Tehyläisten näkemyksiä ja kokemuksia työterveyshuollon toiminnasta sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tehyläisten näkemyksiä ja kokemuksia työterveyshuollon toiminnasta sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla"

Transkriptio

1 TEHYN JULKAISUSARJA 3 10 B S E LV I T Y K S I Ä Tehyläisten näkemyksiä ja kokemuksia työterveyshuollon toiminnasta sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla Jotenkin uskomatonta, että vaikka olen sairaalassa töissä, on vaikea päästä lääkärille n Mervi Flinkman n

2

3 TEHYN JULKAISUSARJA B: 3/10 Jotenkin uskomatonta, että vaikka olen sairaalassa töissä, on vaikea päästä lääkärille Tehyläisten näkemyksiä ja kokemuksia työterveyshuollon toiminnasta sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla Mervi Flinkman Tehy ry

4 Mervi Flinkman Jotenkin uskomatonta, että vaikka olen sairaalassa töissä, on vaikea päästä lääkärille Tehyläisten näkemyksiä ja kokemuksia työterveyshuollon toiminnasta sosiaalija terveydenhuollon työpaikoilla Tehyn julkaisusarja B: 3/2010 Tehy ry ISBN Painopaikka: Multiprint Oy, Vantaa 2010

5 Lukijalle Työ sosiaali- ja terveydenhuollossa on usein fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa. Kiire on läsnä monella työpaikalla. Työnantajan tulee pitää työntekijöistä huolta, jotta he jaksavat vaativassa työssään koko työuran ajan. Työterveyshuoltoon kannattaa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa panostaa. Tulokset näkyvät työntekijöiden työkyvyssä, terveydessä ja työtyytyväisyydessä. Hyvin toimiva työterveyshuolto on työpaikan vetovoimatekijä niukkenevan työvoiman oloissa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevä henkilöstö ansaitsee hyvin toimivat työterveyshuollon palvelut. Tehyssä haluttiin selvittää työterveyshuollon toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla. Tehyn päättäjiltä ja jäseniltä on kantautunut järjestöömme viestejä, joiden mukaan työterveyshuollon palveluissa on paikoin parantamisen varaa. Jotta Tehyn on mahdollista tehdä kehittämisehdotuksia työterveyshuollon toiminnan kehittämiseksi, päätettiin nykytilanne kartoittaa selvityksen avulla. Työterveyshuollon toimintaa selvittävää kyselyyn vastasi 82 tehyläistä työsuojeluvaltuutettua, 45 työsuojelupäällikköä ja 228 jäsentä. Haluamme kiittää lämpimästi kaikkia vastanneita, saimme paljon arvokasta tietoa työterveyshuollon toiminnasta sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla. Lisäksi haluan lausua kiitoksen Tehyn kehittämisyksikön asiantuntijoille kommenteista ja kehittämisehdotuksista, joita sain heiltä työn kuluessa. Esitän kiitokset myös Tehyn tutkimustyöryhmälle arvokkaista ja kannustavista kommenteista. Kiitokset kuuluvat myös terveydenhuollon ammattihenkilöille, jotka kommentoivat ja testasivat kyselylomaketta. Helsingissä Mervi Flinkman (sh, TtM) Työvoimapoliittinen asiamies, Kehittämisyksikkö Tehy ry 3

6 Tiivistelmä Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa tehyläisten työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelupäälliköiden näkemyksiä ja kokemuksia työterveyshuollon kattavuudesta, saatavuudesta ja toimivuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla. Toisena tehtävänä oli kartoittaa tehyläisten jäsenien näkemyksiä ja kokemuksia työterveyshuollon palveluista. Selvitys toteutettiin kyselynä ja se koski sekä kunta- että yksityissektoria. Työsuojeluhenkilöstölle (N = 335) tarkoitettuun sähköpostin kautta välitettyyn kyselyyn joulukuussa 2009 vastasi 82 työsuojeluvaltuutettua ja 45 työsuojelupäällikköä (sähköpostiosoitteet TTK:n rekisteristä). Vastausprosentti oli 39. Vastaajista puolet (50 ) ilmoitti työskentelevänsä kuntasektorilla ja puolet (50 ) yksityissektorilla. Jäsenille tarkoitettuun jäsensivuilla julkaistuun avoimeen Internet-kyselyyn vastasi helmikuussa 2010 yhteensä 228 Tehyn jäsentä. Jäsenistä neljä viidestä (82 ) ilmoitti työskentelevänsä kuntasektorilla ja alle viidennes (17 ) ilmoitti työskentelevänsä yksityissektorilla. Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäälliköt arvioivat työterveyshuollon toiminnan melko hyväksi. Yksityisellä sektorilla työsuojeluhenkilöstöstä 73 oli tyytyväisiä työterveyshuollon palveluihin kokonaisuudessaan, kun vastaavasti luku oli kuntasektorilla 62. Työsuojeluhenkilöstön mukaan työterveyslääkärin akuuttivastaanotolle pääsee kolmessa organisaatiosta neljästä (72 ) 1 3 päivän sisällä. Työsuojeluhenkilöstön mukaan joka viidennen organisaatiossa (19 ) työterveyshuollon palveluiden käyttöä on rajattu määräaikaisten työntekijöiden kohdalla. Lisäksi vain hieman yli puolessa organisaatioita (59 ) oli käytössä varhaisen tuen malli. Kaksi kolmesta työsuojelupäälliköstä ja -valtuutetusta toivoi lisäkoulutusta työterveyshuollon lainsäädäntöön (69 ) ja hyvään työterveyshuoltokäytäntöön (71 ) liittyen. Jäsenistä reilusti yli puolet (65 ) ilmoitti olevansa tyytyväisiä työterveyshuollon toimintaan kokonaisuudessaan. Noin kolmasosa jäsenistä (32 ) ei osannut sanoa mitä palveluita on oikeutettu saamaan työterveyshuollosta. Vain joka kolmas jäsen (31 ) ilmoitti että heidän työpaikallaan on näkyvillä työterveyshuoltolaki, sopimus työterveyshuollon palveluista sekä työpaikkaselvitys. Avoimissa vastauksissa tuli esille useita kehittämiskohteita työterveyshuollon toimintaan liittyen. Työsuojeluhenkilöstön ja jäsenten avoimissa vastauksissa nostettiin esille kehittämiskohteina työterveyshuollon resurssipula, työterveyshuoltopalvelun järjestäminen omalla työpaikalla sekä pitkä maantieteellinen etäisyys työterveyshuollon toimipaikaan. Avainsanat: Työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöstö, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. 4 Tehyläisten näkemyksiä ja kokemuksia

7 Sammandrag Utredningens syfte var att kartlägga tehyanslutna arbetarskyddsfullmäktiges och arbetarskyddschefers syn på och erfarenheter av företagshälsovårdens täckning, tillgång och funktion på social- och hälsovårdens arbetsplatser. Ett annat syfte var att kartlägga tehymedlemmarnas syn på och erfarenheter av företagshälsovårdens tjänster. Utredningen gjordes som en förfrågan och den gällde både kommun- och privatsektorn. Förfrågan skickades till arbetarskyddspersonalen per e-post i december 2009 och 82 arbetarskyddsfullmäktige och 454 arbetarskyddschefer svarade (e-postadresserna togs från TTK:s register). Svarsprocenten var 39. Av svararna uppgav hälften (50 ) att de arbetade på kommunsektorn och hälften (50 ) på privatsektorn. På en öppen internetförfrågan till medlemmarna på medlemssidorna svarade i februari 2010 sammanlagt 228 tehymedlemmar. Av medlemmarna uppgav fyra av fem att de arbetade på kommunsektorn och under en femtedel (17 ) uppgav att de arbetade på privatsektorn. Arbetarskyddsfullmäktige och arbetarskyddschefer bedömde företagshälsovårdens funktion som ganska bra. På privatsektorn var 73 av arbetarskyddspersonalen nöjda med företagshälsovårdens tjänster som helhet, medan motsvarande siffra på kommunsektorn var 62. Enligt arbetarskyddspersonalen kommer man till en företagsläkares akutmottagning i tre organisationer av fyra (72 ) inom 1 3 dagar. Enligt arbetarskyddspersonalen har utnyttjandet av företagshälsovårdens tjänster begränsats för visstidsanställda i var femte (19 ) organisation. Dessutom använde bara något över hälften av organisationerna (59 ) modellen för tidigt stöd. Två av tre arbetarskyddschefer och fullmäktige önskade fortbildning i anslutning till företagshälsovårdens lagstiftning (69 ) och god företagshälsovårdspraxis (71 ). Av medlemmarna uppgav drygt hälften (65 ) att de var nöjda med företagshälsovårdens funktion i dess helhet. Cirka en tredjedel (32 ) kunde inte säga vilka tjänster man är berättigad att få av företagshälsovården. Bara var tredje medlem (31 ) uppgav att företagshälsovårdslagen, avtalet om företagshälsovårdens tjänster och en arbetsplatsutredning finns till påseende på deras arbetsplats. I de öppna svaren kom flera utvecklingsobjekt fram i anslutning till företagshälsovårdens verksamhet. I arbetarskyddspersonalens och medlemmarnas öppna svar lyftes fram som utvecklingsmål företagshälsovårdens resursbrist, företagshälsovårdsservice på den egna arbetsplatser samt långt geografiskt avstånd till företagshälsovårdsstationen. Nyckelord: Företagshälsovård, arbetarskyddspersonal, social- och hälsovårdens personal. Tehyläisten näkemyksiä ja kokemuksia 5

8

9 Sisällys 1 Johdanto 8 2 Selvityksen tausta Työterveyshuollon lainsäädäntö Hyvä työterveyshuoltokäytäntö Työterveyshuollon linjaukset ja kehittäminen Työterveyshuollon toiminta Suomessa Työterveyshuolto, sairauspoissaolot ja työperäiset sairaudet Työterveyshuolto ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtyminen Työterveyshuolto muutoksessa 17 3 SELVITYKSEN TARKOITUS JA TOTEUTUS Kysely työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelupäälliköille Kysely Tehyn jäsenille Aineiston analyysi 21 4 TULOKSET Työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelupäälliköiden kysely Työterveyshuollon järjestäminen Työterveyshuollon saatavuus Tyytyväisyys työterveyshuoltoon ja sen henkilöstöön Terveystarkastukset Työterveyshuollon toiminta työkykyongelmissa Työterveyshuollon ja henkilöstön edustajien yhteistyö Työterveyshuollon lainsäädäntö Avoimet vastaukset Jäsenkysely Työterveyshuollon järjestäminen Työterveyshuollon saatavuus Tyytyväisyys työterveyshuoltoon ja sen henkilöstöön Avoimet vastaukset 37 5 POHDINTA 40 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 43 Tehyläisten näkemyksiä ja kokemuksia 7

10 1 Johdanto Tehyn päättäjät ovat jo valtuustokaudella nostaneet esille työterveyshuollon saatavuuteen ja toimintaan liittyviä kehittämishaasteita sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla. Lukuisissa yhteydenotoissa myös jäsenet ovat tuoneet esille huolensa työterveyshuollon saatavuudesta ja laadusta. Nämä Tehyn päättäjien esille tuomat työterveyshuollon kehittämishaasteet sekä jäsenten yhteydenotot ovat toimineet lähtökohtana tämän selvityksen tekemiselle. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa, miten työterveyshuolto toimii sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla sekä millaisia ovat tehyläisen työsuojeluhenkilöstön ja jäsenten kokemukset työterveyshuollon palveluista. Aineistokeruu toteutettiin selvityksessä kaksivaiheisesti. Ensimmäinen kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä tehyläisille työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelupäälliköille. Kysely toteutettiin kuntasektorin työsuojeluvaltuutettujen nelivuotisen toimikauden päätteeksi joulukuussa Toinen kysely toteutettiin internet-pohjaisena jäsenkyselynä helmikuussa Selvityksen tuloksia tullaan hyödyntämään Tehyn edunvalvontatyössä, yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja mm. työsuojeluvaltuutettujen koulutuksessa. Myös paikallistasolla selvityksen antamia tietoja voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi silloin kun työsuojeluhenkilöstö osallistuu työpaikoilla työterveyshuollon palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Työterveyshuollon keskeinen rooli, työpaikkojen terveyden edistäminen ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen on nostettu esille useassa kansallisessa politiikka- ja strategia-asiakirjassa. Vanhasen II hallituksen ohjelmassa ( ) on mainittu työterveyshuollon palveluiden kehittäminen ja työterveyshuollon mahdollisuuksien hyödyntäminen osana työpaikkojen kehittämistoimintaa (Valtioneuvosto 2007). Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toteuttamassa Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa ( ) nostetaan esille työterveyshuollon rooli työkykyä uhkaavien ongelmien tunnistamisessa ja hoitamisessa (Valtioneuvoston periaatepäätös 2007). Myös sosiaaliturvan uudistamista pohtiva SATA-komitea toteaa raportissaan, että työterveyshuollon toimintatapoja tehostamalla voidaan parantaa työoloja ja siten vaikuttaa sekä sairauspoissaoloihin että työurien pituuteen (STM 2009:62). Toimiva ja vaikuttava työterveyshuolto on nostettu julkisuudessa ja poliittisessa keskustelussa esille keinona pidentää suomalaisten työuria. Työmarkkinajärjestöt ja hallitus sopivat maaliskuussa 2009 eläkekiistan ratkaisussa yhteisestä tavoitteesta nostaa 25 vuotta täyttäneiden keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Työmarkkinajärjestöt valmistelivat esityksiä työurien pidentämiselle kahdessa työryhmässä, eläkeneuvotteluryhmässä sekä työelämäryhmässä. Työelämäryhmä antoi pääministeri Vanhaselle yksimielisen loppuraportin. Raportti sisältää lukuisia esityksiä, jotka koskevat työterveyshuollon toiminnan kehittämistä ja tehostamista. (Työelämäryhmä 2010.) Työelämätyöryhmä pitää raportissaan tärkeänä sitä, että aikaisemman työn terveysvaa- 8 Tehyläisten näkemyksiä ja kokemuksia

11 rojen torjunnan rinnalle nostetaan työkyvyn edistäminen ja työssä jaksamisen tukeminen. Hyvän työterveyshuollon toimintaan kuuluu raportin mukaan tehokkaat ja vaikuttavat prosessit, varhainen puuttuminen ja ehkäisy, vaikuttavuuden mittaaminen sekä osaava yhteistyö. Työterveyshuollon saatavuutta ja laatua tulee nostaa ja varsinkin pienten työpaikkojen työterveyshuollon saatavuutta ja toimivuutta tulee tehostaa. Lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden työterveyshuoltoa tulee kehittää. Konkreettisena tavoitteena työryhmä ehdottaa, että vuoteen 2014 mennessä käyttöön otettaisiin työterveystietoja sisältävä seurantaväline, joka helpottaisi erityisesti lyhyissä työsuhteissa työskentelevien työterveyshuollon saatavuutta ja seurantaa. Raportin esitysten pohjalta huhtikuussa 2010 perustettiin kaksi työryhmää, joissa kehitetään työterveyshuollon toimintaa. Työhyvinvointityöryhmän tehtävänä on kehittää varhaista puuttumista ja selvittää työhyvinvointitoiminnan mahdollisuuksia erityisesti pitkittyvissä työkyvyttömyystapauksissa. Toisessa työryhmässä tehdään esitykset työterveyshuollon kehittämiseksi ja kattavuuden parantamiseksi (STM 2010). Työterveyshuoltotoiminta on 2010-luvulla pääsääntöisesti laadukasta, mutta kehittämishaasteitakin on tuotu esille. Valtiontalouden tarkastusviraston 2008 tekemässä työterveyshuollon tarkastusraportissa todetaan työterveyshuoltojärjestelmän keskeiseksi haasteeksi se, että palveluiden saatavuudessa ja laadussa on ongelmia. Lisäksi työterveyshuolto painottuu liiaksi sairaanhoitoon, vaikka sen pitäisi työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan olla ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. Työterveyshuollon kustannukset ovat kasvaneet nopeasti ja tarkastusvirasto toteaakin raportissaan, että sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos ja Kansaneläkelaitos eivät ole kiinnittäneet riittävästi huomiota kasvaviin kustannuksiin (VTV 177/2008). Työsuojelupiirien toteuttamassa terveydenhuollon valvontahankkeessa ( ) nousi esille useita työterveyshuoltoon liittyviä kehittämiskohteita terveydenhuollon työpaikoilla. Hankkeesta saatujen tietojen mukaan työpaikkaselvitykset puuttuvat useissa työpaikoissa tai niissä on puutteita. Terveystarkastuksia toteutetaan vaihtelevasti maan eri osissa. Haitallisen henkisen kuormittumisen vaaraa ei juurikaan arvioida, siirtoergonomisia analyyseja on harvoin ja niiden sijasta suositellaan vain apuvälineiden hankintaa. (STM 2008:3.) Näihin työterveyshuollon haasteisiin tulee löytää ratkaisuja kolmikantaisesti niin että kattava, laadukas ja vaikuttava työterveyshuolto on jokaisen työikäisen saatavilla. Väestön ikääntyminen, tuleva työvoimapula, terveyserojen kasvu ja työelämän muutos aiheuttavat toiveita ja vaatimuksia hyvin toimivalle työterveyshuollolle. Työterveyshuolto on erityinen suomalainen innovaatio; ennalta ehkäisevä toiminta ja sairaanhoito yhdessä, joka mahdollistaa terveemmät työolot ja ylläpitää työntekijöiden työkykyä. Erityisesti työvoiman ikääntyminen ja tuleva työvoimapula haastavat työterveyshuollon toimimaan tehokkaasti niin osatyökykyisten työntekijöiden tukijana, kuntoutuksen koordinaattorina kuin työolojen kehittäjänäkin. Suomalainen työterveysjärjestelmä, jossa sairaanhoito on oleellinen osa palvelua, antaa työterveyshuoltohenkilöstölle hyvät mahdollisuudet työkyvyn seurantaan, tietojen antamiseen, ohjaukseen ja neuvontaan sekä terveyden edistämiseen. Tehyläisten näkemyksiä ja kokemuksia 9

12 2 Selvityksen tausta Selvityksen taustaosassa avataan työterveyshuollon toimintaan liittyvää lainsäädäntöä, työterveyshuoltoon liittyvää tutkimusta, työterveyshuollon kehittämishankkeita ja lopuksi vielä tulevaisuuden haasteita. 2.1 Työterveyshuollon lainsäädäntö Kansallinen lainsäädäntö Uusi työterveyshuoltolaki (1383/2001) tuli voimaan Työterveyshuoltolaki on puitelaki, jonka tarkemmasta sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksilla (1484/2001 ja 1485/2001). Työterveyshuoltolaissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää kustannuksellaan työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. Lain tavoitteena on vahvistaa työn ja työympäristön sekä työyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden kehittämistä. Työterveyshuollon sisältö on määritelty työterveyshuoltolain 12. :n hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Työterveyshuoltolain soveltamisala määräytyy työturvallisuuslain (738/2002) kautta. Työterveyshuoltolakia sovelletaan työhön, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Työterveyshuolto on järjestettävä, jos yrityksessä on yksikin työntekijä. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut oppaan työterveyshuollon soveltajille. (STM 2004:12). Työnantajalla on työterveyshuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kustannuksellaan työterveyshuoltopalvelut henkilöstölleen siinä laajuudessa kuin työ, työjärjestelyt, henkilöstö, työpaikan olosuhteet ja niiden muu- tokset edellyttävät. Työterveyshuolto jaetaan lakisääteiseen toimintaan ja sairaanhoitoon. Ehkäisevä työterveyshuolto on lakisääteisesti määrätty koskemaan kaikkia palkansaajia. Työnantajat voivat vapaaehtoisesti järjestää työntekijöilleen sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluita, mutta laki ei tähän velvoita. (STM 2004:3.) Työterveyshuoltolakiin on kirjattu työterveyshuollon henkilöstön pätevyysvaatimukset. Edellytettävästä koulutuksesta on säädetty tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa (1484/2001) hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta. Tämän asetuksen mukaan työterveyshuollossa päätoimisesti toimivan laillistetun lääkärin tulee olla työterveyshuollon erikoislääkäri ja osa-aikaisesti toimivalla lääkärillä tulee olla 10,5 opintopisteen edestä työterveyshuollon opintoja suoritettuna. Päätoimisesti toimivalla terveydenhoitajalla tulee olla ammattinsa pätevyys ja ammattikorkeakoulussa suoritetut työterveyshuollon erikoistumisopinnot tai vähintään seitsemän opintoviikon laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden sisällä työterveyshuollon tehtäviin siirtymisestä. Työterveyshoitajien jatkokoulutuksen kehittäminen on käynnistetty. Kehittäminen tapahtuu yhteistyössä opetusministeriön, STM:n, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa jokaisessa työterveyshuoltoyksikössä olisi ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon suorittanut tai yliopistossa maisteritutkinnon suorittanut työterveyshoitaja. (Hiltunen ym ) 10 Tehyläisten näkemyksiä ja kokemuksia

13 Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo työterveyshuoltolain toteutumista. Se saa työterveyshuoltoa koskevia tietoja Työterveyslaitoksen kolmen vuoden välein toteuttamasta katsauksesta Työterveyshuolto Suomessa. Työmarkkinakeskusjärjestöt toimivat osaltaan aktiivisesti työterveyshuollon kehittämiseksi kolmikantayhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön työterveyshuollon neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta seuraa työterveyshuollon yleistä kehitystä, kehittää työterveyshuoltoa koskevaa lainsäädäntöä, antaa lausuntoja sekä tekee esityksiä työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon kehittämisestä ja kustannusten korvausperusteista (lisätietoa Vuonna 2006 tuli voimaan kansanterveyslain (66/1972) muutos (5. ja 6. ), joka mahdollistaa työterveyshuollon järjestämisen erillään kansanterveystyöstä. Näin mahdollistetaan laajempi yli kunta- ja kuntayhtymärajojen ulottuva työterveyshuollon yhteistyö. Lainmuutoksen tavoitteena on luoda toimivia moniammatillisia kunnallisia työterveyshuollon yksiköitä, jotta palveluita voidaan tuottaa samanvertaisesti koko maassa. Vuonna 2007 astui voimaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaava puitelaki (169/2007), joka on voimassa vuoden 2012 loppuun. Puitelaki kannustaa kuntia järjestämään niin työterveyspalvelut kuin muutkin terveyspalvelut isommissa yksiköissä, jotta laadukkaita palveluja olisi saatavilla kaikkialla maassamme tasavertaisesti. Puitelainsäädännön tavoitteena on turvata terveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuus, kattavuus ja laatu suurempien yksiköiden avulla kuten esimerkiksi kuntaliitosten ja yhteistoiminta-alueiden kautta. Tammikuussa 2010 työterveyshuoltolain 7. muutettiin siten, että työterveyshuollon palvelujen tuottaja voi jatkossa hankkia työterveyshuoltoon kuuluvia laboratorio- ja kuvantamispalveluita sekä kliinisfysiologisia tutkimuksia myös sairaanhoitopiirin toimintayksiköltä. Nämä sairaanhoitopiirin toimintayksiköltä ostetut työterveyshuollon tukipalvelut ovat näin osa työterveyshuoltolain hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista toimintaa ja tulevat sairausvakuutuslain perusteella korvattaviksi osana työterveyshuollon hyväksyttäviä kustannuksia. Lakimuutoksen myötä arvioidaan, että laboratorio- ja kuvantamispalveluita tuottavat kunnalliset liikelaitokset todennäköisesti siirtyvät yhtiömuotoisiksi, jos ne myyvät palveluita oman sairaanhoitopiirin ulkopuolelle. Valmisteilla olevassa terveydenhuoltolaissa tavoitteena on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö ja asiakaslähtöisyys. Uudistuksen yhteydessä tarkoituksena ei ole muuttaa työterveyshuoltolakia tai siihen liittyviä velvoitteita. (Hiltunen ym ) Työterveyshuollon korvauksia koskeva lainsäädäntö Työterveyshuollon korvauksista säädetään sairausvakuutuksen korvauksia koskevassa lainsäädännössä (1224/2004, 1338/2004). Kansaneläkelaitos (Kela) suorittaa korvauksen työterveyshuollon kustannuksista työnantajalle. Korvaus on 60 ehkäisevän työterveyshuollon tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista (korvausluokka I) ja 50 sairaanhoidon tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista (korvausluokka II). Vuonna 2007 työterveyshuollon kustannukset olivat 499 miljoonaa euroa, mikä oli 8,7 enemmän kuin edellisvuonna. Työnantajille tästä korvattiin 237 miljoonaa euroa. Korvaukset rahoitetaan sairausvakuutuksen työtulovakuutuksella. Työterveyshuollon keskimääräiset kustannukset olivat työterveyshuollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohden 267 euroa ja tästä työnantajalle maksetut korvaukset 127 euroa. Tilastoja tarkasteltaessa on todettavissa että mitä suurempi työpaikka, sitä enemmän Tehyläisten näkemyksiä ja kokemuksia 11

14 työterveyshuolto maksaa työntekijää kohden. (Kelan työterveyshuoltotilasto 2007.) Työnantajalle maksettava korvaus ei voi ylittää laskennallista enimmäismäärää. Enimmäismäärät vahvistetaan vuosittain (lisätietoa Taulukossa 1 on esitetty kustannusten enimmäismäärä ja korvaukset vuodelta Taulukko 1. Kelan korvaamien työterveyshuollon kustannusten määrä vuonna 2009 (lähde Työntekijäkohtainen enimmäismäärä, vuosi 2009 Kustannusten enimmäismäärä/ euroa Korvauksen enimmäismäärä/ euroa Korvausluokka I 148,70 89,22 Korvausluokka II 223,10 111,55 Yhteensä 371,80 200,77 Työnantajan tulee hakea kaikista saman tilikauden aikana aiheutuneista työterveyshuollon kustannuksista korvausta yhdellä hakemuksella. Työnantajan on liitettävä hakemukseen työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä työsuojelutoimikunnan tai työsuojeluvaltuutetun lausunto hakemuksesta. (Rautio 2009.) Esimerkiksi Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset olivat vuonna 2007 kaikkiaan 5,1 miljoonaa euroa. Summa sisältää kaikki toiminnasta aiheutuneet kulut. Jokaista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) työntekijää kohden kustannukset olivat noin 242 euroa / vuosi. Kelalta saadut korvaukset kyseisenä vuonna olivat yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa. (HUS hallituksen kokous ) Muutoksia korvauslainsäädäntöön Sairausvakuutuslain työterveyshuollon kustannusten korvaamista koskevaan säännökseen (SVL 13 luku 5. ) ollaan sosiaali- ja terveysministeriössä valmistelemassa muutosta. Jatkossa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon 60 prosentin korvauksen edellytyksenä on se, että työpaikalla ja työterveyshuollossa on sovittu käytännöt miten työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös toimenpiteet työkyvyn edistämiseksi ja sairauspoissaolojen hallitsemiseksi sekä toimintatavat sairauden pitkittyessä, kuntoutukseen ohjaamisessa ja hoitavien tahojen keskinäisessä tiedon kulussa. Muuten korvaus on matalampi (50 ). (STM 2009:62.) Euroopan unionin lainsäädäntö Neuvoston direktiivissä 89/391/ETY (annettu 12. päivänä kesäkuuta 1989) säädetään toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä. Tämä puitedirektiivi on pantu Suomessa täytäntöön työturvallisuuslailla ja työterveyshuoltolailla sekä alemman asteisilla säädöksillä. Komissio hyväksyi tiedonannollaan helmikuussa 2007 uuden työsuojelustrategian Työn laadun ja tuottavuuden parantaminen: yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi Strategian tavoitteena on vähentää työtapaturmien kokonaismäärää 25. Strategia mainitsee kahdeksan eri keinoa tai välinettä, joiden avulla tavoite on määrä saavuttaa. Lähtökohtana on tuottavuuden parantaminen Lissabonin sopimuksen hengen mukaan. Kun yritykset investoivat työntekijöiden terveyden suojeluun ennaltaehkäisevin toimin, ne saavat näkyviä tuloksia: poissaolojen aiheuttamat kustannukset pienenevät, henkilöstönvaihtuvuus vähentyy, asiakastyytyväisyys kasvaa, motivaatio lisääntyy, laatu kohentuu ja yrityskuva kirkastuu. (STM 2007.) 12 Tehyläisten näkemyksiä ja kokemuksia

15 2.2 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö Hyvä työterveyshuoltokäytäntö tuli käyttöön käsitteenä vuonna 1995 voimaan tulleen korvauslainsäädännön uudistuksen yhteydessä (950/1994 valtioneuvoston päätös työnantajan velvollisuudeksi säädetystä sekä yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän työterveyshuollosta). Hyvällä työterveyshuoltokäytännöllä tarkoitetaan työterveyshuollon järjestämisessä, toteuttamisessa ja kehittämisessä noudatettavia valtioneuvoston asetuksen periaatteita (A 1484/2001, 1 luku). Tässä asetuksessa säädetään hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta. Asetuksen 2. :n mukaan hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluu hyvä ammattikäytäntö, monitieteinen ja moniammatillinen toimintatapa, tarvittava tieto työpaikan työolosuhteista sekä työterveyshuoltolain 12. :ssä tarkoitettu yhteistyö ja -toiminta. Työterveyslaitos on julkaissut kirjan Hyvä työterveyshuoltokäytäntö konkretisoimaan ja selkiyttämään työterveyshuoltotoimintaa (Manninen ym ) 2.3 Työterveyshuollon linjaukset ja kehittäminen Vanhasen II hallitusohjelman ( ) osana olevassa Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa (Valtioneuvoston periaatepäätös 2007) on vahvasti nostettu esille työelämän ja työikäisten terveyden parantaminen. Jos politiikkaohjelman linjaukset toteutuvat, ennaltaehkäisyä painottava työterveyshuolto lisää työhyvinvointia ja on sekä työnantajan että työntekijän etu. Työelämän muutokset edellyttävät työterveyshuollolta palvelujen kehittämistä ja yhteistyön tiivistämistä yritysten ja organisaatioiden kanssa. Työterveyshuollossa olisi kiinnitettävä huomiota erityisesti mielenterveyden ongelmien kasvuun sairauspoissaolojen syynä sekä lisääntyviin unihäiriöihin. Politiikkaohjelman osana työelämää kehitetään Työhyvinvointifoorumissa, joka sovittaa yhteen työhyvinvointia edistävät organisaatiot huomioiden erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset. Työhyvinvointifoorumi on jatkoa vuonna 2007 päättyneelle Veto-ohjelmalle (lisätietoa Kansallinen terveyshanke toteutettiin vuosina ( ). Hankkeen tavoitteena oli taata väestön terveystarpeista lähtevän hoidon saatavuus, laatu ja riittävä määrä koko maassa asukkaan maksukyvystä riippumatta. Kunnallisen työterveyshuollon kehittäminen seudullisesti laajempina kokonaisuuksina mahdollistettiin lakiuudistuksella hankkeen aikana. Kansallisessa hankkeessa ei muuten merkittävästi käsitelty työterveyshuoltoa. (STM 2008:22.) KASTE (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ) linjaa keskeiset toimenpiteet, joiden toteuttamiseen hallitus on sitoutunut sosiaalija terveydenhuollon kehittämiseksi. Ohjelman avulla tuetaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamista kunnissa. Työterveyshuolto on kytketty mukaan ohjelmaan esimerkiksi ohjelman puitteissa tehtävien hankkeiden yhteistyökumppanina. (STM 2008:6.) Työikäinen väestö on vahvasti esillä STM:n Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelmassa , jossa määritellään käytännön toimintalinjat sosioekonomisten terveyserojen vähentämiselle. Toimintaohjelma kytkeytyy tiiviisti hallituksen Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan. Toimintaohjelma näkee työpaikat terveyden edistämisen areenoina. Tavoitteena ohjelmalla on esimerkiksi terveyden edistäminen ja varhainen puuttuminen riskialoilla, työterveyshuollon kattavuuden parantaminen varsinkin pienissä yrityksissä ja yrittäjien kohdalla, pitkäaikaistyöttömien terveydenhuolto ja työhön liittyvien riskien sekä riskiryhmien tunnistaminen ja Tehyläisten näkemyksiä ja kokemuksia 13

16 seuranta. Toimintaohjelmassa työterveyshuollon on jopa todettu edistävän terveyden eriarvoisuutta, koska työssäkäyvällä väestöllä on mahdollisuus käyttää ilmaisia työterveyshuollon palveluita sekä julkisia terveyspalveluita. Tavoitteena ei ole kuitenkaan lisätä terveyden tasa-arvoa heikentämällä työterveyshuollon asemaa, vaan vahvistaa perusterveydenhuoltoa jotta myös työelämän ulkopuolella olevilla olisi mahdollisuus riittäviin palveluihin. (STM 2008:16.) Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat asiakirjassa työikäistä väestöä koskevaksi päätavoitteeksi on asetettu työ- ja toimintakyvyn ylläpito, jotta työelämässä voidaan jatkaa 2 3 vuotta nykyistä kauemmin. Strategian mukaan työterveyshuoltoa kehitetään Työterveys linjausten pohjalta, työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyötä tiivistetään sekä edistetään opiskelijoiden, työttömien ja muiden työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden terveyttä. (STM 2006:14.) Valtioneuvoston periaatepäätös Työterveyshuolto 2015 linjaa työterveyshuollon kehittämisen suunnan ja strategiat seuraaville vuosille. Strategian pääpaino on (1.) työelämän laadun parantamisessa, (2.) työkyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä ehkäiseviä toimenpiteitä tehostamalla sekä (3.) kattavien ja laadukkaiden työterveyshuoltopalvelujen tur vaa misessa. Periaatepäätös sisältää yhteensä 10 kehittämislinjaa, joiden toteuttamiselle on määritelty ensisijainen vastuutaho, yhteistyötahot ja menettelytavat. (STM 2004:3.) Työterveyshuollon toimintaa on viimeisten vuosien aikana kehitetty useiden erilaisten käytännön kehittämishankkeiden kautta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojelurahasto ja Euroopan rakennerahasto ovat tukeneet työterveyshuoltoon liittyviä kehittämishankkeita. Myös työelämän kehittämisohjelma Tykesin ( ) kautta on rahoitettu useita hankkeita, joissa työterveyshuolto on kytketty mukaan työpaikkojen kehittämistyöhön. Tässä kappaleessa esitellään muutamia viime vuosien aikana toteutetuista hankkeista, joista on saatavilla lisätietoa internetin välityksellä. Dragsfjärdin kunnassa toteutettiin vuosina DRUVAN-hanke yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Hankkeen taustalla oli huoli kunnan työntekijöiden jaksamisesta ja sairauspäivien lisääntymisestä. Hankkeen aikana kunta investoi vuosittain henkilöstön terveyteen ja työhyvinvointiin 473 euroa/henkilö. Lähtötilanteessa summa oli 20 euroa, joten lisäys oli 20-kertainen. Hankkeessa sovellettiin alun perin metalliteollisuuteen kehitettyä Metal Age -menetelmää, jossa johto ja henkilöstö yhdessä suunnittelevat ja toteuttavat toimia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Menetelmän tarkoituksena on parantaa työhyvinvointia ja siten vähentää sekä sairauspoissaoloja että varhaiseläkkeelle jäämistä. Kunta sai laskennallisesti sijoitukselleen 46 vuosittaisen tuoton vähentyneinä sairauspäivinä ja vähentyneinä työkyvyttömyyseläkkeinä. Työterveyshuoltoon investoitiin lisärahaa euroa. Hankkeen ansiosta sairaus- ja eläkekuluina kunta säästi laskennallisesti euroa. (Näsman & Ahonen 2007, Strann 2006a/2006b). SEITTI-hanke on sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen rahoittama, PARAS-hankkeeseen liittyvä työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehittämishanke, jota toteutetaan yhdessä Keski-Suomen työterveystoimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää kunnallista työterveyshuoltoa alueellisesti osana muuta terveydenhuoltoa. Alueellisella yhteistyöllä on tarkoitus saavuttaa toimivammat, kattavammat ja vaikuttavammat palvelut maakunnassa. Hanke ajoittuu vuosille (Pulkkinen & Närhi 2009.) Verve, Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto ovat kehittäneet jo vuosikymmenen ajan työhyvinvointia edistävää työn kehittä- 14 Tehyläisten näkemyksiä ja kokemuksia

17 mistapaa. Nyt lähestymistapaa jalostetaan ja levitetään TYÖLÄS-verkostossa. TYÖLÄS on oppimisverkosto, jossa työterveyshuollon ja kuntoutuksen ammattilaiset kehittävät asiakkaidensa kanssa työlähtöisiä menetelmiä. Oppimisverkostoon otetaan mukaan työterveys- ja kuntoutusyksikköjä, joilla on kiinnostusta kouluttautua työlähtöisten menetelmien käyttäjiksi. (lisätietoa: 2.4 Työterveyshuollon toiminta Suomessa Työterveyshuollon seuranta- ja tutkimustietoa on runsaasti. Kelan tilastojen mukaan vuonna 2007 tehtiin hieman yli miljoona terveystarkastusta työterveyshuollossa. Sataa työterveyshuollon piirissä olevaa työntekijää kohden tehtiin 54 terveystarkastusta. Sairaanhoitokäyntejä työterveyshuollossa tehtiin 4,9 miljoonaa (keskimäärin 2,7 käyntiä työterveyshuollon piirissä olevaa työntekijää kohden). Laboratoriotutkimuksia tehtiin 6,5 miljoonaa ja radiologisia tutkimuksia (Kelan työterveyshuoltotilasto 2007.) Työterveyslaitos on selvittänyt työoloja ja työterveyspalveluiden käyttöä laajalla tutkimussarjalla. Työ ja terveys -haastattelututkimus toteutetaan kolmen vuoden välein. Ensimmäinen haastattelututkimus tehtiin vuonna Vuoden 2009 haastattelututkimuksen (n = 2355) mukaan työnantaja oli järjestänyt työterveyshuollon palvelut 93 prosentille palkansaajista. Lähes kaikki (95 ) sosiaali- ja terveysalalla työskentelevistä kuuluivat työterveyshuollon piiriin. Palkansaajista valtaosalla (92 ) oli mahdollisuus käyttää myös sairaanhoitopalveluita. Kunta-alalla terveyskeskus tai kaupungin henkilöstön terveysasema oli yleisin palveluidentuottaja. Yli kahdelle kolmasosalle (70 ) vastaajista oli tehty terveystarkastus viimeisen kolmen vuoden aikana. Työterveyshuolto oli käynyt tutustumassa noin joka toisen vastaajan työpaikalla viimeisen kolmen vuoden aikana. Kolme neljästä vastaajasta (74 ) antoivat haastattelututkimuksessa kiitettävän tai hyvän arvioinnin työterveyshuollon toiminnasta. (Perkiö- Mäkelä ym ) Kuntien eläkevakuutus (Keva) selvitti työterveyshuollon toimintaa työnantajien arvioimana puhelinhaastattelulla vuonna 2001 (n = 407). Jäsenyhteisöjen välillä oli huomattavia eroja työterveyshuoltoon sijoitetuissa taloudellisissa resursseissa. Ehkäisevän työterveyshuollon ja työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset vaihtelivat 30 eurosta (pienet kunnat) 90 euroon (sairaanhoitopiirit). Sairaanhoidon ja muun terveydenhoidon kustannukset vaihtelivat 53 eurosta 103 euroon. Kokonaisuudessaan työnantajapuolen tyytyväisyys työterveyshuollon palveluihin oli hyvä. Kehittämiskohteina nähtiin kunta-alan työterveyshuollossa voimavarojen lisääminen sekä yhteistyön parantaminen henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja työterveyshuollon välillä. Lisäksi työterveyshuollolta toivottiin enemmän toimenpide-ehdotuksia ikääntyvien työssä jaksamiseen sekä tietoa henkilöstön hyvinvoinnista. (Töyry ym ) Kuntien eläkevakuutus on selvittänyt kunta-alan työntekijöiden työterveyshuoltopalvelujen käyttöä sekä tyytyväisyyttä työterveyspalveluihin osana Kuntatyö 2010-hanketta. Tutkimuksen työntekijäaineisto perustuu kuntatyöntekijän seurantaan, joka aloitettiin vuonna Järviö on tehnyt pro gradu tutkimuksen vuoden 2003 aineistosta (n = 2615). Kuntatyöntekijät olivat tutkimuksen mukaan tyytymättömämpiä työterveyshuollon toimintaan kuin valtiosektorin ja yksityisen sektorin työntekijät. Vain noin puolet (56 ) vastanneista oli tyytyväisiä työpaikan työterveyshuollon toimintaan. Suurin osa kunta-alan työntekijöistä oli käyttänyt yhtä tai useampaa työterveyshuollon palvelua viimeisen vuoden aikana. Sairaanhoitoon kuuluvien Tehyläisten näkemyksiä ja kokemuksia 15

18 työterveyspalveluiden käyttö oli suurempaa kuin ennaltaehkäisevään toimintaan kuuluvien palveluiden käyttö. (Järviö 2006.) Jatkotutkimuksen mukaan tyytymättömyys työterveyshuoltoon oli lisääntynyt kolmen vuoden seurantajaksolla ( ). Ammattialoittain tarkasteltuna tyytymättömimpiä työterveyshuoltoon olivat terveysalalla työskentelevät kuntasektorin työntekijät, mutta erot ammattialojen välillä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tyytymättömyys oli lisääntynyt eniten nuorilla ja terveysalalla työskentelevillä. (Forma ym ) 2.5 Työterveyshuolto, sairauspoissaolot ja työperäiset sairaudet Pohjoismaissa käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua siitä, kuinka sairauspoissaolojen määrä saataisiin laskemaan ja näin säästettäisiin yhteiskunnan rajallisia taloudellisia resursseja. Työterveyshuolto on keskeisessä roolissa sairauspoissaolojen hallinnassa. Pohjoismaissa työntekijöiden sairauspoissaolot vaihtelevat laajasti. Ruotsissa sairauspoissaolot ovat alimmalla tasolla 27 vuoteen (2,5 ), Suomessa keskitasoa (4,5 ) ja Norjassa taas korkeimmillaan (7,7 ). Keskustelussa painotetaan varhaista puuttumista työkykyongelmiin ja huomio on käännetty entistä vahvemmin jäljellä olevaan työkykyyn. (Lindahl 2010b.) Myös lääkäreiden roolia korostetaan sairauspoissaoloista keskusteltaessa. Esimerkiksi Ruotsissa on erilaisille sairauksille määritelty standardipituisia sairauspoissaoloja, jotka ohjaavat lääkäreiden sairausloman myöntämistä. (Lindahl 2010a.) Norjassa on suunnitteilla, että kaikkien yli kahdeksan viikkoa sairauslomalla olleiden palkansaajien on palattava töihin osa-aikaisesti. Töihin on palattava joko 20-, 40-, 60- tai 80-prosenttisesti. Tätä pääsääntöä ehdottaa sairauspoissaolojen vähentämistä pohtinut norjalainen asiantuntijaryhmä. (Lindahl 2010b.) Suomessa työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyöllä on saatu hyviä paikallisia tuloksia sairauspoissaolojen hallinnassa. Suurimmalla kuntatyönantajalla, Helsingin kaupungilla ( työntekijää), on määrätietoisesti kehitetty kaupungin omia malleja, joilla ehkäistään pitkiä sairauslomia. Kaupungin tilastojen mukaan 2 4 viikon mittaisten pitkien sairauslomien määrä on saatu laskemaan viime vuosina. Lisäksi pitkillä sairauslomilla olevia työntekijöitä on erilaisin tukitoimin saatettu takaisin työelämään ja näin ehkäisty heidän ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä. Työterveyshuollossa työhön paluun toimintamallia on kehittänyt viisihenkinen työryhmä ja mallin kohdejoukkona on ollut 270 vaikeaongelmaista pitkäaikaissairasta työntekijää. Tulokset mallin kehittämisessä ovat olleet lupaavia. Työntekijät olivat olleet pois töistä keskimäärin puolitoista vuotta, pisimmillään peräti seitsemän vuotta. Käytyään läpi koko tukiketjun lääkärin, terveydenhoitajan, kuntoutussuunnittelijan, psykologin ja fysioterapeutin yli puolet pystyi palaamaan töihin ja muut löysivät uuden uran. (Lindén 2010.) 2.6 Työterveyshuolto ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtyminen Työterveyshuolto on tärkeässä roolissa kun pyritään vähentämään ennenaikaiselle eläkkeelle jäämistä ja pyritään pidentämään työuria. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (TULES) ovat suurin sairausryhmä työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttäessä. Niiden osuus vuonna 2009 oli 34. Mielenterveyden häiriöiden osuus oli 30. Mielenterveyshäiriöiden vuoksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet 16 Tehyläisten näkemyksiä ja kokemuksia

19 ovat kuitenkin kestoltaan pidempiä, koska niille jäädään tyypillisesti nuorempina kuin TULES-vaivojen vuoksi. (ETK Faktasalkku 2010.) Masennukseen perustuvia työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi vuonna 2006 puolitoistakertainen määrä vuoteen 1997 verrattuna. Naisten masennusperusteisten eläkkeiden alkavuus oli noin 40 prosenttia suurempi kuin mies ten. Naisten ammattiryhmistä masennusperusteisia eläkkeitä alkoi eniten mm. sairaanhoitajilla sekä perus- ja lähihoi tajilla. Hoitoalan ammateissa (sairaanhoitajat, perusja lähihoitajat) masennusperusteisten eläkkeiden alkavuus ylitti tilastollisesti merkitsevästi kaikkien naisten keskiarvon. (Pensola & Gould 2009.) Työterveyshuolloilla on tärkeä rooli työikäisen väestön masennuksen tunnistamisessa ja hoidossa. Vuonna 2004 valmistui ensimmäinen Depression Käypä hoito suositus. Depression Käypä hoito mallin avulla on mahdollista kehittää työkyvyttömyyttä ehkäiseviä hoitokäytäntöjä (STM 2005:1). Vuonna 2009 päivitetyssä hoitosuosituksessa työterveyshuollon keskeisempää roolia korostetaan sairauspoissaolojen pidentyessä. Työterveyshuollolla on keskeinen koordinoiva rooli etenkin jos masennuspotilaan sairauspoissaolo pitkittyy ja uusiutuu. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti ministeri Liisa Hyssälän johdolla masennukseen liittyvän työkyvyttömyyden vä hentämiseksi nelivuotisen Mastohankkeen, joka edistää työhyvinvointia lisääviä käytäntöjä, masennuksen ehkäisyä, hyvää hoitoa ja kuntoutusta sekä työssä jatkamista ja työhön paluuta. Työterveyshuollolla on keskeinen rooli toimissa, joilla vähennetään työkyvyttömyyttä ja ennenaikaisia eläkkeitä. Masto-hankkeen tavoitteena on: (1.) edistää työhyvinvointia lisääviä käytäntöjä työelämässä, (2.) edistää masennuksen ehkäisyä, hyvää hoitoa ja kuntoutusta (3.) edistää työssä jatkamista ja työhön paluuta masennuksen yhteydessä (4.) vähentää masennusperusteista työkyvyttömyyttä. (Lisätietoa Masto-hankkeesta Fyysisesti raskas työ sosiaali- ja terveydenhuollossa aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli TULESsairauksien ennaltaehkäisyssä, tunnistamisessa ja hoidossa. Työterveyshuollon merkitys tulee korostumaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ikääntymisen myötä. Työ ja terveys Suomessa 2009 haastattelututkimuksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelualalla työntekijät kokevat työn fyysisesti raskaaksi useammin kuin monella muulla toimialalla. Lisäksi yli 25-kilon taakkojen nostelu on yleisempää kuin usealla muulla toimialalla. (Ketola & Perkiö-Mäkelä 2010.) Fyysisesti raskasta työtä tulee muokata työntekijälle paremmin sopivaksi ergonomian keinoin ja tässä työterveyshuolto voi toimia asiantuntijan roolissa. Taakkoja jatkuvasti käsitteleville henkilöille pitää järjestää riittävä koulutus turvallisesta nostamisesta. (Riihimäki & Takala 2006.) Esimerkiksi potilassiirtokorttikoulutus antaa valmiuksia tehdä työssä tapahtuvia nostoja turvallisesti ja potilasturvallisuuden vaarantumatta (Tamminen-Peter 2010). 2.7 Työterveyshuolto muutoksessa Työterveyshuolto Suomessa 2007 katsauksen mukaan 39 työterveysyksiköistä oli lääkärikeskuksissa, 29 terveyskeskuksissa tai kunnallisissa liikelaitoksissa, 26 oli työnantajan omia yksiköitä ja 6 työnantajien yhteisiä yksiköitä. (Manninen ym ) Vaikka yksityiset työterveyshuollon palvelutarjoajat ovat kasvattaneet osuuttaan, niin henkilöasiakkaiden määrä on lisääntynyt myös kunnallisissa työterveyshuollon yksiköissä. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi raportissaan, että työ- Tehyläisten näkemyksiä ja kokemuksia 17

20 terveyshuollon ulkoistaminen lisää työterveyshuollon sairaanhoitopainotteisuutta ja järjestelmän kustannuksia (VTV 177:2008). Kunnissa työterveysyksiköiden koko on rajus sa kasvussa, kun yksiköitä yhdistetään osana kuntien palvelurakennemuutoksia. PA RAShank keeseen liittyvien suunnitelmien mukaan kunnallisten työterveysyksiköiden määrä olisi putoamassa 211 yksiköstä 121 yksikköön (-43 ) vuoden 2012 loppuun mennessä. (Manninen & Pulkkinen-Närhi 2008.) Kunnallisessa työterveyshuollossa suunta on myös kohti kunnallisia työterveyshuollon liikelaitoksia, joista valtaosa toimii ns. isäntäkuntamallilla (vuonna 2008 liikelaitosten määrä oli 16 kappaletta). Myös kunnallisia työterveyshuollon osakeyhtiöitä on jo perustettu muutama (vuonna 2008 määrä oli 2 kappaletta). (Pulkkinen-Närhi ym ) Useimmat työterveyshuollon liikelaitokset toimivat isäntäkuntamallilla ja ovat kaupunkivetoisia. Kunnalliset työterveyshuollon liikelaitokset ovat paremmin resurssoituja kuin terveyskeskusten työterveysyksiköt (Peurala ym. 2010). Useissa kunnissa suunnitellaan tai jo toteutetaan terveydenhuollon palvelujen yhtiöittämistä. Osassa näistä terveydenhuollon yhtiöittämishankkeista on kyse työterveyshuollon palvelujen yhtiöittämisestä. Yhtiöittämisessä aikaisemmin kuntaan työsuhteessa olleet työntekijät siirtyvät uuden osakeyhtiön palvelukseen liikkeen luovutuksen periaatteita noudattaen. Tehyn edunvalvonnallisena tavoitteena on se, että tulevissa osakeyhtiöissä noudatetaan terveyspalvelualan työehtosopimusta (TP-TES). Case työterveyshuollon liikelaitos Joensuun Työterveydestä muodostettiin kaupungin liikelaitos vuoden 2007 alussa. Liikelaitos tehtiin yhdistämällä Joensuun, Enon, Kontiolahden ja Pyhäselän kunnalliset työterveysyksiköt. Vuoden 2008 alussa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä liittyi liikelaitokseen. Liikelaitoksessa oli alkuvuodesta 2010 yli henkilöasiakasta, joista maatalousyrittäjiä lähes 300. Liikelaitosta johtaa johtokunta, joka koostuu työterveyden ja talouden asiantuntijoista. Valtuusto raamittaa toiminnan, mutta johtokunta on vastuussa liikelaitoksen tuloksesta. Johtosäännöllä on määritelty toiminnan puitteet. Liikelaitoksen etuna on kunnan muita toimintayksiköitä itsenäisempi asema. Haasteena on henkilökunnan rekrytointi ja pysyvyys. (Spåre 2008, Case työterveyshuollon osakeyhtiö Työsyke on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja kuntien omistama osakeyhtiömuotoinen työterveyshuolto, jolla on lähes asiakasta. Osakeyhtiön käynnistämisen taustalla oli krooninen pula työterveyshuollon lääkäreistä ja lisääntyneet työilmapiiriongelmat. Työsykkeen kuudessa toimipisteessä keskitytään ennaltaehkäisevään kansanterveystyöhön. Kun työterveyshuolto on järjestetty omassa yhtiössä, henkilökuntaa on saatu rekrytoitua riittävästi ja vaihtuvuus on ollut vähäistä. (Juhola-Puha 2010, Koko maakunnan kattavia työterveysyksiköitä on perustettu Päijät-Hämeeseen ja niitä on suunnitteilla Etelä-Karjalaan. Päijät-Hämeessä Työterveys Wellamo Oy perustettiin joulukuussa Wellamo Oy:n omistavat kaikki Päijät-Hämeen kunnat ja lisäksi Iitti, Pukkila ja Myrskylä sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ja Päijät-Hämeen koulutuskonserni. Omistajina on yhteensä 17 kunnallista organisaatiota. (lisätietoa: paijathameentyoterveys.net.) Tampereen seudulla on ollut maantieteellisesti laaja kunnallinen työterveyshuollon kehittämishanke. Keski-Suomessa on meneillään maakunnan kun- 18 Tehyläisten näkemyksiä ja kokemuksia

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän D'Artagnan? TYHE 5, Ajankohtaista työelämässä Minna Ylikännö, VTT, yliopistonlehtori Sosiaalitieteiden laitos Suomalainen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring asiantuntijalääkäri tij i 1 Yhteistyön perusteet Laki edellyttää

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 13.8.14 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012

Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012 Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012 Kevan Työterveyshuoltotutkimus 2012 Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuntaorganisaatioiden työterveyshuollon

Lisätiedot

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Pohjanmaa hankkeen työelämäosiotehtyä ja tulevaa Eija Alatalo Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Työkykyyn kohdistuvat toimenpiteet Työterveyshuolto konteksti pitkä yhteistyösuhde, työnantaja, työntekijä

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas Johdanto Työurien pidentäminen on noussut yhdeksi tärkeimmäksi kansalliseksi tavoitteeksi. Tässä terveydenhoitajaopiskelijoiden

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset 1.6.2012. Yhdessä työkyvyn tukena

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset 1.6.2012. Yhdessä työkyvyn tukena Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset 1.6.2012 Yhdessä työkyvyn tukena Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012 Heikki Palomäki/Lauri Keso Asiantuntijalääkäri Kansaneläkelaitos Terveysosasto

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. JM/2013 Sivu 1 / 9 21.12.2001/1383 Työterveyshuoltolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää

Lisätiedot

Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset

Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset SAK:n 21. Työympäristöseminaari 23.3.2013 Rea Lagerstedt, Helsingin yliopisto 1 Perhelääkäritkö tth:n tilalle? 2 Mitä erikoislääkärikoulutus pitää

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Arto Laine Kela 1 Arjen haasteita työterveydessä Sairausvakuutuslain muutokset 1.1.2011 ja 1.6.2012 alkaen Yhteistyössä sovittu

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynti,

Lisätiedot