Onko lapsella ERITYISVAIKEUS? Kirsi Karimo lastenpsykiatri Ylöjärven Perheneuvola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko lapsella ERITYISVAIKEUS? Kirsi Karimo lastenpsykiatri Ylöjärven Perheneuvola"

Transkriptio

1 Onko lapsella ERITYISVAIKEUS? Kirsi Karimo lastenpsykiatri Ylöjärven Perheneuvola 1

2 Jotakin kummaa? Lapsi ei ole sellainen kuin hänen oletetaan olevansuhteessa SISARUKSIIN tai IKÄTOVEREIHIN - vanhemmat, opettajat, sisarukset ja kaverit, sukulaiset, naapurit ihmettelevät Onko HÄNESSÄ jotakin vikaa? Onko YMPÄRISTÖSSÄ vikaa? 2

3 Mikä HERÄTTÄÄ EPÄILYN erityisvaikeudesta? Jotakin HUOMATAAN KASVUSSA ja/tai SOMAATTISESSA TERVEYDESSÄ (suolioireet, aistit: kuulo, näkö, käsiteltävyys) PERUSTAIDOISSA (puhe, motoriikka, ymmärryskyky) joihin lastenneuvolassa on HYVÄT MITTARIT 3

4 tai EPÄILY HERÄÄ puutteista SOSIAALISISSA TAIDOISSA (katsekontakti, ilmeet, suhtautuminen tuttuihin ja vieraisiin, suhde sisaruksiin ja toisiin lapsiin/aikuisiin, sopeutuvuus muutoksiin) TUNNETAIDOISSA (kyky ilmaista omia tunteita, kyky ymmärtää toisten tunteita, kyky hallita omaa käytöstä) joiden mittaaminen on LAADULLISTA ja siksi VAIKEAMPAA, EPÄSPESIFIÄ 4

5 jonkin NEUROPSYKIATRISEN dg todennäköisyys on 5 SUURI VARHAISET neuropsykiatriset oireet / 4 oiretta ennen 4 v. Yleinen kehityksen viive Motorisen kehityksen ongelma/viive Aistitoiminnan säätelyn vaikeus Levottomuus Keskittymisvaikeus Sosiaalisen kanssakäymisen tai vastavuoroisuuden ongelma Käytösoireet Mielialan nopeat vaihtelut Unen ongelmat Ruokailun ongelmat

6 Mihin tarvitaan AAVISTUS tai tietoa erityisyydestä? HYVÄKSYNTÄ ja YMMÄRRYS: Vanhemmille ja lapselle itselleen nyt ja tulevaisuudessa Ympäristölle- muu perhe, naapurusto, kaverit, PÄIVÄHOITO/KOULU Ylimääräisen TUEN saamiseen: Kotona vanhemmalta tai yhteiskunnalta päiväkodissa ja koulussa KUNTOUTUKSEN saamiseen taitopuutoksissa/ kehitysviiveissä: puhe, motoriikka, oppiminen, sosiaaliset -ja tunnetaidot 6

7 mihin tarvitaan DIAGNOOSIA? Tarkentavan TUTKIMUKSEN ja HOIDON saamiseen erikoissairaanhoidossa ja lääkehoidon aloittamiseen Kelan maksaman KUNTOUTUKSEN saamiseen Kunnat maksavat lyhytkestoiset (dg ei ole välttämätön) Kela laaja-alaiset ja pitkäkestoiset lapsen sekä perheen kuntoutukset, es. sopeutumisvalmennus, LAKU (vaatii diagnoosin) 7

8 Oikea apu vähentää RISKEJÄ Erityisvaikeudet ovat iso riski PSYKIATRISELLE sairastavuudelle lapsena tai myöhemmin ja oikeasta diagnoosista ja hoidosta on HYÖTYÄ riskien VÄHENTÄMISESSÄ! NYT: elämä voi olla helpompaa ja iloisempaa TULEVAISUUDESSA hyötyä: tyydyttävän työkyvyn ja ihmissuhdetaitojen (ystävyys, parisuhde, vanhemmuus) ja syrjäytymisvaaran suhteen 8

9 Mihin diagnoosista on HYÖTYÄ lapsen aikuisuudessa? Jos lapsi tulee tarvitsemaan tuettuja koulutus- ja työllistymisratkaisuja tai tukea arkiselviytymiseensä (asuminen, asioiden hoito ja itsenäistyminen) Diagnostiikka on HELPOMPAA lapsuuden aikana kuin myöhemmin- sekundaariset ilmiöt voivat haitata johtopäätösten tekemistä nuorena ja aikuisena 9

10 Onko diagnoosista HAITTAA? Leimaavaa? Voi saada vääränlaista tukea ja hoitoa? Diagnoosi seuraa läpi elämän? Opintojen ja työnsaannin esteenä? Armeijaan pääsyn esteenä? Aseluvan esteenä? 10

11 Erityisvaikeudet ovat yleisiä? 25 %:lla lapsista on psyykkisiä oireita ja heistä 50 %:lla oletetaan taustalla olevan erityisvaikeuksia ADHD:n yleisyys n 2-5% (tai enemmän), Autismikirjon häiriöiden n. 1% Pojilla yleisempiä, tyttöjen oireilu jää tunnistamatta? ADHD on aivojen toiminnallinen häiriö (aivojen adrenaliini ja dopamiini-järjestelmissä virhe, vireystila ei pysy) Autistiset häiriöt ovat aivojen rakenteellisia ilmiöitä 11

12 Erityisvaikeudet/Neuropsykiatri set oireet ovat vahvasti perinnöllisiä (70-80%),muita syitä ovat raskauden ja synnytyksen aikaiset olosuhteet, vammat, tulehdukset EIVÄT ole kasvatuksesta johtuvia... MUTTA kasvatuksella ja huolenpidolla on erityinen vaikutus näiden lasten kehitykseen ja terveyteen (rakenteellinen haavoituvuus) oireita voimistavia perheensisäisiä riskitekijöitä ovat riitaisa kotiympäristö, kriittisyys, lämmön vähäisyys, epäjohdonmukaisuus kasvatuksessa, vanhemman psyykkinen sairaus sekä väkivalta Autismille altistavat geenit vaikuttavat yhdessä ympäristön riskitekijöiden kanssa!? 12

13 ERITYISVAIKEUDET, NEUROPSYKIATRISET häiriöt Laaja-alaiset kehityshäiriöt (autisminkirjon häiriöt, lapsuusiän autismi, Aspergerin oireyhtymä)f84.0, F84.5 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD, ADD) F90.0, F90.8 Touretten oireyhtymä F95 Neurologisen kehityksen erityisvaikeudet F83 Oppimisvaikeudet F81 Motoriikan kehityshäiriö F82 ETIOLOGIA BIOLOGINEN? 13

14 syyt voivat olla MONISYISIÄ Uhmakkuushäiriö Käytöshäiriöt (sosiaalinen tai epäsosiaalinen) Tunne-elämän häiriöt (masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, paniikkihäiriö, ahdistuneisuushäiriöt, pakkooireinen häiriö) Syömishäiriöt (syömättömyys, ahmiminen) MIKÄ on ETIOLOGIA?- elämänolot, kasvatus, oppiminen, traumat, perinnöllisyys 14

15 Millainen ongelma aivoissa on?? ADHD-aivojen otsalohkojen toiminnassa on poikkeavuutta otsalohkot ovat keskeinen aivoalue tarkkaavuuden, impulsiivisuuden ja suunnitelmallisuuden säätelyssä muutoksia dopamiini- ja noradrenaliinivälityksessä lääkehoito perustuu välittäjäaineiden toiminnan normaalistamiseen (lääke vähentää välittäjäaineiden takaisinottoa hermosoluun sekä lisää niiden vapautumista hermon synapsirakoon) autististen aivojen eri osien keskinäisissä yhteyksissä oletetaan olevan ongelmaa 15

16 ERITYISVAIKEUKSIEN perinnöllisyys ilmenee on tavallista, että useammalla perheenjäsenellä on erityispiirteitä, jotka vaikuttavat vuorovaikutukseen, kokemiseen, tunteisiin ja toimintakykyyn perinnöllinen taipumus ei takaa, että piirteet olisivat samanlaisia eri perheenjäsenillä (laadullinen poikkeavuus es. aktiivisuudessa voi näkyä yli-tai aliaktiivisuutena) piirteet ovat varsin pysyviä (40-60%:lla jatkuu aikuisikään), mutta oireiston merkitys eri elämän vaiheissa vaihtelee tavallisempia pojilla, mutta oletetaan, että tyttöjä ei riittävästi tunnisteta 16

17 Mitä väliä on etiologialla? hoito pyritään määräämään syynmukaisesti oikean diagnoosin merkitys on suuri, koska useat oireet voivat viitata muihinkin aiheuttajiin (neropsykiatriset ilmiöt >< muut syyt es.traumat) väärät tulkinnat vaikeuksien syistä voivat johtaa hoitotoimia harhaan ja ne voivat olla henkisesti vahingollisia hoidettaville monet perheet ovat tulleet väärinymmärretyiksi ja sen vuoksi rauhallinen yhteisen ymmärryksen etsiminen on tärkeätä Parhaimmillaan tutkiminen ja hoito kannustaa perhettä ja koulua luomaan omia ratkaisuja ja luottamaan niihin ja se auttaa kaikkia! 17

18 Autismikirjon pääoireet Kielenkehityksen ja kommunikaation vaikeudet Kapeaalaisuus ja toistutuvat toiminnot Sosiaalinen taidottomuus 18

19 Autismin diagnostiikka Sosiaaliset vuorovaikutustaidot puutteita katsekontaktissa, reaktiossa omaan nimeen ikäisiään vähemmän sosiaalista kiinnostusta ja sosiaalista ja emotionaalista vastavuoroisuutta (esim. jaetun mielenkiinnon hakemiseksi tarkoitettu osoittaminen tai hiekkalaatikkokäyttäytyminen) toisen mielen ymmärrys laadullisesti erilaista kasvojen tunnistusvaikeus 19

20 Autismin diagnostiikka Kielen kehitys ja kommunikaatio nonverbaalin kommunikaation puutteita (katseen, ilmeiden ja eleiden vuorovaikutuksellisen käytön niukkuus tai stereotyyppisyys) kielen kehitys myöhässä tai jopa edellä, mutta kaikupuhetta, muodollista kieltä, vastavuoroisuuden puutetta 20

21 Autismin diagnostiikka Kapea-alaiset/ toistavat toiminnot juonellisen leikin kehitys myöhässä, leikki on usein järjestelevää tai tutkivaa mielenkiinnon juuttumistaipumus ja erityismielenkiinnot maneerit (innostumiseen ja mielihyvään, tyhjän ajan täyttämiseen, itsen lohduttamiseen) toimintojen automatisoitumisvaikeus 21

22 Autismin diagnostiikka Muuta poikkeukselliset pelot ja ajatukset paljon hämmennystä aiheuttavat aistipoikkeavuudet ja reagointi niihin (erityisen korkea tai matala kipukynnys, yliherkkyys joillekin äänille, poikkeavat tunto- ja hajuaistimukset jne) yksikanavaisuus toimimisessa ja ymmärtämisessä 22

23 ADHD:N KRITEERIT 6/9 kriteeriä keskittymiskyvyttömyydestä 3/5 kriteeriä hyperkineettisyydestä 3/4 kriteeriä impulsiivisuudesta Laaja-alaisia, pitkäkestoisia, useissa tilanteissa esiintyviä Oireet ilmi viimeistään 7 vuoden iässä, nuorten ja aikuisten diagnostiikassa viimeistään 12 vuoden iässä. Haittaa merkittävästi lapsen toimintaa 23

24 TARKKAAMATTOMUUS 1. Vaikeuksia keskittyä 2. Ei kuuntele 3. Ei seuraa ohjeita, ei saa tehtäviä suoritettua 4. Vaikeuksia tehtävien järjestämisessä 5. Välttelee pitkäkestoista henkistä ponnistelua 6. Tekee huolimattomuusvirheitä 7. Kadottaa esineitä 8. Häiriintyy ulkopuolisista ärsykkeistä 9. Unohtelee asioita 24

25 YLIAKTIIVISUUS 1. Liikkuu hermostuneesti, kiemurtelee 2. Poistuu tilanteista, joista ei saisi 3. Juoksentelee tai kiipeilee sopimattomissa tilanteissa 4. Ei osaa leikkiä tai harrastaa rauhallisesti, jatkuvasti äänessä 5. Jatkuvasti menossa, koko ajan motorinen aktiviteetti päällä IMPULSIIVISUUS 1. Vastaa ennen kuin kysymys on esitetty 2. Ei jaksa odottaa vuoroaan 3. Keskeyttää toiset, on tunkeileva 4. Puhuu liian paljon, myös sopimattomissa tilanteissa 25

26 Tyttöjen ADHD:n erityispiirteitä Enemmän oppimisvaikeuksia Internalisoivat oireet (ahdistus, masennus, taipumus itsekriittisyyteen) ovat tavallisempia kuin ulospäin suuntautuvat oireet Voimakkaat mielialavaihtelut murrosiässä ja kuukautisten aikana Tytöillä tarkkaamaton alatyyppi selvästi impulsiivista alatyyppiä yleisempi ja jää usein diagnosoimatta ennen sekundaaristen oireiden kehittymistä eli dg valppautta pitäisi olla nuoruusikäisten tyttöjen oireiston suhteen! 26

27 nuoruusiässä oireisto muuttuu 2/3:lla oireisto on edelleen haittaava nuoruudessa vähemmän näkyväksi ( dg:n asettamiseen riittää vähäisempi oiremäärä : 4 keskittymättömyys - ja/tai impulsiivisuusoiretta) sisäinen levottomuus, vaikeus rentoutua, kärsimättömyys, kyllästyminen, vaihtelunhalu (työt, opinnot, suhteet), tuhlailu, riskinotto ahdistus, mielialan vaihtelut, stressiherkkyys, synnytyksen jälkeinen masennus, persoonallisuushäir. tarkkaamattomuus korostuu, vaikeus tehdä asioita hitaasti ja huolellisesti, kokonaisuuksien hahmotusvaikeus näkyvämmäksi toiminnanohjausvaikeudet (asioiden hoito, myöhästely, päätöksenteon vaikeus ) 27

28 Neuropsykiatrisen häiriön löytyminen ei poissulje kiintymyssuhteeseen liittyviä häiriöitä kasvatusvaikeuksia kaltoinkohtelua mielialaoireita yllättäviä, ei toivottuja, traumaattisia elämäntapahtumia (sairaudet, onnettomuudet, avioerot) JOPA PÄINVASTOIN 28

29 Adhd+ liitännäissairaudet (75%:lla myös toinen dg) Oppimishäiriö ja/tai kielen kehityksen häiriö (75%:lla) Käytöshäiriöt (20-30%:lla, ennuste on huono) Uhmakkuushäiriö (40-60%:lla) Masennus (20-30%:lla) Kaksisuuntainen mielialahäiriö (8%) Ahdistuneisuushäiriö (25-50%:lla), pelot, paniikki- ja pakko-oireet Tic-oireet(20%) Laaja-alaiset kehityshäiriöt (autismi, asperger) 20%:lla Päihdeongelma (25-40%:lla?), tupakointi (40%), seksiin liittyvät ongelmat (holtittomuus, eitoivotut raskaudet, seksitaudit) Unihäiriö (75%) Syömishäiriöt (12%) Persoonallisuushäiriöt (25%), epäsosiaalisuus, 29 rikollisuus

30 LIITÄNNÄISSAIRASTAV UUS..on enemmän SÄÄNTÖ kuin poikkeus Tourette-potilailla 60%:lla ADHD Syömishäiriöisillä (bulimia ja anorexia) on paljon neuropsykiatrisia häiriöitä (anorektikoista 17%:lla ADHD, 23%:lla autismikirjon häiriö ja 23%:lla Tourette) Muu sairastavuus lisääntyy, jos erityisvaikeutta ei hoideta ajoissa 30

31 Samoja oireita monissa häiriöissä MASENNUS: -ilmeet, eleet -negatiivisuus -syöminen, nukkuminen -itsetuhopuheet, itsensä vahingoittaminen UNIHÄIRIÖT: -nukahtamisvaikeudet, heräily -painajaiset ANOREXIA/BULIMIA: -valikoiva syöminen -määrien arviointivaikeus AHDISTUSHÄIRIÖT/ PANIIKKIHÄIRIÖ: -pelot -eroahdistus KIINTYMYSSUHDEHÄIRIÖ -empatian puute -vuorovaikutuksen vaikeus -aggressiivisuus -estottomuus Erotusdiagnostiikka? MUTISMI: -puhumattomuus -lukkiutumisoire HYVÄKSIKÄYTTÖ: -seksualisoitunut käytös -estottomuus 31 -kastelu, tuhriminen KÄYTÖSHÄIRIÖ: -arvaamattomuus -aggressiivisuus -sosiaalinen häpeä -sopeutumattomuus -riskinotto KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ: -harhat -ärtyisyys -voimakkaat mielialavaihtelut -itsetuhoisuus -suuruusajatukset PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ: -rituaalit -maneerit, tic

32 Leimallisia PIIRTEITÄ erityisvaikeuksissa Motorisen kehityksen vaikeudet, kastelu ja tuhriminen Omien tunteiden tunnistamisen ja ilmaisun vaikeus Vaikeus nähdä omaa osuutta tilanteissa, kokemus väärin kohtelusta, toisten syyttely Sensitiivisyys sekä sisäisille että (turvattomuus, pissahätä, tuskastuminen, innostus) ja ulkoisille ärsykkeille (valot, värit, paine, melu) muut säätelyvaikeudet (esim.voiman, äänen, etäisyyden, kylläisyyden, unen...) Syy-seuraussuhteiden ymmärtämisen vaikeus Omaehtoisuus, sääntöjen ja auktoriteettien kunnioittamisen vaikeus tai kyvyttömyys soveltaa sääntöjä (sääntöuskollisuus) Alttius riskikäyttäytymiseen (onnettomuudet, seksuaalisuhteet, rikollisuus) Välittömän mielihyvän hakeminen Tunne-elämä ja sosiaaliset taidot jäljessä, lapsellisuus Elämänhallintataitojen puutteellisuus (esim. riippuvuus läheisistä) Muutosvastaisuus Voimakas juuttuvuus mielikuvitukseen Eroahdistus ikätasosta poikkeavaa Aggressiivisuus toisia ja itseä kohtaan, jopa itsetuhoisuus 32

33 ADHD-ihmisten heikkouksia ja vahvuuksia... Kärsimättömyys Ärtyvyys/reaktiivisuus Itsekeskeisyys Huono ärsykkeiden ja stressin sietokyky Huolimattomuus Huonot sosiaaliset taidot Kyllästymisherkkyys Impulsiivisuus Juuttuvuus, joustamattomuus Korkea energiataso Aktiivisuus Luovuus Uteliaisuus Intohimoisuus Rohkeus Sitkeys ja tarmokkuus motivoituneena Nopeus Toimintakyvyn vaihtelu 33

34 Miten erityisvaikeuksia selvitetään? Päiväkodin/koulun omin voimin (erityisopettaja, kuraattori, koulupsykologi) Kunnan omat erityistyöntekijät (puheterapeutti, toimintaterapeutti, neuvolapsykologi, lastenlääkäri) Perheneuvola (lähetteellä tai vanhempien yhteydenoton perusteella) Vanhempien haastattelut elämänoloista, lapsen kehityksestä, lapsen tarvitsemat yksilötutkimukset (psykologi, lastenpsykiatri), lapsen ja vanhempien vuorovaikutustutkimukset (MIM), lapsen autististen oireiden tutkiminen (ADOS), kyselykaavakkeet vanhempien lisäksi opettajille 34

35 Miksi hoitoa? Eikö saa olla erilainen? Erityisvaikeus altistaa lasta sosiaaliselle syrjäytymiselle akateemiselle syrjäytymiselle kaltoinkohtelulle (n.80%adhd-lapsen vanhemmista yhdysvalloissa käyttää psyykkistä tai fyysistä väkivaltaa kasvatuksessaan) psyykkiselle sairastumiselle (hyvä tasoisten autistien itsemurhariski Suomessa on selvästi muita isompi) 35

36 Lapsen rakennepoikkeavuus altistaa perhettä vuorovaikutushäiriöille uupumukselle väkivaltaiselle kasvattamiselle psyykkiselle sairastamiselle sosiaaliselle eristymiselle ja avioeroille taloudellisille vaikeuksille 36

37 Kokonaisvaltainen hoito Lapselle: Lääkkeetön hoito läpi elämän tukitoimet kotona ja koulussa, Adhd-coach yksilöllinen tai ryhmäkuntoutus Lääkehoito tarvittaessa Perheelle ja koululle: Tieto (sopeutumisvalm.kurssit, Omaiset mielenterveyden tukena) keinot (visuaalisuus, struktuuri, eriyttäminen, toimintaohjeet, aistiärsykkeiden vähentäminen, ennakointi, osittaminen, palkitseminen, kannustaminen) vuorovaikutussuhteiden hoitaminen (syyllisyys, syntipukkius, etääntyminen, pelot, rajojen vahvistaminen) tuki (sosiaalitoimi, verkostot) 37

38 Lumipalloilmiö... Sisarukset Lapsi Vanhemmat Vauva -tietoisuus eril. -varovaisuus -keskushermostohäiriö -kontaktivaikeus -suojelutarve -kiintymisvaikeus -sisaruskateus -vaikeus rauhoittua -stressin lisääntym. Leikkiikä -konfliktialttius -kiusaaminen -pelko -impulsiivinen, yliaktiivinen -arvaamaton -vähentynyt oma ja parisuhdeaika -syyllisyys Koululainen -kiukku -hylkiminen -itsetunto-ongelmat -huono selviytyminen koulussa ja sos.suht. -rajat hämärtyvät suhteessa lapsiin ja isovanhempiin Nuori -käytöshäiriöt -vetäytyminen perheestä -käytöshäiriöt -syrjäytyminen (päihteet, rikollisuus) -rankaisevuus, kaltoinkohtelu lis. -avioerot, talous -sairastumisriski -huostaanotto -häpeä, hylkääminen 38

39 Mihin vuorovaikutusvaikeudet liittyvät? Kertomisen vaikeus Jakamisen vaikeus ja haluttomuus Lohdutuksen tarjoamisen ja hakemisen vaikeus Empatiakyvyn puutteet Taidottomuus lähestyä toisia ja pitää normaalia etäisyyttä Vaikeus ymmärtää ilmeitä ja eleitä sekä käyttää niitä itse Vaikeus päätellä mitä toinen voisi ajatella Miellyttämisen tarve on vähäinen Voimakkaat omat mielenkiinnon kohteet vievät energiaa, ei ole aikaa eikä motiivia sosiaalisiin suhteisiin Joustamattomuus, yllätysten ja muutosten välttäminen Taipumus tulkita negatiivisesti toisia Voimakkaat, yllättävät reaktiot 39

40 ...kun lapsella on ERITYISVAIKEUS... lapsi ei vastaa mielikuvaa, on erilainen kuin odotettiin - vanhemmalta vaaditaan erityistä sopeutumista ja vanhemman on siedettävä myös se että toiset (jopa oman perheenjäsenet) eivät lasta ymmärrä ja hyväksy kehityksen poikkeavuus: puhe ja ei-kielellinen kommunikaatio, motorinen, sosiaalinen, leikki, sukupuoli identiteetti ja samaistuminen omaan sukupuoleen itsesäätelyongelmat kuormittavat usein vauvasta saakka, vauva on vaikeasti käsiteltävä ja lohdutettava (uni, syöminen (jopa imemisen oppiminen), rytmit, tunteiden tunnistus ja säätely, äänen, voiman, impulsiivisuuden) hahmottamisen vaikeudet näkyvät epävarmuutena ja taitamattomuutena ja lisäävät lapsen avuntarvetta ja riippuvuutta sekä yllättävää käytöstä 40

41 ...kun lapsella on... huoli lapsesta on usein voimakas ja jatkuva kaikissa elämän vaiheissa ja sisältää usein paljon surua, pelkoa ja luopumista (lapsen menestys, lapsen itsenäistyminen, isovanhemmuus, mahdolliset psykiatriset sairaudet) normaalit vanhemman vaistot eivät välttämättä auta, päinvastoin saattavat jopa haitata lapsen ohjaamista ja auttamista (es. rauhoittaminen koskemalla) usein vaikeasti hoidettavia ja kasvatettavia ja altistuvat melkein väistämättä (95%) väkivaltaisille kasvatuskeinoille vanhemmuudelle on erityisen haasteellista, jos perheessä on muitakin lapsia, jotka vaativat erilaista vanhemmuutta vanhemmat joutuvat sietämään tavallista enemmän rajaloukkauksia suhteessa isovanhempiin ja ammattiauttajiin yms. 41

42 ...kun lapsella on... kiintymyssuhteeen kehitys on usein erilaista ja siihen liittyy paljon epäonnistumisen, syyllisyyden, tyytymättömyyden ja rasituksen (etäisyys/liika läheisyys, ainutkertaisuus) ja ilottomuuden tunteita kiintymyssuhteen vaikeuksiin liittyen vanhempia ei useinkaan osata ohjata oikein ja vertaistuen saaminen omien suku- tai ystävyyssuhteiden kautta on niukkaa oman vanhemman ymmärtämättömyys tai rakkaudettomuus ovat myös erityislapselle henkisesti vahingollisia ja vaikuttaa hänen kykyynsä onnistua myöhemmissä ihmissuhteissa 42

43 ...kun lapsella on... vanhemmuuteen liittyy aina tulevaisuuden pelko, mutta as-lapsen tulevaisuuteen liittyy tavallista useammin hankaluuksia, joista vanhempien on hyvä olla tietoisia ja ottaa vastuuta enemmän kuin lapsen älykkyystason perusteella pitäisi lapsen vaikeudet vaikeuttavat usein vanhemman ja ympäristön kanssakäymistä sekä vanhempien keskinäisiä suhteita ja eristyvyys lisääntyy usein sekä perheen sisällä että ulkopuolella 43

44 ...kun puolisolla on... aikuisikään ehtinyt as-ihminen on usein tottunut peittämään erityisyytensä - sosiaalisen minän ja todellisen minän ero voi olla suuri (paljon yllätyksiä ja pettymyksiä seuraa avioerot tavallisempia kuin muilla) kommunikaation vaikeudet näkyvät sekä kielellisen että eikielellisen (eleet, ilmeet) viestinnän ymmärtämisvaikeuksina puolin ja toisin - johtaa usein ahdistukseen, turhautumiseen, vieraantumiseen ja jopa epäluuloon (as-hlö kokee puolison tungettelevana ja hyökkäävänä ja nt-hlö taas puolison kylmänä ja piittaamattomana) toisen mielen ymmärtämisvaikeus tekee virheiden sietämisen vaikeaksi ja siten anteeksi antaminen ja saaminen on vaikeata kokemusten ja tunteiden jakamisen vaikeus vaikuttaa usein tunnesuhteen kehittymistä vaikeuttavasti 44

45 ...kun puolisolla on... sosiaalisen aktiivisuuden erot ovat usein epäsovun aiheita (suku, ystävät, harrastukset) muuttumattomuuden vaatimus tekee elämän as.hlölle turvalliseksi, mutta nt-hlölle joustamattomaksi ja tylsäksi as-puolison erikoiset tavat voivat nolottaa intensiiviset kiinnostukset ovat aivan välttämättömän tuntuisia eikä niistä tingitä muiden tarpeiden vuoksi (rentouttavaa><itsekästä, hylkäävää) rehellisyys ja suoruus ovat vahvuuksia ja heikkouksia as-hlön taitamattomuus ja arkinen toimintakyvyttömyys tekee hänestä usein kovin riippuvaisen puolisosta ja vaikeuttaa velvollisuuksien ja oikeuksien tasaista jakamista riippuvuus omista vanhemmista tai sisaruksista voi vaikeuttaa parisuhdetta itsetuhoinen ajattelu ja toiminen on varsin tavallista ja liittyy vaihtoehtojen löytämisen ja 45 avunpyytämisen vaikeuksiin

46 ...kun puolisolla on... yksikanavaiselle ihmiselle riiteleminen on vaikeata (tunnekuohun aikana tapahtuu valtavasti monella aistialueella yhtä aikaa niin itsessä kuin toisessa/vaikeus käsitellä niitä) ja monet parit päätyvätkin välttämään asioiden selvittelyä (puhumattomuus, paikalta poistuminen) nt-hlöt käyttävät usein kiukkua painottaakseen asiansa tärkeyttä ja tämä taas kuormittaa as-hlöä kestämättömästi impulsiivisen hlön kiukku voi leimahtaa rajusti, yllätyksellisesti ja reaktio voi olla tilanteeseen nähden liiallinen ja voi johtaa pelon kautta ristiriitojen välttämiseen ja pahimmillaan kaikenlaisen ärsyttämisen välttämiseen 46

47 ...kun puolisolla on... fyysinen läheisyys on usein tärkeätä läheisissä ihmissuhteissa, mutta vaikeata on, jos se koetaan hyvin eri tavalla (liiallisena, epämiellyttävänä, pakottavan omaehtoisena...) kömpelyys tai voiman säätelyn vaikeudet toisen asemaan asettumisen vaatimus on tavallista tasa-arvoisissa suhteissa ja kyvyttömyys ilmaista empatiaa kariuttaa helposti vapaaehtoiset suhteet as-hlö kokee usein parisuhteen osat erillisenä es.seksisuhteella ei ole mitään tekemistä muun tyytyväisyyden kanssa 47

48 AS/NT-liittojen kehityskulut länsimaalainen ajatus avioliitosta: tasavertainen, tunteisiin pohjaava ihmissuhde, joka on muuttuva ja sen toimivuutta ja jatkuvuutta on mahdollista molempien puolisoiden arvioida molemmat pyrkivät mukautumaan, tunneilmaisu latistuu - raskasta kummallekin vastuun kantamisen polarisoituminen (toinen ottaa suuren vastuun kaikkien perheenjäsenten hyvinvoinnista) - raskasta erityisesti vastuunkantajalle raskainta lienee tilanteen ymmärtämisen vaikeus -usein oikea dg / vaikeuksien määrittely auttavat löytämään toimivampia toimintatapoja ja hyväksyntää 48

49 ...kun vanhemmalla on... usein lasten suunnittelemiseen, odottamiseen ja hoitamiseen liittyvät asiat osoittautuvat as-vanhemmalle niin vaikeiksi mielikuva ja tunnetasolla sekä käytännössä, että nt-vanhempi ensin pettyy toiveissaan jaetusta vanhemmuudesta ja sitten pakon edessä alkaa huolehtia kaikesta jakamisen ja mielikuvatasolla työskentelyn vaikeus vaikeuttaa kiintymyssuhteen syntymistä lapseen as-hlön kyky arvioida toisia ja myös itseä (taidot, reaktiot) on usein puutteellista eli hän itse saattaa kuvitella pystyvänsä sellaiseen mihin todellisuudessa ei pysty, kärsii toisten arvioista ja neuvoista eli käytännössä usein toinen vanhempi ei uskalla antaa toisen opetella kantapään kautta monenlaiset väärinkäsitykset ja niihin juuttuminen sekä pelot, joita on vaikea käsitellä ja muuttaa, ovat as-hlölle tavallisia ja voivat lisätä vanhemmuuteen liittyviä paineita (es. synnyttäminen ja lasten hoitaminen ovat naisten työtä) 49

50 ...kun vanhemmalla on... toisen asemaan asettumisen vaikeus näkyy kyvyssä ymmärtää lapsen taitamattomuutta erityisen vaikeata on ymmärtää nuoruusikäisen ristiriitaisuutta (aikuisen koko ja äly, mutta käytös ja arkitaidot!!) lapsen nopeaan muuttumiseen sopeutuminen on usein vaikeata (es.vanhempi saattaa pyyhkiä 11v:n pepun kun lapsi vaatii) vanhemman on tärkeätä kyetä muistelemaan ja arvioimaan omaa kasvuhistoriaansa ymmärtääkseen ja auttaakseen lasta kehityksessä as-hlöllä on usein univaikeuksia, miten sopeutua... aistipoikkeavuudet (hajut, tunto, äänet) vauvat haisevat, ovat märkiä, sotkevat, takertuvat as-hlön omat säätelyongelmat (voiman käytön, impulsiivisuuden...) voivat estää turvallisen lapsen hoidon muuttumattomuuden vaatimus (raskaus, lapsen kasvu ja kehitys, käyttäytyminen) toisia ja itseä kohtaan (itsen menettämisen tunne) 50

51 ...kun vanhemmalla on... hahmottamisen, motoriikan ja toimintojen automatisoitumisen vaikeudet vaikeuttavat lapsen hoidon opettelemista kokonaisuuden hahmottamisvaikeus näkyy kaikessa arkiselviytymistä haittaavana erityisesti, kun kokonaisuus laajenee (isompi koti, paljon muuttuvia ja liikkuvia osia) asioiden hoitamisen välttämättömyys on kuormittavaa ja vaatii erityistä ymmärtämistä, keskittymistä ja motivaatiota sekä jatkuvaa kykyä lopettaa ja aloittaa ja tehdä montaa asiaa yhtäaikaa lasten myötä pakolliset sosiaaliset kontaktit lisääntyvät rajusti (neuvolat, pvähoito,koulut, suku, lasten ystävät ja harrastukset), joissa vanhemman on oltava mukana 51

52 ...kun vanhemmalla on... vanhemmuudessa tukevia piirteitä voivat olla samat kuin hankaluuksia aiheuttavat (rutiinit, muuttumattomuus, ennakoitavuus, sitoutuvuus, konkreettisuus) parhaimmillaan vanhemman omat erityisyydet auttavat häntä ymmärtämään ja auttamaan lasta sekä arkielämässä että oman itsen hahmottamisessa ja hyväksymisessä 52

53 ...kun sisaruksella on... erityislapsi vie huomattavan osan vanhempien resursseista ja muut lapset jäävät usein vähemälle tai jopa liian vähälle suojelun, kiukun, kateuden, häpeän, syyllisyyden tunteet ovat erityisiä kun sisarus on erityinen lasten samanlainen kohtelu ei toteudu kun lasten tarpeet ovat erilaiset sisarussuhteen kiintymys on erilaista kuin muihin sisaruksiin ja usein nt-sisarus ottaa enemmän vastuuta jopa koko elämänsä ajan kun tavallisesti yhteiseen leikkimiseen liittyy usein vaikeuksia, mutta usein leikki kuitenkin sujuu paremmin kuin muiden kanssa ja aslapsi on usein varsin riippuvainen sisaruksesta vanhempien tulee olla tietoisia ja vastuussa sisarusten välisestä väkivallasta, alistamisesta sekä eriasteisesta hyväksikäytöstä 53

54 ...kun sisaruksella on... perhetilanne stressaa usein sisaruksia, vaikka aikuiset eivät huomaa ja heiltä vaaditaan ikätasoon nähden liikaa ymmärtämistä, sietämistä ja apua (vanhemmat ja jopa työntekijät) as-hlön sisarukset itsenäistyvät usein ikätovereitaan nuorempina omista taidoistaan tai tarpeistaan huolimatta (voimakkaasta periytyvyydestä johtuen erit.lasten sisaruksillakin on keskimääräistä enemmän vaikeuksia kehityksessä, mutta heidän tarpeensa eivät tule nähdyksi kun vartailukohtana on vaikeammin oireileva perheenjäsen, sisarus tai vanhempi) perheoloihin liittyvät seikat altistavat sisaruksia myöskin psykiatriselle oireilulle ja syrjäytymiselle sisaruksella ei ole yhtä paljon vertaistuen mahdollisuuksia kuin muiden perheiden lapsilla ja sisaruksen erityisyys leimaa herkästi koko perheen erilaiseksi 54

55 Erityispiirteitä ja niiden tulkintaa...hoito lähtee tulkinnasta valikoiva puhumattomuus: ahdistuneisuuden ilmaus vai sosiaalisen mielenkiinnon vähäisyys vai vaikeus hahmottaa milloin on sopiva puhua ja milloin pitää lopettaa? liiallinen puhuminen: Adhd vai itsekkyys vai ei kuuntelijaa kotona? lukkoonmeno ja poissaolokohtaus : asiasisällön ahdistavuutta vai aistikanavien sulkeutumista liiallisen ärsyketulvan takia vai tarkkaamattomuutta? 55

56 ehdoton tarve onnistua ja olla täydellinen: itsekkyyttä VAI yleisen käsityskyvyn puutteellisutta ja vertailun vaikeutta? aistipoikkeavuudet: nirsoilua VAI totta? siirtymisen vaikeudet: tietoinen vastustaminen VAI oikea vaikeus? mielikuvituksen puutteet: toden ja tarun erottamisvaikeutta ja satuilua VAI valehtelua? vaikeus jakaa asioita: toisen mielen ymmärtämisvaikeutta VAI itsekkyyttä? tervehtimisen vaikeus: kasvojen tunnistusvaikeutta VAI epäkohteliaisuutta hitaus ja myöhästely: ajantajun puutetta VAI piittaamattomuutta? huono käsiala: automatisoitumisen vaikeutta VAI laiskuutta? 56

57 mustavalkoinen ajattelu: pelkkää huonoa asennetta VAI kyvyttömyyttä joustavasti ajatella useita asioita yhtä aikaa ja tehdä vertailuja? auktoriteettien vastustaminen: ylimielisyyttä VAI yleisten tosiasioiden hahmottamisen vaikeutta? hoitona YMPÄRISTÖN ja LAPSEN TOIMINNAN muokkaaminen! 57

58 Ohjannan keinoja vuorovaikutuksen selkiyttäminen (puheen vähentäminen, selkeät lauseet, viestien osittaminen) strukturointi ja rutiinit (päivä-ja viikko-ohjelmat) visuaalisuuden käyttö (kuvat, sarjakuvat, visuaaliset merkit, muistilaput) ennakointi ja ajan antaminen (kalenterit, kellot, laskeminen) syy-seuraussuhteen selventäminen (mikä hyödyttäisi lasta eniten?) aistiärsykkeiden vähentäminen 58

59 keinoja... motivoiminen (tavoitteellinen palkitseminen, tavoitetaulukot, sopimukset) onnistumisen takaaminen (välitön palaute,tavoitteet riittävän pieniksi, yksi asia kerrallaan, pikkuasioiden ohittaminen) mustavalkoisen ajattelun tai ajatusjumin muutaminen vaihtoehtoja antamalla omantoiminnanohjauksen tukeminen, pyritään ulkoisesta ohjauksesta sisäiseen ohjantaan (toim.ohjauskortit, etukäteissuunnittelu aikuisen opastuksella (mitä? miten? kenen kanssa? kuinka kauan? mitä sitten?),tehdyn työn arvioiminen ja kertaaminen riittävän usein samalla kaavalla) 59

60 keinoja... avun pyytämisen opettaminen palaute nopeasti, samalla tavalla(vihreä), sama ajoitus (tarkkaavuushäiriöiset eivät hyödy yhtä helpolla kuin muut lapset eli palautteen saamista ja hyödyntämistä on hyvä opettaa systemaattisesti) anna palaute tavalla joka sopii lapselle (ei halausta sille, jolle se on kärsimys) 60

61 Esimerkki ongelman ratkaisusta kiukun hillintä tärkeätä muistaa rakenteelliset tekijät eli neurokognitiiviset vaikeudet tapahtumien näkyväksi tekeminen lapsen itsensä ja toisten kannalta (es.sarjakuvin) toimintaohje, pelisäännöt ( mitä saa tehdä, kun kiukuttaa? ) motivointi (mitä hyötyä?) tavoitteen ja palkkion sopiminen (aluksi palkkion tulee olla riittävän nopeasti) kirjallinen sopimus, joka koskee sekä lasta että vanhempaa seuranta esim. taulukon avulla 61

62 Miksi on tärkeätä haastatella myös MUITA kuin VANHEMPIA lapsen kehityksestä ja hoidosta? Lapsen tilanteen arvioinnissa tarvitaan moniammatillisuutta (oirekuvasta ei voi suoraan päätellä syytä eikä määritellä hoitoa) Hoidon haittojen ja hyötyjen arvioinnissa tarvitaan näkökulma kaikilta elämän alueilta perhe elää erilaisen lapsen kanssa kuin koulu eli opettajan tieto on erilaista opettaja on usein ensimmäinen erityisosaaja kun selvitellään lapsen psyykkisen tai sosiaalisen kehityksen pulmia 62

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9. Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.2012 Neuropsykiatria Mielen ja aivojen erottamattomuus Kognitiota,

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET? o Näkövammaiset o Kielen kehityksen häiriöt o Kuulovammaiset o Sokeat/ Kuurot o Autismikirjon häiriöt o Kehityksen häiriöt o Älyllinen kehitysvammaisus o Laaja-alaiset kehityksen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Erityisiä kohtaamisia - Miten auttaa lapsia tapaamisiin osallistumisessa?

Erityisiä kohtaamisia - Miten auttaa lapsia tapaamisiin osallistumisessa? Erityisiä kohtaamisia - Miten auttaa lapsia tapaamisiin osallistumisessa? Elina Pohjankunnas ja Sami Keto Tampereen kaupungin Perheneuvola / Nepsy-tuki www.tampere.fi/neptunus Mikä on nepsy? Kuka On nepsy?

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Miltä aikuisten ongelmat näyttävät nuoren näkökulmasta ja miten ne vaikuttavat heidän hyvinvointiin Bio-psykososiaalinen viitekehys - Geenit

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot