Kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä vertaistuki sai liikkeelle. Kesän huipennus Kajaanissa. Kuka saa hoitotukea? Oman kiltteydensä vankina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä vertaistuki sai liikkeelle. Kesän huipennus Kajaanissa. Kuka saa hoitotukea? Oman kiltteydensä vankina"

Transkriptio

1 m i e l e n t e rv e y d e n k e s k u s l i i t o n j ä s e n l e h t i 3/2015 Kesän huipennus Kajaanissa Kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä vertaistuki sai liikkeelle 6 Kuka saa hoitotukea? Oman kiltteydensä vankina Neuvontaa keskellä kaupunkia 4 Kuva: Leo Hynninen 14 Tukea omaisille 18 23

2 PÄÄKIRJOITUS MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI Revanssi jaetaan maksutta Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenille ja tukijäsenille neljästi vuodessa (1/talous). Osoitteenmuutokset ja peruutukset oman yhdistyksen kautta. Me olemme täällä teitä varten 3/2015 Päätoimittaja Olavi Sydänmaanlakka Toimituspäällikkö Sari Sakala, Oy MTKL Vireä Mieli Ab Taitto Vitale Ay Kannen kuva Perttu Saralampi Paino I-print Aineistot osoitteella Revanssi Mielenterveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 4. krs Helsinki Sähköiset aineistot Painos kpl Ilmestyminen Neljä numeroa vuodessa Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto Painotuote MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO Malmin kauppatie 26, 4 krs., Helsinki puh Sähköpostiosoitteet: Ahonen Karoliina... Työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Alen Raili... Kuntoutusneuvoja Barck Laura... Kuntoutussuunnittelija, Lasinen lapsuus Hämäläinen Jari... ICT-asiantuntija Härkönen Wille... Työ- ja koulutusvalmentaja Immonen Sirkku... Viestintäpäällikkö Jantunen Pirkko... Sosiaalineuvoja Kantoluoto Isko... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Karinen Merja... Lakimies Korvenmaa Ulla... Taloussihteeri Laakso Arja... Yhdistyssihteeri Lepistö Silja... Toimistosihteeri Matilainen Merja... Työ- ja koulutusvalmentaja Numminen Sirpa... Henkilöstösihteeri Peiponen Mirja... Kuntoutusneuvoja Piensoho Anne... Taloussihteeri Puusaar Maie... Yhdistyssihteeri Rainio Pia... Tutkimusassistentti, kokemusarviointi Rinta-Jouppi Jyrki... Työ- ja koulutusvalmentaja Saralampi Perttu... Viestintäkoordinaattori Sarkama Tuija... Talous- ja hallintojohtaja Siikamäki Jonna... Kuntoutuspäällikkö, Sope-valmennus (opintovapaalla ) Ståhlberg Outi... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Sydänmaanlakka Olavi... Toiminnanjohtaja JYVÄSKYLÄ Keskustie 18 E 21, Jyväskylä Rantonen Kati... Liikuntasihteeri Savolainen Henri... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Tikkanen Liisa... Kuntoutusohjaaja, Turvanen Välisaari Päivi... Kuntoutusohjaaja, Turvanen KUOPIO Teletie 4 6 E, Kuopio Koskelo-Suomi Helena...Yhdistysasiamies Laine Mirva... Kuntoutusneuvoja Markkanen Irmeli... Kuntoutusneuvoja Smahl Merja... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus LAHTI Kerintie 2, Lahti Harsu Annika... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus OULU Kirkkokatu 23 B 1, Oulu Tikkanen Tarja... Hankekoordinaattori, Työtä kohti! ROVANIEMI Hallituskatu 20 A 2. krs, Rovaniemi Johansson Tiina... Kuntoutussuunnittelija Koivupalo Maarit... Kuntoutusohjaaja, Turvanen Löf Tarja... Kuntoutusohjaaja, Turvanen Mäkimurto Raija... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus TURKU Verkatehtaankatu 4, 5. krs, Turku Metsäranta Pirjo... Kuntoutusneuvoja Ristolainen Milla... Kuntoutusneuvoja Viime keväänä valmistelimme Mielenterveyden keskusliiton vuosikertomusta, johon oli ensimmäistä kertaa arvioitu muun muassa vuoden 2014 aikana kohtaamiemme ihmisten määrä. Heitä oli Kohtaamisia tapahtui muun muassa neuvontapalveluiden, kurssien ja tapahtumien kautta. Toimintakertomuksen teko oli prosessina antoisa, sillä siihen liittyi vahvasti arviointia siitä, miksi me teemme tätä työtä. Miksi Mielenterveyden keskusliitto on olemassa? Ehkä suurimpia oivalluksia itselleni tuon prosessin aikana oli se, että me emme tee toimintakertomusta, toiminnan arviointia emmekä laadullista mittausta rahoittajaamme varten, vaan teemme arviointia ja toimintakertomusta jäsenistöllemme. Olemme ensisijaisesti tilillä liittovaltuustolle ja liittokokoukselle siitä, että täytämme sitä tehtävää, joka meille on jäsenistön toimesta annettu. Tänä vuonna liiton Kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä oli mukana yli 20 henkeä liiton henkilökuntaa. Jokaisen meidän liitossa työskentelevän tehtävä on palvella jäsenistöä ja yhdistyksiä, joten tutustukaa meihin! Repikää meitä! Ja nauttikaa meistä, koska ilokseni olen havainnut, että talomme on täynnä osaamista ja hurmaavia tarinoita kuten ihmisiäkin. Siksihän me olemme Mielenterveyden keskusliitto: me olemme kokijoita kaikki tnni. Minulle kulttuurija yleisurheilupäivät päivät on ollut aina ehkä merkittävin osa liiton toimintakulttuurin todellisuuden kuvaa. Siellä ovat paikalla ne ihmiset, jotka ovat me. Aina ei omilla eväillä pärjää. Tänä vuonna Mielensäpahoittaja ja Mielenterveyden keskusliitto löysivät toisensa. Sskuussa julkistetaan kalenteri, jota olemme yhdessä innovoineet Tuomas Kyrön kanssa. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun mielet tärähtivät, toteaa Kyrön menestyshahmo Mielensäpahoittaja kalenterin kannessa. Tuomas Kyrön lisäksi kalenterin sivuilla karvalakin ovat painaneet päähänsä 15 tunnettua kansalaista, jotka haluavat edistää mielenterveystyötä. Kun allekirjoittanut on saanut tutustua Mielensäpahoittajan maailmaan, on tuntunut fantastiselta huomata, että sehän on meidän maailmaamme. Se on suomalaista maailmaa, kun mielet tärähtävät. Meidän pitää hyväksyä, että mielen herkks ja rikki menevs ovat nekin osa suomalaisuutta. Ja kun menee rikki, sitä pitää paikata, Mielensäpahoittaja sanoisi. Mielensäpahoittajan mieli on osa teitä ja meitä kaikkia. Ihmiselle on ominaista se, että sellaisen, joka pelottaa, sattuu tai tekee epävarmaksi haluaa pitää erillään. Mielenterveysasiat eivät kuitenkaan ole erillisiä: mielenterveyden häiriöistä kärsii joka toinen suomalainen jossain elämänsä vaiheessa. Mielenterveyden häiriön takia yhä useampi menettää sen paikan, jossa voi kokea itsensä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. Mielenterveyshäiriöiden takia ihmistä oli toissa vuonna työkyvyttömseläkkeellä henkilöä ja me olemme kohdanneet vasta ! Kiitos teille herrat ja rouvat, joita olemme jo saaneet palvella. Vielä löyt ihmisiä, joita voimme auttaa myös jatkossa. Tervetuloa mukaan. Olavi Sydanmaanlakka Päätoimittaja Toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto Kun menee rikki, pitää paikata. KUVA: JANI LAUKKANEN

3 LIITTO ihmistä tavoitettiin Mielenterveyden keskusliiton toiminnalla viime vuonna. Lähde: Vuosikertomus 2014 Nettisivuilla uusi tietopaketti mielenterveysasioista Mielenterveyden keskusliitto on koonnut tuhdin tietopaketin omille nettisivuilleen. Sivustolta löyt tietoa hoitoon hakeutumisesta, psykoterapiasta, toimeentulosta ja asumisesta. Lisäksi sivuilla on linkki oppaaseen Sairauden aiheuttama haitta sekä järjestöjen yhteiseen sosiaaliturvaoppaaseen. KOONNUT Henrietta Gyllenbögel HOITOON HAKEUTUMINEN Mielenterveysongelmien ilmaantuessa kannattaa varata aika terveyskeskus-, työterveys- tai yksityislääkäriltä tai psykiatrilta. Ter veysasemilla työskentelee myös psykiatrisia sairaanhoitajia, joilta voi tiedustella vastaanottoaikoja. Erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeen arvioi perusterveydenhuollon lääkäri, joka kirjoittaa tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon esim. psykiatrian poliklinikalle. Kunnan tehtävä on huolehtia ammattiavun tarjoamisesta asukkailleen. Hoitotakuu velvoittaa arvioimaan hoidon tarpeen 3 arkipäivän kuluessa. Yksityiselle hoitopalvelujen tarjoajalle hakeutuessaan asiakas maksaa itse terapiastaan, ja hänellä on mahdollisuus valita itse psykoterapeuttinsa. SAIRAUDEN AIHEUTTAMA HAITTA Sairauden aiheuttama -opas kertoo, kuinka kuvata hakemuksessa mielenterveysongelmien aiheuttamat pskkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn häiriöt ja niistä johtuva avuntarve. Olennaista on s-seuraussuhteiden löytäminen ja kuvaaminen. Miten pitkäaikainen sairaus on alentanut toimintakykyä? Miten tämä toimintakyvyn alenema aiheuttaa avuntarvetta tai erityiskustannuksia? Hakemuksessa on hyvä käyttää mahdollisimman yksiselitteisiä ja täsmällisiä aikamääreitä. Siten hakemuksen käsittelijä saa mahdollisimman oikean kuvan avuntarpeesta. Kannattaa suosia määritteitä: päivittäin, viikoittain, yhtämittaisesti. Haittaa tulisi pystyä kuvaamaan päivittäisten, arkisten toimintojen kautta, koska toimintakyvyn ongelmat heikentävät elämänlaatua ja vaikeuttavat nimenomaan arjessa selviytymistä. PSYKOTERAPIA Psykoterapia on mielenterveysongelmien ja elämän kriisien hoitamista keskustelun tai toiminnallisen terapian avulla psykoterapeuttisessa yhteistyösuhteessa. Psykoterapia voi olla yksilö-, pari-, perhe- tai ryhmäterapiaa. Terapiaan hakeutumisen tavallisimpia syitä ovat ahdistus, masennus, pelot ja erilaiset ongelmat ihmissuhteissa, työssä tai opiskelussa. Kela kustantaa psykoterapiaa henkilöille, joiden työkyky tai opiskelu on sairauden vuoksi uhattuna ja jonka työelämässä tai opiskelussa jaksamista voidaan terapian avulla tukea. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voi hakea, kun asiakas on käyttänyt säännöllisesti mielenterveyspalveluja kolmen kuukauden ajan. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa haettaessa tarvitaan psykiatrin B-lausunto, jossa arvioidaan psykoterapian tarve. Terapian kesto vaihtelee muutamasta kerrasta 2 3 vuoteen. Terapian kestosta sopivat asiakas ja terapeutti keskenään. Uutuutena osaan sairauksista on tarjolla nettiterapiamahdollisuus. Nettiterapiaan tarvitaan lääkärin lähete. ASUMINEN Tuki- ja palveluasumista on tarjolla niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea asumiseen kuin tavanomaiseen asuntoon voidaan järjestää. Tehostettua palveluasumista järjestetään paljon apua, hoivaa ja valvontaa tarvitseville. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä asukkailla on oma huone tai asunto ja lisäksi yhteisiä tiloja. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Tuki- ja palveluasumista ja tehostettua palveluasumista tuottavat kunnat, järjestöt ja yksityiset yrittäjät. Kunnan järjestämään palveluasumiseen haetaan kunnan vanhus-, vammais-, mielenterveys- tai päihdepalveluiden kautta. LÄÄKITYS Lääkitys on useimmiten osa kokonaisvaltaista hoitoa. Parhaimpaan mahdolliseen lääkitykseen päästään avoimen keskustelun avulla. Mikäli kokee lääkityksestä aiheutuvia haittaavia sivuoireita, niistä kannattaa kertoa hoitavalle lääkärille. Lääkityksen yhtäkkinen lopettaminen saattaa aiheuttaa vaaratilanteen. TOIMEENTULO Pitkä sairastaminen voi heikentää taloudellista tilannetta. Tietopaketista löyt asiaa toimeentulosta. Paketissa kerrotaan sairausvakuutuksesta, työttömsturvasta, asumistuesta, toimeentulotuesta ja työkyvyttömseläkkeestä. Lue lisää sivuilta: mtkl.fi/tietoa-mielenterveydesta

4 4 REVANSSI 3/2015 NEUVONTAPALVELUT Apua, ymmärrystä ja hyviä neuvoja Mielenterveyden keskusliiton neuvontapalvelut ovat siellä, missä ihmiset apua tarvitsevat Helsingin Klubitalolla Sörnäisissä alkoi vuoden alussa maksuton mielenterveysneuvonta. Sen tarjoaa Mielenterveyden keskusliitto, jonka Tietopalvelu Propelli jalkautui Malmilta Klubitalolle. TEKSTI JA KUVAT Tanja Talaskivi-Munther Apu ja neuvonta on tullut tarpeeseen. Neuvontapisteellä asiakkaita kuunnellaan ja ennen kaikkea opastetaan kuntoutumiseen ja eläkeasioihin liittyvissä asioissa sekä annetaan myös velka- ja talousneuvontaa, josta kysytäänkin eniten. Paikalla maanantaisin ovat vertaisneuvoja ja kuntoutusneuvoja sekä sosiaalineuvoja tai lakimies. Ideana on ollut tuoda palvelua sinne, missä ihmiset ovat. Neuvontapiste on avoinna muillekin kuin Klubitalon jäsenille, eli sinne toivotetaan tervetulleeksi kaikki neuvontaa tarvitsevat kuntoutujat, heidän läheisensä ja ammattilaiset. Propellin neuvontapiste sijaitsee Hämeentiellä Klubitalon sisäänkäynnin naapurissa. Siellä työskentelevät kuntoutusneuvoja Mirja Peiponen ja sosiaalineuvoja Pirkko Jantunen. Heidän kanssaan jutellessaan tuntuu siltä, että näiltä ihmisiltä tosissaan saa apua ja ymmärrystä. Ilmapiirikin on välitön, rento ja lämmin. Neuvontapisteellä on käynyt enimmillään 11 asiakasta päivässä. Heistä yksi on Klubitalon pitkäaikainen jäsen Juha, joka allekirjoittaa tämän neuvonnan tarpeellisuuden. Hän kertoo saaneensa suuren avun sosiaalineuvojalta. Apua voi saada vaikkapa Kelan kaavakkeiden täytössä tai hakeutumisessa työelämään. Valittaakin voi, jos on stä. Velkaneuvojille jonot ovat pitkät, mutta täällä Propellin pisteessä ei tarvitse jonottaa. Juha arvostaa myös sitä, että eri virastoissa juoksemisen sijaan kaiken tarvittavan tiedon saa samasta pisteestä. Mielenterveyden keskusliitolla on neuvontapisteet Helsingin Malmilla, Turussa ja Kuopiossa. Helsingin neuvontapalvelut päivystää maanantaisin kello Helsingin Klubitalon yhteydessä, osoitteessa Hämeentie 54. Samassa tilassa joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo 11 vaihtuvista aiheista tietoisku. Turun neuvontapalvelut palvelee myös kauppa keskus Skanssin yhteis-palvelupiste Monitorissa joka kuukauden toinen keskiviikko klo osoitteessa, Skanssinkatu 10, 2 krs. sekä Varissuon kirjastossa, Nisse Kavon katu 3. ja Karvetin klubi - talolla joka kuukauden kolmas torstai klo osoitteessa Ripikatu 13, Naantali. Helsingin Klubitalon toiminnanjohtaja Kaiju Yrttiaho, joka toimii myös ESKOT ry:ssä, teki aloitteen Mielenterveyden keskusliiton neuvonnan ja Klubitalon yhteistyöstä. Tietopalvelu Propelli antaa neuvontaa aika-ajoin myös Helsingin Klubitalolla. Vasemmalta Propellin työntekijät Pasi Parpala, Mirja Peiponen, Pirkko Jantunen ja Markku Forsström.

5 S U D O K U 3/2015 REVANSSI 5 NIMENUUDISTUS LYHYESTI Käsikädessä on jatkossa Tunne & Mieli Uusi nimi kuvaa entistä paremmin lehden sisältöä, joka koostuu myös jatkossa mielenterveys- ja hyvinvointiaiheista. Vaikka lehden nimi ja kannen ulkoasu muuttuu, sisältö pys samana. TEKSTI Sari Sakala Ensi numerosta alkaen Mielenterveyden keskusliiton julkaisema Käsikädessä-lehti ilmest uudella nimellä Tunne & Mieli. Lehti ilmest kuusi kertaa vuodessa 68-sivuisena. Lokakuussa ilmestyvästä 5-numerosta alkaen Tunne & Mieli -lehden voi ostaa myös irtonumerona monista kaupoista ja supermarketeista ympäri Suomen. Irtonumerojakelusta vastaa Lehtipiste Oy. Lehden nimen muutos ja irtonumeromnnin aloittaminen eivät vaikuta tilaajien aikaisempiin sopimuksiin eivätkä hintoihin. Mielenterveyden keskusliiton jäsenet voivat tilata lehden itselleen huomattavan edulliseen jäsenhintaan. Tilauslomake on muun muassa tämän lehden takakannessa. LEHDEN PITKÄ HISTORIA Käsikädessä-lehdellä on jo 43 vuotta kestävä historia lehti on lähes yhtä vanha kuin liitto. Käsikädessä perustettiin vuonna 1972 Mielenterveyden keskusliiton jäsenlehdeksi. Käsikädessänimen lehti sai nimikilpailussa. Liiton jäsenet sekä tekivät lehden että myivät irtonumeroita varojen keräämiseksi toiminnalle. MTKL on kasvanut näiden vuosien aikana parhaimmillaan yli jäsenen keskusliitoksi, joka on vakiinnuttanut asemansa mielenterveyskuntoutujien äänenä yhteiskunnassa. Liiton tiedotuskanavaksi jäsenilleen perustettiin Revanssi-lehti, ja sitä ovat seuranneet digitaaliset välineet kuten nettisivut, sosiaalinen media ja älypuhelimet. Käsikädessä-lehdestä tuli vuonna 2001 mtävä aikakauslehti, jonka tuotto ohjataan sataprosenttisesti Mielenterveyden keskusliitolle. Lehden pääsisältöä ovat tavallisten ihmisten selviytymistarinat mielen sairastumisesta tai muista elämän haasteista, terveysuutiset, ihmissuhteet, henkinen kasvu, koulu- ja työhyvinvointi sekä hyvän elämän vinkit. Joka numeron kansikuvajutussa julkisuuden henkilö kertoo suhteestaan mielen teemoihin. Lehdessä on myös kolumneja, terveysuutisia, sudokuja ja ristikoita. Teema PÄIHTEET JA MIELEN- TERVEYS Teema PÄIHTEET JA MIELEN- TERVEYS Teema PÄIHTEET JA MIELEN- TERVEYS TUNNE & TUNNEJAMIELI.FI TUNNE & MIELI TUNNEJAMIELI.FI TUNNE & MIELI TUNNEJAMIELI.FI TUNNE & MIELI TUNNEJAMIELI.FI Teema PÄIHTEET JA MIELEN- TERVEYS JUOKO MUMMO LIIKAA? MUNA VAI KANA? ALKOHOLI JA MASENNUS JUOKO MUMMO LIIKAA? TUNNE & TUNNEJAMIELI.FI Teema PÄIHTEET JA MIELEN- TERVEYS JUOKO MUMMO LIIKAA? MUNA VAI KANA? ALKOHOLI JA MASENNUS KANNABIS ON NUORILLE ARKEA HYVÄN MIELEN 3VINKKIÄ KANNABIS ON NUORILLE ARKEA MUNA VAI KANA? ALKOHOLI JA MASENNUS JUOKO MUMMO LIIKAA? KANNABIS ON NUORILLE ARKEA MUNA VAI KANA? ALKOHOLI JA MASENNUS HYVÄN MIELEN 3VINKKIÄ HYVÄN MIELEN 3VINKKIÄ KANNABIS ON NUORILLE ARKEA HYVÄN MIELEN 3VINKKIÄ L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A JUOKO MUMMO LIIKAA? MUNA VAI KANA? ALKOHOLI JA MASENNUS KANNABIS ON NUORILLE ARKEA HYVÄN MIELEN 3VINKKIÄ HÄTÄKAHVIT AUTTAA JAKSAMAAN "NETTIRAKKAUTENI OLIKIN HUIJARI" PÄTKÄTYÖ LUO TURVATTOMUUTTA HÄTÄKAHVIT AUTTAA JAKSAMAAN "NETTIRAKKAUTENI OLIKIN HUIJARI" PÄTKÄTYÖ LUO TURVATTOMUUTTA HÄTÄKAHVIT AUTTAA JAKSAMAAN "NETTIRAKKAUTENI OLIKIN HUIJARI" PÄTKÄTYÖ LUO TURVATTOMUUTTA HÄTÄKAHVIT AUTTAA JAKSAMAAN "NETTIRAKKAUTENI OLIKIN HUIJARI" PÄTKÄTYÖ LUO TURVATTOMUUTTA HÄTÄKAHVIT AUTTAA JAKSAMAAN "NETTIRAKKAUTENI OLIKIN HUIJARI" PÄTKÄTYÖ LUO TURVATTOMUUTTA MARIA JUNGNER & ELÄMÄ ON SUORA LÄHETYS MARIA JUNGNER Tuomas Kyrö ja Olavi Sydänmaanlakka. JUUSO KEKKONEN LOPPUUN- PALAMINEN PAKOTTI PYSÄHTYMÄÄN JUUSO KEKKONEN LOPPUUN- PALAMINEN PAKOTTI PYSÄHTYMÄÄN JUUSO KEKKONEN LOPPUUN- PALAMINEN PAKOTTI PYSÄHTYMÄÄN JUUSO KEKKONEN LOPPUUN- PALAMINEN PAKOTTI PYSÄHTYMÄÄN JUUSO KEKKONEN LOPPUUN- PALAMINEN PAKOTTI PYSÄHTYMÄÄN ELÄMÄ ON SUORA LÄHETYS MARIA JUNGNER ELÄMÄ ON SUORA LÄHETYS MARIA JUNGNER ELÄMÄ ON SUORA LÄHETYS MARIA JUNGNER 3/2015 7,90 ELÄMÄ ON SUORA LÄHETYS & RISTIKKO & 3/2015 7,90 RISTIKKO S U D O K U & RISTIKKO S U D O K U 3/2015 7,90 & RISTIKKO S U D O K U 3/2015 7,90 RISTIKKO S U D O K U 3/2015 7,90 Järjestö- ja ansiomerkkitoimikunta haluaa kehittää yhteistyötä TEKSTI Luca Nordfors MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON Järjestöja ansiomerkkitoimikunta kokousti Raumalla paikallisen Mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry:n isännöimänä. Hyvän Mielen talolle saapui vieraita myös Turun ITU ry:stä, ja yhteistyö eri mielenterveysyhdistysten välillä muodostui päivän teemaksi. Yhteistyön kehittämistä sovittiin tehostettavaksi. Kaksituntisen kokouksen päätteeksi Friski Tuult -yhdistyksen puheenjohtaja Luca Nordfors esitteli yhdistyksen tiloja ja toimintaa. Yhdistyksellä on mielenterveyskuntoutujille yhdeksän tukiasuntoa, joista yhteen vieraat pääsivät tutustumaan. Paikalla olivat toimikunnan puheenjohtaja Markus Lustig, sihteeri Silja Lepistö ja Kari Kuittinen Hämeenlinnasta, Asko Husso Jyväskylästä, Seppo Sundman Raaseporista sekä Luca Nordfors Raumalta. Seuraava Järjestö- ja ansiomerkkitoimikunnan kokous järjestetään Raaseporissa. Liiton toiminta tavoitti lähes ihmistä MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON perustehtäviä ovat jäsenyhdistystoiminta, vaikuttamistoiminta sekä kuntoutumista tukeva toiminta, joita toteutetaan kaikissa liiton toimintolohkoissa. Toiminta tavoitti valtakunnallisesti yhteensä noin mielenterveydenhäiriöiden takia syrjäytynyttä tai syrjäytymisvaarassa olevaa ihmistä, heidän läheistään tai omaistaan ja heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia. Tieto ilmenee Mielenterveyden keskusliiton vuosikertomuksesta Liittovaltuusto hyväksyi toimintakertomuksen kokouksessaan MIELENSÄPAHOITTAJA VÄHENTÄMÄÄN MIELENTERVEYSONGELMIEN HÄPEÄÄ Kyllä minä niin mieleni pahoitin kun mielet tärähtivät, lukee syksyllä mntiin tulevan Mielensäpahoittajakalenterin kannessa. Kalenteri on syntynyt Mielenterveyden keskusliiton ja Mielensäpahoittajan luoneen kirjailija Tuomas Kyrön yhteistyössä vähentämään mielenterveysongelmien tuomaa häpeää. Kalenterin 12 tunnettua suomalaista edustavat eri ikäluokkia, työnkuvia ja elämänvaiheita, muun muassa Kaisa Mäkäräinen, Iina, Minka ja Mikko Kuustonen, Pirjo Heikkilä, Arvi Lind sekä Tuomas Kyrö. Loput kalenteri-mielensäpahoittajat ja kalenterin ulkoasu paljastetaan sskuun alussa. Jokaisella on oikeus mielen hyvinvointiin. Mielenterveyden häiriöt koskevat jossain elämän vaiheessa suoraan jopa puolta suomalaisista. Mielensäpahoittaja haluaa osallistua talkoisiin tukemalla pskkisesti sairastuneiden kuntoutumista ja mahdollisuutta haluamaansa elämään, pohtii Tuomas Kyrö. Toivomme jääkaapin ovessa ja työpaikalla näkyvän, viisaasti humoristisen kalenterin arkipäiväistävän mielenterveyden häiriöitä ja poistavan mielen sairauksiin liittyviä ennakkoluuloja, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

6 6 REVANSSI 3/2015 KULTTUURI- JA YLEISURHEILUPÄIVÄT Kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä näk vertaistuen voima TEKSTI JA KUVAT PERTTU SARALAMPI Vanhoja tuttuja mutta joukossa paljon myös uusia kasvoja. Näin saivat ilokseen todeta monet, jotka osallistuivat Mielenterveyden keskusliiton Kulttuuri- ja yleisurheilupäiville Kajaanissa elokuuta. Yhdistysväen vuoden suurtapahtumalle Kajaaninjoen rannalla sijainneet Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskus ja Scandic Kajanus -hotelli tarjosivat mitä upeimmat puitteet. Vimpelinlaakson urheilukentällä käytyä yleisurheilukisaa suosi myös sää, sillä kisapäivä oli kesän lämpimimpiä Kainuussa. Yleisurheilukilpailut järjestettiin nyt jo 20. kerran. Lajeina olivat tuttuun tapaan 3-ottelu, 1000 metrin kävely ja ruotsalaisviesti. Kisakonkareiden lisäksi osanottajissa oli mukana ensikertalaisiakin. Voitin 60 metrin juoksun ja sijoituin pituudessa ja kuulassa neljänneksi. En tiedä saanko sillä mitalia, mutta hyvin meni ensimmäistä kertaa ilman harjoittelua, tuumasi rantsilalainen Jorma Alanko ennen 3-ottelun lopullisten tulosten laskentaa. Hänen paikallisyhdistyksestään, Siikalatvan Suokelloista oli tapahtumaan saapunut ensikertalaisia yhdeksän hengen edustus. Ensi vuonna tullaan kyllä uudestaan ja isommalla porukalla, Alanko intoili. VALOKUVAUSTYÖPAJASTA TULI HITTI Kulttuuripäivien ohjelma tarjosi tänä vuonna lukuisia työpajoja. Osallistujien suosikki oli ensimmäistä kertaa järjestetty valokuvaustyöpaja, missä jyväskyläläinen Kari Ltikäinen kuvasi halukkaiden potretit. Kuvat sai muistoksi MTKL:n työ- ja koulutusvalmentaja Wille Härkösen printtaamina vedoksina sekä sähköpostitse. Siinä sai olla joko vakava katse tai sai hymyillä. Ja sai olla joko ilman henkseleitä tai henkselit paidan päällä, omaan kuvaansa ttyväinen Rainer Valli, Espoon mielenterveysyhdistys EMYstä sanoi. Myös kuvaaja oli päivän annista ilahtunut. Kaikki olivat ttyväisiä, kun saivat olla malleina, ja heihin keskityttiin henkilöinä. Kuvattavat tykkäsivät puuteroinnista ja kuvausvalmisteluista. Koko tilaisuuden kruunasi toki valmis kuva, Ltikäinen kertoi. ONNISTUMISEN ELÄMYKSIÄ Mielenterveysaktiivien kokoontumistapahtuma on kasvattanut suosiotaan sen jälkeen, kun kulttuuri ja urheilu yhdistettiin samalle viikonlopulle kuusi vuotta sitten. Tänä vuonna tapahtumaan saapui kaikkiaan 377 osanottajaa, mikä on kävijä ennätys. Talkoolaisiakin oli mukana 20. MTKL:n toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka on iloinen Kulttuuri- ja yleisurheilupäivien suosiosta. Tapahtumalla on hänen

7 3/2015 REVANSSI 7 TANSSIVA MIELI -KILPAILUN VOITTAJA ELÄYTYY HETKEEN Tomi Koponen voitti miesten 3-ottelun. TUOMARISTOLLE ei jäänyt epäilystäkään Tanssiva mieli -kilpailun voittajasta, kun jyväskyläläinen Päivi Ala-Mutka oli päättänyt esityksensä. Hän tanssi Chisun Miehistä viis! -biisin niin valtaisalla intensiteetillä, että yhden jos toisen käsivarret nousivat kananlihalle. Esityksen päätyttyä yleisö yltyikin valtaisiin suosionosoituksiin. Kun pääsen tanssimaan tai näyttämölle, kaikki muu menettää merkityksensä. Pyrin kokonaisvaltaisesti eläytymään siihen, mitä esitän, oli se sitten tanssia tai teatteria, valtakunnallista Mieli maasta -yhdistystä edustava Ala-Mutka sanoo. Tanssimisesta hän kertoo tykänneensä jo lapsesta saakka. Paritanssit eivät kuitenkaan ole hänen juttunsa, sillä Ala- Mutka kertoo nauttivansa vapaasta tlistä ja improvisoinnista. Jos tanssin jonkin biisin, tanssi on aina joka kerta erilainen, nyt jo kolmatta kertaa tanssikilpailuun osallistunut Ala-Mutka sanoo. Jos olisin nuorempi, breakdance olisi mun lajini, mutta nivelet eivät enää kestä sitä, draamakasvatusta opiskeleva tanssitaituri naurahtaa. Koreografioista viis! Päivi Ala-Mutka tanssii tunteella. Naisten 1000 metrin kävely käynnistyi vauhdikkaasti. Kisojen ensikertalainen Jorma Alanko sijoittui 3-ottelun M50-sarjassa hienosti neljänneksi. VALOKUVAKILPAILUN VOITTO HELENA ROIHALLE KUVA Helena Roiha mielestään tärkeä tehtävä mielenterveysongelmiin liittyvien ennakkoluulojen hälventämisessä. Yksin ihmiset eivät välttämättä uskaltaisi osallistua, mutta täällä nähdään vertaistuen voima ja se, että ihmiset välittävät toisistaan. Vertaisuus rohkaisee osallistumaan, ja täällä kaveria ei jätetä. Samaa mieltä on MTKL:n liikuntasuunnittelija Kati Rantonen. Kisoissa kannustetaan hymyissä suin toisia ja tarjotaan mahdollisuus onnistumisen elämyksiin. Viidettä kertaa yleisurheilukisoihin osallistunut ylivieskalainen Antti Haapakoski jätti 1000 metrin kävelyn tällä kertaa väliin, vaikka on voittanut matkan aiempina vuosina. Ei haittaa, vaikka omat tulokset jäävät tänä vuonna vähän heikommiksi. Pitää antaa muillekin mahdollisuus kultamitaliin. Sää ja meininki ovat täällä kuitenkin niin hienoja, Haapakoski kiteyttää. Ulla ja Antti Haapakoski tykkäsivät kisojen tunnelmasta. Kari Ltikäinen kuvasi suomussalmelaista Irene Juntusta valokuvaustyöpajassa. MIELENTERVEYDEN keskusliiton valokuvakilpailun voiton vei Helena Roiha kuvallaan Aina mun pitää. Kilpailun tulokset ja palkitut valokuvat esiteltiin MTKL:n Kulttuuripäivillä Kajaanissa. Kisan tuomaroineen näyttelijä, valokuvaaja Laura Malmivaaran mukaan Roihan kuva on puhutteleva ja vahvan visuaalinen. Siinä on läsnä suomalaisuutta ja tuntuu kuin aika olisi hetkeksi pysähtynyt. Se on täynnä yksityiskohtia, mutta on silti sommittelultaan hallittu, Malmivaara kehuu. MTKL:n valokuvakilpailussa etsittiin näkemyksellisiä ja puhuttelevia tarinoita mielenterveyden ympäriltä. Kilpailuun kuvansa lähetti kaikkiaan 180 osanottajaa. Kilpailun palkinnot lahjoitti Rajala Proshop. Palkitut kuvat löytyvät netistä osoitteesta: mtkl.fi

8 8 REVANSSI 3/2015 HENKILÖSTÖUUTISIA Uutta henkilökuntaa liitossa Mielenterveyden keskusliiton viestinnän uudet työntekijät Sirkku Immonen ja Perttu Saralampi. TEKSTI JA KUVA Sari Sakala Mielenterveyden keskusliiton viestintä on saanut elokuun aikana vahvistusta, kun viestintäpäällikkönä aloitti Sirkku Immonen ja viestintäkoordinaattorina Perttu Saralampi. Immosen vastuulla on ulkoisen ja sisäisen viestinnän sekä jäsenviestinnän suunnittelu, koordinointi ja kehittäminen. Hän siirt Mielenterveyden keskusliittoon Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE:sta. Hänelle MTKL on hyvin tuttu noin kymmenen vuoden takaiselta KOKEMUSASIANTUNTIJUUS ajalta, jolloin hän toimi muun muassa Käsikädessä-lehden toimitussihteerinä. Saralampi ottaa ohjakset Revanssin toimituksesta ja verkkoviestinnästä sekä hoitaa erilaisia tiedottamisen ja viestinnän tehtäviä. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Lapin yliopiston viestinnässä, Suomen Punaisessa Ristissä ja Ylellä. Sopeutumisvalmennuksessa Jonna Siikamäen opintovapaan sijaisena ajalla toimii kuntoutuspäällikkö Kimmo Hane. Hän toimii tiimin esimiehenä johtaen ja kehittäen liiton sopeutumisvalmennustoimintaa sekä ylläpitäen yhteistyökumppani- ja rahoittajayhteistyötä. Helsingin neuvontapalveluissa on aloittanut 5 uutta vertaisneuvojaa. He ovat liiton kouluttamia kuntoutuja-asiantuntijoita, jotka kuuntelevat, keskustelevat ja antavat vertaistukea puhelimessa tai paikan päällä. Vertaistukipuhelin muuttui tänä vuonna maksuttomaksi, mikä on lisännyt siihen tulevien soittojen määrää. Lue lisätiedot tämän lehden sivulta 10. Mielenterveyden keskusliitto toivottaa uudet työntekijät lämpimästi tervetulleiksi tärkeän työmme pariin! Kokemuksen ääni palvelee asiakasta ja ammattilaista Kokemusasiantuntijuus palvelee sekä asiakkaita että ammattilaisia. Eurooppalaisessa kuntoutuskongressissa esitelty posteri kertoo, miksi päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämisessä kannattaa kuunnella kokemuksen ääntä. TEKSTI Sari Sakala European Forum for Research in Rehabilitation (EFRR) järjestämä Kuntoutusalan ja kuntoutustutkimuksen kongressi pidettiin toukokuussa Helsingissä. Siellä esiteltiin Outi Hietalan (Kuntoutussäätiö) ja Päivi Rissasen (Mielenterveyden keskusliitto) posteri Kuntoutuspalvelujen yhteiskehittäminen: muuttaa sekä kuntoutujia ja ammattilaisia. Posteri esitteli Kuntoutussäätiön kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteisten koulutusten tuloksia sekä kokemusasiantuntijuutta päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisessä. Tiedot pohjautuivat tekijöiden omassa työssään keräämiin kokemuksiin sekä Hietalan väitöstutkimukseen ja Rissasen väitöskirjakäsikirjoitukseen. Koulutukseen osallistuneet mielenterveys- ja päihdekuntoutujat saivat työkaluja ottaa käyttöön oma kokemuksensa toisten auttamiseen ja palveluiden kehittämiseen. Palveluiden käyttäjien kokemustiedon hyödyntäminen muovaa heidän identiteettiään passiivisesta potilaasta aktiiviseksi kokemusasiantuntijaksi. Näin he saavat tulevaisuuden toivoa ja sairastumiseen liittyvä stigman eli häpeäleiman tunne hälvenee. Yhdistämällä kokemuslähtöinen tieto ammattilaisten osaamiseen löydettiin uusia tapoja tehdä asioita ja luotiin uusia käytäntöjä. Hoitajat, sosiaalityöntekijät ja muut ammattilaiset kokivat saavansa uutta merkitystä ja motivaatiota työlleen ja voivansa auttaa asiakkaitaan aiempaa paremmin. Aita heidän ja meidän välillä madaltui. Erillisden poistuminen näk konkreettisesti esimerkiksi kielenkäytössä. Hyvä esimerkki oli myös, kun erään hankkeen loppuseminaarin osallistujat tuntuivat hämmentyvän siitä ettei seminaarissa oltu eritelty kokemusasiantuntijoita ja ammattilaisia. Eräs henkilö kertoikin, ettei ole itse enää varma kumpaan ryhmään hän kuuluu, Rissanen kertoo. Kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuvat hoitohenkilökunta ja entiset potilaat yhdessä, jolloin he oppivat toimimaan yhdessä tasavertaisina palvelujen kehittämiseksi. Asiakasnäkökulman hyödyntäminen onkin yksi tavoite päihde- ja mielenterveyspalveluissa. KUVA: SARI SAKALA Ruokailu klo Keitto 1,50 Makkara 1 Kahvi+pulla 2,50 *Arpajaiset ILOLIIKKUJA Mielenterveystoimijoiden järjestämä kaikille avoin liikuntatapahtuma tiistai klo Eläintarhan kentällä, Vauhtitie 6, Hki Tervetuloa liikkumaan yhdessä! Alkulämmittelyn ohjaajina Keskuspuiston ammattiopiston tanssin opiskelijat Maksuton sisäänpääsy Uimastadionille tapahtuman jälkeen, muista ottaa uimavaatteet mukaan. Sauvakävelyä Saappaanheittoa Pituushyppyä Köydenvetoa + muita lajeja Tapahtuman järjestää: EMY, Espoon mielenterveysyhdistys ry, Mty Helmi ry, Niemikotisäätiö, Tukiyhdistys Majakka ry, Tukiyhdistys Karvinen, Vantaan Mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet ry., Lilinkotisäätiö, Sympati r.f., ESKOT ry:n klubitalot, Alvi ry, Mielenterveyden keskusliitto ja Helsingin kaupungin liikuntavirasto

9 3/2015 REVANSSI 9 PIENI ELE -KERÄYS Pieni ele keräsi 1,4 miljoonaa euroa Kotimaisen vammais- ja terveystyön hyväksi tehtävä Pieni ele -keräys sai 1,4 miljoonaa euroa lahjoituksia. Pieni ele järjestettiin huhtikuussa eduskuntavaalien äänestyspaikoilla ympäri Suomen, ja Mielenterveyden keskusliitto jäsenyhdistyksineen oli mukana keräyksessä toista kertaa. Keräys järjestetään 18 vammais- ja terveysjärjestön yhteistyönä. Lahjoitusten avulla järjestöt paikallisyhdistyksineen helpottavat vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten arkipäivää. Puolet kunkin kunnan lipaskeräyksen tuotosta käytetään paikallisten vammais- ja terveysyhdis- tysten toimintaan ja toinen puolikas valtakunnalliseen työhön. Seuraava Pieni ele -lipaskeräys järjestetään kuntavaalien äänestyspaikoilla vuonna RUNO Vuoden Yhdistys -palkinto Mielenterveyden keskusliitto palkitsee vuoden yhdistyksen Mielenterveysmessuilla Haivenia ovat tunteeni. Pienen pieniä hädin tuskin olemassa olevia Triptyl ne vei piiloon. tunne en enää edes rakkautta miesystävään. Routa Ehdota Vuoden yhdistystä! Onko jokin yhdistys onnistunut jossain mielettömän hyvin? Onko jossain yhdistyksessä jotain erikoisen mukavaa toimintaa? Onko jokin yhdistys kasvanut jäsenmäärältään nopeasti? Onko jossain yhdistyksessä mieleenpainuvia henkilöitä tai tiedät mukavia tarinoita yhdistyksen matkan varrelta? Nyt saat ilmiantaa hyviä asioita, toimintoja, ihmisiä. Lähetä seuraavat tiedot ehdottamastasi yhdistyksestä viimeistään : Ehdotettu yhdistys Lähettäjän nimi, yhdistys, yhteystiedot ja sähköpostiosoite Perustelut ehdotuksellesi Vuoden Yhdistykseksi, joko tarinan muodossa tai vapaamuotoisesti Palautus ja lisätiedot: Maie Puusaar, Mielenterveyden keskusliitto, Malmin kauppatie 26, Helsinki tai

10 10 REVANSSI 3/2015 KOKEMUKSIA KURSSILTA Liikuntavastaavien peruskurssilla Eerikkilässä TEKSTI JA KUVAT Jari Järvinen Sain Mielenterveysyhdistys Hyvinkään Verson kautta tiedon liikuntavastaavien peruskurssista, ja koska olin käynyt aiemmin vertaisryhmän ohjaajakurssin, päätin laittaa hakemuksen kurssille. Muutaman viikon odottelun jälkeen sain myöntävän vastauksen. Kurssin tarkoitus on motivoida kuntoutujia liikunnan harrastamiseen yhdistysten liikuntaryhmien kautta. Hyödyt ovat moninaiset fsisesti ja pskkisesti. Toukokuun puolivälissä suuntasin autoni kohti Eerikkilän urheiluopistoa, joka myös jalkapalloilijoiden keskuspaikkana tunnetaan. Kurssin ohjaajana toimi Kati Rantonen Mielenterveyden keskusliitosta ja hänen apunaan oli Janne, vertaisohjaaja Raisiosta. Liikunta alkoi sauvakävelyn tekniikalla ja keppijumpalla. Kova tuuli ja vesisade kohmetti meitä, kun suuntasimme ulkoilureitille. Teoriatunneilla käsittelimme liikunnan ohjaamisen alkeita. Kaikessa liikuntaohjelmassa kurssin aikana oli mukana ryhmänohjaajan näkökulma, monenlaista huomioitavaa, aina jumpan kohderyhmän liikunnallisesta tasosta välineisiin ja muihin käytännön asioihin. Eerikkilän kuntosali oli oikea luksus-sali. Alkuverryttelyn ja pienen alkuopastuksen jälkeen Janne näytti meille liikkeet, jotka kävimme pareittain läpi. Yhdessä tehtyjen selkä- ja vatsaliikkeiden jälkeen teimme venyttelyosuuden. Iltaohjelmana oli tuolijumppa afrikkalaiseen tliin. Toisena päivänä sääkin kirkastui, ja päivän päätöksenä saunottiin rantasaunassa. Perjantai oli kolmepäiväisen kurssimme viimeinen päivä. Saimme ohjata pareittain suunnittelemamme 15 minuutin jumpan, välineen kanssa tai ilman. Jokaisen parin ohjelmaa arvioitaessa tuli näkyviin eroja niiden välillä, jotka olivat aiemmin harrastaneet ryhmän ohjaamista verrattuna kokemattomiin. Tärkeintä oli kuitenkin yritys, olimmehan täällä opiskelemassa. Kesän kotiläksyksi annettiin tuntisuunnitelman laatiminen omaan yhdistykseen. Klo 14 jälkeen perjantaina minä lähdin opistolta taas vähän lisää oppineena ja ttyväisenä kokemaani. Näkemiin syksyllä! Välillä kurssilaiset pelasivat lapsenmielisiä leikkejä kuten hippaa, istumalentopalloa tai jalkapalloa pareittain (kuvassa). Tietoa ja tukea kun sitä eniten tarvitaan KYSY mielenterveyteen liittyvistä asioista kuntoutumiseen liittyvistä asioista sosiaaliturvasta palveluista ja etuuksista TIETOPALVELU PROPELLI Tietopalvelu Propelli vastaa kysymyksiin mielenterveyskuntoutuksesta, kuntoutumisesta ja kuntoutuskursseista. Propellista saa tietoa myös mielenterveyteen liittyvistä eri palvelumuodoista ja etuuksista mielenterveyskuntoutujille, omaisille, läheisille ja ammattihenkilöstölle. NEUVONTAPUHELIN ma, ti, to, pe klo 9 14, ke klo 9 16 puh , (pvm koko maasta, kts.hinnat PROPELLIN KÄYNTIPISTEET Käyntipisteisiin voi tulla aukioloaikoina etsimään kuntoutumista koskevaa tietoa ilman ajanvarausta. Palvelut ovat maksuttomia. Helsinki kuntoutusneuvoja Malmin kauppa- Mirja Peiponen tie 26, 4 krs puh Helsinki kuntoutusneuvoja Raili Alén puh Turku kuntoutusneuvoja Verkatehtaan- Pirjo Metsäranta katu 4, 5. krs puh Turku kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen puh Kuopio kuntoutusneuvoja Teletie 4 6 E Mirva Laine Kuopio puh kuntoutusneuvoja Irmeli Markkanen puh potilaan ja asiakkaan oikeuksista vertaistuesta mielenterveysyhdistyksistä OIKEUSNEUVONTA Oikeus- ja sosiaalineuvonta on tarkoitettu mielenterveyspotilaille ja -kuntoutujille ja heidän läheisilleen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille. Toiminnan tavoitteena on saada heikommassa asemassa olevat ja väliinputoajat osalliseksi yhteiskuntaan sekä turvata heidän perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Lakimies Merja Karinen puh Sosiaalineuvoja Pirkko Jantunen puh Liikuntavastaavien peruskurssille osallistui 12 henkeä eteläisestä Suomesta. MAKSUTON VERTAISTUKIPUHELIN ma, ke ja pe klo Vertaistukipuhelimeen vastaavat liiton kouluttamat kuntoutuja- asiantuntijat, vertaisneuvojat. He kuuntelevat, keskustelevat ja antavat toivoa toipumisesta.

11 3/2015 REVANSSI 11 NEUVONTAPALVELUT VASTAA TAPAHTUMAKALENTERI Eläkettä saavan hoitotuki VUODEN 2015 TEEMAPÄIVIÄ JA TAPAHTUMIA Iloliikkuja-tapahtuma Helsingin Eläintarhan kentällä 1.9. LAKIIN VAMMAISETUUKSISTA TULI MUUTOKSIA MIKÄ MUUTTUI? Perushoitotukea ja ylintä hoitotukea ei voi enää saada pelkästään erityiskustannusten perusteella. Asiakkaalla on jatkossakin oikeus perushoitotukeen avun tai ohjauksen ja valvonnan perusteella. Erityiskustannukset voivat ainoastaan korottaa perustuen korotetuksi tueksi. Erityiskustannuksia tulee tällöin olla kuukausitasolla vähintään korotetun tuen verran. Lakimuutos ei vaikuta maksussa oleviin etuuksiin. Maksamista jatketaan siihen saakka, kunnes se määräaikaisuuden tai muun sn vuoksi lakkaa tai tarkistetaan. KENELLE ETUUS ON TARKOITETTU? Eläkettä saavan hoitotuen tarkoitus on tukea pitkäaikaisesti sairaan, myös pskkisesti sairaan, tai vammaisen eläkkeensaajan selviytymistä jokapäiväisessä elämässä sekä hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, kuntoutustaan ja hoitoaan. Hoitotukea voi saada, kun saa työkyvyttömseläkettä, kuntoutustukea tai vanhuuseläkettä (ei koske osatyökyvyttömseläkettä) sairaus tai vamma heikentää toimintakykyä yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan sairaus aiheuttaa säännöllistä avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta. MITÄ TARKOITTAA TOIMINTA- KYVYN HEIKENTYMINEN? Toimintakyvyn heikentyminen ei ole sama asia kuin työkyvyn heikentyminen. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään (esimerkiksi peseytyä tai pukeutua), tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. MITÄ TARKOITTAA AVUNTARVE TAI OHJAUKSEN JA VALVONNAN TARVE? Apu voi olla toisen henkilön antamaa konkreettista apua. Avun tarve pelkästään kotitaloustöissä tai asioinnissa ei riitä, vaan olennaista on avuntarve henkilökohtaisissa toimissa (pukeutuminen, peseytyminen, liikkuminen, ruokailu). Ohjauksen ja valvonnan tarve sisältää myös opastuksen ja jatkuvan varuillaan olon. On hyvä huomata, että avuntarvetta voi olla, vaikkei apua ole saatavilla ja on pakko selviytyä oman sinnikkden avulla. MIKÄ ON HOITOTUEN MÄÄRÄ? Hoitotuki jaetaan kolmeen ryhmään avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten perusteella porrastettuna. Perushoitotuki 62,48 /kk Perushoitotukea voi saada, jos tarvitsee vähintään viikoittain apua tai ohjausta ja valvontaa henkilökohtaisissa toimissa. Korotettu hoitotuki 155,53 /kk Korotettua hoitotukea voi saada, jos tarvitsee joka päivä aikaa vievää apua useissa henkilökohtaisissa toimissa tai huomattavassa määrin säännöllistä ohjausta ja valvontaa. Korotettua tukea voi saada myös, jos on oikeutettu perustukeen ja sairaus aiheuttaa vähintään 155,53 e/kk erityiskustannuksia. Ylin hoitotuki 328,87 /kk Ylintä hoitotukea voi saada, jos tarvitsee ympärivuorokautisesti toisen henkilön hoitoa ja valvontaa eikä pärjää yksin kuin lyhyen ajan. MITÄ ERITYISKUSTANNUKSIA HYVÄKSYTÄÄN? Erityiskustannukset ovat tarpeellisia ylimääräisiä kustannuksia, jotka sairaus tai vamma aiheuttaa sinulle. Kustannuksina hyväksytään yleensä vain jatkuvat kustannukset, jolloin niitä tulee olla vähintään 6 kuukauden ajalta. Kustannukset hyväksytään yleensä takautuvasti. Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi sairaanhoito- ja lääkekulut ylimääräiset matkakustannukset kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset kuntoutuskustannukset (esim. psykoterapian omavastuuosuudet) Erityiskustannuksiksi ei lueta esimerkiksi normaaleja ruokatai vaatekuluja, harrastustoiminnan, laitteiden hankinnan tai auton kuluja. MISTÄ TUKEA HAETAAN JA MISTÄ SAA APUA TUEN HAKEMISEEN? Hoitotukea haetaan Kansaneläkelaitokselta joko nettihakemuksena tai täyttämällä lomake (EV256) ja liittämällä mukaan lääkärinlausunto C. Kansaneläkelaitoksen toimistot auttavat hakemuksen teossa, samoin oma hoitotaho. Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu Propellista saa apua, p Pskkisistä syistä johtuvan toimintakyvyn heikentymisen ja siitä johtuvan avuntarpeen kuvaaminen on usein haasteellista. Siksi Mielenterveyden keskusliiton neuvontapalvelut on tehnyt oppaan, jota voi hyödyntää hakulomaketta täyttäessään. Opas löyt netistä osoitteesta: mtkl.fi/ tietoa-mielenterveydesta/sairaudenaiheuttama-haitta/ Liikuntavastaavien peruskurssi Sport & Spa Hotel Vesileppiksessä Leppävirralla Liikuntavastaavien peruskurssi Eerikkilän urheiluopistolla Tunne & Mieli -lehti 5/2015 ilmest tilaajille ja Lehtipisteisiin Maailman mielenterveyspäivä Keinoja omaan kuntoutumiseen -teemapäivä, Helsinki Liikuntavastaavien peruskurssi Sport & Spa Hotel Vesileppiksessä Leppävirralla Revanssi 4/2015 ilmest Kynttilätapahtumat Mielenterveysviikko, viikko 47 Mielenterveysmessut Tunne & Mieli -lehti 6/2015 ilmest tilaajille ja Lehtipisteisiin Pirkko Jantunen sosiaalineuvoja Mielenterveyden keskusliitto

12 Keinoja omaan kuntoutumiseen -SOPEUTUMIS VALMENNUSKURSSIT (KURSSIT OVAT KAKSIOSAISIA) KENELLE työelämän ulkopuolella oleville mielenterveyskuntoutujille, jotka eivät ole oikeutettuja Kelan rahoittamaan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen. KURSSIT TARJOAVAT tietoa kuntoutumisesta mahdollisuuden keskusteluun ja yhdessäoloon toisten kurssilaisten kanssa uusia kokemuksia liikunnan ja yhdessä tekemisen kautta KURSSIEN TAVOITTEENA on tukea osallistujien kykyä löytää ja havaita omassa elämässä olevia hyvinvointia ja jaksamista lisääviä asioita edistää ja ylläpitää toimintakykyä kartuttaa voimavaroja KUSTANNUKSET Kurssit ovat RAY:n rahoittama ja osallistujille maksuttomia. Kurssilla majoitutaan kahden hengen huoneissa ja kurssi sisältää täysihoidon. Kela korvaa matkakustannuksista jälkikäteen omavastuun ylittävän osan (16 /suunta) halvimman kulkuneuvon tariffin mukaan vain, mikäli hakemuksen liitteenä on lääkärintodistus, josta käy ilmi perustelut kuntoutuksen tarpeelle. Jos osallistujille aiheutuu ansionmenetystä työstä poissaolon vuoksi, voi Kelalta hakea kuntoutusrahaa kurssin ajalle. HAKEMINEN Kursseille haetaan täyttämällä kurssihakemuslomake. Liitteeksi tarvitaan hoitavan lääkärin, omahoitajan tai terapeutin suositus, josta ilmenee perustelut kuntoutuksen tarpeelle. Hakemus liitteineen toimitetaan hakuajan päättymiseen mennessä Mielenterveyden keskusliittoon. Yhdellä hakemuksella voi hakea samaan aikaan enintään kahdelle kurssille. Hakemuslomakkeen voi tulostaa netistä tai sen voi tilata puhelimitse: Tietopalvelu Propelli puh Hakemus liitteineen lähetetään osoitteeseen: Mielenterveyden keskusliitto, Kuntoutus, 4. krs., Malmin kauppatie Helsinki Vuonna 2015 alkavat sopeutumisvalmennuskurssit KEINOJA OMAAN KUNTOUTUMISEEN -KURSSIT Imatran kylpylä, Imatra HAKUAIKA PÄÄTTYY Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna HAKUAIKA PÄÄTTYY Spahotel Casino, Savonlinna HAKUAIKA PÄÄTTYY LISÄTIETOJA Tietopalvelu Propelli, puh tai kuntoutussuunnittelija Isko Kantoluoto, tai puh Kurssit antoivat eväitä lähteä maailmaan etsimään uutta suuntaa ja uudet rakennuspalikat mielekkääseen arkeen. Hilkka, käynyt Sopeutumisvalmennuskurssit Ikääntyminen ja mielenterveys -SOPEUTUMIS VALMENNUSKURSSI KENELLE Kurssi on suunnattu 65 vuotta täyttäneille eläkkeellä oleville mielenterveyskuntoutujille. KURSSI TARJOAA kokemustietoa omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta mahdollisuuden yhdessäoloon ja kokemusten jakamiseen toisten kuntoutujien kanssa uusia kokemuksia erilaisen toiminnan, liikunnan ja yhdessä tekemisen kautta KURSSIN TAVOITTEENA on löytää hyvinvointia, jaksamista ja onnellisuutta ylläpitäviä asioita omassa elämässä edistää ja ylläpitää toimintakykyä kartuttaa voimavaroja KUSTANNUKSET Kurssit ovat RAY:n rahoittama ja osallistujille maksuttomia. Kurssilla majoitutaan kahden hengen huoneissa ja kurssi sisältää täysihoidon. Kela korvaa matkakustannuksista jälkikäteen omavastuun ylittävän osan (16 /suunta) halvimman kulkuneuvon tariffin mukaan vain, mikäli hakemuksen liitteenä on lääkärintodistus, josta käy ilmi perustelut kuntoutuksen tarpeelle. HAKEMINEN Kursseille haetaan täyttämällä kurssihakemuslomake. Liitteeksi tarvitaan hoitavan lääkärin, omahoitajan tai terapeutin suositus, josta ilmenee perustelut kuntoutuksen tarpeelle. Hakemus liitteineen toimitetaan hakuajan päättymiseen mennessä Mielenterveyden keskusliittoon. Yhdellä hakemuksella voi hakea samaan aikaan enintään kahdelle kurssille. Hakemuslomakkeen voi tulostaa netistä tai sen voi tilata puhelimitse: Tietopalvelu Propelli puh IKÄÄNTYMINEN JA MIELENTERVEYS -KURSSI 1.jakso Kylpylähotelli Rauhalahti Kuopio HAKUAIKA PÄÄTTYY Hakemus lähetetään osoitteeseen: Mielenterveyden keskusliitto Keskustie 18 E Jyväskylä LISÄTIETOJA Kuntoutussuunnittelija Henri Savolainen tai puh Keinoja omaan kuntoutumiseen -TEEMAPÄIVÄ Teemapäivän aikana Sinulla on mahdollisuus pohtia voimavaroja ja vahvuuksiasi sekä saada tietoa Mielenterveyden keskusliiton toiminnasta työpajatyöskentelyssä yhdessä toisten osallistujien kanssa. Päivä huipentuu mukavaan yllätysohjelmaan! Paikka: Mielenterveyden keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 4. krs., Helsinki. Aika: klo Teemapäivä on kaikille avoin. Työpaja 1 Tunne ja kehollisuus Sopeutumisvalmennus Isko Kantoluoto, kuntoutussuunnittelija, Mielenterveyden keskusliitto Työpaja 2 Taidot ja osaaminen Työ- ja koulutusvalmennus Merja Matilainen, työ- ja koulutusvalmentaja, Mielenterveyden keskusliitto Jyrki Rinta-Jouppi, työ- ja koulutusvalmentaja, Mielenterveyden keskusliitto Työpaja 3 Sosiaaliturvan sokkeloissa Neuvoa, tukea ja ohjausta Pirkko Jantunen, sosiaalineuvoja, Mielenterveyden keskusliitto Lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä sähköpostiosoitteeseen: Teemapäivään mahtuu mukaan 30 osallistujaa. Päivään sisält lounas ja kahvi. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset ruokarajoitukset. Kuntoutuminen on mahdollista kaikille

13 3/2015 REVANSSI 13 MIELEN- TERVEYDEN KESKUSLIITON HALLITUS TUTUSTU HALLITUKSEN JÄSENIIN Mielenterveyden keskusliiton toimintaa johtaa hallitus, joka on toiminnastaan vastuussa liittokokoukselle ja liittovaltuustolle. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä, jotka esitellään Revanssi-lehden tämän vuoden 2-, 3- ja 4-numeroissa. Tässä numerossa vuorossa ovat Markus Lustig, Jyrki Nieminen ja Heidi Järvinen MARKUS LUSTIG JYRKI NIEMINEN HEIDI JÄRVINEN 1. Kuka olet ja mistä tulet? 2. Miten kauan olet toiminut luottamustehtävissä MTKL:ssa? 3. Miksi halusit mukaan MTKL:n hallitukseen? Markus Lustig, Vantaa, Narsistien uhrien tuki ry, 31 v. Koulutus turvallisuusalan BA, Laurea-ammattikorkeakoulu. Tulin uutena jäsenenä MTKL:n hallitukseen tälle kaudelle, eli vuoden. MTKL on valtakunnallisesti erittäin olennainen osa mielenterveystyötä. Itse omassa työssäni sekä Narsistien uhrien tuki ry:n toiminnassa näen sen, miten syvälle ihmiseen mielenterveys vaikuttaa sekä hyvässä että pahassa. Haluan omalta osaltani olla tukemassa ihmisen arvokkainta pääomaa, eli hyvää mielenterveyttä. Jyrki Nieminen, liittohallituksen varapuheenjohtaja, Tampere. Olen toiminut Kangasalan mielenterveysyhdistys Kipinä ry:n puheen - johtajana sen perustamisesta lähtien eli viitisen vuotta. Tätä ennen toimin Mielenterveysyhdistys TAIMI ry:ssä monissa tehtävissä. Olen koulutukseltani sosiaalipsykologi sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työnohjaaja. Lisäksi toimin kouluttajana. Olen toiminut liiton luottamustehtävissä toistakymmentä vuotta. Tämä on neljäs hallitus, jossa olen. Sitä ennen olin liiton sisäisenä tarkastajana. Tulin mukaan liiton hallitukseen, kun minua pdettiin edustamaan paikallista ja alueellista mielenterveysosaamista, erityisesti perinteistä yhdistysosaamista, aktiivisuutta ja vertaistukea. Heidi Järvinen, Hyvinkää, Mieli Maasta ry:n puheenjohtaja, 39 v. Olen toiminut karjanhoitajana, linja-autonkuljettajana, josta myös ammattitutkinto suoritettuna, sekä liikenneopettajana. Olen ollut työkyvyttömseläkkeellä 9 vuotta, mutta viime vuosia lukuun ottamatta työskennellyt ja opiskellut kuljetus- sekä maatalousalalla, ajanut myös taksia. Tutustuin MTKL:n toimintaan alun perin monien kurssien kautta. Olen ollut liittohallituksen jäsen vuodesta Erilaisten kurssien ja tapahtumien kautta pääsin tutustumaan ihmisiin ympäri Suomea. Vuonna 2008 olin liittokokousedustajana ja kiinnostuin organisaatiosta. Olen aina ollut yhdistysaktiivi ja nyt omalla kentällä saanut tehdä sitä mitä toivoinkin. 4. Mihin asiaan pyrit vaikuttamaan hallituskaudellasi? Ensimmäisenä asiana liiton talous on saatava kuntoon. Ja nyt kun ensimmäinen vuosi hallituksessa on ohi ja ensimmäinen tilinpäätös käsiteltynä, tilanne näyttää hyvältä. Tämän lisäksi on huomioitava, että rahoitus saattaa muuttua, joten liiton omaa varainhankintaa on tehostettava ja kehitettävä. RAY ei välttämättä enää muutaman vuoden päästä ole se pääasiallinen rahoituskanava. Sen jälkeen täyt siirtää fokus käytännön työn tekemiseen, mikä tarkoittaa jokaisen jäsenyhdistyksen ja henkilöjäsenen tuloksekkaan toiminnan mahdollistamista. MTKL:lla on jo olemassa paljon asioita, joista on apua yhdistyksille, mutta ne täyt saada voimakkaammin esiin, näkyville ja hyödynnetyiksi. Lisäksi jäsenyhdistykset voivat oppia toisiltaan mikä toisaalta tukee sekä keskusliiton että kaikkien jäsenyhdistysten toimintaa. Haluan edistää mielenterveyskuntoutujien asemaa Suomessa, ja mielestäni MTKL:ssä se onnistuu parhaiten. Yhdessä olemme enemmän. Meillä on hieno valtakunnallinen yhdistysten verkosto, jonka toimintaa haluan kaikin tavoin edistää. Tiukan säästökuurin ja hallintouudistuksen jälkeen uskon ja toivon, että saamme käyttöömme koko keskusliiton henkilöstön jäsenistön ja jäsenyhdistysten tueksi. Liitto tukee yhdistyksiä jo monin eri tavoin, ja se täyt saada näkyväksi. Samalla yhdistykset tarvitsevat uudenlaisia yhteistoiminnan malleja. Luulisin, että tällä hetkellä suuri haaste on liiton ja sen jäsenyhdistysten päällekkäisksien poistaminen.. Meidän tulee jakaa osaamistamme yhdistysten kesken, ja liiton tehtävä on toimia yhteisenä linkkinä sekä tukena sille. Toinen tärkeä asia on saada liiton ja sen jäsenten toiminnasta tietoa ulkopuolisille, eli ammattilaisille, työyhteisöille ja oppilaitoksiin. Olen puhunut ehkäisevästä toiminnasta. Liitossa jo olemme me, mutta se ei riitä. En tahdo, että ammattilaisille olemme ne. Me olemme osa tätä yhteiskuntaa ja ihmiselämää, ja kokemusosaaminen tulee ottaa osaksi hyvinvoinnin edistämistä. 5. Minkälaisena näet liiton vuonna 2020? Hyvä kysymys. Keskusliiton rahoituspohja on tähän mennessä todennäköisesti muuttunut, eikä se ole enää pelkästään RAY:n varassa. Keskusliiton toiminta on ennakoivaa ja ulospäin suuntautunutta sekä nykyistä tehokkaammin jäsenistöään palvelevaa. MTKL on onnistunut verkostoitumaan vielä tehokkaammin poliittisiin päättäjiin sekä valtakunnallisella että kunnallisella tasolla ja näin ollen voi tukea paremmin paikallisyhdistystensä toimintaa. Liiton yhteyteen on saatu rakennettua aktiivinen verkosto sekä tehokkaat työryhmät, jotka tuovat kaivattua vuoropuhelua yhteisön sisään. Näen edessämme liitolla ja sen toimijoilla hyvän tulevaisuuden. Uskon, että esimerkiksi mielenterveyslain uudistus on toteutettu onnistuneesti ja siinä on otettu huomioon entistä enemmän mielenterveyskuntoutujien ääni. Uskon myös, että äänemme kuuluu myös paikallisessa päätöksenteossa. Olen myös sitä mieltä, että yhdistyksillä on vuonna 2020 enemmän yhteistyökumppaneita ja resursseja. Teemme myös kovasti työtä sen eteen, ettei mielenterveysongelma tuottaisi häpeästigmaa, vaan se nähtäisiin sairautena muiden joukossa. Vuonna 2020 MTKL on edelleen voittoa tavoittelematon potilasjärjestö, mutta toimii laajemmin kuin nykyisessä muodossaan. Se on osana mielenterveyspuolen koulutusta, työyhteisöjen ja opetuspuolen hyvinvoinnin sekä osaamisen edistämistä sekä antaa hyvän vastuksen kalliille elämäntaitokoulutuksille. Vertaistukitoiminta on osana psykiatristen poliklinikoiden toimintaa. Viisi vuotta on lyhyt aika, mutta resurssit ovat olemassa. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen. 6. Mikä on tärkeää oman mielenterveytesi kannalta? Tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä sekä tasapaino ylipäätään elämässä. Kun kiire ja kiireettöms sekä jokainen elämän osa-alue ovat mahdollisimman hyvässä tasapainossa, voi elää myös hyvää elämää mielenterveyden kannalta. Oman mielenterveyteni kannalta on tärkeää, että kaikki elämän eri osatekijät ovat tasapainossa. Työ, arki, harrastukset ja läheiset ihmissuhteet muodostavat kokonaisuuden, jotka tukevat toisiaan. Olin aiemmin ehkä hiukan liiaksi kiinnittynyt ainoastaan työntekoon. Nyt olen löytänyt tasapainon näiden elämän eri osa-alueiden välillä. Lisäksi minulla on kiva lenkkikaveri, koirani joka vie minut ulkoilemaan säällä kuin säällä. Oman mielenterveyteni kannalta tärkeää on ollut saada kokea masennukseen sairastuminen. Sopeutuminen uuteen neurologiseen sairauteen ja elämään sen kanssa olisi ollut vaikeampaa, ellen olisi jo käynyt läpi kriisiä, joka vahvisti. Mieli Maasta ry:ssä saan tukea ja kannustusta vertaisiltani ja elämääni lisää iloa. Yhdistyksen toiminnan toteuttaminen tuntuu hyvältä, kun kuulee edes yhden vertaisryhmässä kuntoutuneen tarinan. Silloin tunnen ylpeyttä, että saan olla mukana tärkeässä toiminnassa. Yhteishenki antaa voimaa. Jokainen meistä on tärkeä.

14 14 REVANSSI 3/2015 HENKILÖ Tuula Kaunisto TEKSTI JA KUVAT Sari Sakala Tanssin avulla mieli voi vapautua sairauden jälkeen, on Tuula Kaunisto havainnut vetäessään tanssiryhmiä mielenterveyskuntoutujille. Arka nainen seisoo oven suussa, empii astumista peremmälle. Hän on valmistautunut tähän pitkään, ja tätä hänelle on suositeltu. Sisällä voisi odottaa uusi elämä. Siellä saattaisi olla ihmisiä, joiden kanssa voi olla sellainen kuin on, joista tulee ystäviä. Pitkään aikaan hän ei ole tutustunut uusiin ihmisiin, ja vanhat yhteydet ovat paljolti jääneet sairastumisen myötä. Nyt sisään meneminen tuntuu vain mahdottomalta ajatukselta. Nainen käänt ympäri, ja lähtee pois. Vuoden 2015 kesällä sama nainen istuu saman talon olohuoneessa ja rupattelee iloisesti. Ryhti on hyvä, kuin tanssijoilla yleensä. Nainen on Tuula Kaunisto, Mielenterveyden keskusliiton liikuntatyöryhmän kantava voima sekä Tampereen Mielenterveysyhdistys Taimin väelle tuttu liikuttaja. Nyt hän muistelee noita yli kymmenen vuoden takaisia tapahtumia ttyväisenä siitä, että päätti kuitenkin palata tuolle ovelle ja astua sisään. Oven takana olivat Taimin toimitilat, ja paikalla sattui olemaan Aino Hokkanen joka toimi myöhemmin MTKL:n liikuntasihteerinä. Olin silloin huonossa hapessa, ja aivan omillani. En edes harrastanut liikuntaa, vaikka olen koko elämäni liikkunut. Jouduttuaan työkyvyttömseläkkeelle lastentarhaopettajan työstään oli jopa tanssi jäänyt, vaikka sekin on ollut Tuulan rakkain harrastus läpi elämän. Paritanssi, lattarit, rivitanssit, kaikki menevät. Tuula oli tullut Taimin ovelle vastentahtoisesti, kun mielenterveystoimistosta kehotettiin menemään mukaan yhdistyksen toimintaan. Ajatus ei alkuun tuntunut omalta. Toisin kävi: Kun löysin Taimin, minulla alkoi uusi elämä, Tuula sanoo ilman liioittelun pisaraakaan äänessään. TANSSIVAN MIELEN ALKU Ainon ohjauksessa Tuula pääsi löytämään itsensä uudestaan luovan liikunnan ryhmässä. Kädet ja jalat irtosivat möykystä, hän kuvailee. Saman Tuula on nähnyt tapahtuvan monella muulla Taimin tanssiryhmään tulleella. Ihmiset ovat jäykkinä, kunnes muutaman liikunta- tai tanssitunnin jälkeen rentoutuvat. Ensimmäisellä tai toisella kerralla se ei tapahdu, mutta kun se tapahtuu, he huomaavat saman kuin Tuula: tanssi tekee hyvää mielenterveydelle. Tanssi rentouttaa, siitä tulee hyvä mieli, saa kuunnella musiikkia, tasapaino kehitt. Huolet ja murheet unohtuvat, kun pitää keskittyä askeltamiseen. Viime marraskuussa yksi tyttö sanoi, että enää eivät jalat ole liimautuneena yhteen. Itse en ole kovin ulospäin suuntautunut, paitsi silloin, kun saan ohjata tanssia. Kun hän alkoi kuntoutua, Tuula aloitti omien tanssiryhmien ohjaamisen. Hän kävi Mielenterveyden keskusliiton vertaisohjaajan ja liikuntavastaavien kurssit, ja pian hän liittyi myös MTKL:n liikunta- ja kulttuurityöryhmään, jonka aktiivinen jäsen on edelleen. Tuulan ja Ainon aloitteesta sai alkunsa Tanssiva mieli, hanke jonka avulla tanssiharrastusta pyrittiin levittämään valtakunnallisesti mielenterveysyhdistysten toimintaan. Hanke sai KKI-rahoituksen (Likesin Kunnossa Kaiken ikää), jonka avulla tavoitteeseen päästiin. Tänä päivänä tanssiliikunta on vakituinen osa monen mielenterveysyhdistyksen toimintaa. Tanssikilpailu on myös vuosittaisten Kulttuuri- ja yleisurheilupäivien ohjelmassa joka elokuussa. Tuula on ollut mukana tapahtumassa säännöllisesti ja juontanut sekä vetänyt tanssityöpajoja. Nyt alkamassa on Juhannukseksi lavatanssikuntoon -tanssiryhmän teoriatunti. Kymmenen hengen ryhmä kokoontuu useita kertoja viikossa, jotta tavoite lavatansseihin osallistumisesta juhannuksena saavutettaisiin. Aikaa on tässä vaiheessa jäljellä muutama viikko. Teoriatunti, jolla kerrataan askelia, on joka toinen kerta, muulloin päästään itse asiaan eli lattialle pyörähtelemään musiikin tahdissa. Mikä olikaan tärkeintä muistaa foksissa? Tuula kys ryhmältään. Se, ettei astu toisen varpaille, joku heittää, ja kaikkia naurattaa. Oikea vastaus on jousto, jota Tuula nyt demonstroi pienen huoneen kulmassa pyörähdellen. Kaikki lähtee polvista. Tässäkin lajissa rentous on valttia. Kun Taimi ry tämän vuoden alusta päätti jäsentensä Mielenterveyden keskusliitossa, Tuula varmisti liiton jäsentensä liittymällä myös Mieli maasta -yhdistykseen. Hänelle oli tärkeää saada jatkaa liikuntatyöryhmässä kuten ennen. Rakasta Taimi-yhdistystä hän ei ollut valmis jättämään, vaan maksaa nykyisin jäsenmaksunsa molemmille yhdistyksille. Eikä Tuula ohjaa vain tanssiryhmiä hän on vetänyt myös naisten jumppaa ja ruotsin kielen ryhmää yhdistyksessä. Tänä kesänä hän ohjasi tanssileiriä, johon Tampereen lähellä

15 3/2015 REVANSSI 15 IKÄÄNTYMINEN JA MIELENTERVEYS PARIKURSSI Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa (1. jakso) (2. jakso) sijaitsevat pienemmät yhdistykset, joilla ei ole Taimin veroisia resursseja, saivat ottaa osaa. Hän tunnustaa tekevänsä jopa vähän liikaa. Kannan huolta kaikista taimilaisista, ja siitä miten he pärjäävät. Siksi otan itselleni liikaa tehtäviä. Vastapainoksi Tuula lähtee syksyllä pimeää pakoon Espanjan Aurinkorannikolle, josta hän on hankkinut itselleen toisen kodin yhdessä poikansa kanssa. Siellä on valoa, aurinkoa ja rennompaa elämää. Olen siellä vapaalla. Osallistun Suomi-seuran jumppatunneille, ja olen kokeillut senioritanssia sekä espanjalaista rivitanssia. Lokakuussa lähden sinne seuraavan kerran 1,5 kuukaudeksi. Ihan kokonaan en voi jättää taimilaisia. Eikä Tuula jätä kanssaihmisiään edes Espanjan Fuengirolassa, missä on vahva suomalaisyhteisö. Siellä kokoontuu myös Mieli maasta -vertaisryhmät, joille Tuula on suunnitellut aloittavansa oman liikuntaryhmän. Joka on oppinut kävelemään, oppii myös kävelemään rytmiin, Tuula vakuuttaa. Toisin sanoen, kaikilla on mahdollisuus oppia tanssimaan. KENELLE Kurssi on suunnattu 65 vuotta täyttäneille eläkkeellä oleville pariskunnille, joista toisella tai molemmilla on mielenterveysongelmia. KURSSI TARJOAA kokemustietoa omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta vuorovaikutustaitojen harjoittelua erilaisen toiminnan avulla, virkistäytymistä ja rentoutumista arjesta mahdollisuuden yhdessäoloon ja kokemusten jakamiseen toisten kuntoutujien kanssa uusia kokemuksia erilaisen toiminnan, liikunnan ja yhdessä tekemisen kautta. KURSSIN TAVOITTEENA on löytää hyvinvointia, jaksamista ja arjen iloa ylläpitäviä asioita omassa elämässä edistää ja ylläpitää toimintakykyä kehittää puolisoiden keskinäistä ymmärrystä ja parisuhteen vuorovaikutusta kartuttaa monipuolisesti omia ja puolisoiden yhteisiä voimavaroja. KURSSI ON RAY:N RAHOITTAMA JA OSALLISTUJILLE MAKSUTON Kela korvaa matkakustannuksista jälkikäteen omavastuun ylittävän osan (16 euroa / suunta) halvimmankulkuneuvon tariffin mukaan, mikäli hakemuksen liitteenä on lääkärin allekirjoittama A-, B-, C-, D- todistus tai lääkärin allekirjoittama vapaamuotoinen lausunto HAKEMINEN Kurssille haetaan täyttämällä Mielenterveyden keskusliiton kurssihakemus. Hakemukseen liitetään omahoitajan, lääkärin tai terapeutin vapaamuotoinen lausunto, josta ilmenee kuntoutuksen tarve. Hakemus toimitetaan hakuajan päättymiseen mennessä alla olevaan osoitteeseen. HAKUAIKA PÄÄTTYY Hakemus lähetetään osoitteeseen: Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus Malmin kauppatie 26, Helsinki LISÄTIETOJA Kuntoutussuunnittelijat: Outi Ståhlberg tai Isko Kantoluoto tai Tuula Kaunisto on Mielenterveyden keskusliiton liikuntatoiminnan kantavia voimia.

16 16 REVANSSI 3/2015 LYHYESTI KELLOKOSKEN SAIRAALA Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi julkaistu TEKSTI Kati Rantonen ISTUMINEN heikentää suomalaisten terveyttä monin tavoin, selviää sosiaali- ja terveysministeriön (STM) laatimista kansallisista suosituksista istumisen vähentämiseksi. Suosituksissa kannustetaankin ihmisiä ylös, ulos ja lenkille! STM:n mukaan suomalaiset istuvat, makaavat tai seisovat paikoillaan yli kolme neljäsosaa valveillaoloajastaan, nuoret ja lapset lähes saman verran. Päivittäinen, runsas ja yhtäjaksoinen istuminen on yhteydessä muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, depressioon ja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin. Säännöllinenkään vapaaajan liikunta ei ehkäise runsaan päivittäisen istumisen aiheuttamia terveyshaittoja. Suosituksissa annetaan käytännönläheisiä neuvoja istumisen vähentämiseen eri-ikäisille ihmisille, päiväkodeille, kouluille, työpaikoille sekä iäkkäiden kotihoitoon ja palvelutaloihin. Istumista ja paikallaan oloa kehotetaan välttämään aina, kun se on mahdollista. Istumista voi vähentää esimerkiksi kulkemalla ainakin osan työtai koulumatkasta kävellen tai pyörällä. Huomiota kannattaa kiinnittää myös vaihteleviin työtapoihin ja -asentoihin, ja kotona tulisi sohvalta nousta ylös kerran pari tunnissa. Suosituksissa huomautetaan, että istumisen vähentämiseksi tarvitaan muutoksia koko yhteiskunnassa. Arjen aktiivisuutta lisäävät ratkaisut olisi otettava entistä paremmin huomioon kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa, leikki-, opiskeluja työympäristöjen suunnittelussa ja eri alojen koulutuksissa. Kansanliike yrittää pelastaa Kellokosken sairaalan Kesäkuussa 100-vuotisjuhliaan viettänyttä Kellokosken psykiatrista sairaalaa uhkaa sulkeminen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri haluaa lopettaa Tuusulassa sijaitsevan sairaalan säästösyistä. Toiminnan jatkuminen vaatisi kymmenien miljoonien remontin. Sairaalan säilyttämiseksi on syntynyt kansanliike. TEKSTI JA KUVAT Tanja Talaskivi-Munther Kellokosken psykiatrinen sairaala täytti kesällä 100 vuotta. Kellokosken sairaalan ehkä tunnetuin potilas oli Anna Prinsessa Lappalainen, jolle on pystytetty oma muistomerkki sairaalan Prinsessapuistoon. Ei tiedetä, oliko Anna oikeasti sairas. Kuolinvuoteellaan hänen väitetään sanoneen: En minä mikään prinsessa ole. Mä olen Lappalaisen Anna. 92-vuotiaaksi elänyt Anna näki elämänsä aikana vaihtuvia hoitomuotoja, jotka tulivat aina ensin Kellokoskelle. Siellä hoitomuotoina ovat olleet mm. insuliinikooma, lobotomia ja vielä nykyäänkin käytetty sähkösokkihoito. Lääkkeet tulivat kuvaan 1960-luvulla, ja vanhat hoitomuodot väistyivät. Nykyään Kellokoskella on monenlaista kuntouttavaa työtoimintaa, ja sinne on keskittynyt etenkin kuntouttava psykiatrinen hoito. Sairaalan 100-vuotisjuhlia juhlittiin näyttävin menoin. Puheenvuoroja kuultiin niin potilailta, omaisilta, kokemusasiantuntijoilta, HUSin johdolta kuin presidentti Tarja Haloselta. Kesä-heinäkuun vaihteessa uutisoitiin HUSin johdon suunnitelmista sulkea sairaala vuoteen 2019 mennessä. Sairaalan osastoista yhdeksää ollaan siirtämässä Helsinkiin ja kahta Hyvinkäälle. Lopullista päätöstä asiassa odotetaan sskuussa. Potilaat ja henkilökunta vastustavat sairaalan lakkauttamista, ja sen säilyttämiseksi on syntynyt kansanliike. Nettiadressin sairaalan säilyttämiseksi oli mennessä allekirjoittanut yli ihmistä. Facebookissa on myös Pelastetaan Kellokosken sairaala -ryhmä, jossa on jäsentä. Kellokosken sairaalan entinen ylilääkäri ja HUSin hallituksen Presidentti Tarja Halonen osallistui Kellokosken sairaalan 100-vuotisjuhlallisuuksiin. jäsen Ilkka Taipale ilmaissut vahvasti, ettei sairaalaa pidä lakkauttaa. Tapahtumia ja tempauksia Kellokosken puolesta koordinoiva Nina Alivirta perustelee sairaalan säilyttämistä paikan ainutlaatuisuudella: Sillä on merkitystä mielen hiljentymisessä ja toipumisessa (HS ). Lähde: stm.fi

17 3/2015 REVANSSI 17 YHDISTYKSET Yhteiset kokoontumiset ovat tärkeitä: samanlaisten kokemusten jakaminen, yksinäisden lievittäminen, ilon tuominen arkeen. s. 19 Lauluryhmä MT Combon herkät tulkinnat liikuttivat kuuntelijoita kneliin. Yleisö sai yhtyä lauluun kappaleessa Niin kaunis on maa. MIELENTAIDE RY 10 VUOTTA Selviytymiskeinoja taiteen avulla Vielä 2000-luvun alussa mielenterveyskuntoutujien oli vaikeaa saada taidettaan esille näyttelyihin. Esteenä olivat ennakkoluulot, joita hälventämään perustettiin Mielentaide ry. Yhdistyksen alkuaikana Mielentaide joutui jopa laittamaan päättäjiä ruotuun, kertoi toiminnanjohtaja Ari Kiviaho. TEKSTI Sari Sakala KUVAT Tiina Snäkin / Mielentaide ry Mielentaide juhli kesäkuussa 10-vuotista taivaltaan. Juhlan teemaksi oli valittu tasavertaisuus ihmisenä ja ystävs, mikä kuvastaa yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusta. Alkuvaiheessa jouduimme todistelemaan omaa ihmisarvoamme. Oli taistelu päästä jopa pienen kirjaston näyttelytilaan, kertoi yhdistyksen perustajajäsen ja toiminnanjohtaja Ari Kiviaho. Haaveilimme pääsystä Helsingin keskustaan, hän muisteli juhlapuheessaan Helsingin Tuomiokirkon kryptassa kaupungin ehkäpä arvokkaimmalla paikalla, missä avattiin samalla jäsenten taiteesta koottu näyttely Kadonnut valo. Puheenjohtaja Tanja Pulliainen totesi näyttelyä avatessaan: Valo vaihtelee luonnossa vuoden kierron mukaan, samoin ihmisten elämä. Kadonnut valo onkin kaikille tuttu ilmiö. TUKEA SEURAKUNNALTA Yhdistys jatkaa työtään asenteiden muuttamiseksi ja selviytymiskeinojen tarjoamiseksi jäsenilleen. Mielentaiteella on muun muassa toiminnallisia vertaistukiryhmiä ja näyttelytoimintaa. Lauluryhmä MT Combo, joka esitti juhlassa useita kappaleita, on tarkoitettu esiintymistilanteita jännittäville musiikinharrastajille. Esiintymisjännitystä lievennetään yhdessä hengittämällä ja toisia tsemppaamalla. Ari Kiviaho kiitti yhdistyksen toimintaa alusta asti mahdollistanutta Pakilan seurakuntaa, jota juhlassa edusti kirkkoherra Leo Norja. Mielentaide on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys, liiton tervehdyksen toi hallituksen jäsen Satu Ojala. Mielentaide ry on valtakunnallinen mielenterveyskuntoutujien taideyhdistys, jolla on toimintaa Uudellamaalla, Varsinais- Suomessa ja Keski-Suomessa. Lisätietoja: tai p (klo 10 18).

18 18 REVANSSI 3/2015 VIITASAAREN MIELENTERVEYSYHDISTYS MUIKKU RY 15 VUOTTA Tarmo Raatikaisen mukaansatempaava esiintyminen oli juhlan kohokohta. Hyvät ystävät ja tutut, kiitos muistamisesta kihlautumisemme johdosta. Asko Husso ja Krista Konu MTY Kello ry, Jyväskylä Ansiomerkkejä jaettiin 10 ja 5 vuoden aktiivisesta toiminnasta. Yhdistys rippikouluiässä aktiiviset vapaaehtoiset palkittiin TEKSTI Martti Tenhunen KUVAT Marketta Paananen ja Riitta Ollikainen-Oksanen Monien vaikeuksien, ilojen ja surujen kautta on kuljettu 15 vuoden taival. Aktiivisia vapaaehtoisia on tarvittu vuosien varrella monet ovat sitä omien voimiensa mukaan tehneet. Yhteisymmärrystä ja halua on riittänyt. Jäseniä Muikku ry:llä on tällä hetkellä reilut 50. Yhteiset kokoontumiset ovat tärkeitä: samanlaisten kokemusten jakaminen, yksinäisden lievittäminen, ilon tuominen arkeen. Monenlaista toimintaa pyritään järjestämään: liikuntaa, tarinan kertomista, elokuvia, askartelua Retkiä tehdään mahdollisuuksien mukaan. Koulutusta järjestetään tarvittaessa. Ohjelmasta huolehtii jäsenistö taitajia löytyi. Liittovaltuuston puheenjohtaja Tarmo Raatikainen lausui puheenvuorossaan: Muikku on onnellisuustasku, missä on hyvä olla. Niistä sanoista yritetään pitää kiinni. Iloksemme juhlaan osallistuivat seurakunnan ja kaupungin sekä paikallisyhdistysten edustajia. Yhteistyöllä saamme enemmän aikaan. Juhlat arjen keskellä antavat taas uutta puhtia tulevaan.

19 3/2015 REVANSSI 19 OMAISTOIMINTA Saa ihmiset kertoa perheistä, omasta jaksamisesta, elämän myrskyistä TEKSTI JA KUVA Sanna Hyry Oli keskustelua virkistystä tietoa, ihmisiin tutustumista toistemme sietoa. Ruokaa riittävästi hyvänlaatuista, mökit uusia, nukkumapaikkoina. Sannan ja Tarjan huumori hersyvä, kevensi tunnelmaa välillä ankeaa. Sai ihmiset kertoa perheistä, omasta jaksamisesta, elämän myrskyistä. Päivät odotukseni täyttivät, omat murheet pieniltä näyttivät Näin runollisen palautteen saimme Hyvän mielen talo ry:n ja Mielenterveyden keskusliiton yhteistyössä järjestämiltä omaispäiviltä Rovaniemeltä kesäkuussa Runo kuvaa hyvin sitä, mitä omaispäivät parhaimmillaan tarjoavat: toisten samanlaisessa elämäntilanteessa olevien seuraa, kokemusten vaihtoa ja helpotusta omaan arkeen ja ajatuksiin. Päivien aikana saa lisätietoa oman jaksamisen tueksi, ja vaikka välillä käsitellään vaikeitakin asioita, on huumori tärkeässä osassa päiviä; ja omaa jaksamista. Seuraavat omaispäivät järjestetään lokakuussa Haukiputaalla lomakoti Onnelassa. Onnela sijaitsee kauniilla paikalla Kiiminkijoen varrella. Päivien teema on Omaisen roolit ja rajat, ja aiheesta luennoi psykoterapeutti, sairaanhoitaja, psykodraamaohjaaja ja työnohjaaja Kaisu Pyhäluoto. Luento rahoitetaan omaistoimintaan osoitetulla yksityisen lahjoituksella. Omaispäivät Haukiputaalla lomakoti Onnelassa. Omaispäiville ovat tervetulleita hakeutumaan Lapin ja Pohjois-Suomen alueelta henkilöt, joiden läheisellä (lapsella, puolisolla, ystävällä tai muulla läheisellä) on ongelmia mielenterveyden kanssa tai pskkistä sairautta. Maksu: 45 / Hyvän mielen talon jäsen, 160 / ei-jäsen, 20 / omaisryhmän ohjaaja. Maksu sisältää majoituksen, ruokailut ja ohjelman. Hakuohjeet Hyvän mielen talon nettisivuilta tai omaistyöntekijältä. Tukea omaisille ja läheisille Pohjois-Suomessa MIELENTERVEYSYHDISTYS Hyvän mielen talo ry tarjoaa erilaista mielenterveyttä tukevaa ja mielenterveysongelmia ennalta ehkäisevää toimintaa. Omaisia ja läheisiä tukevan omais toiminnan alueena on koko Pohjoinen Suomi. Läheisiä tuetaan mm. vertaistuen, tiedon ja henkilökohtaisen auttavan keskustelun sekä koulutus- ja virkistysmahdollisuuksien avulla. Vertaistukiryhmiä toimii useilla paikkakunnilla Pohjois-Suomessa. Lisätietoja tai omaistyöntekijä Sanna Hyry, p , Omaisryhmän ohjaajat vuorovaikutusharjoituksessa. Seuraa myös blogiamme: TYÖPAIKKAILMOITUS Mielenterveyden keskusliiton omistama MTKL Vireä Mieli Oy etsii osa- ja kokoaikaisia Mntineuvottelijoita Tunne & Mieli -lehden mntiin. Opetamme työhön ja edellytämme hyvää puheviestintätaitoa. Toivotamme myös eläkkeellä olevat sekä osatyökykyiset tervetulleeksi töihin. Työaika voidaan sopia juuri sinulle sopivaksi. Ota rohkeasti yhteyttä! Tapio Viljanen RUNO Vanhalle ystävälle Vanhuuden ystävä kun käypi kylässä on aika muistojen ja kauniin rakkauden. Vanhuuden ystävä on silloin lähellä, kun kaipuu vallan saa ja tahtoo rakastaa. Jorma Mäkeläinen

20 20 REVANSSI 3/2015 LUKIJOILTA Mielipiteet, kannanotot, kiitokset ja moitteet ovat tervetulleita. Kirjoita lyhyesti ja perustele väittämäsi. Toimitus muokkaa ja lyhentää kirjoituksia tarvittaessa. Emme maksa kirjoituksista palkkiota. Lähetä kirjoitukset mieluiten sähköpostilla: tai osoitteella: Mielenterveyden keskusliitto, Revanssi, Mielipide, Malmin kauppatie 26, 4. krs, Helsinki. Mielisairaan asema islamilaisessa maailmassa ei ole mikään idylli, vaikka toisin on väitetty. Sairastin jokunen viikko sitten denguekuumeen ja olin sairaalassa tiputuksessa. Minua hoitanut lääkäri kertoi, että Indonesiassa mielisairaus on stigma: Sukulaiset häpeävät sairasta omaistaan, jota saatetaan jopa pitää kotioloissa kahleilla seinään sidottuna ilman mitään hoitoa ja lääkitystä. Moni asia on Indonesiassa alkanut muuttua uuden presidentti Jokowin myötä. Jo Jakartan kuvernöörinä ollessaan Jokowi loi pääkaupunkiin yleisen Koska hän näkee itsensä? Nuori, kaunis nainen, oman kiltteytensä vanki. Ei katso omia tarpeitaan, vain muiden. Koko elämä pyhitetty muiden miellyttämiselle. Koska hän näkee itsensä? Sen herkän sielun, mikä hänellä on? Sen pienen tytön sisällään, joka yhä kaipaa hyväksyntää? Mistä hän saisi kyvyn hyväksyä itsensä, rakastaa itseään? Juuri sellaisena kuin on. Ymmärtää, että hän on oman elämänsä tärkein ihminen. Ja että hänen ei tarvitse miellyttää muita kuin itseään. Meidän talolla Jakartassa sairasvakuutuksen, jota nyt ollaan laajentamassa koko maahan. Minua sairaalassa hoitanut lääkäri kertoi, että maan sosiaaliministeriö on perustanut pilottina ensimmäisen mielenterveyden avohoitopaikan, jonka nimi on Rumah Kita (suom. Meidän talo). Kävin tutustumassa Meidän taloon. Jo ulkoseinällä tulijaa tervehtii juliste, jossa kerrotaan, että talon toiminnan tarkoituksena on mielisairauteen liittyvän stigman poistaminen. Oppaanani toimi Muhammed, skitsofreniaa sairastava mies, joka vetää talossa englanninkielen opintopiiriä. Talo on auki Naisen sielu on hukassa. Hän tekee kaikkensa tullakseen sellaiseksi, että häntä joku voisi rakastaa. Hän vajoaa syömishäiriöön, että tulisi aina vain hoikemmaksi ja saisi näin hyväksyntää ja rakkautta, joita hän ei osaa antaa itselleen. Koska hän näkee itsensä? Katsoo itseään aina ulkoisesta sielun syvteen asti. Ei haukkuen rumaksi ja läskiksi, vaan hyväksyen itsensä, näkee kauniit, siniset silmänsä ja vaaleat kiharansa. Ja ennen kaikkea herkän, hyvän sydämensä. viitenä päivänä viikossa ja siellä on monenlaista toimintaa: Joka päivä tavattavissa on sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja. Myös psykologin konsultaatio järjest tarvittaessa. Viikoittain kokoontuu erilaisia terapiaryhmiä: on kuvataide- ja musiikkiterapiaa. Lisäksi tarjolla on koraanin ja raamatun lukuryhmiä, ja talon asukkaille tarjotaan päivittäin lämmin lounas. Rumah Kita teki minuun hyvän vaikutuksen ja sen toiminta vaikutti hyvin organisoidulta. Tapasin talossa suuren autoliikkeen johtajan, joka eläkkeelle jäätyään oli omistanut aikansa mielialahäiriöstä Hän tuntee olevansa hukkumassa muiden vaatimusten mereen. Hän on kadottanut kosketuksen itseensä, onko sitä koskaan löytänytkään? Koska hän näkee itsensä? Tajuaa, että kovat, julmat vaatimukset meressä eivät tulekaan muilta, vaan häneltä itseltään. Koska hän armahtaa itsensä? Koska hän näkee itsensä? Kirsi kärsivän tyttärensä hoitamiseen. Hän kertoi, että Jakartassa ei ole potilasjärjestötoimintaa. Voisiko MTKL lähettää Indonesiaan tietotaitoa potilasjärjestötyöstä? Olen aikanaan itse ollut mukana, kun liitto oli ulkoministeriön varoilla organisoimassa Viron potilastietojärjestötoimintaa. Suomen metsäteollisuus on Indonesiassa hyvin aktiivinen. Olisiko diplomaattisena hyvän tahdon eleenä stä myös auttaa Indonesian mielenterveyskuntoutujia? Esa Ronkainen MUISTOKIRJOITUS Mauri Tbäkinoja Taistelija on poissa Mauri Tbäkinoja taisteli mielenterveysongelmaisiin liittyviä ennakkoluuloja vastaan niin henkilökohtaisella kuin yleiselläkin tasolla. Hänen elämäänsä varjosti myös pitkäaikainen, vaikea sairaus, mutta hän ei antanut sen lannistaa itseään. Muistan hänet lahjakkaana ja luovana ihmisenä, joka osasi nähdä asioissa eri puolia ja joka rikastutti lähellään olevien ihmisten elämää. Mauri hoiti Mielenterveyden keskusliiton taloutta pitkään, ensin vapaaehtoisena luottamushenkilönä ja myöhemmin palkattuna työntekijänä. Ei ollut helppoa tulla hyväksytyksi ja arvostetuksi taloussihteerinä ja myöhemmin talousjohtajana, kun taustalla oli eläkepäätös pskkisen sairauden vuoksi ennen työelämään paluuta. Mutta Mauri pystyi siihen. Hänen palkkaamisensa liiton palvelukseen ei ollut itsestään selvää; historia entisenä kuntoutujana painoi myös Mielenterveyden keskusliitossa eikä osaamiseen oikein uskottu, vaikka näyttöä oli paljon. Mauri kuitenkin palkattiin ja hän oli tehtävässä lähes parikymmentä vuotta jääden eläkkeelle kunniakkaan työuran jälkeen. Maurin laajaa osaamista ja kuntoutujakokemusta käytettiin liitossa eri tehtävissä, mm. liiton järjestämillä sopeutumisvalmennuskursseilla. Mauri ajatteli asioita aina jäsenistön ja laajemminkin mielenterveyspotilaan ja -kuntoutujan kannalta. Hän teki työtä sen hyväksi, että jokainen hyväksytään täysivaltaisena ihmisenä diagnooseja kyselemättä. Maurille vapaaehtoinen mielenterveystyö ja vertaisuus eivät olleet hyväntekeväisttä tai armopalojen jakamista vaan tasaveroista kohtaamista ja aitoa kokemusten jakamista. Mauri teki myös Mielenterveyden keskusliitossa voitavansa, jotta kuntoutujan ääni kuuluisi aina päätöksenteossa. Mauri taisteli sinnikkäästi yhtenäisen ja vakaan liiton säilymisen puolesta. Mauri oli lahjakas kirjoittaja. Käsikädessä-lehden lukijat saivat nauttia lähes kymmenen vuotta hänen pakinoistaan. Hänen huumorinsa ei avautunut kaikille, mutta ne onnekkaat, jotka ymmärsivät miten Mauri omien sanojensa mukaan hoitaen sadutti lukijoita, malttoivat tuskin odottaa Lehdellä soittelijan seuraavaa kirjoitusta. Maurin elämää varjosti pitkäaikainen, vakava sairaus, mutta siitä huolimatta hän jaksoi olla työelämässä parikymmentä vuotta. Sairaus ei myöskään estänyt häntä perustamasta perhettä. Mauri kuoli läheistensä ollessa läsnä kesäkuun lopussa. Inkeri Aalto Kirjoittaja on Maurin pitkäaikainen työtoveri sekä Mielenterveyden keskusliiton entinen viestintäjohtaja ja Käsikädessä-lehden entinen päätoimittaja

Jäsenkirje 3 2015 7.7.2015

Jäsenkirje 3 2015 7.7.2015 Jäsenkirje 3 2015 7.7.2015 Aloitteet liittovaltuuston syyskokoukselle Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät Kajaanissa Mielenterveysmessut 17.-18.11.2015 Toimiston kesän poikkeusaukioloajat Järjestö- ja ansiomerkkitoimikunta

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

Jäsenkirje 2 2015 10.4.2015

Jäsenkirje 2 2015 10.4.2015 Jäsenkirje 2 2015 10.4.2015 Henkisen hyvinvoinnin viikko 17 voita Nuori Mieli oppaita jaettavaksi Tapahtumat yhdistyksissä - ilmoita Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät Kajaanissa Järjestö- ja ansiomerkkitoimikunta

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Jäsenkirje 1 2015 16.2.2015

Jäsenkirje 1 2015 16.2.2015 Jäsenkirje 1 2015 16.2.2015 Perustoiminta- ja kehittämisavustusten haku vuodelle 2015 on alkanut Avoin haku Järjestö- ja ansiomerkkityöryhmään Taloudellista tukea yhdistyksille OK opintokeskuksen kautta

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2015 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2016 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS 1 (5) KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika Ma 23.5.2011 klo 13-15.30 Paikka Sovatek, Matarankatu 4, 2 krs, kokoustila 202 Osallistujat Hannu Koivisto Kari Lahti Maritta

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku www.lssy.fi Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2014. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2014. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2014 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikat Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Kuntoutuskeskus Kankaanpää

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Yhdistystiedote 7/2015

Yhdistystiedote 7/2015 Yhdistystiedote 7/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen haulla kiire. Ottakaa asia puheeksi hallituksessa! - Liittopäivät ilmoittautuminen lähestyy - Syksyn aikana runsaasti koulutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille

Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille 1(5) Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille Norio-keskus järjestää koko perheelle suunnattuja sopeutumisvalmennuskursseja. Kurssit järjestetään Helsingissä Norio-keskuksen tiloissa, jossa osallistujat

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille

Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille HAKUOHJE Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille Norio-keskus järjestää koko perheelle suunnattuja sopeutumisvalmennuskursseja. Kurssit järjestetään Helsingissä Norio-keskuksen tiloissa, jossa

Lisätiedot

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5 26100 Rauma puh (02) 821 1065 www.friskituult.fi friski@friskituult.fi RAUMAN MTY FRISKI TUULT RY 1 Sisällys Yhdistyksen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille Yksilövastuinen hoitotyö opas omahoitajille JOHDANTO... 3 YKSILÖVASTUINEN HOITOTYÖ... 4 OMAHOITAJUUS... 5 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN... 6 OMAHOITAJAN TEHTÄVÄT... 7 HOITO-JA PALVELUSUUNNITELMA... 9 HOITOTUKI...

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

SYKSY 2013. Kansalaistoiminnan keskus Puisto. Yhteystiedot:

SYKSY 2013. Kansalaistoiminnan keskus Puisto. Yhteystiedot: Yhteystiedot: Koordinaattori Suvi Nousiainen p. 050 323 7588 suvi.nousiainen@ muotiala.fi Koordinaattori Risto Lahtinen p. 050 380 3456 risto.lahtinen@muotiala.fi Koordinaattori Kati Hankkila p. 050 358

Lisätiedot

Tampereen Seudun Atopiayhdistys. Jäsenkirje syksy 2014

Tampereen Seudun Atopiayhdistys. Jäsenkirje syksy 2014 Tampereen Seudun Atopiayhdistys Jäsenkirje syksy 2014 Syyskokous / jäsentapaaminen Aika Torstai 30.10.2014 klo 18.00 Paikka Tampereen Pääkirjasto Metso 2. krs, kokoushuone Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA

JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA Olen Vantaan yrittäjänaisten uusi puheenjohtaja Anne Nurminen. Olen paljasjalkainen vantaalainen ja työskentelen oppimisen, arvioinnin ja monikielisyyden kentällä.

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 6/2015

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 6/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Jäsenkirje 6/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5 26100 Rauma puh (02) 821 1065 www.friskituult.fi friski@friskituult.fi RAUMAN MTY FRISKI TUULT RY 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tarvitsetko projektiisi uuden vaihteen tai palikat järjestykseen? Tule saamaan oivalluksia ja kipinöitä!

Tarvitsetko projektiisi uuden vaihteen tai palikat järjestykseen? Tule saamaan oivalluksia ja kipinöitä! Sivu 1/5 Lue viesti selaimessa täältä www.vates.fi Uutiskirje 14.8.2014 Vielä ehtii! Vaikuta ja verkostoidu -iltapäivä 20.8. Tilaisuudessa on tarjolla asiaa hyvistä viestintäkäytänteistä ja kokemuksia

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen

Lisätiedot

Kurssit ja perhetapaamiset

Kurssit ja perhetapaamiset Kurssit ja perhetapaamiset l Ensitietokurssit l Kelan sopeutumisvalmennuskurssit l Harvinaisten vammaryhmien perhetapaamiset Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kurssit ja perhetapaamiset Kehitysvammaisten

Lisätiedot

VAHVASTI VERTAISTUKEA. koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013

VAHVASTI VERTAISTUKEA. koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013 VAHVASTI VERTAISTUKEA koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013 Jyväskylä, Kansalaistoiminnan keskus Matara www.matara.fi Virtaako voimaa vertaistoiminnasta? Voiko potilas itse olla terveydenhuollon kumppani?

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

Neuvontapisteen ja sen kumppaneiden neuvontapalvelut ovat käytettävissäsi maksutta, nimettömänä ja ilman ajanvarausta.

Neuvontapisteen ja sen kumppaneiden neuvontapalvelut ovat käytettävissäsi maksutta, nimettömänä ja ilman ajanvarausta. Neuvontapisteen ja sen kumppaneiden neuvontapalvelut ovat käytettävissäsi maksutta, nimettömänä ja ilman ajanvarausta. Infon palveluja Tietoa sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamasta tuesta, toiminnasta

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1. - 7.12.2008 Oulussa Viikon aikana tehdään vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi osallistumisen väylänä ja mielekkään

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms)

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN KOKEMUSARVIOINTI JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Vöyri 8.9.2009 Anne-Marita Ruuska, Kaisa Saavalainen ja Markku Salo Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) TAUSTAA: YaY-hanke: asukkaat

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 17.6.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot