Onko lapsella ERITYISVAIKEUS? Kirsi Karimo lastenpsykiatri Ylöjärven Perheneuvola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko lapsella ERITYISVAIKEUS? Kirsi Karimo lastenpsykiatri Ylöjärven Perheneuvola"

Transkriptio

1 Onko lapsella ERITYISVAIKEUS? Kirsi Karimo lastenpsykiatri Ylöjärven Perheneuvola 1

2 Jotakin kummaa? Lapsi ei ole sellainen kuin hänen oletetaan olevansuhteessa SISARUKSIIN tai IKÄTOVEREIHIN - vanhemmat, opettajat, sisarukset ja kaverit, sukulaiset, naapurit ihmettelevät Onko HÄNESSÄ jotakin vikaa? Onko YMPÄRISTÖSSÄ vikaa? 2

3 Mikä HERÄTTÄÄ EPÄILYN erityisvaikeudesta? Jotakin HUOMATAAN KASVUSSA ja/tai SOMAATTISESSA TERVEYDESSÄ (suolioireet, aistit: kuulo, näkö, käsiteltävyys) PERUSTAIDOISSA (puhe, motoriikka, ymmärryskyky) joihin lastenneuvolassa on HYVÄT MITTARIT 3

4 tai EPÄILY HERÄÄ puutteista SOSIAALISISSA TAIDOISSA (katsekontakti, ilmeet, suhtautuminen tuttuihin ja vieraisiin, suhde sisaruksiin ja toisiin lapsiin/aikuisiin, sopeutuvuus muutoksiin) TUNNETAIDOISSA (kyky ilmaista omia tunteita, kyky ymmärtää toisten tunteita, kyky hallita omaa käytöstä) joiden mittaaminen on LAADULLISTA ja siksi VAIKEAMPAA, EPÄSPESIFIÄ 4

5 jonkin NEUROPSYKIATRISEN dg todennäköisyys on 5 SUURI VARHAISET neuropsykiatriset oireet / 4 oiretta ennen 4 v. Yleinen kehityksen viive Motorisen kehityksen ongelma/viive Aistitoiminnan säätelyn vaikeus Levottomuus Keskittymisvaikeus Sosiaalisen kanssakäymisen tai vastavuoroisuuden ongelma Käytösoireet Mielialan nopeat vaihtelut Unen ongelmat Ruokailun ongelmat

6 Mihin tarvitaan AAVISTUS tai tietoa erityisyydestä? HYVÄKSYNTÄ ja YMMÄRRYS: Vanhemmille ja lapselle itselleen nyt ja tulevaisuudessa Ympäristölle- muu perhe, naapurusto, kaverit, PÄIVÄHOITO/KOULU Ylimääräisen TUEN saamiseen: Kotona vanhemmalta tai yhteiskunnalta päiväkodissa ja koulussa KUNTOUTUKSEN saamiseen taitopuutoksissa/ kehitysviiveissä: puhe, motoriikka, oppiminen, sosiaaliset -ja tunnetaidot 6

7 mihin tarvitaan DIAGNOOSIA? Tarkentavan TUTKIMUKSEN ja HOIDON saamiseen erikoissairaanhoidossa ja lääkehoidon aloittamiseen Kelan maksaman KUNTOUTUKSEN saamiseen Kunnat maksavat lyhytkestoiset (dg ei ole välttämätön) Kela laaja-alaiset ja pitkäkestoiset lapsen sekä perheen kuntoutukset, es. sopeutumisvalmennus, LAKU (vaatii diagnoosin) 7

8 Oikea apu vähentää RISKEJÄ Erityisvaikeudet ovat iso riski PSYKIATRISELLE sairastavuudelle lapsena tai myöhemmin ja oikeasta diagnoosista ja hoidosta on HYÖTYÄ riskien VÄHENTÄMISESSÄ! NYT: elämä voi olla helpompaa ja iloisempaa TULEVAISUUDESSA hyötyä: tyydyttävän työkyvyn ja ihmissuhdetaitojen (ystävyys, parisuhde, vanhemmuus) ja syrjäytymisvaaran suhteen 8

9 Mihin diagnoosista on HYÖTYÄ lapsen aikuisuudessa? Jos lapsi tulee tarvitsemaan tuettuja koulutus- ja työllistymisratkaisuja tai tukea arkiselviytymiseensä (asuminen, asioiden hoito ja itsenäistyminen) Diagnostiikka on HELPOMPAA lapsuuden aikana kuin myöhemmin- sekundaariset ilmiöt voivat haitata johtopäätösten tekemistä nuorena ja aikuisena 9

10 Onko diagnoosista HAITTAA? Leimaavaa? Voi saada vääränlaista tukea ja hoitoa? Diagnoosi seuraa läpi elämän? Opintojen ja työnsaannin esteenä? Armeijaan pääsyn esteenä? Aseluvan esteenä? 10

11 Erityisvaikeudet ovat yleisiä? 25 %:lla lapsista on psyykkisiä oireita ja heistä 50 %:lla oletetaan taustalla olevan erityisvaikeuksia ADHD:n yleisyys n 2-5% (tai enemmän), Autismikirjon häiriöiden n. 1% Pojilla yleisempiä, tyttöjen oireilu jää tunnistamatta? ADHD on aivojen toiminnallinen häiriö (aivojen adrenaliini ja dopamiini-järjestelmissä virhe, vireystila ei pysy) Autistiset häiriöt ovat aivojen rakenteellisia ilmiöitä 11

12 Erityisvaikeudet/Neuropsykiatri set oireet ovat vahvasti perinnöllisiä (70-80%),muita syitä ovat raskauden ja synnytyksen aikaiset olosuhteet, vammat, tulehdukset EIVÄT ole kasvatuksesta johtuvia... MUTTA kasvatuksella ja huolenpidolla on erityinen vaikutus näiden lasten kehitykseen ja terveyteen (rakenteellinen haavoituvuus) oireita voimistavia perheensisäisiä riskitekijöitä ovat riitaisa kotiympäristö, kriittisyys, lämmön vähäisyys, epäjohdonmukaisuus kasvatuksessa, vanhemman psyykkinen sairaus sekä väkivalta Autismille altistavat geenit vaikuttavat yhdessä ympäristön riskitekijöiden kanssa!? 12

13 ERITYISVAIKEUDET, NEUROPSYKIATRISET häiriöt Laaja-alaiset kehityshäiriöt (autisminkirjon häiriöt, lapsuusiän autismi, Aspergerin oireyhtymä)f84.0, F84.5 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD, ADD) F90.0, F90.8 Touretten oireyhtymä F95 Neurologisen kehityksen erityisvaikeudet F83 Oppimisvaikeudet F81 Motoriikan kehityshäiriö F82 ETIOLOGIA BIOLOGINEN? 13

14 syyt voivat olla MONISYISIÄ Uhmakkuushäiriö Käytöshäiriöt (sosiaalinen tai epäsosiaalinen) Tunne-elämän häiriöt (masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, paniikkihäiriö, ahdistuneisuushäiriöt, pakkooireinen häiriö) Syömishäiriöt (syömättömyys, ahmiminen) MIKÄ on ETIOLOGIA?- elämänolot, kasvatus, oppiminen, traumat, perinnöllisyys 14

15 Millainen ongelma aivoissa on?? ADHD-aivojen otsalohkojen toiminnassa on poikkeavuutta otsalohkot ovat keskeinen aivoalue tarkkaavuuden, impulsiivisuuden ja suunnitelmallisuuden säätelyssä muutoksia dopamiini- ja noradrenaliinivälityksessä lääkehoito perustuu välittäjäaineiden toiminnan normaalistamiseen (lääke vähentää välittäjäaineiden takaisinottoa hermosoluun sekä lisää niiden vapautumista hermon synapsirakoon) autististen aivojen eri osien keskinäisissä yhteyksissä oletetaan olevan ongelmaa 15

16 ERITYISVAIKEUKSIEN perinnöllisyys ilmenee on tavallista, että useammalla perheenjäsenellä on erityispiirteitä, jotka vaikuttavat vuorovaikutukseen, kokemiseen, tunteisiin ja toimintakykyyn perinnöllinen taipumus ei takaa, että piirteet olisivat samanlaisia eri perheenjäsenillä (laadullinen poikkeavuus es. aktiivisuudessa voi näkyä yli-tai aliaktiivisuutena) piirteet ovat varsin pysyviä (40-60%:lla jatkuu aikuisikään), mutta oireiston merkitys eri elämän vaiheissa vaihtelee tavallisempia pojilla, mutta oletetaan, että tyttöjä ei riittävästi tunnisteta 16

17 Mitä väliä on etiologialla? hoito pyritään määräämään syynmukaisesti oikean diagnoosin merkitys on suuri, koska useat oireet voivat viitata muihinkin aiheuttajiin (neropsykiatriset ilmiöt >< muut syyt es.traumat) väärät tulkinnat vaikeuksien syistä voivat johtaa hoitotoimia harhaan ja ne voivat olla henkisesti vahingollisia hoidettaville monet perheet ovat tulleet väärinymmärretyiksi ja sen vuoksi rauhallinen yhteisen ymmärryksen etsiminen on tärkeätä Parhaimmillaan tutkiminen ja hoito kannustaa perhettä ja koulua luomaan omia ratkaisuja ja luottamaan niihin ja se auttaa kaikkia! 17

18 Autismikirjon pääoireet Kielenkehityksen ja kommunikaation vaikeudet Kapeaalaisuus ja toistutuvat toiminnot Sosiaalinen taidottomuus 18

19 Autismin diagnostiikka Sosiaaliset vuorovaikutustaidot puutteita katsekontaktissa, reaktiossa omaan nimeen ikäisiään vähemmän sosiaalista kiinnostusta ja sosiaalista ja emotionaalista vastavuoroisuutta (esim. jaetun mielenkiinnon hakemiseksi tarkoitettu osoittaminen tai hiekkalaatikkokäyttäytyminen) toisen mielen ymmärrys laadullisesti erilaista kasvojen tunnistusvaikeus 19

20 Autismin diagnostiikka Kielen kehitys ja kommunikaatio nonverbaalin kommunikaation puutteita (katseen, ilmeiden ja eleiden vuorovaikutuksellisen käytön niukkuus tai stereotyyppisyys) kielen kehitys myöhässä tai jopa edellä, mutta kaikupuhetta, muodollista kieltä, vastavuoroisuuden puutetta 20

21 Autismin diagnostiikka Kapea-alaiset/ toistavat toiminnot juonellisen leikin kehitys myöhässä, leikki on usein järjestelevää tai tutkivaa mielenkiinnon juuttumistaipumus ja erityismielenkiinnot maneerit (innostumiseen ja mielihyvään, tyhjän ajan täyttämiseen, itsen lohduttamiseen) toimintojen automatisoitumisvaikeus 21

22 Autismin diagnostiikka Muuta poikkeukselliset pelot ja ajatukset paljon hämmennystä aiheuttavat aistipoikkeavuudet ja reagointi niihin (erityisen korkea tai matala kipukynnys, yliherkkyys joillekin äänille, poikkeavat tunto- ja hajuaistimukset jne) yksikanavaisuus toimimisessa ja ymmärtämisessä 22

23 ADHD:N KRITEERIT 6/9 kriteeriä keskittymiskyvyttömyydestä 3/5 kriteeriä hyperkineettisyydestä 3/4 kriteeriä impulsiivisuudesta Laaja-alaisia, pitkäkestoisia, useissa tilanteissa esiintyviä Oireet ilmi viimeistään 7 vuoden iässä, nuorten ja aikuisten diagnostiikassa viimeistään 12 vuoden iässä. Haittaa merkittävästi lapsen toimintaa 23

24 TARKKAAMATTOMUUS 1. Vaikeuksia keskittyä 2. Ei kuuntele 3. Ei seuraa ohjeita, ei saa tehtäviä suoritettua 4. Vaikeuksia tehtävien järjestämisessä 5. Välttelee pitkäkestoista henkistä ponnistelua 6. Tekee huolimattomuusvirheitä 7. Kadottaa esineitä 8. Häiriintyy ulkopuolisista ärsykkeistä 9. Unohtelee asioita 24

25 YLIAKTIIVISUUS 1. Liikkuu hermostuneesti, kiemurtelee 2. Poistuu tilanteista, joista ei saisi 3. Juoksentelee tai kiipeilee sopimattomissa tilanteissa 4. Ei osaa leikkiä tai harrastaa rauhallisesti, jatkuvasti äänessä 5. Jatkuvasti menossa, koko ajan motorinen aktiviteetti päällä IMPULSIIVISUUS 1. Vastaa ennen kuin kysymys on esitetty 2. Ei jaksa odottaa vuoroaan 3. Keskeyttää toiset, on tunkeileva 4. Puhuu liian paljon, myös sopimattomissa tilanteissa 25

26 Tyttöjen ADHD:n erityispiirteitä Enemmän oppimisvaikeuksia Internalisoivat oireet (ahdistus, masennus, taipumus itsekriittisyyteen) ovat tavallisempia kuin ulospäin suuntautuvat oireet Voimakkaat mielialavaihtelut murrosiässä ja kuukautisten aikana Tytöillä tarkkaamaton alatyyppi selvästi impulsiivista alatyyppiä yleisempi ja jää usein diagnosoimatta ennen sekundaaristen oireiden kehittymistä eli dg valppautta pitäisi olla nuoruusikäisten tyttöjen oireiston suhteen! 26

27 nuoruusiässä oireisto muuttuu 2/3:lla oireisto on edelleen haittaava nuoruudessa vähemmän näkyväksi ( dg:n asettamiseen riittää vähäisempi oiremäärä : 4 keskittymättömyys - ja/tai impulsiivisuusoiretta) sisäinen levottomuus, vaikeus rentoutua, kärsimättömyys, kyllästyminen, vaihtelunhalu (työt, opinnot, suhteet), tuhlailu, riskinotto ahdistus, mielialan vaihtelut, stressiherkkyys, synnytyksen jälkeinen masennus, persoonallisuushäir. tarkkaamattomuus korostuu, vaikeus tehdä asioita hitaasti ja huolellisesti, kokonaisuuksien hahmotusvaikeus näkyvämmäksi toiminnanohjausvaikeudet (asioiden hoito, myöhästely, päätöksenteon vaikeus ) 27

28 Neuropsykiatrisen häiriön löytyminen ei poissulje kiintymyssuhteeseen liittyviä häiriöitä kasvatusvaikeuksia kaltoinkohtelua mielialaoireita yllättäviä, ei toivottuja, traumaattisia elämäntapahtumia (sairaudet, onnettomuudet, avioerot) JOPA PÄINVASTOIN 28

29 Adhd+ liitännäissairaudet (75%:lla myös toinen dg) Oppimishäiriö ja/tai kielen kehityksen häiriö (75%:lla) Käytöshäiriöt (20-30%:lla, ennuste on huono) Uhmakkuushäiriö (40-60%:lla) Masennus (20-30%:lla) Kaksisuuntainen mielialahäiriö (8%) Ahdistuneisuushäiriö (25-50%:lla), pelot, paniikki- ja pakko-oireet Tic-oireet(20%) Laaja-alaiset kehityshäiriöt (autismi, asperger) 20%:lla Päihdeongelma (25-40%:lla?), tupakointi (40%), seksiin liittyvät ongelmat (holtittomuus, eitoivotut raskaudet, seksitaudit) Unihäiriö (75%) Syömishäiriöt (12%) Persoonallisuushäiriöt (25%), epäsosiaalisuus, 29 rikollisuus

30 LIITÄNNÄISSAIRASTAV UUS..on enemmän SÄÄNTÖ kuin poikkeus Tourette-potilailla 60%:lla ADHD Syömishäiriöisillä (bulimia ja anorexia) on paljon neuropsykiatrisia häiriöitä (anorektikoista 17%:lla ADHD, 23%:lla autismikirjon häiriö ja 23%:lla Tourette) Muu sairastavuus lisääntyy, jos erityisvaikeutta ei hoideta ajoissa 30

31 Samoja oireita monissa häiriöissä MASENNUS: -ilmeet, eleet -negatiivisuus -syöminen, nukkuminen -itsetuhopuheet, itsensä vahingoittaminen UNIHÄIRIÖT: -nukahtamisvaikeudet, heräily -painajaiset ANOREXIA/BULIMIA: -valikoiva syöminen -määrien arviointivaikeus AHDISTUSHÄIRIÖT/ PANIIKKIHÄIRIÖ: -pelot -eroahdistus KIINTYMYSSUHDEHÄIRIÖ -empatian puute -vuorovaikutuksen vaikeus -aggressiivisuus -estottomuus Erotusdiagnostiikka? MUTISMI: -puhumattomuus -lukkiutumisoire HYVÄKSIKÄYTTÖ: -seksualisoitunut käytös -estottomuus 31 -kastelu, tuhriminen KÄYTÖSHÄIRIÖ: -arvaamattomuus -aggressiivisuus -sosiaalinen häpeä -sopeutumattomuus -riskinotto KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ: -harhat -ärtyisyys -voimakkaat mielialavaihtelut -itsetuhoisuus -suuruusajatukset PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ: -rituaalit -maneerit, tic

32 Leimallisia PIIRTEITÄ erityisvaikeuksissa Motorisen kehityksen vaikeudet, kastelu ja tuhriminen Omien tunteiden tunnistamisen ja ilmaisun vaikeus Vaikeus nähdä omaa osuutta tilanteissa, kokemus väärin kohtelusta, toisten syyttely Sensitiivisyys sekä sisäisille että (turvattomuus, pissahätä, tuskastuminen, innostus) ja ulkoisille ärsykkeille (valot, värit, paine, melu) muut säätelyvaikeudet (esim.voiman, äänen, etäisyyden, kylläisyyden, unen...) Syy-seuraussuhteiden ymmärtämisen vaikeus Omaehtoisuus, sääntöjen ja auktoriteettien kunnioittamisen vaikeus tai kyvyttömyys soveltaa sääntöjä (sääntöuskollisuus) Alttius riskikäyttäytymiseen (onnettomuudet, seksuaalisuhteet, rikollisuus) Välittömän mielihyvän hakeminen Tunne-elämä ja sosiaaliset taidot jäljessä, lapsellisuus Elämänhallintataitojen puutteellisuus (esim. riippuvuus läheisistä) Muutosvastaisuus Voimakas juuttuvuus mielikuvitukseen Eroahdistus ikätasosta poikkeavaa Aggressiivisuus toisia ja itseä kohtaan, jopa itsetuhoisuus 32

33 ADHD-ihmisten heikkouksia ja vahvuuksia... Kärsimättömyys Ärtyvyys/reaktiivisuus Itsekeskeisyys Huono ärsykkeiden ja stressin sietokyky Huolimattomuus Huonot sosiaaliset taidot Kyllästymisherkkyys Impulsiivisuus Juuttuvuus, joustamattomuus Korkea energiataso Aktiivisuus Luovuus Uteliaisuus Intohimoisuus Rohkeus Sitkeys ja tarmokkuus motivoituneena Nopeus Toimintakyvyn vaihtelu 33

34 Miten erityisvaikeuksia selvitetään? Päiväkodin/koulun omin voimin (erityisopettaja, kuraattori, koulupsykologi) Kunnan omat erityistyöntekijät (puheterapeutti, toimintaterapeutti, neuvolapsykologi, lastenlääkäri) Perheneuvola (lähetteellä tai vanhempien yhteydenoton perusteella) Vanhempien haastattelut elämänoloista, lapsen kehityksestä, lapsen tarvitsemat yksilötutkimukset (psykologi, lastenpsykiatri), lapsen ja vanhempien vuorovaikutustutkimukset (MIM), lapsen autististen oireiden tutkiminen (ADOS), kyselykaavakkeet vanhempien lisäksi opettajille 34

35 Miksi hoitoa? Eikö saa olla erilainen? Erityisvaikeus altistaa lasta sosiaaliselle syrjäytymiselle akateemiselle syrjäytymiselle kaltoinkohtelulle (n.80%adhd-lapsen vanhemmista yhdysvalloissa käyttää psyykkistä tai fyysistä väkivaltaa kasvatuksessaan) psyykkiselle sairastumiselle (hyvä tasoisten autistien itsemurhariski Suomessa on selvästi muita isompi) 35

36 Lapsen rakennepoikkeavuus altistaa perhettä vuorovaikutushäiriöille uupumukselle väkivaltaiselle kasvattamiselle psyykkiselle sairastamiselle sosiaaliselle eristymiselle ja avioeroille taloudellisille vaikeuksille 36

37 Kokonaisvaltainen hoito Lapselle: Lääkkeetön hoito läpi elämän tukitoimet kotona ja koulussa, Adhd-coach yksilöllinen tai ryhmäkuntoutus Lääkehoito tarvittaessa Perheelle ja koululle: Tieto (sopeutumisvalm.kurssit, Omaiset mielenterveyden tukena) keinot (visuaalisuus, struktuuri, eriyttäminen, toimintaohjeet, aistiärsykkeiden vähentäminen, ennakointi, osittaminen, palkitseminen, kannustaminen) vuorovaikutussuhteiden hoitaminen (syyllisyys, syntipukkius, etääntyminen, pelot, rajojen vahvistaminen) tuki (sosiaalitoimi, verkostot) 37

38 Lumipalloilmiö... Sisarukset Lapsi Vanhemmat Vauva -tietoisuus eril. -varovaisuus -keskushermostohäiriö -kontaktivaikeus -suojelutarve -kiintymisvaikeus -sisaruskateus -vaikeus rauhoittua -stressin lisääntym. Leikkiikä -konfliktialttius -kiusaaminen -pelko -impulsiivinen, yliaktiivinen -arvaamaton -vähentynyt oma ja parisuhdeaika -syyllisyys Koululainen -kiukku -hylkiminen -itsetunto-ongelmat -huono selviytyminen koulussa ja sos.suht. -rajat hämärtyvät suhteessa lapsiin ja isovanhempiin Nuori -käytöshäiriöt -vetäytyminen perheestä -käytöshäiriöt -syrjäytyminen (päihteet, rikollisuus) -rankaisevuus, kaltoinkohtelu lis. -avioerot, talous -sairastumisriski -huostaanotto -häpeä, hylkääminen 38

39 Mihin vuorovaikutusvaikeudet liittyvät? Kertomisen vaikeus Jakamisen vaikeus ja haluttomuus Lohdutuksen tarjoamisen ja hakemisen vaikeus Empatiakyvyn puutteet Taidottomuus lähestyä toisia ja pitää normaalia etäisyyttä Vaikeus ymmärtää ilmeitä ja eleitä sekä käyttää niitä itse Vaikeus päätellä mitä toinen voisi ajatella Miellyttämisen tarve on vähäinen Voimakkaat omat mielenkiinnon kohteet vievät energiaa, ei ole aikaa eikä motiivia sosiaalisiin suhteisiin Joustamattomuus, yllätysten ja muutosten välttäminen Taipumus tulkita negatiivisesti toisia Voimakkaat, yllättävät reaktiot 39

40 ...kun lapsella on ERITYISVAIKEUS... lapsi ei vastaa mielikuvaa, on erilainen kuin odotettiin - vanhemmalta vaaditaan erityistä sopeutumista ja vanhemman on siedettävä myös se että toiset (jopa oman perheenjäsenet) eivät lasta ymmärrä ja hyväksy kehityksen poikkeavuus: puhe ja ei-kielellinen kommunikaatio, motorinen, sosiaalinen, leikki, sukupuoli identiteetti ja samaistuminen omaan sukupuoleen itsesäätelyongelmat kuormittavat usein vauvasta saakka, vauva on vaikeasti käsiteltävä ja lohdutettava (uni, syöminen (jopa imemisen oppiminen), rytmit, tunteiden tunnistus ja säätely, äänen, voiman, impulsiivisuuden) hahmottamisen vaikeudet näkyvät epävarmuutena ja taitamattomuutena ja lisäävät lapsen avuntarvetta ja riippuvuutta sekä yllättävää käytöstä 40

41 ...kun lapsella on... huoli lapsesta on usein voimakas ja jatkuva kaikissa elämän vaiheissa ja sisältää usein paljon surua, pelkoa ja luopumista (lapsen menestys, lapsen itsenäistyminen, isovanhemmuus, mahdolliset psykiatriset sairaudet) normaalit vanhemman vaistot eivät välttämättä auta, päinvastoin saattavat jopa haitata lapsen ohjaamista ja auttamista (es. rauhoittaminen koskemalla) usein vaikeasti hoidettavia ja kasvatettavia ja altistuvat melkein väistämättä (95%) väkivaltaisille kasvatuskeinoille vanhemmuudelle on erityisen haasteellista, jos perheessä on muitakin lapsia, jotka vaativat erilaista vanhemmuutta vanhemmat joutuvat sietämään tavallista enemmän rajaloukkauksia suhteessa isovanhempiin ja ammattiauttajiin yms. 41

42 ...kun lapsella on... kiintymyssuhteeen kehitys on usein erilaista ja siihen liittyy paljon epäonnistumisen, syyllisyyden, tyytymättömyyden ja rasituksen (etäisyys/liika läheisyys, ainutkertaisuus) ja ilottomuuden tunteita kiintymyssuhteen vaikeuksiin liittyen vanhempia ei useinkaan osata ohjata oikein ja vertaistuen saaminen omien suku- tai ystävyyssuhteiden kautta on niukkaa oman vanhemman ymmärtämättömyys tai rakkaudettomuus ovat myös erityislapselle henkisesti vahingollisia ja vaikuttaa hänen kykyynsä onnistua myöhemmissä ihmissuhteissa 42

43 ...kun lapsella on... vanhemmuuteen liittyy aina tulevaisuuden pelko, mutta as-lapsen tulevaisuuteen liittyy tavallista useammin hankaluuksia, joista vanhempien on hyvä olla tietoisia ja ottaa vastuuta enemmän kuin lapsen älykkyystason perusteella pitäisi lapsen vaikeudet vaikeuttavat usein vanhemman ja ympäristön kanssakäymistä sekä vanhempien keskinäisiä suhteita ja eristyvyys lisääntyy usein sekä perheen sisällä että ulkopuolella 43

44 ...kun puolisolla on... aikuisikään ehtinyt as-ihminen on usein tottunut peittämään erityisyytensä - sosiaalisen minän ja todellisen minän ero voi olla suuri (paljon yllätyksiä ja pettymyksiä seuraa avioerot tavallisempia kuin muilla) kommunikaation vaikeudet näkyvät sekä kielellisen että eikielellisen (eleet, ilmeet) viestinnän ymmärtämisvaikeuksina puolin ja toisin - johtaa usein ahdistukseen, turhautumiseen, vieraantumiseen ja jopa epäluuloon (as-hlö kokee puolison tungettelevana ja hyökkäävänä ja nt-hlö taas puolison kylmänä ja piittaamattomana) toisen mielen ymmärtämisvaikeus tekee virheiden sietämisen vaikeaksi ja siten anteeksi antaminen ja saaminen on vaikeata kokemusten ja tunteiden jakamisen vaikeus vaikuttaa usein tunnesuhteen kehittymistä vaikeuttavasti 44

45 ...kun puolisolla on... sosiaalisen aktiivisuuden erot ovat usein epäsovun aiheita (suku, ystävät, harrastukset) muuttumattomuuden vaatimus tekee elämän as.hlölle turvalliseksi, mutta nt-hlölle joustamattomaksi ja tylsäksi as-puolison erikoiset tavat voivat nolottaa intensiiviset kiinnostukset ovat aivan välttämättömän tuntuisia eikä niistä tingitä muiden tarpeiden vuoksi (rentouttavaa><itsekästä, hylkäävää) rehellisyys ja suoruus ovat vahvuuksia ja heikkouksia as-hlön taitamattomuus ja arkinen toimintakyvyttömyys tekee hänestä usein kovin riippuvaisen puolisosta ja vaikeuttaa velvollisuuksien ja oikeuksien tasaista jakamista riippuvuus omista vanhemmista tai sisaruksista voi vaikeuttaa parisuhdetta itsetuhoinen ajattelu ja toiminen on varsin tavallista ja liittyy vaihtoehtojen löytämisen ja 45 avunpyytämisen vaikeuksiin

46 ...kun puolisolla on... yksikanavaiselle ihmiselle riiteleminen on vaikeata (tunnekuohun aikana tapahtuu valtavasti monella aistialueella yhtä aikaa niin itsessä kuin toisessa/vaikeus käsitellä niitä) ja monet parit päätyvätkin välttämään asioiden selvittelyä (puhumattomuus, paikalta poistuminen) nt-hlöt käyttävät usein kiukkua painottaakseen asiansa tärkeyttä ja tämä taas kuormittaa as-hlöä kestämättömästi impulsiivisen hlön kiukku voi leimahtaa rajusti, yllätyksellisesti ja reaktio voi olla tilanteeseen nähden liiallinen ja voi johtaa pelon kautta ristiriitojen välttämiseen ja pahimmillaan kaikenlaisen ärsyttämisen välttämiseen 46

47 ...kun puolisolla on... fyysinen läheisyys on usein tärkeätä läheisissä ihmissuhteissa, mutta vaikeata on, jos se koetaan hyvin eri tavalla (liiallisena, epämiellyttävänä, pakottavan omaehtoisena...) kömpelyys tai voiman säätelyn vaikeudet toisen asemaan asettumisen vaatimus on tavallista tasa-arvoisissa suhteissa ja kyvyttömyys ilmaista empatiaa kariuttaa helposti vapaaehtoiset suhteet as-hlö kokee usein parisuhteen osat erillisenä es.seksisuhteella ei ole mitään tekemistä muun tyytyväisyyden kanssa 47

48 AS/NT-liittojen kehityskulut länsimaalainen ajatus avioliitosta: tasavertainen, tunteisiin pohjaava ihmissuhde, joka on muuttuva ja sen toimivuutta ja jatkuvuutta on mahdollista molempien puolisoiden arvioida molemmat pyrkivät mukautumaan, tunneilmaisu latistuu - raskasta kummallekin vastuun kantamisen polarisoituminen (toinen ottaa suuren vastuun kaikkien perheenjäsenten hyvinvoinnista) - raskasta erityisesti vastuunkantajalle raskainta lienee tilanteen ymmärtämisen vaikeus -usein oikea dg / vaikeuksien määrittely auttavat löytämään toimivampia toimintatapoja ja hyväksyntää 48

49 ...kun vanhemmalla on... usein lasten suunnittelemiseen, odottamiseen ja hoitamiseen liittyvät asiat osoittautuvat as-vanhemmalle niin vaikeiksi mielikuva ja tunnetasolla sekä käytännössä, että nt-vanhempi ensin pettyy toiveissaan jaetusta vanhemmuudesta ja sitten pakon edessä alkaa huolehtia kaikesta jakamisen ja mielikuvatasolla työskentelyn vaikeus vaikeuttaa kiintymyssuhteen syntymistä lapseen as-hlön kyky arvioida toisia ja myös itseä (taidot, reaktiot) on usein puutteellista eli hän itse saattaa kuvitella pystyvänsä sellaiseen mihin todellisuudessa ei pysty, kärsii toisten arvioista ja neuvoista eli käytännössä usein toinen vanhempi ei uskalla antaa toisen opetella kantapään kautta monenlaiset väärinkäsitykset ja niihin juuttuminen sekä pelot, joita on vaikea käsitellä ja muuttaa, ovat as-hlölle tavallisia ja voivat lisätä vanhemmuuteen liittyviä paineita (es. synnyttäminen ja lasten hoitaminen ovat naisten työtä) 49

50 ...kun vanhemmalla on... toisen asemaan asettumisen vaikeus näkyy kyvyssä ymmärtää lapsen taitamattomuutta erityisen vaikeata on ymmärtää nuoruusikäisen ristiriitaisuutta (aikuisen koko ja äly, mutta käytös ja arkitaidot!!) lapsen nopeaan muuttumiseen sopeutuminen on usein vaikeata (es.vanhempi saattaa pyyhkiä 11v:n pepun kun lapsi vaatii) vanhemman on tärkeätä kyetä muistelemaan ja arvioimaan omaa kasvuhistoriaansa ymmärtääkseen ja auttaakseen lasta kehityksessä as-hlöllä on usein univaikeuksia, miten sopeutua... aistipoikkeavuudet (hajut, tunto, äänet) vauvat haisevat, ovat märkiä, sotkevat, takertuvat as-hlön omat säätelyongelmat (voiman käytön, impulsiivisuuden...) voivat estää turvallisen lapsen hoidon muuttumattomuuden vaatimus (raskaus, lapsen kasvu ja kehitys, käyttäytyminen) toisia ja itseä kohtaan (itsen menettämisen tunne) 50

51 ...kun vanhemmalla on... hahmottamisen, motoriikan ja toimintojen automatisoitumisen vaikeudet vaikeuttavat lapsen hoidon opettelemista kokonaisuuden hahmottamisvaikeus näkyy kaikessa arkiselviytymistä haittaavana erityisesti, kun kokonaisuus laajenee (isompi koti, paljon muuttuvia ja liikkuvia osia) asioiden hoitamisen välttämättömyys on kuormittavaa ja vaatii erityistä ymmärtämistä, keskittymistä ja motivaatiota sekä jatkuvaa kykyä lopettaa ja aloittaa ja tehdä montaa asiaa yhtäaikaa lasten myötä pakolliset sosiaaliset kontaktit lisääntyvät rajusti (neuvolat, pvähoito,koulut, suku, lasten ystävät ja harrastukset), joissa vanhemman on oltava mukana 51

52 ...kun vanhemmalla on... vanhemmuudessa tukevia piirteitä voivat olla samat kuin hankaluuksia aiheuttavat (rutiinit, muuttumattomuus, ennakoitavuus, sitoutuvuus, konkreettisuus) parhaimmillaan vanhemman omat erityisyydet auttavat häntä ymmärtämään ja auttamaan lasta sekä arkielämässä että oman itsen hahmottamisessa ja hyväksymisessä 52

53 ...kun sisaruksella on... erityislapsi vie huomattavan osan vanhempien resursseista ja muut lapset jäävät usein vähemälle tai jopa liian vähälle suojelun, kiukun, kateuden, häpeän, syyllisyyden tunteet ovat erityisiä kun sisarus on erityinen lasten samanlainen kohtelu ei toteudu kun lasten tarpeet ovat erilaiset sisarussuhteen kiintymys on erilaista kuin muihin sisaruksiin ja usein nt-sisarus ottaa enemmän vastuuta jopa koko elämänsä ajan kun tavallisesti yhteiseen leikkimiseen liittyy usein vaikeuksia, mutta usein leikki kuitenkin sujuu paremmin kuin muiden kanssa ja aslapsi on usein varsin riippuvainen sisaruksesta vanhempien tulee olla tietoisia ja vastuussa sisarusten välisestä väkivallasta, alistamisesta sekä eriasteisesta hyväksikäytöstä 53

54 ...kun sisaruksella on... perhetilanne stressaa usein sisaruksia, vaikka aikuiset eivät huomaa ja heiltä vaaditaan ikätasoon nähden liikaa ymmärtämistä, sietämistä ja apua (vanhemmat ja jopa työntekijät) as-hlön sisarukset itsenäistyvät usein ikätovereitaan nuorempina omista taidoistaan tai tarpeistaan huolimatta (voimakkaasta periytyvyydestä johtuen erit.lasten sisaruksillakin on keskimääräistä enemmän vaikeuksia kehityksessä, mutta heidän tarpeensa eivät tule nähdyksi kun vartailukohtana on vaikeammin oireileva perheenjäsen, sisarus tai vanhempi) perheoloihin liittyvät seikat altistavat sisaruksia myöskin psykiatriselle oireilulle ja syrjäytymiselle sisaruksella ei ole yhtä paljon vertaistuen mahdollisuuksia kuin muiden perheiden lapsilla ja sisaruksen erityisyys leimaa herkästi koko perheen erilaiseksi 54

55 Erityispiirteitä ja niiden tulkintaa...hoito lähtee tulkinnasta valikoiva puhumattomuus: ahdistuneisuuden ilmaus vai sosiaalisen mielenkiinnon vähäisyys vai vaikeus hahmottaa milloin on sopiva puhua ja milloin pitää lopettaa? liiallinen puhuminen: Adhd vai itsekkyys vai ei kuuntelijaa kotona? lukkoonmeno ja poissaolokohtaus : asiasisällön ahdistavuutta vai aistikanavien sulkeutumista liiallisen ärsyketulvan takia vai tarkkaamattomuutta? 55

56 ehdoton tarve onnistua ja olla täydellinen: itsekkyyttä VAI yleisen käsityskyvyn puutteellisutta ja vertailun vaikeutta? aistipoikkeavuudet: nirsoilua VAI totta? siirtymisen vaikeudet: tietoinen vastustaminen VAI oikea vaikeus? mielikuvituksen puutteet: toden ja tarun erottamisvaikeutta ja satuilua VAI valehtelua? vaikeus jakaa asioita: toisen mielen ymmärtämisvaikeutta VAI itsekkyyttä? tervehtimisen vaikeus: kasvojen tunnistusvaikeutta VAI epäkohteliaisuutta hitaus ja myöhästely: ajantajun puutetta VAI piittaamattomuutta? huono käsiala: automatisoitumisen vaikeutta VAI laiskuutta? 56

57 mustavalkoinen ajattelu: pelkkää huonoa asennetta VAI kyvyttömyyttä joustavasti ajatella useita asioita yhtä aikaa ja tehdä vertailuja? auktoriteettien vastustaminen: ylimielisyyttä VAI yleisten tosiasioiden hahmottamisen vaikeutta? hoitona YMPÄRISTÖN ja LAPSEN TOIMINNAN muokkaaminen! 57

58 Ohjannan keinoja vuorovaikutuksen selkiyttäminen (puheen vähentäminen, selkeät lauseet, viestien osittaminen) strukturointi ja rutiinit (päivä-ja viikko-ohjelmat) visuaalisuuden käyttö (kuvat, sarjakuvat, visuaaliset merkit, muistilaput) ennakointi ja ajan antaminen (kalenterit, kellot, laskeminen) syy-seuraussuhteen selventäminen (mikä hyödyttäisi lasta eniten?) aistiärsykkeiden vähentäminen 58

59 keinoja... motivoiminen (tavoitteellinen palkitseminen, tavoitetaulukot, sopimukset) onnistumisen takaaminen (välitön palaute,tavoitteet riittävän pieniksi, yksi asia kerrallaan, pikkuasioiden ohittaminen) mustavalkoisen ajattelun tai ajatusjumin muutaminen vaihtoehtoja antamalla omantoiminnanohjauksen tukeminen, pyritään ulkoisesta ohjauksesta sisäiseen ohjantaan (toim.ohjauskortit, etukäteissuunnittelu aikuisen opastuksella (mitä? miten? kenen kanssa? kuinka kauan? mitä sitten?),tehdyn työn arvioiminen ja kertaaminen riittävän usein samalla kaavalla) 59

60 keinoja... avun pyytämisen opettaminen palaute nopeasti, samalla tavalla(vihreä), sama ajoitus (tarkkaavuushäiriöiset eivät hyödy yhtä helpolla kuin muut lapset eli palautteen saamista ja hyödyntämistä on hyvä opettaa systemaattisesti) anna palaute tavalla joka sopii lapselle (ei halausta sille, jolle se on kärsimys) 60

61 Esimerkki ongelman ratkaisusta kiukun hillintä tärkeätä muistaa rakenteelliset tekijät eli neurokognitiiviset vaikeudet tapahtumien näkyväksi tekeminen lapsen itsensä ja toisten kannalta (es.sarjakuvin) toimintaohje, pelisäännöt ( mitä saa tehdä, kun kiukuttaa? ) motivointi (mitä hyötyä?) tavoitteen ja palkkion sopiminen (aluksi palkkion tulee olla riittävän nopeasti) kirjallinen sopimus, joka koskee sekä lasta että vanhempaa seuranta esim. taulukon avulla 61

62 Miksi on tärkeätä haastatella myös MUITA kuin VANHEMPIA lapsen kehityksestä ja hoidosta? Lapsen tilanteen arvioinnissa tarvitaan moniammatillisuutta (oirekuvasta ei voi suoraan päätellä syytä eikä määritellä hoitoa) Hoidon haittojen ja hyötyjen arvioinnissa tarvitaan näkökulma kaikilta elämän alueilta perhe elää erilaisen lapsen kanssa kuin koulu eli opettajan tieto on erilaista opettaja on usein ensimmäinen erityisosaaja kun selvitellään lapsen psyykkisen tai sosiaalisen kehityksen pulmia 62

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa. Elina Havukainen Suomen Autismiyhdistys ry.

Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa. Elina Havukainen Suomen Autismiyhdistys ry. Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa Elina Havukainen Suomen Autismiyhdistys ry. Miksi? Vaikeuksia arjen hallinnassa, opiskeluissa, työelämässä, sosiaalisissa suhteissa, haastavaa käyttäytymistä

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Toiminnanohjaus ja haastava käytös 2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheiden arjen tukeminen. Projektityöntekijä Sami Keto Nepsy hanke 12.10.2011

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheiden arjen tukeminen. Projektityöntekijä Sami Keto Nepsy hanke 12.10.2011 Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheiden arjen tukeminen Projektityöntekijä Sami Keto Nepsy hanke 12.10.2011 Mitä ovat neuropsykiatriset häiriöt? AUTISMIKIRJON HÄIRÖT, TOURETTE, ADHD/ADD, KIELENKEHITYKSEN

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyys Nuoruusikäisistä pojista 4-13%:lla Nuoruusikäisistä tytöistä 4-6%:lla Sukupuolten välillä eroja Määritelmä

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä

LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA Rovaniemi Mika Niemelä anhemman psyykkinen sairaus ja lapsi vanhemman mielialahäiriö yhdistettynä muihin vaikeuksiin iheuttaa riskin lapsen kasvulle ja kehitykselle

Lisätiedot

Erityisiä kohtaamisia - Miten auttaa lapsia tapaamisiin osallistumisessa?

Erityisiä kohtaamisia - Miten auttaa lapsia tapaamisiin osallistumisessa? Erityisiä kohtaamisia - Miten auttaa lapsia tapaamisiin osallistumisessa? Elina Pohjankunnas ja Sami Keto Tampereen kaupungin Perheneuvola / Nepsy-tuki www.tampere.fi/neptunus Mikä on nepsy? Kuka On nepsy?

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Liisa Paavola, neuropsykologian erikoispsykologi, FT NeuralOy Kehitykselliset neuropsykiatriset

Lisätiedot

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi. 1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Jaana Kaukoranta Neuvontahoitaja, SYLVA ry. psykologi 20.3.2014 Psyykkinen kriisi: Ennustamattomuus Avuttomuus Hallinnantunteen menetys Tietoisuus haavoittuvuudesta

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön

Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön Erityiset lapset, tavalliset vanhemmat Työpaja 12.6.2012 ADHD-KESKUS/ S. Serenius-Sirve 1 On muistettava, että paikalleen jääminen on yhtä kuin taaksepäin

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 31.5.2011

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan Autismi- ja Aspergeryhdistys ry. AIKUISTUVAT NUORET JA NUORET AIKUISET - Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa

Länsi-Uudenmaan Autismi- ja Aspergeryhdistys ry. AIKUISTUVAT NUORET JA NUORET AIKUISET - Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa Länsi-Uudenmaan Autismi- ja Aspergeryhdistys ry Lohja 15.10.2013 AIKUISTUVAT NUORET JA NUORET AIKUISET - Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa 1 ITSENÄISTYMISEN VAIKEUDET Opintoasioiden hoitamisen

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot