kurssipaikka Vaihtoehto 2, kurssipaikka Aika Aika AIKAISEMMAT KURSSIT Mikäli en tule valituksi hakemalleni kurssille, suostun siihen, että hakemukseni siirretään muulle minulle soveltuvalle kurssille Kyllä Ei Onko lapsi/nuori osallistunut aikaisemmin sopeutumisvalmennuskurssille Kyllä Ei Missä ja milloin (Kelan kurssit, perhekuntoutusjaksot, muiden järjestöjen kurssit) MUISTA TÄYTTÄÄ MYÖS LOMAKKEEN TOINEN PUOLI

20 LAPSEN/NUOREN AVUN-/ TUENTARVE ARJESSA Lapsen/nuoren avuntarve Lapsen/nuoren käyttämät apuvälineet KELAN TUKI Saako lapsi/nuori Kelan vammaistukea? Ei myönnetty Haku vireillä Myönnetty alin tuki korotettu tuki erityistuki Mihin asti?..20 päivä kuukausi vuosi PÄIVÄHOITO, KOULU-/ OPISKELUTIEDOT PERHEEN JA LAPSEN ODOTUKSET/ TAVOITTEET KURSSILLE Lapsi päivähoidossa: Koulusijoitus päätetty, lapsi aloittaa koulun: Lapsi käy koulua Perustelut, miksi haen kurssille: yleisopetus luokka pienryhmässä erityisluokka luokka muu, mikä? LISÄTIETOJA SUOSTUMUS JA ALLEKIRJOITUS Suostun siihen, että kuntoutusasiani käsittelyssä saadaan antaa tarpeellisia tietoja kuntoutuksesta huolehtiville laitoksille ja viranomaisille. Paikka ja aika Kyllä Ei Hakijan/huoltajan allekirjoitus MUISTA LIITTEET (lääkärin B-lausunto tai muu lääkärin suositus sopeutumisvalmennuskurssille) MUISTA ALLEKIRJOITUS

Hakuohje Nuorten perhekursseille

Hakuohje Nuorten perhekursseille 1(5) Hakuohje Nuorten perhekursseille Norio-keskus järjestää koko perheelle suunnattuja sopeutumisvalmennuskursseja. Kurssit järjestetään Helsingissä Norio-keskuksen tiloissa, jossa osallistujat asuvat

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2017 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo 9 15) Kurssisuunnittelija

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Alle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut

Alle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut Alle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut 1. Hoidettavan henkilötiedot Haen omaishoidon tukena ensisijaisesti palkkiota palveluseteliä muuta, mitä? 1.1 Omaishoidettavan lapsen/nuoren

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS

LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS SAAPUMISPÄIVÄ HAEN omaishoidon tukena ensisijaisesti palkkiota VASTAANOTTAJA palveluseteleitä Muuta, mitä? HENKILÖTIEDOT Omaishoidettavan Henkilötunnus lapsen tiedot

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut: Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Perhepalvelut Vammaispalvelut Vaikeavammaisen kuljetuspalveluhakemus Käsittelijä Saapunut Päätös Kotikäynti Matkamäärä Ajalle Hakijan tiedot Etu- ja sukunimi

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015

SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015 Sivu 1 / 7 SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015 Kirjoittakaa vastauksenne selvästi sille varattuun tilaan tai merkitkää x teihin sopivaan vastausvaihtoehtoon Hakijan koko nimi: Syntymäaika ja sosiaaliturvatunnus:

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

Lisätiedot

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi:

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi: 1 HAKEMUS: Turun kristillinen opisto / opiskelijavalinnat Lustokatu 7 20380 TURKU KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS (Opisto täyttää: hakemus vastaanotettu:

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Nimi. Henkilötunnus. Lähiosoite. Postinumero Postitoimipaikka. Puhelin. Sähköpostiosoite. opiskelupaikka koulutus koulutuksen arvioitu valmist.

Nimi. Henkilötunnus. Lähiosoite. Postinumero Postitoimipaikka. Puhelin. Sähköpostiosoite. opiskelupaikka koulutus koulutuksen arvioitu valmist. HENKILÖTIETOLOMAKE VUODEN 2012 KURSSITYÖNTEKIJÄVALINTOJA VARTEN Hakijan henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sähköpostiosoite Koulutustiedot Valmiit tutkinnot

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin. Kirsi Saukkola 2014 1

Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin. Kirsi Saukkola 2014 1 Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin Kirsi Saukkola 2014 1 ADHD-valmennus, neuropsykiatrinen valmennus, ADHD-ohjaus, coaching, coach-kuntoutus On kuntouttavaa toimintaa,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUKSEN ja NEUROPSYKIATRISEN YKSILÖVALMENNUKSEN HAKEMUSLOMAKE

KOTIKUNTOUTUKSEN ja NEUROPSYKIATRISEN YKSILÖVALMENNUKSEN HAKEMUSLOMAKE KOTIKUNTOUTUKSEN ja NEUROPSYKIATRISEN YKSILÖVALMENNUKSEN HAKEMUSLOMAKE Hakija: Hakemus nro: / Saapunut: Hakeutumisohje: Tällä hakemuksella haetaan Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n Kotikuntoutukseen

Lisätiedot

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Liite 21 Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Hyvä narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Olen saanut tietooni, että osallistut sairaalassanne

Lisätiedot

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Vanhus- ja vammaispalvelut ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Saapunut..20 Nimi Osoite Henkilötunnus Postinumero- ja toimipaikka Puhelin ja sähköposti Kotikunta Ammatti (myös entinen) Siviilisääty Naimaton Avio-

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PERUSTIETOLOMAKE Tuo täytetty lomake mukanasi haastatteluun

PERUSTIETOLOMAKE Tuo täytetty lomake mukanasi haastatteluun 1 Alla on työhön, koulutukseen, omiin suunnitelmiisi ja elämäntilanteeseesi liittyviä kysymyksiä. Pohdi kysymyksiä etukäteen vaikka et niihin kaikkiin vastaisikaan. Etukäteen mietityt asiat helpottavat

Lisätiedot

Kelan kuntoutukseen haku ja kuntoutuskurssit vuonna 2016

Kelan kuntoutukseen haku ja kuntoutuskurssit vuonna 2016 Kelan kuntoutukseen haku ja t vuonna 2016 o keskustele lääkärin tai hoitajan kanssa kuntoutuksen mahdollisuudesta o kysy sopivinta kurssia esim. hoitavalta lääkäriltä, Kelasta, kuntoutuslaitoksesta tai

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA POSION KUNTA / PÄIVÄHOITO Lapsen nimi LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kasvatuskumppanuus on yhteistyötä, jossa vanhemmat ja henkilöstö yhdessä sitoutuvat toimimaan lapsen parhaaksi kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA KUTSU ESAVI/5965/2016 Etelä-Suomi 21.6.2016 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Miten ohjaan yksilön ja ryhmän taitoja tukemaan uuden opetussuunnitelman mukaista oppimista? Tervetuloa

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Yleistä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 1 (6) VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN Perusturvatoimi Vammaispalvelu Kalevankatu 4 08100 Lohja saapunut: 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Epilepsialiitto ry. KuntoutuS Lapsille nuorille perheille aikuisille aikuisille ja läheisille.

Epilepsialiitto ry. KuntoutuS Lapsille nuorille perheille aikuisille aikuisille ja läheisille. Epilepsialiitto ry KuntoutuS 2017 Lapsille nuorille perheille aikuisille aikuisille ja läheisille www.epilepsia.fi Tietoa, vertaistukea ja selviytymiskeinoja epilepsiakurssilta Epilepsialiitto järjestää

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Saarenpääkoti (erillinen hakemus)

Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Hakemuksen täyttöpäivä: Kotihoito Pienkoti Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Hakemuksen saapumispäivä: Saarenpääkoti (erillinen hakemus) 1 (5) Asiakkaan suostumus hakemukseen Asiakkaan nimi (myös

Lisätiedot

AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) Lähettäjä

AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) Lähettäjä AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) Lähettäjä 01. Kyselyyn vastaamisen päivämäärä Vastaan tiedot 02. Olen......työterveyshuollon edusta...julkisen terveydenhuollon avohoitoyksikön

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot