Lastenpsykiatrian ja perusterveydenhuollon yhteistyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lastenpsykiatrian ja perusterveydenhuollon yhteistyö"

Transkriptio

1 Lastenpsykiatrian ja perusterveydenhuollon yhteistyö Auli Laakso-Santavirta Ylilääkäri, vastuualuejohtaja Lastenpsykiatrian el Lasten psykoterapian ja lasten psykoterapian kouluttajan erityispätevyys, perhepsykoterapeutti (VET) Lastenpsykiatrian vastuualue Satakunnan sairaanhoitopiiri

2 LASTEN JA PERHEIDEN HOITOVERKOT KOULUTOIMI PERUSTERVEYDEN- HUOLTO SOSIAALITOIMI PERUSTASO PERHENEUVOLA ERITYISTASO LASTEN- NEUROLOGIA LASTEN- PSYKIATRIA NUORISO- PSYKIATRIA AIKUIS- PSYKIATRIA ERIKOIS- SAIRAAN- HOIDON TASO

3 Lastenpsykiatrian vastuualue vastuualuejohtaja Auli Laakso-Santavirta vastuualueylihoitaja Kristiina Puolakka Avohoito Puoliavoin hoito Vuodeosastohoito Porin lastenpsykiatrian pkl Rauman lpsy pkl Perheosasto Osasto P0A (päiväos) 5(6) pot. Osasto P0B 6 ss. Yleislastenpsykiatrian työryhmä Akuuttityöryhmä Neuropsykiatrinen työryhmä Silta-työryhmä (lapset) Pikkulapsipsykiatrian työryhmä

4 Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2010 (2. painos, STM 2014) Perusterv.huollon tehtävänä häiriöiden tunnistaminen, perustasolla toteutettavat tutkimus- ja hoitotoimet sekä jatkohoidon toteuttaminen esh:n ohjeiden mukaan Diagnostiset tutkimukset lähes yksinomaan esh:ssa Perusterv.huollon tulee hyödyntää lastenpsykiatrian konsultaatiota ja perustason moniammatillisia ja organisaatiorajat ylittäviä työryhmiä Osa lasten mt-työstä ja pieni osa erikoisalan avohoidosta toteutuu sosiaalitoimessa (penet)

5 Kiireettömässä lähetteessä edellytettävät tiedot (STM 2010) Lapsen oireet, niiden alkaminen, kesto ja kulku Lapsen toimintakyky (päivähoito, koulu, sosiaaliset suhteet) Lapsen kasvu ja kehitys Lapsen ja perheen kokonaistilanne, vanhemmuus Perustasolla tehdyt selvitykset ja annetut hoidot

6 Kiireettömässä lähetteessä edellytettävät tiedot Lapsen henkilötietojen lisäksi: huoltajien nimet ja yhteystiedot! Kl. somaattinen status ja havainnot psyk. oireista ja vo-käyttäytymisestä

7 Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2010 (2. painos, STM 2014) Hoidon perusteiden arviointikriteerit 0 4 -vuotiaille ja vuotiaille, ks. lomakkeet Käytetään esh:ssa hoidon tarpeen toteamisen jälkeen määrittämään, toteutetaanko hoito esh:ssa vai perustasolla (raja 12/42 pistettä). Usein toteutettava esh:ssa pistemäärästä riippumatta sen vuoksi, että hoitoa ei muualta ole saatavissa Lomakkeita voi hyödyntää myös lähetettä harkittaessa ja häiriöiden tunnistamisessa (myös perusterv.huoltoon kehitetty LAPS-lomake)

8 Uudet lähetteet lastenpsykiatrian esh Kaikki Pori Rauma Huittinen Kankaanpää Ulvila Eura Harjavalta Kokemäki Karvia Jämijärvi

9 Mieli 2009 (vuoteen 2015) kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (THL) Mt-ongelmiin paneuduttava samalla vakavuudella kuin muihinkin terveysongelmiin yhden oven periaate Kunnat koordinoivat mt-palvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi Lisää päivystyksellisiä, liikkuvia, konsultoivia palveluita (avohoito,laitoshoito )

10 Mieli 2009 kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (THL) Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan erikoispalveluiden tuella ensisijaisesti lapsen omassa arkisessa elinympäristössä: kodissa, päivähoidossa tai koulussa

11 Lastenpsykiatriset tutkimukselliset ja hoidolliset lähestymistavat Yhteisö Perhe Yksilö Biologia Lapsi (Jorma Piha 2005)

12 Lapsi osana kokonaisuutta Sosiaali- ja terv.politiikka Suojaavat tekijät/ riskitekijät työelämämuutokset päivähoito suku työ Sos.palv. EU ja globalisaatio lapsi Yht.kunn. muutokset Perhe Terv.huolto koulu,,$ Koulutuspolitiikka

13 Oireen merkitys Yksi oire vai useampi oire? Sopiiko lapsen sukupuoleen ja kehitysvaiheeseen? Sopiiko perhetilanteeseen? Oireen mielekkyys? Eri häiriöissä voi olla samanlaisilta näyttäviä oireita Samassa häiriössä eri lapsilla hyvinkin erilaisia oireita Kokonaisuus aina hahmotettava! Riskitekijät versus suojaavat tekijät

14 Nykytilanne usein lastenpsykiatrinen erikoissairaanhoito lähete Koulu huoli lapsi perhe ohjaus perheneuvola kysytään esitietoja kotikäynti huoli terveydenhuolto lastensuojelu

15 Erikoissairaanhoidon osuus I lastenpsykiatrinen erikoissairaanhoito lähete Koulu huoli lapsi perhe ohjaus perheneuvola kysytään esitietoja kotikäynti huoli terveydenhuolto lastensuojelu

16 Moniammatillinen yhteistyö esim. lastenpsykiatriassa Erikoislääkäri Psykologi Sairaanhoitaja, lastenhoitaja, mielenterveyshoitaja jne. Lapsi Perhe Verkosto Sosiaalityöntekijä, sosiaalikasvattaja jne Toimintaterapeutti Psykoterapeutti Kuvataideterapeutti jne

17 Moniammatillinen yhteistyö kunnassa Äitiysneuvola, lastenneuvola, kouluterveydenhuolto Vapaa-aikatoimi Lastensuojelu, aikuisten sosiaalipalvelut Vastaanottotoiminta terveydenhuollossa Lapsi Perhe Perheneuvola Iltis Mahdolliset mt-palvelut Päivähoito Koulu

18 Erikoissairaanhoidonosuus II Äitiysneuvola, lastenn, kouluterveydenhuolto Vapaa-aikatoimi Lastensuojelu, aikuisten sos.palvelut Vastaanottotoiminta terveydenhuollossa Mahdolliset mt-palvelut Lapsi Lapsi Perhe Perhe Verkosto Perheneuvola Iltis Päivähoito Koulu

19 Lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon putkisto Uudet lähetteet Arviointi, tarvittavat tutkimukset P Ä Ä T Ö S J A T K O S T A perustaso hoitaa ja kuntouttaa; erikoissairaanhoito seuraa määrävälein Ks. Dia hoitoverkoista

20 Pois syrjästä -hanke Kasterahoitteinen, hallinnoija Satakunnan sairaanhoitopiiri Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen (2 erilaista osiota) Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen lasten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten kesken (sisältää koulutusosion Ihmeelliset vuodet - vanhempainryhmien vetäjille)

21 Hankkeen sisältö Lapsesta/nuoresta/perheestä huolestunut kunnan työntekijä voi kutsua projektityöntekijän avukseen kokoamaan sopivaa/riittävää verkostoa muista perustason toimijoista yli hallinnollisten rajojen lapsen/nuoren/perheen auttamiseksi Projektityöntekijä ei tee puolesta eikä hoitovastuu siirry hänelle Ko. lapsi/nuori ei tule erikoissairaanhoidon potilaaksi Jos paikallisverkoston tuottamat palvelut eivät riitä, verkosto voi hoitavan lääkärin nimissä tehdä lähetteen erikoissairaanhoitoon (verkosto vastaanottaa myös jatkohoitoon) Tavoite: lapsen/nuoren auttaminen lähempänä tavallista elämää, nopeammin, halvemmalla, esh:n palveluiden käyttö vähenee ja kohdentuu vain sitä todella tarvitseville

22 Perusterveydenhuollon lääkäri? Lastenneuvolalääkärit, kouluterveydenhuollon lääkärit (onko heitä oikeasti?) vai terveysasemien lääkärit? Eihän lääkäri ole vain lähetteenkirjoitusautomaatti, jolle ei edes anneta riittäviä tietoja tai aikaa omaa harkintaa varten Lääkärin lähete kerää kokonaisymmärryksen muidenkin viranomaisten jo hankkimasta tiedosta ja tehdyistä tutkimuksista Miten perusterv.huollon lääkäreille saadaan jalansijaa lasten ja perheiden mt-palveluihin? Ks. Suomen Lääkärilehti 12/2015: Hermansson et al: Yleislääkärin rooli nuorten mt-häiriöiden hoidossa (lavennettavissa osittain lasten mt-häiriöihin)

23 Perusterveydenhuollon ja lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon roolit ADHDlapsen tutkimuksessa, hoidossa ja kuntoutuksessa Auli Laakso-Santavirta Ylilääkäri, vastuualuejohtaja Lastenpsykiatrian el Lasten psykoterapian ja lasten psykoterapian kouluttajan erityispätevyys, perhepsykoterapeutti (VET) Lastenpsykiatrian vastuualue Satakunnan sairaanhoitopiiri

24 ADHD, Käypä hoito suositus,2013 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (attentiondeficit/hyperactivity disorder, ADHD) on toimintakykyä heikentävä tavallinen häiriö, jonka keskeiset oireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. (F90.0) Tarkkaamattomuuspainotteinen, yhdistetty ja hyperaktiivisuus/impulsiivisuuspainotteinen muoto Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä työnjaosta ja yhteistyöstä sovitaan paikallisesti. Komplisoitumattoman ADHD:n diagnosointi ja hoito voi useimmiten toteutua perusterveydenhuollossa.

25 Diagnoosikriteerit Vähintään 6/9 tarkkaamattomuusoireesta sekä vähintään 3/5 hyperaktiivisuus- ja 3/4 impulsiivisuusoireesta on kestänyt ainakin 6 kk. Oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia. Häiriö alkaa viimeistään 7 vuoden iässä. Diagnostisten kriteerien tulee täyttyä useammassa kuin yhdessä tilanteessa (koti, koulu, vo). Tietoa tarvitaan tavallisesti useammasta kuin yhdestä lähteestä. Oireet aiheuttavat haittaa (kliinisesti merkittävää ahdistusta tai sosiaalisten, opintoihin liittyvien tai ammatillisten toimintojen heikkenemistä). Ei ole diagnosoitavissa seuraavia tiloja: maaninen jakso, depressiivinen jakso, ahdistuneisuushäiriö tai laaja-alaiset kehityshäiriöt.

26 Keskittymiskyvyttömyys (tarkkaamattomuus) 1) Huomion kiinnittäminen riittävän hyvin yksityiskohtiin epäonnistuu usein tai tekee huolimattomuusvirheitä. 2) Keskittyminen leikkeihin tai tehtäviin epäonnistuu usein. 3) Usein ei näytä kuuntelevan, mitä hänelle puhutaan. 4) Ohjeiden noudattaminen ja koulu-, koti- tai työtehtävien valmiiksi tekeminen epäonnistuvat usein (ei johdu uhmakkaasta käytöksestä tai kyvyttömyydestä ymmärtää ohjeita). 5) Kyky järjestää tehtäviä ja toimintoja on usein huonontunut. 6) Usein välttää tai kokee voimakkaan vastenmielisenä tehtävät, jotka vaativat psyykkisen ponnistelun ylläpitämistä, kuten esimerkiksi läksyt. 7) Kadottaa usein esineitä, jotka ovat tärkeitä tietyissä tehtävissä ja toiminnoissa. 8) Häiriintyy usein helposti ulkopuolisista ärsykkeistä. 9) Usein muistamaton päivittäisissä toiminnoissa.

27 Hyperaktiivisuus 1) Liikuttelee usein levottomasti käsiään tai jalkojaan tai vääntelehtii tuolillaan. 2) Lähtee usein liikkeelle luokassa tai muualla tilanteissa, missä edellytetään paikalla pysymistä. 3) Juoksentelee tai kiipeilee usein tilanteissa, missä se ei kuulu asiaan (nuorilla tai aikuisilla voi esiintyä pelkkänä levottomuuden tunteena). 4) On usein liiallisen äänekäs leikkiessään tai ei onnistu paneutumaan hiljaa harrastuksiin. 5) On motorisesti jatkuvasti liian aktiivinen eikä aktiivisuus oleellisesti muutu sosiaalisen ympäristön mukaan tai ulkoisista vaatimuksista.

28 Impulsiivisuus 1) Vastaa usein jo ennen kuin kysymykset ovat valmiita ja estää vastauksellaan toisten tekemiä kysymyksiä. 2) Ei usein jaksa seistä jonossa tai odottaa vuoroaan peleissä tai ryhmissä. 3) Keskeyttää usein toiset tai on tunkeileva (esimerkiksi tunkeutuu toisten keskusteluihin ja peleihin). 4) Puhuu usein liian paljon ottamatta huomioon tilanteen vaatimaa pidättyväisyyttä.

29 ESIINTYVYYS Arviot vaihtelevat kriteeristön ja tutkimuksen mukaan 1 %:sta 10 %:iin ADHD:n maailmanlaajuiseksi esiintyvyydeksi vuotiailla on saatu 5.29 % LAPSET-tutkimus, 8-vuotiaat: Esiintyvyys 4 % Pojilla 6 %, tytöillä 2 %

30 Etiologia ADHD on sairaudeksi luokiteltu, etiologialtaan kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, jonka oirekuvan kehittymisessä perimän ja ympäristötekijöiden (biologiset ja psykososiaaliset tekijät) yhteisvaikutus on merkittävä Perinnölliset tekijät selittävät lapsuus- ja nuoruusiässä % ADHD-alttiudesta

31 Diagnostiikka ADHD-diagnoosi perustuu laaja-alaiseen arvioon, jolla varmistetaan diagnoosikriteerien täyttyminen Esitiedot, oireiden kartoitus (eri tilanteissa, lomakkeet), perhetilanteen ja muun elämäntilanteen kartoitus Kliininen tutkimus Tarv. psykologiset tutkimukset, puheterapeutin, toimintaterapeutin, fysioterapeutin arviot

32 Erotusdiagnostiikka usein myös samanaikaisesti ADHD:n kanssa kielellinen erityisvaikeus oppimisvaikeudet autismikirjon häiriöt käytöshäiriöt ahdistuneisuushäiriöt traumaperäinen stressihäiriö mielialahäiriöt (masennus, 2-suunt. mielialahäiriö) psykoottiset häiriöt poissaolokohtauksina esiintyvä epilepsia kehitysvammaisuus

33 Komorbiditeetti ADHD:n kanssa esiintyy usein samanaikaisesti muita häiriöitä tai sairauksia. Osalla niistä lienee samantyyppinen neurobiologinen alkuperä, mutta osa voi kehittyä sekundaarisina, esimerkiksi toistuvien pettymysten seurauksena. Hieno- ja karkeamotoriikan ja aistitiedon käsittelyn ongelmia Puheen ja kielen kehityksen häiriöitä Oppimisvaikeudet Sosiaalisen vuorovaikutuksen poikkeavuuksia Unihäiriöt, syömishäiriöt Motoriset tai äänelliset nykimisoireet Yö- ja päiväkastelu Ylipaino, lihavuus Uhmakkuus- ja käytöshäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt, masennus, 2- suuntainen mielialahäiriö Traumaperäinen stressihäiriö Psykoottiset häiriöt Päihdeongelmat Epilepsia Kehitysvammaisuus (?)

34 Yleistä hoidosta ja kuntoutuksesta Hoito on monimuotoista: oireet vähenevät sekä psykososiaalisilla hoitomuodoilla että lääkehoidolla; yhdistelmä tavallista Aina potilas- ja omaisneuvonta (psykoedukaatio) Vanhempien jaksamisen tuki! Ei rutiinimaisesti kaikkia hoitoja, vaan tarve tulee arvioida yksilöllisesti Tukitoimet pitää aloittaa heti, ei vaadi diagnoosia. Jos tukitoimet lievittävät riittävästi ongelmia, ei tarkempia tutkimuksia tarvita.

35 ADHD:N HOITO/KUNTOUTUS (I) Tukitoimet kotona, päiväkodissa, koulussa tulee aloittaa jo ennen diagnoosia! Yksilöllinen kuntoutussuunnitelma: osasta hyötyvät kaikki, osa tarvitsee muutakin Samanaikaishäiriöiden huomioiminen tärkeää, kokonaisuuden ratkaisee Pitkäkestoinen hoito ja kuntoutus sekä seuranta, laaja-alainen ja moniammatillinen

36 ADHD:N HOITO/KUNTOUTUS (II) Riittävän tiedon tarjoaminen eri tahoille, erityisesti vanhempien ohjaus Erityislapsen kasvatuksen tukeminen käyttäytymisterapeuttisin menetelmin, arkikuntoutus, lapsi hyötyy tiiviimmästä aikuisen ohjauksesta Pedagogiset toimenpiteet Toimintaterapia, erilaiset psykoterapiat? Lääkehoito Neuropsykologinen kuntoutus? ADHD-coaching? Sopeutumisvalmennus? Vertaistuki?

37 ADHD:N HOITO/KUNTOUTUS (III) Alle kouluikäisillä ja lieväoireisessa ADHD:ssä ensisijaista arkikuntoutus ja pedagogiset toimet Jos vaikeaoireinen tai jos kouluikäisellä nämä eivät riitä, myös lääkehoito mukaan Lääkehoito tehostaa arkikuntoutuksen tehoa ja vähentää samanaikaishäiriöiden riskiä Ei koskaan lääkehoitoa yksin

38 LÄÄKEHOITO metyylifenidaatti (stimulantti) lyhytvaikutteiset Ritalin, Medikinet (n. 4-6 tuntia) pitkävaikutteiset Concerta (n tuntia) keskipitkävaik. Equasym retard, Medikinet CR, Ritalin depot (n. 6-8 tuntia) lisdeksamfetamiini (stimulantti) Elvanse (12 13 tuntia) atomoksetiini Strattera (vaikutus 2-6 vk:n kuluessa, jatkuva lääkitys, ympärivuorokautinen teho, B-lausunto korvattavuudesta) muut klonidiini, guanfasiini, modafiniili, bupropioni antipsykootit, kuten risperidoni

39 METYYLIFENIDAATTI (I) annostelu joka päivä 1-2 kertaa riippuen valmisteesta suora aloitus keskipitkä- tai pitkävaikutteisella yleistä lomatauko mahdollinen, ei välttämätön, tauko tarpeen lääkevasteen uusinta-arviossa (stimulantit pari vk, atomoksetiini kk) Concerta nieltävä kokonaisena rebound-oireita illalla?

40 METYYLIFENIDAATTI (II) haittavaikutuksia ruokahalu nukahtamisvaikeudet (melatoniini) vatsavaivat päänsärky kasvu? RR, pulssitaso kastelu TIC-oireet psyykkisiä oireita? pitkäaikaisseurantatutkimukset: painon ja pituuden kasvunopeus saattaa hieman hidastua, ei kl. merkittävää ei riippuvuutta ei lisää päihteiden käyttöä, voi jopa vähentää riskiä

41 METYYLIFENIDAATTI (III) laboratoriokokeet ennen aloitusta, jos silloinkaan (myöhemmin vain tarvittaessa) RR, pulssi, pituus ja paino ennen aloitusta sekä seurataan lääkityksen aikana, esim. terveydenhoitaja seuraa huom. päihdekäyttömahdollisuus, katukaupassa hoidon voi aloittaa ADHD:n hoitoon perehtynyt lääkäri (ei tarvitse olla erikoislääkäri)

42 METYYLIFENIDAATTI (IV) lääkärin seurannassa kk:n välein (erikoislääkäri?) ei koskaan yksinomaisena hoitona oireenmukaista, pitkäaikaista hoitoa, oireet palaavat lopetuksen jälkeen, mutta kehitystä ehtinyt tapahtua ja itsehallinta lisääntynyt kehitys ehtii kiriä ennen nuoruusikää! suurempi hyöty muusta kuntoutuksesta osa tarvitsee aikuisiälläkin, osalla voidaan lopettaa kehityksen kuluessa

43 Hoidon porrastus (I) Ensisijainen vastuu on asuinkunnan peruspalveluilla ja lähiympäristöllä Jos alun tukitoimet eivät auta, ohjaus paikalliseen moniammatilliseen työryhmään ja lääkäriin (huom. verkosto) Dg ja hoito- ja kuntoutussuunnitelma tehdään ensisijaisesti perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidon tarjottava konsultaatiota ja koulutusta Ohjaus esh:oon, jos: Perustason palvelut eivät riitä konsultaatiotuesta huolimatta Tarvitaan tarkempaa erotusdiagnostista arviota Jos lääkehoidon aloittaminen ei onnistu pth:ssa tai lääkehoidossa ongelmia Hankala kokonaistilanne, tarvitaan useita erikoisaloja

44 Hoidon porrastus (II) Lastenpsykiatrialle (0-12 -v.), nuorisopsykiatrialle ( v): Merkittäviä ja vaikeutuvia psyykkisiä oireita Merkittäviä vuorovaikutusongelmia lapsen ja vanhemman välillä Vaikeita käyttäytymisen häiriöitä, päihdeongelma Lastenneurologialle: Epäily neurologisesta sairaudesta, kehitysvammaisuudesta Oppimisvaikeudet, vaativan kehityksellisen arvion tarve Ks. yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet Paikallisen hoitoketjun kuvauksen tarve?

45 ENNUSTEESTA Heikentää elämänlaatua ja lisää persoonallisuushäiriön ja muiden mthäiriöiden riskiä Erityislapsi perheessä lisää vanhempien stressiä ja parisuhdevaikeuksien ja eron riskiä Riski lisääntyy tapaturmille, väkivallan käytölle, pahoinpidellyksi joutumiselle, päihteiden käytölle ja riippuvuuksien kehittymiselle (huom. itselääkitys), kolareille, rikolliselle käyttäytymiselle Aktiivinen hoito vähentää kaikkia riskejä ja parantaa elämänlaatua! Jos saadaan ehkäistyä liitännäishäiriöt, ennuste parempi Aikuisuudessa usein vain lieviä vaikeuksia, oppinut itsehallintaa ja kompensaatiota (hyperaktiivisuus vähenee ensin, sitten impulsiivisuus, viimeisimpänä tarkkaamattomuus) Aktiivisia, kiihkeästi asioita ajavia, luovia, seurallisia ihmisiä

46

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

Luentomateriaali ADHD (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Perustuu Käypä hoito -suositukseen Laadittu 29.6.

Luentomateriaali ADHD (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Perustuu Käypä hoito -suositukseen Laadittu 29.6. Luentomateriaali ADHD (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Perustuu Käypä hoito -suositukseen Laadittu 29.6.2012 Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta lastenpsykiatrian el,

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Terveysfoorumi 2011 Hanasaari 3.-4.2.2011 Väestön muuttuva terveysprofiili terveydenhuollon valintojen taustalla Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Hanna Suhonen-Polvi LT, Ylilääkäri Kuntoutuksen, hallinnon erityispätevyys Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Turun sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

MITÄ ADHD ON? DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO

MITÄ ADHD ON? DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO MITÄ ADHD ON? DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO Suomen nuorisopsyakitrinen yhdistys RY 7.11.2014 Elina Sihvola, LKT, psykiatrian erikoislääkäri, HUS ERITYISTUTKIMUSTEN POLIKLINIKAT, NEUROPSYKIATRIAN POLIKLINIKKA

Lisätiedot

Miten arvioida lapsen psykososiaalista terveyttä? Avuntarpeen tunnistamisesta varhaiseen puuttumiseen

Miten arvioida lapsen psykososiaalista terveyttä? Avuntarpeen tunnistamisesta varhaiseen puuttumiseen Miten arvioida lapsen psykososiaalista terveyttä? Avuntarpeen tunnistamisesta varhaiseen puuttumiseen XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Tampere 12.10.2011 Pälvi Kaukonen, ylilääkäri,

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA Sirpa Kumpuniemi hankesuunnittelija Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä Kirsi Riihimäki, ylilääkäri Vantaalaisen hyvä mieli-hanke IISALMI 13.6.2012 K Riihimäki 2 23.8.2011

Lisätiedot

Pois syrjästä -hanke

Pois syrjästä -hanke Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Adhd-perustietoa ja keinoja lapsen tukemiseen

Adhd-perustietoa ja keinoja lapsen tukemiseen Adhd-perustietoa ja keinoja lapsen tukemiseen Kaisa Parviainen sh (AMK) TtM, Kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto Tuuli Korhonen KK, Kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto ADHD-liitto ry 1 Miltä adhd tuntuu?

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Risto Vataja, Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Ylilääkäri, HYKS gero-neuro-päihdepsykiatria

Risto Vataja, Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Ylilääkäri, HYKS gero-neuro-päihdepsykiatria ADHD aikuisella Risto Vataja, Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Ylilääkäri, HYKS gero-neuro-päihdepsykiatria sidonnaisuudet: vakuutusoikeus asiantuntijajäsen, valvira asiantuntijalääkäri luentopalkkioita

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

Perustietoa adhd:stä. Savonlinna 1.12.2015 Kaisa Humaljoki projektipäällikkö, th, pari- ja perhepsykoterapeutti. 8.12.2015 ADHD-liitto ry 1

Perustietoa adhd:stä. Savonlinna 1.12.2015 Kaisa Humaljoki projektipäällikkö, th, pari- ja perhepsykoterapeutti. 8.12.2015 ADHD-liitto ry 1 Perustietoa adhd:stä Savonlinna 1.12.2015 Kaisa Humaljoki projektipäällikkö, th, pari- ja perhepsykoterapeutti ADHD-liitto ry 1 ADHD-liitto ry ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf on valtakunnallinen ADHD

Lisätiedot

Puheen kehityksen ongelmat

Puheen kehityksen ongelmat Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema

Lisätiedot

Lasten neurologisten kehitysongelmien hoidonporrastus Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä

Lasten neurologisten kehitysongelmien hoidonporrastus Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä Lasten neurologisten kehitysongelmien hoidonporrastus Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä Päiväys 18.12.2015 2(14) Sisällys 1 Tavoitteet... 3 2 Kohderyhmä... 3 3 Määritelmät ja diagnoosit... 3 4 Yleistä

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti Nuorisopsykiatrian poliklinikka ESSHP:n alle 18-vuotiaan syömishäiriöpotilaan hoitopolku http://www.esshp.fi/syomishairiolap setjanuoret A. Laihuushäiriö: nuori

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Syrjäytymisen syyt raskausajasta lähtien Lastenpsykiatrinen näkökulma

Syrjäytymisen syyt raskausajasta lähtien Lastenpsykiatrinen näkökulma SKLS:n 90-vuotisjuhlaseminaari Nuoren syrjäytymisen ehkäisy Syrjäytymisen syyt raskausajasta lähtien Lastenpsykiatrinen näkökulma Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja, Lastenpsykiatria, PSHP Neuvotteleva

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Päivitetty kohdennetusti

Lisätiedot

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi

Lisätiedot

HOITO. Sairauksien ennaltaehkäisy. Riskitekijät ja suojaavat tekijät. Palvelujärjestelmä. Ehkäisevän työn menetelmiä. Ehkäisevän työn määrittely

HOITO. Sairauksien ennaltaehkäisy. Riskitekijät ja suojaavat tekijät. Palvelujärjestelmä. Ehkäisevän työn menetelmiä. Ehkäisevän työn määrittely HOITO Sairauksien ennaltaehkäisy Palvelujärjestelmä Hoitomenetelmät Kriisihoito Kuntoutus Sairauksien ennaltaehkäisy Tuloksellisinta: Ajoittuessaan yksilön ja perheen luonnollisiin muutosvaiheisiin. Monikanavaista

Lisätiedot

Ehdotus kehitysvammapsykiatristen palvelujen järjestämisestä Etelä-Suomessa

Ehdotus kehitysvammapsykiatristen palvelujen järjestämisestä Etelä-Suomessa Ehdotus kehitysvammapsykiatristen palvelujen järjestämisestä Etelä-Suomessa Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka Mäkelä: Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat 1 Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka MäkelM kelä Lastenpsykiatri,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9. Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.2012 Neuropsykiatria Mielen ja aivojen erottamattomuus Kognitiota,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

DIAGNOOSIEN TULKINTAA

DIAGNOOSIEN TULKINTAA DIAGNOOSIEN TULKINTAA Jokihelmen opisto, Haapavesi 26.8.2013 Ulla Pakanen-Wallin, psykologi Anna-Kaisa Sipilä, ohjaava opettaja, KT, psykoterapeutti Koulu, oppilaat, henkilökunta Samanlaista vai erilaista

Lisätiedot

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä

Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä Miia Palo Ylilääkäri, palvelupäällikkö Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vt palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRISEEN ERIKOISSAIRAANHOITOON LÄHETTÄMISEN KRITEERIT

NUORISOPSYKIATRISEEN ERIKOISSAIRAANHOITOON LÄHETTÄMISEN KRITEERIT Lähetteen sisältö, Liite 1 NUORISOPSYKIATRISEEN ERIKOISSAIRAANHOITOON LÄHETTÄMISEN KRITEERIT Toimintakykyä alentava mielenterveyden häiriö Kohtalainen tai vakava psyykkinen oireilu tai ongelma Ikä 13-17

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 Tutkimustuloksia Kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että arvioon ja hoitoon pääsy tapahtuu liian hitaasti. Varhainen hoidon aloitus

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden, ja ylihoitajien kokous Turku 19.9.2005 Pälvi Kaukonen, yl, PSHP Hoidon perusteiden arviointilomake 5-15 -vuotiaille Valtakunnallisena

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,

Lisätiedot

PALVELUOPAS. Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia?

PALVELUOPAS. Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia? PALVELU Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia? Mitä eri alojen asiantuntijat tekevät Hipossa? Lisätietoja voit kysyä meiltä! NEUROPSYKOLOGINEN

Lisätiedot

Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee?

Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? Yhdessä erityisoppilaan tukena seminaari 3.10.2008, Finlandia-talo, Helsinki Anu Kippola-Pääkkönen anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN 15.2.2012 Kunnallisjohtajat Maakuntajohtaja SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto Toimialueet ja toimipisteet 1.1.2012 - Kaskinen Kristiinankaupunki 98 km Vaasa 190

Lisätiedot

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

Ihanteelliset palveluketjut lasten mielenterveystyö Leena Repokari vastaava ylilääkäri Hyks lastenpsykiatria

Ihanteelliset palveluketjut lasten mielenterveystyö Leena Repokari vastaava ylilääkäri Hyks lastenpsykiatria Ihanteelliset palveluketjut lasten mielenterveystyö 10.5.2012 Leena Repokari vastaava ylilääkäri Hyks lastenpsykiatria Riskilapset epidemiologisissa tutkimuksissa diagnosoitavia psykiatrisia häiriöitä

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot