Eduskunnan puhemiehelle

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eduskunnan puhemiehelle"

Transkriptio

1 KK 898/1999 vp - Hannes Manninen /kesk KIRJALLINEN KYSYMYS 898/1999 vp Alkoholipitoisuuden määritys liikennejuopumustapauksissa Eduskunnan puhemiehelle Liikennejuopumusta koskevia säännöksiä muutettiin lailla ( ) niin, että veren alkoholipitoisuuksien rinnalle rikoksen tunnusmerkeiksi tuli alkoholin määrä litrassa uloshengitysilmaa. Nämä rajat ovat 0,25 milligrammaa (rattijuopumus, RL 23:3) ja 0,60 milligrammaa (törkeä rattijuopumus, RL 23:4). Sittemmin on käynyt ilmi, että monissa tapauksissa rattijuopumuksesta syytetyksija tuomituksi joutuminen riippuu siitä, onko oikeudellisen arvioinnin perusteena hengitysilmasta tarkkuusalkometrillä saatu luku vai verinäytteestä tehty määritys. Käytännössä kuljettajan veren alkoholipitoisuus on 0,65-0,70 promillea, kun hänen hengitysilmastaan mitattu alkoholimäärä on 0,25 milligrammaa litraa kohti. Kun kolmessa tapauksessa viidestä, eli noin tapausta/vuosi, alkoholimääritystä ei tehdä verestä vaan kuljettajan uloshengitysilmasta, niin eri arvioiden mukaan vuosittain useita satoja, jopa toistatuhatta tapausta jää sikseen, vaikka todellisuudessa kuljettaja on syyllistynyt rattijuopumukseen. Vastaava koskee törkeitä tapauksia, jotka ovat rajan tuntumassa (1,2 promillea vs. 0,60 milligrammaa/litra). Vuosittain tämä merkitsee sitä, että sadoissa rajatapauksissa tuomio tulee hengitysilmasta tehdyn määrityksen perusteella rattijuopumuksesta, vaikka kuljettajan veren alkoholipitoisuus -jos sitä käytettäisiin oikeudellisen arvioinnin perustana- ylittää selvästi 1,2 promillea. Tällöin kuljettaja olisi tuomittava törkeästä rattijuopumuksesta. Vähintään puolen promillen tapausten osuus liikennevirrassa ei ole viime vuosina muuttunut. Alle puolen promillen tapausten osuus sen sijaan on jyrkästi noussut. Vuonna 1998 valtakunnallisessa tutkimuksessa tutkittiin yli kuljettajaa. Heistä 0,88 prosenttia ajoi alle puolen promillen humalatilassa. Osuus on liki kaksinkertainen vuoden 1994lukuun (0,48 prosenttia) verrattuna. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että kuljettajan onnettomuusriski alkaa nousta jyrkästi, kun veren alkoholipitoisuus ylittää puoli promillea. Selvän kuljettajan riskiin verrattuna onnettomuustodennäköisyys on 0,7 promillen tasossa noin kaksinkertainen. Edellä kuvattu problematiikka voi myös käytännössä johtaa erikoisiin tilanteisiin. Kuljettajan hengitysilman alkoholipitoisuudeksi todetaan tarkkuusalkometrillä 0,23 milligrammaa/litra. Koska rangaistavuuden edellytys ei täyty, kuljettaja saa jatkaa matkaansa. Hetken kuluttua hän joutuu ratsiaan. Puhalluskoe osoittaa 0,6 promillea. Kuljettaja viedään jatkotutkimukseen. Verinäytteestä tehty analyysi osoittaa alkoholipitoisuudeksi 0,67 promillea. Kuljettaja tuomitaan rattijuopumuksesta, vaikka hänet hetkei:i,: '1- min vapautettiin toisella menetelmät t~:'>' 1 n mittauksen perusteella. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0

2 KK 898/1999 vp- Hannes Manninen /kesk Onko oikeusturvan kannalta perusteltua soveltaa nykyisenlaisia turvamarginaaleja määritettäessä alkoholipitoisuus hengitysilmasta tai verestä ja onko kansalaisten yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisen kannalta asianmukaista, että lukuisissa tapauksissa syyllisyyden tai syyttömyyden ratkaisee se, tehdäänkö alkoholimääritys epäillyn hengitysilmasta vai verestä? Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999 Hannes Manninen /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 898/1999 vp- Hannes Manninen /kesk Eduskunnan puhemiehelle Valtiopäiväjärjestyksen 37 :n momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes Mannisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 898/1999 vp: Onko oikeusturvan kannalta perusteltua soveltaa nykyisenlaisia turvamarginaaleja määriteltäessä alkoholipitoisuus hengitysilmasta tai verestä ja onko kansalaisten yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisen kannalta asianmukaista, että lukuisissa tapauksissa syyllisyyden tai syyttömyyden ratkaisee se, tehdäänkö alkoholimääritys hengitysilmasta vai verestä? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Rattijuopumuksesta säädetään rikoslain 23 luvun 3 :ssä. Henkilö on tuomittava rattijuopumuksesta, jos hän kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus ajon aikana tai sen jälkeen on vähintään 0,5 promillea tai että hänellä on tällöin vähintään 0,25 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa. Rikoslain 23 luvussa säädetään vastaavasti mm. törkeästä rattijuopumuksesta. Suomessa on edellä lausutun perusteella käytössä kaksi erilaista tapaa määritellä rattijuoppoudesta epäillyn henkilön humalatila. Aikaisemmin, ennen 15 päivänä heinäkuuta 1994 voimaan tullutta rikoslain muutosta, alkoholipitoisuus määriteltiin yksinomaan verikokeen avulla. Todettakoon, että humalatilan määritteleminen kuljettajan hengitysilmasta on otettu käyttöön jo ennen Suomea mm. Ruotsissa ja Norjassa. Poliisille on hankittu tarkkuusalkometrijärjestelmä, jota valvotaan keskitetysti. Se otettiin käyttöön vuoden 1998 heinäkuun alussa koko maan alueella. Tarkkuusalkometrijärjestelmän käyttöönotolla on pyritty sekä poliisin että terveydenhoitohenkilöstön työaikasäästöihin ja syylliseksi epäillyn henkilön oikeusturvan parantamiseen mm. vähentämällä aiheettomaksi osoittautuvia ajokieltoja rajatapauksissa. Tavoitteena on se, että prosenttia epäillyistä rattijuopumustapauksista voitaisiin tulevaisuudessa käsitellä siten, että epäilty puhallutetaan tarkkuusalkometrillä. Sisäasiainministeriö on antanut poliisille ohjeet tarkkuusalkometrillä tehtäville hengitysilman alkoholimittauksille. Ohjeiden mukaan humalatilan toteamiseen tulee ensisijaisesti käyttää tarkkuusalkometrijärjestelmää. Henkilö viedään kuitenkin verikokeeseen mm. siinä tapauksessa, ettei hän halua tai hän ei pysty puhaltamaan alkometriin, hänen epäillään olevan alkoholin lisäksi muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena, humalatilan määrittämiseksi on tarpeellista suorittaa takaisinlaskenta tai jos verikokeeseen vieminen on muuten, esimerkiksi kuljetusolosuhteet huomioon ottaen, poliisitoiminnan kannalta mielekästä. Mainittakoon, että vuoden 1999 aikana tavatuista rattijuopumuksesta epäillyistä henkilöistä noin joka toisen humalatila määriteltiin tarkkuusalkometrillä. Rattijuopumuksen syylliseksi langettava raja on eri maissa yleisimmin 0,5 promillea. Ruotsissa raja tosin on 0,2 promillea alkoholia veressä tai 0,10 mg alkoholia litrassa uloshengitysilmaa. Puolen promillen rajaa on perusteltu sillä, että kuljettajan virhetoiminnot (kolaririski) alkavat merkittävästi lisääntyä humalatilan ylittäessä puoli promillea. Hyväksyttäessä rikoslakiin hengitysilman syylliseksi langettava raja (0,25 mg) 3

4 KK 898/1999 vp- Hannes Manninen /kesk Ministerin vastaus lienee ollut tarkoitus, että se keskimäärin vastaisi 0,5 promillen verenalkoholipitoisuutta. Peruslähtökohtana pidettiin kuitenkin sitä, ettei ketään tulisi tuomita rattijuopumuksesta hengitysilman perusteella, jos hänen verenalkoholipitoisuutensa olisi samanaikaisesti alle 0,5 promillea. Verenalkoholin ja hengitysilman alkoholin suhde vaihtelee eri henkilöillä. Suomen tarkkuusalkometrijärjestelmässä käytetään sellaista suhdelukua ja laitehajonnasta johtuvaa varmuusvähennystä (yhteensä noin 24 prosenttia), että keskimäärin yksi miljoonasta puhallustuloksesta voi olla liian korkea. Kun otetaan huomioon tällä hetkellä keskimääräinen noin 30 minuutin viive ajotapahtuman ja tarkkuusalkometripuhalluksen välillä, laitehajonnasta johtuva varmuusvähennys sekä verenalkoholin ja hengitysilman alkoholin määrittelyssä käytetty suhdeluku, edellyttää syylliseksi langettavan 0,25 mg:n rajan ylittävän tuloksen puhaltaminen keskimäärin 0,69-0,74 promillen luokkaa olevaa verenalkoholin määrää. Tarkkuusalkometrijärjestelmästä on nyt yli vuoden kokemus, ja sillä käsitelty tapausmäärä onkin jo riittävä varmuusvähennysten uuteen tarkasteluun. Järjestelmän muuttaminen siten, että yksi tuhannesta hengitysilmamittauksesta voisi antaa korkeamman alkoholimäärän kuin sitä vastaava verenalkoholimittaus, edustaisi vieläkin varsin suurta varmuutta. Sisäasiainministeriössä on jo käynnistetty toimenpiteet varmuusvähennyksen pienentämiseksi. Muuttaminen on mahdollista sisäasiainministeriön hallinnollisella päätöksellä. Kansalaisten yhdenvertaisuus eri järjestelmiä käytettäessä on pyritty takaamaan ohjeistamalla poliisin kenttätoimintaa siten, että järjestelmä valitaan kaikkien kohdalla samoilla perusteilla. On kuitenkin selvää, että henkilö, joka esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi ei pysty puhaltamaan, on tässä suhteessa eriarvoisessa asemassa. Liikenneturvallisuuden kannalta ei voida pitää hyväksyttävänä, että rattijuoppouden kiinnijäämisraja nousee. Vaikka Ruotsissa on käytössä vastaava järjestelmä, ei rajan liukumisella ylöspäin ole alhaisemmista verenalkoholin ja hengitysilman rangaistusrajoista johtuen samaa merkitystä. Todellinen kiinnijoutumisraja lienee Ruotsissa siellä käytössä oleva (yksi tuhannesta) virheriskivähennys huomioon ottaen noin 0,42 promillea. Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2000 Sisäasiainministeri Kari Häkämies 4

5 Ministems svar KK 898/1999 vp- Hannes Manninen /kesk Tili riksdagens talman 1 det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen anger har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsman Hannes Manninen /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 898/1999 rd: Ar det med tanke på rättssäkerheten motiverat att tillämpa de nuvarande säkerhetsmarginalerna vid bestämmande av alkoholhalten i utandningsluften eller blodet och är det med tanke på medborgarnas likställighet och en rättvis behandling av medborgarna lämpligt att en persons skuld eller oskuld i åtskilligafall blir beroende av om alkoholhalten bestäms i utandningsluften eller i blodet? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Om rattfylleri bestäms i 23 kap. 3 strafflagen. En person skall dömas för rattfylleri om han kör ett motordrivet fordon så att alkoholhalten under eller efter fården är minst 0,5 promille i hans blod eller minst 0,25 milligram per liter i hans utandningsluft. På motsvarande sätt bestäms i 23 kap. strafflagen bl.a. om grovt rattfylleri. Enligt det ovan sagda tillämpas i Finland två olika sätt att bestämma berusningstillståndet hos en person som misstänks för rattfylleri. Tidigare, innan en ändring av strafflagen trädde i kraft den 15 juli 1994, bestämdes alkoholhalten enbart på basis av blodprov. Det bör konstateras att bestämmandet av en förares berusningstillstånd enligt alkoholhalten i utandningsluften har införts bl.a. i Sverige och Norge före Finland. Vid polisen har tagits i bruk ett system med precisionsalkometrar som övervakas centralt. Systemet togs i bruk i hela landet i början av juli Genom ibruktagandet av systemet med precisionsalkometrar har man strävat efter att spara in både polisens och hälsovårdspersonalens arbetstid och efter att förbättra rättsskyddet för den misstänkte bl.a. genom att i gränsfall minska körförbud som visar sig vara onödiga. Målet är att % av alla misstänkta fall av rattfylleri i framtiden skall kunna behandlas så att den misstänkte blåser i en precisionsalkometer. lnrikesministeriet har meddelat anvisningar till polisen om hur alkoholhalten i utandningsluften skall mätas med precisionsalkometer. Enligt anvisningama skall berusningstillståndet i första hand konstateras med hjälp av systemet med precisionsalkometrar. Av en misstänkt person tas dock blodprov bl.a. i det fall att han inte vill eller inte kan blåsa i en alkometer, att han misstänks vara påverkad av även andra rusmedel än alkohoi, att det för bestämmande av berusningstillståndet är nödvändigt att göras en s.k. tillbakaräkning eller då det annars, t.ex. med beaktande av transportförhållandena, ur polisens synvinkel är ändamålsenligt att låta ta blodprov. Det kan nämnas att berusningstillståndet hos cirka hälften av de personer som misstänktes för rattfylleri under 1999 bestämdes med hjälp av en precisionsalkometer. Gränsen för straff för rattfylleri i olika Iänder är i allmänhet 0,5 promille. 1 Sverige är gränsen dock 0,2 promille alkohoi i blodet eller 0,10 mg alkohoi per liter i utandningsluften. Gränsen på 0,5 promille har motiverats med att en förares felmanövrar (risken för kollision) börjar öka på ett avgörande sätt då berusningstillståndet överstiger en halv promille. Då rattfyllerigränsen på 0,25 mg alkohoi i utandningsluften godkändes i strafflagen torde avsikten ha varit att denna alkoholhalt i genomsnitt motsvarar en alkohoihait på 5

6 KK 898/1999 vp- Hannes Manninen /kesk Ministerns svar 0,5 promille i blodet. Den grundläggande utgångspunkten var dock att ingen skulle dömas för rattfylleri på basis av utandningsluften om hans alkoholhalt i blodet samtidigt underskred 0,5 promille. Förhållandet mellan alkoholhalten i blodet och i utandningsluften varierar hos olika personer. Inom systemet med precisionsalkometrar i Finland används ett sådant jämförelsetal och ett sådant s.k. säkerhetsavdrag som beror på avvikelser mellan olika apparater (sammanlagt ca 24 %) att i medeltal ett utandningsresultat av en miljon kan vara för högt. Med beaktande av att dröjsmålet mellan körhändelsen och blåsningen i precisionsalkometer för närvarande är i genomsnitt 30 minuter förutsätter det säkerhetsavdrag som beror på avvikelser mellan olika apparater, samt det jämförelsetal som används vid bestärnning av alkoholhalten i blodet och i utandningsluften, att den misstänkte då hans utandningsresultat överskrider den gräns på 0,25 mg som förutsätts för att han skall dömas, har en alkoholhalt på i genomsnitt 0,69-0,74 promille i blodet. Man har nu över ett års erfarenhet av systemet med precisionsalkometrar och de fall som behandlats under den tiden är redan tillräckligt många för att säkerhetsavdraget skall kunna ses över. En ändring av systemet så att ett utandningsresultat av tusen kan ge en högre alkoholhalt än motsvarande blodprov innebär fortfarande att systemet är synnerligen säkert. Vid inrikesministeriet har redan vidtagits åtgärder för att minska säkerhetsavdraget. En ändring är möjlig genom inrikesministeriets administrativa beslut. Man har strävat efter att garantera medborgarnas likställighet då olika system används genom att reglera polisens verksamhet på fåltet så att systemet väljs på samma grunder för alla. Det är dock klart att en person som t.ex. på grund av sjukdom eller skada inte kan blåsa är i en ojämlik ställning i detta hänseende. Med tanke på trafiksäkerheten kan det inte anses godtagbart att gränsen för rattfylleri stiger. Trots att motsvarande system tillämpas i Sverige har en förskjutning av gränsen uppåt inte samma betydelse på grund av att gränserna för straff både då det gäller alkoholhalten i blodet och i utandningsluften är lägre. 1 Sverige torde den verkliga gränsen för att bli fast för rattfylleri, med hänsyn till det säkerhetsavdrag ( ett på tusen) som tillämpas, vara ca 0,42 promille. Helsingforsden 4 januari 2000 Inrikesminister Kari Häkämies 6

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 552/2010 vp kohtuullista- Liikennerikkomusrangaistusten minen Eduskunnan puhemiehelle Tieliikennelaissa säädetään, että vuoden aikana kolme tai kahden vuoden aikana neljä sakkoa saaneelle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1364/2001 vp Norjassa työssä käyvien verotus Eduskunnan puhemiehelle Pohjoismaisen verosopimuksen perusteella verotetaan niitä suomalaisia, jotka työskentelevät Norjassa mutta asuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 961/2002 vp Suomessa asuvan, Ruotsissa työskentelevän henkilön työsuhdeauton verotus Eduskunnan puhemiehelle Suomen, Ruotsin ja Norjan puoleisella rajaseudulla asuu joukko suomalaisia,

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 250/2006 vp Rintasyöpäseulonnat Eduskunnan puhemiehelle Rintasyöpä on Suomen yleisin naisten syöpämuoto. Vuonna 2003 Suomessa todettiin 3 779 uutta rintasyöpätapausta, ja rintasyöpään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 151/2001 vp Kelan maksama lomakustannuskorvaus yrityksille äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta Eduskunnan puhemiehelle Äitiysrahakausi on 105 päivää, ja oikeus äitiysrahaan alkaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2011 vp Takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaaminen varhennettua eläkettä saaville Eduskunnan puhemiehelle Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva takuueläkelain muutos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 875/2001 vp Maatilan luovutusvoiton syntyminen avioeroon liittyvässä osituksessa Eduskunnan puhemiehelle Voimassa olevan lainsäädännön mukaan perinnönjako ja avioeroon liittyvä omaisuuden

Lisätiedot

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta 1992 vp Kirjallinen kysymys 583 Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle Kiinteistöjen ja osakkeiden arvot ovat laskeneet romahdusmaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1275/2001 vp Puutavara-ajoneuvojen kuormaus Eduskunnan puhemiehelle Varsin usein näkee puutavara-ajoneuvoja kuormattavan yleisen tien varressa tai linja-autopysäkeillä. Harvinaista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2010 vp Linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskoulutus Eduskunnan puhemiehelle Laki linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyydestä (HE 149/2006 vp)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 726/2010 vp Valtion virkasääntöjen noudattaminen Eduskunnan puhemiehelle Yleisradion TV 1:n A-studio-ohjelma kertoi kesäkuun alussa kuluttajariitalautakunnan puheenjohtajan, oikeustieteiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 953/2001 vp Kemira Oy:n työpaikkojen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kemira Oy:n kohdalla ollaan tekemässä omistusjärjestelyjä talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksellä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 140/2007 vp Konkurssipesään peräytettävät velat Eduskunnan puhemiehelle Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 10 :ssä säädetään velan maksun peräytymisestä seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 505/2006 vp Linja-autoliikenteen polttoainevero Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on vähentänyt joukkoliikenteen tukia, mistä on erityisesti kärsinyt harvaan asuttujen seutujen joukkoliikenne.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1174/2006 vp Alkoholin nauttimisen kieltäminen välittömästi kolarin jälkeen Eduskunnan puhemiehelle Sosiaali- ja terveysministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, poliisin, Liikenneturvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 303/2003 vp Lesken perintövero Eduskunnan puhemiehelle Suomen perintöverojärjestelmä saattaa asettaa leskeksi jääneen perijän hyvinkin hankalaan tilanteeseen, vaikka läheisen kuolemassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 441/2008 vp Alle 3-vuotiaan diabeetikon vammaistuen myöntämisperusteet Eduskunnan puhemiehelle Aikaisemmin alle 3-vuotiaan lapsen diabetes on automaattisesti oikeuttanut korkeimpaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1173/2006 vp Vastasyntyneiden neonataaliseulonta Eduskunnan puhemiehelle Vastasyntyneiden seulonta on ehkäisevä terveydellinen toimenpide, jossa etsitään näennäisesti terveistä lapsista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 937/2009 vp Lävistyksiä koskeva valvonta ja ohjeistus Eduskunnan puhemiehelle Lävistykset ovat kasvattaneet suosiotaan koristautumisen muotona. Lävistystä tehtäessä vahingoitetaan aina

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2010 vp Maksuhäiriömerkintöjen vaikutus puhelin- ja nettiliittymien hankintaan Eduskunnan puhemiehelle Saunalahti ja DNA solmivat Internet-laajakaistasopimuksia melko edullisella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 101/2011 vp TV-kanavien tasapuolinen näkyvyys kaikkialla Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomessa television käytöstä peritään televisiolupamaksu, jonka varat käytetään pääasiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 526/2002 vp Viagran korvattavuus Parkinsonin tautia sairastaville Eduskunnan puhemiehelle Viagra-lääkkeestä saavat Kelan korvausta tietyin lääketieteellisin kriteerein määritellyt henkilöt,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1101/2001 vp Poliisin voimavarojen lisääminen Keravalla Eduskunnan puhemiehelle Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan keravalaisista naisista 19 % ei uskalla käydä kaupungin keskustassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 242/2001 vp BSE-hysteria Eduskunnan puhemiehelle Maailmalla vallitsee kauhea BSE-hysteria. Nautaa lyödään kumoon ja poltetaan. Jos lehmän jalka vähän luiskahtaa liukkaalla navetan lattialla,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 379/2008 vp Seksuaalinen hyväksikäyttö hoitotilanteessa Eduskunnan puhemiehelle Seksuaalirikoksia ja seksuaalista hyväksikäyttöä koskevat lain säädökset löytyvät rikoslain 20 luvusta.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 337/2008 vp Ylimääräisen opintotuen myöhästyneestä takaisinmaksusta perittävän koron alentaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijat maksavat ylimääräisiä opintotukiaan takaisin vuosi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1395/2001 vp Yhdistysten asema valmismatkalaissa Eduskunnan puhemiehelle Nykyisin voimassa oleva valmismatkalaki on vuodelta 1994. Lain säätämisen taustalla olivat kuluttajansuojan

Lisätiedot